KIERTUE

KEsKIvIIKKona 12. syysKUUTa 20124

Koulutus

Kolme Koulutuspäivää− mikä hiertää? » 2–3

piRJo KettuNeN,HoivAKYmppi:Kasvuyrityspanostaa koulutukseen » 14

Yritysvaikutusten arviointi tärkeää kunnan päätöksen-teossa » 6

Kansainvälistymisen ensiaskeleita » 4–5

onni ja muu Kivi & Reki Ay:n poruk-ka seikkailee uudessa sarjakuvassa » 16

Osaamisen kehittäminen on yhteistyötä » 4−5

Kaikille avoin Suomen Yrittäjien

kunnallisvaalikiertue Mikkelissä ke 26.9. » infoa s. 6 & 11

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.20122

Julkaisija: Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 MikkeliKustantaja: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikkopuh. 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Julkaisujohtaja: Arto Tolvanenpuh. 0500 656 492arto.tolvanen@grafical.fi

Toimitus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen, Jaana Matikainen ja Arto Tolvanen Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinnapuh. 010 292 0330

Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oypuh. 010 292 0330, media@grafical.fi

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Puheenjohtajalta Koulutus

Arkadianmäeltä

A B

A

Etelä-savon yrittäjälehti

Osaamisen ke hittäminen lakisääteiseksi

TaloudentekijätRuth Lähdeaho

Uuden lain tavoite on kirjattu raamisopimukseen liitettyyn hal-lituksen kannanottoon:

”Lain tarkoituksena on edis-tää työpaikoilla tapahtuvaa osaa-misen kehittämistä. Tavoittee-na on, että työntekijä voi työnan-tajan määräämällä tavalla osal-listua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulu-tukseen. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lain tarkoitusta tuetaan verokan-nusteella, josta säädetään vero-lainsäädännössä.”

Laajasti katsoen laki liittyy or-ganisaation osaamisen kehit-tämiseen, tavoitteena varmis-taa yrityksen kilpailukyky ja si-tä kautta työpaikkojen pysyvyys. Laki antaa työntekijöille oikeu-den esittää osaamisen kehittä-miseen liittyviä näkemyksiään ja tarpeitaan, tavoitteena yhteis-työssä työnantajan kanssa tehdä järjestelmällistä työtä yrityksen kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Työnantajalla on oikeus mää-rätä koulutuksen sisällöstä ja sen

toteuttamisesta. Laki ei ole vel-voittava, joten koulutusta ei ole pakko järjestää, mikäli yrityksel-lä ei ole resursseja osaamisen ke-hittämiseen.

Lain tavoitteena on, että tule-vaisuudessa jokaisella työnteki-jällä on mahdollisuus osallistua vähintään kolmena päivänä vuo-dessa koulutukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, mikä ke-hittää hänen osaamistaan nykyis-ten työtehtävien hoitamiseksi.

Työryhmä esittää työntekijäl-le opintovapaan kaltaista kou-luttautumisvapaata poikkeusta-pauksessa, jossa työntekijä ei ole ollut useampaan vuoteen koulu-tuksessa ja koulutuksen järjestä-misestä ei ole päästy sopimuk-seen työnantajan kanssa.

Koulutusvapaan kesto olisi kolme päivää vuodessa ja työn-tekijän palkkaa vastaavan tuen maksaisi tällöin koulutusrahasto.

veroporkkana

Monessa menestyvässä yrityk-sessä järjestelmällisen henkilös-tön osaamisen kehittäminen on jo käytäntö, eikä ole edellyttänyt erillisiä verokannusteita. Työryh-

mä päätyikin lakiesitykseen kan-nustaakseen kaikkia työnantajia järjestelmälliseen osaamisen ke-hittämiseen verokannusteella.

Kehitystoiminnan järjestämi-seen liittyvästä verokannustees-ta säädetään elinkeinoverolaissa. Verohelpotuksen saaminen edel-lyttäisi osaamissuunnitelman laatimista.

Verovähennyksen lopullinen suuruus on vielä auki, mutta työ-ryhmä on kaavaillut sen olevan 70 prosenttia koulutuksesta ai-heutuvista kustannuksista (sisäl-täen koulutuksen aikaiset palk-kakulut).

Lisävähennyksen verotuksessa saisi niistä kehityspäivistä, jotka toteutuvat työpaikan ulkopuolel-la, jolloin työntekijän työpanos ei ole työnantajan käytettävissä.

Verokannuste on SAK:n kehit-tämisjohtajan Saana Siekkisen mukaan merkittävä, etenkin ot-taen huomion hallituksen suun-nittelemat leikkaukset peruskou-lutuksesta.

Lakiehdotus sisältää toimen-piteet, joiden tulee toteutua mi-käli työnantaja haluaa hyödyntää verohuojennuksen.

Työpaikalla on tehtävä selvitys osaamistarpeista. Selvitys voi-daan tehdä joko kollektiivisesti koko organisaatiota käsittäen tai

Keskeisenä asiana viime syksyn raamisopimuksen syntymises-sä oli neuvotteluosapuolien tavoite edistää osaamisen kehittämistä, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Syksyllä työministeri Lauri Ihalainen asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja valmistella toimenpiteitä näiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kevään aikana käytyjen keskustelujen jälkeen työryhmä on pääs-syt yhteisymmärrykseen ja esitti kesäkuussa 2012 asiaan liittyvän lakialoitteen. Lakiluonnos valmistui syyskuun alussa ja EK torppasi sen viime viikolla. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan 2013.

� Vuosittain kolme päivää osaamisen kehittämistä työntekijää kohden � Sekä työntekijän että työnantajan yhteinen etu � Osaamisen kehittäminen kohdistuu nykyisten tai uusien

työtehtävien osaamistarpeeseen � Yli 55-vuotiailla mahdollisuus työhyvinvoinnin parantamiseen � Työpaikan osaamistarpeet käydään läpi kollektiivisesti työnantajan ja

työntekijöiden edustajan välillä (ensisijainen tapa) � Osaamistarpeet voidaan käydä läpi myös yksilötasolla

(toissijainen tapa) � Osaamisen kehityssuunnitelman toteuttamisesta työnantajalle

verokannuste � Laki ei velvoittava, jos yhteisen näkemyksen perusteella osaamisen

kehittämiselle ei tarvetta � Jos työntekijä ei ole päässyt useampaan vuoteen koulutukseen,

hänellä tulee oikeus koulutusvapaaseen

� uusi verokannuste yrityksille sekä kompensaatio julkisen sek-torin työnantajille

� kompensoi koulutuspäivien ajalta menetettyä työpanosta

� vähennys enintään 3 pv/työn-tekijä/vuosi

� 3 vuoden tarakasteluaika � edellytyksenä osaamissuunni-

telma ja sen toteutuminen � vaatii osaamisen kehittämisen

seurantaa henkilötasolla

Kolme koulutuspäivää - mistä on kyse?

Työnantajien vero- kannuste lyhyesti

suomen taloudenpidon ja hyvin-voinnin kannalta yksi tarkimmin seurattavia tunnuslukuja on vaih-totaseen kehitys. Se kertoo tuom-meko vai viemmekö enemmän tuotteita. Jos tuomme enemmän, niin kuin tällä hetkellä, käytännös-sä syömme velaksi. Jos vastaavas-ti vientimme on tuontia suurempi, taloutemme on kasvussa.

Yrittäjät ja yritykset tekevät ta-louden. Tämän takia onkin erikois-ta, ettei nykyhallitus käytä kaikkia mahdollisuuksia joilla yrittäjyyttä voidaan edistää ja sitä kautta vah-vistaa maamme taloutta. Hallitus toki ajaa joitakin kannusteita mm. innovaatioiden ja business-enke-leiden suuntaan, ja hyvä niin. Mut-ta on todettava että nämä toimet ovat kuitenkin aikalailla vaatimat-tomia.

Talouden myönteinen kehitty-minen ja näkymät tulevista mah-dollisuuksista saavat investoinnit ja kehittämistyön liikkeelle. Näitä singnaaleja maakuntamme yrittä-jät ja kaikki muutkin nyt odottavat ja hallitukselta niitä edellyttävät.

Hallituksen tiemäärärahojen ja-ko on Etelä-Savolle ankara petty-mys, maakuntamme yli käveltiin käsittämättömällä tavalla. Val-tatie 5 ja Savonlinnan liikenne-järjestelyjen jatko tyssäsi sinipu-nan keskittävään metropolipoli-tiikkaan. Leikkuriin joutui myös alempiasteisen tiestön ja yksityis-teiden rahoitus. Näitä ratkaisuja tehdessään hallitus unohti täysin sen, että teiden kunto ja läpäisy-kyky on perusedellytys yrittämi-selle. Ikävä kyllä samalla lailla kä-vi tiedonsiirronkin kohdalla. Ei painanut fakta, mitä paremmat tietoliikenneyhteydet, sitä pa-

remmat yrittämisen ja asumisen mahdollisuudet. Tiedonsiirron osalta myös meidän maakunnan omien toimijoiden on syytä kat-soa peiliin. Omat operaattorim-me eivät ole luottaneet omaan maakuntaan. Jos puhelinyhdis-tykset olisivat satsanneet Ete-lä-Savon valokuituun, olisi maa-kunnan kehitys vuorenvarmasti ollut suotuisempaa ja todennä-köisesti operaattoreiden tappiot pienempiä.

Tuhannet yritykset pohtivat kuumeisesti, mistä löytyy toi-minnalle jatkaja. Olisiko nyt ai-ka poistaa perintö- ja lahjavero − olisi. Tämän veron poistaminen kannustaisi jatkajia sekä luopu-jia, vahvistaisi yritysten taseita ja yksinkertaistaisi merkittäväs-ti sukupolvenvaihdoksia. Samal-la muutos myös torjuisi verokik-kailua, pitäisi pääomia kotimaas-sa ja lisäisi investointeja.

Se toisi myös muille kuin yrit-täjille kannustavuutta luovut-taa omaisuuttaan nuoremmille ja näin saada lisää toimeliaisuut-ta aikaan. On selvää, että tämä muutos vaatisi myös muiden ve-rojen mm. todella suurten omai-suuserien osalta uudelleen tar-kastelua, jotta oikeudenmukai-suus ja kohtuus saataisiin säily-tettyä.

Myös yrittämiseen kohdistuva byrokratia on vuosien varrella kas-vanut kaiken aikaa. Lupaprosessit monimutkaistuvat, pitkittyvät ja niiden hinta nousee. Tämä kehitys ei ole tuonut mitään merkittävää sisällöllistä lisäarvoa. Tässäkin on uudelleen tarkastelun paikka.

Hallituksen budjettiriihessä siu-nattu kotitalousvähennyksen hei-

kennys ihmetyttää myös. Kotitalo-usvähennys on osoittautunut erit-täin hyväksi toimintamalliksi, sillä on saatu varsinkin pienyrittäjyyttä kasvamaan ja samalla torjuttu te-hokkaasti harmaata taloutta.

Suomen talouden suurin uhka on luottoluokituksen putoaminen vaihtotaseen heikentymisen seu-rauksena. Nopeimmin vaihtotaset-ta voidaan vahvistaa kasvattamalla energiaomavaraisuuttamme ja sat-saamalla voimakkaasti kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen käyt-töön.

Meillä on valtavat, vielä vajaa käytöllä olevat mahdollisuudet biotaloudessa. Biotalous on voi-makkaassa kasvussa kaikissa län-tisissä teollisuusmaissa. Tarvit-semmekin metsiimme ryskettä lisää, jotta voimme korvata bio-energialla tuontienergiaa. Tä-mä tarjoaa yrittämisen mahdolli-suuksia joka tasolle, ketjun alku-päästä aina korkean teknologian tuotekehitykseen saakka.

Biotalouden edistämiseen tar-vitaan nyt samankaltaista satsaus-ta ja ”suoneniskua”, kuin mitä Suo-mi teki informaatioteknologian ke-hittämiseen 90-luvun alussa. Jos me emme tätä tee, jäämme muun maailman jalkoihin ja menetämme luontaisista mahdollisuuksistam-me saatavissa olevaa hyötyä kan-santalouteemme.Meillä on kosolti mahdollisuuk-sia joita pitää käyttää, kohentaa talouttamme ja vaihtotasettam-me. Nykyinen hallitus ei vaan ha-lua näitä läheskään täysimääräises-ti hyödyntää - miksi?

Jari Leppä kansanedustaja (kesk.) Pertunmaa

Yrittäjät ja vaihtotase

”Koulutusvapaan kesto olisi kolme päivää vuodessa ja työntekijän palkkaa vastaavan tuen maksaisi tällöinkoulutusrahasto.”

”Verovähennyksenlopullinen suuruus on vielä auki, mutta työryhmä on kaavaillut sen olevan 70 prosenttia koulutukses-ta aiheutuvista kustannuksista”

”Laki antaa työntekijöille oikeuden esittää osaamisen kehittämiseen liittyviä nä-kemyksiäänja tarpeitaan.”

syksyn kunnallisvaaleissa va-litaan seuraavaksi neljäksi vuo-deksi päättäjät kuntiin. Yrittäji-en kannalta päättäjien valinta on tärkeää lähivuosina harjoitetta-van elinkeinopolitiikan näkökul-masta.

Julkisen sektorin heikko talous-tilanne, pitkäaikais- ja etenkin nuorisotyöttömyys asettavat tu-levat kuntapäättäjät entistäkin vaikeampien haasteiden eteen. Työllistämisvastuu on siirtynyt enenevissä määrin pk-yrittäjil-le, sillä 1990-luvun laman jälkeen uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin. Kuntien päätöksen tekoon tarvitaan yri-tyselämän ymmärrystä ja tietä-mystä, että yrityksillä on mahdol-lisuudet työllistää jatkossakin.

suomen yrittäjät kannustaa yrittäjiä lähtemään ehdokkaik-si vaaleihin. Järjestön kunnallis-vaaliohjelma ja koko maan kat-

tava kunnallisvaalikiertue tarjo-avat lääkkeitä kuntien tilanteen parantamiseksi. Verotuloja pitää kasvattaa ja menojen syntymi-seen kiinnittää huomiota. Nämä kaksi tavoitetta voidaan saavut-taa elinkeinopolitiikkaa ja kun-nan palvelutuotantoa tehosta-malla.

Kuntaliitoksia on jo toteutu-nut ja on toteutumassa eri puo-lilla Suomea. Kuntakoosta riip-pumatta on ratkaistava kuin-ka kuntalaisten palvelut tuote-taan. Palvelurakenteita on pakko miettiä uudestaan. Palvelustrate-gian tekeminen kuntaan hyödyt-täisi kaikkia osapuolia ja etenkin kuntalaisia. Hyvä palvelustrate-gia edesauttaa markkinoiden toi-mivuutta.

Äskettäin julkistetun pk-yritys-barometrin mukaan pk-yritysten kokonaisarvio toimintaympäris-töstä eli yrittäjyysilmapiiristä ja

elinkeinoilmastosta on edelleen positiivinen. Yrittäjien oma ko-kemus ja kansalaisten suhtautu-minen saavat positiivisen arvion. Sen sijaan julkisen vallan asen-teet ja toimet arvioidaan selkeäs-ti negatiiviseen sävyyn niin pai-kallis- ja aluetasolla kuin myös valtakunnan tasolla.

Barometrin mukaan yritysten kannattavuus ei kohene ja in-vestoinnit ovat kääntymässä las-kuun. Yritysten tärkein rahoi-tustarve on käyttöpääoma. Tä-mä lienee seurausta lisääntyneis-tä maksuvaikeuksista ja siitä seu-raavasta rahan kierron hidastu-misesta.

Tätäkin taustaa vasten oli-si tärkeää saada kuntien pää-töksentekoon entistä enemmän yrittäjiin ja yrittäjyyteen positii-visesti suhtautuvia päättäjiä!

Heikki TynkkynenpuheenjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

Yrittäjyys luo elinvoimaa

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 3

Koulutus B

Osaamisen ke hittäminen lakisääteiseksi

Etelä-Savon ammattiopistoOtavankatu 4, 50100 Mikkeli

Koulutus • antaatietojajaval

miuksiavastatakotityöpalvelunlaadun

vaatimuksiin

• antaatukeajaohjaustayritystenlaatut

yöhön

• ohjaatarpeenjamahdollisuuksienmukaantoiminnanja

osaamisenkehittämisessä

Koulutuksenkesto20tuntiasekäyritysk

ohtainenohjaus

8tuntia/yritys.Koulutuksenjälkeenyri

tykselläsion

mahdollisuushakeayritysauditointiajase

rtifiointia.Näistä

lisätietoawww.kotityopalvelut.fi-sivust

olta.

Toteutus klo 15-19 seuraavina päivinä ke 19.9.,

to 11.10., to 1.11., to 22.11. ja ti 11.12.

Koulutuspaikka:Etelä-Savonammattiopisto,

Otavankatu4,Mikkeli

Hakeutuminen:s-postilla17.9.2012mennessä

osoitteeseenaikuiskoulutus@esedu.fi

Koulutusmaksu: 250€/yritys

Lisätietoja:Anna-KaisaTurpeinenpuh.044711581

4,

kirsi.lappalainen@esedu.fitaiwww.esedu

.fi/hakuinfo

LaaTujärjESTELmäKouLuTuS

ETELäSavoLaiSiLLE

KoTiTyöpaLvELuyriTyKSiLLE

yksilöllisesti, esimerkiksi kehitys-keskustelujen muodossa.

Selvityksen ei tarvitse olla mää-rämuotoinen, vaan riittää, että asia otetaan puheeksi; onko esimerkki-henkilö ja milloin osallistunut jo-honkin omaa osaamistaan kehittä-vään toimintaan. Toiminnan laa-tua ei ole laissa määritelty, vaan se voi olla esimerkiksi perehdyttä-mistä, työn ohjausta tms. Omaan työhön liittyvää kehittämistä.

Selvitystä ei ole tarpeen tehdä vuosittain, vaan kerralla voidaan tehdä pidemmän aikavälin suun-nitelma. Yli 55 -vuotiaiden työnte-kijöiden kohdalla näitä päiviä voi-daan käyttää myös työkyvyn edis-tämiseen ja työhyvinvoinnin pa-rantamiseen.

osaamiskartoituksen perusteel-la on tehtävä kehityssuunnitelma. Suunnitelma voi yksinkertaisim-millaan sisältää osaamisen kehit-tämisen tarpeen ja tavoitteet, si-sällön sekä koulutukseen osallis-tujat. Yt-lain piirissä olevan työn-antajan pitäisi lain mukaisesti teh-dä suunnitelma muutenkin. Pie-nempi työnantaja tekee osaamis-suunnitelman tarvekartoituksen perusteella.

Uudessa laissa viitataan vaih-toehtoisina menettelyinä yt-laissa sekä työ- ja virkaehtosopimukses-sa sovittuihin järjestelyihin. Asi-an käsitteleminen työehtosopi-muksen mukaisessa järjestykses-sä edellyttäisi, että liittojen välises-sä työehtosopimuksessa on asiasta sovittu. Säännöksiä sovellettaisiin myös julkisella sektorilla.

Lisävähennyksen verotukses-sa saa kunkin koulutukseen osal-

listuneen työntekijän osalta enin-tään kolmen päivän ajalta vuodes-sa kuitenkin niin, että vähennyk-sen voi tehdä kolmen vuoden tar-kasteluaikana. Vastaava kompen-saatio toteutettaisiin myös julki-sella sektorilla.

