Talousnäkymät...Talousnäkymät 3/2020 | 5 Tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tulokset Q2/2020 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuon-na 2019 seitsemän

Talousnäkymät Teknologiateollisuus

Maailman ja Suomen talouden näkymätTalous sinnittelee huteralla hetteikölläs. 3

Teknologiateollisuus SuomessaVaikka pahin ei toteutuisi, edessä on vaikea syksys. 5

3 | 2020

2 | Talousnäkymät 3/2020

Sisällysluettelo

Maailman ja Suomen talouden näkymät .............................. 3Teknologiateollisuus Suomessa ........................................... 4Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa ....................... 6Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa .......................... 7Metallien jalostus Suomessa ............................................... 8Suunnittelu ja konsultointi Suomessa .................................. 9Tietotekniikka-ala Suomessa ............................................. 10

Talousnäkymät 3/2020 | 3

Koronakriisi on runnellut maailmantaloutta alkuvuonna ennennä-kemättömällä tavalla. Ja edelleen epidemian ensimmäinen aalto tekee tuhoaan monissa maissa. Euroopassa tilanne ehti jo selvästi parantua ensimmäisen aallon jälkeen, mutta toisen epidemia-aallon tuleminen vaikuttaa koko ajan todennäköisemmältä.

Talouskasvuun vaikuttavat kuitenkin kielteisesti myös monet muut asiat, ja valitettavasti ne ovat edelleen erittäin ajankohtai-sia. Yhdysvaltojen kauppapoliittiset kiistat Kiinan kanssa ovat jälleen pahentuneet, tilanne Hong Kongissa on vaikea, Brexit-huolet odottavat nurkan takana ja Yhdysvaltojen sisäpoliittiset haasteet heiluttavat jo sijoittajien luottamusta.

Koronakriisin vaikutuksista saatiin tuoretta tietoa heinäkuun viimeisellä viikolla, kun tilastoviranomaiset julkistivat ennakko-tietoja vuoden toisen vuosineljänneksen BKT-kehityksestä. Luvut ovat erittäin rumia, vaikkakin odotusten mukaisia. Yhdysvalloissa BKT supistui noin kymmenen ja euroalueella noin 12 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Talouden kehityksen ennustaminen on edelleen erittäin vaikeaa. Useimmissa keväällä tehdyissä ennusteissa perusole-tuksena oli, että epidemia hiipuisi vähitellen pois. Nyt tuo oletus vaikuttaa turhan optimistiselta.

Euroalueen ostopäällikköindeksit romahtivat koronakriisin takia mittaushistoriansa alhaisimmille tasoille. Kesä−heinäkuun indeksipisteluvut viittaavat kuitenkin siihen, että tilanne olisi kääntynyt jo jossain määrin parempaan.

Ostopäällikköindeksien tulkinnassa on kuitenkin syytä olla varovainen. Tilanteen selvä parantuminen vaatisi selvästi yli 50 pisteen lukemia. Tuorein pisteluku euroalueen teollisuuden ja palveluiden ostopäällikköindeksistä heinäkuulta oli 55. Tilanne on siis parantunut Euroopassa pohjalukemista, mutta vain hieman. Teollisuuden työllisyysodotukset ovat ostopäällikköin-deksien perusteella Euroopassa edelleen heikot.

Rahoitusmarkkinoiden tilannetta on myös syytä seurata tarkoin. Monien eurooppalaisten pankkien heikko tilanne yhdistettynä mahdollisesti vielä edessä oleviin merkittäviin luottotappioihin on hankala yhtälö.

Vaikean epidemia- ja taloustilanteen jatkuminen Yhdysvallois-sa rasittaa merkittävästi sikäläistä asuntorahoitussektoria. Pahin skenaario on, että epäluottamus rahoitusmarkkinoilla alkaisi jälleen levitä Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden kautta laajemmin finanssisektorille.

Suomen kustannuskilpailukyky on jälleen heikkenemässä

Koronakriisin vuoksi talouden kehitys on jäämässä olennaisesti heikommaksi kuin arvioitiin neuvoteltaessa vuodenvaihteessa työmarkkinakierroksen päänavauksia. Esimerkiksi teknologiate-ollisuuden sopimuksissa perälautoihin kirjatut palkankorotukset ovat selkeästi liian korkeat. Tämä rasittaa Suomen kustannuskil-pailukykyä.

Suomessa palkat eivät ole perinteisesti joustaneet alaspäin työehtosopimuksissa sovituista perälaudoista, kun taas monissa kilpailijamaissa palkanmuodostus on huomattavasti joustavam-paa talouden kohdatessa yllättäviä negatiivisia shokkeja.

Nykyennusteiden valossa Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee tulevina vuosina. Tämä johtuu Suomen ylhäältä ohjatusta ja yleiskorotuksiin perustuvasta verraten joustamatto-masta palkanmuodostuksesta. Kustannuskilpailukyvyn heikke-neminen haittaa Suomen toipumista koronakriisistä.

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Näkymät euroalueella ovat parantuneet, mutta vain hieman Ennusteiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on jälleen heikkenemässä

Talous sinnittelee huteralla hetteiköllä


70

60

10

50

40

30

20

3

-7

1

-1

-3

-5-6

2

0

-2

-4

2017 20192013 20152011200920072005200320011999

Euromaiden bkt, q/q%

Euroalueen teollisuuden ja palveluiden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

BKT Ostopäällikköindeksi

Lähde: IHS Markit, Eurostat Viimeisin tieto heinäkuu 2020.

Indeksi, 1999 = 100

20172009 20132005200319991995

Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset***

2019 20212011 201520072001199790

95

120

105

115

100

110

*) 14 perinteistä teollisuusmaata Suomen kauppapainoilla, samassa valuutassa.**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata.***) Työkustannukset suhteessa kansantulon määrään, koko talous.Ennuste: Euroopan komissio. Lähteet: Euroopan komissio, OECD, Macrobond ja Suomen Pankin laskelmat.

Suhteessa euroalue 12:n keskiarvoon**

Suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin*


Osuus yrityksistä, %

0%5%

10%15%20%25%30%35%40%45%50%55%60%65%70%

Teollisuus Palvelualat

Lomautus ei oleajankohtainen

Henkilöstöämme on lomautettuna tällä hetkellä tai

lomautukset alkavatviikon sisällä

Lomautuksemme ovat jo

päättyneet, muttavalmistaudumme

jo uusiin

Lomautuksemme ovat jo päättyneet,

emmekä toistaiseksisuunnittele uusia

Valmistaudummelomautuksiin 1-3kuukauden sisällä

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n koronapulssi –jäsenkysely. Teollisuus n=328, palvelualat n=100.

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%


Irtisanomiset eivätole ajankohtaisia

Valmistaudummeirtisanomisiin 1-3kuukauden sisällä

Olemme jo irtisanoneet henkilöstöä tai

teemme niin viikon sisällä


Osuus yrityksistä, %

Teknologiateollisuus Suomessa

Vaikka pahin ei toteutuisi, edessä on vaikea syksy

Näillä näkymin kaikkein pahimmat pelot eivät olisi käymässä to-teen suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Suurin osa yrityksis-tä kuitenkin arvioi, että tuotannon hiljaisin aika on vasta edessä tai paraikaa menossa. Myös irtisanomiset lisääntyvät.

Kesän aikana voi havaita tapahtuneen jonkinasteisesta erkaantu-mista teknologiateollisuuden teollisten toimialojen ja palvelutoimi-alojen näkymissä. Teknologiateollisuus ry:n heinäkuun viimeisellä viikolla tekemän koronapulssi-jäsenkyselyn perusteella teknolo-giateollisuuden palvelutoimialojen näkymät kääntyivät aiempaa paremmiksi kesän aikana, kun taas teollisten toimialojen näkymissä ei ollut havaittavissa olennaista muutosta aiempaan nähden.

