TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 20123

Matkailu

Kuntapäättäjät ja yrittäjät yksimielisiäpk-yritysten merkityk-sestä kunnille » 11

TT-koeajossaVolkswagen Passat Variant 2,0 TDI Blue Motion DSG Highline » 12

Maakunnassa tapahtuuTapahtumat tärkeässäroolissa Etelä-Savonkesässä » 3

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki: Huhut euron hajoamisesta vaikuttavat ennen aikaisilta » 8–9

Satamat kehittyvät Maakunnassapanostetaan satamien palveluihin ja venematkailuun » 4–5

MAAKUNTAJOHTAJA MATTI VIIALAINEN

Matkailulla h-hetki investoida venäläis- asiakkaisiin » 10

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.20122

Julkaisija: Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 MikkeliKustantaja: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikkopuh. 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanenja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinnapuh. 010 292 0330

Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oypuh. 010 292 0330

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

ToimitusjohtajaltaA

Etelä-Savon Yrittäjälehti

Etelä-Savo – Saimaan maakunta on suosittu lomanviettoalue. Olkoon lomailijan paratiisi sitten rauhaa ja hiljaisuutta tai kulttuuritapah-tumia, niin tarjontaa löytyy.

Kulttuurihelmiä voi kalastaa eri puolilta Ete-lä-Savoa. Savonlinnan Oopperajuhlat on kan-sainvälisesti tunnettu tapahtuma, jonka ainut-laatuisuutta ei voi liikaa korostaa. Savcor Bal-let on tunnelmallinen, korkealuokkainen ta-pahtuma. Kuvataidetta löytyy mm. Taidekes-kus Salmelasta ja Retretistä. Teatteri- ja kesä-teatteriesityksiä nähdään ympäri maakuntaa.

Tänä kesänä hellitään erityisesti hevosur-heilun ystäviä, kun Kuninkuusravit juostaan Mikkelissä. Menovinkkien lista kasvaa helpos-ti pitkäksi.

Viime kesänä luin uutisen, että Keski-Euroo-pasta kantautunut hidas matkailu kasvattaa suosiotaan Etelä-Savossa. Trendin kantava aja-

tus on, että lomailijan ei tarvitse kantaa huol-ta toimintansa tehokkuudesta tai suorittami-sesta. Suomen järvisin ja metsäisin maakunta vastaa tähän tarpeeseen hyvin.

Linnansaaren ja Repoveden kansallispuis-tot ovat yhteistä omaisuuttamme – miksi em-me nauttisi niistä. Luonnossa on mukava kul-kea katsellen ja kuunnellen, mutta luontom-me mahdollistaa myös tekemään omaan tah-tiin. Vaellus-, kanootti- tai kalastusretkiä voi toteuttaa matkailuyrittäjien ohjaamana tai it-senäisesti.

Jos urheilu ei ole toiveissa, niin veneily- ja laivaristeilyt kutsuvat nauttimaan kiireettö-mästä ajasta vesillä. Meillä luontomatkailu mahdollistuu puhtaassa luonnossa,onneksi.

Etelä-Savossa on maakunnista toiseksi eniten kesämökkejä Varsinais-Suomen jälkeen. Va-paa-ajan asukkailla onkin suuri merkitys maa-

kuntamme elinvoiman ja palvelutarjonnan yl-läpitäjänä. Moni kaupanalan yrittäjä tai palve-luyrittäjä pysyy hengissä vapaa-ajan asukkai-den ja lomalaisten tuomien eurojen ansiosta.

Eteläsavolaisia käsitöitä sekä lähi- ja luo-muruokatuotteita on mukavasti ostettavissa maakuntamme matkailu- ja majoituskohteis-sa. Myös kuntien palvelut säilyvät ja kehitty-vät osin vapaa-ajan asukkaiden tarpeiden mu-kaan. Tämä on tärkeää, koska halutaan yhä yk-silöidympiä, laadukkaampia ja helposti saata-vampia palveluja.

Voisi todeta, että mökkikulttuuri voi täällä hyvin ja siitä on tullut ympärivuotista lomailua vapaa-ajanasunnoissa.

Nautitaan kesästä, rentoudutaan ja kerätään voimia paratiisissamme.

Mirja Haavikkotoimitusjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät

Lomailua ja vapaa-ajanviettoa

Jo aikaa sitten edesmennyt isoisäni Eino Vilk-man oli aktiivinen sosialidemokraatti ja hämä-läisen kotikylänsä suutari. Hän työllisti itsensä ja elätti siten suuren perheensä. Saman aikakauden fiktiivinen hahmo oli Väinö Linnan Pohjantähden maltillinen sosialidemokraatti räätäli Halme. Us-ko parempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan sekä sen puolesta aktiivinen toimiminen ei tehnyt heistä sen huonompia yrittäjiä kuin muistakaan.

Työväenliikkeen varhaisimmat toimijat olivat usein juuri käsityöläisiä, jotka työllistivät itsen-sä lisäksi kenties muutaman muunkin, huolehti-en samalla oppipoikien kouluttamisesta. Yrittäjiksi heitä tänä päivänä kutsuttaisiin. Pienyrittäjien arki ja siihen liittyvät ongelmat ovat myös 2000-luvun SDP:n työlistalla korkealla.

Puolueemme on laatinut uuden yrittäjyysohjel-man, joka tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän rakennemuutoksen. Uudet työpaikat ovat synty-neet ja syntyvät pk-yrityksiin, joten myös työllis-tämisen vastuu on yhä enemmän näiden yritysten harteilla. Yli 50 000 yritystä on tulossa pian siihen tilanteeseen, jossa yritykselle on löydettävä uusi jatkaja ja näitä sukupolvenvaihdostilanteita on voi-tava helpottaa.

SDP:n yrittäjyysohjelmaa on tehty lähes kolmen vuoden ajan ja sitä on rakennettu erillisessä Yrit-täjyysforumissa, jonka työskentelyyn on osallis-tunut puolueeseen kuuluvia yrittäjiä ympäri Suo-mea. Yrittäjyys on yksi työn tekemisen muoto ja

parhaimmillaan se merkitsee toimeentuloa, osal-lisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Tärkeässä osassa yhteiskuntamme talouskasvun tuottamisessa ovat yrittäjyysohjelmamme mukaan yritykset, jotka tarjoavat, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja. Yritykset ovat yhteiskunnan keskei-siä voimavaroja paikallisella ja alueellisella tasolla ja yrittäjät tarjoavat myös monenlaisia tuotteita ja palveluita julkishallinnolle.

Syksyllä käydään kunnallisvaalit. Kuntien val-tuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä liittyen elin-keinopolitiikkaan. Jokaisessa poliittisessa ryhmäs-sä on tärkeää käydä keskustelua siitä, kuinka uu-sia työpaikkoja voidaan Etelä-Savon kuntien alueil-le saada. Kuntataloutta saa-daan hoidettua ainoas-taan verotuloja kas-vattamalla ja ainoa keino tähän on uusi-en työpaikkojen luo-minen. Tässä työs-sä tarvitaan kaik-kia puolueita ja mei-tä yrittäjäystävällisiä poliitikkoja.

Pauliina Viitamieskansanedustaja (sd.), Mikkeli

SDP on yrittäjäpuolue

Puheenvuoro ArkadianmäeltäA

paratiisissa

Etelä-Savon Yrittäjät & Taloudentekijät-lehtitoivottavat kaikille hyvää kesää!Etelä-Savon Yrittäjien toimisto on kiinni 2.7.–15.7.2012.

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 3

Matkailu B

Puh. 0440 654 976 | www.saimaaboating.fiwww.bellaboats.fi

Jälleenmyyjiltä kautta maan 199.900,- (Diesel 139.900,-)

Vuokraa täysin varustettu matkavene tai osta veneosake!

Tervetuloa koeajolle SavonlinnaanVaraa oma aikasi: 045 7731 8889

Veneile äänettömästi ja saasteettomasti osana Suomen kauneinta järviluontoa.

Veneosake - helpoin tapa veneillä!

VENE OSAKKEET (€) VUOKRAUS (alk. €)

Bella 703 5.500,- 550,-Bella Falcon 11.850,- 1.000,-Bella 9000 Hybrid 19.500,- 1.200,-Nidelv 28 kaikki myyty 1.200,-Babro 1150 XL 38.900,- 2.100,-

UUSI KOTIMAINENPUOLIPLAANARI

Herkullisia elämyksiä täynnä olevat kesätapahtumat – olkaa hyvä!Maakunnan vilkas tapahtumakesä vetää seudulle satoja tuhansia matkailijoita, yritys-vieraita ja kyläilijöitä. Kesätapahtumat toimi-vat vierailijoiden ja paikallisten asukkaiden kohtaamispaikkoina. Alueen lupsakkaat ja välittömät ihmiset ovat tapahtumien ehdottomia matkailuvaltteja.

Kesän huipentaa 100 vuotta täyttävä, kuukauden pituinen Savonlinnan Oopperajuhlakausi, joka vetää vierailijoita valtionpäämiehiä myöten. Muutenkin alueen musiikkitarjonta on laajaa ja rokin ystäviä hemmo-tellaan Metsä Rokkaa- ja Jurassic-Rock-festivaalilla. Uutena festivaalina Mikkelissä on Marski Fest elo-syyskuun vaihteessa.

Savonlinnan syntymäpäivää on jo vuosia totuttu juhlimaan nimellä Pyhän Olavin Päivä. Maakunnan suurtapahtumiin lukeutuu myös Ku-ninkuusravit Mikkelissä, sillä tapahtuma on laajentunut viikon kestä-väksi karnevaalihumuksi. Alueen taidenäyttelyt, Retretti ja Salmela etu-nenässä, täydentyvät pikanteilla lisämausteilla mm. Jukka Rintalan ja Designin alueellisella esittelyllä.

Monet tapahtumien kestosuosikit, kuten Sulkavan Suursoudut, hake-vat profiiliaan tekemällä tutkimustyötä ja uusiutumalla ajan vaatimuk-siin. Balettia on maakunnassa tarjolla sekä Mikkelissä että Savonlinnas-sa. Ilolla voi tervehtiä myös uusien Lähiruoka-tapahtumien putkahta-mista markkinoille.

Tapahtumia on myös yritetty koota yhteen ja rakenneltu erilaisia ta-pahtumakalentereita. Ihan toimivilta ne eivät tunnu, mutta tarjonta pääsee jo paremmin esiin.

Käy itse tutustumassa maakunnan kesätapahtumiin verkossa: savonlinnassatapahtuu.fi, visitmikkeli.fi, pieksamaki.fi/tapahtumat.

Muut tapahtumat � Savonlinnan Kesäkauden avaus,

Savonlinna, 8.6.–10.6. � Pyhän Olavin päivä, Savonlinna 29.7. � Siltakemmakat, Puumala 2.-4.8.

Musiikin ystäville � Savonlinnan Oopperajuhlat 100v, 3.7.–4.8. � Otava Happy Jazz, 4.8. � Mikkelin musiikkijuhlat, 1.–8.7. � Metsä Rokkaa, Juva, 30.6. � Jurassic Rock, Visulahti 10.–11.8. � Marski Fest, Mikkeli 31.8.–2.9.

Kultuurin - ja taiteen ystäville � Savcor Ballet, Mikkeli 12.–14.7. � Taidekeskus Retretti, Punkaharju, 9.6.–28.8.

Tyko Sallinen ja muita ekspressionisteja � Taidekeskus Salmela, Mäntyharju, 9.6.–18.8. � Muodosta moneksi -muotoilun ja designin

tapahtuma, Savonlinna, Riihisaari 15.6.–26.8. � Jukka Rintala Taito Shop Galleriassa,

Savonlinna, kesä-elokuu

Lapsille � Hulivilikarnevaali 20 vuotta, Mikkeli 30.6–7.7. � Vesipuisto Kesämaa, Punkaharju 2.6.– 11.8. � Nukketeatteri Sytkyt: Onko laukussani lohi-

käärme? Savonlinna, Riihisaari, tervahöyry Mik-ko 5.7., 6.7. ja 29.7. klo 14

Urheilun ystäville � Sulkavan suursoudut, Sulkava 5.–8.7. � Mikkelin Kuninkuusravit, Mikkeli 21.–22.7. � RACE-Hirvensalmi, Hirvensalmi 21.7. Rata-

moottoriveneiden SM-osakilpailu

Ruoan ystäville � Lähiruokatapahtumat, Mikkelin tori

15.6.–16.6 ja 6.–7.7 � Ruoka suussa -tapahtuma, Mikkeli 18.8.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.20124

MatkailuB

Taloudentekijät MikkeliArto Tolvanen, teksti ja kuva

Mikkelin kaupungilla on tavoi-te jatkaa positiivista virettä, jonka onnistunut kaupunkikeskustan kehittäminen on aloittanut. Mik-keli panostaa jatkosuunniteluun ja on julistanut 22.5. kansainväli-sen kaksivaiheisen arkkitehtikil-pailun ekologisen rakentamisen mallialueesta Satamalahteen.

Tavoitteena on myös yhdistää Saimaa ja vesielementti parem-min asumisympäristöön ja ihmis-ten harrastuksiin. Palkintorahoja

on jaossa yhteensä 220 000 euroa. Kilpailulla halutaan luoda Mikke-lille Saimaan rantakaupungin ja uutta Smart City -imagoa. Sata-malahteen suunnitellaan asumis-rakentamista 75%, liiketiloja 15% ja palvelutiloja loput 10%.

Tavoitteena Smart City, modernin palvelun kasvukes-kus ja oma tiedekeskus

Kuntarakennettaan vuosia kehit-tänyt Mikkeli on jo lähes 80 000 asukkaan maakuntakeskus. Spar-ratun elinkeinostrategiansa mu-

kaisesti kaupunki panostaa vii-teen osaamiskärkeen: ympäristö-turvallisuuteen, bioenergiaan, di-gitaalisuuteen, matkailuun ja pal-veluihin.

– Osaamiskärjet on pyritty huo-mioimaan myös arkkitehtikilpai-lussa, Mikkelin kaupungin kehi-tysjohtaja Soile Kuitunen sel-ventää.

Satamalahteen on suunnitteilla myös 14 000 m2 pinta-alalle sijoit-tuva Mikkelin tiedekeskus. Mik-kelillä on Satamalahteen liitty-en menossa myös alueen ekolo-gisuuteen ja ekotehokkuuden ta-

voitteita ja määrittelyjä varten TE-KES-hanke. Satamalahden alun-peräisen idean isänä voidaan pitää Mikkelin kaavoituspäällikkö Ilk-ka Tarkkasta.

Arkkitehtikilpailu käynnistet-tiin 22.5.2012 tiedotustilaisuudella Helsingin Musiikkitalossa ja toi-sen vaiheen kilpailusuunnitelmat on oltava valmiina tammikuun loppuun mennessä 2013.

