TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURINTOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURINMUUTOS20 5 2014 20.5.2014 VALMENNUSTA KUNTOUTTAVAN TYÖOTTEENKEHITTÄMISEEN VUODEOSASTOLLA JA KOTIHOIDOSSA:

koulutukset ja henkilöstövalmennus- koulutukset ja henkilöstövalmennus- työ- ja toimintatapojen muutoksen haasteet ja mahdollisuudet- joustavan yhteistyön kehittäminen ja toiminnoista sopiminen - laitostumisen ehkäisemisen keinotlaitostumisen ehkäisemisen keinotLeila Mukkala

KULTTUURI MUUTOS JA KULTTUURI, MUUTOS JA JOHTAMINEN VANHUSTYÖSSÄK l i h i i i Kulttuurin huomioiminen muutoksessauuto sessaToimintaohjelmatSt t i j ht i Strateginen johtaminen = vanhussuunnitelmat Yhteistyö

MUUTOKSET SOSIAALI- JATERVEYSALALLA: TYÖTERVEYSLAITOS

Sosiaali- ja terveysala käy läpi rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia

Monet työn tekemisen tavat, joihin on Monet työn tekemisen tavat, joihin on totuttu eivät nykykäsityksen mukaan tuota parasta mahdollista lopputulosta tuota parasta mahdollista lopputulosta

Johtajilta odotetaan työn tekemistä di t i t i i lli t j uudistavien toiminnallisten ja

rakenteellisten muutosten läpiviemistä

ORGANISAATION RAKENTEELLISETPUITTEET: TUKEVATKO MUUTOSTA?

Palveluorganisaatioiden muutosten vuoksi rakenteisiin syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota

Rakenteelliset puitteet säätelevät toimintaa (työnjako, valta jne.)

- rakenteet eivät aina vastaa uusia a e ee e vä a a vas aa s a olosuhteita ja tarpeita

- vanhat rakenteet voivat jarruttaa - vanhat rakenteet voivat jarruttaa uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoakäyttöönottoa

KASTE-KEHITTÄMISFOORUMI 19.5.2014

Vanhuspalvelulain toimeenpanon yhteydessä tuli säästämisen linjaukset (ei laissa vaan rinnalla) > toimintatapoja ja rakenteita on muutettava

Kaikki hankkeet jotka löytävät keinoja toteuttaa vanhuspalveluja kustannustehokkaasti ovat arvokkaita

Kotona asumista tukeva kehittämistyö ytoimii ”punaisena lankana”

KASTE-KEHITTÄMISFOORUMI 19.5.2014

Mihin asioihin syytä kiinnittää huomiota? kenelle hoivaa, hoitoa ja palveluja

annetaan > palveluohjauksen ja –palvelutarpeen arviointi > kohdennetaan niille jotka todella tarvitsevat

dementian aste syvenee kaikessa e e a as e syve ee a essa palvelussa > kuinka kotona asutaan turvallisesti? Paljonko työvoimaa j ytarvitaan? > asuminen lähekkäin ja kotihoidon työajan käytön tehostaminen y j yvälittömän työajan lisääminen

KASTE-KEHITTÄMISFOORUMI 19.5.2014Asumispalveluiden tarkastelua: millaisia Asumispalveluiden tarkastelua: millaisia

asiakkaita asuu? Onko tehostetussa hyväkuntoisia jotka vievät ”paikat” niitä hyväkuntoisia jotka vievät paikat niitä todella tarvitsevilta? > palvelutarpeiden arviointi

Henkilöstöä on paljon ovatko oikeissa Henkilöstöä on paljon, ovatko oikeissa paikoissa? (jossakin liikaa jossakin liian vähän)

”Hoitamisesta tulee päästä pois” elämisen Hoitamisesta tulee päästä pois elämisen tukemiseen, asumisen tukemiseen > tehtävien ja työnjaon uudelleen tehtävien ja työnjaon uudelleen tarkastelua (kuka tekee ja mitä tekee?)

