TALOUDENTEKIJÄTEtelä-Savo • tiistaina 2.9.2014 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 4/2014

PUHEENJOHTAJAvaihtuu ESY:ssä ja SY:ssäs. 14

YRITTÄJÄNPÄIVÄNÄ 5.9.yrittäjien ajatukset esille s. 15

MESTARIT JA KISÄLLITuudenlaisessa koulutukses-sa Pieksämäellä s. 6

Ammatillinen koulutus jalostaa kilpailukykyä s. 4-5

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Aika aikaansa kutakin

TALOUDENTEKIJÄT

Arkadianmäeltä

JARI LEPPÄ, KANSANEDUSTAJA (KESKUSTA)

PuheenjohtajaltaETELÄ-SAVON YRITTÄJIEN PUHEENJOHTAJA HEIKKI TYNKKYNEN

Ajassa

Vuoden lopussa tulee omalta osaltani kuusi vuotta täyteen aluejärjestön puheenjohtajana.

JULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna

PÄÄTOIMITTAJA: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi

TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiska-

nen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

Hellekesää kesti aikansa ja nyt on palat-tu ennen helteitä vallinneeseen mär-kään ja koleaan loppukesään. Matkai-lun kannalta kuivempaa ja lämmintä

aikaa olisi voinut kestää vielä pitempään. Matkai-lun tulevaisuuden ja kehittymisen kannalta olisikin erittäin tärkeää, että koulujen ja oppilaitosten lo-makausi jatkuisi pitemmälle loppukesälle.

En tiedä, onko tätä asiaa pidetty tärkeänä ja esil-lä muualla kuin Savonlinnan seudulla. On esitetty kommentteja, että asian puolesta ei ole puhuttu riit-tävän voimakkaasti. Tästä johtuen ei kannattaisi va-kavammin toimia lukuvuoden aikataulujen muut-tamisessa. Kommentteja kuuluu myös sen puoles-ta, että yhden toimialan ehdoilla ja puolesta ei voi-da toimia.

Asia ei ole ajankohtainen pelkästään lyhyestä ke-säsesongista kärsivällä matkailualalla. Samassa ar-voketjussa on mukana paljon muitakin. Sanonta ”on mentävä oppilaat eikä elinkeinoelämä edellä” on oi-

kein. En usko, että oppilaat kärsisivät muutoksesta - päinvastoin. Etenkin, kun katsotaan asiaa jo pitem-mälle koulunkäynnissä edenneiden näkökulmasta. Opiskelijoiden kesätyöpestit olisivat pitempiä ja he saisivat paremmin tulevaisuuden kannalta tärkeää työkokemusta ja työssäoppimista.

Aikansa kestää myös Yrittäjäjärjestössä puheen-johtajuudet. Tulevana syksynä järjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Suomen Yrittäjien puheenjoh-taja Mikko Simolinna ilmoitti jo hyvissä ajoin ke-väällä, että hän ei ole enää käytettävissä kolmannel-le kaksivuotiskaudelle. Mikko on tehnyt neljä vuot-ta ansiokasta työtä itseään korostamatta järjestön hyväksi ja yrittäjille tärkeiden asioiden eteenpäin viemiseksi.

Samoin hyvissä ajoin ovat kolme järjestötyössä kokenutta sekä potentiaalista seuraajaehdokasta il-moittautuneet puheenjohtajakisaan. Varapuheen-johtajiksi julkisuudessa on ilmoittautunut toistai-seksi vain yksi ehdokas. Uskon, että aikaisempi-

en vaalivuosien tapaan hyviä ehdokkaita tulee vie-lä useita ennen lokakuussa Tampereella pidettävää liittokokousta.

Vuoden lopussa tulee omalta osaltani kuusi vuot-ta täyteen aluejärjestön puheenjohtajana. Ilmoitin-jo viime syksynä vuosikokouksessa, että tämä vuo-si jää viimeiseksi tässä mielenkiintoisessa tehtäväs-sä. Mikkelin Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola ja Kangasniemen Yrittäjien puheenjohtaja Matti Tulla ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä pestiin. Uu-si puheenjohtaja valitaan 15.10 Juvalla pidettävässä vuosikokouksessa.

Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kaikkia 5.8 olleen merkkipäiväni huomioimisesta. Välitän myös Punkaharjun Sos-lapsikylän kiitoksen merkkipäi-vääni liittyvistä lahjoituksista.

Oikein hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä!

Maamme kamppailee jatkuvas-ti heikkenevän kilpailukyvyn ikeessä. Kaikki puhuvat raken-ne- yms. uudistuksista, joilla kil-

pailukykyä pystyttäisiin kohentamaan. Mitä Suo-messa on tehty tämän asian hoitamiseksi? Sää-telyä on lisätty ja rakenneltu jatkuvalla syötöllä uusia asetuksia sekä määräyksiä, joilla on hei-kennetty omaa kilpailukykyämme. Tätä ovat teh-neet kaikki hallitukset väristä riippumatta.

Varsinkin ympäristöhallinto on ”kunnostau-tunut” näissä toimissa. Tätä perustellaan ympä-ristösyillä, jolloin lähes kaikki tahot hiljennetään koska ”eihän kukaan voi olla eri mieltä ympäris-tön kohentamisesta!” Merkittävä osa kasvanees-ta säätelystä on tarpeetonta, käytännölle ja myös ympäristön tilan todelliselle kohentamiselle vie-rasta. Esimerkiksi osa Suomen metsien kasvusta on muuttunut hallinnossa hiilinielusta- hiililäh-teeksi. Eli metsät eivät sidokaan, vaan vapautta-vat hiiltä! Muutenkin uusiutuvien luonnonvaro-jen käytölle tehtaillaan jatkuvasti uusia rajoit-teita, vaikka yhteiseksi tavoitteeksi on kirjattu hiilen ja öljyn korvaaminen uusiutuvilla luon-nonvaroilla ja siirtyminen biotalouteen.

Oman lukunsa muodostavat erilaiset lupajär-jestelmät. Monen investoinnin luvat hautuvat hallinnon pohdittavana ja pitkään. Keskuskaup-pakamari on laskenut, että viranomaispäätöksiä

odottaa tällä hetkellä pitkästi yli miljardin euron arvosta yritysinvestointeja. Viranomaiset myös valittavat toistensa päätöksistä! Meille on saata-va viranomaistakuu, jossa luvat tulevat määrä-ajassa ja jossa yksi viranomainen käsittelee ko-konaisuuden ja muut viranomaistahot antavat vain lausuntonsa. Yrittäjät myös joutuvat toimit-tamaan samoja tietoja eri viranomaisille. Tämä-kin on aivan tarpeetonta. Viranomaisilla on ol-tava keskenään sellaiset yhteydet, ettei yrittäjien tarvitse lähettää moneen kertaan samoja tietoja.

Meillä on myös hienot ja hyvät tavoitteet vaik-kapa maaseutuasumisen edistämisessä, kuiten-kin sitä todellisuudessa hankaloitetaan koko ajan erilaisilla säädöksillä. Jos emme pian saa aisoi-hin tätä sietämätöntä säätelyä, niin kohta yritys-toiminnassa ja asumisasioissa on samanlainen ylimitoitetun hallinnon ja byrokratian tila kuin maataloudessa. Silloin et pysty asioimaan viras-toissa ilman konsulttia tai muuta ammattilaista, joka hallitsee koukeroiset vaatimukset.

Mielestäni koko hallintokulttuurimme on edennyt vaarallisille vesille. Kovin moni laki ei ainakaan suoraan tuota näitä epäjohdonmukai-suuksia ja esteitä, vaan ne luodaan alempiastei-silla säädöksillä. Varsin erikoista on se, että nä-mä alempiasteiset säädökset menevät jo osittain yli sen mitä lainsäätäjä eli eduskunta on tarkoit-tanut tai halunnut.

Hallintokulttuurimme tarvitsee muutosta. Lakia alempiasteiset säädökset eivät voi, eivätkä saa ylittää lain tarkoitusta ja tavoitteita. Kokonai-suuksia ei tässä maassa arvioi kuin eduskunta ja kulloinenkin hallitus. Siksi meidän lainsäätäjien on ryhdistäydyttävä, virkakunnan tekemät ja lain ylittävät tai jopa vastoin lain tavoitteita rakennel-lut säädökset on purettava ja varmistettava, että lainsäätäjän tarkoitus toteutuu.

Näin voimme ihan itse ja ihan ilmaiseksi ko-hentaa osaltaan kilpailukykyämme ja luoda yri-tysmyönteisempää ja kannustavampaa yhteis-kuntaa. Tämä ei aiheuta budjettivaikutuksia me-nopuolelle, vaan ainoastaan tulopuolelle.

Keskusta on tehnyt oman asiakirjansa ”Työtä ja tervettä järkeä, sata ja yksi toimenpidettä nor-mien purkamiseksi, byrokratian keventämisek-si ja lainsäädännön joustavoittamiseksi”. Jokai-nen ehdotus on konkreettinen ja kohentaa yrit-tämisen mahdollisuuksia. Eikä tässä ole lähes-kään kaikki säädösten purkamistarpeet, mutta hyvä alku tämä on. Haluamme palauttaa luotta-muksen yrittäjiin ja kansalaisiin, niin ettei kaik-kea tarvitse yhteiskunnan taholta säädellä ja jäy-kistää.

Ylisäätelyllä ei talouskasvua saada aikaan.

Päätä Karjalan mäntyyn

Luoja suokoon OAJ:n ja OPH:n jääräpäisille jätkille lisää keskuste-lukykyä ja joustavuutta. Nykyasenteet kumpuavat kaukaa Neuvos-toajoilta. Ehdotan mallia, jossa esimerkiksi ammatillisten koulujen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tulevat pari viikkoa aiemmin

kouluun kuin toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Järjestely ta-kaisi mm. matkailutyönantajille huomattavasti paremmin kesätyöntekijöitä eurooppalaiseen sesonkiin elokuulle, sekä vähentäisi aloittavien opiskelijoi-den opintojen keskeytyksiä. Yleisesti koulujen alkamisajankohdan siirtämi-nen parilla viikolla on välttämätöntä. Sen voi tehdä myös joustavasti. Emme saa uhrata murusiakaan kilpailukyvystämme jääräpäisyyden alttarille! Sit-ten meille sanotaan, ettei oppilaita ole kysytty. Kysytään vaan ja valitaan sa-malla opettajatkin, huutoäänestyksellä.

Logistiikka ohoi! Eteläsavolaiset logistiikka-asiat ovat nyt vahvasti tapetilla. 5-tietä aletaan pet-raamaan Mikkelin kohdalla, Savonlinnaan valmistuu uusi syväsatama ja sy-väväylän siirtäminenkin on palannut, ainakin osin hallituksen listoille. Haas-teitakin toki alueemme logistiikassa riittää. Lentoliikenteen säilyminen Sa-vonlinnaan, Huutokosken radan junaliikenteen kehittäminen, Parikkalan rajanylityspaikka… Logistiset ratkaisut ovat sijainnistamme johtuen meille tärkeitä. Kaikkea ei voi tehdä sähköisesti, ihmisten ja tavaran on liikuttava. Meillä on tällä hetkellä hyvin pyörivä teollinen selkäranka, joka vaatii pit-källe tähtääviä ja toimivia logistiikkaratkaisuja. Pakotteet tulevat ja mene-vät, kansainvälistyminen on supistuvilla sisämarkkinoilla entistä tärkeäm-pää myös pk-yrityksille.

Byrokratian purkutalkoot

Keskusta julkaisi Sipilän johdolla 101 ehdotusta byrokratian purkamiseksi. Muiden puolueiden soisi lähtevän innolla mukaan samoihin talkoisiin. Sivu-seikka on kuka on aloitteentekijä, mutta hehkeä Suomi-neito rupsahtaa kä-siin, jos koko ajan hankaloitetaan yritysten ja kansalaisten normaalia elämää. Suomalaisista yrittäjistä, paikallisista yrittäjäyhdistyksistä sekä Suomen Yrit-täjistä saa talkoisiin mukaan ison joukon aktiivisia työmyyriä.

Yrittäjän päivä

Perjantaina 5.9. on erinomainen tilaisuus pohtia, miten omasta kunnasta ja maakunnasta saadaan entistä ehompi sekä kilpailukykyisempi. Kehittämis-toiveita voivat yrittäjät käydä itse esittämässä tai toimittaa ehdotuksensa yrit-täjäjärjestölle. Joka kunnasta löytyy yrittäjäyhdistys, joka kootusti ajaa yrit-täjien asioita. Vaikka 5.9. on erityinen teemapäivä, voi jokainen eteläsavolai-nen lisätä joka päivä oman alueensa elinvoimaa ostamalla paikalliselta yri-tykseltä ja käyttämällä paikallisten yritysten palveluita. Tervetuloa ostoksille ja nauttimaan sadonkorjuun tuloksista!

Hallintokulttuurimme tarvitsee muutosta.

Säätelyllä ja hallinnolla talouskasvua?

PäätoimittajaltaART0 TOLVANEN

ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS:

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

ILMESTYY VUONNA 2014: 4.2., 8.4., 3.6., 2.9., 28.10. ja 9.12.

PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

34/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Ruotsissa pienyrittäjien ar-vostus on kasvanut. Eikä ihme, sillä neljä viidestä työpaikasta syntyy pien-

yrittäjien toimesta. Vielä vuosi sitten pienyrittäjät ja työvoimatoimistot olivat jokseenkin tietämättömiä toi-sistaan. Yrittäjät eivät tienneet, mi-tä apua he voisivat saada ja työvoi-matoimistoilla ei ollut tietoa yrittäji-en tarpeista. Tätä taustaa vasten otti Pienyrittäjien järjestö, joka edustaa 75 000 yrittäjää, yhteyttä maan työvoi-matoimistoihin ja ehdotti yhteistyö-tä. Halmstadin kunnan työvoimatoi-misto tarttui ensimmäisenä ojennet-tuun käteen. Ja se kannatti. Pelkäs-tään Halmstadin työvoimatoimiston kautta saivat kunnan pienyrittäjät 600 uutta työtilaisuutta ja työvoimaa.

Barbro kolkutti ovia

Työnvälittäjä Barbro Bergman ja viisi hänen työkaveriaan ottivat tehtävän haasteena. Viimeisen vuo-den aikana heidän työhuoneensa on ollut auto. He ovat koputtaneet ovia, etsineet, kysyneet ja löytäneet työti-laisuuksia.

– Tämä on vaatinut luovuutta ja ajattelua pienyrittäjän näkökulmas-ta. Aluksi kävimme kunnan alueel-la olevien pienyrittäjien luona. Kar-toitimme jokaisen yrityksen – mitä he tekevät, mitä he tarvitsevat. Mo-net pienyrittäjät ovat niin kiireisiä ja stressattuja, että heillä ei ole ol-lut yksinkertaisesti aikaa paneutua työvoimatoimiston tarjoamiin mah-dollisuuksiin. He antoivat aikaansa, kun ymmärrettiin, että haluamme auttaa, emme byrokratisoida heidän työtään. Monessa yrityksessä oli me-nossa myös sukupolven vaihdos, jo-ten pääsimme asioimaan kahden su-kupolven kanssa. Tämän kartoituksen jälkeen kävimme läpi oman rekiste-rimme. Katsoimme minkälaista työ-voimaa tai työpanosta meidän kaut-tamme haetaan, työnvälittäjä Barbro Bergman kertoo.

600 uutta työtilaisuutta

Solmut aukenevat, kun niitä au-kaistaan yhteistyöllä. Monet kunnan alueella ja kunnan ulkopuolella olevat

isot ja keskisuuret yritykset tarvitsivat eri alojen alihankkijoita.

