1

360°

Sarlinin asiakaslehti 1/2013

Lasi muuttaa muotoa SIVUT 4 - 6

Palokunta tuo turvallisuutta SIVUT 8 - 10

2

SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti

44. vuosikerta

Toimitusneuvosto: Patrik Wikström, Kari Jäminki, Esa Laatikainen, Helena Kääriäinen, Santra Hållfast

Painatus: Erweko Oy, www.erweko.fi

Kannen kuva: Hannu Räsänen

Osoitteenmuutokset ja peruutukset: info@sarlin.com

Lehdessä julkaistuja kirjoituksia voidaan lainata Suomessa ainoastaan merkitsemällä selvästi lähdeviittaus. Lehdessä olevia kirjoituksia ja

valokuvia ei saa käyttäää kaupalliseen tarkoitukseen.

SISÄLTÖ

PÄÄKIRJOITUS .............................................. 3

Lasi muuttaa muotoa Isoverilla

- Eristyslevyksi kuidutettu lasi ei näy läpi,

mutta pitää lämpimän ................................... 4

Sarlin paineilmapalvelut TKL:n vuoden 2012

ratkaisutoimittaja . ......................................... 7

Palokunta tuo turvallisuutta

- Bauer turvaa palomiehiä ............................ 8

Tuoteuutisia ................................................. 11

Kaasuntankkausasema Imatralle .................. 12

Sarlin - kahdeksan vuosikymmentä

asiakkaan hyödyksi ...................................... 14

Sarlin Furnaces - uusien toimitilojen vihkiäiset

Västeråsissa ................................................. 20

Suojusten kytkentä koneen toimintaan ...... 21

Seinäjoen Y-talo valmistui monen toimijan

yhteishankkeena .......................................... 24

Tuoteuutisia ................................................. 26

Uusiin tehtäviin ............................................ 34

Seinäjoen Y-talossa paineilma tuotetaan kahdella öljyttömällä CompAir D22H -ruuvikompresso-

rilla. Tuotettu ilma puhdistetaan kahdella Parker domnick hunter BA-DME 50/DS- puhdistusyk-

siköllä. Ilmantuotto on varmennettu kolminkertaisesti. Kuvassa paineilma-asemalla Seinäjoen

Y-talon lvi-töiden valvoja Risto Lindqvist.

3

PÄÄKIRJOITUS

Kari Lammi Sarlin Oy Ab, Energia & Ympäristö johtaja

Suomi on saanut uuden energia- ja il-

mastostrategian. Päivitystyön taustara-

portin mukaan, keskeisinä tavoitteina on

ollut varmistaa vuodelle 2020 asetettujen

kansallisten tavoitteiden saavuttaminen

sekä valmistella tietä kohti EU:n pitkän

aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.

Tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta,

johon päästään noudattamalla strategioi-

den pohjalta laadittavaa tiekarttaa kohti

vuotta 2050 energiatehokkuuden nosta-

miseksi ja uusiutuvien energiamuotojen

käytön tehostamiseksi.

Strategiatyötä on tehty osin nopeas-

ti muuttuvassa maailmanmarkkinatilan-

teessa. Yhdysvaltojen liuskekaasun ja

öljyn tuotantobuumi on laskenut energi-

an hintoja siellä, mikä vetää puoleensa

energiaintensiivistä teollisuutta muualta.

Maakaasun, varsinkin LNG:n, tarjonta

maailmalla lisääntyy, mutta Pohjolan hin-

tatasoon tämä ei ainakaan lähivuosina

vaikuttane. Raakaöljynkin maailmanmark-

kinahinnan ennustetaan Aasian kysynnän

vuoksi pysyvän korkeana, ennuste vuo-

den 2020 hintatasoksi on 120 USD/bar-

reli.

Vaikeasti ennustettavaksi hintatekijäksi

on osoittautunut sähkön pörssihinta, joka

viime kesänä kävi poikkeuksellisen alhaal-

la. Lappeenrannan teknillisen yliopiston

tuoreen selvityksen mukaan, vuoden

2012 sähkön hinnalla juuri mikään voi-

malainvestointi ei kannata. Halvimmankin

tuotantotavan tuotantokustannus (ydin-

sähkö vanhalle paikalle, 44 eur/MWh)

ylittää viime vuoden pörssihinnan vuosi-

keskiarvon 37 eur/MWh. Pitkällä aikavä-

lillä pörssisähkönkin hinnan arvioidaan

kuitenkin nousevan, ennuste lähivuosien

hintatasoksi on strategiavalmistelussa ol-

lut 50 eur/MWh.

Maamme sähkön kokonaiskulutuksen en-

nustetaan kasvavan nykyisestä 85 TWh:sta

94 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä, pää-

osin elpyvän teollisuuden vuoksi. Suomen

uusiutuvan energian 38 % tavoite energian

loppukulutuksesta vuonna 2020 on täytty-

mässä etupainotteisesti ja EU:n liikenteen

polttoaineille asettaman uusiutuvan energi-

an 10 % velvoitteen Suomi nosti kansallises-

ti 20 %:iin.

Tilastolukujen perusteella olemme saa-

vuttamassa uusiutuvan energian tavoit-

teet – mutta miten tämä on käytännössä

saatu aikaan? Suomen uusiutuvan ener-

gian tukijärjestelmä on lisännyt tuulivoi-

maa ja erityisesti metsähakkeen käyttöä

voimalaitoksissa. Sen sijaan pientuotan-

non lisäämisessä ei ole onnistuttu. Syöt-

tötariffijärjestelmä ei ole saanut aikaan

investointeja biokaasuvoimaloihin, eikä

puuta käyttäviin pienvoimaloihin. Aurin-

kosähkölle mahdollisesta syöttötariffista

vasta keskustellaan. Päättäjille näyttää

tärkeintä olevan hyvät tilastoluvut, jotka

saavutetaan nopeimmin isompia yksiköi-

tä tukemalla. Pienillä yksiköillä voi kuiten-

kin olla suurta paikallista merkitystä, ja ne

luovat pysyviä työpaikkoja kotimaahan;

sekä energian tuotantoon, että laitosten

käyttöön.

Energiamarkkinoiden ja tukijärjestelmien

vuoristoradasta huolimatta, me Sarlinilla us-

komme edelleen vakaasti ympäristöystä-

välliseen energiaan ja asiakaskohtaisesti

räätälöityihin korkean hyötysuhteen ko-

konaisratkaisuihin. Perinteisen CHP-tuo-

tannon lisäksi näemme tulevaisuudessa

entistä enemmän kombi- ja trigeneration-

tyyppisiä laitosratkaisuja, mahdollisesti

ORC-optiolla täydennettynä. Näissä voi-

daan yhdistellä eri energianlähteitä, esim.

bio/maakaasua ja aurinkoenergiaa, ja

lämmön ja sähkön lisäksi voidaan jousta-

vasti tuottaa esim. höyryä tai kylmää vettä.

Ensimmäinen trigeneration-moottorivoi-

malaitoksemme on valmis ja turbiinilai-

toksissakin olemme valmistelleet useita

eri toteutustapoja. Kehitystyötä on tehty

käytännön tarpeisiin ja sen ovat mahdollis-

taneet uskolliset asiakkaamme, jotka ovat

luottaneet meihin uusille tekniikan alueille

mentäessä - Kiitos siitä Teille!

Sähkön hintaa on vaikea ennustaa

4

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Lasi muuttaa muotoa- Eristyslevyksi kuidutettu lasi ei näy läpi, mutta pitää lämpimän

Hyvinkäällä toimiva Saint-Gobain

Rakennustuotteet Oy:n tehdas on

Suomen suurin kierrätyslasin käyttäjä.

Rakennusten lämpöeristeenä käytettävien

lasikuitulevyjen raaka-aineesta jopa

80 % on kierrätyslasia. Mineraalivillan

tuotanto alkoi Karhulassa jo vuonna 1941

ja siirtyi Hyvinkäälle vuonna 1982; toinen

tuotantoyksikkö on Forssassa. Yritys on

Saint-Gobain-konsernin osa vuodesta

1994. Pääosa tuotteista toimitetaan

kotimaisille rakentajille; viennin osuus

väheni siinä vaiheessa, kun Venäjälle

perustettiin oma tehdas.

Punahehkuinen lasimassa valutetaan uunista linkoon. Lasi puristuu

lingon rei’istä ja vedetään paineilman avulla pitkiksi kuiduiksi.

5

Saint-Gobain on maailman suurin lasialan yritys ja johtava ra-

kennustuotteiden toimittaja. Yhtiö on perustettu Ranskassa jo

vuonna 1665, joten kokemusta on kertynyt Versailles’n palatsin

peilisalista aina moderneihin älytaloihin asti. Yrityksen tärkeim-

mät arvot ovat energian säästäminen, ympäristöystävällisyys,

innovatiivisuus ja turvallisuus.

– Forssan tehtaalla valmistetaan päällystettyjä erikoislevyjä.

Täällä Hyvinkäällä tuotamme useita Isover-tuotteita, joista suu-

rin osa on pehmeää eristettä. Erityisesti TM-testivoittaja KL-33

on ultra-luokan lämmöneristin ja omakotirakentajien suosiossa,

kertoo automaatioinsinööri Petri Järvelä.

– Kuidutusprosessi sinänsä on jo vanha ja koeteltu; meillä on

alusta alkaen käytetty Saint-Gobainin lisenssiä. Lasireseptejä ja

linkojen toimintaa kehitetään silti jatkuvasti kuidutettavuuden ja

tuotteiden optimoimiseksi.

Parikymmentä rekkaa viikoittain tuo tehtaalle kirkasta ja vih-

reää kierrätyslasia – ruskea lasi ja esimerkiksi posliini eivät sovi

lasivillan tekoon. Kierrätyslasi sekä hiekka, sooda ja muut ai-

neosat sekoitetaan suurissa varastosiiloissa, joista lasin raaka-

aineseos, mänki, sekoitetaan ja annostellaan automaattisesti su-

latukseen ja edelleen kahdeksalle kuidutuskoneelle. Mänkisatsi

kuumennetaan uunissa 1 500 oC lämpötilassa punahehkuiseksi

sulaksi massaksi. Massa valuu suurella nopeudella pyörivään

linkoon, jossa sula lasi puristuu lingon kehällä olevista pienistä

rei’istä ulos, ja kuitu vedetään paineilmalla pitkäksi ja ohueksi.

Mitä ohuempaa kuitua, sitä parempi lämmöneriste saadaan. Eri

käyttökohteisiin tulevien levyjen tiheydet ovat erilaiset.

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Hyvinkäällä valmistaa Isover-eristyslevyjä

Automaatioinsinööri Petri Järvelä valmistautuu uuniremonttiin: lasimas-

san kuumennuksessa siirrytään sähköön, ja kaasu jää varapolttoaineeksi.

Kuitulevyn tyypillinen keltainen väri tulee sideaineesta kypsy-

tysuunissa, jossa lämpötila on 250 oC. Tuote saa myös lujuus- ja

palautuvuusominaisuutensa tässä vaiheessa. Kevyt mutta huo-

koinen mineraalivilla vie paljon tilaa. Varastoinnin ja kuljetuk-

sen helpottamiseksi Isover-levyt on puristettu ensin puoleen

alkuperäisestä tilavuudesta ja vielä pakkausvaiheessa uudelleen

puoleen tästä. Kun pakkaus avataan rakennustyömaalla, villa

palautuu omaan kuohkeaan olemukseensa, joka ratkaisee sen

eristyskyvyn.

– Varsinainen eristehän on ilma, ja sen me otamme asiakkaan

tontilta, Järvelä hymyilee.

6

LumaSense IS 50-LO/GL on erityisesti lasimassaa varten räätälöity infrapuna-

lämpömittari. Mittareita on Isoverilla 16 kpl varmistamassa prosessin oikeita

lämpötiloja.

Lisätietoja: Veli Valkealahti puh. 010 550 4000

Säästetty energia on parasta energiaa

Kierrätyslasin sulatus kuluttaa 40 % vähemmän energiaa kuin neit-

seellisen raaka-aineen. Energiaa kuluu valmistusprosessissa silti pal-

jon, kun 120–160 tonnia lasia sulatetaan joka päivä. Valmis kuitulevy

sitten säästääkin lämmityskuluja monisatakertaisesti, koko rakennuk-

sen eliniän.

Valmistusprosessi on jatkuva; tehdas toimii viidessä vuorossa. Myös

lämpötilan mittauksen on pysyttävä luotettavana jatkuvasti. Sulan la-

simassan oikea lämpötila on tuotteen laadun kannalta tärkeää, mutta

sen mittaaminen on vaativa tehtävä.

– Liikkuvan kuuman massan mittaukseen soveltuu parhaiten infra-

punamittaus, toteaa tuotepäällikkö Veli Valkealahti Sarlinilta.

– Mittaus perustuu kohteen lähettämään infrapunasäteilyyn, joka

pystytään tunnistamaan tietylle aallonpituudelle sopivan mittausken-

non avulla. LumaSensen IS 50-LO/GL-mittari on digitaalinen pyromet-

ri, joka on räätälöity nimenomaan lasimassaa varten. Sen mittausalue

on 600–1 800 oC, ja sitä voidaan ilman jäähdytystä käyttää 250-astei-

sessa ympäristössä. Mittauslinssin ja vahvistimen välisen optisen kui-

dun avulla elektroniikkayksikkö voidaan siirtää kauemmas kuumasta

mitattavasta kohteesta. Luotettavan mittauksen avulla varmistetaan

tasalaatuinen tuote, Valkealahti korostaa.

- Entiset mittarimme olivat vuodelta 1982, eivätkä enää kalibroita-

vissa. Niiden luotettavuus alkoi jo heikentyä, eikä tässä asiassa voi toi-

mia ihan mutu-tuntumalla, Järvelä kertoo.

– Saimme pari vuotta sitten infrapunamittareista hyvät referenssit,

ja ne ovat nyt osoittautuneet tähän kohteeseen sopiviksi. Säätö pysyy

huomattavasti vakaampana. Kunnossapitotoimet ovat vähentyneet

jokseenkin olemattomiin. Meiltä on kokonaan jäänyt pois jatkuva put-

saaminen ja tarkkailu, näyttävätkö mittarit oikein, tehtaan automaati-

on kunnossapidosta vastaava Järvelä toteaa tyytyväisenä.

7

Lisätietoja: Ben Söderling puh. 010 550 4000

UUTISIA

Kilpailun tuomaristo kiittää Sarlinin paineilman tuottopalvelua

asiakaskeskeisyydestä. Asiakkaan huomion keskipisteessä eivät

ole yksittäisten laitteiden tekniset ominaisuudet, vaan yhdessä

toimittajan kanssa paneudutaan koko järjestelmän kustannus-

tehokkuuteen. Asiakas voi hyödyntää Sarlinin paineilman tuot-

tamisen kokemusta ja järjestelmäosaamista laajasti ja keskittyä

omaan ydinalueeseensa. Paineilmaa voi näin hankkia tarpeen

mukaan aivan kuin sähköä tai vettä.

Tarjolla kaksi perussopimusta � Täydellinen tuottopalvelu, jonka puitteissa Sarlin ottaa

kokonaisvastuun paineilman tuottamisesta ja järjestelmän ylläpidosta. Sarlin valvoo ja optimoi järjestelmän toimintaa jatkuvasti ja takaa paineilman keskeytyksettömän saannin. Merkittävä osa palvelua on myös tiedon kerääminen järjes-telmän toiminnasta kehittämisen ja mahdollisen laajentami-sen pohjaksi.