OMAN TIETOISUUDEN JATKUVAVAHVISTAMINEN TOIMII JOHTAJAN VANKKANAVAHVISTAMINEN TOIMII JOHTAJAN VANKKANAKIVIJALKANA: MIHIN KEHITTÄMISTYÖSSÄ PANOSTETTAVA?

Yhtei öta olla tietoi e johta i e Yhteisötasolla tietoinen johtaminen edellyttää näkyvän ja näkymättömän työyhteisön tuntemista Vaatii >työyhteisön tuntemista Vaatii ->

- prosessien ja kokonaisuuden hallintaa - kykyä arvioida omaa

johtamistyöskentelyä suhteessa yhteisön ja sen työryhmien tarpeisiin (kehittämisote?)

- kykyä ja halua vuorovaikutukseen ja y y j jpohdintaan yhteisön kanssa (missä nyt mennään, mihin pyritään?)

HAVAINNOINTITUTKIMUS HOIDON LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA 2007. TOPO, SORMUNEN YM.

Kohtaamisia dementiahoidon arjessaHavainnointi on hyvä keino kerätä Havainnointi on hyvä keino kerätä

tietoa henkilöiltä jotka eivät kykene vastaamaan kyselyynvastaamaan kyselyyn

Asiakkaiden systemaattinen havainnointi toteutettiin useassa ympärivuorokautista hoitoa y ptarjoavissa hoitoyksiköissä

85 asiakasta 2 havainnoijaa85 asiakasta, 2 havainnoijaa

HAVAINNOINTITUTKIMUS HOIDON LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA 2007. TOPO, SORMUNEN YM.

T l k i kk i k ki i Tulokset: asiakkaat voivat keskimäärin kohtuullisen hyvin

Ympärivuorokautisten yksiköiden välillä oli suuria eroja asiakkaiden h i i i k h id i i hyvinvoinnissa sekä heidän toiminnan tarpeisiin vastaamisessa

Erityisesti vaikeasti dementoituneiden päivä koostui pääasiassa istuskelusta il k i l k ilman muuta tekemistä lukuun ottamatta tilanteita kun heidän f i ii t i ii t ttiifyysisiin tarpeisiinsa vastattiin

HAVAINNOINTITUTKIMUS HOIDON LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA LAADUSTA ASIAKKAAN NÄKÖKUMASTA 2007. TOPO, SORMUNEN YM.

Arkipäivässä oli monia hetkiä joissa he Arkipäivässä oli monia hetkiä joissa he saattoivat toimia aktiivisesti > toimintaa niukasti

Työnorganisointi ja työkulttuuri joko tuki Työnorganisointi ja työkulttuuri joko tuki tai heikensi toiminnallisia mahdollisuuksiamahdollisuuksia

Asiakkaiden tarpeet ikään kuin sivutetaan vastaamaan organisaation tarpeita sivutetaan vastaamaan organisaation tarpeita

Toimintakulttuuri ja vakiintuneet kä tä öt hj t h it ji t i i t käytännöt ohjaavat hoitajien toimintaa silloinkin kun se on selvässä ristiriidassa hyvinvoinnin kanssahyvinvoinnin kanssa

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTONSELVITYS 2010

K i i i Kuntouttava työote ei toiminut kotihoidon työtä ohjaavana ideologiana

Käyttöä ehkäisivät ajanpuute, y j p ,henkilöstön riittämättömyys, mutta myös työntekijöiden asenteet, y y j ,omaksutut toimintatavat ja asian merkityksen sisäistämättömyysmerkityksen sisäistämättömyys

Kuntoutukseen ei kiinnitetty riittävästi huomiotariittävästi huomiota

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTONSELVITYS 2010

T k h l i i Tarkastushaastattelut osoittivat että kuntouttavan työotteen omaksuminen edellytti:edellytti:

Uudenlaisen asenteen omaksumistaO i t i i t t j tt i tOmien toimintatapojen muuttamista

