Veijo Hintsanen • Minna�Riitta LuukkaTarja Lounasmeri • Mikko Majander • Jarmo RenvallHeikki Holopainen • Kirsi Hiltunen

Turun ammattikorkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmänauditointi

KORKEAKOULUJENARVIOINTINEUVOSTONJULKAISUJA

�:���

ISBN 978-952-206-134-8 (painettu)ISBN 978-952-206-135-5 (pdf)ISSN 1457-3121

Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto

Kansi: Juha IlonenLayout: Pikseri Julkaisupalvelut

Tammerprint OyTampere 2010

Esipuhe

Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkiensuomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Kes-keinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjär-jestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 jaosoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja kor-keakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myösvaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutus-markkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksenhyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten ke-hittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan.

Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arvioin-tikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkämyös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansatukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuu-seen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestel-mästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toi-mivuus ja vaikuttavuus.

Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Mar-raskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjanuuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, mene-telmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan ylei-siä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksiaja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteensekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätäänmyös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuodenkuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- jakehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kier-roksen menetelmän kehittäminen.

Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan au-ditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattistakehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen vä-

1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso)2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

lineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakoulujakehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditoin-tiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneetja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden si-dosryhmien välistä vuorovaikutusta.

Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakou-lulla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimiituon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puo-lesta esitän parhaimmat kiitokset Turun ammattikorkeakoululle osallistumisestaauditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja si-toutuneesta työstä.

Riitta Pyykkö, professoriKorkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys

AuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmäAuditointiryhmä ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ �����

����� Auditoinnin tavoitteet ja kohteetAuditoinnin tavoitteet ja kohteetAuditoinnin tavoitteet ja kohteetAuditoinnin tavoitteet ja kohteetAuditoinnin tavoitteet ja kohteet ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________ ����� Auditoinnin kohteet ________________________________________________ ��

����� AuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessiAuditointiprosessi _______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Auditointisopimus __________________________________________________����� Auditointiaineisto ___________________________________________________����� Auditointivierailu ___________________________________________________ ��

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne ____________________________ ��

����� Turun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTurun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTurun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTurun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmäTurun ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä ____________________________________________________________ ����������

��� Organisaation rakenne ja hallinto _____________________________________ ����� Strategia toimintaajatus visio ja arvot _______________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat ________________________________ ��

����� AuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointituloksetAuditointitulokset __________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteidentoimintojen toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ____ ��

����� Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ ������� Tutkimus ja kehitystyö _______________________________________ ������� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ ��

����� Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ � ����� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen

ja toiminnanohjaukseen ____________________________________________ ����� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuusja saatavuus _______________________________________________________ ������� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä ___ ��

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulunulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ ��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta arviointi

ja jatkuva kehittäminen _____________________________________________ ����� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ ��

����� Johtopäätökset Johtopäätökset Johtopäätökset Johtopäätökset Johtopäätökset ____________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ ����������

��� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ ����� Kehittämissuositukset ______________________________________________ ����� Auditointiryhmän kokonaisarvio Turun ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmästä _______________________________________ ����� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta __ ��

LiitteetLiitteetLiitteetLiitteetLiitteet

�: Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ ��

�: Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ ��

�

Auditointiryhmä

Puheenjohtaja

Rehtori, KL Veijo Hintsanen, Hämeen ammattikorkeakoulu

Veijo Hintsanen on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulun rehtorina vuo-desta 1993 alkaen ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymänpääjohtajana vuodesta 1995 alkaen. Hän on toiminut aiemmin mm. ammatti-kasvatushallituksen osastopäällikkönä ja opetushallituksen johtajana. Hintsasel-la on laaja kansainvälinen kokemus korkeakouluyhteistyöstä kymmenien ul-komaisten korkeakoulujen kanssa. Hänellä on ollut lukuisia asiantuntija- jaluottamustehtäviä kotimaassa: mm. nuorisoasteen koulutuskokeilujen ja am-mattikorkeakoulukokeilujen seurantaryhmän jäsen, Ammattikorkeakoulujenrehtorineuvoston useiden jaostojen puheenjohtaja tai jäsen, Ammattikorkea-koulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja 1996–2000, yliopistojen maisteri-ohjelmien arvioinnin johtoryhmän jäsen 2001–2002 (KKA), KKA:n asetta-man arviointiryhmän puheenjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulun ko-konaisarvioinnissa 2002–2003, valtakunnallisen ammattikorkeakoulujen jatko-tutkintokokeilun koordinaatio- ja seurantaryhmän puheenjohtaja 2002–2005sekä ylemmän amk-tutkinnon kehittämisverkoston ohjausryhmän puheen-johtaja vuodesta 2006 alkaen. Hintsanen toimi Vaasan ammattikorkeakoulunauditointiryhmän puheenjohtajana 2008.

Varapuheenjohtaja

Professori, FT Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto

Minna-Riitta Luukka on Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori jayliopiston hallituksen jäsen. Aiemmin Luukka on työskennellyt mm. Korkea-koulujen kielikeskuksen johtajana sekä Soveltavan kielentutkimuksen keskuk-sen johtajana. Luukka on toiminut kaksi kautta humanistisen tiedekunnanvaradekaanina vastuualueenaan koulutus ja laatutyö. Lisäksi Luukka on ollutjäsenenä mm. yliopiston laadunkehittämisryhmässä, opetusneuvostossa, avoi-men yliopiston johtokunnassa, aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen ke-hittämisryhmässä ja yliopistouudistusta valmistelevissa työryhmissä. Luukka ontoiminut ja toimii lukuisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä mm. Mikke-lin kesäyliopiston tiederehtorina, yliopiston alumnit ry:n puheenjohtajana,Professoriliiton valtuuston jäsenenä ja Jyväskylän osaston puheenjohtajana,

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan puheen-johtajana ja tieteellisten aikakausikirjojen toimitusneuvostojen jäsenenä. Luuk-ka on julkaissut useita tieteellisiä monografioita ja artikkeleita ja johtanut mm.kahta Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ja opetusministeriönrahoittamaa valtakunnallista kielikoulutuspoliittista projektia.

Jäsenet

Työterveyshuollon kehittämispäällikkö, terveydenhoitaja (YAMK) Tarja Lou-nasmeri, Diacor terveyspalvelut Oy

Tarja Lounasmeri toimii Diacor terveyspalvelut Oy:n työterveyshuollon ke-hittämispäällikkönä. Lounasmeri on suorittanut ylemmän AMK-tutkinnonterveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Lisäksi hän onsuorittanut johtamisen erityisammattitutkinnon Markkinointi-instituutissa.Aiemmin Lounasmeri on työskennellyt mm. sairaanhoitajana ja työterveys-hoitajana. Lounasmeri on vastannut Diacorin työterveyshuollon laadunhallin-nan toiminnanohjauksesta vuodesta 2004.

Opiskelija Mikko Majander, Metropolia ammattikorkeakoulu

Mikko Majander on opiskelija Metropolia ammattikorkeakoulun tietoteknii-kan koulutusohjelmassa. Hän on opiskellut aiemmin tietotekniikan koulutus-ohjelmassa Helsingin ammattikorkeakoulussa. Majander on toiminut SAMOKry:ssä eri tehtävissä vuosina 2005–2008, mm. hallituksen ja koulutuspoliitti-sen työryhmän jäsenenä sekä toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa jasen opiskelijakunnassa eri tehtävissä vuosina 2003–2008, mm. ammattikorkea-koulun johtoryhmän, tutkintolautakunnan ja opintotukilautakunnan jäsene-nä sekä Metropoliaa valmistelevan tilatyöryhmän jäsenenä. Majander oli jäse-nenä KKA:n järjestämässä rakennustekniikan seuranta-arviointiryhmässävuonna 2007 sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjes-telmän auditointiryhmässä 2008–2009.

Lehtori, M.Sc.For. Jarmo Renvall, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Jarmo Renvall toimii lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun(PKAMK) ympäristöteknologian koulutusohjelmassa. Renvall opettaa laatu-ja ympäristöjohtamista sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmiä. Renvall on työs-kennellyt aiemmin mm. PKAMK:ssa koulutusohjelmajohtajana ja Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen hallinto- ja kehittämispäällikkönä, jossa hän toimilaatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentamisen vetäjänä. Renvall on käynyt Tek-nillisen korkeakoulun (TKK) opetushallinnon laatujohtamiskoulutuksen, osal-listunut Inspectan ja TKK:n laatu- ja ympäristöstandardien täydennyskoulu-tuksiin ja hänellä on oppilaitosten ulkoisen auditoijan pätevyys ympäristö-

�

asioissa. Lisäksi Renvall on suorittanut PKAMK:n oman laatuauditoijakoulu-tuksen ja ollut suorittamassa PKAMK:n ylempien tutkintojen harjoitus-auditointia.

Sihteerit

Projektisuunnittelija Heikki Holopainen, Korkeakoulujen arviointineuvosto

Projektisuunnittelija Kirsi Hiltunen, Korkeakoulujen arviointineuvosto

��

� Auditoinnin tavoitteetja kohteet

��� Auditoinnin tavoitteet

Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asetta-

nut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää

ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla,

tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannaltatarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditoin-

tikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaankorkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.

��� Auditoinnin kohteet

Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen ko-konaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoin-nin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainenkorkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaises-ti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimi-vuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakouluseuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä.

Auditoinnin kohteina ovat:1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toi-

mijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio

��

2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikut-tavuusa) Tutkintotavoitteinen koulutus3

b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyöc) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4

d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- jarekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut)

e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-

ohjaukseen4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien

osallistuminen laadunvarmistukseen5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja

saatavuusa) korkeakoulun sisälläb) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva ke-hittäminen

7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus.Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laa-

dunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alka-van, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista audi-toinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myösalakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistus-järjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esit-tää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän audi-toinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia.

Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joillakorkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Audi-toinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältööntai tuloksiin sinänsä.

3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tut-kintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulu-tutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulu-tutkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuk-sen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen(ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

��

� Auditointiprosessi

��� Auditointisopimus

Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Turun ammattikorkeakoulu sopivat au-ditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa mää-riteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointi-ryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointi-vierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä ammattikorkea-koulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hy-väksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin 11.3.2009.

��� Auditointiaineisto

Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, ettäse tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuu-den, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arvioin-tia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun or-ganisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjär-jestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta.

Turun ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oliseuraava:■ Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta■ Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kyt-

keytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään■ Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria■ Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi■ Laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaitut keskeisimmät kehittä-

miskohteet ja käynnistetyt ja toteutetut kehittämistoimet.Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on to-

dentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä audi-tointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineis-tosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen.

��

Ammattikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuunmääräpäivään 28.8.2009 mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen au-ditointiryhmän jäsenille.

Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai ammattikorkeakoululta seuraavat lisä-aineistot:1. Esimerkki suunnittelu–toteutus–arviointi–parantaminen (PDCA) -syklin5

toteutumisesta tutkintotavoitteisessa koulutuksessa2. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta tutkimus- ja kehitystoiminnassa3. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta yhteiskunnallisessa vuorovaiku-

tuksessa4. Esimerkki PDCA-syklin toteutumisesta tuki- ja palvelutoiminnoissa.

Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy ammattikorkeakoulunMessi-intranetiin ja Projektori-projektitietokantaan sekä mahdollisuus tutus-tua 4T-toiminnanohjausjärjestelmään. Näiden tarjoama materiaali täydensikirjallista materiaalia.

Ammattikorkeakoulun auditointiyhteyshenkilö, kehityspäällikkö IsmoKantola vieraili 23.9.2009 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä am-mattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.

��� Auditointivierailu

Auditointiryhmän puheenjohtaja, rehtori Veijo Hintsanen ja auditointiaKorkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoinut suunnittelija HeikkiHolopainen vierailivat 30.9.2009 Turun ammattikorkeakoulussa järjestetyssäauditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteis-ta, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa pitivätammattikorkeakoulun puheenvuorot rehtori Juha Kettunen, lehtori VilleHyyppä ja opiskelijakunta TUO:n edustaja Sanni Rantanen.

Varsinainen auditointivierailu järjestettiin 28.–30.10.2009. Sen tavoittee-na oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa kor-keakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiinauditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoit-teena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestel-mästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli ammattikorkeakoulunja sen tulosalueiden johtoa, opetus- ja t&k-henkilökuntaa, tuki- ja palvelu-toimintojen edustajia, opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia.

5 Plan–Do–Check–Act-sykli.

��

Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä haastatteli ammatti-korkeakoulun opetuksen tulosalueiden opiskelijoita, opettajia ja muuta hen-kilökuntaa. Näitä haastatteluja varten ryhmä jakaantui kahteen osaan. Lisäksiauditointiryhmä tutustui rekrytointi-, henkilöstökoulutus- ja henkilöstön ke-hittämispalveluiden, kielikoulutus- ja kansainvälistymispalveluiden sekä Loi-maan ja Uudenkaupungin yksiköiden opetuksen ja opiskelun tukipalveluidenlaadunvarmistukseen.

Kolmantena päivänä auditointiryhmä haastatteli viestintätoimintojenedustajia. Jokerikohteena ryhmän jäsenet hajaantuivat ammattikorkeakoulunLemminkäisenkadun ja Joukahaisenkadun tiloihin haastattelemaan ammatti-korkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita satunnaisotoksella (mm. kirjasto-palveluista) ja tutustuivat opiskelijakunnan toimintaan sekä ammattikorkea-koulun 4T-järjestelmään. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon jakehityspäällikön loppuhaastatteluun ja auditointiryhmän antamaan alustavaanpalautteeseen.

Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 151 ja osallistujia ammatti-korkeakoulun kaikista toimipisteistä. Kaikki haastattelut järjestettiin Turussa.

��� Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne

Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdynanalyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkienryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteidentarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannutsuunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammatti-korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yh-tenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdolli-suus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

��

� Turun ammattikorkeakouluja sen laadunvarmistusjärjestelmä

��� Organisaation rakenne ja hallinto

Turun väliaikainen ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992 jasen toiminta vakinaistettiin vuonna 1997. Turun ammattikorkeakoulun perus-tana olevat oppilaitokset ovat Turun teknillinen oppilaitos, Turun ammatti-ins-tituutti, Turun kauppaoppilaitos – Handelsläroverket i Åbo, Turun taiteen javiestinnän oppilaitos ja Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Varsinais-Suomenväliaikainen ammattikorkeakoulu liittyi Turun ammattikorkeakouluun vuon-na 2000.

Turun ammattikorkeakoulu on monialainen korkeakoulu, jonka toimin-ta jakautuu yhteen kehittämisen tulosalueeseen ja kuuteen opetuksen tulos-alueeseen (ks. kuva 1). Koulutusta annetaan seitsemällä koulutusalalla, yhteensä55 koulutusohjelmassa. Toimintaa on Turun lisäksi Salossa, Loimaalla, Uudessa-kaupungissa ja Paraisilla.

Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Turun kaupunki, jota edustaakaupunginhallitus. Sisäisestä hallinnosta vastaa ammattikorkeakoulun hallitusja rehtoristo.

Vuonna 2008 ammattikorkeakoulussa oli 8265 läsnäolevaa opiskelijaasekä lisäksi n. 3500 täydennyskoulutusopiskelijaa ja n. 800 erikoistumisopin-tojen opiskelijaa. Valmistuvia opiskelijoita on vuosittain n. 1600. Ammatti-korkeakoulun palveluksessa oli vuonna 2008 1796 henkilöä, joista 40 % pää-toimisissa ja 60 % sivutoimisissa palvelussuhteissa. Päätoimisesta henkilöstöstä84 % oli kokoaikaisia.

Ammattikorkeakoulun vaikutusalueena on Varsinais-Suomi. Pääosa opis-kelijoista tulee Varsinais-Suomesta ja myös suurin osa valmistuneista työllistyymaakuntaan.

��

Kuva �� Turun ammattikorkeakoulun organisaatio

��� Strategia toimintaajatus visio ja arvot

Turun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatus, visio ja arvot on määriteltykorkeakoulun kokonaisstrategiassa vuosille 2005–2008. Uusi strategia onlaadittu, mutta sen hyväksymisprosessi oli vielä auditointivierailun aikana kes-ken. Vanha strategia on voimassa, kunnes uusi strategia on hyväksytty.

Strategian mukaan korkeakoulun toiminta-ajatuksena on vastata Varsinais-Suomen korkeimman ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Visio on, ettäammattikorkeakoulu on vuonna 2015 kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu,joka vaikuttaa myönteisesti Varsinais-Suomen ja koko maan ammatilliseenkehitykseen.

Toiminta-ajatusta ja visiota tukee strategiassa kuvattu tahtotila, jonka mu-kaan:■ Ammattikorkeakoulu on aktiivinen vaikuttaja alueellisessa osaamisyhteis-

työssä ja se toimii aktiivisesti alueen verkostoissa.■ Ammattikorkeakoulu on taloudellinen ja tehokas korkeakoulu.■ Ammattikorkeakoulu tekee kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua so-

veltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka on verkottunutta, laajaa sekä tu-loksellista.

■ Ammattikorkeakoulun koulutustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisestitunnettua ja arvostettua.

■ Ammattikorkeakoulusta valmistuu merkittävässä määrin yrittäjiä.Strategian keskeinen painopiste on laadukas ja korkeatasoinen osaaminen.

��

Tätä tukevat strategiset teemat ovat:■ Vaikuttavuutta alueen kehittymisaloille;■ Laatua kustannustehokkaasti;■ Soveltava tutkimus- ja kehitystoiminta palvelee opetusta ja työelämää;■ Opetusta kehitetään vastaamaan alueen kehittymistä;■ Ammattikorkeakoulu kehittää yritteliästä Varsinais-Suomea.

Ammattikorkeakoulun strategiassa määritellyt toiminnan taustalla vai-kuttavat arvot ovat asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, alueellinen vaikuttavuus,tuloksellisuus ja työyhteisöllisyys.

��� Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kattavuus,organisaatio, vastuunjako ja yhteiset menettelytavat sekä laadunvarmistus-järjestelmän kehittämisen menettely on määritelty ammattikorkeakoulun laa-tupolitiikassa. Rehtori on hyväksynyt laatupolitiikan 6.7.2007 ja sitä on päi-vitetty rehtorin päätöksellä 16.3.2009. Ammattikorkeakoululla ei ole erillistälaatukäsikirjaa.

Laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus ja tietosisällöt on sisällytetty ammat-tikorkeakoulun Messi-intranetiin. Messissä on oma laatuasioita koskeva osio,josta löytyy mm. toimintojen prosessikartta. Määritellyt ydinprosessit ovatkoulutus, tutkimus- ja kehitystoiminnot (t&k) ja ohjaus- ja tukiprosessit. Ydin-prosessit jakautuvat edelleen aliprosesseihin. Prosessien mallinnukset ja pro-sessikortit ovat myös Messi-intranetissä. Yksityiskohtaiset prosessikaaviot onlaadittu prosessinkuvausohjelmistolla QPR Process Guideen.

Turun ammattikorkeakoulussa laadulla ymmärretään ammattikorkea-koulun onnistumista tehtävissään. Onnistumista arvioidaan suhteessa asetet-tuihin tavoitteisiin, jotka on määritelty strategioissa, toimintasuunnitelmissa jaopetussuunnitelmissa. Laatu on näytöillä todennettua tavoitteiden saavuttamis-ta. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmis-taa, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänäon:■ selvittää, miten ammattikorkeakoulu ja sen toimintayksiköt ovat onnis-

tuneet tehtävissään;■ tuottaa hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseen;■ varmistaa toimintaprosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukaisuus ja hal-

littavuus suhteessa tavoitteisiin;■ viestiä toiminnan tuloksista ja laadusta korkeakouluyhteisölle (opiskelijat,

henkilöstö, johto) sekä ulkoisille sidosryhmille.

�

Laadunvarmistusjärjestelmän taustalla on ns. jatkuvan kehittämisen malli,jossa toiminta pohjautuu strategiassa ja muissa toimintaa ohjaavissa suunnitel-missa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista arvioi-daan systemaattisesti ja kehittämistoimenpiteitä toteutetaan saatujen arvioin-titulosten pohjalta. Syklin aikana saatu tieto otetaan huomioon tavoitteitatarkistettaessa. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa koko ammattikorkeakouluntoiminnan. (Kuvat 2 ja 3)

Kuva �� Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kattavuusja kytkeytyminen toiminnanohjaukseen

Kuva �� Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän osaalueet jayhteiset menettelyt

��

� Auditointitulokset

��� Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmäntavoitteiden toimintojen toimijoiden sekävastuiden määrittely ja dokumentaatio

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toi-mijat on määritelty selkeästi ja konkreettisesti. Vastuumäärittelyt on tehty, ja ne vai-kuttavat pääosin toimivilta. Järjestelmä on dokumentoitu, mutta dokumentaatio on jos-sain määrin hajanainen ja dokumenttien välillä on vielä hienoista epäsystemaattisuut-ta. Kokonaisuudessaan laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimi-joiden ja vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa.

Tavoitteet ja niiden yhteys strategiaan

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa,että toiminnoille asetetut tavoitteet saavutetaan. Tätä yleistä tavoitetta onkonkretisoitu määrittelemällä neljä laadunvarmistuksen tehtävää, jotka koh-distuvat kaikkiin ydintoimintoihin: koulutukseen, t&k-toimintaan ja tuki-palveluihin.

Toiminnan yleistavoitteet on kirjattu kokonaisstrategiaan, joka uudiste-taan neljän vuoden välein. Auditointiaineistossa oleva kokonaisstrategia onlaadittu vuosille 2005–2008. Lisäksi ammattikorkeakoululla on aikaisemminollut käytössään osastrategioita, jotka on kumottu. Uuden kokonaisstrategianpäiväämätön luonnos on Messi-intranetissä.

Strategiaprosessin keskeneräisyyden takia strategiatilanne näyttäytyi audi-tointivierailun aikana jossain määrin epäselvänä ja hahmottumattomana, muttapääosa strategiaan kirjatuista yleistavoitteista tulee jossain muodossa esiintoiminnanohjauksen prosessissa. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden jaselkeyden kannalta uutta kokonaisstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä pyrkiä laa-timaan myös strategiset tavoitteet niin, että niiden saavuttamiselle onlöydettävissä laadulliset tai määrälliset indikaattorit, joita voidaan systemaatti-sesti käyttää toiminnan arvioinnissa. Lisäksi tulisi varmistua siitä, että kaikillekeskeisille toiminnan osa-alueille (mukaan lukien johtaminen ja toiminnan-ohjaus) löytyy strategiasta tavoitteet, jotka mahdollistavat toiminnan arvioinnin.

��

Menettelytavat ja toiminnot

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kantava periaate on jatku-va kehittäminen PDCA-laatusyklin soveltamisen avulla. Periaate näkyyjohdonmukaisesti läpi koko auditointiaineiston. Kussakin syklin vaiheessakäytetään menettelyjä, jotka on määritelty laatupolitiikassa. Haastattelut osoit-tivat, että henkilökunta on sisäistänyt laatusyklin ja jatkuvan kehittämisenperusidean ja tuntee hyvin oman toimintansa kannalta keskeiset menettely-tavat ja laadunvarmistuksen työvälineet.

Messi-intranetin laatuosiossa on lyhyesti kuvattu erikseen kunkin ydin-toiminnon kannalta keskeiset laadunvarmistuksen menettelyt. T&k-toiminnanja koulutuksen osalta kuvaukset ovat konkreettisia ja sisältävät myös luettelotkäytössä olevista mittareista, joista valtaosa on määrällisiä. Tukipalvelujen laa-dunvarmistuksen kuvaus on suppeampi ja mekaanisempi.

Laatusyklin toimintavaiheen keskeiset menettelytavat liittyvät toiminta-prosessien kuvauksiin ja ohjeistukseen. Prosessien mallintaminen on aloitettuvuonna 2007, mutta aikaisemmat prosessit on kumottu ja valtaosa kuvauksis-ta on hyväksytty vasta kesällä 2009. Prosessikuvauksia on auditointiaineistonmukaan laadittu noin 170, ja ne kattavat valtaosan keskeisistä, erityisesti hal-linnollisista toiminnoista. Laadunvarmistuksen näkökulmasta prosessikuvauk-set toimivat enemmän työn sujuvuuden parantajina kuin toiminnan laadunarvioinnin mahdollistajina. Prosessikortteihin on kirjattu prosessien laatu-kriteerejä hieman epätasaisesti ja auditointiaineiston pohjalta jää epäselväksi,onko laadunvarmistusjärjestelmässä sellaista paikkaa tai tilannetta, jossa eri-tyisesti hallinnollisten prosessien toimivuutta ja käytännön toiminnan ohjeis-tuksenmukaisuutta arvioitaisiin systemaattisesti koko korkeakoulun tasolla taitoiminta-aloittain.

Toiminnan arvioinnin keskeisin ja kaikki osa-alueet yhdistävä menette-lytapa on toiminnanohjauksen Balanced Scorecard -prosessi (BSC), jokaperustuu valittujen määrällisten indikaattoreiden toteutumatietoihin ja itse-arviointiin. Haastatteluissa kävi ilmi, että henkilöstö suhtautuu menettelyynpositiivisesti ja kokee pääosin voivansa vaikuttaa yksikkönsä toiminnan kehit-tämiseen sen avulla. Syksyllä 2009 toiminnanohjauksen keskeiset työkalutsisältävään 4T-järjestelmään on otettu mukaan uusi työkalu, jonka avullatoiminnan etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata myös toi-mintavuoden kuluessa. Tämä menettely vaikuttaa erittäin hyvältä lisäykseltätoiminnanohjauksen prosessiin.

Laatusyklin parantamisosion menettelytapoja ovat koulutuksen kehittä-misohjelmat, toimintasuunnitelmat, opetussuunnitelmat, opintojaksojen toteu-tussuunnitelmat ja toimintaprosessien parannukset. Kaikkia näitä yhdistää jat-kuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti se, että kustakin toiminnosta vas-

��

tuussa olevat henkilöt parantavat toimintaa havaitessaan siinä muutostarpeita.Tämä on haasteellista muutosten dokumentoinnin ja hyväksymiskäytänteidenhallinnan kannalta.

Laadunvarmistuksen menettelytapoja on runsaasti, ja kokonaisuudessaanne vaikuttavat järjestelmätasolla melko toimivilta. Tulosalueiden omilta intra-net-sivuilta löytyy laatudokumentteja, joissa on kuvattu kullakin alueellakäytössä olevia laadunvarmistuksen menettelyjä. Menettelyt ovat kuitenkinpääosin yhteisiä. Suurin osa erityisesti tulosalueiden menettelytavoista onluonteeltaan osallistavia, mikä edistää laatutyöhön sitoutumista.

Toimijat ja vastuut

Laadunvarmistuksen toimijat ja vastuut on kuvattu yleisellä tasolla laatupoli-tiikassa. Rehtori johtaa koko laadunvarmistusta, ja kehityspäällikkö vastaakoko laadunvarmistusjärjestelmän ja sen menettelyjen toimivuudesta. Vara-rehtorit, koulutusjohtajat, koulutuspäälliköt, tutkimus- ja kehityspäälliköt, täy-dennyskoulutuspäälliköt ja kehittämisen tulosalueen päälliköt vastaavat toi-minnan laadusta omalla vastuualueellaan. Opetuksen tulosalueilla toimii kou-lutusjohtajan tukena yksi tai useampi nimetty laadunvarmistuksen asiantunti-ja. Henkilöstö osallistuu omien toimintaprosessiensa kehittämiseen. Päätoimi-set opiskelijat toimivat opetus-oppimisprosesseissa vastuullisina kumppaneinaja antavat palautetta. Auditointiaineisto ja haastattelut osoittavat, että myössidosryhmillä on – tosin melko kevyt ja toiminnoittain ja tulosalueittain vaih-televa – roolinsa laadunvarmistuksessa, vaikka sitä ei ole mainittu laatupolitii-kassa.