� Optimi-sopimuksella Sarlin antaa tukensa paineilmajärjes-telmän suunnitteluun ja ohjaukseen. Balance-järjestelmä optimoi laitteiden toiminnan sekä energiatalouden että luo-tettavuuden näkökulmasta. Molempiin sopimuksiin kuuluu myös säännöllinen raportointi ja seurantapalaverit yhdessä asiakkaan kanssa.

Palvelun lähtökohta on hyödyn tuottaminen asiakkaalle. Näi-

tä hyötyjä ovat säästö, helppous, huolettomuus ja toimintavar-

muus. Paineilman tuottosopimus soveltuu kaikille yrityksille, joil-

le paineilman saatavuuden varmuus on tärkeää.

– On ilahduttavaa, että Teknisen Kaupan ja Palveluiden yh-

distys on noteerannut palvelu tuotteemme ratkaisutoimittaja-

palkinnolla, toimitusjohtaja Kari Jäminki Sarlinilta kommentoi.

Sarlin paineilmapalvelut TKL:n vuoden 2012 ratkaisutoimittaja

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys julkaisi vuoden ratkaisutoimittaja

-kilpailunsa tuloksen Kauppa 2013 -tapahtumassa 2.10.2012. Kilpailun voitti Sarlin

Oy Ab paineilman tuottopalveluratkaisullaan, jossa asiakas maksaa paineilmastaan

käytön ja tarvittavien palvelujen mukaan joutumatta sitomaan pääomaa paineilman

tuotantokapasiteettiin. Kustannussäästöjen lisäksi hyötyjä ovat paineilman laadun

paraneminen ja tuotantovarmuuden kasvu.

– Olemme kehittäneet palvelukonseptia määrätietoisesti yhteis-

työssä asiakkaittemme kanssa ja kehitys jatkuu edelleen. Toi-

vomme, että ratkaisumme tuottamat hyödyt auttavat osaltaan

asiakkaitamme pärjäämään kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

8

Palokunta tuo turvallisuutta – Bauer turvaa palomiehiä

Suomen pelastuslaitokset saavat vuosittain noin 12 000 hälytystä tulipalosta.

Sammutustehtävään lähdetään aina vauhdilla – siitähän palomiehet ovat kuuluisia – ja

aina varustautuneena mihin tahansa, mitä kohteessa eteen tulee. Ilman ensiluokkaisia

hengitysilmalaitteita ei savun, myrkyllisten kaasujen eikä veden sekaan kannata

mennä. Bauerin kompressorit huolehtivat turvallisesta hengitysilmasta kautta Suomen.

Teksti: Oili Räsänen. Kuvat: Hannu Räsänen

Keskuspaloaseman hallissa on paikka neljälle ambulanssille ja yhdeksälle paloautolle. Vesipelastuskin työllistää Jyväskylän palokuntia.

9

Vilkasta rakentamista

Paloasemien verkko on tiheä, sillä jokaiseen kohteeseen on

ehdittävä nopeasti. Maassamme on 22 alueellista pelastuslaitos-

ta, joista jokaiseen kuuluu useita paloasemia. Monella muulla

alalla rakentaminen on viime vuosina ollut hiljaista, mutta pa-

loasemia nousee eri puolille Suomea tälläkin hetkellä useita.

Jyväskylän kaupungissa on kahden vuoden aikana rakennettu

peräti kolme uutta paloasemaa, joista uusi keskuspaloasema

korvasi vanhan.

– Sisäasiainministeriö edellytti verkoston tihentämistä, ja van-

han paloasemarakennuksen peruskorjaus olisi jo ollut kallis han-

ke, joten päädyimme uudisrakennuksiin. Tarkoituksenmukaisen

suunnittelun ansiosta kolmessa uudessa paloasemassamme on

nyt vähemmän neliöitä kuin vanhassa palokuntatalossa. Ase-

mien määrä perustuu riskiarviointiin, ja nyt pystymme satapro-

senttisesti saavuttamaan ykkösriskialueen määräajassa, johtava

palotarkastaja Jouni Nurminen selvittää.

– Keskuspaloasema, Vaajakosken ja Seppälän paloasemat

ovat niin sanottuja kasarmoituja asemia, joilla on jatkuva 24/7

valmius. Yhteensä niille tulee noin 2500 pelastustoimintaan liit-

tyvää hälytystä vuodessa. Kun paloasemat ovat eri puolilla kau-

punkia, ne antavat mahdollisuuden lähestyä kohdetta eri suun-

nilta. Jos yhdellä taholla on ruuhkaa, toiselta päästään tulemaan

vauhdilla. Kun hälytysnumeroon 112 on saatu osoitetieto, kalus-

to lähtee heti liikkeelle, vaikka puhelu vielä jatkuu.

Opiskelu ei lopu koskaan

Seppälän paloasema, joka on otettu käyttöön tämän vuoden

alussa, on suunniteltu myös koulutuskäyttöön. Palomiehille kuu-

luu yleensäkin jatkuva harjoittelu ja kunnon ylläpito.

– Alalla kuin alalla työ on tänä päivänä jatkuvaa opiskelua, ja

pelastustoimessa rytmin vaihdos ja muutos on ollut nopeaa,

Nurminen tietää toimittuaan 22 vuotta palomiehenä eri tehtä-

vissä.

– Säädökset muuttuvat ja tekniikka kehittyy jatkuvasti, eikä

vireys säily ilman tiheitä harjoituksia. Täydestä levosta on häly-

tyksen tullen ehdittävä autoon ja ulos yhdessä minuutissa. Siksi

uusillekin asemille on rakennettu laskeutumistanko portaiden

lisäksi.

Nykyisen tehtävänsä ohella johtava palotarkastaja Nurminen

on toiminut uudisrakennusten projektipäällikkönä. Kolme pro-

jektia on päätöksessä ja yksi vielä edessä.

– On tärkeää pystyä hyödyntämään kalliit neliöt oikein. Osa

paloasemien tiloista on laatoitettuja kuten pesuhallit. Tulimme

siihen tulokseen, että kun kerran on rakennettava 25-metri-

nen letkutorni, järjestetään siihen myös laskeutumisharjoittelun

mahdollisuus sisätiloihin. Köysillä laskeutumista päästään nyt

harjoittelemaan kelillä kuin kelillä.

Seppälän paloaseman harjoitustilaan saadaan toden tuntua

savuineen päivineen. Tilassa olevalla siirtoseinällä luodaan ai-

don rakennuspalon tuntu. Oikeaa sammuttamista harjoitteleva

kokeilee oven kuumuutta todetakseen, minne on astuttava sam-

muttamaan riehuvaa paloa.

-Tätä en ole nähnyt muualla, se on paloaseman väen omaa

suunnittelua. Asian muistaa, kun sen on tehnyt itse eikä vain

opiskellut teoriassa, Nurminen kertoo.

Simulaatiohuoneessa päästään myös aidontuntuisiin tilantei-

siin. Palopaikoilla ja muissa ympäristöissä kuvatuista filmeistä

saadaan kuvaa joka seinälle. Harjoittelija on siis keskellä aitoa

tilannetta raunioissa, liikekeskuksessa tai moottoritiellä, mis-

sä liikenne vyöryy ympärillä. Äänet lisäävät vielä todellisuuden

tunnetta. Simuloinnissa kohde ”palaa”, ja jos harjoittelija tekee

väärän ratkaisun, palo yltyy.

Elvytysnukke sisältää kameroita ja tietokonelaitteistoja. Jos

sitä elvyttää väärin, nukkeparka kuolee.

Simulaatiohuoneesta on valvontayhteys kouluttajien huonee-

seen.

Bauer Verticus 5 tuottaa keskuspaloaseman tarvit-

seman hengitysilman. Kompressoria on tarkaste-

lemassa vasemmalla johtava palotarkastaja Jouni

Nurminen, oikealla asiakasryhmäpäällikkö Reijo

Raja-aho.

10

Lisätietoja: Reijo Raja-aho puh. 010 550 4000

– Tiloja käytetään sekä pelastuslaitoksen sisäiseen että ul-

koiseen koulutukseen. Muun muassa sairaanhoitopiiri käyttää

ensihoito- ja alkusammutuskoulutuksen tiloja, ja koulutusta an-

netaan niin asunto-osakeyhtiöille kuin suurille liikelaitoksillekin,

Nurminen kertoo.

Aktiiviset palomiehet

Nurminen kiittelee aktiivisia ja motivoituneita palomiehiä:

– Alalle hakeutuu motivoitunutta ja auttamishalusta väkeä.

Meillä palomiehet ovat aktiivisia myös oman harjoittelunsa suh-

teen: he ovat hankkineet rakennusliikkeeltä vanhan 15-metrisen

nosturin hytteineen. Se kunnostetaan ja pystytetään Seppälän

paloaseman tontille. Silloin tällöin nostureissa sattuu onnetto-

muuksia ja sairauskohtauksia, joten nosturiin kiipeämistä ja siinä

toimimista on hyvä päästä harjoittelemaan ennen tositilannetta.

Nosturirakenteita voidaan soveltaa muuhunkin harjoituskäyt-

töön.

Seppälän tontilla on myös ajoharjoittelurata ojineen, kumpa-

reineen ja kivikasoineen sekä neljän metrin syvyinen harjoitus-

kaivo. Jyväskylän palomiesten kuumaharjoitusalue on rakennet-

tu Tikkakoskelle.

Palomiehet pitävät kuntoaan yllä myös asemien punttisaleilla

ja käyvät vähintään kerran vuodessa Firefit-kuntotestissä. Kasar-

moitujen asemien tiloihin kuuluvat valmiushuoneet eli majoitus-

tilat sekä sosiaalitilat keittiöistä saunoihin. Aamukahvin kaikkien

kerrosten väki juo mielellään saman pöydän ääressä. Keskuspa-

loasemalla sijaitsevat hallinnolliset toimistot, komentotoimisto

ja johtokeskus, josta ollaan myrskyn tai erikoistilanteen aikana

yhteydessä onnettomuuspaikkaan, viranomaisiin ja tiedotusväli-

neisiin ja voidaan pitää videoneuvotteluja.

Paineilma turvaa työn

Paloasemilla on tilat myös autojen ja laitteiden huoltoa

varten. Uusiin asemiin sisällytettiin omat paineilmapullo-

jen täyttölaitteistot.

– Annoimme pääurakoitsijalle kriteerit käytön, huollon

ja oman kokemuksemme perusteella, ja tältä pohjalta

urakoitsija päätyi tilaamaan Bauer-kompressorit ja täyt-

töasemat Sarlinilta, Nurminen kertoo.

– Samaan ratkaisuun on päätynyt suurin osa Suomen

palolaitoksista, toteaa asiakasryhmäpäällikkö Reijo Raja-

aho. – Saksalainen Bauer on osoittautunut luotettavaksi,

ja paljon painoa on myös jälkihuollon ja varaosien saan-

nin varmuudella. Kenellekään ei saa olla epävarmaa,

ovatko laitteet kunnossa vai ei.

– Perusajatushan on se, että jokainen paloasema pys-

tyy toimimaan poikkeusoloissakin itsenäisesti, Nurminen

korostaa. – Epätodennäköisiinkin tilanteisiin on varauduttava,

ja siksi paineilmapullot otetaan aina mukaan, vaikkei niitä joka

kohteessa tarvitakaan. Lyhytaikaista käyttöä niille on jopa auto-

palossa, sillä aina palaessa syntyy myrkyllisiä määriä eri kaasuja.

– Jokaisen käytön jälkeen paineilmalaitteet kuten muutkin va-

rusteet puhdistetaan, huolletaan ja tarkastetaan valmiiksi seu-

raavaa hälytystä varten. Meillä on aina valmiina pyörillä kulkeva

teline, jolla koko paineilmavarustus viedään autoon.

Keskuspaloasemalla hengitysilman tuottaa Bauer Verticus 5

-kompressori, joka on sijoitettu kolmannen kerroksen teknisiin

tiloihin. Hiljaisena se tosin ei häiritsisi varsinaisissa työtiloissa-

kaan. Asennuksessa on otettu huomioon myös huoltotoimien

vaatima tila kompressorin ympärillä; tilaa riittää. Täyttöasemaan

mahtuu kuusi pulloa.

Seppälän ja Vaajakosken asemilla on Bauer Verticus III -komp-

ressorit ja kuuden pullon täyttöasemat. Täyttöasemat on ympä-

röity turvahäkillä, ja huoneen ulkopuolella näkyy täytön aikana

varoitus. Hätäpysäytyskytkin on myös sijoitettu ulkopuolelle.

Bauer-kompressorit tuottavat EN12021-normin mukaista hen-

gitysilmaa. Ilman suodatus ja puhdistus on integroitu kompres-

soriin, jonka automatiikka valvoo suodatinpatruunan kuntoa ja

antaa varoituksen, kun vaihtoaika lähestyy. Varapatruunan on

aina oltava valmiina käyttöön, sillä Bauer-kompressori estää

pullojen täyttämisen kosteudesta kyllästyneen suodattimen läpi,

joka saattaisi vaarantaa hengitysilman käyttäjän terveyden.

Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös valistus ja opastus. Asen-

taja Martti Laine esittelee paloautoa, jolla lasten kiinnostus on

taattu.

11

Miksi öljytöntä? - Ei epäpuhtauksia … Ei riskejä

Kun valitset öljyttömän CompAirin DH-sarjan kompressorin,

saat puhdasta paineilmaa luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

Ilman puhtaus on kriittinen tekijä monissa sovelluksissa, joissa

pienikin öljymäärä voi aiheuttaa tuotteiden pilaantumisen (esim.

elintarviketeollisuudessa) tai vahingoittaa tuotantokalustoa.

Tämän vuoksi DH-sarjan kompressoreissa ei käytetä öljyä, jol-

loin riskiä öljyn joutumisesta paineilmaan ei yksinkertaisesti ole. Kompressorin tuottama paineilma on ISO 8573-1 luokka 0 (2010) sertifioitu ja silikonivapaa.

Taattu 100% ilmanpuhtaus, joka täyttää tiukimmatkin laatustandardit - aina

CompAir on valmistanut ja toimittanut öljyttömiä kompressoreita jo yli 90 vuoden ajan. Yrityksen johtoajatuksia ovat laatu ja innovaatio sekä asiakkaan teknisten ja taloudellisten tarpeiden ymmärtäminen. Selvimmin tämä näkyy DH-sarjan kehityksessä.

CompAir DH mahdollistaa kustannussäästöt

Edistyneintä kompressoritekniikkaa: kun yhdistetään alhai-set nopeudet alhaiseen käyttölämpötilaan, niin saavutetaan parempi tehokkuus ja lisäksi komponenttien kuluminen vä-henee. Suoravetoinen moottori, jossa ei ole vaihteita tai hih-noja maksimoi tehokkuuden. Ilmantarpeen mukainen kier-rosnopeussäätö varmistaa, että energiaa ei kulu hukkaan.

