Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, tammikuu 2017

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymätTammikuu 2017

13.1.2017 Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

ABB, Ensto, Microsoft Mobile,

Murata Electronics, Nokia, Planmeca,

Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…

METALLIEN JALOSTUS

Boliden, Componenta, Kuusakoski,

Luvata, Outokumpu, Outotec,

Ovako, Sacotec, SSAB …

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,

Glaston, Kone, Konecranes, Metso,

Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,

Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,

Valtra, Wärtsilä…

TIETOTEKNIIKKA-ALA

Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,

Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu

Finland, IBM, Innofactor, Knowit,

Microsoft, Nixu, Tieto…

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,

Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,

Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,

terveysteknologia

• liikevaihto (2015): 14,6 mrd euroa

• henkilöstö (2015): 40 600

METALLIEN JALOSTUS

• terästuotteet, värimetallit, valut,

metallimalmikaivokset


• henkilöstö (2015): 15 800

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

• liikevaihto (2015): 28 mrd euroa

• henkilöstö (2015): 124 600

TIETOTEKNIIKKA-ALA

• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

• liikevaihto (2015): 11 mrd euroa

• henkilöstö (2015): 59 300

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

• teollisuuden, yhteiskunnan

ja rakentamisen asiantuntijapalvelut


• henkilöstö (2015): 48 200

Teknologiateollisuus

– Suomen suurin elinkeino


• 50 % Suomen koko viennistä.

• Alan yritykset investoivat Suomessa vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.

• 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k -investoinneista.

• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden

pörssiyritysten henkilöstöstä 84 % on ulkomailla,

16 % Suomessa (2015)


84%

256 842 henkilöä

16%

40 022 henkilöä

HENKILÖSTÖÄTytäryrityksissä ulkomailla Suomessa

Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

63.1.2017 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12,3 miljardia euroa.Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta

alueittain 2015 Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*

Pohjois-Amerikka2,6 mrd. €9,6 %

Länsi-Eurooppa14,4 mrd. €53,7 %

Etelä- ja Väli-Amerikka0,9 mrd. €3,3 %

Keski- ja Itä-Eurooppa3,8 mrd. €14,6 %

Afrikka0,5 mrd. €1,9 %

Lähi- ja Keski-Itä0,7 mrd. €2,5 %

Aasia3,8 mrd. €14,4 %

Maailmantalouden näkymät

- Suomi osana maailmantaloutta


Bruttokansantuote on kasvanut Euroalueella,

Suomessa niukemmin

83.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Suomen viimeaikainen kasvu on rakentamisen ja

yksityisen kulutuksen ansiota

93.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa

ja USA:ssa, Suomessa niukemmin


113.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016. Lähde: Markit

Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on

jatkunut myös marras-joulukuussaTeollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto Suomessa on kasvanut hieman


Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut

EU-maista eniten


Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä

tasolla


Suomessa kuluttajien luottamus on parantunut

viime kuukausina

153.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)


Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvana

Venäjä ja erityisesti Brasilia ovat taantumassaKiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %

173.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto marraskuu 2016. Lähde: Markit

Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Erityisesti palvelut ovat kannatelleet Kiinan

talouskasvua Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

193.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016. Lähde: Markit

Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee edelleen Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto kasvaa erityisesti kehittyvissä

maissa

223.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

233.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Maailmankauppa on piristynyt uudelleen Tuonnin määrän kehitys

Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista


Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista



Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut

selvästi Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %


Kiinteät investoinnit vähenevät Venäjällä ja

Brasiliassa Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden viennin väheneminen Venäjälle

on tasaantunut


Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen

viennistä on vähentynyt noin viiteen prosenttiin

293.1.2017 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.Lähde: Tulli

02468

1012141618202224262830323436384042

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016(1

-9)

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen

USA:ssa ovat elpyneet


Euron arvo on heikentynyt viimeaikoina Euron kurssimuutos suhteessa muihin valuuttoihin


323.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016)

Maailmantalouden on ennustettu kasvaneen 3,1

% vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Amerikka

Länsi-EurooppaJapani

Kiina

Intia

Muu it.

Euro

oppa

Venäjä

Bra

silia

Meksik

o

Muu L

at.

