TASKU - WordPress.com · Keravan perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma on saanut nimekseen TASKU. Vuonna 2015 hankkeessa työskentelee kolme kokopäivästä opettajaa,

TASKUTasa-arvoinen koulu

Opetus– ja kulttuuriministeriö on rahoittanut perusopetuksen koulutuksel-lista tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä Keravalla vuodesta 2013 alkaen.Keravan perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma on saanutnimekseen TASKU.

Vuonna 2015 hankkeessa työskentelee kolme kokopäivästä opettajaa,18 koulujen vastuuopettajaa 6 tuntia kuukaudessa, yksi perheohjaaja jahankekoordinaattori. Vuonna 2016 perheohjaajia on kaksi ja hankkee-seen saadaan lisäksi kaksi nuorisotyöntekijää.

Miksi koulutukselliseen tasa-arvoon täytyy panostaa ?

Koulutuksellinen tasa-arvo sekäsiihen liittyvä oppimistulostenerojen alueellinen tai koulukoh-tainen kasvu kytkeytyvät tiiviistilasten ja lapsiperheiden terveys-ja hyvinvointieroihin sekä sosio-ekonomiseen taustaan.

Alla olevasta kuviosta nähdäänkuinka työttömyysaste, koulutus-tausta ja vieraskielisyys kytkeyty-vät toisiinsa Keravalla. Alueelli-set erot ovat merkittäviä.

TASKU-HANKKEEN TAVOITTEENA on

ennaltaehkäistä koulutuksellista eriytymistä, joka johtuumm. perheen sosioekonomisesta tai kielellisestä taustasta

estää koulujen eriytyminen osoittamalla tukea kouluille,joissa on keskimääräistä suurempi maahanmuuttaja-osuus, ja jotka ovat lähtökohdiltaan muita kouluja hei-kommassa asemassa

edistää kielitietoisen, kulttuurisesti monimuotoisen jasukupuolisensitiivisen koulun kehittymistä

ehkäistä koulupudokkuutta

kehittää uudenlaisia yhteistyökäytänteitäsyrjäytymisvaarassa olevien lasten ja yhteisten asiakas-perheiden tukemiseen yhdessä varhaiskasvatuksen,sosiaalipalveluiden ja nuorisopalveluiden kanssa

kehittää koulujen toiminnassa osallisuutta, kanssaihmistenkunnioitusta, koulukiusaamisen, syrjinnän ja rasisminehkäisemistä

parantaa vanhempienosallistumismahdollisuutta.

Tasku-opettajat ovat kokopäiväisiäopettajia. He kehittävät kouluissa uusiatoimintatapoja ja tukevat muun muas-sa oppilaiden kielitaidon kehittymistä jaedistävät kodin ja koulun välistä yhteis-työtä.

He toimivat samanaikaisopettajina jatukevat muita opettajia suomen kielenoppimisen opetusmenetelmien ja oppi-mistekniikoiden käyttöönotossa, suun-nittelevat opetusta yhdessä luokan– taiaineenopettajan kanssa. Tasku-opettajia on kolme.

Tasku-vastaavat ovat koulujen opetta-jia, jotka tekevät kehittämistyötä omantyönsä ohessa. He vakiinnuttavat hank-keessa aiemmin kehitettyjä toimintata-poja koulujen arkeen. Painopisteenäovat vanhempien ja koulun välinen yh-teistyö, kielitietoiset opetusmenetelmät,eri ammattiryhmien kanssa tehtävä yh-teissuunnittelu sekä monikulttuurisistensekä sukupuolisensitiivisten toimintata-pojen kehittäminen.Tasku-vastaavia on 18.

Vuonna 2015 aloittanut Tasku-perheohjaaja on kehittänyt varhaisentuen keinoja, joilla ehkäistään kouluunliittyvien ongelmien syntymistä ja anne-taan vanhemmille tietoa lasten koulun-käynnistä ja sen merkityksestä. Perhe-ohjaaja on tiiviissä yhteistyössä varhais-

kasvatukseen, sosiaalipalveluihin, mui-hin toimijoihin kuten harrastustoimintaatarjoavat tahot ja monikulttuurinen toi-mintakeskus Topaasi. Vuonna 2016 per-heohjaajia on kaksi.