Kehityspäällikkö johtaa laaturyhmää, joka koostuu tulosalueiden laadun-varmistuksen asiantuntijoista. Ryhmän tehtävänä on arvioida laadunvarmis-tusjärjestelmän kokonaisuutta ja eri menettelyjen toimivuutta ja arviointi-tiedon hyödyllisyyttä sekä osallistua arviointityöhön. Lisäksi laadunvarmistus-järjestelmän tilaa ja vaikuttavuutta käsitellään ammattikorkeakoulun johto-ryhmässä joka toinen vuosi. Näiden kahden menettelytavan toimivuudesta javaikutuksista ei auditointiaineiston perusteella vielä saa selkeää kuvaa.

Laadunvarmistukseen liittyviä tehtäviä ja vastuita on määritelty myös hal-lituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Toimintasäännössä laadunvarmistustosin tulee esiin vain rehtorin ja kehityspäällikön tehtävien ja vastuiden mää-rittelyssä. Molempien tehtävät laadunvarmistuksessa on siellä kuvattu laajem-pina ja täsmällisemmin kuin laatupolitiikassa.

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä prosessikuvauksillaon keskeinen rooli. Toimintaprosessien kehittämisestä vastaavat nimetytprosessinomistajat, ja heidän tehtävänsä on määritelty rehtorin päätöksellä23.9.2008. Kullakin ydinprosessilla on oma omistajansa ja niihin liittyvillä

��

aliprosesseilla omansa. Prosessit vahvistetaan rehtorin päätöksellä. Turunammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä osallistaa suuren joukonhenkilökuntaa erilaisten laaturyhmien, kehittämisryhmien ja prosessien mal-lintamistiimien toimintaan. Tämä näkyi auditointivierailun aikana siinä, ettävaltaosa haastateltavista henkilökunnan edustajista oli osallistunut laadun-varmistusjärjestelmän rakentamiseen jossain roolissa ja oli siksi hyvin perilläomasta tehtävästään laadunvarmistuksen kokonaisuudessa. Laatutyön jalkaut-tamisen kannalta tämä toimintatapa on varmasti tehokas, mutta toisaalta mel-ko raskas ja monikerroksinen. Kokonaisuudessaan vastuunjako ja toimintojenmäärittelyt vaikuttavat kuitenkin selkeiltä.

Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio

Ammattikorkeakoululla ei ole käytössään erillistä laatukäsikirjaa, vaan laadun-varmistuksen dokumentaatio on sijoitettu Messi-intranetiin. Auditointi-ryhmän oli lähetetyn auditointiaineiston avulla varsin vaikea muodostaa ko-konaiskuvaa järjestelmästä, sillä dokumentaatio vaikutti hajanaiselta ja sattu-manvaraiselta: näytöt vaihtelivat rehtorin päätöksistä erilaisten toimielintenpöytäkirjojen kautta esitteisiin ja yksittäisten henkilöiden sähköpostikirjeen-vaihtoon.

Auditointiryhmällä oli mahdollisuus tutustua Messiin, jonne oli perus-aineiston lähettämisen ja auditiontivierailun jälkeen tehty täydennyksiä. Se si-sältää laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen ja toimintaprosessien ohjeistuk-sen, toimijoiden ja vastuiden määrittelyn ja PDCA-syklin mukaiset yleis-kuvaukset koulutuksen, t&k-toiminnan ja tukipalveluiden laadunvarmistuk-sesta sekä lyhyen kuvauksen täydennyskoulutuksesta ja laadunvarmistusjärjes-telmän auditoinnista. Sivustolle on sisällytetty linkkejä myös muutamiin kes-keisiin dokumentteihin ja työkaluihin (esim. laatupolitiikka, 4T-järjestelmä,Projektori-tietokanta). Sivujen kautta ei kuitenkaan löydy esimerkiksi johto-ryhmän tai laaturyhmän muistioita, joihin olisi dokumentoitu laadunvarmis-tuksen kehittämis- tai arviointityötä.

Useimmissa dokumenteissa on nähtävissä dokumenttien päivityshistoriaja hyväksymispäiväykset. Prosessikuvausten laadinta on joiltakin osin vielätyön alla ja osasta dokumentteja puuttui vielä hyväksymismerkinnät. Käytän-nössä nähtävillä on samaan aikaan sekä työstövaiheessa että valmiina olevatkuvaukset, mikä voi hankaloittaa niiden käyttöä ja aiheuttaa epäselvyyksiä.

Kaikkien tulosalueiden omilla Messi-sivuilla on myös oma laatusivuston-sa, joille on dokumentoitu hieman sattumanvaraisesti ja vaihtelevien peri-aatteiden mukaisesti tietoa tulosalueen laadunvarmistuksesta. Viidellä tulosalu-eella ja kielikoulutuskeskuksella on lisäksi oma laatudokumenttinsa, jossa onkuvattu tulosalueen laadunvarmistusta ja täsmennetty tulosalueella käytössä

��

olevia laadunvarmistuksen menettelyjä. Näiden dokumenttien yhteys ammat-tikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään on nähtävissä, vaikka muutamil-la tulosalueilla (esim. Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, kielikoulutuskeskus)onkin käytössään myös omia menettelyjään. Tulosalueiden omat laadun-varmistuksen kuvaustekstit herättävät kysymyksen sitoutumisesta yhtenäiseenlaadunvarmistukseen.

Messi-intranetiin sijoitettu laatuosio on melko suppea, mutta se esitteleeriittävän hyvin laadunvarmistusjärjestelmän perusperiaatteet. Sen sijaan erityöryhmien ja toimijoiden muistioita ja muita laadunvarmistuksen arkeen liit-tyviä dokumentteja sivustolta löytyy vielä vähän. Sivustoilta on vaikea löytäälaadunvarmistuksen tuottamaa tietoa (esimerkiksi koonteja toteutumatiedois-ta, opiskelijabarometrista, henkilökuntakyselyistä, yhteiskuntavastuuraporttia,t&k-ohjelmien tuloksia ja arviointeja). Tulosalueiden sivuilta löytyy myös –tosin vaihtelevasti – muutamia laadunvarmistukseen liittyviä muistioita, muttajärjestelmän tuottamaa tietoa ei niillekään ole koostettu.

Messi-intranet on ollut käytössä vasta lyhyen ajan, ja sen kehitystyö onvielä käynnissä. Haastattelujen mukaan henkilöstö piti sen käyttöönottoa hy-vänä uudistuksena ja suhtautui toiveikkaasti sen tuleviin mahdollisuuksiinkoota yhteen laadunvarmistukseen liittyvä dokumentaatio. Sivuston sisältöjensuunnittelussa onkin päätettävä, missä määrin pyritään keskittämään kaikkidokumentaatio yhteisille sivuille ja missä määrin on järkevää käyttää tulos-yksiköiden omia sivuja järjestelmän kotoutuskuvausten ja tulosyksiköidenomien dokumenttien säilytyspaikkana.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden määrittely on riittävän selkeä jasen yhteys kokonaisstrategiaan on havaittavissa.

■ Uutta kokonaisstrategiaa valmisteltaessa olisi hyvä pyrkiä laatimaan stra-tegiset tavoitteet niin, että kaikille keskeisille toiminnoille voidaan löytäälaadulliset tai määrälliset indikaattorit, joita voidaan systemaattisesti käyt-tää toiminnan arvioinnissa.

■ Laadunvarmistuksen keskeiset menettelytavat muodostavat eheän koko-naisuuden. Menettelytavat ovat pääosin yhtenäiset eri tulosalueilla.

■ PDCA-laatusykli on sisäistetty hyvin, ja se näkyy läpi järjestelmän.■ Hallinnolliset prosessit on kuvattu melko kattavasti ja ne helpottavat ar-

jen työskentelyä.■ Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyihin olisi hyvä varata paikka myös

prosessien noudattamisen arvioinnille.■ 4T-järjestelmän seurantatyökalu on hyvä lisäys menettelyihin.

��

■ Laadunvarmistuksen toimijat ja vastuut on kuvattu laatupolitiikassa ja toi-mintasäännössä. Selkeyden vuoksi näiden dokumenttien kuvaukset olisihyvä yhdenmukaistaa ja kuvata laatupolitiikassa myös sidosryhmien roolia.

■ Vastuunjako vaikuttaa selkeältä, mutta melko raskaalta ja moniportaiselta.Henkilökunta on hyvin perillä tehtävistään ja vastuistaan laadunvarmis-tuksessa.

■ Messi-intranetin sisältämä laadunvarmistuksen dokumentaatio on suppea,mutta täyttää järjestelmän kuvaustehtävän. Laadunvarmistuksen etenemi-sen ja järjestelmän tuottamien tulosten dokumentoinnissa on vielä kehi-tettävää.

����� Tutkintotavoitteinen koulutus

Turun ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus kattaasuurimman osan toiminnoista. Laadunvarmistusjärjestelmän kautta kerättyä tietoakäytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä, joskin systemaat-tisuudessa on vielä eroja tulosalueiden välillä. Tietoa kerätään enemmän kuin sitä hyö-dynnetään. Laadunvarmistuksen menettelytavat tunnistavat riittämättömän laadun jaedistävät toiminnan kehittämistä. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus onkokonaisuudessaan kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit

Koulutuksen laadunvarmistuksesta ja kehittämisestä vastaavat vararehtorin joh-tama koulutuksen kehittämistoimikunta ja opetussuunnitelma(ops)-koordi-naatioryhmä sekä tulosaluetasolla koulutuspäällikkö ja opetuksen kehittämis-ryhmä. Koulutusohjelmatasolla opetuksen suunnittelua tekevät ops-tiimit.Neuvottelukunnat toimivat keskeisinä työelämän tarpeiden välittäjinä, muttaniiden hyödyntämisessä on vielä huomattavia eroja tulosalueiden välillä.

Koulutuksen kehittämislinjaukset määritellään kokonaisstrategiassa. Stra-tegian toimeenpanon keskeiset työkalut ovat ammattikorkeakoulun, tulos-alueiden ja koulutusohjelmien toimintasuunnitelmat. Ne toimivat sekä tavoit-teiden asettamisen että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin keskeisinä työ-kaluina. Osastrategioiden kumoamisen yhteydessä kumottiin myös aikaisem-pi pedagoginen strategia.

Ammattikorkeakoulun johdon ja tulosalueiden johdon haastatteluissa pe-dagogisena linjauksena esiteltiin innovaatiopedagogiikkaa, joka on tarkoitus si-sällyttää korkeakoulun kokonaisstrategiaan pedagogisena periaatteena. Uusipedagoginen linjaus tuli esille muiden ryhmien haastatteluissa vaihtelevasti jalinjauksen jalkauttaminen vaikuttikin olevan vasta alkuvaiheessa. Uuden lin-jauksen mukaisia osatoteutuksia on käytössä tulosalueilla, mutta kokonaisuusei ole vielä harmonisoitunut koko ammattikorkeakoulun kattavaksi. Käsityk-

��

set pedagogiikan sisällöstä ja kehittämistarpeista tuntuivat kuitenkin haastat-telujen perusteella olevan jokseenkin samansuuntaiset kaikilla tulosalueilla.

Uuden koulutusohjelman suunnittelutyö on kuvattu auditointiaineistos-sa selkeästi sekä prosessikaavion että ohjeiden avulla. Prosessikaavion perus-teella suunnittelutyöhön osallistuu laaja joukko ammattikorkeakouluyhteisöntoimijoita. Laadunvarmistuksen menetelmällinen näkökulma tulee hyvin esil-le. Haastattelujen perusteella yhtenäinen laadunvarmistuksen käytäntö ei kui-tenkaan vielä toteudu koko ammattikorkeakoulussa. Yksittäisiä uusien koulu-tusohjelmien suunnittelumenettelyjä esiteltiin kylläkin auditointiaineistossaerityisesti koskien ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelman yleisen rakenteenpäätöspöytäkirjassa painotetaan vahvasti opetussuunnitelman sisällöllistä laatua.Opetuksen laadunvarmistuksen näkökulma tulee esille ammattikorkeakoulunops-ohjeistuksessa. Opetussuunnitelmat ohjaavat oppimista, opiskelua ja ope-tusta. Niissä määritellään opintojaksot ja niiden tavoitteet, asiakokonaisuudet,laajuudet sekä vaadittavat suoritukset. Opetussuunnitelmia täsmentävät opin-tojaksojen toteutussuunnitelmat, jotka kuvaavat opintojaksojen oppimistavoit-teet, sisällöt, laajuudet, toteutustavat ja arviointimenettelyn. Toteutussuunni-telmat on tehty eri yksiköissä hieman toisistaan poikkeavalla tavalla ja doku-mentoitu eri paikkoihin. Jatkossa ne tullaan kirjaamaan käyttöön otettavaanSoleOPS-järjestelmään. Tämä tulee yhtenäistämään käytännettä, joka myöshaastatteluissa näyttäytyi erityisesti opiskelijoiden näkökulmasta hajanaisena.Myös henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) hyödyntämisessä onhaastattelujen perusteella kirjavuutta eri koulutusohjelmien välillä.

Opetussuunnitelman kehittämisestä esitettiin korkeakoululta pyydetyssälisäaineistossa dokumentoitu esimerkkitapaus. Opiskelijoiden antaman pa-lautteen perusteella harjoittelujakson ajankohtaa oli muutettu ottamallahuomioon myös neuvottelukunnan mielipiteet. Varsinaisesta systemaattisuu-desta ei vielä voitane tässä yhteydessä puhua, mutta dokumentoitu aineistoosoittaa opetussuunnitelmatyössä olevan käytössä laadunvarmistuksen menet-telyjä, joissa opiskelijoiden ja myös ulkoisten sidosryhmien palaute otetaanhuomioon.

