Tehtäviä! kulttuuriympäristöstä!...Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry ± puhelin 040 801 9069 ± sähköposti [email protected] 5.Lyhde ! 6.Kyntäminen

Tehtäviä

kulttuuriympäristöstä Maanviljelys kulttuurimaiseman muok-‐

kaajana

Rakentaminen ja valaistus

Kulttuuriympäristö ja pyhä

Veistokset ja sankarit

Emilia Lahti

2

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry www.kulttuuriperintokasvatus.fi puhelin 040 801 9069 sähköposti [email protected]

Sisällysluettelo

1. Tehtävä 1: Maanviljelys kulttuurimaiseman muokkaajana 3

1.1 Sanaselitys

1.2 Peltomaiseman muutos historian saatossa

1.3 Kuvan ajoittaminen

1.4 Lisämateriaalia

1.5 Liite

2. Tehtävä 2: Rakentaminen ja valaistus 15

2.1 Rakentamisen historiaa

2.2 Kulttuurinen asuminen

2.3 Valaistuksen, sähkön ja tulen merkitys

2.4 Vastaukset

2.5 Liitteet

2.5.1 Liite 1

2.5.2 Liite 2

3. Tehtävä 3: Kulttuuriympäristö ja pyhä 33

3.1 Kulttuuriympäristö

3.2 Pyhä

3.3 Vastaukset ja määritelmät

4. Tehtävä 4: Veistokset ja sankarit 44

4.1 Veistokset osana kulttuurimaisemaa

4.2 Sankaripatsaat

4.3 Erilaisia naiskuvia

4.4 Vastaukset

3


Tehtävä 1: Maanviljelys kulttuurimaiseman muokkaajana

Heinäntekijät. Kuva: Antti Järnefelt

1.1 Sanaselitys

Keksikää itsenäisesti tai ryhmittäin seuraaville sanoille selitys ennen tietopaketin (liite, s. 7-

14) lukemista. Jos kyseessä on esimerkiksi esine, koettakaa selittää, miltä esine näyttää.

Tiedättekö, mihin sitä tarvitaan? Selittäkää sanat uudestaan tietopaketin lukemisen jäl-

keen: mitä uutta opitte?

1. Aura

2. Vetojuhta

3. Sirppi

4. Viikate

4


5. Lyhde

6. Kyntäminen

7. Kylväminen

8. Kaski

9. Elonkorjuu

1.2 Peltomaiseman muutos historian saatossa

Lukekaa tietopaketti (liite, s. 7-14) maanviljelyksestä

A. Pohtikaa yhdessä peltomaiseman muutosta

Pohtikaa tietopaketin maanviljelystekstin lukemisen jälkeen yhdessä, miltä

oheisen kuvan peltomaisema on näyttänyt 15 000 vuotta sitten? Entä 2000

vuotta sitten? Tai 100 vuotta sitten? Tutkikaa ja käyttäkää apuna piirroksia en-

tisaikojen ihmisistä, heidän työvälineistään ja vaatteistaan.

B. Piirrä kuvasarja peltomaiseman muutoksesta

Piirrä kolmen kuvan kuvasarja maanviljelysmaiseman kehittymisestä. Käytä

apunasi tietopakettia ja piirroksia (liite, s. 7-14).

Ensimmäinen kuva

Piirrä kuva siitä, miltä kuvan maisema on näyttänyt jääkaudella, 15 000 vuotta

sitten.

Toinen kuva.

Piirrä edellisen kuvan jatkoksi kuva siitä, miltä kuvan peltomaisema on näyttänyt

2000 vuotta sitten eli kivikaudella. Osattiinko silloin jo viljellä maata? Missä va-

rusteissa, ketkä olivat töissä ja mitä heillä oli yllään?

5


Kolmas kuva.

Piirrä kahden edellisen kuvan lisäksi kolmas kuva, jossa piirrät maiseman 100

vuoden takaa. Miltä silloin peltomaisema on näyttänyt? Ketkä ovat viljelleet

maata ja missä varusteissa?

1.3 Kuvan ajoittaminen

Pohtikaa yhdessä, miltä ajalta (sivulla 3) on. Mitkä vihjeet kuvassa

auttavat sinua ajoittamaan kuvan tiettyyn kulttuuriin ja tiettyyn aikaan?

1.4 Lisämateriaalia

Kuvia

Maanviljelyshistoriaa ja maanviljelyskulttuuria havainnollistamaan löydätte kuvia Internetis-

tä. Hakukoneisiin voi laittaa tietopakettiin liittyviä sanoja kuten esimerkiksi kivikausi, prons-

sikausi, rautakausi sekä maanviljelyssanoja kaskenpoltto, vetojuhta, aura, lyhteet, riihi.

Kuvia ja lisätietoa

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kulttuurien tutkimuslaitoksen verkko-

opetuspaketti maatalouden historiasta kuvineen ja teksteineen on hyvä lisämateriaali tieto-

paketin aiheille.

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm

6


Lähteet ja kirjallisuus Kirjallisuus

Kirkinen, Heikki, 1984, Suomi välimaastossa. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä.

Kurtén, Björn, 2000, Jääkauden Euroopassa komeita eläimiä. Tiede-lehti 7/2000.

Sallinen, Pirkko, 1984, Elinkeinot ja yhteisö. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä.

Salo, Unto, 1984, Pyyntikulttuurista maan viljelyyn. Sukupolvien perintö. 1. Talonpoikaiskulttuurin juuret. Helsinki: Kirjayhtymä

Teerijoki & Nenonen, 1998, Historian suursanakirja. Porvoo;; Helsinki;; Juva : WSOY.

Internet-lähteet

http://www.nba.fi/puukausi/tptalo/o3_l.htm http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/pajavir/tee.html http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/kaskenviljely/sytytys.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/kaskenviljely/kaato.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/kaskenviljely/vaistyminen.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/lannoitus.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/muokkauskasin.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanviljelys/maanviljelys.htm http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/riihi.htm

7


1.5 Liite

Tietopaketti: Maanviljelyksen historiaa

Esihistoriallinen aikakausi Elinkeinojen historia

Kivikausi (9000eaa->1500 eaa.) Pyynti- ja keräilykulttuuri, maanviljelyksen

lisääntyminen

Pronssikausi (1500eaa 500eaa) Maanviljelyksen lisääntyminen

Rautakausi (500eaa 1200jaa) Peruselinkeinoiksi maanviljelys ja karjanhoito

Kaski- ja peltoviljely rinnakkaisina

Maanviljelyksen saapuminen Suomeen

Jääkausi alkoi Suomessa puolitoista miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 10 000 vuotta sitten.

Suomen niemimaan ensimmäiset asukkaat saapuivat kivikaudella noin 9000 vuotta sitten

jääkauden päätyttyä ja he harjoittivat pyynti- ja keräilykulttuuria tuhansien vuosien ajan.

Maanviljelys alkoi vähitellen lisääntyä kivikauden loppupuolelta lähtien. Ajanlaskun alusta

saakka maanviljelystä ja karjanhoidosta tuli peruselinkeinoja, ja pyynti- ja keräilykulttuuri

vähenivät. Maanviljelyksessä käytettiin kahta eri viljelemistapaa: kaski- ja peltoviljelyä.

Kaskiviljely

Kaskiviljely on vanhin Suomessa käytetty viljelysmuoto ja se oli tärkein viljelysmuoto aina

1700-luvulle saakka. Kaskiviljelyssä metsää poltetaan, jotta maa saataisiin viljelyskasveille

ravinteikkaammaksi ja laiduneläimille maukkaammaksi. Mistä sana kaskiviljely juontaa

juurensa? Viron kielellä sana kask tarkoittaa koivua. Lehti- ja sekametsän kaskiviljely onkin

Suomessa vanhin kaskiviljelymuoto.

Kaskiviljely lisääntyi rautakaudella (500eaa-1200/1300 jaa). Syyksi on arveltu työkalujen

kehittymistä: rautakirveillä kaskimetsää oli helpompi raivata kuin aiemmilla työvälineillä.

8


Kaskesta saatiin muutama sato, sillä kaskipellon ravinteet kuluivat nopeasti loppuun. Kas-

kimaa oli aika ajoin jätettävä uudelleen metsittymään ja kasvattamaan ravintovarastojaan.

Kaskiviljely eteni niin, että naiset, lapset ja vanhukset katkoivat kesän alussa kaskimetsäs-

tä pensaat ja puiden alaoksat niin korkealta, kuin vain kukin ylettyi. Sen jälkeen hakkuutai-

toiset täysikasvuiset miehet kaatoivat kasken kirveellä. Tämän jälkeen isäntä tai kaskijou-

kon vanhin sytytti kasken palamaan. Kaski sytytettiin palamaan tikulla, jonka päässä paloi

tuohikäpry. Polttoalueen ympärille piti raivata turvavyöhyke, ettei palo levinnyt väärille alu-

eille. Tulen suuntaa pyrittiin ohjaamaan märällä luudalla, hosalla. Onkohan sana hosumi-

nen saanut tästä nimensä? Tulen leviämistä rajoittavat ihmiset joutuivat ainakin aika lailla

hosumaan ohjaillessaan tulen suuntaa.

Kaskeajan varusteet

Voit varmasti kuvitella, kuinka kuuma työmaa kaskenpolttajilla oli. Vaatetusta ei siis tarvittu

paljon, pelkät pellavaiset alusvaatteet ja suojaavat jalkineet riittivät vallan mainiosta. Sää-

riä suojaamaan pantiin joskus kalsut, kierretyt rätit. Jaloissa olivat lötöt tai tohvelivirsut,

jotka tehtiin itse tuohesta eli koivun uloimmasta, valkoisesta kuoresta.