Satamalahden projekti osa kaupunkimarkkinointia

– Mikkeli haluaa toteuttaa kau-punkimarkkinointiaan riittävän suurina kokonaisuuksina, kehi-tysjohtaja Kuitunen painottaa.

– Tämän vuoksi Satamalahden projekti soveltuu mitä mainioim-

min markkinointitarpeisiin. Savonlinnassa vastaavaa kau-

punkimarkkinointia on raken-teilla oleva rinnakkaisväylä ja kaupunkikeskustan kehittämi-nen mm. torin ja Olavinkadun osalta.

Juuri päivitetty Mikkelin uu-si markkinointi-ilme saa ensim-mäisen tulikasteensa juuri Sata-malahti-projektissa.

– Joka tapauksessa teot ratkai-sevat kaupungin imagon, mut-ta edellytykset menestykselle on oltava olemassa, Soile Kuitunen puntaroi.

Satamalahti yhdistää Saimaan toimivaan kaupunkikeskustaan

MikkEli

Mikkelin Satamalahden alue on kaupungin tulevaisuuden käyntikortti vierailijoille.

Taloudentekijät AnttolaTiina Toivakka, teksti ja kuva

Anttolan satama on paikka, jos-sa kesäisin kohtaavat niin paikal-liset asukkaat, mökkiläiset kuin satunnaiset matkailijatkin. Tä-män ovat huomanneet myös Anttolan Kone ja Urheilu –myy-mälän yrittäjät Juho ja Reea Vuorinen, jotka muuttivat ky-lälle kolme vuotta sitten.

Porista Anttolaan muutto oli nuorenparin mukaan osin sattu-maa ja lähti herjan heitosta.

– Juhon isä vinkkasi tästä mah-dollisuudesta ja edellisten yrittä-jien kanssa homma lähti nopeas-ti käyntiin. He olivat jo jonkin ai-kaa etsineet yritykselle jatkajaa, Reea Vuorinen kertoo.

Markku ja Leena Tiusanen ehtivät toimia paikkakunnal-la yrittäjinä yli 35 vuotta, mutta vaihto sujui Vuoristen mukaan kivuttomasti.

– Tiusaset olivat ensimmäi-sen kesän meidän tukenamme ja ’ajoivat meidät sisään’. Nykyään-kin he piipahtavat melko usein kyselemässä kuulumisia, mikä tuntuu mukavalta, Juho Vuori-nen mainitsee.

Anttolalaiset ottivat uudet yrittäjät hyvin vastaan, ja Reea Vuorinen kertoo heidän olleen melkein paikallinen nähtävyys.

– Moni tuli kauppaan ihan var-ta vasten katsomaan ja tutus-tumaan. Olivat ehtineet kai jo odottaa, millaiset ihmiset tähän jatkajaksi tulevat, hän naurahtaa.

Tarkkuutta valikoimiin

Anttolan Kone ja Urheilu sijait-see näkyvällä paikalla satamas-sa ja myy lähinnä kalastukseen ja veneilyyn liittyviä tarvikkeita. Valikoimiin kuuluu myös jalki-neita ja vapaa-ajan tuotteita. Ke-säisin myydään rannasta poltto-ainetta veneilijöille. Myös Alkon ja Matkahuollon palvelut löyty-vät myymälästä.

–Ensimmäisenä vuonna kar-simme myymälän valikoimia ja keskityimme veneily- ja kalas-tustuotteisiin. Pikkuhiljaa oikea sortimentti on löytynyt.

Kaupanteko keskittyy luon-nollisesti kesään, jolloin väkilu-ku täällä kolminkertaistuu. Sil-loin kauppa on auki joka päivä,

AnTTolA

Maakunnassa panostetaan satamiin ja venematkailuun

Satama on Anttolan kylän sydän

Anttolan satama vilkastuu jatkossa vierasvenepaikkojen kasvun myötä.

Maakunnan ehdoton matkailuvaltti on Saimaa. Vesistöstä nauttiminen ja matkailullinen hyödyntäminen ovat olleet vielä alkutaipaleellaan, mutta edellytykset ja infra kohenevat nyt koko ajan. Tarvitaan uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä investointeja, jotka hyödyntävät Saimaan ainutlaatuista ilmapiiriä. Läheinen Pietari ja Venäjä tuovat vesistö-matkailun kehittämiseenkin mielenkiintoista lisäväriä.

”Joka tapauksessa teot ratkaisevat kaupungin imagon, mutta edelly-tykset menestykselle on oltava olemassa.”Soile Kuitunen

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 5

Taloudentekijät SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

Täydellisesti uudistettu Savon-linnan matkustajasatama tarjo-aa toimivat palvelut isoille mat-kustajalaivoille, reittiliikenteelle, höyrylaivoille, charter-risteilijöil-le sekä huviveneilijöille. Vuosina 2011 ja 2012 toteutettu matkusta-jasataman uudistamisinvestointi oli kustannuksiltaan yhteensä 3,6 miljoonaa euroa.

– Satamalaiturien rakenne ja tekniikka septitankkeineen se-kä sähkö- ja vesipisteineen uudis-

tuivat perusparannuksessa täy-dellisesti, Savonlinnan kaupun-gin maankäyttö- ja satamamestari Jukka Vaahtoluoto kertoo.

– Valitsimme tekniikaksi sa-manlaisen kuin Jyväskylän uu-dessa satamassa on, koska se on osoittanut toimivuutensa, Vaah-toluoto perustelee.

– Laiturikansi, tekniikka ja ki-vetys maisemointeineen ovat pie-nintä silausta myöten valmiina viimeistään juhannuksena, sata-matyömaasta vastaava Meritai-to Oy:n työmaapäällikkö Martti Röyskö lupaa.

Saimaan laivaliikenteen keskus

Savonlinna on tarjonnaltaan ja reittiliikenteeltään ehdoton Sai-maan sisävesiliikenteen keskus-paikka. Kaikkien Saimaan vesireit-tiä ylös tai alas seilaavien on kuljet-tava Savonlinnan kautta.

Myös Suomen suurin sisävesi-alus, 56 metrinen M/S Brahe, vie-railee Savonlinnan uudessa laitu-rissa. Brahella voit risteillä Lap-peenrantaan ja Saimaan kana-van läpi Kotkaan ja aina Helsin-kiin saakka. Laiva vierailee myös Pietarissa.

Perinteinen höyrylaivaliiken-ne on myös vilkasta. Säännöllis-ten Kuopion (M/S Puijo) ja Pun-kaharjun (S/S Heinävesi) reittiris-teilyjen lisäksi on runsas tarjonta päivittäisiä maisemaristeilyjä ja ti-lausristeilyjä.

Risteilykausi on pidentynyt ja tiedetäänpä yritysten pitäneen pikkujouluristeilyjäkin. Satamas-ta pääsee katsomaan Savonlinnaa myös ilmasta, kun tilausvesitaso nousee kesäisin ilmaan satamalai-turin päästä. Myös huviveneet voi-vat kiinnittyä ja yöpyä 22 euron vuorokausihintaan matkustajasa-tamassa, kun reitti- ja risteilyaluk-set eivät ole laiturissa. Mahdolli-sesti tarvittavasta sähköstä ja ve-destä veloitetaan erikseen.

Uudessa laiturissa on tarjolla sähköä aina 32 A -teholuokkaan asti. Kiinnittymismaksut hoide-taan matkustajasataman info-pis-teessä laiturin reunalla.

– Kyllä Savonlinnan matkusta-jasatama on nyt nostettu 2000-lu-vulle. Jos satama-alueen toimivuut-ta halutaan vielä lisätä, olisi sata-

man edustalla olevaa kierrettävää matalikkoa vielä ruopattava, että höyrylaivoille ja risteilyaluksille jäi-si enemmän tilaa kääntyä tuulisella säällä, Vaahtoluoto pohtii.

Satama-alueeseen kiinteästi liit-tyvän torialueen perusparannusrat-kaisut ovat kytköksissä Olavinka-dun ja keskusta kehittämissuunni-telmien etenemiseen.

Myös huviveneilijöiden laituriratkaisut tarvitsevat kehittämistä

Ympäri maakuntaa rakennetaan parhaillaan uusia laitureita huvive-neilijöille, joko yksityisten tai kun-tien investoimana. Veneily ja vesi-liikenne istuvat tämän maakun-nan imagoon luontaisesti ja tuo-vat tunnelmaa sekä toimeliaisuut-ta kaupunkien ja kuntien keskus-toihin.

Savonlinnan keskustan huvive-nelaituriratkaisut ovat vanhoja ja useimmiten ilman sähkö- ja vesi-pisteitä. Lisäksi esimerkiksi Tör-ninpyörän vierasvenesatama on aivan liian pieni Savonlinnaan ha-luaville huviveneilijöille.

– Kyllä tänä päivänä vaatimus-taso venepaikkojen osaltakin on nousussa, satamamestari toteaa.

Asiakkaan kannalta paras rat-kaisu olisi tilanne, jossa laituri-paikka, talvisäilytys ja ylläpitopal-velut sekä ravintolapalvelut hoi-tuisivat yhdestä ja samasta paikas-ta, Vaahtoluoto kiteyttää.

Uusi rinnakkaisväylä tuo kau-pungin pohjoispuolelle mahdolli-suuden rakentaa runsaasti laituri-paikkoja.

– Toistaiseksi sinne niitä ei tule, Vaahtoluoto kertoo.

Kaupungilla on ollut kaavailu-ja lisätä venepaikkoja Hevonpään-niemeen, mutta kyllä kaupunki-

ilmeen ja matkailun kannalta pa-ras paikka on keskustan eteläpuo-li.

Oman lisävärinsä satama- ja ve-nepaikka-asioihin tuo myös syvä-sataman siirto, joka toteutumis-aikataulunsa mukaisesti tarjoaa mahdollisuuksia suurten risteily-alusten pysähdyspaikkana.

Matkailu B

Savonlinnan matkustajasatama valmistuu sesonkiin

SAvonlinnA

eikä yrittäjäpari haaveilekaan vapaapäivistä.

– Työn määrä kyllä yllätti, vaikka siitä oli etukäteen mei-tä varoiteltu. Hyvin tätä kui-tenkin jaksaa, kun tekeminen on mieluista, Vuoriset mainit-sevat.

Lotjasaaren satama kehittyy ja tulevaisuuteen luotetaan

Anttolan ja oman liiketoimin-tansa tulevaisuuteen Vuoriset suhtautuvat luottavaisesti. Lä-heiseen Lotjasaareen on val-mistumassa uusia laituripaik-koja, joiden ansiosta vierasve-nepaikat satama-alueella li-sääntyvät.

– Veneiden kotisatama siir-

tyy Lotjasaareen, mikä on ihan hyvä juttu. Anttolan satamas-ta tulee aito vierasvenesatama, jossa on palvelut kohdallaan.

Polttoaineen ja tarvikkeiden lisäksi satamasta löytyy kah-vila-ravintola, pyykinpesu- ja saunomismahdollisuudet. Sa-tamatorilla järjestetään pitkin kesää erilaisia tapahtumia, joi-hin osallistuu väkeä kauempaa-kin.

– Kesäkausi alkaa helators-taisin kesän avajaisilla, juhan-nuksena järjestetään oma ju-hannustempaus ja heinäkuun puolivälissä perinteiset Kihut.

– Myös Vanhojen autojen Saimaan ympäriajo ja Luonte-ri-pyöräily vetävät tänne väkeä, Juho Vuorinen mainitsee.

Satama on Anttolan kylän sydän

Satamamestari Jukka Vaahtoluoto ja työmaapäälliikö Martti Röyskö tutustuvat uuden satamalaiturin valaistukseen ja sähkö- ja vesipisteisiin.

”Vaatimustaso myös huvivenepaikkojen osalta on nousussa.”

Mikkelin Satamalahden alue � arkkitehtuurikilpailu julistettu 22.5.2012 � 75 % asumiskäyttöön � Tiedekeskuksen sijoituspaikka � arkkitehtisuunnitelmat valmistuvat 31.1.2013 � Lisätietoja: satamalahti.fi

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.20126

Hyvinvointia edistämässäC

Etelä-Savon Yrittäjät toteutta-vat verenluovutuskampanjan 1.3.–31.12.2012 yhteistyössä Suo-men Punaisen Ristin Veripalve-lun kanssa.

Verenluovutushaaste otettiin vastaan Pohjois-Karjalan Yrit-täjiltä. Viime vuonna yhtä pit-kään kestäneen kampanjan ai-kana Pohjois-Karjalassa kertyi 132 veripussia. Etelä-Savossa ta-voitteena on pistää paremmaksi ja luovuttaa määrällisesti enem-män verta.

Verenluovuttaminen on jokai-sen luovuttajan henkilökohtai-nen panostus yhteiseen hyvään.

– Järjestönä olemme osaltam-me toteuttamassa hyvää asiaa ja rohkaisemme yrittäjiä luovutta-

maan. Jokainen voi joskus jou-tua tilanteeseen, jossa tarvit-see apua, toteaa puheenjohtaja Heikki Tynkkynen.

Veripalvelu tukee mielellään oma-aloitteisia verenluovutus-kampanjoita. Kampanjat kan-nustavat uusia ihmisiä tulemaan verenluovutukseen ja toisaalta ne muistuttavat hyvästä asiasta.

– Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa tuntematon-ta. Yhdellä luovutetulla veripus-silla voi auttaa jopa kolmea poti-lasta. Kannustamalla muita mu-kaan auttaa siis kolminkertaises-ti enemmän, veripalvelutoimis-tojen esimies Liisa Romo ko-rostaa.

Tarja Seppänen, Mirja Hämäläinen ja Jyri Piironen antoivat oman panoksensa Etelä-Savon yrittäji-en verenluovutuskampanjaan.

Luovuta rohkeasti Etelä-Savon Yrittäjien verenluovutuskampanja

Taloudentekijät HaukivuoriTero Eloranta, teksti ja kuva

Haukivuorelainen Wanhan Osulan kauppias Kimmo Nykänen on yk-si ensimmäisistä hankkeeseen mu-kaan lähteneistä eteläsavolaisis-ta yrittäjistä. Oman yrityksen työ-hyvinvoinnin kehittämissuunnitel-ma on valmiina ja edessä on puo-lentoista vuoden aikana omaksutun tiedon ja taitojen siirtäminen käy-täntöön.

– Isoja muutoksia ei hankkeen kautta ole tullut, mutta oman hy-vinvoinnin ja yrittäjäuran jatkon osalta hyviä käytäntöjä sekä pohdit-tavia asioita on noussut esille. Aja-tuksia on jäänyt mieleen elämään, ja uudet ajatuksethan ovat aina ter-vetulleita, sanoo yli 30 vuoden ru-peaman yrittäjänä tehnyt Nykänen.

