PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Julkaisuvapaa 8.4.2010 klo 10.00

Talousennuste vuosille 2010–2011

Tuotanto putosi ennä-tysvauhtia

Ennusteryhmä Mari Kangasniemi Jaakko Kiander Markku Lehmus Eero Lehto Heikki Taimio

Lisätietoja Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350

Tiedottaja Heikki Taimio puh. (09) 2535 7349

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Palkansaajien tutkimuslaitos on nostanut 1,2 prosenttiyksiköllä ennustettaan Suomen kokonaistuotannon tä-mänvuotisesta kasvusta. Se on nyt 3 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi PT ennustaa 3,5 prosenttia. Kansainvä-lisen talouden näkymien kirkastuessa Suomen talouden elpyminen perustuu ennen kaikkea vientiin, joka kasvaa tänä vuonna 7,8 ja ensi vuonna jo 10,3 prosenttia. Myös asuntoinvestoinnit vilkastuvat selvästi. Työttömiä tulee vielä tänä vuonna 20 000 lisää ja työttömyysaste kohoaa 9,1 prosenttiin, mutta käänne parempaan tapahtuu työmarkkinoilla jo ensi vuonna. Samansuuntaista on kehitys myös valtiontalouden ja koko julkisen talouden vel-kaantumisen osalta, mutta inflaatio kiihtyy hieman – tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Korkotason ennustetaan lähtevän nousuun vasta vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

Tuotanto putosi ennätysvauhtia – finanssipolitiikan tuki kansantaloudelle jopa aiemmin arvioitua pienempi

Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna ennätykselliset 7,8 prosenttia. Investointitavaroiden vientiin painottuva ulkomaankauppa kärsi eniten. Vaikka viennin ja tuonnin yhteisvaikutus supisti tuotantoa vain 1,8 prosenttia, oli sen todellinen, kotimaisen tulonmuodostuksen kautta realisoituva vaikutus tätä suurempi. Pelkästään varastojen su-pistuminen (ilman tilastovirhettä) vähensi kokonaistuotantoa viime vuonna 2,5 prosenttia. Tällainen poikkeuksellisen suuri negatiivinen vaikutus pyrkii yleensä eliminoitumaan jo seuraavan kahden vuoden aikana, jos suhdannetilanne normalisoituu.

Näillä näkymin Suomen kokonaistuotanto elpyy tästä taantumasta nopeammin kuin 1990-luvun lamasta ja nopeammin kuin mitä vielä vuosi sitten yleisesti arvioitiin. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että tuotanto kasvaa tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna puolisen prosenttiyksikköä tätäkin nopeammin. Kasvu on vientivetois-ta, mutta myös asuntoinvestointien vilkastuminen edistää sitä.

Suomen hallituksen finanssipolitiikka tuki talouden kasvua viime vuonna lähinnä veronalennuksin. Menolisäysten osalta elvytys on ol-lut melko vähäistä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvion mukaan veronmuutokset elvyttävät kansantaloutta vielä tänä vuonna, mutta menojen osalta finanssipolitiikka ei ole enää elvyttävää. Suhteutettu-na bruttokansantuotteeseen koko elvytyksen vaikutus jää tänä vuon-na vain 0,3 prosenttiin. Heikko työllisyystilanne edellyttäisi voimak-kaampaa elvytystä. Tähän antaisivat vähäiset inflaatiopaineet myös mahdollisuuden. Ensi vuonna finanssipolitiikka on jo sekä verojen että menojen osalta selvästi kiristävää. Näillä näkymin tämä ei estä ta-loutemme vientipainotteisen kasvun voimistumista.

Kansainvälinen talouskriisi hellittää

Kansainvälisen talouden näkymät ovat kohentuneet yleisesti. Nyt jo verraten laajalti arvioidaan, että talouskriisi on voitettu ja että ke-hittyneidenkin maiden tuotanto pikku hiljaa lähestyy sitä tasoa, jolta se putosi vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alussa. Talouskriisin jäljiltä rahoituksen saatavuus on lähes palautunut entiselleen ja korko on vielä pitkään hyvin matala. Itse rahoitusmarkkinoiden toiminta sen sijaan nojaa vielä toistaiseksi keskuspankkien ja hallitusten tukeen. Tältä osin tilanteen normalisoitumiseen menee vielä muutama vuosi.

Talousennuste vuosille 2010–2011

Euroalueen teollisuustuotanto ja euron dollarikurssi 2000:01–2010:02

-2,0

-1,5

-1,0

-0,5

0,0

0,5

1,0

2000:01 2002:01 2004:01 2006:01 2008:01 2010:010,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

E uroalueen teollis uus tuotanto (vas . as t.)E uron US A :n dollarik es k ik urs s i (o ik . as t.)

Lähde: E K P , E uros tat

K k -m uutos ten 12 k k :n liuk uva k a, % E UR/US D

Tuotannon suhdannekuvaaja 1996:01–2009:12

80

90

100

110

120

130

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01

2000 = 100

Lähde: Tilas tok es k us

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Reaalitalouden ja ennen kaikkea työmarkkinoiden palautuminen taan-tumaa edeltäneelle tasolle vie kuitenkin useita vuosia. Pahin tilanne on niissä maissa, joissa kotitaloudet olivat velkaantuneita ja joissa asuntojen hinnat ovat pudonneet tuntuvasti vaikeuttaen kotitalouksi-en mahdollisuuksia tasapainottaa rahoitusasemansa.

EU-alue kärsi taantumasta muuta maailmaa enemmän. Niinpä ko-ko EU-alueen kokonaistuotanto supistui viime vuonna 4,2 prosenttia, kun vastaavasti koko maailman tuotanto supistui vain 0,8 prosenttia. USA:n tuotanto supistui 3,2 prosenttia, siis vähemmän kuin Euroopan, vaikka rahoituskriisi sai alkunsa sieltä. Mikä selittää Euroopan taan-tuman syvyyttä? Hidas trendikasvu ei ole riittävä syy. Tähän vaikutti sen sijaan euron arvon liiallinen nousu kesällä 2008, mikä yhdessä EKP:n väärin ajoitetun (9.7.2008) rahapolitiikan kiristyksen kanssa pysäytti Euroopan talouskasvun jo ennen avoimen rahoituskriisin puh-keamista. EU:n ja euroalueen tuotanto alkoikin supistua jo vuoden 2008 toisella neljänneksellä. Syksyllä 2008, kun avoin rahoituskriisi puhkesi, Euroopan kansantalous oli jo vaikeuksissa, ja niinpä se ver-raten helposti vajosi syvään taantumaan. Sen jälkeen kun tuotanto oli supistunut tuntuvasti vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, supistuminen loppui ja tuotanto kääntyi loivaan nousuun viime vuoden toisella neljänneksellä.

EU:n ja euroalueen taantuman syvyyttä ja hidasta toipumista tänä vuonna selittää osaltaan koordinoimaton ja verraten heikko finanssi-politiikan elvytys. Vaikka esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto ja suurten maiden G20-foorumi edelleen korostavat tarvetta jatkaa elvyttävää talouspolitiikkaa tänä vuonna, on Euroopan komissiossa ja sen jäsenmaissa noussut pinnalle huoli eräiden jäsenmaiden – ennen kaikkea Kreikan – julkisen talouden suuresta alijäämästä ja kyvyt-tömyydestä pienentää sitä. Tähän liittyen on kiirehditty elvytyksen lopettamista ja julkisen talouden tasapainoa edistävien toimien aloit-tamista. Virallisesti tasapainottamisen pitäisi alkaa viimeistään 2011.

Finanssipolitiikan elvytys onkin näillä näkymin loppumassa melkein kaikissa EU- ja euroalueen maissa. Ainoastaan Saksan finanssipoli-tiikka on ensi vuonna selvästi elvyttävää. Kaiketi sellaisissa toimissa, jotka edistävät julkisen talouden alijäämien vastaista supistumista, komissio ja euroalueen maiden hallitukset ovat päättäväisiä. Sen si-jaan elvytyksen toteutuksessa samaa tiukkuutta ei ole ollut. Kuvaavaa on, että jäsenmaiden raportointi taantuman ajan finanssipolitiikan mi-toituksesta ei perustunut yhtenäiseen laskentaan, mikä osaltaan on tehnyt mahdottomaksi näiden toimien koordinoinnin.

Viime aikoina on saanut paljon huomiota osakseen Kreikan suuri valtion velka ja julkisen talouden alijäämä, jotka ovat (vastaavasti) jo noin 120 ja 10 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mutta suhteessa joihinkin isompiin maihin kuten Japaniin, USA:han, Isoon-Britanniaan ja Italiaan tämä ei ole aivan poikkeuksellista. Pienenä ja ilmeisesti sen vuoksi haavoittuvana maana Kreikan oli kuitenkin alis-tuttava voimakkaisiin julkista kysyntää ja samalla julkisen talouden vajetta supistaviin toimiin. Kaiken kaikkiaan sekä euroalueen että koko maailman eri maiden julkisten sektoreiden alijäämissä ja vel-kaantumisessa on melkoista vaihtelua. Edellytykset finanssipolitiikan elvytykseen ovat parhaimmat maissa, joissa julkisen talouden rahoi-tusasema oli alun alkaen vahva. Edes näitä mahdollisuuksia ei ole käytetty riittävästi. Tämä osaltaan selittää, miksi USA:n talouskasvu on viime kuukausina ollut euroalueen kasvua nopeampaa.