Tohvelivirsu.

Kuvitus: Emilia lahti

Kaskiviljelty maisema näytti tilkkutäkiltä: kaadettuja puita, poltettua maata, kylvettyä peltoa,

heinäistä ahoa ja pensaita. Itä-Suomessa kaskiviljely on jättänyt selviä jälkeä kulttuurimai-

semaan: siellä kaskiviljelyn jälkiä ovat nykypäivänä komeat koivikot. Viimeiset perinteiset

kasket poltettiin maassamme 1940-luvulla Savossa.

9


Peltoviljely

Peltoviljely oli kaskiviljelyä helpompi ja varmempituottoisempi viljelymenetelmä. Peltoviljely

mahdollisti sen, että perheet saattoivat asettua asumaan peltojensa äärelle, eikä heidän

tarvinnut muuttaa tai matkustaa hyvien kaskimetsien perässä, niin kuin kaskiviljely olisi

vaatinut. Peltotalous syrjäytti kaskitalouden viimeistään viikinkiajan alussa 800-luvulla. Pel-

toviljely aloitettiin kaatamalla metsää ja luomalla pellolle ojat. Peltoviljely ei perustu metsi-

en polttamiselle, vaan lannoitukseen. Ennen lannoitteena käytettiin karjanlantaa. Karjan

lanta kerättiin talteen, vietiin pelloille sille tarkoitetuilla kuljetusvälineillä ja levitettiin pelloille

erityisillä työkaluilla.

Korjuuaika

Sato korjattiin syksyllä samaan aikaan niin kaski- kuin peltomaastakin. Erityisen tärkeitä

päiviä maanviljelijöille olivat Ollin (29.7.) ja Laurin (10. 8.) päivät heinä- ja elokuussa. Nau-

ris ja peruna otettiin maasta kuitenkin vasta syys-Matin aikaan syyskuussa (21.9.) ja vii-

meistään syyskuun lopussa, Mikkelinpäivään (29.9.) mennessä.

Miten kaskiviljely ja peltoviljely erosivat toisistaan?

Kaskiviljely ja peltoviljely olivat siis erilaisia tapoja tehdä peltomaata. Kaskimaassa hyvä

viljelysmaa saatiin polttamalla, peltomaassa lannoittamalla. Sekä kaski- että peltoviljely-

mailla kasvatettiin suunnilleen samoja viljelyskasveja: ruista, vehnää ja ohraa. Viljelys-

maissa viljeltiin näiden lisäksi esimerkiksi humalaa oluenvalmistukseen sekä hernettä ja

pellavaa.

Kaski- ja peltomaiden viljely

Kaskiviljely ja peltoviljely olivat keinoja saada pelto aikaiseksi. Tämän jälkeen peltoa alet-

tiin viljellä. Pellon viljelemiseen tarvittiin omanlaisiaan työvälineitä ja monia työvaiheita.

Aura oli väline, jolla peltokasveille valmistettiin kyntöalusta. Auran avulla maata möyhen-

nettiin eli kynnettiin. Aura kiinnitettiin yleensä vetojuhtaan, hevoseen tai härkään, ja isäntä

tai emäntä ohjasi auran suuntaa.

10


Auraaminen, vetojuhtana hevonen

Kuvitus: Emilia Lahti

Maata muokkaamaan käytettiin lisäksi esimerkiksi kuokkaa tai lapiota.

Kuokka.


Kyntämisen jälkeen maahan kylvettiin siemenet. Kylväjät heittelivät möyhennettyyn pel-

toon tai tasoitettuun kaskituhkaan siemeniä tuohesta taivutetusta tai puusta tehdystä asti-

asta. Kun vilja oli kypsää, se oli valmis leikattavaksi. Viljaa leikattaessa eli sadonkorjuussa

käytettiin sirppiä tai viikatetta.

Sirppi.


11


Viikate.


Vilja leikattiin esihistorialliselta ajalta saakka aina 1700-luvulle asti sirpillä. Vanhimmat

sirppilöydöt on tehty ajalta ennen ajanlaskun alkua ja niitä on löytynyt muun muassa nais-

ten haudoista. Tästä on päätelty, joskin elonleikkuu olisi ollut naisten työtä.

Videoleike: Rukiin leikkuu sirpillä

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/elonkorjuu.htm

Videoleike Rukiin leikkuu sirpillä 20s./806KB

Viljan leikkaamisen jälkeen viljat sidottiin lyhteille eli pitkien keppien ympärille kuivumaan.

Sen jälkeen vilja vietiin reellä, kärryillä tai paarimaisilla sapilailla riiheen kuivumaan. Rii-

hessä vilja myös puitiin eli siitä irrotettiin jyvät yleensä hakkaamalla kepakolla.

Kepakko. Kuvitus: Emilia Lahti

Saadut jyvät kuljetettiin vilja-aittaan ja olkia käytettiin eläinten ruokana.

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/videoleikkeet/elonkorjuu.rmvb

12


Video: Viljan varastointi aittaan ja käsikivillä jauhaminen

Videoleike Viljan varastointi aittaan 29s./1012KB

Videoleike Käsikivillä jauhaminen 21s./876KB

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/varastointi.htm

Metsästys ja kalastus, maanviljely ja karjanhoito vaihtelivat pääelinkeinon paikalla aina

tilanteen ja vuodenajan mukaan. Ruokaakin syötiin satojen suuruuden ja vuodenaikojen

mukaan. Maanviljelys oli suomalaisten pääelinkeino pitkään. Suomen teollistuminen on

kuitenkin johtanut siihen, ettei maanviljelys ole enää suomalaisten pääelinkeino. Vielä

1800-luvun lopulla 75 % sai toimeentulonsa maatalo1950-luvulla puolet, nykyään alle nel-

jännes.

Maanviljelijöitä 1900-luvulla.


http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/videoleikkeet/varastointi.rmvb

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/videoleikkeet/jauhaminen.rmvb

13


Puintia keskiajalla.


Rautakausi, mies ja nainen.


14


Rautakausi, poika.


Viikatemies.


15


Tehtävä 2: Rakentaminen ja valaistus

Yksityiskohta Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseosta, Ahvenanmaalta Kuva: Heljä Järnefelt

2.1 Rakentamisen historiaa

Vastaukset kysymyksiin löytyvät sivuilta 22-26.

2.1.1 Rakentamisammatti-kilpailu

Kirjoita paperille niin monta talonrakentamiseen liittyvää vanhaa ja uutta ammattia kuin

muistat. Kuka keksi eniten?

16


2.1.2 Suomalaisen rakentamisen historiaa.

A. Pohtikaa seuraavia kysymyksiä

Oletko nukkunut aitassa? Millaista se oli?

Oletko ikinä käynyt navetassa, sikalassa, kanalassa tai hevostallissa?

Mitä näit, haistoit tai kuulit?

Oletko ollut savusaunassa? Miten se erosi tavallisesta saunasta? Miten

arvelet, että Suomessa on entisaikoihin asuttu?

B. Lukekaa tietopaketti (liite 1, s. 27-29) suomalaisen rakentamisen historiasta

Mikä suomalaisen historian asumismuoto kiehtoo sinua eniten? Millaises-

sa historiallisessa talossa olisi mielenkiintoista asua?

Mistä jälleenrakentaminen johtui?

Millaisia arvelet tulevaisuuden talojen olevan? Piirrä kuva tai kuvaile se

sanoin esimerkiksi parillesi.

2.1.3 Puutyötunti: Rakentakaa kota, kivikautinen koti

Kivikautinen asuinrakennus oli puusta ja nahasta valmistettu kota, jota oli helppo siirtää

ravinnon perässä liikuttaessa. Kivikautinen elämä kodassa on varmasti ollut aivan erilaista

kuin nykyinen elämä taloissa. Nyt pääsette kokeilemaan, miltä se on tuntunut! Kivikautisen

elämän makuun pääsette rakentamalla sopivaan paikkaan koulun läheisyyteen kivikauti-

sen kodan.

Hyvä ohje rakentamiseen löytyy esimerkiksi osoitteesta:

http://www.pilvivene.com/suurijoki/index.php?option=com_content&view=articl

e&id=17:kota-asumuksena&catid=5:kivikauden-kulttuurit&Itemid=13

17


2.2 Kulttuurinen asuminen

2.2.1 Suomalainen asuminen

Suomessa ihmiset asuvat monenlaisissa asunnoissa. Millaisia erilaisia asuintaloja

keksit?

Millaisessa itse asut? Kuinka monessa erilaisessa asuintalossa olet elämäsi aikana

asunut?

Mistä materiaaleista Suomessa rakennetaan?

2.2.2 Koteja ympäri maailman

Etsi kuvia kodeista ympäri maailman. Etsi kuva esimerkiksi iglusta, kodasta, tiipiistä, jurtas-

ta, slummista yms.

A. Minkä mallisia talot ovat? Mitä selityksiä keksit sille, että rakennukset ovat

sen näköisiä?

B. Mistä materiaaleista talot on kenties rakennettu? Miksi rakennukset on ra-

kennettu niistä materiaaleista?