Tärkein anti hänelle on ollut oman fyysisen kunnon mittaus. Sen pohjalta on pystynyt arvioimaan omaa jaksamista edessä oleviin elä-kevuosiin saakka.

– Kun on pitkään ollut yrittäjä-nä, haluaisi vielä jaksaa työskennel-lä ja pysyä terveenä jäljelläkin olevat vuodet, Nykänen sanoo.

Jokaiselle mukaan lähteneelle

yritykselle räätälöidään yksilöllinen hyvinvointiprosessi. Siihen kuuluu kolme yrityskäyntiä, neljä pienryh-mätapaamista sekä oman yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laati-minen.

– Tavoitteena on saada aikaan ai-van käytännön parannuksia yrit-täjän omaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ensimmäisellä käyntikerralla on katsottu esimer-kiksi ergonomiaan, työn tauottami-seen ja organisointiin liittyviä asioi-ta, kertoo projektiasiantuntija Min-na Männikkö.

Kehitteillä oma työterveyshuollon malli

Idea yksin- ja mikroyrittäjien työhy-vinvoinnin parantamiseen tähtää-västä hankkeesta lähti Etelä-Savon Yrittäjiltä. Taustalla on huoli yrittä-jien ja henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamises-ta. Vuonna 2011 käynnistynyt han-ke on Mikkelin ammattikorkeakou-lun hallinnoima Euroopan Sosiaali-rahaston (ESR) hanke.

– Yksinyrittäjistä reilut 20 pro-senttia on hankkinut itselleen työ-terveyshuollon palvelut. Se on vä-

hän. Keskeinen tehtävämme on ak-tivoida yrittäjiä luomaan itselleen verkostoa, jonka kautta he voisivat hankkia työhyvinvointiin ja työky-vyn ylläpitoon liittyviä palveluja, Männikkö toteaa.

Yksi osa tätä verkostoa on työ-terveyshuolto. Siihen on hankkeen kautta ryhdytty kehittämän omaa

palvelumallia yksin- ja mikroyrittä-jille. Nykyisin ongelmana on se, et-tei palvelu ole kustannuksiltaan jär-kevä yrittäjän eikä työterveyshuol-lonkaan näkökulmasta.

– Tavoitteena on luoda Etelä-Sa-voon oma työterveyshuollon mal-li, joka on rakennettu niin yrittäjille kuin työterveyshuollolle toimivaksi,

sanoo Männikkö.Jos mallinnus onnistuu, hän us-

koo sen kiinnostavan valtakunnal-lisestikin.

– Yrittäjien työterveyshuollon ongelmat on huomattu myös val-takunnan tasolla, ja tulossa onkin helpotuksia ja uusia houkuttimia yrittäjille, paljastaa Männikkö.

Työterveyshuollon palvelujen käyttöönoton kynnystä madaltaa myös hankkeen yhteydessä tehtä-vä yrityskohtainen työhyvinvoin-tisuunnitelma. Se on esimerkiksi edellytys Kelan korvausten saami-selle.

Syksyllä aloittaa vielä pari ryhmää

Tällä hetkellä Voi hyvin yrittäjä -hankkeessa on mukana 34 yrittäjää eri puolilta Etelä-Savoa. Mukana on muun muassa luontaisyrittäjä, sek-suaaliterapeutti, maaseutuyrittäjä, muutama kauppias, useampi tilitoi-mistoyrittäjä, sähköurakoitsija sekä metallialan yrittäjiä.

Ensi vuoden loppuun kestävään hankkeeseen pääsee halukkaita vie-lä mukaan syksyn aikana Mikkelis-sä ja Savonlinnassa. Tämän jälkeen ei uusia ryhmiä voida enää aloittaa, sillä hanke päättyy vuoden 2013 lop-puun. Yrittäjät eivät kuitenkaan jää työhyvinvointiasioiden kanssa yk-sin hankkeen päättyessä.

– Tarkoitus on selvittää vielä kun-toutuskeskusten kiinnostusta läh-teä kehittämään yrittäjille suunnat-tuja työkyvyn ylläpitoon ja paranta-misen tähtääviä palveluja, Männik-kö kertoo.

Lisätietoja: mamk.fi/voihyvinyrittaja

Jaksaminen on tärkeää yrittäjällekin

”Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa tuntematonta. Yhdellä luovutetulla veripussilla voi auttaa jopa kolmea potilasta. Kannustamalla muita mukaan auttaa siis kolminkertaisesti enemmän.”

Liisa Romo

Voi hyvin yrittäjä -hanke levittää työhyvin-voinnin ilosanomaa Etelä-Savossa.

Projektiasiantuntija Minna Männikkö (oik.) ja fysioterapeutti Paula Hämäläinen opastavat kauppi-as Kimmo Nykästä sydämen sykettä hyvinvointianalyysiä varten mittaavan laitteen oikeaoppiseen käyttöön.

Lyhyesti

Mikkelin Kiinteistömaailman yrittäjät Pertti Orava ja Teija Häyrinen Asuntoporras Oy:n vastaanotti-vat Suomen Yritysvalioiden myöntämän Todistetusti tyytyväisimmät asiakkaat -sertifikaatin.

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 7

Jatkokoulutus D

Taloudentekijät SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

Logistiikka-alan ammattipäte-vyyden peruskoulutus on vaa-dittu kaikilta uusilta ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä 10.9.2008 lähtien ja tavaraliiken-teessä 10.9.2009 alkaen.

Kuljettajien, jotka ovat saavut-taneet kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden ennen mainittuja päivämääriä, ei tarvitse suorittaa perustason koulutusta, vaan he suorittavat ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi jatko-koulutuksen 35 tuntia (5 päivää).

Henkilöliikenteessä suoritukset tulee olla rekisteröitynä Tieliiken-nevirasto Trafissa 10.9.2013 ja tava-raliikenteessä 10.9.2014 mennessä.

Savonlinnan ammatti- ja aikuis-opistossa kuljettajat voivat suo-rittaa jatkuvasti ammattipätevyy-den jatkokoulutuspäiviä.

– Räätälöimme tarvittaessa ala- ja yrityskohtaisesti jatkoku-lutuspäivät ja toteutamme kou-lutuksia tarpeen mukaan, vaikka-pa yrityksessä, jos tarvittava kym-menen koulutettavan minimi-määrä täyttyy, SAMIn logistiik-ka-alan jatkokoulutuksesta vas-taava lehtori Jari Ikonen kertoo.

Henkilöliikenteen osalta koulutusvarauksilla on jo kiire

Ammattipätevyyskoulutus pe-rustuu EU-direktiiviin ja sen tar-koitus on edistää kuljetusalan työntekijöiden ja tiellä liikkuji-

en terveyttä ja turvallisuutta sekä edistää ympäristöystävällisyyttä. Yhden täydennyskoulutuspäivän teema onkin juuri ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutus.

Muina päivinä voidaan pai-notuksia alakohtaisesti muutel-la, ja ne voivat koostua esimer-kiksi vaarallisten aineiden kul-jetuskoulutuksesta, ajotapakou-lutuksesta, ensiapukoulutukses-ta, työturvallisuuskoulutuksesta (Työturvallisuuskortti) ja tietur-vakoulutuksesta (Tieturvakort-ti 1 ja 2).

– Koulutuksessa voi olla muka-na toivomusten mukaisesti myös teknistä erikoisosaamiskoulutus-ta, kuten esimerkiksi digipiirtu-rin käyttöä tai lainsäädäntöasioi-ta työlainsäädännöstä ajo- ja le-poaikalainsäädäntöön, Jari Iko-nen selventää.

SAMI panostaa logistiikka-alan koulutukseen

Savonlinnan ammatti- ja aikuis-

opistolla on tällä hetkellä logis-tiikkapuolen opetuskalustona kolme kuorma-autoa ja yksi yh-distelmäajoneuvo.

Hankintalistalla on vielä pien-kuorma-auto ja puoliperävaunu. Itä-Suomen ammattioppilaitok-set tekevät myös tiivistä yhteis-työtä logistiikkapuolella ja ovat

yhdessä hankkineet mm. rekka-simulaattorin opetuskäyttöön.

– Kaikkea ei kannata kuiten-kaan itse hankkia, vaan oppimis-ympäristöt haetaan erikoistoimi-alojen yrityksistä esimerkkinä ha-keautot, säiliöautot ja puutavara-autot, Ikonen painottaa.

– Henkilökuntaa, erikoisosaa-

mista ja jopa kalustoa voimme myös vuokrata toinen toisiltam-me, Ikonen selventää.

Perusopetuksen puolelta val-mistuu SAMIsta vuosittain 16–18 uutta auton- ja yhdistelmäajo-neuvonkuljettajaa.

� Kesto: 5 koulutuspäivää á 7 tuntia, yht. 35 tuntia � Päivien järjestämisajankohdat netissä: www.samiedu.fi ja etusivun

kohta koulutuskalenteri � Ilmoittautuminen: vähintään 10 päivää ennen koulutuspäivää:

taru.pulkkinen@samiedu.fi � Lisätietoja: Jari Ikonen, p. 044 550 6248 tai jari.ikonen@samiedu.fi

(ammattipätevyyskoulutus ja sen räätälöinti) � Koulutuksen hinta: 120,- / päivä sisältäen materiaalit, lounaan ja kah-

vit sekä Trafin kirjaamismaksun � Oltava suoritettu: Henkilöliikenteessä ennen 10.9.2013 ja tavaraliiken-

teessä ennen 10.9.2014

Logistikka-alan ammattipätevyyden jatkokoulutus

Kohti turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia kuljetuksia.

Kuljetusalan ammattipätevyydet kuntoon

Miten varaudun seuraavaan sesonkiin?

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla on tällä hetkellä logistiikkapuolen opetuskalustona 3 kuorma-autoa ja 1 yhdistelmäajoneuvo.

Taloudentekijät SavonlinnaArto Tolvanen, teksti ja kuva

Alkamassa on seudun matkai-lu- ja ravitsemusyrittäjien vilkkain sesonki, kesä. On viimeinen het-ki tarkastaa, että kaikki tarvitta-vat luvat ja passit ovat henkilöstöl-lä kunnossa.

– Anniskelija- ja hygieniapas-sit sekä osaamistason kehittämis-tarpeet olisi hyvä suunnitella jo syksyllä, tai tehdä se nyt kun tar-peet ovat tuoreessa muistissa, SA-MIn matkailu-, ravitsemus- ja ta-lousalasta vastaava uunituore kou-lutuspäällikkö Riikka Ruotsalai-nen kannustaa.

– Räätälöimme koulutukset tar-vittaessa yrityskohtaisesti ja järjes-tämme koulutuskalenterista löy-tyvien kurssien lisäksi koulutus-ta alueen matkailuyritysten tarpei-den mukaan, Ruotsalainen painot-taa.

– Yrittäjien toivomuksesta kou-lutamme esimerkiksi asiakaspal-velutilanteiden hoitoa, venäjänkie-len palveluosaamista sekä vaikka-pa kokonaisen asiakastapahtuman tuotteistamista, koulutuskoordi-naattori Mika Nenonen erittelee.

– Meihin vaan reilusti yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä osaami-sen kehittäminen. On myös hyvä muistaa, että yrittäjä itse voi hank-kia koulutuksen oppisopimuksel-

la, Nenonen opastaa.

Kaikki koulutustarpeet kannattavasta lähiruoasta sähköiseen kauppapaikkaan

– Matkailuyritysten olisi tärkeä tie-dostaa, että pystymme järjestä-mään kaiken liiketoiminnassa tar-vittavan koulutuksen, vain ilmoi-tus halukkuudesta meille ja koko-amme ryhmän tai sijoitamme ole-massa oleviin. Lisäksi hankimme tarvittaessa lisäasiantuntemusta vaikkapa ostopalveluna, Nenonen painottaa.

– On myös hyvä muistaa, että tutkintoa ei tarvitse suorittaa ko-

konaan, vaan voi valita vain itseä kiinnostavan osan.

– Persoonallista ja kannattavaa lähiruokatarjontaosaamista var-ten voisi meiltä hankkia miten ra-kennetaan kustannustehokas ja maukas ruoka? -kurssin, Nenonen vinkkaa.

Viimeistään kesätyöntekijöitä kysellessä tulee muistaa, mitä tar-vittavia passeja oma liiketoiminta edellyttää ja suunnitella koulutus-ten hankinta.

– Järjestämme syksyllä vielä eril-lisen matkailun toimialaraati -ta-pahtuman, jossa tutkimme yrittä-jien toiveita ja tarpeita alan koulu-tukselle, Riikka Ruotsalainen lu-paa.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI, tukee matkailuyrittäjiä.

� Matkailun turvallisuuspassi � Hygieniapassi � Anniskelupassi � Anniskelusta vastaava � Vuokraveneen kuljettaja

Syksyllä 2012 alkavaa matkailu- ja ravitsemusalan tutkintoon johtava koulutusta:

� Erä- ja luonto-opas � Kalastusopas � Matkailun ohjelmapalvelujen

ammattitutkinto � Ravintolakokki � Tarjoilija � Baarimestari � Matkailualan perustutkinto � Hotelli-, ravintola- ja catering-

alan perustutkinto � Hotelli-, ravintola- ja suur-

talousesimiehen erikois- ammattitutkinto

Kysy lisää matkailu- ja ravitsemusalan koulutus- mahdollisuuksista:Koulutuspäällikkö Riikka Ruotsalainenpuh. 044 550 6308riikka.ruotsalainen@samiedu.fi

Koulutuskoordinaattori Mika Nenonenpuh. 044 550 6666mika.nenonen@samiedu.fi Ilmoittautuminen:www.samiedu.fi (klikkaa etusivulla koulutuskalenteri) taiOpintosihteeri Mari Korhonenpuh. 044 550 6312mari.korhonen@samiedu.fi

Ohjaava kokki Tuomas Siitonen opetusravintola Paviljongilta opastaa vihannesten oikeaoppista käsittelyä.

”Matkailuyritysten olisi tärkeä tiedostaa, että pystymme järjestämään kaiken liiketoiminnassa tarvittavan koulutuksen.”Mika Nenonen

”Yhden täydennys-koulutuspäivän teema onkin juuri ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutus.”

Matkailu- ja ravintola-alan non stop -kursseja

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.20128

Raha & TalousE

Euroopan talous-kriisi jatkuu ilman toiveita pikaisesta loppumisesta.

Euroalueen tuotanto laskee, ei-vätkä ennakoivat indikaattorit lupaa pikaista elpymistä. Odo-tammekin euroalueen suhdan-netilan pysyvän heikkona vie-lä muutaman vuoden, vaikka talous kääntyisi loivalle nousu-uralle.

Aasian kehittyvissä talouksis-sa ja Yhdysvalloissa tilanne näyt-tää onneksi paremmalta, mikä luo edellytyksiä myös eurooppa-laisten tuotteiden ja palveluiden viennille.