Euroalueellakin kuluttajien luottamus on kuitenkin vahvistunut selvästi vuoden takaisesta. Tästä huolimatta eivät vähittäiskauppa ja yksityinen kulutus ole vielä juuri kasvaneet. Tänä vuonna alueen yksityinen kulutus kasvaa vain 0,4 prosenttia. Euroalueen teollisuudenkin luottamus on ko-

Kuluttajaluottamus ja vähittäiskaupan myynti euroalueella 1990:01–2010:03

80

85

90

95

100

105

110

1990:01 1994:01 1998:01 2002:01 2006:01 2010:01

2005= 100

-40

-30

-20

-10

0

10V ähit tä is k aupan m y y nt i (vas . as t.)K ulut ta ja luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Euroalueen taloudellinen kehitys 2009–2011

-15 -10 -5 0 5 10

Tuont i

V ient i

K iinteän pääom anbruttom uodos tus

Julk inen k ulutus

Y k s ity inenk ulutus

B ruttok ans antuote

%

20092010e2011e

Lähde: E uros tat, P T

Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto euroalueella 1990:01–2010:03

70

80

90

100

110

120

1990:01 1994:01 1998:01 2002:01 2006:01 2010:01

2005= 100

-40

-30

-20

-10

0

10

Teollis uus tuotanto (vas . as t.)Teollis uuden luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

hentunut tuntuvasti ja teollisuustuotanto on ollut kasvussa. Koko alueen talouskasvu on Saksan johdolla verraten vientivoittoista. Mainittakoon, että euroalueella julkinen kulutus kasvoi viime vuonna keskimäärin 2,6 prosenttia ja siten selvästi enemmän kuin Suomessa, jossa kasvu rajoittui 0,7 prosenttiin. Tämän indikaattorin perusteella finanssipolitiikka kuitenkin tuki talouskasvua ja työllisyyttä euroalueella keskimäärin.

Taulukko 1. Kansainvälinen talous

Kokonaistuotannonmäärän kasvu (%) 2009 2010e 2011e

Yhdysvallat -2,4 2,8 3,0Euro-13 -4,1 1,3 1,7

Saksa -5,0 1,8 2,2Ranska -2,2 1,8 2,0Italia -5,0 1,3 1,7

EU27 -4,2 1,3 1,9Ruotsi -4,9 2,5 3,0Iso-Britannia -5,0 1,0 2,0

Japani -5,0 2,5 3,0Venäjä -7,9 5,0 5,0Kiina 8,7 10,0 9,5Lähde: BEA, BOFIT, Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että euroalueen talous kas-vaa tänä vuonna 1,3 prosenttia ja että kasvu vauhdittuu ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Vielä tänä vuonna varastojen täydentäminen tukee kasvua. Vaikka finanssipolitiikan tuki hiipuu ensi vuonna ja varastosyklin vaikutus vaimenee, talouskasvu ei lopahda. Työmarkkinatilanteen parantuminen tai vähintäänkin työmarkkinanäkymien kirkastuminen vauhdittavat eu-roalueen yksityisen kulutuksen ensi vuonna 1,3 prosentin kasvuun. Toi-saalta vientimarkkinat vahvistuvat yhä, mikä sekin tekee mahdolliseksi alueen tuotannon kasvun nousemisen 1,7 prosenttiin.

EU-alueella taloustilanne kohentuu suhteellisen nopeasti muun muassa Baltiassa ja useissa muissa EU:n uusissa jäsenmaissa, joiden kokonaistuotanto suorastaan romahti talouskriisin seurauksena. Myös Saksan ja Ranskan tuotanto kasvaa jo tänä vuonna muuta Eurooppaa nopeammin. Maissa, joissa kotitaloudet ovat velkaantuneet ja joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet reippaasti eivätkä ole nousseet ta-kaisin, kasvu on muita hitaampaa. Näitä maita ovat Irlanti, Espanja, Tanska ja Kreikka. Nämä tekijät jarruttavat myös Hollannin ja Ison-Britannian elpymistä. Ruotsin tilanne on tältä osin jonkin verran pa-rempi, sillä asuntohinnat ovat siellä pitkälti palautuneet taantumaa edeltävälle tasolle. Muutenkin Ruotsin kasvu on vauhdittumassa sel-västi muuta EU-aluetta nopeammaksi. Ruotsin kokonaistuotanto kas-vaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia.

Rahapolitiikkaa kiristetään vasta alkuvuodesta 2011

Euroalueen syvä taantuma ja hidas elpyminen, johon liittyy työllisyy-den verraten pitkäaikainen heikentyminen, siirtää rahapolitiikan kiris-tämistä. Palkansaajien tutkimuslaitos arvioi, että EKP nostaa korkoa ensimmäisen kerran vasta ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen ai-kana. Päätöskorkoa nostetaan yhteensä 0,75 prosenttiyksikköä niin, että se on vuoden 2011 lopussa 1,75 prosentissa.

Euro on viimeaikoina heikentynyt suhteessa dollariin osin Kreikan julkisen talouden kriisin seurauksena. Euroalueen kilpailukyvyn kan-

Inflaatio eri maissa 2000:01–2010:03

-4

-2

0

2

4

6

2000:01 2002:01 2004:01 2006:01 2008:01 2010:01

%

E uroalue US A Japani

Lähde: E uros tat, O E CD

Työttömyysaste eri maissa 2009:01–2010:02

6

7

8

9

10

11

2009:01 2009:03 2009:05 2009:07 2009:09 2009:11 2010:01

%

S ak s aE uro16S uom i

Lähde: E uros tat

Ohjauskorot ja lyhyt markkinakorko 3.1.2000–5.4.2010

0

1

2

3

4

5

6

7

1.1.2000 1.1.2002 1.1.2004 1.1.2006 1.1.2008 1.1.2010

%

E uribor 3 k kE K P :n ohjaus k ork oUS A :n k es k us pank in ohjaus k ork o

Lähde: E uroopan k es k us pank k i, S uom en P ank k i

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

nalta tätä kehitystä voidaan kuitenkin pitää tervetulleena. Koko maa-ilman valuutta- ja rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta olisi suo-tavaa, että Kiinan renminbi irrotettaisiin USA:n dollarista. Tämän seu-rauksena renminbi vahvistuisi suhteessa dollariin, mikä myös vähen-täisi inflaatiopaineita Kiinassa. Mitä ilmeisimmin myös euro heikkenisi tuolloin suhteessa Kiinan ja useiden Itä-Aasian maiden valuuttoihin. Näillä näkymin Kiina olisi valmis tällaisiin toimiin vasta kun USA:n ja Euroopan rahoitusmarkkinat ovat normalisoituneet niin, etteivät ne enää ole keskuspankkien tuen varassa.

Rahoitusmarkkinoiden uusi säätely on vasta syntymässä

Julkisuudessa on viime aikoina käyty paljon keskustelua tulevien ra-hoituskriisien estämiseksi ja keinoista rahoitusmarkkinoiden vakaut-tamiseksi. Paljon suosiota on saanut rahoitusmarkkinavero, jolla joi-denkin ekonomistien mukaan kyettäisiin hillitsemään finanssimarkki-noiden lyhytaikaista spekulointia ja volatiliteettia. Eräiden tutkimusten mukaan rahoitusmarkkinaverolla voitaisiin kerätä valtioille huomatta-via summia, jotka voitaisiin käyttää tulevien rahoituskriisien kustan-nusten maksamiseen. Toisaalta varoja voitaisiin ohjata myös valtion velan lyhentämiseen.

Muita julkisuudessa esiintyneitä keinoja rahoitusmarkkinoiden va-kauttamiseksi ovat muun muassa pankkitoiminnan kaventaminen ta-kaisin perinteiseen formaattiin, taseen saataviin perustuvien varanto-vaatimusten (asset based reserve requirements) käyttöönotto ja rahoi-tuslaitosten pilkkominen. Kapean pankkitoiminnan etuna on tallettajien kohtaamien riskien vähentyminen, koska kyseisessä ehdotuksessa talletuspankit ja investointipankit ovat selvästi erillisiä organisaatioita. Taseen vastaaviin perustuvien varantovaatimusten etu on puolestaan niiden suhdanteita tasaavassa mekanismissa sekä maakohtaisten suh-danne-erojen huomioimisessa. Rahoituslaitosten pilkkominen poistaisi suuren koon mahdollistavien suurten katastrofien mahdollisuuden. Tä-mä keino on kuitenkin hankala toteuttaa niin, että se olisi kohtuullinen ja kohtelisi eri maiden rahoituslaitoksia tasapuolisesti.