Koulutuksen prosessikuvaukset sisältyvät Messi-intranetiin. Prosessi-kuvauksiin suhtauduttiin haastatteluissa pääosin myönteisesti. Saatujen näyt-töjen ja haastattelujen perusteella kuvauksia on riittävästi, ja ne ovat myös riit-tävän yksityiskohtaisia. Erityisesti vuokaaviot koettiin hyödyllisiksi. Ne näh-tiin erityisen toimivina omien tehtävien hoidossa. Prosessikuvaukset ovatmyös yhtenäistäneet käytänteitä eri tulosalueiden ja koulutusohjelmien välil-lä. Prosessinomistajia on suuri määrä, mutta vastuut on selkeästi määritelty.

��

Koulutuksen kehittämisohjelma koostuu useista ohjelman tavoitteitatukevista projekteista. Tästä ovat esimerkkeinä Agricola-ohjelma sekä aikai-semmat kehittämisohjelmat OP-Innot sekä OPS-Innot. Auditointiaineistonperusteella Agricola-ohjelman hankkeilla vastataan tunnistettuihin kehittämis-tarpeisiin. Ohjelman painotuksista löytyy laadullisia kriteerejä kuten vaikut-tavuuden arviointi opetuksen uudistamisessa, oppimistuloksissa, valmistumi-sessa ja työllistymisessä.

Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella opettajat osallistuvat ope-tussisältöjen ja -menetelmien sekä oppimisen arviointimenettelyjen kehittä-miseen omissa koulutusohjelmissaan. Haastattelujen perusteella opettajat näyt-tävät olevan vahvasti mukana laadunvarmistuksessa opetussuunnitelmatyön jatoteutussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Opiskelijapalautteen perusteellatoteutussuunnitelmien erityisenä kehittämiskohteena on arviointikriteeriensystemaattinen sisällyttäminen suunnitelmiin.

Opiskelijoiden rooli laadunvarmistuksessa on antaa palautetta opinto- jatukiprosessien toimivuudesta ja osallistua arviointiin ja kehittämiseen edusta-jiensa välityksellä. Päätoimiset opiskelijat määritellään ammattikorkeakoulunlaatupolitiikassa korkeakouluyhteisön jäseniksi. Opiskelijahaastatteluissa kävikuitenkin ilmi, etteivät opiskelijat välttämättä tiedä, missä ryhmissä on opis-kelijaedustajia mukana. Tieto ei ilmeisesti kulje opiskelijoiden kesken. Opis-kelijakunta TUO:n kautta edustajia on eri kehittämisryhmissä sekä opetus-suunnitelmatyössä. Edustus ei ole kaikilla tulosalueilla yhtä laajaa ja aktiivista.

Ammattikorkeakoulu on asettanut tavoitteekseen kansainvälisesti tunne-tun ja tunnustetun toiminnan. Tätä tukevasta laadunvarmistuksesta löytyi vainhajanaisia näyttöjä auditointiaineistosta. Vieraskielisen opetuksen systemaatti-nen laadunvarmistus jäi aineiston ja haastattelujen perusteella verrattain epä-selväksi. Haastattelujen perusteella ulkomaiset opiskelijat tuntuivat kuitenkinolevan pääosin tyytyväisiä sekä opetuksen järjestelyihin että vaikuttamismah-dollisuuksiinsa. Kielikoulutuksen laadunvarmistusta on tarkennettu uudellatoimintasuunnitelmalla.

Koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyitä on useita: vuodesta 2007toteutetut koulutusohjelmien itsearvioinnit, ristiinarvioinnit ja yhteisesti käy-tössä olevat opiskelijapalautteen keruumenettelyt (opiskelijabarometri, joka onollut käytössä vuodesta 2002, ja palautepäivä, joka on ollut käytössä syksystä2008 alkaen) sekä sijoittumisseuranta ja sisäiset tavoiteneuvottelut. Järjestel-mätasolla kaikki edellä mainitut menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia, vaikkakäytännön toteutuksessa onkin vielä paikoin kehitettävää.

Koulutuksen arviointiin liittyy kiinteästi myös oppimistulosten arviointi,jota opettajat toteuttavat arvioimalla opiskelijoiden suorituksia tutkintosään-nön ja toteutussuunnitelmien mukaisesti. Käytännön menettelytavat vaihtele-

��

vat kuitenkin koulutusaloittain ja jopa opintojaksoittain esimerkiksi opin-näytetöiden, ohjatun harjoittelun, projektiraporttien ja suullisten esitysten ar-viointikriteerien osalta. Haastattelussa kävi myös ilmi, että arviointikriteerejäei ollut kaikissa tapauksissa avattu opiskelijoille etukäteen. Myös arvosanojenperustelujen saannissa oli paikoin puutteita.

Hyvinä esimerkkeinä opetuksen laadun kehittämisestä mainittiin myösprojektipajat ja tutkimuspajat. Pajatyyppisen toiminnan nimitys eri koulutus-ohjelmissa tuntui vaihtelevan. Pajoissa monialainen opiskelijaryhmä työstääannettua tehtävää yhdessä projektiluontoisesti opettajien ohjauksessa ja työtkytketään ammattikorkeakoulun t&k-hankkeisiin. Projektipaja on pakollinenkaikille opiskelijoille yhdellä tulosalueella. Projektipajoja pidettiin pääsääntöi-sesti toimivina eri haastatteluryhmissä. Opiskelijat eivät olleet täysin tyytyväi-siä pajojen työtehtäviin osallistumisen ja arvioinnin tasapuolisuuden varmis-tamiseen.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen

Toiminnanohjauksen keskeinen työkalu 4T-järjestelmä tuottaa tietovarastonsakautta runsaasti toiminnan tuloksellisuuteen liittyvää tietoa, jota käytetäänjoka vuosi toistuvassa toimintasuunnitelmaprosessissa sekä asetettujen tavoit-teiden saavuttamisen arvioinnin että toiminnan kehittämisen välineenä. Myöspalautejärjestelmien tuottama tieto sekä valtakunnallisesti kerättävät tilasto-tiedot tukevat tavoitteiden toteutumisen arviointia. Tiedon hyödyntäminen ontältä osin systemaattista ja laajaa. Kehittämistarpeita on edelleen tietojen luo-tettavuuden varmistamisessa.

Opetussuunnitelmaprosessissa syntyvä arviointitieto suunnitelmien toteu-tumisesta ja muutostarpeista dokumentoidaan ja tietoa hyödynnetään opetus-suunnitelmien kehittämisessä sekä opintojaksojen toteutussuunnitelmien laa-dinnassa. Arviot kehittämis- ja muutostarpeista perustuvat mm. oppimistulok-siin, opiskelijapalautteeseen ja opettajan omiin havaintoihin.

Opintoprosessin yhteydessä kerätään runsaasti palautetietoa, jota hyödyn-netään prosessin kehittämisessä. Päämuotoina palautetiedon keräämisessä ovatpalautepäivä, opiskelijabarometri ja opintojaksopalautteet. Menettelyt ja nii-den tuottaman tiedon hyödyntäminen eivät kuitenkaan vielä ole kaikilta osinyhtenäiset tulosalueilla ja koulutusohjelmissa.

Henkilöstö sekä myös pääosa opiskelijoista antoivat haastatteluissa posi-tiivista palautetta koulutusohjelmakohtaisista palautepäivistä. Palautepäivässäovat läsnä koulutusohjelman opiskelijaedustajat, opinto-ohjaaja, opettaja-tuutori ja koulutuspäällikkö sekä opettajat tarvittaessa erikseen kutsuttuna.Palautepäivän tuloksia hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tästä tuotiinhaastatteluissa esille konkreettisia esimerkkejä. Auditointiryhmän mielestä

�

palautepäivän tulokset voitaisiin jatkossa kytkeä tiiviimmin koulutusohjelmanitsearvioinnin tuloksiin. Näin toteutuisi vertailu myös itsearvioinnin ja opis-kelijoiden kehittämisideoiden välillä. Haastatteluissa kävi ilmi, että palaute-päivien toteuttamisessa, dokumentoinnissa ja hyödyntämisessä on vielä kehit-tämistarpeita. Opiskelijat olivat palautepäivän suhteen henkilöstöä varautu-neempia. Palautepäivät itsessään saivat kiitosta, mutta päivistä tiedottaminenaiheutti kritiikkiä osassa tulosalueita. Joillakin tulosalueilla palautepäivä on jär-jestetty vain kerran, ja muutokset toimintaan ovat olleet pieniä.

Opintojakson toteutusta koskeva palaute kerätään prosessikuvauksen mu-kaan toteutussuunnitelmaa esiteltäessä opintojakson alussa sekä toteutuksenlopussa. Saatu palaute viedään käsiteltäväksi palautepäivään. Opintojaksojenpalautetta käsitellään myös opettajien kehityskeskusteluissa. Palautteen vaikut-tavuudesta saatiin useita näyttöjä, mutta haastattelujen perusteella ilmeni, etteijokaiselta opintojaksolta kerätä palautetta. Niiden opintojaksojen valintaan,joilta palautetta kerätään, ei haastattelujen eikä prosessikuvausten perusteellalöydy systemaattista menettelytapaa.

Opiskelijoille tehdään noin vuoden päästä valmistumisesta sijoittumis-seuranta koko ammattikorkeakoulun tasolla ja yhteistyössä muiden turkulais-ten korkeakoulujen kanssa. Palautteen käsittelystä ja hyödyntämisestä ope-tuksen laadunvarmistuksen välineenä ei haastatteluissa esitetty systemaattistanäyttöä.

Opiskelijat voivat antaa palautetta myös suoraan esimerkiksi sähköpostil-la opintojakson opettajalle, opettajatuutorille, koulutuspäällikölle tai opiskelija-kunta TUO:n ns. räyhämailin kautta. Sähköisesti annetusta palautteesta jää jopalautteenannon luonteesta johtuen selkeä dokumentointi. Opiskelija-barometrin päätulokset ja kehittämiskohteet julkaistaan vuosittain Baron-Sanomat-lehtisessä. Opiskelijahaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että lehtinenon opiskelijoille varsin tuntematon.

Auditointiaineistossa on myös muita esimerkkejä laadunvarmistusjärjes-telmän tuottamasta tiedosta. Esimerkkeinä voidaan mainita Salon yksikönitsearviointi ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavien koulutus-ohjelmien (YAMK) lukukausipalaute. Salon itsearvioinnissa yhdistettiin mo-nesta lähteestä saatuja tietoja toimivalla tavalla. Henkilöstö ja opiskelijat osal-listuivat arviointiin. Arvioinnista saatu tieto on myös dokumentoitu. YAMK-lukukausipalautteessa on kerätty suuri määrä dokumentoitua tietoa. Kerättytieto on esitelty YAMK-verkostolle, mutta sen hyödyntämisestä ei ollut selväänäyttöä.

Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa palautetta kerätään paljon ja kerättypalaute dokumentoidaan pääosin, mutta palautteen systemaattinen hyödyntä-minen on selkeä kehittämiskohde.

��

Yhteenveto:

■ Ammattikorkeakoulussa on käytössä useita koulutuksen laadunvarmistuk-sen menettelyjä, ja ne kattavat varsin hyvin tutkintotavoitteisen koulu-tuksen.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä ja järjes-telmän vaikuttavuudesta on näyttöä tutkintotavoitteisen koulutuksen ke-hittämisessä.

■ Innovaatiopedagogiikka on uusi pedagoginen linjaus, jota sovelletaan vie-lä vaihtelevasti ja eri nimikkeillä eri tulosalueilla.

■ Opetussuunnitelmien toteutussuunnitelmat on tehty eri yksiköissä toi-sistaan poikkeavilla tavoilla ja dokumentoitu eri paikkoihin. SoleOps tul-lee yhtenäistämään käytänteitä.

■ Käytännön menettelyt oppimistulosten arvioinnissa vaihtelevat jonkinverran koulutusaloittain ja jopa koulutusohjelmittain.

■ Kansainvälisen opetuksen laadunvarmistus näyttäytyy vielä hajanaisena, jasen systematisointiin ammattikorkeakoulun olisikin hyvä panostaa.

■ Palautepäivää voidaan pitää hyvänä käytänteenä, vaikka toteuttamisen yh-tenäisyydessä ja syntyvän tiedon hyödyntämisessä on vielä kehitettävää.

■ Hyvinä käytänteinä voidaan pitää myös koulutusohjelmien itsearviointiaja ristiinarviointia sekä kerättyjen opintojaksopalautteiden käsittelyä opet-tajien kehityskeskusteluissa. Menetelmällisesti hyviä käytänteitä opetuk-sen laadun kehittämisessä ovat myös projektipajat.

����� Tutkimus ja kehitystyö

Turun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus kattaa osantoiminnasta ja keskittyy yksittäisten hankkeiden laadunvarmistukseen. Sen tuottamaaperustietoa käytetään toiminnan kehittämisen välineenä, mutta järjestelmä ei vielä tuo-ta kattavasti tietoa esimerkiksi toiminnan vaikuttavuuden ja sisällöllisen arvioinninkehittämiseen. Laadunvarmistus tähtää ensisijaisesti t&k-toiminnan volyymin kasvat-tamiseen ja hallinnollisten prosessien sujuvuuteen. Riittämättömän laadun tunnista-minen vaikuttaa ulkoa ohjatulta. T&k-toiminnan laadunvarmistus on alkavassavaiheessa.

Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit

Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan laadunvarmistus on osalaadunvarmistuksen kokonaisuutta ja noudattaa laatupolitiikassa mainittujayleisiä periaatteita ja menettelyjä. Laadunvarmistus on hajautettu, ja vastuitaon kuvattu hieman eri tavalla toimintasäännössä ja laatupolitiikassa. T&k-keskuksen rooli ja vastuu toiminnan strategisessa suunnittelussa, ohjelma-

��

johtamisessa ja laadunvarmistuksessa näyttää aineiston perusteella vähäiseltä jajossain määrin myös epäselvältä.

