facebook.com/HUS.fi

twitter.com/HUS_uutisoi

instagram.com/hus_insta

linkedin.com/company/huslinkedin

youtube.com/HUSvideotOrganisaatio: Lasten ja nuorten sairaudetValokuvat: EL ja JPOpas hyväksytty: 18.10.2019

Tietoa ja vertaistukea

Terveyskyläwww.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys

Imetyksen tuki ry https://imetys.fi/

Vauvantahtinen pulloruokintahttps://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2017/12/vauvantahtinen_pulloruokinta_FI_web.pdf

Rintakumista vieroittaminenhttps://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2017/12/rintakumi_3_NETTI.pdf

Kevyt yhdistyswww.kevyt.net (Myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä)

OPAS RINTAMAIDON LYPSÄMISEEN JA IMETYKSEEN

Vastasyntyneiden teho-osasto SaariNaistenklinikkaHaartmaninkatu 2, PL 140p. 1 kanslia 09 471 734 92p. 2 kanslia 09 471 727 17

Vastasyntyneiden osasto L2A ja L2BJorvin sairaalaTuruntie 150p. L2A 09 471 824 20p. L2B 09 471 655 82

Onneksi olkoon!

Olette saaneet uuden pienen perheenjäsenen!

Vauvanne tarvitsee maitoa ensi hetkistä alkaen. Oman äidin rintamaito on parasta mahdollista ja juuri teidän vauvanne tarpeisiin tehtyä ravintoa.

Tämä opas on tarkoitettu avuksi silloin, kun vauva ei jaksa tai pysty itse käynnistämään rintamaidon erittymistä imemällä. Oppaasta löytyvät ohjeet rintamaidon lypsämiseen ja imetyksen aloitukseen. Äitinä voit auttaa vauvaasi vahvistumaan lypsämällä hänelle rintamaitoa ravinnoksi. Rintamaito suojaa vauvaa infektiolta, tukee kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta.

Pyytäkää rohkeasti apua, henkilökunta neuvoo teitä mielellään.

Rintamaito ja imetysOman äidin rintamaito on koostumukseltaan ja ravintosisällöltään ensisijaista vauvanne tarpeisiin. Rintamaito imeytyy tehokkaasti. Jos vauvanne on syntynyt ennenaikaisesti eli keskosena, äidin omassa rintamaidossa on enemmän proteiineja ja hiilihydraatteja kuin täysiaikaisen lapsen synnyttäneen äidin rintamaidossa.

Ravintoaineiden lisäksi rintamaito sisältää infektiosuojatekijöitä, jotka suojaavat vauvaanne yleistyneiltä bakteeri-infektioilta eli sepsiksiltä, hengitys- ja virtsatieinfektioilta ja suolistotulehduksilta. Rintamaito ja imetys edistävät myös vauvan myöhempää kehitystä ja terveyttä.

Rintamaitoa, jota erittyy ensimmäisinä vauvan syntymän jälkeisinä päivinä, kutsutaan kolostrumiksi tai ensimaidoksi. Kolostrum on voimakkaasti infektiolta suojaavaa. Maitoa erittyy alkuun vain tippoja, mutta kaikki pisarat kannattaa kerätä talteen, jotta ne voidaan antaa vauvalle.

Ensisijaisesti vauvalle annetaan aina oman äidin rintamaitoa. Tarvittaessa vauvalle voidaan antaa myös luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidon korviketta. Luovutettu äidinmaito on toissijainen vaihtoehto, mikäli oman äidin rintamaitoa ei ole saatavilla.

Rintamaito sisältää vauvalle paljon hyödyllisiä ravintoaineita, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja ja hivenaineita.

Kolostrum-maito

•Erittyy ensimmäisinä päivinä•Keltaista ja paksua •Sisältää runsaasti infektiosuojatekijöitä

Onneksi olkoon!

Olette saaneet uuden pienen perheenjäsenen!

Vauvanne tarvitsee maitoa ensi hetkistä alkaen. Oman äidin rintamaito on parasta mahdollista ja juuri teidän vauvanne tarpeisiin tehtyä ravintoa.

Tämä opas on tarkoitettu avuksi silloin, kun vauva ei jaksa tai pysty itse käynnistämään rintamaidon erittymistä imemällä. Oppaasta löytyvät ohjeet rintamaidon lypsämiseen ja imetyksen aloitukseen. Äitinä voit auttaa vauvaasi vahvistumaan lypsämällä hänelle rintamaitoa ravinnoksi. Rintamaito suojaa vauvaa infektiolta, tukee kasvua ja kehitystä sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta.

Pyytäkää rohkeasti apua, henkilökunta neuvoo teitä mielellään.

Rintamaito ja imetysOman äidin rintamaito on koostumukseltaan ja ravintosisällöltään ensisijaista vauvanne tarpeisiin. Rintamaito imeytyy tehokkaasti. Jos vauvanne on syntynyt ennenaikaisesti eli keskosena, äidin omassa rintamaidossa on enemmän proteiineja ja hiilihydraatteja kuin täysiaikaisen lapsen synnyttäneen äidin rintamaidossa.

Ravintoaineiden lisäksi rintamaito sisältää infektiosuojatekijöitä, jotka suojaavat vauvaanne yleistyneiltä bakteeri-infektioilta eli sepsiksiltä, hengitys- ja virtsatieinfektioilta ja suolistotulehduksilta. Rintamaito ja imetys edistävät myös vauvan myöhempää kehitystä ja terveyttä.

Rintamaitoa, jota erittyy ensimmäisinä vauvan syntymän jälkeisinä päivinä, kutsutaan kolostrumiksi tai ensimaidoksi. Kolostrum on voimakkaasti infektiolta suojaavaa. Maitoa erittyy alkuun vain tippoja, mutta kaikki pisarat kannattaa kerätä talteen, jotta ne voidaan antaa vauvalle.

Ensisijaisesti vauvalle annetaan aina oman äidin rintamaitoa. Tarvittaessa vauvalle voidaan antaa myös luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidon korviketta. Luovutettu äidinmaito on toissijainen vaihtoehto, mikäli oman äidin rintamaitoa ei ole saatavilla.

Rintamaito sisältää vauvalle paljon hyödyllisiä ravintoaineita, kuten proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja ja hivenaineita.

Kolostrum-maito

•Erittyy ensimmäisinä päivinä•Keltaista ja paksua •Sisältää runsaasti infektiosuojatekijöitä

Imetys vaatii usein enemmän harjoittelua ja voi olla haastavampaa, jos vauva on syntynyt keskosena tai tarvitsee osastohoitoa. Rinnan imeminen tai säännöllinen lypsäminen ovat tärkeimmät maidontuotantoa stimuloivat ärsykkeet. Imetysharjoittelut aloitetaan heti, kun vauva on siihen valmis. Vauvan ei tarvitse heti oppia imemään rintaa tehokkaasti. Rinnan imeminen tuo vauvalle myös lohtua, läheisyyttä ja auttaa maitomäärän nousussa sekä ylläpidossa.

Rintamaidon erityksen vaiheet

1. Ensimaidon eli kolostrumin muodostuminen tarkoittaa hormonaalisesti ohjautuvaa maidoneritystä raskauden aikana ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä päivinä. Tässä vaiheessa maitoa erittyy yleensä vähän.