Koulutusrahasto mahdollistaa opintovapaan

Mikäli osoitetaan, ettei työntekijä ole osallistunut kolmeen vuoteen laissa määriteltyyn osaamisen ke-hittämiseen, hänellä on opintova-paalain perusteella oikeus enin-tään 9 päivän koulutukseen, mi-kä tähtää sen hetkisen työhön liit-tyvän ammatillisen osaamisen ke-hittämiseen. Tässä tapauksessa koulutus voidaan maksaa koulu-tusrahastosta. Työntekijän on itse haettava tätä rahoitusta.

valvonta luottamus- henkilöiden vastuulla

Viranomaisen tehtävänä olisi vain valvoa, että yrityksessä nou-datetaan osaamisen kehittämis-lain menettelytapoja ja että sovi-tut toimenpiteet toteutetaan. Uu-den lain toimeenpanoa valvoisivat työsuojeluviranomaiset.

Viranomaisilla ei kuitenkaan olisi toimivaltaa puuttua työpai-kalla järjestettävän osaamisen ke-hittämistoiminnan sisältöön. Tar-vittaessa työsuojeluviranomainen voisi velvoittaa työnantajan toimi-maan lain mukaisesti sakon uhal-la. Käytännössä tämä lisää luotta-mushenkilöiden työmäärää ja hei-dän koulutustarvettaan.

avoimia kysymyksiä riittää

Lain jatkovalmistelussa on vielä ratkaistava tärkeitä yksityiskohtia. Lain sisältämät verokannusteet edellyttävät erilaisia verotuksen teknis-juridisia ratkaisuja. SAK:n mukaan valmistelussa on kiinni-tettävä erityistä huomiota määrä-aikaisten työntekijöiden tasaver-taiseen kohteluun.

Lain sisältämä kolmen päivä lu-ku ei ole kiveenhakattu, mutta ai-nakin EK:n johtaja Jukka Ahte-lan mukaan järjestön yritykset käyttävät keskimäärin kolme päi-vää vuodessa organisaation kehit-tämiseen. Näin ollen useimmissa yrityksissä lain tavoite toteutuu jo

nyt. Tilanne poikkeaa olennaises-ti toimihenkilöiden ja työntekijöi-den välillä.

SAK:n Saana Siekkinen ker-too että tuoreen työolobaromet-rin mukaan alle puolet (44 %) SAK:laisten liittojen työssäkäy-vistä jäsenistä osallistui viimeisen vuoden aikana työnantajan kus-tantamaan koulutukseen.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Lakiin voidaan suhtautua kieltei-sesti esimerkiksi valmistavassa teollisuudessa. Mikään työnantaja ei varmasti halua leimautua kou-lutusta vastustavaksi, mutta mo-nessa yrityksessä voi olla haasteel-lista löytää motiiveja irrottaa hen-kilön työpanos tuottavasta työstä.

Toisaalta työntekijöiden kes-kuudesta voi löytyä hyvinkin to-teuttamiskelpoisia tapoja tunnis-taa mm. innovaatioita tai tapoja tehostaa toimintaa osaamisen ke-hittämisen menetelmillä.

Olisi arvokasta hyödyntää kaik-ki organisaation keskuudessa pii-levät ideat yrityksen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Luulisi, että kaik-ki keinot liiketoiminnan uudista-miseksi ja kehittämiseksi ovat ter-vetulleita kaikille osapuolille. Var-mistetaanhan menestyvällä liike-toiminnalla niin yrityksen tulok-sentekokyky kuin työpaikkojen säilyminenkin.

Jokaiselle työntekijälle on tär-keää, että hänen omaa työpanos-taan arvostetaan. Etenkin nuorel-le työhön sitoutumista helpottaa se, että hänelle annetaan mahdol-lisuus kehittyä. Urasuunnittelu on osa monen menestyvän, vakava-

raisen yrityksen henkilöstön kehi-tystä, jolloin tavoitteena on laatia kullekin työntekijälle yksilöllinen urapolku, jonka toteutumista voi myös mitata.

Yrityksen näkökulmasta organi-saation kehittämisen pitäisi joh-taa työn tuottavuuden lisääntymi-seen. Tärkeänä osaamisen ja työ-hyvinvoinnin kehittämisen tavoit-teena on myös kalliiden sairaus-poissaolojen väheneminen. Kaik-ki keinot joilla voidaan ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä ovat varmasti tervetulleita työnantajan eläkekulujen vähentämiseksi.

yhteistyö toimii

Työnantaja- ja työntekijäpuolen edunvalvojista koostuva työryhmä on tyytyväinen työnsä tulokseen tähän mennessä, ottaen huomioon osapuolten erilaiset lähtökohdat.

Molemmat osapuolet ovat hy-väksyneet sen, että laissa määri-tetyn osaamisen kehittämisen on perustuttava työnantajan liiketoi-minnan tarpeisiin.

Myös osaamisen kehitystavat aiheuttavat keskustelua. SAK:ssa nähdään, että koulutusvapai-ta käytettäsiin ammatillisen tut-kinnon osien ja näyttötutkintojen suoritukseen.

Itä-savon koulutuskun-tayhtymästä SAMIedusta Aikuiskoulutuk-sen ja työelämä-palvelujen palve-lupäällikkö Han-nu Fyhr kertoo, että laki kiinnos-taa heitä erityi-sen paljon ja kou-lutusorganisaati-ossa on käynnissä

pohdintoja siitä, minkälaisia lisämyynnin mahdolli-suuksia laki voimaantullessaan tuo.

Aikuiskoulutuksen pääkohderyhmänä ovat pk-yritykset, joiden näkökulmasta myös SAMIedu lakia tarkastelee. Organisaation tavoitteena on toimia pk-yritysten osaamisen kehittämiskumppanina. Lähtö-kohtana on yhdessä yrityksen kanssa kartoittaa ja määritellä yrityksen tulevaisuuden osaamistarpeet,

arvioida henkilöstön nykyistä osaamista ja sen pe-rusteella luoda pitkälle räätälöidyt koulutussunnitel-mat, joko yksilö- tai yhteisötasolla. Osaamisen kar-toitukseen SAMIedussa käytetään mm. C&Q sekä Digiumin työkaluja.

SAMIedun laatimissa koulutussunnitelmissa hyö-dynnetään mahdollisimman paljon olemassaolevia perustutkintoihin perustuvia opintosuunnitelmia ja niiltä osin joissa SAMIedussa ei ole tarjontaa, koulu-tus toteutetaan ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa.

Koulutuksenjärjestäjänä SAMIedun tehtävä onkin olla pitkälti kehittämiskoordinaattori ja yritysneuvo-ja yritysten osaamisen kehittämisen alueella.

Osana palveluaan SAMIedu voi tarjota myös eri-laisia rahoitusmahdollisuuksia. Pienillä resursseilla toimiville pk-yrityksille tieto olemassa olevista erilai-sista hanke- ja kehitysrahoituksista on ensiarvoisen tärkeää. Myös koulutusorganisaation on hyvä tie-dostaa mistä instansseista kehitysrahoitusta on kus-sakin tilanteessa mahdollista ja hyväksyttävää tar-jota.

Kuntoutusjohta-ja Tiina Riiko-nen kertoo, että punkaharjulaises-sa Kruunupuis-tossa ollaan jo val-miita noudatta-maan uutta la-kia. Nykyään hy-vinvointia kehit-tävässä yritykses-sä kannustetaan koko henkilökun-taa hakeutumaan

koulutukseen oman osaamisen kehittämiseksi. Kruunupuiston menestys perustuu motivoidun,

osaavaan henkilöstön työpanokseen ja yrityksessä pidetään huolta osaamisen jatkuvasta kehittämi-sestä. Käytännön toiminta tukee sitä, että työnteki-jöillä on mahdollisuus edetä erilaisiin tehtäviin, ot-taen myös enemmän vastuullisia tehtäviä vastaan.

Osana strategian jalkautusta Kruunupuistossa tehdään säännöllisiä henkilöstön kompetenssien kartoitusta ja tehdään koulutussuunnitelmat liike-toiminnan tavoitteet huomioon ottaen.

Koko henkilökunta on osallistunut mm. myyn-tikoulutukseen. Moni työntekijä on oivaltanut mi-

kä vaikutus yrityksen tulokseen on sillä, että aktiivi-sesti tarjoaa lisäpalveluita asiakkaalle.

Henkilökohtainen myynti on kytketty Kruunu-puistossa kannustinjärjestelmään, mikä entises-tään motivoi työntekijää tunnistamaan lisämyyn-timahdollisuuksia.

Koulutuksen järjestäminen on suuri panostus yri-tykselle ja onkin tärkeä mitata koulutuspanosten panos-hyötysuhdetta. Osaamisen kehittämisen pi-täisi maksaa itsensä takaisin yrityksen tuloksessa.

Tällä hetkellä jokainen koulutukseen osallistu-nut kruunupuistolainen täyttää arviointilomak-keen, jossa arvioi suoritettua koulutusta ja omaa rooliaan siinä. Kruunupuisto järjestää itsekin kou-lutuksia ja henkilökunta voi hakeutua ammattitut-kintoihin tähtääviin koulutuksiin.

Osaamisen kehittäminen oman työn ohessa on monelle mieluisa tapa kouluttautua, ollen myös oman talouden näkökulmasta järkevää.

Tiina Riikosen mielestä laki tarjoaa Kruunupuis-tolle uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisten koulutuspalveluiden ja etenkin työhyvinvointipal-velujen kehittämiselle.

Kruunupuistossa mietitäänkin, minkälaisia pal-velukonsepteja tulevaisuutta ajatellen pitää kehit-tää.

Lisämyyntiä laista

Lisätarvetta koulutuspalveluille

”Lisävähennyksen verotuksessa saa kunkin koulutukseen osallistuneen työntekijän osalta enintään kolmen päivän ajalta vuodessa.”

”Mikään työnantaja ei varmasti halua leimautua koulutusta vastustavaksi.”

”Urasuunnittelu on osa monen menestyvän, vakavaraisen yrityksen henkilöstön kehitystä.”

”Osaamiskartoituksen perusteella on tehtävä kehityssuunnitelma.”

KoMMEnTTI

KoMMEnTTI

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.20124

Koulutus B

Koulutuksen työvoi-matarpeen mukai-nen mitoitus, ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen aloitus-paikkojen ennakointi, ovat jakaneet mieli-piteitä myös Etelä-Savossa.

Taloudentekijät MikkeliTeksti Arto Tolvanen

Koulutuksen määrällistä - ja laa-dullista ennakoinnin painopis-teitä ja lisäpanostusta on haluttu milloin millekin toimialalle. Kou-lutusorganisaatioita on moitittu muutoskankeiksi ja järjestelmää huonosti reagoivaksi. Enää näin suinkaan ei ole. Yritysten on tär-keä tiedostaa, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin ja koulutuksen kohdistamiseen voi ja tulee vaikuttaa.

Tarvittava koulutus järjestyy vaikkapa koulutuksen järjestäjien yhteistyönä, vaikka alan koulutus-tarjontaa ei alueella ole, vakuutta-vat koulutusorganisaatiot.

– Nykysysteemin sisällä pysty-tään koulutus räätälöimään halu-tunlaiseksi, Kai Andersin Etelä-Savon maakuntaliitosta myös va-kuuttaa.

Yrityksiltä on vain saatava oi-kea ja ajantasainen informaatio työvoimatarpeista. Vuoropuhelun pitää olla avointa ja informaation tarkkaa. Etelä-Savossa ennakoin-tityötä on kehitetty ja yritysinfor-maatiota kerätty suunnitelmalli-sesti jo vuosia. Maakuntaliiton ja ELY-keskuksen yhteistyössä päi-vittämät ennusteet auttavat koulu-tusorganisaatioita ja yrityksiä rea-goimaan tulevaisuuteen osaavan sekä koulutetun työvoiman riittä-

miseksi Etelä-Savossa.

aloituspaikoilla ja oppisopimus-koulutuksella voidaan tukea maa-kunnan kehitystä

Etelä-Savon menestymisen kan-nalta on ensiarvoisen tärkeää, että omalla alueella on kaikille nuorille tarjolla peruskoulun jälkeistä toi-sen asteen koulutusta.

– Jos ammatillisen koulutuksen aloituspaikat jaetaan kylmästi vain nuorten ikäluokkien koon mu-kaan, valuvat koulutuspaikat eit-tämättä Etelä-Suomeen, Kai An-dersin varoittaa.

Esimerkiksi koulutuksen järjes-täjien yhteistyön kautta pystytään kyllä täällä maakunnassa järjes-tämään sellaista koulutusta, jota ei muuten ole tarjolla, mutta kyl-lä osaavan työvoiman turvaami-nen oikeanlaisella koulutuksella, ennakoinnilla ja aikuisten täyden-nyskoulutusta lisäämällä on olta-

va kunnossa, Andersin painottaa. Andersin huomauttaa, ettei tiet-

tyjen alojen, kuten lähihoitajien osalla, nuorten aloituspaikkojen li-säys ei myöskään yksin auta, kos-ka yksinkertaisesti ei ole hakijoita.

Oppisopimuskoulutuksen ra-hoitus on maakuntatasolla saata-va riittäväksi, että yritysten työvoi-matarpeet pystytään turvaamaan esim. erikoisaloilla, joissa perus-koulutusta ei järjestetä. Kaiken kaikkiaan toisen asteen opiskeli-jamäärän vähennystarve Suomes-sa on yhteensä 7500. Itä-Suomes-

ta vähennetään noin 2 400 opis-kelijaa eli noin 800 aloituspaikkaa, mikä on todella merkittävä luku vuodessa.

Todellisuudessa normiopiskeli-jamääriä ei Etelä-Savossa ole saa-tu täyteen, eli vähennys ei ole niin dramaattinen. Ammattioppilai-tokset saavat aloituspaikkaehdo-tuksensa vuodelle 2014 marras-kuussa. Ammatillisia oppilaitok-sia odottaa lisäksi säästökuuri, tai tuottojen lisäämistarve täyden-nyskoulutuspuolella, sillä vuodelle 2013 koulutusyksikköhintojen in-deksit jäädytetään ja vuonna 2014 niitä leikataan.

osaavaa työvoimaa valituille painopistealueille

Ammatillisen koulutuksen järjes-täjiltä odotetaan myös panostus-ta maakunnan painopistealueiden koulutukseen. Maakunnan panos-tukset strategian mukaiseen tut-kimus- ja tuotekehitystoimintaan näkyvät mm. Savonlinnan Kui-tulaboratoriossa ja yleensä green technology -aloilla, joihin mm. Mikkelin ammattikorkeakoulu

on kiitettävästi tarttunut. Yrityk-set tarvitsevat kehittyäkseen lop-putyöntekijöitä, tutkimus- ja tuo-tekehitysyhteistyötä, sekä auttavat mielellään koulutusorganisaatiota antamalla työharjoittelupaikkoja. On huomioitava, että työvoima-tarpeet maakunnan eri osissa voi-vat vaihdella lyhyellä tähtäimellä suurestikin esim. investoinneista tai elinkeinohistoriasta johtuen.

Päätösvaiheessa olevat bioener-giapuolen suur-investoinnit voivat aiheuttaa ennakoimattomina jopa hetkellisen työvoimapulan alal-la. Esimerkiksi kauppapaikkain-vestointien ja avautuvan Parikka-lan rajanylityspaikan vaikutuksiin työvoimatarpeessa voidaan nyt vielä varautua koulutuksen enna-koinnin kautta. Strategisia paino-pisteitä tulee näin tukea koulu-tuksella ja maakunnan kehityksen kannalta puhaltaa yhteen hiileen.

Lisätietoja työvoimatarpeen mukaisesta koulutuksen enna-koinnista saa ELY-keskuksesta Merja Toijoselta tai maakuntalii-tosta Kai Andersinilta sekä net-tiosoitteesta www.etelasavoenna-koi.fi.

Etelä-Savon Maakuntaliitto:

Osaavaa työvoimaa – riittävästi ja oikea-aikaisesti!

ystäväperheeksi kansainväliselle opiskelijalle?

Ystäväperhetoiminta on vapaaehtoista toimintaa, jossa halukkail-le ulkomaalaisille opiskelijoille etsitään ystäväperhe Mikkelin seu-dulta. Tavoitteena on, että ulkomaalaiset opiskelijat saavat kontak-teja kampuksen ulkopuolelta ja tutustuvat paremmin suomalaisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Ystäväperheen kanssa voi harjoitella suo-men kieltä, harrastaa ja tavata vaikka ruokailun merkeissä.

Toiminnassa ei ole määriteltyjä muotoja ja se perustuu vapaa-ehtoisuuteen. Ystäväperheitä etsitään koulujen, järjestöjen kautta ja lehti-ilmoittelulla. Tavoitteena on löytää n. 50 ystäväperhettä 14. syyskuuta 2012 mennessä. Ystäväperhetoiminta aloitettiin tammi-kuussa 2012, jolloin toimintaan ilmoittautui 24 perhettä.

Toiminta jatkuu Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoimana yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa.

Lisätietoa: Mikkelin ammattikorkeakoulu, projektipäällikköAnna Kähkönen, anna.kahkonen@mamk.fi, puh. 040 842 0590

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksiUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti pyrkii kehittämään korkeakoulujen, ulkomaalaisten opiskeli-joiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Pro-jektin tavoitteena on löytää ulkomaalaisille opiskelijoille harjoittelupaikkoja ja työ-elämäprojekteja, tiedottaa yrityksille tästä osaajavarannosta ja luoda toimintamallia ja ohjeistusta.

Edistämällä ulkomaalaisten opiskelijoi-den työllistymismahdollisuuksia Etelä-Savossa, vahvistetaan yritysten kansainvä-listymistä ja ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointivalmiuksia. Projektia rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus ja Mikkelin am-mattikorkeakoulu.

Tulevaisuudenkoulutusta ennakoiva Etelä-savo esittäytyyja jakaa ajantasaista informaatiota: www.esavoennakoi.fi

”Etelä-Savossa ennakointityötä on kehitetty ja yritys-informaatiota kerätty suunnitelmallisesti jo vuosia.”

Taloudentekijät SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

osaamista kasvatettiin yritys-toiminnan kehittämisestä liike-toiminnan hallintaan ja toiminta-järjestelmiin. Hanke päättyy loka-kuussa ja lopputuotteena syntyy Itä-Suomeen alan huippuosaa-miskeskus, jonka sijoituspaik-ka julkistetaan 9.10.2012. Keskus koordinoi rakennusalan koulu-tusta ja kehittämistä.

Jo ensi vuonna 1-2 oppilaitok-sessa aloitetaan rakennusalan koulutus osaamiskeskuksen ke-hittämän koulutusmallin mukai-sesti. Savonlinnan ammatti- ja ai-kuisopisto SAMI on kumppanina

ja osallistuu yhteistyöhön hyvien toimintamallien ja osaamisen siir-tämiseksi opetukseen.

Rakennusalalla on osattava yhdistää koulutus ja työkokemukset

Rakennusteollisuus ry:n hallituk-sessa 4 vuotta toiminut ja nykyään Itä-Suomen edustajana Talonra-kennusteollisuus ry:n hallitukses-sa toimiva Terho Kaskinen on it-se uurastanut rakennusalan yrit-täjänä yli 30 vuotta.