Epävarmuus Kreikan tulevai-suudesta huolettaa koko maa-ilmantaloutta, vaikka Kreikka on jopa Euroopan mittakaavas-sa suhteellisen pieni ja syrjäinen talous.

Toisaalta Kreikka ei olekaan kuin euroalueen talousjäävuoren huippu. Kreikan kokoisen maan konkurssikin voitaisiin sulattaa tukemalla pankkeja ja avusta-malla eläkkeensä menettäneitä kreikkalaisia, mutta Kreikan ar-vellaan näyttävän suuntaa myös suurempien euromaiden kohta-lolle.

Espanjan tai Italian kokois-ten maiden vaikeuksia muut eu-romaat eivät enää niin helposti

pystykään hoitamaan, koska yh-dessä rakennetut vakausrahastot eivät riitä, eikä Euroopan mai-den välinen solidaarisuus riitä yhteisen kassan perustamiseen. Suurten euromaiden ongelmat aiheuttavat poliittisia paineita talousalueen maiden välille.

Huhut euron hajoamisesta ris-tiriitoihin vaikuttavat kuitenkin ennen aikaisilta, koska hajoami-seen liittyvät riskit ovat talou-dellisesti suuria ja samalla idea poliittisesti yhtenäisestä Euroo-pasta kärsisi kovan kolauksen.

Kreikkalaistenkin suuri enem-mistö haluaisi pysyä mukana eu-roalueessa. Onkin luultavaa, et-tä vaikka kreikkalaiset jättäisivät yhä suuremman osan veloistaan maksamatta, pysyvät he osana euroaluetta ja hoiperteleva suh-dannetila jatkuu vielä monta vuotta.

Euromaat jakautuvat kah-teen kategoriaan: niihin joiden maksukykyyn luotetaan ja, nii-hin joiden taloudenpito aiheut-taa merkittäviä huolia. Saksan ja

Suomen kaltaiset maat, joiden valtiontalouksien hoitoon usko-taan, nauttivat erittäin alhaisis-ta koroista ja siedettävä valuut-takurssi ylläpitää vientikilpailu-kykyä.

Espanja ja muutamat muut maat kärsivät talouspoliittisista virhearvioista sekä heikosta kil-pailukyvystä, joiden lisäksi kor-kealle nousevat valtion lainojen korot rasittavat niiden budjettia.

Tukalaan tilanteeseen ajau-tuneille maille on tarjolla mon-ta ratkaisumallia: rakenteelliset

uudistukset, sisäinen devalvaa-tio, eurobondit tai irtautuminen yhteisvaluutasta.

Kaksi ensin mainittua vaativat usein vuosia toimiakseen eivätkä lisää hallituksen suosiota. Euros-ta irtautuminen nähdään varsin vaarallisena tapahtumana, joten ajatus talouspoliittisen vastuun lisäämisestä eurobondien muo-dossa kasvattaa suosiotaan.

Euroalue ei kuitenkaan taida olla riittävän yhtenäinen hyväk-syäkseen yhteistä budjettia.

Hallitusten heikkouden ja ha-jaannuksen vuoksi Euroopan keskuspankki joutuu näyttele-

mään suurempaa roolia kuin se itse haluaisi. EKP ei onneksi näe inflaatioriskejä kovin merkittä-vinä, vaikka inflaatio jatkuvasti ylittääkin 2 % tavoitteen.

Näin ollen keskuspankin lä-hivuosien tavoite tulleekin ole-maan rahoitusmarkkinoiden va-kauden ja euroalueen kasvue-dellytysten turvaaminen. Hy-vällä syyllä voidaan odottaa, et-tä EKP pitää rahapolitiikan kevy-enä ja ohjauskoron 1 prosentissa vuoteen 2014 saakka.

Talouskasvu on perinteises-ti parhaaksi todettu lääke vel-kakriiseihin, mutta ikääntyvän

ja rakenteellisten jäykkyyksien kahlitseman euroalueen näky-mät eivät tarjoa oikotietä kriisis-tä ulos.

Teollisuustuotannon ohella kasvua voisi löytyä palveluvien-nistä ja voikin kysyä, olisiko mat-kailusta avuksi talouskriisiin esi-merkiksi Kreikassa?

Matkailu tuottaa OECD:n mu-kaan yli 18 % Kreikan brutto-kansantuotteesta. Turismi onkin maan tärkein vientihyödyke, jo-ka voi näytellä merkittävää roo-lia talouden elpymisessä.

Hinta ja aurinko eivät ole ai-noita tekijöitä millä turisteja voi houkutella; massiivisen byro-

Talouskriisi vaatii matalien korkojen rinnalle

UUSIA LääKKE ITä Miljoonaa yöpymistä, liukuva vuosisumma

Source: Reuters EcoWin

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 120,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

11,0

12,0

13,0

14,0

15,0

16,0

17,0

18,0

19,0

20,0

21,0

22,0

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

11,0

12,0

13,0

14,0

15,0

16,0

17,0

18,0

19,0

20,0

21,0

22,0

Yöpymiset yhteensä

Suomalaisten yöpymiset

Ulkomaalaiset

%

Source: Reuters EcoWin

2000 2002 2004 2006 2008 2010 20120,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

5v korko

12 kk:n euribor

3 kk:n euribor

1 kk:n euribor

BKT indeksi 2008 = 100

Source: Reuters EcoWin

2007 2008 2009 2010 201192

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

92

93

94

95

96

97

98

99

100

101

102

103

Iso-Britannia

Euroalue

USA

Japani

Pasi Kuoppamäkipääekonomisti, Sampo Pankki

� Valmistui ekonomiksi Helsin-gin Kauppakorkeakoulusta vuon-na 1993.

� Uransa alussa hän työskente-li tutkimuslaitoksissa ja Suomen Pankissa.

� Sampo Pankissa hän toiminut yli 10 vuotta sekä ekonomistina että erilaisissa sijoittajaviestintään ja ris-kienhallintaan liittyvissä tehtävissä.

� Pääekonomistina hän seuraa Suomen talouden lisäksi kansain-väliseen makrotalouteen liittyviä asioita.

Kuka?

”Kreikan arvellaan näyttävän suuntaa myös suurempien euromaiden kohtalolle.”

”Tukalaan tilanteeseen ajautuneille maille on tarjolla monta ratkai-sumallia: rakenteelliset uudistukset, sisäinen devalvaatio, eurobondit tai irtautuminen yhteis-valuutasta.”

EUROOPAN KOKONAISTUOTANTO EI KASVA KOROT HISTORIALLISEN ALHAALLA

YöPYMISET SUOMESSA

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 9

kratian takia Kreikassa on vain kourallinen golfkenttiä houkut-telemassa varakkaita matkaili-joita.

Tuntemattomammatkin mat-kailumaat pyrkivät lisäämään matkailutuloja. Vuonna 2010 päivitetyn vuoteen 2020 ulot-tuvan matkailustrategian mu-kaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 2,3 % ja matkailutoimialojen 3,8 % vuonna 2007.

Matkailutoimialoilta työtä saa yli 5 % työllisestä työvoimasta, eli enemmän kuin 130 000 henkeä.

Valtion veroista ja veroluonteis-ta maksuista yli 5 % on peräisin matkailualalta.

Suomalaisten kotimaanmat-kailu kattaa edelleen lähes 75 % yöpymisistä majoitusliikkeis-sä, mutta ulkomaisten yöpyji-en määrä nousee huomattavas-ti nopeammin. Turvalliset olot,

avara luonto ja pohjoinen ekso-tiikka houkuttelevat kyllä turis-teja, kunhan palvelutarjonnan tasosta pidetään huolta.

Matkailu työllistää ja tuottaa veroeuroja lisää, mutta lähivuo-sina Suomessa voi muutoin va-rautua aikaisempaa hitaampaan talouskasvun kauteen.

Raha & Talous E

Älä jätä erääntynyttä talletusta pienikorkoiselle käyttö- tai säästötilille!Sijoita pääomaturvatusti• Afrikkaan• Pohjoismaihin• Venäjälle

Pyydä meiltä tarjous!

Mikkeli, Sari Salinto, puh. 050 422 2914 Pieksämäki, Kirsi Nykänen, puh. 050 422 2984 Savonlinna, Krista-Maria Puhjo, puh. 050 426 3995

Onko talletuksesi erääntymässä lähiaikoina?

Talouskriisi vaatii matalien korkojen rinnalle

UUSIA LääKKE ITä Mrd. euroa, liukuva vuosisumma

Source: Reuters EcoWin

85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12-2,5

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

1,5

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

<< Palvelujen tuonti

Palvelutase >>

<< Palvelujen vienti

” Suomalaisten kotimaanmatkailu kattaa edelleen lähes 75 % yöpymisistä majoitusliikkeissä, mutta ulkomaisten yöpyjien määrä nousee huomatta-vasti nopeammin.”

SUOMEN PALVELUTASE ON POSITIIVINEN

TaloudentekijätArto Tolvanen, teksti

– Idylliset rantakohteet Saimaal-la hintaluokassa 100 000–150 000 euroa menevät todella mainiosti kaupaksi, toteaa Kiinteistömaail-ma Savonlinnan toimitusjohtaja Seppo Kairikko.

– Tämän kevään ja alkukesän kovin kysyntä koko maakunnas-sa on keskittynyt kohteisiin, jois-sa ympärivuotinen vapaa-ajan-vietto on rajallista, koska hyvi-en Saimaan rantatonttien hinta-taso on 75 000 eurosta ylöspäin ja talviasuttavien huviloiden 200 000 eurosta ylöspäin, Pertti Ora-va Mikkelin Kiinteistömaailmas-ta pohtii.

– Pieksämäen seudulla kysyn-tää on lisäksi myös ns. mum-monmökeistä ja ei omarantaisis-ta kohteista, ketjun pieksämäke-läinen yrittäjä Jaana Rinta-aho vahvistaa.

Koko kolmikko on kiinteis-tövälitysyrittäjinä uusia, vaikka ovat alalla tai alaan liittyvissä teh-

tävissä jo vuosia toimineet.

Ostajat usein Etelä-Suomesta

– Vapaa-ajan kohteiden kirjo myös monipuolistuu, toteaa Pert-ti Orava.

Mikkelin seudulla ei ole enää kovin tavatonta, että hankitaan vapaa-ajan kohde esimerkiksi jär-ven rannalla sijaitsevasta rivitalos-ta.

– Homma toimii myös niin päin, että kun Etelä-Suomessa asuvalla on ollut mökki tai vapaa-ajan asunto tällä seudulla, han-kitaan eläkeiän koittaessa myös kaupunkiasunto Mikkelistä, Ora-va kertoo.

– Tämä koskee myös perintei-siä mökkipaikkakuntia Hirven-salmea ja Kangasniemeä. Venä-läisten asiakkaiden osuus koros-tuu Savonlinnassa, jossa on pa-nostettu myös tarvittavaan kie-litaitoon ja käydään aktiivises-ti muun muassa Pietarin alueella markkinoimassa sopivia kohtei-ta, Seppo Kairikko paljastaa.

– Venäläisasiakkaat etsivät rau-haa sekä turvallisuutta ja ovat ny-kyisin hyvin hintatietoisia, tun-tevat kaava-asiat ja lainsäädän-nön, mutta ovat myös vapaa-ajan asunnon teknisen varustetason osalta vaativampia kuin kotimai-set ostajat, Kairikko listaa.

Hyvistä Saimaan rantatonteista pulaa

– Vaikka esimerkiksi Savonlinnan Kiinteistömaailmassa on myyn-nissä yli sadan vapaa-ajan koh-teen tai tontin valikoima, on laa-dukasta tonttitarjontaa koko alu-eella liian vähän, kolmikko pohtii.

Vakituisten asuntojen ja va-paa-ajan kohteiden välinen ero onkin hämärtymässä. Kaavoitta-jilta toivotaankin aktiivisuutta ja alueen vahvuuksien ja edellytys-ten huomioimista ja siksi voi ilol-la tervehtiä muun muassa Mikke-lin Satamalahden ja Savonlinnan Kirkkolahden tapaisia kaavoitus-hankkeita.

Maakunnan vapaa-ajan asuntojen kysyntä tasaista.

Kova kysyntä keskihintaisista vapaa-ajan asunnoista

Uudet Kiinteistömaailma-yrittäjät saivat alan tuoreinta tietoa Naantalin koulutuksessa. Kuvassa Pertti Orava (vas.) Seppo Kairikko, Teija Häyrinen ja Jaana Rinta-aho.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.201210

Taloudentekijät MikkeliArto Tolvanen, teksti ja kannen kuva

Etelä-Savon maakuntastrategi-assa alueen vetovoimatekijöik-si on määritelty Saimaa, Venä-jä, sujuva arki ja ympäristö. Nyt yksi menetystekijöistä, Venäjä on realisoitumassa Venäjän pre-sidentti Vladimir Putinin suo-siollisella avustuksella todelli-suudeksi, kun Parikkalan kan-sainvälisen rajanylityspaikan au-keamisaikataulu on paalutettu vuoteen 2017.

Asiassa tulenkantajana on toi-minut ja vahvan työn uuden ra-janylityspaikan puolesta tehnyt Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen.

Pitkään vireillä ollut hanke nos-taa Suomen ja Venäjän rajan vi-rallisien rajanylityspaikkojen lu-kumäärän kymmeneen, ja alkaa purkamaan Nuija- ja Vaalimaan ruuhkautuneita ylityspaikkoja.

Eri arvioiden mukaan jo en-simmäisen vuoden ylitysten yh-teismäärä tulee lähentelemään puolta miljoonaa ylitystä.

– Lisäksi avautuu uusia hui-keita mahdollisuuksia matkai-lulle, kun kahta luonnoltaan täysin ainutlaatuista makean ve-den allasta, Saimaata ja Laatok-kaa, pystytään markkinoimaan yhdessä, Matti Viialainen visioi.

– On hyvä muistaa, että rajal-ta on vain tunnin matka Laato-kalle ja Lahdenpohjaan vain 35 kilometriä. Lisäksi uskon vah-vasti, että eurooppalainen mat-kailu generoituu Suomen kaut-ta Venäjälle, koska täällä on tar-vittava infra valmiina, Viialainen analysoi.

– Junaliikennettä ei kannat-ta haikailla Parikkalaan, vaan se tullaan hoitamaan Imatran kautta, maakuntajohtaja tietää.

Rahoitus on kunnossa ja tien-rakennushankkeet aloitettu

– Parikkalan rajanylityspaikan aukeaminen ei ole rahakysymys, Viialainen painottaa.

Itse rajanylityspaikan raken-nukset ja tekniset laitteet vaati-vat yhteensä noin 10 miljoonan

euron investoinnit. 28 kilomet-rin tieosuuden suunnittelu Sy-vöorosta Lahdenpohjaan (Iha-la-Raivio-väli) valmistuu syksyl-lä 2012 ja sen rakentamisen kus-tannusarvio on 12,2 miljoonaa euroa.