2. Toisen vaiheen aikana, noin 36–96 tunnin kuluttua synnytyksestä, äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonimäärätnousevat. Äidit tunnistavat tämän usein rintojen tuntemuksista ja erittyvän maitomäärän lisääntymisestä.

3. Kolmannessa vaiheessa maitomäärä vakiintuu. Maidontuotantoa pidetään yllä säännöllisellä lypsämisellä ja/tai imetyksellä koko imetyksen ajan.

Vauvan riittävän maidonsaannin turvaamiseksi käytetään tarvittaessa nenämahaletkua, jonka kautta annetaan maitoa. Nenämahaletkun käyttö tukee imetystä.

Äidin hyödyt

•Auttaa toipumaan synnytyksestä.

•Suojaaesimerkiksi 2 tyypin diabetekselta,rinta-ja munasarja-syövältä.

•Tapa pitää yhteyttä vauvaan myös erossa ollessa.

Vauvan hyödyt

•Vaikuttaa positiivisesti vauvalla suoliston kehittymiseen.•Suojaa vauvaa erilaisilta infektioilta.•Optimoi kasvua ja kehitystä.•Vähentää riskejä moniin lyhyt- ja pitkäaikaissairauksiin.•Vähentää sairaalahoidon tarvetta.•Antaa turvaa ja läheisyyttä.•Vähentää keskosten suolistosairautta (NEC), silmien verkkokalvosai-rautta (ROP) ja sepsiksiä.

Muut hyödyt

•Ekologista.•Taloudellista, koska rintamaito ei maksa mitään.•Tukee vuoro-vaikutussuhteen muodostumista äidin ja vauvan välillä.

Ihokontakti auttaa äitiä maidon herumisessa.

Imetyksen ja lypsämisen hyödyt

QR-Koodi: Imetyksen hyödyt

Pääset QR-koodin avulla Naistalo.fi-sivustolle lukemaan imetyksen hyödyistä. QR-koodin voit lukea puhelimellasi QR-koodien lukuun tarkoitetulla sovelluksella. Useissa puhelinmalleissa QR-koodin voi lukea suoraan puhelimen kameralla.

Imetys vaatii usein enemmän harjoittelua ja voi olla haastavampaa, jos vauva on syntynyt keskosena tai tarvitsee osastohoitoa. Rinnan imeminen tai säännöllinen lypsäminen ovat tärkeimmät maidontuotantoa stimuloivat ärsykkeet. Imetysharjoittelut aloitetaan heti, kun vauva on siihen valmis. Vauvan ei tarvitse heti oppia imemään rintaa tehokkaasti. Rinnan imeminen tuo vauvalle myös lohtua, läheisyyttä ja auttaa maitomäärän nousussa sekä ylläpidossa.

Rintamaidon erityksen vaiheet

1. Ensimaidon eli kolostrumin muodostuminen tarkoittaa hormonaalisesti ohjautuvaa maidoneritystä raskauden aikana ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä päivinä. Tässä vaiheessa maitoa erittyy yleensä vähän.

2. Toisen vaiheen aikana, noin 36–96 tunnin kuluttua synnytyksestä, äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonimäärätnousevat. Äidit tunnistavat tämän usein rintojen tuntemuksista ja erittyvän maitomäärän lisääntymisestä.

3. Kolmannessa vaiheessa maitomäärä vakiintuu. Maidontuotantoa pidetään yllä säännöllisellä lypsämisellä ja/tai imetyksellä koko imetyksen ajan.

Vauvan riittävän maidonsaannin turvaamiseksi käytetään tarvittaessa nenämahaletkua, jonka kautta annetaan maitoa. Nenämahaletkun käyttö tukee imetystä.

Äidin hyödyt

•Auttaa toipumaan synnytyksestä.

•Suojaaesimerkiksi 2 tyypin diabetekselta,rinta-ja munasarja-syövältä.

•Tapa pitää yhteyttä vauvaan myös erossa ollessa.

Vauvan hyödyt

•Vaikuttaa positiivisesti vauvalla suoliston kehittymiseen.•Suojaa vauvaa erilaisilta infektioilta.•Optimoi kasvua ja kehitystä.•Vähentää riskejä moniin lyhyt- ja pitkäaikaissairauksiin.•Vähentää sairaalahoidon tarvetta.•Antaa turvaa ja läheisyyttä.•Vähentää keskosten suolistosairautta (NEC), silmien verkkokalvosai-rautta (ROP) ja sepsiksiä.

Muut hyödyt

•Ekologista.•Taloudellista, koska rintamaito ei maksa mitään.•Tukee vuoro-vaikutussuhteen muodostumista äidin ja vauvan välillä.

Ihokontakti auttaa äitiä maidon herumisessa.

Imetyksen ja lypsämisen hyödyt

QR-Koodi: Imetyksen hyödyt

Pääset QR-koodin avulla Naistalo.fi-sivustolle lukemaan imetyksen hyödyistä. QR-koodin voit lukea puhelimellasi QR-koodien lukuun tarkoitetulla sovelluksella. Useissa puhelinmalleissa QR-koodin voi lukea suoraan puhelimen kameralla.

RINTAMAIDON LYPSÄMINEN

Jos vauva syntyy ennenaikaisesti tai tarvitsee jonkin muun syyn vuoksi hoitoa vastasyntyneiden osastolla, on maidoneritys tärkeä käynnistää lypsämällä. Lypsäminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen, mieluiten 1 tunnin ja viimeistään 6 tunnin kuluessa. Ensin maitoa erittyy vain tippoja ja sitten muutamia millilitroja. Jokainen lypsykerta on viesti rinnoille, että maitoa tarvitaan lisää. Maidon erityksen käynnistämisessä ja maitomäärien lisäämisessä on tärkeää lypsää säännöllisesti.

Synnytystapa, stressi, keskosuus tai äidin sairaudet voivat vaikuttaa rintamaidon tuotantoon tai viivästyttää maidonnousua. Tämä on normaalia, joten kannattaa keskittyä säännölliseen lypsämiseen eikä maitomääriin. Alusta alkaen tulisi lypsää säännöllisesti noin 3 tunnin välein, jotta maidon tuotanto käynnistyy.

Lypsäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä vauvan vierellä. Jos äiti ja lapsi ovat erossa toisistaan, maidon herumiseen voi auttaa vauvan valokuvien tai videoiden katselu tai vauvan hajujen nuuhkiminen. Äidin jaksamisen kannalta on tärkeää myös muistaa syödä ja juoda hyvin osastolla sekä kotona.

Ensimmäiset päivät

• Lypsä käsin 3 tunnin välein. 1–2 lypsykertaa tulisi olla yöaikaan, jolloin prolaktiinihormonin tuotanto on korkeimmillaan. Prolaktiini lisää erittyvän maidon määrää! Ensin maitoa erittyy vain tippoja ja sitten muutamia millilitroja, mutta rintojen tyhjentyminen on aina viesti rinnoille, että maitoa tarvitsee tuottaa lisää. Ensimaito on erittäin voimakkaasti infektiolta suojaavaa maitoa, joten jokainen pisara kannattaa kerätä alusta asti talteen vauvalle.