Täydellinen vastaus yksilölliseen ilmantarpeeseen

CompAirin kierrosnopeussäätöiset kompressorit vas-taavat tehokkaasti ja luotettavasti vaihtelevaan ilmantar-peeseen. Oikeanlainen kierrosnopeussäätöinen komp-ressori oikeassa käyttökohteessa säästää huomattavasti energiaa sekä tuottaa paineilmaa vakaasti ja luotettavasti.

Lisätietoja: Paineilmamyynti puh. 010 550 4000

TUOTEUUTISIA

Kattava kompressoriohjaus

Monikielinen Delcos-ohjausjärjestelmä varmistaa

kompressorin turvallisen ja luotettavan toiminnan

sekä suojaa investointiasi valvomalla jatkuvasti toi-

mintaparametreja - oleellista myös käyttökustan-

nusten vähentämisen kannalta.

Ominaisuudet & toiminnot � Kompressorin tila � Tuotto- / verkkopaine � Moottorin nopeus (kierrosnopeussäätö) � Kuormitustunnit / käyntitunnit � Reaaliaikakello - mahdollistaa kompressorin

käynnistyksen/pysäytyksen ajastamisen etukä-teen

� Kaksi paineasetusta � Integroitu jäähdytys ja kuivainohjaus � Vikahistoria - syvempää analyysiä varten � Etävalvonta ohjelmoitavien tulojen avulla � Automaattinen käynnistys sähkökatkon jälkeen � Optiona järjestelmäohjaus

12

Teksti Oili Räsänen

Kaasuntankkausasema Imatralle

Sarlinin suunnittelema, kokonaan Suomessa rakennettu kaasutankkausasema avattiin

Imatralla syksyllä. Se on suunniteltu asiakkaan kanssa yhteistyössä pohjoismaisiin

olosuhteisiin sopivaksi. Gasumilla on Suomessa ennestään toistakymmentä

tankkausasemaa, ja hyvä kokemus viittaa siihen, että laajentuvassa asemaverkossa

nähdään lisää kotimaista rakentamista.

13

Lisätietoja: Mikael Lappalainen puh. 010 550 4000

– Ensimmäisen alusta loppuun Suomessa valmistetun aseman

rakentaminen oli hieno kokemus, kehuu Gasumin tankkaus-

asemista vastaava huoltopäällikkö Jani Pinola. – Suunnittelus-

sa pidettiin esillä vihreitä arvoja, ja kotimaisuusaste on tietysti

myönteinen asia. Projekti eteni jouhevasti, ja valmis asema lähti

napista käyntiin. Asema on nyt ollut käytössä useita kuukausia,

eikä normaaleja löystymisiä ja vuotoja ole esiintynyt. Yksi käynti

asemalla on valvonnan perusteella jouduttu tekemään. Pientä

säätöä tietenkin alkuvaiheessa on, mutta kaikki toimii.

– Projektista voin lähettää Sarlinin porukalle kiitokset. Palaute-

tilaisuudessa ei kukaan keksinyt oikein mitään negatiivista sanot-

tavaa, vaikka siinä vaiheessa pyritään kaikki mahdollinen kaiva-

maan esiin. Seuraavasta asemasta meillä on korkeat odotukset!

Pinola toteaa kaasuajoneuvojen määrän olevan kasvusuunnassa,

mutta autoja hankitaan tietenkin vain siellä, missä tankkausasemiakin

on. Asemien verkko laajenee kaiken aikaa Etelä-Suomesta lähtien.

– Imatran tankkausasema on otettu erittäin hyvin vastaan. Esimer-

kiksi neljä taksia tilasi heti itselleen kaasuauton, Pinola kertoo.

Suomalaisiin oloihin Suomessa tehty

Tankkausaseman kaasulaitteet tulevat Saksasta, Bauer Kompres-

soren GmbH:lta. Kompressori paineistaa metaanin 250 bar painee-

seen ja adsorptiokuivain kuivaa kaasun keskimäärin kastepistee-

seen -60 oC. Asemaan kuuluu myös kaasuvarasto sekä lämpö- ja

painekompensoitu täyttölaite, joka nopeuttaa tankkausta ja valvoo

prosessia. Asiakkaalle näkyvä osa järjestelmästä on tankkausmittari.

Bauer tarkastaa koko laiteasennuksen ennen käyttöä.

Sarlinin rakentama kotimainen asema tuo useita etuja. Sand-

wich-tyyppiset ulkoseinän energiapaneelit ovat betonikonttiin

verrattuna erittäin keveitä. Ne myös parantavat rakennuksen

energialuokkaa ja säästävät lämmityskuluja jopa 35%. CO2-

päästöjen aleneminen on merkittävä ympäristöarvo. Suunnittelu

ja rakentaminen työllistävät myös pariakymmentä alihankkijaa.

Turvallisuudesta ei tankkausasemalla tingitä

Suunnitteluvaiheessa ollaan tiivisti yhteydessä viranomaisiin.

Johtava ajatus rakennuksen suunnittelussa on yhteistyö asi-

akkaan kanssa. Ja kun alan väki on itse päässyt vaikuttamaan

aseman suunnitteluun, huoltohenkilökunnalla on huomattavasti

paremmat tilat huoltaa laitteistoa. Eniten huoltoa vaativat kom-

ponentit on sijoitettu siten, että niiden huoltaminen hoituu hel-

pommin kuin ”vanhoissa” tankkausasemissa.

Laitteiden välisiin putkiin ja liitoksiin kohdistuvat rasitukset on

minimoitu. Toimilaitteiden ja sähkömoottorien kaapelit on kote-

loitu ja asennettu siten, etteivät ne lisää palokuormaa mahdol-

lisessa onnettomuustilanteessa. Turvallinen käyttö saavutetaan

Suomessa tehdyillä kaukovalvontalaitteilla. Sarlinin kehittämä

kaukovalvonta tehostaa käytettävyyttä, ja asiakas saa kaikki tar-

peelliset hälytykset ja tiedot omalla turvatulla valvontajärjestel-

mällään.

Bauer-kaasukompressori - kuva Niina Kaverinen

14

Sarlin – kahdeksan vuosi- kymmentä asiakkaan hyödyksi1950-luku – kasvun aikaaYritys kasvaa

Kaupungistuminen käynnistyi maassamme nopeasti

1950-luvulla ja kiihtyi 1960-luvulla yhdeksi Länsi-Euroo-

pan voimakkaimmista. Kaupunkiväestön kasvu merkitsi

entistä suurempia vaatimuksia talousveden puhdistuk-

selle. E. Sarlinin vedenpuhdistusprojektit ja pumppu-

jen oma valmistus kasvoivat jyrkästi. Myös kilpailijoiden

määrä kasvoi. Kun projekteihin ilmaantui saksalaisten ja

englantilaisten yhtiöiden lisäksi ruotsalainenkin kilpailija,

E. Sarlin perusti yhdessä entisen emoyhtiönsä Zander &

Ingeströmin kanssa vuonna 1952 uuden yhtiön huoleh-

timaan erityisesti kilpailukyvystä. Zander & Ingeströmin

oli määrä vastata teknisestä osuudesta, ja E. Sarlin hoiti

markkinoinnin ja projektityön. Yhdessä kyettiin tarjoamaan

sekä vedenpuhdistusjärjestelmiä että useita vesi- ja jäteve-

sipumppumalleja.

Uusi yhtiö oli nimeltään Oy Zeta Ab. Kun yhtiö pääsi alkuun ja vauhtiin,

myyntiä onnistuttiin nostamaan, mutta hyvien ja vähemmän hyvien vuosien

erot olivat suuret.

Lämmöneristystoiminnasta eli kaislasta tehtyjen Berger-rakennuslevyjen

tuotannosta sen sijaan luovuttiin osittain siksi, että putkieriste-elementit

olivat ajaneet aikaisempien menetelmien ohi.

Konepaja muuttaa Kaivokselaan

Tuontiongelmien takia Tikkurilan konepaja alkoi pumppujen ja sähkö-

uunien lisäksi valmistaa lisenssillä Vibro-laitteita vuonna 1948. Itse valmis-

tettujen Vibro-laitteiden myynti oli alkuun vaatimatonta, mutta se vilkas-

tui etenkin sitten, kun valikoimaa laajennettiin. Vuonna 1949 perustettiin

tähän tarkoitukseen Oy Tärykoneita Ab, jonka osakkeista E. Sarlin omisti

hiukan alle puolet ja tukholmalainen Vibro-Verken loput.

Tuotot omasta valmistuksesta olivat kasvussa. Oma valmistus oli vuon-

na 1948 kokonaislaskutuksesta 35 % ja seuraavana vuonna 42 %. Vuoden

1950 oman valmistuksen laskutus oli jo ohittanut agentuurilaskutuksen ja

oli 55 %. Nousu johtui etenkin vedenpuhdistuslaitteiden myynnin kasvus-

ta. Rakenteilla oli suuria puhdistamoprojekteja ensin Kotkassa, sitten Tam-

pereella ja Äänekoskella. Kuopion vedenpuhdistuslaitoksen projektista E.

Sarlin ei ottanut päävastuuta, koska projektin rakennusosuutta pidettiin

liian riskialttiina tuottoon nähden.

Konepaja muuutti 1951 Silvolan kylään (nykyisin Kaivoksela) Vantaalle. Myö-

hemmin konepajaa laajennttiin tehtaaksi. Kuva on otettu Hämeenlinnan tieltä.

Kaupungistumisen myötä betonirakentaminen yleistyi -

kuvassa betonimies tiivistää betonia Vibro-tärysauvalla

15

Tikkurilan konepaja, jossa työskenteli

25 miestä, alkoi käydä ahtaaksi. Uudet

tilat löydettiin Silvolan kylästä Helsingin

pitäjästä. Kumpikin paikka on sittemmin

saanut uuden nimen: Kaivoksela ja Van-

taa. Nykyisin tuo 12 kilometrin matka

Helsingin keskustasta Kaivokselaan tait-

tuu moottoritietä pitkin. Kun E. Sarlinin

muutto alkoi kesällä 1951, sinne johti vain

kapea soratie, jonka varrella kyltit varoit-

tivat kulkijoita, että he ajoivat omalla vas-

tuullaan; irtokivet aiheuttivat vaaran.

Sinänsä ei ollut outoa, että Silvolaan

johti pelkkä soratie, sillä 1950-luvun alun

Suomessa oli vain 160 kilometriä asfalt-

titeitä.

Silvolassa odotti kahden hehtaarin suu-

ruinen alue ja valmis tilava tehdasraken-

nus, jota tosin piti muunnella konepajan

tarkoituksiin. Myöhemmin ostettiin vielä

puolitoista hehtaaria maata tulevien laa-

jennustarpeiden varalle. Kahden hehtaa-

rin alueen Silvolassa oli omistanut yhtiö

nimeltä Rakennusrauta, jolta maa-alue

hankittiin fuusioimalla Rakennusrauta E.

Sarliniin.

Konepajan laajentuessa tarvittiin lisää

myös konttoriväkeä ja suuremmat toi-

mistotilat. Muutto Pohjoismaiden Yh-

dyspankin taloon Senaatintorin varrelle

Helsinkiin merkitsi neljän huoneen ja

kellarivaraston saamista käyttöön, mutta

se ratkaisi vasta pääkonttorin tilaongel-

man, kun taas sähköteknillinen osasto ja

suunnittelutoimisto jäivät entisiin osoit-

teisiinsa. Tilaongelmaan saatiin tyydyttä-

vä ratkaisu vasta vuonna 1955, kun kaikki

yksiköt pääsivät muuttamaan samaan ra-

kennukseen osoitteessa Fredrikinkatu 47.

Tuotekehitys ja kasvu

Mittausteknisellä osastolla oli useita

hyviä vuosia 1950-luvulla ja se edusti tu-

levaisuuden alaa etenkin strategisesti.

Omien tuotteiden valmistuksen ennä-

tysvuosi oli 1953, jolloin sen osuus koko

liikevaihdosta oli 66 prosenttia. Seuraavi-

na vuosina osuus laski, mutta ei missään

vaiheessa alle puoleen. Oma tuotanto

oli E. Sarlinille merkittävää monestakin

näkökulmasta, erityisesti siksi, että yritys

oli vähemmän riippuvainen ulkomaisista

päämiehistä.

Yhtiön laajeneminen vaati säännöllisiä

osakepääoman nostoja. Vuonna 1950 sitä

nostettiin kahdesta neljään miljoonaan (n.

150 000 € v. 2012).

Uusia edustuksia etsittiin jatkuvasti; nii-

tä tuli sodanjälkeisinä vuosina keskimää-

rin muutama kappale vuodessa. Etenkin

brittiläisten yhteistyökumppanien määrä

kasvoi jyrkästi: se ohitti jo 1950-luvun alus-

sa selvästi ruotsalaisten määrän. Samalla

oman valmistuksen kasvu merkitsi sitä,

että tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli

panostettava yhä enemmän. Vuoden 1950

vuosikertomuksesta voimme lukea:

”Pumppuosastollamme on menestyk-

sekkäästi jatkettu työtä rakentavien pa-

rannusten hyväksi ja vakiopumppusarjo-

jemme laajentamiseksi, mutta kehitetty

myös uusia pumpputyyppejä tiettyihin

erikoistarkoituksiin kuten jäähdytysveden

kierrätykseen ja ruoppaukseen. Olemme

myös yhteistyössä helsinkiläisen johtaja

P. Salmisen kanssa kehittäneet uutta ko-

telotyyppistä ns. ’Visu’-pumppua, jonka

Salminen on keksinyt ja joka on tarkoitettu

lähinnä yksityistalouksille veden nosta-

miseen. Yhtiö on ottanut valmistaakseen

suurehkon koesarjan tätä pumpputyyppiä,

ja sikäli kuin koetulokset ovat suotuisat,

tarkoituksena on käynnistää tämän ’Visu’-

pumpun laajamittainen sarjatuotanto.”

Vuotta myöhemmin viidenkymmenen pum-

pun koesarja oli valmiina, mutta ”Visu”-pum-

put eivät vastanneet odotuksia eikä niiden sar-

javalmistusta koskaan aloitettu. Tämä kuvastaa

sitä, millaisia vaikeuksia omien tuotteiden ke-

hittämiseen liittyy.

Ei kuitenkaan kulunut monta vuotta,

ennen kuin E. Sarlinilla oli omassa talos-

sa kehitetty pumppu; Leonard Ahti johti

upotettavan jätevesipumpun suunnitte-

lua. Niin sanottu Uppo-pumppu oli tule-

vien vuosien suuri myyntimenestys niin

Suomessa kuin ulkomaillakin.

Henkilökuntaetujen pioneeri

Henkilöstön määrä oli kasvanut heti

sodan jälkeen konepajan laajentuessa

ja muuttaessa Tikkurilaan ja kasvu jat-

kui. 1950-luvun puolivälissä E. Sarlinilla

oli työssä sata henkilöä ja kymmenluvun

vaihteessa 1959–1960 määrä oli noin 150.

Vuoden 1951 vuosikertomus mainitsee

nopeasti kasvavat palkkamenot: ne olivat

nousseet yli 50 % edellisvuodesta ja nousi-

sivat lähes yhtä jyrkästi seuraavanakin vuon-

na. Palkkamenojen kasvuun vaikutti henki-

löstömäärän kasvun lisäksi inflaatio.