Kokonaiskuva koronakriisin vaikutuksista suomalaiseen tek-nologiateollisuuteen ei ole olennaisesti muuttunut kesän aikana. Kaikkein synkimmät arviot eivät kenties ole kuitenkaan toteutu-massa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, kun epidemian toisen aallon todennäköisyys alati kasvaa.

Teollisuuden tilanne on poikennut jossain määrin Suomessa ja Euroopassa keskimäärin. Siinä missä tuotantoa jouduttiin Euroopassa sulkemaan laajasti maalis−toukokuussa suoraan koronasta johtuvien syiden takia, kyettiin tuotanto Suomessa pitämään pääsääntöisesti käynnissä. Tämän seurauksena Suomessa ei nähty teollisuudessa yhtä jyrkkää ja rajua pudotusta kuin monissa Euroopan maissa.

Suomalaisessa teknologiateollisuudessa tilanne on pikemminkin hiipunut huonommaksi. Yrityskohtaiset erot ovat kuitenkin erittäin suuria saman toimialankin sisällä. Kun tilauskanta asteittain ohenee heiken-tyneen kysynnän takia, laskee myös teollisuuden tuotanto ja liikevaihto.

Heikko kysyntä ei ole piristynyt

Suuri osa teknologiayrityksistä arvioi tilanteensa edelleen heiken-tyvän, kertoo Teknologiateollisuus ry:n heinäkuun viimeisellä viikolla tekemä koronapulssi-jäsenkysely. Peräti 65 % teknologiate-ollisuuden teollisuustoimialojen yrityksistä arvioi, että tuotannon hiljaisin aika on vasta edessäpäin tai juuri paraikaa käynnissä. Vain 17 % yrityksistä ilmoitti, että hiljaisin aika on jo takana.

Kun yrityksiltä pyydettiin arviota tilanteestaan kolmen kuukauden kuluttua, arvioi 45 % yrityksistä tilanteensa olevan huono tai erittäin huono. Osuus on suurin piirtein sama kuin ennen kesälomia tehdyssä kyselyssä.

Myös heinäkuun lopussa tehdyssä kyselyssä keskeisimmäksi ongelmaksi nousee heikko kysyntä. Jopa 85 % yrityksistä sanoo heikon kysynnän vaikeuttavan yrityksen toimintaa. Peräti 25 % sanoo heikon kysynnän vaikeuttavan yrityksen toimintaa erittäin paljon.

Irtisanomisissa on tapahtunut käänne heikompaan. Aiemmissa pulssikyselyissä noin viidennes yrityksistä ilmoitti joko irtisano-neensa tai suunnittelevansa irtisanomisia. Tuoreimmassa kyselys-sä vastaava osuus oli jo lähes 30 %. Irtisanomiset ovat selvästi yleisempiä teollisuudessa kuin palvelutoimialoilla.

Teknologiateollisuuden tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun sekä koronapulssi jäsenkyselyn perusteella suomalaiselle teknologiateollisuudelle voi odottaa vaikeaa syksyä ja talvea. Loppuvuoden näkymät voisivat kirkastua vain kysynnän merkittä-vän piristymisen myötä ja koronaepidemian mahdollisen toisen aallon jäädessä vaikutuksiltaan olemattomaksi.

Lomautuksia yhä runsaasti edessä. Palvelualoilla tilanne teollisuutta parempi

Teknologiateollisuuden teollisuusaloilla pahin on vielä edessä, palvelualoilla jo hieman valoisammat näkymät

Teollisuustoimialojen yrityksistä jo kolmannes on turvautumassa irtisanomisiin

Yritysten kohtaamat ongelmat ovat moninaisia, kysynnän heikkona jatkuminen huolestuttavaa


Niiden yritysten osuus, jotka vastasivat ongelman vaikeuttavan toimintaa erittäin paljon

0% 5%Lähde: Teknologiateollisuus ry:n koronapulssi –jäsenkyselyt n=428.