Auditoinnin perusaineisto on koostettu niin, että t&k-toiminnan laadun-varmistuksesta ei ole kirjoitettu erillistä yleiskuvausta eikä sen toimintatapojaole koottu yhteen. Messi-intranetin laatusivustolta löytyy luonnehdinta t&k-toiminnan laadunvarmistuksesta, mutta sekin on sisällöltään varsin niukka.Auditoinnin perusaineisto koostuu yksittäisistä dokumenteista, joiden yhteystoisiinsa ja laadunvarmistukseen jää osittain epäselväksi. Valtaosa näytteistä liit-tyy laatusyklin suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi suuri osa näytteistä on peräisinkahdelta tulosalueelta, joten niiden perusteella on vaikea saada kokonaiskuvaasiitä, missä määrin menettelytavat ovat yhteiset kaikilla tulosalueilla ja t&k-ohjelmissa. Haastattelujen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vastuunjakoja menettelyt ovat periaatteessa samanlaiset kaikkialla, mutta laadunvarmistuk-sen kattavuus ja systemaattisuus vaihtelee tulosalueittain ja ohjelmittain.

Strategian toimeenpanossa keskeiset työkalut ovat ammattikorkeakoulun,tulosalueiden ja koulutusohjelmien toimintasuunnitelmat. Auditointiaineistos-sa on näytteet kolmesta toimintasuunnitelmasta, joista yksi kehittämisen tu-losalueen dokumentti kuvaa t&k-toiminnan laadunvarmistusta ja suunnitte-lua koko korkeakoulun tasolla, toinen opetuksen tulosalueen tasolla ja kolmaskoulutusohjelman tasolla. Näytteet osoittavat, että tulosalueiden dokumentitsisältävät samoja teemoja, mutta ovat laajuudeltaan ja kattavuudeltaan erilaisia.T&k-keskuksen koko ammattikorkeakoulun tasoa kuvaava toimintasuunnitel-ma on niistä suppein eikä sen perusteella pysty saamaan kuvaa koko t&k-toi-minnan strategisesta suunnittelusta, suorituskyvystä ja sen arvioinnista.

Opetuksen tulosalueiden toimintasuunnitelmat sisältävät t&k-toiminnansuorituskyvyn seurantamittarit, joina käytetään t&k-toiminnan tuloja ja me-noja ja niiden osuutta toimintamenoista sekä julkaisujen määrää. Mittarit an-tavat jonkinlaisen kuvan toiminnan suorituskyvystä, erityisesti resurssien javolyymin kasvattamisen näkökulmasta. Suunnitelmissa käytetään muitakint&k-toimintaa sivuavia indikaattoreita, esimerkiksi yrittäjiksi sijoittuneidenmäärää ja verkostoitumista, t&k-toiminnan asiakastyytyväisyyttä ja t&k-pro-jekteissa suoritettujen opintopisteiden määrää. Auditointiaineistosta ei käy riit-tävästi selville, miten systemaattisesti t&k-toiminnan asiakastyytyväisyyttä mi-tataan ja kuinka kattavaa tiedonkeruu on.

T&k-toiminnan laadunvarmistuksen työkaluja ovat vuonna 2009 käyt-töön otettu projektiraportti sekä projektisalkku. Auditointiaineistoon liitetys-tä projektisalkusta käyvät ilmi projektien nimet, kehitysohjelma, johon hankekuuluu, projektin tila, projektipäällikön nimi, lopetusvuosi ja vaikuttavuusluo-kan arvio. Näyteaineistoon ei kuitenkaan ole liitetty vaikuttavuusluokan ar-vioinnin kriteeristöä. Projektipäällikkö kirjaa 4T-järjestelmän projektisalkkuun

��

myös kirjalliset arviot käynnissä olevista projekteista. Perusaineistoon liitettynäyte on peräisin keväältä 2009, ja siinä arviot ovat luonteeltaan enemmän-kin projektikuvauksia kuin arvioita. Myös tulosalueen johtaja kirjaa salkkuunoman lyhyen kirjallisen ja numeerisen arvionsa projektista. Auditointiaineis-tosta ei käy selville, mitkä ovat numeerisen arvion kriteerit. Haastatteluissakävi kuitenkin ilmi, että t&k-toimintaan osallistuvat henkilöt tietävät, mitävaikuttavuusluokan ja hankkeiden numeeriset arviot tarkoittavat. Kaiken kaik-kiaan projektisalkku on vielä uusi menettely, eikä auditointiaineisto anna ku-vaa sen käytön laajuudesta ja vaikutuksista, mutta kokonaisuutenaan se onhyvä lisä 4T-järjestelmään ja mahdollistaa jatkossa laadunvarmistuksen kehit-tämisen nykyistä enemmän sisällölliseen suuntaan.

Projektipäällikkö tekee vähintään kerran vuodessa sekä projektin päätty-essä arvioinnin projektiraporttiin Projektori-tietokantaan, jonne kootaan myösprojekteja koskevat dokumentit. Auditointiaineistoon liitetty näyte on katta-va, mutta Projektoria pistokoemaisesti selailtaessa käy ilmi, että kaikkien pro-jektien dokumentointi ei ole samalla tasolla. Projekteihin liitetyt muistiot javäliraportit ovat usein luonteeltaan enemmänkin esitteleviä ja kuvaavia kuinarvioivia ja kehittäviä, ja esimerkiksi loppuraportteja ei löydy kaikista päätty-neistä projekteista. Näyteaineistoon liitetty loppuraportti kirjaston kehittämis-hankkeesta sisältää projektin toimivuutta ja tuloksia arvioivan osuuden, jatämäntyyppiset loppuraportit voisivatkin toimia malleina myös tutkimus-projekteille. Erityisesti projekteja hallinnoivien henkilöiden työkaluna Projek-tori vaikuttaa kuitenkin hyvin toimivalta. Projektorin tietoja voivat selaillakaikki henkilökuntaan kuuluvat, joten se toimii myös tiedonjakamisen tehtä-vässä ammattikorkeakoulun sisällä.

Yksi t&k-ohjelmien laadunvarmistuksen menettelyistä on ohjausryhmä-toiminta, josta näyteaineistossa on näyttönä yksi puolen sivun pituinen pöytä-kirja. Se on laadunvarmistuksen kannalta varsin niukka näyttö sisällöllisesti, sil-lä siihen on kirjattu vain muutama yleishavainto ohjelman kehittämistarpeis-ta. Ohjausryhmätoiminnan roolista kertoo jotakin myös se, että ainakin tä-män kyseisen ohjelman ohjausryhmä kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa.Haastatteluissa kävi ilmi, että t&k-toiminnan laadunvarmistukseen liittyy vah-vasti myös erilaisten tiimien ja kehittämisryhmien toiminta. Niillä on omaroolinsa toiminnan suunnittelussa ja tiedon jakamisessa, mutta niiden roolimuissa laatusyklin vaiheissa näyttää vähäiseltä.

Auditointiaineisto ja haastattelut osoittavat, että ammattikorkeakoulullaon käytössään sekä pidempään käytössä olleita että uusia menettelyjä ja työ-kaluja, jotka mahdollistavat t&k-toiminnan laadunvarmistuksen. Menettelyjensystematisoinnissa, selkeyttämisessä, yhdenmukaistamisessa ja dokumentoinnis-sa on vielä aihetta kehittämiseen.

��

Laadunvarmistuksen kattavuus

T&k-toiminnan laadunvarmistus kattaa parhaiten laatusyklin suunnittelu- jatoteutusvaiheen hallinnollisesta näkökulmasta. Muissa vaiheissa laadunvarmis-tuksen rooli ja menettelyt ovat vähäisempiä ja epäsystemaattisempia ja niidenkattavuus vaihtelee hankkeittain. T&k-ohjelmat ja koulutuksen kehittämis-ohjelmat ovat osa korkeakoulun strategista suunnittelua, mutta niiden asemalaadunvarmistusjärjestelmässä ja yhteys toisiinsa on vielä jossain määrin epä-selvä. Nyt ohjelmat näyttäytyvät ulkopuolisen arvioijan silmin melko erillisi-nä ja itsenäisinä – ikään kuin sateenvarjoina, jotka koostavat tulosalueiden yk-sittäiset projektit alleen. Auditoinnin näytteiden ja haastattelujen perusteellavaikuttaa siltä, että laadunvarmistus kohdistuu yksittäisiin projekteihin eikäkata kokonaisten ohjelmien laadunvarmistusta.

Alueellisen vaikuttavuuden lisäksi ammattikorkeakoulun strategiassa nos-tetaan esiin t&k-toiminnan kansainvälistyminen. Auditointiaineiston ja haas-tattelujen perusteella toiminnan kansainvälistymisen arvioinnin kriteereitä eijuuri ole eikä siihen kiinnitetä systemaattisesti huomiota t&k-toiminnan laa-dunvarmistuksessa.

Kaiken kaikkiaan t&k-toiminnan laadunvarmistus keskittyy hanke-toiminnan hallinnoinnin laadunvarmistukseen ja ohjeistukseen. Keskiössä ovathallinnolliset prosessikuvaukset, joita on laadittu sisäisen ja ulkoisen rahoituk-sen hakemiseen, projektin toteutukseen, tulosten hyödyntämiseen ja arvioin-tiin, palvelujen tuotteistamiseen, tulosten julkaisemiseen ammattikorkeakoulunsarjoissa, julkaisutoiminnan tilastointiin ja raportointiin ja tiedotukseen jajulkaisujen markkinointiin. Prosessikuvaukset antavat tietoa siitä, millaistenvaiheiden kautta em. toiminnot etenevät ja ketkä ovat toimijoita missäkinvaiheessa. Kuvaukset ja toimintoihin liittyvät erilliset ohjeistukset ovat selkei-tä, ja haastattelujen perusteella henkilökunta pitää niitä oman työnsä kannaltahyödyllisinä. Prosessikuvausten joukosta ei kuitenkaan löydy esimerkiksitutkimussopimuksiin, immateriaalioikeuksiin, riskien hallintaan, kansainvälis-ten kumppanuuksien hallintaan, tutkimuslupamenettelyihin, hankkeiden sisäl-lölliseen arviointiin eikä tutkimuseettisiin menettelyihin liittyviä prosessi-kuvauksia, joten prosessit eivät kata vielä kokonaisuudessaan koko t&k-toi-minnan laadunvarmistusta.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen

T&k-toiminnan laadunvarmistus tuottaa systemaattisesti ja dokumentoidustitietoa toiminnan volyymin ja rahoituksen kehityksestä. Lisäksi toiminta-suunnitelmien yhteyteen kirjataan tietoa yrittäjiksi sijoittuneiden määrästä,verkostoitumisesta ja t&k-projekteissa suoritettujen opintopisteiden määrästä.Haastatteluissa kävi ilmi, että nämä tiedot ohjaavat toimintaa, mutta eivät ole

��

yksin riittäviä t&k-toiminnan laadunvarmistuksen kannalta. Järjestelmä ei esi-merkiksi vielä tuota kattavasti ja systemaattisesti tietoa t&k-toiminnan alueel-lisesta vaikuttavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Laadulliset kriteerit ovatvielä hajanaisia ja osin täsmentymättömiä.

Vaikka yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien roolia laadunvarmistuk-sessa ei ole erityisesti dokumentaatiossa korostettu, he osallistuvat kuitenkinprojektien sisällölliseen arviointiin osallistuessaan niihin. Tätä tietoa dokumen-toidaan kuitenkin vaihtelevasti eri projekteissa ja tulosalueilla. Toisaalta pro-jektiin osallistumattomilta sidosryhmiltä palautetta ei kerätä systemaattisesti, jasatunnaisemmin kerätyn palautteen merkityksestä ja vaikutuksista ei näytäolevan selvää ja johdonmukaista näyttöä t&k-toiminnan kehittämisessä. Yh-teistyökumppaneille tehtävä kysely jää haastateltavien mielestä usein kump-paneilta täyttämättä ajoitusongelmien vuoksi. Kysely voisi tuottaa parempaatulosta, jos se kohdennettaisiin selkeämmin juuri päättyneisiin projekteihin.Vaikuttavuuden arviointiin taas tarvittaisiin pidempiaikaista seurantaa jauusintakyselyjä.

Auditointiaineiston ja -haastattelujen perusteella t&k-toiminnan riittämä-tön laatu tunnistetaan lähinnä kielteisten rahoituspäätösten saamisen ja am-mattikorkeakoulun asettamien tunnuslukujen alittamisen kautta, jotka kaikkiovat määrällisiä ja perustuvat ensisijaisesti toiminnan ja rahoituksen volyymiin.Haastatteluissa kävi ilmi, että t&k-toiminnassa ei ole havaittu laatupoikkea-mia, mikä toiminnan volyymin (yli 150 käynnissä olevaa projektia) näkökul-masta vaikuttaa epäuskottavalta tai sitten voi olla kyse siitä, että laadunvarmis-tusjärjestelmä ei tuota sellaista tietoa, jonka avulla laatupoikkeamat voitaisiintunnistaa. Projektoriin on kirjattu myös hankkeita, jotka eivät ole saaneetrahoitusta ja jääneet siksi käynnistymättä. Sinne ei kuitenkaan ole kirjattuloppuarviota tai nostettu esiin kehittämiskohteita tulevaa hanketoimintaa var-ten. Haastatteluissa kävi ilmi, että projektien mahdollisiin hallinnollisiin laatu-poikkeamiin puututaan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti heti jaongelmat pyritään korjaamaan saman tien. Muiden, sisällöllisten laatupoikkea-mien tunnistaminen ja korjaaminen ei haastatteluissa noussut esille.

Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulun ja t&k-ohjelmien tasolla ei olekäytössä systemaattista palautejärjestelmää, jonka avulla toiminnan laatua voi-taisiin kokonaisuutena arvioida. Yksittäiset hankkeet käyvät läpi moniportai-sen käynnistys- ja rahoituksenhakuprosessin ammattikorkeakoulun sisällä pro-jektien käynnistysvaiheessa, mutta projektin päättymisvaiheessa arviointi jääusein vähäiseksi. Auditointiaineistossa ei myöskään ole selkeää näyttöä siitä,miten projektien päättymisen jälkeinen arviointi olisi vaikuttanut t&k-toimin-nan suuntaamiseen.