– Kyseessä saattoi olla kuukauden tai parin työtilaisuus. Ajat ja tarpeet vaihtelivat. Myös meille on ollut yl-lätys työtilaisuuksien määrä. Monet isommat yrittäjät laittavat kilpailutar-jouksen lehtiin, mutta se ei aina tuo-ta sitä asiantuntemusta jota haetaan. Ovelta ovelle käyminen ja keskustelu työntekijöitä tarvitsevien kanssa an-taa enemmän. Tapaamisissa me edus-timme pienyrittäjiä. Olimme sillanra-kentajia tarpeen ja osaamisen välillä. Vajaan vuoden aikana saimme aikaan 600 uutta työtilaisuutta pienyrittäjil-le. Osa työtilaisuuksista on lyhytaikai-sia, osa pitempi aikaisia. Tarvetta on ollut mm. maa-, rakennus-, ilmastoin-ti-, pakkaus-, puuseppä- ja maalaus-töistä, eri ajoneuvojen korjaustöistä, lattian laittajista, putki- ja sähkötöis-tä, Barbro Bergman sanoo.

Ja uutta työvoimaa

Yhteistyö ei pysähtynyt työtilai-suuksien etsimiseen. Työvoimatoi-mistot kartoittivat myös yrittäjien työ-voimatarpeen.

– Monet yritykset ovat muutaman osaavan ihmisen varassa. He osaavat ammattinsa, mutta hallinnollisella puolella tilanne voi ontua. Kaikkea ei jaksa ja aika ei riitä. Hyvänä esimerk-

kinä on Frigovent, joka myy, korjaa ja asentaa lämpöpumppuja. Yrityksen palkkalistoilla on seitsemän työnteki-jää. Yrityksen omistaja Ryan Kors-bakke on myös itse kenttätyöntekijä.

– Alussa suhtauduin kielteises-ti uuden työtekijän palkkaamiseen. Olin tottunut tekemään paperityöt itse. Firmalla ei ollut varaa palkata työntekijää. Barbron kertoessa mah-dollisuudesta palkata pitkäaikais-työtön, jonka kaikista kuluista valtio maksaa 75%, suostuin. Toimistoon tuli osa-aikatyöntekijä ja yhtään tun-tia en ole katunut. Kaikki toimisto-työt hoituu. Hänen ansiostaan saam-me myös uusia työtilaisuuksia, kun on ihminen joka vastaa puhelimeen, ot-taa tilauksia vastaan ja pitää kalente-rin ajan tasalla, ettei tule päällekkäi-syyksiä, Ryan Korsbakke sanoo. Malli on levinnyt koko Ruotsiin. Nähtäväk-si jää kelpaisiko Ruotsin malli myös Etelä-Savoon?

TYÖNVÄLITTÄJÄ BARBRO BERGMAN on erittäin innostunut uudesta kokeilusta työmahdollisuuksien löytämiseksi.

Vastaako Etelä-Savo Ruotsin haasteeseen?Vaalien alla pienyrittäjille luvataan helpo-tuksia. Liian usein lupaukset ovat jääneet lunastamatta. Ruotsissa aloittivat työvoi-matoimistot ja pienyrittäjät yhteisen pro-jektin jonka päämäärä oli selvä – lisää työ-tilaisuuksia ja työvoimaa yrittäjille. Projekti on onnistunut ja levinnyt koko maahan. Ruotsi heitti arvan, vastaako Etelä-Savon työvoimatoimisto haasteeseen?

RUOTSI

MARI PALO

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

-kassa

Yrittäjä, uskallatko yrittää ilman turvaa?Ota itsellesi työttömyysvakuutus SYT-kassasta www.syt.fi.

TYÖNANTAJA! Oletko jo kuullut Mikkelin kaupungin tarjoamasta

TYÖLLISTÄMISPALKKIOSTA?

OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272www.tyollisyysmikkeli.fi

Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle

työmarkkinatuen kuntaosuutta.

TYÖLLISYYSPALVELUT

TOIMITUKSEN VALINNAT:Työvoimatoimistot myymään yritysten palveluita s. 3Mestari ja kisälli -pilottikoulutus Pieksämäellä s. 6Syksyisen vaihtelevaaa sijoitusmarkkinoilla s. 10

VIIKON PUHEENAIHE!

4 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Koulutus

Toimitusjohtaja Keijo Tikka:

Esedu otti tiukan sihdin tulevaisuuteen Ajan tuskasta selviäminen on nyt ykkösasia ja samalla pitää muistaa kehittää toimintaa niin, että se vastaa lähitulevaisuuden haasteisiin, Etelä-Savon Koulutus Oy:n toimitusjohtaja Keijo Tikka sanoo.

PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN

Etelä-Savon ammattiopistos-ta eli Esedusta on alkuvuo-den ajan kuultu uutisia, jot-ka kertovat siitä, että oppi-

laitos viilaa toimintaansa tulevaisuut-ta varten. Fakta on, että ikäluokat pienenevät maakunnassa, ja OKM supistaa aloituspaikkojen määrää. Otavan perinteikkäästä maatalousop-pilaitoksesta on jäljellä Salosaaressa jatkuva aikuisille suunnattu maaseu-tuyrittäjäkoulutus sekä myös nuoria vetävä puutarhapuoli.

– Kesäkuun alussa uudistimme myös organisaatiotamme. Organi-saatio ei voi olla pyhä asia, vaan sen on sopeuduttava toimintaympäris-tön muutoksiin ja opetussuunnitel-man uudistamiseen. Lisäsimme voi-maa muutoksen johtamiseen ja ke-hittämiseen, Tikka muistuttaa.

Tikka arvioi, että edessä on yhtä suurta muutosta vuoteen 2017 asti, eikä muutostarve siihen pysähdy.

– Se on kuitenkin varmaa, että Esedu on niitä organisaatioita, jot-ka menevät muutoksesta hyvin läpi.

Muutoksen vauhdin arviointi on-kin asia, joka kiehtoo Tikkaa, mut-ta samalla hän myöntää, että usein muutokset tulevat nopeammin kuin osataan ennakoida, mikä vaatii jous-tavuutta kaikilta toimijoilta. Siinä kun 90-luvun laman jälkeen työt jat-koivat entisellään, tämän laman hän pelkää hävittävän paljon työtä lopul-lisesti. Toisaalta syntyy uudenlais-ta työtä.

Robotiikka ja simulaatiot tulivat jäädäkseen

Moni työ teknistyy entisestään ja jo nyt on näkyvissä, että esimerkiksi robotiikka valtaa alaa. Esedu varautui

tulevaan aloittamalla simulaatio-ope-tuksen jo vuosia sitten.

– Meillä on rekkasimulaattori, joka on maan hienoin. On myös siir-rettävä metsäkonesimulaattori. Mik-kelistä ja Pieksämäeltä löytyy myös hitsaussimulaatori. Tulevaisuutta on 3D-tulostus, johon meidänkin pitäi-si oppilaitoksena hankkia osaamis-ta. Olemme myös mukana valtakun-nallisessa hyvinvointiteknologian ko-keilussa.

Tikka ennakoi, että lähivuosina oppilaitosten voi kuitenkin olla työ-lästä löytää opettajia, jotka hallitse-vat nyt vasta tuloillaan olevat uudet osaamisalat.

– Nyt pitäisi olla resursseja rekry-toida uusia ihmisiä tekemään uusia asioita. Vaikka meilläkin oli yt-neu-vottelut, samaan aikaan henkilöstöä poistuu vauhdilla ja uusien asioiden osaajia tarvitaan. Samanlaisen haas-teen edessä ovat myös yritykset. Ns. mustan raudan vääntäminen vähe-nee ja palveluliiketoiminta kasvaa.

Räätälöityjä palveluja yrityksille

Esedulaiset ovat tehneet yli 200 yritykselle koulutus- ja osaamistar-peiden kartoituksia. Niissä haetaan tietoa siitä, minkälaisia koulutustar-peita yrityksessä voisi olla ja samal-la Esedu varautuu oppilaitoksena järjestämään toivotuntyyppisiä kou-lutuksia. Usein koulutukset ovat yri-tysten tarpeisiin räätälöityjä yhteis-hankintakoulutuksia.

Myös Esedun Työelämäfoorumit jatkuvat yhteistyössä yritysten kans-sa. Viime vuoden lopulla oppilaitos saikin valtakunnallisen laatupalkin-non opetus- ja kulttuuriministeriön

järjestämässä ammatillisen koulu-tuksen laatupalkintokilpailussa. Tun-nustusta tuli muun muassa asiakas-lähtöisestä toiminnasta, kiinteästä työelämäyhteistyöstä sekä ketterästä johtamisesta.

– Esedun opiskelijat ovat vuosit-tain yli 20 000 opintoviikkoa työssä-oppimassa yrityksissä, joten olemme tiiviisti tekemisissä yritysten lattiata-son arjen kanssa. Toivoisin, että meil-lä olisi enemmän resursseja lähettää myös omia opettajiamme työelämä-jaksoille yrityksiin. Olisi hienoa saada myös yrityksistä ihmisiä opettamaan opiskelijoitamme. Tällaista arkista yhteistyötä voisi tiivistää.

Keijo Tikka on myös ohjausryh-män puheenjohtajana Miset Oy:n hankkeessa, jossa etsitään jatkajia

sukupolvenvaihdostilanteissa ole-viin yrityksiin. Maakunnassa eläköi-tyy nyt ennätysmäärä yrittäjiä, joiden elämäntyölle pitäisi löytää jatkajia.

Venäjä-osaaminen saa tunnustusta

Ammatillisen koulutuksen toimi-joista Esedu on valtakunnallisestikin

merkittävä Venäjä-toimija, joka ottaa askelia koulutusviennissä ja on kehit-tämässä Venäjällä ammattitaitokil-pailuihin liittyvää osaamista. Opis-kelija- ja opettajavaihdot sekä vierai-lut lisäävät naapurimaan tuntemusta puolin ja toisin.

– Sitä hivenen harmittelen, että ISBE eli Itä-Suomen Bisnessedus-tusto, jossa parhaimmillaan tuotti palveluja jopa 40 ihmistä, on nyky-ään paljon näkymättömämpi toimija, MAMKin hallinto- ja talousjohtajana aikanaan innolla Venäjä-suhteita ke-hittänyt Tikka tuumii.

Maahanmuuttajat mukaan työelämään

Hän myös varoittelee, että työvoi-

mapula on muutaman vuoden kulut-tua todellisuutta maakunnassa. Siksi pitäisikin osata katsoa meneillään ole-van taantuman yli. Kymmenen vuo-den kuluttua tarvitaan eteläsavolaisil-le työmarkkinoille myös täällä asuvat maahanmuuttajat.

– Siksi olisi nyt tärkeää panostaa enemmän maahanmuuttajien kotou-tumiskoulutuksiin. Meillä Esedussa on vakituisessa työsuhteessa useita maahanmuuttajataustaisia työnteki-jöitä, ja kokemukset ovat hyvät.

Sille ole merkitystä, jos kalenteria kääntelee taaksepäin, on vain katsottava eteenpäin tulevaisuuteen ja yritettävä ennakoida asioita, ETELÄ-SAVON KOULUTUS OY:N TOIMITUSJOHTAJA KEIJO TIKKA sanoo. Hän on asiantuntijana kehittämässä myös valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen organi-saatioiden toimintaa.

Mikkelissä 4.9. klo 16.30 Elinvoimaa seminaari.

Savonlinnassa 5.9. klo 16.30 ”Yhdessä elinvoimaisen Savonlinnan puolesta” -tapahtumia.

Kangasniemellä 5.9. klo 8 Yrittäjien aamukahvit Kahvila Reissupannussa yhdessä

kunnan elinkeinotoimen kanssa.

Suomalaisen Yrittäjän Päivän TAPAHTUMAT

”Esedun opiskelijat ovat vuosittain yli 20 000 opintoviik-koa työssäoppimas-sa yrityksissä.”

54/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Sami PekonenApulaisrehtori, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

� Diplomi-insinööri

� Perhesuhteet: vaimo ja kolme lasta

� Kotoisin Savonlinnasta

� Suorittanut SAMIssa konepuusepän ja Lyseon lukion yhdistelmä-

tutkinnon 1997

� Puutekniikan AMK-insinööritutkinto 2003

� Ammatillisen opettajatutkinto 2008

� Näyttötutkintomestarikoulutus 2008

� Konetekniikan/tuotantotalouden DI-tutkinto 2012

� Opetushallinnon tutkinnon sekä muita johtamisopintoja

2013 – 2014

� Toiminut viimeksi Savon koulutuskuntayhtymässä koulutuspäällik-

könä ja projektipäällikkönä

Apulaisrehtori Sami Pekonen:

Nostetaan osaaminen kilpailukyvyn ytimeksi

Ammatillinen koulutus uudistuu reilusti

Kaikki ammatillisen kou-lutuksen järjestämislu-vat uusitaan vuoden 2017 alusta. Myös rahoitusmal-

lia ollaan muuttamassa. Tulevaisuu-dessa ammatillisen koulutuksen ra-hoitus perustuu pääosin tuloksen

eli tutkinnonsuorituksiin ja valmis-tumisiin. Tällä pyritään mm. opin-tojen nopeuttamiseen. Kun samalla resursseja leikataan, vähemmillä re-surssilla pitää jatkossa pystyä teke-mään enemmän. Oppilaitosten toi-mintoja ja prosesseja joudutaan te-hostamaan sekä hankkimaan uutta liiketoimintaa elinkeinoelämän kou-lutuspalvelutuotteilla. Nuorten ja ai-

kuisten koulutus lähenee myös enti-sestään toisiaan.

– SAMIssa uuden kriteeristön suh-teen ollaan jo nyt vahvoilla joka osa-alueella, Sami Pekonen vahvistaa.

– Uudet mallit eivät pelota, vaan valmiutemme on hyvä ja kehitäm-me toimintojamme edelleen, Peko-nen painottaa.

– Ennakointitietojen kerääminen

meillä on jo systemaattista, mutta jal-katyötä yritysten suuntaan on lisättä-vä, Pekonen pohtii.

Uudet opetussuunnitelmat käyttöön

Vastaus elinkeino- ja työelämän muuttuviin haasteisiin ovat myös uudet, SAMIssa jo tänä lukuvuote-

na pilotoinnissa olevat opetussuun-nitelmat.

– Valinnanvapaus, työelämäläh-töisyys ja yksilöllisyys lisääntyvät, osaamispainotteisuus korostuu ja entisiä opintoja tunnustetaan pa-remmin opintojen osiksi, Pekonen luettelee. Uudet opetussuunnitelmat ovat oltava käytössä ammatillisissa oppilaitoksissa 1.8.2015 alkaen. Osa koulutuksesta on mahdollista suo-rittaa jo nyt työpaikalla ja eri koulu-tusalojen opintoja voi entistä parem-min yhdistellä. Oppimisympäristöjä kehitetään mahdollisimman moni-puolisiksi, joustavaksi ja muunnel-taviksi. Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto vaatii myös opetushen-kilöstöltä uudenlaista ajattelua ja SA-MIssa onkin juuri starttaamassa mit-tava henkilöstön valmennusohjelma.

– Tulemme henkilöstön valmen-nusohjelmassa panostamaan peda-gogiseen ja didaktiseen osaamisen vahvistamiseen. Systeemiajattelun hallinta korostuu, kun meillä on kä-

sissä monta muuttujaa ja yhtä aikaa on menossa monta kehitysohjelmaa, apulaisrehtori Pekonen paljastaa.

Pekosen suuntaviivoja tulevaisuudelle

Ammatillinen koulutus on tänä päivänä verkostomaailmaa. Koulu-tusta järjestetään monipuolisessa yhteistyössä myös maan rajojen ul-kopuolella, josta Samiedussa on jo hyviä esimerkkejä. Uusi apulaisreh-tori Sami Pekonen painottaakin joh-tamisen tärkeyttä muutostilanteessa sekä avointa ja keskustelevaa vuoro-vaikutusta.

– Haluan tuoda SAMIin yhdes-sä tekemisen avointa ja positiivista kulttuuria, Pekonen avaa suunnitel-miaan.

– Tiimityöskentelyn kehittäminen, jaetun johtajuuden lisääminen, peda-gogisten menetelmien jalkauttami-nen ja arvojohtaminen, Pekonen lis-taa työnsarkansa painopisteitä.