Henkilöstön määrän lisääntyessä kasvoi

myös yhteisen toiminnan tarve ja yksit-

täisen työntekijän huomioon ottamisen

merkitys. Vuodesta 1951 alkaen henki-

lökunta sai käyttää maksutta Erik Sarlinin

omistamaa huvilaa Espoon Suvisaaristos-

sa kesäkuukausina. Huvila kuitenkin myy-

tiin muutamaa vuotta myöhemmin, kun

yritys investoi uuteen sorviin.

20-vuotisjuhlassa vuonna 1952 julkistettiin

erityinen Sarlin-merkki jaettavaksi henkilöil-

le, jotka olivat olleet yrityksen palveluksessa

10 tai 20 vuotta. Yhtiön tulevaisuudenus-

kosta kertoo jotakin se, että samalla kertaa

teetettiin myös 30-vuotismerkki.

Naiset saivat lisäksi kultaisen ranneren-

kaan ja miehet kultaiset mansettinapit 10

vuoden palveluksesta. Kultakellon sai kah-

denkymmenen vuoden palveluksesta – lah-

jan symboliarvo oli suuri ajatellen yrityksen

syntyvaiheita.

Uimuripumppu 50-luvulta. Pumppuvalmi-

stuksen merkitys yritykselle kasvoi oman

tuotesuunnittelun myötä.

16

miehenä neljästi, mutta tämä jäi Erik Sarli-

nille ainoaksi kerraksi.

Kekkosen vastustus vaimeni ja Suomi

kääntyi taloudessa ja kauppapolitiikassa

länttä kohti etenkin sen jälkeen, kun kaup-

pasopimus EFTA:n kanssa solmittiin vuonna

1961, Neuvostoliiton epäluuloista huoli-

matta. Tuohon aikaan olivat viideksi vuo-

deksi kerrallaan Neuvostoliiton kanssa

solmittavat clearing-sopimukset tärkeitä

Suomen vientiteollisuudelle, sillä niitä

saatettiin hyödyntää suhdanteita tasaa-

vana tekijänä. Clearing-kauppa oli varsi-

naisesti tavaranvaihtoa: Neuvostoliitosta

tuotu öljy ja muut raaka-aineet maksettiin

metalli-, rakennus- ja kenkäteollisuuden

tuotteilla.

Sodan jälkeiset Soteva-toimitukset Neu-

vostoliittoon olivat olleet merkittäviä E.

Sarlinille, mutta yrityksen ei ollut vaikeaa

löytää niitä korvaavaa toimintaa. Ennen

kaikkea omalla valmistuksella oli kasvupo-

tentiaalia. Valuuttapulan takia viranomai-

set suosivat kaikkia pyrkimyksiä korvata

tuontia kotimaisella tuotannolla. Juuri tä-

män politiikan seurausta oli erilaisten Vib-

ro-tuotteiden valmistus, samoin osittain

uunien valmistus. Aivan ongelmatonta

tämäkään toiminta ei ollut. E. Sarlin mak-

soi tuotannosta rojaltimaksuja ulkomaisil-

le yhtiöille, ja Suomen Pankki valvoi niitä;

jokainen maksu merkitsi valuuttavuotoa.

Vuonna 1953 Suomen Pankki kehotti Oy

Tärykoneita Ab:tä irtisanomaan lisenssi-

sopimuksensa Ab Vibro-Verkenin kanssa,

koska sen lisenssimaksuja pidettiin liian

suurina. Oy Tärykoneita Ab oli perustettu

nimenomaan hoitamaan lisenssilaskelmia

ja -maksuja. Yhteistyö ruotsalaisfirman

ja E. Sarlinin kesken sai kuitenkin jatkua.

Vuotta myöhemmin Suomen Pankki kiel-

täytyi myöntämästä lisenssiä Max Siever-

tin uuneille, koska se piti rojaltimaksuja

liian korkeinta. Pankin mielestä yhtiön oli-

si myös neuvoteltava uudelleen sopimuk-

sensa Zander & Ingeströmin kanssa, jotta

lisenssimaksuja voitaisiin alentaa.

Lisenssivaikeudet eivät tietenkään

koskeneet niitä tuotteita, joita E. Sarlin

toi yhteistyökumppaneiltaan myytäviksi

edelleen. Kaikkien teollisten valmista-

jien tavoin E. Sarlinin oli huollettava ja

uudistettava omaa konekantaansa. Vas-

taperustetun yhteistyökomitean kokous-

pöytäkirja huhtikuulta 1954 kertoo ko-

kouksen yksimielisesti ehdottaneen, että

yhtiö anoisi lisenssiä Cincinnati-merkkisen

yleishiomakoneen hankkimiseksi Yhdys-

valloista hintaan 15  000 dollaria. Pöytä-

kirja selvittää yksityiskohtaisesti neljä etua

tarkkuustyön tekemisestä hiomakoneella

sorvin sijasta:

”1. Kapasiteetti kasvaisi merkittävästi, kos-

ka hiomakone voisi tehdä useita tarkkuus-

työn vaiheita, joihin nyt käytetään paljon ai-

kaa sorvissa. Voidaan laskea, että ehdotetun

tyyppinen hiomakone korvaa 2 sorvia, mikä

merkitsisi tämänhetkisellä kuormituksella,

että voisimme taas luopua hankalasta ja kal-

liista vuorotyöstä, jonka olemme ottaneet

käyttöön.

2. Useiden tiukkatoleranssisten osien laatu

paranisi merkittävästi, ja voisimme rohkeam-

min ottaa vastaan teknisesti vaativia töitä.

3. Voisimme itse hioa työkalumme (erit.

stanssit), mikä säästäisi merkittävästi aikaa ja

vähentäisi varatyökalujen tarvetta.

4. Monien osien hintaa voitaisiin laskea

huomattavasti sen ansiosta, että vain niiden

karkea käsittely tehtäisiin sorvilla.”

Hiomakoneen edut olivat niin ilmeiset,

että lisenssianomus hyväksyttiin jo seu-

raavassa kuussa. Pöytäkirja antaa käsi-

tyksen yhteistyökomitean merkityksestä

pyrkimyksessä nostaa tuottavuutta ja työn

laatua.

Monien henkilöstön harrastustoiminto-

jen joukosta voidaan mainita pikkujoulut,

joissa itse järjestetty ohjelma käsitti leik-

kejä ja visailuja; musiikkia esitti yhtiön

oma orkesteri Vibro-Boys. 50-luvulla oli

konttori- ja tehdashenkilöstöllä omat juh-

lansa, mutta kun aikanaan päästiin yhtei-

siin tiloihin Kaivokselaan juhlatkin olivat

yhteisiä.

Hyviä ideoita ja laadunparannusta

Suomi ei 1950-luvun puolivälissä ollut

suinkaan valmiiksi rakennettu, mutta so-

takorvaukset oli suoritettu loppuun. Neu-

vostoliitto oli rauhaneleenä palauttanut

Porkkalan tukikohdan vuonna 1955. Taus-

talla oli se, että venäläisten ydinohjusten

pidentynyt kantama oli tehnyt tukikoh-

dasta tarpeettoman Leningradin (Pietarin)

puolustusta ajatellen.

Suomen talous oli suhteellisen vahva

1950-luvun keskivaiheilla, suurelta osin

siksi, että metalliteollisuus oli elpynyt

sotakorvaustoimitusten vauhdittamana.

Sisäpoliittinen tilanne oli vakaampi kuin

heti sotien jälkeen. Vuonna 1956 koettiin

kuitenkin yleislakko, joka lamautti kaiken

teollisen toiminnan kolmeksi viikoksi. Yh-

tenä lakon syynä oli Urho Kekkosen valinta

presidentiksi yhden äänen enemmistöllä.

Erik Sarlin oli tappiolle jääneen ehdokkaan

Karl-August Fagerholmin valitsijamiehenä.

Hänen isänsä Emil Sarlin oli ollut valitsija-

25-vuotisjuhlassa 1957 takana Margit ja Erik Sarlin sekä ”seremoniamestarina” toimiva Åke

Romantschuk, edessä vasta valittu uusi toimitusjohtaja Björn Immonen ja kirjeenvaihtaja Margit

Engblom, joka on juuri vastaanottanut 10 palveluvuoden merkin.

17

Vaikka oma konepaja hoiti suuren osan pumppu- ja täry-

tinvalmistuksesta, E. Sarlin käytti myös alihankkijoita.

Näistä pitkäaikaisimpiin kuului Metallisorvaamo Tanskanen,

joka sorvasi jo 1950-luvun alussa täryttimien ja pumppujen

komponentteja Sarlinille oman talon kellarissa Pakilassa.

Yhteistyöryhmät tehtaalla ja konttorissa

Yhtiön tiedonkulkua sekä tuotteiden ja työkulttuurin ke-

hittymistä edistämään oli perustettu eri elimiä ja työryh-

miä. Valtakunnan tasolla alettiin 1950-luvulla laatia lakeja

työntekijöiden ja työnantajien, yritysjohdon ja alaisten vä-

listen suhteiden hoitamisesta.

Kun E. Sarlin vuonna 1954 perusti yhteistyökomitean, yh-

tiöllä oli jo mittava oma tuotanto ja lähes sata työntekijää.

Komitean tehtävänä oli kehittää valmistuksen ja myynnin

yhteistyötä. Kaksi vuotta myöhemmin yhteistyökomitea

muutettiin suunnittelukomiteaksi, jonka tehtävä oli sama:

pitää tehtaan ja konttorin välit toimivina. Muutaman vuo-

den kuluttua suunnittelukomitean sijaan tuli tuotantoko-

mitea, jota ei vaadittu Sarlinin kokoiselta yritykseltä mutta

joka vastasi lain suurteollisuudelta edellyttämistä tehtävis-

tä. Tuotantokomitean tuli muun muassa selvittää ja valmis-

tella konepajan konehankinnat, joista hallitus sitten teki

päätökset.

Toimitusjohtaja vaihtuu: Alf G. Lindholmin jälkeen tulee Björn Immonen

Oltuaan yhtiössä kymmenen vuotta toimitusjohtajana Alf

G. Lindholm pyysi vapautusta tehtävästään palatakseen ai-

kaisempaan yritykseensä ja tehtäviin, jotka paremmin vas-

tasivat hänen teknistä osaamistaan ja vahvavirtainsinöörin

koulutustaan. Uudeksi toimitusjohtajaksi syyskuun 1. päi-

vänä 1957 tuli tekniikan lisensiaatti Björn Immonen, joka

oli aikaisemmin ollut Kemi Oy:n Karihaaran isännöitsijänä.

Uusi toimitusjohtaja käynnisti välittömästi yhtiön uudista-

misen kaikilla tasoilla ja tuloksia alkoi näkyä. Immosen si-

toutumista vahvisti se, että hänestä tuli yhtiön merkittävä

omistaja: hänellä oli lähes kolmannes osakkeista. Näin Björn Immonen itse kuvaa yhtiön

palvelukseen tuloaan julkaisemattomissa

muistiinpanoissaan vuodelta 1994:

”Kesäkuun 17. päivä 1957 valkeni hel-

teisenä. Kun auto oli pesty, ajoimme

(puolisoni ja minä) Paraisille, missä tapasin

klo 11.00 vuorineuvos Erik Sarlinin (ko-

nepajayhtiö Oy E. Sarlin Ab:n perustajan

ja omistajan). Miellyttävän keskustelun

jälkeen hän oli halukas ottamaan minut

palvelukseen edullisin ehdoin. Omasta

puolestani olin asettanut ehdoksi, että mi-

nusta tulee firman osaomistaja; perustelin

kantani siten, että jos kaikki sujuu hyvin,

minut saatetaan muutoin pian haluta jon-

nekin muualle. Vastaukseksi hän kertoi

harkinneensa aivan samaa ehdotusta, joten mitään vaikeuksia ei ollut

ja minä tartuin tarjoukseen. Samalla totesin sopineeni Kairamon.; (po-

moni Kemi-yhtiössä) kanssa, että lopetan työt siellä 31.8., enkä kat-

sonut mahdolliseksi ottaa sitä kysymystä uudelleen esiin. Lounastin

Sarlinin kanssa, ja kahvin joimme hänen kotonaan. Ehdin tavata myös

yli-insinööri Max Candelinin, Sarlinin hallituksen jäsenen.”

Immosen ensimmäisiin toimiin kuului vahvistaa E. Sarlinin myynti-

toimintaa. Yhtiössä oli ollut yksi ainoa myyntimies (Ole Dugin), joka

sai nyt seurakseen henkilöitä, jotka olivat aiemmin toimineet pelkäs-

tään hallinnollisissa tehtävissä. ”Yksinkertainen ratkaisuni oli ajaa niin

monta kuin mahdollista ulos kentälle myymään. Sen täytyisi tuottaa

tulosta”, Immonen kirjoittaa muistiinpanoissaan ja toteaa, että hänen

tehtäväkseen tuli ravistaa ja uudistaa yhtiötä.

Aloitetoiminta, kuukausikokoukset ja tulostavoitteet

Toinen tärkeänä pidetty tehtävä oli E. Sarlinin organisaation uudis-

taminen. Henkilöstön kasvaessa organisaation muutokset kävivät tar-

peellisiksi. Sodanjälkeisinä vuosina yhtiössä oli viisi oman päällikkönsä

alaisena toimivaa osastoa: lämpötekniikka, mittaustekniikka, pumput,

vedenpuhdistuslaitteet ja eristys. Vastaava organisaatiouudistus tapahtui

konepajassa: kustannusten jakoa ja tulosvastuullisuutta korostettiin.

Kotkan kaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toimitti ruotsalaisen Zander & Ingeströmin ja

E. Sarlinin yhteystyöyritys Oy Zeta Ab. Zeta nimi muutettiin myöhemmin Insinööritoimisto

Sarlin Ab:ksi.

Kuoppa-uuni, myös uunien valmistus lisääntyi 50-luvulla

18

tajien kysymyksiin. Keskustelusta tuli vilkas ja antoisa.

Saman vuoden marraskuussa myyntihenkilökunnalla oli tilaisuus

syventää tietojaan iltaseminaarissa, jossa asiantuntevia neuvoja ja-

koivat Myynti- ja mainoskoulun rehtori Niilo Hentola ja hänen assis-

tenttinsa ekonomi Vaahtokari.”

50-luvun lopulla Suomessa vallitsi matalasuhdanne ja valuutta de-

valvoitiin rajusti: 39 prosenttia dollariin nähden. E. Sarlinin kohdalla

tappiot jäivät kuitenkin pieniksi, koska kurssiriskejä vastaan oli suo-

jauduttu. Devalvaatio myös käynnisti teollisuudessa ripeän kasvun

1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa, mikä näkyi myös E. Sarli-

nin tilinpäätöksessä. Jo vuoden kuluttua Immosen tulosta taloon

henkilöstö sai 8. joulukuuta 1958 lukea ilmoitustaulusta seuraavan

tiedotteen:

”Olemme tänään ylittäneet myyntitavoitteemme 510 miljoonaa

markkaa ja samanaikaisesti tehneet uuden myyntiennätyksen.”

Åke Romantschukin mukaan Björn Immonen ja Erik Sarlin tuli-

vat hyvin toimeen keskenään, ja heidän persoonallisuutensa täy-

densivät toisiaan. Tätä käsitystä tukee se, että Immoselle tarjot-

tiin mahdollisuutta tulla yhtiön osaomistajaksi. Tämä oli tietenkin

myös yksi keino sitouttaa toimitusjohtaja yritykseen – varsin ylei-

nen tapa nykyisin, mutta ei vielä viisikymmentä vuotta sitten.