Rakennusliike Terho Kaskinen Oy ja sen tytäryhtiöt antavat lei-vän tällä hetkellä 60 työntekijälle ja tilauskanta on hyvä.

– Rakennusalan peruskoulu-tuksen oikea kesto on ehdotto-masti kolme vuotta, Terho Kaski-nen painottaa.

– Viimeinen vuosi on paino-tettava työelämälähtöisyyteen ja yleensä irrotettava työskentelyyn yrityksissä, Kaskinen maalaa.

Työssäohjaukseen on kiinnitet-tävä erityistä huomiota, että eri-laisilla osaamistasoilla olevat opis-kelijat saavat oikeanlaista ohjaus-ta.

– Lisäksi myös meidän yritys-ten on myös kannettava oma vas-tuumme, tarjottava laadukas-ta opastusta ja monipuolisia työ-harjoittelupaikkoja, Kaskinen ko-rostaa.

–Focus pitää olla opiskelijassa

ja hänen ammatillisessa kehittä-misessä ja kasvussa, SAMIn tule-va vs. rehtori Hannu Fyhr myös kiteyttää.

oppilaitoksen tulee olla tilanneherkkä

- Ammatillisen lisä- ja täydennys-

koulutuksen osalta oppilaitoksen haaste on pystyä reagoimaan her-kästi nopeastikin ilmeneviin kou-lutustarpeisiin, Hannu Fyhr vah-

Rakennusalan huippuosaamiskeskus

”Jo ensi vuonna 1-2 oppilaitoksessa aloitetaan rakennusalan-koulutus osaamiskeskuksen kehittämän koulutusmallin mukaisesti.”

Rakennusalan osaamisen ja työturvallisuu-den kasvuun on saatu merkittävästi vauhtia viime vuosikymmenellä. Itä-Suomessa to-teutettu ISKE-hanke suunnattiin talonra-kennusalan, rakennustuoteteollisuuden ja erikoisurakointia harjoittavien yritysten koko henkilöstölle.

Hannu Fyhr ja Terho Kaskinen painottavat ammatillisen kehityksen arvoa.

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 5

Koulutus B

Taloudentekijät Mikkeliteksti ja kuva Arto Tolvanen

Kiinteistö-German ja puoli Mikke-liä voisi olla Petroskoilaisen Ger-man Iakovlevin tulevaisuuden to-si-TV ohjelman nimi. Massachu-settsiin Yhdysvaltoihin lukiosti-pendin saaneen ja sittemmin Mik-kelin ammattikorkeakouluun liik-keenjohdon opintoja suorittamaan tulleen Germanin tulevaisuus voi-si hyvinkin siintää asunto- ja kiin-teistövälityksen parissa Suomessa.

– MAMK:n kansainvälinen opis-kelija tuo yritykseen uutta värinää, kielen sparrausta ja mahdollisuuden yhdistää uusia asioita eri kulttuu-reista, Aitoasunnot / Palhomaa Oy:n yrittäjä Marko Palhomaa iloitsee.

oikeisiin töihin käsiksi

–Venäjä-strategiamme mukaises-ti haluamme kehittää osaamistam-me Venäjän kaupassa ja siihen sap-luunaan kansainvälinen opiskelija German istuu erinomaisesti, Mar-

ko Palhomaa kertoo. Ensimmäinen tehtävä Germa-

nilla oli toteuttaa yritykselle venä-jänkielistä Facebookia vastaavat, V-kontakte -esittelysivut.

– Lisäksi aloitimme nettisivu-jemme kääntämistyön venäjäk-si. German on ollut myös mukana esittelemässä myyntikohteita venä-läisasiakkaillemme.

Loppuvuodesta yrityksen edus-tajat aikovat käydä opintomielessä tutustumassa mm. Pietarin alueen kiinteistövälitysmessuihin ja -ta-pahtumiin.

German tietää, että venäläi-sen tapakulttuurin ja ajatusmaail-man ymmärtäminen auttaa palve-lemaan venäläisiä asunnon- ja va-paa-ajan kohteiden ostajia.

– Suomi on hyvä palvelujentuot-tajamaa, German sanoo, ja lupaa oppia kaiken kiinteistövälityksestä.

– Kiinteistöalalla maine ja luotta-mus ovat erittäin tärkeitä, siksi ha-luamme tarjota osaavaa välityspal-velua asiakkaan omalla äidinkielel-lä, German painottaa.

Kv-harjoittelija on osa yrityksen kansainvälistymistä

– Meillä on realistiset käsitykset kaupankäynnistä Venäjälle. Kv-har-joittelijan ottaminen pieneen yri-tykseen on menemistä oman mu-kavuusalueen ulkopuolelle, Palho-maa tietää.

Se tuo kansainvälistymisen konkretiaa yrityksen arkipäivään ja tavoitteiden mukaiset asiat laite-taan oppilaitoksen, harjoittelijan ja yrityksen yhteistyönä kuntoon.

– Kyllä meillä Mikkelin seudulla tulisi ottaa tämä case Venäjä nyt va-kavasti ja kohentaa palvelukykym-me vähintään kilpailutilanteen vaa-timalle tasolle, itsekin venäjänkie-len opinnot aloittanut Marko Pal-homaa vaatii.

German valmistuu Mikkelin am-mattikorkeakoulusta toukokuus-sa 2013. Aika näyttää kehkeytyykö hänestä eteläsavolainen menesty-vä kiinteistövälittäjä – Kiinteistö-German.

Kesämökki – пожалуйста!

Tietoa tuunaamassa

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi

Taloudentekijät Mikkeli teksti ja kuva Arto Tolvanen

Miten tietoa voi mahdollisimman tehokkaasti kerätä, luovasti hyö-dyntää ja joustavasti jaella? Kuinka tietoa voidaan jalostaa ja yhdistellä kaupallisesti sekä langattomasti vä-littää asiakkaille? Vastaukset näihin kysymyksiin saat mikkeliläiseltä Ob-servis Oy:ltä, jonka teknologia-alus-ta mahdollistaa useiden eri tietoläh-teiden yhdistelyn tietojen jalostami-seksi.

– Meillä työntekijät saavat, ja hei-dän pitää, etsiä omia ratkaisumalle-ja sekä kyseenalaistaa nykyisiä toi-mintamalleja, Heikki Isotalus Ob-servis Oy:stä sanoo.

Observis hyödyntää kansainvälis-tä osaamista ja yrityksen osaajat ovat kotoisin useammasta maanosasta. Yrityksellä on myös oma harjoitteli-jaohjelmansa Observis trainee pro-gram, jonka 2012 alkaneeseen uu-teen ohjelmaan tuli 200 hakemusta, lähettäjillään 28 eri kansalaisuutta.

Kuusi harjoittelijaa palkattiin,

Vietnamista, Puolasta, Venäjältä ja kolme Suomesta. Kolme heistä sai harjoittelujakson jälkeen työpaikan. Eräs harjoittelijoista, pietarilainen Victor Ekimov vaihtoi Leningradin yliopiston opinnot Mikkelin ammat-tikorkeakoulun opinnoiksi.

– Opintojen laatu on täällä on hy-vä ja Pietarissa opinnot eivät liitty-neet käytäntöön lähes mitenkään, Ekimov vertailee.

Internet-sukupolven kasvatti Vic-tor teki nettisivuja jo peruskouluai-kana, valitsi opintosuunnakseen in-formaatioteknologian ja tähtäimes-sä siintää nyt vanhemman ohjelmis-ton kehittäjän vakanssi.

Uusia ratkaisuja tiimityönä

Olemme erittäin tyytyväisiä harjoit-telijaohjelmamme antiin, Isotalus ja Ville Kanerva Observiksen johto-tiimistä toteavat yhdestä suusta.

– Jokainen hoitaa oman osa-alu-eensa ja ratkoo tiimissä rajapintojen haasteet, Ekimov tietää.

Eräs yhtion tunnetuimmista so-

velluksista on Jurassic Rockiin to-teutettu Suomen ensimmäinen in-teraktiivinen tapahtumasovellus. Ju-rassic App:ksi nimetyn mobiilisovel-luksen ainutlaatuisia ominaisuuksia ovat kaveripaikannus, bussiseuranta ja käyttäjien välinen viestittely.

– Sovellus näyttää kavereiden si-jainnin puhelimessa ja festivaalibus-sien reaaliaikaisen liikkumisen kar-talla, Ekimov esittelee.

opiskelukokemusta venäjältä, Kanadasta ja suomesta

– Me olemme olleet onnekkaita, koska olemme saaneet oma-aloit-teisia ja lahjakkaita työntekijöitä ta-loon, Isotalus painottaa.

– Tämä ’nörtteily’ on lähes kutsu-musammatti. Mikkelin ammattikor-keakoulun koulutus yhdistää teori-an ja käytännön hyödyllisellä tavalla, Ekimov pohtii.

–Vanhempani vierailevat tääl-lä Mikkelissä useammin kuin minä Pietarissa, Victor kertoo kysyttäessä viihtymisestä työssä ja vapaa-ajalla.

victor Ekimov sai kolmen kuukauden stipendin yliopisto-opintoihin Kanadaan, joten vertailupohjaa opintojen arvioinnille löytyy.

German Iakovlevin tulevaisuudessa voi siintää ura asunto- ja kiinteistövälityksen parissa suomessa.

SAMISSA VAPAITA OPISKELUPAIKKOJAHAE OPISKELEMAAN JO TÄNÄÄN

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on vapaita opiskelupaikkoja. Opiskelu on mahdollista aloittaa jo tänä syksynä.

Opiskelupaikkojen tilanne muuttuu päivittäin, joten toimi nopeasti ja tarkista tiedot vapaista

opiskelupaikoista suoraan oppilaitokselta.

TUTUSTU KOULUTUKSIIN OSOITTEESSA WWW.SAMIEDU.FI

TAI SOITA (015) 550 6000.

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTOPohjolankatu 4-6, PL 12, 57201 Savonlinna

Puh. (015) 550 6000 | sami@samiedu.fi

Itä-Suomeenvistaa.

Pelkkä direktiivien ja rakennus-määräysten seuraaminen ei riitä, vaan on pystyttävä tunnistamaan alan koulutustarpeiden muutok-sia.

– Myös yritykset ovat usein liian myöhään liikkeellä.

Terho Kaskinen patisteleekin yrityksiä omien koulutussuunni-telmien tekoon ja avoimeen vuo-ropuheluun oppilaitosten kanssa.

– Me saamme tietoa alan kehi-tyksistä muun muassa ammatil-lisilta neuvottelukunniltamme ja toimialaraadeilta, Fyhr kertoo.

Lisäksi tarvitaan avointa vuoro-puhelua yritysten kanssa.

– Työnantajana on vastaavasti

todettava, että opettajien pätevyys sekä oma aktiivisuus ja kouluttau-tumisinto ovat kehittyneet positii-visesti ainakin rakennusalan osal-ta, Kaskinen kiittelee.

Valmistuvien opiskelijoiden osaamistaso on noussut ja ala on myös tottuneet omaan työturval-lisuus- ja osaamiskorttiviidak-koonsa.

Rakennusalan yritykset alan osaamisen kehittäjinä

– Henkilöstön kehittäminen on prosessi, joka lähtee myös raken-nusalalla osaamisen kartoitukses-ta, Terho Kaskinen painottaa.

Tietoa ja toiveita sekä haluja kouluttautumiseen kerätään ke-hityskeskusteluissa ja tiedot käsi-tellään ISKE-hankkeen osana val-mistuneessa tietojärjestelmäs-sä. Tietojen perusteella laaditaan koulutussuunnitelma.

– Käymme koulutussuunnitel-man oppilaitoksen kanssa yhdes-sä läpi ja aikataulutamme tarvit-tavan koulutuksen, Kaskinen tii-vistää.

Oppilaitos voi koota suurempia koulutusryhmiä ja rytmittää kou-

lutustaan kustannustehokkaas-ti yritysten koulutussuunnitelmi-en pohjalta.

Rakennusalalla on panostettu systemaattisesti koulutuksen ke-hittämiseen nyt kymmenen vuot-ta. Tulokset näkyvät jo laadussa ja koko alan aktiivisessa kehittymi-sessä.”Jo ensi vuonna

1-2 oppilaitoksessa aloitetaan rakennusalan-koulutus osaamiskeskuksen kehittämän koulutusmallin mukaisesti.”

� Itä-Suomessa toteutettu IS-KE-hanke suunnattiin talonraken-nusalan, rakennustuoteteollisuu-den ja erikoisurakointia harjoitta-vien yritysten henkilöstöille.

� Hanke päättyy lokakuussa ja lopputuotteena syntyy Itä-Suo-meen alan huippuosaamiskes-kus, jonka sijoituspaikka julkiste-taan 9.10.2012.

� Jo ensi vuonna 1−2 oppilai-toksessa aloitetaan rakennus-alan koulutus osaamiskeskuksen kehittämän koulutusmallin mu-kaisesti.

� SAMI osallistuu yhteistyöhön hyvien toimintamallien ja osaa-misen siirtämiseksi opetukseen.

Rakennusalan huippu-osaamiskeskus

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.20126

Turakkalan Puutarhan työnteki-jöistä lähes kaikki ovat juvalaisia.

Kauppapuutarha tuottaa alihan-kintana mausteyrttejä Joroislaisel-

le Famifarm Oy:lle Järvikylän tuo-temerkille. Tuotannossa on kaiken kaikkiaan parisenkymmentä yrtti-lajiketta, joista tehdään yhteensä 50 eri tuotetta. Ehdoton hittituo-te on basilika.

– Vastaamme koko tuotantoket-justa, viljelijältä myyntikuntoon, yrittäjä Tuomas Laamanen kertoo.

Juvan kunnalle kiitosta yhteis-

markkinoinnistaTurakkalan Putarhalla riittää us-

koa maaseutuelinkeinojen hyvään tulevaisuuteen.

– 20 vuotta yrittäjyyttä on jo ta-kana, Tuomas Laamanen (37) tuu-maa.

Juvalla on pitkäjänteisesti pa-nostettu salaatti- ja vihannesvilje-lyyn sekä tuotteiden jatkojalostuk-

seen. Tänä vuonna Esedun ja Ju-van kunnan yhteistyönä käynnis-tettiin elintarvikeosaaja-koulutus, josta odotetaan työntekijöitä Juva-laisiin elintarvikeyrityksiin.

– Koulutus, jossa hyödynnetään oppimisympäristöinä alan yrityk-siä, on kova juttu ja sitä kannattaa jalostaa eteenpäin. Juvan kunta on ollut mukana myös koordinoimas-sa vihannespuolen yhteismarkki-nointia, joista molemmista on an-nettava kunnalle hyvä arvosana, Laamanen kiittelee.

– Tällaiselle toiminnalle odo-tamme jatkoa, eli myötäelämis-tä yrittäjän arjessa ja rakentamas-sa yhteistyötä, Tuomas kannustaa.

– Puutarhamme sijaitsee 12 km Juvan keskustasta ja meillä on omat toimitilat, jonka vesijohto vedettiin kunnan toimesta, Laa-manen toteaa.

– Sonera ilmoitti juuri kerivän-sä puhelinlangat pois ja yritystoi-minnan vaatimat yhteydet on jär-jestettävä uudelleen, Laamanen tuumailee.

– Hyvät yhteydet haja-asutus-alueella ovat haastavia rakentaa ja tällainen infran kehittäminen on esimerkiksi sitä työtä, missä yrittä-jä kunnan tukea tarvitsee, Tuomas Laamanen puntaroi.

– Aion kyllä äänestää kuntavaa-leissa, vaikka sitä ei vielä netis-sä pystykään hoitamaan, Tuomas Laamanen lupaa.

Kunnallisvaalit 2012C

Enemmän yhdessä tekemistä!Kunnallisvaalit ovat ovella. Kuntaministeri Henna Virkkunen on sen todennut ja useat tutkimukset ovat sen osoittaneet (ks. HS 8.9.2012), että yritykset ovat kunnan tärkein ulkoisen rahan lähde ja sitä kautta kunnan merkittävin voimavara. Päätöksenteon kunnissa tulisikin olla aina yrityslähtöistä.

� Vaalipäivä sunnuntaina 28.10.2012 � Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.10.2012 ja

ulkomailla 17.-20.10.2012 � Etelä-Savon ehdokkaiden esittelyt osoitteesta www.taloudentekijat.fi

� Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä. � Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palve-

lustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. � Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Kunnallisvaalit 2012

suomen yrittäjien vaaliteemat

YRITTÄJYYS LUO ELINVOIMAA -KIERTUE MIKKELISSÄ 26.9.2012

Elinvoimaa onnistuneilla omistajavaihdoksilla klo 14.30 -16.45 Pienyrityskeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 7. Kahvitarjoilu, ohjelma alkaa klo 15. • Tervetulosanat ja Suomen Yrittäjien vaaliohjelma lyhyesti

- Heikki Tynkkynen puheenjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät• Elinvoimaa onnistuneilla omistajavaihdoksilla

- Mikko Simolinna puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät • Kuntien aktiivinen rooli tulevaisuuden elinkeinopolitiikassa

- Sami Sulkko kunnanjohtaja, Punkaharju • Jatkajasta luopujaksi

- Matti Lipsanen rakennusneuvos, Rakennusliike U. Lipsanen Oy • Jatkajan näkökulma omistajavaihdokseen

- Jarkko Kettunen toimitusjohtaja, Tehomet Oy • Onnistunut omistajavaihdos

- Raija Kallioinen projektipäällikkö, Miset Oy

Kunnallispolitiikkojen kootut sanaselitykset klo 17-18 Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Maaherrankatu 13, Mikkeli

• Leikkimielinen sanaselityskisa ehdokkaiden välillä.

Tilaisuudet juontaa Länsi-Savon päätoimittaja, Tapio Honkamaa.

Kaikille avointilaisuus!

Yrittäjä, olet vaarassa menettää rahaa!

Katastus = 3 ennustetta +

10 korjausehdotusta

Oletko luopumassa yrityksestäsi? Vai haluatko muuten kartoittaa yrityksesi kunnon? Katastus -palvelumme on sinulle yrittäjä, joka haluat valmistautua hyvin omistajanvaihdokseen. Katastus ™ on paljastusjuttu. Kuulet karun totuuden, paljonko menetät ennen viimeistä työpäivää. Siis jos laskettelet urasi viimeiset vuodet vanhaan malliin.

Ehdit vielä rahastaa firmasi, jos pelaat korttisi oikein. Katastuksen tulokseksi saat 10 konkreettista ehdotusta toimista, jotka kasvattavat yrityksesi arvoa.

Varaa aika puolen päivän Katastus -kartoitukseen.• to - pe 27.-28.9.• to - pe 1.-2.11.• to - pe 13.-14.12.

Yhteydenotot: katastaja Riitta Forsten-Astikainenpuh. 050 389 1246, riitta.forsten-astikainen@esedu.fiLisätietoa: www.esedu.fi/katastus

Katastettu

Etelä-Savon ammattiopistoMikkeli, Pieksämäki, Juva

Iloinen hymy tervehtii vierasta Pau-liina Rundgren Hand Crafts Oy:n Kenkäveron taiteilija-ateljeemai-sessa myyntitilassa. Ikkunan taka-na emalointityöpajassa valmistuu omana tuotantona Pauliinan suun-nittelemia sisustuksellisia pienele-menttejä ja käyttötavaroita sekä lii-kelahjoja.