– Yrityksiä kannustan olemaan rohkeasti yhteydessä meihin ja lait-tamaan osaamiskarttansa kuntoon. Meillä on olemassa runsaasti val-miita työkaluja, jotka sopivat tähän hetkeen, aina lomautettujen koulu-tuksesta lähtien, Sami Pekonen kan-nustaa

Työelämälähtöisyys korostuu entisestään ammatillisessa koulutuksessa. Kun koulutuksen pe-rusopetuksen aloituspaikat ovat laskussa, on toimintoja tehostettava, painopistettä muutettava ja osaamisen kehittämisestä on tulossa entistä tärkeämpi ammatillisen koulutuksen peruspilari. Tämä edellyttää entistä avoimempaa yhteyttä yritysten ja oppilaitosten välille, sekä uusia toimi-via kumppanuusmalleja, SAMIn uunituore apulaisrehtori Sami Pekonen linjaa tulevaisuutta.

ARTO TOLVANEN

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTON UUSI APULAISREHTORI SAIM PEKONEN vannoo muutosjohtamisen ja työelämälähtöisyyden nimiin.

”Uudet opetus-suunnitelmat ovat oltava käytössä am-matillisissa oppilai-toksissa 1.8.2015 alkaen.”

UUSI LOGISTIIKKAHALLI vihitään käyttöön syyskuussaSavonlinnan ammatti- ja aikuisopisto investoi vahvasti tulevaisuuteen. Oppilaitoksen uusin rakennus logistiikkahalli oli koulu-tuskuntayhtymälle 3,1 miljoonaa euron investointi. Hallin pinta-ala on 1769 m2 ja tilavuus 11 705 m3. Lisäksi piha-aluetta uusittiin ajoharjoittelukentäksi. Logistiikkahallissa on moderni lastauslaituri, koulutustiloja ja mm. isojen yhdistelmäajoneuvojen pesuhalli. – Tulemme tarjoamaan paikallisille autoilijoille myös mahdollisuutta pesettää ajoneuvonsa uudessa pesuhallissamme, koulutus-päällikkö Raija Peippo. – Muutenkin yhteistyö alan toimijoiden kanssa on tiivistä, Peippo jatkaa. Pääurakoitsijana logistiikkahallin rakennustyömaalla toimi Lujatalo Oy.

Suomen kunnilla on tällä hetkellä yhteensä 420 792 työntekijää. Kuntien miljardin euron säästötavoite on jäämässä puolitiehen. Suomi ottaa valtavasti lisää velkaa kun julkinen sektori on suhteettoman suuri.

TIESITKÖ ETTÄ

6 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Koulutus

Mikkelin Ikääntyvien yliopiston suunnittelu/järjestäjät

Mikkelin kansalaisopisto järjestää koulutusta, jonka painopiste-alueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämän-hallintaa ja terveyttä edistävät aineet.Lisätietoja: kansalaisopisto.mikkeli.fi

Mikkelin kesäyliopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää avointa korkea-kouluopetusta sekä työelämässä tarvittavaa ammatillista täydennyskoulutusta.Lisäksi kesäyliopisto järjestää muuta alueensa väestön sivistys- ja osaamistarpeisiin vastaavaa korkeakoulutasoista koulutusta.Lisätietoja: mikkelinkesayliopisto.fi

Ikääntyvien yliopistotoiminnasta lisätietoja antaa Mikkelin kesäyliopiston toiminnanjohtaja Helena Sjöstedthelena.sjostedt@mikkelinkesayliopisto.fi tai puh. 050 594 9044

MIKKELINKESÄYLIOPISTO

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Useasti laatupalkittu SAMI on koulutuspalvelujen kautta mukana luo-

massa seudullista elinkeinoa ja kehittämässä osaamista tarjoamalla

niin valmiita kuin räätälöityjäkin koulutuksia yrityksille.

Yritysneuvoja Anne Mutka

Aikuiskoulutus- ja kehittämispalvelut

puh. 044 550 6498

anne.mutka@samiedu.fi

www.samiedu.fi

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Yritysasiamiehemme liikkuu yrityksissä ja tuo yrittäjien koulutus- ja

kehittämistarpeet ja uudet ideat MAMKin eri alojen asiantuntijoiden

edelleen työstettäväksi sekä vie yrityksiin tietoa erilaisista koulutus-

mahdollisuuksista ja kehittämisratkaisuista.

Ota yhteyttä, mikäli haluat kehittää yritystäsi

kanssamme.

Yritysasiamies Minna Pasila

puh. 0503125109

minna.pasila@mamk.fi

www.mamk.fi

Etelä-Savon ammattiopisto

Autamme yrityksiä sopivan koulutusratkaisun löytämisessä. Toteu-

tamme yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ammattiosaamista

ja liiketoimintaosaamista tukevia koulutuspalveluita.

Yritysasiamies Teija Pylkkänen

puh. 044 711 5448

teija.pylkkanen@esedu.fi

www.esedu.fi

ProAgria Etelä-Savo, yrityspalvelut

Autamme yrityksen perustamisessa, toiminnan alkuvaiheessa,

yrityksen kehittämisessä ja uuden liiketoimin-

nan suunnittelussa. Palvelut on tarkoitettu

erityisesti maaseudun yrityksille, moninaisille

maatiloille ja alkaville yrityksille.

Yritysasiantuntija Kirsi Mättölä

puh. 0400 826 789

kirsi.mattola@proagria.fi

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Ruralia-instituutin tehtävänä on edistää maaseudun elinkeinoja ja

elinolosuhteita. Toiminnot tehtävän toteutta-

miseksi ovat tutkimus, opetus, kehittäminen ja

koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus

ja yhteistyö.

Koordinaattori Eeva Uusitalo

puh. 044 336 6910

eeva.uusitalo@helsinki.fi

RURALIA-INSTITUUTTI

Aalto-yliopiston kauppakorkea-koulun Pienyrityskeskus

Pienyrityskeskus – Yrittäjyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten

kehittäjäkumppani

Koulutuspäällikkö Marja Närhi

puh. 040 836 7870

marja.narhi@aalto.fi

www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Mikkelin kesäyliopisto

Aina uutta ja ajankohtaista – ympäri vuoden! Tarjoamme yritysten

henkilöstölle tietojen päivitystä ammatillisena täydennyskoulutuk-

sena sekä yliopistollisin arvosanoin. Laaja asiantuntijaverkostom-

me mahdollistaa myös yrityskohtaisten

koulutusten suunnittelun ja toteutuksen.

Toiminnanjohtaja Helena Sjöstedt

puh. 050 594 9044

helena.sjostedt@mikkelinkesayliopisto.fi

www.mikkelinkesayliopisto.fi

Yrittäjien kommentteja koulutuksista

”Kurssi oli nimeään monipuoli-

sempi ja toi esiin uusia näkökul-

mia myös tuttuihin asioihin - voin

suositella sitä sekä erityisesti

aloitteleville/aloittaneille, kuin

myös pitkään yrittäneille.

Tällaisten kurssien toinen tärkeä

anti on tutustuminen & verkostoi-

tuminen toisten yrittäjien kanssa,

kurssi mahdollistaa myös sitä.”

PASI HINKKURI

”Innostuin ensiksi mukaan

Pienyrityskeskuksen järjestämäl-

le kurssille, jossa perehdyttiin

venäläisen toimintakulttuurin eri-

tyispiirteisiin. Tutuiksi ovat tulleet

myös venäjän kielen koulutukset

sekä Mikkelissä että Pietarissa.

Opiskelu on ollut tehokasta

ryhmässä, jossa on muitakin

yrittäjiä.”

MARKO PALHOMAA, PALHOMAA OY

”PPO antoi käytännönläheisesti

ja innostavasti perspektiiviä ja

lisäoppia omaan asiakaspal-

velutyöhöni. Koulutus auttoi

havainnoimaan omaa työtäni ja

kehittämiskohtia uudella tavalla.

Lisämausteena oli antoisaa kes-

kustella eri yrityksistä tulleiden

”kollegoiden” kanssa.”

JENNI WAHTERISTO KAKKARAMÄKI OY/ROCK AND LAKE

”Yliopisto-opintoja työn ohessa -

loistavaa!”

HANNA PARANTAINEN

Mentorointia ja keskustelukumppaneita

Kaikki lähti yrittäjien tarpeista, jotka tulivat esille yrittäjien huoles-ta miten löytää jatkajia ja uusia yrit-täjiä Pieksämäelle, hankkeen projek-tipäälliikö Riitta Forstén-Astikai-nen Esedusta selventää.

– Toteutimme nyt kevään aikana omat ammattivalmentajien vetämät mentoriohjelmat kokeneille yrittäjil-le, jotka toimivat mentoreina.

– Ensimmäiseen valmennusohjel-maan lähti mukaan 12 tulevaa men-toria, joita valmennettiin tehtävään viitenä päivänä, Forstén-Astikainen valaisee. Kisällipuolelle on ilmoit-tautunut vastaavasti 10 halukasta yrittäjää. Osa heistä on keväällä val-mistuneita yrittäjäkurssilaisia ja osa aloittavia yrittäjiä. Eniten tunnutaan kaipaavan keskustelukumppania ja sparraajaa, oltiinpa sitten missä ta-hansa yrityksen eri elinkaaren vai-

heessa tahansa, Astikainen valottaa. Ammattivalmentajat Joni Kauha-nen ja Jari Huotari toivat mukaan oikeaa asennetta, Astikainen iloitsee. Valmennusohjelma sisältää myös mestarien ja kisällien yhteiset tapaa-miset eli senssit.

Tuumasta toimeen

– Vuosi sitten yrittäjän päivänä valtuutettujen kanssa käydyissä kes-kusteluissa syntyi yhteinen tahtotila edesauttaa jatkajien löytymistä yri-tyksiin, Pieksämäen yrittäjien pu-heenjohtaja ja itsekin mentorikoulu-tettava Arto Sepponen kertoo.

– Kaupunki halusi olla mukana tällaisessa projektissa, mistä olem-me myös kovin otettuja ja kiitollisia, Sepponen jatkaa.

– Tällä viikolla kokoonnumme mentoreiden ja kisällinen kanssa en-simmäistä kertaa yhteiseen mento-rifoorumiin yritystalolle, Sepponen paljastaa.

– Tämän pilottiprojektin pohjalta teemme viilaukset jatkokehitystyötä varten, mutta uskon vahvasti, että ki-sälliporukasta löytyy vahvoja yrittä-jiä omaan yritystoimintansa kehittä-miseen tai jatkajaksi luopuviin yrityk-siin, Sepponen iloitsee.

Esedun koulutustuotteeksi

Mestari – Kisälli –koulutukses-ta saadut hyvät kokemukset poikivat projektille myös jatkoa.

– Tuotteistamme ohjelman Esedun koulutustuotteeksi ja tarjo-amme mallia myös muille eteläsa-volaisille yrittäjäyhdistyksille, Riitta Forstén-Astikainen paljastaa.

– Tuotteesta tulee ehkä myös ns. vapaan koodin tuote, jota voi vapaas-ti hyödyntää ja jalostaa, Astikainen kaavailee. Halukkaat yrittäjäyhdis-tykset voivat kysellä lisää ohjelmas-ta allekirjoittaneelta esimerkiksi säh-köpostilla: riitta.forsten-astikainen@esedu.fi tai 050 389 1246.

Ammatillisen tiedon jakaminen organisaatiossa on hoidettu perinteisesti mestarilta kisällille. Op-pipoika tai –tyttö on saanut osaamisen perusteet kokemuksen tuomalla rintaäänellä. Omistajan-vaihdostilanteissa ja yritystoimintaa aloittavien sparraamisessa samaa menetelmää on aloitettu hyödyntää Esedun Pieksämäen yrittäjien kanssa masinoimassa hankkeessa.

Pieksämäellä avataan uusia uria

Mestareilta kisälleille

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖRiitta Forstén-Astikainen

74/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Jokaisella yrittäjillä on vaihdos edessä

Yrityksen pitää olla aina myyn-tikunnossa. Tänä päivänä peruste-taan jo entistä enemmän yrityksiä, jotka ovat suunniteltu jo perustamis-

vaiheessa myytäväksi 5 – 10 vuoden sisällä. Muutokseen on jo alun perin varauduttu. Pitkän yrittäjätaipaleen luopumiset ovatkin aina haastavam-pia. Myyntivalmiita yrityksiä, jossa omistaja suunnittelee luopumista tai myymistä arvioidaan olevan Suomes-sa noin 35 000. Osassa luopumisvai-heen yrityksissä yrityksessä ei ole mi-tään ostettavaa kun esimerkiksi osaa-minen katoaa yrittäjän lopettamisen myötä. Potentiaalisten jatkajien seu-lominen on joka tapauksessa avain-asioita.

Pehmeät arvot vaikuttavat päätöksiin

Yrityksen numeraalinen arvon-määritys ja verokysymykset ovat

helppoja yrittäjän ihmisläheisten ja henkilökohtaisten arvojen sekä miel-tymystekijöiden rinnalla. Mitä yrittä-jän päässä liikkuu luopumispäätöstä tehtäessä? Miten perhe suhtautuu ti-lanteeseen? Ketä vaihdos koskettaa? Kenen kanssa vaihdosta voi suunni-tella?

– Suomalaisissa perheissä ei näis-säkään asioissa ole perhekeskustelu-malleja olemassa, ja usein juuri siksi prosessi ei etene, KTK Riitta Kor-pela Viasensus Oy:stä.

– Tarvitaan mentorointia, moti-voimista, muutosjohtamista, vertais-tukea, keskusteluja…, Riitta Korpe-la listaa.

– Olen tutkinut runsaasti erilaisia omistajanvaihdostilanteita lopputyö-täni varten. Lisäksi Suomen omista-

janvaihdosseuran jäsenet ovat hy-viä sparrauskumppaneita omistajan-vaihdostilanteisiin. Riitta Korpela toimii omistajanvaihdosseuran pu-heenjohtajana.

Mistä lisää vauhtia omistajanvaihdoksiin?

– Luopuvien ja uusien yrittäjäkan-ditaattien kohtaamisia pitää lisätä. Luopumisten ennakointiin ja suun-nitteluun on panostettava huomat-tavasti enemmän. Ymmärrystä osa-puolten psykologisiin prosesseihin on myös lisättävä. Sukupolvenvaihdos-ten perintäveroasiat on saatettava pi-kaisesti nykypäivän vaatimusten mu-kaisiksi, Riitta Korpela luettelee.

– Kouluihin tarvitaan myös li-

sää yrittäjiä puhumaan yrittämises-tä, Korpela jatkaa. Valtakunnallinen omistajanvaihdosseminaari pidetään Helsingissä 11.11.2014 ja kaikille ete-läsavolaisille omistajanvaihdoksista kiinnostuneille on tarjolla Mikkelis-sä 23.9. Valmistautuminen omista-janvaihdoksiin –koulutuspäivä.

ProAgria Etelä-Savo

Järjestäjä: Kilpailukykyä eteläsavolai-

seen maaseutuyrittämiseen - hanke.

� Talouden ABC 17.9. kello 9-13.

Pieksämäki.

Lisätiedot: Kirsi Mättölä, puh. 0400

826 789, kirsi.mattola@proagria.fi

� Luvanvarainen liikenne ja kuorma-

ja linja-autokuljettajien ammatti-

pätevyys -info 16.9.2014 klo 13-16,

Juva.

� Laatu näkyväksi - kotityöpalvelui-

den omavalvonta -info.

f 7.10. klo 13-16 Savonlinna

f 28.10. klo 13-16 Mäntyharju

f 30.10. klo 13-16 Pieksämäki

Lisätiedot: Suvi Korhonen, puh. 043

824 9505, suvi.korhonen@proagria.fi

Savonlinnan ammatti- ja

aikuisopisto

Esimerkkejä syksyn koulutustarjon-

nasta:

� Työelämä on taitolaji, 30.9., 4.11.

� Vahvuuksien tunnistaminen

- voimavaralähtöisyys asiakas-

työssä, 28.10., 16.12.

� Voimavaravalmennus, 16.10.,

11.12.