2.2.3 Vaihtokauppa

A. Tutustukaa alla olevaan YK:n määritelmään slummista

Slummi on alue tai yhteisö, jolla ei ole mahdollisuutta yhteen tai useampaan

kansainvälisesti sovituista mittareista:

1. Mahdollisuus puhtaaseen veteen: Mahdollisuus puhtaaseen veteen ilman, et-

tä sen saamiseksi ei tarvitse nähdä kohtuuttomasti vaivaa.

2. Mahdollisuus viemäröintiin: Mahdollisuus hävittää ulosteet viemäröintijärjes-

telmän avulla.

18


3. Turvattu omistusoikeus: Yksityisellä ihmisellä tai yhteisöllä täytyy olla valtion

puolelta turvattu omistusoikeus lunasta maansa. Ihmiset ovat turvattomia jos

a) heiltä puuttuu kirjallinen todistus maan omistusoikeudesta tai b) jos he tunte-

vat turvattomuutta mahdollisten pakkohäätöjen vuoksi.

4. Kestävät asunto-olot: Asunto on kestävä, jos se sijaitsee turvallisella alueella

(ei esimerkiksi alueella, joka on altis tulville) ja se suojaa säävaihteluilta kuten

kuumuudelta, sateelta, kylmyydeltä ja kosteudelta.

5. Riittävä asuma-alue: Asunnossa tulee olla riittävästi elintilaa siellä asuville

ihmisille eikä se saa olla tungokseen asti täynnä.

Lähde: http://www.ykliitto.fi/kouluttaa/afg_tavoite7

B. Asunnon vaihtokauppa

Kuvittele, että vaihtaisit asuntoa viikoksi slummissa asuvan omanikäisesi lapsen

tai nuoren kanssa. Kuvaile hänen kotiaan. Mitä erilaista ja uutta hänen siellä oli-

si? Miten hän suhtautuisi sinun kotiisi? Kummalle muutos olisi suurempi? Mitä

ongelmia, entä oivalluksia kenties kokisitte?

2.2.4 Maailman asunnot

Soveltuu yläkoulun englannin tunnille

A. Lukekaa erilaisista asunnoista maailmalla osoitteesta

http://www.hgpho.to/wfest/house/house-e.html

19


B. Vastatkaa sen pohjalta ryhmissä seuraaviin kysymyksiin.

1. Miksi mongolialaiset muuttavat asuinsijojaan?

2. Miten kiinalaisen Miao-heimon talot on rakennettu?

3. Miksi kiinalaisen Hakka-perhe asuu ympyränmuotoisissa taloissa?

4. Mikä pakottaa Filippiiniläisen Bagobo-heimon rakentamaan talonsa uu-

delleen?

5. Mitä Thaimaalaisen Lafu-heimon talojen alla pidetään?

6. Mistä Uros-heimo saa Perussa elantonsa?

7. Milloin alkuperäisasukkaat Kanadassa käyttävät tiipii-telttoja?

8. Miksi arvelet kreikkalaisen saaren talojen olevan juuri valkoisia?

9. Miksi Espanjan Cuebassa asutaan maanalaisissa taloissa?

10. Miten Lapissa asuvien suomalaisten kesäasuminen eroaa heidän tal-

viasumisestaan?

2.3 Valaistuksen, sähkön ja tulen merkitys

2.3.1 Luokka savupirtin valaistuksessa

Lukekaa tietopaketti (liite 2, s. 30-31) valaistuksen kehittymisestä Suomessa. Rakentakaa

luokkaan savupirttiä muistuttavat valaistusolosuhteet. Peittäkää ikkunat, jotta luonnonvaloa

ä-

reen valona voi toimia kännykän valo.

Pohtikaa teemavalaistuksen himmeydessä, miten valaistus vaikuttaa elämiseen. Miten

heikko valaistus rajoittaa elämää? Mitä arkiaskareita voitiin ennen tehdä lähes pimeässä,

mitä ei? Miten arvelet tuon ajan ihmisten viihdyttäneen itseään ja toisiaan, jos valaistusta

tai sähköä ei ollut saatavilla?

20


2.3.2 Sähkökatkoksessa

Nykyaikana työssä, koulussa ja vapaa-ajalla sähköllä ja valaistuksella on tärkeä merkitys.

Sähkökatkos mullistaa arkea kummallisella tavalla.

Suoritustapa 1

A. Onko kohdallesi ikinä sattunut sähkökatkosta? Mitä tapahtui?

B. Miten sähkökatkos vaikuttaa esimerkiksi kotona tai ostoskeskuksessa? Mitä

asioita sähkökatkoksen aikana ei voi tehdä, mitä asioita voi?

C. Jos sähkökatkos iskisi kouluunne juuri nyt, miten se näkyisi luokassa? Voisi-

ko oppituntia vielä jatkaa?

D. Mikä sähkökatkoksen aiheuttaa?

Suoritustapa 2

Jakaantukaa neljään ryhmään.

Kysymys 1: (Käsitellään jokaisessa ryhmässä)

Onko kohdallesi ikinä sattunut sähkökatkosta? Mitä tapahtui?

Kysymys 2: (Jokaisella ryhmällä yksi kysymys, jakakaa kysymykset etukäteen)

Mitä sähkökatkos merkitsee:

1) Kotona lapsia hoitavalle perheenäidille

2) Ostoskeskuksessa työskentelevälle kauppiaalle

3) Työpaikalla yövuorossa työskentelevälle tehdastyöläiselle

4) Iltaansa viettävälle omanikäisellesi koululaiselle?

Esitelkää ryhmien vastaukset luokalle.

21


2.3.3 Kynttilöiden valaminen

Tehtävä soveltuu erimerkiksi fysiikan, kemian ja historian oppitunnille.

Entisaikaan tavallinen kansa käytti kynttilöitä vain erityistilaisuuksissa kuten jouluna. Va-

rakkaammissa perheissä kynttilöitä poltettiin arkenakin esimerkiksi kattokruunuissa. Kyntti-

löiden valajina toimivat saippuankeittäjät ja teurastajat, mutta koska kynttilöiden valaminen

ei vaatinut erityistaitoja, se sujui myös tavalliselta kansalta vaikkapa joulun alla.

Valakaa kynttilöitä itse. Omien kynttilöiden valaminen on hauskaa puuhaa. Voitte tehdä

erimallisia kynttilöitä käyttämällä muotteina vaikkapa maito- tai viilipurkkeja. Kynttilöiden

valamisessa voi säästää luontoa hyödyntämällä vanhoja kotoa tuotuja tai kirpputorilta os-

tettuja kynttilöitä.

Ohjeita kynttilöiden valamiseen löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta:

http://www.vsagendatoimisto.fi/ymparistokasvatus/ymparistoviikko/opetuspaketti_2003_2.

htm.

Mitä kyseinen sananlasku tarkoittaa?

2.3.5 Tulen merkitys

Pohtikaa yhdessä tulen merkitystä entisajan ihmisille. Käyttäkää apunanne tietopakettia

(liite 2, s. 30-31) valaistuksen historiasta.

1. Mihin tulta on entisaikoihin käytetty? Mitä ovat olleet arkipäivän kotiaskareet, joihin tulta

on tarvittu? Entä missä ammateissa tulta on käytetty?

2. Mihin tulta nykypäivänä käytetään?

3. Mihin asioihin emme tulta enää tarvitse nykyaikana?

22


2.4 Vastauksia

2.1.1 Talonrakennusammatteja

arkkitehti, elementtiasentaja, ikkuna- ja oviasentaja, kalusteasentaja, kattoasentaja, katto-

ja ulkopintaeristäjä, kirvesmies, laatoittaja, LVI-asentaja, LVI-insinööri, lasittaja, lattianpääl-

lystäjä, maalari, matto- ja parkettiasentaja, mittamies, muurari, pintakäsittelijä, rakenne-

suunnittelija, rakennusinsinööri, rakennuskonemies, rakennusmestari, rakennusmies, ra-

kennustyönjohtaja, raudoittaja, sisäkattoasentaja, suunnitteluassistentti, sähköasentaja,

torninosturinkuljettaja, työmaainsinööri, vedeneristäjä

Lähteet

http://www.ammattinetti.fi/

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/artikkelit/439/rakennusalan+ammatit.htm

2.1.2 vastaus kohtaan B: mistä jälleenrakentaminen johtui?

Jälleenrakentaminen viittaa Suomessa yleensä talvi- ja jatkosotien jälkeiseen aikaan,

1940-luvun loppuun ja 1950-luvulle. Silloin jouduttiin lyhyessä ajassa rakentamaan paljon

uusia asuintaloja sodassa tuhoutuneitten tilalle. Lisäksi Suomen täytyi luovuttaa sodan

jälkeen suuria maa-alueita pois, jolloin tuhannet perheet joutuivat lähtemään entisiltä koti-

seuduiltaan, joten heille täytyi rakentaa uudet kodit.

2.2.1 Vastaukset

Betoni, puu, tiili, kivi, hirsi

2.2.4 Vastaukset

1. Miksi Mongolialaiset muuttavat asuinsijojaan?

o Kun heidän kotieläimensä ovat syöneet alueen ruohon.