Lisäksi jo hyvässä rakennus-vaudissa on federaatiotason tie-hanke, joka yhdistää rajanyli-tyspaikan Venäjän tieverkkoon.

Valtatie Viipuri-Pietaritieltä Lah-denpohjaan valmistuu 2015.

Euroopan unionin ENPI-oh-jelmasta on jo korvamerkitty noin 50%:n rahoitusosuus edel-lä mainituista investoinneista ja lopuista huolehtivat Suomen ja Venäjän valtiot.

Suomen puolella valtatie 6:lta rajalle johtava tie (n. 6 km) on mitoitettu jo 1990-luvulla toteu-

tetussa remontissa 2 300 auton vuorokausikuormaan eli puo-leen miljoonaan ajoneuvoon vuodessa.

Mitä Parikkalan rajanylitys- paikan aukeaminen merkitsee?

Lappeenrannan kaupungin las-kelmat osoittavat, että venäläi-set ostosmatkailijat ovat kan-

taneet kaupungin liike-elämän kassaan noin 270 miljoonaa eu-roa vuonna 2011. Se on vastaa-va määrä kuin noin 70 % koko Osuuskauppa Suur-Savon vuo-den myynnistä.

– Nyt maakuntakaavassa mää-ritellyt ja Ympäristöministeri-ön osin ylivetämät maakunnan kauppapaikkasuunnitelmat on syytä laittaa uuden tarkastelun

alle, maakuntajohtaja Viialainen lupaa.

Suurien investointien osalta alkaakin olla jo kiire, sillä 2017 on jo viiden vuoden päässä. Mat-kailun palvelurakenteeseen tar-vitaan runsaasti kehitystyötä alueella: uusinvestointeja, kieli-taidon kehittämistä, opastuksen kehittämistä…

Valtatie 14 liikennejärjestelyt Savonlinnassa valmistuvat par-haaksi lisääntyviin liikennemää-riin.

Maakunnan investointien rahoitukseen tarvitaan lisäpotkua

Valtio panostaa Etelä-Savon maakunnan kehittämiseen vuo-sitasolla noin 200 miljoonaa eu-roa.

– Tänne tarvittaisiin investoin-tien vauhdittamiseksi vielä maa-kunnan yhteinen rahasto, joka toimisi EU-rahoituksen vastinra-hastona eli omarahoitusosuuksi-en investoinneissa varmistajana.

– Maakuntaa pitää kehittää yhdessä ja pystyä viemään isom-pia kokonaisuuksia pieneksi pirstaloituneiden hankkeiden si-jaan, Matti Viialainen painottaa.

ProfiiliF

Maakunnan matkailu ja liike-elämä suurimmat voittajat

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on tehnyt pitkäjänteistä työtä Parikka-lan rajanylityspaikan avaami-seksi.

”Parikkalan rajanylityspaikan aukeaminen ei ole rahakysymys.”

Matti Viialainen

”Matkailun palvelu-rakenteeseen tarvitaan runsaasti kehitystyötä alueella: uusinvestoin-teja, kielitaidon kehittä-mistä, opastuksen kehittämistä… ”

”Maakuntaa pitää kehittää yhdessä ja pystyä viemään isompia kokonaisuuksia pieneksi pirstaloituneiden hankkeiden sijaan ”

Matti Viialainen

Maakuntajohtajan vetämä lähialueyhteistyö alkaa sataa maakunnan laariin.

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 11

Taloudentekijät JyväskyläArto Tolvanen, teksti ja kuva

Kuntajohto ja kuntien tärkeim-mät yhteistyökumppaniyritykset kokoontuivat pohtimaan kunta-uudistuksen nykytilaa ja kuntien tulevaisuuden kehittämistä yh-teiseen kaksipäiväiseen seminaa-riin Jyväskylään toukokuussa.

Etelä-Savon kaupungeista oli edustettuna ainoastaan Mikke-li kuudella edustajalla ja alueen kunnista Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Mäntyharju, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava.

Mikkelin kaupungin kehitys-johtaja Soile Kuitunen esitel-möi seminaarissa Mikkelin mal-lista yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotossa ja esitteli samal-la Mikkelin juuri päivitettyä kau-punki-ilmettä.

Kuntaministeri painotti yhteisen elinkeinostrategian merkitystä

Kuntauudistuksen nykytilannet-ta esitellyt jyväskyläläisminis-teri Henna Virkkunen painot-ti kuntien yhdistymiskehityksen yhteydessä yritysten kanssa laa-dittavien elinkeinostrategioiden merkitystä.

– Kuntien yhdistyessä tulee asettaa realistiset tavoitteet, se-kä valmistella uudenlainen, uu-sien resurssien mukainen työn-jako. Myös elinkeinopoliittisten painopistealueiden selkeä valin-ta tuo tehoa yhdentymisproses-sin jatkolle, Virkkunen painotti.

– Avainkysymykset kuntien osalta tällä hetkellä ovat, kuinka Suomen yhteiskunta selviää vuo-den 2020 ja 2030 luvuista? Kuin-ka kuntaperusteinen järjestelmä

kestää nuo kohtalon vuosikym-menet, ja kuinka paljon lisää jou-dumme siirtämään taloudellista taakkaa niin sanotuille pienille ikäluokille tulevaisuuteen, Virk-kunen pohti.

Kuntien erilaiset toiminta- mallit myös puntarissa

Kuntien valitsemat erilaiset elin-keinostrategiatoimintamallit oli-vat kuntaseminaarissa esimer-kein esittelyssä. Lappeenranta ja Seinäjoki pääsivät esittelyvuo-roissaan paistattelemaan vahvas-sa kasvussa olevien kaupunki-en glamourin alla ja Kajaani vas-taavasti toimi esimerkkinä kun-tien ja kaupunkien tiiviistä maa-kunnallisesta yhteistyöstä, ilman suuria kuntaliitoksia.

Kuntien henkilökunnan elä-köityminen ratkaisee osan yhdis-

tyvien kuntien henkilöstön vä-hentämistarpeesta, mutta liitos-vaiheen viiden vuoden työpaik-kabetonointiin ei oltu tyytyväi-siä.

Eräs seminaariedustaja tiedus-telikin kuntaministeri Virkkusel-ta, huolehtiiko valtio kansalaisis-ta, jos kunnan poliitikot ja virka-miehet ajavat jääräpäisesti kun-nan totaalisesti kiville ja vararik-koon? Ministeri lupasi valtion rientävän myös siinä tilanteessa apuun.

Kunnat lupasivat olla yrittäjien tukena

Seminaarissa kuntapäättäjät ja yrittäjät olivat häkellyttävän yk-simielisiä siitä, että menestyäk-seen kunnat tarvitsevat pk-yri-tyksiä.

Jopa niin yksimielisiä, että Kuntaliiton varatoimitusjohta-ja, juvalaislähtöinen Timo Kie-täväinen leikkisästi kertoi, että Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien välinen fuusiosopimusteksti olisi helppo laatia.

Myös palvelurakennekehityk-sestä ja kuntien ostopalvelujen uudelleen järjestämisestä ja pal-velusetelien tehokkaasta käyt-töönotosta vallitsi yhteneväinen näkemys.

Kuntien uusi elinkeinopolitiik-ka on mitä suurimmassa määrin elinvoimapolitiikkaa.

Eteläsavolaiset ja Jukka Puotila myös omissa elementeissään

Eteläsavolainen kunnallisjohto ja yrittäjäjärjestöjen edustajat piti-vät seminaarin aikana myös yhtei-sen tilaisuuden, jossa keskustel-tiin ajankohtaisista asioista Ete-lä-Savon Yrittäjien puheenjohta-jan Heikki Tynkkysen johdolla.

Mikkelin seudun yrittäjien pu-heenjohtaja Niina Rasola esitteli samalla Mikkelin kaupungin uu-den markkinoinnillisen kaupun-ki-ilmeen.

Seminaariin osallistujien il-meen varsinaisesti messingille veti illan viihdyttäjäksi kutsuttu Jukka Puotila, joka tykitti koko-naisen tunnin ajankohtaisesti te-rävää stand up -komiikkaa suo-raan kuntaseminaarilaisten nau-ruhermoihin.

Yrittäjät ja kunnallisjohto rakentamaan tulevaisuutta yhdessä

Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen lupasi, että valtio rientää apuun, jos kunnan poliitikot ja virkamiehet ajavat kunnan totaalisesti kiville ja vararikkoon.

Etelä-Savosta seminaariin osallistui mm. Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtaja Heikki Tynkkynen, oik.

Jukka Puotila tykitti kokonaisen tunnin ajankohtaisesti terävää stand up -komiikkaa kuntaseminaarissa.

”Kuntien henkilökunnan eläköityminen ratkaisee osan yhdistyvien kuntien henkilöstön vähentämis-tarpeesta.”

Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä.

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliteemat:

1.

3.

2.Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten

arvioinnin.

Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä.

Kohti kunnallisvaaleja F

– Nykyinen hallitus haluaa säilyttää kuntapohjaisen järjestelmän Suomessa, mutta nykyisellä kuntamäärällä emme pärjää jatkossa, painotti kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen avauspuheen-vuorossaan Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon semi-naarissa Jyväskylän Paviljongissa.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.201212

TT TestaaF

TaloudentekijätArto Tolvanen, teksti ja kuvat

VW Passatin nyt jo seitsemännen sukupolven malliversio on saata-villa bensa-, diesel-, maakaasu- ja multifuel-versiona, joka Passatin tapauksessa tarkoittaa E85-etano-lia. VAG-konsernin Passatin saa nyt myös uutena 4-vetoisena Alltrack-versiona. Muunneltavuus ja ajomu-kavuus ovat kasvaneet vuosien var-rella, mutta huomattava on myös turvallisuuden roima kehitys.

Passatin käyttäytyminen ääri-tilanteissa on todella rauhallis-ta. Miellyttävä DSG-vaihteisto, se-kä innovatiivisen teknologian tuo-mat huomattavat käyttöedut teke-vät Passatista halutun kumppanin yritysautoluokkaan.

Kun koeajoautona olleen Va-riant-version tavaratila on vielä jät-timäistä kokoluokkaa (603–1731 lit-raa), ovat perustelut tämän, alun perin jo 1973 markkinoille tulleen ja pasaatituulen mukaan nimetyn, pitkäkestoisen automallin valin-nalle lähes vertaansa vailla.

Turvallisuus ennen kaikkea

Jo tutustuttaessa auton varustei-siin, on helppo havaita, että tur-vallisuus on aihe, johon VAG-kon-serni on panostanut Passatin kehi-tystyössä. Kuljettajaa avustavia ja turvallisuutta lisääviä järjestelmiä on peräti 19 erilaista. VW puhuu-kin mieluummin henkilökohtai-sista avustajista. Moni niistä kuu-luu myös vakiovarusteisiin Com-fortline-varustelusta lähtien. Vali-

koimaan kuuluvat mm. kuljettajan väsymyksen tunnistus, kaistanpito avustin, hätäjarrutoiminto, liiken-nemerkkien tunnistus, kaukovalo-automatiikka ja pysäköintiavustin.

Turvavarusteista Front Assist -järjestelmä nousee muiden ylä-puolelle. Järjestelmä perustuu au-ton edessä olevaan tutkaan. Vakio-nopeussäätimen ollessa päällä au-to mukauttaa nopeuden edellä ole-van auton vauhtiin. Ongelmatilan-teessa järjestelmä varoittaa ja jopa pysäyttää auton ennen mahdollis-ta törmäystä.

Aktiivisesti toimiva teknologia on tuotu myös innovatiivisesti toi-miviin ja olosuhteisiin mukautu-viin ajovalojärjestelmiin sekä op-pivaan DSG-vaihteistoon. Passatin kolme valinnaista varustepaketti-tasoa ovat Comfotline, Trendline ja, kuten koeajoautossa, Highline.

Monipuolinen valikoima innovatiivisia voimalähteitä

Passat eroaa kilpailijoistaan moni-puolisemman käyttövoimavalikoi-mansa ansiosta. Polttoainevaihto-ehdot korostavat ekologisuutta ja antavat omistajalleen huomattavia käyttöetuja. Tosin maakuntakau-pungeissa biopolttoaineiden tank-kauspaikat ovat helppo laskea vielä yhden käden sormin.

Bensiinimoottoriksi on valitta-vissa neljä moottorivaihtoehtoa: 1.4 TSI 90 kW (122 hv), 1.8 TSI 118 kW (160 hv), 2.0 TSI 155 kW(210 hv) sekä 3.6 V6 FSI 220 kW (300 hv). Dieselvaihtoehtoja on vas-taavasti kolme: 1.6 TDI 77 kW (105 hv), 2.0 TDI 103 kW (140 hv) ja 125 kW (170 hv). Näiden lisäksi moottorivalikoimaan kuuluu maa-kaasukäyttöinen EcoFuel 1.4 TSI 110 kW (150 hv) ja maksimissaan 85-prosenttista etanolia käyttävä MultiFuel 1.4 TSI 118 kW (160 hv).

Moottoreihin kehitetty Blue Motion Technology pitää sisällään mm. Start-Stop-toiminnon, vaih-to-opastimen ja mm. jarrutus-energian talteenoton, jossa moot-torijarrutuksen aikana vapautuva energia muutetaan sähköksi ja syö-tetään akkuun. Kiihdytyksen aika-na tätä energiaa voidaan vastaavas-ti antaa sähkölaitteille.

Kulkee kuin juna, mutta täsmällisemmin

Suomen alkukesän uraisista maan-teistä ja koeajoauton 19” renkais-ta huolimatta Passat kulkee kuin juna. Auto ei vetele urissakaan ja onnistuneen tasapainoiset ja hy-vän tuntuman jarrut täydentävät ajonautintoa. Koeajoauto oli va-rustettu myös DSG-vaihteistol-la, johon on helppo ihastua. Vaih-dot tapahtuvat huomaamattomas-ti ja nopeasti. DSG:n kanssa synk-ronoitu Start-Stop-toiminto on la-jissaan miellyttävin käyttää. Auton hallintalaitteiden sijoittelu on kai-kin puolin mutkatonta ja käytän-nöllistä.

VAG-konsernin oma keskikon-soliin integroitu navigaattori vie perille varmuudella ja keskellä mittaristoa oleva ajotietokone on nyt entistä monipuolisempi ja hel-pompi käyttää.

Teknologia edellä passeliksi yritysaut oksi

� Moottori: 4-sylinterinen diesel, 4 venttiiliä / sylinteri

� kuutiotilavuus: 1968 cm2

� käyttövoima: diesel � teho: 103 kW (140 hv) � vääntö: 320 Nm � kiihtyvyys 0–100 km/h: 9,8 s � CO2-päästö: 135 g/km3

(16” vanteilla) � Vaihteisto: 6-portainen

DSG-automaatti � Mitat: (pituus/leveys/korkeus)

4771/1820/1516

Volkswagen Passat Variant 2,0 TDI Blue Motion DSG Highline

Miellyttävä DSG-vaihteisto, sekä innovatiivisen tekno-logian tuomat huomattavat käyttöedut tekevät Passatista halutun kumppanin yritysau-toluokkaan.

”Kuljettajaa avustavia ja turvallisuutta lisääviä järjestelmiä on peräti 19 erilaista. VW puhuukin mieluummin henkilö-kohtaisista avustajista.”

”Polttoaine- vaihtoehdot korostavat ekologisuutta.”

Kaapelikatu, MikkeliAutomyynti: Puh. 0440 320 151ma-pe 8.30–17, la 10–14

Mertajärventie 3, Savonlinnavaihde (015) 518 40, Automyynti: 0440 518 460

ma-pe 8.30–17

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 13

Viestintäteknologia G

Yrittäjän arki on monien lan-kojen käsissä pitämistä. Varsin-kin aloittelevalla yrittäjällä riittää työtä suunnitelmien ja laskelmi-en tekemisessä, toimintatapojen luomisessa sekä verkostoitumi-sessa. Samalla tulisi keskittyä jo varsinaisen liiketoiminnan pyö-rittämiseen.

Työelämän muuttuneet toi-mintatavat ja työympäristöt ovat entistä moniulotteisempia ja no-peatempoisempia. Järkevillä työ-välineillä ja palveluntarjoajan va-linnalla yrittäjän langat pysyvät käsissä. Samalla säästyy aikaa ja rahaa suunnattavaksi yrityksen kannalta olennaisiin toimiin.

Elisan alue- ja yrittäjämyynnin johtaja Jorma Pirilä listaa yrit-täjän perustyövälineet: puhelin, tietokone, sähköposti ja kalente-ri. Elisa on paketoinut nämä pe-rusratkaisut ja niihin yhdistettä-vät lisäpalvelut siten, että yrittä-jä voi valita itselleen sopivan ko-

konaisuuden etukäteen tiedossa olevalla kuukausihinnalla.

– Esimerkiksi Toimisto 365 -palvelumme sisältää perinteiset sähköposti- ja kalenteripalvelut sekä Microsoftin office-ohjelmat, joita toimistoympäristössä tarvi-taan, Pirilä kertoo.

Toimisto 365, kuten useat muutkin Elisan palvelut, akti-voidaan yrittäjän käyttöön netis-sä. Näiden verkon kautta käytet-tävien pilvipalveluiden etuna on helppo saatavuus: tiedostoja ja ohjelmia voi käyttää työvälinees-tä ja paikasta riippumatta. Käyt-töönotto on helppoa, eikä yllä-pitoon tarvita yrityksessä erillis-tä henkilöä.

Toimisto kulkee vaikka taskussa

Elisa on pyrkinyt kehittämään yrittäjän avuksi ratkaisuja, joil-la selvitä liikkuvuutta ja nopea-

tempoisuutta vaativassa arjes-sa. Aikaa voi säästää vaikkapa pienyrittäjille sopivan Bringio-videoneuvottelupalvelun avul-la, kun tapaamiseen ei ole välttä-mätöntä matkustaa paikan pääl-le, mutta halutaan työstää doku-mentteja.

Toimiston saa tarvittaessa myös kulkemaan mukana, kun käytössä on älypuhelin, kannet-tava tai tablet-tietokone ja mo-biilidatayhteys. Näin esimerkiksi asiakaskäynneillä pääsee käsiksi kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja tiedostoihin.

Perustyövälineiden lisäksi Eli-san valikoimissa on muita käte-viä markkinointia ja asiakasvuo-rovaikutusta helpottavia ratkai-suja.

Pirilä nostaa esimerkiksi Viestitin-palvelun, jolla yrityk-set voivat tavoittaa alueella asu-vat markkinointiluvan antaneet henkilöt suoraan tekstiviestillä

ja houkutella heitä myymälään tai ravintolaan alennuksilla tai muilla eduilla.

Toinen työtä helpottava, nyky-ään jo lähes välttämätön työväli-ne yrittäjälle on maksuliikennet-tä nopeuttava maksupäätelaite.

– Tänä päivänä ihmiset halua-vat maksaa pääsääntöisesti kor-tilla. Pienyrittäjällä tämä mak-supääte voi kulkea mukana, jol-loin korttimaksun voi ottaa käte-västi myös asiakkaan luona, Piri-lä vinkkaa.

Tutustu etuihin!

Tutustu järjestöetuihisi osoit-teessa www.elisa.fi/yrittajille tai ota yhteys paikalliseen yrittäjä-palvelupisteeseen.

Paikallinen palvelupiste: Ville Rantalap. 050 506 7728 tai ville.rantala@elisa.fi

Viestintäteknologia yrittäjän arjen apulaisena

Valittua kasvustrategiaa toteu-tettiin synergisin yritysostoin ja laajentamalla osaamista mm. tur-varatkaisuihin. Eräs konserniyri-tyksistä, Protie Oy, keskittyy yri-tysten IT-palveluihin. Se on kas-vanut kannattavasti ja hankki-nut asiakkaikseen pienten ja kes-kisuurten yritysten lisäksi valta-kunnan eturivin yrityksiä.

– Kannamme täyden vastuun asiakkaan IT-ympäristöstä tai sen osista kiinteään kuukausi-hintaan, BLC Protien myynti- ja markkinointijohtaja Sami Sola-la kiteyttää.

24/7-ylläpitopalvelut ovat arkipäivää

– Tiimimme valvoo asiakkaan IT-ympäristön toimintaa ja varmis-taa, ettei vikatilanteita pääse syn-tymään keväällä lanseeraamiem-

me uusien palvelujen avulla. Sign In -palvelu soveltuu yri-

tyksille, jotka haluavat ulkoistaa IT-kokonaisuuksiaan, sekä yri-tyksille, jotka haluavat omalle IT-tuelleen apuvoimia. Lounge 24/7 on taas ratkaisu yrityksille, jotka eivät halua investoida omaan pal-

velimeen tai fyysiseen palvelinti-laan, ja niille, joiden palvelimien keskeytyksetön toiminta on tär-keää.

– Myös pilvipalveluratkaisum-me ovat herättäneet suurta kiin-nostusta tänä vuonna, Solala ker-too.

On arvioitu, että neljän vuoden sisällä jo 43% yrityksistä olisi siir-tynyt suurimmilta osin pilvipalve-luihin.

– Kokemuksemme mukaan PK-yrityksissä kaivataan erityises-ti luotettavaa ja osaavaa kumppa-nia IT-asioissa, Solala analysoi.

Valtakunnallinen ja kansainvälinen, mutta silti eteläsavolainen

Solalan mukaan Protie pitää Ete-lä-Savoa strategisesti tärkeänä alueena ja on perustanut Savon-

linnaan paikallisen asiantuntija-tiimin, joka toimii saumattomas-ti yhdessä ProDeskin kanssa. Li-säksi Savonlinnassa on ammatti-taitoinen myyntitiimi ja yksi Pro-tien konesaleista.

– Voidaankin perustellusti sa-noa, että Protie on paikallinen toimija Etelä-Savossa, Solala pai-nottaa.

– Tulevia IT-alan ammattilai-sia valmistuu nykyään runsaasti Suomen eri oppilaitoksista, mut-ta totta on se, että valmista osaa-mista ja kokemusta ei ole vielä lii-kaa markkinoilla. Olemmekin käynnistäneet oman Protie Aka-temian, jolla koulutamme tule-vaisuuden kielitaitoisia osaajia alalle.

Monilla asiakkailla on jo toi-mintoja myös Venäjällä.

– Tämän vuoksi meillä on muutama venäjänkielen taitajia.

Pilvipalvelujen kysyntäkasvaa kohistenBlue Lake Communications Oy, entinen Savonlinnan puhelin, lähti laajentamaan liiketoimintaansa puolenkymmentä vuotta sitten uuden toimitusjohtajan Martti Volotisen johdolla.

BLC yhdisti asiakaspalvelunsa saman katon alle Savonlinnassa. Anna Tolvanen ja Ville Ahokas esittelevät BLC Centerin avajaisviikolla teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat myös yrittäjien arkea.

Direct Sift Gearbox eli tutta-vallisemmin DSG on VW:n ke-hittämä suorakytkentävaihteis-to, jossa ei perinteisen auto-maattilaatikon tapaan ole nes-tekytkintä, vaan mekaaninen kytkin. 6-lovisessa, älykkäällä ohjauksella varustetussa vaih-delaatikossa välityssuhteet on optimoitu kulutuksen, päästö-jen ja ajotilanteen mukaan.

DSG-vaihteistossa vaihteet vaihtuvat erillisiä kytkin- ja pääakselipareja hyväksi käyttä-en. Toisen akseliparin välittäes-sä voimaa eteenpäin toinen ak-selipari on irtikytkettynä, mut-ta vaihde valmiiksi valittuna. Vaihtamishetkellä vetävän ak-seliparin kytkin vapautetaan ja toisen akseliparin kytkin vas-taavasti lukitaan. Mekaanisen kytkimen ansiosta DSG-vaih-teisto on erittäin nopea vaih-taa ja siinä on hämmästyttävän pienet kitkahäviöt, mikä mah-dollistaa manuaalista vaihteis-toa pienemmän polttoaineen

kulutuksen ja pakokaasupääs-töt.

DSG-vaihteistossa vaihtami-nen tapahtuu silmänräpäyk-sessä, vedon katkeamatta, ja valittuna on älykkään ohjauk-sen ansiosta aina ajotilantee-seen optimoitu, oikea vaihde. Vaihtamisohjelma on myös op-piva, eli kuljettajan ajotyyliin sopeutuva vaihtaminen tal-lentuu muistiin ja säätää auto-maattisesti käytettävää vaihta-misohjelmaa. DSG-vaihteistos-sa on myös Sport-asento, joka käyttää urheilullisempaa vaih-tamisohjelmaa. Samoin vaih-teenvalitsimet saa halutessaan ohjauspyörään.

VW on saanut hiottua DSG:stä vuosien varrella todel-la miellyttävän ja toimivan ko-konaisuuden. Paljon ajaville yritysauton käyttäjille DSG tar-joaa todella miellyttävää ajo-mukavuutta. Haitaksi ei ole polttoainekuluissa säästyneet eurotkaan.

Teknologia edellä passeliksi yritysaut oksi

Loppuun asti hiottu DSG

Turvallisuus: 4,8Käyttäytyy todella rauhallisesti myös ääritilanteissa, kuten väistö-liikkeissä. Lisävarusteina saatavilla vielä runsaasti turvallisuutta lisää-vää teknologiaa. EURONAPC-tör-mäystestissä viisi tähteä. Kuljetta-jan vireystilan valvonta on vakiona Comfortline-varustelusta alkaen.

Ajomiellyttävyys: 4,7Ajomukavuus ja -vakaus erinomai-set. Jousitus nielee syheröt ja kori ei kallistele tai heilu ajossa. Koeajo-auton 19” pyörät vain paransivat kokonaisuutta.

Ulkonäkö: 4,6Passat Varinat on ulkonäoltään to-della hillitty. Sisätiloissa korostuu muunneltavuus ja käytännöllisyys.

Polttoaineen kulutus: 4,6Kulutus on pieni, mutta luokassa

on myös kilpailu kovaa.

Valmistuslaatu: 4,5Viimeistely laadukasta ja etenkin tekninen laatu vakuuttaa. Luotet-tavuusraporteissa Passat menestyy keskitasoa paremmin, vaikka sillä ajetaan enemmän.

Suorituskyky: 4,6Kaksilitrainen diesel kuljettaa Pas-satia kepeästi. Kaksoiskytkinvaih-teisto (DSG) vaihtaa nopeasti ja osaa käyttää hyödyksi moottorin täyteläistä vääntöä. Ohituskiihty-vyys on ripeämpi kuin teholuke-masta voisi olettaa.

Vertailupisteet: 4,63VW Passat on monipuolinen ja käytökseltään erittäin sivistynyt yritysauto, hintataso etenkin run-saasti varusteltuna nousee vertai-luryhmän puoliväliin yläpuolelle.

Taloudentekijöiden testiryhmän arvio (1–5)

� Tarkoittaa yksinkertaisimmil-laan internetissä jaettavia tie-dostoja ja tiedon varastointia ul-kopuolisen omistamalle palve-limelle.

� Työskentely ei tapahdu enää omalla koneella, vaan pilvessä, josta löytyvät kaikki tiedostot ja esimerkiksi toimisto-ohjelmat.

� Mahdollistaa sen, että esimer-kiksi kaikki työntekijät pääsevät internet-selaimen avulla käsik-si niihin dokumentteihin, joihin heillä on oikeudet, missä ja mil-loin tahansa.

Pilvipalvelu

”Protie pitää Etelä- Savoa strategisesti tärkeänä alueena ja on perustanut Savon- linnaan paikallisen asiantuntijatiimin, joka toimii saumat-tomasti yhdessä ProDeskin kanssa. ”

BlackBerry on paljon muuta kuin pelkkä puhelin. BlackBerry on vahvaa tietoturvaa, erinomaisia viestintäominaisuuksia, ja laite-kannan hallintaa. Kaikki yrityk-selle tärkeä mobiili informaatio kuten esimerkiksi sähköpostit liit-teineen kulkevat turvallisesti ja te-hokkaasti.

Yritys voi etäasentaa ohjelmis-toja, säädellä laitteiden toimin-nallisuuksia, paikantaa, lukita ja tyhjentää kadonneen älypuheli-men. Tarvittaessa puhelin muis-tikortteineen voidaan jakaa virtu-aalisesti kahtia, niin että käyttä-jän oma sisältö ja yrityksen arvo-kas data eivät pääse sekoittumaan. BlackBerry voidaan integroida yri-tyksen ICT-järjestelmiin saumat-tomasti. Kaikki tämä kuuluu au-tomaattisesti Cubion BlackBerry palveluiden ja tuotteiden ominai-suuksiin.

Monissa yrityksissä on viime ai-koina alettu kiinnittämään huo-

miota tietoturvaan, mobiililaite-kannan hallittavuuteen, ja ylei-semmin koko mobiiliteknologi-an mahdollisuuksiin lisätä tuotta-vuutta. Näissä asioissa BlackBer-ry on kilpailijoitaan edellä. Työn-tekijät vaativat enemmän työnan-tajansa tarjoamilta laitteita ja tar-vitaan siis vaihtoehtoja.

Cubio on kehittyvä palveluntar-joaja ja operaattori. Cubion vah-vuuksia ovat erittäin edulliset ul-komaanpuhelut sekä joustavat vaihderatkaisut.