Lisää lisä- ja täydennyskoulutuksia:

www.samiedu.fi -> koulutuskalenteri

Aalto-yliopiston kauppakorkeakou-

lun Pienyrityskeskus

� Matkailutuotteiden markkinointi

ja myynti venäläisille asiakkaille

11.9.2014, Rantasalmi

� Palveluratkaisut – uudistuvan

liiketoiminnan ja kasvun tukena

23.9.-16.12.2014, Mikkeli

� Venäjän kielen intensiivikurssi

29.9.-3.10.2014, Pietari

� Yrittäjyyden puutarha: Yrittäjäksi

valmennukset 30.9.– 9.12.2014,

Mikkeli ja Pieksämäki

� Nettimarkkinointi Venäjällä

7.10.2014, Rantasalmi

� Kontakti- ja verkostoitumismatka

Pietariin 15.10.–17.10.2014, Pietari

� Nettimarkkinointi kuntoon – lisää

venäläisiä asiakkaita! 29.10.2014,

Pieksämäki

� Venäjän kielen tehovalmennus

18.–19.11.2014, Mikkeli

� Biznes po-russki ja Luova Suomi

Etelä-Savo – hankkeiden päätös-

seminaari 27.11.2014, Mikkeli

� Esimiestyön ja Johtamisen kehit-

täminen

� Asiakkuuksien ja myynnin kehit-

täminen

� Yrityksen talouden hallinta

Lisää valmennuksia:

www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Mikkelin ammattikorkeakoulu

� Hyvinvointiyrittäjyys 4 op, 27.10.-

19.12.2014, Savonlinna

� Strateginen johtaminen 3 op,

6.10.-28.11.2014, verkko-opintoina

� Sosiaali- ja terveysalan esimies-

koulutus 5 op, 2.10.-11.2.2015

� Sukupolvien välinen johtaminen 5

op, 27.10.-19.12.2014, Mikkeli

� Sähköisen palvelun laadun

edellytykset YAMK 5 op, 10.10-

19.12.2014, Mikkeli

� Palvelutalous ja palveluliiketoi-

minnan kehittäminen YAMK 5 op,

14.11.-19.12.2014, Mikkeli

� Konseptointi ja tuotteistaminen 5

op, 27.10.-19.12.14, Mikkeli

� Sopimusjuridiikka 5 op, 10.10.-

30.11.2014, Mikkeli

Lisätiedot:

www.mamk.fi > koulutuskalenteri

Etelä-Savon ammattiopisto

� Paremman Palvelun Osaaja®

-koulutus, 7.11., 14.11., 21.11.,

Mikkeli

� Esimiespolku, verkko-opintoina,

Non-stop, käynnissä:

f Liiketoimintaympäristö ja

operatiivinen johtaminen

f Yrityksen strateginen johta-

minen

f Yrityksen lainsäädäntö

f Henkilöstön johtaminen ja

kehittäminen

f Talouden johtaminen - budje-

tointi, tunnusluvut, tuotta-

vuus, kustannukset

f Talouden johtaminen - ris-

kienhallinta, investoinnit,

analyysit

f Markkinoinnin tehosparraus

� Esimiespolku, verkko-opintoina,

Non-stop, tulossa:

f Tuotteistaminen

f Myynnin johtaminen

f Asiakkuuksien johtaminen

f Eettinen ja laatujohtaminen

f Projektien hallinta ja johtaminen

f Luovuus, innovatiivisuus ja tek-

nologiaosaaminen

f Verkostoyhteistyö

f Yrityksen kansainvälistyminen

� Venäjää asiakaspalveluun verkko-

opiskeluna, 2.10- 11.12.2014

� Työpaikkaohjaajakoulutus, Mikkeli

30.10.-11.12.2014

� Työpaikkaohjaajakoulutus, Piek-

sämäki 2.10.-20.11.2014

� ”Uutta kipinää työyhteisöön” -

Työhyvinvointipäivä yrityksille ja

yhteisöille, Pieksämäki

� Tuotteistaminen webinaari 16.9.

klo 14-15, lähiopinnot, 16.10.,

17.10.

� Myynnillä Menestystä – tilaisuus

11.11. alkaen klo 17

Lisätiedot: www.esedu.fi/tyoelamalle

MIkkelin kesäyliopisto

Ammatillinen täydennyskoulutus

� Osinkoverotus ja muu varojenjaon

verotus 26.9.2014

� Hyvinvointiteknologia asiakkaan

parhaaksi 15.10.2014

� Ajankohtaista taloushallinnosta

1 pv/syksy 2014

� Velkajärjestelylain muutokset

1.1.2015 alkaen, koulutuspäivä

2.2.2015

Avoin yliopisto

� Henkilöstöjohtamisen perusopin-

not 28 op (JY)

� Johtaminen aineopinnot

30 op (UEF)

� Kauppatiede perusopinnot

30 op (UEF)

� Markkinointi aineopinnot

30 op (UEF)

� Työ- ja organisaatiopsykologian

perusopinnot 25 op (UEF)

Lisätiedot:

www.mikkelinkesayliopisto.fi

Etelä-Savon TE-toimisto ja

Uusyrityskeskus Dynamo

� Minustako Yrittäjä – infot 1.9.,

6.10. ja 3.11. klo 17:00, Yrityspalve-

lukeskus, Mikkeli

Riitta Korpelan koulutusmallilla tähtäimessä:

Onnistuneita omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia Yrityskauppa ja sukupolvenvaihdos ovat iso mahdollisuus. Muutostilanteessa psykodynaamiset asiat muodostavat useimmiten suurimman kynnyksen. Valmentavalla mentoroinnilla ja vertaistuella on aikaansaatu onnistuneempia suku-polvenvaihdoksia ja tyytyväisempiä yrityskaupan osapuolia.

ARTO TOLVANEN

PUHEENJOHTAJA Riitta Korpela, Suomen Omistajavaihdosseura. Yrityspörssi.fi

- Oikea kauppapaikka yrityksen myyntiä tai ostoa suunnittelevalle!

Yritys-Suomi-ajankohtaisillat yrittäjille

� Valmistautuminen omista-

janvaihdokseen, 23.9.

� Keksintöasiat ja StartUp-

yritykset, 28.10.

� Yrityskummit ja hallitus-

partnerit, 25.11.

8 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Kohti yrittäjämäisiä oppimisympäristöjäOpetus- ja kulttuuriministeriön tavoite on yrittäjämäisen asenteen vahvistaminen Suomes-sa. Siksi mm. ammatillisessa koulutuksessa halutaan kehittää yrittäjämäisiä oppimisympäris-töjä ja saavuttaa näin parempi vastaavuus työn ja työelämän jatkuviin muutoksiin.

ARTO TOLVANEN

Miksi ja miten yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä?

Yrittäjämäisten oppimisympäris-töjen taustalla on lista selkeitä tavoit-teita: oma-aloitteisuuden kehittämi-nen, motivaation ja tehokkuuden li-sääminen, projektin- ja riskienhallin-takyvyn kehittyminen, luottamuksen lisääminen omiin kykyihin, vastuun-tunnon kasvaminen ja opiskelijan aktiivisuuden stimulointi. Tiivistet-tynä yrittäjämäisillä oppimisympä-ristöillä haetaan entistä parempaa vastaavuutta työn ja työelämän jat-kuviin muutostarpeisiin. Pelkkä yrit-täjämäinen oppimisympäristö ei kui-tenkaan riitä, vaan tarvitaan muutos myös opettajan työhön ja asennoi-

tumiseen. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta organisaattoriksi ja ohjaajaksi sekä oppimisympäristön suunnittelijaksi. Se vaatii tiedollista ja taidollista joustavuutta sekä opis-kelijan yksilöllisten tarpeiden huomi-oimista. Jatkuva vuorovaikutus opis-kelijan ja opettajan välillä on välttä-mätöntä ja on osattava kannustaa sekä antaa palautetta. Tärkeää on myös jatkuva kannustus luovuuteen.

Millainen on hyvä yrittäjä-mäinen oppimisympäristö?

Oiva esimerkki yrittäjämäises-tä oppimisympäristöstä ovat pop up ravintolat. Niissä voidaan kehittää kaikkia tavoiteltavia ominaisuuksia.

Vaikka oppimisympäristöjä on siir-retty yhä useammin yrityksiin tai paikkoihin jossa ao. ammattiryh-mä tulee työskentelemään, on tär-keä muistaa, että toimiva ympäristö ei ole pelkästään seiniä, eikä se vält-tämättä edellytä yrityksen tai osuus-kunnan perustamista. Tärkeintä on oikea asenne, luovuus ja tavoittei-den sisäistäminen. Nopeammin saa-daan aikaan parempia tuloksia uusia toimintamalleja hyödyntämällä sekä rakentamalla luovia oppimisympäris-töjä, kuin tavoittelemalla suuria in-vestointeja vaativia kokonaisuuksia. Työelämäyhteistyö on tässä kehitys-työssä ensiarvoisen tärkeää.

Tunnusomaista yrittäjämäisissä oppimisympäristössä

� Yrittäjämäinen ajattelu: tehokkuus, kustannukset, resurssit, kyseenalaistaminen

� Oma-aloitteisuus ja luovat ratkaisut (innovatiivisuus)

� Resurssien rajallisuus

� Toimiminen verkostona / yhteistyökumppaneiden kanssa

� Mahdollisuushakuisuus – mahdollisuuksien aktiivinen tunnistaminen

� Nopea reagointi, luottaminen intuitioon (kokemus)

� Edelläkävijyys

� Kustannusperusteisen hinnoittelun vaihtaminen asiakkaan saaman lisäarvon hinnoitteluun

� Vrt. yittäjämäinen markkinointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

� Oppiminen asiakkaalta – asiakas pidettävä lähellä

POIKKEA PUTIIKKIIN! Osta paikalliselta yrittäjältä ja euro paisuu kaksin -jopa kolminkertaiseksi.

POP-UP RAVINTOLA on erinomainen malli yrittäjämäisestä oppimisympäris-töstä.

94/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Lomasairastamisen loppulasku rassaa pk-yrityksiä

Sairaslomaansa siirtäneiden mää-rä on todella merkittävä ja se rassaa entisestään työnantajayritysten tiuk-kaa kannattavuutta. Siirto merkitsee yrityksille kaksinkertaista kustannus-rasitusta, kun ensin maksetaan saira-

usajan palkka ja myöhemmin loma-palkka.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvi-oi viime vuonna, että lainmuutokses-ta aiheutuu työnantajille vuosittaisia lisäkustannuksia yli 200 miljoonaa

euroa. Suomen Yrittäjät ohjeisti tuol-loin, että työpaikoilla on syytä tarkis-taa ja selkeyttää sairauspoissaoloihin liittyvät käytännöt ja pelisäännöt.

Yli 30 000 yrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaa sairaustapauksessa, sen en-simmäisestä päivästä lähtien, paljastaa Yrittäjäsanomien tuore verkkokysely.

Rantalan pisti koville järjestävän seuran puheenjohtaja Kari Kärkkäi-nen, jonka kilpailun viime minuuteil-la irtipäässyt lahnanköriläs varmis-ti voiton Rantalalle. Naisten sarjan kuningatar oli Onerva Pitkänen niin ikään Helsingistä, ja kun vieraat vei-vät myös joukkuekisan voiton oli Hel-sinkiläisten päivä Savonlinnassa täy-dellinen.

Kalaa ylös Olavinlinnan kupeesta

Kesä oli hehkeimmillään ja ooppe-rakauden jälkeen kalat olivat erityi-sen nälissään kansallismaisemassa. Riihisaaren rannoilta ongitussa kisas-sa saatiin neljää eri kalalajia Ranta-lan yhteissaalin määrän ollessa 3 300 g. Kuhannarraajana tunnettu Ranta-

la, joka uistelee kesäisin satamäärin merikuhia Lauttasaaren kupeesta, on myös armoitettu onkitaituri. Pääpal-kintona ollut viilennyskoneen lahjoitti kilpailuun Savonlinnan Lämpöpump-pu Oy.

Helsingin yrittäjien puheenjohtaja ja kova kalamies Pentti Rantala valloitti yrittäjien SM-onkikilpailun Savonlinnassa 9.8.2014.

Pentti Rantala Yrittäjien SM-onkikilpailujen voittajaksi

SM-ONKIKILPAILUN MITALIKOLMIKKO: hopeaa Kari Kärkkäinen (vas.), kultaa Pentti Rantala, pronssia Pauli Pitkä-nen (oik.).

– Tilalle tarvitaan saman verran uusia yrittäjiä, jos yritysten työpai-kat halutaan säilyttää, Suomen Yrit-täjien varatoimitusjohtaja Anssi Ku-jala sanoo. 2000-luvulla valtaosa yk-sityisen sektorin uusista työpaikoista syntyi pieniin ja keskisuuriin yrityk-siin. Yritysten määrällä on ratkaiseva

merkitys työpaikkojen säilymisessä.Kujalan mukaan Suomen Yrittä-

jien tavoitteena on nyt kertoa yhä useammalle nuorelle ja opiskelijal-le yrittäjyydestä houkuttelevana ura-vaihtoehtona ja pk-yrityksistä hyvinä työpaikkoina.

Opiskelijajäsen pääsee tutustumaan yrittäjyyteen

Kokopäiväopiskelija, joka on kiin-nostunut yrittäjyydestä ja haluaa kas-vattaa verkostoaan sekä lisätä tietout-taan yrittäjyydestä voi liittyä Suomen Yrittäjien jäseneksi.

– Tavoitteena on pitää opiskelija-toiminta mahdollisimman vapaana ja verkostomaisena. Jäsenyydessä

korostetaan opiskelijoiden innostus-ta ja intohimoa yrittäjyyttä kohtaan. Yrittäjäopiskelijoiden yhteisö on läs-nä niissä sähköisissä ympäristöissä, joissa nuoret ja opiskelijat ovat luon-nostaan, järjestösihteeri Päivi Laak-so sanoo.

Opiskelijajäsen pääsee osaksi nuorten yrittäjien ja opiskelijoiden yhteisöä, jossa voi kysyä yrittäjyydes-tä suoraan yrittäjiltä. Opiskelijajäsen saa paljon yrittäjyystietoa mm. uutis-kirjeessä ja Suomen Yrittäjien jäsen-lehdestä Yrittäjäsanomista. Lisäksi he saavat jäsenetuja Suomen Yrittä-jien yhteistyökumppaneilta.

Suomen Yrittäjiin voi tulla myös opiskelijajäseneksi. Tavoitteena on samalla löytää nykyisille yrityksille jatkajia, sillä Suomessa on yli 70 000 vähintään 55-vuotiasta yrittäjää. Heistä suuri osa siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmen vuoden aikana.

OPISKELIJAJÄSENYYS kannustaa yrittäjyyteen

Pk-yritysten hallitusten työskentelyä kehitetään Itä-Suomessa

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:n tavoitteena on luoda pk-yrityksis-tä vahva pohja Itä-Suomen talouden kasvulle ammattimaisen hallitustyös-kentelyn kautta. Hallituspartnerit Itä-Suomi ry perustettiin 2012. Se on osa valtakunnallisesti toimivaa Hallitus-partnerit verkostoa, johon kuuluu yh-teensä yli 300 jäsentä.

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:n toiminnanjohtaja on YTM, HHJ Pertti Haapakorva. Hän toimii

myös Pk-yrityksen Osaava hallitus -projektin projektipäällikkönä. Pro-jektin tavoitteena on lisätä tietoisuut-ta hallitustyön merkityksestä, sekä auttaa yrityksiä ja hallituspartnereita löytämään toisensa. Hallituksen roo-lin ja osaamisen vahvistuminen yri-tyksen kehittämisessä tukee alueelle suuntautuvien investointien kasvua, sekä uusien työpaikkojen syntymistä.

Maanantaina 15.9.2014 klo 9.30 – 15.00 Opetusravintola Paviljongilla, Myötätuuli-auditoriossa, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna. Puhujina mm. Juha Rehula, Pirjo Stubbe ja Heli Järvinen. lmoittautumiset 10.9.2014 mennessä Heli Inkiselle, heli.inkinen@samiedu.fi

VALMISTAUTUMINEN OMISTAJAN-VAIHDOKSEEN

Tunteiden vuoristorata

Aika: Tiistai 23.9.2014 klo 17.00- 19.30, kahvit klo 16.45

Paikka: Yrityspalvelukeskus, Porrassalmenkatu 29, Mikkeli* Keitä vaihdos koskettaa? Keiden kanssa tulisi keskustella? * Vaikutuspiiri on laaja - perhe, avioehto, talous, arvostus ja roolit, sosiaaliset verkostot?* Vaihdoksen ajoitus - aloita ajoissa* Valmistautuminen ja selkeä suunnitelma vaihdokseen * Roolit vaihtuvat* Vaihdoksen kova ja pehmeä puoli * Miten valta ja vastuu jaetaan?* Päätös ja toteutus

Puhujana KTK Riitta Korpela, Viasensus, jonka erikoisosaamisena on psykologiset ja emotionaaliset prosessit yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa. Mukana myös Sinikka Hiidenmaa, Mikkelin Tilitoimisto Oy ja Harri Skopa, Asianajotoimisto Lindblad Oy.

Ilmoittautumiset 16.9.2014 mennessä: http://tinyurl.com/YS14Syyskuu Lisätietoja: Teija Pylkkänen, teija.pylkkanen@esedu.fi ja Rauno Suoniemi, rauno.suoniemi@miset.fi

Tilaisuuden tarjoavat Misetin Onnistunut Omistajanvaihdos-hanke ja Esedun Vaihtoaskel -hanke.

Toiminnan tavoitteena on:

� Kehittää hyvää, ammatti-

maista ja eettistä hallitus-

osaamista

� Korostaa tehokkaan halli-

tustyöskentelyn merkitystä

� Järjestää hallitusosaami-

seen liittyviä koulutus-,

info- ja keskustelutilai-

suuksia

� Tarjota yritysten hallituk-

siin osaavia ja kokeneita

hallitusosaajia

TULEVAISUUDEN HOIVAYRITTÄJYYS -SEMINAARI

”Opiskelijajäsen pääsee osaksi nuor-ten yrittäjien ja opiskelijoiden yh-teisöä, jossa voi ky-syä yrittäjyydestä suoraan yrittäjiltä.”

Punaisen piipun kievarilla, Kauraleiväntie 10, 51760 Nuutilanmäki

ETELÄ-SAVON YRITTÄJIEN SYYSKOKOUS 15.10.2014

10 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Raha & Talous

Elokuussa nähdyn lyhy-en korjausliikkeen jälkeen osakkeet ovat olleet jälleen nousutrendillä. Mediassa

kiistellään kiihtyvällä vauhdilla, ovat-ko osakkeet jo ylihinnoiteltuja, vai vie-läkö nousuvaraa on jäljellä Yhdysval-tojen osakeindeksien kolkutellessa ennätystasojaan.

Suomen talouskehitys ei ole vielä kesänkään aikana näyttänyt merkke-jä paremmasta. Vientivetoinen Suo-mi kärsii edelleen euroalueen hei-kosta taloustilanteesta ja perinteis-ten toimialojen rakennemuutoksista. Suomen tilannetta ei helpota Ukrai-nan kriisin aiheuttamat kauppapa-kotteet Venäjälle. Erilaisten arvioi-den mukaan kriisin vaikutus saattai-si olla Suomen bruttokansantuottee-seen jopa 0,5-1,0 prosenttia vuodessa, mikäli kauppapakotteet jatkuvat seu-raavat 12 kuukautta. Kuluvan vuoden talouskasvuennuste on Suomelle jo käytännössä miinusmerkkinen. Yri-tysten näkökulmasta toisen neljän-neksen tuloskausi sujui tuloskasvun näkökulmasta kohtuullisella tasolla, mutta liikevaihtojen kasvua saadaan vielä odotella.

Euroalueen heikko kasvukuva sai edelleen jatkoa kun kasvuveturi-na pidetyn Saksan talouskasvu pai-nui yllättäen 0,2 prosenttia miinuk-

selle alkuvuoteen verrattuna, koko alueen kasvun jäädessä nollaan pro-senttiin. Lisäksi Argentiinan maksu-kyvyttömyys sekä Portugalin pankki-sektorin huolet muistuttivat sijoitta-jia, että rahoitusmarkkinoiden riskit eivät ole kadonneet. Euroopan kes-kuspankki julkisti kesäkuussa tukun rahapoliittisia toimenpiteitä inflaati-on ja talouskasvun kiihdyttämiseksi. Samalla otettiin ensiaskeleet määräl-lisen elvytyksen suuntaan myös euro-alueella. Odotukset löysänä jatkuvas-ta rahapolitiikasta antavatkin vahvan selkänojan osakekurssien nousun jat-kumiselle. Vaihtoehtoiset tuotonläh-teet ovat vähissä korkotason pysytel-lessä äärimmäisen alhaisena.

Yhdysvalloissa talouskehitys on ol-lut kesän aikana hyvää. Heikosta al-kuvuodesta huolimatta Yhdysvaltain bruttokansantuote kasvoi toisella nel-jänneksellä 4 % verrattuna vuoden-takaiseen. Kasvua tukivat erityises-ti maan vahva yksityinen kulutus ja investoinnit. Talousluvut ovat olleet rohkaisevia laajasti niin työllisyydes-sä, teollisuudessa kuin asuntomark-kinoilla. Menneestä tuloskaudesta päätellen myös yritysten taloustilan-ne Yhdysvalloissa on tällä hetkellä va-kaalla pohjalla.

Oman paineensa osakemarkkinoil-le tuo odotukset Fedin rahapolitiikan

kiristämisestä. Arvopapereiden os-to-ohjelma päättyy näillä näkymin lokakuussa ja sijoittajat kuuntele-vat kuumeisesti keskuspankkiireiden kommentteja ohjauskoron nostojen aloittamisesta. Keskuspankkien vuo-tuisessa Jackson Holen kokouksessa kuultiin viikonvaihteessa osakemark-kinoiden näkökulmasta ristiriitaista viestiä. Fedin pääjohtaja Yellen uu-moili, että keskuspankki saattaa nos-taa korkoja odotettua aikaisemmin. Toisaalta hän sanoi maan työmarkki-noiden toipumisen olevan vielä kes-ken. Euroopan keskuspankin pääjoh-taja Mario Draghi sitä vastoin kertoi olevansa huolissaan matalasta inflaa-tiosta ja antoi ymmärtää keskuspan-kin olevan askeleen lähempänä mää-rällistä elvytystä.

Mikäli Yhdysvaltain talouskehitys jatkuu positiivisella uralla, keskus-pankkien rahapolitiikka säilyy elvyt-tävänä sekä Ukrainan kriisi jatkuu il-man uusia merkittäviä shokkeja, us-komme että osakkeet jatkavat maltil-lista nousua kohti pimenevää syksyä.

MIKKO MYLLYLÄ

OP-PRIVATE VARAINHOITAJA

SUUR-SAVON OP

Kuluva kesä on ollut sijoitusmarkkinoilla kaksijakoista aikaa. Osake-markkinat ovat saaneet tukea odotuksia paremmasta tuloskaudesta ja kevyenä jatkuvasta rahapolitiikasta. Geopolitiikka, Lähi-itä, Ukrainan tilanne sekä kauppapakotteet ovat puolestaan luoneet säröjä sijoittaji-en riskinottohalukkuuteen.

Syystuulia sijoitusmarkkinoilla

VARAINHOITAJA MIKKO MYLLYLÄ huolehtii siitä, että varainhoidon osaamista on tarjolla Suur-Savon OP:n Juvan ja Pieksämäen konttoreissa.

Pankkitunnilla ei haukotellaLyseon koulun 9G-luokka kuuntelee hiljaa, kun Suur-Savon Osuuspan-kin rahoituspäällikkö Anu Poikela puhuu. Pankki hoitaa osansa yhteis-kuntavastuustaan tarjoamalla vuosittain kaikille mikkeliläisille yhdeksäs-luokkalaisille oppitunnin, jonka tarkoitus on herättää nuoret pohtimaan omaa rahankäyttöään ja taloudenhallintaa.

MERVI SENSIO

Lyseon koulun yhdeksäsluokka-laiset Wilma Silvennoinen, Amanda Hyttinen, Kati Pulkkinen, Viivi Solo-nen ja Sanni Kiukas pitivät vierailua pankissa ihan oikeasti hyödyllisenä. Tyttöjen mielestä mielenkiintoisim-pia asioita olivat opintolaina, pikavip-pien ja pankin lainan ero, luottotieto-jen merkitys ja pankki työpaikkana.

– Luottotietoja ei kannata menet-tää, koska se vaikuttaa elämään pit-käksi aikaa, muistaa Kati Pulkkinen tunnin jälkeen.

– Ja pikavippejä ei kannata ottaa. Pikavipin ja pankin lainan ero oli yl-lättävä, Wilma Silvennoinen toteaa.

– Mua jäi kiinnostamaan pankki

työpaikkana. Palkkakin on suht hyvä. Ehkä vähän kiinnostuin alasta, Aman-da Hyttinen pohtii.

Tytöt pohtivat omaa rahankäyttö-ään, säästämistä ja lainaamista. Wil-ma saa rahaa vanhemmiltaan hyvistä koenumeroista ja kesätöistä. Viivi So-lonen vetää kerhoa ja saa siitä palk-kaa. Osa rahoista menee säästöön.

– Mä säästän pahan päivän varalle, hymyilee Wilma.

– Ja mä säästän rahaa matkaa var-ten. Joskus tosin tuntuu, että rahat karkaavat käsistä melkein huomaa-matta, pohtii Viivi.

Joskus rahat myös loppuvat. Silloin on oltava ilman tai lainattava tosi tar-

peeseen. Tytöt ovat myös lainanneet rahaa kavereille, mutta ovat siinä var-sin tarkkoja. Esimerkiksi Sanni Kiu-kas lainaa rahaa vain luotetuille ka-vereille.

– Joo, hyvälle kaverille uskaltaa lai-nata, nyökyttää Amanda Hyttinen.

– Sellaiset alle parinkympin lainat on suht helppo saada takaisin, toteaa Kati Pulkkinen.

Omaa rahankäyttöä on siis tark-kailtava, tytöt tuumaavat. Tunnin ve-täjä rahoituspäällikkö Anu Poikela onnistui tehtävässään.

– Haluamme kertoa nuorille ta-lousasioista, koska ne ovat osa jokai-sen elämää.

� Suur-Savon Osuuspankin Mikkelin konttorilla käy joka vuosi 500-600 yhdeksäsluokkalaista oppimassa

talouslukutaitoa ja oman talouden hallintaan pankin oppitunnilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on Suur-

Savon Osuuspankin yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuutaan

� Yhteiskuntavastuu tarkoittaa, että yritys näkee toimintansa taloudelliset, sosiaaliset sekä ekologiset vai-

kutukset ja yrittää vaikuttaa niihin yhteiskunnan hyvinvointia edistävästi

� Pankin yhteiskuntavastuulla on merkittävä rooli yhteiskunnan vakauden edistäjänä

114/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

SijoitusiltaMaanantaina 22.9. klo 18.00Mikkeli, Kasarmin Kampus, Mikpolisali

• Tilaisuuden avaus

• Rahastoideat, uutena rahastona OP-Metsänomistaja

• Keskustelua pienen purtavan kera 18-18.30

• Sijoitusstrategia syksy/2014

Ilmoittautumiset ke 17.9. mennessä www.op.�/suur-savo (Tapahtumia ja tilaisuuksia kohdassa etusivun alareunassa) tai puhelimitse ma-pe klo 13-16 puh. 010 255 2317.

Tiistaina 23.9. klo 18.00Savonlinna, Savonniemen kampuksen auditorio

* Puhelut 010-numeroihin maksavat (sis. alv 24%) kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 € ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 €/puhelu+ 0,1717 €/min. (hinnat sis. alv).

Haluamme tarjota parasta osaamistaK

un Suur-Savon Osuus-pankkia perustettiin, lu-pasimme tarjota asiak-kaillemme finanssialan

parhaat asiantuntijapalvelut omassa maakunnassa, myös tulevaisuudes-sa. Finanssiala uudistuu koko ajan ja jatkuva opiskelu on tarpeen. Vuonna 2013 Suur-Savon Osuuspankissa to-

teutui yhteensä noin 700 koulutus-päivää, eli kolme päivää per henkilö. OP-Pohjola -ryhmän omat tutkinnot, kuten yritysliiketoiminnan perustut-kinto yrityspankeissa työskentelevil-le, ovat yksi esimerkki pitkäjänteises-tä panostuksesta oman henkilökun-nan osaamiseen, asiakkaiden hyö-dyksi. Erilaiset koulutukset ja työssä

oppiminen ovatkin tärkeitä keinoja maakunnallisen osaamisen ylläpitä-miseksi.

– Kannustamme kaikkia työnteki-jöitämme kouluttautumaan, kertoo yrityspankinjohtaja Tero Pulkki-nen, joka itsekin parhaillaan opiske-lee täydennyskoulutuksena MBA-tut-kintoa Aalto yliopistossa.

JATKUVAA OPPIMISTA – Suur-Savon OP:n yrityspankin ja Pohjolan väki koulutuksessa Kuus-Hukkalassa

SUUR-SAVON OSUUSPANKIN YRITYSPANKIN uutta ja nykyistä henki-lökuntaa Mikkelin konttorissa suunnittelemassa osaamisen kehittämistä ensi talven osalta: Anne Falck (vas.), Mira Pesonen, Tuula Kohvakka, Mira Nevalainen, Johanna Laakkonen, Hanna Pöyry ja Katja Ahonen.

ÄLYPUHELIMEN MERKITYS OMAN TALOUDEN HALLINNASSA KASVAAKysely osoittaa, että taloutta seurataan entistä aktiivisemmin. Vähintään viikoittain ta- loutta seuraavien osuus on kasvanut vuoden takaisesta 59 %:sta 65 %:iin. Talousaihei-den seuraaminen myös sosiaalisen median kautta on yleistymässä. Facebookin, You-Tuben ja Twitterin käyttö korostuu erityisesti nuorilla, joista puolet kertoo seuraavansa

talousasioita Facebookissa. Talousaiheiset keskustelupalstat, blogit ja LinkedIn herät-tävät alkavaa kiinnostusta tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Oman talouden seurantaa helpottava sovellus matkapuhelimessa tai tablet-laitteella on käytössä useammalla kuin joka kymmenennellä, nuorissa selvästi useammalla.

:

Kysy lisää meiltä tai vieraile osoitteessa op.fi/suur-savo

12 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Raha & TalousMiten käännämme henkilöstökuluja tuotoiksi?Pohjolan vakuutusturvaratkaisun pääpainona on auttaa pitämään yri-tyksen henkilöstö terveenä ja tuottavana sekä työympäristö turvallise-na. Hyvä vakuutusturva on tärkeä osa yrityksen elinehdoista. Omaisuu-den lisäksi on tärkeää turvata yrityksen tärkein voimavara eli henkilöstö ja omistajat. Henkilöstöstä huolestutaan usein vasta sitten kun riski on toteutunut.

– Tärkeää on riskien suunnitel-mallinen ennaltaehkäiseminen. Jo pienelläkin henkilöstön hyvinvoin-nin ja turvallisuuden parantamisella on iso merkitys yrityksen tuottavuu-teen. Vakuutusturva palkitsee ja mo-tivoi myös työntekijöitä. Yhden mo-tivoituneen työntekijän tehokkuus vastaa helposti usean tyytymättö-män työntekijän panosta, OP-Poh-jolan myyntipäällikkö Antti Roi-vio kertoo.

Sairauspoissaolojen syyt suu-rimmilta osin johtuvat sairauksista (82%). Seuraavina ovat vapaa-ajan tapaturmat (14%) ja kolmanneksi työtapaturmat (4%). Suurin osa yri-tyksistä on lakisääteisten tapatur-mavakuutuksien myötä varautunut siis vain neljään prosenttiin poissa-oloista. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300 € päivässä ja keskimäärin yksi työn-

tekijä on poissa 11 päivää vuodessa. Poissaolojen aiheuttama kustannus jo yhden henkilön osalta on n. 3 300 € vuodessa. Yrityksessä, jossa on 5 työntekijää yrittäjän lisäksi, kuluja tulee lähes 20 000 € vuodessa. Mi-käli voimme puolittaa tämän sum-man oikeiden vakuutusturvien ansi-osta, on vakuutus maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti, ja mikä pa-rasta, yrityksen kate paranee.

Nopeasti laadukasta hoitoa ja kumppanuusetuja

– Yhteinen intressimme on tii-vistää hoitoketjua, sillä yksikin sai-rauspoissaolopäivä on liikaa ja hoito-ketjun alkuun tai väliin ei saa jäädä turhia odotuspäiviä hoitoon pääsemi-seksi, vaan kaiken tulee sujua linjak-kaasti ja suunnitelmallisesti. Erityi-sen tärkeää on myös se, että Pohjo-

lan asiakkaana saat diagnoosin vam-man laadusta ja suunnitelman sen hoitamisesta jo saman päivän aikana. Tämä on avain siihen, että töihinpa-luu tapahtuu keskimääräisesti puolta nopeammin, Antti vakuuttaa.

– Keskittämällä vakuutukset ja pankkiasioinnin OP-Pohjolaan myön-nämme kumppanuusetuja. Yhtenä etuutena on perusterveysturva -va-kuutus työkykyisyysilmoituksella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhat vammat, jotka on ennen suljettu vakuutuksista terveysselvi-tyksen myötä, tulevat vakuutuksen korvauspiiriin ehtojen mukaisesti, Antti toteaa.

Lisäksi Pohjola antaa maksutta sähköisen riskienhallintajärjestelmän lakisääteisen tapaturmavakuutusasi-akkaan omaan käyttöön ja tekee hy-vinvointikartoituksen henkilöstöris-kien ennaltaehkäisemiseksi. Työn-

tekijöiden henkilöstöinfossa opas-tetaan, kuinka toimitaan vahingon sattuessa ja miten kukin omalta osal-taan voi parantaa työturvallisuutta.

Pohjolan Omasairaala puolittaa hoitoketjun pituuden

Pohjola Vakuutus Oy omistaa Omasairaalan. Tämä tarkoittaa asia-kaslupausta nopeasta hoitoonpääsys-tä ja ajan puolittamisesta hoitoketjus-sa. Asia on tärkeä työn tuottavuuden kannalta, koska pitkä sairauspois-saolo vaikuttaa tutkitusti myös mie-lialaan, ja tekee töihin paluun pal-jon vaikeammaksi. Tällöin tarvitaan usein työterveyshuollon apua töihin palaamisen onnistumiseksi.

Kutsumme kaikki yrittäjät aamubrunssille Suur-Savon Osuuspankkiin:

• 10.9.2014 klo 8 – 9.15 Pieksämäen konttorille, Kauppakatu 2, Pieksämäki

• 18.9.2014 klo 8 – 10 Savonlinnan konttorille, Olavinkatu 49, Savonlinna

Brunssin lomassa tärkeää tietoa uusista kassanhal-linta- ja sijoitusratkaisuista sekä neuvoja siihen, miten pidät henkilöstön terveenä ja tuottavana sekä työmiljöön turvallisena.

Tervetuloa!

Ilmoittaudu 3 päivää aikaisemmin, antti.roivio@pohjola.fi

YRITTÄJIEN AAMUBRUNSSI!

OP-POHJOLAN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ ANTTI ROIVIO esittelee Pohjolan Omasairaalan toimintaa.

Boostataanko siun pisnes?Myö mietitään mielellään miten siun virma pärjää parhaiten. Suunnitellaan ja valitaan vaihtoehtoja. Rakennettaan myyntiin ja viestintään parhaat työkalut, jotta sie menestyt pisneksessä. Tehhään töitä niin yhden ihmisen yritysten kuin miljardivirmojenkin kanssa, usseella toimialalla, nöyrästi ja tormakkaasti. Huolehittaan myynnin kehityksestä isolla sydämellä ja luovalla mielellä. Tiijjetään mikä toimii ja mihin kannattaa panostaa. Vastataan siun myynnistä ja menestyksestä, koko skaalalla. Kustannustehokkaimmin.

Tervetulloo asiakkaasemme. Hoijjetaan virman myynti- ja viestintämateriaalit kuntoon. Ollaampa Verkossa, printissä tai sähköisessä maailmassa.

Mainostoimisto Grafical Oy | Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna | 010 292 0330 | www.grafical.fi

Messuosastot myös avaimet käteen

Lehdet ja asiakaslehdet, sähköisenä ja printtinä

Automaattisesti päätelaitteen mukaan skaalautuvat verkkopalvelut

Let’s boost your business!4

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 6/2013Raha & Talous

Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Savonlinna

Punkaharju

Enonkoski

Savonranta

Pertunmaa

Sulkava

Kerimäki

Puumala

Juva

Hirvensalmi

Kangasniemi

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matka-puhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikköLKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjäLKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjäLKV

Tarja NykänenMyyntisihteeriKED

Eija RantalainenKiinteistönvälittäjäLKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjäLKV, KiAT

Anna-Katriina AnttonenMyyntisihteeri

Päivi HeikkinenMyyntipäällikköLKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjäLKV, DKK, MKT, MBA

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät! Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjäLKV, RIArto KurvinenKiinteistönvälittäjäLKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjäLKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtajaLKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjäLKV, kaupanvahvistajaLea PulkkinenMyyntipäällikkö

LKV, YKV

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551Tarja PulkkinenMyyntisihteeri

LKV

Matti TanhuamäkiKiinteistönvälittäjäLKV

Liisa HiltunenKiinteistönvälittäjäLKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjäLKV

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0400 476 089

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

2,0%

Tuottotilin korko jopa, lisäksi sijoitus osake-tai yhdistelmärahastoon,sijoitusvakuutukseen, indeksi- tai yrityskorkolainaan.

* Sijoituskohteen tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan. OP-sijoitusrahastoja hallinnoi

OP-Rahastoyhtiö Oy, sijoitusvakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus ja indeksilainojen

liikkeellelaskijana toimii Pohjola Pankki Oyj.

Tarjouksemme koskee vähintään 10 000 euron sijoitusta, josta 50 % sijoitetaan

yhdistelmärahastoon, sijoitusvakuutukseen tai indeksilainaan jaTalletuksen korko on kiinteä.

Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka. Tule meille tai soita 010 255 2601 ja kysy lisää!

Määräaikaiselle tuottotilille

50 %

Sijoitus- vaihtoehto*

50 %

Korko 24 kk

2,0 %

Korko

12 kk

1,7 %

määräaikaiselle tuottotilille.määräytyy sijoitusajan ja valitun vaihtoehdon mukaan.

osake- tai50 % Sijoituksen tuotto

Yhdistelmä-tarjous*: Yhdistelmä-tarjous*:

Yhdistelmätarjouksessa sijoitta-jalle räätälöidään juuri hänen riski-tasoonsa ja sijoitusaikaansa sopiva kokonaisuus. Ideana on se, että puo-let kokonaissijoituksesta talletetaan määräaikaistilille ja toinen puoli si-

joitustuotteeseen. Sijoitustuote voi olla yhdistelmä- tai osakerahasto, si-joitusvakuutus, indeksi- tai yrityskor-kolaina.Määräaikaistili on turvallinen, mel-ko lyhytaikainen sijoitus. Sijoitustuot-teen riskitaso, tuotto-odotus ja sijoi-tusaika riippuvat valitusta tuotteesta. Sijoitustuotevalikoimasta löytyy vaih-toehtoja niin varovaiselle kuin tuot-tohakuiselle sijoittajalle. Rahastojen avulla voi saada laajan hajautuksen eri omaisuusluokkiin ja markkinoil-le. Sijoitusvakuutuksen veroedut, ku-ten perintöveroetu, ovat muihin si-joitusvaihtoehtoihin verrattuna ver-taansa vailla olevia, joita sijoittajan kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Indeksilainat puolestaan soveltuvat pääomaturvansa vuoksi varovaiselle-kin sijoittajalle. Uutena vaihtoehtona yhdistelmätarjouksessa voi olla myös

yrityskorkolaina. Se sopii sijoittajalle, joka haluaa tavoitella hyvää ennalta määrättyä tuottoa ja joka ei pidä osa-kemarkkinoiden heilahteluista.Yhdistelmätarjouksen kokonais-tuotto-odotus on huomattavasti kor-keampi kuin pelkän määräaikaistilin. Tähän vaikuttaa sekä määräaikaisti-liosan erinomainen korkotaso että si-joitustuotteen määräaikaistilejä kor-keampi tuotto-odotus. Yhdistelmä-tarjouksen voi tehdä jo 10 000 eurol-la. Sijoitusneuvojamme konttorissa ja puhelimessa auttavat asiakkaitamme löytämään sopivan ratkaisun.

Soita ja varaa aika neuvotteluun 010 255 2601.

Haluatko tilivaroillesi parempaa tuottoa?Markkinakorot ovat pysyneet poikkeuksellisen pitkään matalalla tasolla eikä muutoksesta ole tietoa lähitulevaisuudessakaan. Matalat mark-kinakorot peilautuvat myös matalina talletuskorkoina. Moni sijoittaja pohtiikin nyt kuinka voisi saada tilivaroilleen parempaa tuottoa. Tähän ongelmaan voi löytyä ratkaisu yhdistelmätarjouksesta.

EIJA LIIMATAINEN SijoitusjohtajaSuur-Savon Osuuspankki

5

6/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

ARJA HAVERINEN

Arvokas metsäomaisuus kannat-taa turvata oikein mitoitetulla met-sävakuutuksella. Pohjolan metsäva-kuutus tarjoaa useita vaihtoehtoja. Metsää vakuutettaessa päätetään en-sin minkälaisten tuhojen varalta met-sä halutaan turvata. Metsän voi va-kuuttaa joko metsävakuutuksella tai

metsäpalovakuutuksella. Ne korvaa-vat, kun metsää tuhoutuu tietty vä-himmäismäärä. Pientä metsäalaa ja tonttimetsää (enintään 5 hehtaaria) varten on omat vakuutuksensa, jois-ta korvataan pienempiäkin vahinko-ja, ja tonttimetsän osalta otetaan huo-mioon myös maisema-arvot.Metsävahingot aiheuttavat monen-laisia taloudellisia menetyksiä met-sänomistajille. Vahingon johdosta metsän puut voivat tuhoutua tai tul-la käyttökelvottomiksi, tai puutavaran käyttötarkoitus voi muuttua. Myrskyn kaatamien tai osittain palaneiden pui-den korjuukustannukset voivat myös olla normaalia korkeampia. Vahingon johdosta puusto ei välttämättä ehdi kasvaa täysikasvuiseksi ja näin met-sästä odotettavissa ollut taloudellinen hyöty jää saamatta.

Metsävahinkojen korvaaminen

Korvattava puuston metsävahinko saadaan selville useimmiten vertaa-malla puuston arvoa ennen ja jälkeen vahingon. Vakuutusyhtiö korvaa va-hingon, mutta ei lunasta puuta. Tuho-alueen puut säilyvät metsänomistajan omaisuutena. Metsävahinkojen käsit-tely saattaa edellyttää paikallisen met-sänhoitoyhdistyksen tai metsäkes-kuksen ym. tekemää vahinkoarviota. Puustolle aiheutunut myrskyvahinko voidaan useimmiten käsitellä ilman vahinkoarviota, jos vahingoittuneita puita on enintään 100 kpl. Myrsky-vahingon enimmäiskorvausmääräk-si voi valita 16, 23 tai 32 €/kiintokuu-tiometri. Myös omavastuuvaihtoehto-ja on runsaasti. Omavastuuta nosta-malla vakuutusmaksu pienenee.

Metsän vakuuttaminen helppoa

Soita, poikkea Osuuspankissa tai nettisivuillamme ja kysy lisää suur-ten ja pienten metsien vakuuttami-sesta. Halutessasi hoidamme vakuu-tusyhtiön vaihdon puolestasi.

Vakuutusten keskittäminen kannattaa

Keskittämällä omat ja perheesi va-kuutukset Pohjolaan saat monia ra-hanarvoisia etuja. Lisää etuja saat kun keskität pankkiasiointisi Osuuspank-kiin. Voit mm. maksaa vakuutusmak-suja OP-bonuksilla.

Parasta turvaa metsällesiMiten vakuutus tehdään?Metsävakuutusta tehdessä tiedoksi tarvitaan: Vakuutuksenottajan sekä mahdollisten muiden edunsaajien tiedot Vakuutettavan metsätilan kunta, kiinteistötunnus ja pinta-ala

Vakuutuksen hintaan ei vaikuta puuston kehitysluokka, eikä vakuu-tusta tehdessä tarvita metsäarviota tai maastokäyntiä. Vakuutus-maksuun vaikuttavat metsän maantieteellinen sijainti sekä pinta-ala. Maksut on sidottu Metsäntutkimuslaitoksen laskemaan metsävakuu-tusmaksuindeksiin. Omavastuun voi asiakas määritellä välille 150 - 35 000 euroa. Metsävakuutusmaksun voi vähentää metsäverotuksessa ja vastaavasti vakuutuskorvauksesta pidätetään ennakkovero.

Palvelunumero Pohjolan vakuutus- ja korvauspalvelu 0303 0303 www.op.fi www.pohjola.fi

Tarjoamme joulun kunniaksi glögiä kaikissa konttoreissammema 23.12. aukioloaikojen puitteissa. Lämpimästi tervetuloa!

Rauhallista Joulua jaHyvää Uutta Vuotta 2014!

Käteistä lähikaupastaOP-Pohjola -ryhmän korteilla voi nostaa käteistä jo noin 700 K-kaupasta ja yli 140 Tokmanni-konsernin myymälästä. Palvelu on maksukorttiin liitetty palvelu, joka on täydentä-vä vaihtoehto käteisen rahan nostamiseen pankkikont-toreiden ja käteisautomaattien rinnalle. Se tuo jousta-vuutta asiakkaidemme palvelemiseen: voimme palvella asi-akkaitamme riippumatta pankkikonttorien aukioloajoista. Palvelun ja sen käytöstä maksettavan LisäPlussan piirissä

on yli 900 000 OP-Pohjola-ryhmän korttiasiakasta. Palvelu sopii erityisesti asiakkaille, jotka pääasiassa käyttävät kort-tia maksamiseen ja tarvitsevat käteistä vain satunnaisesti. Samalla asiakkaiden ei myöskään tarvitse enää erikseen mennä automaatille hakeakseen käteistä ennen kauppa-reissua.

Asiakas tunnistaa käteis-nostoa tarjoavan kaupan Osta&Nosta -tunnukses-ta. Rahaa voi nostaa vain korttiostosten yhteydessä OP-Visa Debit ja OP-Visa Credit -korteilla aina 200 euroon saakka. Alarajaa nostolle ei ole. Palveluveloitus on 50 senttiä nostolta. Nordean, Danske Bankin ja Osuuspan-kin K-Plussa-asiakkaat saavat nostoveloituksesta hyvityk-senä 100 K-Plussa LisäPistettä näyttämällä K-Plussa-kort-tia. Edun arvo vastaa 50 sentin palveluveloitusta.

Palvelusta hyötyvät niin asiakkaat, paikalliset kauppiaat kuin osuuspankit. Sen avulla asiakkaillamme on rahan-nostomahdollisuus sielläkin, missä Otto.-pisteelle tai pankkikonttoriin on pitkä matka. Lisäksi kauppiaat sääs-tävät rahahuollon kustannuksissa ja käteisen kierrätys on joustavaa.

Näin nostat käteistä kassallaEnnen kuin maksat ostoksesi, kerro kassahenki-lölle summa, jonka haluat nostaa tililtäsi. Hyväksy ostokset sekä nostosumma tunnusluvullasi (PIN). Saat kassahenkilöltä rahat sekä kuitin, jossa osto ja nosto näkyvät eriteltynä.

Palvelun käyttö on turvallista, ja hyväksyt aina noston PIN-tunnuksel-lasi. Kassanhoitaja ei näe asiakkaan tili- tai korttitietoja eikä K-ruoka-kaupoissa voi tallettaa rahaa eikä hoitaa muita pankkien tarjoamia palveluita.

4

Raha & Talous

Yhdessä hyvä tulee.

Paikalliset asiantuntijat!

Antti TinakariMyyntipäällikköLKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjäLKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjäLKV

Tarja NykänenMyyntisihteeriKED

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjäLKV, RIArto KurvinenKiinteistönvälittäjä

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjäLKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjäLKV, kaupanvahvistaja

MIKKELIPorrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjäLKV

Yhdistelmätarjouksessa sijoitta-jalle räätälöidään juuri hänen riski-tasoonsa ja sijoitusaikaansa sopiva kokonaisuus. Ideana on se, että puo-let kokonaissijoituksesta talletetaan määräaikaistilille ja toinen puoli si-

joitustuotteeseen. Sijoitustuote voi olla yhdistelmä- tai osakerahasto, si-joitusvakuutus, indeksi- tai yrityskor-kolaina.Määräaikaistili on turvallinen, mel-ko lyhytaikainen sijoitus. Sijoitustuot-teen riskitaso, tuotto-odotus ja sijoi-tusaika riippuvat valitusta tuotteesta. Sijoitustuotevalikoimasta löytyy vaih-toehtoja niin varovaiselle kuin tuot-tohakuiselle sijoittajalle. Rahastojen avulla voi saada laajan hajautuksen eri omaisuusluokkiin ja markkinoil-le. Sijoitusvakuutuksen veroedut, ku-ten perintöveroetu, ovat muihin si-joitusvaihtoehtoihin verrattuna ver-taansa vailla olevia, joita sijoittajan kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Indeksilainat puolestaan soveltuvat pääomaturvansa vuoksi varovaiselle-kin sijoittajalle. Uutena vaihtoehtona yhdistelmätarjouksessa voi olla myös

la. Sijoitusneuvojamme konttorissa ja puhelimessa auttavat asiakkaitamme löytämään sopivan ratkaisun.

Soita ja varaa aika neuvotteluun 010 255 2601.

Haluatko tilivaroillesi parempaa tuottoa?Markkinakorot ovat pysyneet poikkeuksellisen pitkään matalalla tasolla eikä muutoksesta ole tietoa lähitulevaisuudessakaan. Matalat mark-kinakorot peilautuvat myös matalina talletuskorkoina. Moni sijoittaja pohtiikin nyt kuinka voisi saada tilivaroilleen parempaa tuottoa. Tähän ongelmaan voi löytyä ratkaisu yhdistelmätarjouksesta.

EIJA LIIMATAINEN SijoitusjohtajaSuur-Savon Osuuspankki

MANTAN PUOTI

Loistava esimerkki

yhteistyöstä s. 13

TALOUDENTEKIJÄTEtelä-Savo • tiistaina 10.12.2013 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 6/2013

PLASTEP OYVuoden maakunnalli-

nen yritys s. 15

VALAMO Kansainvälistä

viiniosaamista s. 8-9

Team Finland kannustaa

Pk-yritykset kasvavat

nyt viennistä s. 3 JARI LEPPÄ Yrittäjän asialla s. 2

Jouluniloa ja tuloksellista

Uutta Vuotta!

5

Metsävahinkojen korvaaminen

Korvattava puuston metsävahinko saadaan selville useimmiten vertaa-malla puuston arvoa ennen ja jälkeen vahingon. Vakuutusyhtiö korvaa va-hingon, mutta ei lunasta puuta. Tuho-alueen puut säilyvät metsänomistajan omaisuutena. Metsävahinkojen käsit-tely saattaa edellyttää paikallisen met-sänhoitoyhdistyksen tai metsäkes-kuksen ym. tekemää vahinkoarviota. Puustolle aiheutunut myrskyvahinko voidaan useimmiten käsitellä ilman vahinkoarviota, jos vahingoittuneita puita on enintään 100 kpl. Myrsky-vahingon enimmäiskorvausmääräk-si voi valita 16, 23 tai 32 €/kiintokuu-tiometri. Myös omavastuuvaihtoehto-ja on runsaasti. Omavastuuta nosta-malla vakuutusmaksu pienenee.

Metsän vakuuttaminen helppoa

Soita, poikkea Osuuspankissa tai nettisivuillamme ja kysy lisää suur-ten ja pienten metsien vakuuttami-sesta. Halutessasi hoidamme vakuu-tusyhtiön vaihdon puolestasi.

Vakuutusten keskittäminen kannattaa

Keskittämällä omat ja perheesi va-kuutukset Pohjolaan saat monia ra-hanarvoisia etuja. Lisää etuja saat kun keskität pankkiasiointisi Osuuspank-kiin. Voit mm. maksaa vakuutusmak-suja OP-bonuksilla.

Parasta turvaa metsällesiMiten vakuutus tehdään?Metsävakuutusta tehdessä tiedoksi tarvitaan: Vakuutuksenottajan sekä mahdollisten muiden edunsaajien tiedot Vakuutettavan metsätilan kunta, kiinteistötunnus ja pinta-ala

Vakuutuksen hintaan ei vaikuta puuston kehitysluokka, eikä vakuu-tusta tehdessä tarvita metsäarviota tai maastokäyntiä. Vakuutus-maksuun vaikuttavat metsän maantieteellinen sijainti sekä pinta-ala. Maksut on sidottu Metsäntutkimuslaitoksen laskemaan metsävakuu-tusmaksuindeksiin. Omavastuun voi asiakas määritellä välille 150 - 35 000 euroa. Metsävakuutusmaksun voi vähentää metsäverotuksessa ja vastaavasti vakuutuskorvauksesta pidätetään ennakkovero.

Palvelunumero Pohjolan vakuutus- ja korvauspalvelu 0303 0303 www.op.fi www.pohjola.fi

Tarjoamme joulun kunniaksi glögiä kaikissa konttoreissammema 23.12. aukioloaikojen puitteissa. Lämpimästi tervetuloa!

Rauhallista Joulua jaHyvää Uutta Vuotta 2014!

Käteistä lähikaupasta -ryhmän korteilla voi nostaa käteistä jo noin 700 K-kaupasta ja yli 140

palvelu, joka on täydentä-vä vaihtoehto käteisen rahan nostamiseen pankkikont-

Se tuo jousta-vuutta asiakkaidemme palvelemiseen: voimme palvella asi-akkaitamme riippumatta pankkikonttorien aukioloajoista.Palvelun ja sen käytöstä maksettavan LisäPlussan piirissä

on yli 900 000 OP-Pohjola-ryhmän korttiasiakasta. Palvelu sopii erityisesti asiakkaille, jotka pääasiassa käyttävät kort-tia maksamiseen ja tarvitsevat käteistä vain satunnaisesti. Samalla asiakkaiden ei myöskään tarvitse enää erikseen mennä automaatille hakeakseen käteistä ennen kauppa-

Palveluveloitus on 50 senttiä nostolta. Nordean, Danske Bankin ja Osuuspan-kin K-Plussa-asiakkaat saavat nostoveloituksesta hyvityk-senä 100 K-Plussa LisäPistettä näyttämällä K-Plussa-kort-

134/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Yhdessä hyvä tulee.

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matka-puhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KED

Eija RantalainenKiinteistönvälittäjä

LKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV, KiAT

Anna-Katriina AnttonenMyyntisihteeri

Päivi HeikkinenMyyntipäällikköLKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

Tarja PulkkinenSihteeri

LKV

Matti TanhuamäkiKiinteistönvälittäjä

LKV

Liisa HiltunenKiinteistönvälittäjä

LKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

*Taloustutkimus Kiinteistönvälitysketjut

Helmikuu 2014

*Taloustutkimus Kiinteistönvälitysketjut

Helmikuu 2014

Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Puumala

Anttola

Haukivuori

Ristiina

Suomenniemi

JuvaSavonlinna

Kerimäki

Punkaharju

Enonkoski

Rantasalmi

Sulkava

Hirvensalmi

Kangasniemi

Pertunmaa

Savonranta

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0400 476 089

Markkinat maailmalla, osaaminen Suomessa

Yritys valmistaa innovatiivisia ke-mikaalien sekoitusjärjestelmiä pape-riteollisuuteen, joiden avulla voidaan vähentää prosessikemikaalien ku-lutusta sekä samalla vähentää myös merkittävästi prosessiin tarvittavan veden kulutusta. Yritys panostaa tut-kimukseen ja tuotekehitykseen mer-kittävän osan liikevaihdostaan.

Yrityksen valmistamia TrumpJet lisäaineiden ja kemikaalien sekoitus-järjestelmiä on toimitettu yhteensä noin 400 laitokseen 24 eri maassa. Yritys on alansa teknologia- ja mark-kinajohtajia. Yrityksen rekisteröimä TrumpJet -tuotebrandi tunnetaan hy-

vin kaikissa paperia tai kartonkia val-mistavissa maissa.

Kauppalaivalla yrittäjät viihtyvät

Tämän vuoden kauppalaiva kokosi risteilylle Oraviin ja illanviettoon noin 100 yrittäjää. Yhdessäolon lisäksi tar-joilla oli taikuutta, sillä savonlinnalai-nen Timo Leminen ihastutti osallistu-jat upeilla taikatempuillaan. Savonlin-nan seudun yrittäjien puheenjohtaja Kari Kärkkäinen oli tyytyväinen il-lan ohjelmaan ja tunnelmaan.

– Yrittäminen vaatii sitkeyttä ja sen vastapainoksi rentoutumista ja yhdes-säoloa, Kärkkäinen tiivisti.

Savonlinnan Seudun Yrittäjät ry palkitsi perin-teiseen tapaansa vuoden yrittäjän Kauppa-laivaristeilyn yhteydessä 22.8.2014. Voittaja, 101 patentin innovatiivinen teknologiayritys Wetend Technologies Oy on perustettu 2001 ja se työllistää nykyään noin 15 henkilöä

Wetend Technologies vuoden yritys Savonlinnassa

WETEND TECHNOLOGIES OY:N TOIMITUSJOHTAJA JOUNI MATULAN kiitospuheenvuoro Saimaa Holiday Oravin Ravintola Ruukinrannassa.

vain reilu viikko aikaa laittaa ammattipätevyytensä kuntoon. Euroopan unionin direktiivi koskee C1, C, D ja D1 -luokan kuljettajia. Määräys koskee kaikkia toimialoja. Työssä tarvitsevia työkaluja ja materiaaleja sekä pieniä määriä omia tuotteita saa kuljettaa ilman koulutusta.

RASKAIDEN PAKETTIAUTOJEN JA KUORMA-AUTOJEN KULJETTAJILLA

14 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

Yrittäjäjärjestön askelmerkit

Tynkkysen vuodet niin aluejärjes-tön puheenjohtajana kuin keskusor-ganisaation hallituksessakin ovat ol-leet vahvan kehityksen aikaa. Yrittäjät ovat nousseet halutuiksi kumppaneik-si kaupunkien ja kuntien päätöksen-tekijöille, sekä tärkeään asemaan työl-listäjinä. Työmarkkinapöytään yrittä-jiä ei ole silti kutsuttu kuin neuvon-antajiksi ja asiantuntijoiksi. 116 000 jäsenyrityksessä on kuitenkin valta-va määrä työntekijöitä, joista yrittä-jät pitävät huolta tutkitusti suuryri-tyksiä paremmin.

– Yhteistyö Elinkeinoelämän kes-kusliiton ja kauppakamarien kans-sa on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina, Tynkkynen puntaroi. Suo-malaisesta työstä ja kilpailukyvystä kannetaan huolta laajalti.

– Aluejärjestön rooli on edesauttaa yrittäjien asemaa ja menestymismah-

dollisuuksia toimialueellaan. Yrittäjä-valtuutettuja on nyt mukana päätök-senteossa jo hyvin, pitää vain saada toiminta vielä tavoitteellisemmaksi, Tynkkynen pohtii.

– Useimmassa eteläsavolaises-sa kunnassakin on käytössä päätös-ten yritysvaikutusten arviointi, mut-ta elinkeinopoliittisten ohjelmien ta-so on vielä liian kirjava, Tynkkynen perustelee.

– Lämminhenkisten kannustuspu-heiden aika on ohi ja on konkreettisen

toiminnan ja päätöksien aika yrittä-misen edistämiseksi, Tynkkynen jy-rähtää.

– Yksi suurimpia epäkohtia valta-kunnallisesti on yksinyrittäjän sosiaa-liturva. Heillä riski on poikkeukselli-sen suuri, ja tähän olisi etsittävä uusia tukikeinoja, Tynkkynen pohtii.

– Minulla on myös huoli pienten yrittäjäyhdistysten tulevaisuudes-ta, eli pelko siitä, että ne jäävät lapsi-puolen asemaan, väistyvä puheenjoh-taja huolehtii.

– Aluejärjestön on tuettava paikal-lisyhdistyksiä ja tehtävä ennakoin-tityötä vetäjien löytämiseksi, Tynk-kynen painottaa aluejärjestön roolia edunvalvonnan lisäksi.

– Paikallisyhdistysten rakenneke-hitys on taito-, ei voimalaji, Tynkky-nen opastaa.

– Alueellisesti vaalipiirimuutos tuo tarvetta painottaa yhteistyötä enem-män Etelä-Karjalan ja Kymenlaak-

son suuntaan. Aloitammekin etsi-mään yhteistä säveltä ja yhteisiä ta-voitteita nyt syksyn aikana, Tynkky-nen paljastaa.

Byrokratian purkamiseen vauhtia

Sähköinen kulunvalvonta, kään-netty ALV, erilaiset ilmoitusvelvolli-suudet tuovat rakennusyrittäjille jat-kuvasti lisää kustannuksia ja työtä.

– Ymmärrän täysin harmaan ta-louden kitkemisen ja turvallisuusnä-kökohdat, mutta normeista ja sään-nöksistä kannattaisi tehdä joustavia ja helppokäyttöisiä. Nykymenolla ra-kentamisen kustannukset vaan nou-sevat, Tynkkynen pohtii. Näin on ko-ko yhteiskunnassamme, asiat tehdään niin monimutkaisiksi, ettei pienillä yrityksillä ole mahdollisuuksia pärjä-tä ilman yhteistyötä, Tynkkynen ma-nailee.

– Suomen Yrittäjillä on ollut vii-me vuosina oikeat asiat esillä ja soi-sin, että turhan byrokratian poispur-kaminen nousisi listalla nyt kärkipää-hän, Tynkkynen patistaa.

Yrittäjyyden uusi tuleminen

– Kyllä yksi tärkeimmistä tehtävis-tä Suomessa on muuttaa verotuskäy-tännöt sellaisiksi, että yrityksiä kan-nattaa ennemmin jatkaa kuin lopet-taa, Tynkkynen manaa.

– Tämän vuoden puolellakin on useita esimerkkejä, jossa yrittäjien lapset eivät ole halunneet ottaa niin suuria velkoja vastattavakseen, min-kä yrityksen siirtyminen sukupolven-vaihdoksessa heidän nimiinsä oli-si aiheuttanut. Karkein esimerkki oli kun matkailuyrittäjä purki ennem-min mökit pois ja poisti rannalta ra-kennusoikeudet, että lapset pystyivät ottamaan perinnön vastaan pelkkänä metsämaana.

– Kyllä tällaiset tapaukset pistävät kiukkuiseksi, Tynkkynen puhisee.

– Pääsääntöisesti yritysten olisi hyvä tulla toimeen ilman tukia. Ym-märrän hetkelliset erityispanostukset ja investointitarpeet, mutta perusbis-neksellä pitää pitkällä tähtäyksellä pystyä kattamaan yleiskustannukset, maksamaan oma eläke jolla pärjää, ja on myös pystyttävä pitämään lomaa, mikä auttaa jaksamiseen, Heikki pe-

rustelee. Tynkkynen on itsekin mietti-nyt yritystoiminnan jatko- ja kehittä-mistavoitteita, kun omistuksen siirto on vireillä yhtiökumppanin aikoessa siirtyä vähitellen eläkepäiville.

– Nyt panostetaan taas vahvas-ti työntekoon. Toivottavasti puheen-johtajahommista vapautuva aika ei mene kokonaan työhön, vaan aikaa jäisi myös harrastuksille. Uusimpa-na harrastuksena odottaa golf, sillä 60-vuotislahjaksi saatu golfkurssin aloituspäivä on vielä lyömättä luk-koon. Tynkkynen kannustaa yrittäjiä liittymään omaan järjestöön ja hyö-dyntämään jäsenetuja, kuten neu-vontapalveluja.

– Yhdessäolo ja keskustelut mui-den yrittäjien kanssa antavat paljon ja luovat meille ainutlaatuisen ver-koston. Tapahtumat ovat yksi jär-jestötoiminnan suola, Tynkkynen sanoo ja toivottaa yrittäjät tervetul-leeksi syksyn tapahtumiin sekä poik- keuksellisen ajankohdan saaneeseen syysjuhlaan 17.1.2015 Mikkelin Kar-kialammille.

- Yrittäjän asemasta jaksan kantaa aina huolta. Yrittäjien eläkeasiat, jaksaminen, yrittäjän sosi-aaliturva … ovat osa sitä pitkää listaa, joiden asioiden perästä tässä on vuosikaudet töitä tehty. Yrittäjän asema on kohentunut, mutta se ei ole vielä kokonaan kunnossa, Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtajuudesta ja Suomen yrittäjien hallituksen jäsenyydestä vuodenvaihteessa luopuva Heikki Tynkkynen painottaa.

ARTO TOLVANEN

Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Heikki Tynkkysen

Työt ja tavoitteet putkessa

”Aluejärjestön on tuettava paikallis-yhdistyksiä ja teh-tävä ennakointityö-tä vetäjien löytämi-seksi.”

HEIKKI TYNKKYNEN luopuu Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajuudesta ja Suomen yrittäjien hallituksen jäsenyydestä vuodenvaihteessa.

”Nyt panostetaan taas vahvasti työn-tekoon.”

Profiilissa

154/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Etelä-Savon Yrittäjien uudet puheenjohtajaehdokkaat

Ammatiltaan yrittäjiä, ja siinä ammattilaisiaKaksi asiaa on varmaa sekä Etelä-Savon Yrittäjien, että Suomen Yrittäjien puheenjohtajat vaihtuvat vuodenvaihteessa. Punaisen piipun kievarissa 15.10.2014 pidettävässä Etelä-Savon Yrittäjien vuosikokouksessa valitaan aluejärjestölle uusi keulakuva. Tähän mennessä ehdokkaita on ilmoit-tautunut kaksi, molemmat henkeen ja vereen yrittäjiä sekä nykyisiä Etelä-Savon Yrittäjien varapuheenjohtajia. Molemmat ovat persoonallisuuksia, jotka haluavat tehdä monipuolisesta yritystoiminnastaan oman näköisensä.

ARTO TOLVANEN

Nina ´Ninni´ Rasola, 42 v, Mikkeli � Monta yritystä perheessä, ympäristöala, puhdistusala ja kiinteistönvälitys

� Kantaa huolta yrittäjien arjesta

� Haluaa luoda uusia palvelukonsepteja, joissa on erityispiirteitä

� Pitää matkailua Etelä-Savolle isona mahdollisuutena

� Pitää uuden yrityksen aloittamista nollasta kaikkein opettavaisimpana

� Näkee yritysten verkostoitumisen tärkeänä, että voi esim. ’lainata’ työntekijöitä

� Yrittäjäjärjestössä on upeaa tehdä asioita yhdessä mistä kaikki hyötyy

� Näkee yritysen suurina haasteina palveluhenkisyyden ja kaupantekotaidon

� Kiittelee kaupungin päättäjien ja virkamiesten suhtautumista yrittäjiin

� Haluaa kehittää aluejärjestön toimintaa mm. edunvalvontatyössä

� Haluaisi kehittää työvoimatoimiston roolia yritysten palveluissa

� Pitää tärkeänä, että kunnissa on toimivat elinkeino-ohjelmat ja yritysvaikutusten arviointi

Matti Oskari Tulla, 53 v, Kangasniemi � Pitkän linjan ympäristöalan perheyrittäjä, myös muuta yritystoimintaa mm. mökinvuokrausta

� Yrittäjän kvartaali on 25 vuotta

� Uskoo pieniin aktiivisiin paikallisyhdistyksiin

� Pitää tärkeänä nuorison työllistymistä

� Haluaa poistaa perintö- ja lahjaveron omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista

� Pitää oikeudenmukaisena, että henkilöyhtiöillä olisi sama verokanta kuin oy:illä

� Pitää aluejärjestön roolina kouluttaa hankintaosaamista kuntiin

� Haluaa joka kuntaan oman hankintastrategian, joka huomioi paikalliset yrittäjät

� Haluaa, että yritysvaikutusten arvioinnista tulee automaatio kaikissa kunnissa

� Pitää tärkeänä, että paikallisyhdistykset pysyvät elinvoimisina

� Ei ole liittämässä paikallisyhdistyksiä yhteen, eikä Etelä-Savon Yrittäjiä muuhun aluejärjestöön

� Toiminut Heikki Tynkkysen varamiehenä SY:n hallituksessa

� Haluaa olla sanansa mittainen mies

NINA RASOLA: Palvelujen kehittäminen on lähellä sydäntä

Mikkeliläinen Nina Raso-la, RL-Huolinta Oy:n ja RL-Kotipalvelut Oy:n yrittäjä ja toimitusjoh-

taja, on toiminut 12 vuotta Mikkelin Yrittäjien hallituksessa, joista 5 vuot-ta puheenjohtajana. Oma yrittäjäura yltää 14 vuoden päähän.

– Paikallisyhdistykset ovat mainio paikka yritysten verkostoitumiselle ja ne toimivat yrittäjän keskustelu-kumppanina ja vertaisryhmänä, Ni-na Rasola pohtii.

– Aluejärjestön rooli on edistää oman alueen yrittäjien toimintaedel-lytyksiä, aktivoida paikallisyhdistyk-siä ja huolehtia yrittäjien tasavertai-sista edellytyksistä esimerkiksi han-kinta-asioissa, Rasola listaa.

– Suomen Yrittäjät ovat pitäneet

oikeita asioita esillä. Edunvalvonta-työ ei ole helppoa, kun yrittäjät ovat niin heterogeeninen ryhmä, Rasola muotoilee.

– Viime vuosina Mikkelin Yrittä-jien toiminta on aktivoitunut, ja yh-teistyö kaupungin sekä alueellisten toimijoiden kanssa on kehittynyt to-della positiivisesti. Mikkelin päättäjät todella arvostavat yrittäjiä alueen ra-kentajina ja kehittäjinä, Rasola jakaa tunnustusta.

– Yrittäjän arkea pitäisi tuoda en-tistä enemmän esille. Yrittäjätkin ovat ihmisiä ja he huolehtivat työntekijöis-tään, vaikka uutisissa pörssi- ja per-heyhtiöt helposti samaistetaan toi-siinsa, puheenjohtajaehdokas Rasola harmittelee. Nina haaveilee ehtivänsä tulevaisuudessa suorittamaan kaup-patieteen maisteriopinnot loppuun.

– Yritystoiminnassani haluan ke-hittää ainutlaatuisia palvelukonsep-teja, luoda uutta. Palvelukonseptit

tulevat sisältämään omia erityispiir-teitä, Rasola lupaa. Yrittäjän tärkein ominaisuus on Ninan mielestä palve-luhenkisyys.

– Yrittäjän on osattava kohdata asi-akas ainutlaatuisena yksilönä, ei mas-sana, Nina arvottaa.

– Minulle paras vertaistuki on ko-toa löytyvä yrittäjäaviomies, jonka kanssa voimme vertailla yritysten ti-lanteita, kehittymistä ja alojen ero-avaisuuksia, Nina Rasola naurahtaa.

– Jos jotain Etelä-Savolle voisin toivoa, olisi se menestyminen mat-kailussa. Sen vaikutukset ulottuvat syvemmälle kuin uskommekaan ja antaa meille niitä harvoja mahdolli-suuksia kasvuun näillä leveysasteilla, Nina Rasola vetää yhteen.

MATTI TULLA: Omistajanvaihdoksiin liittyvät veroasiat kuntoon

Kangasniemeläinen Mat-ti Tulla on Tulla Ky:n ja Kangasniemen Jätehuol-to Oy:n yrittäjä ja toimi-

tusjohtaja. Yritystoimintaa on takana nyt 24 vuotta ja Kangasniemen Yrit-täjissä Matti on toiminut hallitukses-sa kahdeksan vuotta, joista puolet pu-heenjohtajana. Ympäristöala on myös Tullan perheen perusbusines, vaikka monenlaista yritystoimintaa löytyykin omasta takaa, aina mökinvuokrauk-sesta jätteenkuljetukseen.

– Sukumme yritystoiminta juontaa juurensa 500 vuoden päähän, Matti Tulla naurahtaa. Myllyä pyöritettiin ja ruokaperunaa kasvatettiin, Matti Tulla kertoo.

– Itse olen tehnyt traktorihommia kuusivuotiaasta saakka. Meillä oli ta-pana sopia urakat isän kanssa ja hän

maksoi meille hyvin tehdystä työs-tä palkkaa jo silloin. Olen sen koulu-kunnan edustaja, etten kannata pika-voittojen keräämistä hetkellisellä voi-ton maksimoinnilla. Asiakaslähtöinen yrittäjä saa palkinnon hyvin tehdys-tä työstä, ennemmin tai myöhemmin, Tulla paljastaa.

– Asiakkaalle täytyy löytää juuri hänelle sopivin ratkaisu ja kehittää tarjottavaa palvelua jatkuvasti. Työn-antajayrittäjän tärkein tehtävä on löy-tää yritykseensä oikeita ihmisiä teke-mään ja tuottamaan yrityksen palve-luita ja tuotteita. Henkilöstöä ja itseä on sitten jatkuvasti koulutettava, et-tä pysyy ajassa mukana, Matti Tulla tiivistää.

– Suomen Yrittäjät on mielestäni pitänyt viime aikoina oikeita asioi-ta esillä. Nyt olisi tärkeää viipymättä ratkaista perintö- ja lahjaveroasiat si-ten, että omistajanvaihdostilantees-sa jatkajalla on edellytys selviytyä ve-roista ilman jättivelkoja. Muuten iso

osa omistajanvaihdoksista jää toteu-tumatta, Tulla huolestuu. Henkilöyh-tiöiden verokanta tulisi myös tehdä yhteneväisiksi osakeyhtiöiden kans-sa, ja yleensäkin verotus kaikille sa-manlaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Verosuunnittelun voittaja ei saa olla se, jolla on varaa palkata kaikkein kal-lein konsultti, Matti Tulla pelkistää. Valtakunnantason jutuiksi jää myös byrokratian purkaminen, joka on yk-kösasioita, Tulla painottaa.

– ESY on ollut koko maakunnan alueella esimerkkinä, että yhteistyötä pystytään hyvin tekemään koko maa-kunta yhdessä. Muut toimijat voisivat ottaa tästä esimerkkiä. Paikallisesti ja alueellisesti soisin kaikkien ymmärtä-vän niin hankinta-asioista päättävi-en, eteläsavolaisten ja virkamiesten-kin, että on tärkeä panostaa paikallis-talouteen, ostaa ja käyttää oman kylän ja maakunnan tuotteita ja palveluita, Tulla alleviivaa.

Uusi puheenjohtaja valitaan Suomen Yrittäjille ja menossa mukana mm. Simo Frangén ja Arman Alizad. Ilmoittaudu mukaan yrittajapaivat.fi. ESY järjestää yhteiskuljetuksen tarvittaessa.

VALTAKUNNALLISET YRITTÄJÄPÄIVÄT 24.-26.10. TAMPEREELLA.

16 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 4/2014

SYYSKUU � 2.9. Taloudentekijät –lehti ilmestyy � 2.9. Itä- ja Länsi-Afrikan liiketoimin-

tamahdollisuudet � 3.9. Luova kohtaamispaikka – Luova

talous Etelä-Savossa – onko sitä? � 5.9 Suomalaisen Yrittäjän päivä � 11.9. Matkailutuotteiden myynti ja

markkinointi venäläisille asiakkaille � 12.9. Asiakasrekisteri exelillä –koulu-

tus omalla koneella (webinaari) � 18.9.2014 - 28.1.2015 Esimiesten työ-

suhdekurssi � 22.9. Hankintailta II, Mikkeli, Nais-

vuoritalo

� 23.9. – 16.12. Palveluratkaisut – uudistuvan liiketoiminnan ja kasvun tukena

LOKAKUU � 10.10. Tarjouslaskelma exelillä –kou-

lutus omalla koneella (webinaari) � 15.10. Etelä-Savon Yrittäjien vuosiko-

kous Juvalla � 24.-26.10. Valtakunnalliset yrittäjä-

päivät Tampereella � 28.10. Taloudentekijät –lehti ilmestyy � 29.9. -3.10. Venäjän kielen intensii-

vikurssi

JäsenpalvelutYHTEISTYÖSSÄ:

YHTEISET TAPAHTUMAT

YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 164heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 312mirja.hytonen@yrittajat.fi

TARJOUSASIAMIESIlkka Liljanderilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

ALUEELLISET JÄSENEDUT

YRITYSVEROTUS

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 3068paavo.martikainen@kpmg.fi

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat LAKIASIAT

Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas OyAsianajaja, VT Kalle ErvastiAsianajaja, OTT Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 3330440 365 333fax (015) 161 694toimisto@ervasti-kunnas.fi Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 700toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 626arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 696tuula@suhonen.info

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 3068vesa.ellonen@kpmg.fi

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

LISÄTIEDOT VERKOSSATapahtumakalenteri ja alueelliset jäsen-edut verkossa: yrittajat.fi /etela-savo

Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Juvan Yrittäjät � 9.9. Jäsen ilta – Tutustuminen Kar-

tanogolfi in � 9.10. Syyskokous

Kangasniemen Yrittäjät � 5.9. Yrittäjien aamukahvit elinkeino-

toimen kanssa, Reissupannu

Mikkelin Yrittäjät � 4.9. Elinvoimaa seminaari, Nais-

vuoritalo � 25.-30.9. Opintomatka Itävaltaan

� 30.9. Mikkelin Yrittäjien ja kaupungin yhteiset aamukahvit

� 31.10. Syyskokous ja juhlat

Pieksämäen Yrittäjät � 9.9. Jäsenilta Yritystalolla – Elinkei-

nostrategia � 22.9. Pieksämäen Nuorkauppaka-

marin 50 v seminaari ”Paikallisyrittä-jyydestä maailmalle”

� 14.10. Syyskokous

Punkaharjun Yrittäjät � 5.9. Yrittäjien perjantaikahvit

� 23.9. Yritysvierailu Puutaito Oy

Puumalan Yrittäjät

� 6.9. Yrittäjien syystori

Rantasalmen Yrittäjät � 4.9. Osallistuminen Mikkeli Yrittäjien

Elinvoimaa -seminaariin � Savonlinnan Seudun Yrittäjät � 5.9. Yhdessä elinvoimaisen Savonlin-

nan puolesta tilaisuus

PAIKALLISYHDISTYSTEN TAPAHTUMAT

Seuraava Taloudentekijät -lehti ilmestyy 28.10.2014. Lehden teema on raha ja talous. Varaa ilmoitustilasi puh. 010 292 0330.

Onnea kaikille yrittäjille YRITTÄJÄN PÄIVÄNÄ 5.9.

Alfa Cleaning Oy | puh. (015) 515 910 | www.alfacleaning.fi

750,-120,-

MAXIMA EasyBISSELL-lakaisin

TILAA VERKKOKAUPASTAMME: store.alfacleaning.fi

tai katso lähin jälleenmyyjäsi: www.alfacleaning.fi

Kampanja on voimassa syyskuun loppuun.

Easy

KÄTEVIMMÄT LAITTEET SYYSSIIVOUKSEEN

lakaisin

Tee siivouksestaTODELLA VAIVATONTA!

Maxima Easy -höyrypuhdistin ja Bissell-pikalakaisin ovat syyssiivouksen mestareita.

Imevä höyrypesuri Maxima puhdistaa kaakelit, tekstiilit ja ikkunat, sekä toimii myös imurina!

Bissell-pikalakaisin korjaa roskat ja epäpuhtaudet tehokkaasti ja vaivatto-masti. Se on ergonominen ja todella kevyt käyttää!

Hanki nyt ammattilaisten suosimat laitteet ja teet kodin sekä auton puhdistamisesta todella helppoa!