Immonen ja Sarlin tapasivat säännöllisesti kuukausittain, ja

voimme olettaa, että Immosen ohjelmanjulistusta 1960-luvulle

siirryttäessä oli moneen kertaan puitu yhdessä Erik Sarlinin kans-

sa. Immonen puhui tulevaisuudesta jatkuvan muutoksen aikana.

Mitä tulee toisiaan täydentäviin persoonallisuuksiin ja tiivii-

siin tapaamisiin Erik Sarlinin ja Björn Immosen kesken, voimme Åke Romantschuk oli yritykseen palkattu kolmas työntekijä. Hän oli

Sarlinin palveluksessa työuransa loppuun asti (vuodet 1935-1980).

Alettiin pitää epämuodollisia lounaskokouksia, joissa osas-

topäälliköt saattoivat tuoda esiin omia näkemyksiään työstä ja

esittää parannusehdotuksia. Lounaskokoukset muuttuivat sit-

temmin johtajiston kokouksiksi – termi korvattiin pian arkisem-

malla ja kuvaavammalla nimityksellä ”kuukausikokous”. Kuukau-

sikokoukset olivat pitkään se foorumi, jolla yhtiön yhteiset asiat

käsiteltiin.

Hyvien ideoiden ei tarvinnut odottaa kuukautta päästäkseen

esiin. Seinille oli ripustettu ilmoitustauluja innostamaan väkeä

aloitteiden tekemiseen. Kyseessä oli eräänlainen bonusjärjestel-

mä: yhtiön tuotantokomitean hyväksymät aloitteet, jotka johti-

vat parannuksiin, palkittiin rahallisesti. Palkkiot vaihtelivat sen

mukaan, miten paljon säästöä niiden laskettiin tuottavan yhti-

ölle. Patenttiin johtavien aloitteiden palkitsemiseen oli erilliset

kriteerit.

Myyjätkin alkoivat 1950-luvun lopusta lähtien saada provisi-

ota, joka laskettiin laskutuksen perusteella. Toimitusjohtaja Im-

monen oli tarkka siitä, että tulokset saavutettiin ilman minkään-

laista ”voitelua”. Lainaus muistiinpanoista:

”Tässä lienee syytä mainita, että ensi töikseni firmassa korostin

osastopäälliköille, ettei minkäänlaista asiakkaiden ’voitelua’ tila-

usten saamiseksi pidä esiintyä, ja suureksi tyydytyksekseni sain-

kin kuulla, että tästä oli firmassa aina pidetty kiinni.”

Kasvun myötä myös yhtiön sisäinen yhteistyö otettiin tarkas-

teluun tuotteiden myynnin vahvistamiseksi. Erityisesti markki-

nointi organisoitiin uudelleen ja sitä terävöitettiin niin, että eri

myyntiosastot saattoivat hyötyä toistensa kokemuksista ja yh-

tiön tuotteita kyettiin paremmin esittelemään teollisuudelle ja

kunnille. Kurssit ja seminaarit myyntitekniikasta sekä muu koulu-

tus vakiinnuttivat paikkansa myyntihenkilöstön ohjelmassa.

Åke Romantschukin 50-vuotiskronikka kertoo esimerkiksi seu-

raavista toimenpiteistä:

”Yhtiön myyntihenkilöstön kouluttaminen suoramyyntiin sai nyt

etusijan ja jo vuoden 1958 tammikuussa kokoontui 25, pääasiassa

myyntitehtävissä olevaa henkilöä keskustelemaan myyntitekniikasta.

Luennoimaan kutsuttiin AB Max Sievertiltä insinööri Möller, joka

kertoi erilaisista myyntityötä tukevista toiminnoista ja vastasi osanot-

Margit ja Erik Sarlin konepajarakennuksen edessä

19

todeta palaverien sujuneen kuivissa merkeissä. Erik Sarlin piti

hyvistä ranskalaisista viineistä, mutta terveysongelmiensa takia

hän nautti niitä vain yhden pienen lasillisen aterialla. Monien

lahjakkaiden henkilöiden tavoin Björn Immonen vaati itseltään

suoritustasoa, joka ei sallinut kohtuuden ylittämistä. Tässä koh-

din persoonallisuudet olivat siis pikemminkin samanlaiset kuin

toisiaan täydentävät. Immosen muistiinpanot kertovat kuvaavan

episodin liikematkalta Tanskasta:

”9.6.1958: Saavuimme Kööpenhaminaan ohjelman mukai-

sesti kahdeksan aikoihin. Kun kadonnut auton avain oli löytynyt,

pääsimme matkaan ja olimme klo 9.30 Myhrwold & Rasmussen

A/S:n edustalla. Birgitta ajoi Kööpenhaminaan ja minä tutustuin

tehtaaseen ja keskustelin Rotan-pumpuista herrojen Myhrwold,

Holm, Johnson ja Jacobsen kanssa. Herrat tarjosivat sitten meil-

le lounaan. Yllätyin, kun istuin aamulla Myhrwoldin huoneessa

ja hän otti esiin Gammel Dansk snapsipullon ja siihen kuuluvat

pikkulasit, kaatoi laseihin ja skoolasi. Hän huomasi hämmästyk-

seni ja selitti, että tämä pieni aamuryyppy oli vanha tanskalainen

tapa, johon törmäisin vielä monesti. Illalla ajoimme sitten Gjed-

seriin yöpyäksemme siellä.”

Konepaja laajenee ja muuttuu tehtaaksi

Suuri ja merkittävä muutos oli Kaivokselan konepajan muutos-

työ, joka alkoi vuonna 1959. Rakentaminen jatkui kolmessa vai-

heessa ja saatiin valmiiksi kesällä 1961. Arkkitehti oli Kaj Englund.

Konepajan laajennus oli tarpeen osittain siksi, että E. Sarlin ja

ruotsalainen Vibro-Verken halusivat lisätä tärysauvojen ja -lait-

teiden valmistusta, ja laajennuksesta oli hyötyä myös tulevalle

pumppuvalmistukselle. Vibro-valmistuksesta tuli liikevaihdon

kannalta merkittävää jo 1950-luvun loppuvuosina; E. Sarlin sai

Vibro-Verkeniltä ensimmäisen tilauksen vuonna 1959. Tilausta

oli valmisteltu jo silloin, kun Erik Sarlin esitteli uuden toimitus-

johtajan Björn Immosen Vibro-Verkenillä Ruotsissa lokakuussa

1958. Lainaus Immosen muistiinpanoista:

”3.10.1958 vierailin Sarlinin kanssa Vibro-Verkenin uudessa

pääkonttorissa Solnassa. Tapasin siellä yrityksen kolme perusta-

jaa, Stig Giertz-Hedströmin, joka on nykyisin toimitusjohtaja, Do-

novan Wernerin, joka on teknillinen johtaja, ja Ivar Strömbergin,

myyntijohtajan. /---/

Vierailun aikana vakuutuin täysin siitä, että yritys on dynaami-

nen ja satsausten arvoinen. Tämä käsitys johti siihen, että ko-

nepajaan oli satsattava, jos halusimme pitää tuottoisan raken-

nusbetonin täryttimien ja tärysauvojen lisenssivalmistuksen ja

kehittää sitä. Jatkuvan hyvän yhteistyön takuu oli epäilemättä

oman tuotannon ylläpitäminen, vaikka Vibron uusilla omistajilla

olisi eri tavoitteet kuin nykyisillä.”

E. Sarlinilla ymmärrettiin myös, että täryttimien sarjatuotanto

voisi olla hyödyllinen harjoitus ennen oman pumpputuotannon

laajentamista. Yhteistyöstä oli muitakin taloudellisia etuja, jot-

ka liittyivät yritysten yhteiseen Tärykoneita-yhtiöön. Suomen

Pankki oli jarruttanut yhtiön lisenssimaksuja maan valuuttapulan

vuoksi.

”Vibrolla oli väliaikaista pulaa kapasiteetista. Mutta heitä kiin-

nosti myös saada näiden toimitusten kautta Ruotsiin osa rahois-

ta, jotka heillä oli kiinni Tärykoneita-yhtiössä. Tärykoneita oli

Vibron ja Sarlinin joint venture -yritys, jolla oli lisenssivalmistus-

oikeus Suomessa.

Minua projekti kiinnosti osittain siksi, että voisimme siten,

joskin väliaikaisesti, lähes kaksinkertaistaa täryttimien tuotannon.

Toisaalta näin siinä mahdollisuuden samalla kouluttaa konepa-

jaamme sarjatuotantoa varten. Esim. sodan ajalta oli peritty tai-

pumus improvisoida jatkuvasti pikku muutoksia ja ns. parannuk-

sia tuotteisiin. Nyt oli pakko ruveta noudattamaan piirustuksia

tarkoin ja varmistaa esim. varaosien vaihtokelpoisuus meidän ja

muun maailman välillä.

Viennin avulla voitaisiin myös siirtää osa Sarlin-yhtiön tilive-

loista Tärykoneille.”

Konepajatiloja laajennettiin kolmen rakennusvaiheen aikana

kaikkiaan 1800 neliömetriä. Ensimmäisenä Kaivokselaan muut-

ti mittaustekninen osasto, ja pian sitä seurasivat pumppu- ja

uuniosasto. Pääkonttori jäi edelleen Helsingin keskustaan

Fredrikinkatu 47:ään.Vibro-tuotteiden valmistusta Kaivokselassa 50-luvun lopulla. Naiset

tulivat myös alalle, kuvassa moottorin käämintää.

20

Asiakkaita, toimittajia, alan asiantuntijoita oli kanssamme to-

teamassa uutta vaihetta 80-vuotisessa historiassamme .

Päivän alkoi seminaarilla, jossa Sarlin Furnacesin edustajina

Olle Pelz ja Poul Erik Kjaer pitivät esitelmän tuotteistamme ja

erikoiskomponenteista. Myöskin T. Knutsson, Process-Elecktro-

nik , Elster ja Sandvik Heating Technology olivat edustettuina

esitelmöitsijöiden joukossa.

Koko esitelmäosuuden hoiti ansiokkaasti Catharina Lindgren,

After Sales –palvelujen ja teollisuunien modernisoinneista vas-

taava markkinointipäällikkö Västeråsissa.

Esitelmien ja kevyen lounaan jälkeen suoritettiin itse vihki-

minen. Seremoniaan johdatti toimitusjohtaja Thomas Carlsson

puheellaan, jossa hän loi katsauksen yrityksen historiaan sekä

painotti muutostarvetta yrityksessä, joka haluaa kehittyä ja laa-

jentua. Hän totesi myöskin, että Sarlin Furnaces on muutoksen

myötä siirtynyt 1980-luvulta 2010-luvulle.

- uusien toimitilojen vihkiäiset VästeråsissaMarraskuussa 2012 Sarlin Furnacesin uusien toimitilojen vihkiäisissä oli mukana

ilahduttavasti yli 100 osallistujaa

Konsernin johtaja Patrik Wikström vihki toimitilat käyttööno-

tetuksi napinpainalluksella.

Juhlaskoolausten jälkeen Sarlinin isäntäväki johdatti vieraat

tehdaskierrokselle, jossa oli kuusi eri kohdetta samalla kertoen

ja havainnoiden niitä asioita, missä uuniyrityksen on oltava päte-

vä kyetäkseen tyydyttämään asiakkaan tarpeet.

Hetkessä luentotilat muuttuivat juhlatiloiksi, jossa syötiin myö-

hemmin kolmen ruokalajin illallinen nauttien samalla Show U-

viihderyhmän esityksestä. He tarjosivat ihastuttavan nelinäytök-

sisen musikaalisen matkan.

Sarlin Furnaces toteaa ylpeänä erittäin onnistuneen vihkimis-

juhlan jälkeen, että sen myötä saatiin oivallista potkua tulevalle

kehityksellemme.

Sarlin Furnaces

Lisätietoja: Sarlin Furnaces Oy Ab - Lars Lindholm puh. 010 550 4800

21

ASIANTUNTIJA

Riski on yhdistelmä siitä miten pahoja

seurauksia tarkasteltavasta tapahtumas-

ta tai koneen ominaisuudesta voi aiheu-

tua ja siitä miten todennäköistä näiden

seurausten toteutuminen on. Koneiden

kokoa, nopeutta, voimaa ja muita vaa-

raa aiheuttavia ominaisuuksia on vain

harvoin mahdollista muuttaa vähemmän

vaarallisiksi. Siksi koneiden riskejä halli-

taan pääasiassa saattamalla tapaturman

sattuminen riittävän epätodennäköiseksi.

Todennäköisyyttä alennetaan suojuksilla

ja turvalaitteilla.

Perusvaatimuksia konedirektiivistä (koneasetuksesta)

� Kone on suunniteltava ja rakennet-tava niin, että se soveltuu tarkoituk-seensa ja sitä voidaan käyttää, säätää ja huoltaa henkilöitä vaarantamatta silloin, kun nämä toimet tehdään tarkoitetulla tavalla, mutta ottaen huomioon myös sen kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö.

� Suojusten ja turvalaitteiden on sijait-tava riittävällä etäisyydellä vaara-vyöhykkeestä.

Suojusten kytkentä koneen toimintaan

Konedirektiivin mukaan koneiden turvallisuuden on perustuttava vaarojen

tunnistamiseen, vaaroista aiheutuvien riskien arviointiin ja liian suuriksi arvioitujen

riskien hallintaan. Suomessa konedirektiivi on voimassa asetuksena (400/2008)

koneiden turvallisuudesta.

Teksti Tapio Siirilä

� Suojusten ja turvalaitteiden on oltava sellaisia, että niitä ei ole helppo ohit-taa tai tehdä toimimattomiksi.

� Koneen toimintaan kytketyt avatta-vat suojukset on suunniteltava siten, että yhdenkin niiden komponentin puuttuminen tai vikaantuminen estää koneen vaarallisten toimintojen käyn-nistymisen tai pysäyttää ne.

Täsmennystä standardeissa

Standardit ovat koneiden säädösten

mukaisuutta arvioitaessa tärkeitä. Jos kone

tai sen ominaisuus – tässä tapauksessa ko-

neen toimintaan kytketty avattava suojus

– on sitä koskevan standardin mukainen,

kone täyttää siltä osin myös konedirektii-

vin vastaavan vaatimuksen. Standardista

on kuitenkin aina mahdollista poiketa,

Kirjoittaja DI Tapio Siirilä on työsuojeluins-

nööri, erikoisalanaan koneturvallisuus.

22

mutta poikkeavan ratkaisun on oltava turvallisuudeltaan vähintään saman tasoi-

nen standardin mukaisen ratkaisun kanssa.

Koneen toimintaan kytketyt avattavat suojukset ovat koneiden tavallisimpia tur-

valaitteita. Tällaisten suojusten suunnittelua ja ominaisuuksia käsitellään erityises-

sä standardissa SFS-EN 1088 ja siihen vuonna 2007 tehdyssä lisäyksessä A1. Tämä

alkujaan vuodelta 1995 oleva standardi on jäänyt kehityksestä jälkeen ja on siksi

nyt uusittu. Vuoden 2013 alkupuolella vahvistettavan uuden version tunnus tulee

olemaan SFS-EN ISO 14 119. Seuraavassa on esimerkkejä siitä miten standardi

täsmentää edellä siteerattuja konedirektiivin yleisiä vaatimuksia.