10% 15% 20% 25%

Komponenttien / välituotteiden / raaka-aineidensaatavuusongelmat

Asiakkaat eivät ota vastaan tuotteita omien ongelmiensa vuoksi

Asiakkaan tiloihin ei päästä tekemään työtä (asennuksia, konsultointia tms.)

Kysyntä ylipäätään heikentynyt olennaisesti (uudet tilaukset vähentyneet / myynti vähentynyt)

Jo tehtyjä tilauksia / sovittuja projekteja siirretään myöhemmäksi

Jo tehtyjä tilauksia / sovittuja projekteja perutaan kokonaan

Henkilöstön poissaolo karanteenista tai sairastumisesta johtuen

Asiakkaat eivät maksa laskuja ajoissa tai ovat maksukyvyttömiä

Ulkomaisen henkilöstön poissaolo liikkumisrajoituksista johtuen

Yritysten arvio tilanteestaan kolmen kuukauden kuluttua, osuus vastanneista yrityksistä, %


0%5%

10%15%20%25%30%35%40%45%50%55%60%65%70%

Erittäin hyväNormaaliHuonoErittäin huono Hyvä



Tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tulokset Q2/2020

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuon-na 2019 seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Liikevaihto kasvoi viime vuonna metallien jalostusta lukuun ottamatta kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 82 miljardia euroa. Tämän vuoden tam-mi−huhtikuussa kasvua oli neljä prosenttia viimevuotisesta.

Koronanepidemian aiheuttama kysynnän notkahdus näkyy odotetusti suomalaisen teknologiateollisuuden toisen vuosinel-jänneksen tilauskertymässä. Teknologiateollisuuden tilauskanta-tiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euroina 8 prosenttia vähemmän kuin tammi–maaliskuussa ja 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuo-den vastaavalla ajanjaksolla.

Kokonaistilanteen kannalta erityistä huolta aiheuttaa pudotus suurten yritysten tilauskertymissä. Kun tarkastellaan kolmeakym-mentä tilauskertymältään suurinta teknologiayritystä, peräti 28 niistä kertoo Suomen yksiköidensä tilauskertymän olleen arvoltaan pienempi tämän vuoden huhti−kesäkuussa kuin vuosi sitten vastaa-vana ajankohtana. Lisäksi tilaukset laskivat arvolla mitattuna kes-kimäärin enemmän kuin teknologiateollisuudessa kokonaisuudes-saan. Suurten yritysten kokema pudotus uusissa tilauksissa näkynee alihankintaverkostoissa kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Vaikeaa tilannetta korostaa myös heinäkuun aikana kerätty tieto tarjouspyyntöjen määrästä. Kyselyn saldoluku oli -44, ja luku pysyi siis edelleen erittäin matalalla tasolla. Myös tämä viittaa siihen, että kysyn-tä ei ole kesän aikana olennaisesti piristynyt alkuvuoteen verrattuna.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa suurin piirtein sama kuin maaliskuun lopussa ja kaksi prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Tilauskannan koostumuksessa on edelleen poik-keuksellista telakoiden suuri osuus kokonaisarvosta.

Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuu-den yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna arvoltaan pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa 0,7 prosenttia pienempi kuin viime vuonna keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 316 600 eli noin 2 100 vähemmän kuin viime vuonna. Tämän lisäksi kesätyöntekijöitä oli kesän aikana noin 13 000.