Am

.

Lähi-

itä

ja A

frik

ka

Kasvu keskimäärin: +3,1 %

Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %

Muu Aasia

333.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (July 2016), Tullihallitus

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla on

kasvanut 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Amerikka

Länsi-Eurooppa Japani

Kiina

Intia

Muu Aasia

Muu it.

Euro

oppa

Venäjä

Bra

silia

Muu L

at.

Am

.

Lähi-

itä ja A

frik

ka

Kasvu keskimäärin: +2,0 % M

eksik

o

Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös

vuonna 2017 Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %

343.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, December 2016Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu joulukuussa 2016.

Pohjois-Amerikka: +2,2 %USA +2,2 %Kanada +2,0 %

Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,8 %Brasilia +0,8 %Meksiko +1,7 %Argentiina +2,9 %Venezuela -3,0 %Kolumbia +2,5 %Chile +2,1 %Peru +4,2 %

Länsi-Eurooppa: +1,4 %Saksa +1,3 %Iso-Britannia +1,3 %Ranska +1,2 %Italia +0,7 %Espanja +2,3 %Alankomaat +1,7 %Sveitsi +1,5 %Ruotsi +2,3 %Belgia +1,4 %Norja +1,6 %Itävalta +1,3 %Tanska +1,6 %Kreikka +1,3 %Suomi +1,2 %Portugali +1,3 %Irlanti +3,2 %

Lähi- ja Keski-ItäSaudi Arabia +0,8 % Israel +3,2 %

Aasia: +4,6 %Kiina +6,4 %Japani +1,0 %Intia +7,5 %Australia +2,7 %Etelä-Korea +2,5 %Indonesia +5,2 %Taiwan +1,7 %Thaimaa +3,1 %Malesia +4,2 %Singapore +1,5 %Uusi Seelanti +3,0 %Filippiinit +6,3 %Vietnam +6,5 %

AfrikkaEtelä-Afrikka +1,3 %Nigeria +2,2 %Egypti +3,5 %

Keski- ja Itä-Eurooppa: +2,3 %Venäjä +1,1 %Turkki +2,8 %Puola +3,1 %Tšekki +2,5 %Romania +3,5 %Ukraina +2,6 %Unkari +2,8 %Slovakia +3,1 %Slovenia +2,3 %Liettua +2,8 %Latvia +2,8 %Viro +2,3 %

353.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, October 2015

Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat

Euroalueelle heikkoa kasvua Bkt:n vuosimuutos, %

-4.5 -3.5 -2.5 -1.5 -0.5 0.5 1.5 2.5 3.5 4.5 5.5 6.5 7.5 8.5

2015

2016e

2017e

2018e

2019e

2020e

2021-2025e

Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue

Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa talvella 2016/2017


Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa oli

vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna 2014

373.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*

on vähentynyt hieman vuodesta 2015

383.1.2017 Teknologiateollisuus *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*

on kehittynyt epäyhtenäisesti

393.1.2017 TeknologiateollisuusOsuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa

ovat viimevuotista alemmalla tasolla

403.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

9,000

10,000

11,000

12,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Milj. euroa, käyvin hinnoin

Muutos: III,2016 / III,2015 III,2016 / II,2016

Vientiin: -11 % +3 %

Kotimaahan: +11 % -1 %

Yhteensä: -6 % +1 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta

Suomessa on supistunut jonkin verran

413.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.9.2016.

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

14,000

16,000

18,000

20,000

22,000

24,000

26,000

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016

Vientiin: 0 % +1 %

Kotimaahan: -2 % -4 %

Yhteensä: -1 % 0 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

Yhteensä

Tarjouspyynnöt* ovat edelleen kasvussa,

mutta kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen

uusiksi tilauksiksi

423.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta lokakuu 2016.