23


o imals have eaten the grass in

2. Miten kiinalaisen Miao-heimon talot on rakennettu?

o Miao-heimo rakentaa talonsa kivistä.

o

3. Miksi kiinalaisen Hakka-perheen asumukset on rakennettu ympyrän muotoon?

o Talot suojaavat ulkopuolisilta.

o

4. Mikä pakottaa Filippiiniläisen Bagobo-heimon rakentamaan talonsa uudelleen?

o Puut kasvavat.

o

5. Mitä Thaimaalaisen Lafu-heimon talojen alla pidetään?

o Lehmiä, sikoja ja kanoja.

o

6. Mistä Uros-heimo saa Perussa elantonsa?

o Kalastuksella ja turismilla.

o a

7. Milloin alkuperäisasukkaat Kanadassa käyttävät tiipii-telttoja?

o Juhlien aikana.

o

8. Miksi arvelet Kreikkalaisen saaren talojen olevan juuri valkoisia?

o Pitää viileänä

24


9. Miksi Espanjan Cuebassa asutaan maanalaisissa taloissa?

o Se pitää lämpötilan sopivana: kesällä viileänä, talvella lämpimänä.

o

10. Miten Lapissa asuvien saamelaisten (sami) kesäasuminen eroaa heidän talviasu-

misestaan sivuston mukaan?

o Koska saamelaiset ovat paimentolaisia (nomad) he muuttavat kesäisin ja tal-

visin. Heidän talviasuntonta on tehty puusta ja savesta (clay). Kesäisin he

asuvat siirrettävissä taloissa, jotka muistuttavat alkuperäisten amerikkalais-

ten asuntoja (kodat).

o

summer and in winter. In their winter houses which are made of wood and

clay... In summer, they live in transferable houses which look like the ones

of

2.3.1 Vastauksia

- Tehtiin askareita enemmän ulkona, kun sisällä ei nähty

- Tehtiin sellaisia asioita, mihin valaistusta ei tarvittu: kerrottiin tarinoita ja arvoituksia, pe-

lattiin pelejä, leikittiin leikkejä, laulettiin lauluja ja lausuttiin runoja.

2.3.2 Vastauksia

- Sähkökatkos kotona

Vaikuttaisi mm:

o Valot, TV, tietokone, radio, cd, ruuanlaitto, jääkaappi ja pakastin,

pesukoneet

25


Tekemistä esimerkiksi:

o Kännykän tai kynttilän valossa askareet esim. lukeminen

o Jutteleminen

o Kävelylle lähteminen (ellei katuvalojen sammuminen tuota on-

gelmaa)

o Parillisten ja akullisten sähkölaitteiden käyttö

Kannettava tietokone, jos akkua jäljellä

Radio, jossa paristot

-Sähkökatkos kodin ulkopuolella

Vaikuttaisi

o Katuvalot

o Kaupoista ja ostoskeskuksista valot, kassat, hälytysjärjestelmät

o Työpaikoilta valot, tietokoneet, työvälineet esim. teollisuudesta

o TV- ja radiolähetykset loppuisivat

o Hissit pysähtyisivät

o Valvontakamerat sammuisivat

- Oppitunnin jatkaminen ulkona tai sisällä tehden asioita, joihin valoa tai sähköä ei

tarvitse.

- Sähkökatkoksen saattaa aiheuttaa esim. oikosulku, ukkonen tai sähkölinjojen va-

hingoittuminen esimerkiksi myrskyssä kaatuneiden puiden takia

- Hätäverkko toimii julkisissa tiloissa ja suurissa rakennuksissa akuilla ja pitää hätä-

valot päällä (esim. uloskäyntivalot)

2.3.5 Vastaushahmotelmia

1.

Lämmitys (nuotio, takka)

Valaistus (nuotio, takka, päreet, kynttilät)

26


Kokkaus (ruuan kypsentäminen takassa tai nuotiossa)

Veden lämmittäminen esim. peseytymistä ja pyykin pesua varten

Seppä, höyryveturinkuljettaja, leipuri, lääkäri, kaskiviljelijä, hitsaaja, lasimestari,

2. Tunnelmavalaistuksen luomiseen (kynttilät, tuikut), nuotiossa, grillauksessa (ellei ole

sähkögrilli), takassa

3. Sähkö on korvannut tulenkäytön arkiaskareissa

27


2.5 Liitteet

2.5.1 Liite 1

Tietopaketti: Suomalaisen rakentamisen historiaa

Kivikaudella ihmisten kotina oli kota, joka voitiin ottaa tarvittaessa mukaan, kun asuinsijaa

muutettiin ravinnon perässä. Kota syntyi suorista ja pitkistä puista, jotka nojasivat toisiinsa.

Puiden päälle laitettiin eläinten nahkoista tehty kate. Sateella nahka kastui ja homehtui,

mutta rasvaamalla nahka kesti vettä.

Kun maata alettiin viljellä, perheet asettuivat asumaan peltojen viereen ja ihmiset alkoivat

kodan sijasta rakentaa pysyvämpiä asumuksia, taloja. Kylätkin alkoivat vähitellen syntyä.

Maanviljelyksen tarpeisiin pihapiireihin alkoi nousta asuinrakennusten lisäksi myös muun-

laisia rakennuksia työvälineiden säilytystä, karjan hoitoa ja viljan käsittelyä varten. Tär-

keimpiä maanviljelijöiden pihapiirin rakennuksia olivat aitta, eläinsuojat, riihi, sauna ja hei-

nälato. Aitassa säilytettiin tavaroita ja pihapiirissä saattoi olla omat aittansa eri tarkoituk-

siin, kuten vilja-aitta, vaateaitta, ruoka-aitta ja tavara-aitta. Aittoja saatettiin käyttää myös

makuukammareina, vaikka aitoissa ei ollut aina ikkunoitakaan. Eläinsuojia olivat esimer-

kiksi tallit, navetat ja kanalat. Lehmät, lampaat ja hevoset viettivät toki paljon aikaa myös

ulkosalla. Riihi oli heinän puimista varten. Pellolla kuivattu heinä puitiin riihessä eli siitä

erotettiin jyvät esimerkiksi hakkaamalla puisilla varstoilla. Jyvät kuljetettiin vilja-aittaan ja

olkia käytettiin eläinten ruokana. Pihapiirissä oli usein myös sauna, joka saattoi olla sa-

vusauna. Savusaunassa ei ollut savupiippua, joten savu tuli tällöin saunan sisälle ja mus-

tasi savusaunan seinät. Sauna lämmitettiin pari kertaa viikossa, kesällä saatettiin saunoa

joka päivä. Saunomista kunnioitettiin, eikä saunassa sopinut riidellä, laulaa tai metelöidä.

Saunaa käytettiin peseytymisen lisäksi myös pyykin pesuun, pellavan kuivaamiseen ja li-

han savustamiseen. Sauna oli myös paikka, jossa synnytettiin. Heinälato oli rakennus, joka

täyttyi heinäkuussa heinänkorjuun aikaan.

Maanviljelijäperheen tyypillinen asunto ennen 1700-lukua oli hirsistä salvottu savupirtti.

Nurkassa lämmitti kiuas ja ruoka kokattiin ulkokodassa. Syrjäisemmillä seuduilla asuttiin

savupirteissä vielä 1900-luvun alussa. Savutupa oli sisältä savusta värjääntynyt mustaksi.

Savupirttien katossa oli kuitenkin reikä, josta osa savusta pääsi poistumaan. Ikkunoita ei

savuisuuden takia ollut, vain muutama luukku seinällä. Sisällä savutuvassa oli aina erittäin

lämmin. Savupirttien jälkeen 1500-luvulla alettiin rakentaa paritupia, joissa vanhaa hirsi-

28


mökkiä vastapäätä rakennettiin toinen huone ja väliin porstua, eteinen. Paritupa oli siis

kahden asuinhuoneen ja porstuan rakennus.

Ensimmäiset savupiiput rakennettiin 1500-luvulla. Kun savu ei enää mustannut huoneita,

lasiset ikkunatkin alkoivat yleistyä, ja valon määrä parituvissa lisääntyi. 1600-luvulla rikkai-

den asuntoihin rakennettiin ylellisesti kamareita vierashuoneiksi ja saleja kaakeliuunei-

neen. 1600 1700 -luvuilla hallitsijat määräsivät, että virkamiesten talot tuli rakentaa karolii-

nisen pohjakaavan mukaan.

Kaupunkien merkitys oli 1600-luvulle asti vähäinen, ja olemassa olleet kaupungitkin, kuten

Turku ja Viipuri olivat kovin vaatimattomia ja pieniä. 1600-luvulla ylimystö alkoi rakentaa

kartanoita, jotka heijastelivat kunkin ajan rakennusihanteita: barokkia, rokokoota ja uus-

klassismia. 1700-luvulla Pohjanmaalla kehittyi komea kaksikerroksinen kaksifooninkinen

asuintalo ja Karjalassa karjantalona tunnettu asuitilojen ja karjansuojan yhdistelmä. Suurin

osa kansasta asui kuitenkin edelleen 1700-luvulla pienissä harmaissa savupirteissä.

Asuintaloja ei maalattu ulkoa, vaan ne jätettiin puun värisiksi, kunnes punamullan ja keltai-

sen keittomaalin käyttö alkoi yleistyä raatihuoneiden ja kirkkojen ulkomaalauksesta kau-

punkien talojen kautta vähitellen maaseudun asuintaloihin.

1700-luvun lopussa kaupunkeihin alkoi nousta näyttäviä hallintorakennuksia ja puisia

asuinkortteleita. Uusklassisen arkkitehtuurin ammentamat antiikin vaikutteet näkyvät esi-

merkiksi Helsingin Senaatintorilla Tuomiokirkon pylväsrakennelmissa. 1800-luvulla teollis-

tuminen ja kaupungistuminen vaikuttivat rakentamiseen ja kaupunkikuvaan radikaalisti,

kun esimerkiksi kerrostalojen ja liikennerakentamisen määrä lisääntyi.