Koronapulssikyselyn perusteella teknologiateollisuuden yrityk-sistä 54 prosentilla on lomautukset paraikaa menossa tai yritykset ovat valmistautumassa uusiin lomautuksiin. Yrityksistä 38 % ilmoit-taa, että lomautukset eivät ole ajankohtaisia. Myös lomautusten osalta tilanne on huonompi teknologiateollisuuden teollisuustoimi-aloilla kuin palvelutoimialoilla. Teknologiateollisuuden henkilöstö-tiedustelun perusteella kesäkuun lopussa oli lomautusjärjestelyiden piirissä lähes 50 000 henkilöä.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit putosivat alhaiselle tasolle huhti–kesäkuussa. Rekrytointeja oli yhteensä 5 900. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Henkilöstömäärä laski selvästi vuoden 2020 toisella neljänneksellä

Teknologiateollisuuden yritysten saamat tarjouspyynnöt Suomessa*

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa

2018Q3

2019Q1

2019Q3

2020Q1

2018Q1

2016Q1

2016Q3

2015Q3

2017Q3

2017Q1

2015Q1

2014Q3-4 000

-2 0000

2 0004 0006 0008 000

10 00012 000

16 00014 000

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna

-60-50-40-30-20-10010203040

2016 2017 2018 2019 202020152014201320122011201020092008

Saldoluku

*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2020.

Kotimaahan Vientiin

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 00020 00022 00024 00026 000

30 00028 000 Yhteensä

Milj. euroa, käyvin hinnoin

2017 201920182015 20162014201320122011201020092008

Muutos: 30.6.2020 / 30.6.2019 30.6.2020 / 31.3.2020Vientiin: -4 % +1 % Kotimaahan: +3 % -2 %Yhteensä: -2 % 0 %

*) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.6.2020.

2020


Kotimaahan Vientiin Yhteensä

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 00011 00012 000

202020192018201720152014201320122011201020092008 2016

Muutos: II/2020 / II,2019 II,2020 / I,2020Vientiin: -13 % -8 % Kotimaahan: -18 % -6 %Yhteensä: -14 % -8 %

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2020.

*) Pl. metallien jalostus, pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset





0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 000

5 000

6 000

7 0007 500

4 500

5 500

6 500

2017 20202019201820152014201320122011201020092008 2016

Muutos: II,2020 / II,2019 II,2020 / I,2020Vientiin: +13 % +19 % Kotimaahan: +1 % -1 %Yhteensä: +11 % +15 %


Kotimaahan Vientiin

0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 0005 5006 0006 5007 0007 5008 0008 500

Yhteensä


2017 2019 202020182015 20162014201320122011201020092008

Muutos: 30.6.2020 / 30.6.2019 30.6.2020 / 31.3.2020Vientiin: +13 % +16 % Kotimaahan: +2 % 0 %Yhteensä: +11 % +13 %


Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, säh-kökoneet, terveysteknologia) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2019 peräti 25 prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli yksi prosentti viimevuotisesta. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaik-kiaan 18,1 miljardia euroa.

Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan arvo nousivat maalis–kesäkuussa. Tilauksis-sa tapahtui jälleen käänne parempaan edellisen neljänneksen heikon tuloksen jälkeen.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euroina 15 prosenttia

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta SuomessaElektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

enemmän kuin tammi–maaliskuussa ja 11 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 13 prosenttia suu-rempi kuin maaliskuun lopussa ja 11 prosentti suurempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa.

Alkuvuoden tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan loppuvuonna arvoltaan samansuuruinen tai hieman pie-nempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstömäärä Suo-messa oli reilun prosentin pienempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2019 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 37 100 eli noin 500 vähemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus SuomessaUusien tilausten arvossa jälleen nousua




0500

1 0001 5002 0002 5003 0003 5004 0004 5005 000

6 5007 000

5 5006 000

2019 202020182017201620152014201320122011201020092008

Muutos: II,2020 / II,2019 II,2020 / I,2020Vientiin: -37 % -32 %Kotimaahan: -26 % -1 %Yhteensä: -34 % -26 %


Kotimaahan Vientiin

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 000

22 00020 00018 00016 000

2017 2018 2019 20202015 20162014201320122011201020092008

Muutos: 30.6.2020 / 30.6.2019 30.6.2020 / 31.3.2020Vientiin: -8 % -3 % Kotimaahan: +13 % -2 %Yhteensä: -5 % -3 %



Yhteensä

Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2019 noin viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli kolme prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 33,1 miljardia euroa.

Kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten saamien uusien tilausten arvo laski huhti–kesäkuussa 26 prosenttia edelliseen nel-jännekseen verrattuna. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna saatujen uusien tilausten arvo laski 34 prosenttia.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kolme prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa ja viisi prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa. Huomattavaa on telakoiden suuri osuus tilauskannan kokonaisarvosta. Vuoden 2014 alun jälkeen

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta SuomessaKone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa

toteutuneesta tilauskannan vahvistumisesta vajaa 80 prosenttia koostuu laivatilauksista.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna arvoltaan pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli 1,6 prosentti pienempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2019 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 133 900 eli noin 2 200 vähemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Kone- ja metallituoteteollisuus SuomessaUusissa tilauksissa raju pudotus


Metallien jalostus SuomessaLiikevaihto ja tuotanto laskivat viime vuonna

Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut, metal-limalmit) liikevaihto Suomessa laski noin kuusi prosenttia vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli viisi prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 10,3 miljardia euroa.

Terästuotteiden, värimetallien, valujen ja metallimalmien yh-teenlaskettu tuotannon määrä Suomessa oli tammi-toukokuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Metallien jalostusyritysten henkilöstömäärä Suomessa oli 3,6 prosentti pienempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2019 keskimää-rin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 16 100 eli noin 600 vähem-män kuin viime vuonna keskimäärin.

Terästuotanto laski maailmanlaajuisesti tammi–kesäkuussa 6,0 prosenttia verrattuna viime vuoden samaan ajanjaksoon.

Metallien jalostuksen tuotannon määrä SuomessaMetallien jalostuksen liikevaihto Suomessa

Tuotanto supistui Aasiassa 3,0 prosenttia ja Yhdysvalloissa peräti 18,3 prosenttia. EU-maissa tuotanto supistui peräti 18,7 prosenttia. Koronakriisi on painanut pahoin alkuvuoden terästuotantoa maa-ilmalla. Lisäksi jo ennestään tilannetta hankaloittivat kauppasota ja talouspakotteet. Venäjällä tuotanto väheni alkuvuonna kolme prosenttia, Turkissa tuotanto supistui neljä prosenttia, Kanadassa tuotanto supistui 15 prosenttia ja Japanissa runsaat 17 prosenttia.

Suurimmat tuotantomaat kesäkuussa olivat Kiina, Intia, Ve-näjä, Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 62 prosenttia. Kesäkuussa 2019 Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 55 %.

Copy

right

© O

vako

Indeksi 2008 = 100 Muutos: 1-4,2020 / 1-4,2019, %

405060708090

100110

130120

5 %

Kausipuhdistetut teollisuuden liikevaihtokuvaajatOsuudet liikevaihdosta 2018: rauta- ja terästuotteet sekä värimetallit ja valut 89 %, metallimalmien louhinta 11 %Viimeisin tieto huhtikuu 2020Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

2016 2017 2018 2020201920152014201320122011201020092008

Indeksi 2008 = 100 Muutos: 1-5,2020 / 1-5,2019, %

0 %

Kausipuhdistetut teollisuustuotannon volyymi-indeksitOsuudet liikevaihdosta 2018: rauta- ja terästuotteet sekä värimetallit ja valut 89 %, metallimalmien louhinta 11 %Viimeisin tieto toukokuu 2020Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

2016 2017 2018 202020152014201320122011201020092008 201960708090

100110120130140150


Suunnittelu ja konsultointi SuomessaUusissa tilauksissa selvä pudotus

Suunnittelu- ja konsultointialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2019 neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2018. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli neljä prosenttia viimevuo-tisesta. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 6,7 miljardia euroa.