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Saldoluku

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,5006,0006,5007,0007,5008,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Vientiin: +15 % +2 %

Kotimaahan: +45 % +17 %

Yhteensä: +20 % +5 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta

Suomessa


0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,5006,0006,5007,0007,5008,0008,500

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016

Vientiin: +14 % +1 %

Kotimaahan: +48 % +16 %


Yhteensä

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

5,000

5,500

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Vientiin: -30 % +2 %


Yhteensä: -23 % -2 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta

Suomessa


01,0002,0003,0004,0005,0006,0007,0008,0009,000

10,00011,00012,00013,00014,00015,00016,000

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016

Vientiin: -5 % +1 %

Kotimaahan: -11 % -11 %


Yhteensä

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset

Suomessa


0

50

100

150

200

250

300

350

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016



Vientiin: +341 % +221 %



Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta

Suomessa


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

550

600

650

700

750

Vientiin

Kotimaahan

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016

Vientiin: +54 % +59 %



Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa


050

100150200250300350400450500550600650700750800

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016




Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa


0100200300400500600700800900

1,0001,1001,2001,3001,4001,5001,6001,7001,800

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016


Muutos: 30.9.2016 / 30.9.2015 30.9.2016 / 30.6.2016


*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

Teknologiateollisuus työllistää Suomessa ja

ulkomailla

513.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

150,000

170,000

190,000

210,000

230,000

250,000

270,000

290,000

310,000

330,000

350,000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016(30.9)

Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Henkilöstöstä noin 12 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.9.2016

Teknologiateollisuus rekrytoi uusia työntekijöitä

kaikkiaan yli 21 000 tammi-syyskuussa Suomessa

523.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

-6,000

-4,000

-2,000

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2 2016 Q3

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta

Suomessa ja talven 2016/2017 näkymistä


• Liikevaihto Suomessa kasvoi hieman vuonna 2015. Tammi-syyskuussa liikevaihto oli hieman pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti kuusi prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2015, mutta hieman enemmän kuin huhti-kesäkuussa.

• Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2015, saman suuruinen kuin kesäkuun lopussa.

• Teknologiateollisuuden liikevaihto on talvella 2016/2017 suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni tammi-syyskuussa lähes kaksi prosenttia eli runsaalla 5 000:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon. Henkilöstöä oli 283 000 syyskuun lopussa. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 12 000 henkilöä syyskuun lopussa.

• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-syyskuussa runsaat 21 000. Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita. Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-yrityksissä.

543.1.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa

noin kolmannes on alihankintaa Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa

23.75

4.35

4.89

1.28

11.13

2.10

17.20

1.14

1.22

5.56

5.86

3.42

0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00

Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelutyhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa

553.1.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa

puolet suuntautuu alihankintaanSuomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa

150,900

39,200

34,200

4,500

68,800

4,200

0 50,000 100,000 150,000 200,000

Teknologiateollisuuden tuotteet japalvelut yhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

Suomen talouskasvu on investointien ja viennin varassa



• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa.

• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla tarvitaan.

• Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava.

• Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky.

– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.

Elinkeinoelämän usko Suomeen on

palautettava• Rakenneuudistukset välttämättömiä

julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen.

– Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin.

– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.

– Liikennekaari.

• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus

tuovat 81 % Suomen vientituloistaTavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015

583.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tulli, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa

Teknologiateollisuus39.06 mrd.€

51%

Metsäteollisuus

11.96 mrd.€

16%

Kemianteollisuus

10.92 mrd.€

14%

Muut toimialat

14.639 mrd.€

19%

Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat

593.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat

81 % Suomen vientituloista (2015)Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen

Koneet ja laitteet, 7.3

Paperi, kartonki, pahvi, 7.0

Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.4

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4

Terästuotteet, 3.9

Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7

Pelit ja ohjelmistot, 3.7

Dieselpolttoaineet, 3.4

Tietoliikennelaitteet, 2.8Värimetallit, 2.6Sahatavara, 2.5

Autot, 2.2Koneteollisuuden palvelut,

2.0

Selluloosa, 1.8

Kumi- ja muovituotteet, 1.4

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4

Metallituotteet, 1.3

Lääkkeet, 0.9

Lääkintäkojeet ja laitteet, 0.9

Metallien jalostuksen palvelut, 0.9

Kemianteollisuuden palvelut, 0.9

Metsäteollisuuden palvelut, 0.4

Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.4

Muut tavaratuotteet, 6.6Matkailutulot ym. palvelut, 8.8

603.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus

tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloistaPeliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

2011 2012 2013 2014 2015

Teknologia-, metsä-ja kemianteollisuudenpalveluvientiSuomesta (ml.peliteollisuus)

Muiden toimialojenpalveluvientiSuomesta

613.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti on matalalla tasolla, vientituloja

puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus tuo 81 % Suomen vientituloista

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden

kehityksestä


Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi

Suomessa 2008 jälkeen


Suomen palveluvienti ei ole korvannut

tavaraviennin pudotusta


Viennin kasvu on rajallista, koska teollisuuden tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle

653.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi

55%

60%

65%

70%

75%

80%

85%

90%

95%

100%

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125Teollisuudentuotantokyky(tuotanto, joskapasiteettitäyskäytössä), vas.ast.

Teollisuudentuotanto(2008=100), vas.ast.

Teollisuudenkapasiteetinkäyttöaste, %, oik.ast.-21 %

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

-21 %

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on

Suomessa historiallisen matalalla tasolla

663.1.2017 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,

mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä

julkista sektoria

673.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

300000

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Teollisuus Julkinen sektori

Työpaikkojen määrä Suomessa

683.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on

vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen

5200

5400

5600

5800

6000

6200

6400

6600

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vähintään viiden henkilön yritykset

Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla kuin vuosina 2007-2008

693.1.2017 Teknologiateollisuus*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden

päätoimialoilla

703.1.2017 Teknologiateollisuus*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

713.1.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus

vaihtelee merkittävästi Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2015

0 €

10,000 €

20,000 €

30,000 €

40,000 €

50,000 €

60,000 €

70,000 €

80,000 €

90,000 €

100,000 €

110,000 €

120,000 €

130,000 €

140,000 €

150,000 €

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on

40 % suurempi kuin palveluyrityksissä

723.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)

50,000

60,000

70,000

80,000

90,000

100,000

110,000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä

Euroa/työntekijä

Yritysten investoinnit Suomessa on saatava

vahvaan kasvuun, nykytilanne on riittämätön

733.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

150

155

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e

Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100

Ruotsi

Alankomaat

USA

Saksa

Sveitsi

Suomi

Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008 Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

743.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa

Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat

pudonneet reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5

miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008


56789

10111213141516171819202122

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit

Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa

Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat

alittaneet pääomien kulumisen (poistot)

jo kolmen vuoden ajan


16

18

20

22

24

26

28

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen

Miljardia euroa, käyvin hinnoin

773.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)

Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit

Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

9,000

10,000

11,000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e

Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi

Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia

investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)

783.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainenkehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)

5.4

9.5

3.6

15.1

2.63.7

2.7

4

1.22

1.1

3.4 3.32.8 2.7 2.3 2.2 2.1

1.4 1.4 1 0.9

0123456789

1011121314151617

Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta

Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta

% bkt:sta

793.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia

investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…) Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa

11%

17%19%

24%

28% 29% 30%

35% 36% 37%

48%

8% 8%

16%

21%

14%

29%

17%

23%21%

14%

23%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

Teollisuus Kauppa

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon

Suomessa, Ruotsissa ja Virossa

803.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

54

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa


18

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa

ja Virossa


95

145

195

245

295

345

395

445

495

545

595

645

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

833.1.2017 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa

kannattavuuden putoaminen Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen


Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat

kasvaneet hallitsemattomasti Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava

853.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD, VM (ennuste 18.12.2015)

Suomen kokonaisveroaste jatkaa nousuaan Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

863.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook 2016

Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii

10-15 miljardin euron menoleikkauksia Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e

Suomi Tanska Ruotsi Saksa

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %


Suomen vaihtotase on edelleen negatiivinen

883.1.2017 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettavaErikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013

413

3 611 14

5

20

715

6

237

6

810

98

9

10

15

1119

17

149

2020 16 14

22

1524

24 29

33

75 72 6965 64 64 63

55 54 50 46

28

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro

250+

50-249

10-49

0-9

Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %


*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroaPieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroaKeskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroaSuuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa

vientiään ulkomaille Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Suuri yritys

Keskisuuri yritys

Pieni yritys

Mikroyritys

903.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7.11.2016

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon

teknologiateollisuudessa Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2015, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Viennin osuus liikevaihdosta:• mediaani 13 %• 21 %:lla ei

lainkaan omaa vientiä

• 40 %:lla omaavientiä 0-5 %liikevaihdosta


• Cleantech

– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat

– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat

• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet

• Meriteollisuus

• Ohjelmistot ja pelit

• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut

• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)

• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö

• Autoteollisuuden murros

• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen talous ei kasva, ellei yritysten investointeja saada vahvaan kasvuun- tuotanto, automaatio, digitaalisuus- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys


YRITYSVEROTUS, INVESTOINNIT JA KASVU

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille 2016 tehdyn kyselyn tulokset

Taloustutkimus Oy:

Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani Koskinen


Yrityksillä on paljon investointitarpeita, mutta kyky toteuttaa niitä on useasti heikko

943.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin

investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden

aikana?


18

1214

2433

15

2418

1818

73

6280

7061

85

6575

7673

9

26766

118

69

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kaikki

HENKILÖKUNTALUOK…

1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

ULKOMAISEN YHTIÖN…

Kyllä

Ei

LISTATTU YRITYS

Kyllä

Ei

Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan

Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön

ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?


26

20

28

26

24

18

69

63

69

71

76

82

5

18

3

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA

1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan

Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat 60 % koko elinkeinoelämän investoinneista%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014

973.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)

Alle 10 henkilöä työllistävät24,5 % (344 471 yritystä)

10-49 henkilöä työllistävät14,1 % (15 978 yritystä)

50-249 henkilöä työllistävät16,0 % (2 554 yritystä)

250-499 henkilöä työllistävät 5.8 % (305 yritystä)

500-999 henkilöä työllistävät6,9 % (159 yritystä)

Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia saada pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:

pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


64

40

53

77

100

100

20

40

20

21

15

20

25

2

1

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö*

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos

70 % teknologia-teollisuuden yrityksistä

Vastaajat = 103

*pieni vastaajamäärä, n<20


Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä

investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2015

1013.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(mediaani +4,0 %)

Kannattava (24 % yrityksistä)

Tyydyttävä (20 %)

Heikko (30 %)

Tappiollinen(26 %)

Selvityksen päätulos:

Suomen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää myös yritysverotuksen uudistamista, jotta investoinnit ja vienti saadaan kasvuun


Veromallit - tausta


• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan

yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.

• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä

sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua

investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.

• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia

eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten

yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.

• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet

(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset

perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.

Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I


1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%). Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.

2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.

*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot) vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä korkosuorituksia.


Veromallit II


3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli): Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.

5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan. Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat

merkittävää yritysverotuksen uudistamista -

mieluisin yritysveromalli


2

35

34

13

2

7

4

1

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

ACE-malli

CBIT-malli

Yhteisövero osingonjakohetkellä

Viron yritysveromalli

Varausmalli

Vapaat poisto-oikeudet

Yhteisöveron alentaminen

Nykymalli

Muu

Eos

%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa

kaiken kokoisia yrityksiä

Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)


ACE-malli CBIT-malliYhteisöveroosingonjako-

hetkellä

Vironyhteisövero-

malliVarausmalli

Vapaatpoisto-

oikeudet

Yhteisöveronalentaminen

Nykymalli Muu

1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4

10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1

50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1

250 - 499 hlö 47 37 5 5 5

500- hlö 7 27 20 7 20 13

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös

pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton

verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64

% pörssiyhtiöistä


ACE-malli CBIT-malliYhteisöveroosingonjako-

hetkellä

Vironyhteisö-veromalli

VarausmalliVapaatpoisto-

oikeudet

Yhteisöveronalentaminen

Nykymalli Muu

Listattu yhtiö 32 27 5 23 9

Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien vaikutukset yritysten investointeihin, työllisyyteen ja verotuloihin


Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman

veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne

kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan

kolmen vuoden aikana?


29

28

35

30

11

44

38

48

39

61

31

27

35

16

30

28

69

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisivaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönottovähentäisi investointeja

Vastaajat = 292


Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman

veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne

investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen

Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?


21

19

26

16

24

9

49

47

50

53

41

36

30

33

24

31

35

55

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisivaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönottovähentäisi investointeja

Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan

keskeinen tavoite lähivuosina?


8

16

3

7

24

23

22

18

25

20

18

31

17

18

15

18

35

8

22

11

23

26

18

15

23

32

27

20

6

8

7

5

7

8

15

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksestapyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisenapyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkojapyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja

Vastaajat = 298


Yritysten arvio veromallieninvestointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtäsuuriksi koko elinkeinoelämässäInvestointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa

1133.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

Toteutunut kehitys, ml. Etlanennuste vuodelle 2016(+4,3%)Viron yritysveromalli

Yhteisöveroosingonjakohetkellä

Investointivarausmalli

+ 21%

+ 20%

+ 11%

Miljardia euroa, käyvin hinnoinVeromallien investointivaikutuksista on vähennetty 9 %-yksikköä, mikä vastaa odotettua normaalia investointien kasvua vuosina 2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma Suomessa vuonna 2015Verotuloja oli yhteensä 92,1 miljardia euroa


Kotitalouksien ansio- ja pääomatuloverot

27.7 mrd.€, 30,1 %

Pakolliset sosiaaliturvamaksut26.7 mrd.€, 29%,

Arvonlisäverot19.0 mrd.€, 20,6 %

Yhteisöverot

4.4 mrd.€, 4,8 %

Energiaverot4,1 mrd.€, 4,4 %

Omaisuusverot3.0 mrd.€, 3,3 %

Muut verot7.2 mrd.€, 7,8 %


Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja

työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)


Yritysveromalli Välitön vaikutus yhteisö- ja osinkovero-kertymään

Työpaikkojen lisääntyminen 2-3 vuodessa

Työpaikkojen lisääntyminen kasvattaa verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja 2-3 vuodessa

Yhteisövero osingonjakohetkellä (verokanta 20 %)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 750- 1 240(- 1 730)

+ 20 500 + 730

Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 40 - 620 (- 1 200)

+ 21 000 + 750

Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390

Suomen jäykkä palkkamalli ja työlainsäädäntö heikentävät jatkuvasti kustannuskilpailukykyä


1173.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut

noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Koko elinkeinoelämän työpaikat Suomessa ovat

vähentyneet tuntuvasti

1183.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

1,300

1,350

1,400

1,450

1,500

1,550

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tuhatta työpaikkaa

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa

on korkealla tasolla

1193.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

1203.1.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki

Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit

90

95

100

105

110

115

120

Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Belgiaan Suhteessa SaksaanSuhteessa Espanjaan Suhteessa Suomeen Suhteessa ItaliaanSuhteessa Alankomaihin

2005,I =100

Suomen hinta-ja kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomen hinta-ja kustannus-kilpailukykyparanee

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1213.1.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki, Valtiovarainministeriön KIKY-laskelmat, Valtioneuvosto

Suomen kustannuskilpailukyky on edelleen 17 %

heikompi kuin muissa euromaissa verrattuna 2005 Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset: työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. valuuttakurssimuutokset

90

95

100

105

110

115

120

125

Suomi suhteessa euromaihin, toteutunut kehitys

KIKY + tulevien vuosien palkkamaltti

Hallitusohjelman tavoite kustannuskilpailukyvyn parantamiselle

Suomen hinta-ja kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomen hinta-ja kustannus-kilpailukykyparanee

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

2005,I =100

1223.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös

teollisuuden kustannuskilpailukyky Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin)

Teollisuuden tuottavuus

Teollisuuden työn hinta

2005=100

1233.1.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Yksikkötyökustannusten ongelma koskee

yhtälailla teollisuutta Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin

Suomenteollisuudenkustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomenteollisuudenkustannus-kilpailukykyparanee