Ennakoitavissa oleva väärinkäyttö ja mitätöimisen estäminen

Lukuisat tapaturmat ovat osoittaneet, että huonosti suunniteltujen koneiden

avattavien suojusten turvatoiminto saatetaan mitätöidä. Tapaturmia on sattunut,

kun kone on ollut käynnissä tai kun kone on käynnistynyt yllättäen suojuksen ol-

lessa avoinna.

Koneet olisi suunniteltava niin, että suojusten turvatoiminnon mitätöimiseen ei

ole houkutusta eikä tarvetta häiriö-, kunnossapito- tai muissa erikoistilanteissakaan.

Lisäksi standardi vaatii, että rajakytkimien (asemantuntoelimien) helppo toimi-

mattomaksi tekeminen ei saa olla mahdollista. Mitätöinti ei siten saa olla mah-

dollista esimerkiksi teipillä, narulla, rautalangalla, kolikolla tai muulla yleisesti saa-

tavilla olevalla esineellä. Kielityyppisen kytkimen mitätöinti ei saa olla myöskään

mahdollista saman valmistajan vakiotyyppisellä irtokielellä.

Vaatimus helpon mitätöinnin estämisestä toteutetaan esimerkiksi käyttämällä

suojuksen kiinni tai auki olemisen tunnistamiseen kahta eri tyyppistä rajakytkintä

tai saranaan integroituja kytkimiä, joihin käyttäjä ei pääse käsiksi. Markkinoilla on

myös yksilöllisesti koodattuja kytkimiä, jotka vaativat oman yksilöllisen vastakap-

paleen tunnistamisen ennen kuin suojus uskotaan kiinni olevaksi.

Riittävä etäisyys vaaravyöhykkeestä

Suojuksessa tai suojuksen ja koneen rakenteen välissä ei saa olla sellaisia auk-

koja, joiden kautta henkilö tai henkilön käsi voi yltää koneen liikkuviin osiin tai

muuhun vaarakohtaan. Yksityiskohtaiset vaatimukset tällaisista turvaetäisyyksistä

esitetään standardissa SFS-EN ISO 13 857.

Lisäksi vaatimus riittävästä etäisyydestä tarkoittaa sitä, että kun suojuksen avaa-

misesta tulee pysähtymiskäsky, vaarallisten liikkeiden on pysähdyttävä ennen kuin

käsi voi ehtiä vaarakohtaan. Vaadittavan etäisyyden laskemisessa käden liikeno-

peutena käytetään 2 000 mm/s. Lisäksi on otettava huomioon minkä verran suo-

jus voi olla auki ennen kuin pysähtymiskäsky syntyy. Jos aukko voi olla yli 20 mm

ennen pysähtymiskäskyn syntymistä, vaadittavaan pysähtymisajasta riippuvaan

etäisyyteen on lisättävä 850 mm. Yksityiskohtaiset vaatimukset etäisyyden laske-

misesta esitetään standardissa SFS-EN ISO 13 857.

Jos pysähtyminen kestää pitkään tai pysähtyminen muuten halutaan tehdä aina

hallitusti, suojuksessa on oltava toimintaan kytkennän lisäksi lukinta. Suojuksen

lukinnan saa auki vain, kun liikkeet ovat jo pysähtyneet. Silloin suojus voi tietenkin

olla hyvinkin lähellä vaarakohtaa.

Sarlinilta kattava valikoima tuotteita koneturvallisuuteen

23

Turvallisuus vikaantumisesta huolimatta

Tapaturmatiedostoissa on useita esimerkkejä tapaturmista, jotka ovat sattuneet vi-

kaantuneen rajakytkimen vuoksi. Useimmiten vikaantunut kytkin on ollut tyypiltään

epäluotettava, jossa koskettimien avautuminen perustuu kytkimen omaan jouseen.

Sellainen kytkin vikaantuu helposti ja sellainen on myös helposti kiilattavissa toimimat-

tomaksi. Tällaista omalla jousellaan toimivaa kytkintä ei saa käyttää yksinään suojuksen

suljettuna olemisen tunnistamiseen. Sellaista voi kuitenkin käyttää pakkoavautuvan

kytkimen parina.

Silloin kun koneet ovat suuria ja voimakkaita, koneen liikkuvien osien väliin tai ko-

neella siirrettävien raskaiden kappaleiden ja ympäristön rakenteiden väliin puristumi-

sesta voi seurata vakava tapaturma, jopa kuolemakin. Jotta riski olisi riittävän hyvin

hallinnassa, tapaturman sattuminen on saatava erittäin epätodennäköiseksi. Se merkit-

see kahden eri komponentin käyttämistä suojuksen aseman tunnistamiseen ja vikaan-

tumisen valvontaa turvareleellä tai turvalogiikalla. Usein on tarkoituksenmukaista, että

toinen asemantuntoelin valvoo lukintaa ja toinen suojuksen kiinni olemista. Tällaisista

ratkaisuista on esimerkkejä uudessa standardissa. Lisäksi ohjausjärjestelmän vikaan-

tumiseen varautumista käsitellään yksityiskohtaisesti standardissa SFS-EN ISO 13 849

(osat 1 ja 2).

Sarlinilta kattava valikoima tuotteita koneturvallisuuteen

� Kokonainen ohjausjärjestelmä turvallisuudella

� Turvaohjausjärjestelmät

� Turvaväylät

� Turvalogiikat

� Turvareleet

� Pyörintä- ja seisontavahdit

� Turva-absoluuttianturit

� Siirtoavainjärjestelmät

� Lukittavat neste-, kaasu- ja paineilmaventtiilit

� Kosketuksettomat turvarajat

� Solenoidilukot ja ohjausnapit

� Turvavalokennot ja -verhot

� Laser-skannerit

� Turvamatot, -puskurit ja -listat

� Hätä-seis -napit

� KöysihätäpysäyttimetKoneturvallisuus - Järjestelmästä komponenttiin

Lisätietoja: Juha Nieminen

puh. 010 550 4000

24

Anturit ovat automatisoidun käytön edellytys

Seinäjoen Y-talo valmistui monen toimijan yhteishankkeena

Syksyllä Seinäjoella valmistunut Y-talo on oiva esimerkki yhteistyön voimasta

ja merkityksestä. Seinäjoen keskussairaalan viereen rakennetussa Kiinteistö

Oy Seinäjoen Y-talossa toimii rinnakkain Seinäjoen terveyskeskus ja Etelä-

Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

yhteinen päivystyskeskus suo alueen väestölle tasokkaan ensiapupalvelun.

Yhteisiä tiloja ja palveluja on mahdollista hyödyntää monipuolisesti ja yhteistyöllä

vältetään päällekkäisten palvelujen tuottaminen. Tiettävästi terveyskeskuksen

ja sairaanhoitopiirin välinen näin kiinteästi toteutettu yhteistyö on ensimmäinen

Suomessa.

25

Y-talo on uusin avattu sairaalarakennus Suomessa. Pinta-alal-

taan se on 33.870 neliömetriä. Y-taloon sijoittuu Etelä-Pohjan-

maan sairaanhoitopiin, Seinäjoen kaupungin terveyskeskuksen

ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun toimitiloja, yhteensä 18 eri

toimintayksikköä. Kaikkiaan talossa työskentelee päivittäin n. 460

henkilöä ja asioi n. 1800 ihmistä. Y-talo tarjoaa nykyaikaisen sai-

raanhoidon ja terveydenhuollon vaatimat puitteet kiireelliselle

hoidolle, tutkimuksille ja kuntoutukselle.

Y-talon suunnittelussa on otettu huomioon käyttäjälähtöiset

tarpeet ja tilojen muunneltavuus. Esteettömyys ja erilaiset tekni-

set ja toiminnalliset ratkaisut helpottavat asiakkaiden liikkumista

ja viihtymistä talossa ja sen ympäristössä. Y-talossa värit toimivat

- paitsi sisustuksellisena myös hoitavana elementtinä talon eri

osissa - sekä yhdistävät tiloja toisiinsa. Julkisissa tiloissa, kuten

keskuskadulla värit ovat kirkkaita ja selkeitä opastevärejä, kun

taas potilashuoneissa värimaailma on rauhallinen ja tervehdyt-

tävä. Sisäpihan avara terapiapuutarha soveltuu hyvin niin oma-

toimiseen kuin myös ohjattuun ulkoiluun. Vuodeosastojen poti-

lashuoneista avautuu näkymä Kyrkösjärvelle. Huoneiden ikkunat

on sijoitettu niin, että maisemaa voi katsella myös potilasvuo-

teelta. Y-talosta on yhdystunnelien kautta yhteys kantasairaalan

huolto- ja sisääntulokerrokseen.

Hanke käynnistyi v. 2003 hankesuunnitelman laatimisella. Arkki-

tehtisuunnittelu aloitettiin v. 2006 alussa. Rakentamisen pääurak-

ka käynnistyi lokakuussa 2009, pääurakoitsijana toimi Peab Oy.

Sarlin Oy Ab toimitti taloon paineilma-aseman.

Y-talossa paineilma tuotetaan kahdella öljyttömällä CompAir

D22H -ruuvikompressorilla. Tuotettu ilma puhdistetaan kahdel-

la Parker domnick hunter BA-DME 50/DS- puhdistusyksiköllä.

Ilmantuotto on varmennettu kolminkertaisesti. Uuden kahden-

netun paineilmajärjestelmän lisäksi paineilmaverkko on liitetty

viereisen Seinäjoen keskussairaalan paineilmaverkkoon kertoo

Sarlin Oy:n asiakasryhmäpäällikkö Timo Wahlroos.

Lääkkeellinen paineilmaSairaaloiden paineilma tehdään omilla kompressoreilla, ja

kun paineilmaa käytetään potilaiden hoitoon ja hoitoinstru-

mentteihin, se on lääkkeellistä kaasua. Lääkkeellisen kaasun

on täytettävä European Pharmocopoeian tarkat laatuvaatimuk-

set. Lääkkeellisen paineilman laatua valvotaan säännöllisesti ja

hengitysilman tuottamiseen käytettävien paineilmalaitteiden

on oltava kolmennettu, joista yksi laite on varavoiman takana.

Sairaalat ja terveyskeskukset käyttävät lääkkeellistä paineilmaa

anestesiassa, keuhkoventilaatiossa, tehohoidossa ja kirurgin

työkaluissa.

Sairaalan paineilma tuottamiseen käytetään öljyttömiä kom-

pressoreita, koska tällöin voidaan varmistua siitä, että tuotettu

paineilma on öljytöntä. Öljyvoideltua kompressoria ei voi suo-

sitella, sillä hyväkään suodatus ei riitä poistamaan lämpötilan

noustessa muodostuvia öljyhöyryjä. Jos öljy pääsee paineilma-

verkostoon, sen puhdistaminen on vaikeaa.

Ympäristössä olevat epäpuhtaudet kulkeutuvat kompressori-

en imuilman mukana paineilmaverkostoon, siksi ei ole saman-

tekevää, millaisessa tilassa kompressorit sijaitsevat. Kun ilma

puristetaan käyttöpaineeseen, epäpuhtauspitoisuus kasvaa mo-

ninkertaiseksi. Vaikka ympäristöstä olisi huolehdittu asiallisesti,

niin kompressorin tuottamassa paineilmassa on aina epäpuh-

tauksia, nämä pitää poistaa jälkikäsittelyn avulla.

Paineilmasta on poistettava vesi ja partikkelit. Lisäksi siitä on

vähennettävä hiilimonoksidin ja typen oksidien määrä sallitulle

tasolle sekä poistaa hajut ja maut. Hengitysilman laatu varmis-

tetaan sitä varten valmistetulla puhdistusyksiköillä. Puhdistus-

yksikön jälkeen olevien säiliöiden, varusteiden ja putkistojen

on oltava ”happipestyjä”. Kriittisissä paikoissa käytetään vielä

steriilisuodatusta estämään bakteerien kulkeutuminen paineil-

maverkkoon.

Sarlinilta kokonaisratkaisut lääkkeellisen paineilman tuottamiseen

Kompressorit

� Öljyttömät Scroll-kompressorit - kapasiteetti 0,2 -1,6 m3/min

� Vesivoidellut CompAir DH-kompressorit - kapasiteetti on 1,5-8 m3/min. Kun voiteluaineena on vesi, puristusprosessis-sa paineilmaan ei kulkeudu öljyä.

Paineilman puhdistusjärjestelmät

Parker domnick hunterin BA-DME ja BAM – hengitysilman

kastepisteohjauksella varustetut puhdistusyksiköt sopivat kaik-

kiin kompressorimerkkeihin, joten puhdistusjärjestelmä voidaan

mitoittaa myös nykyisten kompressoreittenne mukaan. Puh-

distuspaketeissa on integroidut suodatus- ja puhdistusvaiheet

ja niiden tuottama ilma täyttää lääkkeellisten sovelluksien vaa-

timukset. Puhdistusyksiköt on testattu puolueettomasti ja ne

täyttävät European Pharmacopoeia – standardin vaatimukset.

Kuvassa paineilma-asemalla Seinäjoen Y-talon lvi-töiden valvoja Risto

Lindqvist (oik.) ja Timo Wahlroos Sarlinilta.Lisätietoja: Timo Wahlroos puh. 010 550 4000

D22H -ruuvikompressorilla. Tuotettu ilma puhdistetaan kahdella Parker

domnick hunter BA-DME 50/DS- puhdistusyksiköllä.

26

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Timo Kauhanen puh. 010 550 4000

Antureiden ja vastaanottavan lähtöyksikön välinen matka voi olla

maksimissaan 1 km ilman välissä olevia esteitä. Lithium-pariston

kesto on 2-5 vuotta riippuen käytettävästä anturista, kytkentä-

määrästä ja tarvittavasta lähetystehosta. Anturisarjan käyttö-

kohteista mainittakoon esim. luukkujen ja ovien valvonta, jossa

malliin DX80N2Q45RD on mahdollista kytkeä kohteesta tunnis-

tettavan ja peiliheijasteisen anturin lisäksi myös induktiivinen an-

turi (NAMUR) tai kytkimen potentiaalivapaa kärkitieto.

Kestävät myös ulkokäytössäSarjan antureiden suojausluokka IP67 ja lämpötila-alue -40°…

+70 °C takaavat, että anturit toimivat myös ulkotiloissa. Toisin

kuin Lithium akut, Lithium paristot toimivat alhaisissakin lämpö-

tiloissa.

VastaanotinVastaanottimessa on PNP-lähdöt kahdelle tai kuudelle anturille

ja sarjaliikennettä (Modbus RTU) käyttäen voidaan anturiverkkoa

laajentaa aina 47 anturiin saakka. Vastaanottimessa on myös

mahdollista valita yksi lähdöistä valvomaan yhteyden toimivuut-

ta anturille (Link Loss) ja määritellä lähtöjen tila yhteyskatkon

jälkeen. Lisäksi jokaisen anturin signaalin voimakkuus voidaan

tarkistaa valitsemalla koodikytkimestä anturin numero. Tällöin

signaalin voimakkuus voidaan helposti todeta vastaanottimen

keltaisen LEDin vilkuntataajuudesta.

Langattomat anturit Bannerilta

Bannerin uusi anturisarjan, jossa syöttöjännite saadaan sisäisiltä paristoilta ja signaali viedään langattomasti ohjausjärjestelmään. Ratkaisu on varsin käytännöllinen, kun liitetään antureita paikkoihin, joihin sähkösyöttö on mahdoton toteuttaa järkevällä tavalla tai signaalikaapelin asennus tulisi kalliiksi.

Taajuushyppely varmistaa tiedonsiirronKuten kaikki Bannerin langattomat I/O:t, niin nämäkin anturit

toimivat 2,4 GHz taajuudella, johon ei vaadita lisenssiä. Lähetys-

protokolla pitää sisällään aikajakokanavoinnin (TDMA) varmis-

taen jokaiselle verkossa olevalle laitteelle aikavälin, jolla lähe-

tys ja vastaanotto tapahtuvat. Lisäksi FHSS eli taajuushyppely

mahdollistaa tiedonsiirron myös silloin kun taajuudella esiintyy

häiriöitä. 2,4 GHz ISM taajuus on jaettu 27 kanavaan ja laitteet

vaihtelevat taajuutta hyppyjärjestystaulukon mukaisesti välillä

2,4...2,4835 GHz. Tällöin yhdellä taajuudella esiintyvä häiriö ohi-

tetaan seuraavan lähetyksen ja vastaanoton yhteydessä käyttä-

mällä toista taajuutta.

27

TUOTEUUTISIA

Lisätietoja: Kari Tamminen

puh. 010 550 4000

Kaikki kaasu- ja nestelinjoissa käytetyt instrumen-

tit toimivat odotetusti vain silloin, kun ne ovat

puhtaita. Huoltoomme korjattavaksi tulleiden laitteiden vikaan-

tuminen on pääsääntöisesti johtunut laitteeseen päätyneistä

epäpuhtauksista. Oikein valittu suodatin vähentää oleellisesti

huoltotarvetta sekä käyttökatkoja.

Useimpiin suodattimiin on saatavissa paikallinen näyttö tai pai-

nelähetin, mikä ilmaisee elementin vaihto- tai puhdistustarpeen.

Classic Filters on keskittynyt suodatukseen ja voimme tarjota

kattavan valikoiman CE-hyväksyttyjä suodattimia vakiohjelmas-

ta tai tarvittaessa asiakkaan toiveiden mukaan valmistettuna.

Yleisimmät materiaalit ovat: AISI 316, Hastelloy, Monell, Titaani,

PTFE, PVDF, PP sekä PA.

Classic Filters -suodattimet analysointi- ja instrumentointisovelluksiin

Älä laiminlyö suodatusta!

Tilaa uusi Classic Filters tuoteluettelo s-postiisi osoitteesta: info@sarlin.com

Kalvosuodattimet

Kertakäyttöiset suodattimet

Matala, keski- ja korkeapaine-

suodattimet (700 bar)

Suodatinrungot

CMC � 40% pienempi kuin perin-

teiset lämmittämättömät � Sopii erityisesti korrosoiviin

olosuhteisiin, kokonaan hit-sattu Inconel® materiaalista olevin kostuvin osin

CDLD/CDLS � Kaksoiselektrodi toteutus

yhdessä lämpötilakompen-soinnin kanssa mahdollistaa parhaimman saatavissa ole-van nollapiste tarkkuuden

Tarkkaa kaasun ja nesteen säätöä ja mittausta

Brooksilta nyt laitteet myös vakuumimittaukseenKapasitiivisessa mittauksessa mittari tunnistaa alipaineen kalvol-

la tapahtuvasta liikkeestä ja mittaa kapasitanssia elektrodin ja

kalvon välillä.

Perinteisen kapasitiivisen mittaustekniikan ongelmana on ollut

toistettavuus ja stabiliteetti, joka on aiheutunut mm. jännityk-

sestä elektrodin ja kalvon välillä.

Brooksin kapasitiivisilla antureilla on tämäkin ongelma ratkaistu

aivan uudella tekniikalla. Tässä kehittyneessä anturissa jännitys

on eliminoitu laakeroinnilla, mikä minimoi jännityksen aiheut-

taman ulostulon muutoksen. Lähettimet ovat myös immuuneja

sähkömagneettisille häiriöille.

Liitäntävaihtoehtoja mm: putki, KF-laippa, VCR tai mini CF

Brooks rotametrit, massavirtausmittarit ja -säätimet ovat muodostuneet jo käsitteeksi monilla teollisuuden aloilla. Kaikkialla missä tarvitaan tarkkaa kaasun tai nesteen säätöä ja mittausta luotetaan Brooksin tuotteisiin ja asiantuntemukseen.

Tällä hetkellä mittareita on 4 eri versiota alueet 1Torr – 1000Torr

CMX160 � Lämmitetty � Lämpötilankesto 160 0C � Digitaalinen kalibrointi

CMX45-CMX100 � Asettaa ohutkalvo pro-

sessiin uudet pitkänajan stabiilisuus standardit

Lisätietoja: Kari Tamminen puh. 010 550 4000

28

TUOTEUUTISIA

Perusperiaatteeltaan lasermittaus ei ole mitään avaruustie-

dettä; valon aika lähettimestä heijasteen kautta takaisin opti-

selle piirille määritetään ja tätä tietoa hyväksikäyttäen lasketaan

etäisyys. Erot eri valmistajien ja mallien kesken saadaan aikaan

mittaustarkkuuden sekä maksimietäisyyksien vaihteluilla. Se, mi-

hin kaikkeen lasereita voidaan sitten hyödyntää, onkin toinen

tarina.

Tarkkuutta ja täsmällisyyttä etäisyydenmittaukseenYhtenä perusteollisuuden sovellutuksena lasereita käytetään

nostureiden sekä vaunujen paikoitukseen. Kosketukseton mit-

taus säästää tilaa sekä poissulkee mekaanisen kuluman tuomat

vauriot. Kunhan näkymä mittapisteestä laseriin on esteetön,

ei laserilla ole hankaluuksia työssään. Tällöin tulee toki pyrkiä

ehkäisemään sakeiden pöly- ja sumupilvien syntyminen mitta-

alueelle. Pääsääntönä kun voidaan todeta laserin näkevän sen

minkä silmäkin: huono se on tielläkin navigoida usvan seassa.

Lasermittaus voi olla myös laadunvalvonnan väline. Käyttä-

mällä kolmiomittaukseen perustuvia laitteita, voidaan päästä

jopa 0,001 mm resoluutioihin. Vastaavilla lasereilla kyetään tar-

vittaessa mittaamaan esimerkiksi paperin paksuuden tolerans-

seja. Kolmiomittauslasereita käytetään myös metalliteollisuuden

haastavissa olosuhteissa perinteiseen leveysmittaamiseen. Läm-

Lasermittausta teollisuuden vaativiin tarpeisiin - LASE GmbH

Lasermittauksesta mieleen tulee ensimmäisenä punainen piste seinällä sekä tästä varoittavat kyltit. Mittaus on pitkälti huomaamatonta toimintaa. Mittauksien avulla pystytään kuitenkin valvomaan tuotantoa ja sen laatua. Tarvittaessa laserteknologia antaa pohjan kokonaisen varastohallinnan ohjaamiseen, jatkuvaan inventointiin sekä turvalliseen työskentelyyn.

pövaikutuksen ehkäisemiseksi laitteet varustetaan jäähdyttävil-

lä koteloilla sekä muilla suojilla. Kehittyneimmät laserit saavat

mittaustuloksia jopa +2200 °C olevista pinnoista, joiden kirkka-

us tuottaa perinteisille lasereille hankaluuksia. Tarvittaessa mit-

tajärjestelmiin voidaan lisätä lämpötila-anturointia sekä muita

mittalaitteita.

Mittaamisesta mallintamiseenPerinteisemmän lineaarisen lasermittauksen (1D-mittaus) lisäk-

si voidaan mittauksia tehdä myös 2D-maailmassa. Tällöin laserin

säde käännetään peilien avulla 90° ja laitetaan pyörimään. Pyöri-

vän liikkeen avulla saadaan aikaiseksi laserviuhka, jonka luomaa

pisteavaruutta voidaan mallintaa ja hyödyntää eri ratkaisuissa.

Kun 2D-laseriin liitetään vaakasuora liike, päästään vielä mie-

lenkiintoisempiin sovellusmahdollisuuksiin. Edistyneen ohjel-

mistoratkaisun avulla laserin luoma pistedata sekä liike voidaan

mallintaa virtuaalitodellisuudeksi, josta pystytään poimimaan

tarvittavia tietoja. Eräänä sovelluksena on liittää 2D-laser puomi-

nostimeen, joka kulkee teräsrullavaraston yllä. Mallintamalla ke-

lojen muotoa ja paikkaa saadaan kuva varaston täyttöasteesta.

Lasertieto ilmaisee kelojen keskipisteet sekä koot, jolloin auto-

matiikka voi valita oikean työkalun eri rullakoille ja asemoida sen

tarkasti tämän keskipisteeseen. Laserskannauksen avulla saa-

daan koko hallin rullien paikat tietoon, jolloin rullakela voidaan

asettaa haluttujen määritysten mukaan tyhjälle paikalle. Mallin-

tamisen avulla nostin voi toimia myös täysin automaattisesti.

Teräsaihion mittaaminen kolmiomittalasereilla. Kuvassa myös pinnan-

lämpötilanvalvonta sekä kappaleen nopeuden tarkkailu 2D-laserin toimintaperiaate

29

TUOTEUUTISIA

Laserskannauksella kyetään myös jatkuvaan materiaalin inven-

tointiin, esimerkiksi louhekasan yllä voidaan määrittää tämän ti-

lavuus ja koko massatonneissa. Halutessa samaa mittatietoa voi-

daan hyödyntää tasaisen täytön automaattiseen valvontaan sekä

purkajien ohjaukseen. Teknologiaa hyödynnetään myös siilojen

tilavuuksien mittaamiseen.

Vastaavanlaiset esimerkit ovat Lase GmbH:n toteuttamia projek-

teja ympäri maailman. Keskeisintä kaikille näissä on asiakkaiden

toiveiden mukaisten ominaisuuksien toteuttaminen käytännössä

sekä kiinteä yhteistyö koko projektin ajan. Projektikohtainen

ohjelmointityö sekä käytännön testaukset kohteessa varmista-

vat viimeistellyn lopputuloksen.

Sarlin Oy Ab toimii Lase GmbH:n valtuutettuna edustajana Suo-

messa antaen opastusta lasermittausten ja -skannausten toteutta-

misesta sekä toimien projekteissa paikallisena kumppanina.

3D-mallinnus teräsrullavarastosta

3D-mallinnus yksittäisestä kelasta

Siilovaraston mallintaminen

Lase GmbH � Itsenäinen saksalainen yritys, perustettu vuonna 1990. � Aloitti toimintansa terästeollisuuden laitetoimittaja-

na. Kehittynyt ajan kanssa vaativien 3D-mallinnusten osaajaksi.

� Pääliiketoiminta-alueet ovat metalliteollisuus, kaivos-teollisuus sekä satamat. Useiden erilaisten projektien tuoma kokemus auttaa jatkossa kasvattamaan liiketoi-mintaa myös muilla teollisuudenaloilla.

Lisätietoja: Teemu Solja puh. 010 550 4000

Lasermittausta teollisuuden vaativiin tarpeisiin - LASE GmbH

30

� 2 kpl analogisia tuloja 0-10V / 4-20mA � Käyttölämpötila-alue -40...75 °C

TUOTEUUTISIA

mbNET.toolbox - uusi toiminnallisuus mbNET.toolbox mahdollistaa mbNET VPN-reitittimen hyödyntämisen esimerkiksi

logiikan graafisena etäkäyttöliittymänä, tiedonkeruun csv -muodossa sekä hälytys-

ten välittämisen tekstiviestillä tai sähköpostilla. Kerätty tieto voidaan välittää pai-

kalliselta USB-asemalta ulkoiselle FTP-palvelimelle.

mbNET.toolboxin ohjelmointikielenä on LUA -skriptikieli, joten ohjelmoijalla on

pääsy kaikkiin reitittimen rajapintoihin omien sovellusten tekoa varten.

mbNET.toolboxin kirjastot sisältävät valmiita ns. widgettejä, joiden avulla tiedon

visualisointi on yksinkertaista. Valmiiden elementtien ja skriptien ansiosta HTML –

tai ohjelmointiosaamista ei välttämättä tarvita.

mbNET.toolboxilla mbNET – reitittimeen tehtyjen käyttöliittymä -sivujen käyttämi-

seen ei tarvita erillistä ohjelmistoa, vaan ne toimivat tavallisella verkkoselaimella.

Näin sivujen katselu on mahdollista tableteilla ja kännyköillä, joissa on tavallinen

internet-selain. Yhteys etäkäyttöliittymään muodostetaan VPN-palvelimen kautta.

Uusia mahdollisuuksia etäyhteyksiin

mbSPIDERToinen mb Connect Linen uutuus on etäseurantaan ja tiedonke-

ruuseen tarkoitettu mbSPIDER. Laite konfiguroidaan yllä mainitulla

mbNET.toolbox – työkalulla, joten myös mbSPIDER mahdollistaa

monipuolisesti liitynnät erilaisiin logiikoihin ja esimerkiksi kerätyn

tiedon ja hälytysten välittämisen eteenpäin tekstiviestillä tai säh-

köpostilla. Myös omien sovellusten toteuttaminen on mahdollista.

mbSPIDERin yksi suurimmista eroista mbNET- reitittimiin on, että

siinä ei ole reititysominaisuutta. mbSPIDERissä oleva liityntä, esi-

merkiksi logiikkaan, on paikallinen. Tämä tarkoittaa sitä, että etäohjelmointi mbSPIDERillä ei ole

mahdollista.

Etäseuranta voidaan tehdä normaalilla selaimella älypuhelimesta tai tietokoneelta ilman ohjel-

mistoasennuksia. Käyttäjä muodostaa suojatun yhteyden valmistajan ylläpitämään maksutto-

maan VPN-palveluun, jossa yhteys haluttuun etäkohteeseen avataan ja valvottava kohde avau-

tuu uuteen selainikkunaan.

Saksalaisen, tietoturvallisiin etäyhteyksiin erikoistuneen MB Connect Line GmbH:n tuotevalikoima laajentuu. Uusi tuote mbSPIDER on etäseurantaan ja tiedonkeruuseen sekä uusi ohjelmointiympäristö mbNET.toolbox, jota voidaan hyödyntää myös nykyisissä mbNET VPN-reitittimissä.

� Käyttöjännite 10...30 VDC � 1 kpl Ethernet 100MBit/s � 1 kpl sarjaportteja RS232/485 � 2 kpl digitaalisia tuloja 24VDC � 1 kpl relelähtöjä

Lisätietoja: Harry Nyqvist tai Sauli Kailahti

puh. 010 550 4000

mbSPIDER ominaisuuksia:

31

TUOTEUUTISIA

MyAlarm2 on konfiguroitava tiedonkeruu- ja ohjausyksikkö,

jossa GPRS-modeemi. Laite soveltuu käytettäväksi esimerkiksi

etätiedon keruuseen ja kaukokäyttöön tekstiviestiohjauksella.

Yksikössä on 2 kpl analogia- ja 4 kpl digitaalituloja sekä optiona

2 kpl relelähtöjä.

