T I E D O N J A T E K N I I K A N Y T I M E S S Ä

RIGHTWARE PÄÄSIAUDIN IMUUN

4 TERVEYSTEKNOLOGIAN SUOMALAISTA LUPAUSTA

TESTI: TEHOJA MYYNTIIN CRM-OHJELMISTOLLA

TE

RV

EY

ST

EK

NO

LO

GIA

TIV

I.FI

TO

UK

OK

UU

20

15

KALLE ALPPIRAKENTAA

JÄRJESTYSTÄKAAOKSEEN.

HÄN ON VUODEN CIO.

T E E M A N U M E R O

T IT I E DE DE O NO NN JJ AA T EE K NK N I I K AK AK A NN Y TY I MM E SE S S ÄS Ä

RRIGHHTTTTWWWWWAARRE PPÄÄÄÄSSIAUDDDINN IMMUUUUNN

44 TTEERRVVEEYYSSTTEEKKNNOOLLOOGGGGGGGGIIAANNSSUOMMMMMMMMAALAISTA LUPAAUSTTA

TTEESSTTII:: TTEEHHOOJJAA MMYYYYNNTTIIIINN CRRMM-OOHHJJEELLMMISSTTOOLLLLAA

KALLE ALPPIRRAAKKEENNTTTAAAAAA

JJJJÄÄÄÄRRRRJJJJJEESSTTTYYSSTTÄÄKKKKAAAAAAAAOOOOKKKKSSSEEEEEENNN..

HHHÄÄÄÄNNNN OOOONNNNVVUUUUOODDEENNN CCIIIIOOOO..

T E E M A N U M E R O

Rovion kivijalka

T I V I . F I 1 2 , 9 0 € T O U K O K U U 2 0 1 5

Esittäydy ammattilaisille medioissa, joita he seuraavat.

Oikea sisältö oikeissa kanavissa tekee vaikutuksen.

Kohtaa kasvokkain tai medioissa, jotka luovat inspiroivan ympäristön keskustelulle.

mediamyynti.talentum.fiOta yhteyttä, tutustutaan toisiimme.

Talentumin ammattilaismediat – digitaaliset, lehdet ja tapahtumat – tarjoavat sinulle maaperän menestykseen.

NÄY

VAIKUTA

KOHTAA

T I V I . F I / T W I T T E R : @ T I V I U U T I S E T / F A C E B O O K . C O M / T I E T O V I I K K O

PÄÄKIRJOITUS

T I V I N T E K I J Ä T

Päätoimittaja Mikko Torikka (perhevapaalla),Jouni Junkkaala (vt.)Toimituspäälliköt Aleksi Kolehmainen (perhevapaalla), Sanna Leskinen (vt.)Testauspäällikkö Ossi JääskeläinenToimittajat Ossian Hartig, Ari Karkimo, Suvi Korhonen, Annika Korpimies, Teemu Laitila, Susanna Lyytikäinen, Ari Saarelainen, Tiina Siltala, Niclas Storås, Jari Tomminen, Olli VänskäAD Leila NurminenTaitto (Faktor) Päivi Joensuu, Juha Kalliolahti Kuvaajat Arttu Laitala, Antti Mannermaa,Karoliina Paavilainen, Timo Pylvänäinen

Vakinaiset avustajat Kari Ahokas, Hans Eiskonen,Kenneth Falck, Jussi Helttunen, Juha-Pekka Honkanen, Pertti Hämäläinen, Niko Jakobsson, Petteri Järvinen,Osku Kannisto, Heidi Kähkönen, Vesa Laitinen, Teemu Masalin, Juho Paavola, Jesse Pasanen, Olli Sulopuisto, Aleksi VähimaaPostiosoite Tivi, PL 920, 00101 HELSINKI Käyntiosoite Itämerenkatu 23, 00180 HELSINKI Puhelin 020 44 240Sähköposti: tivi@talentum.fi,etunimi.sukunimi@talentum.fi,Web: tivi.fi, tivi.fi/summaTwitter: @tiviuutiset, @tivilehti

Mediamyynti Myyntijohtaja Pia Strömdahl-Koskinen 020 442 4333 Trafiikki mediamyynti.talentum.fi Christina Niskanen 040 342 4633

Kustannusyhtiö Talentum Media OySivunvalmistus Faktor Oy Paino PunaMusta Oy Yhteistyökumppani IDG International Data Group Painos keskimäärin 21 00033. vuosikertaAikakauslehtien liiton jäsenISSN 2342-4001

”Lääkärikäynti on kuin 1950-lu-vulta”, sanoo Diacorin CIO Tuomas Teuri tämän leh-den haastattelussa. Esimerkik-

si pitkittyneessä hengitystietulehdukses-sa lääkäri kuuntelee, mitä potilas kertoo voinnistaan, kuuntelee ehkä sydämen ja keuhkot ja kertoo sitten arvionsa. Sit-ten hän siirtyy tietokoneensa ääreen kir-joittamaan diagnoosin ja reseptit apteek-kia varten.

Potilas harvoin tuo mukanaan lääkäri-käynnille mitään terveydentilaansa kos-kevaa, itse kerättyä mittaustietoa – vaik-ka siitä saattaisi olla hyötyä.

Sykemittarien ja juoksulenkin tah-tia seuraavien mobiilisovellusten ajasta olemme siirtymässä aikaan, jossa ihmiset voivat itse seurata helposti muun muassa verenpainettaan, ekg:tään tai veren glu-koosipitoisuutta. Mittaamisen välineet kulkevat taskussa eli älypuhelimen näy-töllä ja kevyissä, kehittyneissä mittaus-laitteissa. Tietoa voi kerätä pitkältä aika-väliltä, joka ikinen päivä.

Pian jokainen suomalainen voi selata itseään koskevia diagnooseja ja reseptejä Kansallisesta terveysarkistosta eli Kan-nasta. Sepä hienoa! Mutta voisiko poti-las olla jo itse aktiivinen tiedon tuottaja? Välineet siihen ovat saatavilla, vain toteu-tus puuttuu.

Asiasta voidaan toki tehdä vaikea. Kuka valitsee, minkä sovelluksen tietoi-hin voidaan luottaa? Miten varmiste-taan, että tiedot on kerätty juuri kysei-sestä henkilöstä? Ja ennen kaikkea, miten voidaan olla varmoja, että tiedot pysyvät yksityisinä?

Ratkaisut löytyvät varmasti, jos tahtoa vaan riittää.

Diacorin Teuri uskoo, että vuonna 2020 – siis vain viiden vuoden kuluttua – valtaosa työterveyden asioinnista hoi-detaan etäyhteyden kautta mobiililaitteil-la ja asiakkaan omat havainnot huomi-oidaan hoitoprosessissa. Tämän päivän lääkärikäyntiin peilaten se kuulostaa op-timistiselta arviolta. Ei riitä, että tekniik-ka kehittyy. Niin lääkärien asenteiden, tietotaidon kuin lääkärikoulutuksenkin tulisi muuttua, kun potilaan rooli vah-vistuu.

Kaikkein huonoin vaihtoehto on kui-tenkin se ikävän tuttu tilanne, että lääkä-ri katsoo enemmän tietokonettaan kuin potilasta.Potilas tuo harvoin

lääkärikäynnille mitään itse kerättyä mittaustietoa.

Potilas ottaa kohta ohjat

Sanna Leskinen

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 3T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

WWW.WIPRO.COM

T I E D O N J A T E K N I I K A N Y T I M E S S Ä / S I S Ä L L Y S L U E T T E L O / T O U K O K U U 2 0 1 5

18 Nyt on auton aikaRightware on päässyt Audin imuun.

24 Minä mittaan itseMuuttuuko lääkärin ja potilaan suhde, kun ihmisillä on mittausdataa kehostaan?

33 Hevosta pienemmät asiat

36 Pelitalon diplomaatti Vuoden CIO Kalle Alppi uskoo prosessien voimaan.

41 CIO vaihtaa työpaikkaa

42 CIO 100 2015 -lista

UUTISET

YDIN

TESTIT & TEKNIIKKA

URA

K a n n e n k u v a K a r o l i i n a P a a v i l a i n e n

68 Terveysala laahaa teknologian perässäDiacorin CIO Tuomas Teuri uskoo etälääkäripalvelujen yleistyvän pian.

70 Kuva kiertää maailmaaTeppo Kotirinnan ottama kuva näkyy Applen isoilla mainostauluilla.

81 Toiveiden tynnyri pitää myös tyhjentää

82 Puuhastelun aika on ohi

7 Nokian tie vie pilveenYrityksen tulevaisuus on Alcatel-Lucentin oston jälkeen ohjelmistoissa.

9 Operaattorit suvaitsevat netin neutraliteetinÄlyliikenne luo kuitenkin pai-neita verkon ohituskaistalle.

10 Tietotekniikan DI-oppiin pääsee yhä harvempi

11 Konesaliala tyrmää puheet osaajapulasta

12 Codenomicon löysi ostajan Piilaaksosta

13 Tehokkaampi ssd

14 Säästölistan kirjoittaja haastaa hallituksen

17 Pilvet karkaavat rapakon taakse

48 Crm tekee myyjästä fiksummanTestasimme kuusicrm-ohjelmistoa.

56 Älypuhelin ei pienestä pelästyTestissä 3 kovaa käyttöä kestävää älypuhelinta.

58 Verkkoliikenne etsii tehokkaamman reitin

60 Mätä data syö tehot

62 Audionote tallentaa muistiinpanot helposti

63 Älykkäät sanakirjasovellukset

64 Älylasit: toinen todelli-suus nenän edessä

67 Facebookista tulee pian kauppapaikka

DIGITAALISET MITTARISTOT. Tero Sarkkisen perus-taman Rightwaren asiakkaina on jo yli kymmenen autonvalmistajaa. SIVU 18

KOHTI YKSILÖLLISTÄ HOITOA. Kristian Rannan johtaman Mendorin veren-sokerimittareita myydään paris-sakymmenessä maassa. SIVU 24

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

T I V I . F I / T W I T T E R : @ T I V I U U T I S E T / F A C E B O O K . C O M / T I E T O V I I K K O

Teks t i A r i S a a r e l a i n e n

”VERKKOJEN VIRTUALISOITUMINEN on se iso draiveri, joka mullistaa toimialaa seu-raavien viiden vuoden aikana. Alalla sa-notaan, että kaikki säpinä on ohjelmis-toissa”, Inderesin analyytikko Mikael Rautanen sanoo.

Nokian pääkilpailijoista Ericsson on rohkeasti lähtenyt ohjelmistojen suun-taan. Se näkyy lukuisissa yrityskaupoissa, joissa yhtiö on ostanut ohjelmistoyhtiöitä.

”Ericsson pyrkii todella voimalla pois raudasta ohjelmistokerrokseen”, Rauta-nen kertoo.

Verkkojen maailmassa trendiaalto upottaa laitteisiin tarkertuvat valmistajat. Pinnalle jäävät ne yritykset, jotka sijoit-tavat pilveen, virtualisointiin ja ohjelmis-toihin. Samalle markkinalle pyrkii myös ohjelmistopohjalta ponnistavia ict-firmo-ja, joiden taakkana ei ole verkkolaitteita.

UUSI NOKIA on vielä Alcatel-Lucentin os-ton jälkeenkin hyvin pitkälle rautakaup-pa. Toimitusjohtaja Rajeev Suri ja halli-tuksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa tietävät, mistä tuuli puhaltaa. He puhui-vat ”ohjelmoitavasta maailmasta”, kun he perustelivat kauppaa. Nokian täytyy

astua taipaleelle kohti pilveä selvitäkseen verkkoalan murroksesta.

Analyytikot uskovat, että kauppaan vaikutti Ericssonin ottama etumatka oh-jelmistopuolella. Nokia ja Alcatel-Lucent joutuivat kumpikin tunnustamaan, että yksinään ne eivät pystyisi kuromaan kau-laa umpeen.

Kaupan avulla Nokia kuitenkin ensi-sijaisesti paikkaa pahan puutteen tuote-valikoimassa: Se laajentuu langattomista verkoista runkoverkkoihin, joissa Alcatel-Lucent on vahva. Nokia olisi pian ollut pulassa toimittamalla vain mobiiliverk-kojen ratkaisuja.

Nokian taival vie pilveenNokian tulevaisuus Alcatel-Lucentin oston jälkeen piilee ohjelmistoissa, ei laitteissa tai niiden teknologiassa. Koko verkkobisneksen liiketoimintamalli muuttuu.

OHJELMIEN AIKA-KAUTEEN. Yhdessä yhtiöt ovat vahvempia, jos verkoissa kaikki menee pilveen, Nokian hallituksen puheenjoh-taja Risto Siilasmaa ja toimitusjohtaja Rajeev Suri korostivat Alcatel-Lucent -kaupan tiedotustilaisuudessa Espoossa.

VERKOT

Ka

roli

ina

Pa

av

ila

ine

n

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 7T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

L Y H Y E T

LIUKAS JA ROUSKU PALKITTIIN”Tytöt tarvitsevat lisää roolimalleja, jotta innostui-sivat koodaamisesta”, korostaa lastenkirjailija ja koodausaktivisti Linda Liukas.

Teknologiaa aktiivisesti popularisoiva Liukas on itse oiva roolimalli kaikille koodaamisesta innos-tuneille. Tivia valitsikin hänet vastikään vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi.

Valtorin riskienhallintajohtaja, Tivin kolumnisti Kimmo Rousku on valittu vuoden

tietoturvapäälliköksi. Tietoturva ry:n mukaan Rousku on kehittänyt tietoturvan toimintata-

poja, edistänyt tietoturva-ammattilaisten verkostoitumista ja puolueettoman tiedon jakamista.

Koko maailmassa langattomien verk-kojen myynnin arvon arvioidaan supistu-van tämän vuosikymmenen loppua kohti. Infoneticsin arvion mukaan mobiiliverk-kojen markkina putoaa yli 42 miljardista alle 25 miljardiin euroon. Runkoverkko-jen markkinat sen sijaan jatkavat kasvua.

Nokian kannalta kauppaa perusteli se-kin, että operaattorit alkavat edellyttää toimittajalta kykyä toimittaa kokonai-suuksia, jotka yltävät kiinteistä verkoista mobiilipuolelle. Kokonaisuuden saami-nen omiin käsiin helpottaa pilviratkaisu-jen rakentamista ja tuotekehitystä.

YHDYSVALTAIN MARKKINOILLA Nokia saa viimein vahvan aseman, koska Alca-tel-Lucent on pitkään ollut suurimpi-en operaattorien AT&T:n ja Verizonin hovihankkija. Analyytikko Tero Kuitti-nen korostaa jenkkimarkkinoiden mer-kitystä.

”Uskon, että edessä on uusi innovaa-tioaalto, jossa Yhdysvallat on ottamassa täysin suvereenin johtoaseman Euroop-paan ja Aasiaan ”, hän kommentoi Tivil-le New Yorkista.

Tässä älykkäiden ratkaisujen buumis-sa Nokia hyötyy läsnäolosta Yhdysvaltain markkinoilla. Kuittisen mukaan Nokialla on hyvät asemat varsinkin 5g-verkkojen

saapuessa, koska siitä tulee jenkkiope-raattorien kaipaama voimakas haastaja Ericssonille. Kuittinen uskoo, että kiina-lainen Huawei, joka muualla maailmassa kamppailee verkkotoimittajien kärkitilas-ta, kärsii yhdysvaltalaisten epäluuloista, eikä pääse isoon asemaan.

Myös Kuittisen mukaan ohjelmistot ja virtualisointi ovat avainasemassa.

”Kukaan ei haluaisi enää myydä vain rautaa, vaan yhä enemmän softaa ja hal-lintapalveluja, joissa marginaalit ovat korkeita”, Kuittinen sanoo.

VERKKOALAN MUOTITERMIKSI on noussut sdn, joka on lyhenne sanoista software de-fined networking. Se tarkoittaa ohjelmisto-pohjaisia tai ohjelmoitavia verkkoja.

Toinen muotitermi on nyt nfv, verkko-toimintojen virtualisointi.

”Trendinä on virtualisointi ja siirty-minen pilviarkkitehtuuriin”, tutkimusyh-tiö Gartnerin tutkimuspäällikkö Sylvain Fabre sanoo.

Fabren mukaan verkoista tulee pal-jon entistä joustavampia. Operaattori voi pilvessä määritellä virtuaalisia verkko-ja sekunneissa. Operointi tehostuu, kun insinöörit hallitsevat verkkoja käyttöliit-tymällä pilvessä.

Perinteisesti operaattorit ovat ostaneet

verkkolaitteita. Verkkotoimittajat taas ovat pyrkineet räätälöimään niitä niin, että operaattori saadaan sidottua asiak-kaaksi. Nyt operaattorit pyrkivät eroon pakkopaidasta.

Virtuaalisessa maailmassa on kärjistä-en sanottuna se ja sama, mitä rauta on. Olennaista on älykäs ohjelmistokerros. Jatkossa kisa käydään siitä, kenen ohjel-misto on paras.

Ohjelmoitavuus nivoutuu myös seu-raavan sukupolven langattomien verkko-jen eli 5g:n teknologiaan.

”Operaattorit kysyvät nyt verkkotoi-mittajilta, mitä voitte tehdä, jos haluan virtualisoida verkkoni ja valmistautua 5g:hen”, Fabre sanoo.

SEURAAVAA KASVUHARPPAUS mobiilipuo-lelle tulee juuri 5g-verkoista. Niitä No-kiakin jo kehittää kiivaasti, mutta niistä virtaisi rahaa Nokian kirstuun todennä-köisesti vasta 2020-luvun alkutaitteen tienoilla. Standardointi on vielä leväl-lään, ja se vie vuosia.

Nokian suuri uhka tulee kuitenkin vir-tualisoinnin esiinmarssista.

”Isossa kuvassa Alcatel-Lucentin osta-minen ei poista sitä uhkakuvaa, joka pii-lee verkkojen muuttumisessa softaksi”, Inderesin Rautanen sanoo. ■

OHJELMOITAVAT VERKOT TULEVAT SUOMEENKINOHJELMOITAVIEN VERKKOJEN trendi eli sdn hiipii jo Suomeenkin.

”Meillä on ollut jonkin aikaa menossa pilot-teja sdn:n ympäriltä”, Elisan tuotantojohtaja Vesa-Pekka Nikula kertoo. Elisan verkkotoi-mittajia ovat Nokia ja Alcatel-Lucent.

Piloteissa pyritään todentamaan luvattuja etuja.

”Lupauksena on, että sdn ja siihen lähei-sesti liittyvä virtualisointi tuovat verkkoihin dynaamisuutta, jonka avulla esimerkiksi kapasiteettia voi jakaa paremmin. Kun ohjel-

mallisuutta saadaan lisättyä, laitteista tulee teoriassa halvempia.”

Hintaetu tarkoittaa sitä, että virtualisointi mahdollistaa standardoidun bulkkiraudan käyttämisen. Tähän asti verkkolaitteet ovat olleet erikoislaitteita.

Ohjelmoitavat verkot kuuluvat suunnitel-miin myös DNA:lla, jonka verkkotoimittaja on ollut Ericsson.

”Olemme tehneet jo huomattavia inves-tointeja sdn:ään ja virtualisaatioon”, tekninen johtaja Tommy Olenius sanoo.

Hän kutsuu kehitystä evoluutioksi. Se nivoutuu seuraavan sukupolven mobiili-verkkoihin eli 5g:hen, joka vaatii ohjelmis-tojen lisäksi runkoverkkojen välityskyvyn tehostamista.

Tutkimusyhtiö IDC ennustaa kiivasta kas-vua ohjelmistopohjaisille verkkoratkaisuil-le. Viime vuonna markkinan arvo oli noin 870 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2018 luku kipuaa noin 7,3 miljardiin. Tässä lähes kymmenkertaistumisessa on kyse vasta murroksen pienestä idusta.

8 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

L U V U T

TIVIRAATI

Teks t i A r i S a a r e l a i n e n

HEINÄKUUN ALUSSA Suomessa tulee voi-maan Tietoyhteiskuntakaari-laki, jossa on pykälä verkon neutraliteetista. Ope-raattorit eivät lain mukaan saa syrjiä ver-kon käyttäjiä eivätkä kohdella verkkolii-kennettä eriarvoisesti. Laki torjuu uhkakuvaa, että operaattorit hidas-taisivat kilpailevia palveluja ja suo-sisivat omiaan.

Todellisuudessa operaattorit pri-orisoivat verkkoliikennettä, eikä laki kiellä sitä.

Operaattorit ovat pitkään tar-jonneet suurasiakkaille, kuten pankeille, korkeamman laatuluokan verkkoyhtey-det osana palvelutason takaavia sla-so-pimuksia. Korkeampi laatuluokitus pi-tää tarjota myös yhteiskunnan kriittisille toimijoille.

”Laatuluokittelu ei tarkoita, että ku-kaan muu kärsisi”, Soneran toimitusjoh-taja Valdur Laid sanoo.

Hän ei näe Suomen lainsäädännössä muutosten tarvetta. Operaattorilla pitää olla mahdollisuus operoida verkkoa.

”Sana nettineutraliteetti on poliittises-ti herkkä”, Laid lausuu.

DNA:N TOIMITUSJOHTAJA Jukka Leino-nen sanoi äskettäin Digitodayn haas-tattelussa, että Suomessa olisi tarvetta ”positiiviselle verkkoneutraliteetin tar-kistamiselle”. Esimerkkinä hän mainitsi mahdollisuuden taata laatu teräväpiirto-

tason nettitelevisiolle. ”DNA vastustaa ehdottomasti liiken-

teen estämistä tai aktiivista rajoittamis-ta”, Leinonen sanoo nyt Tiville.

Kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pek-ka Väisänen tarkentaa, että DNA kan-nattaa nettineutraliteettia. Digitalisaatio tuo kuitenkin mukanaan uusia haasteita.

”Onko esimerkiksi autojen viestiliiken-ne yhteiskunnan toimivuudelle tärkeäm-pää kuin Netflix-liikenne”, hän sanoo.

OPERAATTOREISTA ELISA ei näe mitään va-littamista Suomen nettineutraliteetissa.

”Olemme erittäin tyytyväisiä tietoyh-teiskuntakaaren pykäliin. Niistä käytiin laaja keskustelu, jossa operaattorien ään-tä kuultiin. Laki tarjoaa hyvät näkymät toimia”, vastaa Elisan henkilöasiakasyk-sikön johtaja Asko Känsälä. ■

Rasmus Roihatoimitusjohtaja

Ohjelmistoyrittäjät

”It ja ohjelmistot muuttavat len-to-, meri-, maa- ja raideliikennettä vielä nykyistä turvallisemmaksi. Inhimillisten virheiden synnyt-

tämät vaaratilanteet vähenevät, kun autot oppivat kommuni-

koimaan liikenteessä toistensa kanssa, eikä esimerkiksi jarrutus ole enää kuljettajan valppaudesta

ja näkökyvystä kiinni.”

Jukka Mannerprofessori

Aalto-yliopisto

”Viidessä vuodessa tuskin vielä tapahtuu suuria näkyviä muutok-sia, sillä muutos vie aina paljon

aikaa. Kutsuplus-tyyppiset ratkaisut varmasti lisääntyvät,

samoin gps:n käyttö ajomäärien ja ajotapojen seurannassa. Li-

säksi autojen omat sisäänraken-netut nettiyhteydet lisääntyvät

voimakkaasti.”

Pipsa Ylä-Mononenict-palvelupäällikkö

Fennia

”Kokeiluja ja pilotteja tehdään entistä rohkeammin. Digitalisaa-

tion mahdollistamia älykkäitä liikenneratkaisuja aletaan hyö-

dyntää tieverkon suunnittelussa ja niillä saavutetaan merkittäviä

tehokkuus- ja turvallisuushyötyjä. Digitalisaation keinot otetaan osaksi suunnittelua jo alkuvai-

heessa.”

MITEN IT MUUTTAA LIIKENNETTÄ 5 VUODESSA?

TUOKO TEOLLINEN INTERNET TYÖPAIKKOJA?Teollinen internet voi kasvattaa tuottavuutta sekä tehdä Suomesta houkuttelevan investointikohteen. Tutkijaryhmä uskoo, että onnis-tuessaan iiot-liiketoiminta toisi 12 miljardia euroa investointeja ja 48 000 työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä.

Aalto-yliopiston, VTT:n ja Etlan raportissa listataan 15 toimen-pidettä, joiden avulla Suomesta saataisiin edelläkävijä teollisen internetin hyödyntämisessä.

16 000 työpaikkaa katoaa,

jos teollinen internet ei tuo

menestystä

Operaattorit suvaitsevat netin neutraliteetinOperaattorit hyväksyvät nettineutraliteetin eli sen, että mitään verkkoliikennettä ei saa sorsia.

POLIITTISESTI HERKKÄ. Soneran toimitusjohtaja Valdur Laid pitää sanaa nettineutra-liteetti vaaralli-sena.

NETTINEUTRALITEETTI

An

tti

Ma

nn

erm

aa

L ä h d e : S u o m a l a i n e n t e o l l i n e n i n t e r n e t – h a a s t e e s t a m a h d o l l i s u u d e k s i

9T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

L U V U T

Teks t i A r i S a a r e l a i n e n

TIETOTEKNIIKAN TULEVAT diplomi-insinöö-rit valmistuvat yhä tiukemman seulan läpi, osoittaa Tivin 2000-luvun tilastojen pohjalta tekemä selvitys.

Opiskelupaikkojen määrä tietotek-niikan koulutusohjelmiin on pudonnut 2000-luvun kuluessa melkein puoleen. Hakijamäärät puolestaan ovat kaksinker-taistuneet vuoden 2007 aallonpohjasta.

HAKIJAMÄÄRÄT ROMAHTIVAT vuosina 2002–

2008, ja reilusti yli puolet hakijoista pää-si sisään. Viime vuosina opiskelupaikan on saanut enää reilu neljäsosa hakijoista.

”Selvästi on niin, että tietotekniik-kaa on vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin aikaisemmin”, kommentoi johtaja Jari Jokinen Tekniikan Akateemiset -jär-jestöstä. Jokinen vastaa TEK:issä koulu-tus- ja työvoimapolitiikasta.

Hän pitää hakijamäärän kasvua ilah-duttavana. Se kertoo, että mielikuva toi-mialasta on selvästi parempi kuin kym-menen vuotta sitten.

Tietotekniikan opintoihin pääsee yhä harvempiYliopistot ovat puolittaneet tietotekniikan aloituspaikkojen määrän 2000-luvulla. Hakijamäärä taas on selvässä kasvussa.

TIUKEMPI SEULA. Tilastossa mukana ovat tieto-tekniikan koulutusohjelmat Aalto-yliopistossa, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Luvuista puuttuu vuosi 2006, koska Tivin toimitus ei saanut sen dataa.

NOUSEEKO VALMISTUVIEN laatu, kun läpi pääsee suhteessa harvempi?

”On vaikea sanoa, korreloiko tässä määrä ja laatu. Uskon, että laatuun vai-kuttaa erityisesti erikoistumisen osalta tehty työ oppilaitoksissa ”, Jokinen pun-taroi.

Hänen mukaansa oppilaitokset ovat selvittäneet laajasti eri alojen painotuksia tutkimus- ja koulutustoiminnassa sekä sen pohjalta työnjakoa.

Mutta onko aloituspaikkoja leikattu jo liikaa suhteessa tulevaan tarpeeseen?

”Laajasti ottaen olemme tyytyväisiä aloituspaikkamäärien nykytilanteeseen”, Jokinen sanoo.

”Tämä tarkastelu ei kuitenkaan anna kuvaa siitä, kuinka laajaa tietotekniikan koulutus on, koska lähialoja on paljon.”

Vertailun vuoksi Jokinen mainitsee, että Aalto-yliopistossa on 370 ict-alu-een professoria. Heistä varsinaisen tie-totekniikan parissa toimii 80. Kun mu-kaan otetaan tietotekniikkaa suoraan hyödyntävät alat, luku nousee 180 pro-fessoriin. ■

KOULUTUS

2 000

1 500

1 000

500

0

2000 2007 2014

Hakijoita yhteensäHyväksyttyjä yhteensä

TIETOTEKNIIKAN DI-OPINTOIHIN HAKIJAT JA HYVÄKSYTYT

PROJEKTIEN ONNISTUMINEN EI KIINNOSTASuomalaisyrityksissä seurataan edelleen it-projektien onnistumista aivan turhan laiskasti, kertoo Tivian ja Sofigaten tuore kysely. Yritykset keskittyvät viemään projektit läpi, mutta yhden päätyttyä siirrytään heti seuraavaan. Johto ei vaadi tai vastuuta tulosten seurantaa riittävästi. On vaarana, että epäonnistumisen ja onnistumisen syitä ei tunnisteta.

Yli puolessa yrityksistä hankkeiden onnistumista seurataan joko harvoin tai ei koskaan. Pienemmissä yrityksissä tilanne näyttää olevan hieman parempi kuin suurissa.

12%seuraa

bisneshyötyjä joka

projektissa

17%ei seuraa käyttäjien

tyytyväisyyttä tietohallintoon

87%yrityksistä toimiva keskusteluyhteys

it:n ja liiketoiminnan välillä

L ä h d e : T i e t o h a l l i n t o j e n j o h t a m i n e n S u o m e s s a 2 01 5

10 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

UUTISHUONE

L U V U T

Teks t i A n n i k a K o r p i m i e s

GOOGLEN MUKAAN pula osaavasta työ-voimasta saattaa estää lisäinvestoinnit Summan konesaliin. Näin kertoi Sum-masta vastaava johtaja Joe Kava ulko-maankauppaministeri Lenita Toivakal-le.

Muut Suomessa toimivat konesalialan yritykset tyrmäävät Googlen arviot.

”Isojen globaalien yritysten pääkontto-rit ovat patrioottisesti sitä mieltä, että pa-rasta osaamista on siellä – ehkä rippeitä muualla”, muistuttaa Data Center Fin-landin toimitusjohtaja Ilmari Vallo.

Hänen mielestään Suomessa on alan osaamista riittävästi, ja sitä arvostetaan esimerkiksi Venäjällä.

”Emme ole törmänneet osaajien puut-teeseen. Moskovassa tapaamani yritys-johto oli sitä mieltä, että juuri osaajien hyvä saatavuus on meidän etumme. Sa-maa mieltä oli Yandex”, Vallo korostaa.

Proactin toimitusjohtaja Mika Ny-holm on samoilla linjoilla.

”Suomesta löytyy osaamista Googlen tarpeisiin ja toimijoita, jotka pystyvät to-teuttamaan Googlen vaatimukset kone-saliteknologioissa”, hän sanoo.

RITTAL JA COROMATIC arvioivat, että Suo-messa ei ole ylitarjontaa osaajista.

”Osaajia, joilla on käsitys konesaleista kokonaisuutena, on todella pieni jouk-ko. Haminan kohdalla syrjäinen sijain-ti tai paikallisen työvoiman hinta on syy

siihen, miksei työvoimaa löydy Goog-lelle”, kommentoi Rittalin myyntijohta-ja Mikko Aho.

Hän uskoo, että Googlekin löytää vie-lä työntekijöitä, kun laittaa headhunterit asialle ja kysyy ”oikeita ihmisiä oikealla korvauksella töihin” – työttömyyskortis-tosta osaajia tuskin löytyy.

Coromatic rekrytoi Suomesta vuosit-tain noin 4–6 uutta työntekijää, joilla on usein pitkä työkokemus. Se nostaa palk-katoiveita, muistuttaa johtaja Taina Ahti.

”Työvoimaa on saatavilla, tosin ei lii-aksi asti, kun kyseessä on kapea-alainen erityisosaaminen. Suoraan koulunpen-kiltä ei ole löytynyt osaajia, sillä työ vaatii käytännön kokemusta. Jäähdytysteknii-koiden osalta rekrytointi on ollut todella haastavaa”, hän summaa.

SUOMALAISISTA KORKEAKOULUISTA ei val-mistu suoraan konesalialan ammattilai-sia, vaan yritykset kouluttavat osaajan-sa usein itse.

”Koulutamme omat ihmisemme, ha-emme tiedot palasina maailmalta ja ku-domme ne omaksi verkoksi. Koulutam-me myös asiakkaiden henkilökuntaa”, kuvailee Proactin Nyholm.

Myös Rittalilla on Ahon mukaan pit-kät perinteet kasvattaa työntekijöistä ko-nesalialan ammattilaisia.

”Ei ole olemassa mitään koulutuslin-jaa, jossa koulutettaisiin datakeskusosaa-jia. Tähän opetusministeriön pitäisi pa-nostaa enemmän”, hän linjaa. ■

ÄLÄ MYY TOISEN OMAAOIKEUDENKÄYNTI TVkaistaa vas-taan jatkuu kesäkuuhun asti.

Nettitelevisiopalvelu kertoo TVkaistan olevan verkossa toimi-va digiboksi. Kantajien mukaan se lähettää asiakkailleen uudel-leen tv-yhtiöiden ohjelmia, joihin sillä ei ole oikeuksia. Syytteessä olevat eivät omien sanojensa mukaan ole enää missään teke-misissä edelleen toiminnassa olevan palvelun kanssa.

Petteri Järvinen totesi blo-gissaan oikeudenkäynnistä tule-van ennakkotapaus jopa Euroo-pan tasolla. Oikeudenkäynnillä on vaikutuksia myös muihin net-titelevisiopalveluihin.

Yhdysvalloissa puitiin vast-ikään TVkaistaa muistuttavan Aereo-palvelun ja televisioka-navien riitaa. Aereo välitti netin kautta antenniverkon tv-lähe-tyksiä maksua vastaan. Sen laillisuutta perusteltiin sillä, että kullakin asiakkaalla oli muka sen tiloissa pieni antenni. TVkaista taas väitti pitävänsä konesalis-saan omaa tallenninta jokaiselle. No ei se tietenkään pitänyt.

Yhdysvalloissa tv-yhtiöt saivat haluamansa: Aereo meni kon-kurssiin ja lopetti toimintansa. Vaatimiaan tähtitieteellisiä kor- vauksia tv-yhtiöt eivät kuiten-kaan saaneet – yhteensä 99 miljoonan dollarin vaatimukset kutistuivat lopulta alle miljoo-naan.