1900-luvun alkua leimasi valkoinen funktionalismi, jota seurasi sotien jälkeinen valtava

jälleenrakentamisen urakka ja muutto kaupunkeihin. Asuntopulan ratkaisuksi jälleenraken-

nuksessa kehitettiin tyyppitalo. Suunnittelijat tekivät muutamia yksinkertaisia talomalleja,

jotka sopivat kaikenlaisille tonteille. Helppojen ohjeiden avulla kokematonkin rakentaja sel-

viytyi rakennustöistä omin voimin ja talkootyöllä. Rakennetut talot olivat pelkistettyjä, lin-

jakkaita ja tehokkaita ja elementtirakentaminen syrjäytti pian tiili- ja puutalojen käsin raken-

tamisen.

1900-luvulla puukaupunkien keskustat purettiin uusien kivisten talojen alta, ja samalla ha-

vahduttiin rakennusten suojeluun. Rakennuskantamme radikaali uudistuminen 1900-

luvulla ja tulipaloille herkän puun käyttö rakennusmateriaalina ovat johtaneet siihen, että

29


kaikesta rakennuskannasta 80% on syntynyt sotien jälkeen. Vanhoja asuinrakennuksia on

säilynyt erittäin vähän.

Tämän päivän suomalaiset siirtyvät edelleen kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin ja kaupun-

kikuvaa leimaavat liikerakennukset, ostoskeskukset ja korjausrakentaminen.

Lähteet ja kirjallisuus

Kirjallisuus

Juhani U. E. Lehtonen, 1985, Sisustus ja asuminen. Sukupolvien perintö. 2. Talonpoikaiskulttuurin kasvu. Kirjayhtymä: Helsinki.

Internet-lähteet

http://www.nba.fi/puukausi/index24.html

http://www.nba.fi/puukausi/index14.html

http://www.nba.fi/puukausi/index9.html http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/aikakaudet

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117258&lan=fi

http://www.pilvivene.com/suurijoki/index.php?option=com_content&view=article&id=17:kota-asumuksena&catid=5:kivikauden-kulttuurit&Itemid=13

30


2.5.2 Liite 2

Tietopaketti: Valaistuksen historiaa

Lämpimät asumukset olivat kylmässä Suomessa kaiken toiminnan elinehto. Eri aikakausi-

na Suomessa asumuksia on lämmitetty ja valaistu eri tavoin. Kivikaudella kota rakennet-

tiin nuotion ympärille ja eristettiin tervalla tai lumella. Pienessä kodassa nuotio valaisi hy-

vin. Ennen 1500-lukua Suomessa asuttiin savupirteissä, jotka olivat sisältä erittäin lämpi-

miä. Uuni oli savupirttien asukkaille elintärkeä. Jos tulta ei saatu syttymään tai jos uuni rik-

koutui tai rikottiin, asunnosta tuli asumiskelvoton.

Savupirtissä valoa saatiin uunivalkean lisäksi pienistä luukkuakkunoista ja auki olevasta

matalasta ovesta. Talvella luukkuakkunoita ja ovea ei voinut pitää auki, joten valoa saatiin

uunivalkean lisäksi päreistä. Päre oli pitkä, pihkattomasta männystä kiskottu puunkaistale,

joka palaessaan antoi valoa arkisiin toimiin ja työntekoon. Päre asetettiin palamaan päre-

pihtiin pöydälle, lattialle tai seinänrakoon. Päre paloi melko lyhyen aikaa, noin kymmenisen

minuuttia ja usein päreitä tarvittiin monta palamaan yhtä aikaa. Koko pitkän talven varalle

päreitä olikin valmistettava aika lailla, erään laskelman mukaan jopa yli 20 000 yhdeksi

vuodeksi.

Savupiippujen rakentaminen alkoi Suomessa 1500-luvulla. Kun savu ei enää mustannut

huoneita, ikkunalasi yleistyi ja päivänvaloa alkoi tulvia koteihin. Ikkunat sijoitettiin kohti ete-

lää ja pöydät usein ikkunoiden eteen. Pimeässä yleisvalonlähde oli 1800-luvulle saakka

tulisija ja päreet toimivat askareiden erityisvalona.

Kynttilät olivat talonpoikaisväestön keskuudessa ylellisyyttä ja vain juhlatilaisuuksia varten.

Kynttilöitä valmistivat aluksi saippuankeittäjät, sittemmin teurastajat. Myös kodeissa valet-

tiin kynttilöitä itse esimerkiksi joulun alla. Kynttilästä pyrittiin saamaan suuriin mahdollinen

hyöty, kehittämällä sitä eri tarkoituksiin. Yökynttilänjalka oli ikään kuin kahvallinen lauta-

nen, jossa kynttilälle oli keskellä pidike. Kynttilänkannat käytettiin hyödyksi, kun ne valettiin

uusiksi kynttilöiksi. Seinälle kiinnitettävässä lampettikynttilänjalassa oli seinää vasten aset-

tuva metallilevy, joka heijasti kynttilän valoa laajemmalle. Kynttiläkruunu oli hyvä yleisvalon

lähde, mutta se oli vain ylimystön käytössä.

31


Öljylamppu alkoi yleistyä kaupungeissa 1860-luvulla, kun Suomeen alettiin saada puhdis-

tettua petrolia. Öljylamppujen saapuminen oli vallankumouksellista ja öljylamppujen tieltä

saivatkin väistyä aiemmat valaisinkeinot. Öljylamppu valaisi paremmin ja pidempään ja oli

suojakupunsa ansiosta paloturvallisempi kuin kynttilät ja päreet. Sähkövalaistuksen en-

siaskeleet otettiin Suomessa Finlaysonin Tampereen tehtaalla, jonne asennettiin Suomen

ensimmäiset hehkulamput vuonna 1882. Yksityistaloissa hehkulamput alkoivat vähitellen

valaista sellaisinaan, varjostimet yleistyivät vasta myöhemmin.

Lähteet ja kirjallisuus:

Kirjallisuus

Lehtonen, Juhani U. E.

1985 Sisustus ja asuminen. Sukupolvien perintö. 2. Talonpoikaiskulttuurin kasvu. Kirjayhtymä: Helsinki. s. 196 198.

Internet-lähteet

Vuorio, Leena

2009 Pärepihti. http://www.turunmuseokeskus.fi/public/download.aspx?ID=95267&GUID=%7B2B05D260-92D5-447D-8CB1-7A72DF08E874%7D. Katsottu. 31.5.2010.

Tikka, Satu

2006 Perinnerakennus ongelmallinen valaistuskohde? http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Perinnerakennuss/. Katsottu 31.5.2010.

Kokemäenjoen laakson esihistorian sivusto

http://www.pilvivene.com/suurijoki/index.php?option=com_content&view=article&id=17:kota-asumuksena&catid=5:kivikauden-kulttuurit&Itemid=13

Katsottu 31.5.2010.

Suomen maatalousmuseo Sarka

http://www.maatalousmuseo.fi/kuukaudenesine.asp?yv=9&av=88&esid=77&kieli=1.

Katsottu 31.5.2010.

32


Tehtävä 3: Kulttuuriympäristö ja pyhä

Linnunpesä. Kuva: Heljä Järnefelt

3.1. Kulttuuriympäristö

Vastauksia ja määritelmiä tehtäviin sivuilta 40-42.

3.1.1 Pohtikaa sanaa kulttuuriympäristö.

Mitä se tuo mieleen?

Mitkä asiat mahtavat kuulua kulttuuriympäristöön?

33


3.1.2 Kotiseutuni kulttuuriympäristö

A. Rakennetut kulttuuriympäristöt kotiseudullamme

Tutustukaa sivustoon rky.fi, jossa museovirasto on listannut valtakunnallisesti

merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Vastatkaa sitten seuraaviin

kysymyksiin sivuston pohjalta.

1. Miksi sivuston kohteet on valittu? Mitä kohteena oleminen käytännössä

tarkoittaa?

2. Etsikää sivuston hakupalvelusta oman kotiseutunne kohteet, jotka on

valittu valtakunnallisesti merkittäviksi.

Mitä mieltä olet listasta?

Mitkä kohteista ovat sinulle tuttuja? Oletko vieraillut paikoissa?

Mitä tiedät niistä?

Miksi arvelet niiden ansainneen paikan listalla?

B. Muinaisjäännökset kotiseudullamme

Muinaisjäännökset ovat muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä,

jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksiä ovat esimerkiksi esihis-

torialliset haudat, laivojen hylyt ja linnat. Museovirasto ylläpitää muinaisjäännös-

ten rekisteriportaalia osoitteessa kulttuuriymparisto.nba.fi. Portaaliin on listattu

Suomen muinaisjäännökset kunnittain.

Lähde: museovirasto www.nba.fi/fi/muinaisjaannos

Etsikää muinaisjäännerekisteristäsi oman kotikuntanne ja kaupunginosanne

muinaisjäänteitä (Vinkki: käytä apuna ctrl + F toimintoa)

Yhteistehtäviä

1. Mitä muinaisjäännöksiä lähialueiltanne on löytynyt?

2. Miltä historialliselta aikakaudelta löydöt ovat peräisin?

3. Lukekaa tarkemmat kuvaukset löydöksistä. Mitä lisätietoja sieltä löytyi?

Mitä yllättävää, mitä tuttua?