Yhdistämällä nämä palvelut BlackBerry-palveluihin ja -laittei-siin Cubio pystyy räätälöimään erilaisille ja erikokoisille yrityksil-le juuri heidän tarpeitaan vastaa-via ratkaisukokonaisuuksia.

Lisätietoa:Veli-Matti AhonenBlackBerry aluemyyntipäällikköp. 046 8131 333

BlackBerry - Cubiolta

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.201214

Aluejohtaja Harri Jääskeläinen ja markkinointijohtaja Arto Kämppi uskovat henkilökohtaisen palveluun.

Pk-yrityksillä haasteita henkilö- vakuuttamisessa ja rahoituksessa

Kesäfoorumi Saimaa Sum-mit käynnistyy Savonlinna-salissa 2.8.2102 “Venäjä nyt ja huomenna”-teemalla. Tilaisuu-dessa on mahdollista keskustel-la Venäjä-yhteistyön mahdolli-suuksista ja haasteista eri elin-keinoille.

Mukana keskustelussa ovat pa-nelisteina mm. kansanedustaja Jouni Backman, ex-pääministeri, kansanedustaja Mari Kiviniemi, Venäjän Federaation liittoneu-voston Sergei Katanandov, se-kä Venäjän yrittäjäjärjestön, Opo-ra Rossiin varapresidentti Dimitri Ivanov. Seminaarin puheenjohta-jana toimii Jarkko Wuorinen.

Summit 2012 jalkautuu Savon-linnan torille, jossa keskustel-laan Itä-Suomen tulevaisuudes-ta.

Eduskunnan tulevaisuusva-liokunnan jäsenet Päivi Lippo-sen ja Oras Tynkkysen johdol-la sekä talousvaliokunnan edus-tajat Mauri Pekkarisen johdol-la, haastaa yleisön kanssa keskus-telemaan Itä-Savo-lehden päätoi-mittaja Tuomo Yli-Huttula. Eu-rooppa-tuulahduksen keskuste-luun tuo Riikka Manner.

Metsäteollisuuden mahdollisuuksista työuriin

Perjantaina metsäteollisuuden ajankohtaisista teemoista kes-kustelevat Summitissa Savonlin-nan seudun kuntayhtymän tek-nologiajohtajan Lasse Pulkki-sen johdolla mm. Lappeenran-nan teknillisen yliopiston reh-tori Ilkka Pöyhönen, Teknolo-giateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen, Wetend:in toi-mitusjohtaja Jouni Matula, Pie-tarin polyteknisen yliopiston va-rarehtori Sergey Alexandrov ja Andritzin senior vice president Harri Qvintus. Toimitusjoh-

taja Timo Saarelainen esittelee case-esimerkkinä Savonlinnaan etabloitumassa olevan Green Fuel Nordicin bioetanolitehtaan mahdollisuuksia.

Perjantai-iltapäivällä hyvin-voinnin ja työurien yhteensovit-tamista pohtivat toimitusjohta-ja Jarkko Wuorisen johdolla mm. entinen sosiaali- ja terveysminis-teri, valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula, Mainio Vireen toi-mitusjohtaja Kristiina Hauta-kangas, Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin johtaja Jouko Iso-lauri, Opettajien ammattijär-jestön puheenjohtaja Olli Luuk-kainen ja Eläke-Fennian työky-vyttömyysriskinhallintapäällik-kö, tohtori Laura Saurama.

Molempien seminaaripäivien päätteeksi vierailla on mahdol-lisuus osallistua yhteiselle Sai-maa-risteilylle sekä nauttia tors-taina ainutlaatuisesta Olavinlin-na-illasta Peter Grimes -ooppe-ran tunnelmissa.

Lisätietoja tapahtumasta: www.saimaasummit.fi

ENSIMMÄINEN ASKEL HYVINVOINTIIN!

Hyvinvointijaksojen ajankohdat:

PAINONHALLINTA5. – 10.8.2012 seurantajakso 14. – 16.12.201219. – 24.8.2012 seurantajakso 25. – 27.1.20139. – 14.9.2012 seurantajakso 15. – 17.2.201316. – 21.9.2012 seurantajakso 22. – 24.2.201323. – 28.9.2012 seurantajakso 1. – 3.3.201330.9. – 5.10.2012 seurantajakso 8. – 10.3.20137. – 12.10.2012 seurantajakso 15. – 17.3.201314. – 19.10.2012 seurantajakso 22. – 24.3.20139. – 14.12.2012 seurantajakso 7. – 9.6.2013

LIIKKUMATTOMAT12. – 17.8.2012 seurantajakso 18. – 20.1.201326. – 31.8.2012 seurantajakso 1. – 3.2.201321. – 26.10.2012 seurantajakso 5. – 7.4.201328.10. – 2.11.2012 seurantajakso 26. – 28.4.201311. – 16.11.2012 seurantajakso 10. – 12.5.2013

1askel-hyvinjaksojen tavoitteena on motivoida osallistujaa pysyvään elämäntapa muutokseen ja tukea tätä kautta elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä. Jakson aikana osallistujille tehdään terveyskuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan yksilöllisesti ja liikutaan. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointijaksot ovat sisällöltään kohdistettuja tiettyihin teemoihin.

Kruunupuisto toteuttaa 1askel ryhmiä painonhallintaan ja liikkumattomille aikuisille!

Milloin ja miten hakeudutaan?1askel-hyvinvointijaksoille haku alkaa 1.5.2012. Haku tapahtuu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.pht.fi

Kustannukset1askel-hyvinvointijaksot ovat tuettuja jaksoja, joille osallistuva maksaa kiinteän omavastuuosuuden 30 €/vrk/hlö. Osallistujat huolehtivat ja maksavat itse matkat kohteisiin. Matkakuluihin ei ole mahdollista saada tukea PHT:stä.

Jakso sisältää monipuolisen, ohjatun ja motivoivan ohjelman sekä majoituksen 1hh täysihoidolla.

Lisätiedot: Markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo, puh. 050 468 8421

Asiakassihteerit Leena Nykänen ja Eija Herttuainen,puh. 040 6846 486

etunimi.sukunimi@kruunupuisto.fi

Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130, myyntipalvelu@kruunupuisto.fiwww.kruunupuisto.fi

H

Taloudentekijät JyväskyläArto Tolvanen, teksti ja kuva

– PK-yritysten suurin ja huonoimmin hallit-tu riski on yrittäjän vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, aluejohtaja Harri Jääske-läinen Fennian Jyväskylän konttorista tietää.

Yritysten laitteet ja kiinteä omaisuus, jopa immateriaalioikeudet ovat usein paremmin vakuutettuja kuin yrittäjä itse.

Yrittäjien henkilövakuuttaminen ja eläke-turva ovat kehittyneet hitasti. Myös PK-yri-tysten rahoitus on muuttunut viime aikoina haastavammaksi.

Suhdannelaina räätälöity menestyksen ja tuotteiden ja palvelujen rajoitukseen

Tämän vuoden alusta yrittäjillä, jotka ovat se-

kä Suomen Yrittäjien jäseniä että Fennian asi-akkaita, on ollut mahdollisuus hakea Fenni-asta suhdannelainaa.

– Lainaa ei ole tarkoitettu vanhojen laino-jen tai muiden vastuiden maksamiseen, vaan se auttaa yrityksiä tuomaan markkinoille uu-sia tuotteita ja palveluja, aluejohtaja Jääske-läinen opastaa.

Suhdannelainaa hakevalla yrittäjällä ei saa olla maksuhäiriöitä, ei edes erääntynyttä va-kuutusmaksua, vuoteen. Lisäksi yrityksen Rating Alfan on oltava vähintään A+.

Suhdannelaina ero pankkilainaan on siinä, että se myönnetään puoleksi vuodeksi ja se maksetaan takaisin kerralla, eikä siihen tar-vitse vakuutta. Nykyisessä markkinatilantees-sa tämä on merkittävä etu. Lainaa haetaan suoraan Fennian asiakasrahoituksesta ja sen määrä voi vaihdella 5 000 aina 40 000 euroon.

– Haluamme auttaa ja kannustaa yrityk-siä menestymään etenkin vaikeina aikoina. Olemme eläneet yhdessä asiakkaiden kanssa monet erilaiset tilanteet ja suhdanteet, Jääs-keläinen toteaa.

– Olemme myös nähneet lukuisia menes-tystarinoita, joihin kukaan ei ole aluksi usko-nut. Olemme varmoja, että yhteistyöllä pää-semme hyviin tuloksiin, Jääskeläinen pohtii.

Varainhoitopalvelut myös kysyttyjä

– Haluamme olla mukana rahoittamassa asi-akkaittemme liiketoimintaa ja olla jakamassa riskiä, Jääskeläinen painottaa.

– Meidät tunnetaan yrittäjä-palkinnosta ja PK-yritysten vakuutusosaamisesta. On hyvä muistaa, että meillä on myös kattava tuotteis-to varainhoitopalveluja, Jääskeläinen toteaa.

Yrittämisen ymmärrys ja luottamus keskeistä yritysten vakuutuspalveluissa.

Saimaa Summit laajenee torille ja useammalle päivälleTeemoina Venäjä, uusiutuva metsäteollisuus, työurat ja Itä-Suomen tulevaisuus.

Saimaa Summit järjestetään Savonlinnasalissa 2.8. alkaen.

NIMITYKSIÄ

� Mikko Makkonen � Asiakaspäällikkö, Fennia Savonlinna 4.6.2012 alkaen � 29-vuotias Savonlinnalainen paluumuuttaja. � Perheeseen kuuluu vaimo ja 2-vuotias tytär. � Vapaa-ajalla viettää aikaa perheen parissa sekä

harrastamalla eri urheilulajeja. � Työskenteli aiemmin useamman vuoden huonekalu-

alalla ja koki, että nyt oli sopiva hetki saada työelämään uusia haasteita.

TIISTAINA 5.6.2012 TALOUDENTEKIJÄT 15

9.6. Nuorten Yrittäjien kesän avaus14.6. Teknologiateollisuus NYT -seminaari29.8. Hallituksen kokous5.9. Yrittäjän päivä

Heinäveden Yrittäjät14.6. Kesäheinätapahtuma27.7. Kirkastusjuhlat25.8. Heinäveden vauhtiajot

Hirvensalmen Yrittäjät27.8. Venetsialaiset

Joroisten Yrittäjät6.6. Julkinen hankinta: Uhasta mahdolli-suudeksi paikalliselle yritystoiminnalle

Juvan Yrittäjät6.6. Julkinen hankinta: Uhasta Mahdolli-suudeksi paikalliselle yritystoiminnalle15.6. JuvaPark

16.6. Kesäkarkelot ja Tuohityön SM-kil-pailut

Jäppilän Yrittäjät20.7. Kesäpäivät Jäppilässä21.7. Kesäteatteri Akkaralli ensi-ilta, esitykset 29.7. , 1.8., 3.8., 5.8.1.9. Suihkolan mökkitapahtuma

Kangasniemen Yrittäjät16.6. Kesän avaustapahtuma

Mikkelin Seudun Yrittäjät15.6. Pikkujuhannus

Pertunmaan Yrittäjät30.6. Pertun päivät

Puumalan Yrittäjät9.6. Kevätkokous

Rantasalmen Yrittäjät6.6. Julkinen hankinta: Uhasta Mahdolli-suudeksi paikalliselle yritystoiminnalle3. -5.8. Lipposmarkkinat

Savonlinnan Seudun Yrittäjät3.8. Kauppalaivaristeily

Lehti: 1/20122/20123/20124/20125/20126/2012

Teema:HyvinvointiAsuminen MatkailuKoulutusRaha ja talousTeknologia

Ilmestyy:14.2.201213.4.20125.6.201212.9.201230.10.201211.12.2012

Tapahtumakalenteri:Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

TALOUDEN- TEKIJÄT ON VERKOSSA!taloudentekijat.fi

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen0500 151 164heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen0500 651 311mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Järjestöassistentti Mirja Hytönen0500 651 312mirja.hytonen@yrittajat.fi

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012 Alueelliset jäsenedut

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012

Enonkosken Yrittäjät puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski

Heinäveden Yrittäjät puheenjohtaja Tuomo Koponen p. 0400 372 017 heinaveden@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/heinavesi

Hirvensalmen Yrittäjät puheenjohtaja Tuija Tanttu p. 050 591 4487 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Joroisten Yrittäjät puheenjohtaja Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsinki

Juvan Yrittäjät puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva

Jäppilän Yrittäjät puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen Yrittäjät puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info

Kerimäen Yrittäjät puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki

Mikkelin Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli

Mäntyharjun Yrittäjät puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju

Pertunmaan Yrittäjät puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa

Pieksämäen Yrittäjät puheenjohtaja Pauli Hellberg p. 0500 653 215 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju

Puumalan Yrittäjät puheenjohtaja Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala

Rantasalmen Yrittäjät puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi

Ristiinan Yrittäjät puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 675 8443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina

Savonlinnan Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna

Savonrannan Yrittäjät puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonranta Sulkavan Yrittäjät puheenjohtaja Mika Vihavainen p. 040 844 7032 sulkavan@yrittajat.fi

Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo

Ilkka Liljanderilkka.liljander@miset.fipuh. 044 794 5695

Raija Kallioinenraija.kallioinen@miset.fipuh. 040 129 4163

Paikallisyhdistykset

Etelä-Savon Yrittäjät

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 333tai 0440 656 135 asianajokunnas@asianajokunnas.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuuma-pe puh. (015) 361 122tai 0500 570 880arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenma-pe puh. (015) 321 540tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttituula@suhonen.info

Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fiwww.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenma�pe puh. (015) 338 600tai 0440 338 600asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpe 9�14 puh. (015) 337 0211sinikka.hiidenmaa@mikkelintilitoimisto.fi

Alueelliset neuvontapalvelutLAKIASIAT YRITYSVEROTUS

Tarjousasiamies

Omistajanvaihdokset

Kelan rahoittamaa kuntoutusta Kruunupuistossa työikäisille

Kruunupuistolla on yli 40 vuoden koke-

mus kuntotuspalveluiden tuottamisesta

ja yli 100 -vuoden kokemus terveyden ja

hyvinvoinnin edistämisestä. Toteutamme

kuntoutusta paitsi pitkällä kokemuksella

ennenkaikkea suurella sydämellä.

KUNTOUTUKSEN edelläkävijä

Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju, puh. 020 763 9130

myyntipalvelu@kruunupuisto.fiwww.kruunupuisto.fi

Tules- kuntoutuskursseja (Itä-Suomi) Kelan nro.