Pauliinan, Jaanan ja Camillan käsistä syntyvät myös syksyn uudet tunnelmatuotteet. Pauliina Rund-gren on ollut sanan mukaisesti ja omalla alallaan 13 vuotta. Hymy herkiltä kasvoilta ei ole kadonnut.

– Erilaisia yrityspalveluja meillä Mikkelissä on hyvin ja kootusti käy-tettävissä ja olen niitä itsekin paljon hyödyntänyt, Pauliina aloittaa.

– Muun muassa ELY-keskuksen kanssa on mutkatonta toimia ja apua saa yrityksen erilaisiin kehit-tämistarpeisiin. Menestyäkseen yri-tykset tarvitsevat myös hyvän toi-mintaympäristön ja yritysten me-

nestyksestä syntyy hyvinvointia ko-ko alueelle, ei pelkästään yrittäjille itselleen.

Siksi yhteistyötä ja verkostoitu-mista alueen eri toimijoiden kesken virkamiehistä yrityksiin voisi enti-sestään kehittää ja siinä kaupunki voi mainiosti toimia koollekutsu-jana.

– Yhdessä olisi hyvä miettiä mi-tä Mikkeli on nyt ja tulevaisuudes-sa. Yksi pohdinnan paikka voisi ol-la esim. mitä koulutusta täällä tar-vitaan, sekä miten sitä markkinoi-daan maakunnan ulkopuolelle, Pauliina erittelee.

– Mikkelin keskustan kehittä-minen toriparkkeineen oli terve-tullutta ja hyödyntää varmasti mo-nia lisätessään kaupungin vetovoi-maa ja kasvattaessaan imagoa ke-hittyvänä kaupunkina. Kaupungin päätöksenteossa voisi tulevaisuu-dessa kuunnella entistä enemmän myös mikro- ja pienyrityksiä, sillä

niitähän alueen yritykset enimmäk-seen ovat. Yritysten entistä parem-pi toimintaympäristö sekä työvoi-man saanti omalta paikkakunnal-ta helpottaisi varmasti monia, joten

voisiko vaikka alueen koulutusalo-ja suunnitella enemmän siltä poh-jalta, minkä alan työpaikkoja tääl-lä on?

Näin opiskelijoiden olisi helpom-

pi löytää opintoihin liittyviä har-joittelupaikkoja opiskelupaikka-kunnaltaan ja ennen kaikkea val-mistumisen jälkeen asettua tänne asumaan ja työskentelemään. Se on

tärkeää tulevaisuuden hyvinvoin-nin turvaamiseksi, vaikka jo esim. Ammattikorkeakoulun olemassa-olo täällä sinälläänkin jo vahvistaa kaupungin nyt saavuttamaa.

Pauliina Rundgren muotoilee omat tuotteet, miksei myös Mikkelin imagoa?

yritysvaikutusten arviointi tulisi saattaa arkipäiväksi jokaisen kun-nan päätöksenteossa ja huolehtia, että jokaisessa alueen kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian. Palvelusetelit

tulee ottaa käyttöön lisäämään ku-luttajien valinnanvapautta ja alen-tamaan kustannuksia. Siinä selke-ät tavoitteet, joilla kehitetään elin-keinoja, turvataan työpaikkoja ja alueen menestystekijöitä.

Taloudentekijät-lehti tutki mitä

odotuksia tulevaisuuden yrittäjil-lä on kunnilta. Tulevaisuuden työ-paikat syntyvät pk-yrityksiin, siksi on tärkeä tietää millaisia odotuk-sia tulevaisuuden työllistäjillä on taloushaasteiden kanssa painivil-le kunnille.

Pauliina Rundgren: Meidän on tärkeä miettiä yhdessä mitä Mikkeli on

Tuomas Laamanen, Turakkalan Puutarha Oy:Elintarvikealan räätälöity koulutus Juvalla on kova juttunuori maaseutuyrittäjä -palkinnon 2011 po-kanneet yrittäjäveljekset Tuomas ja Juho Laa-manen työllistävät Juvan vihanneslaaksossa sijaitsevassa yrityksessään ympärivuotisesti 20 henkilöä.

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 7

Suomalaisen yrittäjän päivä C

www.finnvera.fi

Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista?Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjäsekä lainoin että takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, 50100 Mikkeli

yrittäjän päivän tilaisuutta vietettiin Mikkelissä ja Pieksä-mäellä 5.9. rennoissa merkeissä. ”Menesty yrittämällä” –teema keräsi Etelä-Savon ammattiopiston juh-lasaliin ison joukon opiskelijoita ja yrittäjiä.

Taloudentekijät Mikkeliteksti Tiina Toivakka

valtiovallan tervehdyksen tilai-suuteen toi opetusministeri Juk-ka Gustafssonin valtiosihteeri Tapio Kosunen, joka oli aamu-päivän ajan tutustunut eteläsavo-laiseen koulutustarjontaan ja ha-vainnut paljon innostusta ja osaa-mista.

− Työelämä on muuttunut aika lailla ja yhä useampi ihminen jou-tuu työuransa aikana tekemään töitä yrittäjämäisesti. Oikeanlai-sen asenteen omaksuminen jo opiskeluaikana helpottaa työuras-sa mahdollisesti tapahtuvia muu-toksia, Kosunen mainitsi.

vUosITTaInEn yKsInPUUR-TaJa -palkinto ojennettiin tänä vuonna hotellien ja ravintoloiden sisustussuunnitteluun keskitty-

neen Media Interiors Oy:n yrittä-jälle Jouni Löhöselle.

− Jouni on tullut asiakkailleen tutuksi luotettavana ja osaavana toimijana, jolla on asiakkaita ym-päri maata. Yrityksen toiminta on ollut pitkään myös hyvin kannat-tavaa, palkinnon jakanut Mikke-lin Seudun Yrittäjät ry:n puheen-johtaja Nina Rasola totesi.

Löhönen itse muistutti, ettei työ ole aina puurtamista eikä ihan yksinkään tekemistä ollut.− Töitä on saanut ja päässyt te-kemään, ja olennaista työn teke-

misessä ja onnistumisessa ovat toimivat verkostot, hän mainitsi.

nuorten yrittäjätarinat esillä

Vauhdikkaan esityksen yrittäjänä olemisesta piti Rakettijengi Tuo-tannot Oy:n yrittäjä Hannu Uo-tila.

Yrittäjäksi ryhtymistä Uotila kutsui luovaksi vahingoksi.

− Olin kyllä aina halunnut yrit-täjäksi, mutten oikein tiennyt mi-kä voisi olla oma ala. Vanha luok-kakaveri Jyrki Murtomäki pyysi minua kuvaamaan yhtä musiikki-videota omaan projektiinsa, ja sii-tä se sitten lähti.

Cristal Snow kiinnostui mies-ten videosta ja pyysi heitä tuotta-maan oman musiikkivideonsa.

Tällä hetkellä Rakettijengin re-ferenssilistalta löytyy useiden tunnettujen artistien, kuten Jen-ni Vartiaisen ja Antti Tuiskun

musavideoiden lisäksi monien te-levisio-ohjelmien ja mainosvide-oiden tuottamista.

− Yrittäjyys on mielentila, tapa tehdä sitä mitä osaa ja haluaa. Ei pidä jäädä odottamaan, vaan toi-meen on ryhdyttävä heti.

− Idea ei vielä sinällään ole yrit-tämistä, vaan siihen tarvitaan myös markkinointia ja myyntiä. Bisneksen voi rakentaa intohimon ympärille, mutta menestyäkseen sen pitää olla monistettava.

Uotila rohkaisi myös verkostoi-tumaan.

− Lähes kaikki meidänkin pro-jektit ovat tulleet ihmissuhteiden kautta. Jos et itse ole supliikki-mies, hanki sellainen kumppanik-si, Uotila kehotti.

Päivän toisen yrittäjätarinan kertoi musiikintekijä Mikko Her-ranen, joka viihdytti yleisöä myös musiikillaan.

Herranen kertoi tehneensä alan töitä toistakymmentä vuotta ja ryhtyneensä yrittäjäksi käytännön syistä.

− Laskutus on yksinkertaisem-paa, kun sen voi hoitaa yrityksen kautta.

Parasta yrittämisessä on se, että voi yrittää joka päivä. Haastavinta on ymmärtää ja hyväksyä se, että jos tienaat 100 euroa, siitä jää kä-teen 30 euroa. On opittava laske-maan ja tajuamaan, mihin tienat-tu raha menee, Herranen neuvoi.

Tilaisuuden lopuksi osallistujat

saivat osallistua ideariihi-ryhmiin, joissa kehiteltiin uudenlaisia mat-kailuideoita Mikkelin seudulle.

Ryhmissä heiteltiin villejäkin ideoita, ja matkailuvalteiksi eh-

dotettiin muun muassa Kalevala-festareita ja Astu saappaisiin -elä-myspäivää, jossa matkailija voisi vaihtaa roolia maatilan emännän tai isännän kanssa.

Yrittäjyys on mielentila

Yrittäjäkasvatus puhutti Pieksämäellä

Rakettijengi Tuotannot oy:n yrittäjä Hannu Uotila muistutti kuulijoita verkostoitumisen tärkeydestä.

Mikko Herranen kertoi omasta yrittäjyysurastaan musisoinnin lomassa.

”Idea ei vielä sinällään ole yrittämistä, vaan siihen tarvitaan myös markkinointia ja myyntiä. Bisneksen voi rakentaa intohimon ympärille, mutta menestyäkseen sen pitää olla monistettava.”

Hannu Uotila

Taloudentekijät Pieksämäkiteksti ja kuva Tero Eloranta

yrittäjien sekä yrittäjäpolulle ai-kovien koulutus oli aiheena Yrit-täjän päivän tilaisuudessa Piek-sämäellä. Yrittäjyys on otettu ku-luvan vuoden teemaksi tilaisuut-ta isännöineessä Etelä-Savon am-mattiopistossa. Tarkoitus on, että kaikki opiskelijat saavat jatkossa perustiedot yritystoiminnasta se-kä valmiuksia toimia yrittäjämäi-sesti toisen palveluksessa.

− Tavoitteena on muokata opis-kelijoiden asenteita yrittäjyys-myönteisemmiksi, sillä meidän-kin opiskelijoista noin 10-15 pro-senttia perustaa jossakin vaiheessa työuraansa oman yrityksen, kertoi yrittäjyyskasvatuksesta vastaava projektipäällikkö Taisto Hirvo-

nen pieksämäkeläisille yrittäjille. Esedulla yrittäjäkasvatus on

mukana lähes kaikessa opetuk-seen liittyvässä aina opetusme-netelmistä harjoitusyritystoimin-taan. Esimerkiksi Pieksämäellä on toiminnassa kahdeksan opis-kelijoiden perustamaa omaa ja oi-keasti toimivaa harjoitusyritystä.

Ne ovat toiminnassa vuoden, jonka jälkeen yrityksen toiminta ajetaan hallitusti alas. Näin opis-kelijat saavat kokonaiskuvan yri-tyksen elinkaaresta.

yrittäjät mukaan koulutusta kehittämään

Pieksämäkeläinen ict-alan yrittä-jä Arto Sepponen pitää ammatti-opiston yrittäjyyskasvatusta hyvä-nä asiana. Hän kuitenkin toivoo,

että yrittäjät lähtisivät itse nykyis-tä aktiivisemmin mukaan vaikut-tamaan opetuksen kehittämiseen.

− Pieksämäelläkin käytiin ko-vasti keskustelua ammattiopiston kurssitarjonnan ja opiskelupaik-kojen supistuksista niitä kritisoi-den. Kuitenkin meidän olisi pitä-nyt pystyä tarjoamaan tilalle sel-keitä vaihtoehtoja ja konkreettisia kursseja, joita täällä olisi voitu to-teuttaa, Sepponen totesi.

Kehittämispäällikkö Tuomo Rytkönen muistutti, että Esedul-la toivotaan työelämän ja yrittäji-en näkemyksiä ja siihen myös on tarjolla yhteistyöverkostoja.

− Esimerkiksi Pieksämäellä yrittäjillä on mahdollisuus tuoda näkemyksiään mukaan opetuk-seen paikallisen yrittäjäfoorumin kautta, Rytkönen totesi.

yrittäjä arto sepposen (oik.), Etelä-savon yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikon ja Pieksämäen yrittäjien puheenjohtaja Pauli Hellbergin mielestä yrittäjämäistä asennetta tarvitaan tänä päivänä yleensäkin työelämässä entistä enemmän.

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.20128

Raha & TalousD

suomen kokonais-tuotanto kasvoi pal-velujen osalta reip-paasti vielä kuluvan vuoden ensimmäi-sellä neljänneksellä. Kasvua vauhdittivat kuitenkin tietyt tila-päistekijät.

Juuri tuolloin ns. raamisopimus oli nostanut palkkoja selvästi, ja valta-osa palkansaajista sai vielä 150 eu-ron kertapalkkionkin tammikuus-sa. Eläkkeitäkin nostettiin 3,6 pro-sentilla heti vuoden alkaessa. Uu-sien autojen kauppa kävi kuuma-na aina maaliskuun loppuun asti, koska autoveroa korotettiin huh-tikuun alkaessa. Kuitenkin teolli-suustuotanto sekä talojen uudisra-kentaminen olivat supistumassa jo vuoden alusta alkaen.

Kuluvan vuoden toisella neljän-neksellä bruttokansantuote kään-tyi alamäkeen ja valtakunnassa tuotettiin enää sama määrä tava-roita ja palveluja kuin vuotta aiem-min. Tehdasteollisuuden tuotan-to oli vuoden ensimmäisellä puo-liskolla prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kuitenkin koko teollisuuden ala-

mäki oli tätä jyrkempi, koska ener-gian tuotanto sekä kaivannaistoi-minta vähenivät selvästi. Raken-nustuotannon on arvioitu vuoden alkupuoliskolla hieman kasvaneen lisääntyneen korjaustoiminnan vuoksi, vaikka uudisrakentaminen on jo vähentynyt.

Kaupan myyntimäärä on vie-lä selvästi kasvanut ja liikennepal-velutkin ovat hieman kohonneet. Julkisten palvelujen tuotantomäärä on tammi-kesäkuussa pysynyt sa-mana kuin viime vuonna.

Työttömyys ja inflaatio polkeneet paikoillaan

Vaisusta talouskehityksestä huoli-matta Suomen työttömyysaste on pysynyt yllättävänkin vakaana tä-nä vuonna. Noin 7,5 prosenttia työ-voimasta on ollut vailla työtä. Esi-merkiksi koko euroalueen keski-määräinen työttömyysaste on ko-honnut jo yli 11 prosenttiin.

Kuluttajahintojen vuosinousu eli inflaatio on tänä vuonna pysytel-lyt kolmessa prosentissa. Kolman-nes eli yksi prosenttiyksikkö tästä inflaatiosta on seurausta vuoden alussa voimaan astuneista välillis-ten verojen korotuksista. Palkkojen ja eläkkeiden ostovoima on kuiten-kin marginaalisesti kohoamassa, koska korotukset ovat olleet hie-man inflaatiota suuremmat.

Ulkomaankaupassa tasapaino-ongelmia

Tavaroiden ja palvelujen viennin määrä on vuoden ensimmäisel-lä puoliskolla ollut kaksi prosent-tia pienempi kuin vuotta aiemmin. Samana aikana tuonnin määrä on supistunut vajaan prosentin. Ulko-maankauppa painui alijäämäiseksi viime vuonna noin 17 vuotta kestä-neen ylijäämäkauden jälkeen.

Tänä vuonna alijäämä on jatku-nut ja vuotuiset vientitulot ovat pa-ri miljardia euroa tuontimenoja

pienemmät. Näin pienestä alijää-mästä meidän ei tarvitse vielä ih-meemmin huolestua, mutta jos ali-jäämä tästä syvenee ja kestoltaan pitenee, on Suomenkin panostetta-va tasapainon saavuttamiseen.

velkakriisi lisää pessimismiä

Suomen kansainvälisessä toimin-taympäristössä on monia epävar-muuksia tälläkin kertaa. Paineet Euroopan velkamaiden ympärillä kasvavat ja välillä taas lievenevät. Brysselin ja Frankfurtin kriisikoko-uksissa päätökset jäävät aamuyön tunteihin. Ei ihme, että yritykset ja nyt myös kuluttajat ovat tunteneet tulevaisuuden erittäin epävarmak-si, koska velkakriisiä hoidetaan va-litettavan pieninä paloina.

Kuluneen kesän aikana mitatut luottamusindikaattorit alenivatkin tuntuvasti. Teollisuuden ja raken-tamisen osalta odotukset ovat ol-leet pessimismin puolella jo jonkin aikaa, mutta kesän lopulla lopahti kohtuullinen optimismi myös kau-pan, palvelujen ja kuluttajien koh-dalta.

Onneksi Euroopan keskuspank-ki sentään hälvensi markkinapel-koja syyskuun alussa päättämillään tukitoimilla valtionlainamarkki-noille. Tosin monia lisäpäätöksiä euroalueen päättäjiltä joudutaan vielä odottelemaan.

syksyn vaimeat näkymät

Suomen bruttokansantuote ei kas-va tänä vuonna juuri lainkaan. Työttömyys varmaan lisääntyy hieman vuoden loppukuukausi-na, mutta nousu jää vähäiseksi. Yhä useampi työnsä lopettava siir-tyy suoraan eläkkeelle eikä työttö-myyskortistoon. Ensi vuonna työt-tömyysaste lienee vain muutaman kymmenyksen tätä vuotta korke-ampi. Inflaatio etenee ensi vuon-na vielä 2-3 prosentissa, koska vä-lillisiä veroja korotetaan silloinkin.

Valtionvelka jatkaa väistämättä nousuaan. Onneksi meillä on vara antaa sen nousta vielä muutaman vuoden. Jotta velan nousu jäisi vain muutamaan vuoteen, on vähem-män tärkeitä julkisia menoja roh-

jettava leikata nykysuunnitelmia enemmänkin.

Onkin ilmeistä, että Suomenkin bruttokansantuote voi ensi vuonna kasvaa vain hyvin hillitysti, prosen-tin tai korkeintaan vähän yli.

Korot pysyvät matalina pitkään

Varmin näkymä ensi vuodelle on

se, että euriborkorot pysyvät nyt saavutetuilla erittäin matalilla ta-soilla myös ensi vuonna. Pankeilla on kovia paineita leventää margi-naaleja luotonannossa, mutta ko-konaiskorot jäävät silti hyvin mata-liksi, suhteessa inflaatioon suoras-taan negatiivisiksi. Lyhyet markki-nakorot voivat säilyä ennätysmata-lina jopa vuosikausia.

Ne voivat kääntyä selvään nou-

suun vain silloin, kun keskuspank-ki nostaa ohjauskorkoaan. Se edel-lyttäisi euroalueen talouden kasvu-vauhdin selvää piristymistä, ja sitä nyt ei ole näköpiirissä.

Kuitenkin näihin ensi vuoden jälkeisiin korkonäkymiin liittyy jo epävarmuuksia ensi vuotta enem-män.

Lauri Uotila, Sampo Pankki

Suomen talous taantumassa, hidas nousu näköpiirissä

Bruttokansantuote ja työttömyys1990 = 100, kausitasoitettu

Source: Reuters EcoWin

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 1285

89

94

98

103

108

114

120

126

132

138

145

153

0123456789

101112131415161718

Työttömyysaste, %

Bruttokansantuote(vasen asteikko)

(oikea asteikko)

Palkat ja inflaatio%, vuosimuutos

Source: Reuters EcoWin

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Ansiotaso

Palkkasumma

Kuluttajahinnat

(3 kk:n liukuva keskiarvo)

Luottamus talouskehitykseen SuomessaSaldoluku, kausitasoitettu

Source: Reuters EcoWin

2008 2009 2010 2011 2012-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Kuluttajat

Rakentaminen

Palveluelinkeinot

Teollisuus

Uusien asuntolainojen korot%, Koroltaan enintään vuodeksi sidotut (kuukausikeskiarvot)

Source: Reuters EcoWin

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

Euroalue keskimäärin

Suomi

12 kk:n euribor

Lauri Uotila Johtava neuvonantaja,sampo Pankki

� Valmistui ta-loustieteiden maisteriksi Tam-

pereen yliopistosta vuonna 1973. � Työskenteli 1974-1982 Tilasto-

keskuksessa kehittäen mm. uusia

laskentamenetelmiä kansantalou-den tilinpidon laatimiseen.

� Siirtyi vuonna 1982 Postipan-kin ekonomistiksi, ja seurasi lähel-tä pankkialan säännöstelyn purka-mista ja siitä seurannutta edellistä 90-luvun pankkikriisiä.

� Tullut Suomen ekonomistipii-reissä tunnetuksi erityisesti talous-tiedon kansanomaistajana.

Kuka?

Bruttokansantuote ja työttömyys Luottamus talouskehitykseen suomessa

Uusien asuntolainojen korot

Palkat ja inflaatio

”Vaisusta talous- kehityksestä huolimatta Suomen työttömyysaste on pysynyt yllättävänkin vakaana tänä vuonna. Noin 7,5 prosenttia työvoimasta on ollut vailla työtä.”Lauri Uotila

”Suomen bruttokansan-tuote ei kasva tänä vuonna juuri lainkaan.”Lauri Uotila

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 9

Raha & Talous D

savonLInnassa, Mikkelissä ja Pieksämäellä on myynnissä run-saasti välityskohteita, jotka sisäl-tävät metsäomaisuutta, pelkkiä metsätiloja, rantatontin sisältä-viä metsäaloja tai metsää sisältä-viä maatiloja.

Pieksämäellä kovin kysyntä on sopivalla etäisyydellä kaupungis-ta sijaitsevista maatiloista, jotka soveltuvat ratsastustoimintaan. Asiakkaiden toiveena on yleen-sä silloinkin, että tila sisältää sekä peltoa että metsämaata.

Metsätilojen ostajakunta Piek-sämäellä noudattelee valtakun-nan trendiä, eli on keskimääräis-tä iäkkäämpää.

ETELäsavoLaIsET Kiinteistö-maailmat välittävät keskivertovä-litysliikkeitä merkittävästi enem-män metsätiloja. Tällä hetkel-lä Mikkelissä on myynnissä puo-lenkymmentä pelkkää metsäti-laa ja Savonlinnassa vastaava lu-ku on yli kymmenen. Myynti-varasto kiertää nopeasti ja uusia kohteita tulee jatkuvasti tarjolle.

Metsätilojen ostajakunta maantieteellisesti on jonkin ver-ran laajempi kuin muissa sijoi-tuskohteissa. Tällä hetkellä etelä-suomalaiset sijoittajat tekevät ak-tiivisesti tiedusteluja alueellam-me olevista myyntikohteista.

Hyödynnä Kiinteistömaail-man vankkaa metsäosaamista

Metsätilojen välittäminen vaa-tii erityisosaamista, koska puus-

ton ikä, kehitysluokkajakauma, hakkuumahdollisuudet ja hoito-rästit vaikuttavat ratkaisevasti ti-lan metsätaloudelliseen arvoon. Kohteen hinnoittelussa välittäjän on myös huomioitava kulloinen-kin puumarkkinatilanne ja kil-pailevien sijoituskohteiden hou-kuttelevuus.

Tällä hetkellä leimaa antavaa metsätilamarkkinoilla on met-säomaisuutta kartuttavien sijoit-tajien aktiivisuus. Metsäsijoitta-ja hakee vakaata, pitkän aikavä-lin tuottoa, jossa tuoton vaihte-lu eri vuosien välillä on vähäinen.

Etelä-Savossakin ostajia on liikkeellä enemmän kuin myy-jiä. Se pitää hintatasoa tasaisena vuodesta toiseen, vaikka puun-hinnassa tapahtuu huomattavia-kin muutoksia suuntaan jos toi-seen.

KIInTEIsTöMaaILMan teke-missä kaupoissa metsän kaup-pahinnat on noudatellut hyvin maakunnan tilastollisia luku-ja; mediaanihinnat lähentelevät neljäätuhatta euroa hehtaarilla. Taimikkovaltaiset tilat eivät ole sijoittajien toivelistalla, toki niil-lekin oma ostajakuntansa on ole-massa.

Metsätilojen kysyntä on arvi-oidemme mukaan kasvanut en-tisestään, eikä kysynnän taittu-mista ole lähitulevaisuudessa näkyvissä. Myyntiajat puhtailla metsätiloilla ovat selkeästi lyhy-emmät kuin tilat, joilla on myös muita omaisuuseriä kuten raken-nuksia tai rantaa.

vanHa sanonTa, metsän os-to kannattaa aina – siellä raha on turvassa, pitää edelleenkin paik-kaansa.

Metsä kilpailu- kykyinen sijoitus-kohteena

Metsä on kivunnut erääksi halutuimmista sijoituskohteista.

Metsäsijoittajat hakevat vakaata, pitkän aikavälin tuottoa.

Sampo Pankki, Savonlinnan konttoriKauppatori 6, www.sampopankki.fi

� Alennus välityspalkkiosta � Laaja ammattitaito ja asiantuntijapalvelut � Tunnettu brändi � Kohteesi esillä kaikkialla Suomessa ja ulkomaillakin � Käytössä kansainväliset kontaktit ja kielitaito � Suora yhteys rahoituksen varmistamiseksi � Etuasiakkuus � Oikea hintanäkemys � Asunnon myyntiä tukevat monipuoliset palvelut

mm. yksilönäytöt, Tarjouskauppa, Kotihaku � Yrittäjävetoisuus

� Helppo keskustella � Tuttu, luotettava ja vakavarainen pankki � Tuttu henkilöstö � Osaava asiakaspalvelu � Selkokieliset ratkaisut � Edelläkävijä teknisissä ratkaisuissa � Keskittyy asiakassuhteisiin ja yksilöllisesti

talouden hallintaan � Ottaa kokonaisvastuun huomioiden

tulevaisuuden tarpeet � On erittäin asiakaslähtöinen � Erityisosaamista ja asiantuntijoita käytössäsi � Jatkuvaa neuvontaa ja opastusta � Yksilölliset tapaamiset rauhoitetuissa tiloissa � Paikallisuus

NÄIN ONNISTUT ASUNTOKAUPOISSA:

Miksi Kiinteistömaailma?Miksi Sampo Pankki?

Kiinteistömaailman ja sampo Pankin palvelevat asiantuntijat avaavat oven uuteen kotiin!

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.201210

www.taloudentekijat.fi

Taloudentekijät, Mikkeli ja SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

–opiskelijamme ovat tulevaisuu-den asiantuntijoita, sillä he ovat usein jo työelämässä mukana, ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja hyödyntävät virtuaali- ja verkko-opetusta sekä yhteisöjään, Mikke-lin ammattikorkeakoulun koulu-

tusjohtaja Tuija Pesonen kertoo. Pesonen muistuttaa, että am-

mattikorkeakouluun kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun yritys te-kee kehityssuunnitteluaan. Näin voidaan heti alkuvaiheessa tutkia kaikki yhteistyömahdollisuudet osaamisen kehittämiseen sekä tuo-te- ja palvelukehitysyhteistyöhön.

Elinkeinoelämän toiveita kuunnellen

Tällä hetkellä maakunnassa on pu-la mm. taloushallinnon osaajista. Koulutuksen toivelistalla kesto-suosikkeja ovat myös myynnin- ja markkinoinnin koulutukset sekä palveluosaamiskoulutukset, liitty-en mm. asiakkaan kohtaamiseen.

–Palvelemme yrityksiä osaami-sen kehittämisessä koko osaamis-ketjun osalta yhden luukun peri-aatteella, Pesonen opastaa.

Toteutamme yrityksille suun-nattua koulutusta myös yhteistyös-sä verkostokumppaneidemme, ku-ten esimerkiksi Kymenlaakson am-mattikorkeakoulun, Turun ammat-tikorkeakoulun, alueen ammatti-oppilaitosten ja Pietarin palveluyli-opiston kanssa, Pesonen luettelee.

–Tutkimuksen mukaan jo yli 75% restonomiopiskelijoista te-kee ansiotyötä opiskeluaikanaan, eli yrityksillä on oiva mahdollisuus tutustua tulevaisuuden osaajiin jo etukäteen, verkostoitua ja käynnis-

tää kehittämishankkeita, koulutus-johtaja painottaa.

Esimerkiksi matkailu- ja ravitse-misalalla työharjoittelijoiden pal-kanmaksu pitäisi saada myös meil-lä maakunnassa käyntiin, kos-ka nyt suuri osa alan opiskelijois-ta valuu tämän syyn vuoksi työhar-joitteluun Etelä-Suomeen, vaikka meillä on koko ajan kasvava seson-kiajan tarve alan työntekijöistä.

Koulutuksen viennille ei ole esteitä

Tulevaisuuden koulutusviennille, niin täydennyskoulutuksen kuin tutkintoon johtavan koulutuksen-kin osalta, Pesonen ei näe esteitä.

–MAMK on jo nyt mukana vien-ninedistämisfoorumeilla. Haastee-na on vain löytää sopiva toteutus-tapa, Pesonen tietää. Meillä on jo nyt toimivat kansainväliset yhtey-det ja kasvava määrä opiskelijoita eri maista, Pesonen ynnäilee.

Itä-Suomen ammattikorkea-koulujen luontainen koulutuk-sen vientisuunta on Venäjä. Tarvi-taan uusia malleja myydä koulu-tusta, esimerkiksi juuri mikkeliläi-sen vahvuuden, palvelusosaamisen osalta.

Onko Pietarin osaamisreservi vastaus tulevaisuuden kasvavaan osaavan työvoiman tarpeeseen Etelä-Savossa? Löytyykö Venäjälle suuntautuvan innovaatio- ja tutki-

musyhteistyön kautta uutta liike-toimintaa maakunnan kehittyviin yrityksiin?

Yrityksen kehittämisyhteistyö-hankkeissa matkailu- ja ravitse-musalalla palvelee yrityksiä ko-ko maakunnan alueella MAMKis-sa Tuula Höglund: tuula.hoglund@mamk.fi

Tarvitsetko monipuolisen kehityskumppanin?Tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö, täsmä-suunniteltu täydennyskoulutus, alakohtaiset harjoittelijaohjelmat, kansainväliset työhar-joittelijat, verkostokumppaneilta ja -yliopis-toilta saatava tutkimusapu ovat esimerkkejä ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten yhteistyömahdollisuuksista.

� Opiskelijoita vuonna 2012 on 4600 (arvio)

� Opiskelijoita vuonna 2011: tutkinto-opiskelijoita 4608 (Lisäk-si oli erikoistumisopiskelijoita 90) Mikkelissä 3458 ja Savonlinnassa 875. Pieksämäellä oli 275.

� Aloittaneita tutkinto-opiske-lijoita 1195 ja siirto-opiskelijoita 36. Yhteensä 1231 (2011)

� Ulkomaalaisia tutkinto-opis-kelijoita 305. KV-vaihto-opiskeli-joita (yli 3 kk) 121 . Ulkomaalaiset opiskelijat yhteensä 426 (2011)

� restonomi (AMK)-tutkinto, koulutusohjelmat: matkailu, pal-velujen tuottaminen ja johta-minen

� restonomi (YAMK)-tutkinto, koulutusohjelmat: matkailuala, palveluliiketoiminta

Mikkelin ammatti- korkeakoulu, MaMK

Kasvu & kehittäminene

Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Tuija Pesonen kehottaa yrityksiä ottamaan yhteyt-tä jo kehityssuunnittelun alkuvaiheessa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusvastaava Tuula Höglund (kesk.) lupaa, että ammattikorkeakoulu etsii ratkaisuja yritysten osaamistarpeisiin. Tradenomiksi valmistuva Tommi Muhonen suoritti syventävän työharjoittelun tilitoimistossa.

Taloudentekijät, SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampukselta valmis-tuu viimeiset 50 liiketalouden kou-lutusohjelman mukaista traden-omia vuoden 2014 loppuun men-nessä. Mikkelissä järjestettävää ja TE-toimiston rahoittamana järjes-tettävää Talousosaaja –koulutusta toivotaan myös Savonlinnaan.

Mamkin ja SAMIn yhteiskoulu-tuksena järjestettiin Savonlinnas-sa taloushallintokoulutus, joka tähtäsi KLT-tutkinnon suoritta-miseen. Kaikki nämä ovat toimia, jotka vaikuttavat alueen liiketoi-mintaosaamisen tasoon jatkossa.

– Aktiivisesti viestejä yrityksil-tä meille ja etsimme keinoja huo-lehtia osaamistarpeista, täyden-nyskoulutusvastaava Tuula Hög-lund Mamkista lupaa.

yhteistyökoulutuksella tuulimyllyjä vastaan

Alueen yhteistyökoulutukset ovat kehityksen kärjessä Suomessa.

– Täällä me koulutuksenjär-jestäjät tunnemme toisemme ja meillä on molemminpuolinen luottamus, Höglund luettelee toi-mivan yhteistyön edellytyksiä.

Taloushallinnon yhteistyö-koulutuksessa SAMI vastasi kou-lutuksen rahoitusjärjestelyistä,

Mamk opetusjärjestelyistä ja lu-ennoitsijoina käytettiin myös yri-tysten edustajia.

– Tärkeä on, että on yhteinen tahtotila. Mielestäni meidän pi-tää myös miettiä voidaanko liike-talouden aloituspaikkoja säilyttää uusin teknisin apuvälinein Savon-linnassa, Höglund pohtii.

valmista osaamisesi tulevaisuuden tarpeisiin

Yritysten on hyvä muistaa liiketa-louden tradenomiopiskelijoiden opinnäytetöiden sekä 400 tunnin syventävän harjoittelun tarjoamat mahdollisuudet. Mamkin Venäjä-osaaminen on myös kovassa kurs-

sissa, jota kannattaa hyödyntää. Opiskelijoiden venäjäpolkuja on kolme eri astetta.

Venäjän kielen koulutusta to-teutettiin viime keväänä matkai-luyritysten henkilökunnille Pun-kaharjulla. Taloushallinnon alal-la alkaa vielä tänä vuonna edellä mainittujen lisäksi mm. palkan-laskentakoulutus ja kasvuyrityk-sen ohjaustyökalut -koulutus.

– Räätälöimme täydennyskou-lutusta yritysten tarpeiden mu-kaisesti. On tärkeää, että saamme viestiä yrityksiltä osaamisen ke-hittämisen tarpeista. Me huoleh-dimme siitä, että opiskelijamme saavat laadukasta opetusta, Hög-lund painottaa.

Tuula Höglund, Mikkelin ammattikorkeakoulu:

Maakunnan liiketoiminta- osaamisesta huolehditaan

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 11

PK-barometri e

18.9.2012 Hallituksen kokous21.9.2012 Verkkosivut tuloskuntoon (webinaari)26.9.2012 Yrittäjyys luo elinvoimaa kun-nallisvaalikiertue27.9.2012 Johdanto julkisiin hankintoihin ja miten menestyn tarjouskilpailussa2.10.2012 Uusien jäsenten tervetuloil-ta, Mikkeli3.10.2012 Uusien jäsenten tervetuloilta, Savonlinna17.10.2012 Aluejärjestön vuosikokous

19.10.2012 - 21.10.2012 Liittokokous ja Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

Heinäveden yrittäjät21.9.2012 Rakentajapäivät

Hirvensalmen yrittäjät5.-7.10.2012 Tallinnan risteily

Kangasniemen yrittäjät16.9.2012 Elonkorjuu-messu

Mikkelin seudun yrittäjät18.10.2012 Elinkeinoseminaari Länsi-Savo, Mikkeli

2.11.2012 Syyskokous ja juhlat

Pieksämäen yrittäjät26.10.2012 Syyskokous

Punkaharjun yrittäjät16.10.2012 Hallituksen kokous

savonrannan yrittäjät26.- 29.9.2012 Matka Italiaan

Lehti: 1/20122/20123/20124/20125/20126/2012

Teema:HyvinvointiAsuminen MatkailuKoulutusRaha ja talousTeknologia

Ilmestyy:14.2.201213.4.20125.6.201212.9.201230.10.201211.12.2012

JÄSENPALVELUT

Tapahtumakalenteri

Tapahtumakalenteri, paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo

Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen0500 151 164heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

viestintäassistentti Mirja Hämäläinen0500 651 311mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Järjestöassistentti Mirja Hytönen0500 651 312mirja.hytonen@yrittajat.fi

alueelliset jäsenedut verkossa!

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012Ilkka Liljanderilkka.liljander@miset.fipuh. 044 794 5695

Raija Kallioinenraija.kallioinen@miset.fipuh. 040 129 4163

Paikallisyhdistykset

Etelä-savon yrittäjät

PUHELInnEUvonTaa yRITysvERoTUKsEsTa

Mikkelin Tilitoimisto oySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG oy abVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 3068paavo.martikainen@kpmg.fi

Erikoistuminen: � Yritysten tuloveroasiat

PUHELInnEUvonTaa LaKIasIoIssa

asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenpuh. (015) 338 600 tai 0440 338 600fax (015) 338 605asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

asianajotoimisto Kunnas & Ervasti oyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 135fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 700toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi asianajotoimisto arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 626arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

asianajotoimisto suhonen oyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 696tuula@suhonen.info

KPMG oy abLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 3068vesa.ellonen@kpmg.fi

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

alueelliset neuvontapalvelut

Tarjousasiamies

omistajanvaihdokset

Euroopan velkakriisin pitkitty-minen ja kotimaisen kysynnän kasvun hiipuminen pitävät yritys-ten odotukset varovaisina. Suh-danteiden arvioi pysyvän ennal-laan 61 % eteläsavolaisista pk-yri-tyksistä. Kokoluokittain tarkas-teltuna mikroyritykset ovat alku-vuoden tapaan toiveikkaampia kuin suuremmat pk-yritykset.

Kasvu ja kannattavuus eivät kohene

Yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat edelleen pit-kän ajan keskiarvon alapuolella. Liikevaihtonäkymiä ensi vuodel-le on pidettävä varsin varovaisina. Barometrin vastaajista 43 % (koko maa 38 %) arvioi kuitenkin liike-vaihtonsa kasvavan.

Epävarma taloustilanne pidät-telee kuitenkin kysyntää ja liike-vaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritysten kannattavuutta koske-viin odotuksiin. Kannattavuuso-dotuksia peilaava saldoluku las-ki nyt neljättä kertaa peräkkäin ja painui lukemaan +4 (koko maa +6). Etelä-Savossa 33 % pk-yrityk-sistä arvioi kannattavuutensa pa-ranevan lähimmän vuoden aika-na.

vähemmän investointeja, varovasti lisää henkilöstöä

Etelä-Savon osalta investointio-dotukset ovat nyt vähemmän op-timistisia kuin keväällä. Talouden uudistumiseen ja kasvuun tarvit-tavien investointien määrä jää tä-nä vuonna valitettavan pieneksi. Pitkittynyt talouden epävarmuus

näkyy myös yritysten henkilös-töodotuksissa.

Saldoluku on vielä positiivinen, mutta se on laskenut edellisestä barometristä. On selvää, että tä-hän asti täysin pk-yritysten varas-sa ollut yksityisen sektorin työlli-syyden lisäys vaikeutuu tulevana vuonna.

yrittäjyysilmapiiri nousi, elinkeinoilmasto ei

Kokonaisarvio toimintaympäris-töstä ja yrittäjyysilmapiiristä on edelleen positiivinen. Yrittäjien omat kokemukset ja kansalaisten suhtautuminen saavat myös po-sitiivisen arvion. Sen sijaan julki-sen vallan asenteet ja toimet arvi-oidaan negatiiviseen sävyyn niin paikallis-, alue- kuin valtakunnan tasolla.

Elinkeinoilmaston osatekijöi-tä tarkasteltaessa parhaan arvion saavat sijaintipaikkakunta asuin-ympäristönä ja tietoliikenneyh-teydet valtakunnassa. Eteläsavo-laiset pk-yrittäjät kokevat toimi-tilojen ja tonttien saatavuuden olevan hyvä. Heikomman arvi-on saavat julkiset yrityspalvelut, kunnan ja yritysten välinen yh-teistyö sekä elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan.

Kasvuhakuisuus ja kehittämis-tarpeet ennallaan

Joka kymmenes pk-yritys ilmoit-taa edelleen olevansa voimak-kaasti kasvuhakuinen ja n. 40 % suunnittelee kasvavansa mahdol-lisuuksien mukaan. Asemansa säilyttämiseen pyrkii eteläsavolai-

sista pk-yrityksistä 40 %. Suurimmat kehittämistarpeet

ovat myynnissä ja markkinoinnis-sa sekä henkilöstön kehittämises-sä. Verkottuminen, alihankinta ja johtaminen koetaan myös tär-keiksi kehittämiskohteiksi.

On todella yllättävää, että pk-yrityksistä Etelä-Savossa 12 % (ja 18 % valtakunnan tasolla) kokee, että kehittämistarpeita ei ole. Ke-hittämisen esteenä nähdään ylei-nen suhdanne- ja taloustilanne sekä resurssitekijät. Lähes 70 % kokee kehittämisen esteenä am-mattitaitoisen työvoiman saata-vuuden.

Rahoituksella turvataan maksuvalmiutta

Rahoituksen merkittävin este Etelä-Savossa on vakuuksien puu-te. Barometrin mukaan 63 % ete-läsavolaisilla pk-yrityksistä on ul-koista rahoitusta, joista 37 % vii-meisen vuoden aikana. Saman verran yrityksiä aikoo ottaa ulko-puolista rahoitusta seuraavana vuonna.

Tärkein käyttötarkoitus rahoi-tukselle on käyttöpääoma, vaik-ka tarve ei ole läheskään yhtä suu-ri kuin edellisessä barometrissä. Alueemme Pk-yrityksistä maksu-vaikeuksia kolmen kuukauden si-sällä on ollut 24 % yrityksistä.

Mirja HaavikkotoimitusjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

Pk-yritysten odotukset edelleen varovaisia

Kuntavaalikiertue kaartaa Mikkeliin!Suomen Yrittäjien kuntavaalikiertue alkoi Oulusta ja saapuu 26.9. Mikkeliin. Yrittäjyys tuo elinvoimaa -teemalla järjestetään kaikille avoin seminaari klo 15 Pienyrityskeskuksen auditoriossa. Yrittäjien ja kunnan yhtyeistyötä ruotivat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simonlinna, kunnanjohtaja Sami Sulkko ja sukupolvenvaihdosasioita rakennusneuvos Matti Lipsasen, toimitusjohtaja Jarkko Kettunen ja projektipäällikkö Raija Kallioinen. Ohjelma jatkuu klo 17 Kauppakeskus Stellan Tähtitorilla, jossa on mm. leikkimielinen sanaselityskisa ehdokkaiden välillä. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa!

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.201212

Etelä-savon väes-tön ikärakenne on haasteellinen. Suurin ikäluokkiin kuuluvia yrittäjiä jää runsain määrin eläkkeelle, mikä kasvattanee su-kupolvenvaihdosten ja yritysjärjestelyjen määrää lähitulevai-suudessa.

Finnvera haluaa rahoituksen kei-noin osaltaan taata, että mahdol-lisimman monen pk-yrityksen toiminta tavalla tai toisella jatkuu näissä muutostilanteissa.

Sukupolvenvaihdosta tai yrityk-sen ostamista voidaan verrata oma-kotitalon rakentamiseen. Raken-nusprojektia ei aloiteta ilman etu-käteissuunnittelua, vaan erilaisia vaihtoehtoja pohditaan hartaasti ja neuvoja kysytään eri tahoilta.

– Näin pitäisi toimia myös su-kupolvenvaihdos- ja yrityskaup-patilanteissa, aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan Finnveran Mikke-lin aluekonttorista toteaa.

yrityskaupoissa tarvitaan usean alan asiantuntemusta, ja monta yllätystä voidaan välttää huolelli-sella suunnittelulla. Sukupolven-vaihdoksessa sama asiantuntija riittää useimmiten sekä luopujal-le että jatkajalle, mutta yrityskau-passa molemmat osapuolet tarvit-sevat omat asiantuntijansa.

– Asiantuntijoita kannattaa eh-dottomasti hyödyntää. Heidän kanssaan voi arvioida esimerkiksi ostokohdetta, kauppahinnan jär-kevyyttä, rahoitusta ja tulevaa lii-ketoimintasuunnitelmaa, Jordan painottaa.

Jordanin mielestä suuremmis-sa yritysjärjestelyissä on tärke-ää teettää riittävän laaja due dili-gence -selvitys, jotta saadaan ko-konaiskuva yrityksen nykytilasta ja näkymistä.

– Parasta olisi, jos myyjällä olisi jo valmiina tämä ulkopuolisen ta-hon tekemä, ikään kuin varmen-nettu myyntiesite kohteesta.

on myös ratkaistava järjestelyn muoto; ostetaanko toimivan osa-keyhtiön osakkeet vai pelkkä lii-ketoiminta.

– Ostajan kannalta osakekau-passa saattaa siirtyä omaisuutta, joka ei välttämättä kuulu liiketoi-mintaan. Se lisää kauppahintaa, ja sen myötä myös ostajan oma-rahoitusosuus kasvaa. Sukupol-venvaihdoksessa on myös mietit-tävä erikseen eri omaisuuserien tilanne, esimerkiksi kiinteistöjen osalta. Luopujan asema ja tarpeet vaihtelevat suuresti tapauksittain, Jordan erittelee.

Ostajan ja jatkajan on syytä va-rata riittävän pitkä aika selvitte-lyihin ja rahoituksen järjestämi-seen – järjestelyn koosta riippu-en muutamasta viikosta kuukau-siin. Sen sijaan yhteisen tahtotilan muodostamiseen, taustatyöhön ja yrityksen myyntikuntoon laitta-miseen ja jatkajan etsimiseen voi mennä useita vuosia.

Finnvera omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera voi olla mukana rahoit-tamassa lähes kaikenkokoisia ja -tyyppisiä omistajanvaihdoksia.

– Suurin osa rahoittamistamme yrityskaupoista liittyy pieniin, al-le viisi henkilöä työllistäviin yrityk-siin. Kiinnitämme huomiota mm. taserakenteeseen, kauppahinnan kohtuullisuuteen ja ostajan oma-rahoitusosuuden riittävyyteen. Li-säksi arvioimme ostajan toimiala-tuntemusta ja liiketoiminnan ke-hityssuunnitelmia, Jordan kertoo.

– Vakuuksien riittämättömyys ei yleensä ole este rahoituksellem-me, jos yrityskaupan tai sukupol-venvaihdoksen muut edellytykset täyttyvät. Toimimme yhteistyös-sä muiden rahoittajien kanssa, ja mukanaolomme varmistaa usein myös hankkeen koko rahoituksen järjestymisen.

Finnvera rahoittaa vuosittain noin tuhat yrityksen omistajan-vaihdosta, joista Etelä-Savossa

noin 50 kappaletta. Läheskään kaikkien ostokohteiden talous ei kehity suunnitelmien mukaan. Tähän voivat vaikuttaa yleinen ta-loustilanteen heikkeneminen, yri-tyksen haltuunoton epäonnistu-minen tai jokin muu ennalta ar-vaamaton syy. Miten näiltä tilan-teilta voisi välttyä?

– Tutki ostokohde huolella, älä-kä kiirehdi ostopäätöksen suh-teen. Huolehdi siitä, että omara-hoitusosuus on riittävä tai hanki kumppaneita. Rahoittajien kans-sa on hyvä keskustella jo ennak-koon, samoin testata omia ajatuk-sia muiden asiantuntijoiden kans-sa, Jordan neuvoo.

varteenotettava vaihtoehto aloittaville yrittäjille

Erilaisten selvitysten mukaan noin neljännes suomalaisista yri-tyksistä on omistajanvaihdoksen edessä seuraavan viiden vuoden aikana.

– Moni yrittäjä saavuttaa eläke-iän, mutta kaikki eivät vielä halua tai voi luopua yrityksestä. Tämän vuoksi omistajanvaihdosten mää-rä jäänee huomattavasti pienem-mäksi, aluejohtaja ennakoi.

yrittäjyydestä kiinnostuneelle

toimivan ja kannattavan yrityksen tai sen liiketoiminnan osto voi ol-la huomattavasti helpompi ratkai-su kuin uuden yrityksen perusta-minen. Näin siitä huolimatta, että alkuvaiheen investointikustannus on suurempi.

– Asiakaskunta, kassavirta, osaa-va henkilökunta ja ostokanavat ovat valmiina. Usein myös rahoitus jär-jestyy helpommin. Yrityskauppa on näin ollen varteenotettava vaihto-ehto yrityksen perustamiselle, Juk-ka-Pekka Jordan painottaa.

Suunnittele sukupolvenvaihdos huolella – vältät sudenkuopat

”Rahoittajien kanssa on hyvä keskustella jo ennakkoon, samoin testata omia ajatuksia muiden asiantuntijoiden kanssa.”Jukka-Pekka Jordan

Sukupolvea vaihtamassaF

aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan.

Esim. PK-yrityksen johtaminen PK-yrityksen taloushallinto PK-yrityksen myynti- ja markkinointi Lisätietoja: Tiina Väärä, tiina.vaara@ely-keskus.fi p. 0295 024 104

Esim. PK-LTS, liiketoimintasuunnitelma Viestinvaihto, sukupolvenvaihdos Myyntiteho, myynti ja markkinointiTuoteStart, tuote- ja palvelukehitysEcoStart, ympäristöjärjestelmäGlobaali, kansainvälistyminen

Lisätietojawww.vm.fi/alku ja www.ely-keskus.fi (4.1.2010 alkaen).Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Olipa yrityksessäsi kasvun, kehittämisen tai murroksen aika, muutos otetaan hallintaan, kun sen tekevät yrityksen johto ja henkilöstö yhdessä. Muutoksen hallin-nassa ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on keskeinen rooli. Ota rohkeasti yhteyttä!

ELY-keskuksen tukemaa koulutusta ja palveluja osaamisen kehittämiseen

RekryKoulutus TäsmäKoulutus MuutosKoulutus Lisätietoja: Lea Pitkänen, lea.pitkanen@te-toimisto.fi p. 010 604 1776

ProStart, testaa yritysideasi Lisätietoja: Hannu Häkkinen, hannu.hakkinen@te-toimisto.fi p. 010 604 1777

Tuotteistetut asiantuntijapalvelut

Avainhenkilö- koulutukset

Yhteishankinta-koulutukset

Lisätietoja: Tiina Väärä, tiina.vaara@ely-keskus.fi, p. 0295 024 104

oPPILaITosFooRUMI KooRdInoI aLUEEn KoULUTUsTaRPEITa

Seudullisten yrityspalveluiden linkittyminen osaksi kansallista Yritys-Suomi –järjestelmää edel-lyttää eri organisaatioiden väli-sen yhteistyön tiivistämistä pal-veluprosesseja ja palvelutuotteita kehittämällä sekä selkeyttämäl-lä. Yritysten koulutustarpeiden koordinoimiseksi on Mikkelissä perustettu Oppilaitosfoorumi, jo-ka koostuu eri yritysten ja koulu-tuspalveluja tarjoavien toimijoi-den organisaatioista.

Oppilaitosfoorumissa on mu-kana Aalto-yliopiston kauppakor-keakoulun Pienyrityskeskus, Ete-lä-Savon Koulutus Oy/Etelä-Sa-von ammattiopisto, Helsingin yli-opisto Ruralia-instituutti, Mikke-lin ammattikorkeakoulu Oy, Ete-lä-Savon elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus, Mikkelin työ- ja elinkeinotoimisto ja ProAgria. Foorumin toimintaa koordinoi Etelä-Savon ammattiopiston yri-tysasiamies Teija Pylkkänen.

Foorumi käy läpi yrityksiltä tu-levia koulutustarpeita, ideoi uu-sia yhteistyömalleja ja jakaa kou-lutustietoa. Yhteistyötä tehdään myös maakunnallisten toimijoi-den kanssa Savonlinnassa ja Piek-sämäellä.

y-aJo vETI LäHEs 100 osaLLIsTUJaa JoEnsUUHUn

Vuodesta 2001 alkaen on Poh-jois-Karjalan Yrittäjät ry järjestä-nyt vuosittaisen valtakunnallis-ta moottoripyöräilyä harrastavien yrittäjien Y-ajoa kesäkuun toise-

na perjantaina. Vuodesta 2006 on Y-ajon vetäjänä toiminut Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohta-ja Matti Vuojärvi. Ajolla on ollut aina teema, ja 2012 se oli energia sekä sitä kautta maakunnan run-saan vesivoimalaitoskapasitee-tin esittely.

Hyvin järjestetty tapahtumasta on tullut kesän kestosuosikki

− Olen ollut Y-ajossa mukana lähes joka vuosi. Ohjelma on aina ollut hyvin suunniteltu ja toteu-tettu. Yhteistyökumppanit innol-la mukana ja sama päivä vuodes-ta toiseen on helppo merkitä ka-lenteriin jo seuraavaksi vuodeksi, kehuu Etelä-Savon Yrittäjien pu-heenjohtaja Heikki Tynkkynen.

– Tiestö täällä Pohjois-Karjalas-sa on ihan huippua painottaa yk-si osallistujista, Imatralta Y-ajoon saapunut Tuure Narsakka Raja-seudun Rakentajista.

Joensuun Linnunlahdesta star-tanneen ja Ruokkeen Lomaky-lään Kesälahdelle päättyneen noin 500 km pituisen Y-ajo 2012:n tukijoina toimivat mm. Elisa, Fennia ja Pohjois-Karjalan Sähkö.

Lyhyesti

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 13

Pauli, Raija ja Risto Johanssonin uudistuksellinen maitotila Hei-nävedellä on siirtymässä luomu-maidontuotantoon. Yrityksen ke-hittämiseen haettiin vauhtia uu-dentyyppisestä viljelijäkoulutuk-sesta, jossa vertaistuella oli mer-kittävä rooli.

Virtuaalisessa luokkahuonees-sa tapahtuneen opiskelun lisäk-si LuomuTIETOverkko-hank-keen koulutuksissa vaihdettiin kokemuksia eri puolilla Suomea

olevien maidontuottajien kans-sa. Kurssin opetukset sekä tois-ten yrittäjien kokemukset antoi-vat ideoita oman toiminnan ke-hittämiseen käytännönläheises-ti. Oman osaamisensa kehittämi-sestä kiinnostunut tila on hakenut oppia myös ulkomailta.

− Toissa talvena toteutettu Karja-tila valkuaisomavaraiseksi -verkko-kurssi innosti myös meitä kokeile-maan uusia menetelmiä rehuntuo-tannossa, kertoo Pauli Johansson.

Tilan pellot ovat luomuviljelyssä nyt toista vuotta, ja parhaillaan ti-lalle raivataan lisää peltoa. Maata-loustuotannon rinnalle on perus-tettu myös maahantuontiyritys.

osaamisen kehittäminen avainasemassa

Koulutusta ja uutta osaamista tar-vittiin sekä yrityksen kilpailukyvyn parantamiseen että luomutuotan-toon siirtymiseen. Tuotantoa ke-hitetään nyt monin tavoin tulevai-suuden haasteita vastaavaksi.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa maitoa Johanssonit aikovat tuot-taa maitoa jatkossakin, joten kus-tannussäästöjen etsiminen on tär-keää. Luomumaidolle on kysyntää ja luomutuotanto on hyvä keino erilaistaa tuote.

Kasvava yritys työllistää

Ulkomaan opintomatkojen tulok-

sena tänä vuonna perustettu yri-tys on aloittanut lietelannan hy-väksikäyttöä parantavan baktee-rin sekä säilörehun säilöntäai-neen pienannostelijan maahan-tuonnin. Ensi keväänä on alka-massa uuteen entsyymiteknologi-aan perustuvan, niin sanottu toi-sen polven biologisen säilöntäai-neen tuonti.

− Koulutus ja vertaistuki ovat antaneet valmiuksia ja rohkeut-ta tilan toiminnan kehittämiseen, laajentamiseen ja luomutuotan-toon siirtymiseen. Tällöin yritys tarvitsee lisää työntekijöitä, ker-too Johansson.

Tilalle onkin nyt palkattu kaksi nuorta lisätyövoimaksi. Myös tilan nuorta sukupolvea edustava Risto työskentelee nykyisin tilalla ja on maahantuontiyrityksen osakas.

Lisätietoja kursseista: erikoissuunnittelija Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi

� Valmennusohjelmassa (2012-2014) jatketaan viljelijäkoulutusten kehittämistä osin verkkoa hyödyntä-en. Viljelijöiden rooli tulee olemaan tärkeässä asemassa kouluttajina, ver-taistukena ja mentoreina.

� Hankkeessa järjestetään koulu-tusta mentoreiksi haluaville luomu-viljelijöille ja -yrittäjille.

� Mentorointia kehitetään osa-na luomuketjun kehittämistä. Hank-keen toiminnot suunnataan alkutuo-tantoon, jatkojalostuksen ja muun luomuyrittäjyyden kehittämiseen.

� Lisätietoa hankkeesta: Luomui-nfo-päivinä 30.10. Kangasniemellä, 31.10. Puumalassa, 1.11. Joroisissa ja 20.11.2012 Juvalla.

Luomulla etumatkaa Etelä-savolle

Luomumaitoa ja luomu-high-tech -maahantuontia Heinävedellä

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin maaseutuyrittäjille toteut-tamassa LuomuTIETOverkko-hankkeessa luomutietoutta jaettiin lähi- ja verkkokursseilla, yrittäjätapaamisissa ja virtuaalioppimateri-aalin kautta - yrittäjiltä yrittäjälle. ProAgrian vetämässä sukupolven-vaihdoskoulutuksessa valmennettiin osallistujia vastaavasti rahoitus-, talous- ja veroasioihin sekä sukupolvenvaihdoksen kiemuroihin.