Vuonna 2016 Tasku-nuoriso-ohjaajattukevat yläkoulun oppilaita, jotka ovatvaarassa jäädä vaille päättötodistustaja jatko-opintoja. He tukevat oppilai-den opiskelutaitojen kehittymistä jaauttavat heitä löytämään omat voi-mavaransa.

Nuoriso-ohjaajat kehittävät yksilö- jaryhmäkeskeistä toimintaa sekä toimin-tamalleja koulun yhteisöllisyyden sekätyttöjen ja poikien tasa-arvoisten mah-dollisuuksien toteutumisessa. Nuoriso-ohjaaja tekee yhteistyötä kaupunginnuorisopalveluiden, oppilaanohjaajien,opiskeluhuollon, kodin, koulun, sosiaali-ja terveystoimen, järjestöjen, seurakun-nan ja poliisin työntekijöiden kanssaNuoriso-ohjaajia on kaksi.

Hankkeen ohjausryhmän kuuluu jäse-niä varhaiskasvatuksesta, perusopetuk-sesta ja lukiosta, monikulttuurisesta toi-mintakeskus Topaasista sekä huoltaja-ja oppilasedustaja.

Hankkeella on hankekoordinaattori, jo-ka vastaa hankkeen viestinnästä, eritoimijoiden työn koordinoinnista ja yh-teistyöstä eri tahojen kanssa kaupungintasolla.

Kaupungin eri toimialat ja lähikunnat ovat mukaa yhteistyössä, mm.koulutusten järjestämisessä ja tiedotuksen parantamisessa.

Syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja perheiden tavoittaminen vaatiinykyistä tiiviimpää yhteistyötä yli hallintokuntien ja kuntarajojen.

VUONNA 2016 TASKU HANKKEESSA ON MUKANA 26 HENKILÖÄ

Kieli- ja kulttuuritietoisenkoulun kehittäminen

Ohjelman puitteissa tartu-taan erilaistuvan ja eriarvois-tuvan yhteiskunnan haastei-siin kehittämällä koulun toi-mintaa.

Yhdenvertaisen oppimisympäris-tön edellytyksenä on, että koulunrooli kulttuurisen todellisuuden jaerilaisten identiteettien luojana tie-dostetaan.

Kulttuurisesti monimuotoisessa jasukupuolisensitiivisessä koulussaedellytetään sitä, että totuttujakäytänteitä ja käsityksiä tarkastel-laan uudessa valossa ja tarvittaes-sa muutetaan. Opettajien tuleetulla tietoisemmaksi muun muassaoppisisältöjen välittämästä maail-mankuvasta.

Koulun arkisilla puhe- ja toiminta-tavoilla on suuri merkitys tasa-arvon edistämisessä. Opetushenki-löstön täytyy tarkastella kriittisestiomia arkisia puhe- ja toimintata-voilla, jottei koulussa toimittaisi esi-

merkiksi sukupuoleen liitettyjenoletusten pohjalta.

Aidosti monikulttuurisessa koulus-sa yhteisössä rinnakkain vaikutta-vat kulttuurit ovat tasa-arvoisia.

Monikulttuurisuudella ei tule viita-ta vain maahan muuttaneisiinlapsiin, vaan on tiedostettava,että jokainen koululuokka on joitsessään monikulttuurinen. Kaik-kien Suomessa asuvien lastentaustat eroavat sukupuolesta, so-sioekonomisesta taustasta, uskon-nosta, asuinpaikasta, elämänta-vasta ja arvomaailmasta riippu-en. Kulttuurin vaikutusta oppilaanidentiteettiin tuleekin tarkastellatästä näkökulmasta.

Tavoitteena on laajentaa ym-märrystä siitä, miten kieltä opi-taan yhteisössä. Koulussa tue-taan oppilaan monikielisyyden jakieliä arvostavan asenteen kehit-tymistä. Jokaisen oppilaan, myösvaltaväestöön kuuluvien, omanäidinkielen ja kulttuurin ylläpitämi-seen sekä identiteetin rakentumi-seen kiinnitetään huomiota. Op-pilaiden kulttuuritaustat ja kielelli-nen repertuaari nähdään voima-varana.

Miksi opetuksen kieleen tulee

kiinnittää huomiota?

Oi-

kea vastaus on d), kaikki hyötyvät. Ymmärtämisvaikeuksia on muillakin kuin suomitoisena - kielenä oppilaita. Oppilaan kannalta ymmärtämisvaikeudet voivat joh-taa jopa sosiaaliseen syrjäytymiseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen.

Jos opetuskieltä selkiytetään ja oppikirjatekstiä muoka-taan ...

a) Lahjakkaat oppilaat kärsivät.b) Heikot pysyvät heikkoina, ei mahda mitään,

vaikka mitä pelletemppuja tekisi!c) Maahanmuuttajat hyötyvät, muut kyllästyvät.d) Kaikki hyötyvät.

Osa oppilaista”putoaa kärryiltä”jo kolmannellaluokalla

Perusopetuksen yläluokilla vain1/3 (kolmasosa) oppilaista kyke-nee ymmärtämään kaiken OPS-aineksen.

Lähes 70% ikäluokasta ei olesaavuttanut formaalisen ajatte-lun kykyä päättöluokalla.

Jo kolmannella luokalla tarvi-taan vaativia ajattelutaitojamm. vieras kieli, matematiikka(kerto- ja jakolaskut, murtolu-vut), ympäristö- ja luonnontieto.

Tuula Matilainen Opetamme ajatte-lemaan, opetamme oppi maan, ope-tamme elämään.)

TASKU-opettajan vinkkiYmmärtämistä auttaa eniten se, että oppilas ei joudu passiivisen kuuntelijan rooliinvaan pääsee tilanteeseen mukaan neuvottelemaan.

Erilaisten puhetilanteiden ja tekstien haaste ymmärtämiselle

TASKU-hankkeen hanke-kouluissa työskenteleeperheohjaajia.

Perheohjaajan toiminta on ennaltaehkäi-sevää ja tuki on tarkoitettu erityisesti kou-lun aloitusvaiheeseen. Varhaisen tuenkeinoilla ehkäistään kouluun liittyvien on-gelmien syntymistä.

Jos koulussa tai päiväkodissa nouseehuoli perheestä, joka tarvitsee tukea,neuvontaa tai ohjausta koulunkäyntiinliittyvissä asioissa, keskustellaan ensin per-heen kanssa halukkuudesta perhetyö-hön.

Jos perhe haluaa perheohjaajan tu-kea, sovitaan tapaaminen yhdessäopettajan tai lastentarhanopettajan,perheohjaajan ja perheen kanssa.

Perhe voi myös itse ottaa yhteyttä per-heohjaajaan ja sopia tapaamisesta.

Perheohjaaja toimii hankkeeseen kuu-luvilla alakouluilla.

Perheohjaajalle hakeutumisenpääasialliset syyt vuonna 2015 ovat olleet

-käytännön tuen tarve

-kodin ja koulun yhteistyön parantaminen

-vanhemmuuden tukeminen

-sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet

TASKU-hankkeen nuoriso-ohjaajat puutu-vat koulupudokkuuteen.

Tiivistämällä yhteistyötä pe-rusopetuksen ja lukion jaammatillisen koulutuksen jakuraattorien ja oppilaanoh-jauksen työntekijöidenkanssa voidaan auttaa yk-sittäisiä nuoria tehokkaam-min ja tukea oppilaita kou-lunkäynnissä ja yhteiskun-taan integroitumisessa.

Kouluissa työskennellessäännuorisotytöntekijät toimivatyhteistyössä opettajienkanssa ja ongelmiin puutu-taan heti niiden esiintyessä.

Nuorisotyöntekijät kehittä-vät keinoja, joilla ratkotaanja ehkäistään kouluun liitty-viä ongelmia ja haasteita.

Nuorisotyöntekijöiden toimi-pisteet ovat kahdessa ylä-

koulussa ja koulun henkilö-kunnan lisäksi he tekevätyhteistyötä koulun ulkopuo-listen toimijoiden kuten har-rastustoiminnan tarjoajienkanssa. Työtä tehdään tar-vittaessa myös iltaisin ja vii-konloppuisin.

KODIN JA KOULUN VÄLISENYHTEISTYÖN PARANTAMINEN

Vanhempien tiedonsaannin paranta-miseksi on käännätetty lomakkeita jaoppaita seuraaville kielille: englanti, ve-näjä, viro, arabia, turkki, kurmandzi, sora-ni, thai, vietnam, albania. Lomakkeet jaoppaat ovat saatavilla Keravan internet-sivuilla osoitteessa: www.kerava.fi/palvelut/kasvatusopetus-ja-koulutus

Oppaat vanhemmilleKoulussa Keravalla - KoulutietoavanhemmilleVaihtoehtoja perusopetuksen jäl-keen (Opas vanhemmille opinto-ohjauksesta)Wilma- opasVanhempainiltamateriaali

LomakkeetHakemus koululaisten iltapäivätoi-mintaanUuden oppilaan ilmoittautumislo-make (Keravalle muuttavat ja Kera-van sisällä muuttavat)Koulutulokkaan oppilastietolomakeErityisruokavalion ilmoittaminenIlmoittautuminen oman äidinkielen/kotikielen tai ulkomailla opitun kie-len opetukseenUskonnon opetuksen järjestäminenperusopetuksessa

Vanhempienvertaistukikeskusteluryhmät

Vanhemmille järjestetäänvertaiskeskusteluryhmiäVäestöliitossa kehitetyn mallin mukaan.Ryhmässä keskustellaan lasten kasvatuk-seen, koulunkäyntiin ja suomalaiseen päi-väkoti- ja koulutusjärjestelmään liittyvistäasioista.

Osallistujat ovat pääosin maahan muutta-neita koululaisten tai päiväkodissa olevienlasten vanhempia. Ryhmiä vedetään osit-tain vapaaehtoisvoimin.

Kuka tahansa aiheesta kiinnostunutvoi tulla tutustumaan ryhmiin.

Osallistujien palautetta kevään 2015vertaisryhmästä•Vahvisti yhteistyötä koulun ja kodin välillä.

•Rohkaisi osallistumaan mm. koulun ja kodinyhdistyksen toimintaan.

•Auttoi kehittämään kielitaitoa enemmän kuinsuomen kielen kurssi.

•Ymmärsin, etten ole yksin.

•Oli enemmän aikaa puhua asioista kuin muis-sa vanhempaintapaamisissa.

•Keskustelu oli avointa, kun tutustuttiin

•Uusia ystäviä ja tuttavia

•Sopiva määrä tapaamisia

•Ei ole paikkoja, jossa voi tutustua maahan-muuttajataustaisiin ihmisiin

•On hyvä tietää, että muillekin asiat ovat epä-selviä

•Jokainen ryhmäläinen antaa ja saa jotain.Myös ohjaajat ja vierailleet opettajat.

Kun tapaat vanhempia, on hyväselvittää

...tietääkö vanhempi, mistä saa tukeatarvittaessa?

Maahanmuuttaja-asioita hoitaa maa-hanmuuttaja-asioista vastaava sosiaa-liohjaaja. Hän vastaa mm. kuntaanmuuttavien maahanmuuttajien alkuvai-heen ohjauksesta.

Sosiaaliohjaaja, p. 040 318 2615Soittoaika: ma-to klo 13.00-13.45

Tiesithän, että myös koulun henkilökuntavoi ottaa yhteyttä sosiaaliohjaajan!

...onko monikulttuurinen toimintakeskusTopaasi tuttu ?

Toimintakeskus Topaasi on suunnattukeravalaisille maahanmuuttajille. To-paasissa annetaan suomen kielen ope-tusta, ohjausta, neuvontaa ja tukea elä-män eri alueille.

Yhteystiedot:Kaupinkuja 5 LH 1 p. 040 318 2399 tai040 318 2780

sähköpostiosoite: [email protected]

Koulujen vanhempainyhdistyksetovat tervetulleita mukaan toimintaan

Hankkeen aikana on mahdollista kokeillasellaista vanhempainyhdistysten toimintaa,joka lisää erilaisuuden arvostamista ja häl-ventää ennakkoluuloja rohkeasti kokeillenja yhdessä tehden.

Erityisesti syrjäytymisvaarassa oleville per-heille on tärkeää olla osa yhteisöä ja pys-tyä vaikuttamaan lähiyhteisön toimintaan.Ohjelman aikana pyritään auttamaan per-heitä löytämään tukiverkko yhteisössä.

Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallis-tua erilaisin tavoin päiväkodin ja koulun toi-mintaan.

Koulutuksen järjestäjän yhdenvertaisuussuunnitelma

Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus velvoit-tavat koulutuksen järjestäjänhuolehtimaan siitä, että oppilai-toksella on suunnitelma tarvitta-vista toimenpiteistä yhdenver-taisuuden edistämiseksi.

Suunnitelma on oppilaitoskoh-tainen ja siinä tulee huomioidaoppilaitoksen yksilölliset tarpeetja olosuhteet.

Suunnitelman sisältö ja laajuusmääräytyvät koulutuksen järjes-täjän ja oppilaitoksen tekemänyhdenvertaisuuden toteutumi-sen arvioinnin perusteella. Vii-mekätinen vastuu suunnitelmanlaatimisesta on koulutuksen jär-jestäjällä.

Koulutuksen järjestäjän tuleelaatia yhdenvertaisuussuunnitel-ma 1.1.2017 mennessä.

Koulussamme on TASKU-hankkeen myötä vahvistet-tu monikulttuurisuuden ja erilaisuuden arvostamista.(N77)

täysin samaa mieltä 35,06%

jokseenkin samaa mieltä 38,96%

jokseenkin eri mieltä 11,69%

täysin eri mieltä 3,9%

en osaa sanoa 12,99%

Koulussamme on TASKU-hankkeen myötä kehitettymonikulttuurisuutta edistäviä toimintatapoja. (N77)






Koulussamme on TASKU-hankkeen myötä tuettu vie-raskielisten oppilaiden suomen kielen taidon kehitty-mistä. (N77)






Koulussamme on TASKU-hankkeen myötä suunniteltuvieraskielisten oppilaiden opetusta yhdessä TASKU-opettajan kanssa. (N77)






Koulussamme on TASKU-hankkeen myötä tuettu vie-raskielisten oppilaiden koulunkäyntiä. (N77)





en osaa sanoa 5,19%

Olen tehnyt yhteistyötä koulumme TASKU-opettajankanssa (N 74)

päivittäin 8,11%

viikottain 36,49%

noin kerran kuukaudessa 22,97%

harvemmin kuin kerrankuukaudessa 25,68%

en koskaan 8,11%

En tiedä kuka koulumme TASKU-opettaja on. 0%

Koulumme on TASKU-hankkeen myötä vahvistettu moni-kulttuuristen perheiden ja koulun välistä yhteistyötä (N77)






TASKU-hankkeen koulujen henkilöstölle teh in kysely vuoden 2014 lopussa.Henkilökunta arvioi hankkeen tavoi eiden toteutumista.

Monikulttuurisuuskasvatuksenkeskeisiä periaatteita

Henkilökunta kohdistaa korkeat odotukset ja positiiviset asen-teet kaikkia oppilaita kohtaan.

Monikulttuurisuuskasvatus ja kulttuurien tuntemus suunnataansekä valta- että vähemmistöryhmille.

Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon kaikki edustettuinaolevat etniset ja uskonnolliset ryhmät sekä molempien sukupuol-ten kulttuurit ja näkökulmat.

Valitaan sellaista opetusmateriaalia, joka ottaa huomioonmoninaisuuden.

Arvostetaan ja mahdollisuuksien mukaan opetetaan lastenäidinkieltä lasten positiivisen identiteetin kehittymiseksi.

Yhteiskuntaan ja yhteisöön osallistumiseksi lapselle opetetaantoista kieltä.

Kulttuurinen ja kielellinen tausta tulee huomioida arvioinnissaja testien valinnassa.

Henkilökuntaa koulutetaan ottamaan huomioon lasten erilai-set tarpeet.

Yhteistyö vanhempien kanssa luo luottamusta.

Kasvatus ja opetus on laadukasta kaikille lapsille taustasta riip-pumatta.

Paavola ja Talib 2010. Kulttuurinen moninaisuuspäiväkodissa ja koulussa

Lisätiedot

Olga Lappiprojektikoordinaattori

040 318 [email protected]

Keravan kaupunkiKasvatus- ja opetustoimi

PL 12304201 Kerava

[email protected]

Documents

TASKU - WordPress.com · Keravan perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon ohjelma on saanut nimekseen TASKU. Vuonna 2015 hankkeessa työskentelee kolme kokopäivästä opettajaa,