Niska-hartiaoireisten kurssit 6. – 10.8.2012, 3. – 7.12.2012, 5. – 9.8.2013 4501827. – 31.8.2012, 7. – 11.1.2013, 26. – 30.8.2013 450198. – 12.10.2012, 18. – 22.2.2013, 7. – 11.10.2013 4502019. – 23.11.2012, 4. – 8.3.2013, 28.10.-1.11.2013 45021

Selkäkurssit13. – 17.8.2012, 4. – 8.2.2013, 12. - 16.8.2013 45025 3. – 7.9.2012, 14. – 18.1.2013, 2. – 6.9.2013 450265. – 9.11.2012, 18. – 22.3.2013, 4. – 8.11.2013 45027

Niveloireisten kurssit20. – 24.8.2012, 21. – 25.1.2013, 19. – 23.8.2013 45032 10. – 14.12.2012, 26. – 10.5.2013, 9. – 13.12.2013 45033

Sairausryhmäkohtaisia kuntoutuskursseja Kelan nro.

Polion sairastaneiden kuntoutuskurssit (valtak.) 23.7. – 11.8.2012 (työelämästä poissa oleville) 433223. – 22.9.2012 4332022. – 10.11.2012 43321

Työikäisten sydäntautia sairastavien kuntoutuskurssit (valtak.)6. – 14.8.2012, seuranta 26. – 30.11.2012 4327112. – 20.11.2012, seuranta 25.2. – 1.3.2013 43277

Sydänkursseihin kuuluu 2 vrk:n omaisten jakso

Työikäisten nivelreumaa sairastavien kuntoutuskurssit (valtak.)3. – 14.9.2012, seuranta 4. – 8.3.2013 43259

Työelämässä olevien diabeteskurssi (2-tyyppi, vaikeahoitoinen) (valtak.)10. – 18.12.2012, seuranta 3. – 7.6.2013 432638. – 16.10.2012, seuranta 8. – 12.4.2013 43265

Diabeteskursseihin kuuluu 2 vrk:n omaisten jakso

LISÄTIETOJA KUNTOUTUKSESTA

Asiakassihteerit Leena Nykänen ja Eija Herttuainen, puh. 040 6846 486Markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo, puh. 050 468 8421

etunimi.sukunimi@kruunupuisto.fi

Lisätietoja saat myös Kelasta, www.kela.fi

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 5.6.201216

Kesää kohti

Etelä-Savon haja-asutusalueella on noin 70 000 kiinteistöä kiinteistö-kohtaisen vesihuollon varassa. Ve-sihuoltoa koskevat määräykset ovat tiukentuneet viimevuosina. Esimerkiksi monissa ennen vuotta 1990 valmistuneissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on määräysten vastainen, kun saostuskaivojen ja imeytysalueiden yhdistelmät sekä jätevesien purku pellolle tai ojaan ovat kiellettyjä käsittelytapoja.

Parhaan lähtökohdan kiinteistö-kohtaiselle vesihuollon toimivuu-delle antaa hyvin suunniteltu, ra-kennettu ja ylläpidetty vesihuolto-järjestelmä. Jätevesien käsittelyn suunnittelu on vaativa toimenpide, jonka hallitsee parhaiten vesihuol-toon erikoistunut suunnittelija.

Myös talousvesikaivojen raken-tamisessa kannattaa suosia raken-tajia, joilla on kokemusta kaivon

rakentamisesta ja tietoa rakenta-misen tekniikasta, kaivoon soveltu-vista materiaaleista sekä kaivon si-joittamisesta.

Ennen kiinteistökohtaisen ve-sihuollon järjestämistä kannattaa selvittää, onko kiinteistö mahdol-lista liittää vesihuoltolaitoksen ve-si- ja viemäriverkkoon, sillä järjes-telmä toimii varmemmin ja on vai-vattomampi vaihtoehto.

Vesihuoltosuunnitelmien oltava yrityskohtaisia

Tavanomaiset suunnittelu- ja mi-toitusohjeet eivät sovellu maa-seudun elintarvike-, matkailu- ja maatalousyrityksien järjestelmien suunnitteluun. Näissä kohteissa tu-lee huomioida erityisesti syntyvän jäteveden koostumus ja määrä se-kä mahdolliset kuormituspiikit ta-pauskohtaisesti.

Maaseudun yrittäjien tulee kiin-nittää erityistä huomioita käyttä-mänsä talousveden laatuun ja tut-kituttaa sitä riittävän usein, jopa useita kertoja vuodessa. Riittävästä tutkimustiheydestä ja -laajuudesta saa parhaiten tietoa oman kunnan

terveydensuojeluviranomaiselta. Vesihuollon järjestäminen tuo li-

säarvoa, sillä asianmukaisella vesi-huollolla yrittäjä luo asiakkaillensa miellyttävän ja turvallisen toimin-taympäristön.

Vesihuoltojärjestelmä vaatii huoltoa ja tarkkailua

Kiinteistökohtainen vesihuolto on haastava kokonaisuus, jonka toimi-vuudesta vastaa kiinteistön omis-taja. Hyväkin vesihuoltojärjestelmä vaatii asianmukaista käyttöä, huol-toa ja tarkkailua. Tämä pätee niin jätevesien käsittelyyn kuin talous-vesikaivoihin.

Jätevesien käsittelylaitteita yllä-pidetään käyttö- ja huolto-ohjei-den mukaisesti. Hajajätevesiase-tuksen mukaan ohjeiden ja jäteve-sijärjestelmäselvityksen tulee löy-tyä kiinteistöltä. Talousvesikaivoa tulee myös huoltaa ja tarkkailla se-kä tutkituttaa kaivon veden laatu vähintään kolmen vuoden välein.

Ilmaista neuvontaa

OMAVESI - Oikeaa tietoa maa-

seudun vesihuollosta -hanke tar-joaa ilmaisia neuvoja neuvoja ve-sihuollon järjestämiseen. Hanket-ta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio (75 %) sekä Etelä-Savon kunnat (25 %). Rahoituksen hank-keelle on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus.

Näillä sanoilla alkavan kirjeen sai Mikkelin seudulla noin 140 yritys-tä Yritys-Suomi Mikkelin seudun toimijoilta. Nyt käynnissä oleva yrityskysely on suunnattu Mikke-lin seudulla yrityksille, joilla mah-dollisesti on nyt tai lähitulevaisuu-dessa pohdinnassa omaan yritys-toimintaan liittyvää kehittämistä, työvoiman palkkaamista, omista-janvaihdosasioita tai muita vastaa-via asioita.

Kotti-kyselyn avulla on tavoit-

teena ratkaista yritysten käytän-nön kehittämistarpeita. Viime ke-vään Kotti-kyselyssä esiinnoussei-ta palvelutarpeita ratkaistiin mm. etsimällä rahoitusta yritysten ko-neiden hankintaan.

Monen pienen yrityksen ke-hittämiskohteena oli yrityksen myynnin tehostaminen. Siihen löytyi apua seudun oppilaitosten yhteistyönä. Seudulla järjestettiin myynnin koulutusta yritysten tar-peisiin räätälöiden. Monessa yri-tyksessä oli ajankohtaista nuor-ten työharjoittelijoiden palkkaa-minen. Heitä löytyi TE-palvelujen kautta.

Kevään soittokierros on lähtenyt positiivisesti käyntiin

Tämän kevään yrityskysely on par-haillaan käynnissä seudun omien

asiantuntijoiden, yritysneuvojien, toimesta. Kyselyn toteuttaa Yritys-Suomi Mikkelin seutu seudulliset yrityspalvelut.

Vastaanotto yrityskentässä on ollut pääosin positiivinen. Seudun yrityksissä on vallalla hyvä kehittä-misvire. Tavoitteena yrityskyselys-sä on keskustella yrityksen tämän-hetkisistä kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä palvelutarpeista.

Kyselyn tulokset käsitellään yrittäjän luvalla luottamukselli-sesti yrityspalveluverkoston yh-teistyönä. Tuolloin etsitään yrityk-sen palvelutarvetta vastaava palve-lun tuottaja. Vastaamme palvelu-tarpeeseen viikon sisällä keskuste-lustamme.

Lisätietoja: Yritys-Suomi Mik-kelin seutu, Yrityspalvelukeskus, puh. 044 794 5318.

Sijoita toimivaan vesihuoltoonToimiva vesihuolto on niin tärkeä osa meidän jokaisen arkea, että sitä ilman ei voi elää.

Yrityskysely 140:lle Mikkelin seudulla ”Soitamme Sinulle. Yhteistyössä toteutet-tu yrityskysely vähentää kyselyiden tarvetta ja säästää ai-kaasi olennaiseen.”

SAVONLINNA

Ajanvaraus, vapaat toimitilat Ulla Hannikainen, yrityspalvelusihteeri puh. 044 571 5837 ulla.hannikainen@savonlinnaseutu.fi

Alkavat yritykset, jatkajat Juhani Rouvinen, toimitusjohtaja puh. 0400 704 624 juhani.rouvinen@uusyrityskeskus.fi

0-2 vuotta toimineet yritykset Tarmo Soronen, yritysneuvoja puh. 0400 187 864 tarmo.soronen@uusyrityskeskus.fi

Toimivat yritykset Sakari Mouhu, yritysasiamies puh. 044 417 4966 mouhu.sakari@savonlinnaseutu.fi tai

Matti Kivipelto, yritysasiamies puh. 044 571 5857 matti.kivipelto@savonlinnaseutu.fi

Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminen Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja puh. 044 571 5853 juha.turtiainen@savonlinnaseutu.fi

Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektit Riitta Vahela-Kohonen, kehittämispäällikkö puh. 044 571 5831 riitta.vahela-kohonen@savonlinnaseutu.fi

Starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelut Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto K alevi Kupiainen, kehittämispäällikkö puh. 050 396 7644 kalevi.kupiainen@te-toimisto.fi

Hannele Tuhkanen, yritysneuvoja puh. 050 396 7644 hannele.tuhkanen@te-toimisto.fi

Aikuiskoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen ohjauspalvelut, SAMI, OpinOvi Riitta Poikala, opinto-ohjaaja puh. 044 550 6512 riitta.poikala@samiedu.fi

Anne Mutka, yritysneuvoja Yritysten henkilöstökoulutus puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi

Teknologiapalvelut Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva, Vipusenkatu 12, 57200 SLN Lasse Pulkkinen, projektijohtaja puh. 044 571 5861 lasse.pulkkinen@savonlinnaseutu.fi

MIKKELI Palveluneuvonta Miset Oy / Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Kirsi Blomberg, toimistosihteeri puh. 044 794 5318 kirsi.blomberg@miset.fi

Yritys- ja palveluneuvonta Miset Oy Kyösti Lempiäinen, projektipäällikkö puh. 044 794 2214 kyosti.lempiainen@miset.fi

Toimitilat ja tontit, Miset Oy Hannele Hynninen, kehittämispäällikkö puh. 044 794 2212 hannele.hynninen@miset.fi

Sijoittumispalvelut Miset Oy Heikki Piironen, kehittämispäällikkö puh. 044 794 2216 heikki.piironen@miset.fi

Omistajanvaihdospalvelut Miset Oy Raija Kallioinen, projektipäällikkö puh. 040 129 4163 raija.kallioinen@miset.fi

Tarjousasiamiespalvelu Miset Oy Ilkka Liljander Projektipäällikkö puh. 044 794 5695 ilkka.liljander@miset.fi

Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Antti Pajatsalo, toimitusjohtaja puh. 050 350 2055 antti.pajatsalo@uusyrityskeskus.fi

Petri Pelli, yritysneuvoja puh. 050 408 0097 petri.pelli@uusyrityskeskus.fi

Starttirahavalmistelu, työnantaja- palvelut, yhteishankintakoulutus Työ- ja elinkeinotoimisto Ilkka Pulkkinen, yritysneuvoja puh. 050 396 1502 ilkka.pulkkinen@te-toimisto.fi

Yrityskoulutus, koulutushankkeet Etelä-Savon ammattiopisto Teija Pylkkänen, yritysasiamies puh. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi

Henkilöstövuokraus, rekrytointi HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Sari Palosaari, henkilöstökonsultti puh. 050 396 0130 sari.palosaari@te-toimisto.fi

Rekrytointi, uudelleensijoittumis- valmennukset HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Mari Roikonen, henkilöstökonsultti puh. 050 396 1489 mari.roikonen@te-toimisto.fi

PIEKSÄMÄKI

Yritysten perustamisneuvonta, omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminen Pieksämäen Yrityspalvelut Ritva Tissari -Ylönen, yritysneuvoja puh. 044 588 2215

ritva.tissari-ylonen@pieksamaki.fi

Yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit Pieksämäen Yrityspalvelut Kimmo Hyykoski, elinkeinoasiamies puh. 044 588 2214 kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi

Yritysten kehittämispalvelut ja sijoittuminen seudulle Pieksämäen Yrityspalvelut Timo Savolainen, elinkeinojohtaja puh. 044 088 2216 timo.savolainen@pieksamaki.fi

Starttirahavalmistelu ja yrityspalvelut Pieksämäen TE-toimisto Hannu Häkkinen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1537 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi

Tarja Komulainen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1538 tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi

Maaseutuyritysneuvonta ProArgia Pekka Häkkinen, yrityspalvelut toimialavastaava puh. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi

Aarre Damski, yritysneuvoja puh. 040 756 3948 aarre.damski@proagria.fi

RAJUPUSU-SEUTU

Maaseutuyritysten neuvonta Pro Agria Etelä-Savo Aarre Damski, yritysneuvoja puh. 040 738 6400 aarre.damski@proagria.fi

Toimitila- ja sijoittumispalvelut

Rantasalmen ja Sulkavan kunnat Heidi Hänninen, yritysasiamies puh. 040 485 0010 heidi.hanninen@rantasalmi.fi

Joroisten kunta Tenho Hotarinen, kunnanjohtaja puh. 040 565 4857 tenho.hotarinen@joroinen.fi

Juvan kunta Antti Kinnunen, yritysasiamies antti.kinnunen@juva.fi

Perustamisneuvonta, alkavien yritysten ohjaus Uusyrityskeskus Wäläkky ry Markku Savola, yritysneuvoja markku.savola@juva.fi

Rahoituspalvelut ja kehittämisneuvonta Rajupusu Leader ry Ilpo Lehtinen, toiminnanjohtaja puh. 040 715 7189 ilpo.lehtinen@rajupusulealder.fi

Rekrytointi- ja koulutuspalvelut Juvan TE-toimisto puh. 010 1941 159

ToivoTAMME hYvää kESää

asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Juvan seutu | Mikkelin seutu | Pieksämäen seutu | Savonlinnan seutu

Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa

� Teemu Oittinen, p. 044 417 4688, teemu.oittinen@savonlinna.fi (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava)

� Kaisa Helaakoski, p. 050 311 7135, kaisa.helaakoski@mikkeli.fi (Hirvensalmi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina)

� Tuula Pirttimäki, p. 044 799 5465 tuula.pirttimaki@pieksamaki.fi (Heinävesi, Joroinen, Juva, Kangasniemi ja Pieksämäki)

Jätevesineuvojat