Tavoitteena on järjestää koulutusta verkostona, jolloin pystytään kattamaan laaja osaamistarvekenttä. Toisten yrittäjien kokemukset inspiroivat ja innostavat myös oman toiminnan käytännönläheiseen kehittämiseen, laajentamiseen ja toteuttamaan sukupolvenvaihdok-sia hallitusti.

Pauli ja Risto Johansson panostavat maidontuotannon kehittämiseen luomumenetelmin ja auttavat toisia viljelijöitä tuomalla maa-han luomu-high-teck-tuotantopanoksia. Kuva: Pauli Johanssonin arkisto

Kahta samanlaista maatilan su-kupolvenvaihdosta, yhtymän pe-rustamista, purkamista, perin-nönjakoa tai muuta tilakauppaa tuskin tapahtuu. Aivan valmis-ta toimintamallia ei löydy yrittä-jäperheelle eikä avustavalle osa-puolellekaan.

ProAgria Etelä-Savossa on rea-goitu viljelyn aloittamista har-kitsevien nuorten tiedon tarpee-seen ja heille on aloitettu järjes-tämään valmennusta, jossa pe-rehdytään sukupolvenvaihdok-sen kiemuroihin. Kurssipäivien aikana käydään sukupolvenvaih-dos prosessina läpi sisältäen ra-hoitusmahdollisuudet ja vero-tus- ja talousasiat.

Toinen on yrittäjä sparraaja ja vertaistuki

Matti Hokkanen Kangasnie-meltä on yksi SPV-valmennuk-seen osallistuvista nuorista.

− Koulutuksen ansiosta tietoa on tullut lisää, eikä sukupolven-vaihdos tunnu enää niin mah-dottomalta toteuttaa. Osaan nyt aikatauluttaa vaihdoksen, kun tiedän, mitä tulee eteen missä-

kin vaiheessa, Hokkanen tuumii.− Hyödyllistä on ollut myös

tieto siitä, mistä tietoa voi hank-kia itse lisää. Kaikki ryhmän jä-senet ovat samassa tilanteessa, joten muut ovat osanneet kysyä kysymyksiä, joita ei välttämättä olisi itse osannut kysyä, Hokka-nen jatkaa.

− Itse täytyy olla aktiivinen ja seurata ammattilehtien ja interne-tin kirjoituksia, eli pysyä ajan her-molla. Osallistun jatkossakin kou-lutuksiin, joita ProAgria tai joku muu taho järjestää. Siihen pitää panostaa, että on itse perillä muun muassa EU-tuista.

− Pitää seurata aktiivisesti eri tietolähteistä, mitä meillä ja maa-ilmalla tapahtuu, olla ns. ajan her-moilla. Vielä parempi olisi, jos osaisi ennakoida tulevaa, mutta se taitaa olla melko mahdotonta, Hokkanen tuumii.

TULEvana TaLvEna kootaan uusi pienryhmä perehtymään maatilan sukupolvenvaihdok-seen nuorten näkökulmasta. En-simmäinen viidestä valmennus-päivästä on 10. joulukuuta.

Lisätietoja: ProAgria Etelä-Savo Vuokko Ahonen, puh. 040 524 9945

Sukupolvenvaihdos aina ainoa laatuaan

MIKKELIaaLTo-yLIoPIsTo/ PIEnyRITysKEsKUs

� Esimiesvalmennus - tuoretta ruutia johtamiseen, 17.10.2012–9.4.2013 � Lisätietoja: Eila Avelin, puh. 044 5050 404, eila.avelin@aalto.fi � Aalto Pk-Joko 80, 12.11.2012–3.6.2013, Helsinki / Mikkeli � Lisätietoja: Jukka Nordlund, puh. 040 7790 714, jukka.nordlund@aalto.fi

ETELä-savon aMMaTTIoPIsTo � Paremman Palvelun Osaaja® � 17.9., 24.9., 1.10. � 5.11., 12.11., 19.11. � 3.12., 10.12., 17.12. � Ideasta tuotteeksi – Tuotteistaminen 1-3, 23.11.-5.12.2012 � Lisätietoja: Riitta Forsten-Astikainen, puh. 050 389 1246,

riitta.forsten-astikainen@esedu.fi

MIKKELIn aMMaTTIKoRKEaKoULU � Projektien talous, 29.10.–21.12.2012 � Luomulainsäädäntö, 1.11.–30.11.2012 � Yrittäjätie 1, 1.11.–21.12.2012 � Asiakastuntemus ja asiakassuhteet, 9.11.–21.12.2012 � Lisätietoja: Suvi Lesonen, puh. 050 3125105, suvi.lesonen@mamk.fi

RURaLIa � Viestinnän perusteet ja luomu, 9.–10.10. ja 12.–13.11.12 � Luomualan tekstin kirjoittaminen, 18.–19.10. ja 22.–23.11.2012 � Luomualan opintomatka kotimaassa - Marjaisan omenainen

ympyrämatka, 20.–21.9.2012, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja ProAgria Etelä-Savo. Mikkeli-Kuopio-Suonenjoki-Kangasniemi

� Yritysvalmennus ja liiketoimintakoulutus, osa 1: Liikeidea ja liiketoiminta- mahdollisuus, 8.11.2012, Luomulla Etumatkaa Etelä-Savoon –hanke, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti ja Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus, Mikkeli

� Maan kasvukunnon hoito, 21.11.2012 – helmikuu 2013 � Lisätietoja: Ritva Mynttinen, puh. 044 590 6832, ritva.mynttinen@helsinki.fi

PRoaGRIa � Reitistöinfo matkailuyrittäjille, 2.10.2012 � Opintomatka matkailuyrittäjille Kainuuseen, 16.–18.10.2012 � Sukupolvenvaihdosvalmennus uusille maatilayrittäjille, 10.12.2012 � Lisätietoja: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789, kirsi.mattola@proagria.fi tai

www.proagria.fi/es

TyövoIMaKoULUTUs MIKKELIssä � Yrittäjyyden Areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Iltakoulutus II 30.10.–17.12.12 (639429), hakuaika: 20.8.–12.10.12 � Lisätietoja: www.mol.fi � Minustako yrittäjä? – aloittavien yrittäjien infotilaisuudet

ma 1.10., 5.11., 3.12. klo 17 � Lisätietoja: Kirsi Blomberg, puh. 044 794 5318, kirsi.blomberg@miset.fi

PIEKsäMäKIMIKKELIn aMMaTTIKoRKEaKoULU

� Työlainsäädäntöä esimiehille, 1.10.2012-28.2.2013

� Lisätietoja: Suvi Lesonen, puh. 050 3125105, suvi.lesonen@mamk.fi

JUvaPRoaGRIa

� Matkailuyrityksen talouspäivä, 19.9.2012 � Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivä, 10.10.2012 � Lisätietoja: Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789, kirsi.mattola@proagria.fi

tai www.proagria.fi/es

savonLInna savonLInnan aMMaTTI- Ja aIKUIsoPIsTo

� Neuvottelutaidon valmennus, 25.9.2012 � Alaistaidot – vastuullinen innostuneisuus voimavaraksi, 16.10.2012 � Lisätietoja: Anne Mutka, puh. 044 550 6498, anne.mutka@samiedu.fi

savonLInnan sEUdUn yRITysPaLvELUT � Aloittavien yrittäjien Startti-info tilaisuudet, 13.9., 11.10., 8.11. ja 13.12.2012

klo 16.30-19.00, lisätietoja: Ulla Hannikainen, puh. 044 571 5837, ulla.hannikainen@savonlinnaseutu.fi

� Luovien alojen koulutus, 31.10.2012, lisätietoja: Riitta Vahela-Kohonen, puh. 044 571 5831

� Esimiesvalmennus Savonlinna, Aalto Yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus 18.10.2012 - 10.04.2013, lisätiedot: Eila Avelin, puh. 044 5050 404, eila.avelin(a)aalto.fi

TyövoIMaKoULUTUs savonLInnassa � Yrittäjäksi NYT (iltakurssi), 22.10.-12.12.2012, hakuaika: 21.9 asti

ETELä-savon KoULUTUsKaLEnTERI

vilkaiseppa takasivun sarjakuvasta, miten

kivi ja Reki Ay suunnittelee suku- polvenvaihdosta!

� Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vetämässä 3-vuotises-sa LuomuTIETOverkko-hankkees-sa (2009-2012) kehitettiin viljeli-jöille suunnattuja luomukoulu-tuksia verkkoa hyväksikäyttäen.

� Asiantuntijoiden lisäksi vilje-lijöitä kouluttivat kokeneet vil-jelijät.

� Hankkeessa tuotettiin mm. hyviä käytäntöjä esitteleviä verk-kokoulutusmateriaaleja, joissa vil-jelijät kertovat kokemuksistaan.

� LuomuTIETOverkko–materi-aalit löydät: www.luomu.fi/tieto-verkko/materiaalit/

LuomuTIEToverkko -hanke

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.201214

Taloudentekijät Mikkeliteksti ja kuva Arto Tolvanen

– Toiminta palvelusetelisopi-mus-yrittäjänä edellyttää mo-nia asioita mm. hygieniaosaa-mistodistuksen ja laaduntarkkai-luohjelman, mutta mielestäni se ei hoiva-alalla riitä ja siksi lähdin hakemaan lisäkoulutusta, Päivi Rautiainen paljastaa.

– Olen suorittanut jo Palvelu-ja kotiin -passin ja nyt hankin li-säosaamista laatuasioihin, itseään ja yritystään kehittävä Rautiainen listaa uudet sertifikaatit silmissä siintäen.

Koulutuksen kautta ahaa-elämyksiä

Myös hoiva-alalla työskentely

vaatii jatkuvaa koulutusta ja mo-nessa kohtaa eritysosaamista esi-merkiksi erikoishoitomenetelmi-en hallintaa, vahvaa sitoutumis-ta ja molemminpuolista luotta-musta. Työskentely ikäihmisten parissa vaatii myös osaamista ih-misten kohtaamiseen.

–Mutta koulutus antaa pal-jon muutakin kuin tietotaitoa. Löydän uusia työtapoja ja uusia mahdollisuuksia toteuttaa työn-kulkuja, yrittäjä Rautiainen in-nostuu.

–Koulutuksen on oltava mik-royrittäjälle riittävän joustavaa, sillä jos olet päivät koulun pen-killä, on työt tehtävä yöllä, Päi-vi Rautiainen tunnustaa. –Hoiva-ala kehittyy ja muutoksen tuulet puhaltavat.

– Palvelusetelijärjestelmä toi-

mii Mikkelissä hyvin, se on saa-nut paljon kiitosta ja on asiakkai-den mieleen, Rautiainen iloitsee.

– Aika on suurin rajoite koulu-tukselle, mutta uskon että myös oppisopimuksen kautta pystyt-täisiin hoiva-alalle kouluttamaan oivaa työvoimaa työparimenetel-mällä, Rautiainen pohdiskelee ja starttaa autonsa nokan seuraa-van asiakkaansa pihaa kohti.

Mikroyrittäjä tarjoaa henkilökohtaista sitoutumista

Kun hoiva-ala keskittyy ja kan-sainvälisesti omistetut yhtiöt val-taavat markkinoita, menestyvät

hoiva-alan mikroyritykset henki-lökohtaisella otteella ja vahvalla sitoutumisella. Asiakas on enem-män ’omaa perhettä’, josta huo-lehditaan huolella.

– Kun osaamisen kehittämi-nen ja laatuasiat ovat kunnossa, on meillä hyvä kilpailukyky isoi-hin tuntemattomiin kilpailijoi-himme verrattuna, Rautiainen päättelee ja ihmettelee joidenkin julkisten tahojen vastustusta pal-veluseteleihin.

ovatko kansainväliset suuryh-tiöt ja laitoshoito sitten se pa-rempi vaihtoehto?

– Lisäksi me mikroyrittäjät osaamme myös hyödyntää ver-kostoamme. Esimerkiksi minä olen tehnyt toisen kotipalvelu-yrittäjän työparina töitä ja olem-me tuuranneet toistemme lomia.

Asiakas saa näin aina tutun ja turvallisen hoitajan, aikaansa seuraava kotipalveluyrittäjä lin-jaa ikääntyvän väestön tulevai-suudenmahdollisuuksia selvitä entistä pitempään kotona.

Hoiva-ala tarvitsee edelläkävijöitä

Taloudentekijät Savonlinnateksti ja kuva Arto Tolvanen

osaamiskartoitus osaamisen kehittämisen perustana

− Dokumentoimme tarkasti hen-kilökuntamme osaamisalueet ja pidämme ne aktiivisesti ajan ta-salla, Kettunen kertoo.

− Osaamiskartta auttaa määrit-telemään millaista osaamista tar-vitsemme jatkossa, onko resurs-seissa osaamisvajeita ja miten pa-nostamme koulutukseen yrityk-sen kehittyessä, Pirjo Kettunen pohtii.

− Saamme vinkkejä myös asi-akkailta, ja henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa sekä an-taa tarvittavia päivitysehdotuksia, Kettunen analysoi.

Halu koulutukseen lähtee hen-kilöstä itsestään ja kunkin omi-

naisuuksia ja vahvuuksia hyödyn-netään.

– Koulutussuunnitelmaan saamme täydennystä kehityskes-kusteluissa ja teemme ennakoin-tiyhteistyötä alueen oppilaitosten, kuten Samin, Esedun ja MAMK:n kanssa, palvelupäällikkö painot-taa.

– Palvelusetelijärjestelmä toi-mii erinomaisesti Mikkelin ja Ou-lun seudulla, mutta Savonlinnassa hommaa ei ole saatu alulle, Ket-tunen kritisoi.

Palvelusetelijärjestelmän käyt-töönotto kehittäisi julkisen järjes-telmän ja yritysten välistä yhteis-työtä myös osaamisen kehittämi-sen näkökulmasta.

yrityksen odotukset koulutuksenjärjestäjiltä

–Hoiva-alalla on jatkuvasti päivi-

tystä vaativaa koulutusta, kuten esim. turvallinen lääkehoitokou-lutus ja ensiapukortti, mutta myös runsaasti jatkuvia osaamisen ke-hittämis- ja erikoiskoulutustar-peita, Kettunen luettelee.

– Odotamme, että koulutuk-senjärjestäjä vastaa napakasti pal-velupyyntöihin, pystyy koulutuk-sen räätälöintiin, yhteistyö toimii mutkattomasti ja yhdessä etsitään uusia malleja toteuttaa joustavaa koulutusta, Kettunen luettelee.

– Osaamisen kehittäminen on yritykselle iso kokonaisuus ja jat-kuvaa toimintaa, Kettunen pai-nottaa.

–Meillä osaamisen kehittämi-nen on osa ajan tasalla olevaa laa-tukäsikirjaa. Yrityksessä laatu-poikkeamista keskustellaan ko-ko henkilöstön kanssa. Jokainen työntekijä tietää, miten laatupoik-keama tulee käsitellä ja yhdessä

mietitään, miten toimintaa kehi-tetään, poikkeaman pohjalta Ket-tunen esittelee.

Tulevaisuudennäkymät ovat yrityksellä valoisat.

–Näyttäisi siltä, että töitä riittää jatkossakin, kunhan huolehdim-me hyvin sekä yrityksen että työn-tekijöiden osaamisen kehittämi-sestä sekä laatuasioista, Kettunen ennakoi.

Etelä-savon hoiva-alan kasvuyrityksistä Hoivakymppi Oy:llä ja sen tytäryhtiö H10 Kymppi-palvelut Oy:llä on oma malli osaamisen kehittämiseen. – Työntekijämme ovat koulutettu ’sisäi-siksi auditoijiksi’, jolloin laatua tarkkaillaan jatkuvasti myös osaamisen kannalta. Se on meillä yrityksen strateginen päätös, Mikkelin ja Savonlinnan seudun kotipalvelun palvelupäällikkö Pirjo Kettunen H10 Kymppipalvelut Oy:stä paljastaa. Yrityksellä on vastaavaa toimintaa myös Oulun seudulla ja kotityöpalvelut työllistävät yhteensä jo noin 45 hoivakymppiläistä.

� Palvelupäällikkö � Erikoissairaanhoitaja � Johtamisopinnot MAMK,

Helsingin kauppakorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto

� Harrastukset: hiihto, kunto- piiri, jooga ja puutarhanhoito

� Perhe: aviopuoliso - lapset muuttaneet jo pois kotoa

Pirjo Kettunen

KoMMEnTTI

Laatukoulutuksen pilottiyritykseksiIntoa puhkuva kotipalveluyrittäjä Päivi Rau-tiainen kaartaa Mikkelin terveyskeskuksen pihaan asiakkaan reseptiä uusimaan. 20-vuoti-as Kotipalvelu Essu on yhtä kuin yrittäjä Päivi Rautiainen ja Päivi halusi heti mukaan hoiva-alan laatutyökoulutukseen.

Toimintaympäristön lainsää-dännöllisillä ja esim. Valviran ja AVIn suosituksilla on suuri vai-kutus toimialan pk-yritysten ja isojen toimijoiden lähivuosien liiketoimintaan. Samaan aikaan

julkisen sektorin ostajat kasva-vat kuntaliitosten myötä, mikä näkyy toisaalta julkisen sektorin oman tuotannon lisääntymisenä ja toisaalta markkinoilta hankit-tavien volyymien kasvuna.

Edellä mainittujen toimintaym-päristömuutosten vuoksi hoi-vayrityksille nousee suuri paine kasvattaa volyymeja omia palve-lupaikkoja lisäämällä, verkostoi-tumisella tai selkeällä erikoistu-misella. Tärkeään rooliin nousee myös hoiva-alan moniulotteisten asiakkuuksien markkinoinnin ja myynnin kokonaisosaaminen.

On osattava viestiä oikeaan ai-kaan, oikealla kärjellä, välineel-lä ja kanavassa niin luottamus-henkilöelimissä päättäville po-liitikoille, kuin virkamiestilaajil-le, palvelujen käyttäjäasiakkaille ja heidän omaisilleen sekä muil-le sidosryhmille.

Kassavirta ei synny pelkästään maailman laadukkaimmista hoivapalveluista

Koska julkisen sektorin rooli hoi-vapalvelujen ostajana on niin merkittävä, on alan yksityisistä toimijoista Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy kehitet-tänyt myös ns. Kumppanuuskel-lomallin, joka on konkreettinen työväline tilaajien ja tuottajien vuoropuheluun, monituottaja-mallin tai hankintojen suunnit-telussa ja toteutuksessa.

Tehokkaissa Fakta-, Visio-, Re-toriikka- ja Ratkaisukerroissa tähdätään voimakkaasti yrityk-

sille kassavirtaa tuoviin neuvot-telutuloksiin. Summa summa-rum, että palvelujen käyttäjäasia-kas saa kohtuuajassa laadukkaan palvelun kohtuuhinnalla – tuot-tajatahosta riippumatta.

Myös hoivasektorilla omista-jat ikääntyvät ja AWD:n mielestä asiakkaiden sekä työntekijöiden näkökulmista on sukupolven-vaihdos- ja luopumisprosesseis-sa vastuullista aloittaa yritysjär-jestelyt mieluummin ajoissa kuin liian myöhässä.

AWD onkin tänä vuonna ollut järjestelemässä niin konkurssi-, sukupolvenvaihdos- kuin huip-puyritysten yrityskauppoja niin

toisille pk-yrityksille kuin kan-sallisille ketjuille.

Toimintaympäristö ja markkina kiristyvät:

Hoiva-alan yritysten paine erikoistua ja verkostoitua kasvaa

Satu AhlmanHoiva-alan asiantuntija

viime vuosiin saakka hoiva-alan yritysten määrä on kasvanut ja niiden henkilöstö ja liikevaihto lisääntynyt. Nykykehitys täyttää kuitenkin toimialojen kehittymisen yleiset lainalaisuudet eli liikevaihto ja henkilöstön määrä kasvaa, mutta yritysten määrä kään-tyy laskuun, ja konkurssien määrä lisääntyy.

”Kun osaamisen kehittäminen ja laatuasiat ovat kunnossa, on meillä hyvä kilpailukyky isoihin tuntemattomiin kilpailijoihimme verrattuna.”Päivi Rautiainen

Pirjo Kettunen iloitsee, kun yrityksen osaamiskartoitus on saatu valmiiksi.

Päivi Rautiaisella on vahva usko tulevaisuuteen.

KESKIVIIKKONA 12.9.2012 TALOUDENTEKIJÄT 15

savonLInna

ajanvaraus, vapaat toimitilat Ulla Hannikainen, yrityspalvelusihteeri puh. 044 571 5837 ulla.hannikainen@savonlinnaseutu.fi

alkavat yritykset, jatkajat Juhani Rouvinen, toimitusjohtaja puh. 0400 704 624 juhani.rouvinen@uusyrityskeskus.fi

0-2 vuotta toimineet yritykset Tarmo Soronen, yritysneuvoja puh. 0400 187 864 tarmo.soronen@uusyrityskeskus.fi

Toimivat yritykset Sakari Mouhu, yritysasiamies puh. 044 417 4966 mouhu.sakari@savonlinnaseutu.fi tai

Matti Kivipelto, yritysasiamies puh. 044 571 5857 matti.kivipelto@savonlinnaseutu.fi

Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminen Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja puh. 044 571 5853 juha.turtiainen@savonlinnaseutu.fi

Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektit Riitta Vahela-Kohonen, kehittämispäällikkö puh. 044 571 5831 riitta.vahela-kohonen@savonlinnaseutu.fi

Maaseutuyritysneuvonta ProArgia Kirsi Mutka-Paintola, yritysneuvoja, elintar-vike, ruokapalvelut puh. 040 579 6330 kirsi.mutka-paintola@proagria.fi

Tarja Pajari, yritysneuvoja, matkailu puh. 0400 183 064 tarja.pajari@proagria.fi

starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelut Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto Kalevi Kupiainen, kehittämispäällikkö puh. 050 396 7644 kalevi.kupiainen@te-toimisto.fi

Hannele Tuhkanen, yritysneuvoja puh. 050 396 1550 hannele.tuhkanen@te-toimisto.fi

aikuiskoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen ohjauspalvelut, SAMI, OpinOvi Anne Mutka. yritysneuvoja puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi

OpinOvi Riitta Poikala, opinto-ohjaaja puh. 044 550 6512 riitta.poikala@samiedu.fi

Teknologiapalvelut Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva, Vipusenkatu 12, 57200 SLN Lasse Pulkkinen, projektijohtaja puh. 044 571 5861 lasse.pulkkinen@savonlinnaseutu.fi

MIKKELI

Palveluneuvonta Miset Oy / Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Kirsi Blomberg, toimistosihteeri puh. 044 794 5318 kirsi.blomberg@miset.fi

yritys- ja palveluneuvonta Miset Oy Kyösti Lempiäinen, projektipäällikkö puh. 044 794 2214 kyosti.lempiainen@miset.fi

Toimitilat ja tontit, Miset Oy Hannele Hynninen, kehittämispäällikkö puh. 044 794 2212 hannele.hynninen@miset.fi

sijoittumispalvelut Miset Oy Heikki Piironen, toimialajohtaja puh. 044 794 2216 heikki.piironen@miset.fi

omistajanvaihdospalvelut Miset Oy Raija Kallioinen, projektipäällikkö puh. 040 129 4163 raija.kallioinen@miset.fi

Tarjousasiamiespalvelu Miset Oy Ilkka Liljander Projektipäällikkö puh. 044 794 5695 ilkka.liljander@miset.fi

Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Antti Pajatsalo, toimitusjohtaja puh. 050 350 2055 antti.pajatsalo@uusyrityskeskus.fi

Petri Pelli, yritysneuvoja puh. 050 408 0097 petri.pelli@uusyrityskeskus.fi

Maaseutuyritysneuvonta Pro Agria Kirsi Mättölä, yritysneuvoja puh. 0400 826 789 kirsi.mattola@proagria.fi

starttirahavalmistelu, työnantaja- palvelut, yhteishankintakoulutus Työ- ja elinkeinotoimisto Ilkka Pulkkinen, yritysneuvoja puh. 050 396 1502 ilkka.pulkkinen@te-toimisto.fi

yrityskoulutus, koulutushankkeet Etelä-Savon ammattiopisto Teija Pylkkänen, yritysasiamies puh. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi

Henkilöstövuokraus, rekrytointi HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Sari Palosaari, henkilöstökonsultti puh. 050 396 0130 sari.palosaari@te-toimisto.fi

Rekrytointi, uudelleensijoittumis- valmennukset HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Mari Roikonen, henkilöstökonsultti puh. 050 396 1489 mari.roikonen@te-toimisto.fi

PIEKsäMäKI

yritysten perustamisneuvonta, omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminen Pieksämäen Yrityspalvelut Ritva Tissari -Ylönen, yritysneuvoja puh. 044 588 2215 ritva.tissari-ylonen@pieksamaki.fi

yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit Pieksämäen Yrityspalvelut Kimmo Hyykoski, elinkeinoasiamies puh. 044 588 2214 kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi

starttiraha, rekrytointipalvelut ja yhteishankintakoulutus Pieksämäen TE-toimisto Hannu Häkkinen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1537 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi

Tarja Komulainen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1538 tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi

Maaseutuyritysneuvonta ProArgia Pekka Häkkinen, yrityspalvelut toimialavastaava puh. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi

RaJUPUsU-sEUTU

Maaseutuyritysten neuvonta Pro Agria Pekka Häkkinen, yrityspalvelut toimialavastaava puh. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi

yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit

Rantasalmen ja Sulkavan kunnat Heidi Hänninen, yritysasiamies puh. 040 485 0010 heidi.hanninen@rantasalmi.fi

Joroisten kunta Aarre Damski, elinkeinoasiamies puh. 040 565 4857 aarre.damski@joroinen.fi

Juvan kunta Antti Kinnunen, yritysasiamies puh. 0400 121 261 antti.kinnunen@juva.fi

Perustamisneuvonta, alkavien yritysten ohjaus Uusyrityskeskus Wäläkky Markku Savola, yritysneuvoja puh. 040 717 7605 markku.savola@juva.fi

Rahoituspalvelut ja kehittämisneuvonta Rajupusu Leader ry Ilpo Lehtinen, toiminnanjohtaja puh. 040 715 7189 ilpo.lehtinen@rajupusuleader.fi

Rekrytointi- ja koulutuspalvelut Juvan TE-toimisto puh. 010 1941 159

Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa

Kaikki seutujen yritysneuvonnan palvelut osoitteesta www.yrityssuomi.fi

Nyt seudullisiin palveluihin suoraan myös lyhytosoitteen kautta: www.yrityssuomi.fi/mikkelinseutu www.yrityssuomi.fi/pieksamaki www.yrityssuomi.fi/rajupusunseutu www.yritysuomi.fi/savonlinnanseutu

Yrityksen ja yrittäjän toimintaympäristö on jatkuvan muutoksen alaisena. Muutoksia aikaansaavat sekä viranomaiset että julkis-hallinto, kuin myös kilpailijat ja asiakkaat. Yrittäjän tukena tässä muutoksessa on Yri-tystulkki, josta löytyy kaikki yrittämiseen liit-tyvä perustieto ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Yritystoiminnan perusasiat ovat samat yrityksen toimialasta riippumatta. Tämän palvelun sinulle tarjoaa oma alueesi elinkeinojen kehittämisorganisaatio.

Yritystulkki on toteutettu suomalaisen peruskoulun tavoin: jokaiseen yritystoimin-nan ”oppiaineeseen” on oppikirja, jonka avulla täytetään asiaan liittyvää työkirjaa. Näin työtä voidaan tehdä itsenäisesti ilman ”opettajaa”. Muutamia taloushallinnon las-kentaohjelmia lukuun ottamatta aineisto on vapaasti kaikkien käytettävissä netissä ilman salasanoja. Yritystulkin oppaat ja työkirjat

voidaan tallentaa omalle tietokoneelle, jol-loin käyttäjä ei tarvitse jatkuvaa nettiyhteyttä.

Yritystulkista löytyvät oppaat, työkirjat ja laskentaohjelmat yrityksen hallinnon, talouden ja markkinoinnin omatoimiseen hoitamiseen. Lisäksi Yritystulkki sisältää yrityksen perustamisosion, jossa yrityksen perustaminen toteutetaan oikeaoppisesti karikot kiertäen ja ongelmiin varautuen.

allivaarues no irennab niklutsytirY

www -sivuilla

1. YRITYKSEN PERUSTAMINEN• Suunnitteleminen• Talouslaskenta• Rahoitus• Perustaminen• Käynnistäminen

2. YRITYKSEN HALLINTO• Yrittäjän työ käytännössä opas

(mm. verotus, laskutus, perintä)• Lomakepohjia yrittäjän arjen tilanteisiin

3. YRITYKSEN TALOUS• Hinnoitteluopas ja SIMULO -laskentaohjelmat

hinnoitteluun• Laajennuksen ja kehityksen rahoitusopas• Investoinnin laskennan opas ja laskenta-

ohjelma• SIMULO Tulos, -tase ja talousennuste -

laskentaohjelmat

4. MARKKINOINTI- JA MYYNTI• Opas markkinointisuunnitelman laatimiseen• Markkinointisuunnitelman työkirja• Myyntisuunnitelman työkirja

Yritystulkin käyttö onnistuu tavanomaisella kotitieto-koneella, jossa on Microsoft Word ja Excel –ohjelmat sekä Adobe Acrobat -lukuohjelma.

Vapaasti kaikkien käytettävissä

www.yritystulkki.�

Info: kirsi.blomberg@miset.�044 794 5318

Ikihyvä tuottaa hoivapalveluita ja kotiin tarjottavia palveluita Ristii-nassa. Laadukkaan asiakaspalve-lun turvaamiseksi on Ikihyvä Oy: n henkilöstölle on järjestetty osaa-miskoulutusta. Koulutuksen avul-la Ikihyvä Oy on voinut myös laa-jentaa toimintaansa uusiin asiakas-ryhmiin. Järjestetyt koulutukset ovat olleet ns. yhteishankintakou-lutusta, joiden rahoitus on osittain tullut ELY-keskuksesta.

Suunniteltaessa koulutusta yri-tys tekee tiivistä yhteistyötä alan

oppilaitosten ja myös tarvittaessa toisten, vastaavaa koulutusta tar-vitsevien, yritysten kanssa. Ikihy-vä Oy: n toimitusjohtaja Päivi Val-li painottaa sitä, että kehittämis-työssä koulutuksen on oltava kes-toltaan prosessimaista, riittävän pitkälle aikavälille suunniteltua, ja suoraan työntekijän työhön liitty-vää.

Toimitusjohtaja valli kertoo koko henkilöstön kouluttamisen haas-teena olleen käytännön järjestelyt;

organisointi vaatii työvuorosuun-nittelua ja sijaisten käyttöä.

Valli kuvailee koulutuksen tuo-neen heille yhteisen tietopohjan ja samanlaisen näkemyksen työstä ja sitä ohjaavista periaatteista. Hen-kilöstö kokee olevansa tasa-arvoi-sia – kaikki pääsevät kehittämään itseään.

Työpaikan ulkopuolella järjestet-tävä koulutus tuo työntekijälle nä-kökulmaa katsoa oman yrityksen asioita ulkopuolelta. Ikihyvä Oy:n koulutukset ovat järjestetty toisen yrityksen kanssa yhdessä, tämä on tuonut henkilöstölle mahdollisuu-den jakaa kokemuksia yritysten toi-mintatapojen välillä sekä mahdol-lisuuden yhteiseen kehittämiseen.

Päivi Valli kertoo, että työnteki-jät kokevat koulutuksen tukevan heidän työssä jaksamistaan.

Kehitä yrityksesi osaamista kokonaisuutena

� Koulutus suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa ja räätälöi- dään yrityksen tarpeiden mukaan

� Koulutus soveltuu työnantajille toimialasta ja koosta riippumatta

� Yritys on valitsemassa koulutettavat ja kouluttajan

� Käytännön järjestelyt hoitaa työ- ja elinkeinotoimisto ja koulutuksen hankinnan ELY-keskus

näin pääset alkuun

1. Täytä Työnantajan esitys yhteis- hankintakoulutuksesta-lomake ja toimita lähimpään TE-toimistoon. Lomake: www.mol.fi tai www.yritys-suomi.fi . 2. Tarvittaessa ota yhteyttä TE-toimistoon.

yhteishankintakoulutuksen hyödyt yrityksellesuomen Ikihyvä oy on kehittänyt pitkäjän-teisesti ja suunnitelmallisesti toimintaansa ja koko henkilöstönsä osaamista. Yrityksellä on kirjallinen koulutus- ja kehittämissuunnitel-ma.

Yritys-Suomi-liitteen julkaisuun on saatu yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta Etelä-Savon ELY-keskukselta.

TALOUDENTEKIJÄT KESKIVIIKKONA 12.9.201216

UUSI YrITYSTOIMINTAAN PUreUTUvA SArjAKUvA: KIvI jA reKI AY, OSA 1HEnKILöT:onnI on pit-känlinjan ki-vialan yrittäjä Etelä-Savos-ta. Ikää on jo kertynyt eikä yrittäminen enää maistu niin kuin nuorempana. Jaksami-sen kanssa on niin ja näin. Aika on ikään kuin pysähtynyt, uudis-tuminen tuntuu liian työläältä. Kalusto alkaa olla jo vanhaa. On-ni on kahden vaiheilla… mutta miten lopettaa työt ja yrittämi-nen… jäädä puille paljailleko?

sEnnI, Onnin vaimo, on mu-kana perheyri-tyksessä mo-nin tavoin. Hän on jo pitem-pää houkutel-lut jääräpää-miestään luo-vuttamaan raskaaksi käynyt työ. Senni on myös turhautunut, kun elämä tuntuu olevan vain ”yhtä kiven pyörittämistä”.

MInnI, per-heen tytär, toi-mii vaatetus-alalla eteläi-sessä Suomes-sa. Hän on sel-keästi ilmoit-tanut, ettei aio osallistua vanhempiensa yrityk-seen. Minnikin on huolissaan isänsä jaksamisesta ja usein ke-hottaakin häntä tutkimaan mui-ta vaihtoehtoja.

(MUITa TEKIJöITä: Pete on fir-man apumies, jäämässä eläk-keelle joulun jälkeen. Arttu, fir-man kuski, on joutunut jatka-maan sairaslomaansa…)

Jatkoa seuraavassa numerossa.

ProAgria Etelä-Savon hallinnoimat hankkeet järjestävät syksyllä 2012:19.9. Matkailuyrityksen talouspäivä, Juva2.10. Reitistöinfo, Mikkeli10.10. Matkailuyrittäjien vesihuoltopäivä, Juva16.–18.10. Matkailuyritysten opintomatka Kainuuseen1.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseudulla, Savonlinna14.11. Pienyrittämisen mahdollisuudet maaseudulla, Haukivuori21.11. Matkailuyrityksen kehittämisinfo, Rantasalmi27.11. Bed&Breakfast info, Mikkeli

ProMatkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeen rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisätietoja Kirsi Mättölä, puh. 0400 826 789 tai kirsi.mattola@proagria.fi

Mahdollisuus

menestyä

Maaseutuyrittäjä!Kaipaatko yritystoiminnan tietoihisi päivitystä?

Hankkeissa on mahdollisuus tehdä aloittaville ja toimintaansa kehittäville yrityksille ilmainen kartoituskäynti. Käynnin aikana kartoitetaan yrityksen tulevaisuuden suunnitelmia ja pohditaan jatkotoimenpiteitä.

Taloudentekijät ilmestyy seuraavan kerran

30.10.2012

Valmennuksesta uusia näkökulmia

Taloudentekijät Mikkeli Teksti Tiina Toivakka

Markus Huttunen johtaa Mikke-lin Tuppuralassa toimivaa Eläin-klinikka Kurkea, jossa työskente-lee toimitusjohtajan lisäksi kak-si eläinlääkäriä, kaksi klinikka-eläinhoitajaa, yksi pieneläinhoi-taja ja avustaja.

Huttunen vastaa klinikan hal-linnosta ja mm. laitteistojen han-kinnoista ja kunnossapidosta.

− Kiinnostuin valmennuksesta nähtyäni esitteen. Täsmällisiä ta-voitteita minulla ei etukäteen ol-lut, mutta halusin syventää osaa-mistani esimiestyössä.

Neljä ja puoli lähipäivää se-kä kolme puolen päivän mittais-ta työpajaa sisältävä koulutus oli Huttusen mielestä hyödyllinen ja antoi paljon uusia näkökulmia ja ideoita työyhteisön kehittämi-seen.

− Erityisen mielenkiintoista oli perehtyä ihmisten johtamisen psykologiaan ja lainalaisuuksiin. Valmennus antoi myös konkreet-tisia työkaluja esimiestyöhön.

Koulutusohjelman osallistujat tulivat eri toimialoilta, mitä Hut-tunen piti hyödyllisenä.

− Oli hyvä huomata, että vaik-ka osallistujat olivatkin taustoil-taan erilaisia, monet peruskysy-mykset ja haasteet esimiestyössä ovat yhteisiä kaikille toimialasta

ja yrityksen koosta riippumatta.− Luottamuksellinen koke-

mustenvaihto muiden osallistu-jien kanssa antoi perspektiiviä omaan työympäristöön.

Yksi konkreettisia oppeja val-mennuksesta oli herätä havait-semaan sisäisen tiedonkulun ja henkilökunnan työyhteisötaito-jen merkitys.

− Eläinklinikan työ on pal-jon muutakin kuin pelkkää eläin-ten hoitamista. Asiakaspalveluun, työyhteisön ilmapiiriin ja sisäiseen viestintään on myös kiinnitettävä huomiota, Huttunen toteaa.

www.elainklinikkakurki.fi

Halu kehittää ja syventää omia esimiestaitoja sai toimitusjohtaja Markus Huttusen osallis-tumaan Aalto yliopisto Pienyrityskeskuksen puoli vuotta kestäneelle Esimiesvalmennus-ohjelmaan. Osallistuminen kannatti, ja ohjel-ma avasi uusia näkökulmia esimiestyöhön.

Toimitusjohtaja Markus Huttunen vastaa Eläinklinikka Kurjen hallinnosta ja laitteistoista.