2005,I=100

TES-korotusten ja toteutuneiden

palkankorotusten muutos Suomessa 2005-2014


0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

TES-korotus

Toteutunut palkankorotus

TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015

%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden

palkankorotusten muutos Saksassa 2005-2014


-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

TES-korotus

Toteutunut palkankorotus

TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015

%-yksikköä

1263.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten

muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä

-6.0

-4.0

-2.0

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Suomi Saksa

TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä

13 %-yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset

ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012

1273.1.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

18.517.7 17.6

14.813.4

12.711.9 11.8 11.6

10.1 9.98.9

7.1

1.1

-0.7 -3.2

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla

teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012

1283.1.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

42.541.540.638.5

37 36.335.633.2

31.930.9

27.527.3

23.422.9

14.714.612.411.8

10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.34.5 3.3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Euroa/tunti

1293.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat

ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Sveitsi

Norja

Belgia

Tanska

Ruotsi

Saksa

Ranska

Suomi

Itävalta

Australia

Alankomaat

USA

Luxemburg

Irlanti

Iso-Britannia

Kanada

Italia

Singapore

Espanja

Japani

Uusi Seelanti

Etelä-Korea

Israel

Argentiina

Slovenia

Kreikka

Slovakia

Viro

Portugali

Tšekin tasavalta

Taiwan

Unkari

Puola

Brasilia

Latvia

Liettua

Meksiko

Romania

Bulgaria

Filippiinit

Euroa / tunti

Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja, Sveitsi)

1303.1.2017 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %. Lähde: Eurostat

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*

36

37

38

39

40

41

42Tuntia

1313.1.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten

osuus jalostusarvosta on keskimäärin 77 % Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2015

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Työvoima-kustannusten osuus jalostusarvosta:- mediaani 77 %

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja

tappiolliset yritykset työllistävät 54 % eli 156 600

koko henkilöstöstä Suomessa

1323.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 2015

-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

Kannattava (24 % yrityksistä, hlöstöä 89 500)

Tyydyttävä (20 %, hlöstöä 42 400)

Heikko (30 %, hlöstöä 99 200)

Tappiollinen (26 %, hlöstöä 57 400)

Tulos / liikevaihto ennen verotusta 2015, %

Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys Suomessa ja maailmalla


Teknologiateollisuuden henkilöstö

1343.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

(30.9)

Henkilöstöstä noin 12 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.9.2016

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

päätoimialoittain


(30.9)

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla päätoimialoittain

1363.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla alueittain


Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain Tiedot vuodelta 2015


Kiina, 37,869, 15%

Intia, 25,818, 10%

Yhdysvallat, 20,837, 8%

Saksa, 16,919, 7%

Meksiko, 15,639, 6%

Ruotsi, 14,215, 6%Puola, 12,763, 5%

Brasilia, 8,016, 3%Iso-Britannia, 6,540, 3%

Ranska, 6,009, 2%

Vietnam, 5,552, 2%

Italia, 5,550, 2%

Venäjä, 4,505, 2%

Muut maat, 71,574, 29%

Kiina Intia Yhdysvallat Saksa Meksiko Ruotsi Puola Brasilia Iso-Britannia Ranska Vietnam Italia Venäjä Muut maat

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö


(30.9)

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

tytäryrityksissä ulkomailla


Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö


(30.9)

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö



Metallien jalostuksen henkilöstö


(30.9)

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö


(30.9)

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö



Tietotekniikka-alan henkilöstö


(30.9)

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Teknologiateollisuuden henkilöstön

eläkkeelle siirtyminen

1493.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen

Toimihenkilöt

Työntekijät

Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden

(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen

1503.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Henkilöä / vuosi

Suomi uuteen nousuun!On aika uudelle ajattelulle ja toimenpiteille


Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2015


250–499 henkilön yritykset

71,00639%

27,62815%

25,92514%

57,54032%

1,43892 %

77 kpl5 %

38 kpl2 % 24 kpl

1 %

Yritysten lukumäärä / 1 577 Henkilöstön määrä / 182 099

1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset

1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2015


493 kpl 34%

473 kpl33 %

272 kpl 19%

200 kpl 14%

Yritysten lukumäärä / 1 438 Henkilöstön määrä / 71 006

5,1317%

15,06021%

19,06927%

31,74645%





Economy & Finance

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, tammikuu 2017