Vastikään HBO ilmoitti käy-vänsä taisteluun ”vpn-piraatteja” vastaan, ja sen Game of Thrones -suosikkisarja rikkoi piratismien-nätyksiä. Netin viihdepalvelujen ympärillä riittää kuhinaa.

Ari Karkimo

Konesaliala tyrmää puheet osaajapulastaSuomessa on riittävästi osaamista, mutta konesalialan koulutukseen kannattaisi panostaa, arvioivat alan yritykset.

KONESALIT

SUOMEEN TULEE SAKSALAINEN KONESALISuomesta Keski-Eurooppaan vedettävän nopean tietoverkkoyhteyden on toivottu lisäävän Suomen houkuttelevuutta konesalien sijoituspaikkana. Nyt ensimmäinen sopimus on jo solmittu.

Saksalainen Hetzner Online etsii paikkaa uudelle Suomeen rakennet-tavalle konesalilleen. Hetzner ja kaapelihankkeesta vastaava Cinia ovat tehneet 20 vuoden sopimuksen kaapelin kapasiteetin käytöstä. Sopimuk-sella Hetzner haluaa varmistaa nopeat ja luotettavat yhteydet Saksan ver-kostaan ja konesaleistaan Suomeen, muihin Pohjoismaihin sekä Venäjälle.

10 miljoonan

euron sopimus

11T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

T W I T T E R

FAKTA

Teks t i A n n i k a K o r p i m i e s

HEARTBLEED-HAAVOITTUVUUDEN löytämi-nen toi oululaiselle Codenomiconille vii-me vuonna maailmanlaajuista huomio-ta. Nyt yhdysvaltalainen ohjelmistoyhtiö Synopsys haluaa ostaa tietoturvan testa-ukseen erikoistuneen yhtiön.

”Emme olleet aktiivisesti etsimässä os-tajaa, mutta Synopsysin tarjous on meille mahtava uutinen. Isomman kokonaisuu-den osana Codenomiconin tuotteiden vieminen maailmalle on helpompaa”, ar-vioi Ari Takanen, tutkimusjohtaja ja yksi yrityksen perustajista.

Viime vuonna yli kahden miljardin dollarin liikevaihdon tehnyt Synopsys aikoo liittää oululaisyrityksen tuotteet

osaksi aiemmin ostamansa Coverityn tarjontaa. Se kokoaa ratkaisupalettia turvallisten ohjelmistojen rakentamiseen sekä ostettujen järjestelmien analysoin-tiin. Tavoitteena on auttaa yrityksiä suo-jautumaan kyberhyökkäyksiä vastaan.

Osapuolet eivät julkista kauppahintaa. Perustajat ja avaintyöntekijät ovat omis-taneet Codenomiconista puolet. Siihen ovat sijoittaneet myös pohjoismainen si-joitusyhtiö Verdane ja hollantilainen Pri-me Technology Ventures. Kauppa odot-taa vielä viranomaishyväksyntää.

KUN PIENI SUOMALAISYRITYS liitetään ison amerikkalaisen pörssiyhtiön osaksi, lu-vassa on muutoksia. Silti tuotekehitys Oulussa jatkuu, uskoo Takanen.

Codenomicon löysi ostajan PiilaaksostaOhjelmistojätti Synopsys torjuu oululaisyhtiön tuotteilla kyberhyökkäyksiä.

YHDESSÄ. Synopsys liittää Codenomico-nin tuotteet osaksi aiemmin osta-maansa Coverityn tarjontaa. Kuvassa Codenomiconin Ari Takanen ja Rauli Kaksonen sekä Coverityn Andreas Kuehlmann.

CODENOMICONMIKÄ Vuonna 2001 perustettu tietoturvan testausyritys toimii Suomessa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Kiinassa, Intiassa, Singaporessa ja Hongkongissa.LIIKEVAIHTO 13,6 miljoonaa euroa (ennakko-tieto 2014)TYÖNTEKIJÄT 130, joista puolet Suomessa SYNOPSYSMIKÄ Vuonna 1986 perustettu ohjelmistoyritys. Nasdaqissa listatulla yhtiöllä on 90 toimistoa ympäri maailman LIIKEVAIHTO 2,1 miljardia dollaria (2014)TYÖNTEKIJÄT 9 300

”Codenomiconilla kaikki tuotekehitys on aina tehty Oulussa ja tehdään varmas-ti jatkossakin. Oulun seudulla on merkit-tävä tietoturva-alan osaajien keskittymä. Harva Euroopan maa yltää samaan tie-toturvaosaamisen tasoon kuin Suomi.”

Takasen mukaan fuusio ei pelota co-denomiconilaisia.

”Työntekijämme ovat kiinnostuneita siitä, että yhdistyminen tuo lisää mah-dollisuuksia urakehitykseen”, Takanen kuvailee.

”ULKOMAISEN OSTAJAN löytyminen Co-denomiconille ei ollut yllätys. Se on yksi tietoturva-alan mielenkiintoisimmista yrityksistä Suomessa”, arvioi tietotur-va-alan yritysten klusterin puheenjohta-ja Timo Kotilainen.

Hänen mukaansa codenomiconilai-set ovat panostaneet rohkeasti kansain-välistymiseen, mikä on tehnyt yhtiöstä näkyvän ja mielenkiintoisen. Kotilainen harmittelee, että Suomen pitkä historia tietoturvassa ei valitettavasti näy sijoitus-toiminnassa.

”On toki varsin sääli, että investorit ja teolliset ostajakandidaatit tulevat pää-sääntöisesti Suomen ulkopuolelta.” ■

”Helsinki päätti, että jatkossa kaupungin teettämä koodi julkaistaan avoimella lisenssillä.”Helsingin kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs twiittaa 13.4.

”Kesti 5 vuotta, että tavallisen älypuhelimen näyttö kasvoi 3 tuumasta 4 tuumaan mutta vain 2 vuotta lisää 5 tuumaan.”Googlen Luke Wroblewski twiittaa 22.4.

Ve

sa

Ra

nta

YRITYSKAUPPA

12 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

21 3

TRIO

BLOGI

B L O G I T

KALENTERI

18.–22.5.

KEHITÄ AVOINTA PILVEÄOpenStack Summit 2015, Vancouver. Avoimen koodista pilvialustasta ilmestyy vuosittain kaksi päivitystä, ja kumpaankin liittyy kehittäjäyhtei-sön tapahtuma. openstack.org/summit/ vancouver-2015

21.–23.5.

TULOSTA KOLMIULOITTEISESTI3dprintshow, Lontoo. Vuodesta 2012 järjestetty 3d-tulostamisen suur-tapahtuma tarjoaa kaikenkattavan katsauksen esineiden tulostamisen maailmaan ja sen mahdollisuuksiin. 3dprintshow.com

26.5.

DIGI ASTUU TEHTAASEENTivi & T&T teollinen internet, Helsinki. Enemmistö Suomen teolli-suudesta lepää vielä laakereillaan digitalisaatiossa. Tivin isännöimä tapahtuma herättelee tarttumaan toimeen. talentumevents.com/ teollineninternet

28.–29.5.

SEURAA GOOGLEN KEHITYSTÄGoogle I/O, San Francisco. Googlen vuotuisen kehittäjätapahtuman ilmoittautumisaika päättyi maalis-kuussa, mutta ei hätää: Tapahtumas-ta on suora verkkolähetys. events.google.com/io2015

2.–6.6.

AASIAN YKKÖNENComputex, Taipei. Maailman toiseksi suurin ict-messutapahtuma järjes-tetään nyt 35. kerran. Painopiste on komponenteissa ja laitteissa. computextaipei.com.tw

2.–4.6.

TIETOTURVAN JÄTTILÄINENInfoSecurity Europe, Lontoo. Jo 20:ttä kertaa järjestettävä Euroopan suurin tietoturva-alan tapahtuma ko-koaa yhteen yli 15 000 ammattilaista. infosec.co.uk

KOHTI 3D-QLC:TÄSSD 750:ssä käytetään 20 nanometrin tekniikalla valmistettuja mlc-muis-tipiirejä. Tallennustilaa 750-ssd:ssä on 400 giga-tavua tai 1,2 teratavua.

Tulevaisuudessa ssd-levyjen kapasiteetit voivat kasvaa reilustikin, sillä In-tel on jo esitellyt 3d nand -muistipiirit. Kilpailija Sam-sungilla 3d-muistit ovat jo käytössä.

Seuraava harppaus on qlc-tekniikassa: Intel tut-kii tekniikkaa, jonka avulla yhteen muistisoluun voi-daan tallentaa neljä bittiä kerrallaan.

PCI EXPRESS × 4Serial ata -liitäntä yltää kuuden gigabitin sekun-tinopeuteen. Nykyiset ssd-levyt kykenisivät suu-rempiinkiin nopeuksiin. Jos ssd-levyistä halutaan kaikki irti, on siirryttävä no-peampaan liitäntään kuten pci expressiin.

Pci expressin etuna on se, että nopeutta voi kas-vattaa käyttämällä saman-aikaisesti useampia pcie-väyliä rinnakkain. Intelin 750 SSD:n käyttämällä neljällä väylällä ylletään noin 32 gigabitin eli noin neljän gigatavun sekunti-nopeuteen – mutta vain, jos käytetään prosessorin, eikä emolevyn piirisarjan pci express -väyliä.

NVM EXPRESSUutta on myös liitäntäpro-tokolla, nvm express eli nvme. Nvme on massa-muistien ahci-liitäntäpro-tokollan seuraaja, joka on tarkoitettu erityisesti pci express -väyläisille ssd-levyille.

Kaikki nykyiset emo-levyt eivät ymmärrä nvme:tä. Osaan nyky-laitteista nvme-tuen saa yksinkertaisesti bios-päi-vityksellä.

Nvme-tuki ei myöskään automaattisesti tarkoita sitä, että emolevy osaisi käyttää pci express -väy-läistä ssd:tä käynnistysle-vynä, vaan bootattavuus on valmistaja- ja emolevy-kohtaista.

Teksti : Ossi Jääskeläinen

Tehokkaampi ssdIntel SSD 750 harppaa pullonkaulaksi muodostuneen serial ata -liitännän ohi suoraan pci express -väylään. Huhtikuussa myyntiin tullut uutuus-ssd on tarkoitettu sekä työasemiin että kuluttajakäyttöön.

”Teollisessa internetissä ei ole kyse mistään erityisen uudesta asiasta – eikä välttämättä edes siitä teollisuudesta.”Ambientian Ville Availa bloggaa 16.4.

Art

tu L

ait

ala

13T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Laadit it-resurssien käyttöä koskevan

säästölistan. Miksi?

Otin yhteyttä valtionvarainministeri Antti Rinteeseen ja ehdotin, että teen suunnitelman informaatioteknologian tehokkaammasta hyödyntämisestä Suo-messa. Hän piti ideaa hyvänä.

Pyysin näkemyksiä 50 kollegaltani eri yliopistoista ja tapasin muun muassa val-tionhallinnon it-asiantuntijoita. Kertyi iso kasa paperia, joista koostin toimen-pidelistan. Säästölaskelmat tulivat siinä sivussa.

Mitä etuja olisi ehdottamillasi julkis-

hallinnon yhteisellä tietokannalla ja

palvelimilla?

Suomessa on yhden ison kaupungin-osan verran ihmisiä, mutta satoja it-jär-jestelmiä. Se on kallista ja turhaa. Kelas-sa ja Verohallinnossa on jo onnistuneesti yhtenäistetty järjestelmiä, mikä on vä-hentänyt byrokratiaa ja lisännyt tehok-kuutta.

Tutkimuksessamme ilmeni, että Kes-ki-Suomessa yhdessä kunnassa it-vastaa-va oli palomestari ja toisessa kunnanjoh-taja. Tällaisissa järjestelyissä on melkoiset riskit.

Eikö isojen, keskitettyjen järjestelmi-

en hankkiminen johda väistämättä

isojen toimittajien ylivaltaan?

Siksi pitäisikin kasvattaa osaamista Suomessa ja ryhtyä rakentamaan suoma-laisia järjestelmiä. Arkkitehtuurin pitää olla sellainen, ettei yksi toimija voi ottaa monopoliasemaa ja yhteistyötä. Pienten yritysten pitää muodostaa isompia koko-naisuuksia, jotta ne ovat uskottavia kil-pailutuksissa.

Miksi tarvitaan pieniä toimijoita?

Ne ovat edistyksellisempiä, ketteräm-piä, edullisempia ja parempia ratkaisuis-saan.

Mitä tarkoitat ”suomalaisten järjes-

telmien” rakentamisella?

Järkevintä olisi, että valtio teettäisi jär-jestelmät omana työnään ja palkkaisi teh-tävään huippuosaajat. Silloin ne perus-tuisivat suomalaiseen lainsäädäntöön, kieleen, käytäntöihin ja tarpeisiin. Sen jälkeen valtiolla olisi myös it-hankinnois-sa tarvittavaa asiantuntemusta. Kelalla näin tehtiin ja se toimi erittäin hyvin.

Löytyykö Suomesta riittävästi osaa-

mista?

Suomessa pystytään rakentamaan no-peasti Rovio, jolla on lähes 200 miljoo-naa asiakasta, tai Supercell, jossa alle 40 ihmistä tekee globaalin liiketoiminnan. Eihän tämä ole mitään. Kohtalaisen pie-ni joukko suomalaiset hallintokäytänteet tuntevia it-asiantuntijoita pystyy teke-mään järjestelmät. Eivät nämä sen kum-mempia teknologioita ole. Edellytykset ovat hyvät, sillä Suomessa on huippu-osaamista nimenomaan kokonaisjärjes-telmien rakentamisessa, muun muassa Linuxin ja Nokian myötä.

Listassa on mainittu, että kansalais-

ten hyvät ict-taidot lisäävät tuotta-

vuutta. Miten?

Jos kaikki suomalaiset osaisivat tehok-kaasti kirjoittaa kymmensormijärjestel-mällä, hakea tietoa ja kommunikoida it-järjestelmien kautta, se lisäisi merkit-tävästi tuottavuutta. Siksi nämä asiat pi-tää opettaa jo alakoulussa. Mikäli kym-

Teksti Mari Heikki lä Kuva Petter i Kivimäki

Pekka Neittaanmäen laskelmien mukaan yhteiskunta voisi säästää jopa kaksi miljardia euroa it-resurssien käyttöä tehostamalla. Miten säästöt saadaan aikaiseksi?

Säästölistan kirjoittaja haastaa hallituksen

PEKKA NEITTAANMÄKI, 63URA Jyväskylän yliopiston informaatiotek-nologian tiedekunnan dekaani 2010-, Agora Centerin johtaja 2000-2009, Jyväskylän yliopiston tietotekniikan professori vuodesta 1988 alkaen, vierailevana tutkijana useissa ulkomaisissa yliopistoissa.KOULUTUS filosofian tohtori, pääaineena matematiikkaHARRASTUKSET maraton, tiedepolitiikka, uudet asiat.

SUORAA PUHETTA

FAKTA

mensormijärjestelmä nopeuttaa ihmisen kirjoittamista joka päivä puoli tuntia, 60 vuodessa säästyisi 11 000 tuntia.

Miksi Suomeen tarvitaan uusi ict-

strategia?

Aina kun hallitus vaihtuu, kehittämis-hankkeet aloitetaan alusta. Tarvitaan pitkäjänteinen, kansallinen kymmenen vuoden ohjelma. Sellaisia on nyt tehty, esimerkiksi Singaporessa ja Etelä-Kore-assa. Toivottavasti pääsemme tekemään ohjelmaa lähikuukausina.

Aiotko jatkaa asian selvittämistä?

Toivottavasti uusi hallitus näkee asi-an tärkeäksi. Listan laatimiseen osal-listuneista professoreista kymmenkun-ta on valmiita sen jatkotyöstämiseen. Miksi valtio ja kunnat eivät hyödyntäi-si uusinta tutkimustietoa suoraan ja te-kisi pitkäaikaisia sopimuksia yliopisto-jen kanssa? ■

14 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

”Keski-Suomessa yhdessä kunnassa it-vastaava oli palomestari ja toisessa kunnanjohtaja.”

YHTEISTYÖTÄ IT-HANKINNOISSA. Pienten yritysten pitää muodostaa isompia kokonai-suuksia, jotta ne ovat uskottavia kilpailutuksissa.

15T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

KOLUMNI

Kirjoittaja on tietokirjailija

ja tutkija.

PETTERI JÄRVINEN

LOKAKUUSSA 2013 F-Secure julkisti Younited-pilvipal-velun. Asiasta kertovan lehdistötiedotteen otsikko oli juhlava: ”Younited haastaa amerikkalaiset pilvipalve-lut”. Tiedotteen lopussa yhtiön tutkimusjohtaja Mik-ko Hyppönen pani itsensä peliin ja hehkutti: ”...on korkea aika tarjota eurooppalainen vaihtoehto, johon kansalliset tiedustelutahot eivät pääse käsiksi”.

Syksyllä 2013 Edward Snowdenin paljastukset olivat vielä tuoreessa muistissa ja turvallisella pilvel-lä näytti olevan selvä markkinarako.

Tämän vuoden helmikuussa F-Secure heitti kui-tenkin pyyhkeen kehään. Yhtiö ilmoitti keskittyvän-sä ydinosaamiseensa ja jättävänsä pilvipalvelut niil-le, joilla ne ovat aiemminkin olleet.

Siis amerikkalaisille.

YOUNITED MYYTIIN, koska se oli pörssiyhtiölle huono bisnes. Käyttäjien kehut tai heidän suuri määrän-sä eivät merkitse mitään, jos riittävän moni ei halua maksaa palvelusta.

Jälkiviisaasti ajatellen tuntuu, että F-Secure toimi hätäisesti. Yhdessä vuodessa mikään yritys ei ehdi tehdä tuotettaan tunnetuksi kansainvälisillä mark-kinoilla. Amerikkalaisten jättien haastamiseen tar-vitaan vuosien kova työ – ja paljon rahaa.

Ilmeisesti F-Securessa huomattiin, että suosittuja amerikkalaisia palveluita vastaan on mahdoton kil-pailla, joten rahaa ei kannattanut polttaa enempää.

Pilvimarkkinoilla käyttäjät ovat tottuneet ilmais-palveluihin, joissa urkinta on osa liikeideaa. Ilmai-sella palvelulla ei voi kilpailla, jos aikoo samalla pitää kiinni eurooppalaisista tietosuojanormeista.

Johtopäätös on masentava, sillä se tarkoittaa, ettei mikään eurooppalainen kuluttajapalvelu tule me-nestymään jatkossakaan. Yhdysvalloilla on pysyvä etulyöntiasema, ja sen avulla säilyy mahdollisuus urkintaan.

SYNCHRONOSS MAKSOI Younitedista 42 miljoonaa eu-roa. Aika hyvin palvelusta, jonka nimeä harva oli koskaan kuullutkaan. Eivätkä Synchronoss ainakaan maksanut brändistä, mutta mistä sitten? Younitedil-la ei ole omia konesaleja ja kiintolevyt ovat halpoja.

Younitedin arvo romahti samalla hetkellä kun pal-velu myytiin. Amerikkalaisessa omistuksessa se ei voi enää ylpeillä olevansa sataprosenttisen turval-

linen eurooppalainen pilvipalvelu. Jatkossa Youni-ted on tavallinen pilvipalvelu, jollaisia mahtuu kol-metoista tusinaan.

Todennäköisesti suuri osa nykyisistä käyttäjistä luopuu palvelusta omistajavaihdoksen seuraukse-na, joten Synchonoss ei liioin maksanut asiakkaista.

NYT SIIRRYTÄÄN salaliittoteorioiden pariin. Entä jos Synchronoss osti Younitedin juuri siksi, ettei sen haluttu menestyvän jatkossakaan?

Synchronoss tarjoaa palveluita mobiilioperaatto-reille, joilla on kohta hallussaan kaikki se data, mikä ennen majaili käyttäjien kiintolevyillä. Younitedin mobiiliversio imaisee puhelimessa olevat kuvat, yh-teystiedot ja tekstiviestit automaattisesti pilveen.

Kaupan jälkeen tämä data on amerikkalaisen lainsäädännön alaista. Vielä tärkeämpää on, ettei data ole eurooppalaisten hallussa.

Onko vain sattumaa, että Synchronoss oli aiem-min nostanut patenttikanteen F-Securea vastaan? Entä miksi NSA:n ex-pääjohtaja Keith Alexander osti Synchronossin osakkeita kymmenillä tuhansilla dolla-reilla vuonna 2008?

Tekikö Synchronoss F-Se-curelle tarjouksen, josta ei voinut – tai ainakaan kannat-tanut – kieltäytyä?

KAIKKI TOIVO ei mene Youni-tedin mukana, onhan meil-lä sentään vuonna 2007 pe-rustettu sveitsiläinen Wuala. Se mainostaa olevansa ”made in Switzerland” ja turvallinen, koska palvelimet sijaitsevat Saksassa ja Ranskassa. Lisäksi kaikki pilveen siirrettävä data sa-lataan jo käyttäjän koneella, joten tietoja ei voi urk-kia pilvestä.

Ai niin, Wualan emoyhtiö LaCie onkin amerik-kalaisen Seagaten omistuksessa. Siitä jokainen voi vetää johtopäätöksensä salauksen turvallisuudesta.

Lopuksi vielä yksi salaliittoteoria: miksei Youni-tedissa ole toimintoa oman tilin sulkemiseksi ja tie-dostojen tuhoamiseksi? Ohjeet tosin luvataan lähet-tää sähköpostilla, jos joku niitä haluaa.

Aivan varmasti haluaa. ■

”ENTÄ JOS SYNCHRONOSS OSTI YOUNITEDIN JUURI SIKSI, ETTEI SEN HALUTTU MENESTYVÄN?”

Pilvet karkaavat rapakon taakse

17T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Teksti Sanna Leskinen Kuvat Karol i ina Paavi lainen

Tero Sarkkisen perustama Rightware on saanut jalan tiukasti autoteollisuuden oven väliin. Yrityksen ohjelmistolla tehdään muun muassa uusien Audien näyttöjen käyttöliittymiä.

Pelaajataustasta on ollut pioneeriyrityksen perustajalle rutkasti hyötyä.

On auton aika

AJAMINEN MUUTTUU. Tero Sarkkisen pe-rustaman Rightwaren käyttöliittymätyökalulla suunnitellaan Audin uusien mallien digi-taalisia mittaristoja. ”Tämä on ensimmäi-nen sukupolvi”, painot-taa Tero Sarkkinen.

18 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Audi TT:n moottori hyrähtää käyn-tiin. Samassa mittaristot ilmesty-vät auton paneelin digitaaliseen näyttöön. Sitten reaaliaikainen opaskartta aukeaa niiden taustalle. Pian mittarit kutistuvat kooltaan ja kartasta tulee suurempi osa nä-

kyviin. Auton ratissa istuu Rightwaren perustaja Tero Sarkkinen. Audi TT:n lcd-näytön käyttöliittymä on toteutettu Rightwaren Kanzi-ohjelmistolla.

Audin vaatimukset Rightwarelle ovat olleet kovat. Näytön on oltava toiminnassa 0,3 sekunnin sisällä au-ton käynnistämisestä. Mittariston neulojen on rea-goitava nopeasti eli päivityttävä 60 ruutua sekunnis-

sa. Ruudulla on näyttävä samanaikaisesti sekä 2d- että 3d-grafiikkaa.

”Ja tämähän ei saa kaatua. Näytön on pysyttävä toi-minnassa parikymmentä tuntia, vaikka kuljettaja teki-si mitä”, sanoo Sarkkinen.

Jatkossa Kanzia on tarkoitus käyttää kaikkien Audin uusien mallien näyttöjen valmistuksessa. Audi ei ole kui-tenkaan Rightwaren ainoa asiakas – tällä hetkellä sen asiakaskuntaan kuuluu 13 autonvalmistajaa.

”Tämä on ensimmäinen sukupolvi”, painottaa Sark-kinen.

Ei riitä, että autonvalmistajien ajatukset siitä, mitä au-tojen näytöissä ja viihdelaitteissa voidaan tehdä, muut-tuvat. Auton ostajien on vielä hyväksyttävä muutokset.

19T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

”Näytön näkymästä tehdään mahdollisimman luonnollinen. Kuljettajan huomio ei saa herpaan-tua ajamisesta.”

Audin syliin sattuman kauttaRightwaren juuret ovat pelialalla. Yrityksen käyt-töliittymätoiminta ja mobiililaitteiden suoritusky-kyä mittaavat ohjelmistot irrotettiin Futuremarkista vuonna 2009. Sarkkinen työskenteli tuolloin Futu-remarkin toimitusjohtajana. Vuonna 1997 perus-tettu Futuremark tunnetaan juuri tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten suorituskykyä mittaavis-ta benchmark-tuotteistaan.

Yhteistyö Audin kanssa oli alkanut jo aiemmin, vuonna 2007. Nvidia, jonka Tegra-järjestelmäpiire-jä käytetään yleisesti autoteollisuudessa, oli Futu-remarkin asiakas. Nvidialta otettiin yhteyttä Sark-kiseen, sillä Audi halusi isoille messuille demon futuristisesta mittaristosta.

Joskus sattuman tarjoamaan mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Suomalaisyritys teki messuesi-tyksellä vaikutukseen Audiin ja messudemo poiki ratkaisevan tapaamisen.

”Olin valmistautunut myymään idean digitaali-sesta mittaristosta. Se ei ollut tarpeen. Audilta ky-syttiin pystymmekö tekemään sen, mitä lupaamme.” Audin kontakti sanoi haluavansa tehdä yhteistyötä ja lupasi sanansa pitävän, vaikka sopimusta ei vielä ollut allekirjoitettu.

Kanzi-työkalun tuotekehitys alkoi ja yhteistyö Audin kanssa oli tiivistä.

”Matkan varrella oli monta pistettä, joissa päätet-

tiin, jatketaanko yhteistyötä.”Kanzi läpäisi Audin seulan.”Monet pääsevät tekemään demoja. Mutta har-

va yritys pääsee tuotantovaiheeseen”, Sarkkiselle sa-nottiin Audilla, kun Audi lopulta oli hyväksynyt mit-tariston uusiin automalleihinsa.

Audi on liiketoimintaansa autoteollisuudessa kasvattavalle suomalaisyritykselle erittäin hyvä re-ferenssi. Se saa muutkin kiinnostumaan Rightwa-resta.

Älypuhelimet piti hylätäRightwaren tulevaisuus näyttää nyt valoisalle. Yri-tyksen lyhyellä taipaleella on kuitenkin jo koettu iso suunnanmuutos. Kun Rightware perustettiin kuu-si vuotta sitten, sen liiketoiminnan kivijalaksi valit-tiin Android-puhelinten ja tablettien käyttöliittymi-en kehittäminen.

Vuonna 2011 Shanghaihin muuttanut Tero Sark-kinen teki jalkatyötä Aasiassa Rightwaren eteen. Siellä oli yhtiön merkittäviä asiakkaita, kuten Chi-na Telecom, Huawei, LG ja Samsung. Rightwarella oli Kiinassa myös kymmenkunta henkilöä työllistä-vä yksikkö, vaikka valtaosa tuotekehityksestä tehtiin edelleen Suomessa. Näytti siltä, että älypuhelinmaa-ilman keskus oli siirtynyt Aasiaan.

Sarkkinen teki parhaansa oppiakseen jättiläisvalti-on tavoille. Hän opetteli mandariinikiinaa niin, että osasi tilata taksin ja ruokaa paikallisella kielellä. Hän investoi silloiseen strategiaan paljon.

”Aasiassa kului kaksi vuotta elämääni – ja perhe-elämääni. Ryynäsin todella paljon sen eteen.”

TERO SARKKINEN, 41KOULUTUS KTM, Helsingin kauppakor-keakoulu. Executive Program for Growing Companies, Stanford University, 2006–07. URA Rightware, benchmark-liiketoiminnan johtaja 2014–, Yhdysvaltain-liiketoiminnan vetäjä 2013–2014, toimitusjoh-taja 2009–2012. Future-mark, toimitusjohtaja 2007–2010, myynnin ja markkinoinnin joh-taja 1999–2007. Elisa, verkkokaupan johtaja 1998–1999.PERHE 2 lastaHARRASTUKSET Juokseminen, kunto-sali, autourheilu

FAKTA

1998 1999 2000

YHDYSVALLOISTA KIINAAN JA TAKAISIN

Tero Sarkkinen vetää Elisan ensimmäistä

verkkokauppahanketta ja valmistuu kauppa-tieteiden maisteriksi Helsingin kauppakor-

keakoulusta.

Sarkkinen lähtee Futuremarkiin

vetämään myyntiä ja markkinointia.

Sarkkinen muuttaa Yhdysvaltoihin ja

onnistuu saamaan Futuremarkin ensim-mäisiksi asiakkaiksi

Intelin ja Nvidian.

Sarkkinen opis-kelee Stanfordin yliopiston kasvu-yritysohjelmassa

Sarkkinen nimitetään Futuremarkin toimi-

tusjohtajaksi ja palaa Suomeen. Yhteistyö

Audin kanssa ja Kanzi-työkalun tuotekehitys

alkavat.

Sarkkinen perustaa Rightwaren, joka ostaa Futuremarkin mobiili-

liiketoiminnan mukaan lukien Kanzi-työkalun.

Inventure ja Nexit Ventures sijoittavat Rightwareen kolme

miljoonaa euroa.

2006 2007 2009

20 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Androidin käyttöliittymät kuitenkin paranivat, sa-moin kuin työkalut, joilla niitä suunniteltiin. Lisäksi hintakilpailu tiukentui kiinalaisvalmistajien myötä.

”Vaikka Yhdysvallat on haastava markkina, on Aa-sia vielä kovempi. Siellä on paljon kopiointimentali-teettia. Paikallisissa yrityksissä katsotaan, mitä muu-alla on keksitty ja sitten koitetaan valmistaa jotain samanlaista paljon edullisemmin. Laatu on sitten usein huomattavasti heikompi”, kuvailee Sarkkinen.

Älypuhelinstrategia piti lopulta hylätä. Vuonna 2013 tehty suunnanmuutos oli Sarkkisen mielestä kuitenkin fiksu siirto.

”Hyväksyimme, ettemme rakenna älypuhelinten käyttöliittymien varaan bisnestä.”

Rightware kasvaa sijoittajien varassaFuturemarkin parin työntekijän Kanzi-innovointi-projektista kasvoi Rightwaren tällä hetkellä tärkeintä liiketoimintaa. Viime vuonna Rightwaren käyttöliit-tymäbisnes oli jo suurempaa kuin mobiililaitteiden benchmark-liiketoiminta. Tänä vuonna käyttöliit-tymäbisnes on Sarkkisen mukaan kolme–neljä ker-taa suurempaa.

Kun Rightware perustettiin vuonna 2009, sopi-mus Audin kanssa oli jo tehty. Autojen näyttöjen käyttöliittymien kehitys vaati kuitenkin panostusta, johon Futuremarkilla ei ollut varaa.

Sarkkinen onnistui vakuuttamaan kotimaiset pää-omasijoitusyhtiöt Inventuren ja Nexit Venturesin si-joittamaan Rightwareen perustamisvaiheessa kol-me miljoonaa euroa. Se oli iso summa toimintansa vasta aloittaneelle yritykselle – summa, josta moni

startup-yrityksen perustaja vain haaveilee. ”Meillä oli hyvä tarina. Futuremarkista irrotet-

tiin lupaava osa liiketoimintaa. Yritystä kehittämään pestattiin kokenut tiimi”, kommentoi Tero Sarkki-nen Tietokone-lehden haastattelussa vuonna 2011. Sarkkinen itse ja Futuremark yrityksenä olivat tut-tuja sijoittajille jo entuudestaan.

Audi ei ole ainoa Rightwaren asiakas. Kanzi on käytössä useiden autovalmistajien lisäksi muun mu-assa monilla alan järjestelmätoimittajilla ja puolijoh-deyrityksillä. Kiinnostus autojen uudenlaisiin käyt-töliittymiin on kovaa.

”Markkina käy kuumana”, sanoo Sarkkinen. Tar-jolla on hänen mukaansa sekä Kanzia vastaavia että sitä yksinkertaisempia työkaluja.

Asiakkaista on pidettävä tiukasti kiinni. Nimien kirjoittaminen paperiin vaikkapa autonvalmistajan kanssa ei vielä takaa Rightwarelle riittävästi tuloja.

”Vaikka sopimus on tehty, se ei velvoita valmista-jaa käyttämään Kanzia tuotannossa.”

Autonvalmistaja voi lähteä uuden, sen näkökul-masta mielenkiintoisemman tuotteen kelkkaan.

”MONET PÄÄSEVÄT TEKEMÄÄN DEMOJA AUDILLE. MUTTA HARVA YRITYS PÄÄSEE TUOTANTOVAIHEESEEN.”

Sarkkinen muuttaa Kiinan Shanghaihin.

Siellä ja muissa Aasian maissa oli Rightwaren merkittäviä asiakkaita:

China Telecom, Huawei, ZTE ja Samsung.

Rightware luopuu älypuhelinstrategias-taan. Sarkkinen palaa

Suomeen ja vastaa Rightwaren liiketoi-minnasta Yhdysval-

loissa.

Sarkkinen ottaa vas-tuulleen Rightwaren benchmark-liiketoi-minnan. Futuremark myydään yhdysval-

talaiselle United Laboratoriesille.

2011 2013 2014

NYT KOTIKENTÄLLÄ. Tero Sarkkinen on viimeisen viidentois-ta vuoden aikana työskennellyt niin Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin.

21T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Kanzin tuoma liikevaihto koostuu työkalun li-senssimaksuista, ammattilaisille suunnatuista pal-veluista kuten koulutuksesta sekä kappalekohtaisista rojalteista. Sijoittajien merkitys voimakkaasti tuote-kehitykseen panostavassa Rightwaressa on tässä vai-heessa keskeinen.

”Toimimme nyt sijoittajien rahojen varassa. Tuo-tekehitys on pitkäjänteistä toimintaa. Sillä tavoin se myös kantaa pidemmälle.”

Mutta miksi autojen näytöt kehittyvät huimin harppauksin juuri nyt?

”Lähtölaukauksen antoi ensimmäinen iPhone, kun se lanseerattiin”, väittää Tero Sarkkinen.

Mobiiliin internetiin ja kosketuskäyttöliittymiin tottuneet kuluttajat odottavat entistä enemmän myös autojensa näytöiltä.

”Asiakkaiden ymmärrys siitä, mitä voidaan teh-dä, kasvaa.”

Samalla myös työkalua kehitetään. Kanzin en-simmäinen versio vaati, että sen käyttäjä tilasi myös muutaman päivän koulutuspaketin. Toisin on uu-simman version kanssa.

”Nyt käyttöliittymästä voi tehdä Kanzin avulla viidessä minuutissa proton.”

On selvää, että Rightware ei halua rajata käyttö-liittymäbisnestään pelkästään autoihin.

Yrityksen slogan kuuluu: ”Any screen, anywhe-re”. Yrityksen työmaata ovat näytöt autojen lisäksi mitä mielikuvituksellisimmissa paikoissa, kuten luk-susjahdeissa tai sairaaloiden laitteissa.

Paikallinen amerikkalainenAasian-vuosien lisäksi Sarkkisella on takanaan toi-nenkin tärkeä ulkomaanjakso. Hän muutti Yhdys-valtoihin vuonna 2000 työskenneltyään vuoden Futuremarkin myynnistä ja markkinoinnista vas-

taavana johtajana. Asiakkaisiin oli vaikea pitää yh-teyttä kymmenen tunnin aikaeron takia.

”Yrityksemme oli ihmeellinen paja kaukaises-sa Suomessa. Kukaan ei Yhdysvalloisssa tuntenut meitä”, muistelee Sarkkinen.

”Liikevaihtoa ei ollut ja kulut olivat hurjat. Mie-timme, onko meillä enää edes varaa paluumatkan lentolippuun.”

Futuremarkissa vaikutti henkilö, jolla on ollut Sarkkisen uran kannalta ratkaiseva merkitys. Hän on Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilas-maa, joka työskenteli tuolloin Futuremarkin halli-tuksen puheenjohtajana.

”Kun laskeudut, etsi Intelin pääkonttori. Pystytä teltta sen eteen, äläkä lähde ennen kuin olet saanut tilauksen”, kehotti Siilasmaa muuttoaan valmistel-lutta Sarkkista.

Sarkkinen teki työtä käskettyä ja otti heti muutet-tuaan yhteyttä kontaktiinsa Intelillä.

”Olen nyt paikallinen”, Sarkkinen sanoi ja kertoi aloittaneensa tehdä töitä Yhdysvalloissa.

”Te olette tosissanne”, vastasi Intelin kontakti. Aiemmin yhteistyö oli ollut teknistä tiedonvälitys-

tä. Intelistä ja Nvidiasta tuli Futuremarkin ensim-

”ETSI INTELIN PÄÄKONTTORI. PYSTYTÄ TELTTA SEN ETEEN, ÄLÄKÄ LÄHDE ENNEN KUIN OLET SAANUT TILAUKSEN”, NEUVOI RISTO SIILASMAA.

SIEMEN PELITEOLLISUU-DESTA. Rightwarea ei olisi ilman suomalaista peliteollisuutta. Kanzin 3d-työkalu oli alun perin suunniteltu peligrafii-koiden tuottamiseen.

KAIKKIEN KAVERI. Rightwaren asiakkaana on Audin lisäksi yli kymmenen muutakin autonvalmistajaa. Yri-tyksella on kymmenen prosentin markkina-osuus autoteollisuuden diginäytöissä.

22 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

mäisiä maksavia asiakkaita. Sarkkinen onnistui nostamaan Futuremarkin

vuodessa tappiollisesta kannattavaksi yritykseksi. Lisäksi hänen vastuullaan oli laajentaa yrityksen asiakaskuntaa pc-valmistajista matkapuhelinten val-mistajiin. Ei se helppoa ollut.

”Kutsuimme itseämme nimellä cardiac team eli sydänkohtausta hoitava tiimi. Juuri kun yritys oli saamassa sydänkohtauksen, saimme ison asiak-kaan.”

Työ tuotti tulosta. Futuremarkin tärkeimpiin asi-akkaisiin kuuluivat muun muassa Intel, Microsoft, Samsung, Apple ja AMD. Viime vuonna Future-mark myytiin yhdysvaltalaiselle United Laboratorie-sille. Tuotekehitys Espoossa kuitenkin jatkuu edel-leen.

”Olemme Remedyn lapsenlapsia”Espoossa pääkonttoriaan pitävän Rightwaren pal-veluksessa on nyt 55 työntekijää ja he edustavat yli kymmentä kansallisuutta. Yksi pullonkaula on 3d-graafikoiden löytäminen, sillä heistä kilpailee moni muukin yritys – esimerkiksi peliyritykset.

”Rekrytointiprosessi on menestystekijä”, uskoo Sarkkinen.

Hän kuitenkin kertoo, että aluksi asiantuntijoita oli vaikea löytää ja Rightware etsi heitä monen rek-rytointialan yrityksen avulla. Tulokset eivät kuiten-kaan vakuuttaneet ja piti keksiä jotain muuta.

”Sitten headhunter yritti rekrytä meikäläistä. Myyntipuhe oli niin humoristinen, että otimme hä-net hommiin”, myhäilee Sarkkinen.

Sarkkisen omalla vastuulla on nyt benchmark-bis-

nes. Ei hän silti täysin malta pysyä erossa Rightwa-ren Kanzi-liiketoiminnasta.

”Olen itse mieluummin etulinjassa sähläävä kuin takahuoneessa helmitaulua räpläävä”, hän vitsailee.

Rightwarea ei olisi ilman suomalaista peliteolli-suutta. Kanzin 3d-työkalu oli alun perin suunniteltu peligrafiikoiden tuottamiseen. Futuremarkin perus-tajiin kuului demoskenessä nimeä saaneen Future

Crew’n aktiiveja. Osa heistä jatkoi uraansa konsoli-pelejä kehittäneellä Remedy Entertainmentilla. Yksi Remedyn perustajista, CTO Markus Mäki työsken-teli vuosia Futuremarkin hallituksessa.

”Olemme Remedyn lapsenlapsia”, nauraa Sark-kinen.

Pelaajatausta on hänellä itselläänkin.”Olin ajautumassa ohjelmoijaksi Commodore

64:n aikaan. Ohjelmointi oli toki erilaista kuin ny-kyään. Kokemus kuitenkin auttaa ymmärtämään ohjelmoijien haasteita. Bugin löytäminen on inten-siivistä työtä.”

Kun Rightwarella on tärkeä lanseeraus, ei auta kuin odottaa, että ohjelmoijat saavat työnsä valmiik-si. Joskus ratkaisu on löytynyt yön tunneilla ennen aamun deadlinea.

”Jalan taputtaminen selän takana ei auta.” ■

”OLIN AJAUTUMASSA OHJELMOIJAKSI COMMODORE 64:N AIKAAN. ”

Kuvausauto: Audi TT 2015, Audi Center Espoo.

Autamme ammattilaisia menestymään.

mediamyynti.talentum.fi

Autan sinua löytämään liiketoimintasi kannalta tärkeimmät päättäjät ja kontaktit. Terävästi kohdistaen, ilman hukkakontakteja. Sinun tarvitsee vain kertoa mitä ja keitä haluat tavoittaa, minä hoidan loput.

En myy sinulle mediatilaa

myyn sinulle menestystä.

Tuomas Korhonenmyyntiryhmäpäällikkö

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 524

Lapsi yskii ja niiskuttaa, flunssaa on jatkunut jo viikon ajan. Sitten pikkuinen vie käden kor-valleen ja laittaa silmänsä kiinni. Vanhemman mieleen herää epäilys: joko taas? Edellisestä korvatulehduksesta on vain kuukausi. Pitäisi-kö lähteä lääkäriin? Mutta lääkärissä käymi-

nen tietää rahan ja ajan menoa. Lisäksi se väsyttää flunssan uuvuttamaa lasta entisestään.

Otometrin korvatulehdusmittari tarjoaa auttavan käden levottomille vanhemmille. Se mittaa tärykalvon liikkeitä. Jos tärykalvo ei liiku normaalisti, on syytä mennä lääkärin diagnosoitavaksi.

Kempeleläinen Otometri on yksi esimerkki nuorista suo-malaisista terveysteknologian yrityksistä, joilta odotetaan

Teksti Sanna Leskinen Kuvat Ant t i Mannermaa

Oman terveydentilan mittaaminen on yhä suositumpaa. Mutta voivatko esimerkiksi vakavista sairauksista toipuvat hyötyä terveysteknologian kehityksestä?

Tutustuimme neljään suomalaisyritykseen, jotka antavat mittaamisen työvälineet potilaan käyttöön.

MINÄ MITTAAN

ITSE

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 25

paljon. Potilaan ja koko perheen ajan ja vaivan sääs-tämisen lisäksi se voi säästää yhteiskunnan varoja, jos sen avulla voidaan vähentää turhia käyntejä ter-veyskeskuslääkäreillä.

Terveysteknologialla ylipäätään menee nyt lujaa. Viime vuonna terveysteknologian osuus Suomen hiipuvasta huipputeknologian viennistä oli lähes puolet, 1,8 miljardia euroa. Alan tuotannosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä vientimaita ovat Yhdysvallat, Saksa ja Kiina.

Alalla toimii Terveysteknologian Liiton Fihtan mukaan 400 yritystä ja noin 10 000 työntekijää. Suurimmat yritykset ovat 900 työntekijän Planmeca sekä GE Health, joka työllistää Suomessa 700 hen-kilöä. Terveysteknologian alaan kuuluvien yritysten valmistamien tuotteiden kirjo on laaja: potilaiden monitorointilaitteita, röntgen- ja kuvantamislaittei-ta, hammashoidon laitteita, diagnostiikkalaitteita sekä terveydenhuollon kalusteita.

Terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tar-koitettuja laitteita valmistavien suomalaisyritysten rinnalle on viime vuosina noussut pienempiä, ku-luttajamarkkinoille tähtääviä yrityksiä.

Tutustuimme neljään tällaiseen kotimaiseen ter-veysteknologian yritykseen, jotka valmistavat poti-laan omaan käyttöön tarkoitettuja laitteita ja palve-luita. Kerromme niistä seuraavilla sivuilla.

Nyt tehdään pilottiprojektejaMiksi terveysteknologia nousee juuri nyt? Tervey-denhuollon säästöpaineet kasvavat. Ikääntyvien kansalaisten pelätään nostavan julkisen terveyden-huollon kustannukset tasolle, joihin yhteiskunnal-la ei ole varaa. Älypuhelimet, pilvipalvelut, senso-rit ja kehittyneet laskentateknologiat ovat tehneet mahdolliseksi älykkäiden, terveysdataa hyödyntävi-en tuotteiden ja palveluiden rakentamisen kohtuul-lisen pienin kustannuksin.

Samaan aikaan ihmisillä on käytettävissään yhä enemmän mittausdataa omasta terveydestään. Mo-net ovat tottuneet mittaamaan urheilusuorituksiaan älypuhelinten ilmaisilla liikuntasovelluksilla. Myös aktiivisuusmittarit ranteissa ovat arkipäivää, ja jot-kut suomalaiset työnantajat tarjoavat niitä työnte-

kijöilleen esimerkiksi osana yrityksen liikuntaoh-jelmaa.

Lisätään haastetta. Voisiko potilas hoitaa osan ny-kyään terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla tehtävis-tä mittauksista itse?

Otometrillä uskotaan, että potilaan itse keräämäs-tä tiedosta on hyötyä niin potilaan kuin julkisen ter-veydenhuollonkin näkökulmasta. Tarkoituksena on seurata, voidaanko kotimittauksen avulla vähentää julkisen terveydenhuollon kustannuksia.

Otometrin ja julkisen terveydenhuollon yhteistyö kuvaa hyvin potilaan itsemittaamisen hyödyntämis-tä Suomessa tällä hetkellä. Yhtiön korvatulehdus-mittareita on jaettu satoihin perheisiin. Kyseessä on kokeilu, ei pysyväksi valittu käytäntö.

Tällä hetkellä Otometrin kaltaiset nuoret yrityk-set tekevät julkisen terveydenhuollon kanssa pilotti-projekteja, joiden jatkuvuutta ostaja eli julkinen sek-tori ei takaa. Toisaalta päätöksen tekeminen siitä, mitä laitetta tai palvelua kunkin potilasryhmän pal-velussa hyödynnetään, ei ole helppo. Entä jos nuori yritys päättää vaihtaa tuottoisammalle alalle tai me-nee konkurssiin?

Jatkuvuuden puute on huono asia myös potilai-den näkökulmasta. Esimerkiksi sairaalasta kotiin päässeet, pitkistä syöpähoidoista toipuvat potilaat eivät voi olla varmoja siitä, että he voivat käyttää tutuksi tullutta laitetta ja käyttöliittymää vuosien-kin päästä.

Vielä suurempi haaste on se, että tiedot eivät kulje tietojärjestelmien välillä. Vaikkapa kesämök-kikunnassa äkillisen sairaskohtauksen saavan kan-salaisen potilastiedot eivät kulje hänen mukanaan työterveyshuollosta paikalliseen terveyskeskukseen – ellei hän sitten itse ole ollut huomattavan aktii-vinen ja tallentanut mukaansa potilastietonsa eri lähteistä.

Tekniikkaevankelista antaa vallan potilaalleKiihkeimmät terveysteknologian puolestapuhujat uskovat meidän olevan vasta alussa. Terveysteknolo-gian uskotaan mullistavan terveydenhuollon samal-la tavoin kuin Netflix mullisti television katselun.

Yksi tunnetuimista terveydenhuollon vallanku-

”AJATUS LÄHTI LÄÄKÄRIEN TURHAUTUMISESTA SIIHEN, ETTÄ POTILAITA KUOLEE KÄSIIN ESIMERKIKSI LEIKKAUKSEN JÄLKEEN, KOSKA JÄLKISEURANNASSA ON PULLONKAULOJA.”

Toni Kaikkonen, Medieta

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 526

moukseksi tituleeratun muutoksen evankelistois-ta on yhdysvaltalainen sydäntautilääkäri ja tietokir-jailija Eric Topol. Hän kävi Suomessa puhumassa Finlandia-talon täydelle salille Sitran ja Kelan ter-veydenhuoltoalan tulevaisuutta visioivassa tilaisuu-dessa vuonna 2013.

Topolin teesit ovat kärjekkään yksinkertaisia. Hä-nen mukaansa tulevaisuudessa terveydenhuolto on yksilöllistä, jatkuvaan reaaliaikaiseen dataan perus-tuvaa täsmähoitoa. Yhden datapisteen sijaan esi-merkiksi lääkityksen vaikuttavuuden seuranta voi perustua reaaliaikaiseen mittaamiseen, potilaan itse kotioloissa tekemänä. Tiedon tuottaa potilas, eikä sitä enää kerää lääkäri vastaanotollaan.

Eric Topolin visiossa potilas on pääosassa. Potilas myös omistaa häntä koskevat tiedot, ja hän voi kä-sitellä niitä itse.

Kärjekkäimmän väitteen Topol esitti Helsingissä sanoessaan, että nykyisen kaltaisia sairaaloita ei tu-levaisuudessa tarvita.

Topolin teesit vaativat toteutuakseen perusta-vanlaatuista muutosta potilaan ja lääkärin välises-sä suhteessa sekä siinä, miten tieto kulkee potilaal-ta lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle. Tähän saumaan iskee suomalainen startup-yritys Netmedi, joka tarjoaa digitaalista päiväkirjaa potilaan ja hoito-henkilökunnan väliseen viestintään esimerkiksi syö-pähoitojen yhteydessä.

Tulosten tulkinta ratkaiseeEric Topolin teesien toteutuminen vaatii myös ke-hittyneitä ja kohtuuhintaisia laitteita kuluttajakäyt-töön. Yksi tällaisista laitteista on Yhdysvalloissa kehitetty Scanadu Scout. Taskuun mahtuva laite painetaan otsaa vasten ja sen sensorit mittaavat muun muassa sydämen sykkeen, verenpaineen, ve-ren happipitoisuuden sekä ekg:n. Tulokset se näyt-tää bluetoothin avulla älypuhelimen käyttöliitty-mässä.

Scanadun kaltaiset laitteet voisivat säästää kus-tannuksia myös paikoissa, joissa lääkäreistä ja mit-tauslaitteista on kovin pula, kuten kehitysmaissa ja kriisialueilla.

Scanadu keräsi vuonna 2013 Indiegogo-joukko-

rahoituspalvelussa ennätyssumman, lähes 1,7 mil-joonaa dollaria. Laitetta on toimitettu joukkorahoi-tuskampanjaan osallistuneille. Kauppojen hyllylle Scanadua ei kuitenkaan vielä ole saatu, sillä se odot-taa Yhdysvaltain lääkintäviranomaisen FDA:n hy-väksyntää.

Mittauksen rinnalle nousee yhä vahvemmin tu-losten tulkinta. Osa laitteista osaa jo antaa suosi-tuksia käyttäjälleen. Jokaisen omalle vastuulle jää kuitenkin punnita, milloin on syytä levätä ja milloin lähteä lääkäriin.

Suomalainen Medieta-rannelaite kertoo vaaran merkeistä esimerkiksi suuren leikkauksen jälkeen. Ison urheilukellon kokoinen, vielä tuotekehitysvai-heessa oleva laite mittaa käyttäjän verenpainetta, sy-kettä, hengitystaajuutta, veren happipitoisuutta ja

VOIDAANKO KOTIMITTAUKSEN AVULLA VÄHENTÄÄ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA?

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 27

ruumiinlämpöä. Sillä voidaan ehkä pelastaa ihmis-henkiä – mutta vain jos sen tarjoamia tuloksia tulki-taan oikein ja reagoidaan niiden mukaisesti.

Mitä haluat kertoa itsestäsi?Jaolle tulevat myös vakuutusyhtiöt, jotka haluavat asiakkaidensa pysyvän terveinä.

Yhdysvalloissa toimiva henkivakuutusyhtiö John Hancock ilmoitti vastikään niiden asiakkaidensa saavan vakuutusmaksuistaan alennusta, jotka käyt-tävät Fitbit-aktiivisuusranneketta. Yhtiö tarjoaa ran-nekkeen ilmaiseksi sen ohjelmaan sitoutuville asiak-kailleen. Porkkanaksi itseä koskevan mittausdatan jakamiseen vakuutusyhtiö tarjoaa asiakkailleen myös palkintoja, kuten lahjakortteja.

Vakuutusyhtiön kehittämä logiikka muistuttaa lentopisteiden keräämistä. Vakuutuksen ottaja voi

saada pisteitä liikunnan harrastamisen lisäksi mui-den terveellisten elämäntapojen noudattamisesta, kuten terveystarkastuksissa käymisestä sekä tupa-koimattomuudesta. Mitä enemmän pisteitä kertyy, sitä korkeammalle tasolle asiakkuus nousee ja sitä suurempia etuja voi saada.

Mutta ei riitä, että tason saavuttaa kerran, se on ansaittava joka vuosi.

Isompi kysymys on asiakastietojen yksityisyys. Kuinka varmistetaan se, että asiakkaiden tietoja ei jaeta heidän tahtomattaan tai varasteta?

Henkivakuutusyhtiöt toki saavat vakuutusotta-jilta terveystietoja muutenkin. Erona kuitenkin on se, että nyt asiakkaiden seuranta on jatkuvaa ja re-aaliaikaista.

Ovatko terveysdataamme himoitsevien osapuol-ten tarjoamat porkkanat riittävän suuria? ■

”APPLE EI NÄE DATAASI”KUN APPLE julkisti maaliskuussa Apple Wat-chin ja uuden Macbookin, samalla julkistettu Applen ResearchKit jäi vähemmälle huomiol-le. Se voi kuitenkin mullistaa lääketieteellisen tutkimuksen.

Alustan päälle voi rakentaa sovelluksia koehenkilöiden tutkimista varten. Näiden sovellusten avulla voidaan myös rekrytoida osallistujia esimerkiksi lääketieteellisiin tut-kimuksiin. Potentiaalisia tutkimuskohteita ovat esimerkiksi syövät, astma, diabetes ja Parkinsonin tauti.

ResearchKit lupaa paljon. Lääketieteen tutkimuksiin ei ole helppo löytää suurta joukkoa koehenkilöitä. Helposti ladattavan ja käytettävän ResearchKitin pohjalle tehdyn sovelluksen avulla koehenkilöiden rekrytointi voi myös olla hyvin nopeaa. Esimerkiksi Stanfordin yliopiston tekemä ja Research-Kitilla toteutettu, sydän- ja verenkiertoeli-

mistön tilaa selvittävä tutkimus keräsi alle vuorokaudessa 11 000 osallistujaa.

Tutkijoiden ei tarvitse odottaa päiviä tai viikkoja osallistujien itse tuottamaa infor-maatiota. Datan voi saada lähes reaaliajas-sa. Myös tutkimusten maantieteellinen edustavuus voisi parantua, kun esimerkiksi maaseudulla asuvat olisi helpompi tavoittaa.

ALUSTAAN LIITTYY kuitenkin monia eettisiä ja tutkimusten edustavuuteen liittyviä kysy-myksiä. Vääristyykö tutkimusten otos, kun vain pienellä joukolla maailman väestöstä on iPhone? Miten voidaan varmistaa se, että koehenkilöt ovat esimerkiksi ikänsä puolesta soveltuvia tutkimuksen kannalta? Tietävätkö osallistujat varmasti tutkimuk-seen liittyvistä riskeistä, kun niistä ei ole kerrottu kasvokkain?

Suuria kysymyksiä liittyy myös osallis-

tujien yksityisyyden suojaan. Apple lupaa, että se ei pääse käsiksi tutkimusdataan. Mutta vaaditaanko tutkijoita anonymisoi-maan osallistujia koskeva tieto vai voidaanko koehenkilöt identifioida?

Yleensä koehenkilöiltä kerättyä dataa ei ole jaettu muiden kanssa. Entä jos tutki-musryhmä päättää myydä sen vaikka lääke-yhtiölle? Se ei tietenkään ole ongelma, jos koehenkilöt ovat antaneet suostumuksensa. Mutta ymmärtävätkö he varmasti mihin ovat silloin suostuneet?

Osallistujat saattavat myös unohtaa, että heidän terveydentilaansa seurataan jatkuvas-ti sovelluksen avulla. Pitäisikö suostumusta kysyä uudelleen esimerkiksi vuoden välein?

Jälleen kerran tekniikan kehitys vaatii sekä eettistä pohdintaa että lainsäädännön kehittämistä.

Sanna Leskinen

“KÄYTTÄJÄ VOI YKSILÖIDÄ HOIDON OMAN MITTAUSDATAN PERUSTEELLA. SE VIE HOITOA ENNAKOIVAAN SUUNTAAN.”

Krist ian Ranta , Mendor.

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 528

USEAN MILJOONAN liikevaihtoon yltävä Mendor on suomalaisen terveysteknologian suurimpia lupauk-sia. Yhtiön markkinarako on jättimäinen: maailman sadat miljoonat diabeetikot. Pelkästään Suomessa diabeteksen hoidon suorat kustannukset ovat 1,8 miljardia euroa vuodessa.

Mendorin tuotteita ovat digitaaliset verensokerin mittarit ja niihin liittyvä pilvipalvelu. Yhtiön tarina alkoi vuonna 2006 ideasta luoda kätevä ja huomio-ta herättämätön mittari, joka kytkeytyy tietokonee-seen. Vuonna 2010 Discreet-mittari sai myyntilu-van, ja sitä myydään Euroopassa ja Kiinassa.

Nyt myyntiin on tullut uusin versio, Mendor One -mittari.

”Se on diabeteksen hoidon kokonaisvaltainen mobiiliratkaisu. Olemme todella innoissamme, kos-ka käyttäjä voi yksilöidä hoidon oman mittausdatan perusteella. Se vie hoitoa ennakoivaan suuntaan”, toimitusjohtaja Kristian Ranta kertoo.

DIABETES ON monimutkainen sairaus, jonka luon-ne vaihtelee ihmisestä toiseen. Mittarilla käyttä-jä voi määritellä yksilöllisiä hoitotavoitteita riippu-en esimerkiksi omasta insuliinivasteesta, aterioista ja nukkumisesta.

Uudella mittarilla jokainen mittaustulos menee pil-veen automaattisesti mobiilidataverkon kautta. Kaik-ki tietoliikenne on salattua. Käyttäjä näkee käyttö-liittymästä tietonsa mobiililaitteella tai tietokoneella.

Itse mittaus perustuu jo 1960-luvulla keksittyyn ilmiöön, glukoosioksidaasiin, jolla voidaan päätel-lä veren glukoosipitoisuus mittaliuskalle tiputetus-ta veritipasta.

”Tieteellisintä ja innovatiivisinta on data-analy-tiikka”, Ranta sanoo.

Dataa jalostetaan pilvessä hyödyntämällä big data -analytiikan työkaluja. Mendor on itse esimerkik-

si patentoinut algoritmin, joka analysoi glukoosida-tan vaihteluita.

Pilvialusta on myös klinikoille myytävä itsenäi-nen tuote. Sen ja mittarin tuotekehitystä Mendor on tehnyt Tampereen kaupungin lääkärien kans-sa. Pilvi alustaa kaupunki on käyttänyt jo vuodesta 2013. Oleellista alustassa on käyttäjän turvallinen viestintä lääkärin ja hoitajan kanssa.

”Kilpailijoista kukaan ei ole rakentanut hoidon kommunikaatiota. Se on meille erottumistekijä ja ratkaisee eniten hoidollisia ongelmia.”

HOITAVA KLINIKKA näkee tosiajassa potilaskohtaisen tilanteen. Mendorin ratkaisu lähettää hälytyksen, jos potilaan mittaustulokset vaativat lääkärissä käyn-tiä ennen normaalia kontrollikäyntiä.

”On tosi tärkeää, että klinikat voivat kutsua poti-laita ennaltaehkäisevästi. Näin ratkaisumme säästää yhteiskunnan rahaa.”

Viivästynyt hoito voi johtaa moninkertaisesti dia-betesta kalliimpiin lisäsairauksiin, jopa kuoleman-vaaraan.

Kilpailijat eivät Mendoria pelota, sillä pilvialus-ta tukee peräti 25 kilpailijan mittareita. Tulevaisuu-dessa alustaan voidaan lisätä esimerkiksi aktiivisuus-rannekkeet.

EUROOPASSA YHTIÖN tuotteilla on viranomaisten hyväksynnät. Yhdysvaltain lääkintäviranomaisen FDA:n hyväksyntä on tarkoitus hankkia uudelle mittarille vielä tänä vuonna. Pilvialustalla hyväk-syntä jo on.

”Jenkeissä olisi valtavat markkinat, ja ainoat kil-pailijatkin ovat startuppeja”, Ranta sanoo.

Mendorilla on mittareista ja algoritmeista laaja patenttisalkku sekä useita patenttihakemuksia.

Ari Saarelainen

MENDORPERUSTETTU vuonna 2006, pääkonttori HelsingissäTYÖNTEKIJÖITÄ vajaat kolmekymmentäLIIKEVAIHTO 4,5 mil-joonaa euroa (v. 2013)TUOTTEET myynnissä parissakymmenessä maassa verkkokau-poissa ja kumppanien kauttaRAHOITTAJIA Suomen Teollisuussijoitus, Finn-vera, Ilmarinen, Risto Siilasmaa ja Lifeline Ventures

FAKTA

Ku

va

t A

rttu

La

ita

la

PILVIDATA TEHOSTAA DIABETEKSEN HOITOA

DIABETESDATAA PILVEEN. Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta esittelee Mendor One -verensokerimittaria, joka lähettää mittaustulokset 3g-mobiiliver-kossa pilveen.

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 29

ÄLYKÄS KORVAMITTARI Otometri sai alkunsa kym-menkunta vuotta sitten perheenisän kokemuksen seurauksena.

”Olin käynyt taas kerran korvalääkärissä lapsem-me kanssa. Ajelin kohti Kempelettä, kun tuli mie-leen, eikö tulehduksia voisi mitata kotona”, toimi-tusjohtaja Manne Hannula muistelee.

Hannula ryhtyi selvittämään, miten korvatuleh-duksen voisi mitata itse. Hän on toiminut koko työ-uransa lääketieteen tekniikan parissa, tuntee kor-van ja tärykalvon toiminnan sekä alan asiantuntijat.

Oman selvitystyön pohjalta syntyivät patenttiha-kemus, prototyyppi ja lopulta valmis Otometri vuon-na 2010. Se on näennäisen yksinkertainen käsikäyt-töinen mittari, joka kuitenkin perustuu pilvipalvelun taustalla pyörivään neuroverkkolaskentaan.

Tuotekehitys tehtiin Oulun yliopistosairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan kanssa. Mit-tausdataa kerättiin aluksi keinokorvasta, sitten niin sairailta kuin terveiltä lapsilta.

MITTARI NÄYTTÄÄ liikennevaloasteikolla käyttäjälle, onko korva tulehtunut vai ei.

”Mittari perustuu akustisen reflektometrian me-netelmään, jolla voidaan arvioida tärykalvon omi-naisuuksia. Ilmiönä se kuuluu lääkärien perusopin-toihin”, Hannula kertoo.

Jokainen mittaustulos päätyy pilveen käyttäjän ti-lille. Lapsen mittaushistoriaa voi katsella älypuheli-mella tai tietokoneella.

”Historiadata antaa kaikupohjan, kun mennään lääkärille. Silloin ei olla vanhemman hataran muiste-lun varassa, miten oireet ovat kulloinkin kehittyneet.”

OTOMETRIÄ YRITETTIIN myydä alun perin suoraan lop-pukäyttäjille verkkokaupassa ja apteekeissa. Myynti ei kuitenkaan lähtenyt lentoon odotetusti. Sen ansiosta syntyi uusi oivallus: Otometrin pitää olla osa terveydenhuoltoprosessia.

”Reivasimme suuntaa, koska pelkkänä tuote-bisneksenä pärjäisi vain, jos olisi riittävä mark-kinointikoneisto”, Hannula kertoo.

Asiakkuuksia Otometri hakee terveydenhuollos-ta. Oulussa menossa olevissa kokeiluissa kaupun-

ki on hankkinut mittareita vanhemmille lainatta-vaksi. Kokeilut todistavat, että Otometri voi säästää verorahaa.

”Lääkärissä käynnit voivat vähentyä jopa 50 pro-senttia, kun terveydenhuollon ammattilaiset ovat pro-sessissa mukana”, Hannula kertoo tuloksista. Mitta-rin avulla voi myös välttää turhat antibioottikuurit.

PIENI PERHEYHTIÖ tähtää kansainvälisille markkinoil-le. Pelkästään Euroopan markkinoilta voisi syntyä sadan miljoonan euron liikevaihto. Toistaiseksi to-sin edes jälleenmyyntikumppaneita ei ole.

”Olemme ison polun alussa ja olemme menneet hyvin pienillä resursseilla. Kun homma on kerran treenattu Suomessa, seuraava vaihe on skaalautua, tehdä kieliversiot ja saada hoitava henkilökunta tie-toiseksi tuotteestamme esimerkiksi Ruotsissa ja Bri-tanniassa”, Hannula kehittelee.

Ari Saarelainen

”LÄÄKÄRISSÄ KÄYNNIT VOIVAT VÄHENTYÄ JOPA 50 PROSENTTIA.”

Manne Hannula , Otometr i

KORVATULEHDUKSEN ÄLYKÄS LIIKENNEVALO

OTOMETRIPERUSTETTU vuonna 2010, pääkonttori OulussaTYÖNTEKIJÖITÄ viisi osa-aikaista LIIKEVAIHTO noin 30 000 euroa (2013)TUOTE myynnissä Suomessa apteekeissa ja verkkokaupassaPERHEYHTIÖ, pää-omasijoituksia ei ole

KORVASTA DATAA. Otometrin Manne Hannula sai idean korvamittarista lääkärireissulla.

FAKTAV

es

a R

an

ta

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 530

POTILAAN DIGITAALINEN PÄIVÄKIRJANETMEDIN LIIKEIDEANA on keskittää potilaan ja hoito-henkilökunnan viestintä turvalliseen pilvipalveluun. Aaltoes-tarra toimitusjohtaja Lauri Sippolan kan-nettavan kannessa paljastaa yrityksen syntytarinan.

”Alkuvuonna 2012 teimme Aalto-yliopistossa fyysikko Joel Lehikoisen kanssa projekteja tervey-denhuollon digitaalisista ratkaisuista. Huomasim-me, että potilaan yhteydenpito ja hoidon seuranta ovat alkutekijöissään”, Sippola kertoo.

Aaltoes-yrityshautomossa syntyi Kaiku-nimen saanut alusta, jonka pilotti tuotti hyvät tulokset. Vuoden lopussa yritys oli pystyssä viiden perustajan voimin. Vuoden 2013 alussa NetMedi sai ensimmäi-set asiakkaansa, jotka maksavat saas-palvelusta kuu-kausimaksua käytön ja sairaalan koon perusteella.

”POTILAS PITÄÄ ikään kuin digitaalista päiväkirjaa voinnistaan ja kommunikoi hoitohenkilökunnan kanssa, eikä viestintä hajoa sähköposteihin ja puhe-luihin. Henkilökunta taas voi kommunikoida poti-laan kanssa niin, että kaikki osapuolet pystyvät sitä seuraamaan”, Sippola selostaa.

Selainpohjaista Kaiku-ratkaisua voi käyttää niin tietokoneella, älypuhelimella kuin tabletilla. Käyt-töliittymää on hiottu käyttäjien kanssa, jotta se olisi mahdollisimman helppo.

”Perinteisesti helppokäyttöisyys ei ole ollut ter-vey denhuollon tietojärjestelmien vahvuus.”

Tieto ei tyypillisesti myöskään ole strukturoidussa muodossa, kuten Kaiku-alustalla. Paljon tietoa jää myös kirjaamatta, eikä kokonaiskuvaa synny.

HOITOHENKILÖKUNTA NÄKEE NetMedin avulla, miten potilas on voinut esimerkiksi sädehoidon jälkeen. Olennaista on NetMedin kehittämillä algoritmeilla pilveen rakennettu äly.

”Olemme luoneet potilaille kyselyitä kansainvä-listen rekisterien pohjalta, ja vastausten perusteella pystymme pisteyttämään esimerkiksi haittoja tai po-tilaan tuen tarvetta”, Sippola sanoo.

Kuudelle kielelle lokalisoitu Kaiku taipuu jousta-vasti eri sairauksien hoitoon, ja se integroituu mo-neen eri potilastietojärjestelmään.

NETMEDIN LIIKEVAIHTO viime vuonna kolminkertais-tui aloitusvuodesta. Rahoitusta yritys on saanut oh-jelmistoyhtiö Reaktorilta, jonka kanssa alustaa on rakennettu. Rahoittajina ovat myös terveyspuolen enkelisijoittajina tunnetut Olli Riikkala ja Sami Erviö ja Docrates-sairaalan johtava ylilääkäri Timo Joen suu.

Asiakaskunnassa on esimerkiksi syöpäsairaaloita Suomessa ja Sveitsissä. Tähtäimessä on myös Yh-dysvallat, jossa on kilpailevia tuotteita toisin kuin Euroopassa.

Mikä NetMedissä vetoaa?”Potilaslähtöinen, järjestelmällinen hoidon seu-

ranta varmistaa hoidon laadun ja kehittämisen pa-remman datan kautta. Sujuva kommunikaatio vä-hentää manuaalista naputtelua ja tehostaa työtä. Potilaalle syntyy turvallinen hoitosuhde henkilö-kuntaan”, Sippola luettelee.

Ari Saarelainen

NETMEDIPERUSTETTU vuonna 2012, pääkonttori HelsingissäTYÖNTEKIJÖITÄ kuusi vakinaista, kaksi osa-aikaista LIIKEVAIHTO vajaat 200 000 euroa (v. 2014)ASIAKKAINA sai-raaloita ja klinikoita esimerkiksi Suomessa ja SveitsissäRAHOITTAJINA muun muassa Reaktor ja yk-sityisiä enkelisijoittajia

DIGIAJAN POTILAS-VIESTINTÄÄ. Helsin-kiläisen syöpäsai-raala Docratesin tilat ovat tulleet tutuiksi NetMedin Lauri Sippolalle. Sairaala on yhtiön Kaiku-alustan pilotin toteutuskumppani ja ensimmäinen asiakas.

FAKTA

Ve

sa

La

itin

en

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 31

MEDIETAPERUSTETTU vuonna 2012, pääkonttori HelsingissäTYÖNTEKIJÖITÄ runsaat kymmenen LIIKEVAIHTOA ei vielä TUOTE myyntiin vuon-na 2016PÄÄRAHOITTAJIA Tekes ja Jorma Terentjeff

FAKTA

Ku

va

t A

rttu

La

ita

la

MEDIETA KEHITTÄÄ rannelaitetta, joka lupaa paran-taa potilasturvallisuutta varhaisen riskientunnistuk-sen avulla.

”Ajatus lähti raadollisesti lääkärien turhautumi-sesta siihen, että potilaita kuolee käsiin esimerkik-si leikkauksen jälkeen, koska jälkiseurannassa on pullonkauloja”, varatoimitusjohtaja Toni Kaikko-nen kertoo.

Kaikkosen mukaan noin neljänneksellä sairaa-lahoidossa olevista tai sieltä kotiutetuista ihmisistä on riski, että jotakin ikävää tapahtuu. Medietan jär-jestelmä lähettää varoituksen, jos se havaitsee vaa-ran merkit.

ISON URHEILUKELLON kokoinen laite mittaa käyttäjän verenpainetta, sykettä, hengitystaajuutta, veren hap-pipitoisuutta ja ruumiinlämpöä. Kaikki anturit ovat rannelaitteessa ja mittaukset tapahtuvat ihon pin-nasta. Käyttäjä ei itse näe rannelaitteen mittaustu-loksia, koska tulokset voisivat hermostuttaa.

Rannelaite kytkeytyy langattomasti pilvipalve-luun. Pilvessä data analysoidaan ja sitä jalostetaan Medietan kehittämillä algoritmeilla.

”Mittalaite on ainutlaatuinen innovaatio, mut-ta todellinen arvo luodaan pilvipalvelussa”, Kaik-konen sanoo.

Järjestelmä perustuu Britannian kansallisen ter-veydenhuoltojärjestelmän NHS:n kliinisen tutki-muksen pohjalta kehittämään seurantamalliin. Ide-ana on arvioida mittausdataa ryppäissä.

”NHS on todistanut mallin tehon, mutta ei ole ollut automaattista järjestelmää eikä laitteita, jotka hoitavat mittaamisen näppärästi.”

SAIRAALASSA POTILAASSA on usein kiinni joukko piu-hoja mittauksia varten. Potilas on sänkynsä vanki-na. Medietan laite vapauttaa potilaan liikkumaan, ja mittausta voi jatkaa myös kotona.

Nykyisellään potilaiden hoito ei perustu riittä-vään dataan. Siksi voimavaroja kohdennetaan te-hottomasti. Potilaita kotiutetaan turhan myöhään tai liian aikaisin.

”Ratkaisumme parantaa sairaaloiden kustannus-rakennetta, ja sairaalan sisällä se mahdollistaa poti-laan siirtämisen teho-osastolta tavalliselle osastolle.”

TAUSTAVOIMINA MEDIETASSA on vakuuttava kavalka-di suomalaisia terveydenhuollon ja liike-elämän vai-kuttajia. Suurin yksityinen rahoittaja on JOT Auto-mationin myynnillä vaurastunut Jorma Terentjeff.

Myyntiin rannelaite on tarkoitus saada vuoden 2016 alussa, mutta menossa on vielä prototyyppi-en testausvaihe. Kliinistä tutkimusta tehdään esi-merkiksi Tampereen yliopistosairaalan sydänkes-kuksessa.

Medietalla on useita patenttihakemuksia, ja yhtiö havittelee laitteelle viranomaishyväksyntää lääkin-tälaitteena Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Pilvipal-velulla on jo EU-alueen lääkintätuotteen CE-ser-tifiointi.

Laitteelle ei ole suoraa kilpailijaa koko maailmas-sa. Pelkästään Yhdysvalloissa terveydenhuollon va-roitusjärjestelmien markkinat ovat arvoltaan lähes seitsemän miljardia euroa vuodessa.

”Markkinat ovat valtavat, vaikka tavoittelisi pro-sentin osia”, Kaikkonen sanoo.

Ari Saarelainen

VAARAN MERKIT RANTEESTA

POTILASTURVAA RANTEESSA. Medieta kehittää keskeisiä elintoi-mintoja mittaavaa rannelaitetta , ker-too Toni Kaikkonen.

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 532

KOLUMNI

Kirjoittaja on ohjelmistoarkkitehti

ja Helsingin kaupungin-

valtuutettu sekä it-jaoston

puheenjohtaja.MITÄ YHTEISTÄ on virtuaalikanalla, reisitaskuhou-suilla ja hammasporalla? Ne ovat hevosta pienem-piä asioita.

Vaalien alla yksi jos toinenkin toivoi digitalisaati-osta Suomen talouden pelastajaa. Mutta onko Suo-mella siihen edellytyksiä?

Eri kansakuntien digitalisaatiota mitattiin vast-ikään digibarometrilla. Sen ajatus on mitata kaiken toiminnan digitalisaation edellytyksiä ja toisaalta käyttöä – niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin kansalaisten keskuudessakin.

Suomi sijoittui vertailussa hyvin, kun kyse on edellytyksistä. Maassamme on kelvolliset nettiyh-teydet, osaavat työntekijät ja kansalaiset. Lainsää-däntökin on suhteellisen hyvää.

Kun katsotaan nettikauppaa, terveydenhuollon etäsovelluksia tai ylipäänsä tietokoneen aktiivista käyttämistä työtehtävissä, maamme onkin selväs-ti kauempana kärjestä. Meillä on ehkä maailman parhaat edellytykset digitalisaatioon, mutta toteu-tus laahaa.

SUOMI NOUSI digibarometrissa sijan verran. Se tosin johtui siitä, että yritykset olivat siirtäneet sähköpos-tinsa pilveen. Ei se mikään vallankumous ole.

Verkkokauppaostosten määrä kasvaa Suomes-sa kymmenisen prosenttia vuosittain. Valitettavasti verkkokauppojen myynti Suomessa ei kasva samaa tahtia. Yhä suurempi osa ostoksista tehdään ulko-maisista kaupoista. Se on luontevaa, kun tavaraa myydään globaalisti netissä.

Suomalaisten kauppojen pitäisi myydä vastaavas-ti ulkomaille eikä keskittyä maakuntasarjaan. Verk-kokauppa ei ole kotimarkkinoita eikä vientiä, vaan globaaleja markkinoita.

TAUNO MATOMÄKI sanoi aikoinaan, että Suomesta ei kannata viedä mitään hevosta pienempää maailmal-

le. Tokaisu sopi maailmaan, jossa vuorineuvokset te-kivät idänkauppaan pitkiä sopimuksia. Tuotteiden käyttäjää ei juuri tavattu, eikä hänen mielipidet-tään kysytty.

Pitää saada tonneja satamaan -asenne on riesa-namme edelleen. Mutta maailma ei enää toimi niin. Uusissa digitaalisissa bisneksissä markkinat ovat globaalit. Samoja tuotteita pitäisi pystyä myymään heti kaikkialle, oli tuote sitten virtuaaliarmeijoja tai laivantrimmaussoftaa.

Talouden kasvumahdollisuudet ovat uusissa bis-neksissä, eivät vanhojen ylläpitämisessä. Äänekos-ken uusi biotehdas vie valmistuttuaan sellua puo-lella miljardilla vuodessa. Mutta Supercell yksinään vie pelejä puolellatoista miljardilla. Peliyritys myös rakennettiin nopeammin kuin sellutehdas. Vaikka peliala on toki riskibisnes, niin on sitä nykyään sel-lunkeittokin.

PALVELUISSA JA immateriaalisissa tuotteissa on Suo-men viennin tulevaisuus. Suomalaiset yritykset ovat internetissä ensimmäistä kertaa samalla viivalla yh-dysvaltalaisten kanssa. Meillä pitäisi siis olla kaikki edelly-tykset menestyä ennen näke-mättömän hyvin.

Jos digitalisaatiosta halu-taan D-vitamiini, joka muut-taa hiipuvan talouden kasva-vaksi, pitää asenteita muuttaa. Palveluihin ja asiakkaiden toi-veisiin pitää suhtautua vaka-vasti.

Digitalisaation haaste ei ole tekniikassa. Se on haaste liiketoimintajohdol-le. Toimintaa pitää muuttaa, koska toimintaympä-ristö on muuttunut. Tulevaisuutemme on hevosta pienemmissä asioissa. ■

”VAIKKA PELIALA ON TOKI RISKIBISNES, NIIN ON SITÄ NYKYÄÄN SELLUNKEITTOKIN.”

Hevosta pienempiä asioita OTSO KIVEKÄS

33T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Ristiäiset pidetään 28.5.2015 Berliinissä.

Uusi digitaalinen Tietohallintomalli syntyi 6kk etuajassa...

...sekä

www.ictstandard.org

Kaiken Suomen talouden tilaan liittyvän synkistelyn keskellä ha-lusin kirjoittaa jostain myöntei-sestä. Sen keskustelun lisäksi,

jota käydään it-hallinnon alati kasvavista haasteista ja vaatimuksista, nyt puhutaan myös ihmisten johtamisesta.

Esimerkiksi Neste Oilin CIO Tommi Tuovila kirjoittaa kolumnissaan, kuinka tär-keää osaamisen kehittämiselle on se, että ympärillä on hyvä tiimi ja ilmapiiri on avoin sekä turvallinen. Esimiehen tehtävä on toi-mia valmentajana oppimisessa.

CIO.comin mukaan hyvä johtaminen tar-koittaa it-osastoillakin ihmisten kanssa toi-meen tulemista. Alaisten kuuntelu on pal-

kitsevaa mutta myös ainoa tie menestykseen tulevaisuuden työntekijöiden kanssa.

”Etenkin nuorin sukupolvi edellyttää herkkää korvaa ylemmältäkin it-johdolta.”

Hyvät CIO:t, kuunnelkaa siis kollegojan-ne. Ja ennen kaikkea, kuunnelkaa alaisian-ne!

PAHASTI SAKANNUT kannattavuus on yhteis-tä Postille ja Roviolle. Tässä lehdessä koke-muksistaan kertovat Postin Esa Viitamäki ja Rovion Kalle Alppi.

Kertomuksissa on myös jotain myönteis-tä: ongelmien tunnistaminen, toimeen tart-tuminen ja liiketoiminnan entistä vahvempi

tukeminen tietotekniikan avulla.Kun Alppi tuli Roviolle, yritys kasvoi hy-

pervauhdilla. Kaikkien kasvukiireiden kes-kellä prosessit, järjestelmät, puhumattakaan sitten prosessien automatisoinnista olivat jääneet lapsipuolen asemaan. Nyt perusasi-at alkavat olla hallinnassa, ja yritys on pääs-syt pureutumaan pelimaailman suurimpiin haasteisiin.

”Viihdebisneksessä kuluttajat päättävät, mikä juttu lähtee jyrkkään nousuun ja mikä laskuun. Se haastaa meidät joka päivä ja vai-kuttaa väistämättä koko yrityksen järjestel-mäsuunnitteluun”, Alppi kiteyttää.

Hänen mukaansa järjestelmien suunnit-telusyklit ovatkin huomattavasti nopeampia ja lyhyempiä kuin useimmilla muilla ltoi-mialoilla.

POSTIN ONGELMA on Esa Viitamäen mukaan ollut se, että suomalaiset toimijat ovat huo-noja verkkokaupassa.

Yhtiö onkin tuonut alkuvuodesta järjes-telmiinsä drop shipping - ja store dropping -toiminnallisuuksia, joilla se tukee verkko-kaupan synnyttämiä uusia toimintamalleja.

”Missiona voisi olla se, että pelastetaan suomalainen kivijalkakauppa. Sillä kun ei ole juurikaan mahdollisuuksia kilpailla kan-sainvälisten jättien kanssa ilman uusia jake-lumalleja, joiden ansiosta myyjän ei tarvit-se sitouttaa omaa pääomaa vaikkapa omiin varastoihin”, Viitamäki kuvailee.

KUKAAN EI TIEDÄ, kuinka nämä tarinat päät-tyvät. Mutta niitä kirjoittaessani minussa heräsi vahva tunne, jonka tulkitsin toivok-si. Peliä ei todellakaan ole vielä menetetty, vaikka niin välillä tuntuu. Nyt tarvitaan in-novatiivisuutta, visioita ja myöskin missioi-ta. Ja ennen kaikkea uskallusta kääriä hihat ja panna tuulemaan.

Tiina Si l tala

Kääritään siis hihat

”Etenkin nuorin sukupolvi edellyttää herkkää korvaa korkeimmiltakin it-johtajilta.”

Ka

roli

ina

Pa

av

ila

ine

n

35T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

”K un ei ole prosesseja, järjestel-milläkään ei tee mitään”, Ro-vion tietohallintojohtaja Kalle Alppi sanoo.

Ja kun ei ole järjestelmiä, toi-mintaa ei voi automatisoida. Juuri prosessien ja automati-

soinnin puute oli yksi syy siihen, miksi aikaisemmin hypervauhdilla kasvanut ja kaikilla mittareilla mitat-tuna menestynyt viihdetalo sukelsi myrskyn silmään.

Rovion liikevaihto notkahti viime vuonna yhdek-sän prosenttia 158 miljoonaan euroon. Tulos ro-mahti samaan aikaan 10 miljoonaan euroon, joka on vain neljännes edellisen vuoden tuloksesta.

Alpin mukaan kovan kasvun aikana ei yksinker-taisesti ollut aikaa eikä mahdollisuutta kehittää pro-sesseja ja liiketoimintamalleja, vaan fokus oli kas-vun hallinnassa.

”Kun taloon tuli 30 uutta ihmistä kuukaudes-sa, tiimit ja liiketoiminnot aloittivat tyhjästä. Ei sii-

nä pystytty prosesseja ja automaatiota kovin pitkäl-le viemään”, hän kertoo.

Lokakuussa yritys kertoi aloittavansa 130 työnte-kijää koskevat yt-neuvottelut. Syyksi se ilmoitti sen, että organisaatiota oli kasvatettu vääriin kasvuodo-tuksiin perustuen.

Startupista oikeaksi yritykseksiNyt henkilöstömäärä on Alpin mukaan järkevällä tasolla ja sitä kautta toiminta on vakiintunut. Hän uskoo, että yritys on myös löytänyt punaisen langan, mitä se tekee ja mitä ei.

”Aikaa jää enemmän prosessien ja rakenteiden viilaamiseen sekä siihen, että tekniikkaa tuodaan bisneksen tueksi. Ehdimme tekemään sellaisia asi-oita, joita normaaleissa yrityksissä on tehty jo vuo-sia”, hän kuvailee.

Nyt neljä vuotta viihdealalla mukana ollut Alp-pi kertoo alkaneensa itsekin ymmärtää paremmin alaa: mitä viihdebisneksessä tehdään, mikä on tär-

Viime vuonna Rovion tulos sukelsi. Nyt vuoden CIO:ksi valittu Kalle Alppi viilaa yrityksen prosesseja ja tuo tietotekniikkaa bisneksen tueksi.

Pelitalon diplomaattiTeksti Ti ina Si l tala Kuvat Karol i ina Paavi lainen

36 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

FANIBISNES. ”Kuluttajat voivat päättää, että tässä kuussa pelimme ovat kuumaa tavaraa ja seuraavassa kuussa eivät. Meidän onkin ansaittava joka päivä fanien luottamus ja kiinnostus”, Kalle Alppi sanoo.

37T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

keää, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ja en-nen kaikkea sitä, miten automatisoidaan prosesseja.

Hän myöntää, että muutos startupista oikeaksi yritykseksi vaatii isoa rutistusta koko organisaatiol-ta. Ennen kaikkea se kuitenkin edellyttää, että myös organisaation johto haluaa laittaa asioita kuntoon.

”Ei tietohallinnosta voi köydellä työntää esimer-kiksi myynnin tai tuotekehityksen prosesseja, vaan yritysjohdon täytyy olla mukana toiminnan ja proses-sien kehittämisessä yhdessä tietohallinnon kanssa.”

Ennen Rovio-pestiään Alppi teki 12 vuoden työ-rupeaman it-palveluita tarjoavassa Vismassa tieto-hallinnon päällikkö- ja johtotehtävissä.

”Vismalla on 5 000 työntekijää, ja se on hyvin or-ganisoitu monista yrityskaupoista huolimatta. Li-säksi yrityksen prosessit on pitkälti automatisoitu. Rovion nykyisessä tilanteessa voin alkaa hyödyntää sitä kokemusta, jota olen Vismasta saanut.”

Haussa uusi kasvu-uraAlppi uskoo, että hyperkasvu ei ole ikuista missään yrityksessä tai toimialalla, vaan se tasoittuu jossain vaiheessa.

”Rovion seuraava tavoite on löytää uusi kasvu-ura. Tässä kokoluokassa olevan yrityksen on pys-tyttävä organisoitumaan uudelleen ja tehokkaam-min”, hän toteaa.

Uudelleen organisoitumisessa ja uuden kasvun etsimisessä on Alpin mukaan omat haasteensa. Sii-nä kuvaan tulevat tietotekniikka ja it-osaaminen.

”Niillä on suuri merkitys organisaation pystyt-tämisessä ja prosessien kehittämisessä. Tavoittee-na on se, ettei aikaa käytettäisi hallinnollisiin rutii-neihin, vaan kaikki energia ja fokus menisivät muun muassa hyvien tuotteiden ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen.”

Alppi muistuttaa, että myös perusprosessien, ku-ten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien, täy-tyy toimia. Kun ne joudutaan rakentamaan tyhjästä, kyse on erittäin isosta urakasta. Sen loppuun saatta-misessa tietotekniikka on avainasemassa.

”Tämän kokoinen yritys ei pysy tolpillaan ilman toimivaa teknologiaa ja datan hallintaa.”

Analytiikka on elinehtoAnalytiikan merkitys Rovion menestykselle ei jää epäselväksi. Alppi kutsuu sitä elinehdoksi ja bisnes-kriittiseksi lisäarvoksi.

Analytiikkatietoa ei Alpin mukaan saada aivan re-aaliaikaisesti, mutta noin päivän viiveellä pystytään näkemään, miten peliin tehdyt muutokset vaikutta-vat pelaamiseen.

”Arvio ei voi enää perustua mutu-tuntumaan. On tiedettävä aivan oikeasti, toimiiko peli, tai kiinnos-taako se ihmisiä.”

Rovion peleillä on miljoonia pelaajia päivittäin, ja niitä päivitetään tiuhaan tahtiin. Siksi liiketoi-minnan ohjattavuuden kannalta on oleellista tietää, onko päivitys ollut hyvä vai huono.

”Pelaajat ovat globaalisti eri aikavyöhykkeillä, ja asiat tapahtuvat nopeasti. Emme voi mennä gallup-lehtien kanssa kyselemään, oliko viimeisin päivitys onnistunut. Se tieto pitää pystyä löytämään isosta tapahtumamassasta”, Alppi kertoo.

Analytiikan painoarvosta kertoo Alpin mielestä se, että Rovion it-tiimissä on melkein puolet vähem-män tekijöitä kuin sen analytiikkatiimissä. Analytiik-katiimiin kuuluu sekä dataprosessoinnin osaajia että varsinaisia analytiikkaihmisiä, jotka pyrkivät seulo-maan datasta oleelliset asiat.

Rovio kehittää itse mobiilisovellusten analytiikkaa ja kerää datan pilvipalveluunsa. Datan prosessoin-nissa ja analytiikassa käytetään sekä avoimen lähde-koodin että kaupallisia työkaluja.

”Käytettyjen työkalujen lista on niin pitkä ja mo-ninainen, että sen mahduttaminen tähän artikkeliin lienee mahdotonta.”

Menestys ei ole ikuistaPeliyritykset ovat siirtyneet yhä vahvemmin maksul-lisista peleistä free to pay -malliin, jossa raha tulee pelien sisäisistä lisäostoista ja mainostilan myynnis-tä peleihin. Näin on tehnyt myös Rovio.

Luvut puhuvat puolestaan. Rovion peliliiketoi-minnan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16 pro-senttia.

”Ilmaisten ja maksullisten pelien mekaniikka on erilainen, mutta taustajärjestelmät ovat hyvin sa-mankaltaisia. Tietynlaiset pelit istuvat hirveän hyvin maksulliseen premium-malliin ja tietynlaiset taas paremmin malliin, jossa ostetaan virtuaalisia asioita pelin sisällä”, Alppi valottaa.

Hän ei kuitenkaan usko, että free to play olisi ikui-sesti hallitseva malli, jolla pelitalot rahastavat sovel-luksistaan. Tällä hetkellä se on kuitenkin malli, jota suurin osa tuottavimmista peleistä käyttää.

KALLE ALPPI, 39KOULUTUS tietoteknii-kan insinööriURA Visma, tietohallin-non päällikkö- ja johto-tehtävissä 2002–2011, Rovio, tietohallintojoh-taja 2011–

ROVIOPERUSTETTU 2003LIIKEVAIHTO 158 miljoonaa euroa (2014)HENKILÖSTÖ yli 700

FAKTA

”TIETOHALLINNOSTA EI VOI KÖYDELLÄ TYÖNTÄÄ ESIMERKIKSI MYYNNIN TAI TUOTEKEHITYKSEN PROSESSEJA.”

38 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Pelimaailma muuttuu koko ajan. Nyt on Alpin mukaan menossa kuluttajatottumusten muutos, ja pelaajat ovat valmiita panemaan rahaa virtuaalisiin hyödykkeisiin.

”Jos ihminen pitää pelikokemusta ja tapahtumaa miellyttävänä, niin mikä minä olen sanomaan, mi-hin hänen kannattaa investoida.”

Alppi muistuttaa, että maksullisissa peleissä Ro-vio on ollut markkinoilla ylivoimainen. Myös free to play -puolella sen tuotteilla on hänen mukaansa edelleen iso käyttäjäkunta ja latausten määrä.

”Angry Birds -pelejä pelaavat myös monet nuoret ja lapset. Hyvä eettinen kysymys kuuluukin, kuinka paljon rahaa pelaajilta pitäisi saada. Minulla ei ole vastausta siihen.”

Pelaavien lasten ja nuorten määrää hän ei pys-ty kertomaan, koska alle 13-vuotiaista ei saa kerä-tä mitään tietoa.

Langat aina omissa käsissä”Me emme ole tehneet koskaan perinteistä ulkois-tusta, mutta käytämme kyllä useampaa ekosystee-mitoimijaa”, Alppi toteaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Rovio on ul-koistanut konesalitoiminnan ja paikallisen infran operoinnin kumppaneille, paikalliset palvelut pää-asiassa Nebulalle.

Pilvipalveluiden puolella kumppaneina on taas kansainvälisiä toimijoita, kuten Amazon ja Google, mutta myös suomalaisia konsultointikumppaneita.

”Pidämme langat ja alihankinnat aina omissa kä-sissämme. Lisäksi ymmärrys ja vastuu on aina ta-lossa. Pyrimme myös toimimaan hyvin riippumat-

tomasti paveluntarjoajista. Jos homma ei toimi, niin sitten vaihdetaan toimittajaa.”

Sovelluskaupat ja mainostoimistotTietotekniikka-ala on Alpin mukaan muuttunut sii-nä mielessä, että nyt tehdään aikaisempaa paljon enemmän verkostoituneita, yhteensopivia ja keske-nään keskustelevia järjestelmiä.

Enää ei hänen mielestään ajatella, että tämä on meidän tietotekniikkaamme, ja se on aivan eri asia

kuin muu maailma. Järjestelmät ovat vahvasti yhtey-dessä sekä kumppaneiden järjestelmiin että ekosys-teemeihin.

”Muun muassa kollaboraatiojärjestelmiä ostaa tänä päivänä pilvestä melkein yritys kuin yritys, ja niiden välityksellä on mahdollista keskustella kump-panien kanssa.”

Roviolle erittäin tärkeitä kumppaneita ovat sovel-luskaupat ja mainostoimistot, joiden kautta yritys saa muun muassa myyntidataa jatkuvasti.

”Rajapinnat ovat tässä avainasemassa. Integraa-tio ja tietoturva tulevat korostumaan erittäin paljon jatkossa. Rajapinnat ja niiden turvallisuudesta huo-lehtiminen on todella tärkeää meidän bisneksellem-me”, Alppi toteaa. ■

”NYT EHDIMME TEKEMÄÄN ASIOITA, JOITA NORMAALEISSA YRITYKSISSÄ ON TEHTY JO VUOSIA.”

PELIKOKEMUS. ”Pelikehitystiimi vastaa ensisijaisesti hyvästä pelikoke-muksesta, mutta myös taustajärjes-telmiin on pantu paljon paukkuja. Jos taustajärjestelmä ei toimi, se näkyy välit-tömästi pelaajalle”, Kalle Alppi toteaa.

39T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

VUODEN CIO:T 2005-2015

Kati HagrosKone, nykyisin

palveluliiketoimin-nan digitalisaa-tiosta vastaava

johtaja

2005 2006 2007 2008 2009 2010

2011201220132014

Ismo PlatanRuukin CIO. Nyt

vastuulla tietohal-linto, toimitusketjun hallinta ja proses-sien kehittäminen.

Kari SaarikoskiFinnairin CIO.

Päivi HokkanenStockmann.

Nykyisin A-Katsastuksen

CIO.

Jouni KeronenEdelleen

Fortumissa. Nyt liiketoimin-

taprosessien kehitysjohtaja.

John Clarke Jätti Nokian vuonna 2011.

Nyt Britanniassa Ernst & Youngin

partneri.

Juho MalmbergSiirtyi Koneesta ZenRoboticsin toimitusjohta-

jaksi.

Antti KoskelinKonecranes.

Vuoden alusta Ko-neen CIO ja globaa-lista kehittämisestä

vastaava johtaja.

Turkka Keskinen UPM:n CIO.

Frans Westerlund

Fiskarsin CIO ja Fiskars Services -yhtiön toimitus-

johtaja.

VALINTAAN VAIKUTTI KOLLEGOJEN LUOTTAMUS

TIVI ON VALINNUT Vuoden CIO:n vuodes-ta 2005 lähtien. Valinnan tärkeimpänä kri-teerinä on liiketoiminta-arvon tuottaminen tietotekniikan avulla.

”Kalle Alppi osaa yhdistää teknologian osaamisen liiketoimintaan ja keskittyä vain liiketoiminnoille tärkeisiin asioihin. Hänen kykynsä arvioida näitä asioita on myös kasvanut”, valintaraadin puheen-johtaja, Åbo Akademin professori Tomi

Dahlberg perustelee.Hänen mukaansa Alppi pystyy myös pi-

tämään erinomaisen hyvin montaa rautaa

tulessa ja toimimaan pienellä porukalla.”Osaamisensa vuoksi hän nauttii niin

teknisten asiantuntijoiden kuin liiketoimin-nankin luottamusta. Lisäksi hän johtaa keskeltä ilman tarvetta korostaa ase-maansa”, Dahlberg kuvailee.

Alppi valittiin Suomen yhdenneksitois-ta Vuoden CIO:ksi toukokuussa. Valinta julkistettiin CIO 2015 -tapahtumassa Hel-singissä.

VUODEN CIO -VALINTARAATI painotti va-linnassa viime vuoden tapaan sitä, että

tieto- ja viestintätekniikka sekä digitali-saatio ovat tärkeässä roolissa kaikessa organisaation ja samalla Vuoden CIO:n toiminnassa.

Valintaraadin puheenjohtajana toimi professori Tomi Dahlberg Åbo Akade-mista. Raatiin kuuluivat lisäksi Vuoden CIO 2014, Koneen Kati Hagros, Vuoden CIO 2013 Fiskarsin Frans Westerlund, ICT Standard Forumin hallituksen pu-heenjohtaja Juha Huovinen sekä Tivin päätoimittaja Mikko Torikka.

2015

Kalle AlppiRovio

40 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

T ivin toimitus listasi nyt vii-dettä kertaa sadan suurim-man Suomessa toimivan yri-tyksen tietohallintojohtajat. Aineisto on kerätty vuoden 2014 Talouselämä-lehden 500 suurinta yritystä -listal-ta, ja liikevaihtoluvut ovat

vuodelta 2013.Yksi asia ei näytä muuttuneen. CIO:t ovat olleet

ahkeria työpaikan vaihtajia, ja sama tahti jatkuu. Vuosittain noin joka kymmenes tietohallintojoh-

taja vaihtaa uuden työnantajan leiriin.

Uusille urillePiiri pieni pyörii. Vuoden vaihteessa Konecranesin tietohallintojohtajasta Antti Koskelinista tuli Ko-neen uusi CIO, kun Kati Hagros siirtyi yhtiön Pal-velut-liiketoiminta -yksikköön vastaamaan digitali-saatiostrategiasta. Konecranesin toimitusjohtajana aloitti vuodesta 2004 yhtiössä työskennellyt Juha Pankakoski.

Amer Sportsin CIO Thomas Henkel vaihtoi uu-siin tehtäviin, ja tilalle tuli Vesa Hämäläinen Stock-mannilta. Stockmannin uutena CIO:na aloitti Pet-teri Naulapää.

Lisäksi uusia nimiä listalla ovat Wärtsilän Jukka Kumpulainen, Nordea Pankki Suomen Tuija Pirt-tilä, Caverionin Olle Jonsson, Valion Juha Penttilä ja Fazerin Aki Karhu.

Myös Veikkauksen CIO Reni Waegelein, joka on ollut tehtävässä vuodesta 2011, ja vuodesta 2013 Elisan CIO:na toiminut Petri Pehkonen ovat en-simmäistä kertaa listalla.

Vuoden verran OP Ryhmän tietohallintojohta-jana työskennellyt Pentti Unkuri siirtyi Samlinkin toimitusjohtajaksi viime vuoden lokakuussa, ja hä-nen pestinsä peri Petri Imberg.

Nokia Networks ykkösenäCIO 100 -listan alkupää kaipaa selitystä.

Viime vuoden liikevaihdolla CIO-listan ykkös-paikan olisi ottanut Neste Oil reilun 15 miljardin

euron liikevaihdollaan ja Nokia tipahtanut kakko-seksi 12,7 miljardin liikevaihdollaan. Nokian kai-killa kolmella liiketoiminnalla on omat tietohallin-tojohtajansa, mutta CIO-listalla on Nokian vuoden 2014 liikevaihdosta liki yhdeksänkymmentä pro-senttia tehnyt Nokia Networks ja sen CIO Man-fred Immitzer. ■

Työpaikat vaihtuvat tiuhaan Suomen tietohallintojohtajien pienessä piirissä.Selvitimme Suomen suurimpien yritysten tietohallintojohtajat.

CIO vaihtaa työpaikkaa

CIO 100MIKÄ Tivi listasi sadan suurimman Suomessa toimivan yrityksen tietohallintojohtajatMILLOIN Vuosittainen listaus tehtiin nyt viidettä kertaa

VUOSITTAIN JOKA KYMMENES CIO VAIHTAA TYÖNANTAJAA.

FAKTA

Teksti Ti ina Si l tala Listaus Tivin toimitus ja Talentumin t ietopalvelu

Lista seuraavalla aukeamalla.

41T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

CIO 1–50

1. Manfred Immitzer Nokia Networks CIO 23 444 90 388

2. Tommi Tuovila Neste Oil* CIO 17 462 5 097

3. Thilo Press Stora Enso* CIO 10 544 28 231

4. Turkka Keskinen UPM-Kymmene* CIO 10 054 21 898

5. Arto Hiltunen Kesko* CIO 9 315 19 489

6. Raimo Mäenpää SOK* CIO 8 539 8 897

7. Antti Koskelin Kone* CIO 6 933 41 139 UUSI

8. Patrik Ekström Outokumpu* CIO 6 745 13 150

9. Veijo Hartikainen Sampo* CIO 6 738 6 832

10. Petri Imberg OP Ryhmä CIO 6 534 12 587

11. Tiina Kurki Varma* CIO 6 228 565

12. Pekka Eira Fortum* CIO 6 056 10 246

13. Juhani Karjasilta Ilmarinen* CIO 5 901 535

14. Panu Hannula Metsä Group* CIO 4 932 11 222

15. Heikki Kaunisto North European Oil Trade Talous-, rahoitus- ja it-johtaja 4 676 72

16. Jukka Kumpulainen Wärtsilä* CIO 4 654 18 749 UUSI

17. Marko Korhonen St1 Group* CIO (St1 Finland) 4 136 312

18. Pirkka Penttinen Metso* CIO 3 858 16 687

19. Tuija Pirttilä Nordea Pankki Suomi* EVP & Group CIO 3 762 8 937 UUSI

20. Martti Paajanen Nordea Henkivakuutus* BCIO 3 479 130

21. Soili Mäkinen Cargotec* CIO 3 181 10 210

22. Janne Puustinen Valmet* VP, Information Technology 2 600 12 286

23. Heikki Lahdensuo Oriola-KD* CIO 2 599 5 135

24. Olle Jonsson Caverion* CIO 2 544 18 071 UUSI

25. Marko Korhonen St1 Nordic* CIO (St1 Finland) 2 499 193

26. Anne Kosonen HKScan* Head of ICT services 2 479 7 698

27. Ismo Platan Rautaruukki* Johtaja, mm. tietohallinto 2 405 8 955

28. Kari Saarikoski Finnair* CIO 2 400 5 859

29. Markku Mikkola Huhtamäki* CIO 2 342 14 303

30. Tuukka Vepsäläinen Teboil CIO 2 296 232

31. Topi Putkonen ABB* CIO 2 293 6 328

32. Charlotta Nyström Kemira* VP, Information Technology 2 229 4 632

33. Mikael Nurmi Sanoma* CTO 2 219 10 043

34. Tapio Vähämäki Lemminkäinen* CIO 2 218 7 823

35. Vesa Hämäläinen Amer Sports* CIO 2 137 7 370 UUSI

36. Juha Pankakoski Konecranes* CDO 2 100 11 987 UUSI

37. Aaro Mutikainen Lähitapiola Eläkeyhtiö* nyk. Elo(1 CIO 2 067 183

38. Petteri Naulapää Stockmann* CIO 2 037 11 422 UUSI

39. Juha Penttilä Valio* CIO 2 029 4 613 UUSI

40. Esa Viitamäki Posti Group CIO 1 977 23 712

41. Laura Oja HOK-Elanto* Talousjohtaja 1 916 6 300

42. Olli Nastamo Outotec* Senior VP, Operational Excellence 1 912 4 927

43. Reni Waegelein Veikkaus CIO 1 858 333 UUSI (aloitti 2011)

44. Vesa Pirinen YIT* CIO 1 743 6 575

45. Aaro Mutikainen Eläke-Fennia* nyk. Elo (1 CIO 1 724 249

46. Annaliisa Aarnio-Wihuri Wihuri International* CIO 1 720 4 968

47. Terhi Nyyssönen Onvest* Group CIO (Onninen-konserni) 1 717 4 224

48. Aki Karhu Fazer* CIO 1 696 13 762 UUSI, 1.5.15 alk.

49. Kim Lindgren Tieto* CIO 1 671 15 619

50. Ahti Tirkkonen Luvata* CIO 1 570 6 453

NO NIMI YHTIÖ TITTELI

LIIKE-VAIHTO MEUR(2

HENKI-LÖSTÖ (2 HUOM.

1) Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät tammikuussa 2014, 2) vuoden 2013 tiedot

42 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

51. Petri Pehkonen Elisa* CIO 1 547 4 320 UUSI (aloitti 2013)

52. Heikki Mattsson Nokian Renkaat* CIO 1 521 4 194

53. Sverker Hannervall TeliaSonera Finland* CTO 1 460 3 457

54. Jukka-Pekka Suonikko VR* CIO 1 421 10 234

55. Jukka Mäntykivi Atria* Group CIO 1 411 4 669

56. Jouko Mäntylä Tamro CIO 1 233 473

57. Anton Westermarck Alko* Talousjohtaja 1 175 1 901

58. Jussi Teijonsalo Gasum* Talousjohtaja 1 147 273

59. Mikko Vastela Lähitapiola Vahinkovakuutus * Tietohallintojohtaja, LähiTapiola-ryhmä 1 097 2 573

60. Hannu Harjula Veho* CIO 1 042 2 178

61. Kristiina Lammila Ahlstrom* CIO 1 015 3 744

62. Janne Jakola Suomen Lähikauppa* CIO 1 011 3 420

63. Sinikka Markkula Orion* CIO 1 007 3 540

64. – Rettig* – 974 4 372 Hajautettu

65. Jukka-Pekka Luhanko Lidl Suomi* CIO 960 3 554

66. Timo Vaara Hankkija* CIO 945 924

67. Thomas Ljunggren Osuuskauppa Hämeenmaa* Logistiikkapäällikkö 909 2 211

68. Juha Malmivaara Also Nordic Holding* Operatiivinen johtaja, vastaa it:stä 906 300

69. Karen Waineo Uponor* CIO 906 3 649

70. Jim Ditmore Danske Bank* VP, Group IT 887 2 286

71. Tommi Kanto PKC Group* COO 884 19 206

72. Anna Bergquist Munksjö* VP, IT solutions 863 2 216

73. – Ahlström Capital* SVP, Strategic development 861 4 727 Ulkoistettu

74. Tero Puukko Paulig* CIO 850 1 839

75. Susanna Liukkonen Vapo* Johtaja, information management services 846 1 087

76. Sari Torkkola Patria* CIO 825 3 614

77. Kari Kulotie NCC Rakennus CIO 805 2 005

78. Frans Westerlund Fiskars* CIO 799 4 087

79. Sanna Pimiä Skanska* CIO 798 2 264

80. Jouni Uusi-Seppä Pirkanmaan Osuuskauppa* Talousjohtaja 789 1 901

81. Bassim Haj Yara Talousjohtaja 785 913

82. Peter Klenberg Tuko Logistics Johtaja, ict:n ja liiketoiminnan kehittäminen 776 555

83. Janne Aalto DNA* CIO 766 1 506 UUSI

84. – Norilsk Nickel Harjavalta – 761 267 Ei tietoa

85. Björn Ekstedt Sandvik Mining And Construction Global CIO 734 1 860

86. Pekka Törmänen Pohjolan Voima* CIO 722 270

87. Kari Seinijoki Osuuskauppa Arina* CIO 720 1 582

88. Tuomo Svanlund Consolis* It-johtaja 712 4 806

89. Kari Kuosmanen Kuusakoski* CIO 712 2 675

90. Pasi Karhapää Tokmanni* CIO 711 2 955

91. Johan Engvall Sanitec* CIO 702 6 516

92. Timo Tolska Raha-automaattiyhdistys* CIO 697 1 636

93. Mika Hynninen SRV Yhtiöt* CIO 679 949

94. – Planmeca* – 679 2 590 Ei tietoa

95. Harri Karjalainen Lassila & Tikanoja* CIO 668 8 267

96. Per Lundquist Cramo* CIO 657 2 463

97. Ukri Hokkanen Tikkurila* Group ICT Director 653 3 262

98. Vesa Erolainen Pöyry* CIO 651 5 889

99. Mats Munkhammar Ramirent* CIO 647 2 740

100. Mikko Vastela Lähitapiola Henkiyhtiö CIO 645 405

CIO 51–100

NO NIMI YHTIÖ TITTELI

LIIKE-VAIHTO MEUR (2

HENKI-LÖSTÖ (2 HUOM.

43T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

ICT STANDARD FORUM

UPM toteuttaa laajan valmennusohjel-man, jonka tavoitteena on varmistaa koko it-henkilöstön osaaminen muuttu-neessa toimintaympäristössä ja kyky tu-

kea liiketoimintaa entistä paremmin.Valmennuksen päätavoite on kehittää erityises-

ti ei-teknistä osaamista, kuten it-palveluiden hallin-taa, ostettujen palveluiden johtamista sekä toimi-mista yhdessä liiketoiminnan kanssa.

”Yhtiön it:ssä on tehty isoja muutoksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Yhtiö on ulkoistanut mer-kittävän osan sovellus- ja infrastruktuuripalveluista

Teksti Juha Huovinen ja Katr i Ri ikonen Kuvat Vesa-Matt i Väärä ja Jussi Rat i lainen

Metsäyhtiö on viime vuosina ruuvannut it-palvelujaan. Nyt yrityksen tietohallinto koulutetaan tukemaan liiketoimintaa esimerkiksi pilvipalveluiden ja mobiilitekniikoiden avulla.

UPM ottaa loikan digiaikaan

DIGIAIKAAN. Ulkoistamisen myötä UPM:n tie-tohallinto keskittyy liiketoiminnan tukemiseen.

44 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

toimittajille, ja ulkoistamisten myötä tietohallinnos-sa pystytään keskittymään entistä paremmin palve-luiden integrointiin ja liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen”, UPM:n it-strategiasta vastaava johta-ja Mikko Wecksten kertoo.

Yhteinen kieliMuutos on luonut uusia osaamistarpeita it-henki-löstölle, ja valmennusohjelman avulla varmistetaan, että henkilöstön osaaminen pysyy liiketoiminnan ja palveluratkaisujen kehittymisen vauhdissa.

”Modernilta tietohallinnolta odotetaan, että se ymmärtää esimerkiksi digitalisaation, pilvipalvelui-den ja mobiilitekniikoiden luomat mahdollisuudet tuottaa liiketoimintahyötyä yritykselle. Lisäksi it-henkilöstön odotetaan osaavan jalostaa ja kommu-nikoida nämä mahdollisuudet selkeästi ja vakuutta-vasti liiketoiminnalle”, Wecksten sanoo.

Keskeinen elementti valmennuksessa on luoda yhteinen kieli ja viitekehys it:n johtamiseen ja kehit-tämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi UPM:n koko it-henkilöstö suorittaa Tietohallintomallin perustut-kinnon sekä osallistuu seuraavan 18 kuukauden ai-kana ict-johtamisen valmennusohjelmaan.

Digiajan johtamismalliDigitaalisuus ja esineiden internet mullistavat liike-toiminnan. Yritysten pitää uudistua tai ne kuihtuvat pois. Tietohallintojohtajasta pitää kuoriutua digijoh-taja, tai hänellekin käy huonosti. Näin analyytikot ja konsultit meille kertovat. Pitäisikö uskoa?

Tietohallintomallin kolmannen version työstämi-nen alkoi keväällä 2014 yhteistyössä ICT Standard Forumiin kuuluvien organisaatioiden kanssa. Ke-hitystyöhön panoksensa ovat antaneet muun mu-assa Kone, VR, Neste Oil, Sanoma, Fortum, Saab ja Pöyry.

Kolmas versio huomioi erityisesti digitalisaati-on mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet sekä palveluintegraation merkityksen kasvun orga-nisaatioissa.

Digitaalisuus vaatii nopeuttaKun ICT Standard Forum uudisti Tietohallinto-

mallin digiaikaan, tehtiin yllättävä havainto. Digi-taalisuus ei tuo yhtään uutta johtamistehtävää, mut-ta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle.

Kehittämistä tehdään yrityksissä entistä enem-män ja ketterämmin, palveluiden luotettavuuden merkitys kasvaa ja arkkitehtuurien pitää olla aiem-paa avoimempia. Olennaisin asia on kuitenkin li-sääntyvä yhteistyö liiketoiminnan kanssa. It:n ja lii-ketoiminnan kehittäminen kulkevat käsi kädessä.

Koneen kanssa uudistettu projektimalli on esi-merkki digitaalisuutta tukevista asioista, joissa yh-distyvät ketteryys ja kontrolli. Samaa tavoitetta tu-kee myös Fortumin, Nesteen, Pöyryn ja Sanoman kanssa kehitetty palvelujohtamisen malli. Digitaali-suus vaatii nopeutta, mutta samalla myös kontrol-lin merkitys kasvaa.

Uusi Tietohallintomalli julkaistaan 28.5. Berlii-nissä Nordic Strategy Forum -tapahtumassa kaikil-le avoimena versiona. Julkaisu tapahtuu digitaalises-sa muodossa. ■

FAKTA

TIETO-HALLINTO-MALLISUOMEN käytetyin tie-tohallinnon johtamisen viitekehys. Avoimen standardin parhaat käytännöt ja työkalut ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.MALLIA ylläpitää ja kehittää ICT Standard Forum ja sen kansain-väliset yhteisöt. YHTEISÖÖN kuuluu yli 10 000 jäsentä 23 maasta.KÄYTÖSSÄ yli puoles-sa Suomen TOP100-yrityksistä sekä lukui-sissa julkishallinnon organisaatioissa.KOLMAS versio julkaistaan touko-kuussa Berliinissä Nordic Strategy Forum -tapahtumassa.LISÄTIEDOT ictstandard.org, tietohallintomalli.fi

TIETOHALLINTOMALLI TUKEE DIGITALISAATIOTA■ Tietohallinnon pitää osallistua aktiivisesti liiketoi-

minnan digitaalisuuden kehittämiseen. ■ Johtamisen tulee ulottua yrityksen rajojen ulko-

puolelle kattamaan myös digitaalisuuden edellyttä-mät ekosysteemit.

■ Hankinnan tärkein tehtävä on edistää toimittajien palveluiden ja yhteistyön jatkuvaa kehittämistä digitaalisuuden tarpeisiin. Kilpailuttaminen on yksi keino nopeuttaa kehitystä.

■ Projektien ja palveluiden johtaminen yhdentyvät digikehittämisen putkeksi.

■ Palveluintegraatio nousee tärkeimmäksi palvelu-johtamisen tehtäväksi. Siinä huomioidaan myös digipalveluiden tietoturvavaateet.

Juha Huovinen on ICT Standard Forumin hallituksen puheenjohtaja ja Katri Riikonen on Sofigate CIO-inno-vaatiokeskuksen johtaja.

KOKO IT-HENKILÖSTÖ SUORITTAA TIETO-HALLINTO MALLIN PERUSTUTKINNON.

45T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Posti on joutunut viime aikoina kovan ryö-pytyksen kohteeksi. Yhtiön viime vuo-den tilinpäätös kertoo miksi. Suomen heikko yleinen taloustilanne, ruplan ar-

von romahtaminen ja kova kilpailu Skandinaviassa näkyvät liikevaihdon laskuna ja liiketuloksen heik-kenemisenä. Ne ovat kuitenkin tekijöitä, joihin yh-tiö ei juurikaan pysty vaikuttamaan.

Huolestuttavaa on sen sijaan se, että verkkokau-pan siivittämä pakettipalveluiden kasvu hiipui edel-lisvuoden neljästä kahteen prosenttiin.

Mikä meni pieleen, Postin tietohallintojohtaja Esa Viitamäki?

”Ei oikeastaan mikään. Aina voi tietysti kysyä, olemmeko me reagoineet riittävän nopeasti. Pos-tin kannalta ongelma on se, että suomalaiset toimi-jat ovat huonoja verkkokaupassa. Kilpailu tulee en-nen kaikkea ulkomailta”, hän sanoo.

Viitamäki muistuttaa, että Postin pakettibisnes on kasvanut viime vuosina merkittävästi: nyt normaali-na kuukautena kuljetetaan yhtä paljon tavaraa kuin ennen joulusesongin aikana.

”Totta kai me me haluaisimme vielä suuremman osan markkinoista. Sen eteen teemme nyt kovasti töitä”, hän vakuuttaa.

Posti pyrkii tiedon hubiksi Tavaroita, joita ennen kuljetettiin laivoittain ja kon-teittain vähittäis- tai tukkukauppoihin, kuljetetaan nyt paketti kerrallaan suoraan kuluttajille.

”Niin verkkokauppa kuin logistinen ketjukin vaa-tivat paljon informaatiota ja sen välittämistä. Posti

pyrkii arvoketjussa ylöspäin tiedon integraattorik-si eli hubiksi, joka yhdistää digitaaliset tietovirrat ja fyysisen tavaroiden logistiikan. Ict:llä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten siinä onnistutaan.”

Kaupan siirtyminen verkkoon synnyttää uusia lii-ketoimintamalleja. Alalla puhutaan drop shipping -malleista, jossa verkkokauppa ei myy omaa varas-toaan vaan kolmannen osapuolen varastoa – tai sto-re dropping -mallista, joka tarkoittaa sitä, että myy-mälän hylly toimii varastona.

Viitamäen mukaan kyse ei ole tulevaisuuden ske-naariosta vaan tästä päivästä.

”Me olemme tuoneet alkuvuonna suurimman osan tällaisesta toiminnallisuudesta Postin järjestel-miin. Sillä tavalla me voimme olla se, joka yhdistää myymälöiden hyllyt sekä kolmansien osapuolten, Postin ja asiakkaan varastot. Ensimmäiset asiakas-sopimukset on jo tehty.”

Meni jo, vai menikö?Logistiikkamarkkinoiden kova kilpailu näkyy Suo-mea enemmän Skandinavian markkinoilla ja on johtanut Postin logistiikkatoiminnan supistumiseen siellä.

Ovatko ulkomaalaiset kilpailijat ajaneet ohi uusi-en teknologioiden käyttöönotossa?

”Eivät minun mielestäni. Mikään Suomessa toi-miva alan yritys ei ole meitä oleellisesti edellä tällai-sissa drop shipping ja store dropping -palveluissa, joilla autamme verkkokauppoja sitomaan vähem-män pääomaa ja parantamaan sitä kautta kannat-tavuuttaan.” ■

Suomalaiset toimijat ovat huonoja verkkokaupassa. Se on myös Postin ongelma.

Isompi siivu verkosta

POSTIMIKÄ neljä liike-toimintaryhmää: Postipalvelut, Paketti- ja logistiikkapalvelut, Itella Venäjä, Opus CapitaLIIKEVAIHTO 1,86 miljardia euroa vuonna 2014TYÖNTEKIJÄT noin 24 600

Teksti Ti ina Si l tala Kuva Post i

FAKTA

PAKETTIBISNES KASVOI. Nyt nor-maalina kuukaute-na kuljetetaan yhtä paljon tavaraa kuin ennen jouluseson-gin aikana.

46 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

CIO:N KYNÄSTÄ

Kirjoittaja on Neste Oilin tietohallinto-

johtaja

TOMMI TUOVILATOMMI

OVILA

”MIKÄ ON, kun taidot ei riitä? Mikä on, kun ei onnis-tu?”, laulaa Martti Servo klassikkokappaleessaan. Vaikka kyseinen laulu kertookin lähinnä asenne-ongelmasta, huoli osaamisen riittävyydestä on sii-nä konkreettinen.

Tietohallinnon työntekijöillä on jatkuvasti sama huoli. Tehtävämme on olla teknologiaa liiketoi-mintaan yhdistäviä asiantuntijoita, jotka kykenevät osaamisellaan ohjaamaan ja auttamaan niin sisäisiä kuin ulkoisiakin sidosryhmiä.

Ict-teknologian nopea kehittyminen on positiivi-nen ilmiö mutta osaamisen kannalta erittäin haas-teellinen.

KILPAURHEILUN KALTAISEN systemaattisen harjoittelun tuominen osaksi osaamisen kehittämistä on kiehto-nut minua jo pitkään. Kilpaurheilussa uudistumi-nen on elinehto. Tavoite ei ole vain selviytyä vaan selviytyä muita paremmin. Absoluuttinen tulos on usein epäoleellinen, koska voitto ratkaistaan suh-teessa muiden kilpailijoiden suorituksiin.

Sama periaate pätee useimmissa liiketoiminnois-sa. Myös tietohallinnon tekemisen tasossa tulee olla valmis kilpailemaan. Tehtäviimme kuuluu yhä enemmän liiketoiminnan kannalta parhaiden rat-kaisujen koostaminen valmiista komponenteista. Suuret muutokset vaativat yksilöltä ja organisaa-tiolta uudistumiskykyä.

Opimme yksilöinä ja organisaatioina huomatta-vasti normaalia nopeammin suuren toimintamalli-muutoksen keskellä. Uuden oppiminen vaatii van-hoista rutiineista poikkeamista ja epämukavuuden sietämistä. Toisaalta liian monta tai suurta muutosta liian lähekkäin johtaa tiimin väsymiseen ja toimin-nan tason notkahtamiseen.

Muutos on kuin kova urheiluharjoitus, se kehittää pitkällä aikavälillä mutta rasittaa lyhyellä.

HARJOITTELUN SUUNNITTELUSSA pyritään kaventa-

maan tavoitteiden ja nykykunnon välistä välimat-kaa. Tietohallinnossa tavoitteet johdetaan strategi-asta ja arkkitehtuurista, mutta myös niitä on syytä mitata suhteessa kilpailijoihin.

Jos tavoitteet eivät vie kohti parhaiden suorituk-sia, ne ovat liian vaatimattomia, eivätkä palvele yri-tyksen kilpailukykyä. Tavoitteita ei tule asettaa oman osaamistason mukaan, vaan vaatimus osaamistasos-ta asetetaan tavoitteiden mukaan.

Siinä missä urheilija harjoittelee voimaa, taitoa, taktiikkaa ja kestävyyttä, tietohallinnon asiantuntija harjoittelee liiketoimintalogiikkaa, teknologiaa, toi-mintamalleja ja yhteistyötä.

Mittaaminen on kilpaurheilussa itsestäänselvyys. Se on aivan avainasia myös tietohallinnon kehittä-misessä: ei mittaamisen määrä vaan oikeiden mitta-rien seuraaminen. Sopivan mittariyhdistelmän löy-täminen on yksi tietohallintojohtajan tärkeimmistä tehtävistä.

HYVÄ TIIMI sekä avoin ja turvallinen ilmapiiri ovat kaiken osaamisen kehittämisen perusta. Esimiehelle lankeaa oppimisessa val-mentajan rooli. Tietohal-linnossa se on pelaajaval-mentajan tehtävä, jossa tiimin osaamisen kehit-täminen yhdistyy oman osaamisen kehittämiseen.

Kilpaurheilussa oikean palautumisajan tietämi-nen on yksi kriittisimmis-tä menestystekijöistä. Harjoitella ei saa liian tiheäs-ti eikä liian harvoin. Toistuvista oikein ajoitetuista ja onnistuneista harjoituksista seurauksena on pysyvä suoritustason nousu.

Kun tietohallinnon tehtävissä alkaa tuntua siltä, että osaaminen riittää, on palautuminen tapahtunut ja aika otollinen seuraavalle harjoitukselle. ■

”TAVOITE EI OLE VAIN SELVIYTYÄ, VAAN SELVIYTYÄ MUITA PAREMMIN.”

Muutos on kuin kova urheiluharjoitus

47T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

K un yrityksen toimintaa ha-lutaan tehostaa, apua hae-taan usein uusista tietojär-jestelmistä.

Jos aiemmin myyjät ovat pitäneet kaiken tiedon omassa päässään ja johta-jille tarkoitetut raportit ovat

syntyneet käsipelillä Excelissä, eikö kannattaisi pan-na kaikki tiedot asiakkuudenhallintajärjestelmään eli crm:ään? Data pysyy tallessa ja kaikki näkevät, mitä myyjät tekevät.

Ohjelmistot eivät kuitenkaan ratkaise yrityksen toimintaan liittyviä pulmia. Jos yritys ei tunne omaa myyntiputkeaan alusta loppuun saakka, tietojärjes-telmän käyttöönotto johtaa todennäköisesti hukat-tuihin työtunteihin, hapantuvaan tietoon ja myyjiin, jotka käyttävät energiansa kaikkeen muuhun kuin tietojen syöttämiseen crm:ään.

Teksti ja testit Ol l i Sulopuisto ja Juha Jaakkola Kuvat Mikko Makkonen

Kaikki asiakkuudenhallinnan ohjelmistot eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Testasimme kuusi crm:ää, kolme suuren valmistajan järjestelmää ja kolme haastajaa.

Crm tekee myyjästä fiksumman

48 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Vertailimme kuutta

crm-ratkaisua. ● Microsoft Dynamics CRM● Nimble● Oracle Sales Cloud● Pipedrive● Salesforce Sales Cloud● SuiteCRM

VALTTINA SOVELLUS-KAUPPA. Blanccon Ari Korpelainen pitää AppExchange-sovel-luskauppaa Salesfor-cen crm-järjestelmän yhtenä vahvuutena.

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5 49T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Tallenna tarpeeksi tietoaBlanccossa sisäisten järjestelmien johtajan Ari Kor-pelaisen tehtävä on huolehtia siitä, että Salesforcen crm-järjestelmä toimii yrityksen tarpeita vastaavalla tavalla. Tiedonhävitysteknologiaa myyvän Blanccon malli pohjautuu pitkälti myyntimahdollisuuksiin.

Ennen kuin sellainen syntyy, tarvitaan kiinnostu-nut potentiaalinen asiakas eli myyntislangissa liidi. Löytääkseen liidejä Blanccon myyjät kiertävät esi-merkiksi messuilla ja ottavat potentiaalisiin asiakkai-siin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimella.

Kun liidi löytyy, sen lähde pitää kirjata muistiin. Tiedon avulla myyjät osaavat lähestyä asiakasta hä-nen tarpeisiinsa sopivasti. Samalla yritys voi vähen-tää huonosti kohdennettua markkinointia.

Laatu vaatii ylläpitoa.”Vähintään kerran kuukaudessa täytyy pitää sii-

vouspäivä”, Korpelainen sanoo.Jokaisesta myyntimahdollisuudesta on syötettä-

vä Salesforceen tietty määrä pakollisia tietoja, sil-lä ilman niitä myynnin seuraaminen ei onnistu tar-peeksi tarkasti. Vaaditut tiedot ovat asiakkaan ja tarjouksen nimi, onko kyseessä uusi vai vanha asia-kas, miten pitkällä myyntiputkessa ollaan, tarjouk-seen sisältyvät tuotteet, kaupan loppuunsaattamis-päivä ja liidin lähde.

Viime vuosina Blanccossa on virtaviivaistettu tätä

myyjien paljon käyttämää näkymää mahdollisim-man paljon. Liian pitkälle siinä ei voi mennä.

”Jos myyjä syöttäisi vain neljä tietoa, ei tuotetu-kemme saisi siitä selvää. Sitten palaa rahaa, kun neljä henkeä yrittää selvittää, mitä lomalle mennyt myyjä on luvannut toimittaa. Pitää arvostaa asiakas-ta sen verran, että kirjaa tiedot niihin kahdeksaan kenttään”, Korpelainen sanoo.

Tärkeitä kirjattavia tietoja ovat myyntivaihe ja loppuunsaattamispäivä. Yhtiön laskutus perustuu yhä enemmän vuosittaisiin tilauksiin kertakaupan sijasta. Kaupantekopäivä puolestaan määrää valuu-tan vaihtokurssin, jota tilauksen loppusummaan sovelletaan. Viimeaikaisten kurssivaihteluiden takia tarkka päivämäärä voi vaikuttaa paljonkin siihen, miltä myyntiennuste näyttää ja mitä jää viivan alle.

Pakolliset tiedot ja myyntiputken vaiheet, joita Blanccolla on käytännössä neljä, ovat määriteltävis-sä Salesforcen omilla työkaluilla.

Ohjelmisto ei pelastaBlanccon tie Salesforceen kulki muutaman etapin kautta. Ensin käytettiin sähköpostia, sen jälkeen tietoja kirjattiin lisäksi muistiin Excel-taulukoihin, ja sitten siirryttiin käyttämään Microsoftin crm-oh-jelmistoa. Tämä tapahtui 2000-luvun ensimmäisel-lä vuosikymmenellä eli aikana ennen pilvipalveluita.

”Määrittelimme ihan väärän myyntiprosessin, monimutkaisen ja raskaan”, sanoo toimitusjohta-ja Kim Väisänen.

Hän lisää, että järjestelmän valinta on tietyssä mää-rin epärelevanttia. Jos myyntiprosessi ja tiedot eivät ole kunnossa eikä niitä iteroida koko ajan paremmik-si, ei parhaastakaan ohjelmistosta ole apua.

”Liian paljon luotetaan siihen että kyllä minä tä-

MOBIILIN MAHDOL-LISUUDET. Blanccon Ari Korpelainen ar-vioi, että käytettä-vyyden parantami-nen edistäisi crm:n mobiilikäyttöä.

”KUN MYYNTIPROSESSI ON KUNNOSSA, CRM PALJASTAA HAMPAANSA.”

50 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

MIKSI OTTAA CRM KÄYTTÖÖN?

1Se helpottaa myyjän

työtä. Oli myyjiä vaikka vain yksi,

hänellä on hoidet-tavanaan enem-män asiakkaita ja

tapahtumia kuin hän pystyy muistamaan.

2Se helpottaa

myynnin johtamista. Ajantasainen tieto

myyjän kontakteista sekä avoimista ja

suljetuista kaupoista auttaa näkemään, mihin suuntaan

työpanosta pitäisi ohjata.

3Se auttaa henki-

löstöhallintaa. Kun tiedot asiakkaista ja asiakkaiden kanssa sovituista asioista ovat tallennettuna yhteen paikkaan,

kaikki tietävät mikä tilanne on. Näin lo-mat tai henkilöstön vaihtumiset eivätkä

lamauta myynti-työtä.

4Varo kuitenkin

rohmutautia. Liian yksityiskohtaisesti

määriteltyä järjestel-mää ei jaksa käyttää kukaan, jolloin sen hyöty alkaa laskea

nopeasti.

män muistan”, Väisänen sanoo.Kun myyntiprosessi on kunnossa, alkaa crm pal-

jastaa hampaansa ja kun relevanttia tietoa alkaa kertyä, päästään ennustamaan tulevaa myyntiä. Blanccossa sitä ryhmitellään muun muassa uusasia-kashankinnan määrän ja asiakasryhmien mukaan.

Myös uusien myyjien sisäänajaminen helpottuu, kun tiedot on kirjattu järjestelmään sen sijaan, että ne olisivat ripoteltuina pitkin poikin sähköpostia ja muistiinpanoja. Salesforce osaa synkronoida postit Outlookin kanssa niin, että asiakkuuden siirtyessä uudelle myyjälle myös viestihistoria siirtyy.

Blancco otti Salesforcen käyttöön vuonna 2008. Valintaa tehtäessä vaakakupissa painoivat laajentu-mismahdollisuudet ja ohjelmiston kasvuvara, koska Blanccon myynti on kansainvälistä.

”Aluksi osa johdosta oli sitä mieltä, että onko tämä vähän järeä ja eikö pärjättäisi pienemmällä sys-teemillä”, Korpelainen sanoo.

Mahdollisuus määritellä myyntivaluutat vaihto-kursseineen ja käyttöliittymän kieli käyttäjäkohtai-sesti on osoittautunut vahvuudeksi. Salesforce on myös hakenut kasvua Aasiasta, mistä kertoo esimer-kiksi viime joulukuussa Japaniin avattu uusi palve-linkeskus. Se näkyy aasialaiskäyttäjille nopeampina vasteaikoina itse sovelluksessa.

Raportteja myyjille ja johdolleRaportointi on tärkeä osa asiakkuudenhallintaa. Myyjät tarvitsevat mittareita sekä omaan käyttöön-sä että myyntijohdolle, jotta kaikki pysyvät selvillä ti-lanteesta ja osaavat kohdentaa työpanoksensa mah-dollisimman hyvin.

Jos myyjä esimerkiksi tarvitsee lisää kauppoja täl-lä vuosineljänneksellä, hän saa nopeasti listattua tär-keimmät asiakkaat suuruusjärjestyksessä. Crm:n an-siosta myyjät tietävät myös, mitä asiakkaille on myyty aiemmin. Se helpottaa uusien tarjousten tekemistä.

”Vanhalle asiakkaalle on neljä viisi kertaa helpom-paa myydä jotain lisää kuin hankkia uusi asiakas”, Korpelainen sanoo.

Myyntijohdon raporteissa keskitytään nykyään tuotteiden sijasta laskutukseen. Blanccossa hyödyn-netään raporttien visualisointeja, jotka Salesforces-sa kulkevat mittaristojen eli dashboardien nimellä. Niistä on hyötyä etenkin ylimmälle johdolle, joka saa asiakas- ja tuotesegmenttien mukaan ryhmitel-lyn tiedon yhdellä silmäyksellä.

”Jos siitä ottaisi printin, yhdellä A3:lla näkisi erit-täin hyvin nykytilanteen ja ennusteen”, Korpelai-nen kuvailee.

Muokkaaminen tehostaa toimintaaOhjelmiston muokkaamiseen on kolmen eri tason tarpeita. Käyttäjien oikeuksien tai raporttien mää-

rittelyn tapaiset muutokset voidaan tehdä yrityksen sisäisin voimin. Periaatteessa myyjätkin voivat teh-dä raportteja, mutta Salesforcen monipuolisuus tu-lee helposti vastaan.

”Jos ei ymmärrä systeemiä, sieltä ei saa kuin mur-to-osan siitä tiedosta, mitä haluaa”, Korpelainen sa-noo.

Samaan yksinkertaisten muokkausten kategori-aan kuuluvat kolmansien osapuolten kehittämät laajennukset, joita löytyy Salesforcen App Exchange -kaupasta. Se on Korpelaisen mukaan eräs Salesfor-cen vahvuuksista. Esimerkiksi kaksoiskappaleiden poistaminen yhteystiedoista sujuu tarkoitukseen räätälöidyllä ohjelmalla huomattavasti tehokkaam-min kuin käyttämällä sisäänrakennettuja työkaluja.

Hieman syvemmälle meneviä tarpeita varten Blancco on ostanut Salesforcelta suuren määrän

erilaisia koulutusmateriaaleja ja nopean vasteajan tuotekehitystuen. Sen ansiosta järjestelmän kova-koodattuja palikoita voidaan muuttaa joko itse tai toimittajan avulla.

Kolmannen tason muodostavat integraatiot las-kutuksen ja kirjanpidon tapaisten järjestelmien kanssa. Niitä on teetetty ulkopuolisilla asiantunti-jayrityksillä.

Blanccon crm on kytketty tiiviisti sekä tuotetu-keen että lisenssinhallintaan, joka tarkistaa, miten pitkään asiakkaan käyttöoikeus Blanccolta ostet-tuun palveluun on voimassa. Jälkimmäinen järjes-telmä voi kertoa myyjille automaattisesti, milloin ti-laus on päättymässä.

”Myyjät arvostavat sitä, että he saavat muistutuk-sen asiakkaan lisenssien vanhenemisesta esimerkik-si neljän viikon päästä. Silloin pitäisi kontaktoida ja saada sopimusta jatkettua”, Korpelainen sanoo.

Automatisoinnin saa vietyä niinkin pitkälle, että järjestelmä lähettää tiedon tilauskauden orastavas-ta päättymisestä suoraan asiakkaalle ja ehdottaa täl-le sopimuksen automaattista jatkamista.

Korpelaisen arvion mukaan Blanccon noin 50 myyjästä viidennes käyttää Salesforcen älypuhelin-sovelluksia ja loput käyttävät selainpohjaista järjes-telmää kannettavilla tietokoneilla.

”Tavoitteena on saada mobiilipuolen käytettävyys vielä paremmalle tasolle. Siellä olisi paljon mahdol-lisuuksia”, hän sanoo. ■

”LIIAN PALJON LUOTETAAN SIIHEN ETTÄ KYLLÄ MINÄ TÄMÄN MUISTAN.”

51T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

PIPEDRIVE

Arvosana 7,9Hinta 9 €/käyttäjä/kk

+ halpa hinta+ myyjävetoinen- ei suomennettu- integraatioiden niukkuus

Pipedrive edustaa koulukuntaa, joka ei kilpaile ominaisuuksien lukumäärällä vaan käytön sujuvuudella. Se on suunniteltu myyjien tarpeet edellä ja sen käytön perus-teiden omaksuminen käy helposti.

Sen sijaan että kauppaprosessin vaihe merkittäisiin valitsemalla oikea kohta pu-dotusvalikosta, raahataan laatikko yhdes-tä sarakkeesta toiseen. Pipedrive pyrkii esittämään mahdollisimman monia asioita havainnollisella tavalla jo itse käyttöliit-tymässä, kun yleensä visualisoinnit ovat erillinen osa crm-järjestelmää.

Sama yksinkertaisuuden eetos kulkee läpi koko ohjelman. Asiakkaiden yhteys-tietojen syöttäminen on tehty helpoksi, mutta myös myyntiprosessin vaiheiden määrittely on huomattavasti suoraviivai-sempaa kuin Salesforcessa. Silti myös epäloogisuuksia löytyy.

Virolaisen startupin kehittämä Pipedrive on integroitavissa parinkymmenen palve-lun kanssa, joukossa Googlen palvelut ja muita webpohjaisia järjestelmiä. On mah-dollista, että Pipedriven rajoitukset tulevat tässä kohtaa vastaan, jos asiakasyritys ei ole enää aivan pieni.

Ohjelmalla on Android- ja iOS-älypu-helinsovellukset, jotka tuntuvat poik-keuksellisen viimeistellyiltä ollakseen yrityskäyttöön tarkoitettuja. Pipedriven käyttöliittymää ei ole suomennettu.

MICROSOFT DYNAMICS CRM

Arvosana 8,8Hinta 49,80 €/käyttäjä/kk

+ Microsoft-yhteensopivuus+ laajuus+ Windows Phone -sovellus- massiivisuus

Microsoft Dynamics CRM on ylitsevuota-vainen. Se on erittäin laaja ja monipuolises-ti muokattavissa oleva tuote, joka tuntuu ainakin aluksi monimutkaisemmalta kuin vaikkapa Salesforcen Sales Cloud.

Sisäänrakennetut ominaisuudet ovat monipuoliset. Esimerkiksi asiakas- ja tuo-tetiedot, kampanjat, myyntimateriaalit ja laskut onnistuvat kaikki suoraan crm:stä ilman laajennuksia.

Dynamicsin suosio takaa sen, että myös sille on kehitetty paljon lisäosia. Yhteiselo Microsoftin omien palveluiden kanssa sujuu.

Ominaisuuksien puolesta Dynamics CRM ei kalpene peruskäytössä Sales-forcelle tai Oraclelle. Monelle yritykselle selkein valintakriteeri lieneekin se, millaisia muita palveluita on jo käytössä ja miten tiukasti crm-järjestelmä halutaan niihin integroida.

Vaikka Dynamics CRM:stä on myös natiivisovellus Windows 8:aan, ei selain-käyttö tunnu paljonkaan kömpelömmältä. Ainakin hiiren kanssa selain voi jopa olla näppärämpi, sillä Windows-ohjelma tuntuu kosketusnäyttökäyttöön suunnitellulta.

Älypuhelinsovellukset ovat saatavissa kaikille kolmelle alustalle, tosin testin aika-na jopa Windows Phone -sovellus kaatuili silloin tällöin.

SALESFORCE SALES CLOUD

Arvosana 8,6Hinta 70–270 €/käyttäjä/kk

+ kattava+ kokoonsa nähden nopea omaksua+ valtavasti lisäosia- hintava

Salesforce on asiakkuudenhallinnan ja pil-vipalveluiden jättiläinen, mikä näkyy myös sen crm-tuotteessa. Hieman laskutavasta riippuen neljää tai kuutta erilaista hinnoitte-lumallia tarjoava Sales Cloud venyy suurten yritysten tarpeisiin. Sen käyttäminen ei kuitenkaan ole ylivoimaista pienemmälle-kään firmalle.

Sales Cloud sisältää muun muassa asiakastiedot, tuotetiedot ja hintakirjat, raportointi- ja ennustetyökalut sekä Chat-ter-nimisen ryhmätyökalun, joka kertoo halutulla tarkkuudella kaikkien käyttäjien viimeaikaiset toimenpiteet ja antaa mah-dollisuuden kommentoida niitä julkisesti tai yksityisesti.

Järjestelmään voi ladata dokumentteja sekä synkronoida kalenterit ja sähköpos-tit Outlook-lisäosan avulla. Myös Google Apps on tuettu.

Salesforcen crm-palvelu on laajalti muo-kattavissa. 70 euron kuukausihintainen Professional-versio sisältää useimmat ominaisuudet, mutta esimerkiksi useiden erilaisten myyntiprosessien määrittely vaa-tii kalliimman Enterprise-tilauksen.

Lisäksi Salesforcella on paljon kolman-sien osapuolten kehittämiä laajennuksia, jotka otetaan käyttöön AppExchange-so-velluskaupan kautta. Älypuhelinsovellus on kattava, tosin Windows Phone -versio puuttuu.

52 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

NIMBLE

Arvosana 7,7Hinta 14 €/käyttäjä/kk

+ erilainen lähestymistapa+ toimivuus muiden crm-palveluiden kanssa- sopiiko Nimblen ajattelumalli kaikille?- rajoittunut myyntitoiminnallisuus

Nimble eroaa kaikista muista testin ohjel-mista siinä, että se on rakennettu yhteys-tietojen ympärille. Websovelluksena sekä selain- ja sähköpostilisäosana toimiva Nimble kokoaa yhteen paikkaan kaiken kontakteista löytämänsä tiedon ja auttaa siten muodostamaan keskusteluyhteyden asiakkaan kanssa.

Palvelun aloitusnäkymä on päivittäiska-lenteri, johon palvelu nostaa muistutukset tärkeäksi merkittyjen ihmisten kontaktoi-misesta, sinulle lähetetyistä viesteistä ja tekeillä olevista kaupoista.

Nimble tekee siihen linkitettyjen palve-luiden viesteistä yhden yhdistetyn viesti-listan, josta voi vastata niin sähköposteihin kuin Twitter-mainintoihin ja Facebook-viesteihin.

Nimbleen sisältyy myös myyntiputki, mutta se on toiminnaltaan varsin yksin-kertainen. Lisäksi Nimblessä on yksin-kertaiset ryhmätyöominaisuudet, kuten mahdollisuus siirtää liidejä vastuuhenkilöltä toiselle ja jaetut muistiinpanot. Itse asiassa Nimbleä voi käyttää yhdessä muiden crm-ohjelmistojen kanssa, sillä selainlisäosa tunnistaa tai ainakin yrittää tunnistaa kaikki nimiä sisältävät hyperlinkit.

Älypuhelinsovellus rajoittuu pelkkään yhteystietojen tarkasteluun, myyntitietoja sillä ei pysty päivittämään.

SUITECRM

Arvosana 6,8Hinta 0 €, saas-versiona 14 €/käyttäjä/kk

+ hinta+ perustoiminnallisuus- puutteelliset toiminnot- keskeneräinen

SuiteCRM on joukon ainoa avoimen lähde-koodin (GNU AGPL) ohjelma. Se perustuu SugarCRM-ohjelmistoon, jonka avoimen lähdekoodin version kehittäminen hiipui muutama vuosi sitten.

Ulkomuodoltaan ja toimintalogiikaltaan SuiteCRM muistuttaa hieman Salesfor-cea, vaikka sen toiminnallisuus on paljon rajallisempi. Peruskäyttöön se on silti aivan riittävä.

Koska kyseessä on avoimen lähdekoo-din ohjelma, sen voi halutessaan asentaa omalle LAMP-palvelimelle. Asennuspro-sessi ei ole juurikaan monimutkaisempi kuin saas-palvelun käyttöönotto. Konfi-gurointi sen sijaan on monimutkaisempaa kuin kilpailijoissa.

Lisäksi SuiteCRM:ssä on avoimen läh-dekoodin ohjelmalle tyypillisiä puutteita, koska kehitys on vielä alkuvaiheessa. Kol-mansien osapuolten kehittämiä laajennuk-sia ei ole tarjolla läheskään niin paljon kuin kaupallisille kilpailijoille.

Mobiilikäyttö on hankalaa, sillä responsii-vinen html5-teema on vielä keskeneräinen, omaa älypuhelinsovellusta ei vielä ole ja muiden kehittämät sovellukset ovat joko kalliita tai toimimattomia.

SuiteCRM on parempi vaihtoehto pie-nille yrityksille kuin olematon crm. Sen soveltuvuus on eniten kiinni siitä, miten paljon tarvitaan crm:n laajennuksia, kuten markkinoinnin automatisointia tai asia-kaspalvelutoiminnallisuuksia. Ohjelman käyttöliittymää ei ole suomennettu.

ORACLE SALES CLOUDVERTAILUTUOTEArvosana 7,6 (ei vertailukelpoinen)Hinta 50–75 €/käyttäjä/kk

+ integraatiot Oraclen palveluihin+ Outlook-lisäosa- järjestelmän konfiguroiminen

Käyttäjän näkökulmasta Oraclen crm-ohjelmisto ei eroa valtavasti vaikkapa Salesforcesta, sillä molemmat näyttävät pohjimmiltaan tietokannan päälle raken-netuilta suoraviivaisilta käyttöliittymiltä. Järjestelmän konfiguroimisen oppimis-kynnys sen sijaan tuntuu korkeammalta kuin Salesforcessa tai Dynamics CRM:ssä.

Yhteistyöominaisuudet ovat kattavat. Esimerkiksi dokumenttien kommentoi-minen onnistuu suoraan selaimessa ja iPad-sovelluksessa ilman erillisiä ohjelmia. Asiakastietoihin voi linkata myös sosi-aalisen median palveluita, jolloin tiedot haetaan esimerkiksi suoraan LinkedInistä.

Oracle Sales Cloudin vahvuutena on tapa, jolla yhtiön muut palvelut pelaavat yhteen sen kanssa. Crm-järjestelmää on helppo laajentaa markkinoinnin ja asia-kaspalvelun suuntaan, koska erillisiä in-tegrointeja ei tarvitse tehdä, vaan palvelut käyttävät samaa asiakastietokantaa. Myös Outlook-lisäosa toimii sujuvasti.

Android- ja iOS-puhelimille on omat sovellukset. Lisäksi tarjolla on muun mu-assa ryhmätyöominaisuuksiin keskittyvä Oracle Social Network -sovellus, joka tun-tuu luontevammalta mobiilikäytössä kuin varsinainen Sales Cloud -sovellus.

Oraclen ohjelmiston arvosanan muodos-tuminen poikkeaa muista. Sille ei voitu an-taa minkäänlaista arvosanaa käyttöönotos-ta, koska sitä voitiin testata vain valmiiksi alustetulla demoinstanssilla. Tämän takia loppuarvosana ei ole vertailukelpoinen muiden kanssa.

53T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

PAINOARVO MICROSOFT DYNAMICS CRM NIMBLE ORACLE

SALES CLOUD PIPEDRIVE SALESFORCE SALES CLOUD SUITECRM

Kontaktointi 20 % 9 9 8,5 8 9 7

Myyntiprosessi 20 % 8,5 8 8 9 8 8

Raportointi 20 % 9 7 8,5 8 9 6

Laajennettavuus 15 % 9 7 9 7 9 6

Muokattavuus 15 % 9 7 8 7 8,5 6

Käyttöönotto 10 % 8 8 – 8 8 8

Yhteensä 100 % 8,8 7,7 7,6* 7,9 8,6 6,8

ARVOSANAT

TUOTE MICROSOFT DYNAMICS CRM NIMBLE

ORACLE SALES CLOUD PIPEDRIVE SALESFORCE

SALES CLOUD SUITECRM

Hinta per käyttäjä/kk 49,80 € 14 € 50–75 € (2 9 € 79–270 € (4 0 / 14 € (saas)

Ilmainen testijakso 30 päivää 14 päivää 30 päivää 30 päivää 30 päivää –

Muokattavia myyntiprosesseja useita yksi useita useita yksi / useita (5 yksi

Suomenkielinen kyllä ei kyllä ei kyllä ei

Palvelinten sijainti EU USA EU USA EU EU

Älypuhelinsovellukset Android, iOS, Windows Phone Android, iOS Android, iOS Android, iOS Android, iOS ei

Responsiivinen ulkoasu on ei vain tabletille ei on ei

Sovelluskauppa laajennuksille on on, suppea on on, suppea on ei

Ryhmätyöskentelytoiminnot on on on on on on

Sähköpostin synkronointi on on on rajallinen (3 on lisäosa

Kampanjaseuranta on ei on ei on on

Puheluiden kirjaaminen on on (1 on on on on

Kalenterin synkronointi on on on on on maksullinen lisäosa

TEKNISET TIEDOT

1 ) v a i n y l e i s e n ä m u i s t i i n p a n o n a , e i o m a n a t o i m i n t o n a 2 ) O r a c l e n i l m o i t t a m a h i n t a - a r v i o 3 ) v a i n p o s t i e n u u d e l l e e n l ä h e t y s , k a k s i s u u n t a i n e n b e e t a s s a 4 ) P r o f e s s i o n a l 7 0 € , E n t e r p r i s e 1 3 5 € , U n l i m i t e d 2 7 0 € 5 ) E n t e r p r i s e - t a s o l l a j a s i i t ä y l ö s p ä i n

* O r a c l e n l o p p u a r v o s a n a e i o l e t ä y s i n v e r r a n n o l l i n e n m u i d e n k a n s s a , s i l l ä k ä y t t ö ö n o t t o a e i v o i t u a r v i o i d a .

54 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

NÄIN TESTASIMMEVERTAILIMME KUUTTA asiakkuudenhallinta-järjestelmää. Kaikki järjestelmät ovat saatavil-la saas-versioina, mutta SuiteCRM testattiin omalle palvelimelle asennettuna.

Testattavaksi valittiin kolme suurta, ase-mansa vakiinnuttanutta tuotetta ja kolme vaihtoehtoista lähestymistapaa edustavaa tuotetta. Myös tulokset jakavat joukon: kol-me perinteistä crm:ää muistuttavat toisiaan niin käyttöliittymiltään kuin laajuudeltaan, pienemmät ohjelmat taas keskittyvät eri asi-oihin ja erottuvat toisistaan siksi enemmän.

Vertailussa keskityttiin crm:n käyttöön myynnin apuvälineenä pk-yritysten näkökul-masta. Markkinoinnin automatisointi ja inte-graatiot muihin järjestelmiin eivät kuuluneet tämän testin piiriin, joskin niiden olemassa-olo huomioitiin. Mobiilikäytön mahdollisuus tarkistettiin sekä selaimella että erillisellä sovelluksella, jos sellainen oli saatavilla.

KONTAKTOINNIN ARVOSANA sisältää työ-kalut, joilla asiakastietoa suodatetaan ja jalostetaan.

MYYNTIPROSESSIN ARVOSANA kertoo siitä, kuinka sujuvasti varsinainen myyntiproses-si sujuu. Lisäksi arvosanaan vaikuttaa se,

kuinka paljon prosessia voi muokata ja miten helppoa se on.

RAPORTOINNIN ARVOSANA sisältää sekä myyjien että myynnin johdon oletusarvois-ten raporttien toimivuuden ja kattavuuden sekä niiden mukauttamisen helppouden.

LAAJENNETTAVUUDEN ARVOSANASSA on pisteytetty integraatiot muihin järjestelmiin.

MUOKATTAVUUDEN ARVOSANA sisältää ohjelmiston kaikki muut muokkausmah-dollisuudet, kuten käyttöliittymän määrit-telemisen.

KÄYTTÖÖNOTON ARVOSANA kattaa ohjel-miston ja asetusten määrittelyn sekä omien tietojen luomisen ja tuomisen järjestelmään. Kuhunkin crm:ään määriteltiin useita eri käyttäjiä ja tuotiin pohjaksi LinkedIn-yhteys-tietoja.

ORACLEN ARVOSTELUSSA käyttöönoton arvo-sana puuttuu, koska Oraclen crm:ää emme voineet testata kuin valmiiksi alustetulla instanssilla. Tästä syystä Oraclen arvosana ei ole suoraan verrannollinen muiden kanssa.

CRM ON KOMPROMISSI

JUTUTIN ARTIKKELIA varten myyjiä ja myyntijohtajia, jotka kaikki painottivat samoja asioi-ta. Tietojärjestelmä ei yksinään hanki yhtään asiakasta tai myy yhtään tuotetta, mutta se auttaa toimimaan järjestelmällisesti ja tekee myyjän työstä läpinäky-vää.

Selväksi tuli myös, että harva myyjä haluaa käyttää aikaa täyt-tämällä 59 erillistä tietokenttää jokaisesta asiakkaasta. Yksikään järjestelmä ei ole täydellinen, joten yksi Salesforce-käyttäjä pohti Pipedriveen siirtymistä ja muuan Pipedrive-käyttäjä puo-lestaan harmitteli sen puutteita.

Tosin kumpikaan ei ollut niin harmistunut kuin eräs tausta-haastateltava, joka oli askarrellut oman asiakaskantansa Exceliin ja syötti yhtiön käyttämään crm-järjestelmään vain aivan pakolli-set tiedot. Kyseinen ohjelmisto ei ole mukana testissä.

Olen kuitenkin optimisti, joten uskon, että toimiva kompromissi on löydettävissä. Olemassaole-vien asiakastietojen siirtäminen uuteen järjestelmään on työläs-tä, etenkin kun ensin pitää miet-tiä työprosessit läpi ja lopuksi siivota data. Mutta sen jälkeen lisäysten tekeminen on niin help-poa, että siihen tottuu äkkiä.

Paras motivaattori onkin raha. Jos myyjä huomaa itse, että yh-teydenotoista ja keskeneräisistä kaupoista muistuttava järjestel-mä johtaa siihen, että kontakti-en määrä kasvaa kuukaudessa kymmenellä prosentilla, sen kanssa on helpompi opetella elämään.

Oll i SulopuistoKirjoittaja on vapaa toimittaja

PROSESSI NÄKYVIIN. Microsoft Dynamics CRM:ssä myyntipro-sessi on visualisoitu yksinkertaisesti.

SOME HALTUUN. Nimble yhdistää sosiaalisen median viestit yhteen posti-laatikkoon.

55T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Jos puhelin kulkee välillä mukana työkalu-pakissa tai sitä pitää käyttää hanskat kädes-sä, tarvitaan juuri kovaan käyttöön raken-nettu laite.

Erikoiskestäviä laitteita löytyy useammankin val-mistajan valikoimasta. Yksi merkittävin työkaluk-si tarkoitettujen laitteiden valmistaja on Panasonic. Kovaa käsittelyä kestäviä puhelimia myyvät myös suomalainen Insmat ja työmaiden yleismerkki Cat. Jälkimmäisistä molemmat kuitenkin lähinnä antavat laitteille nimensä ja puhelinten valmistus ja suunnit-telu on ulkoistettu.

Kestää rantavettä ja betoniaKestäviksi suunniteltujen laitteiden perusominai-suuksiin kuuluu yleensä pölyn- ja kosteudensieto. Lisäksi laitteiden on kestettävä upottaminen veteen

metrin syvyyteen puoleksi tunniksi.

Insmat Rock V50 ja Cat S50 ovat valmistajien mukaan IP67-luo-kituksen mukaisia. Laitteiden pitäisi

siis kestää pulahdus esimerkiksi vesilätäkköön tai matalaan rantaveteen, kunhan puhelinten suojalä-pät on suljettu asianmukaisesti.

Panasonic lupaa FZ-X1-mallilleen IP68-luokan kestävyyden. Standardin määritelmän mukaan Pa-nasonic lupaa puhelimensa kestävän puolen tunnin uiskentelun 1,5 metrin syvyydessä.

Vedenkestävyyden lisäksi Cat ja Panasonic on ra-kennettu kestämään pudotuksia ja iskuja Mil-std 810G -standardin mukaisesti. Tämän standardin mukaan laitteiden pitäisi kestää 1,2 metrin tiputus kovalle alustalle. Väitteiden paikkansapitävyys jää

kuitenkin valmistajien oman ilmoituksen varaan, sillä standardi ei edellytä kestävyyden testaamista puolueettomissa testilaboratorioissa.

Joka tapauksessa kolmikko todennäköisesti kes-tää kovaa käyttöä keskivertopuhelinta paremmin.

Laitteiden suunnittelussa on otettu huomioon niiden käyttötavat normaalista poikkeavissa olo-suhteissa. Esimerkiksi Catin ja Panasonicin kos-ketusnäytöt toimivat myös märillä sormilla. Isojen fyysisten näppäinten ansiosta erityisesti Panaso-nicin käyttö onnistuu myös ilman hanskojen rii-sumista.

Kestävyydellä on kääntöpuolensaPanasonicin FZ-X1 on ulkonäköään myöten selvä työkalu. Myös Insmat ja Cat ovat paksumpia ja pai-navampia kuin peruspuhelimet.

Kestävät puhelimet eivät edusta tekniikkansa puolesta alan huippua. Koko kolmikossa näyttöjen tarkkuus jää 720p tasolle. Tarkkuus kuitenkin riittää peruskäyttöön, jos työn lomassa ei aio katsella puhe-limella videoita tai valokuvia.

Myös suorituskyky jää matalaksi. Päivittäisessä käytössä tehoa on riittämiin, mutta uusimmat mo-biilipelit kannattaa unohtaa.

Ison koon hyvänä puolena on akkukesto. Erityi-sesti jättimäinen Panasonic ja Insmat saavuttavat akkutesteissä kovat tulokset.

Teknisten puutteiden ja ison koon vuoksi mitään testin laitteista ei voi suositella, jos kestävyydelle ei ole todellista tarvetta. Jos kaipaa lähinnä kosteu-denkestävää laitetta, parempi vaihtoehto on muiden valmistajien kosteutta kestävät perusmallit.

Jotakin testin kolmesta puhelimesta taas kannat-taa harkita jos haluaa oikeasti kestävän puhelimen eikä viimeisimmillä teknisillä ominaisuuksilla ole väliä. ■

Teksti ja testit Teemu Lai t i la Kuvat Ar t tu Lai tala

Luonnossa liikkuville tai puhelinta työmaalla tarvitseville löytyy älypuhelimia, jotka on rakennettu kestämään.

Älypuhelin ei pienestä pelästy

”ISKUNKESTÄVYYTTÄ EI TARVITSE TESTATA PUOLUEETTOMASTI.”

KESTÄVÄT ÄLYPUHELIMET

56 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

INSMAT ROCK V50

Hinta: noin 400 €+ loistava akkukesto+ edullinen kestäväksi puhelimeksi- näytön matala kirkkaus ja kontrasti

Testijoukon edullisin laite Insmat Rock V50 on ulkomitoiltaan isompi kuin Cat S50, mutta vielä selkeästi pienempi kuin romu-luinen Panasonic. Myös Insmat on suojattu vedeltä metrin syvyyteen ja puoleen tuntiin saakka. Valmistaja ei kerro laitteen pudo-tuskestävyydestä.

Fyysiset sivunäppäimet ovat kohtalaisen pienet ja järjestelmän ohjaus tapahtuu kapasitiivisten näppäinten avulla. Käyttö sujuu parhaiten ilman käsineitä.

Suorituskyvyssä Insmat päihittää Ca-tin hienoisella erolla. Catia ja Panasonica selvästi nopeampi massamuisti kuitenkin voi näkyä sovellusten vikkelämpänä käyn-nistymisenä. Muiden tavoin raskaisiin mo-biilipeleihin Insmatiakaan ei voi suositella.

Iso koko tuo mukanaan pitkän akkukes-ton. Insmat Rock V50 jaksaa toistaa video-ta täydellä kirkkaudella runsaat kymmenen tuntia ja vakiokirkkaudella huimat 19 tuntia.

Näytön kirkkaus on riittävä, suurin piir-tein samaa tasoa Catin kanssa mutta Pana-sonicia himmeämpi. Kontrasti jää kuitenkin matalaksi. Näytöstä voi olla hankala saada selvää auringonpaisteessa. Värintoisto on lähellä sRGB-standardin vaatimuksia.

Insmat Rock V50 on Catia isompi, mutta selkeästi pienempi kuin romuluinen Pana-sonic. Kokonsa vuoksi Insmat sopii Catia huonommin päivittäiseen käyttöön, mutta toisaalta näyttö on Catin näyttöä hieman isompi. Pitkä akkukesto kompensoi suurta kokoa.

PANASONIC TOUGHPAD FZ-X1

Hinta: noin 1 000 €+ loistava akkukesto- isokokoinen- kallis

Ammattilaisen työkalupakkiin sopiva Pana-sonic Toughpad FZ-X1 erottuu peruspuhe-limista massiivisella koollaan. Se ei sovellu toimistoon tai päivittäiseen käyttöön työ-maan ulkopuolella.

Valmistajan mukaan laite on suunniteltu kestämään upotus puolentoista metrin syvyyteen puoleksi tunniksi sekä kolmen metrin pudotus betonilattialle.

Isot ja riittävän kaukana toisistaan olevat fyysiset näppäimet helpottavat käyttöä vaikka hanskat kädessä. Mielenkiintoisia lisiä ovat kesken käytön vaihdettava akku sekä puhelimen päätyyn upotettu viiva-koodinlukija.

Iso koko tuo mukanaan hyvän akkukes-ton. FZ-X1 jaksaa toistaa Youtube-videota näytön täydellä kirkkaudella 11 tuntia. Ak-kukesto nousee 16 tuntiin, kun näytön kirkkauden laskee sisätiloihin riittävälle tasolle. Akkukesto on yksi kaikkien aikojen parhaista, mitä olemme koskaan älypuhe-limesta mitanneet.

Kuten muissakin testin laitteissa, näytön tarkkuus on vain alempaa teräväpiirtota-soa. Kuvanlaadultaan näyttö on yllättä-vän hyvä. Kirkkaus riittää ulkokäyttöön, kontrasti on kohtuullinen ja värintoistokin yltää kuluttajalaitteille määriteltyyn sRGB-väriavaruuteen.

Suorituskyvyn osalta Panasonic päihittää muut testilaitteet. Vaikka nopeus jää kauas nopeimmista älypuhelimista, tehoa on riit-tävästi peruskäyttöön ja kevyeen pelailuun.

Ainutlaatuiset ominaisuudet näkyvät hin-nassa, joka on yli kaksinkertainen muihin testilaitteisiin verrattuna.

CATERPILLAR CAT S50

Hinta: noin 450 €+ kohtuullisen kokoinen+ hyvä näyttö- vaatimaton suorituskyky

Iskunkestäväksi puhelimeksti kevyt ja ohut Cat S50 ei ole ”hentoudestaan” huolimatta heiveröinen, sillä valmistaja lupaa laitteen kestävän puolentoista metrin pudotukset ja puolen tunnin uittamisen metrin syvyi-sessä vedessä.

Kosketusnäyttö toimii myös märillä käsil-lä, mutta kapasitiivisten näppäinten käyttö hanskat kädessä on hankalampaa. Onneksi virta- ja äänenvoimakkuussäätimet ovat tukevampaa tekoa.

Suorituskyvyltään Cat ei pärjää testin nopeimmalle Panasonicille. Erityisesti näy-tönohjaimen nopeus jää testistä riippuen jopa puolet Panasonicia hitaammaksi. Suo-rituskyky riittää kuitenkin peruskäyttöön.

Catin 720×1280 kuvapisteen näyttö on yllättävän hyvä. Sen värintoisto on erinomainen. Kirkkaus jää matalanpuolei-seksi, mikä voi vaikeuttaa käyttöä ulkona. Loistava kontrastisuhde kuitenkin paikkaa osin kirkkauden puutetta.

Akku riittää näytön täydellä kirkkaudella runsaan seitsemän tunnin videotoistoon ja sisäkäyttöön sopivalla vakiokirkkaudella vajaan 12 tunnin ajaksi, mikä on hyvä tulos älypuhelimelle.

Kokonsa puolesta Cat S50 on kompro-missi: se kestää kovaa käyttöä, mutta ei ole liian kookas päivittäiseen käyttöön ja taskussakaan kuljetettavaksi.

57T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

KUUKAUDEN TEKNIIKKA

FAKTAK un käyttäjä kirjoittaa selaimeensa ame-rikkalaisen verkkokaupan www-osoit-teen, sivua ei haeta Yhdysvalloista vaan paljon lähempää. Latauksen nopeutta-

miseksi ja verkkokulujen alentamiseksi sivut on ko-pioitu etukäteen eri maissa sijaitseviin paikallisiin palvelimiin, joista ne jaetaan asiakkaille.

Jakeluverkostoa kutsutaan nimellä cdn eli Con-tent delivery network. Cdn-palvelu koostuu eri ope-raattorien konesaleihin asennetuista palvelimista sekä logiikasta, joka optimoi liikennettä näiden ja loppukäyttäjien välillä.

Kun sivupyyntö tulee, se ohjataan aina parhaal-le palvelimelle. Valinta voi perustua palvelimen sen hetkiseen kuormitukseen, maantieteelliseen lähei-syyteen tai dataliikenteen kustannuksiin.

Cdn on käyttäjälle näkymätön. Web-osoitteet on virtualisoitu niin, että kaikki data näkyy alkuperäi-sellä url-osoitteella. Vain ip-pakettien seuranta Tra-ceroute-ohjelmalla saattaa antaa viitteitä siitä, mis-sä todellinen palvelin sijaitsee.

Lisähyötynä osoitteiden peittäminen parantaa sietokykyä palvelunestohyökkäyksiä vastaan. Kapa-siteettia voidaan kasvattaa tarpeen mukaan ja jake-lua siirtää palvelimille, jotka ovat hyökkäyksen ul-kopuolella.

Videosiirto vaatii enemmänCdn-ajattelun pioneeri Akamai Technologies sai Googlen tapaan alkunsa yliopistolla tehdystä tut-kimustyöstä vuonna 1998. Yhtiön perustajat ke-hittivät algoritmeja, joilla sisältö voitiin jaella op-timaalisesti globaalissa verkossa. Nettiliikenteen

lisääntyessä tekniikalle alkoi olla yhä enemmän ky-syntää.

Aluksi web-sisältö koostui staattisista sivuista, joi-den optimointi oli suhteellisen suoraviivaista. Ny-kyään jokainen sivusto sisältää paitsi palvelun omaa aineistoa myös linkkejä ulkopuolisiin tuottajiin, ku-ten kuva-arkistoihin, keskustelupalstoihin, sosiaali-seen mediaan sekä erilaisiin käyttöä mittaaviin las-kureihin ja analytiikkapalveluihin.

Nettikaupat ovat vuorovaikutteisia, joten datan pitää siirtyä jakelupalvelimelta myös toiseen suun-taan. Reaaliaikainen videosiirto asettaa omat vaa-timuksensa, sillä livekuvaa ei voi jakaa verkoston palvelimille etukäteen. Päätelaitteina on pöytäko-neiden lisäksi mobiililaitteita, joiden ruutukoko ja datasiirtonopeus vaihtelee.

Kaikkien näiden tekijöiden optimointi vaatii yhä kehittyneempiä algoritmeja, joiden hyvyys erottaa cdn-tarjoajat toisistaan.

Akamain liikevaihto yltää 1,5 miljardiin dollariin, mikä kertoo jakeluliiketoiminnan laajuudesta. Tun-netuimpia Akamain kilpailijoita ovat Level 3 Com-munications, CloudFlare ja Limelight Networks.

Amazon ja Apple apajillaViime vuosina cdntoiminnan rajat ovat alkaneet hä-märtyä ja alalle on tullut uusia toimijoita. Esimer-kiksi Amazon ja Microsoft ovat alkaneet tarjota pil-vipalvelunsa jatkeeksi sopivaa jakelupalvelua. Myös operaattorit ovat haukanneet osan kakusta omilla cdn-verkostoillaan.

Suosituimpien palvelujen datamäärät ovat kas-vaneet räjähdysmäisesti, jolloin niiden kannattaa

Teksti Pet ter i Järvinen

Nettisisällön jakelun optimointi säästää asiakkaan hermoja ja sisällöntuottajan rahoja. Käyttäjälle näkymätön content delivery network lyhentää sivujen latausaikoja.

Verkkoliikenne etsii tehokkaimman reitin

CDNMIKÄ Optimoi sisällön jakelua internetissä.MIKSI Sisällön viiveet vähentävät asiakastyy-tyväisyyttä ja epätalou-dellinen jakelutekniikka nostaa kustannuksia.MIKSEI Vaatii riittävän suuret datasiirtomää-rät ollakseen järkevää.MINNE Isoille sisältöpalveluille, verkkokaupoille ja operaattoreille.

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 558

ODOTUS ON MYRKKYÄ BISNEKSELLEYKSI CDN:N alkuperäisistä tavoitteista oli sivu-jen latausaikojen lyhentäminen, sillä manner-tenvälistä kapasiteettia oli vähän ja yhteydet ruuhkaisia. Nyt kapasiteettia on riittävästi, mutta sivut ovat entistä isompia ja käyttäjät entistä kärsimättömämpiä. Siksi sivun latautu-misnopeus on vielä tärkeämpää kuin aiemmin.

Radwaren tutkimuksessa vertailtiin 0,2, 0,5 ja yhden sekunnin latausviiveiden vaikutusta asiakastyytyväisyyteen. Tulosten mukaan 0,2 sekunnin viivettä ei vielä koettu häiritseväksi, mutta jo puolen sekunnin viive kasvatti sivulta

poistumista 4,7 prosenttia ja vähensi sivunäyt-töjä 5,7 prosenttia.

Yhden sekunnin viive lähes tuplasi lukemat ja lisäksi pienensi nettikaupan ostoskorin arvoa 2,1 prosenttia. Toisessa tutkimuksessa vähän yli puolet verkkoshoppailijoista nimesi sivujen hitauden tärkeimmäksi syyksi siihen, miksi ostos jäi tekemättä.

Viiveet eivät ainoastaan vähennä asiakas-tyytyväisyyttä – nettikaupassa ne näkyvät suoraan viivan alla. Siksi jakelun tehokkuuteen kannattaa panostaa.

NÄIN TOIMII CDN. Yhdestä keskuspalvelimesta on yhteydet maanosakohtaisiin palvelimiin, ja niistä edelleen paikallinen jakelu erilaisille päätelaitteille.

3 KYSYMYSTÄ

Kari Haakana, palvelupäällikkö, Yle

Kuinka paljon dataa Yle

siirtää jakeluverkkonsa

kautta?

”Kuukausitasolla dataa siirtyy 7–9 petatavua. Liikennemäärä

on kasvanut viime vuosina tasaisesti käyttäjämäärien

kasvun mukaisesti. Kasvutah-tia on vaikea ennustaa, sillä

tärkein tekijä on sisältö. Myös tekninen kehitys vaikuttaa. Areenan mobiilikäyttö on

kasvanut voimakkaasti. Käyt-tötapamuutokset voivat olla

nopeita ja vaikuttaa jakeluun.”

Mikä on vaikein asia

kuvan toimittamisessa

katsojalle saakka?

”Vaikeinta on, että emme tiedä kylliksi käyttäjän verkon

tilanteesta ja sen kapasiteetis-ta. Emme voi neuvoa käyttäjää

kovinkaan täsmällisesti esi-merkiksi siinä, miksi suoran lähetyksen kuvanlaatu juuri kyseisellä asiakkaalla ei ole

toivotun kaltainen. Jos Aree-nan päässä ja jakeluverkossa kaikki on ok, mutta käyttäjän saama kuvanlaatu on heikko, ongelma todennäköisesti on jakeluverkon edge-palvelimen

ja käyttäjän koneen välillä. Mutta missä?”

Mikä on jakeluverkkojen

rooli mobiilimaailmassa?

”Jakeluverkkojen merkitys luultavasti korostuu entises-

tään. Areenan audio- ja video-striimien starteista yli puolet

tulee nykyään mobiililaitteista. Mobiilikäyttö on jo Areenan normaalikäyttöä, ei poikkeus

tai lisäpalvelu”

rakentaa oma cdn. Esimerkiksi Netflix on siirtänyt liikennettä Akamain verkos-ta omaan Open Connect -verkkoonsa, jol-la on yhteenliittämissopimuksia eri maiden paikallisten operaattorien kanssa.

Myös Apple alkoi pari vuotta sitten ra-kentaa omaa cdn-verkostoa, jonka kaut-ta se jakelee iTunes-musiikin, App Store -ostokset sekä iCloud-pilvipalvelut. Omalla infrastruktuurilla Apple varautuu nykyisten liikennemäärien kymmenkertaistumiseen.

Perinteisten rajojen hämärtyminen he-rättää huolta nettineutraliteetin säilymises-

tä. Operaattorit eivät enää ole neutraaleja bittiputkia, jotka myyvät yhteyden palvelun tuottajan ja loppukäyttäjän väliin, ja kul-jettavat kaikkien liikenteen tasavertaisesti.

Isot sisältötuottajat pyrkivät ostamaan itselleen palvelimet, verkot ja jakelusopi-mukset, joilla ne hallitsevat bittien siirron asiakkaan kotiin asti. Etuajo-oikeuden an-siosta ne voivat sanella yhteyksiensä hinnat ja käyttöehdot nykyistä selvemmin.

Sisältö- ja jakelutekniikan keskittyminen samoihin, yhä harvempiin käsiin, on uhka-kuva koko netin tulevaisuuden kannalta. ■

Keskuspalvelin Paikallinen palvelin

Jakeluverkko InternetKäyttäjät

Vo

lia

rt,

Ma

cro

ve

cto

r /

Co

lou

rbo

x /

ku

v.k

äs

. J

LH

59T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

PERTIN KYTKENTÖJÄ

Tallennustilan jatkuva halventuminen on eräs vahvimpia ja tutuimpia tietotekniik-katrendejä. Kukapa ei muistaisi nähneen-sä perinteisen mittarin, gigatavun hinnan,

lähenevän nollaa viidentoista vuoden mittaisten trendigraafien esitystarkkuuden rajoissa.

Toinen, vähemmälle huomiolle jäänyt kehitys-suunta on tallennusjärjestelmiin käytettävän ra-hamäärän jatkuva kasvu. Vaikka eurolla saatavan tallennustilan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, in-vestointien yhteissumma yrityksissä kasvaa esimer-kiksi IDC:n tutkimusten mukaan jokseenkin line-aarisesti.

Mihin kaikki tämä tallennustila käytetään? Yhdys-valtalaisten ja eurooppalaisten tiedon hallinnoinnin ammattilaisten foorumi CGOC on tutkinut asiaa. Hätkähdyttävä lopputulos on, että vain neljäsosa yritysten tallentamasta tiedosta palvelee suoranai-sesti liiketoimintaa.

Peräti kaksi kolmasosaa kaikesta tallennetusta tie-dosta on tarpeetonta dataa. Iskevä määritelmä tälle on ROT (sanoista Redundant, Obsolete or Trivial) – tieto on päällekkäistä, vanhentunutta tai kerras-saan tyhjänpäiväistä. Mätää.

Työversioita ja varmuuskopioitaIct-ala on aikoja sitten havahtunut päällekkäisen tie-don ongelmaan, koska se on helppo tunnistaa au-tomaattisesti. Tallennuksessa, varmistuksessa ja tie-toliikenteessä luvuton määrä tuotteita on myyty yrityksiin lupauksin, että niiden deduplikointitoi-minnot säästävät vähintään kymmeniä prosentte-ja tallennustila- ja kaistavaatimuksista sekä vaste-ajoista.

Vaikka lupaukset pitänevät paikkansa, suoritin-syklejä ja energiaa toiminnot silti syövät. Dedup-likointi ei myöskään ratkaise päällekkäisen tiedon hallinnointiongelmaa. Jos yrityksen logo on tallen-nettu tuhanteen asiakirjapohjaan kuva-alkiona, sen muuttuessa nuo tuhat asiakirjapohjaa on päivitettä-vä. Muutama yritysilmeen kohennus- tai fuusiokier-

ros riittänee opettamaan asiakirjahallinnon viittaa-maan keskitetysti ylläpidettyihin logotiedostoihin, joiden metatiedoissa ovat niiden voimassaoloajat. Mutta logot ovat vain yksi pieni säie monisyisessä ongelmavyyhdessä.

Arkkityyppistä vanhentunutta tietoa edustavat laskentamallien, asiakirjojen ja esitysten työversi-ot, joita niiden luojat tapaavat tallentaa työproses-sinsa kuluessa varmuuden vuoksi jonnekin ja unoh-taa sen sinne.

Käytöstä poistettujen sovellusversioiden datat ui-nuvat levyillä usein myös vuosikausia. Ja mitä tiu-kemmassa määräajassa organisaatio poistaa van-hat sähköpostiviestit palvelimeltaan, sitä tiuhemmin työntekijöiden henkilökohtaisille levyalueille tai muistivälineille kertyy .pst-tiedostoja.

Täysin tyhjänpäiväistä tietoa organisaation kan-nalta ovat työntekijöiden yksityiset kuvat, videot, musiikki ja muu vastaava työhön liittymätön data, jota varsinkin matkamikrot, puhelimet ja tabletit pursuavat valuttaen ylijäämänsä myös intranetien ja jaettujen levyhakemistojen syvimpiin syövereihin. Viimeinen viihdearvokin katoaa näistä tiedostoista työntekijän jättäessä yrityksen. Monelleko työtove-rillesi yt-arpa on osunut viime vuosina, ja miten hei-dän tietojensa hävitys on hoidettu?

Mutta myös itse tietojärjestelmät tuottavat turhia teknisiä tiedostoja. Leijonanosan monen Windows-mikron kiintolevytilasta syövät päivitysten yhtey-dessä syntyneet tilapäiset varmuuskopiot, joita päi-vitysrutiini ei poista automaattisesti niiden käytyä tarpeettomiksi. Ja paljonko palvelinten järjestelmä-levyistä kuluukaan erilaisiin lokeihin ja dumppeihin, joiden käyttöä tai tuhoamista kukaan yrityksessä ei koskaan ole miettinyt?

Lakisääteinen tallessapitoKaikkea tietoa ei voi hävittää, vaikka sille ei enää ak-tiivista käyttöä olisikaan. Tietojen lakisääteiset säily-tysajat vaihtelevat toimialoittain, toiminnoittain ja maittain. Anglosaksisessa maailmassa asiakokonai-

Kaksi kolmasosaa yritysten tallentamasta datasta on tarpeetonta. Turha tieto kuormittaa tallennusjärjestelmien lisäksi yrityksen prosesseja. Niinpä siitä on syytä pyrkiä eroon.

Mätä data syö tehotTeksti Pert t i Hämäläinen

60 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

TURHAN DATAN TUSKA

Tallennustila halpenee mutta investoinnit tal-lennusjärjestel-miin kasvavat.

Valtaosa yrityk-sissä tallenne-tuista tiedoista

on turhia.

Hyvin hallin-noidun tiedon elinkaari mää-rittelee myös

hävittämiskäy-tännöt.

Valtaosa yrityk-sissä tallenne-tuista tiedoista

ei ole hyvin hallinnoitua.

Ei-rakenteisen silpputiedon siivoamiseen

voi tarttua tiedostojen

analysointi- ja profilointiohjel-

milla.

VALTAOSA DATASTA TURHAA. Kaikesta yrityksen tallentamasta datasta vain neljäsosa palvelee liiketoimintaa. Yli kaksi kolmasosaa on päällekkäistä muun tiedon kanssa, vanhentunutta tai tyhjänpäiväistä.

1

2

3

4

5

suus kulkee nimellä records management, kun taas Suomen arkistolaissa puhutaan arkistonmuodos-tussuunnitelmasta (AMS) ja sen sähköisestä versi-osta (eAMS).

Asiakirjojen viralliset säilytysajat johdetaan usei-den eri lakien vaatimuksista, ja tietoja on säilytettä-vä joko määräaika tai pysyvästi. Vaikkapa kirjanpi-toaineistoja on säilytettävä määrävuodet tilivuoden päättymisestä lukien, kun taas työsuhteeseen liit-tyviä tietoja on säilytettävä koko työsuhteen kes-ton ajan ja vielä määrävuodet työsuhteen päätty-misestä.

Suomalaisen julkishallinnon sähköisten arkisto-jen toimintaa on määritelty arkistolaitoksen SÄH-KE2-normissa.

Yksityisen liike-elämän arkistointiprosesseista saa parhaat tiedot vapaamuotoisena verkostona aktiivi-sesti toimivasta Liikearkistoyhdistyksestä.

Oma erikoiskysymyksensä on oikeusprosesseihin liittyvät todistusaineistojen hukkaamiskiellot. Alan klassikko on tarina amerikkalaisyrityksestä, jonka oikeus oli määrännyt säilyttämään kaikki meneil-lään olevaan prosessiin mahdollisesti liittyvät tiedot, kunnes juttu on ratkaistu korkeimmassa kyseeseen tulevassa oikeusasteessa. Yritys päätyi investoimaan vuosittain kymmeniä tuhansia dollareita pelkkiin varmistusnauhoihin.

Lakisääteisin perustein säilytettävät tiedot muo-dostavat kuitenkin murto-osan yritysten koko tie-tovarannosta. CGOC:n tutkimuksen mukaan vain seitsemän prosenttia yritysten tiedoista oli tallennet-tu määräystenmukaisuuden tai oikeusjuttujen vaati-musten perusteella.

Kun tiedon omistaja puuttuuIsoissa organisaatioissa arkistointitoimi on yleensä hoidettu hyvin, mutta se keskittyy aivan liian usein pelkästään tietojen säilyttämiseen.

Tarjolla on toki yritystason sisällönhallintajärjes-telmiä, joissa tiedon elinkaaren hallintaan kuuluvat myös tietojen automaattiset hävitystoiminnot. Tur-

hien tietojen hävittämiskäytännöt jäävät kuitenkin helposti puolitiehen, koska turhia tietoja on mää-rättömästi, eikä niitä ole tuotu järjestelmällisen hal-linnointiprosessin piiriin.

Jos tiedolle ei löydy päätöksentekokykyistä omis-tajaa, pelko vääristä hävittämispäätöksistä johtaa yli-säilyttämiseen. Omistajien etsiminen ja hallinnoin-tikäytäntöjen määrittely on isossa organisaatiossa tavattoman työläs prosessi.

Kattavat tiedon elinkaaren hallintajärjestel-mät ovatkin yrityksissä harvinaisia. Viimevuotises-sa CGOC Summitissa 81 prosenttia osallistujista arvioi, että heidän edustamissaan organisaatiois-sa enintään kaksi viidesosaa kaikista tiedoista on hallinnointiprosessien piirissä. Yksikään ei sanonut, että yli neljä viidesosaa tiedoista olisi hallintajärjes-telmissä. Ja vastaajat edustivat alan valveutunein-ta kärkeä!

Tiedostoanalyysi avuksiMädän tiedon osana ja ohella yrityksillä on paljon pimeää tietoa eli hallinnoimatonta tietoa, jonka ole-massaolosta kukaan ei ole varsinaisesti tietoinen. Pimeä tieto on usein selväkielistä ja ei-rakenteis-ta – asiakirjoja, laskentamalleja, esityksiä, sähkö-postiviestejä, audio- ja videotiedostoja – joten se on helppo kohde krakkereille ja tietovuotajille. Vääriin käsiin päätyessään tiedot voivat olla haitallisia vä-hintään yrityksen maineelle tai jopa suoraan liike-toiminnalle.

Tietoturva-aspekti onkin viime aikoina nostanut yritysten mielenkiintoa pimeän tiedon ongelman ratkaisemiseen.

Tutkimusyhtiö Gartner julkaisi viime vuon-na raportin tiedostojen analysointi- ja profilointi-ohjelmista, joita voidaan käyttää indeksoimaan ja luokittelemaan yrityksen tallennusjärjestelmissä ly-myileviä tiedostoja niiden sisällön, attribuuttien ja metadatan perusteella. Raportti esittelee 25 yhtiöl-tä tuotteita, joiden avulla pääsee alkuun mädän ja pimeän tiedon paikallistamisessa. ■

TALLENNETTUJEN TIETOJEN TILANKÄYTTÖ YRITYKSISSÄ

L ä h d e C G O C

Palvelee liiketoimintaa Säilytettävä ulkoisten vaatimusten johdostaSäilytettävä oikeusprosessien takiaEi hyöty- tai muuta perustetta

68 %

25 %

5 %2 %

61T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

APPSIT

Muistiinpanojen tekeminen on työläs-tä, etenkin kännykällä. Entä jos mo-nituntisen palaverin muistiinpanoihin on lipsahtanut vaikka kirjoitusvirhe,

tai jotain oleellista unohtui?Keskustelun voi tietysti aina tallentaa, mutta pit-

kän äänitteen muuntaminen tekstiksi jälkikäteen on sekä työlästä että tylsää. Lisäksi yksittäisten lausei-den löytäminen nauhoitteen keskeltä on arpapeliä.

AudioNote on pieni ja fiksu tekstieditori, joka rat-kaisee molemmat ongelmat. Kun sovelluksen panee tallentamaan ääntä ja kirjoittaa siihen muistiinpa-noja, ohjelma synkronoi äänen ja tekstin keskenään.

Kun tallennus on valmis, siinä voi liikkua edesta-kaisin sanoja klikkaamalla, jolloin äänite loikkaa au-tomaattisesti oikeaan paikkaan. Vastaavasti tallen-teessa voi hypätä haluamaansa aikakoodiin, jolloin kursori siirtyy tekstissä vastaavaan kohtaan.

AudioNoten ansiosta keskustelun aikaisten muis-tiinpanojen ei tarvitse olla yksityiskohtaisia. Jo muu-tama keskustelun aikana tehty ranskalainen viiva auttaa löytämään oikean kohdan, josta tarkat sana-muodot saa tarkistettua.

Aikakoodit apunaTekstin lisäksi muistiinpanot voivat sisältää muita-kin elementtejä, kuten piirustuksia ja valokuvia. Jos muistiinpanot on tehty myöhässä, esimerkiksi niin että kirjoittaa kerralla muistiin monta aiemmin mai-nittua asiaa, aikakoodeja voi säätää jälkikäteen.

Äänitteitä ei ole pakko tallentaa AudioNotella, vaan siihen voi ladata myös muilla ohjelmilla tehtyjä tallenteita, olivatpa ne sitten puhelinkeskusteluita tai sanelimeen puhuttuja muistioita. Äänen saa myös vietyä wav-muotoon, eli se ei jää jumiin Audio- Noten formaattiin.

Ohjelmaan saa myös tuotua pdf-tiedoston eli

vaikkapa esityslistan. Ideana on se, että valmiin poh-jan kanssa voi keskittyä tekemään muistiinpanojen avulla lisäyksiä, korostuksia ja korjauksia.

AudioNotesta on saatavilla Android- ja iOS-so-vellukset, joissa on pdf-tiedostojen lataamista lu-kuun ottamatta kaikki samat ominaisuudet kuin Windows- ja Mac-versioissa. Tiedostomuodot ovat keskenään yhteensopivia, mutta tiedostojen siirtä-minen puhelimesta tietokoneelle on kömpelöä.

Kilpailijoista myös Microsoftin OneNote osaa synkroinoida äänittämisen aikana tehdyt muistiin-panot, mutta vain Windows-versiossa – älypuhelin-sovelluksissa se ei onnistu.

AudioNoten ilmainen demoversio tallentaa ääntä vain muutaman minuutin verran. Täysversio mak-saa 5 euroa (Android, iOS, OS X) tai 20 euroa (Windows). ■

Muistiinpanot talteen helpostiPitkänkin neuvottelun aikana tehdyistä muistiinpanoista saa selvää jälkikäteen, kun yhdistää äänitallenteen tekstiin, piirrokseen tai valokuvaan.Teksti Ol l i Sulopuisto

TEKSTI JA ÄÄNI. AudioNotella muistiinpanot synkronoituvat äänitallenteen kanssa.

OIKEA KOHTA. Kun klikkaa sanaa, äänite loikkaa automaattisesti kyseiseen koh-taan.

62 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

KÄÄNTÄJÄ MYÖS LUMIAAN

ITranslate on mainio vaihtoehto jos käyttää useita eri laitteita. Helppokäyttöinen kääntäjä toimii myös Macissa, Win-dowsissa ja Windows-puhelimessa. Se on tulossa myös Applen älykellolle. Sovellus tukee yli 90 kieltä. Käännettä-vät sanat voi naputella tai käännökses-sä voi hyödyntää puheentunnistusta. Mukana on myös sanakirja muuta-malle kielelle. Android, iOS, Windows Phone, ilmainen

KÄÄNNÖKSET TEKSTIVIESTEIHINSMS Translatorilla voi kääntää tekstiviestejä hyödyntämällä Googlen tai Bingin kääntäjää, kirjoittamalla viestin tai käyttämällä puheentunnistusta. Saa-puva tekstiviesti voidaan kääntää au-tomaattisesti, ja puhelin voi lukea sen myös ääneen. Sovelluksella voi myös harjoitella erikielisten sanonto-jen ääntämistä. Android, ilmainen

PIKAVIESTINTÄÄ KÄÄNNÖKSILLÄUniversal Translato-rin idea on tuttu Star Trekista. Sillä voidaan kommunikoi-da vaikka kumpikaan ei ymmärtäisi samaa kieltä. Sovellus hyödyntää Google Talkia pikaviestinnässä, kään-täen kirjoitukset keskustelun aikana automaattisesti valitulle kielelle. Kun vastaus saapuu, se käännetään omal-le kielelle. iOS, 2,99 €

GOOGLEN MONITAITURIGoogle-kääntäjä osaa peräti 90 kieltä. Yksi sen hienoimmista toiminnoista on simultaanitulkkaus puheesta, eli so-velluksen voi asettaa kuuntelemaan puhetta ja kääntämään sen toiselle kielelle. Kuutta kieltä tukeva visuaa-linen käännös hyödyntää kameraa ja näyttää esimerkiksi, mitä liikennemer-kissä lukee.Android, iOS, ilmainen

APUA AASIAN-MATKALLEWaygo Translate auttaa matkaajaa esimerkiksi Japanissa, Koreassa tai Kiinassa. Sillä kuvataan käännettävä sana ja kännyk-kään ilmestyy käännös englanniksi. Mikä parasta, käännös onnistuu myös ilman internet-yhteyttä. Sovellus on ilmainen, ja käännöspalvelun voi ostaa kahdella eurolla viikoksi tai seitsemällä eurolla pysyvästi.Android, iOS, ilmainen

KÄÄNNÄ PUHUMALLA

ITranslate Voice on help-pokäyttöinen käännös-sovellus, jolle lausutaan käännettävät sanat ja lauseet puheentunnistusta hyödyntäen. Käännös onnistuu 42 kie-lelle. Usein käytetyt lauseet ja sanat saa tallennettua fraasilistalle, mikä nopeuttaa niiden käyttöä. AirTranslate-toiminnolla saa yhdistettyä kätevästi kaksi mobiililaitetta, jolloin käännökset näkyvät pikaviestien tavoin. Android, iOS, ilmainen/4,99 €

KUUKAUDEN VALITUT TVIITTI

”Älykello on oiva laite niille, jotka eivät mielestään vilkuile älypuhelimen näyttöä tarpeeksi paljon ja usein. Vahvaa #turhake-ainesta!”Twiitti 9.4.2015. Johannes Kotkavirta, @kotkavirta, toimittaja

TOIMITTAJA Johannes Kotka-

virta ei twiittinsä perusteella ole vakuuttunut älykellojen hyö-dyistä.

Kotkavirran esiin nostamaan ongelmaan on odotettu ratkai-sua Applen tuoreesta älykel-losta. Ensimmäisten arvioiden perusteella Applekaan ei ole on-nistunut ratkaisemaan kellojen perimmäistä ongelmaa.

Arvioiden mukaan kellolla ei voi tehdä juuri mitään, mikä ei sujuisi paremmin ja helpommin puhelimella.

Lisäksi kello saattaa pahentaa infoähkyä. Esimerkiksi tekno-logiasivusto The Verge totesi arviossaan, että älykello tekee käyttäjänsä entistäkin tietoisem-maksi siitä, moniko asia ja ihmi-nen vaatisi huomiota juuri tällä hetkellä. Samalla laite pahentaa ongelmaa, joka sen pitäisi korjata eli keskittymistä nykyhetkeen puhelimen jatkuvan taskusta kaivelun sijaan.

Myös Apple Watchin hitautta on moitittu. Sovellusten käynnis-täminen kestää kauan, mikä ei sovi pikaisiin vilkaisuihin perus-tuvaan käyttötapaan. Apple on luvannut ongelmiin parannusta päivitysten muodossa.

Älykkäämpi sanakirjaPerinteisiä sanakirjoja on turha pakata enää matkalaukkuun, kun taskussa on älypuhelin. Näppärät käännössovellukset helpottavat kommunikointia eri puolilla maailmaa.

Teksti Teemu Masalin

63T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

3 X DATALASIT

Teksti Suvi Korhonen Kuvat Vesa Lai t inen ja Annamari Tolonen

Suuri yleisö odottaa vielä virtuaali- ja älylasien tuloa kauppoihin. Kolme varhaisen vaiheen pioneeria kertoo, miltä maailma näyttää lasien läpi.

Toinen todellisuus nenän edessä

KORJAUSOHJEET ESILLE ILMAN KÄSIÄUskon, että älylasit tulevat ensiksi käyttöön teolli-suudessa. Kuluttajat ottavat ne käyttöön vuosina 2018-19. En usko yhden mallin hallitsevan vaan erilaisiin käyttötarkoituksiin tulee erilaisia laseja eri hinnoilla. Lasit eivät saisi painaa juuri mitään, jotta niitä voisi pitää päässä kahdeksan tunnin työpäivän. Se asettaa valmistajalle haasteita.

Teollisuudessa älylaseja voidaan käyttää suun-nittelun apuvälineenä. 3d-mallia voi esitellä ilman mockup-malleja ja muokata lennosta. Mallissa voi olla osana fyysinen objekti, jonka ympärille mal-li jatkuu.

Toinen käyttötarkoitus on huolto- ja käyttöoh-jeiden esittäminen. Ohjeet ja tiedot näkyvät näkö-kentässä, kun kädet ovat käytössä. Lasit tunnistavat koneen mallin ja voivat näyttää askel askeleelta oi-keat ohjeet.

Perustin Epicitin vuonna 2010. Kehitämme lisä-tyn todellisuuden ratkaisuja teollisuuden käyttöön, jolloin kädet saa vapaaksi työskentelyä varten.

Tutkimme, millaisia laseja on markkinoilla. Ep-

sonilla tuntui olevan kypsimmät tuotteet järkevään hintaan. Oculus Rift on valmiimpi tuote, mutta Mo-veriossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan: voit os-taa yritykselle kymmenen tai tuhat kappaletta rik-komatta pankkia.

Saimme Epsonilta Moverio-lasit testikäyttöön jo ennen kuin ne tulivat markkinoille. Olemme anta-neet niistä palautetta jatkokehitystä varten.

Sovellusten kehittäminen on samanlaista kuin Android 4.04:lle muutenkin. Epsonilla on oma ke-hitystyökalupakettinsa Moveriolle. Monien asioi-den ohjelmoiminen vie vielä yllättävän paljon aikaa.

Liikkeen seuraamisen, suorittimen tehon ja ka-meran laadun suhteen odottelen toisen sukupolven versiota. Näkökenttä on 40 astetta, mutta sen pitäi-si parantua 60-80 asteeseen. Varsinkin tottumatto-malle näkökentän rajoitteet ovat hankalia.

Tommi Hokkanen toimitusjohtaja ja yksi perustajista, Epicit

FAKTA

MIKÄ Epson MoverioKÄYTTÖTARKOITUS Android-käyttöjärjestel-mällä toimivat älylasit. SUOSITTELEN Teollisuuskäyttöön, ei kuluttajille. KOULUARVOSANA 8

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 564 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

VUORISTORATA ILMAN PAHOINVOINTIAVirtuaalilaseja voidaan hyödyntää peliteollisuudes-sa, taiteessa ja opetuksessakin. Vaikka taidemuseos-sa ja avaruusasemalla voi vierailla virtuaalisesti tai katsoa miltä merenpohjassa näyttää. Virtuaalilasien avulla voi perehtyä suunnitteilla olevaan rakenta-miskohteeseen tai kokea taide-elämyksiä täysin ku-vitteellisessa ympäristössä.

Hankin virtuaalilasit motivaattoriksi 3d-mal-linnuksen opetteluun. Olen kiinnostunut kaikes-ta 3d:hen liittyvästä sekä lisätyn todellisuuden ja 3d-printtauksen kehityksestä. Seuraan keskustelua näistä aiheista Twitterissä ja eri kehittäjäyhteisöjen foorumeilta.

Laseja hankkiessani vaihtoehtoja oli vähän, joten valinta oli helppo. Ennen Oculus Riftin tilausta kä-vin tapahtumissa testaamassa laseja. Ensiksi kokei-lin vuoristoratademoa. Koliseva vuoristorata teki kyllä vaikutuksen lievästä korkeanpaikan kammos-ta kärsivälle! Yllätyin kuinka hyvin virtuaalivuoristo-radassa tuli tunne siitä, että korkealla ollaan. Huono olo ei tullut, mutta vatsanpohjasta otti! Nyt pidem-pään laseja käyttäneenä en enää pääse ihan samoi-hin fiiliksiin, mutta hyvin tehdyt sisällöt tekevät sil-ti vaikutuksen.

Seuraan Oculuksen kehittäjäyhteisön sivuilla,

FAKTA

MIKÄ Oculus Rift DK1 & DK2KÄYTTÖTARKOITUS Tietokoneen kanssa käytettävät virtuaa-lilasit. SUOSITTELEN Uudempaa versiota VR-sisältöjen kehitys-työstä kiinnostuneille.KOULUARVOSANA DK1:lle 7, DK2:lle 8

6565T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

KÄNNYKKÄ LASIEN NÄYTTÖNÄSamsung Gear VR on ensimmäisiä miltei kuluttaja-käyttöön valmiita laitteita. Käytössäni on ollut Gear VR Innovator Edition, joihin laitetaan sisälle näytök-si Samsung Note 4 -puhelin.

Gear VR on laadukkaasti toteutettu. Sitä myydään kuluttajille, mutta se on suunniteltu enemmän sovel-luskehittäjille. Sisältöä ei ole vielä kauheasti ja demo-sovellusten läpi kahlaaminen ei vie kauhean pitkään.

Annan plussaa pikselitiheydestä, joka Note 4 -pu-helimen 2k-näytön avulla alkaa olla kohdillaan. Pik-selit ovat edelleen havaittavissa, mutteivät niin pahas-ti kuin Oculus Riftissä, joka käyttää Note 3:n näyttöä.

Huono puoli on se, että 3d-pelejä pelatessa pu-helin alkaa kuumentua 20 minuutin kohdalla, mikä lyhentää laitteen toiminta-aikaa. Toinen ikävä puoli on, että uusin versio otti takapakkia käytettävyydes-sä silmälasien kanssa. Vanhemmassa mallissa lasi-en käyttö on vielä mahdollista. Uudempi Galaxy S6 -laitteille tarkoitettu Gear VR -malli ei oikein mah-dollista rillien kanssa vääntämistä.

Sovelluskehittäjiä varten Samsung ja Oculus tar-joavat Gear VR:lle ilmaiseksi kehitystyökalupake-tin. Oculuksen sdk:lla tehdyt sovellukset on helppo muuttaa toimimaan Gear VR:lle, sillä Gear VR pe-rustuu vahvasti Oculus Riftiin. Erona on pc-liitettä-vyyden puute, joka tekisi Gear VR:stä paljon parem-man laitteen.

Hinta, toiminnallisuus ja sisällön määrä eivät vali-tettavasti vain kohtaa Gear VR:ssä. Gear VR ja puhe-lin maksavat yhteensä noin 1000 euroa. Oculus DK2 maksaa alle puolet siitä.

Itse suosittelisin Google Cardboardin hankintaa tai rakentamista. 20 euron hintainen laatikko tekee käy-tännössä saman kuin Gear VR. Cardboardista löytyy jo versioita, jotka toimivat Android-puhelinten lisäk-si iPhonella ja huomattavasti kevyemmillä puhelimil-la kuin Note 4:llä.

Jonne BackhausAndroidsuomi.fi-sivuston päätoimittaja

millaisia demoja julkaistaan ja testaan niitä. OS X -käyttöjärjestelmälle on tarjolla huomattavasti vä-hemmän sisältöä kuin Windows-puolelle ja se ra-joittaa testailua.

Tavoitteenani on ollut alusta asti oman sisällön luominen. Oma demo on työn alla, ja värikästä seikkailua on luvassa. Tähän mennessä haastavinta on mallinnuksen opettelu Blenderillä. Lasien käyt-töönotto sujui helposti, mutta oman projektin haas-tavimmat vaiheet ovat vielä edessä. Nyt opettelen Unity-pelimoottorin käyttöä.

Saan muiden tuotoksista inspiraatiota ja oppia omiin projekteihin. Pidän erityisesti esimerkeistä, joissa ei tarvita ylimääräistä ohjainta, vaan koko käyttöliittymä toimii käyttäjän pään liikkeitä hyö-dyntäen.

Oculus Rift on edelleen kehittäjäversio, minkä

tiedostin laseja hankkiessa. Kehitettävää laseissa on erityisesti muotoilussa ja käyttäjän liikkeiden seu-rannan tarkkuudessa. DK1-versiossa heikko reso-luutio ja liikeseurannan ajoittainen hitaus voivat ai-heuttaa käyttäjälle huonon olon. Omaan testailuuni DK1-versio on toistaiseksi riittänyt ja olen odotta-valla kannalla jatkon suhteen.

DK2-versiossa kuva on hd-laatua ja etukame-ra tuo lisää tarkkuutta käyttäjän liikkeen seuran-taan, mikä tekee käyttökokemuksesta huomattavasti miellyttävämmän. Sekä DK1- että DK2-versioissa johdot rajoittavat lasien käyttöä. Lasien muotoilus-sa on menty hieman eteenpäin noiden kahden versi-on välillä, mutta vielä on matkaa kuluttajatuotteeksi.

Auli Nikkanen web designer, Tampereen kaupunki

FAKTA

MIKÄ Samsung Gear VRKÄYTTÖTARKOITUS Samsungin ja Ocu-luksen yhdessä ke-hittämät virtuaalilasit, joiden sisälle näytöksi laitetaan Samsungin älypuhelin.SUOSITTELEN Varhaisen vaiheen käyttäjiksi haluaville.KOULUARVOSANA 6

T I V I T O U K O K U U 2 0 1 566

ASIANTUNTIJA

Kirjoittaja on online-palveluiden

tekniikkaan ja skaalautuvuuteen

erikoistunut kehittäjä.

KENNETH FALCK

FACEBOOK JULKISTI F8-kehittäjätapahtumassaan uudenlaisen tavan kehittää sovelluksia. Yhtiö avaa Messenger-pikaviestialustansa kolmansien osapuol-ten käyttöön siten, että chat-keskustelujen kaut-ta voidaan tarjota käyttäjille maksullisia palveluita.

Tähän saakka Messenger on toiminut melko yk-sinkertaisena viestintävälineenä Facebook-käyttä-jien välillä. Nyt tarkoituksena on luoda sen kaut-ta palveluille uusi myyntikanava, jonka käyttö on mahdollisimman vaivatonta ja arkipäiväistä. Käyt-täjien ei tarvitse enää asennella erillisiä sovelluksia tai availla webbiosoitteita. Riittää, että kirjoittaa toi-veensa suoraan Messenger-keskusteluun.

MESSENGERIN AVAAMISEN taustalla on nouseva tren-di: tekstimuotoisten käyttöliittymien suosio kasvaa. Piilaaksosta on viime aikoina putkahdellut mobii-lisovelluksia, joihin naputellaan oma toive tekstivies-tin kaltaisena pyyntönä.

Esimerkiksi Luka-niminen sovellus toimii käyttä-jän oppaana San Franciscon ravintolamaailmaan. Sille voi kertoa etsivänsä ravintolaa vaikkapa treffe-jä varten huomisillaksi. Sovelluksen tekoäly analysoi kirjoitetun tekstin ja ehdottaa sopivia vaihtoehtoja.

Uusia, vapaamuotoisia tekstikäyttöliittymiä voi ajatella perinteisten sms-palveluiden evoluutiona. Tekstiviestipalvelut ovat aina perustuneet tarkkaan määriteltyihin avainsanoihin ja määrämuotoisiin viesteihin. Uusissa käyttöliittymissä tekstin ei tar-vitse enää olla määrämuotoista, sillä tekoäly analy-soi käyttäjän kirjoittamat lauseet.

Facebook tuskin haluaa, että sen asiakkaat asenta-vat erillisiä sovelluksia käyttääkseen tekstikäyttöliitty-miin perustuvia palveluita.

Tulevaisuudessa käyttäjät voivat naputella mieliha-lunsa suoraan Messenger-keskusteluihin. Facebook tietää sisään kirjautuneiden käyttäjien henkilö- ja osoitetiedot sekä ennen pitkää myös luottokorttitie-dot. Kynnys tilata vaikkapa pizza kotiinkuljetettuna on pian lähes olematon.

KÄYTTÄJÄN EI edes välttämättä tarvitse tehdä aloi-tetta. Monissa tilanteissa sovellus voi oma-aloittei-sesti tarjota juuri sillä hetkellä tarpeellista palvelua.

Viimeisestä parturikäynnistä on ehkä kulunut jo yli kuukausi tai hammaslääkäri saattaa muistutella, että hampaiden edellisestä tarkastuksesta on vuosi. Ehdotus ajanvarauksesta tulee pikaviestimeen, joka tuntee käyttäjän henkilöllisyyden. Riitää, kun vies-tiin vastaa ”ok”, ja aika on varattu.

Toisaalta pikaviestisovellus voi reagoida pai-kannusteknologioiden avulla siihen, että käyttäjä saapuu esimerkiksi hotelliin, ravintolaan tai tava-rataloon. Sovellus muuttuu silloin virtuaaliseksi ho-vimestariksi, joka esittelee saatavilla olevat palvelut ja tarjoaa apua niiden käyttämiseen.

Tieteiselokuvissa tällaiset virtuaaliset hovimesta-rit ymmärtävät puhetta. Toimiva puheentunnistus on kuitenkin vielä sen verran kaukana tulevaisuu-dessa, että tekstimuotoiset käyttöliittymät tuntuvat luonnollisemmilta ja luotettavammilta.

Ei ole luontevaa jutella yksin hotellihuoneessa elottomalle puhelimelle ja yrittää saada se ymmär-tämään puhetta. Mutta sen sijaan voi olla hyvin-kin luontevaa käydä pikaviestikeskustelua hotellin hovimestarin kanssa, vaikka se olisi todellisuudes-sa robotti.

FACEBOOK ON vain yksi lukuisista pikaviestintäalus-toista. Maailman suosituin pikaviestin on kiinalainen WeChat. Suomessa tutumpia vaihtoehtoja ovat esimer-kiksi WhatsApp ja Skype. Sovellusten suosio vaihte-lee maanosien ja ikäryh-mien mukaan, ja myös uusia sovelluksia on tul-lut markkinoille esi-merkiksi NSA-vakoilu- skandaalien myötä.

Jos yritys aikoo laa-jentaa omien tuottei-densa ja palveluidensa myyntikanavia pika-viestimiin, kannattaa sen tutustua tarjolla olevien alustojen markkinaosuuksiin ja api-rajapintoihin. Facebook raivannee tänä vuonna tien auki Messen-gerillään. Facebookin vanavedessä kaikkien pika-viestimien on ennen pitkää tarjottava käyttäjille ja sovelluskehittäjille jotain vastaavaa. ■

”PIKAVIESTIN VOI MUUTTUA VIRTUAALISEKSI HOVIMESTARIKSI.”

Facebookista tulee pian kauppapaikka

67T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

CIO:N HAASTEET

Mikä nykyisessä työssäsi yllätti sinut?

”Se, että toimialalla ollaan samassa ke-hitysvaiheessa kuin pankeissa kymmenen vuotta sitten. Terveysala on konservatii-vinen ja uusia palveluita on otettu käyt-töön yllättävän vähän. Asiointi on vielä-kin samanlaista kuin 1950-luvulla: tulet vastaanotolle, ja lääkäri kysyy, mikä vai-vaa. Nykyteknologia mahdollistaisi asiak-kaan aktiivisemman roolin, videoyhteydet ja uudenlaiset palvelumuodot.”

Mikä on nyt tärkein projektinne?

”Useamman vuoden kestävä digidia-cor-hankekokonaisuus. Muutokset ovat isoja: perusjärjestelmiä ja it-arkkitehtuu-ria pitää kehittää paljon. Ensimmäisessä vaiheessa uudistimme nettisivut ja ajan-varauksen. Seuraavaksi kehitämme mo-biiliasiointia.”

Mitkä it-alan trendit vaikuttavat eni-

ten työhösi?

”Mobiliteetti ja kuluttajistuminen. Mo-biili on tällä hetkellä asiakkaan luontevin asiointikanava, ja sitä halutaan tukea. Ku-luttajistumisella tarkoitan sitä, että asiak-kailla on käytössä sellaista teknologiaa, jota ennen oli vain terveydenhuollon am-mattilaisilla – siksi prosessejamme pitää kehittää ja palveluja jalostaa.”

Miten viranomaissääntely vaikuttaa

terveysalan kehitykseen?

”Viranomaisvelvoitteiden täyttämiseen on käytetty valtavasti kehityspanoksia, jot-ka olisi voitu käyttää asiakaspalvelun ja -kokemuksen kehittämiseen. Esimerkik-

si nyt kaikki odottavat viranomaisten lin-jausta siitä, millaista videoyhteyttä tervey-denhuollossa voi hyödyntää. Riskinä on, että viranomaiset pysäyttävät kehityksen, kun toimiva ratkaisu voitaisiin saada ai-kaiseksi myös kaupallisten toimijoiden yh-teistyöllä.”

Visioi vuotta 2020. Mikä työterveys-

huollossa on erilaista kuin nyt?

”Valtaosa asioinnista hoidetaan etäyh-teyden kautta mobiililaitteilla. Asiakkaan omat havainnot otetaan mukaan proses-siin. Potilastiedot liikkuvat saumattomas-ti eri toimijoiden välillä, niin että asiakas itse toimii tietojen kuljettajana.”

Milloin kaikki it-palvelut hankitaan pil-

vestä?

”Tällä toimialalla viisi vuotta sen jälkeen kuin muilla aloilla – kokonaisuudessaan ei ehkä koskaan. Meillä painopiste siirtyy pil-vipalveluihin ensi vuoden aikana.”

Miksi tietohallintojohtajan pitäisi kuu-

lua johtoryhmään, vai pitäisikö?

”Ilman muuta pitää kuulua. Tervey-denhuollossa it:n rooli vahvistuu ja se muuttuu tukitoiminnosta liiketoiminnan osaksi. Diacorissa it:ltä odotetaan omaa aktiivisuutta, ja yhtiö haluaa kasvaa it:n avulla. Siksi on luontevaa, että olen johto-ryhmän jäsen.”

Miksi niin monet it-projektit epäon-

nistuvat?

”Ylipäänsä pelkkää it-projektia ei kan-nata lähteä tekemään, vaan kaikkiin pro-

jekteihin pitää liittyä liiketoimintaa. Useimmat projektit kaatuvat viestintään tai vääriin odotuksiin.

Usein lähdetään liikkeelle liian teknolo-giavetoisesti eikä käyttäjiä oteta aktiivisesti mukaan. Moni odottaa, että uusi teknolo-gia muuttaa kaiken, mutta myös toimin-taa pitää muuttaa.”

Mikä on mottosi?

”Asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Täl-lä tarkoitan sitä, että käytettävyyttä ei pidä väheksyä. Teknologian lisäksi kannattaa panostaa palvelumuotoiluun. Ei auta, jos konepellin alla on hienouksia, joita ku-kaan ei käytä.”

Mikä on CIO:n pahin painajainen?

”Potilastietojärjestelmä on kaikkein kriittisin osa toimintaamme. Jos se on kriisissä, niin tietohallinnossa juostaan ja kovaa. Järjestelmän pysähtyminen kes-keyttää käytännössä kaiken toiminnan lääkäriasemilla.”

Listaa asioita, joita edelliseen työpäi-

vääsi kuului.

”Päivään mahtui kuusi palaveria ja pa-risataa sähköpostia. Aamu alkoi rekrytoin-tihaastattelulla, jonka jälkeen oli it-tiimin kokous. Sitä seurasivat toimittajatapaa-minen ja lisensointineuvottelu. Iltapäiväl-lä uusi it-toimittaja esitteli palveluaan, ja päivän päätti sisäinen suunnittelupalaveri.

Haasteena tässä työssä on se, miten pa-laveri- ja sähköpostipyörityksen keskellä saa pidettyä oman osaamisensa ajan ta-salla.” ■

Teksti Annika Korpimies Kuva Antt i Mannermaa

Lääkärikäynti sujuu edelleen 1950-luvun malliin, ja uusia palveluita on otettu käyttöön yllättävän vähän, ihmettelee Diacorin CIO Tuomas Teuri.

”Terveysala laahaa teknologian perässä”

68 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

ASIAKKAAT KULKEVAT EDELLÄ. ”Terveydenhuollon muutos ei tule alan sisältä, vaan muutok-sen tekevät kuluttajat”, uskoo Tuomas Teuri.

TUOMAS TEURI, 39TYÖ Diacorin CIOKOULUTUS Diplomi-insinööriURA Taltioni-osuuskunnan toimitusjohtaja, Sitra, SamlinkPERHE Vaimo ja kolme lastaHARRASTUKSET Juoksu ja suunnistus

DIACOR TERVEYSPALVELUT MIKÄ Sairaala ja 13 pää-kaupunkiseudulla sijaitse-vaa lääkäriasemaa, joiden pääomistaja on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöLIIKEVAIHTO 75 miljoonaa euroa (vuonna 2014). Suurin liiketoiminta-alue on työ-terveys. Pääosa osingoista käytetään hädänalaisten suomalaisten auttamiseen.TYÖNTEKIJÖITÄ Terveys-palveluissa 660, tietohallin-nossa 10. KULUT Yhtiön it-kulujen osuus on 3–4 prosenttia liikevaihdosta.

FAKTA

69T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

SOME-PROFIILI

3

2

1

FAKTA

”TALLENSIN TYTTÄRESTÄNI ottamani ku-van Flickr-palveluun. Sitten sain mysti-sen viestin, että kuvasta ollaan kiinnos-tuneita, otatko yhteyttä. Epäluuloisempi olisi voinut jättää reagoimatta.

Otin kuvan iPhone 6 Plussalla ja mer-kitsin sen kuvan tietoihin.

Apple otti yhteyttä ja kysyi voiko kuvaa käyttää mainoskampanjassa. Teimme so-pimuksen, jonka mukaan kuvaa sai näyt-tää iPhone World Gallery -kampanjassa. Kuva päätyikin megaisoille mainostauluil-le teiden varsille ja pilvenpiirtäjien seinil-le Berliinissä, Tokiossa ja Los Angelesissa.

Muut kampanjassa mukana olevat ku-vaajat rupesivat etsimäään toisiaan #sho-toniphone-tunnisteella. Sain heiltä kuvia mainostauluista, joissa oma kuvani nä-kyy. Se tuntui mahtavalta.

Liityin Flickriin vuonna 2005. Mutta Flickr jätti mobiilikehityksen liian vähäl-le huomiolle. Sitten tuli Instagram taka-vasemmalta ja Flickr jäi jalkoihin.

Palasin Flickriin vuonna 2012, kun Facebook osti Instagramin.

Flickr tuntuu pysyvämmältä ja arvos-taa valokuvan laatua. Instagram taas on hetken juttu. Siellä pitää olla päivän kuu-mimmat hashtagit tai kukaan ei näe ku-vaasi. Flickrissä eniten katsottua kuvaani on katsottu 16 000 kertaa. Minulle kat-sontakerrat ovat tärkeämpiä kuin peukut.

Olen tallentanut joitakin kuvia Flickriin Creative Commons -lisenssil-lä. Kuvani Pariisin metrosta on pääty-nyt Ranskan matkailuoppaaseen. Tele-konferenssin työkaluja esittelevä kuvani on päätynyt laitevalmistajien käyttöön. Kuvan käyttäjät ovat jättäneet kiitokset kommenttina. Se tuntuu kivalta.” ■

TEPPO KOTIRINTA, 37TWITTERISSÄ @teppoTYÖ Yksi design-toimisto Nordkappin perustajista ja johtava suunnittelija.HAASTE Lapsilleni toivon hyvää elämää. Töissä haaste on yrityksen kasvattaminen ja ulkomaa-laisten asiakkaiden määrän lisääminen.HARRASTUKSET Valokuvaus ja dj-toiminta.

Kuva kiertää maailmaa

Twitter- seuraajaa

1651

Linkedin- kontaktia

500+

Facebook- kaveria

480YouTube:

DigitalRev TVyoutube.com/user/

DigitalRevCom

Kamera- arvosteluja, jotka on tehty Top Gear -auto-ohjelman hengessä

Hongkongissa.

Flickr: Cuba Gallery

flickr.com/photos/cubagallery

Mahtavan värisiä kuvia Uudesta-

Seelannista.

Mikko Lagerstedt

mikkolagerstedt.com

Mielettömiä yökuvia

Suomesta.

KOLME KONTAKTIANI

Instagram-seuraajaa

287

Flickr- seuraajaa

238

70 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

YRITTÄKÄÄ EDES!

PALUUMUUTTAJA. Teppo Kotirinta viihtyy kuvapalvelu Flickrissä paremmin kuin Instagramissa.

An

tti

Ma

nn

erm

aa

TOIVEIDEN TYNNYRI PITÄÄ MYÖS TYHJENTÄÄ

Petri HollménKirjoittaja on Lyytin

toimitusjohtaja ja it-yrittäjä

ENSIMMÄINEN IT-TERMI, jonka opin kymmenisen vuotta sit-ten, oli toiveiden tynnyri. Termi tarkoittaa niitä kaikkia toiveita, jotka asiakas pystyy tiettyyn pro-jektiin, tuotteeseen tai palveluun liittyen tuottamaan.

Sitten opin, että toiveiden tynnyrin täyttäminen heti alus-sa on erittäin tärkeää. Kuunnel-laan asiakasta ja kannustetaan ideoimaan, mitä kaikkia kivoja ominaisuuksia, nappuloita, him-meleitä ja härpäkkeitä tilatussa palvelussa olisi oltava.

Sen jälkeen meni kauan oppi-essa, että vielä tärkeämpää on tyhjentää astia ideoinnin jälkeen. Silloin alkaa nimittäin toimittajan todellisen ammattitaidon mittaa-va prosessi.

Miten ymmärtää sadoista toi-veista bisneksen kannalta se tärkein toive ja sen pohjalta luoda yksinkertainen, toimiva ja help-pokäyttöinen tuote kustannuste-hokkaasti? Prosessia kutsutaan designiksi, palvelumuotoiluksi tai käyttöliittymäsuunnitteluksi – tapauksesta riippuen.

Usein ihmetellään julkisten it-projektien hintaa, kestoa sekä sitä, että projektit eivät valmistu. Epäilen, että näissä projekteissa toiveiden tynnyri -ideoinnin jäl-keen ei yritetäkään puristaa sitä olennaista tarvetta irti toiveiden massasta, vaan lähdetään to-teuttamaan vähän kaikkea.

Tuohan se kivasti liikevaihtoa, kun tehdään ikuisuusprojekti, joka on vanha ja toimimaton jo valmistuessaan. Yksityisellä puolella tähän on harvoin varaa – tai ainakaan asiakassuhde ei pitkään kestä.

Asiat voi tehdä myös yksin-kertaisesti.

Mikäli olet Turussa arkiaamu-na, etkä keksi tekemistä ennen aamukahdeksaa, niin suositte-len seisoskelua Aurakatu kak-kosen kulmilla. Saatat todistaa harvinaista luonnonnäytelmää: turkulaiset puhuvat toisilleen aamuvarhaisella mitä kummal-lisinta kieltä. Ja ei, kyse ei ole Turun murteesta.

Keskustelu kulkee suunnilleen näin:

”Huament. SOGYJI.””Kiitos, tervetuloa.””Kröhöm, FISAXA.””Jaahas, tervetuloa.””JII EE ÄF EE ÄM AA…””Tervetuloa!”Kyseessä on uuden Turku-

Helsinki-halpabussilinjan check in -jono. Tämän palvelutuotteen käyttöliittymä on ratkaistu kau-niisti, yksinkertaisesti ja tehok-kaasti. Lipun voi ostaa netissä.

Lipunlukijoita tai muita laitteita ei bussiin tarvita. Asiakkaat saavat siansaksalta kuulostavan koodin tekstiviestinä. Koodi lausutaan sitten mahdollisimman selvällä artikulaatiolla kuljettajalle.

Hyvä, halpa ja toimiva it-rat-kaisu, jonka pohjalta voisi lan-seerata sloganin ”Connecting turkulaiset”.

Ikuisuus-projekti tuo kivasti liikevaihtoa.

71T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

LUE

SU

MM

ASTA KAIKKI NU

MER

OT

KÄYNTIKORTTI

TILAUKSET, MUUTOKSETSähköposti: asiakaspalvelu@talentum.fiPuhelin: 020 442 4100 *Sopimusasiointi: 03051 4100**Postiosoite: PL 920, 00101 HelsinkiJäsentilausten muutokset ko. liiton kautta.

TILAUSHINNAT:12 kk kesto 129 euroa 6 kk kesto 69 euroa.12 kk määräaikainen 142 euroa 6 kk määräaikainen 74 euroa.Ulkomaille postimaksulisä

Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkki-nointitarkoituksiin. Voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä tilaajapalveluun.

T I L A A T I V I

* Kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min sis. alv 24%. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min sis. alv 24%. Ulkomailta ao. maan ulkomaan puhelumaksu.** 8,8 snt/min sis alv 24%

STARTUP-YRITTÄJÄ JA HALLITUSHAI”SUOMESSA on liian vähän naisia teknologia-alan yrittäjinä”, harmittelee DNA:n ex-toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemi, 52.

Hän vaihtoi työt ison konsernin johdossa start-up-yrittäjän arkeen. Terveysoperaattori Oy yh-distää terveysteknologian, esineiden internetin ja pilvipalvelun. Yhtiön ensimmäinen palvelu on tarkoitettu yksin asuvien seniorien turvaksi.

”Oppiva sovellus osaa hälyttää apua esimerkiksi loukkaantumistilanteissa”, kertoo Tiuraniemi.

Hänen mukaansa se eroaa markkinoilla jo ole-vista ratkaisuista, sillä se ei vaadi turvarannekkeita tai päälle puettavia laitteistoja. Palvelu perustuu liikeantureiden tuottamaan dataan.

Yritys ei itse valmista laitteita tai kehitä tekno-logiaa, vaan se on ottanut integraattorin roolin.

”Haimme sovellustoimittajia ja pilottilaitteistoa testeihin ympäri maailmaa. Testasimme useaa sovellusta, ja löysimme sopimusvalmistajan, joka tekee meille softan ja anturit.”

Yhtiö ei aio keskittyä pelkästään vanhuspal-veluihin. Seuraavaksi on suunnitteilla sydämen toiminnan seurantaan liittyvä palvelu.

Startup-yrittäminen vie tällä hetkellä kaksi kol-masosaa Tiuraniemen työajasta.

”On ollut antoisaa olla alusta lähtien muka-na perustamassa yritystä, etsiä sille rahoitusta, myyntikanavia ja miettiä hinnoittelumalleja sekä käytettävyyttä. Omistajan rooli on monipuolinen mutta aikaavievä.”

Kolmasosan ajastaan Tiuraniemi työskentelee hallitusammattilaisena. Hänellä on hallituspaikat Nebulassa ja Teollisuussijoituksessa. Finaviassa hän toimii hallituksen puheenjohtajana.

”Minulla on nyt hyvä kombo: kolme hallituspaik-kaa ja päätyö startup-yrittäjänä. Suosittelen tällais-ta yhdistelmää muillekin, Tiuraniemi painottaa.

Vapaa-ajalla hän hiihtää, pyöräilee ja harrastaa arktista puutarhanhoitoa Lapin mökillään.

Annika Korpimies

RIITTA TIURANIEMI

perustaja Terveysoperaattori

PIKAKULJETUKSIA JA IT:TÄSEN PITI olla vain yksi kesätyö muiden joukossa. Tomas Lehtisen pesti DHL:llä venähti kuitenkin pidemmäksi. Nyt 38-vuotias kauppatieteiden maisteri vastaa DHL Expressin tietohallinnosta Suomessa.

”Olen viihtynyt talossa jo 16 vuotta. Tehtävät ovat vaihtuneet sopivin väliajoin”, hän kertoo.

Lehtinen on työskennellyt esimerkiksi talous-hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa. Hän on tehnyt töitä myös Ruotsissa ja Saksan pääkont-torissa. Tietohallinto on hänelle uusi aluevaltaus ja nykyisessä pestissään hän aloitti alkuvuodesta.

”It on ollut minulle valtavan iso oppimiskoke-mus. Tiimissäni kaikki ovat ammattilaisia ja ottavat vastuun omasta tekemisestään.”

Hänet yllätti it-organisaation prosessiorientoi-tuneisuus.

”Näennäisen pieni muutos järjestelmissä voi vaatia ison suunnittelun – tätä en ollut aiemmin tiedostanut.”

DHL toimii 220 maassa. Konsernin omistaa Saksan posti.

”It:n kannalta iso koko on etu. Saksan postin järjestelmät on moneen kertaan kahdennettu. Vaik-ka yksi datakeskus kaatuisi, niin toiminta jatkuu.”

Yhtiön ydinliiketoimintaa ovat kansainväliset pikakuljetukset. Kun DHL:n rahtikone laskeutuu Helsinki-Vantaalle, kahden tunnin kuluttua se on tyhjennetty, lähetykset purettu, tullattu, skannattu ja siirretty kuljetusautoihin. Lähetysten etenemistä voi seurata netissä joka vaiheessa.

Verkkokaupan kasvu on muuttanut DHL Expres-sin asiakasrakennetta huomattavasti.

”Pari vuotta sitten yksityisasiakkaiden lähetyk-siä oli alle viisi prosenttia kaikista lähetyksistämme. Nyt osuus on miltei puolet”, Lehtinen arvioi.

4- ja 9-vuotiaiden tyttöjen isä valmentaa vapaa-ajallaan Vantaan Jalkapalloseuran tyttöjoukkuetta, ulkoilee ja korjaa omakotitaloa.

Annika Korpimies

TOMAS LEHTINEN

tietohallintojohtaja DHL Express

72 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Talentum / Lakimiesliiton Koulutus järjestää jälleen loistavaa palautetta saaneen kaksiosaisen kokonaisuuden IT-sopimuksista. Syksyllä 2014 ensimmäistä kertaa toteutetun seminaarisarjan osat toimivat myös itsenäisinä tietojen päivityspaketteina.

IT-sopimukset käytännössä -seminaarin ohjelmassa muun muassa:• Kehitystrendejä: Teollinen internet (IoT)• Teollinen internet sopimussuhteissa• Ohjelmistoja koskevat lisenssisopimukset• Ylläpito- ja tukisopimukset sekä palvelutasosopimukset (SLA)• IT-projektisopimukset• IT-ulkoistuksia koskevat sopimusjärjestelyt – viimeaikaiset

trendit toimittajan näkökulmasta• Pilvipalveluja koskevat sopimukset.

IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen -seminaarin ohjelmassa muun muassa:• Tyypillisiä riidan kohteita IT-projekteissa• Riitoihin varautuminen IT-sopimuksissa• Vaihtoehtoisten riidanratkaisutapojen käyttö IT-riidoissa• Tekninen todistelu IT-riidoissa• IT-sopimusriidan ratkaiseminen eri foorumeissa• IT-sopimukset ja -riidat välimiehen näkökulmasta• Viimeaikaista o ikeuskäytäntöä.

Ilmoittaudu molempiin IT-sopimukset -seminaareihin, saat ne yhteishintaan 1 050 € + alv 24 %. Yhteishinnasta ei myönnetä muita alennuksia. Yksittäisen seminaarin hinta 730 € + alv 24 % • Lakimiesliiton jäsenhinta ja julkisen sektorin hinta 547,50 € + alv 24 %

Asianajaja

MIKA PUITTINEN,

Asianajotoimisto

Krogerus Oy

Asianajaja

MIKKO MANNER,

Roschier

Asianajotoimisto Oy

Asianajaja

SAKARI HALONEN,

Dittmar & Indrenius

Asianajotoimisto Oy

Asianajaja

PIA EK,

Asianajotoimisto

Castrén & Snellman Oy

Asianajaja

KARI-MATTI LEHTI,Asianajotoimisto

Bird & Bird Oy

IT-sopimukset käytännössä 17.9.

IT-sopimuksia koskevat riidat ja niihin varautuminen 19.11.

Miten teet onnistuneen IT-sopimuksen?

Loistavaa palautetta

saanut kokonaisuus

VIERAS KYNÄ

SUOMESSA ON vuosia puhuttu avoimen lähdekoodin palveluiden tulemisesta, julkisten aineistojen hyö-dyntämisestä ja kansalaisten mahdollisuudesta osal-listua palveluiden kehittämiseen. Kansalaisaktivistit ovat ajaneet kaikkien julkisten tietojen avaamista, jotta niitä voitaisiin hyödyntää erilaisissa sovelluk-sissa, palveluissa ja analyyseissa.

Taloutemme sakatessa yhä jyrkempään syöksyyn on ratkaistava miten voimme kasvattaa viennin ja-lostusarvoa, ja vähentää tuontikustannuksia. Suo-mi on yksi maailman koulutetuimmista kansoista. Miksi koulutus ei korreloi kansantalouden menes-tyksen kanssa?

TULOKSIEN OSALTA innovaatiojärjestelmämme yskii pahemman kerran. Näyttää siltä kuin kyseessä olisi hölmöläisten puuhastelu – vanha tarina jossa valoa kannetaan säkeissä pimeään pirttiin yhteistuumin. Olisiko aika siirtyä avoimeen innovaatiojärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen? Mikäli tarkastelemme vain lopputulosta, emme pysty korjaamaan järjestel-mässä olevia virheitä.

Michael Gibbons varoittaa yhteen näkökulmaan turvautuvista ratkaisuista informaatio- ja tietotalou-dessa tietämyksen uuden tuottamisen muotoja kä-sittelevässä kirjassaan. Avoimen tiedon maailmassa tiedon tuottajien määrä kasvaa ja tiedon tuottami-sen prosessit kehittyvät monimuotoisemmiksi.

Gibbons nostaa esille teknologian kehittämisen ihmisen, asiakkaan ja kaupallisen toiminnan raja-pinnassa yhtenä keskeisenä uuden tiedon luomi-sen tapana.

UUDEN LUOMINEN teollisessa murroksessa on yksi kansakunnan keskeisistä kilpailukyvyn tekijöistä. Uuden luominen kehittyville ja alati muuttuville markkinoille vaatii osaamista, kykyä toimia globaa-lissa asiakas- ja yrityskentässä, sekä oma-aloitteista riskinottoa menestyvien ratkaisujen löytämiseksi yh-dessä asiakkaiden kanssa. Uuden luominen tapah-tuu yhä enemmän ohjelmistotekniikan ja -suun-nittelun avulla tiiviissä yhteistyössä käyttäjien ja

teollisten tai julkisten toimijoiden kanssa. Mitä jos Suomella ei olekaan kykyä tuottaa huip-

puosaajia tilanteessa, jossa pitäisi panostaa yhdes-sä kehittämisen ja luomisen taitoihin globaaleilla markkinoilla uutta liiketoimintaa yhä kiivaammal-la tahdilla kehittäen?

MUISSA TEOLLISISSA maissa on tehty analyysi avoi-muuden strategisista vaikutuksista hyödyntämäl-lä itsekkäästi oman kansantalouden edun näkökul-maa.

Olisiko Suomessakin aika ajatella itse?Voisimmeko kehittää strategista ipr-näkökulmaa

vaikka osana julkisia hankintoja? Suomi on edel-leen hyvin edistynyt ja hallinnon osalta äärettömän tehokas maa verrattuna moneen muuhun OECD-maahan. Yhteiskuntamme toimintaa olisi helppo automatisoida tietojärjestelmien ja asiointipalvelui-den avulla.

OLEMMEKO ULKOISTAMASSA yhden yhteiskunnan ar-vokkaimman osan eli tehokkaan ja yksinkertaisen julkisen sektorin ilman kriittistä ja strategista tar-kastelua?

Teemmekö näin vain sen takia, että emme itse ymmärrä käynnissä ole-vaa teollista murrosta kohti tietoyhteiskuntaa, joka toimii ohjelmistojen varassa ja jonka ihmiset rakentavat meille jossain muualla kuin Suomessa?

Erityisesti julkinen sektori tarvitsee uuden strategisen ajattelun her-mo- ja johtamiskeskuk-sen – yleisjohtamisen ja puuhastelun aika on nyt ohi. Sen tulisi olla johtavi-en informaatiotalouksien mallin mukainen keskus, joka edistäisi koko julkisen sektorin strategista mo-dernisointia. Se ohjaisi kansallisomaisuuden kehit-tymistä Suomelle arvokkaaksi vientipääomaksi. ■

”TULOKSIEN OSALTA INNOVAATIO-JÄRJESTELMÄMME YSKII PAHEMMAN KERRAN.”

Puuhastelun aika on ohi

MIKA HELENIUS

MIKA ENIUS

Kirjoittaja on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n Tivian hallituksen

varapuheenjohtaja ja tutkija.

74 T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5T I V I T O U K O K U U 2 0 1 5

Ota Summa-palvelu käyttöösi – lukemista myös tabletilla ja älypuhelimella!

SEURAA MEITÄ: Facebook, LinkedIn, Twitter

TIVIAn päätehtävät ovat tietotekniikan ja viestinnän ammattilaisten osaamisen kehittäminen, verkostoitumismahdollisuuksien tarjoami-nen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Tällä palstalla ICT-maailman tunnetut vaikuttajat jakavat ajankohtaisia vinkkejä.

Koulutusta

Tutkimukset

Tunnustukset

Laajat jäsenedut.Koulutus ja tapahtumat.Ilmiöt ja tutkimukset.TIVIAssa et ole yksin.

Julkinen sektori sähköistyyOlisiko ICT-ministeristä iloa? Mielestäni ICT-toimialan kehitysmah-dollisuuksien turvaaminen ja ICT-rat-kaisujen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa tulisi olla merkittävässä roolissa tulevassa hallitusohjelmassa. Suomen julkinen hallinto on perintei-sesti pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa, mutta tiedämme, ettei julkisen hallinnon ICT-hankkeiden kus-tannus-hyötysuhteeseen ja hankkeiden etenemiseen olla täysin tyytyväisiä. Mielestäni on selvää, että julkisen hal-linnon ICT-toiminnan kehittämiseen on panostettava, joten kyllä pelkästään ICT-asioihin keskittyvästä ministeristä olisi selkeää hyötyä.

Millainen ”sähköisempi sektori” olisi?Oma toiveeni on, että seuraavassa halli-tusohjelmassa selkeästi ilmaistaisiin ta-voitteet kehittää julkista hallintoa hyö-dyntämällä ICT-ratkaisuja. Tavoitteena tulisi olla merkittävä julkisen hallinnon digitalisointi, julkishallinnon työntekijöi-den mahdollisimman paikkariippuma-ton työ, infrastruktuurin kehittäminen älykkäiden kaupunkiteknologioiden tarpeisiin ja hallinnon tietojen edelleen avaaminen mahdollisimman yleiseen käyttöön. Yhtäkään näistä tavoitteista ei saavuteta säästämällä tietotekniikan käytössä, vaan investoimalla ICT-ratkai-sujen rakentamiseen.

Onko julkisten palvelujen digitalisoi-minen sukupolvikysymys?Tietotekniikan käyttö esimerkiksi asiointiin on käsittääkseni arkipäiväis-tynyt, ja sukupolvien väliset erot ovat paljolti tasoittuneet. Tietysti nuoret yleensä ottavat käyttöön uusia palvelu-ja nopeammin kuin vanhemmat, mutta tietääkseni esimerkiksi verkkopalvelu-jen hyödyntämisessä ei ole yhtä suuria eroja ikäluokkien välillä kuin vielä kym-menen vuotta sitten. Tilastokeskuksen mukaan käytännössä kaikki alle 50-vuo-tiaat käyttävät verkkopalveluja, ja sitä vanhemmistakin ikäluokista valtaosa.

/nro 5 .

Kohtaamispaikka ICT-alan ammattilaisille

JUURI NYT!

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIA ry tiedottaa

Juha-Pekka Leskinen

Juha-Pekka Leskinen on TIVIA ry:n hallituksen puheenjohtaja ja kokenut julkisten palvelujen sähköistäjä. Leskisen mukaan julkisen sektorin ICT-ketteryyteen sat-

julkisorganisaatioiden ICT-palvelujen kehittämisestä.

Lisätiedot

Onnistumisen eväät tietojärjestelmän hankintaan8.–9.6.2015, Espoo

Projektin työmäärän arviointi3.–4.6.2015, Espoo

Järjestelmätyön tulosjohtaminen

valmistava koulutus15.6.–21.8.2015 Espoo

Onnistuiko IT-hanke? Suomalaisyri-tykset unohtavat seurataTietohallintojen johtaminen Suomessa -tutkimus 2015 nyt julkaistu!

Lisätiedot

Vuoden tietotekniikkavaikuttajaksi valittiin koodausaktivisti Linda Liukas ja vuoden tietotekniikka-tuotteeksi Nordic Business Forumin seminaarikonsepti.

Vuoden tietoturvapäälliköksi Valtorin Kimmo Rousku

PAL.VKO 2015-23

828418-1505