34


Yksilötehtäviä

1. Valitse muinaisjäännöksistä mielestäsi mielenkiintoisin. Miksi valitsit juu-

ri sen?

2. Suunnittele valitsemistasi muinaisjäännöskohteista matkailijaretki luok-

katovereillesi. Kokoa kohteista tietopaketti, jonka kokoamiseen voit käyttää

muinaisjäännösportaalin lisäksi yleisestä historiasta tai oman paikkakunta-

si historiasta kertovia teoksia.

3. Vertaile kuntasi muinaisjäännöskohteita. Millaisia löytöjä on eniten alu-

eelta tehty? Erottuuko jokin muinaisjäännös erityisesti löydösten joukosta?

Miksi?

3.1.3 Kulttuuriympäristö ja eläimet

A. Kuuluvatko eläimet kulttuuriympäristöön?

Kulttuuriympäristö ymmärretään yleensä vastakkaisena luonnonympäristölle.

Kulttuuriympäristö on ympäristö, jossa näkyy ihmisen vaikutus. Luonnonympä-

ristössä, kuten esimerkiksi koskemattomissa erämetsissä, ihmisen vaikutus ei

näy. Voitte käydä keskustelua siitä, kuuluuko kulttuuriympäristöön eläimiä ollen-

kaan. Vai kuuluvatko siihen kotieläimet, kuten lehmät, tai perinteiseen suoma-

laiseen maisemaan kuuluvat eläimet, kuten esimerkiksi harakat ja hirvet.

B. Onko olemassa eläinlajeja, jotka eivät mielestäsi kuulu kulttuuriympäristöön?

Perustele.

Voitte jakaa luokan myös kahtia: toiset keksivät syitä sille, miksi kaikki eläimet

kuuluvat kulttuuriympäristöön, toiset keksivät syitä sille, miksi kaikki eläimet ei-

vät kuulu kulttuuriympäristöön.

Kuuluvatko kulttuuriympäristöön vain söpöt ja ihmisille harmittomat eliöt vai voi-

vatko vieraslajit ja ihmiselle epämieluisat tai jopa vaaralliset lajit kuulua kulttuu-

riympäristöön?

35


Vinkki: voitte keskustella esimerkiksi seuraavista eliöistä: tuhoeläimet (hyöntei-

set, rotat), hyttyset, räkättirastaat, käärmeet, fasaanit ja citykanit.

Fasaani. Lähde: Gary Noon, Wikimedia Commons

Citykani. Lähde: Wikimedia Commons, Lsi John

36


3.1.4 Vaakunat

A. Oman kunnan vaakuna

Etsikää kuntanne vaakuna esimerkiksi internetin kunnat.fi osoitteesta (kunnat.fi

-> kunnat ja kuntayhtymät).

Pohtikaa vaakunanne symboliikkaa ennen kuin luette siitä kertovan tekstin:

Mitä arvelette, että kuntanne vaakuna kuvaa?

Jos siinä on jokin eläin, miksi juuri se eläin?

Lukekaa lopuksi kuntanne vaakunasta kirjoitettu kuvaus.

Oliko sen antama tieto yllättävää?

B. Suunnittele ja piirrä oma vaakuna

Käytä suunnittelussa apuna kunnat.fi sivuston Suomen kuntavaakunat-

palvelua. Millaisia kuvia ja värejä vaakunoissa on käytetty? Mitä haluaisit omalla

vaakunallasi viestittää, minkä tarinan se kertoo? Millaisen kunnan vaakuna piir-

tämäsi vaakuna on?

37


3.2 Pyhä

3.2.1 Pohdi sanaa pyhä.

Mitä se merkitsee?

Millaiset asiat ovat yleisesti ihmisille pyhiä, entä sinulle?

Voiko linnunpesän ajatella olevan pyhä? Miksi, miksi ei?

3.2.2 Pyhät eläimet eri kulttuureissa

A. Suomalaisen kulttuurin pyhät eläimet

Onko suomalaisessa kulttuurissa ollut tai onko vieläkin joitakin pyhiä

eläimiä?

Miksi niitä on pidetty pyhinä?

B. Muiden kulttuurien pyhät eläimet, esimerkkinä pyhä lehmä

Jos Suomessa karhu on ollut pyhä eläin, maailmalla esimerkiksi lehmät tai rotat

ovat edelleen pyhiä. Jotkin eläimet ovat pyhiä esimerkiksi siksi, että niiden aja-

tellaan olevan jumalallisia tai jumalan maallinen ruumiillistuma.

38


Intiassa pyhien lehmien annetaan kulkea vapaasti kaduilla. Lähde: Wikimedia Commons, Adam Jones

Hindulaisuudessa kunnioitetaan lehmiä. Niitä pidetään jumalallisina, jopa juma-

lien äitinä. Lehmistä on vähitellen historian kuluessa tullut pyhä eläin ja syyt

ovat sekä käytännöllisiä että uskonnollisia. Lehmän ajatellaan olevan maan äiti,

sillä se antaa paljon (maitoa, nahkaa, lihaa), mutta ei vaadi itselleen mitään. In-

tia pääuskontoa harjoittavat hindut eivät syö naudanlihaa ja noudattavat ahim-

san, elämän kunnioittamisen, periaatetta. Lehmien annetaan kulkea kadulla va-

paana ja yhtenä päivänä vuodessa lehmät pestään ja koristellaan. Lehmän

surmaaminen saattaa johtaa voimakkaaseen reaktioon väkijoukossa, jopa voi-

makkaampaan kuin ihmisen surmaaminen.

39


Miksi lehmien suojeleminen on niin tärkeää hindulaisille? Mikä on saanut

tavan säilymään satoja vuosia?

Onko Suomessa mitään eläintä, joka saa lähes samanlaista kohtelua ja

Lähteet

http://www.religionfacts.com/hinduism/things/cow.htm

http://hinduism.about.com/od/vegetarianism/a/holycows.htm

Lal, Vinay & van Loon, Borin

2005, Hindulaisuus. Vasta-alkaville ja edistyville. Helsinki: Hakapaino.

3.2.3 Piirrä suomalainen taruhahmo

Kreikkalaisessa tarustossa esiintyi muutamia ihmisten ja eläinten yhdistelmiä, myyttisiä

taruhahmoja, joilla osa vartalosta oli eläimen, osa ihmisen. Taruhahmo, joka oli lantiosta

ylöspäin ihminen ja lantiosta alaspäin hevonen, kutsuttiin kentauriksi. Minotauriksi kutsut-

tiin ihmistä, jolla oli härän pää.

Miltä näyttäisi ihmisen ja suomalaisen muinaisuskon palvoman eläimen yhdistelmä? Piirrä

suomalainen vastine kreikkalaisen taruston kentaureille ja minotaureille. Miltä näyttäisi ih-

misen ja karhun, ihmisen ja hirven tai ihmisen ja suden yhdistelmä? Keksi luomallesi taru-

hahmolle nimi ja tarina.

40


3.3 Vastauksia ja määritelmiä

3.1.1 Kulttuuriympäristö: Määritelmä

Kulttuuriympäristön muodostaa kolme asiaa: rakennusperintö, kulttuurimaisema ja mui-

naisjäännökset. Rakennusperintö tarkoittaa rakennuksia ja rakennettuja alueita sekä esi-

merkiksi siltoja, teitä ja majakoita. Kulttuurimaisema tarkoittaa niitä luonnon alueita, joita

ihminen on käyttänyt. Esimerkiksi maanviljelysmaisema on kulttuurimaisemaa, sillä maan-

viljelysmaisemassa näkyy ihmisen kädenjälki.. Muinaisjäännökset ovat muinoin eläneiden

ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä, jotka on suojeltu muinaismuistolailla. Muinaisjäännök-

siä ovat esimerkiksi esihistorialliset haudat, laivojen hylyt ja linnat. Kukin kokee kulttuu-

riympäristön omalla tavallaan: toisen mielestä kaupunkilähiö on kauneinta kulttuuriympä-

ristöä, toista kiinnostaa sorakuopan tarina. Kulttuuriympäristön vastakohta on luonnonym-

päristö.

Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=232&lan=fi

3.1.3 Fasaanit ja citykanit: Määritelmä

Fasaanit

Metsästäjät ovat istuttaneet fasaaneita pitkin historian ympäri maailmaa. Alun perin fasaa-

nit ovat Aasiasta. Suomeen fasaanin toi makeistehtailija Karl Fazer vuonna 1901. Fasaani

viihtyy asutuskeskuksissa, ei maaseudulla. Se aiheuttaa ihmisnaapureilleen päänvaivaa,

sillä se kaivaa ravintoa etsiessään puutarhoihin kuoppia ja niiden kiekaisut saattavat olla

välillä aika ikäviä aamuherätyksiä. Fasaanit yöpyvät korkeassa kuusessa oksien suojassa

ja ne syövät pehmeitä lehtiä, kukintoja, matoja, hyönteisiä ja siemeniä. Suurin fasaanilintu

on riikinkukko.

Citykanit

Citykanit eli villikanit ovat alun perin olleet vapaaksi päästettyjä lemmikkikaneja. Villinä

luonnossa söpöt kanit aiheuttavat kuitenkin tuhoa järsimällä puiden ja pensaiden kuoria,

jolloin kasvit kuolevat. Puistoalueiden tuhoutuminen aiheuttaa kaupungeilla suuria rahalli-

sia vahinkoja. Villikanit kaivavat lisäksi hautausmailla hautoja. Villikanit lisääntyvät nopeas-

ti, mutta niillä ei ole Suomessa luonnollisia vihollisia, jotka pitäisivät niiden kannan kurissa.

41


Suomessa muutamat ketut ja huuhkajat eivät riitä tasapainon ylläpitämiseen. Citykani ai-

heuttaa muutoksia ravintoverkossa ja luonnon monimuotoisuudessa.

Vieraslajit

Citykanit ja fasaanit ovat vieraslajeja. Vieraslajit ovat lajeja, jotka eivät olisi pystyneet le-

viämään uudelle alueelle ilman ihmistä. Minkkikin on vieraslaji, sillä ihmiset toivat sen

Suomeen alun perin turkiseläimeksi, mutta se pääsi karkaamaan luontoon ja aiheuttaa

siellä tuhoja.

Lähteet

Juha K. Kairikko

http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/285

Pajari, Katriina

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Citykanit+ovat+sy%C3%B6neet+Helsingin+kassaan+satojentuhansien+eu

rojen+loven/1135234879757

Maa- ja metsätalousministeriö

http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/vieraslajit

http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=1946&c=0&moid=1958&oid=275104

42


3.2.2 A: Vastauksia

Pyhiä eläimiä esimerkiksi karhu, joutsen, uhanalainen saimaannorppa

Karhun pyhyys liittyy sen kokoon ja vaarallisuuteen: sen on täytynyt pysyä koske-

mattomana, sillä suuttuessaan se saattaa olla hyvinkin vaarallinen

Karhu on Suomessa luonnonvarainen eläin, osa metsiämme, alkuperäinen asukas

Karhulla on ollut merkittävä rooli suomalaisessa muinaisuskonnossa: sitä on pidetty

suomalaisten esi-isänä, sille on keksitty parisataa kutsumanimeä, se on ollut pyynti-

kulttuurin aikana hyvä saalis ja siksi kunnioitettu

Joutsenen pyhyys liittyy kenties siihen, että se on kaunis ja suuri lintu, eikä se ole

uhkaava

Saimaannorppa on uhanalainen, joten sitä ei saa tappaa, mikä tekee siitä tietyllä

tapaa pyhän ja koskemattoman

43


Tehtävä 4: Veistokset ja sankarit

4.1 Veistokset osana kulttuurimaisemaa

Vastauksia ja ideoita kysymyksiin sivuilta 51-55.

4.1.1 Veistokset ja patsaat

Pohtikaa yhdessä tai pienissä ryhmissä:

Miksi veistoksia ja patsaita pystytetään?

Kuka niitä tekee ja mistä materiaaleista?

4.1.2 Mitä patsaita tunnet?

Nimeä joitakin tuntemiasi patsaita Suomessa ja ulkomailla. Muistele, missä ympäristössä

ne sijaitsevat. Mikä patsas se oli? Muistatko patsaan nimeä? Sopivatko ne mielestäsi ym-

päristöönsä? Miksi? Miksi ne on pystytetty juuri siihen paikkaan?

4.1.3 Esittävät ja abstraktit veistokset jakavat mielipiteitä

Perinteisesti patsaat ovat esittäneet jotakin merkkihenkilöä ja henkilöstä on useimmiten

tehty rintakuva tai patsas eli kokokuva. 1900-luvulla abstraktien veistosten määrä kuitenkin

lisääntyi. Helsingin Sibelius-puistossa oleva Sibelius-monumentti edustaa abstraktia veis-

tostaidetta.

44


Sibelius-monumentti. Kuva: Emilia Lahti Katsele hetki yllä olevaa kuvaa Sibelius-monumentista. Mikä idea veistoksen taustalla on

ollut? Mitä veistoksen muoto mielestäsi kuvaa?

Jean Sibelius oli suomalaisen musiikkihistorian suurin säveltäjä. Hänen kunniakseen pys-

tytettävästä muistomerkistä järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka Eila Hiltusen ehdotus

Passio Musicae voitti. Katsojat voivat kulkea teoksen sisällä ja muodostaa siellä äänillään

kaikuja. Veistos paljastettiin vuonna 1967. Teos on valmistettu haponkestävästä teräkses-

tä. Sen korkeus on 8,5 m, pituus 10,5 m, siinä on 600 putkea ja se painaa 24 tonnia. Kaikki

eivät olleet kuitenkaan tyytyväisiä pelkkään abstraktiin muistomerkkiin kansallissäveltäjäs-

tä. Jälkikäteen monumenttiin liitettiin myös esittävä veistos: viereiselle kalliolle sijoitettiin

Sibeliuksen pään muotoinen veistos.

Mitä itse pidät abstrakteista veistoksista? Mitä hyviä, mitä huonoja puolia keksit abstrak-

teista veistoksista? Entä esittävistä?

Lähde: http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=248&sortby=artist

45


4.1.4 Veistoksen suunnittelu

Mikä asia tai kuka henkilö mielestäsi ansaitsisi veistoksen? Suunnittele, millainen se olisi.

Olisiko se abstrakti, esittävä vai jotain siltä väliltä? Mistä materiaalista? Minkä antaisit sille

nimeksi? Voit myös toteuttaa suunnittelemasi veistoksen.

4.2 Sankaripatsaat

Sammatin sankarivainajien patsas. Kuva: Heljä Järnefelt

4.2.1 Millainen patsas on kyseessä?

Tutki kuvassa olevaa patsasta ja sen ympäristöä. Samantyyppisiä patsaita on ympäri

Suomea. Minkälainen patsas on kyseessä ja minkä takia se on pystytetty?

46


4.2.2 Mikä on miehen tarina?

Kirjoita tarina siitä, mitä patsaan henkilö sinulle kertoo. Mitä on tapahtunut ennen tilannet-

ta, jossa patsaan henkilö nyt on? Miksi patsaan henkilö on kyseisessä asennossa, mistä

se mielestäsi viestii? Käytä mielikuvitustasi rohkeasti.

4.2.3 Historia sankareiden näkökulmasta

A. Lue tietopaketti sankarikuvan historiasta.

Tietopaketti: Sankarikuvan historiaa

Aiemmin historiantutkimuksessa ajateltiin, että historia tarkoitti vain suurmiesten ja sanka-

reiden historiaa. Nykyään ajatellaan, ettei historia ole pelkästään sankareiden vaan kaikki-

en ihmisten historiaa: tavallisten ihmisten, naisten, lasten ja ei-valkoihoisten historiaa. Eri-

tyisesti naisten historia on historiankirjoituksessa jäänyt harmittavan vähälle. Meille kerro-

taan historian tapahtumista valkoihoisten miessankareiden ja -merkkihenkilöiden, kuten

esimerkiksi Ceasarin, Jeesuksen, Napoleonin ja Hitlerin näkökulmasta. Kuitenkin kertoes-

samme vain valkoihoisten suurmiesten tarinaa, osa tarinasta jää kertomatta. Voisimme

kertoa tarinoita tavallisista ihmisistä, tavallisten kyläyhteisöjen elämästä sekä esimerkiksi

Aasian ja Afrikan historiasta. Voisimme keskittyä sellaisiin kysymyksiin, kuin: Miten naisten

elämä on historian saatossa muuttunut? Millaista oli olla lapsi 1700-luvulla? Miten Afrikas-

sa elettiin ennen eurooppalaisten siirtomaa-aikaa?

Kun historiasta kerrotaan, on tärkeää, että kerrotaan mahdollisimman monenlaisten ihmis-

ten, ei vain harvojen sankareiden ja valtion hallitsijoiden tarina.

Länsimainen sankari on ollut aina mies, mutta kuva sankariudesta on muuttunut eri aika-

kausien ihanteiden mukaan. Antiikin kreikassa sankarimiehen ihanneominaisuuksia olivat

jalous, ylhäisyys, atleettisuus, pelottomuus ja reiluus. Nämä ominaisuudet näkyvät hyvin

antiikin taiteessa, esimerkiksi miehiä esittävissä patsaissa, ja ne ovat vaikuttaneet myös

myöhempien aikakausien miesihanteisiin. Viktoriaanisella ajalla 1800-luvulla miessankari

oli seikkailija, joka edusti britti-imperiumin valtaa siirtomaissa ympäri maailman. Ensimmäi-

47


sessä maailmansodassa sankarin perikuva oli siisti, jykeväleukainen, vaaleaihoinen, vaa-

leahiuksinen ja heteroseksuaalinen sotilas. Luonteeltaan hän oli kunnollinen ja suojelevai-

nen. Myös toisessa maailmansodassa 1939 1945 miessankareita kuvasivat rautainen ko-

vuus, isänmaallisuus, rohkeus, toverillisuus ja kuolema kohtalona. Maailmansotien jälkeen

jälleenrakennus vaati kovaa työntekoa, joten ihannemies oli hiljainen ja vahva työntekijä.

1960- -

-hippiin. Hippiajan satoa ovat naisten ja homojen vapautumisliikkeet, jolloin vahvan,

hierarkian yläpuolella olevan monituhatvuotisen miessankarin ihanne muuttui.

Lähde:

Peter Burke (ed.)

2001, New perspectives on historical writing. Cambridge : Polity

B. Edustaako patsas perinteistä sankarikuvaa?

Kun olet lukenut tietopaketin, vertaa tietopaketin kertomaa perinteistä sankarikuvaa ja pat-

saan välittämää sankarikuvaa toisiinsa. Mitä eroa, mitä yhtäläisyyksiä? Onko patsaan mies

perinteisessä mielessä sankari? Miksi, miksi ei?