Asian sisäistämistä ja ymmärtämistä Toimintatavan toteuttamiseen

sitoutumista Vanhoilla työntekijöillä vaikeampaa,

edellyttää poisoppimisesta entisestä l l k ltt i tpalvelukulttuurista

TYÖYHTEISÖKULTTUURI ARJENJOHTAJUUDESSA: SOSIAALISESTI RAKENTUNUTJOHTAJUUDESSA: SOSIAALISESTI RAKENTUNUTKONTEKSTI JOKA MUODOSTAA PERUSTAN KOKO TOIMINALLE

Työyhteisökulttuuri tarkoittaa hallitsevien ja merkityksellisten ajattelu-ja toimintatapojen kokonaisuutta > määrää miten työyhteisössä todellisuudessa ajatellaan ja toimitaan

Vaikeasti tunnistettavissa, hitaasti muuttuva, suhteellisen pysyvä

Kulttuuri ei välttämättä muutu vaikka näkyviä pintarakenteita muutetaan

Käytännöt voivat sekä innostaa että Käytännöt voivat sekä innostaa että lamauttaa työntekijöiden toimintaa

Paasivaara& Nikkilä 2008

TERVEYDENHUOLLON JOHTAMIS- JAORGANISAATIOKULTTUURIT: VIRPI PITKÄNEN KUOPIONORGANISAATIOKULTTUURIT: VIRPI PITKÄNEN, KUOPIONYLIOPISTO 2009: TULOKSIA

Johtamisen rooli organisaation menestyksen tekijänä ja kulttuurin muokkaajana keskeistä

palvelustrategian toimeenpanossa henkilöstöjohtamisessa henkilöstöjohtamisessa palvelujen sisällön kehittämisessä

i i l d i i i toiminnan laadun arvioinnissa Toimintaympäristön muutokset ja asiakkaiden

l l id i i kä palvelutarpeiden monimuotoisuus sekä lainsäädännön velvoitteet edellyttävät johtamiskäytäntöjen kehittämistäjohtamiskäytäntöjen kehittämistä

ARJEN JOHTAJUUDEN ONNISTUMISEN PERUSEDELLYTYKSET MUUTOKSESSA (Paasivaara ja Nikkilä 2007)

johtaja

Tietoisuus

Tilanneyhteyksien i l

Johtaja on tietoinen todellisuudesta

Työyhteisö ja toimintaympäristö TE

määrittely

Tulkinta

Työyhteisö ja toimintaympäristö

Taito tulkita arjen tilanneyhteyksiä

VA

TY

ÖO

TA

TIO

SSA

Harkitut valinnat

Toiminta

Tulkinta- ja päätöksentekotaito

Kä tä ö t t t t tt i TO

UT

TA

VR

GA

NIS

AA

Toiminta

Kokemukset

Käytännön muutosten toteuttaminen

Henkilökunnan ja asiakkaiden osallisuus ja myönteiset kokemukset

KU

NT

OR

innostuneisuusmyönteiset kokemukset

arki

JOHTAMISELLA LAATUA JA HYVINVOINTIASOSIAALIALALLE: STM JULKAISUJA 2009:17

Keskeisiä kehittämisvaatimuksiaHoivan ja hoidon, kuntoutuksen ja j , j

ennaltaehkäisevän työn kehittäminen palvelurakenteessap

ammatillisen henkilöstön osaamisen suuntaaminen tarkoituksenmukaisesti suuntaaminen tarkoituksenmukaisesti asiakasprosesseissa sekä

julkisen yksityisen ja kolmannen sektorin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvän yhteistoiminnan kehittäminen

JOHTAMISELLA LAATUA JA HYVINVOINTIASOSIAALIALALLE: STM JULKAISUJA 2009:17

Keskeisiä yhteisiä haasteita sosiaalipalvelujen johtamistyössäp j j y

asiakkaiden palvelutarpeista lähtevien palveluprosessien parantaminenpalveluprosessien parantaminen

monitoimijaisten palveluverkostojen parantaminenparantaminen

työn uudelleen järjestäminen sekä tiimi- ja verkostotyön parantaminen

STM:N TOIMINTAOHJELMAT JOHTAMISOSAAMISENSTM:N TOIMINTAOHJELMAT JOHTAMISOSAAMISENKEHITTÄMISEN TUKENA

Johtamisella laatua ja työhyvinvointiaJohtamisella laatua ja työhyvinvointiasosiaalialalla –ohjelma: johtamisen kehittäminen ammattityön ja asiakasprosessien y j pnäkökulmasta