• Tärkeää on lypsää säännöllisesti eikä keskittyä maitomääriin.

• Kun maitomäärä lisääntyy (yli 10–20 ml/kerta), siirry sähkökäyttöiseen pumppuun. Käytä alkuun pumpun stimuloivaa ohjelmaa ja säädä imuteho mukavan tuntuiseksi. Yhden lypsykerran tulisi kestää noin 15 minuuttia, jos lypsät molempia rintoja yhtä aikaa tuplasetillä. Erikseen lypsäessäsi käytä noin 10 minuuttia kumpaankin rintaan. Lypsä lopuksi muutama minuutti käsin. Tämä edistää maitomäärien lisääntymistä ja auttaa rintoja tyhjentymään paremmin.

• Tuplasetillä pumppaaminen tehostaa maidontuotantoa ja vähentää lypsämiseen kuluvaa aikaa.

• Pidä vauvaa mahdollisuuksien mukaan iho ihoa vasten kenguruhoidossa.

Lypsä 3 tunnin välein

1–2 lypsykertaa yöaikaan

Lypsä noin 15 minuuttia kerrallaan tuplasetillä lypsäessä

Lypsä säännöllisesti,

älä keskity määriin

Jatka hienoa työtä

Kuinka usein pitäisi lypsää?

”Noin 8x/vrk. Mitä useammin lypsät sitä

suuremmaksi maitomäärä kasvaa”

QR-koodi: Maidonerityksenkäynnistyminenlypsämällä (Naistalo.fi)

RINTAMAIDON LYPSÄMINEN

Jos vauva syntyy ennenaikaisesti tai tarvitsee jonkin muun syyn vuoksi hoitoa vastasyntyneiden osastolla, on maidoneritys tärkeä käynnistää lypsämällä. Lypsäminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen, mieluiten 1 tunnin ja viimeistään 6 tunnin kuluessa. Ensin maitoa erittyy vain tippoja ja sitten muutamia millilitroja. Jokainen lypsykerta on viesti rinnoille, että maitoa tarvitaan lisää. Maidon erityksen käynnistämisessä ja maitomäärien lisäämisessä on tärkeää lypsää säännöllisesti.

Synnytystapa, stressi, keskosuus tai äidin sairaudet voivat vaikuttaa rintamaidon tuotantoon tai viivästyttää maidonnousua. Tämä on normaalia, joten kannattaa keskittyä säännölliseen lypsämiseen eikä maitomääriin. Alusta alkaen tulisi lypsää säännöllisesti noin 3 tunnin välein, jotta maidon tuotanto käynnistyy.

Lypsäminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan tehdä vauvan vierellä. Jos äiti ja lapsi ovat erossa toisistaan, maidon herumiseen voi auttaa vauvan valokuvien tai videoiden katselu tai vauvan hajujen nuuhkiminen. Äidin jaksamisen kannalta on tärkeää myös muistaa syödä ja juoda hyvin osastolla sekä kotona.

Ensimmäiset päivät

• Lypsä käsin 3 tunnin välein. 1–2 lypsykertaa tulisi olla yöaikaan, jolloin prolaktiinihormonin tuotanto on korkeimmillaan. Prolaktiini lisää erittyvän maidon määrää! Ensin maitoa erittyy vain tippoja ja sitten muutamia millilitroja, mutta rintojen tyhjentyminen on aina viesti rinnoille, että maitoa tarvitsee tuottaa lisää. Ensimaito on erittäin voimakkaasti infektiolta suojaavaa maitoa, joten jokainen pisara kannattaa kerätä alusta asti talteen vauvalle.

• Tärkeää on lypsää säännöllisesti eikä keskittyä maitomääriin.

• Kun maitomäärä lisääntyy (yli 10–20 ml/kerta), siirry sähkökäyttöiseen pumppuun. Käytä alkuun pumpun stimuloivaa ohjelmaa ja säädä imuteho mukavan tuntuiseksi. Yhden lypsykerran tulisi kestää noin 15 minuuttia, jos lypsät molempia rintoja yhtä aikaa tuplasetillä. Erikseen lypsäessäsi käytä noin 10 minuuttia kumpaankin rintaan. Lypsä lopuksi muutama minuutti käsin. Tämä edistää maitomäärien lisääntymistä ja auttaa rintoja tyhjentymään paremmin.

• Tuplasetillä pumppaaminen tehostaa maidontuotantoa ja vähentää lypsämiseen kuluvaa aikaa.

• Pidä vauvaa mahdollisuuksien mukaan iho ihoa vasten kenguruhoidossa.

Lypsä 3 tunnin välein

1–2 lypsykertaa yöaikaan

Lypsä noin 15 minuuttia kerrallaan tuplasetillä lypsäessä

Lypsä säännöllisesti,

älä keskity määriin

Jatka hienoa työtä

Kuinka usein pitäisi lypsää?

”Noin 8x/vrk. Mitä useammin lypsät sitä

suuremmaksi maitomäärä kasvaa”

QR-koodi: Maidonerityksenkäynnistyminenlypsämällä (Naistalo.fi)

Ensimmäiset viikot• Ensimmäiset viikot ovat kaikkein tärkeimpiä maitomäärien

lisäämisessä.• Jatka lypsämistä tuplasetillä 3 tunnin välein, 8–10 kertaa

vuorokaudessa.

• Rintoja kannattaa hieroa samalla, kun lypsät. Tämä myös lisää rintamaidon rasvan määrää.

• Rentoutuminen, musiikin kuuntelu sekä rintojen hieronta ja lämmitys voivat helpottaa lypsämistä ja siten lisätä maitomääriä.

• Maitotavoite olisi hyvä olla kahden viikon kohdalla 500–750ml/vuorokaudessa tai enemmän, mikäli äidin tavoitteena on vauvan täysimetys. Määrä kuulostaa alkuun paljolta, mutta kannatta keskittyä vain säännöllisen lypsämisaikataulun ylläpitämiseen. Määrät seuraavat perässä. Maitomäärä lisääntyy helpoiten ja eniten ensimmäisten 14 vuorokauden aikana ja tämän jälkeen maitomäärä vakiintuu. Kuitenkin maitomääriä on mahdollista tämänkin jälkeen nostaa uudelleen tihentämällä lypsyjä. Ota asia puheeksi henkilökunnan kanssa, mikäli maitomääräsi eivät lisäänny ensimmäisen viikon jälkeen säännöllisestä ja tehokkaasta lypsämisestä huolimatta.

Maidontuotannon ylläpitäminen• Jatka lypsämistä niin kauan, kunnes vauvasi jaksaa syödä

itse kaiken tarvitsemansa maidon rinnasta.

• Pidä vauvaa paljon ihokontaktissa tai/ja sylissä.

• Jos maitomäärä vähenee, tihennä lypsyjä 2 tunnin välein muutamaksi vuorokaudeksi.

RINTAPUMPUN PUHDISTUS

Kun rintamaitoa kuljetetaan kotoa sairaalaan, pakataan pullot ja rasiat huolellisesti kylmälaukkuun kylmävaraajien kanssa, jotta maito ei lämpene.

RINTAMAIDON SÄILYTYS SAIRAALASSA

Vastasyntyneiden osastolla maitoa saatetaan antaa vauvalle kestoltaan hitaana infuusiona, jonka aikana maidon on katsottu säilyvän käyttökelpoisena.

Imetyksessä tai lypsämisessä ei saisi olla yli 6 tunnin taukoa, muuten hormonitaso laskee liikaa. Tämä vaikuttaa vähentävästi maidoneritykseen.

• Rintapumpun osat (myös tiivisteet ja venttiilit) pestään huolellisesti astianpesuaineella jokaisen käyttökerran jälkeen. Huuhdo osat ensin viileällä vedellä ja sitten pese lämpimällä.

• Puhtaat osat säilytetään kuivassa ja ilmavassa paikassa. Osat kootaan puhtain käsin.

• Vaihda osastolla kertakäyttöiset rintapumpun osat uusiin 24 tunnin välein.

Rintamaitoa käsitellään aina puhtain ja desinfioiduin käsin.

• Kolostrum-maito tulisi antaa mahdollisuuksien mukaansuoraan suuhun tuoreena tai säilyttää jääkaapissa.

• Tuore rintamaito säilyy huoneenlämmössä 3–4 tuntia jajääkaapista otettuna 1 tunnin.

• Rintamaito säilyy jääkaapissa 2 vuorokautta.

• Rintamaito säilyy pakastimessa 3 kuukautta.

Rintamaito olisi hyvä antaa vauvalle aina mahdollisimman tuoreena. Jääkaappisäilytys, pakastaminen ja pastörointi vähentävät maidon immunologisia ominaisuuksia.

Ensimmäiset viikot• Ensimmäiset viikot ovat kaikkein tärkeimpiä maitomäärien

lisäämisessä.• Jatka lypsämistä tuplasetillä 3 tunnin välein, 8–10 kertaa

vuorokaudessa.

• Rintoja kannattaa hieroa samalla, kun lypsät. Tämä myös lisää rintamaidon rasvan määrää.

• Rentoutuminen, musiikin kuuntelu sekä rintojen hieronta ja lämmitys voivat helpottaa lypsämistä ja siten lisätä maitomääriä.

• Maitotavoite olisi hyvä olla kahden viikon kohdalla 500–750ml/vuorokaudessa tai enemmän, mikäli äidin tavoitteena on vauvan täysimetys. Määrä kuulostaa alkuun paljolta, mutta kannatta keskittyä vain säännöllisen lypsämisaikataulun ylläpitämiseen. Määrät seuraavat perässä. Maitomäärä lisääntyy helpoiten ja eniten ensimmäisten 14 vuorokauden aikana ja tämän jälkeen maitomäärä vakiintuu. Kuitenkin maitomääriä on mahdollista tämänkin jälkeen nostaa uudelleen tihentämällä lypsyjä. Ota asia puheeksi henkilökunnan kanssa, mikäli maitomääräsi eivät lisäänny ensimmäisen viikon jälkeen säännöllisestä ja tehokkaasta lypsämisestä huolimatta.

Maidontuotannon ylläpitäminen• Jatka lypsämistä niin kauan, kunnes vauvasi jaksaa syödä

itse kaiken tarvitsemansa maidon rinnasta.

• Pidä vauvaa paljon ihokontaktissa tai/ja sylissä.

• Jos maitomäärä vähenee, tihennä lypsyjä 2 tunnin välein muutamaksi vuorokaudeksi.

RINTAPUMPUN PUHDISTUS

Kun rintamaitoa kuljetetaan kotoa sairaalaan, pakataan pullot ja rasiat huolellisesti kylmälaukkuun kylmävaraajien kanssa, jotta maito ei lämpene.

RINTAMAIDON SÄILYTYS SAIRAALASSA

Vastasyntyneiden osastolla maitoa saatetaan antaa vauvalle kestoltaan hitaana infuusiona, jonka aikana maidon on katsottu säilyvän käyttökelpoisena.

Imetyksessä tai lypsämisessä ei saisi olla yli 6 tunnin taukoa, muuten hormonitaso laskee liikaa. Tämä vaikuttaa vähentävästi maidoneritykseen.

• Rintapumpun osat (myös tiivisteet ja venttiilit) pestään huolellisesti astianpesuaineella jokaisen käyttökerran jälkeen. Huuhdo osat ensin viileällä vedellä ja sitten pese lämpimällä.

• Puhtaat osat säilytetään kuivassa ja ilmavassa paikassa. Osat kootaan puhtain käsin.

• Vaihda osastolla kertakäyttöiset rintapumpun osat uusiin 24 tunnin välein.

Rintamaitoa käsitellään aina puhtain ja desinfioiduin käsin.

• Kolostrum-maito tulisi antaa mahdollisuuksien mukaansuoraan suuhun tuoreena tai säilyttää jääkaapissa.

• Tuore rintamaito säilyy huoneenlämmössä 3–4 tuntia jajääkaapista otettuna 1 tunnin.

• Rintamaito säilyy jääkaapissa 2 vuorokautta.

• Rintamaito säilyy pakastimessa 3 kuukautta.

Rintamaito olisi hyvä antaa vauvalle aina mahdollisimman tuoreena. Jääkaappisäilytys, pakastaminen ja pastörointi vähentävät maidon immunologisia ominaisuuksia.

OIKEANKOKOISEN SUPPILON VALINTA RINTAPUMPPUUN

Liian pieni suppilo ei päästä maitoa virtaamaan ulos normaalisti, kun taas liian iso suppilo aiheuttaa turvotusta kudoksissa ja johtaa myöhemmin maitokanavien puristumiseen.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ JA VIDEOITA LYPSÄMISEEN

Maidon pumppaaminen (käsinlypsy ja sähköpumppu)

www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/maidonerityksen-käynnistäminen-lypsämällä

Mistä saa lainattua sähköisen pumpun?

rintapumppu.fi

rintapumpunvuokraushelsinki.fi

Pitkäaikainen pumppaaminen

https://med.stanford.edu/newborns/professional-education/breastfeeding/maximizing-milk-production.html

Maitotie-päiväkirja

https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys-sivusto/Documents/Maitotie-päiväkirja_äidinmaidon_lypsämiseen_SU.pdf

Liian pieni Sopivan kokoinen Liian suuri

• Nänni hankautuu suppilon tunneliosan reunoihin.

• Kokeile isompaa suppiloa.

• Nänni on suppilon keskellä ja pääsee liikkumaan. vapaasti.

• Koko on sopiva.

• Nänni ja osa nännipihaa venyy pitkälle tunneliin.

• Kokeile pienempää suppiloa.

Piirroskuva: Riikka Käkäelä-Rantalainen

OIKEANKOKOISEN SUPPILON VALINTA RINTAPUMPPUUN

Liian pieni suppilo ei päästä maitoa virtaamaan ulos normaalisti, kun taas liian iso suppilo aiheuttaa turvotusta kudoksissa ja johtaa myöhemmin maitokanavien puristumiseen.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ JA VIDEOITA LYPSÄMISEEN

Maidon pumppaaminen (käsinlypsy ja sähköpumppu)

www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys/maidonerityksen-käynnistäminen-lypsämällä

Mistä saa lainattua sähköisen pumpun?

rintapumppu.fi

rintapumpunvuokraushelsinki.fi

Pitkäaikainen pumppaaminen

https://med.stanford.edu/newborns/professional-education/breastfeeding/maximizing-milk-production.html

Maitotie-päiväkirja

https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys-sivusto/Documents/Maitotie-päiväkirja_äidinmaidon_lypsämiseen_SU.pdf

Liian pieni Sopivan kokoinen Liian suuri

• Nänni hankautuu suppilon tunneliosan reunoihin.

• Kokeile isompaa suppiloa.

• Nänni on suppilon keskellä ja pääsee liikkumaan. vapaasti.

• Koko on sopiva.

• Nänni ja osa nännipihaa venyy pitkälle tunneliin.

• Kokeile pienempää suppiloa.

Piirroskuva: Riikka Käkäelä-Rantalainen

PUOLISO

Pystyt tukemaan ja auttamaan äitiä maidon lypsämisessä monin eri keinoin. Voit auttaa esimerkiksi huolehtimalla rintapumpun osien puhtaanapidosta ja ottamalla suuremman vastuun kotitöistä tai muista perheenjäsenistä. Äiti tarvitsee riittävästi juotavaa ja terveellistä ravintoa, jotta hän jaksaa lypsää maitoja vauvalle. Äidille osoitettu hellyys ja tuki vaikuttavat äidin maidontuotannon ylläpitämiseen. Maidon lypsäminen voi olla äidille raskasta.

IMETYSASENNOT

Imetysasennon löytyminen voi olla hankalaa, joten on tärkeää, että vauva ja äiti ovat hyvin tuettuna esimerkiksi tyynyjen avulla. Imetysasento ei saa sattua ja sen tulee olla hyvä sekä äidille että vauvalle. Vauvan pitää päästä mahdollisimman lähelle äitiä ja nännin luonnollisen muodon on säilyttävä eri asennoissa. Imetyksen jälkeen on hyvä tutkia, miltä rinnat näyttävät. Vauvan nenä on alkuun nännin kohdalla ja avatessaan suunsa vauva saa kallistettua päätään taaksepäin ja otettua oikeanlaisen otteen nännistä.Nännipiha voi olla kokonaan vauvan suussa. Asentoa tulisi välillä vaihtaa jotta, jotta rinta tyhjentyy eri kohdista.

Istuma-asento

Istuma-asennossa äidin selän pitää olla mahdollisimman suorassa, jolloin nänni tulee oikein vauvan suuhun. Vauva asetetaan rinnalle siten, että vauvan ja äidin mahat ovat vastakkain. Vauva tuetaan tyynyillä hyvään asentoon. Äiti voi auttaa käsillä esimerkiksi pitämällä rintaa kuvan mukaisesti. Äidin imetysasennon tulee olla rento.

Huvitutti

Tutin käyttöä suositellaan osastohoidon aikana perustelluista syistä vauvan rauhoittamisessa, kivun lievittämisessä ja imemisen harjoittelussa. Myöhemmin kotona tutin käyttöä suositellaan nukkuessa kätkytkuolemariskin vähentämiseksi. Kotiutuessa tulisi muistaa, ettei tuttia käytetä korvaamaan rinnalla oloa.

Hoitohenkilökunta auttaa sinua löytämään hyvän asennon itsellesi ja vauvalle. Myös puoliso voi tukea ja auttaa sinua löytämään oikean asennon. Kysy rohkeasti neuvoa!

PUOLISO

Pystyt tukemaan ja auttamaan äitiä maidon lypsämisessä monin eri keinoin. Voit auttaa esimerkiksi huolehtimalla rintapumpun osien puhtaanapidosta ja ottamalla suuremman vastuun kotitöistä tai muista perheenjäsenistä. Äiti tarvitsee riittävästi juotavaa ja terveellistä ravintoa, jotta hän jaksaa lypsää maitoja vauvalle. Äidille osoitettu hellyys ja tuki vaikuttavat äidin maidontuotannon ylläpitämiseen. Maidon lypsäminen voi olla äidille raskasta.

IMETYSASENNOT

Imetysasennon löytyminen voi olla hankalaa, joten on tärkeää, että vauva ja äiti ovat hyvin tuettuna esimerkiksi tyynyjen avulla. Imetysasento ei saa sattua ja sen tulee olla hyvä sekä äidille että vauvalle. Vauvan pitää päästä mahdollisimman lähelle äitiä ja nännin luonnollisen muodon on säilyttävä eri asennoissa. Imetyksen jälkeen on hyvä tutkia, miltä rinnat näyttävät. Vauvan nenä on alkuun nännin kohdalla ja avatessaan suunsa vauva saa kallistettua päätään taaksepäin ja otettua oikeanlaisen otteen nännistä.Nännipiha voi olla kokonaan vauvan suussa. Asentoa tulisi välillä vaihtaa jotta, jotta rinta tyhjentyy eri kohdista.

Istuma-asento

Istuma-asennossa äidin selän pitää olla mahdollisimman suorassa, jolloin nänni tulee oikein vauvan suuhun. Vauva asetetaan rinnalle siten, että vauvan ja äidin mahat ovat vastakkain. Vauva tuetaan tyynyillä hyvään asentoon. Äiti voi auttaa käsillä esimerkiksi pitämällä rintaa kuvan mukaisesti. Äidin imetysasennon tulee olla rento.

Huvitutti

Tutin käyttöä suositellaan osastohoidon aikana perustelluista syistä vauvan rauhoittamisessa, kivun lievittämisessä ja imemisen harjoittelussa. Myöhemmin kotona tutin käyttöä suositellaan nukkuessa kätkytkuolemariskin vähentämiseksi. Kotiutuessa tulisi muistaa, ettei tuttia käytetä korvaamaan rinnalla oloa.

Hoitohenkilökunta auttaa sinua löytämään hyvän asennon itsellesi ja vauvalle. Myös puoliso voi tukea ja auttaa sinua löytämään oikean asennon. Kysy rohkeasti neuvoa!

Kainalo-asento

Vauvan jalat ovat kainalon alla ja tuettuna tyynyillä. Tämä asento sopii keskosille sekä niille äideille, jonka vauva on syntynyt keisarinleikkauksella.

Makuu- tai kylkiasento

Äiti voi maata sängyssä makuullaan tai kyljellään. Vauva ja äiti voidaan tukea tyynyillä hyvään asentoon. Osastoilla tätä asentoa ei aina ole mahdollista toteuttaa.

MILLAINEN ON HYVÄ IMUOTE?

• Vauvan suu on laajasti auki.

• Alahuuli on ulospäin rullalla.

• Nänni on syvällä vauvan suussa.

• Nännipihaa näkyy enemmän vauvan nenän kuin leuan puolelta.

Hyvässä imuotteessa vauvan pitäisi pystyä ottamaan rinnasta nännin muotoinen imuote. Vauvan tulisi pystyä pitämään imuote ja imemään rytmikkäästi. Vauvan imun voi nähdä leuan liikkeistä tai kuulla nielemisäänet. Vauvan kieli on rinnan alaosan puolella, nenä ei painu kiinni liian tiiviisti rintaan. Jos näin käy, äiti voi hellästi painaa rintaa, jotta vauvan sieraimet vapautuvat. Vauvan imun ei ole tarkoitus sattua, mutta alkupäivinä äiti voi kuitenkin tuntea pientä kipua.

RINTAKUMI

Rintakumi auttaa vauvaa pitämään paremman otteen rinnasta. Tästä voi olla apua myös, jos äidillä on matalat rinnanpäät. Keskosilla imuote lipsuu herkästi, jolloin rintakumi auttaa ongelmaa muotoilemalla nännin oikeanlaiseksi vauvan suuhun. Tämä auttaa vauvaa ylläpitämään imuotetta rinnasta, jolloin vauva jaksaa syödä isompia määriä rinnalta.

Rintakumin käyttö

1. Kastele rintakumi vedellä ennen sen asettamista paikalleen. Tämä auttaa rintakumia pysymään paremmin kiinni ihossa.

2. Käännä reilusti reunoista siten, että rintakumi näyttää "hatulta" tai kääntyy lähes nurinpäin ja aseta paikalleen niin, että rintakumi imaisee nänniä hieman ylöspäin.

3. Lypsä muutama pisara maitoa valmiiksi kumiin, jolloin vauva haistaa ja maistaa heti, mistä on kyse.

4. Huuhtele rintakumi kylmällä vedellä käytön jälkeen ja pese tiskiaineella. Vaihda rintakumi sairaalassa vuorokauden välein uuteen. Rintakumit ovat monikäyttöisiä ja ne steriloidaan käyttöjen välissä. Kotona rintakumi tulisi keittää kerran vuorokaudessa.

Rintakumin käyttöä voi jatkaa siihen asti, että vauva jaksaa itse pitää imuotteen rinnasta. Yleensä keskoset tarvitsevat rintakumia, kunnes kypsyvät riittävästi tai saavuttavat iällisesti noin lasketun ajan. Rintakumista vieroittautuminen tapahtuu tämän jälkeen asteittain.

Kainalo-asento

Vauvan jalat ovat kainalon alla ja tuettuna tyynyillä. Tämä asento sopii keskosille sekä niille äideille, jonka vauva on syntynyt keisarinleikkauksella.

Makuu- tai kylkiasento

Äiti voi maata sängyssä makuullaan tai kyljellään. Vauva ja äiti voidaan tukea tyynyillä hyvään asentoon. Osastoilla tätä asentoa ei aina ole mahdollista toteuttaa.

MILLAINEN ON HYVÄ IMUOTE?

• Vauvan suu on laajasti auki.

• Alahuuli on ulospäin rullalla.

• Nänni on syvällä vauvan suussa.

• Nännipihaa näkyy enemmän vauvan nenän kuin leuan puolelta.

Hyvässä imuotteessa vauvan pitäisi pystyä ottamaan rinnasta nännin muotoinen imuote. Vauvan tulisi pystyä pitämään imuote ja imemään rytmikkäästi. Vauvan imun voi nähdä leuan liikkeistä tai kuulla nielemisäänet. Vauvan kieli on rinnan alaosan puolella, nenä ei painu kiinni liian tiiviisti rintaan. Jos näin käy, äiti voi hellästi painaa rintaa, jotta vauvan sieraimet vapautuvat. Vauvan imun ei ole tarkoitus sattua, mutta alkupäivinä äiti voi kuitenkin tuntea pientä kipua.

RINTAKUMI

Rintakumi auttaa vauvaa pitämään paremman otteen rinnasta. Tästä voi olla apua myös, jos äidillä on matalat rinnanpäät. Keskosilla imuote lipsuu herkästi, jolloin rintakumi auttaa ongelmaa muotoilemalla nännin oikeanlaiseksi vauvan suuhun. Tämä auttaa vauvaa ylläpitämään imuotetta rinnasta, jolloin vauva jaksaa syödä isompia määriä rinnalta.

Rintakumin käyttö

1. Kastele rintakumi vedellä ennen sen asettamista paikalleen. Tämä auttaa rintakumia pysymään paremmin kiinni ihossa.

2. Käännä reilusti reunoista siten, että rintakumi näyttää "hatulta" tai kääntyy lähes nurinpäin ja aseta paikalleen niin, että rintakumi imaisee nänniä hieman ylöspäin.

3. Lypsä muutama pisara maitoa valmiiksi kumiin, jolloin vauva haistaa ja maistaa heti, mistä on kyse.

4. Huuhtele rintakumi kylmällä vedellä käytön jälkeen ja pese tiskiaineella. Vaihda rintakumi sairaalassa vuorokauden välein uuteen. Rintakumit ovat monikäyttöisiä ja ne steriloidaan käyttöjen välissä. Kotona rintakumi tulisi keittää kerran vuorokaudessa.

Rintakumin käyttöä voi jatkaa siihen asti, että vauva jaksaa itse pitää imuotteen rinnasta. Yleensä keskoset tarvitsevat rintakumia, kunnes kypsyvät riittävästi tai saavuttavat iällisesti noin lasketun ajan. Rintakumista vieroittautuminen tapahtuu tämän jälkeen asteittain.

SYÖTTÖPUNNITUKSET

Syöttöpunnituksia otetaan siinä vaiheessa, kun vauva alkaa saada itse maitoa rinnasta imemällä. Syöttöpunnitukset kertovat vauvan rinnasta saaman maitomäärän ja niiden mukaan vauvalle osataan antaa oikean määrän lisämaitoa imetyksen lisäksi. Yksi syöttöpunnitus ei kerro vielä riittävästi vauvan syömisestä.

Syöttöpunnitus toteutetaan ottamalla vauvan paino ennen ja jälkeen imetyksen. Vauvalla tulee olla samat vaatteet ja/tai vaippa päällä molemmissa vaiheissa. Syöttöpunnituksessa näkyvä painonnousu grammoina vastaa vauvan syömää maitomäärää millilitroissa, esimerkiksi +5 g = 5ml.

Vaa’alle voi myös tehdä punnituksen ajaksi esimerkiksi pyyherullasta pesän. Tällöin vauvalla säilyy turvallinen olo ja hän pysyy paremmin aloillaan punnituksen ajan. Vaaka on muistettava nollata ennen punnitusta.

Miten jatkat tätä kotona?

Imetystä voi jatkaa kotona aluksi kuten osastollakin vauvantahtisuus huomioiden. Maitoannoksissa kiinnitetään huomiota vuorokausimääriin yhden annoksen sijaan. Huomioikaa jo osastolla, minkälaisia määriä vauva yleensä saa syötyä rinnalta. Tarkkailkaa miten ja kuinka kauan vauva imee, miten rinnat tyhjenevät ja minkälainen syöttöpunnituksen tulos tästä tulee. Näin pystytte arvioimaan kuinka paljon vauva tavallisimmin saa syötyä rinnalta. Tämän lisäksi vauvan painonnousua voidaan seurata alkuun viikoittain neuvolassa. Näiden lisäksi tulee tarkkailla vauvan virtsa- ja ulostevaippojen määriä.

Jos on epävarma vauvan rinnasta saamien maitomäärien kanssa, voi myös halutessa lainata, vuokrata tai ostaa kotiin vaa’an, joka on riittävän tarkka punnitusten ottoon.

Imetyksen lisäksi kotona on hyvä jatkaa lypsämistä, jotta maitomäärä pysyy riittävänä. Lypsämistä tulisi jatkaa niin kauan, kunnes vauva syö kaiken maidon rinnalta.

Lisämaidon antotavoista kannattaa keskustella etukäteen osastolla ennen kotiutusta. Tapa räätälöidään vauva ja perheen toiveet huomioiden. Useimmiten käytetään nenämahaletkua, tuttipulloa ja joskus myös hörpyttämistä. Nenämahaletkun käyttö edistää parhaiten imetystä suoraan rinnasta.

SYÖTTÖPUNNITUKSET

Syöttöpunnituksia otetaan siinä vaiheessa, kun vauva alkaa saada itse maitoa rinnasta imemällä. Syöttöpunnitukset kertovat vauvan rinnasta saaman maitomäärän ja niiden mukaan vauvalle osataan antaa oikean määrän lisämaitoa imetyksen lisäksi. Yksi syöttöpunnitus ei kerro vielä riittävästi vauvan syömisestä.

Syöttöpunnitus toteutetaan ottamalla vauvan paino ennen ja jälkeen imetyksen. Vauvalla tulee olla samat vaatteet ja/tai vaippa päällä molemmissa vaiheissa. Syöttöpunnituksessa näkyvä painonnousu grammoina vastaa vauvan syömää maitomäärää millilitroissa, esimerkiksi +5 g = 5ml.

Vaa’alle voi myös tehdä punnituksen ajaksi esimerkiksi pyyherullasta pesän. Tällöin vauvalla säilyy turvallinen olo ja hän pysyy paremmin aloillaan punnituksen ajan. Vaaka on muistettava nollata ennen punnitusta.

Miten jatkat tätä kotona?

Imetystä voi jatkaa kotona aluksi kuten osastollakin vauvantahtisuus huomioiden. Maitoannoksissa kiinnitetään huomiota vuorokausimääriin yhden annoksen sijaan. Huomioikaa jo osastolla, minkälaisia määriä vauva yleensä saa syötyä rinnalta. Tarkkailkaa miten ja kuinka kauan vauva imee, miten rinnat tyhjenevät ja minkälainen syöttöpunnituksen tulos tästä tulee. Näin pystytte arvioimaan kuinka paljon vauva tavallisimmin saa syötyä rinnalta. Tämän lisäksi vauvan painonnousua voidaan seurata alkuun viikoittain neuvolassa. Näiden lisäksi tulee tarkkailla vauvan virtsa- ja ulostevaippojen määriä.

Jos on epävarma vauvan rinnasta saamien maitomäärien kanssa, voi myös halutessa lainata, vuokrata tai ostaa kotiin vaa’an, joka on riittävän tarkka punnitusten ottoon.

Imetyksen lisäksi kotona on hyvä jatkaa lypsämistä, jotta maitomäärä pysyy riittävänä. Lypsämistä tulisi jatkaa niin kauan, kunnes vauva syö kaiken maidon rinnalta.

Lisämaidon antotavoista kannattaa keskustella etukäteen osastolla ennen kotiutusta. Tapa räätälöidään vauva ja perheen toiveet huomioiden. Useimmiten käytetään nenämahaletkua, tuttipulloa ja joskus myös hörpyttämistä. Nenämahaletkun käyttö edistää parhaiten imetystä suoraan rinnasta.

Keskosen imetysKenguruhoito on ensimmäinen keino aloittaa keskosen imetys. Se vähentää keskosen stressiä sekä lisää äidin oksitosiinihormonin eritystä, jolloin maitoa alkaa herua. Kenguruhoito vaikuttaa imetyksen lisäksi myös positiivisesti vauvan fyysiseen ja neurologiseen kehitykseen.

Kenguruhoidossa vauvan tulee olla vaippasillaan iho ihoa vasten vanhemman rintakehällä.

Keskoset voivat olla valmiita syömään rinnalta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Syömisvalmiuksien kehittyminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Imetysharjoittelut aloitetaan mahdollisimman pian, kun vauva on siihen valmis. Henkilökunta auttaa vauvan viestien tulkinnassa. Keskosella nämä eleet voivat olla hyvin pieniä.

Esimerkkejä keskosen nälkäviesteistä

• Lipominen.

• Hamuaminen.

• Käsien vieminen suuhun.

• Kenguruhoidossa vauva saattaa hakeutua kohti rintaa.

• Rinnalla ollessaan vauva voi maistella rintaa tai tarttua siihen osoittaakseen nälkäänsä.

Vauvaa kannattaa pitää kenguruhoidossa mahdollisimman paljon. Mahdollisuuksien mukaan suositellaan vauvan luona oloa ja hoitoon osallistumista ympärivuorokautisesti perheen ja osaston tilanteen mukaan.

Keskosen imetysKenguruhoito on ensimmäinen keino aloittaa keskosen imetys. Se vähentää keskosen stressiä sekä lisää äidin oksitosiinihormonin eritystä, jolloin maitoa alkaa herua. Kenguruhoito vaikuttaa imetyksen lisäksi myös positiivisesti vauvan fyysiseen ja neurologiseen kehitykseen.

Kenguruhoidossa vauvan tulee olla vaippasillaan iho ihoa vasten vanhemman rintakehällä.

Keskoset voivat olla valmiita syömään rinnalta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Syömisvalmiuksien kehittyminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Imetysharjoittelut aloitetaan mahdollisimman pian, kun vauva on siihen valmis. Henkilökunta auttaa vauvan viestien tulkinnassa. Keskosella nämä eleet voivat olla hyvin pieniä.

Esimerkkejä keskosen nälkäviesteistä

• Lipominen.

• Hamuaminen.

• Käsien vieminen suuhun.

• Kenguruhoidossa vauva saattaa hakeutua kohti rintaa.

• Rinnalla ollessaan vauva voi maistella rintaa tai tarttua siihen osoittaakseen nälkäänsä.

Vauvaa kannattaa pitää kenguruhoidossa mahdollisimman paljon. Mahdollisuuksien mukaan suositellaan vauvan luona oloa ja hoitoon osallistumista ympärivuorokautisesti perheen ja osaston tilanteen mukaan.

Ensimmäiseksi keskonen harjoittelee imemistä niin, ettei maidon saaminen rinnasta ole pääasia. Ensi-imetys voi olla vauvan tutustumista rintaan lyhyesti esimerkiksi kenguruhoidon yhteydessä. Kun vauva tulee virkeänä rinnalle harjoittelemaan syömistä ja äidillä on maito noussut kunnolla, kannattaa tyhjentää rinnat ennen imetystä. Vauvan harjoitellessa hoitaja saattaa antaa maidon yhtä aikaa nenämahaletkun kautta. Näin vauva yhdistää rinnalla olon vatsan täyttymisen tunteeseen. Vähitellen vauva alkaa imeä rintaa. Vauvan voimistuessa imut muuttuvat sarjoiksi ja vähitellen syöttöpunnituksissa huomataan vauvan saaneen rinnalta maitoa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole syöttöpunnituksissa näkyvä tulos vaan harjoittelu!

Rinnoista erittyy imetyksen tai lypsämisen aikana niin sanottua etu-ja takamaitoa. Ne ovat ravintosisällöltään hieman erilaisia. Takamaito sisältää enemmän rasvaa ja energiaa. Mikäli maitoa tulee runsaasti, voidaan myös hyödyntää takamaidon edut vauvan ruokinnassa. Takamaito on rasvaisempaa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää enemmän ravitsemuksessa, jos maitoa jää muuten yli vauvan tarpeen. Maidon koostumusta saatetaan myös analysoida osastolla. Tämän avulla vauvan ravitsemusta pystytään muokkaamaan yksilöllisemmin.Edellytykset keskosen imetykselle:

Vauva ei ole hengityskonehoidossa ja on riittävän vakaavointinen sekä verenkierron että hengityksen suhteen.

Lupa kuvan käyttöön saatu 14.1.2019

Ennenaikaisesti synnyttäneiden äitien rintamaito on

energiapitoisempaa ja sisältää enemmän proteiineja ja

hiilihydraatteja kuin täysiaikaisena synnyttäneiden

äitien rintamaito.

Ensimmäiseksi keskonen harjoittelee imemistä niin, ettei maidon saaminen rinnasta ole pääasia. Ensi-imetys voi olla vauvan tutustumista rintaan lyhyesti esimerkiksi kenguruhoidon yhteydessä. Kun vauva tulee virkeänä rinnalle harjoittelemaan syömistä ja äidillä on maito noussut kunnolla, kannattaa tyhjentää rinnat ennen imetystä. Vauvan harjoitellessa hoitaja saattaa antaa maidon yhtä aikaa nenämahaletkun kautta. Näin vauva yhdistää rinnalla olon vatsan täyttymisen tunteeseen. Vähitellen vauva alkaa imeä rintaa. Vauvan voimistuessa imut muuttuvat sarjoiksi ja vähitellen syöttöpunnituksissa huomataan vauvan saaneen rinnalta maitoa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole syöttöpunnituksissa näkyvä tulos vaan harjoittelu!

Rinnoista erittyy imetyksen tai lypsämisen aikana niin sanottua etu-ja takamaitoa. Ne ovat ravintosisällöltään hieman erilaisia. Takamaito sisältää enemmän rasvaa ja energiaa. Mikäli maitoa tulee runsaasti, voidaan myös hyödyntää takamaidon edut vauvan ruokinnassa. Takamaito on rasvaisempaa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää enemmän ravitsemuksessa, jos maitoa jää muuten yli vauvan tarpeen. Maidon koostumusta saatetaan myös analysoida osastolla. Tämän avulla vauvan ravitsemusta pystytään muokkaamaan yksilöllisemmin.Edellytykset keskosen imetykselle:

Vauva ei ole hengityskonehoidossa ja on riittävän vakaavointinen sekä verenkierron että hengityksen suhteen.

Lupa kuvan käyttöön saatu 14.1.2019

Ennenaikaisesti synnyttäneiden äitien rintamaito on

energiapitoisempaa ja sisältää enemmän proteiineja ja

hiilihydraatteja kuin täysiaikaisena synnyttäneiden

äitien rintamaito.

MAITOTIE-PÄIVÄKIRJA ÄIDINMAIDON LYPSÄMISEEN

Ensimmäisinä päivinä kannattaa äidinmaitoa lypsää käsin, jotta maitomäärä lähtee parhaiten kasvamaan. Rintapumppu tuplasetillä kannattaa vuokrata kotiin, jos vauva syö lähinnä lypsymaitoa. Ennen pumppaamista rintoja kannattaa hieroa hetki. Pumppaamisen aikana lypsymäärää saa lisättyä hieromalla rintaa. Lopuksi on hyvä vielä lypsää käsin.

Ensimmäisinä päivänä lypsymäärät ovat hyvin pieniä, mikä on täysin normaalia. Vauva hyötyy jokaisesta pisarasta ja jokainen lypsykerta lisää seuraavien päivien maitomäärää. Mitä useammin äidinmaitoa lypsetään, sitä suuremmaksi maitomäärä kasvaa. Lypsykertoja tulisi olla vähintään kahdeksan päivässä. Vähintään yhden lypsykerran tulisi olla yöllä. Lypsykertoja kannattaa lisätä, jos maitomäärä lähtee laskuun. Tämä takaa maitomäärän kasvun.

klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä

yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä

sunnuntaimaanantai tiistai keskiv iikko torstai perjantai lauantai

HYKS imetyskoordinaattori

MAITOTIE-PÄIVÄKIRJA ÄIDINMAIDON LYPSÄMISEEN

Ensimmäisinä päivinä kannattaa äidinmaitoa lypsää käsin, jotta maitomäärä lähtee parhaiten kasvamaan. Rintapumppu tuplasetillä kannattaa vuokrata kotiin, jos vauva syö lähinnä lypsymaitoa. Ennen pumppaamista rintoja kannattaa hieroa hetki. Pumppaamisen aikana lypsymäärää saa lisättyä hieromalla rintaa. Lopuksi on hyvä vielä lypsää käsin.

Ensimmäisinä päivänä lypsymäärät ovat hyvin pieniä, mikä on täysin normaalia. Vauva hyötyy jokaisesta pisarasta ja jokainen lypsykerta lisää seuraavien päivien maitomäärää. Mitä useammin äidinmaitoa lypsetään, sitä suuremmaksi maitomäärä kasvaa. Lypsykertoja tulisi olla vähintään kahdeksan päivässä. Vähintään yhden lypsykerran tulisi olla yöllä. Lypsykertoja kannattaa lisätä, jos maitomäärä lähtee laskuun. Tämä takaa maitomäärän kasvun.

klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä klo määrä

yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä

sunnuntaimaanantai tiistai keskiv iikko torstai perjantai lauantai

HYKS imetyskoordinaattori

facebook.com/HUS.fi

twitter.com/HUS_uutisoi

instagram.com/hus_insta

linkedin.com/company/huslinkedin

youtube.com/HUSvideotOrganisaatio: Lasten ja nuorten sairaudetValokuvat: EL ja JPOpas hyväksytty: 18.10.2019

Tietoa ja vertaistukea

Terveyskyläwww.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/imetys

Imetyksen tuki ry https://imetys.fi/

Vauvantahtinen pulloruokintahttps://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2017/12/vauvantahtinen_pulloruokinta_FI_web.pdf

Rintakumista vieroittaminenhttps://imetys.fi/wp/wp-content/uploads/2017/12/rintakumi_3_NETTI.pdf

Kevyt yhdistyswww.kevyt.net (Myös Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä)

OPAS RINTAMAIDON LYPSÄMISEEN JA IMETYKSEEN

Vastasyntyneiden teho-osasto SaariNaistenklinikkaHaartmaninkatu 2, PL 140p. 1 kanslia 09 471 734 92p. 2 kanslia 09 471 727 17

Vastasyntyneiden osasto L2A ja L2BJorvin sairaalaTuruntie 150p. L2A 09 471 824 20p. L2B 09 471 655 82