Suunnittelu- ja konsultointialalla sekä uusien tilausten että tilauskannan arvot laskivat selvästi huhti–kesäkuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsultointialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti–kesäkuussa euroina 22 prosenttia vähem-män kuin tammi–maaliskuussa mutta neljä prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla ajanjaksolla.

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta SuomessaSuunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa viisi prosenttia pie-nempi kuin maaliskuun lopussa mutta viisi prosenttia suurempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsultointialan yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan ole-van loppuvuonna arvoltaan samansuuruinen tai hieman pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli 0,4 prosentti suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2019 keskimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 55 500 eli noin 200 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.



Muutos: II,2020 / II,2019 II,2020 / I,2020Vientiin: -7 % -63 %Kotimaahan: +5 % -13 %Yhteensä: +4 % -22 %


0

604020

10080

140120

180160

240220200

2017 202020192018201620152014201320122011201020092008


0

100

200

300

400

500

50

150

250

350

450

Kotimaahan Vientiin2017 2018 2019 202020152014201320122011201020092008 2016

550

Muutos: 30.6.2020 / 30.6.2019 30.6.2020 / 31.3.2020Vientiin: +14 % -21 %Kotimaahan: +4 % -3 %Yhteensä: +5 % -5 %


Yhteensä


Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2019 neljä prosenttia verrat-tuna vuoteen 2018. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa kasvua oli seitsemän prosenttia viimevuotisesta. Vuonna 2019 liikevaihtoa Suomessa kertyi kaikkiaan 14,1 miljardia euroa.

Tietotekniikka-alalla uudet tilaukset laskivat selvästi huh-ti–kesäkuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Tilaus-kannassa nähtiin pientä laskua. Alalle ovat tyypillisiä voimakkaat tilausvaihtelut vuosineljännesten välillä.

Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huh-ti–kesäkuussa euroina 21 prosenttia vähemmän kuin tammi–maa-liskuussa ja 27 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavalla

Tietotekniikka-alan* tilauskanta SuomessaTietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa

ajanjaksolla. Peliteollisuuden ja datakeskusten yritykset eivät ole mukana tässä tiedustelussa.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa kaksi prosenttia pie-nempi kuin maaliskuun lopussa ja kahdeksan prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 kesäkuussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon Suomessa arvioidaan olevan loppuvuon-na arvoltaan samansuuruinen tai hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tietotekniikka-alan yritysten henkilöstömäärä Suomessa oli 1,4 prosentti suurempi kesäkuun lopussa kuin vuonna 2019 kes-kimäärin. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa 74 500 eli noin 1 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Tietotekniikka-ala SuomessaUudet tilaukset laskussa

Muutos: II,2020 / II,2019 II,2020 / I,2020Yhteensä: -27 % -21 %

0

100

200

300

400

500

600

700

800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

2020201920182017201620152014201320122011201020092008




Muutos: 30.6.2020 / 30.6.2019 30.6.2020 / 31.3.2020Yhteensä: -8 % -2 %

0200400600800

1 0001 200

2 2002 000

1 4001 6001 800

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset ja datakeskukset

2018 2019 2020201720152014201320122011201020092008 2016



TALOUSNÄKYMÄT 3 | 2020Tiedot perustuvat tilanteeseen 6.8.2020Pääekonomisti Petteri Rautaporras, puh. (09) 1923 358, 050 304 2220Johtava ekonomisti Jukka Palokangas, puh. (09) 1923 357, 040 750 5469 Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi

Teknologiateollisuus ry | Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki | puhelin (09) 19231 | www.teknologiateollisuus.fi


Documents

Talousnäkymät...Talousnäkymät 3/2020 | 5 Tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tulokset Q2/2020 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa kasvoi vuon-na 2019 seitsemän