Johtamisella vaikuttavuutta ja jvetovoimaa hoitotyön – toimintaohjelma: sama kuin edellisessä

Toimiva terveyskeskus –toimenpideohjelma: johtamisen toimenpideohjelma: johtamisen vahvistaminen ja - kehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen kehittämien Kaste-ohjelmassa

Kulttuuri, arvot etiikkaTyövoima,

kehittämien Kaste ohjelmassa

T l ö

arvot, etiikkaKoulutus

Työvoima, asuminen, ympäristö

Terveysalan työ: Hoitotyön johtamisen

t i i t hj l

Sosiaalialan työ:Sosiaalialan

ammatillisen työn

Yhdistyvä sosiaali- ja

te e de h olto toimintaohjelmaToimiva

terveyskeskus

ammatillisen työn johtamisen ohjelma

terveydenhuolto

JärjestötJärjestöt

Yhdistyvällä toiminta-alueella on huolehdittava asiakasprosessien toimivuudesta, eri henkilöstöryhmien

osaamisen täysimääräisestä hyödyntämisestä ja erilaisten ammattikulttuurien yhteensovittamisesta

Kohtamäki 2005

TYÖ JA TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEN MUUTOKSEN

MAHDOLLISUUDETJ ht i di t iJohtamisen uudistaminenHyvän johtamisen kriteerit tukevat

e it i e ti j lki e ekto i johta i e erityisesti julkisen sektorin johtamisen kehittymistä. Kriteerit nostavat esille

asioita, jotka haastavat julkista johtamista asioita, jotka haastavat julkista johtamista juuri nyt

Työterveyslaitos:http://www ttl fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivhttp://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/sivut/default.aspx

HYVÄN JOHTAMISEN KRITEERIT: HYVÄN JOHTAMISEN KRITEERIT: MUUTOKSET EDELLYTTÄVÄT JOHTAMISEN UUDISTAMISTA

STM kannustaa ottamaan käyttöön uudet Hyvän johtamisen kriteerit -> antavat työkalun arvioida ja kehittää organisaation johtamiskulttuuria ->

Kriteereillä tavoitellaan julkisen sektorin uudistumista, luottamuksen ilmapiirin, yhteistyön ja verkostojen rakentumista, osaamisen kehittymistä ja monimuotoisen työyhteisön arvostamista -> lomake

KRITEERISTÖ TYÖKALUNAÄ JOHTAMISKULTTUURIN KEHITTÄMISEEN:

TESTAAJIA HAETAAN

Kriteerien avulla arvioidaan nykytila, asetetaan kehittymiselle tavoitetila ja määritellään toimenpiteet

Kriteeristön tarjoamat ajankohtaiset näkökulmat johtamiseen on tarkoitettu

arviointiperustaksi a v o pe s a s keskustelun käynnistäjäksi itsearvioinnin tueksi ja itsearvioinnin tueksi ja johtamisen kehittämisen suuntaajaksi

► Käyttäjien (kansalainen, kuntalainen, jäsen, asukas, palvelun asiakas) asiantuntemusta ja kokemuksia hyödynnetään uudistumisessa. Käyttäjien osallistuminen tehdään mahdollisimman helpoksi.► Henkilöstön osaaminen voimavarat ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa► Henkilöstön osaaminen, voimavarat, ideat ja kokemukset otetaan käyttöön uudistumisessa► Johto linjaa uudistumisen suuntaa sekä jakaa vastuuta ja ratkaisuvaltaa henkilöstölle uudistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa► Johto ja esimiehet innostavat kokeilemaan uusia toimintatapoja organisaatiossa ja työyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun tulosten levittämisestätyöyhteisössä sekä huolehtivat kokeilun tulosten levittämisestä► Käyttäjien ja henkilöstön hyvinvointia seurataan uudistuksia toteutettaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.