��

Auditointiaineistosta on vaikea saada kuvaa siitä, miten laadunvarmistus-järjestelmä tukee luovaa toimintaa, uusien ideoiden syntymistä ja toteuttamis-ta. Toisaalta aineisto ei myöskään osoita, että järjestelmä estäisi sitä. T&k-toi-minnan volyymin ja ulkoisen rahoituksen kasvattamisen tavoite näyttää oh-jaavan voimakkaasti hanketoimintaa, ja haastatteluissa kävi ilmi, että suuri osahankeideoista tulee ammattikorkeakoulun ulkopuolelta. Tulosalueiden aktii-visuus ja valmiudet hanketoimintaan vaihtelevat, ja haastattelujen mukaanhankkeiden karsintaan ei toistaiseksi ainakaan tietyillä tulosalueilla ole olluttarvetta. Sinänsä esimerkiksi sisäisen kehittämistyön organisointi hankkeista-malla näyttää hyvin toimivalta käytänteeltä, jonka avulla voidaan valita yhtei-set, keskeiset kehittämiskohteet ja saadaan tulokset paremmin levitettyä kokoammattikorkeakoulun käyttöön.

Yhteenveto:

■ Ammattikorkeakoululla on käytössään sekä pidempään käytössä olleitaettä uusia menettelyjä ja työkaluja, jotka mahdollistavat t&k-toiminnanlaadunvarmistuksen. Menettelyjen systematisoinnissa ja dokumentoinnissaon kehittämisen varaa.

■ T&k-keskuksen roolista ja vastuusta toiminnan strategisessa suunnittelus-sa, ohjelmajohtamisessa ja laadunvarmistuksessa ei synny selkeää kuvaa.

■ T&k-ohjelmat eivät vielä näy laadunvarmistuksessa omina, strategisinakokonaisuuksinaan, vaan toiminnanohjaus näyttäytyy yksittäisten projek-tien seurantana.

■ 4T-järjestelmän uusi työväline, projektisalkku on hyvä käytänne, jokamahdollistaa jatkossa laadunvarmistuksen kehittämisen nykyistä enemmänsisällölliseen suuntaan.

■ Projektori-tietokanta tarjoaa mahdollisuuden dokumentoida projektinvaiheita, ja se toimii hyvin myös tiedonvälityksen kanavana. Dokumen-toinnin systemaattisuus ja laatu vaihtelee kuitenkin projekteittain.

■ T&k-toiminnan laadunvarmistus kattaa parhaiten laatusyklin suunnitte-lu- ja toteutusvaiheen hallinnollisesta näkökulmasta. Muissa vaiheissa laa-dunvarmistuksen rooli ja menettelyt ovat vähäisempiä ja epäsystemaatti-sempia.

■ Laadunvarmistus keskittyy ensisijaisesti hanketoiminnan hallinnointiin jaohjeistukseen. Prosessikuvaukset ja ohjeistukset ovat selkeitä ja hyödylli-siä, mutta ne eivät vielä kata koko t&k-toimintaa.

■ Järjestelmä tuottaa tietoa toiminnan volyymin kehittymisestä, muttamuunlaisen tiedon keruu ja hyödyntäminen on epäsystemaattisempaa.Auditointiaineistossa ei myöskään ole selkeää näyttöä siitä, miten projek-tien päättymisen jälkeinen arviointi olisi vaikuttanut t&k-toiminnan suun-taamiseen.

��

����� Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuusja aluekehitystyö

Turun ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden jaaluekehitystyön laadunvarmistus kattaa useita toimintoja. Palautetietoa vaikuttavuu-desta ja toiminnan laadusta kerätään erityisesti neuvottelukuntien ja sidosryhmäkyse-lyiden avulla. Tietoa hyödynnetään toiminnan laadunhallinnassa ja kehittämisessä.Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuk-sen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa.

Ammattikorkeakoulu on kuvannut alue- ja sidosryhmäyhteistyönsä toiminta-na, jolla luodaan luotettavaa ammattikorkeakoulu-brändiä sekä vaikutetaanyhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Auditointiaineiston ja haastatteluidenmukaan yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja alueyhteistyö toteu-tuvat neuvottelukuntatoiminnan, työelämäyhteistyön, yrityspalvelukeskustoi-minnan, opiskelija- ja alumniyhteistyön sekä täydennyskoulutuskeskuksentuottamien palveluiden kautta.

Alueellinen toiminta ja alueellinen vaikuttavuus

Yksi ammattikorkeakoulun arvoista on alueellinen vaikuttavuus. Ammatti-korkeakoulu vastaa maakunnan työelämän tarpeisiin ja on maakunnan moni-alainen kehittäjä, joka profiloi toimintaansa vastaamaan alueen tarpeita.Alueellisen toiminnan vaikuttavuuden tuloksista ammattikorkeakoulu rapor-toi vuosittain ilmestyvässä yhteiskuntavastuuraportissaan. Alueellista vaikut-tavuutta todentavat mittarit ja tunnusluvut ovat pääasiassa määrällisiä toimin-nan laadullisen vaikuttavuuden tarkastelun jäädessä hieman vähemmällehuomiolle.

Ammattikorkeakoulu on mukana alueellisessa yrityspalvelukeskuksessa,joka koordinoi erityyppisiä yhteistyöhankkeita, opiskelijayhteistyötä, tutki-mus- ja kehittämistoimintaa, neuvottelukuntatoimintaa sekä työelämäyhteis-työtä, joka konkretisoituu mm. opettajien jalkautuessa työpaikoille ja työelä-män edustajien osallistuessa opetussuunnitelmatyöhön. Ammattikorkeakoulul-la on myös kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, joihin liittyy kummiyritys-toimintaa, asiantuntijavaihtoa sekä aluetta palvelevan tiedon julkaisutoimin-taa. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella näiden positiivisten toi-mintojen laadunvarmistuksessa on kuitenkin vielä kehittämistarpeita.

Ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä muiden turkulaisten korkea-koulujen kanssa. Toiminnan tavoitteena on edistää aluevaikutusta ja tuottaaalueen yrityksille ja yhteisöille osaavia työntekijöitä. Ammattikorkeakoulustavalmistuneista 80 % työllistyy Varsinais-Suomen alueelle. Alueyhteistyötätehdään myös t&k-hankkeissa, joissa ammattikorkeakoulu on usein toteutta-

��

jana. Alueyhteistyön vaikuttavuutta arvioidaan kyselyjen avulla. Ammatti-korkeakoulun kansainvälisen yksikön toiminta tukee alueen kansainvälistymis-kehitystä.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintamuodot

Ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rungon muodos-tavat neuvottelukunnat, joita on kaikilla tulosalueilla. Neuvottelukuntajärjes-telmä on rakennettu työelämäpalautteen saamiseksi sekä koulutuksen ettämuun toiminnan kehittämiseen. Neuvottelukunnat on koottu alueen ja alanasiantuntijoista kunkin tulosalueen, koulutusohjelman tai yksikön tarpeidenmukaisesti. Neuvottelukuntia on 26 ja niissä on yhteensä lähes kolmesataa jä-sentä. Suurin osa neuvottelukunnista on koulutusohjelmakohtaisia.

Neuvottelukunnat toimivat sekä tiedonvälittäjinä että asiantuntijaeliminäammattikorkeakoulun toimintojen kehittämisessä. Yhtenä tärkeänä kehittämis-kohteena on osaamistarpeiden määrittely opetussuunnitelmien kehittämisenpohjaksi. Neuvottelukuntien toiminnan aktiivisuus ja vuorovaikutteisuus onhaastattelujen perusteella lisääntynyt, mutta varsinaiseen kehittämistyöhön jalaadunvarmistukseen osallistumisen syvyydessä on huomattavia eroja neuvot-telukuntien välillä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella neuvotte-lukuntien toimintatavat, jäsenten lukumäärä, kokoontumistiheys ja aktiivisuusvaihtelevat suuresti. Neuvottelukuntien kokousmuistioita ja palautteita käy-dään läpi koulutusohjelmakokouksissa. Muistioista kootaan tiivistelmät myösammattikorkeakoulun hallituksen esityslistan ilmoitusasioihin. Auditointiai-neiston ja haastattelujen perusteella neuvottelukunnilla on ollut vaikutusta toi-mintojen kehittämisessä.

Neuvottelukuntatoiminnan vaikuttavuutta ja tyytyväisyyttä ammatti-korkeakoulu kartoittaa työelämäpalautekyselyin. Neuvottelukuntien koko-naistyytyväisyys ammattikorkeakoulun toimintaan ja palveluihin on vaihdel-lut vuosien 2004–2008 aikana 3.47–3.69 välillä (arviointiasteikko 1–5). Vii-meisimmässä, vuoden 2008 kyselyssä neuvottelukuntien toiminta sai yleis-arvosanaksi 3.64. Osa neuvottelukunnista on tehnyt myös selvityksiä tai ra-portteja koulutusohjelmien kehittämisestä tai laadullisista asioista. Raporteissaon myös nostettu esille neuvottelukuntien jäsenten toiveita neuvottelu-kunnille asetettujen tavoitteiden ja tehtävien selkeämmästä määrittelystä, jollavoitaisiin samalla edistää myös jäsenten sitoutumista ja neuvottelukuntienvaikutusmahdollisuuksia. Auditointivierailuun sisältyneessä sidosryhmähaastat-telussa neuvottelukuntatoiminnassa mukana olevat sidosryhmäedustajat antoi-vat etupäässä positiivista palautetta neuvottelukuntatyöstä.

Ammattikorkeakoulu julkaisee säännöllisesti yhteiskuntavastuuraporttia,joka sisältää runsaasti tietoa ammattikorkeakoulusta ja sen yhteiskuntavastuun

��

tavoitteista ja tuloksista. Vuotta 2008 koskeva raportti on järjestyksessään kuu-des. Raportin pääpaino on talous-, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun tulostenesittelyssä sekä numeerisin mittarein että niitä selventävin ja täydentävin ra-porttitekstein. Sosiaalista vastuuta tarkastellaan varsin perusteellisesti sekä opis-kelijoiden ja henkilöstön että työelämän osalta. Työelämäyhteistyötä kuvaavaluku sisältää tietoa mm. sidosryhmäyhteistyöstä, työelämäyhteistyön maan-tieteellisestä kattavuudesta, seutukuntayhteistyöstä, täydennyskoulutuksesta,neuvottelukuntien toiminnasta ja medianäkyvyydestä. Yhteiskuntavastuu-raportoinnin tavoitteet perustuvat Turun kaupungin kestävän kehityksen oh-jelmaan, ja osa tuloksista raportoidaan vuosittain Turun kaupungin kestävänkehityksen raportissa. Yhteiskuntavastuuraportointi on kokonaisuudessaanerittäin hyvä käytäntö.

Täydennyskoulutus ja alumnitoiminta yhteiskunnallisenvuorovaikutuksen keinoina

Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksen tavoitteena on reagoida no-peasti yritysmaailman ja työelämän koulutus- ja kehittämishaasteisiin. Täyden-nyskoulutuksen kuvataan kattavan ammattikorkeakoulun kaikkien tulos-alueiden toimintaa. Täydennyskoulutustarjonta vaihtelee kuitenkin koulutus-aloittain. Täydennyskoulutuksen näkyvyys ja osallisuus laadunvarmistuksessaon vähäinen. Säännöllistä ja systemaattista toimintatapaa, jolla toiminnan tu-loksista ja vaikuttavuudesta kerättäisiin tietoa, ei auditointihaastateluissa pys-tytty osoittamaan.

Messi-sivuston laatuosiossa ei ole kuvattu täydennyskoulutuksen laadun-varmistuksen menettelyjä, sillä ne vaihtelevat tulosalueittain jonkin verran.Auditointiaineiston avulla on varsin vaikea saada kokonaiskuvaa täydennys-koulutuksen laadunvarmistuksesta. Käsitys vahvistui auditointivierailun aika-na. Haastatteluissa paljastui, että täydennyskoulutuksen näkyvyys ja osallisuuslaadunvarmistuksessa on vielä melko vähäinen ja hajanainen. Täsmäkoulutuk-sissa asiakastyytyväisyyttä mitataan kuitenkin hyvin systemaattisesti. Lyhyissäkoulutuksissa palautetta kerätään heti tilaisuuden jälkeen, pitkissä koulutuk-sissa palaute kerätään kaksi kertaa. Koulutuksen vaikuttavuutta selvitetäänmyös asiakkaiden työpaikoilla. Haastattelussa esitettiin laadunvarmistuksen nä-kökulmasta esimerkein palautteenannon menettelyjä ja palautteiden vaikutustatoimintaan.

Ammattikorkeakoulun alumnitoimintaa koordinoidaan alumniyhdistyk-sen kautta. Yhdistyksen jäseniä voivat olla kaikki valmistuneet sekä ammatti-korkeakoulussa työskentelevät tai työskennelleet henkilöt. Turun ammatti-korkeakoulun alumnit ry:n keskeisenä tavoitteena on vuorovaikutuksen jayhteistyön lisääminen alumnien, ammattikorkeakoulun ja työelämän välillä.

�

Tämän tavoitteen todentaminen ei välittynyt auditointiaineistosta tai haastat-teluissa.

Valmistuneille opiskelijoille lähetetään vuoden kuluttua valmistumisestakysely, jonka avulla kartoitetaan annetun opetuksen vastaavuutta työelämäntarpeisiin. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein. Kyselyn tulosten hyö-dyntäminen toimintojen kehittämisessä jäi kuitenkin haastatteluissa hiemanepäselväksi.

Opiskelijakunta tekee koulutusalayhdistysten kautta yhteistyötä alueentyöelämän edustajien kanssa.

Yhteenveto:

■ Neuvottelukuntajärjestelmä muodostaa ammattikorkeakoulun yhteiskun-nallisen vuorovaikutuksen rungon. Neuvottelukuntatoiminta on moni-puolista ja sen toimivuudesta saatiin näyttöä sekä auditointiaineiston ettähaastatteluiden kautta.

■ Yhteiskuntavastuuraportti on innovatiivinen ja hyvä käytäntö yhteiskun-nallisen vuorovaikutuksen edistämisessä, toiminnan tuloksellisuuden ar-vioinnissa ja tuloksista tiedottamisessa.

■ Täydennyskoulutuksen laadunvarmistus ja siinä käytettävät menettely-tavat kaipaavat täsmällisempää ja yhtenäisempää kuvausta.

����� Tuki ja palvelutoiminnot

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa osan tuki- ja palvelu-toiminnoista. Laadunvarmistus on osittain dokumentoimatta ja asiakaspalautteen ke-rääminen ja hyödyntäminen on vielä suuressa osassa toimintoja satunnaista. Tuki-palveluihin ollaan kuitenkin pääosin tyytyväisiä. Laadunvarmistuksen menettely-tapojen avulla voidaan tyydyttävästi tunnistaa riittämätön laatu. Tuki- ja palvelu-toimintojen laadunvarmistus on alkavassa vaiheessa.

Laadunvarmistuksen laajuus ja kattavuus

Turun ammattikorkeakoulun tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistukseenkuuluu kolme kokonaisuutta:■ Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, taloushallinto, viestintä, laa-

tu ja arviointi sekä kiinteistö ja muut tukipalvelut.■ Korkeakoulupalveluihin kuuluvat opintoasiat, kansainvälinen toimin-

ta, keskitetyt koulutuspalvelut, kirjasto ja kielikoulutuskeskus.■ Innovaatiopalveluihin kuuluvat t&k-keskus, täydennyskoulutuskeskus,

aluekehitys, yrittäjyys, henkilöstöhallinto ja IT-toiminta.

��

Hallintopalvelut ovat rehtorin vastuulla ja korkeakoulu- sekä innovaatio-palvelut vararehtorien vastuulla.

Prosessikartalla ja tukipalvelujen yleisessä esittelyssä Messi-intranetissätuki- ja palvelutoiminnot on jaoteltu ja kuvattu hieman toisistaan poikkea-valla tavalla. Tämä vaikeuttaa sekä tukipalvelujen kokonaisuuden että sen yk-sittäisten toimintojen hahmottamista. Tukipalvelujen yhteinen johdantoaineis-to helpottaisi palveluihin tutustumista. Tuki- ja palvelutoimintojen laadun-varmistus kattaa esitettyjen dokumenttien ja haastattelujen perusteella vainosan toiminnoista.

Huomiota kiinnittää se, että hallinto- ja innovaatiopalvelut (henkilöstö-koulutusta lukuun ottamatta) eivät pääosiltaan käytä menettelynään asiakas-palautteita. Näiden toimintojen asiakkaat ovat korkeakoulun omaa henkilös-töä, jolta olisi tarkoituksenmukaista kerätä palautetta toiminnoista. Huomiotakiinnittää myös se, että kielikoulutuskeskuksen toiminnasta ei kerätä palautet-ta opiskelijabarometrin yhteydessä. Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmis-tusmenettelyjen yhteydessä ei myöskään ole täsmennetty toiminnan arvioin-nin mittareita. Haastatteluissa toivottiin lisäksi henkilökunnalle esimerkiksiopiskelijabarometrin tyyppistä palautejärjestelmää tai muuta vapaamuotoisem-paa palautekanavaa.

Auditointihaastatteluissa perehdyttiin suurimpaan osaan ammattikorkea-koulun tuki- ja palvelutoiminnoista. Haastattelujen perusteella voidaan tode-ta, että palautteen keruuseen ei ole yhteistä mallia tai yhteisiä käytänteitä.Puutteita on tässä suhteessa sekä ammattikorkeakoulun yhteisissä tukipalve-luissa että tulosalueiden omissa tukipalveluissa. Palautetiedon hyödyntämises-tä ei myöskään ole systemaattista näyttöä. Tukipalvelut näyttäytyvät sekä haas-tattelujen että ennakkoon toimitetun aineiston perusteella laadunvarmistuk-sen näkökulmasta vielä hajanaisilta. Tämä johtaa helposti palautteen hyödyn-tämisen eriytymiseen ja erilaisiin käytänteisiin toiminnoissa. Järjestelmällinenpalautteen kerääminen ja yhtenäisesti toimivat palautekäytännöt edistäisivättuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusta.

Kirjastopalvelut on hajautettu eri toimipisteisiin. Haastattelujen perusteel-la palvelut näyttäisivät toimivan asiakkaiden näkökulmasta riittävän hyvin, jos-kin aukioloajoista saatiin kriittistä palautetta. Laadunvarmistuksen näkö-kulmasta hajautetut palvelut ovat positiivisten näkökohtien vastapainoksi ta-loudellinen haaste, mikä lienee selitys myös aukioloaikojen rajoittamiseen.Yhdistelmämalli saattaisi ratkaista osan ongelmista.

Prosessikuvauksia on auditointiaineiston mukaan laadittu runsaasti, ja nekattavat valtaosan erityisesti hallinnollisista toiminnoista. Laadunvarmistuksennäkökulmasta prosessikuvaukset eivät sinänsä varmista toiminnan laatua, kunseurantajärjestelmä vielä puuttuu. Prosessikortteihin on kirjattu prosessien laa-

��

tukriteerejä hieman epätasaisesti. Auditointiaineiston perusteella näyttää siltä,että tuki- ja palvelutoimintojen prosessien toimivuutta ja käytännön toi-minnan ohjeistuksenmukaisuutta ei laadunvarmistusjärjestelmässä seurata jaarvioida systemaattisesti.

Tukipalveluihin ollaan haastattelujen perusteella tyytyväisempiä Loimaallaja Uudessakaupungissa kuin Turun kampuksilla. Laadunvarmistus pienissä yk-siköissä tuntuu toimintoihin sisäänrakennetulta. Palvelujen ollessa lähellä jayhteisön ollessa pieni, on helppo käyttää suoria kanavia ja epämuodollisia kei-noja mm. palautekäytännöissä. Työyhteisön jäsenten on helppo lähestyä toisi-aan pienemmissä yksiköissä. Niissä voidaan myös toimia ilman toimintaaohjaavaa järjestelmää, joka saattaisi olla jopa liian raskas suhteutettuna itsetoiminnan laajuuteen. Laadunvarmistuksen kannalta vaarana ovat kuitenkindokumentoimattomuus ja systemaattisuuden puuttuminen.

Haastattelujen perusteella lähes kaikki tukipalvelujen tuottajat ovat pääs-seet tekemään ja vaikuttamaan prosessikuvauksiin niiden laatimisessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen

Auditointiaineiston perusteella laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoavoidaan joiltakin osin hyödyntää myös tukipalvelujen kehittämisessä, vaikkatukipalveluista itsestään ei kerätä järjestelmällistä palautetietoa. Toimintasuun-nitelmien toteutumatiedot, prosessikuvaukset ja opiskelijabarometrit sisältävätmuun ohella myös tuki- ja palvelutoimintoihin vaikuttavia elementtejä. Toi-saalta tukipalvelut ovat toteuttamassa näihin liittyvää tiedonkeruuta ja tiedonmuokkausta. Tässä yhteydessä ne voivat sisällyttää tiedonkeruuseen myös omiapalvelujaan edistäviä osioita. Niinpä osa tukipalveluista kerää omien toimin-tojensa kehittämiseksi palautetta opiskelijoilta. Tukipalvelujen toimesta tietojakäytetään myös tiedotukseen ja perehdyttämiseen.

Palautetiedon systemaattisuudesta ja tuotetun tiedon hyödyntämisestä eiauditointiaineiston ja haastattelujen perusteella ole vakuuttavaa näyttöä. Joita-kin positiivisia poikkeuksia nousi kuitenkin esille. Esimerkiksi kirjasto- ja IT-palveluissa palautetiedolla on ollut selkeästi vaikutusta toimintojen kehittämi-seen. Vaikea taloudellinen tilanne kuitenkin hankaloittaa palvelujen kehittä-mistä.

Kirjastopalvelut tarjoavat proaktiivisesti koulutusta esimerkiksi tiedonhan-kinnasta. Tämä tukee osaltaan opetuksen laadunvarmistamista. Kirjasto osallis-tuu joka toinen vuosi tehtävään valtakunnalliseen kirjastokyselyyn, josta saa-daan aineistoa palveluiden kehittämiseen. Kirjastoon voi antaa myös vapaa-muotoista palautetta, mutta laina-aineiston riittävyyden ja ajan tasalla pysymi-sen varmistamiseen tarvitaan muita menettelyjä.

��

Haastattelujen perusteella IT-toiminnassa asiakaspalautetta kerätään sisäi-sesti. Tavoitteet käydään läpi vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. Käyttäjäpalau-tetta voidaan antaa Helpdeskiin, Messin kautta, IT-ohjausryhmälle sekä suori-na yhteydenottoina. Myös opiskelijabarometria hyödynnetään. Laadunvarmis-tusjärjestelmän mukaisia virallisia palautteenantokanavia on siis olemassa. Asiatkootaan yhteen ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että palautteisiinmyös reagoidaan. Pieniä muutoksia prosesssikaavioihin on tehty palautteenperusteella. Näillä on saatu aikaan positiivisia muutoksia esimerkiksi opiskeli-jatunnusten antamisessa. Palvelujen käyttäjät olivat tyytyväisiä pääsääntöisestireagointinopeuteen, vaikkakin yksittäisiä kriittisiä kommentteja reagointi-nopeuteen esiintyi. Aikuiskoulutuksessa erityisesti ilta-aikana akuuttia apua onvaikea saada heti. Ammattikorkeakoulun Loimaan ja Uudenkaupungin toimi-pisteiden IT-palvelut tuntuvat toimivan moitteettomasti.

Koulutusohjelmien palautepäivissä kerätään tietoa myös tukipalveluista.Haastatteluissa kerrottiin, että palautepäivien palaute tulee tiedoksi myös tu-kipalveluille. Tukipalvelut puolestaan pyrkivät reagoimaan annettuun palaut-teeseen nopeasti. Suurempiin muutoksiin ei lähdetä ilman keskustelua joh-don kanssa.

Yhteenveto:

■ Tuki- ja palvelutoimintojen kokonaisuus ja laadunvarmistus vaikuttavatvielä hajanaisilta. Koko toiminto olisi hyvä käydä läpi kehittävästi sekäluoda toiminnolle systemaattiset laadunvarmistuksen määrittelyt ja me-nettelyt.

■ Tukipalvelujen menettelytapojen kehittämisessä voisi kiinnittää huomio-ta asiakaspalautteen laajempaan käyttöön, konkreettisempaan tavoitteen-asetteluun ja toiminnan arvioinnin mittareiden kehittelyyn.

■ Tuki- ja palvelutoimintojen prosessien toimivuutta ja käytännön toimin-nan ohjeistuksenmukaisuutta ei seurata ja arvioida systemaattisesti.

����� Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita henkilöstönrekrytoinnin ja kehittämisen toimintoja. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tie-toa käytetään laadunhallinnan välineenä ja sen kautta kerättyä tietoa hyödynnetääntoiminnan kehittämisessä. Rekrytointiin, henkilöstön kehittämiseen ja perehdyttämi-seen on rakennettu järjestelmä ja menettelytavat, joita myös pääosin noudatetaan. Riit-tämätön laatu tunnistetaan. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmis-tus on kehittyvässä vaiheessa.

��

Henkilöstöpalveluihin sisältyvät osaprosessit on kattavasti ja yksityiskohtaisestimääritelty ja kuvattu. Henkilöstön rekrytoinnille on haastattelujen perusteel-la asetettu korkeat laatutavoitteet ja henkilöstön osaamisen kehittäminen onyksi vuosittaiseen toimintasuunnitelmaprosessiin sisältyvä tarkastelukohde.Laatupolitiikassa ja laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksessa henkilöstön osaa-misen kehittäminen ei kuitenkaan nouse vahvasti esille.

Vaikka henkilöstön kehittäminen koetaan tärkeäksi ja henkilöstöpalvelutpanostavat yhtenäisen toiminnan kuvaamiseen ja toteuttamiseen, on toimintavielä kehittyvässä vaiheessa. Ammattikorkeakoulu toteaa osaamisen jatkuvankehittämisen tärkeäksi osa-alueeksi muuttuvasta toimintaympäristöstään joh-tuen. Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan ammattikorkeakoulussa erityisestihenkilöstökoulutusta ja kehityskeskustelukäytänteitä.

Työyhteisön tilaa kartoittavia kyselyitä tehdään vuosittain. Kysely kartoit-taa henkilöstön kokemuksia työn, työyhteisön, työtyytyväisyyden, esimies-toiminnan ja osaamisen tilasta. Kyselyn tulokset raportoidaan tulosalue-kohtaisesti Messi-intranetissa. Tietoa henkilöstön tilasta ammattikorkeakoulunjohto ja henkilöstöhallinto saavat myös neljän vuoden välein toistettavastaKunta10-kyselystä.

Henkilöstön rekrytointi ja perehdytys

Ammattikorkeakoululla on rekrytointisuunnitelma, jossa kuvataan henkilös-tön keskeisimmät osaamisalueet; kansainvälisen toiminnan osaaminen, tutki-mus- ja kehitystoiminnan osaaminen sekä pedagoginen osaaminen. Ammatti-korkeakoulun toimintaprosessien kuvaukset sisältävät rekrytointiprosessinkulun ja prosessin vastuuhenkilöt. Aineistosta ja haastatteluista ei selviä toi-miiko rekrytointiprosessi käytännössä annettujen toimintaohjeiden mukaises-ti. Prosessien toimivuuden seurantajärjestelmä on vasta kehitteillä. Ammatti-korkeakoulun hallitus on vahvistanut toukokuussa 2008 rekrytointisuunnitel-man, jonka mukaan pysyviä tehtäviä varten perustetaan ammattikorkea-kouluun vakanssit. Rekrytointiprosessin omistajana toimii ammattikorkea-koulun henkilöstöpalvelut.

Turun ammattikorkeakoululla on yhtenäinen kuvattu perehdytysohjelma.Sekä auditointiaineistossa että haastatteluissa perehdytyksen kuvattiin etene-vän kuvatun toimintamallin mukaisesti. Perehdytysopas on sähköisessä muo-dossa. Auditointihaastatteluissa henkilökunta totesi laadunvarmistusjärjestel-män prosessikuvausten tukevan uuden työntekijän perehdytystä.