C. Ketkä ovat nykyajan sankareita? Nimeä kolme.

- Miksi he ovat sankareita?

- Mitä sukupuolta he edustavat?

- Onko oma käsityksesi sankareista muuttunut lapsuudesta? Miten?

D. Sankarius ja sukupuoli

- Ketä naissankareita tiedät?

- Voivatko naiset olla sankareita?

- Mikä on naisen paikka historiassa?

- Mikä on sankariuden ja sukupuolen suhde? Onko nykypäivän sankarius erilaista

kuin ennen? Miten?

48


4.3 Erilaisia naiskuvia

Soveltuu yläasteen ja lukion oppitunneille.

Havis Amanda. Kuva: Emilia Lahti Larin Parasken patsas. Kuva: Emilia Lahti

A. Vertaile kuvien patsaita.

Tunnistatko kuvien patsaat? Keitä he kenties ovat olleet?

Minkä arvelet olleen patsaan naisen sosiaalinen asema?

Tietopaketti: Havis Amanda ja Larin Paraske

Havis Amanda

Helsinkiin haluttiin 1900-luvun alussa suihkulähde, joka elävöittäisi ja eurooppalaistaisi

kaupunkikuvaa. Veistoksen toteutti Pariisissa opiskeleva Ville Vallgren ja se pystytettiin

Helsingin Kauppatorille vuonna 1908. Havis Amandan malleina ovat tiettävästi olleet kaksi

49


19-vuotiasta pariisitarta. Vallgrenin itsensä mukaan merestä nousseen naisen hahmo

symboloi Helsinkiä ja sen syntyä. Nainen luo viimeisen silmäyksen olkansa yli merelle,

entiseen kotiinsa. Havis Amanda on Itämeren tytär, niin kuin Helsinkikin. Teos herätti pal-

jastumisensa jälkeen kritiikkiä, sillä alastoman naisvartalon esittäminen Helsingissä oli uut-

ta. Naisen muodot olivat liian kurvikkaat ja naisasiainliike kritisoi sitä liian riettaaksi ja vaati

sen poistamista tai siirtämistä syrjäisempään paikkaan. Lääkäreiden analyysin mukaan

naisen anatomia oli väärä: hänen lantionsa oli liian suuri ja asentonsa mahdoton. Lisäksi

kritiikkiä synnyttivät suihkulähteen ei-suomalaiset eläinaiheet.

Suihkulähde saavutti kuitenkin helsinkiläisten suosion ja sai jäädä. Nykyäänkin Havis

Amanda saa nauttia suosiosta etenkin jokavappuisen Mantan lakituksen merkeissä, kun

helsinkiläiset korkeakouluopiskelijat pesevät ja lakittavat sen vappuaattona. Aiemmin laki-

tus tehtiin kiiveten, nykyään käytetään nostureita.

Lähteet:

http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=58&sortby=artist

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/villhavi.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Havis_Amanda#cite_note-sk-9

Larin Paraske

Syntyjään inkeriläinen Larin Paraske (1833 1904) oli suomalaisen kansanrunouden taitaja.

Häneltä tallennetut 32 000 säettä on suurin yksittäiseltä laulajalta kerätty runoaineisto

Suomessa ja monien taiteilijoiden inspiraation lähde. Paraskelta kerätyssä aineistossa on

muun muassa kalevala-aiheisia runoja, sananlaskuja, itkuvirsiä, arvoituksia häälauluja,

tanssilauluja, leikkilauluja, lastenlauluja ja loitsuja. Parasken runoissa näkyy naisten elämä

ja ajattelutapa eloisana ja rikkaana. Paraksen epiikka on yhteiskunnallista ja perhesuhteita

ruotivaa. Häälauluissa näkyy kansan juhla ja tanssi- ja leikkilauluissa elämänilo ja huumori.

Valituslauluissa kuolema ja ihmisten perimmäinen turvattomuus on läsnä. Parasken runot

olivat muistamisen ja improvisoinnin yhtäaikaista tuotosta.

Parasken elämää synkensi sisäisestä rikkaudesta huolimatta köyhyys. Lapsuudessaan

hänen perheensä kärsi maaorjuudesta ja aikuisiällä hänet naitettiin 18 vuotta vanhemmalle

ja sairaalle miehelle. Elättääkseen perhettä hänen piti tehdä paljon töitä. Larin Parasken

ainutlaatuisen runonlausunnan taidon löysi paikallinen pappi Adolf Alarik Neovius, joka

50


ryhtyi keräämään Parasken runoja muistiin systemaattisesti.

Larin Parasken muistoksi pystytettiin vuonna 1949 Helsingin Hakasalmen puistoon Man-

nerheimintien varteen pronssinen patsas, joka on kuvanveistäjä Alpo Sailon käsialaa. Sailo

käytti veistoksen mallina Albert Edelfeltin muotokuvamaalauksia Larin Paraskesta. Veis-

toksen oli alun perin tarkoitus tulla suunnitteilla olleeseen Kalevala-taloon. Veistos on nai-

sen näköispatsas ja siten ainutlaatuinen Helsingissä.

Lähteet

http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=157&sortby=artist

Senni Timonen

1997, Larin Paraske (1833 - 1904). http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3581/.

B. Millaista naiseutta patsaat mielestäsi edustavat? Miten kuvailisit patsaiden naisia? Mikä

on heidän roolinsa yhteiskunnassa?

51


4.3 Vastauksia

4.1.1 Vastauksia ja ideoita

Veistos on kolmiulotteinen kuva, jonka materiaaleja voivat olla esimerkiksi pronssi, kivi,

puu, metalli tai kipsi. Tyyliltään veistos voi olla esittävä, abstrakti eli ei-esittävä tai niiden

välimuoto. Henkilöä esittävä veistos voi olla esimerkiksi rintakuva tai patsas, jossa henkilö

näkyy kokonaan. Veistosten tekijöitä kutsutaan kuvanveistäjiksi.

Tunnettuja veistoksia Suomessa ovat esimerkiksi Helsingissä Marsalkka Mannerheimin

ratsastajapatsas, Sibelius-monumentti ja Havis Amanda.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veistos

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvanveisto

4.1.2 Vastauksia ja ideoita

Tunnettuja veistoksia Suomessa ovat esimerkiksi Helsingissä

Sibelius-monumentti

Sibelius-monumentti. Kuva: Emilia Lahti

52


Havis Amanda

Havis Amanda. Kuva: Emilia Lahti

53


Ulkomaisia kuuluisia veistoksia ovat esimerkiksi

Milon Venus Louvre, Pariisi

Milon Venus Louvre. Lähde: Wikimedia Commons

Vapauden patsas, New York

Vapauden patsas. Lähde: Wikimedia Commons

54


Kristus Vapahtaja patsas Rio de Janeiro, Brasilia

Kristus Vapahtajan patsas. Lähde: Wikimedia Commons

4.2.1 Vastaus

Patsas on sankarivainajien muistomerkki, joita on pystytetty erityisesti vuosien 1939 1945

sodan jälkeen kyliin ja kaupunkeihin sankarihautausmaalle kunnioittamaan sodassa

kuolleiden kylän ja kaupungin sotilaiden muistoa.

4.2.2 Vastaukset ja lisätietoa

Sankarivainajille pystytettiin lukemattomia muistomerkkejä kylien ja kaupunkien

sankarihautausmaille sotien jälkeen. Kuvassa oleva veistos on sankarivainajien

55


muistomerkki Sammatista, Lohjalta. Sammatin veistoksen on veistänyt kuvanveistäjä Lauri

Leppänen, joka on tehnyt muitakin sankarihautojen muistomerkkejä ympäri Suomen.

kulttuuriympäristössään Sammatissa veistos on saanut myös toiveikkaamman nimen

avalla

tätäkin veistosta on tulkittu. Luokassannekin saattoi nousta toisistaan hyvin erilaisia

tulkintoja veistokselle: toiset saattavat nähdä veistoksessa sotilaan armoa anelevassa,

toiset toiveikkaana.

Lähde: http://sammattiseura.vuodatus.net/blog/archive?&y=2009&m=05

4.3. B: Ideoita ja vastauksia

Naiskuva

Havis Amanda edustaa klassista länsimaista naisihannetta, neitseellistä, kaunista

nuorta naista. Havis Amandan patsas viestii alastomuudella ja asennollaan

seksuaalisuutta ja Larin Parasken viereen asetettuna saattaa vaikuttaa jopa

epäsiveelliseltä.

Larin Paraske edustaa vanhaa, elämänviisasta ja perinteitä vaalivaa ja eteenpäin

vievää naista. Hänen olemuksensa ei viesti seksuaalisuutta, toisin kuin Havis

Amandan patsas. Havis Amanda on nuori, neitseellinen nainen, Paraske iäkäs,

isoäitimäinen. Paraske muistuttaa äitiä tai isoäitiä, Havis Amanda tytärtä.

Nämä kuvat vierekkäin edustavat pitkälti länsimaisessa historiassa esiintynyttä

naiskuvan kaksijakoisuutta äitiin ja rakastajaan. Äidit on nähty epäseksuaalisina

kodin hengettärinä, rakastajat seksuaalisina, kauniina nuorina tyttöinä.

Kirjallisuus

Koivunen, Hannele

1995 Madonna ja huora. Helsinki: Otava.

Documents

Tehtäviä! kulttuuriympäristöstä!...Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry ± puhelin 040 801 9069 ± sähköposti [email protected] 5.Lyhde ! 6.Kyntäminen