► Johdon asenteet ja näkemys monimuotoisuudesta heijastuvat vahvasti koko ► Johdon asenteet ja näkemys monimuotoisuudesta heijastuvat vahvasti koko työyhteisöön ja organisaatiokulttuuriin► Monimuotoisuus ymmärretään voimavarana organisaation toiminnassa ► Organisaatiossa tunnistetaan ja otetaan käyttöön ihmisten erilainen osaaminen, kokemus ja taustat ► Johtaminen takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun ► Johtaminen tukee ennakoiden työkyvyltään ja voimavaroiltaan erilaisten yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työhön osallistumista yksilöiden ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien työhön osallistumista ► Organisaatioissa tiedostetaan poliittisen ohjauksen, lainsäädännön ja hyvän hallinnon periaatteiden vaatimukset johtamiselle erilaisissa toimintaympäristöissä

► Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, suunnitelmallista ja tuloksellisuutta edistävää ► Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri toimijoiden ► Organisaation osaamistarpeita ennakoidaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken ► Työyhteisössä annetaan jatkuvaa, toimintaa kehittävää palautetta ► Tehtävien ja työn jako tukee organisaation oppimista ja uudistumista ► e täv e ja työ ja o tu ee o ga saat o opp sta ja uud stu sta ► Organisaation toimintatavat edistävät henkilökohtaista ja yhteistä vastuuta osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta

► Johto ja henkilöstö luottavat toistensa kykyyn edistää toiminnan sujumista ja organisaation menestystä ► J ht j h kilö tö t i i t tti ti ► Johto ja henkilöstö toimivat eettisesti ► Työpaikalla on turvallista keskustella avoimesti ja rakentavasti omaan työhön ja koko organisaatioon liittyvistä asioista ► Johtaminen koetaan oike denm kaiseksi ja jokaista ar osta aksi ► Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja jokaista arvostavaksi ► Johto osoittaa luottamusta jakamalla samanaikaisesti vastuuta ja valtuuksia

► Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim. kansalainen, ► Yhteistyö johdon, henkilöstön ja käyttäjien (esim. kansalainen, kuntalainen, asiakas) kesken varmistaa toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden ► Asiat tehdään yhteisiksi ja tietoa jaetaan sitä tarvitsevien saataville y j j► Verkostomainen, rajat ylittävä toiminta on tarkoituksenmukaista, tavoitteellista, joustavaa ja aloitteellista. Vastuut on määritelty ► Organisaatiossa arvostetaan työyhteisötaitoja: halua ja kykyä toimia g y y j j y ytyöyhteisössä rakentavalla tavalla, esimiestä ja työtovereita tukien ► Toimintatavat sovitaan yhdessä ja niitä seurataan ja kehitetään

ÖJOUSTAVA YHTEISTYÖ JA KÄYTÄNNÖISTÄ

SOPIMINEN

TYÖNJAON JA TOIMENKUVIEN KEHITTÄMINEN: THL (2013) THL:N ALOITE (2013) PERUSTERVEYDENHUOLLONVAHVISTAMINEN HENKILÖSTÖRAKENTEESSA (YHTEISTYÖ)

Sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien tehtävien ja työnjaon

tt i kä i tilli muuttaminen sekä moniammatillisuus -> toimenkuvien kehittäminen

Kokonaisvastuu lääkärillä, kontaktivastuu hoitajalla > lääkäriresurssit päivystykseen, diagnostiikkaan ym lääkärin ammattitaitoa edellyttäviin tehtäviinym. lääkärin ammattitaitoa edellyttäviin tehtäviin

Johtoajatuksena on painottaa hoitohenkilökunnan toimenkuvissa hoitohenkilökunnan toimenkuvissa tukemista ja hoidon seurantaa

VÄITÖS SOSIAALI JA TERVEYSALAN JOHTAMISESSA ONVÄITÖS: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMISESSA ONKEHITETTÄVÄÄ. FILOSOFIAN TOHTORI ANTTI SYVÄJÄRVI