Mittaustieto kerätään muistikortille csv-tiedostona, joka voidaan

lähettää joko sähköpostin vastaanottajalle tai FTP-palvelimelle.

Lisäksi laite lähettää tarvittaessa hälytys- ja tilatietoja sähköpos-

tilla tai tekstiviestillä.

Laitetta ohjataan tavallisella tekstiviestillä tai soitolla. SIM-kor-

tiksi käy myös esimerkiksi Prepaid-kortti, koska laite voidaan

ohjelmoida kysymään jäljellä oleva saldo ja välittämään tieto

käyttäjälle.

Laitteen asennukseen käytettävä ohjelmisto on maksuton. Oh-

jelmistotiedostot siirretään laitteeseen USB-portin kautta, myös

laitteen käyttöjännitetieto siirtyy tätä kautta. Laitteessa on sisäi-

nen akkuvarmistus, jonka avulla laite voi lähettää tiedon esimer-

kiksi sähkökatkoksesta.

SENECA MYALARM2 etäohjattava tiedonkeruu- ja ohjausyksikkö

Lisätietoja: Harry Nyqvist puh. 010 550 4000

Ominaisuudet: � Käyttölämpötila -10...+65 °C � Käyttöjännite 12 VDC (sisäinen akkuvarmistus) � Suojausluokka IP20 � GSM/GPRS 4-taajuus (850/900/1800/1900 Mhz) � Tallennustila Micro SD (32 GB asti) � Sisäinen lämpötila-anturi NTC � Digitaalisia tuloja 4 kpl (taajuus/pulssimäärä) � Analogisia tuloja 2 kpl (0/4-20 mA, 0-10 V), 16 bit � Optiona 2 kpl relelähtöjä (3A) ja GPS-moduuli

Red Lionin -protokollanmuuntimien tuoteper-

he laajenee uuden ZR-mallin myötä. Uutuus

tuo G3-operointipaneeleista tuttuja ominai-

suuksia protokollanmuuntimiin, mm. SQLSync

-ominaisuuden, jolla kerätty tieto synkronoi-

daan suoraan SQL-tietokantaan.

Red Lion -protokollanmuuntimet tarjoavat

joustavan tavan liittää eri valmistajien laitteita

vaihtamaan tietoa keskenään. Lisäksi ne voi-

vat toimia paikallisina tiedonkeruu-yksiköinä

ja laitteessa on virtuaalinen operointipaneeli,

jota käytetään normaalilla web-selaimella.

Uutta Red Lion protokollanmuunnin -sarjaan

Protokollanmuunto voidaan tehdä sarjaporttilla (RS232/485) tai

Ethernet-liitynnällä varustettujen laitteiden kesken. Valmiiden

valmistajakohtaisten protokollien määrä kasvaa jatkuvasti ja tällä

hetkellä tuettuja protokollia on kaikkiaan yli 250 kpl mm. Allen &

Bradley, Siemens, Mitsubishi sekä Omron.

Kaikki Red Lionin protokollanmuuntimet ja operointipaneelit

konfiguroidaan maksuttomalla ja lisenssivapaalla Crimson 3.0

konfigurointityökalulla, joka on vapaasti ladattavissa osoitteesta

www.redlion.net.

Lisätietoja: Harry Nyqvist puh. 010 550 4000

32

Alueellinen valvonta hoidetaan yleensä kiinteästi asennetuilla

hälytysjärjestelmillä ja henkilökohtainen valvonta kannettavilla

kaasuhälyttimillä.

Alueellisen valvontajärjestelmän huolellinen suunnittelu aut-

taa luotettavan ja taloudellisen järjestelmän luomisessa.

Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon � Mitä kaasuja valvotaan � Ovatko mitattavat kaasut ilmaa kevyempiä vai raskaampia � Mihin kaasut kulkisivat normaaliolosuhteissa � Saavuttaako vuoto kriittisen rajan nopeasti vai hitaasti � Mihin asetetaan varoitus-, hälytys- ja lukitusrajat jne.

KaasunvalvontajärjestelmäJärjestelmään kuuluvat kaasuhälyttimet sekä järjestelmä, jossa

hälytys- ja lukitusarvot tehdään. Hälytysjärjestelmä antaa ennak-

kovaroituksen ja huolehtii raja-arvojen ylittyessä automaattisesti

esim. ovien tai venttiilien sulkemisesta.

Uusimmat kaasuhälyttimet voidaan kytkeä suoraan automaa-

tiojärjestelmään, jossa tarvittavat hälytysrajat tehdään. Hälytys-

tieto voidaan myös siirtää ylemmän tason ohjausjärjestelmään

tai esim. hälytyskeskukseen.

Hälyttimet myrkyllisille kaasuilleKaasuhälyttimiä käytetään mm. eri kaasujen valvontaan tuo-

tantotiloissa, joissa kaasut voivat aiheuttaa vahinkoa ihmisille,

ympäristölle ja tuotantolaitoksille.

Herkästi syttyvät nesteet ovat avainasemassa tämän päivän energiantuotannossa ja kemianteollisuudessa, mutta vaarallisten aineiden käyttö on lisääntymässä myös muilla aloilla, kuten elintarviketeollisuudessa ja jäähallien jäähdytysjärjestelmissä.

Tiesitkö tämän kaasuista ja kaasunvalvonnasta?

Jokaisella myrkyllisellä kaasulla on eri vaikutus ja altistumis-

aika ihmiskehoon LTEL 8 h tai STEL 15 min. Myrkyllisten kaasu-

jen yksikkönä käytetään ppm tai mg/m3. Hälyttimet ovat joko

kannettavia henkilökohtaisia turvalaitteita, kiinteästi asennettuja

yksittäisiä laitteita tai kaasuhälytinjärjestelmiä.

Hälyttimet syttyville kaasuilleSyttyvät kaasut voivat räjähtää tai syttyä palamaan ja siten

aiheuttaa suurta vahinkoa rakennuksille ja ihmisille. Syttyvät

kaasut tarvitsevat joko syttyäkseen tai räjähtääkseen aina hap-

pea, kaasuseoksen ja sytytyslähteen. Kaasuseos on syttyvä tai

räjähtävä, kun seossuhde on sopiva. Kaasuilmaisimilla mitataan

alempaa LEL-rajaa.  Syttyviä kaasuja voidaan mitata joko kata-

lyyttisellä tai IR-periaatteella 0…100 % LEL. 

ATEX –direktiivi , joka tuli voimaan 30.6.2006, koskee palavien

kaasujen valvontaan tarkoitettujen anturien ja laitteiden määrä-

yksiä.

Sarlin on luotettava kumppaniOlemme toimittaneet Suomen teollisuudelle jo yli 30 vuoden

ajan luotettavia kaasuhälyttimiä ja -keskuksia. Emme ole pelkkä

laitetoimittaja, vaan huolehdimme myös laitteiden käyttöön-

otosta, koulutuksesta ja huollosta.

Lisätietoja: Raimo Stenberg puh. 010 550 4000

33

TUOTEUUTISIA

TARJOUS VOIMASSA 31.5.2013 ASTI.

Erikoistarjous Honeywell Impulse XT RTD –kaasuhälyttimistä

Lisätietoja:

Raimo Stenberg tai Susanna Anteroinen

puh. 010 550 4000 Lisätiedot ja hinnat: www.sarlin.com/tarjous

Järjestämme huhtikuussa maksuttomat seminaarit Vantaalla ja Kokkolassa.

Tervetuloa kaasuhälytinseminaariin

Tiistaina 23.4.2013 klo 9.00-16.00

Rantasipi Airport, Rober Huberin tie 4, Vantaa

Torstaina 25.4.2013 klo 9.00-16.00

Boliden Kokkola, Sinkkisali

Ilmoittautuminen Vantaan tilaisuuteen to 28.3.2013

mennessä sähköpostitse: raimo.stenberg@sarlin.com.

Ilmoittautuminen Kokkolan tilaisuuteen to 28.3.2013

mennessä sähköpostitse: hannu.akman@sarlin.com

Järjestelyjen vuoksi pyydämme ilmoittautumaan

tilaisuuksiin.

Ohjelma

09.00 - 09.30 Ilmoittautuminen ja kahvi

09.30 - 09.45 Alkusanat / Sarlin & Honeywell

09.45 - 11.30 Kaasuteoria / Jukka Kalliokoski, Honeywell

11.30 - 12.30 Lounas

12.30 - 13.30 Kiinteät kaasuhälyttimet / Hendrik Heeze, Honeywell

13.30 - 14.30 Kannettavat kaasuhälyttimet / Jukka Kalliokoski, Honeywell

14.30 - 15.30 Atex Performance Approval & Bump Check / Jukka Kalliokoski, Hendrik Heeze, Honeywell

15.30 - 16.00 Loppusanat

Impulse XT RTD on luotettava ja kustannustehokas henkilökohtainen yhden kaasun hälytin, jonka toiminta-aika on kaksi vuotta sen aktivoinnista.

� Tämän ATEX-hyväksytyn hälyttimen selkeältä näytöltä on nähtävissä mm. lukema, pariston tila sekä jäljellä oleva toiminta-aika.

� Pienikokoinen, kevyt Impulse XT RTD on helppokäyttöinen: ei kalibrointia, latausta eikä anturin tai pariston vaihtoa.

� Saatavilla olevat vaihtoehdot: happi O2, rikkivety H2S ja häkä CO

34

UUSIIN TEHTÄVIINSarlin Oy Ab

DI Ben Söderling on

nimitetty Paineilma-

osaston johtajaksi

1.1.2013 alkean.

Paineilmapullojen täyttäminen on yleen-

sä turvallista, mutta jos onnettomuus sattuu

niin täyttöaseman ja sen lähistöllä olevien

henkilöiden kärsimät vahingot ovat vakavat.

Säiliöiden testauksesta on olemassa

tarkat määräykset, mutta silti onnetto-

muuksia tapahtuu. Testatuissakin säiliöissä

tai niiden venttiileissä saattaa olla vikoja,

jotka eivät näy ulospäin. Paineilmapullojen

räjähtämisestä aiheutuneiden onnetto-

muuksien vuoksi räjähdyssuojaus on mo-

nissa maissa jo pakollista tai vähintäänkin

suositeltua.

Bauerin turvallinen täyttöjärjestelmä

B-SAFE korvaa kalliit täyttötilojen turval-

lisuusjärjestelyt ja tarjoaa lain edellyttä-

män maksimaalisen suojan käyttäjälle.

Lujarakenteinen turvakammio

Teräksestä valmistettu räjähdyssuojattu

turvakammio suojaa käyttäjää täytön aika-

na mahdollisilta onnettomuuksilta, esim.

pullon räjähdykseltä. Pullon mahdollisesti

räjähtäessä ilma purkautuu sivuseinien ja

yläosan aukkojen kautta. Automaattinen

ovien lukitus estää täytön alkamisen ovien

ollessa auki. Vastaavasti täyttökammiota ei

voi avata täytön aikana.

Bauer B-Safe 300 - Tinkimätöntä turvallisuutta paineilmapullojen täyttöön

Tehokas täyttö

Kun käytetään varastosäiliötä, niin täyttö

on tehokasta painesuhdeventtiilin ansios-

ta. Täyttönopeus voidaan säätää 20...50

bar/min välillä, jolloin ilman lämpötila py-

syy mahdollisimman alhaisena täyttöpro-

sessin loppuvaiheessa. Täyttö pysähtyy

automaattisesti, kun asetettu täyttöpaine

saavutetaan.

Käyttökohteen mukaan on tarjolla valinnaisia lisäpiirteitä:

� Täyttö kahdelle painealu-eelle PN200/PN300 bar

� Täyttölaite jopa 10 pai-neilmapullon yhtäaikaista täyttämistä varten

� 2D-koodilla mahdollista jäljittää helposti täytetyt paineilmapullot ja niiden tarkastukset

� Sisäänrakennettu täyt-töpaneeli varustettuna suorilla täyttöventtiileillä

Turvakammio ovet auki

Lisätietoja: Paineilmamyynti puh. 010 550 4000

TUOTEUUTISIA

35

Sarlin GroupSarlin Oy Ab � Y-tunnus 0612683-5 � Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201 � Postiosoite: PL 750, 00101 Helsinki � Käyntiosoite: Kaivokselantie 3-5, 01610 Vantaa � info@sarlin.com � www.sarlin.com

Sarlin Oy Ab keskittyy tekniseen kauppaan ja palveluliiketoimin-

taan. Asiakkaamme ovat johtavia suomalaisia teollisuusyrityksiä

sekä kunnallisia laitoksia. Suunnittelemme ja markkinoimme pai-

neilma-, kaasu- ja vesienkäsittelyjärjestelmiä sekä toimitamme

prosessi- ja teollisuusautomaation laitteita ja ratkaisuja. Asiakkai-

tamme palvelee maan kattava myynti- ja huoltoverkosto.

Sarlin Furnaces Oy Ab � Y-tunnus 0213783-6 � Puhelin 010 550 4800, Fax 010 550 4811 � Posti- ja käyntiosoite: Yrittäjänkulma 6 A, 01800 Klaukkala � info@sarlin.com � www.sarlin.com

Sarlin Furnaces Oy Ab suunnittelee, valmistaa ja markkinoi läm-

pökäsittelyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja konepa-

jateollisuuteen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpökäsittelyuu-

nien toimittajana ryhmä on panostanut after sales -toimintaan,

lämpökäsittelyosaamisen parantamiseen ja vahvan tuotteiston ra-

kentamiseen. Yrityksellä on valmistava yhtiö Ruotsin Västeråsissa.

Beamex Oy Ab � Y-tunnus 0181602-8 � Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404 � Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaari � info@beamex.com � www.beamex.com

Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessi-

instrumenttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä.

Menestyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito so-

veltaa innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuo-

tekehitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beame-

xista yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla.

Automaatiotuotteiden jälleenmyyjät

LSK-Electrics OyVesijärvenkatu 38, 15101 LahtiPuh. (020) 781 4200Fax. (020) 781 4300www.lsk.fi

Hormel OyPajatie 8, 40630 JyväskyläPuh. (014) 338 8900Fax. (014) 338 8945www.hormel.fi

Instele OyKullervonkatu 2C, 70500 KuopioPuh. (017) 266 2200Fax. (017) 266 2244www.instele.fi

Turun Sähkötukku OyPitkämäenkatu 4, 20250 Turku Puh. (02) 337 661Fax. (02) 337 6780www.sahko.fi

Kokkolan Sähkö ja Automaatio OyKahvitie 44, 67600 Kokkola Puh. (010) 422 5540 Fax. (06) 831 1110www.ksaoy.fi

Sata-Automaatio Oy Sammontie 3, 28400 UlvilaKalatori 1, 26100 RaumaPuh. (02) 531 8200Fax. (02) 531 8201www.sata-automaatio.fi

PJ Control OyKoivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa010 591 5330010 591 5333www.pjc.fi

Pohjois-Kymen Sähkötarvike OySavonkatu 20, 45100 Kouvola Marjankatu 1, 53600 LappeenrantaPuh. (05) 744 220Fax. (05) 375 3828www.pkst.fi

AS EcomaticPärnu mnt. 160 b, 11317 TallinnaPuh. + 372 0 650 8000Fax. + 372 0 650 8010www.ecomatic.ee

36

NÄHDÄÄN MESSUILLA

Helsingin Messukeskus

1.-3.10.2013