USA:n kokonaistuotanto jo tänä vuonna lähes 3 prosentin kasvuun

USA:n nopea elpyminen taantumasta selittyy osin verraten suurella fi-nanssipolitiikan elvytyksellä. Toisaalta suhdannesykli on siellä ajallisesti jonkin verran Eurooppaa edellä. Niinpä viime vuoden viimeisen nel-jänneksen nopeahko kasvu, joka oli 1,4 prosenttia edellisestä neljän-neksestä, selittyi pitkälti varastojen palautumisesta. Vastaava vaikutus on vasta syntymässä Euroopassa. Mutta USA:n yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnitkin ovat jo elpymässä. Tätä tukee se, että voi-makkaasti heikentynyt työmarkkinatilanne on jo paranemassa. USA:n talouskasvu jatkuu kohtuullisen nopeana vielä ensi vuonna. Tuolloin työllisyystilanne on selvästi tämänvuotista parempi, mikä osaltaan vah-vistaa edellytyksiä yksityisen kulutuksen kasvun voimistumiselle.

Kiinan ja muun Aasian talouskasvu jatkuu edelleen muuta maail-maa nopeampana. Kiinan viennin tukemana Japaninkin talouskasvu yltää jo tänä vuonna 2,5 prosenttiin. Venäjän kokonaistuotanto su-pistui 7,9 prosenttia viime vuonna. Venäjän tuotannon romahdukses-sa rahoitusmarkkinoiden toimimattomuudella ja yritysten vaikeudella saada luottoa oli suuri merkitys. Nyt kun öljyn hinta nousee ja ra-

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta (Brent) 1996:01–2010:02

0

25

50

75

100

125

150

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01

US D/barreli

Lähde: E nergy Inform ation A dm inis trat ion

Valuuttakurssit 30.8.2006–1.4.2010

70

80

90

100

110

120

130

30.8.06 1.7.07 1.1.08 1.7.08 1.1.09 1.7.09 1.1.10

CNY /E URJP Y /E URUS D/E UR

30.8.2006= 100

Lähde: E uroopan k es k us pank k i

Euribor 3 kk 1989–2011

0

5

10

15

20

1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010e

%

Lähde: S uom en P ank k i, P T

6 (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

hoitusmarkkinat ovat normalisoitumassa, elpyy Venäjän tuotantokin suhteellisen nopeasti taantumaa edeltävälle tasolle.

Kansainvälisen talouden kasvun rakenne tukee Suomen vientiä

Suomen tavaroiden ja palvelusten viennin volyymi supistui viime vuonna 24,3 prosenttia edellisvuodesta. Viennin romahdus toteutui vuoden 2008 viimeisen neljänneksen ja viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi elpyä. Se, että myös tuonti supistui runsaat 22 prosenttia, viittaa siihen, että viennin jyrkkään pudotukseen vaikutti osaltaan kautta-kulkuliikenteen tyrehtyminen. Ulkomaankaupan nettovaikutus viime vuoden bkt:n lähes 8 prosentin supistumiseen oli -1,8 prosenttiyk-sikköä. Tämä tuntuu vähäiseltä, mutta kerroinvaikutusten kautta sitä voidaan pitää merkittävänä.

Eniten Suomen viennin supistumista selittää se, että vientimarkki-namme – vientiosuuksilla painotetut bruttokansantuotteet – supistui-vat viime vuonna runsaat 4 prosenttia, kun koko maailman bkt supis-tui vain 0,8 prosenttia. Viennin elpymistä tänä vuonna ja ensi vuonna selittää taas pitkälti se, että tuotanto elpyy globaalin kriisin kolhimissa Itämeren maissa selvästi muuta Eurooppaa nopeammin. Niinpä vien-timarkkinamme kasvavat tänä vuonna jo noin kolmen prosentin vauh-tia ja vuonna 2011 runsaan 3,5 prosentin vauhtia.

Siihen, että vienti palautuu suhteellisen nopeasti lähes taantumaa edeltävälle tasolle, vaikuttaa myös Suomen teollisuuden rakenne. Kun Suomelle tyypillisiä pääomavaltaisia ja maamme pieneen kokoon nähden suhteellisen suuria tuotantoyksikköjä ajetaan kokonaan alas – niin kuin tapahtui viime vuonna muun muassa metsäteollisuuden ja metallien jalostuksen piirissä – vaikutus koko maan vientiin ja te-ollisuustuotantoon on suuri ja nopea. Vastaavasti kun alas ajettujen yksikköjen kapasiteetti otetaan uudelleen käyttöön, niin kuin on ta-pahtumassa tänä vuonna, palautuminenkin on nopeahkoa.

Taulukko 2. Kysynnän ja tarjonnan tase

2009 2009 2010e 2011eMrd. € Määrän muutos (%)

Bruttokansantuote 171,0 -7,8 3,0 3,5Tuonti 57,2 -22,3 5,9 7,3Kokonaistarjonta 228,1 -12,1 3,7 4,5

Vienti 61,9 -24,3 7,8 10,3Kulutus 137,4 -1,3 1,4 1,1

yksityinen 94,5 -2,1 1,8 1,5julkinen 42,9 0,7 0,5 0,2

Investoinnit 33,8 -13,4 0,1 3,5yksityiset 29,1 -15,7 0,7 4,1julkiset 4,7 4,0 -3,4 -0,4

Varastojen muutos (ml. tilastollinen ero)1 -4,9 -2,1 1,0 0,6Kokonaiskysyntä 228,1 -12,1 3,7 4,51 Määrän muutos on prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen.Lähde: Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että koko viennin määrä kasvaa tänä vuonna 7,8 prosenttia ja ensi vuonna 10,3 prosenttia. Tuolloin myös kone- ja laiteteollisuuden vienti palautuu normaalimmal-le tasolle. Ulkomaankauppa tukee kasvua molempina vuosina, koska

USA:n talouden indikaattoreita 1990:01–2010:02

0

20

40

60

80

100

120

1990:01 1993:01 1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01

IS M indek s i US A :nteollis uuden ak t iviteet is taM ic higanin y liopis ton indek s ik ulut ta ja luottam uk s es ta

Lähde: IS M , Univers ity of M ic higan

Indek s i

Viennin ja yksityisen kulutuksen suhde kokonaistuotantoon 1985–2011

20

30

40

50

60

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

Y k s ity is et k ulutus m enot, % bk t:s taV ient i, % bk t:s ta

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Ulkomaankaupan vaihtosuhde ja kauppatase 1998–2011

0

20

40

60

80

100

120

140

1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010e

2005 = 100

0

5000

10000

15000M ilj. euroa

K auppatas e (oik . as t.)V aihtos uhde (vas . as t.)

Lähde: Tilas tok es k us , P T

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

tuonnin kasvu on vientiä 2–3 prosenttiyksikköä hitaampaa. Vientihin-nat nousevat jatkossakin tuontihintoja hitaammin. Tänä vuonna tava-ratuonti kallistuu 3,4 prosenttia, kun raaka-aineiden hinnat nousevat maailmanmarkkinoilla.

Suomen ja Ruotsin kasvun rakenteessa merkittäviä eroja

Suomen viime vuoden kehitystä voi arvioida myös bruttokansantuotteen alaerien kasvuvaikutusten perusteella. Ohessa Suomea on verrattu Ruot-siin, joka rakenteensa puolesta on eniten Suomen kaltainen EU-maa.

Kuluttajaluottamus ja vähittäiskaupan myynti Suomessa 1996:01–2010:03

60

70

80

90

100

110

120

130

1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01

2005= 100

-10

0

10

20

30V ähit tä is k aupan m y y nt i (vas . as t.)K ulut ta ja luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Taulukko 3. Suomen ja Ruotsin kasvun rakenne 2009, vaikutus BKT:hen prosenttiyksikköä

Suomi RuotsiBKT (%) -7,8 -4,9Yksityinen kulutus -1,1 -0,4Julkinen kulutus 0,1 0,5Kiinteät investoinnit -2,9 -3,0Varastot ja tilastollinen virhe -2,1 -1,5Ulkomaankauppa -1,8 -0,5

Ulkomaankauppa supisti Suomen tuotantoa Ruotsia enemmän vuonna 2009. Varastovaikutus oli Suomessa myös suuri. Yleensä va-rastovaikutus muuttuu vastakkaiseksi ja lähes yhtä suureksi, kun olot normalisoituvat. Tämän vuoksi onkin odotettavissa, että parin lähi-vuoden aikana Suomen talouskasvu on Ruotsin kasvua nopeampaa. Julkisen kulutuksen kasvukontribuutio jäi Suomessa vähäiseksi Ruot-siin verrattuna, mikä taas viittaa siihen, ettei Suomen finanssipoli-tiikan elvytys kohonnut merkittäväksi edes viime vuonna. Yksityisen kulutuksen supistumisen suuri vaikutus bkt:hen viittaa siihen, etteivät viime vuoden verojen kevennykset juuri kanavoituneet kulutukseen.