Sosiaalisuutta ja yhteistoiminnallisuutta tukevaa johtamista ei hallita riittävästi

Henkilöstön toimintaa ohjaavat vahvasti oman alan sisäiset pätevyydet ja osaamiset -> uudet työyhteisölliset toimintamahdollisuudet ovat usein estyneitä

Kollektiivinen tai moniammatillinenorganisaatio-osaaminen ei juuri organisaatio osaaminen ei juuri pääse kukoistamaan

SYVÄJÄRVEN TUTKIMUKSEN TULOKSIA

S j i l i kik i Syväjärven mielestä esimerkiksi lääkäri lääketieteen huippuosaajana ei ole organisaatiotoiminnan johtamisen osaaja, koska hänellä ei automaattisesti ole johtamisen osaaja, koska hänellä ei automaattisesti ole riittävää halua tai kykyä ihmisten johtamiseen

Sosiaali- ja terveysalalla vaaditaan j ymoniammatillisen organisaation ja johtamisen hallintaa ammatillisen johtamisen hallintaa ammatillisen osaamisen lisäksi -> miten t t t t j hd t ?toteutetaan, johdetaan?

YHTEISTYÖN TOIMIVUUS: PAASIVAARA JAYHTEISTYÖN TOIMIVUUS: PAASIVAARA JANIKKILÄ 2008 ”ARJEN JOHTAJUUS”Ammattiryhmät erilaisessa asemassa > Ammattiryhmät erilaisessa asemassa

ammatillinen valtasuhde jonka huipulla akateemiset ammatit ja alempana vähemmän koulutetut

J ht i t ö i t i i i kk id h ä Jos yhteistyö ei toimi-> asiakkaiden hyvä palvelu estyy

Ammattiryhmien eriytynyt asiantuntemus tulee koota yhteeny

Työn organisoinnissa tulee painottaa työprosessien kokonaisuutta ja työprosessien kokonaisuutta ja moniammatillista tiimityötä ammattikeskeisyyden sijaan > asioiden puheeksi a att es e syyde s jaa as o de pu ee s ottaminen, nykytilan arkastelua, sopimista, päätökset

LÄHTEET E P kk i S i li l j ht j t j t k E. Pekkarinen. Sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen

managerit. Laadullinen katsaus sosiaalialan johtamisen tutkimuksesta. THL 7/2010

STM:n julkaisuja 2009:6 Johtamisella laatua ja STM:n julkaisuja 2009:6. Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle

STM:n julkaisuja 2009:18. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyön – toimintaohjelmavetovoimaa hoitotyön toimintaohjelma

STM:n julkaisuja. Toimiva terveyskeskus –toimenpideohjelma http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/ajankohtaista/uutiskirje/4_20p _ j j _09_1

A. Syväjärvi 2005. Inhimillinen pääoma ja informaatioteknologia organisaatiotoiminnassa sekä

i h kilö ö i j j h i strategisessa henkilöstövoimavarojen johtamisessa. Väitöskirja Lapin yliopisto

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 214/2010 tuloksellisuustarkastuskertomukset 214/2010. Vanhuspalvelut, säännöllinen kotihoito

THL H ä j ht i k it it THL Hyvän johtamisen kriteerit http://www.ttl.fi/partner/johtamisverkosto/laatukriteerit/uudistuminen/sivut/default.aspxT d h ll j ht i j i ti k ltt it Terveydenhuollon johtamis- ja organisaatiokulttuurit: Pitkänen 2009. Pro gradu-tutkielma

Satu pakkanen (2011) Muutosjohtaminen d h ll h i j ö ä terveydenhuollon osastonhoitajan työssä –

osastonhoitajan kokemuksia muutosjohtamisesta, muutosvastarinnasta sekä osastonhoitajalta d ll t tt jä i i k i t j ht jedellytettyjä ominaisuuksia muutosjohtajana

Nikkilä ja Paasivaara 2008. Arjen johtajuus. Rutiinijohtamisesta tulkintataitoon

Topo, Sormunen ym. 2007. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa. Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta