Taloudentekijät 6/2013

MANTAN PUOTILoistava esimerkki yhteistyöstä s. 13

TALOUDENTEKIJÄTEtelä-Savo • tiistaina 10.12.2013 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 6/2013

PLASTEP OYVuoden maakunnalli-nen yritys s. 15

VALAMO Kansainvälistä viiniosaamista s. 8-9

Team Finland kannustaa

Pk-yritykset kasvavat nyt viennistä s. 3 JARI LEPPÄ

Yrittäjän asialla s. 2

Jouluniloa ja tuloksellista Uutta Vuotta!

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 6/2013

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Suomen talouden selkäranka, erityisesti tämä korostuu nyt elettäessä taloudellisesti tiukkoja aikoja. Valtaosa Suomen viime vuosien uusista työpai-koista on nimenomaan syntynyt pieniin ja kes-kisuuriin yrityksiin. Työpaikkojen lisäksi, yrit-täjät ovat myös ratkaisevalla tavalla pehmen-täneet sitä iskua joka maatamme on taloudes-sa kohdannut. Useat pienyritykset ovat tinkineet omista katteistaan, pitääkseen ammattitaitoisen työvoiman palkkalistoilla, vaikka työtilaisuuksia ei välttämättä olisi tarpeeksi ollutkaan. Tämä nä-kyy yrittäjien kannattavuuskehityksestä.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä voi hyvällä syyl-

lä kutsua Suomen talouden ilmapuntareiksi. Ta-louden taantuman selättämiseksi, useimmiten käytetty sanonta on erittäin kuvaava ”meidän pi-tää saada Suomen pyörät pyörimään”. Mitä nyt sitten voimme tehdä täällä Suomessa, tilanteessa jossa oikein missään päin Eurooppaa ei talouden myönteinen kehitys niin kovin voimakasta ole.

Liikenneväylät, saavutettavuus ovat yksi tär-

keimmistä tekijöistä Suomen talouskasvun ja kil-pailukyvyn kannalta. Oikein ajoitettuina ja koh-dennettuina liikenneinvestoinnit tuottavat takai-sin monin verroin enemmän kuin niihin on in-vestoituina rahaa. Tällä hetkellä väylärahoitus on pahasti alimitoitettu tarpeeseen nähden. Koro-tetut raskaankaluston kokonaispainorajat eivät hyödytä, kun sillat ja tiet eivät kestä. Lisäksi val-tio aikoo leikata valtaosan yksityisteiden määrä-rahoista ensivuodelle, jäljelle jäisi vain 5 miljoo-naa euroa!

Onkin välttämätöntä etsiä uusia keinoja rahoi-

tukseen, jotta tämä merkittävä yhteinen varalli-suuserä ei rapaudu, eikä rapautuessaan heiken-nä kilpailukykyämme. Myös tiehankkeiden to-teutukseen tarvitaan uudenlaisia menettelytapo-

ja, joilla virtaviivaistetaan ja yksinkertaistetaan hankkeita ja mahdollistetaan pienempien yritys-ten mukana olo ilman, että ne ovat isojen toimi-joiden pelkkiä renkejä. Eli luotetaan pienyrittä-jiin enemmän. Yksi toteuttamiskelpoisista ehdo-tuksista on rahastomalli, Valtion Infra Oy. Sen roolina olisi kansallisesti merkittävän infrastruk-tuurinen rakentaminen ja kehittäminen, kuten liikenneväylien rakentaminen, sähköverkkojen omistaminen ja bioenergian terminaaliverkos-ton perustaminen. Ajatus Infra OY:n taustalla on löytää näissä taloudellisissa oloissa yli vaalikau-sittainen toimintatapa, jotta suurien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen saadaan nykyistä enemmän pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.

Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta yrittä-

jyys eri muodoissaan olisi houkuttelevaa myös nuortemme silmissä. Yrittäjyyden kannatta-vuus ja kannustavuus on luonnollisesti vetovoi-maisuuden keskeisiä tekijöitä. Valtion toimesta ei pidä tehdä toimia, joilla työnteon ja yrittämi-sen kustannuksia nostetaan tavoilla, joista synty-viä kustannuksia ei ole mahdollista siirtää ”ket-jussa eteenpäin” hintoihin.

Meidän pitää myös luoda uusia työn ja yrit-

täjyyden mahdollisuuksia. Yksi näistä mahdol-lisuuksista on biotalouden nostaminen kansal-liseksi kärkihankkeeksi. Biotaloudella tarkoitan kaikkea sitä taloudellista toimintaa, joka saa al-kunsa tai liittyy uusiutuviin luonnonvaroihim-me. Kivihiilen käytön lisääntyminen Suomessa tänä vuonna noin 50 prosentilla on osoitus ”hii-lenmustasta politiikasta”, eikä biopolitiikasta. Ei ole olemassa järkiperusteita tälle suuntauksel-le, jossa hiilen käyttö kasvaa vaikka samaan ai-kaan meillä käytetään vain noin puolet metsiem-me vuosittaisesta kasvusta.

Pitäisi myös olla kaikille selvää, että pienten

ja keskisuurten yritysten merkitys Suomelle pi-tää näkyä myös niiden kohtelussa. Veroratkai-suissa on oltava vähintäänkin tasapuolinen ja kannustava, yritysmuodosta riippumatta. Halli-tuksen verolinjaukset ovat olleet sekä poukkoile-via, että elinkeinonharjoittajia ja henkilöyhtiöi-tä syrjiviä. Osinkoverouudistusta on vuoden ai-kana muutettu jo kolme kertaa. Eihän yritykset pysty mitenkään varautumaan tehtäviin päätök-siin, kun niitä jatkuvasti muutetaan. Yrittäjävä-hennys elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöil-le, niin kuin Keskusta on ehdottanut, korjaisi yri-tysmuotojen välisen epäsuhdan.

Yritystoiminta on yrittäjävetoista myös työ-

hyvinvoinnin osalta. Yrittäjien työterveyshuol-toa on kyettävä parantamaan. Yhä suurempi osa maamme töistä tehdään yhden hengen yrityksis-sä, sen ominaispiirteet yritysmuotona pitää tun-nistaa paremmin myös hallinnossa ja tehtävis-sä päätöksissä.

Tiedon ja tavaroiden liikkumisen lisäksi, myös rahan pitää liikkua nykyistä vilkkaammin. On huolestuttavaa, että varsinkin suuryritysten maksuajat ovat pitkittyneet. Tämä on monessa kohtaa ajanut alihankinta ja muut pienyritykset kohtuuttomaan tilanteeseen. Tähän on tarvitta-essa puututtava lainmuutoksella.

Yrittäjät ovat Suomen selkäranka. Säädösten, määräysten ja rajoitteiden tehtailun tilalle tarvit-semme toimia joilla sekä luotetaan yrittäjiin, et-tä luodaan mahdollisuuksia joilla saamme pyörät pyörimään. Meillä pitää olla rohkeutta tehdä en-nakkoluulottomia ratkaisuja, joilla punnerram-me Suomea ylös alavireisestä taloudesta.

Hyvää joulun odotusta kaikille yrittäjäkolle-

goille perheineen.

Arkadianmäeltä

JARI LEPPÄ, KANSANEDUSTAJA (KESKUSTA)

PuheenjohtajaltaHEIKKI TYNKKYNEN, ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT

Ajassa

Kuntien tuottavuudenparantaminen on kaikkien etu.

Etelä-Savon Yrittäjien painopisteenä vuodelle 2014 on kuntavaikuttaminen. Aluejärjestö ja paikallisyhdistykset tu-levat tekemään töitä entistä pitkäjän-

teisemmän elinkeinopolitiikan puolesta. Kunnil-ta kaivataan selkeitä linjavetoja, joihin pohjautuen yrittäjät voivat kehittää omaa toimintaansa.

Kuntakentässä on meneillään melkoinen myller-rys. Samaan aikaan meneillään olevia uudistuksia listatessa meinaa lähkähtyä; kuntauudistus, sote-uudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, terveydenhuollon rahoituksen uudelleen järjestely, hankinta- ja kuntalain uudistaminen.

Muutoksia tehdään, jotta entinen muuttuisi jok-sikin muuksi, kuin mitä se aiemmin oli. On tarve muuttaa rakenteita ja ennenkaikkea asenteita.

Kuntien heikko taloustilanne vaikuttaa kieltei-sesti myös yrityksiin. Veronkorotukset vaikuttavat kielteisesti investointeihin ja työllistämiseen. Vero-asteen nousu ja maksujen korottaminen heikentä-vät kuntalaisten ostovoimaa, jolloin myös palvelui-den kysyntä kärsii. Kuntien tuottavuuden paranta-minen on kaikkien etu.

Hallituksen päätös kuntien velvoitteiden vähen-tämisestä antaa kunnille mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla. Ratkaisuilla luodaan pohjaa kunnille järjestää tehtäviään ja palveluitaan niin, et-tä niiden taloustilanne paranee ilman jatkuvia vero-jen kiristyksiä. Alhaisempi verotus on omiaan kan-nustamaan yrityksiä investoimaan, kasvuun ja si-toutumaan omaan seutukuntaansa.

Vaikka Yrittäjäjärjestö esittää tehtävien vähen-tämistä, niin on yksi pykälä, joka toivotaan lisättä-vän kuntalakiin. Suomen Yrittäjät esittää, että uu-teen kuntalakiin tehtäisiin pykälä palvelustrategian pakollisuudesta. Lain kirjaus voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtuuston on kunkin valtuusto-kauden ensimmäisenä vuotena hyväksyttävä kun-nalle palvelustrategia useammaksi (esim. 8) vuo-deksi. Strategiassa kunnan tulisi määritellä, mi-tä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä (ja erityisesti miten) kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta.

Jos halutaan säilyttää vähintään nykyisentasoiset hyvinvointipalvelut väestön ikääntyessä ja hoivatar-peen lisääntyessä on palvelutuotannon ulkoistami-

sen lisääminen välttämätöntä.

Yritysten kehittymisen kannalta on tärkeää, et-tei normeilla tai niiden liian tiukalla ja vaihtelevalla tulkinnalla estetä pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä mukaan palvelumarkkinoille. Pk-yritysten määrä on edelleen lisääntynyt, mutta tarvitaan kan-nustimia niiden kasvuun ja työllistämiseen. Kunnil-la on mahdollisuus kannustaa mm. helpottamalla näiden yritysten palvelutuotantoon mukaan pää-semistä.

Lopulta on kyse siitä, tehdäänkö muutokset ja uudistukset hallitusti vai hallitsemattomasti. Mil-laisen yhteiskunnan haluamme rakentaa?

Vuosi 2013 lähestyy loppuaan ja uusi vuosi uu-sine käänteineen alkuaan. Näin joulun kynnyksellä on hyvä aika kiittää yhteistyökumppaneita, sidos-ryhmiä ja järjestötoiminnassa mukana olleita. Eri-tyiskiitos paikallisyhdistysten hallitusten jäsenille. Rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta!

Meidän pitää tehdä kaik-kemme, jotta yrittäjyys eri muodoissaan olisi houkuttelevaa myös nuor-temme silmissä.

Luotetaan yrittäjiin ja laitetaan Suomen pyörät pyörimään

Tuottavuus ja kustannustietoisuus koituvat kuntalaisten eduksi

TALOUDENTEKIJÄTJULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafi cal Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

PÄÄTOIMITTAJA: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, [email protected]

TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heis-

kanen ja Arto Tolvanen, media@grafi cal.fi

ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS:

Mainostoimisto Grafi cal Oy, puh. 010 292 0330

ILMESTYY VUONNA 2014: 4.2., 8.4., 3.6., 2.9., 28.10. ja 9.12.

PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

36/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Esimerkkien säkenöivällä voimalla

Etelä-Savon ELY-keskuksen Team Finland -aluekoordinaattori Kirsi Kosunen talutti Konsertti- ja kong-ressitalo Mikaelin estradille oman vientitarinansa kertomaan myös pai-kallisia vientitykkejä. Vuonna 2009 vientitykki -palkinnon pokannut Te-homet Oy:n toimitusjohtaja Jark-ko Kettunen valaisi perheyrityksen viennin alkuhistoriaa ja kasvuvai-heita, jotka kruunasi kansainvälisen investorin mukaantulo omistajak-si valaisinpylväsyritykseen. Matkai-lukeskus Järvisydämen isäntären-ki Markus Heiskanen osoitti, että matkailupalvelujen myynti esimer-kiksi venäläisille on itse asiassa vien-tiä. Erkki Koikkalainen Short Rest Solution Oy:stä taas osoitti, ettei yri-tys nukkunut onnensa ohi saatuaan kaupattua ja kaapattua arabit ren-toutumaan lepotuoli-innovaatioihin-sa Abu Dhabin lentoasemalle. Kaikki esimerkkejä, jotka ovat todella muut-taneet pk-yritystä ja johdattaneet ne kasvu-uralle. Tilaisuuden yhteydessä järjestetyllä kansainvälistymistorilla torimyynnissä olivat eri toimijoiden kansainvälistymiseväät.

Palkinto hullun tohtorin herkuille

Nuorkauppakamari palkitsi tilai-suudessa valtakunnallisella vientityk-kipalkinnolla, pronssisella vientity-killä, Turenkilaisen Mad Professor Amplifi cation Oy:n. Korkealuok-kaisia ja kalliita kitaravahvistimia se-kä efektipedaleita valmistava ja myy-vä yritys rankattiin jo keväällä Kaup-palehden vertailussa vientiyritysten ykköseksi. Voidaan puhua todellises-ta vientiyrityksestä, sillä 98 % yrityk-sen tuotannosta päätyy vientimark-kinoille.

– Olen koittanut kaikille tolkut-taa, ettei se ulkomaille meneminen niin vaikeaa ole kun mekin onnistut-tiin, Mad Professorin toimitusjohtaja Harri Koski naurahtaa. Rento toi-mari painottaa, että he käyvät töissä vain koska ja kun se on mukavaa.

– Yritys on tasaisessa kasvussa, vaikka koskaan emme ole tehneet budjettia, toimitusjohtaja Koski pal-jastaa. Yritys menestyy tuotteillaan ja musiikkibisneksen sosiaalisuudella.

– Mad Professorin vientikartal-le ovat ilmestyneet nuppineulat nyt myös eksoottisempien maiden, ku-ten Perun ja Ukrainan kohdille. Vien-titykin lisäksi kunniamaininnan hyvin tehdystä vientityöstä sai varastoinnin automaatiojärjestelmiä valmistava naarajärveläinen Actiw Oy. Edellisen

vuoden vientitykki -palkittu oli Lahte-lainen Kemppi.

Tuhdimmat eväät vientitykin reppuun

Joulukuun seitsemännen päivän WTO-päätös tulee alentamaan vien-tikustannuksia noin 10 %, ulkomaan-kauppaministeri Alexander Stubb arvioi. Lisäksi helpottuvat byrokra-tia ja paperisota. Helpotusta vienti-toiminnan aloittajille ja kansainvälis-tymistaipaleensa alussa oleville yri-tyksille lupaavat myös ELY-keskus ja Finnvera.

– ELY-keskuksen tarjoamien kan-sainvälistymispalvelujen lisäksi on tarjolla tukea viennin aloittami-seen ja kasvattamiseen, Vesa Saa-rinen Etelä-Savon ELY-keskukses-ta opastaa. Finnvera järjestää rahoi-tusta vientituotteiden valmistukseen ja antaa vientitakuita. Finnvera tekee yleensä kolmikantasopimuksia, joissa osapuolina ovat viejän lisäksi Finnve-ra ja pankki. Venäjänkauppa tarjoaa nyt myös uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille. Sujuvampi rajanylitys ja joustavampi maksuliikenne Suomen ja Venäjän välillä mahdollistavat pie-nillekin yrityksille toimivan areenan lisätä kaupankäyntiä ja kansainvälis-tyä. Parikkalan rajanylityspaikka tuo viennin monen kotiportille.

Ympäristöosaava.fi On ammattilaisille ja yrityksille suunnattu verkkopalvelu, jolla voi kehittää

yrityksen toimintatapoja ja osaamista ympäristöasioissa. Savonlinnasta

pilottiyrityksinä tässä OPH:n hankkeessa toimivat Norelco, Compusteel ja

SP-Steinless. Yksittäisinä asioina esille nousevat mm. kierrätys, ongelma-

jätteet, erittely, energia, vesi ja logistiikka. Lisäksi mietitään miten ympäris-

tö huomioidaan esimerkiksi laitehankinnoissa. OPH:n alueellisena yhteis-

työkumppanina toimii SAMI. Lisätietoja saat SAMista Pertti Kanaselta.

Vuosi 2014 ei muutakaan, vai muuttaako Kilometrikorvausten verokohtelu ei muutu vuodenvaihteessa eli se säilyy

45 sentissä. Myös poistolistalla olleet käyttöomaisuuden poistot säilyvät

näillä näkymin ennallaan. Työntekijän lomasairastamisen karenssin pois-

tuminen taas iskee yrittäjiin toden teolla vuonna 2014. Kotitalousvähennys

palautuu pikku hiljaa kohti entistä ja on ensi vuoden alusta 2400 euroa,

tosin työkorvauksista saa vähentää vain 45 %. Vuonna 2011 luvut olivat

3000 euroa ja 60 %.

KIVINET -TAPAHTUMAN KANSAINVÄLISTYMISTORILLA tapasivat vienninedistämispalveluja tarjoavat ja vientiä aloittavat tahot.

Vientitykit taisteluasemiinUusia vientitykkejä etsittiin ja alettiin lataamaan Team Finlandin KIVI-

NET-vienninedistämistapahtumassa Mikkelissä. Kansainvälistymisestä

menestystä hakevat ja yritysten kansainvälistymispalveluita tarjoavat

toimijat kohtasivat, ja viennin taistelukentillä jo menestyneelle jaettiin

palkinnoksi tykki.

ARTO TOLVANEN

NUORKAUPPAKAMARIN VIENTITYKKI -PALKINNON vastaanotti Mad Professorin toimitusjohtaja Harri Koski. Kunniamaininnan sai naarajärveläinen Actiw Oy.

TEHOMET OY:N TOIMITUSJOHTAJA JARKKO KETTUNEN kertoi yrityksen tarinan viennin aloittamisesta.

Etelä-Savon ELY-keskuksen Team Finland -aluekoordi-naattori KIRSI KOSUNEN AVASI MIKKELIN VIENNIN-EDISTÄMISTILAISUUDEN.


Raha & Talous

Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Savonlinna

Punkaharju

Enonkoski

Savonranta

Pertunmaa

Sulkava

Kerimäki

Puumala

Juva

Hirvensalmi

Kangasniemi

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matka-puhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KED

Eija RantalainenKiinteistönvälittäjä

LKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV, KiAT

Anna-Katriina AnttonenMyyntisihteeri

Päivi HeikkinenMyyntipäällikköLKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

Lea PulkkinenMyyntipäällikkö

LKV, YKV

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

Tarja PulkkinenMyyntisihteeri

LKV

Matti TanhuamäkiKiinteistönvälittäjä

LKV

Liisa HiltunenKiinteistönvälittäjä

LKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0400 476 089

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

2,0%

Tuottotilin korko jopa, lisäksi sijoitus osake-tai yhdistelmärahastoon,sijoitusvakuutukseen, indeksi- tai yrityskorkolainaan.

* Sijoituskohteen tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan. OP-sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, sijoitusvakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus ja indeksilainojen liikkeellelaskijana toimii Pohjola Pankki Oyj.

Tarjouksemme koskee vähintään 10 000 euron sijoitusta, josta 50 % sijoitetaan yhdistelmärahastoon, sijoitusvakuutukseen tai indeksilainaan ja

Talletuksen korko on kiinteä.

Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka. Tule meille tai soita 010 255 2601 ja kysy lisää!

Määräaikaiselle tuottotilille

50 %

Sijoitus- vaihtoehto*

50 %

Korko 24 kk

2,0 %

Korko

12 kk

1,7 %

määräaikaiselle tuottotilille.määräytyy sijoitusajan ja valitun vaihtoehdon mukaan.

osake- tai50 % Sijoituksen tuotto

Yhdistelmä-tarjous*: Yhdistelmä-tarjous*:

Yhdistelmätarjouksessa sijoitta-jalle räätälöidään juuri hänen riski-tasoonsa ja sijoitusaikaansa sopiva kokonaisuus. Ideana on se, että puo-let kokonaissijoituksesta talletetaan määräaikaistilille ja toinen puoli si-

joitustuotteeseen. Sijoitustuote voi olla yhdistelmä- tai osakerahasto, si-joitusvakuutus, indeksi- tai yrityskor-kolaina.

Määräaikaistili on turvallinen, mel-ko lyhytaikainen sijoitus. Sijoitustuot-teen riskitaso, tuotto-odotus ja sijoi-tusaika riippuvat valitusta tuotteesta. Sijoitustuotevalikoimasta löytyy vaih-toehtoja niin varovaiselle kuin tuot-tohakuiselle sijoittajalle. Rahastojen avulla voi saada laajan hajautuksen eri omaisuusluokkiin ja markkinoil-le. Sijoitusvakuutuksen veroedut, ku-ten perintöveroetu, ovat muihin si-joitusvaihtoehtoihin verrattuna ver-taansa vailla olevia, joita sijoittajan kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Indeksilainat puolestaan soveltuvat pääomaturvansa vuoksi varovaiselle-kin sijoittajalle. Uutena vaihtoehtona yhdistelmätarjouksessa voi olla myös

yrityskorkolaina. Se sopii sijoittajalle, joka haluaa tavoitella hyvää ennalta määrättyä tuottoa ja joka ei pidä osa-kemarkkinoiden heilahteluista.

Yhdistelmätarjouksen kokonais-tuotto-odotus on huomattavasti kor-keampi kuin pelkän määräaikaistilin. Tähän vaikuttaa sekä määräaikaisti-liosan erinomainen korkotaso että si-joitustuotteen määräaikaistilejä kor-keampi tuotto-odotus. Yhdistelmä-tarjouksen voi tehdä jo 10 000 eurol-la. Sijoitusneuvojamme konttorissa ja puhelimessa auttavat asiakkaitamme löytämään sopivan ratkaisun.

Soita ja varaa aika neuvotteluun 010 255 2601.

Haluatko tilivaroillesi parempaa tuottoa?Markkinakorot ovat pysyneet poikkeuksellisen pitkään matalalla tasolla

eikä muutoksesta ole tietoa lähitulevaisuudessakaan. Matalat mark-

kinakorot peilautuvat myös matalina talletuskorkoina. Moni sijoittaja

pohtiikin nyt kuinka voisi saada tilivaroilleen parempaa tuottoa. Tähän

ongelmaan voi löytyä ratkaisu yhdistelmätarjouksesta.

EIJA LIIMATAINEN SijoitusjohtajaSuur-Savon Osuuspankki


ARJA HAVERINEN

Arvokas metsäomaisuus kannat-taa turvata oikein mitoitetulla met-sävakuutuksella. Pohjolan metsäva-kuutus tarjoaa useita vaihtoehtoja. Metsää vakuutettaessa päätetään en-sin minkälaisten tuhojen varalta met-sä halutaan turvata. Metsän voi va-kuuttaa joko metsävakuutuksella tai

metsäpalovakuutuksella. Ne korvaa-vat, kun metsää tuhoutuu tietty vä-himmäismäärä. Pientä metsäalaa ja tonttimetsää (enintään 5 hehtaaria) varten on omat vakuutuksensa, jois-ta korvataan pienempiäkin vahinko-ja, ja tonttimetsän osalta otetaan huo-mioon myös maisema-arvot.

Metsävahingot aiheuttavat monen-laisia taloudellisia menetyksiä met-sänomistajille. Vahingon johdosta metsän puut voivat tuhoutua tai tul-la käyttökelvottomiksi, tai puutavaran käyttötarkoitus voi muuttua. Myrskyn kaatamien tai osittain palaneiden pui-den korjuukustannukset voivat myös olla normaalia korkeampia. Vahingon johdosta puusto ei välttämättä ehdi kasvaa täysikasvuiseksi ja näin met-sästä odotettavissa ollut taloudellinen hyöty jää saamatta.

Metsävahinkojen korvaaminen

Korvattava puuston metsävahinko saadaan selville useimmiten vertaa-malla puuston arvoa ennen ja jälkeen vahingon. Vakuutusyhtiö korvaa va-hingon, mutta ei lunasta puuta. Tuho-alueen puut säilyvät metsänomistajan omaisuutena. Metsävahinkojen käsit-tely saattaa edellyttää paikallisen met-sänhoitoyhdistyksen tai metsäkes-kuksen ym. tekemää vahinkoarviota. Puustolle aiheutunut myrskyvahinko voidaan useimmiten käsitellä ilman vahinkoarviota, jos vahingoittuneita puita on enintään 100 kpl. Myrsky-vahingon enimmäiskorvausmääräk-si voi valita 16, 23 tai 32 €/kiintokuu-tiometri. Myös omavastuuvaihtoehto-ja on runsaasti. Omavastuuta nosta-malla vakuutusmaksu pienenee.

Metsän vakuuttaminen helppoa

Soita, poikkea Osuuspankissa tai nettisivuillamme ja kysy lisää suur-ten ja pienten metsien vakuuttami-sesta. Halutessasi hoidamme vakuu-tusyhtiön vaihdon puolestasi.

Vakuutusten keskittäminen kannattaa

Keskittämällä omat ja perheesi va-kuutukset Pohjolaan saat monia ra-hanarvoisia etuja. Lisää etuja saat kun keskität pankkiasiointisi Osuuspank-kiin. Voit mm. maksaa vakuutusmak-suja OP-bonuksilla.

Parasta turvaa metsällesiMiten vakuutus tehdään?Metsävakuutusta tehdessä tiedoksi tarvitaan:

Vakuutuksenottajan sekä mahdollisten muiden edunsaajien tiedot

Vakuutettavan metsätilan kunta, kiinteistötunnus ja pinta-ala

Vakuutuksen hintaan ei vaikuta puuston kehitysluokka, eikä vakuu-

tusta tehdessä tarvita metsäarviota tai maastokäyntiä. Vakuutus-

maksuun vaikuttavat metsän maantieteellinen sijainti sekä pinta-ala.

Maksut on sidottu Metsäntutkimuslaitoksen laskemaan metsävakuu-

tusmaksuindeksiin. Omavastuun voi asiakas määritellä välille 150 - 35

000 euroa. Metsävakuutusmaksun voi vähentää metsäverotuksessa

ja vastaavasti vakuutuskorvauksesta pidätetään ennakkovero.

Palvelunumero Pohjolan vakuutus- ja korvauspalvelu 0303 0303

www.op.fi

www.pohjola.fi

Tarjoamme joulun kunniaksi glögiä kaikissa konttoreissammema 23.12. aukioloaikojen puitteissa. Lämpimästi tervetuloa!

Rauhallista Joulua jaHyvää Uutta Vuotta 2014!

Käteistä lähikaupasta

OP-Pohjola -ryhmän korteilla voi nostaa

käteistä jo noin 700 K-kaupasta ja yli 140

Tokmanni-konsernin myymälästä.

Palvelu on maksukorttiin liitetty palvelu, joka on täydentä-vä vaihtoehto käteisen rahan nostamiseen pankkikont-toreiden ja käteisautomaattien rinnalle. Se tuo jousta-vuutta asiakkaidemme palvelemiseen: voimme palvella asi-akkaitamme riippumatta pankkikonttorien aukioloajoista.

Palvelun ja sen käytöstä maksettavan LisäPlussan piirissä on yli 900 000 OP-Pohjola-ryhmän korttiasiakasta. Palvelu sopii erityisesti asiakkaille, jotka pääasiassa käyttävät kort-tia maksamiseen ja tarvitsevat käteistä vain satunnaisesti. Samalla asiakkaiden ei myöskään tarvitse enää erikseen mennä automaatille hakeakseen käteistä ennen kauppa-reissua.

Asiakas tunnistaa käteis-nostoa tarjoavan kaupan Osta&Nosta -tunnukses-ta. Rahaa voi nostaa vain korttiostosten yhteydessä OP-Visa Debit ja OP-Visa Credit -korteilla aina 200 euroon saakka. Alarajaa nostolle ei ole. Palveluveloitus on 50 senttiä nostolta. Nordean, Danske Bankin ja Osuuspan-kin K-Plussa-asiakkaat saavat nostoveloituksesta hyvityk-senä 100 K-Plussa LisäPistettä näyttämällä K-Plussa-kort-tia. Edun arvo vastaa 50 sentin palveluveloitusta.

Palvelusta hyötyvät niin asiakkaat, paikalliset kauppiaat kuin osuuspankit. Sen avulla asiakkaillamme on rahan-nostomahdollisuus sielläkin, missä Otto.-pisteelle tai pankkikonttoriin on pitkä matka. Lisäksi kauppiaat sääs-tävät rahahuollon kustannuksissa ja käteisen kierrätys on

joustavaa.

Näin nostat käteistä kassalla

Ennen kuin maksat ostoksesi, kerro kassahenki-lölle summa, jonka haluat nostaa tililtäsi.

Hyväksy ostokset sekä nostosumma tunnusluvullasi (PIN). Saat kassahenkilöltä rahat sekä kuitin, jossa osto ja nosto

näkyvät eriteltynä.

Palvelun käyttö on turvallista, ja hyväksyt aina noston PIN-tunnuksel-

lasi. Kassanhoitaja ei näe asiakkaan tili- tai korttitietoja eikä K-ruoka-

kaupoissa voi tallettaa rahaa eikä hoitaa muita pankkien tarjoamia

palveluita.


Polttopisteessä jalkapallon MM-kisakaupungit 2018Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK)

auttaa yrityksiä menestymään Venäjällä ja

venäjänkaupassa, sekä löytämään uusia yh-

teistyökumppaneita koko valtavan Venäjän

alueella. SVKK:n mukaan Venäjän markkinoiden

tämän hetken in-tavaraa ovat elintarvikkeet,

hyvinvointi- ja terveys, lääkkeet ja osaaminen.

– Jalkapallon MM-kisojen isäntäkaupungit ovat

kuitenkin rakentamisen viennin osalta ehdo-

tonta painopistealuetta, markkinointipäällikkö

Marjut Sirola Suomalais-Venäläisestä kauppa-

kamarista vinkkaa.

ARTO TOLVANEN

Vienninedistämismatkalle vai koemarkkinointiin

Jalkapallon MM-kisat mullistavat koko Euroopan puoleisen Venäjän. Infrastruktuuri rakennetaan monin paikoin täysin uusiksi.

– SVKK on jo tehnyt markkinasel-vityksen jokaisen kisakaupungin osal-ta ja joka ikiseen kisakaupunkiin teh-dään oma vienninedistämismatkan-sa, eli käydään tutustumassa hank-keisiin paikan päällä, sekä tavataan yhteistyökumppaneita, Marjut Si-rola opastaa.

– Esimerkiksi Jekateringburg on todella mielenkiintoinen kohde. Siel-lä on jo MM-kisoja ajatellen 105 mit-tavaa rakennuskohdetta ja lisäksi se on ehdolla 2020 maailmannäyttelyn pitopaikaksi, mikä voi helposti tupla-ta pelkästään infran rakennuskohtei-den määrän. Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet tarjota Jekatering-burgille vahvan projektiosaamisen li-säksi mm. teollisuuden uudistushank-keita, cleantech -osaamista, energia-tehokkuutta, jätehuoltoratkaisuja ja älykkäitä liikenne- ja logistiikkarat-kaisuja. Tulevat vienninedistämis-

matkakohteet löytyvät Suomalais-Ve-näläisen kauppakamarin Internet-si-vuilta, kohdasta Tapahtumakalente-ri. Vienninedistämismatkat ovat vain yksi mahdollisuus ja jalkapallon kisa-kaupunkien lisäksi monia kiinnostaa arktinen ulottuvuus.

– Tarjoamme vientiä aloittaville yrityksille markkinaselvityksiä, tut-kimme minkälainen potentiaali tuot-teelle tai palvelulle on ja etsimme niil-le jälleenmyyjät. Lähdemme tarvitta-essa myös mukaan neuvotteluihin, Si-rola opastaa.

Menenkö mukaan – riittääkö rahkeet?

– Itäsuomalaisilla pk-yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet läh-teä nyt kansainvälistymään ja suun-nata itään, Sirola patistelee.

– Kotiläksyt täytyy olla tehty ja va-kavaraisuus kohtuukunnossa. Pitää löytää ensin oikeat yhteistyökump-panit ja pitää olla kärsivällinen, Mar-jut Sirola listaa onnistumisen edelly-tyksiä. SVKK opastaa alkuun ja tarjo-aa ’on site’ –palveluja.

– SVKK:n vahvuudet ovat kohde-markkinoiden ja alueen yrityskult-tuurin pitkäaikainen tuntemus, hy-

vät suhteet ylöspäin ja pystymme saa-maan aikaan tuloksia nopeasti, Mar-jut Sirola listaa.

– Hyvänä tapana aloittaa Venäjän vienti voi olla myös viennin yritysryh-mä, joita meillä on eri toimialoille, Si-rola opastaa.

– Haasteena Venäjänkaupassa on edelleen usein tulliasiat ja se, että alu-eet ja alat ovat Venäjällä kovin erilai-sia, Sirola pohtii.

– Toimi alusta pitäin lain mukaan ja hommaa tarvittavat luvat ja sertifi -kaatit, Sirola opastaa.

– Lisäksi on hyvä muistaa, että kun isot yritykset menevät vientimarkki-noille, on pienten yritysten hyvä men-nä mukaan täydentämään palveluja, iloisesti hymyilevä Marjut Sirola vink-kaa pk-yriyksille.

MARJUT SIROLA Suomalais-Venäläisestä Kauppakamarista esitteli eteläsavolaisille yrityksille Venäjän mahdollisuuksia.

SVKK palvelee Yhteensä 35 asiantuntijaa, joista 14 työskentelee Helsingissä

750 jäsentä Suomessa ja 150 Venäjällä

SVKK:n yhteishenkilöt eteläsavolaisille yrityksille:

Alkukartoitukset ja rahoitus: Marja Hämäläinen

Räätälöitävät start-paketit: Jaana Rekolainen

Tullausneuvonta (ELY Lappeenranta): Anne Alho

Koulutus: Marjut Sirola

SVKK:n jäsenetuina saat alennusta koulutuksesta, asiakasrekiste-

reistä, tapahtumista

Lisätietoja: www.svkk.fi

SVKK:n tuotteet Venäjän markkinoille Start

Grow

Go local

Learn & know

Jalkapallon MM-kisakau-pungit 2018

Moskova

Pietari

Kaliningrad

Kazan

Nizni Novgorod

Jaroslav

Samara

Volgograd

Saransk

Krasnodar

Rostov-na-Donu

Sotsi

Jekaterigburg

Kansainvälisyys

TALOUDENTEKIJÄT-LEHTI JA KIITTÄVÄT!MAINOSTOIMISTO GRAFICAL

PIKKUDUUNIVINKKI

Olemme tuottaneet Taloudentekijät-lehteä nyt kolme vuotta. Nöyrin kiitos kaikille yhteistyökumppaneille!

Tutkimuksen mukaan Taloudentekijät-lehdestä on kehittynyt maakunnan suosituin talousjulkaisu,

jota lukevat niin yritykset kuin yksityishenkilötkin. Tätä ilosanomaa haluamme

jakaa myös jatkossa. Tapamisiin taas 4.2., 8.4., 3.6., 28.10. ja 9.12.2014.

gra�cal.�

ILOISTA JA JOULUARAUHALLISTA&

UPEAA UUTTA VUOTTA!

Etsimme kansainväliseen

(suomi, italia ja venäjä)

joukkoomme web-osaajaa.

Kokemus nettisivujen te-

osta ja Drupal-osaaminen

ovat Sinulle eduksi. Laita

hakemus: arto.tolvanen@

gra�cal.�.


NimisuojajärjestelmäEuroopan unionilla on olemassa tällä hetkellä kaksi laatu-

järjestelmää maataloustuotteille ja elintarvikkeille. Toinen

koskee luomutuotantoa ja toinen on maataloustuotteiden

ja elintarvikkeiden nimiä suojaava EU:n nimisuojajärjestel-

mä. Sen puitteissa nimet voidaan suojata alkuperänimi-

tyksinä (SAN), maantieteellisinä merkintöinä (SMM) tai

aitoina, perinteisinä tuotteina (APT). Hakuprosessi kestää

keskimäärin 4 vuotta.

Venäjä tarjoaa mahdollisuuksia Venäjää ovat suomalaiset elintarvikeyritykset pitäneet vaikeana ja kilpailtuna markkinana, jonne pääsee vain isot yrityk-

set, joilla on rahaa. Isojen elintarvikeyritysten kuten Valion, Fazerin ja Pauligin tuotteet ovat jo vuosia yksinään pitäneet

yllä suomalaisten elintarvikkeiden mainetta. Nyt parin viime vuoden aikana on tilanne kuitenkin muuttunut. Suomalaisten

pienyrittäjien elintarvikkeita on alkanut löytyä venäläisistä supermarketeista yhä enemmän.

– Suomalaiset elintarvikeyritykset pitävät erheellisesti rajaa ja sertifi -kaatteja pahimpina viennin esteenä, vaikka itse asiassa sen ylittämisessä ei ole mitään vaikeuksia.

– Pahin kompastuskivi on oikean kumppanin löytäminen, jonka merki-tystä moni yritys vähättelee. Venäjän elintarvikemarkkinat ovat haastavat, mutta sinne pääseminen ei ole ongel-ma, vaan siellä pysyminen, sanoo ke-hitysjohtaja Tuula Repo ProAgria Kouvolasta.

Suora reitti Venäjälle

Suomalaisille elintarvikkeille on vuodesta 2011 ollut suora jakelutie Venäjän markkinoille. ProAgria ja Kauppatalo Lend Pietarista solmivat sopimuksen, jolla ProAgria koordinoi Suomesta kaikki Lendin valikoimiin tulevat suomalaiset elintarvikealan yritykset ja niiden tuotteet. Lendillä on selkeä Suomi-strategia, jonka mu-kaisesti ostot tehdään omiin super-marketteihin, ja jakelu hoituu koko Venäjän federaation alueella. Suoma-

laisille yrityksille vientikuvio on help-po. Venäläinen partneri hakee tavaran usein jopa suoraan tehtaalta ja hoitaa maahantuonnin, sekä vastaa kaikesta Venäjällä tapahtuvasta toiminnasta. Lendillä on myös varastot Kouvolas-sa. Tähän mennessä Lendin kauppa-ketjua varten on seulottu n. 300 halu-kasta suomalaisyritystä, joista 25 yri-tystä on päässyt mukaan tuotteineen. Uusia ehdokkaita haetaan jatkuvasti ja Lendin kautta Venäjän markkinoil-le pääseminen on hyvä mahdollisuus myös eteläsavolaisille yrittäjille.

Kansainvälistymistä pienin askelin

Tuula Repo esitteli Lendin tarjo-amia yhteistyömahdollisuuksia Ran-tasalmella Lomakeskus Järvisydä-meen järjestetyssä kansainvälisyys-seminaarissa lokakuussa. Seminaa-riin kokosi yli 70 uteliasta osallistujaa. Puheenvuoroissa tuotiin esille Venä-jän tarjoamia mahdollisuuksia, venä-läisten asiakkaiden odotuksia, suoma-laisyritysten verkostoitumisen merki-tystä ja palveluja, joita yrityksemme

voivat hyödyntää. Kilpailukykyä ete-läsavolaiseen maaseutuyrittämiseen hanketta rahoittavat Euroopan maa-seudun kehittämisen maatalousra-hasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

TUULA REPO

ASIANTUNTIJA, ELINTARVIKE

JA VIENTI

PROAGRIA ETELÄ-SUOMI,

KYMENLAAKSO

Puruveden muikku pääsi kansainvälisten premium-tuotteiden joukkoon

Puruveden muikulle on itsenäi-syyspäivänä myönnetty Euroopan komission suojattu maantieteellinen merkintä (SMM). Nimisuojalla halu-taan tuoda kuluttajien tietoon Puru-veden muikkuun liittyvät erityisomi-naisuudet ja vesistön erikoispiirteet sekä suojata tuotenimeä mahdollisil-ta väärinkäytöksiltä.

– Puruveden muikun brändi on alueella ja Etelä-Suomessa vahva. Ni-misuojalla varmistetaan, että kulutta-ja saa aitoja Puruveden muikkuja jat-kossakin, sihteeri Antti Pesonen

toteaa nimisuojaa hakeneesta Osuus-kunta Puruveden kalasatamasta.

– Etelä- ja Keski-Euroopassa on oltu paljon innokkaampia nimisuoja-asiassa, kuin meillä Suomessa. Maan-tieteelliseen alueeseen liittyvä nimi-suojaus tekee tunnetuksi koko aluet-ta. Kuka esimerkiksi tuntisi Parman alueen Italiasta muuten kuin Par-man kinkusta? Ja kaikkihan tietävät, että samppanjaa on vain Champag-nen maakunnassa Ranskassa tuotet-tu kuohuviini. Samasta syystä fetaksi saa nimetä vain Kreikassa lampaan-

tai vuohenmaidosta tehtyä juustoa, muut vastaavat tuotteet ovat salaatti-juustoja, sanoo maa- ja metsätalous-ministeriön nimisuojatyöryhmän jä-sen ja yksi Suomen johtavista nimi-suoja-asiantuntijoista, erikoissuun-nittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituu-tista Mikkelistä.

– Lähiruokatuotteemme kestävät hyvin kansainvälisen vertailun, sii-tä hyvänä osoituksena on juuri nimi-suojauksen saanut Puruveden muik-ku. Nimisuojalla muikku ja ylipään-

sä järvikala on päässyt kansainvä-listen premium-tuotteiden sarjaan. Puruveden muikun nimisuoja on ko-ko Saimaan alueen etu ja nyt tarvitaan toimia sen hyödyntämiseksi, projek-tipäällikkö Riitta Kaipainen Rura-lia-instituutin Lähivalinta-hankkees-ta kannustaa.

Lisätietoja:www.mmm.fi /nimisuojawww.puruvedenmuikku.fi EU:n ylläpitämä DOOR-tietokanta nimi-suojatuotteista: ec.europa.eu/agricultu-re/quality/door/list.html

Suojattu alkuperänimitys

(SAN)

Protected Designation of

Origin (PDO)

Tuotannon, jalostuksen JA

käsittelyn on tapahduttava

rajatulla alueella.

Suojattu maantieteellinen

merkintä (SMM)

Protected Geographic Indica-

tion (PGI)

Tuotannon, jalostuksen TAI

käsittelyn on tapahduttava

rajatulla alueella.

Aito perinteinen tuote (APT)

Traditional Speciality Guaran-

teed (TSG)

Perinteisen valmistusmene-

telmän, koostumuksen tai

raaka-aineiden suojaaminen.

Euroopassa nimisuojatuotteita on yli 1200, Suomessa 10

Lapin Puikula-peruna (SAN), vuonna 1997

Sahti (APT), vuonna 2002

Kalakukko (APT), vuonna 2002

Karjalanpiirakka (APT), vuonna 2003

Kainuun rönttönen (SMM), vuonna 2008

Lapin poron liha (SAN), vuonna 2009

Lapin poron kuivaliha (SAN), vuonna 2010

Lapin poron kylmäsavuliha (SAN), vuonna 2011

Kitkan Viisas (SAN), vuonna 2013

Puruveden muikku (SMM), vuonna 2013

AUVO JA PAAVO PEKKINEN kalastamassa muikkuja nuotalla Puruvedellä.

”Puruveden muikulla on erityisominaisuuksia, mm. pienempi ruodon lujuus”


Luostarin pitkä tuotekehitystyö

Viinit ja viskit vient

ARTO TOLVANEN

Valamon viinikellari

– Marjaviinin valmistus on käsi-työtä alusta loppuun, Valamon tun-nettu viinimies ja tuotannosta vas-taava Isä Andreas kiteyttää viinin-valmistuksen syvimmän olemuksen. Tänä päivänä Valamon viinituotanto valmistuu pääosin paineastioissa, ei enää tanssittamalla, siis pulloja pyö-rittämällä, Isä Andreas kertoo.

– Valmistamme tuotteita yleensä 20 000 litran erissä, sillä pienempiä määriä ei kannata teollisesti valmis-taa, Andreas opastaa. Vierailu Vala-mon 1900-alussa rakennettuun vii-nikellariin paljastaa viinien ja viski-en kypsyvän samanlaisessa lämpöti-lassa ja kosteudessa. Eri kokoisissa ja –ikäisissä tammitynnyreissä kyp-syttely on vankkaa viiniosaamista ja käytännön kokemusta vaativaa hom-maa. Valamossa tuotantoproses-sit hoitaa ’Pullon henki’ Timo Ket-tunen.

– Valmistusosaamisemme on pe-riytynyt vanhoilta Chymoksen ja Marlin mestareilta, käytännön val-mistuskoulutuksesta Sveitsistä ja ehkä kaikkein eniten unkarilaiselta mestarilta Istvanilta, Pullon henki paljastaa. Hän kumartaa tietotaidon osalta myös Muuruveden viinitieto-keskuksen suuntaan.

– Kotona Ilomantsissa meillä oli 80-luvulla marjatila, jonka koko tuo-tanto meni Chymokselle Lappeen-rantaan, Kettunen valottaa taustoja. Vuonna 1995 laki muuttui, ja viinien valmistus oli tiloilla laillisesti mah-dollista.

– Tuotimme aluksi hedelmäviine-jä mm. Kultaomenaa Alkoon, ja vaik-ka niistä ei muodostunut menestys-tuotteita, olivat ne aikansa tislaustai-donnäytteitä. Kokeilimme kantapään kautta monia erilaisia tuotteita ja val-mistusmenetelmiä. Nyt lähes 20 vuo-

den tuotekehitysjakson jälkeen val-mistusprosessit hallitaan hyvin ja tiedämme mitä osatekijöitä muutta-malla saadaan aikaan kutakin halut-tua ominaisuutta kullekin tuotteelle, viinimestari Kettunen opastaa.

Valamon Glögi ja saksalaiset joulutorit

Yhdeksi Valamon hittituotteeksi on muodostumassa saksalaisittain maustettu glögi, paikallinen glue-wein. Saksalaisissa kaupungeissa on vahva jouluperinne kolmen vii-kon joulutoreineen ja myyjäisineen. Yhteistyössä Kuhmolaisen Kalevala Spirit Ltd:n kanssa Valamo vie tänä vuonna Saksaan, mm. Hannoveriin, Leipzigiin ja Stuttgartiin, yhteensä 50 000 litraa glögiä.

– Ensi vuonna myynnin ennuste-taan kasvavan aina 60 jopa 70 000 litraan, uusien kaupunkien kuten Munchenin, tullessa mukaan.

– Joulutoreilla on oma Suomi-ky-länsä, jossa myydään suomalaisia tuotteita mm. loimulohta sekä hir-muiset määrät glögiä, Isä Andreas kertoo.

– Kaupunkilaiset vierailevat to-rilla joka ilta ja maaseudulta tul-laan joulutorille busseilla ostoksille, Isä Andreas ihastelee torien tunnel-maa. Glögiä myydään myös mukaan Herman’s tuotemerkillä puolen litran pulloissa.

– Vientikaupassa tarvitsemme hy-vän yhteistyökumppanin, kuten meil-lä Kalevala Spirit on, sillä yksin omil-la resursseilla ja osaamisellamme emme pysty mm. jakelemaan tuot-teitamme kannattavasti, valamolai-set viinimestarit painottavat.

– Pullo, etiketti ja tuote itse ovat kokonaisuus, jonka ominaisuuksien on vastattava toisiaan mahdollisim-man hyvin, viinien myynnistä vastaa-va Andreas painottaa.

Viskeistä uusi aluevaltaus?

Valamon luostari tuottaa Suo-men ehtoollisviinimarkkinoista kol-manneksen. Sen lisäksi valmistetaan sekä puna- että valkoviinejä kolmea laatua kumpaakin. Tunnetuin tuo-temerkki valkoviineissä lienee Vala-mon Sininen. Punaviineistä Valamon

Punainen ja Valamon Vaeltaja ovat jo klassikoita. Liköörivalikoimasta löy-tyy Myrhami ja erikoisuutena oikei-ta kultalastuja sisältävä Kultahunaja.

– Mustikkalikööriä olemme val-mistaneet koemarkkinointiin Sak-saan ja Japaniin, mutta varsinainen päänavaus on vielä tekemättä. Uu-tuustuotteena kehityksen alla on erit-täin hienostunut, kotimaisesta mal-lasohrasta valmistettu single malt -viski, Timo Kettunen paljastaa.

2000 litran koe-erä kypsyy valmiik-si ensi kesäkuuksi.

– Tavoitteena on valmistaa hin-taluokaltaan kalliimpaan päähän si-joittuva viski todellisille nautiskeli-joille ja viskiharrastajille, Kettunen maalailee.

– Kansainvälinen maistajaraa-timme onkin jo sitä mieltä, että en-simmäinen viskimme olisi valmis lanseerattavaksi markkinoille, Ket-tunen iloitsee. Kansainväliset viski-

kerhot ovat uskomattoman suosittu-ja ja sosiaalisen median sekä viskiblo-gien mahti tunnustetaan alalla.

– Viskien teollisen tuotannon aloittaminen vaatii kuitenkin meiltä miljoonainvestointeja. Tuotantotilat loppuvat auttamattomasti kesken ja investoinnit ovat pitkäaikaisia, sil-lä on tähdättävä 20 vuoden päähän. Jo nyt olemme testanneet erilaisia mäskäystekniikoita, kypsytysmene-telmiä, erilaisia hiivoja ja erilaisia tis-

laustekniikoita sekä tammilaatuja. Ja että yleensä voi puhua viskistä, kes-tää valmistusprosessi minimissään vähintään kolme vuotta. Viskien val-mistus ei ole kvartaalitalousmiesten hommaa, Isä Andreas ja Timo Ket-tunen naurahtavat yhdestä suusta.

VALAMON VIINIMESTARI TIMO KETTUNEN JA ISÄ ANDREAS kypsyttävät luostariviinejä perinteiseen tapaan 1900-luvun alun viinikellarissa.

Kansainvälisyys

Valamon Viiniherman Oy on onnistunut kehit-

tämään kotimaisista marjaviineistä jalostettuja

tuotteita, jotka kiinnostavat myös ulkomaisia

viiniharrastajia ja kuluttajia. Perinteisen ehtool-

lisviinituotannon lisäksi luostarin uumenissa

valmistuvat vuosikymmenten aikana kerätyllä

ammattitaidolla viinit, kuohuviinit, liköörit ja

viimeisimpänä tuotekehityshuippuna mallas-

viskit. 60 % tuotannosta matkaa jo nyt vientiin,

ja määrät ovat kasvussa.

”Vientikaupassa tarvitsemme hyvän yhteistyökumppa-nin”


tituotteiksi

PERINTEINEN TAMMINEN VIINITYNNYRI toimii tuotantovälineenä yli 100 vuotta. Kyseinen tuotantoväline on kulkeutunut luostariin Stuttgartista.

Luostarin Glögin matka saksalaisen Joulun suosikkijuomaksiValmistusprosessi kestää 6 – 8 kuukautta. Glögin valmistusaikaan koko kylä tuoksuu kardemummalta ja Joululta

Marjaviinin valmistus kotimaisista marjoista

Glögin mausteseoksen valmistus ja uuttaminen

Yrttiliemen ja marjaviinin sekoitus

Pakkaus 1000 litran elintarvikepusseihin

Kuljetus rekoilla Saksaan

Pakkaus 3 tai 5 litran jakelupakkauksiin sekä 0,5 litran pulloihin

Myydään letkulämmitinten kautta joulutoreilla höyryävänä vientituotteena terästettynä tai ilman

VALAMO PYSTYY TUOTTAMAAN VIINIÄ KERRALLAAN 100 000 LITRAA. Tuotantotilat ja -välineet ovat nykyaikai-set, mutta suunniteltuun viskien valmistukseen tarvitaan lisäinvestointeja.

VALAMON VIINIMYYMÄLÄN valikoimasta löytyy myös luostarin erikoisuus Kultahunaja. Suosituin punaviini on Valamon Punainen.


Vain yritysasiakkaille. Hanki omasi: www.sonera.fi/yritys/tarjous • Sonera Kaupat • soita numeroon 0800 134134

Soneran yritysasiakkaana:• Puhut, viestittelet ja surffaat samaan kiinteään kuukausihintaan Suomessa, pohjolassa ja Baltiassa. Eli budjetti pitää.• Käytössäsi on luotettava verkko, josta suuri osa huippunopeaa 4G:tä.• Olet tutkitusti tyytyväisten yritysasiakkaiden joukossa.

Liike-elämän tuulissa kannattaa tarttua tarjoukseen.

Sopiva Yritys 1000 -paketti sisältää• 1000 min puhetta• 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä • Supernopea 4G-netti• käytön pohjolassa ja Baltiassa

2258€/kk

24 kk sop.ALV 0 %

Samsung Galaxy Note3

Sonera tarjoaa Samsung Galaxy Note3:n ostajalle Galaxy Gear -älykellon ilman lisämaksua. Useita värivaihtoehtoja. Kampanja voimassa vuoden 2013 loppuun asti

806€/kk

24 kk sop.ALV 0 %

Samsung Galaxy Express 2


Kohti modernimpaa viestintääJoustavat it-ratkaisut erilaisissa työympäristöissä ovat kasvattaneet

suosiotaan. Yrityksen koosta tai toimialasta riippumatta yhä useampi

suomalainen yritys haluaa panostaa työntekijöidensä ajankäytön te-

hostamiseen, erilaisiin etätyöskentelymahdollisuuksiin sekä modernei-

hin, helppokäyttöisiin työkaluihin.

Pilviteknologiaa hyödyntävät pal-velukokonaisuudet tarjoavat minkä tahansa kokoiselle yritykselle IT-toi-mintojen tehokkuutta ja helppoutta sekä työntekijöille mahdollisuuden työskennellä missä tahansa, milloin tahansa.

Vaikka Suomen myydyimpien pu-helimien listalla on useita älypuheli-mia, ei niiden tarjoamia hyötyjä osa-ta vielä täysin käyttää hyväksi. Eli-san aluemyyntipäällikkö Juho Kärk-käinen uskoo kuitenkin, että etenkin monella pienyrittäjällä on tarve pa-rantaa omaa ajanhallintaansa ja teh-dä työtä itselleen parhaana mahdolli-sena ajankohtana.

– Kannattaa muistaa, että uusi tek-niikka ja modernit viestintäratkaisut on kehitetty nimenomaan käyttäjän elämää helpottamaan. Toki laitteiden ja järjestelmien käyttöä pitää harjoi-tella, mutta harjoittelun palkintona on tehokkaampi ajankäyttö ja sujuvampi arki, Kärkkäinen sanoo.

Joustavampaa työntekoa ja helpotusta arkeen

Elisa Toimisto 365:n kaltaiset in-ternetissä toimivat liiketoimintaso-vellukset tuovat yhteen tuoreimmat

versiot yrityksille tarpeellisista ohjel-mistoista, kuten Microsoftin toimisto-ohjelmista, sähköpostista ja pikavies-timestä. Pikaviestintätyökalun avulla yhteydenpito on nopeaa, ja tarvittaes-sa mukaan saadaan myös kuva- tai vi-deoyhteys.

Keittiökalusteiden valmistukseen ja asentamiseen erikoistunut JSP-Keittiöt on juvalainen yritys, joka työllistää vakituisesti kuusi työnteki-jää. Työ on liikkuvaa ja päivät kulu-vat asiakaskäynneillä, tehtaalla ja tien päällä. Elisa Toimisto 365 on ollut yri-tyksen käytössä noin puoli vuotta.

– Kun kaikki tarvittava on nyt mahdollista hoitaa älypuhelimella ja pääsemme sähköposteihin ja tilauk-siin käsiksi mistä ja milloin tahansa, voimme vastata tilausvahvistuksiin ja asiakkaiden kysymyksiin välittömäs-ti. Tämä tuo suuria etuja työn suju-vuuteen ja mahdollistaa entistä jous-tavamman etätyön, sanoo Jouni Jan-hunen JSP-Keittiöt Oy:stä.

–Tarkoituksena on jatkossa hyö-dyntää yhä paremmin Elisa Toimis-to 365:n tarjoamia mahdollisuuksia. Liikkuvan työn tekijälle tämä on ol-lut erinomainen ratkaisu, Janhunen jatkaa.

Kaikki samasta paikasta yhdellä kertaa

Elisa Toimisto 365 -palvelua voi käyttää päätelaiteriippumattomasti. Kokonaisuuteen voidaan tarvittaes-sa yhdistää toimistosovellusten lisäk-si myös mobiililaitteet kuten älypuhe-limet, tabletit, tietokoneet sekä tieto-liikenneliittymät mobiililaajakaistas-ta lähtien.

Elisa tarjoaa pk-yrityksille palve-lukokonaisuuden, jonka tilaaminen ja asiakastuki hoituvat kätevästi suo-men kielellä. Yritykset saavat tarvitta-vat ohjelmistot, päätelaitteet ja liitty-mät käyttöönsä samasta paikasta yh-dellä sopimuksella, mikä helpottaa merkittävästi sopimusten hallintaa.

– Meillä oli aiemmin useita eri so-pimuksia eri palveluntarjoajien kans-sa ja päällekkäisyyttä sopimusten vä-lillä. Pienessä yrityksessä syntyy ajan-säästöä, kun kaikki on samasta pai-kasta yhdellä sopimuksella hoidettu, Janhunen toteaa.

HYGIEENISTÄ PUHTAUTTA PUKINKONTTIIN

Maxima Easy on uuden sukupolven ammattitason imevä höyrypesuri, joka puhdistaa kaikkea:

lattiat, ikkunat, kaakelit, hanat, tekstiilit, verhoilut, tahrat, homeet, jäämät... Se nostaa höyry-

puhdistuksen täysin uudelle tasolle, sillä laitteen käyttö on uskomattoman helppoa. Tilaa pieni-

kokoinen höyrypesuri, saat mukaan markkinoiden laajimman vakiovarustepaketin.

Tehopesuun. Maxima Easy tuo pesuhelppoudellaan höy-rypuhdistuksen uudelle tasolle. Monipuoliseen käyttöön: kivi-lattioille, auton istuinten pesuun, pakastimen sulatukseen… Allergikoille hygieeninen puhtaus on kullanarvoisen tärkeää.Anna Easyn tehdä se iisisti!

Imurointiin. Pienikokoinen, ketterä höyrypesuri Maxima toimii myös imurina, jolloin siinä on vesisuodatin. Lika, pöly ja hajutkin poistat todella tehokkaasti Maximalla Easyllä.

Markkinoiden täydellisimmät varusteet vakiona. Varustepaketti sisältää mm. suulakkeet jokaiselle pinnalle ja power-suulakkeen tekstiilipesuun. Helppokäyttöinen Maxima neuvoo käyttäjäänsä. Kokeile ja totea itse!

Alfa Cleaning Oy | puh. (015) 515 910 | www.alfacleaning.fi

UUTTA!

940,-Tilaa nyt

MAXIMA Easysuoraan kotiisi

verkkokaupastamme:

Easy

store.alfacleaning.fiKatso lähin jälleenmyyjäsi: www.alfacleaning.fi


010 19 15 00

Yritys veitsen terällä.Vesivahinko keskeytti toiminnan, mutta työntekijät saivat palkkansa.

Lokakuinen ilta, täysi ravintola ja pikku-jouluaika tulossa. Hyvin menee, ajatteli ravintola Gastonen omistaja Lennart Suka-pää. ”Yhtäkkiä keittiön katosta alkoi tippua vettä. Huoltomies kävi ja keittiö suljettiin. Varasimme asiakkaille pöytiä lähiseu-dun ravintoloista”, Lennart muistelee. ”Pahin oli vielä tulossa. Isännöitsijä ker-

toi, että edessä on iso remontti ja ravintola on kiinni noin kolme kuukautta. Olin juuri

-tysvakuutus oli päivitetty. Se korvasi mene-tetyn myynnin ja 17 työntekijän palkat.”

kuin pitääkin. if.fi/yritys


Mantan Puoti – Rantasalmen miniostari Rantasalmella sijaitsevassa Mantan Puodissa kuuluu iloista puheensorinaa. Meneillään on Mantan Puodin yrittäjänaisten

järjestämä yritystilaisuus. Glögin ja pikkupurtavan ohessa naiset kokeilevat mm. asukokonaisuuksia tuleviin juhliin.

RUTH LÄHDEAHO

Mantan Puodin neljällä naisyrittä-jällä on hyvä meininki päällä ja kunni-anhimoisia suunnitelmia riittää. Yh-teistoiminta tarkoittaa sitä, että neljän henkilön erilaista osaamista voidaan hyödyntää laajemmin, osaamista jae-taan ja tietysti yhteistyössä tehty ke-hittäminen lisää osaamista. Oivalli-nen toimintamalli on herättänyt kiin-nostusta myös laajemmin, jopa valta-kunnallisella tasolla.

Intohimoinen luontoihminen Eli-na Enho oli ensimmäinen entiseen Geo-taloon muuttanut yrittäjä. Hä-nellä on FinnTrek-niminen yritys, jo-ka järjestää luontokursseja Linnan-saaren kansallispuistossa, lajiesit-telymatkoja ja vaikkapa sienipäiviä matkailijoille. Yritys vuokraa mm. ka-nootteja ja talvella voi vuokrata retki-luistimia ja käydä tutustumassa Suo-men pisimpään retkiluistelurataan. Myös erilaiset linnunruoat ja lintu-laudat sisältyvät valikoimiin.

Kuluvan vuoden kesäkuussa tilaan tuli lisää elämää, kun sinne muut-ti KatinUnelmia pyörittävä Kaari-na Kovanen, Metsä- ja Erävaruste Diana omistajanaan Minna Pirk-kalainen sekä syksyllä Anna-Lee-na Wilkmanin Ilona Rantasalmi.

Harrastukset kannustavat yrittämään

Minna Pirkkalainen on intohimoi-nen metsästyksen harrastaja, joten naisten metsästys- ja erävaatteiden kauppa oli luonnollinen uravalinta.

Mantan Puodin myötä Metsä- ja Erä-varuste Dianan valikoima on laajen-tunut myös miesten asuihin ja met-sätyövaatteisiin.

Vaatetusartesaani Anna-Leena

Wilman työskenteli aiemmin ompeli-jana Rantasalmen keskustassa toimi-neessa kangaskaupassa. Kangaskau-pan toiminnan päättyessä Anskul-la oli hyvä tilaisuus jatkaa toimintaa

Mantan Puodissa. Valikoimista löy-tyy kankaita, ompelutarvikkeita ja kä-sitöitä. Hän ompelee mm. erilaisia tri-kooasusteita niin lapsille kuin aikui-sille, minkä lisäksi hän tekee korjaus-

ompelua. Monitoiminaisen Kaarina Kova-

sen KatinUnelmat taas tarjoaa nais-ten muotivaatteita ja erilaisia asus-teita sekä Colosén kosmetiikkaa. Osa

Katin ajasta kuluu myös yhdessä mie-hensä omistaman Selän Metallin hal-linnon pyörittämiseen.

Yhteistoimintamalli muuallakin hyötykäyttöön

Jokainen yksin kivijalkaliikettä pi-tävä yrittäjä tietää, että välillä on pak-ko laittaa lappu ikkunaan ja poistutta-va muualle asioita hoitamaan. Man-tan Puodin naiset ovat ratkaisseet tä-män haasteen siirtyessään yhteiseen tilaan. Naisilla on nyt mahdollisuus hoitaa välttämättömiä menoja sulke-matta kauppaansa ja voivat jopa pitää ylimääräisiä vapaapäiviäkin. Työvuo-roista sovitaan etukäteen ja muuten-kin on sovittu yhteisistä pelisäännöis-tä. Naiset opettelevat toistensa tuot-teet, joten jokainen voi myydä mitä tahansa liikkeessä olevaa toisten ol-lessa pois.

Yhteinen kauppa on laajentanut myös kunkin asiakaskuntaa, kun tiet-tyä tuotetta hakevalle asiakkaalle tar-joutuukin tilaisuus tutustua muiden yrittäjien tarjontaan. Toimintamalli tuo myös kustannussäästöjä, mm. yh-teisellä kassajärjestelmällä. Liikkeen käyttökustannustenkin jakaminen tuo säästöjä. Muuten yritykset ovat täysin itsenäisiä. Tilanteeseen saat-taa jossain vaiheessa tulla muutoksia-kin; sen aika näyttää. Ainakin jatkuva kehittäminen on käynnissä ja naiset pitävät kerran kuukaudessa kunnon kehityspäivän – useimmiten jossain luonnon keskellä. Mantan Puodista kuullaan vielä varmasti, vaikka Man-ta-myrsky menikin jo!

Yrittäjän arjessa

MANTAN PUODIN NAISYRITTÄJÄT ovat aikaansaaneet ainutlaatuista yhteistyötä.

Osaajia EU-maistaEurooppalaisen työvoiman liikkuvuutta edistämään luotu EURES-verkosto tarjoaa 32 EU- ja

ETA-maan sekä Sveitsin kansalaisille mahdollisuuden hakeutua töihin, ja vastaavasti etsiä töitä

toisesta EU-maasta. Your First EURES job on eurooppalaisille 18 – 30-vuotiaille nuorille suunnat-

tu kokeilu, jossa tuetaan ensimmäisen työpaikan osalta toisen EU-maan työnantajaa sekä työn-

tekijää. Tuki on suunnattu pk-yrityksille ja se on osa Nuorisotakuuta.

ARTO TOLVANEN

Monipuolista toimintaa työllisyyden edistämiseksi

Pariisin Disneyland etsi itsel-leen EURES:in kautta satoja työnteki-jöitä Suomesta pari vuotta sitten. Val-takunnan 30 EURES-neuvojaa, jotka löytyvät alueellisista TE-toimistoista, opastavat työnantajia ja työntekijöitä, järjestävät koulutusta ja rekrytointi-tapahtumia, sekä suorittavat haas-tateltavien työntekijöiden esivalin-taa. Etelä-Savossa EURES:in kautta on eniten välitetty metsätyöntekijöi-tä, EURES-asiantuntija Tiina Iko-

nen Mikkelin TE-toimistosta kertoo. Your First EURES Job -hanke, joka on kokeilu jonka aikana EU maksaa tukea työnantajalle EURES-työnte-kijän palkkaamisesta vähintään kuu-deksi kuukaudeksi. Tuki on tarkoitet-tu mm. työntekijän kielikoulutukseen. Työntekijä on oikeutettu vastaavasti korvaukseen, jolla voi kattaa muutto- ja matkakuluja.

– Kokeilu on lyhytaikainen, sillä se on voimassa vain toukokuun 2014 loppuun. Etelä-Savosta nuoret hakeu-tuvat eniten töihin Norjaan sekä Iso-Britanniaan, ja eniten liikkuu sairaan-hoitajia, Ikonen informoi.

Rahoitus ja liikkuvuus muuttumassa

Ensi vuonna EURES-rahoitus muuttuu ESR-pohjaiseksi, joka tuo uudenlaista liikkumavapautta myös yhteistyölle yritysten kanssa.

– Tämän vuoksi kuuntelemme yri-tysten toiveita nyt herkällä korvalla, Tiina Ikonen vinkkaa.

– Suomessa eniten liikkuu etelä- ja länsisuomalainen työvoima, ja itä-suomalaisissa pk-yrityksissä on vas-taavasti paljon tarpeita hankkia ve-näjänkielisiä osaajia. EURES-neuvo-jat eivät voi toimia Venäjällä, mutta toivottavasti voimme helpottaa tar-

vetta uusien hankkeiden kautta, Iko-nen pohtii. Suomi ei ole EURES-haki-joiden suosikkimaiden kärjessä, mut-ta Suomi kiinnostaa työpaikkana elin- ja palkkatason sekä eksoottisuutensa takia. EU-työntekijän sopeutumiselle on haasteena myös suomalainen työ-kulttuuri. Eteläeurooppalaiset ovat mm. tottuneet viettämään töitten jäl-keen aikaa työkavereiden kanssa yh-dessä ja harrastukset voivat olla jopa tärkeämpiä kuin työ.

– Nämä seikat on hyvä huomioida, kun haastattelee omaa ensimmäis-tä EURES-työntekijää, Tiina Ikonen vinkkaa.

Lisätietoja netissä: ec.europa.eu/eures

Etelä-Savon TE-palvelutEURES-asiantuntija Tiina Ikonen

Porrassalmenkatu 29

50101 MIKKELI

Puh. +358 2950 440 48, +358 50 396 7686

[email protected]


Reporakennus Oy, Kari Repo, p. 0500 652 049

[email protected], www.repo.fi

As Oy Kaarlonranta,hulppeat järvinäkymät

Pieni keskusta-asunto. Uusi trendi.

huoneistot

1h+k+(s)2h+k+(s)2h+k+(s)2h+k+(s)

38,540,044,049,0

143 000,-MYYTY!

157 000,-175 000,-

velaton hinta alk.m2

Tämän lähemmäksi ydinkeskustaa ei pääse!Hanki uusi koti tai liiketila huippusijainnilla.

autohallipaikat 17.000,-/kpl kannen alla

Erinomainen sijoituskohde.Hyvin suunniteltu pienkoti, jossauusin teknologia, maalämpöja viilennys. Hanki suoraanrakennuttajalta!

Ydinkeskustan kohde, jossa 16 kpl pieniä,toimivia keskusta-asuntoja on ollut menestys.Vertaa kokonaiskuluja vanhaan kerrostalo-asuntoon. Vastike on pieni, putkiremppojaei ole tulossa ja kohteen arvo arvo säilyy.

As Oy KORALLI 2, Savonlinna

Enää yksi

3h+k+s, 71,5 m , velaton hinta2

250.000,-, autotallit alkaen25.000,-, osakevarastotalkaen 4000,-

JÄLJELLÄ!

Enää 6 huoneistoa jäljellä!Myymme 2 autotallia tarjousten perus-teella heti käyttöön!

Yrityspalvelut Pietarissa muotoutuvat uudelleen15 vuotta toimineen Itä-Suomen Business-

edustusto ISBE:n taival on ollut monisäikeinen.

Itäsuomalaisten elinkeinoyhtiöiden, kauppa-

kamarien ja yrittäjäjärjestöjen yhteisen Ve-

näjä-palveluyhtiön rahoitusta ja pääomitusta

muokataan nyt uudelleen. Mikkelin ja Joensuun

elinkeinoyhtiöt ovat jo sitoutunet pääomit-

tamaan ISBE:ä lisää. Savonlinnassa asia pää-

tetään joulun alla. ISBE:n kulurakennetta on

karsittu ja toimintalinjauksia yksinkertaistettu.

ISBE:llä on nyt edessään uusi aika ja uusi ul-

jaampi mahdollisuus.

ARTO TOLVANEN

Toiminta keskittymässä Pietariin

Mikkelissä ja Pietarissa toimivan businessedustuston ’rönsyt’ on karsit-tu ja se keskittyy yritysten Venäjäetab-loitumisten auttamiseen, ISBE:n Pie-tarin toimiston vetäjä Maria Leon-tieva painottaa. ISBE tarjoaa Pieta-rissa myös toimitilaa yrityksille, ja suosittuja ovat erityisesti rekrytointi-palvelut, eli venäläisen työvoiman ha-kemispalvelut. ISBE on toteuttanut jo

yhteensä yli 500 yritysten toimeksian-toa Venäjällä. Mikkelin Ammattikor-keakoulun palveluyksikkötoiminnan loppuminen ja kunnianhimoisesti mi-toitettu kulurakenne, sekä muuttuvat suhdanteet ovat ajaneet edustuston talouden ahtaalle. Henkilöt ovat vaih-tuneet ja ISBE on muuttanut kalliiksi koetusta Suomi-talosta Business Cen-ter Europa Houseen.

– Olemme alentaneet osakepää-oman ja pääomitamme yhtiötä nyt uudelleen, ISBE:n hallituksen pu-heenjohtaja Kyösti Ylijoki kertoo. Mukaan haetaan nyt myös uusia toi-

mijoita laajemmalta alueelta kuten Jyvässeudulta ja Pohjanmaalta.

– Uusien alueiden yrityspalvelujen-tarjoajat näkevät ISBE:ssä mahdolli-suuden karsia omia palvelukuluja ja nostaa tehokkuutta, Ylijoki pohtii.

– Mietimme myös, että voiko kehi-tysyhtiöt itse toimia riittävän tehok-kaana ISBE:n palvelujen markkinoin-

tikanavana Suomessa ja onko tämän avulla mahdollisuus keskittää koko toiminta Pietariin, Ylijoki täsmentää.

Venäjäpalveluja tarvitaan

Venäjäpalvelutarjoajien kirjo on ol-lut suuri ja näyttää sitä, että vain to-delliset osaavat toimijat jäävät jäljelle.

Kun Parikkalan rajanylityspaikka on aukeamassa 2017 olisi juuri nyt tär-keä lisätä ISBE:n toimintaedellytyk-siä, etenkin kun oikea toimintamal-li ja rakenne sekä resurssit ovat löy-tyneet. ISBE:n toiminnasta on syytä rakentaa itäsuomalainen ylpeyden-aihe ja alueen yritysten kasvun edis-täjä. On opittu kantapään kautta toi-

mintamallit, joten nyt ei kannata hu-kata lasta pesuveden mukana. Alueen kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt jä-senistöineen on saatava myös kam-panjanomaisesti käyttämään ISBE:n palveluja. Mahdollisuudet kasvulle ovat joskus liian lähellä.

PIETARIN TOIMISTOJEN PÄÄLLIKKÖ MARIA LEONTIEVA (toinen vas.) esittelee yrittäjille Sanna Metsänorolle (vas.) ja Johanna Tapanilalle sekä toimitus-johtaja Juha Turtiaiselle ISBE:n ajankohtaisia kuulumisia Pietarin toimistolla.


Teollisuus pärjää järkeistämällä toimintaa

Profi ilissa

PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN

Pertunmaan Kuortissa sijaitseva Plastep Oy kuvastaa sinnikkyyttä, jolla tekeväinen työyh-

teisö pärjää globaalissa puristukses-sakin. Yksi yrityksen alkuperäisistä perustajista, toimitusjohtaja Kristii-na Wessman, palkittiin tämän vuo-den maakunnan yrittäjänä.

Toimitusjohtajuutta edelsi pitkä työura tutussa yrityksessä. Kaupal-lisen koulutuksen aikanaan opiskel-lut Wessman muutti miehen peräs-sä Pertunmaalle ja päätyi Eimolle työhön 1984. Ensin hän työskente-li muovityöntekijänä ja kouluttautui työn ohessa. Tutuiksi tulivat myös laa-tuun ja tuotannonsuunnitteluun liit-tyvät työtehtävät.

Tehdaspäällikkö hänestä tuli 1994 aikaan. Eimo kansainvälistyi vauhdil-la ja perusti tehtaita eri puolille maail-maa. Pertunmaalla valmistettiin muo-viosia Nokian puhelimiin. Työnteki-jöitä alkoi epäilyttää, voiko Kuortin yksikkö pärjätä suuressa konsernissa.

– Rivien välistä aloimme ymmär-tää, että yksikkö lopetetaan. Yhtenä perjantai-iltapäivänä mietittiin työ-kavereiden kanssa, ostetaanko tä-mä itselle. Maanantaiaamuna mars-sin Eimon toimitusjohtaja Jalo Paa-nasen juttusille. Hän kysyi, että onko minulla rahaa ja sanoi sitten, että ei-köhän se kauppa järjesty. Kaupat teh-tiin helmikuussa 2001.

Jo aiemmin pertunmaalaiset oli-vat hoitaneet varsin itsenäisesti asi-akkaansa. Kristiina Wessmanin vas-tuulla oli tuolloin myynti.

– Kun kaikki silloiset asiakkaat päättivät jäädä meille, sillä luotiin yri-tykselle pohja. Kävimme Finnverassa kertomassa aikeistamme ja saimme hyvän vastaanoton. Heti alussa mu-kaan tuli pääomasijoittajana Teknia Invest, mikä helpotti siirtymävaiheen paperisodassa.

Asiakasnäkökulma arvossaan

Plastep Oy ruiskuvalaa asiakkai-den tarpeisiin räätälöityjä muoviosia. Asiakasyritykset käyttävät niitä val-mistaessaan koneita ja laitteita. Suu-rimmat asiakasryhmät löytyvät elekt-roniikka-, lääke- ja konepajateollisuu-desta. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 4,2 miljoonaa euroa ja kulu-vana vuonna se kasvaa edelleen.

– Kasvu on asiakkaidemme hyvän tilanteen ansiota. Kemianteollisuu-della on takanaan kohtuullisen hy-vä vuosi, ja toimiala on ollut Suomen

vientiveturi.Viiden perustaja-omistajan tehdas

on tänään 30 työntekijän tiivis työyh-teisö. Toimitusjohtajana alusta saakka toiminut Wessman on kouluttautunut vuosien varrella lisää ja suorittanut MBA-tutkinnon. Myynti ja asiakas-näkökulma ovat hänelle ykkösasioita.

– Myyjän pitää olla rohkea, aito ja uskoa asiaansa. Onnistunut myynti-tapahtuma on seurausta siitä, että on ymmärretty asiakkaan tarve. Kun ym-märrän asiakkaan tarpeet ja toimin-taympäristön, osaan tarjota hänelle sopivia tuotteita, joita pystymme val-mistamaan.

Lean sutjakoittaa toimintaa

Yrityksen tontille mahtuisi laajen-nusosia, mutta niitä ei ole suunnitel-missa. Sen sijaan kasvua ja kannatta-vuutta haetaan lean-ajattelulla. Lean on johtamisfi losofi a, joka karsii tuot-tamattomia ja turhia toimintatapoja.

– Lean tehostaa virtausta ja proses-seja, että resurssit saadaan tehokkaa-seen käyttöön. Meillä ihmiset toteut-tavat lean-ajattelua omassa työssään, poistavat mielestään hukkaa tuotta-via toimintatapoja, ideoivat ja voivat sitä kautta kokea onnistumisia, kun oma työ tehostuu ja muuttuu mielek-käämmäksi.

Tavoitteena onkin olla ns. lean-teh-das. Toimintatapaa on toteutettu rei-lu vuosi ja ainakin toinen vuosi on vie-lä edessä.

– Mielestäni koko maassa olisi le-an-ajattelun paikka. Kun turha teke-minen poistetaan, suomalainen teol-lisuus ja vaikkapa terveydenhuolto pärjäävät paremmin. Suomalaises-sa yhteiskunnassa kannattaisi tehdä vain sitä työtä, mistä on pulaa ja mis-tä maksetaan. Esimerkiksi turhat kul-jetukset sekä tavaroiden ja ihmisten siirrot kannattaisi karsia pois.

Plastepissa hyödynnetään lean-fi -losofi an toteutuksessa myös valmen-tajaa, joka kertaa tavoitteita työyhtei-sön kanssa ja kannustaa jatkuvaan oman työn kehittämiseen.

– Joskus kuulee, että lean on vain yksi uusi ismi muiden joukossa. Mie-lestäni nimellä ei ole väliä, kunhan ih-miset tekevät jatkuvasti kehitystyötä yhdessä ja sisäistävät sen, mitä ovat tekemässä. Meillä on Suomessa pal-jon potentiaalia hyödyntämättä teol-lisuudessakin.

Kristiina Wessmanin harrastuksiin kuuluu yhteiskunnallinen vaikuttami-nen. Nykyään Heinolassa asuva Wess-man on mukana kunnallispolitiikas-sa. Valtakunnan tason luottamusteh-täviäkin hänellä on useita. Hän kuu-luu muun muassa Muoviteollisuus ry:n hallitukseen ja Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskuntaan.

IHMISTEN JOHTAMINEN ON PARASTA JA VAIKEINTA, sillä jokaisen persoonallisuus vaikuttaa kaikkeen. Johtaminen on jatkuvaa oppimista, toimitusjohta-ja Kristiina Wessman Plastep Oy:stä tuumii.

Etelä-Savon vuoden yrittäjä 2013

”Myyjän pitää olla rohkea, aitoja uskoa asiaansa ”

PLASTEPIN tuotteita päätyy asiakasyritysten laitteiden osina eri puolille maailmaa. Yritys tuo Pertunmaalla käyttämänsä ruiskuvalumuotit Kiinasta.

ETELÄ-SAVON VUODEN YRITTÄJÄ 2013 -PALKINTO jaettiin maakunnalli-sessa yrittäjäjuhlassa Rantasalmen Järvisydämessä.

Palkitut Vuoden 2013 Yrittäjät Etelä-Savossa Maakunnallinen vuoden yrittäjä: Plastep Oy, Pertunmaa

Maakunnallinen nuori yrittäjä: Pro Ski Center Oy Tuomas Jähi, Mikkeli

Heinäveden Yrittäjät: Heinäveden Huoltokorjaamo Ky

Joroisten Yrittäjät: T Malava Ky

Juvan Yrittäjät: Juvan ajolähtö Oy

Kangasniemen Yrittäjät: Beckerintien Hammas Ky

Mikkelin Yrittäjät: Observis Oy

Mäntyharjun Yrittäjät: Mäntyharjun Rengaspalvelu Ky

Pertunmaan Yrittäjät: T:mi Taito Heikkilä

Pieksämäen Yrittäjät: Eskon Autopelti Oy

Punkaharjun Yrittäjät: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV

Rantasalmen Yrittäjät: TV-Kodinkone Lukkarinen

Savonlinnan Seudun Yrittäjät: Savon Mafi a Oy

Savonrannan Yrittäjät: Migmet J Mutikainen

Osa yrittäjäyhdistyksistä jakaa palkinnon myöhemmin tänä vuonna.


YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinenp. 0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 [email protected]

TARJOUSASIAMIESIlkka [email protected] p. 044 794 5695

OMISTAJAN-VAIHDOKSETRaija [email protected] p. 040 129 4163

YHTEISET TAPAHTUMAT 11.12.Tarjouspyynnön muotoilu osta-

jan ja palveluntuottajien yhteistyönä 28.1.14 Hankintaseminaari 30.1.14 Google AdWords -kampanjan

luominen

YRITYSVEROTUS

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat LAKIASIAT

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 135fax (015) 161 694 [email protected] Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 [email protected] www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 [email protected]

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: sopimusoikeus yhtiöoikeus yritysjärjestelyt hallinto-oikeus yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö esineoikeus myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeu-delliset asiat tapauskohtaisesti

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

LISÄTIEDOT VERKOSSA

Jäsenpalvelut

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsen-edut verkossa: yrittajat.fi /etelasavo Taloudentekijät-lehti verkossa: talou-dentekijat.fi

Kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi meille juuri nyt, voit saada vuodeksi maksutta kotivakuutuksen, henkivakuutuksen ja päivittäispalvelupaketin*. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia**, joilla maksetaan muun muassa vakuutuksia. Aikamoisia etuja siitä hyvästä, että helpotat elämääsi. Kysy lisää näistä ja muista eduista.

*Edut voimassa 1.9.–31.12.2013. **OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy ja OP-Henkivakuutus Oy, joiden asiamiehenä pankki toimii.

PAIKALLISYHDISTYSTEN TAPAHTUMAT

Enonkosken Yrittäjät 21.12. Joulukuhinat

Heinäveden Yrittäjät 10.12. Vuosikokous

Hirvensalmen Yrittäjät 17.12. Vuosikokous

Kangasniemen Yrittäjät 20.12. Jouluhiljentyminen

Mikkelin Seudun Yrittäjät 11.12. Yrittäjien ja kaupungin

aamukahvit

Punkaharjun Yrittäjät 10.12. ELISA - aamupuuro

Pullaposkessa

ALUEELLISET JÄSENEDUT

Documents

Taloudentekijät 6/2013