Teollisuustuotannon putoaminen ennätyksellistä

Suomen teollisuuden romahdus viime vuonna oli historiallinen: sen ar-vonlisäyksestä katosi viidennes vuoteen 2008 verrattuna. Pahiten glo-baalin kysynnän pysähtymisestä kärsi metalliteollisuus, joka olikin kas-vanut vuodesta 2005 lähtien voimakkaasti. Heikosta kehityksestä kärsi-vät myös palvelut, mikä näkyi selvimmin kaupan supistumisena yli 11 prosentin vuosivauhtia. Teollisuuden luottamus on kuitenkin sittemmin noussut lähes kuukausi kuukaudelta samalla kun kasvu on käynnistynyt Suomen vientimarkkinoilla. Näkymät ovat parantuneet erityisesti metsä-teollisuudessa, mikä on heijastunut muun muassa sellun hinnassa.

Tuotannon matala vertailutaso ja vientimarkkinoiden elpyminen an-tavatkin tilaa teollisuuden kasvulle tänä vuonna. Voimakkainta kasvu on metsäteollisuudessa ja sähköteknisessä teollisuudessa, joiden kasvu lä-hentelee kymmentä prosenttia. Myös metalliteollisuus pääsee tänä vuon-na kasvu-uralle, joskin sen elpyminen on selvästi hitaampaa. Muun teol-lisuuden ennustetaan kasvavan yli viiden prosentin vuosivauhtia vienti-markkinoiden piristymisen imussa. Palveluissa kehitys on huomattavasti vaatimattomampaa heikon työmarkkinatilanteen takia. Liike-elämän palveluiden sekä rahoituksen ja vakuutustoiminnan ennustetaan kasva-van noin kolmen prosentin vauhtia, mutta majoitus- ja ravitsemusalan arvonlisäys jää tänä vuonna viime vuotta pienemmäksi.

Teollisuuden luottamus ja teollisuustuotanto Suomessa 1993:01–2010:03

40

60

80

100

120

140

1993:01 1996:01 1999:01 2002:01 2005:01 2008:01

2005= 100

-40

-20

0

20

40

Teollis uus tuotanto (vas . as t.)Teollis uuden luottam us (oik . as t.)

Lähde: E uros tat

S aldoluk u

Investoinnit 1990–2011

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e

A s uinrak ennuk s etM uut ta lorak ennuk s etM aa- ja ves irak ennuk s etK oneet, la it teet ja k uljetus välineetM uut inves toinnit

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Milj. e u ro a , vu o d e n 2 0 0 0 viite h in n o in

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Teollisuus lisää tuotantoaan huomattavasti myös ensi vuonna, kun maailmantalouden kasvu kiihtyy. Kasvun painopiste on tuolloin tämänvuotista enemmän metalliteollisuudessa, kun investointitava-roiden kysyntä elpyy vientimarkkinoillamme. Metsäteollisuuden kasvu puolestaan hidastuu. Myös palvelualat alkavat elpyä työmarkkinati-lanteen kohentuessa. Kulutus- ja energiaverojen korotukset kuitenkin leikkaavat kotitalouksien ostovoimaa, mikä hillitsee palveluiden ky-syntää. Rakentaminen ei vielä tänä vuonna juuri kasva, mutta ensi vuonna siinä päästään jo noin viiden prosentin kasvulukuun.

Asuntorakentaminen lähti kasvuun

Yksityiset investoinnit vähenivät viime vuonna jopa 15,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Voimakkainta supistuminen oli toimis-to-, teollisuus- ja varastorakentamisessa. Myös asuinrakentaminen supistui selvästi, vaikka sen syöksy oikenikin vuoden loppua kohden. Maa- ja vesirakentaminen puolestaan väheni 11,5 prosenttia edelli-seen vuoteen nähden. Voidaankin sanoa, että valtion elvytystoimet jäivät tämän panoksen suhteen vähäisiksi. Korjausrakentamista val-tion myöntämät helpotukset sen sijaan tukivat. Käyttämätön kapasi-teetti ja heikot tulevaisuudennäkymät teollisuudessa näkyivät myös kone- ja laiteinvestointien tuntuvana laskuna.

Tänä vuonna yksityiset investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Positiivisia uutisia on tullut erityisesti asuinrakentamisesta, kun mer-kittävät rakennusliikkeet ovat ilmoittaneet uusista aloituksista. Asuin-rakentamisen ennustetaankin lisääntyvän tänä vuonna 12 prosent-tia. Käänne ei kuitenkaan näy muussa rakentamisessa, joka vähenee myös tänä vuonna selvästi. Suurten julkisten hankkeiden ajoittuminen vaikuttaa niin, että maa- ja vesirakentaminen kasvaa vuositasolla las-kettuna vasta ensi vuonna. Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät vielä tänä vuonna, kun yritykset nostavat kapasiteettinsa käyttöasteita sen sijaan, että ne investoisivat uusiin kohteisiin. Suhdanteiden kohene-minen alkaakin näkyä investoinneissa selvemmin vasta ensi vuonna. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu samalla kun myös muu rakentami-nen kääntyy aallonpohjasta hienoiseen nousuun. Valtion elvytystoi-mien loppuminen ja korkojen nousu kuitenkin hillitsevät rakentamisen kasvua. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että yksityiset inves-toinnit kasvavat 4 prosenttia ensi vuonna.

Palkkakehitys pysyy maltillisena, ostovoiman kasvu hidastuu

Vuosille 2010 ja 2011 solmitut työehtosopimukset ennakoivat hyvin mal-tillista nimellisansioiden nousuvauhtia. Sopimuskorotusten taso vuodelle 2010 vaihtelee 0,5 ja 1,0 prosentin välillä eikä ensi vuodellekaan ole syy-tä odottaa suuria korotuksia. Vientiteollisuudessa palkankorotukset ovat jäämässä edellisvuosien tapaan pienimmiksi. Palvelualoilla palkat nou-sevat hieman enemmän, mutta palkkojen nousuvauhti hidastuu kaikilla aloilla selvästi verrattuna vuosiin 2008 ja 2009. Tämän vuoksi kokonais-ansioiden nousuvauhdin ennakoidaan jäävän keskimäärin 2 prosenttiin vuonna 2010 ja vain 1,5 prosenttiin vuonna 2011. Vuoden 2010 osalta ansiokehitykseen vaikuttaa jonkin verran vielä vuoden 2009 korotustaso. Keskituntiansioiden nousu on hieman tätä nopeampaa.

Palkkasumman kasvu jää vuonna 2010 vain 1,8 prosenttiin sen vuoksi, että työtuntien määrä supistuu edelleen. Vuonna 2011 taas työtunnit ja työllisten määrä kääntyvät kasvuun, mikä nopeuttaa

Kokonaistuotanto ja työllisyys 1990–2011

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e

%

M ark k inahintais en B K T:n m uutosvuoden 2000 viitehinnoin, %Ty öllis ten m äärän m uutos , %

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Ansiotasoindeksin muutos 1990–2011

0

2

4

6

8

10

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Reaaliansioiden muutos 1990–2011

-2

-1

0

1

2

3

4

5

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

palkkasumman nousun 3,7 prosenttiin siitä huolimatta, että nimellis-ansioiden nousun ennakoidaan pysyvän hitaana. Palkkasumma nou-see vuosina 2010 ja 2011 hitaammin kuin kansantulo, minkä vuoksi palkkojen kansantulo-osuus kääntyy laskuun.

Kotitalouksien omaisuustulot kääntyvät uudelleen kasvuun kulu-van vuoden aikana, ja kasvu jatkuu myös vuonna 2011. Omaisuustu-lot ja metsän myyntitulot laskivat vuonna 2009 voimakkaasti talouden syvän taantuman vuoksi. Vuosien 2010 ja 2011 omaisuus- ja yrittäjä-tulot palautuvat kohti taantumaa edeltänyttä tasoaan, mikä merkitsee suhteellisen nopeaa kasvuvauhtia. Omaisuustulot kasvavatkin selvästi palkkatuloja nopeammin.

Ostovoiman tukeminen veronkevennysten avulla alkaa olla lopuil-laan. Merkittäviä tuloveronkevennyksiä ei ennustejaksolle ole luvas-sa. Sen sijaan on odotettavissa, että välillinen verotus kiristyy. Tämä merkitsee inflaation lievää kiihtymistä. Palkansaajien reaaliansioiden ja ostovoiman kasvu hiipuu lähelle nollaa vuonna 2011. Omaisuustu-lojen ripeän kasvun ja vuonna 2011 kohentuvan työllisyyden ansiosta kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat kuitenkin noin 2 prosenttia vuonna 2010 ja 1,5 prosenttia vuonna 2011.

Yksityinen kulutus lähtee varovaiseen kasvuun

Vuoden 2009 syvä taantuma sai aikaan kotitalouksien säästämisen li-sääntymisen ja yksityisen kulutuksen supistumisen. Kulutuksen lasku näkyi voimakkaimmin kestokulutustavaroiden kohdalla, erityisesti au-tokaupassa. Kotitalouksien odotuksia heijastava kuluttajien luottamus on kuitenkin kääntynyt taantumavaiheen jälkeen positiivisempaan suuntaan. Muutos näkyy asunto- ja autokaupan elpymisenä.

Luottamuksen kasvusta huolimatta kotitalouksien säästämisas-teen ennakoidaan pysyvän vuosina 2009–2011 lähes ennallaan. Tä-hän on syynä korkotason asteittainen nousu ennustejakson aikana, mikä osaltaan vähentää velkaantumishalukkuutta. Siten yksityisen kulutuksen kasvu heijastelee pääpiirteissään käytettävissä olevien tu-lojen kasvua. Yksityisen kulutuksen määrän kasvun ennakoidaan ole-van 1,8 prosenttia vuonna 2010 ja 1,5 prosenttia vuonna 2011. Kulu-tusmenojen nimellinen kasvu nopeutuu ennustejakson aikana, mutta syynä tähän on kuluttajahintojen nousu. Sen taustalla taas on vuonna 2011 tapahtuva tuntuva välillisen verotuksen kiristyminen.

Inflaatio kiihtyy hiukan

Talouden syvä taantuma seurausvaikutuksineen painoi inflaation vuonna 2009 nollaan. Kuluttajahintojen nousuvauhti nopeutuu hie-man tästä vuonna 2010 mutta pysyy kuitenkin varsin hitaana 0,9 pro-sentissa. Merkittävimmät kustannuspaineet tulevat raaka-aineiden, varsinkin öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta. Raaka-ainehinto-jen nousu jatkuu vuonna 2011 maailman talouskasvun elpyessä ja erityisesti Aasian maiden kysynnän kasvaessa nopeasti. Ennakoimme, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on vuonna 2010 keskimäärin 85 dollaria tynnyriltä ja vuonna 2011 jo 100 dollaria.

Kotimaiset hintapaineet jäävät vähäisiksi vuosina 2010 ja 2011. Työvoimakustannusten nousu hidastuu selvästi vuosien 2008 ja 2009 tasoon verrattuna. Tähän ovat syynä matalat sopimuskorotukset ja työnantajien kansaneläkemaksun poisto. Koska työn tuottavuus kään-tyy ripeään nousuun, on seurauksena yksikkötyövoimakustannusten aleneminen vuosina 2010 ja 2011.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen muutos 1985–2011

-10

-5

0

5

10

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Yksityiset kulutusmenot ja säästämisaste 1985–2011

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

Y k s ity is en k ulutuk s en m uutosvuoden 2000 viitehinnoin, %S ääs täm is as te, %

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Kuluttajahintojen muutos 1985–2011

-2

0

2

4

6

8

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

10 (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Välillisen verotuksen muutokset vaikuttavat kotimaisiin hintapai-neisiin ennustejakson aikana. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentaminen lokakuussa 2009 ja ravintolaruoan alv-kannan alentami-nen heinäkuussa 2010 alentavat hintatasoa. Päinvastainen vaikutus on kuitenkin yleisen alv-kannan nostolla heinäkuussa 2010. Lisäksi hallitus on luvannut korottaa välillisiä veroja – lähinnä energiaveroja – vuonna 2011 työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen kom-pensoimiseksi. Yhdessä yleisen alv-kannan noston kanssa tämä toimi kiihdyttää kuluttajahintojen nousuvauhtia vuonna 2011. Kuluttajahin-taindeksillä mitattavan inflaation arvioimme siten olevan 1,8 prosent-tia vuonna 2011. Kuluttajahintaindeksiä nostavat hieman myös odo-tettavissa oleva korkotason ja asuntojen hintojen nousu.

Työllisyys heikkenee vielä tänä vuonna

Taantuma näkyi selvästi työllisyysluvuissa viime vuoden aikana. Työl-listen määrä väheni vuotta aiempiin lukuihin verrattuna joka kuukausi. Keskimäärin vuonna 2009 työllisyys väheni 2,9 prosenttia. Helmikuun 2010 työttömyysaste oli 9,2 prosenttia, ja trendisarjan luku, josta kau-sivaihtelu on poistettu, oli 9,1 prosenttia. Työllisten määrä oli helmi-kuussa laskenut 1,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku oli kuitenkin edellisiin kuukausiin verrattuna jonkun verran niitä pienem-pää. Tammi- ja joulukuussa työllisyyden lasku vuoden takaiseen verrat-tuna oli noin 3,6 ja 3,5 prosenttia ja marraskuussa 4 prosenttia.

Työllisyyden supistuminen vuoden takaiseen nähden jatkuu vielä alkuvuonna, osittain siksi, että talouden supistuminen vaikuttaa työlli-syyteen viiveellä, osin siksi, että alkuvuoden vertailukohtana ovat vii-me vuoden alun korkeammat työllisyysluvut. Vuoden 2010 viimeisinä kuukausina ei nähdä enää suuria muutoksia työllisyydessä. Vuonna 2011 työllisyys lähtee hieman selvempään nousuun, mutta kasvu on edelleen varsin hidasta. Tänä vuonna työllisyys vähenee keskimäärin noin 1,6 prosenttia eli 40 000 työpaikkaa, ja ensi vuonna se kasvaa 0,7 prosenttia eli noin 17 000 työpaikkaa.

Taantumatilanteessa työikäisen väestön työvoimaosuus tyypillisesti laskee, koska työttömiä poistuu työvoimasta aktiivisen työnhaun lop-puessa. Osa siirtyy eläkkeelle ja osa taas opiskelun tai kotitaloustyön piiriin. Työikäisten työvoimaosuus on vuoden 2009 kuluessa taantunut selvästi: se oli keskimäärin 66,5 prosenttia eli prosenttiyksikön alhai-sempi kuin vuonna 2008. Taantuminen jatkuu vielä tänä vuonna mutta hieman hitaammin: vuonna 2010 työvoimaosuus on keskimäärin 65,8 prosenttia. Tähän vaikuttaa työvoimasta vetäytymisen lisäksi se, että vanhimman ikäluokan eli 65–74 -vuotiaiden osuus koko työikäisestä väestöstä kasvaa, ja heidän työvoimaosuutensa on selkeästi alhaisem-pi kuin nuorempien. Kun työllisyysnäkymät paranevat vuonna 2011, niin joidenkin ikäryhmien työvoimaosuus alkaa jälleen hieman kasvaa. Yhdistettynä ikärakenteen muutokseen tämän vaikutus kokonaistyö-voimaosuuteen jää kuitenkin vähäiseksi. Työvoiman määrä kuitenkin nousee vuonna 2011 väestönkasvun ansiosta 0,4 prosenttia.

Työttömyysaste alenee jo ensi vuonna

Työllisten määrän lasku tänä vuonna lisää työttömyyttä, jonka las-kennallista alentumista työttömien siirtyminen työvoiman ulkopuolelle taas hillitsee. Kaikkiaan työttömien määrä nousee tänä vuonna 20 000 henkilöllä viime vuoden keskitasosta. Työttömyysaste nousee si-ten vuonna 2010 keskimäärin 9,1 prosenttiin. Ensi vuonna työttömien

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2001:01–2010:03

-1

0

1

2

3

4

5

2001:01 2003:01 2005:01 2007:01 2009:01

S uom iE uroalue

Lähde: E uros tat, Tilas tok es k us

12 k k :n m uutos

Funktionaalinen tulonjako yritystoiminnassa 1975–2011

50

55

60

65

70

75

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010e

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Työvoiman tarjonta ja työllisyys 1985–2011

2000

2200

2400

2600

2800

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

Ty övoim aTy öllis et

Lähde: Tilas tok es k us , P T

1000 henk eä

11 (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

määrä vähenee jo muutamalla tuhannella henkilöllä ja työttömyysaste alenee keskimäärin 8,8 prosenttiin.

Sopeutuminen työn kysynnän laskuun on tapahtunut paitsi työllisyy-den laskuna myös työtuntien kautta, kuten tyypillisesti lamatilanteessa tapahtuu. Työtunnit vähentyivät viime vuonna selvästi työllisten määrää enemmän eli 6 prosenttia. Tämä on oletettavasti johtunut lomautuksis-ta ja ylitöiden vähenemisestä. Samalla työn tuottavuus on heikentynyt, koska tuotanto on vähentynyt vielä enemmän kuin työtunnit.

Talouden kääntyessä nousuun sopeutuminen tapahtuu ensisijas-sa tuottavuuden ja työtuntien määrän kautta, työllisyyden kasvaessa viimeisenä. Vuonna 2010 työtunnit vähenevät vain puoli prosenttia, mikä tarkoittaa, että työtunnin tuottavuus kasvaa 3,5 prosenttia tuo-tannon kasvun ollessa 3 prosenttia. Vuonna 2011 tunnit kääntyvät nousuun, mutta kasvu on 1,7 prosenttia eli vähäisempää kuin tuotan-non kasvu. Tämä merkitsee 1,8 prosentin tuottavuuden kasvua, kun tuotanto kasvaa 3,5 prosenttia.

Taulukko 4. Ennusteen keskeisiä lukuja

2009 2010e 2011eTyöttömyysaste (%) 8,2 9,1 8,8Työttömät (1 000) 221 241 235Työlliset (1 000) 2457 2417 2434Työllisyysaste (%) 68,3 67,2 67,9

Inflaatio, kuluttajahintaindeksi (%) 0,0 0,9 1,8Ansiotaso, ansiotasoindeksi (%) 3,9 2,0 1,5Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot (%) 0,8 2,2 1,6

Vaihtotaseen ylijäämä (mrd. €) 2,5 3,2 5,6Kauppataseen ylijäämä (mrd. €) 3,9 4,0 4,6

Valtiontalouden rahoitusylijäämämrd. € -8,6 -10,2 -8,7

% bkt:sta -5,1 -5,8 -4,7Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä

mrd. € -4,1 -5,1 -2,0% bkt:sta -2,4 -2,9 -1,1

Velkaantumisaste (Emu-velka)% bkt:sta 44,0 45,1 43,7

Veroaste, % 43,0 42,5 42,9

Lyhyet korot (3 kk:n euribor) 1,2 0,8 1,5Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v.) 3,7 3,6 4,1Lähde: Suomen Pankki, Tilastokeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos

Suomen hintakilpailukyky vahvistuu jälleen

Kansainvälisesti katsoen palkkakehitys on ollut Suomessa suhteellisen maltillista aina vuoteen 2007 saakka. Varsinkin vuonna 2008 palkat nousivat Suomessa selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimää-rin. Uudet viime vuoden lopulla ja tämän vuoden aikana syntyneet työehtosopimukset painavat Suomen palkkakehityksen taas muun euroalueen ja jopa sen keskimääräisen muutosvauhdin alapuolelle. Niinpä esimerkiksi työtuntikustannusten nousu alitti jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä euroalueen keskiarvon.

Työn tuottavuuden ja tehtyjen työtuntien muutos 1990–2011

-10

-5

0

5

10

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e

%

Ty ön tuottavuusTehdy t ty ötunnit

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Työttömyysaste 1985–2011

0

5

10

15

20

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Työvoimakustannukset työtunnilta koko taloudessa 2000–2008

60

80

100

120

140

160

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

2005= 100

S ak s aV iroHollant iP uolaP ortugaliS uom iIs o-B ritannia

Lähde: E uros tat

1� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Suomen työn tuottavuuden kasvu on ollut kansainvälisesti katsoen nopeaa – nopeampaa kuin esimerkiksi euroalueella keskimäärin - aina viime vuoteen asti. Viime vuoden syvä taantuma kuitenkin pudotti myös Suomen tuottavuutta muita maita enemmän. Mutta tämä tuotannon taantuma on jäämässä väliaikaiseksi, sillä Suomen tuottavuus kohenee tänä ja ensi vuonna nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Yksik-kötyökustannuksilla mitaten Suomen kilpailukyky kehittyi 2000-luvun alkuvuosina samaa tahtia kuin euroalueen kilpailukyky. Vuodesta 2007 eteenpäin yksikkötyökustannukset ovat nousseet Suomessa muuta eu-roaluetta nopeammin. Tosin tilanne on tältäkin osin korjaantumassa.

Verotulot romahtivat viime vuonna

Vuonna 2009 julkisen kulutuksen volyymi kasvoi ennusteemme mukai-sesti vain 0,7 %. Sekä valtion että kuntien nimellisten kulutusmenojen kasvu jäi jonkin verran ennustettua pienemmäksi hintatason odotet-tua vaimeamman kohoamisen takia. Julkisten investointien hintataso aleni odotetulla tavalla noin 3 prosenttia, mutta reaalisesti kasvu jäi yllättävän pieneksi, 4 prosenttiin. Valtionosuudet kunnille lisääntyivät 5,5 prosenttia mutta tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille peräti 24,5 prosenttia. Tämän selittää huomattavilta osin tekninen muutos, jossa Kelalle siirrettävä valtionosuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-noista luokiteltiin kokonaan tulonsiirroksi, kun aiemmin osa siitä oli luettu pääomansiirroksi. Työttömyyden tuntuvan lisääntymisen joh-dosta merkittäviä lisäyksiä tuli työttömyysturvaan ja asumistukeen.

Pidättyväisen finanssipolitiikan myötä koko julkisen kulutuksen kasvu hidastuu tänä vuonna 0,5 prosenttiin ja ensi vuonna 0,2 pro-senttiin. Julkisten investointien osalta suunta on vielä selvemmin alas-päin. Ne supistuvat tänä vuonna 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia. Tänä vuonna työttömyyden paheneminen kasvattaa valti-onosuuksia työttömyyskassoille ja tulonsiirtoja Kelalle. Lisäykset ovat huomattavia myös työttömyysturvassa, työmarkkinatuessa, asumis-tuessa ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Myös työnantajan kan-saneläkemaksun poistumisen kompensaatio Kelalle on huomattava. Yhteensä valtion tulonsiirrot sosiaaliturvarahastoille lisääntyvät tänä vuonna liki 20 prosenttia. Tämä kasvu kuitenkin taittuu vuonna 2011, kun työttömyys kääntyy vähitellen laskuun. Kuntien valtionosuuksiin ennakoidaan kumpanakin vuonna noin kuuden prosentin lisäystä.

Viime vuonna valtion verotulot romahtivat 15 prosenttia. Yhteisöve-ron tuotto putosi alle puoleen, ansio- ja pääomatuloveron tuotto supis-tui yli 20 prosenttia ja arvonlisäveronkin 5,4 prosenttia. Valtion omai-suustulotkin vähenivät liki kolmanneksella. Kuntien verotulot sen sijaan kehittyivät paljon suotuisammin. Kunnallis- ja kiinteistöveron tuoton kasvun ansiosta kuntien verotulot ylsivät puolen prosentin kasvuun.

Verotus kiristyy ensi vuonna

Vuonna 2010 palkkasumman ennustetaan kasvavan jo 1,8 prosenttia, mutta veronkevennysten seurauksena valtion ansiotuloveron tuotto alenee edelleen. Kuitenkin pääomatulosta perittävien verojen ja yhtei-söveron tuottojen selvä elpyminen riittää kääntämään valtion välittö-mien verojen tuoton runsaan 2 prosentin kasvuun. Ruuan arvonlisäve-ron alennus tuntuu tänä vuonna täysimääräisesti, ja vuoden jälkipuo-liskolle tulee vielä ravintoloiden alv-alennus. Yhteensä nämä merkitse-vät noin 600 miljoonan euron verotulojen menetystä. Arvonlisäveron yleinen nosto yhdellä prosenttiyksiköllä kompensoi tästä noin puolet.

Työvoimakustannusten muutokset henkeä kohti yksityisellä sektorilla 1993–2009

0

2

4

6

8

1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

%

E uroalueS uom iRuots iUS A

Lähde: O E CD

Työn tuottavuuden muutokset koko taloudessa 1993–2009

-6

-4

-2

0

2

4

6

1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009

%

E uroalueS uom iRuots iUS A

Lähde: O E CD

Yksikkötyökustannusten muutokset 2000:1–2009:3

-2

-1

0

1

2

3

2000:1 2002:1 2004:1 2006:1 2008:1

%

E uroalueS uom iRuots iUS A

Lähde: O E CD

1� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Arvonlisäveron kevennykset rajoittavat sen tuottoa vielä tänä vuon-na. Toisaalta erityisesti auto-, energia- ja alkoholiveron tuottoihin on tulossa selvää kasvua, jonka ansiosta välillisten verojen ennakoidaan päätyvän tänä vuonna noin 2,5 prosenttia plussan puolelle. Kunnallis-verotuksen perusvähennyksen suurentamisen ja eläkeläisten verotuk-sen lieventämisen vastapainoksi keskimääräinen kunnallisvero nousee tänä vuonna 0,39 prosenttiyksikköä. Kaikkiaan kunnallisveron tuotto jää lähes ennalleen. Yhteisö- ja kiinteistöveroja kertyy taas sen verran lisää, että kuntien verotulot kasvavat yhteensä 2,4 prosenttia.

Vuonna 2011 valtion tuloverojen perusteisiin on mahdollisesti tu-lossa muutoksia, mutta tässä ennusteessa on ainoastaan oletettu tek-nisluontoisesti 300 miljoonan euron tarkistus ansiotuloveroasteikkoihin. Osa tästä on sosiaaliturvamaksujen noston kompensaatiota. Palkka-summan ennustetaan kohoavan jo 3,7 prosentin vauhtia, ja yritysten tulosten parantuessa pääomatulo- ja yhteisöveroja kertyy niin paljon enemmän, että valtion tuloveron tuotto kohoaa lähes 7 prosenttia. Vä-lillisten verojen nousua kertyy 8,5 prosenttia, kun arvonlisäveron tuotto lisääntyy lähes kuusi prosenttia ja tulossa on 750 miljoonan euron lisä-ys energiaveroihin, eräitä muita veronkorotuksia ja autoveron tuntuva kasvu. Kunnallisveron tuottokin yltää runsaan 4 prosentin kasvuun, ja kuntien verotulot lisääntyvät yhteensä lähes 6 prosenttia.

Työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen maksutulot su-pistuivat viime vuonna hieman, mutta kuluvana vuonna ne kääntyvät jo runsaan kahden prosentin kasvuun. Työnantajan kansaneläkemaksun poistuminen aiheuttaa niihin ison loven, jonka toisaalta täyttävät työttö-myysvakuutus- ja työeläkemaksujen korotukset. Vuonna 2011 työelä-kemaksutulon vahva kasvu jatkuu, mutta monista maksuprosenteista ei vielä ole tehty tarkkoja päätöksiä. Maksetuissa sosiaalietuuksissa ja -avustuksissa näkyy jo edellä mainittu työttömyyden aiheuttama kasvu.

Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot kykenevät ylläpi-tämään viimevuotista noin 3 prosentin ylijäämäänsä myös tänä ja ensi vuonna. Kuntasektorin alijäämä supistuu viimevuotisesta runsaasta 700 miljoonasta eurosta hieman tänä vuonna ja häviää kokonaan ensi vuonna. Kun valtiontalouden alijäämä kasvaa tänä vuonna noin 1,6 miljardia viime vuoden 8,6 miljardin tasoltaan ja supistuu ensi vuonna noin 1,5 miljardilla, niin yhteenlaskettu julkisyhteisöjen EMU-alijäämä nousee tänä vuonna 0,5 prosenttiyksiköllä 2,9 prosenttiin ja piene-nee ensi vuonna 1,1 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen velan (EMU-velka) suhde bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna ylimmillään. Ensi vuonna se alenee tämän vuoden 45 prosen-tista jo alle 44 prosenttiin. Veroaste alenee vuonna 2010 0,5 prosent-tiyksikköä 42,5 prosenttiin ja nousee vuonna 2011 42,9 prosenttiin.

Finanssipolitiikan elvytys on loppunut

Ohessa on esitetty arvio finanssipolitiikan vaikutuksesta sekä veroperus-teiden muutosten että valtion budjettitalouden menokehityksen osalta.

Tänä vuonna verotusta keventävät vielä arvonlisäverojen muu-tokset. Ruoan arvonlisävero alennettiin 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun 2009 alusta ja nostetaan takaisin 13 prosenttiin heinäkuun 2010 alusta. Tuolloin myös ravintolaruoan arvonlisävero alennetaan nykyisestä 22 prosentista 13 prosenttiin ja yleinen arvonlisävero 22 prosentista 23 prosenttiin. Toinen merkittävä verotusta keventävä toi-mi on työnantajan kansaneläkemaksun poisto, joka vielä tänä vuonna supistaa sotumaksukertymää 600 miljoonaa euroa. Myös valtion ja kuntien tuloveroasteikkojen muutokset keventävät verotusta, arviolta 465 miljoonaa euroa sen jälkeen tästä on eliminoitu nimellisansioiden

Valtion bruttovelka ja julkisyhteisöjen Emu-velka % BKT:sta 1985–2011

0

20

40

60

80

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

V alt ion bruttovelk aE m u-velk a

Lähde: Tilas tok es k us , V M , P T

Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä % BKT:sta 1985–2011

-15

-10

-5

0

5

10

15

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

V alt ioK unnatJulk is y hteis ötS os iaaliturvarahas tot

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Julkisten menojen suhde kokonaistuotannon arvoon 1985–2011

40

45

50

55

60

65

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

1� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

nousun aikaansaama progression kiristymisen vaikutus. Tänä vuon-na useat sotumaksujen nostot tosin jo kiristävät osaltaan verotusta. Kaikkiaan hallituksen päättämät veroperusteiden muutokset aikaan-saavat tänä vuonna 715 miljoonan euron veronmenetykset.

Ensi vuonna arvonlisäveroperusteiden muutokset jo kiristävät vero-tusta. Arvonlisäveron muutokset lisäävät verotuloja 215 miljoonaa eu-roa ja energiaverotuksen kiristäminen 750 miljoonaa euroa. Kaikkiaan verotuksen kiristäminen lisää verotuloja lähes 1,1 miljardia euroa.

Taulukko 5. Valtion aktiivinen finanssipolitiikka

Vaikutus suhteessa vuoden 2009 nimelliseen bruttokansantuot-teeseen, %, elvyttävä (+), kiristävä (-)

2009 2010 2011Valtion budjettitalouden menot 0,6 -0,1 -0,3Verojen ja sosiaalimaksujenmuutokset 0,9 0,4 -0,6Kokonaisvaikutus 1,4 0,3 -0,9

Verotus olikin selvästi elvyttävää vielä viime vuonna. Tänä vuonna tämä vaikutus heikkenee ja muuttuu ensi vuonna kiristäväksi.

Menotalouden osalta finanssipolitiikkaa on arvioitu valtion budjet-titalouden perusteella. Menoihin on tuolloin sisällytetty tukipalkkiot, nettotulonsiirrot muille julkisyhteisöille (pl. kompensaatiot verotuksen keventämisestä), tulonsiirrot muille kotimaisille yhteisöille, maksetut sosiaalietuudet ja -avustukset, kulutusmenot sekä bruttoinvestoinnit. Finanssipolitiikan on katsottu olevan elvyttävää, jos budjettitalouden reaalimenojen kasvu ylittää tavanomaisena pidetyn 1,5 prosentin ra-jan. Menot (pl. investoinnit) on muutettu reaalisiksi käyttämällä def-laattorina valtion menojen hintaindeksiä, jonka on oletettu nousevan tänä vuonna 2,1 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Investointi-en hinnan oletetaan laskevan tänä vuonna 0,9 prosenttia ja nousevan ensi vuonna 1,1 prosenttia. Laskettu poikkeama 1,5 prosentin rajasta on muutettu takaisin nimelliseksi ja suhteutettu bruttokansantuotteen arvoon. Näin tehdyn arvion mukaan valtion budjettitalouden menojen muutosten elvyttävä vaikutus oli viime vuonna 0,6 prosenttia. Tänä vuonna tuo vaikutus on lievästi kiristävää (0,1 %) ja ensi vuonna jo selvemmin kiristävää (0,3 %). Kaiken kaikkiaan verotuksen keventä-miseen perustunut elvytys lähes loppuu tänä vuonna ja muuttuu ensi vuonna selvästi kiristäväksi.

Valtiovarainministeriön omassa arviossa on korostettu, että me-noelvytys perustuu pääosin budjetin ulkopuolisen rahastotalouden piirissä tehtyihin päätöksiin kuten finanssisijoitusten lisäyksiin. Ra-hastotalouden piirissä syntyneitä menoista kuitenkin ainoastaan suoranaiset avustukset voitaisiin lukea menoelvytyksen piiriin. Vii-me vuonna Valtion asuntorahaston avustukset ja akordit kasvoi-vatkin 87 miljoonaa euroa, minkä huomioon ottamisen jälkeenkin menoelvytys jäisi 0,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna valtion asuntorahaston avustukset lisääntyvät vajaalla 63 miljoonalla eurolla viime vuodesta sen jälkeen, kun lisäbudjetis-sa näitä avustuksia lisättiin 75 miljoonalla eurolla. Tämäkin lisäys on niin pieni, ettei se muuta arviota menoelvytyksen suuruudesta. Laajemmin rahastotalouden päätöksiä ja niiden synnyttämiä me-noja on hankala sisällyttää finanssipolitiikan piiriin, koska kyse on pääosin liiketoiminnasta, joka aikaansaa myös tuloja. Ylipäätänsä finanssipolitiikan konsistentti arviointi yli ajan tai eri maita verraten tulisi lähes madottomaksi, jos huomioon otettaisiin valtioiden eri-suuntaiset finanssioperaatiot.

Julkisen kulutuksen vaikutus kokonaistuotantoon 1976–2011

-10

-5

0

5

10

1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008

%

B K TJulk is en k ulutuk s en vaik utus

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Palkansaajan tuloveroaste 1990–2010

28

30

32

34

36

38

40

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Julkinen talous 1999–2011

-25

0

25

50

1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011e

%

-5

0

5

10%

V eroas te, %Julk is y hteis öjen rahoitus y lijääm ä, % B K T:s ta

Lähde: Tilas tok es k us , P T

1� (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Ei enää 1990-luvun katastrofia

Finanssipolitiikan vaikutusta reaalitalouteen voidaan arvioida rajoite-tusti myös sen perusteella, kuinka paljon valtion ja kuntien julkisten kulutusmenojen muutos vaikuttaa bruttokansantuotteen kasvuun. Oheisesta kuviosta nähdään, ettei viime vuoden ja tämän vuoden fi-nanssipolitiikka poikkea kulutusmenojen muutoksella mitattuna juuri tavanomaisesta. Pahimpina lamavuosina – 1992 ja 1993 – finanssi-politiikka oli näin arvioituna hyvin poikkeuksellisen kiristävää. Tältä osin nykyisen taantuman aikainen finanssipolitiikka ei ole ollut samalla tavalla kiristävää. 1990-luvun lamassa myös palkansaajan verotusta kiristettiin voimakkaasti. Tuolloinen suhteettoman kireä finanssipoli-tiikka oli osaltaan aikaansaamassa lähes vuosikymmenen kestoisen työttömyysongelman. Pahimmillaan vuonna 1994 työttömyysaste oli keskimäärin lähes 17 prosenttia.

Julkinen sektori ylijäämäiseksi jo 2012

Palkansaajien tutkimuslaitoksen EMMA-mallilla tehtiin laskelma jul-kisyhteisöjen alijäämän kehityksestä vuosille 2010–2014. Laskel-massa kansainvälisen talouden ja muun ympäristön oletettiin kehit-tyvän PT:n ennusteessa esitetyllä tavalla. Vientimarkkinoiden kas-vun oletettiin jatkuvan pirteänä myös vuonna 2012 mutta hiipuvan hieman vuosina 2013 ja 2014. Julkisyhteisöjen menoerien oletettiin kehittyvän PT:n ennusteen mukaisesti vuosina 2010 ja 2011, minkä jälkeen niiden kehitys jatkuu vuoden 2011 uralla. Tulopuolelle ole-tettiin kulutus- ja energiaverojen korotukset hallituksen esityksen mukaisesti. Samoin kaikki muut jo tehdyt veroperusteiden muutok-set – myös tätä vuotta koskevat – otettiin huomioon. Ensi vuonna kunnallisverojen oletettiin nousevan keskimäärin 0,2 prosenttiyk-sikköä mutta pysyvän sen jälkeen ennallaan. Muuten verotuksen oletettiin pysyvän neutraalina.

Malli tuottaa ennusteen, jossa tuotanto kasvaa 3,0 prosenttia tä-nä vuonna ja 3,5 prosenttia vuosina 2011 sekä 2012, minkä jälkeen kasvu hidastuu asteittain vuosina 2013 ja 2014. Tehdyt työtunnit su-pistuvat malliennusteessa 0,8 prosenttia tänä vuonna mutta kasvavat 1,6 prosenttia ensi vuonna ja sen jälkeen hieman hitaammin. Työtun-tien kokonaistuotantoa selvästi hitaampi kasvu rajoittaa raskaimmin verotetun kansantuloerän eli työtulojen kasvua. Tästä huolimatta jul-kisen talouden rahoitusasema paranee lähivuosina. Julkisen sektorin alijäämäksi muodostuu tänä vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämäiseksi julkinen sektori kääntyy vuonna 2012, ja tätä seuraavina vuosina ylijäämä kasvaa niin, että vuonna 2014 se on 1,3 prosenttia bkt:sta. Julkisen talou-den ylijäämästä huolimatta valtiontalous kuitenkin pysyy alijäämäise-nä vuosina 2010–2014. Malliennusteen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu huomattavasti enemmän ja nopeammin kuin mitä esimerkiksi valtiovarainministeriö on tuoreessa arviossaan esittänyt.

Taulukko 6. Laskelma julkisyhteisöjen alijäämästä (%)

2010 2011 2012 2013 2014BKT +3,0 +3,5 +3,5 +3,0 +2,3 Työtunnit -0,8 +1,6 +1,4 +1,0 +0,7 Julkisyhteisöjen alijäämä / BKT -2,9 -1,1 +0,2 +0,9 +1,3

Julkisyhteisöjen alijäämä 1990–2014

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011e 2014e

%

Lähde: Tilas tok es k us , P T

Julkisen sektorin alijäämän suhde BKT:hen, %

-14 -12 -10 -8 -6 -4 -2 0 2

S ak s a

Rans k a

Italia

E s panja

Hollant i

S uom i

E uroalue

UK

US A

Japani

%

20092010

Lähde: E K P , O E CD

Julkinen velka suhteessa BKT:hen, %

0 20 40 60 80 100 120 140

S ak s a

Rans k a

Italia

E s panja

Hollant i

S uom i

E uroalue

UK

US A

Japani

%

20092010

Lähde: E K P , O E CD

16 (16)

PA L K A N S A A J I E N T U T K I M U S L A I T O S

Suomen julkinen talous yhä euroalueen vahvimpia

On myös huomattava että sekä julkisen sektorin rahoitusalijäämiensä ja sen velkaantuneisuuden osalta Suomen julkinen talous on parem-massa kunnossa kuin lähes kaikkien muiden euroalueen ja EU-maiden julkiset taloudet. Suomen valtion pitkäaikaisen rahoituksen hinta on myös pysynyt verraten matalana joukkovelkakirjamarkkinoilla.

Finanssipolitiikan elvytystä pitäisi jatkaa vielä tänä vuonna

Huolimatta siitä, että talouskasvu on vauhdittumassa, finanssipoli-tiikan elvytystä tarvitaan yhä. Tätä perustelee se, että vielä tänä vuonna kokonaistuotanto on keskimäärin 5 prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella. Tämä näkyy varsinkin työttömyydessä, joka kasvaa vielä tänä vuonna. Resursseja on siis yhä vajaakäytössä ja on tär-keätä edistää työllistymistä, jotta vältettäisiin 1990-luvun kaltainen suurtyöttömyys. Suomen julkinen talous myös kestää elvytyksen pa-remmin kuin muut EU- tai euroalueen maat, joissa julkiset alijäämät ja valtion velkaantuminen ovat mittavat Suomeen verrattuna. Valtion velan korkokin on suhteellisen edullinen verrattuna useimpiin muihin euroalueen maihin, eikä tilanne ole tältä osin juuri heikkenemässä.

Lähivuosien veropolitiikkaa hankaloittavat hallituksen tekemät var-sin suuret pysyviksi tarkoitetut veronalennukset. Esimerkiksi työnanta-jan kansaneläkemaksun alennus olisi pitänyt säätää vain väliaikaiseksi. Päätetty energiaverojen kiristys paikkaa tätä aukkoa. Tämä ratkaisu rajoittaa energian kulutusta, mitä voidaan pitää oikeansuuntaisena ta-voitteena. Energiaveron nosto sälytetään kuitenkin merkittäviltä osil-taan kotitalouksien kannettavaksi, koska tämän energiavaltaisen teol-lisuuden kustannuksia ei haluta lisätä. Nostaessaan kuluttajahintoja ja leikatessaan myös palkansaajien ostovoimaa tämä vero johtaa osaltaan palkankorotusvaatimuksiin ja osin myös palkankorotuksiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen valtiontalouden tilaa koskevan ar-vion perusteella parina lähivuotena ei ole tarvetta merkittäviin uusiin veronkiristyksiin. Pääomaverotuksen tuntuvalle kiristykselle on tosin tarvetta. Sen sijaan Suomen 26 prosentin yhteisövero on jo lähes euroalueen alarajalla. Sen alentaminen 25 prosentin alapuolelle oli-si selvä avaus turmiollisen verokilpailun suuntaan. Kulutusverotuksen osalta on syytä ottaa huomioon, että myös sen kiristäminen kallistaa työpanosta lähes samalla tavalla kuin ansiotulojen verotuksen kiris-tys. Lisäksi kulutusveron – ainakin yleisen arvonlisäveron – nostot ra-sittavat suhteellisesti eniten pienituloisia. Vähiten tuotannontekijöiden hintaa kallistaa jo muodostuneen varallisuuden verotus. Näin olleen kiinteistöjen, muun varallisuuden ja perintöjen verotuksen kiristämis-tä on myös harkittava.

Hallituksen toisessa lisätalousarviossa lisättiin jonkin verran työl-listämismäärärahoja. Tämän voi ymmärtää, koska työllisyystilanne on heikentynyt. Parempaa politiikkaa olisi kuitenkin ollut pyrkimys syn-nyttää uusia työpaikkoja tai estää vanhojen työpaikkojen lakkautta-minen. Tätä taustaa vasten hallituksen ei olisi pitänyt enää jatkaa työ-paikkojen karsimista valtion tuottavuusohjelman nimissä. Hallituksen olisi pitänyt tukea julkisten investointien kasvua vielä tänä vuonna eikä antaa niiden supistua. Lisäksi valtio voisi tukea vielä tänä vuonna kuntataloutta suunniteltua enemmän ja estää työpaikkojen supistu-minen siellä. Heinäkuuhun ajoitettu arvonlisäveron kiristyminen tullee myös puoli vuotta liian aikaisin.

Suomen ja Saksan valtion 10 vuoden obligaatioiden korkotuotto 1992:01–2010:02

2

4

6

8

10

12

14

1992:01 1995:01 1998:01 2001:01 2004:01 2007:01 2010:01

%

S uom iS ak s a

Lähde: S ak s an k es k us pank k i, S uom en P ank k i

Valtion 10 vuoden obligaatiokorot helmikuussa 2010

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

6,5

7,0

Saks a Ir lanti Kre ikka Es panja Rans ka Ita lia Itäv alta Suomi

%

Lähde: E K P

Vaihtotaseen ylijäämä 1985–2011

-5000

0

5000

10000

15000

1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009Lähde: Tilas tok es k us , P T

M ilj. euroa