��

Henkilöstön kehittämisen menetelmät

Kunkin koulutusohjelman koulutuspäällikkö käy kehityskeskustelun omanvastuualueensa opettajan kanssa. Kehityskeskusteluissa käydään läpi myös opis-kelijoilta tullutta palautetta, jota hyödynnetään opettajien henkilökohtaistenkehittymissuunnitelmien laadinnassa ja osaamisen kehittämisessä. Haastattelu-jen perusteella kehityskeskusteluprosessi toimii varsin kattavasti kaikilla tulos-alueilla. Joissain tulosyksiköissä käytetään myös ryhmäkehityskeskusteluahenkilökohtaisten kehityskeskusteluiden tukena. Henkilökohtaisten osaamis-profiilien ja kehittymissuunnitelman laadinta vaihtelee yksiköittäin.

Henkilöstökoulutus on luonnollinen osa ammattikorkeakoulun henkilös-tön ja osaamisen kehittämistä. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistuasekä ammattikorkeakoulun itsensä tuottamaan työvälineitä ja toimintamallejakäsittävään koulutukseen että ulkoiseen koulutukseen. Työelämän kanssa teh-tävä yhteistyö tukee opettajien ammatillisen osaamisen kehittämistä. Henki-löstöyksikkö kerää vuosittain tulosalueiden toimintasuunnitelmista tietoa hen-kilöstökoulutuksen suunnittelun tueksi. Auditointiaineiston perusteella 4T-järjestelmään sisältyvät henkilöstön osaamisen kehittämistarpeita kuvaavat tie-dot ovat kuitenkin monilta osin niin yleisellä tasolla, että niitä on vaikea käyt-tää henkilöstön kehittämistoimenpiteiden lähtökohtina.

Opetushenkilöstön työaikasuunnitelmiin on budjetoitu 40 tuntia vuo-dessa osaamisen kehittämistä. Opettajilla on mahdollisuus osallistua myöstyönohjaukseen. Esimiehille järjestetään työsuhteen ehtoihin sekä työajansuunnitteluun ja seurantaan liittyvää koulutusta. Esimiesvalmennus on myösesimieskoulutuksen yksi osa-alue.

Haastatteluissa saatiin positiivista näyttöä niin sisäisten kuin ulkoistenkinkoulutusten järjestämisestä ja koulutukseen hakeutumisen ja pääsemisen mah-dollisuuksista. Samalla kuitenkin todettiin, että itsensä kehittämiseen ei käy-tännössä löydy riittävästi aikaa, tai kaikki eivät koe sitä tärkeäksi. Tämä on va-kava haaste laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudelle. Yhtenäistä toiminta-tapaa koulutuspalautteiden keräämisestä ja hyödyntämisestä ei auditointiaineis-tossa tai haastatteluissa kuvattu. Myöskään tietoa koulutuksiin osallistumisestaei kerätä systemaattisesti koulutuskortein tai muiden menetelmien avulla.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmä tukee henkilöstön kehittämistä, rekrytointi-prosessia ja perehdytystä.

■ Merkittävimpiä henkilöstön kehittämisen mahdollistajia ovat ammatti-korkeakoulun auditointiaineistossa ja haastatteluissa kuvattu toimiva ke-hityskeskustelukäytäntö ja henkilöstön kouluttautumismahdollisuudet.

��

■ Henkilöstön rekrytoinnista ja perehdyttämisen systemaattisuudesta saatiinkattavasti näyttöä.

■ Henkilöstön kouluttautumisen systemaattinen seuranta edistäisi osaami-sen tavoitteellista kehittämistä ja henkilöstön koulutussuunnitelmien laa-dintaa.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminenjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty korkeakoulunjohtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Järjestelmä tuottaa runsaasti tietoa ja sitä hyö-dynnetään kehittämisessä. Suuren organisaation tietotuotannon luotettavuudessa onvielä kehittämistarpeita. Myös osa järjestelmän keskeisistä työkaluista on uusia ja nii-den viimeistely vaatii vielä työtä. Laadunvarmistusjärjestelmän yhteyksistä strategiseensuunnitteluun, toiminnanohjaukseen, tulosten seurantaan ja toiminnan kehittämiseenon näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan-ohjaukseen on kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän yhteys korkeakoulun tavoitteisiinja strategiseen suunnitteluun

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rungon muodostaa toi-minnanohjausjärjestelmä, jonka keskeisiä työkaluja ovat auditointiaineistonmukaan talousarvio ja toimintasuunnitelma. Niiden hallinta tapahtuu selain-pohjaisesti 4T-järjestelmässä. Strategiaprosessi linkittyy vuosittaiseen toimin-nan suunnitteluun ja toiminnan tuloksellisuuden seurantaan ja arviointiin toi-mintasuunnitelmaprosessissa. Strategia- ja kehittämisseminaarit yhdessä toi-mintasuunnitelmien ja tavoiteneuvottelujen kanssa muodostavat johdon-mukaisen kokonaisuuden toiminnanohjaukseen. Yhteys korkeakoulun tavoit-teisiin ja strategiseen suunnitteluun on osa tätä prosessia.

Strategisen suunnittelun osalta on kuitenkin todettava, että strategia-prosessissa on nelivuotiskausien siirtymävaiheessa lähes vuoden mittainen vii-ve. Auditointivierailu toteutettiin vuoden 2009 lokakuun lopulla, ja vuosia2009–2012 koskeva strategia ei vielä ollut käytössä.

Myös toimintasuunnitelmien valmistumisajankohdat nostavat esille kysy-myksen järjestelmän valmiudesta ja toimivuudesta. Huomattava osa tulos-alueiden vuotta 2009 koskevista toimintasuunnitelmista oli päivätty kesäkuulle2009. Suuresta osasta toimintasuunnitelmia puuttui esimiehen palaute lähesjärjestelmällisesti, vaikka selainpohjainen 4T-järjestelmä on systemaattisesti laa-dittu palautekohdat sisältäväksi. Haastatteluissa puutetta selitettiin esimiestensuullisella palautteella. Se saattaisi virallisestikin olla monin paikoin prosessia

��

keventävä ja nopeuttava keino, kunhan asioiden dokumentointi kuitenkin vas-taa laadunvarmistuksen tarpeita.

Sekä korkeakoulun laatimasta SWOT-analyysistä että haastatteluista onpääteltävissä, että laadunvarmistusjärjestelmän työkalut kattavat varsin hyvinkoko toiminnanohjausprosessin, mutta ovat vielä joiltakin osin keskeneräisiä.4T-järjestelmä ja hyvää vauhtia kehittyvä Messi-intranet muodostavat hyvänkokonaisuuden toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Mittavaprosessikuvausten ja prosessikaavioiden määrä ja paikoin hyvin syvälle yksi-tyiskohtiin menevät kuvaukset tekevät järjestelmän käytöstä ja kehittämisestähaasteellisen. Kuvausten yhtenäisyyden lisääminen ja sirpaleisuutta vähentäväkokonaisuuksien rakentaminen ovat tämän osion selkeitä kehittämiskohteita.

T&k-toimintaa ohjataan toimintasuunnitelmaprosessilla ja yhteisesti so-vituilla t&k-ohjelmakokonaisuuksilla. Auditointiaineiston näytteiden perus-teella t&k-ohjelmat saavat kuitenkin varsin vähän huomiota ja ohjausta toi-mintasuunnitelmaprosessissa. Ohjelmakokonaisuudet näyttäytyvät vielä toistai-seksi suunnitelmina, joiden strateginen merkitys ja vaikuttavuus käytännöntoiminnassa ovat vasta muotoutumassa.

Toiminnanohjauksen toiseksi keskeiseksi työkaluksi auditointiaineistossamainittu talousarvio ei nouse mainittavasti näkyviin aineistossa, eikä tullutvahvasti esille myöskään auditointivierailun aikana käydyissä keskusteluissa.Talousarvioprosessi on osa Turun kaupungin prosesseja, joiden toimivuudestaja yhteensopivuudesta ammattikorkeakoulun järjestelmien kanssa saatiin haas-tatteluissa kohtalaisesti kritiikkiä.

Kun 4T-järjestelmä on auditointiaineiston perusteella ollut käytössä vuo-desta 2006 alkaen ja vuoden 2009 toteutuksessa on kuitenkin ollut puutteita,on syytä pohtia keinoja, joilla järjestelmän käytettävyyttä voidaan parantaasekä samalla keventää ja nopeuttaa vuosittaista prosessia.

Laadunvarmistuksen tuottaman tiedon hyödyntäminentoiminnanohjauksessa tulosten seurannassa ja kehittämisessä

Järjestelmä tuottaa runsaasti tietoa toiminnanohjaukseen tietovaraston ja sitäruokkivien lähdejärjestelmien avulla. Kolmen edellisen vuoden toteutuma-tiedot muodostavat yhdessä strategisten tavoitteiden kanssa hyvän pohjan kol-melle seuraavalle vuodelle rakennettaville vuositavoitteille. Nämä kaikki sisäl-tyvät 4T-järjestelmän toimintasuunnitelmiin, jotka kattavat ammattikorkea-koulun ja sen koulutusohjelmista muodostetut tulosalueet sekä kehittämisentulosalueen palvelukokonaisuudet ja toiminnot.

Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella luotettavan tiedon tuot-tamisessa ja tulosmittareiden määrittelyssä on vielä kehittämistarpeita. Puut-teita on myös opiskelijapalautteen hyödyntämisessä ja asiakaspalautteen katta-

��

vuudessa. Tulosyksiköiden toimintojen yhtenäistäminen on viimeisten viidenvuoden aikana edistynyt merkittävästi. Haastattelujen perusteella kehittämis-tarpeita on kuitenkin vielä seuraavillekin vuosille.

Tietoa laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen tuottamasta tiedosta on run-saasti myös ammattikorkeakoulun nettisivuilla. Messi-intranet on otettu käyt-töön vasta syksyllä 2009 ja on siten monilta osiltaan vielä kehittymisvaiheessa.Sivusto sisältää kuitenkin jo nyt hyvin paljon kaikille hyödyllistä tietoa ja onsiten laadunvarmistusjärjestelmän jalkauttamisessa oivallinen työkalu.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon riittävyysja tarkoituksenmukaisuus korkeakoulun toiminnan laadunkokonaisarvioinnissa

Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa ylätasolla riittävästi tietoa toiminnan laadunkokonaisarviointiin. Tiedon perusteella korkeakoulu pystyy muodostamaankokonaiskäsityksen toimintansa laadusta, vaikka haasteita järjestelmän tuot-taman tiedon luotettavuuden parantamiseksi vielä onkin. Kehittämistarpeita onmyös tiedon tuottamisessa ylimmän johdon toiminnan arvioimiseksi.

Tiedonkulkua on oleellisesti parantanut Messi-intranet, jonka laadun-varmistussivut sisältävät jo nyt suuren osan henkilöstön ja opiskelijoiden tar-vitsemasta laadunvarmistuksen aineistosta. Kokouskäytännöt ja tulosalueidentoimintojen yhtenäisyyttä edistävät ohjausryhmät sekä toimintojen koordi-naattorit ovat hyviä käytäntöjä, joilla edistetään laadunvarmistusta koko orga-nisaatiossa.

Hyvien käytäntöjen vastapainoksi tulosaluetasolla on vielä paikoin kehit-tämistarpeita erityisesti opiskelijapalautteen ja sidosryhmäpalautteen järjestel-mällisyydessä. Myös HOPS-käytänteissä on opiskelijapalautteen perusteellamonin paikoin puutteita.

Johdon sitoutuminen

Johto on haastattelujen perusteella pääosin hyvin sitoutunut laadunvarmistus-järjestelmään ja sen kehittämiseen. Auditointiaineistoon sisältyneiden toi-mintasuunnitelmien viivästymiset ja johdon palautteisiin liittyvät puutteet an-tavat kuitenkin viitteitä siitä, että järjestelmä on joiltakin osin liian raskas.

Tulosalueiden johdon sitoutumisesta laadunvarmistukseen saatiin haastat-teluissa hyvin positiivinen kuva.

Yhteenveto:

■ Strategiaprosessi linkittyy vuosittaiseen toiminnan suunnitteluun ja toi-minnan tuloksellisuuden seurantaan ja arviointiin toimintasuunnitelma-prosessissa.

��

■ Strategia- ja kehittämisseminaarit yhdessä toimintasuunnitelmien ja ta-voiteneuvottelujen kanssa muodostavat johdonmukaisen kokonaisuudentoiminnanohjaukseen.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän menetelmät ja työkalut kattavat varsin hy-vin koko toiminnanohjausprosessin, mutta ovat vielä joiltakin osin kes-keneräisiä.

■ Sekä strategiaprosessissa että vuosittaisten toimintasuunnitelmien valmis-tumisessa on viiveitä, joiden korjaaminen parantaisi järjestelmän käytet-tävyyttä.

■ T&k-prosessin toiminnanohjaus ja yksittäisten hankkeiden yhteys t&k-ohjelmakokonaisuuksiin vaatii vielä kehittämistä.

■ Järjestelmä tuottaa runsaasti tietoa toiminnanohjaukseen, mutta luotetta-van tiedon tuottamisessa ja tulosmittareiden määrittelyssä on vielä kehit-tämistarpeita.

■ Tiedonkulkua on oleellisesti parantanut Messi-intranet, jonka laadunvar-mistussivut sisältävät jo nyt suuren osan henkilöstön ja opiskelijoiden tar-vitsemasta laadunvarmistuksen aineistosta.

■ Hyvien käytäntöjen vastapainoksi tulosaluetasolla on vielä kehittämis-tarpeita erityisesti opiskelijapalautteen ja sidosryhmäpalautteen järjestel-mällisyydessä sekä palautteen hyödyntämisessä.

■ Johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen,mutta toimintasuunnitelmien viivästymiset ja johdon antamiin palauttei-siin liittyvät puutteet antavat viitteitä siitä, että järjestelmä on raskas.

��� Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoidenja ulkoisten sidosryhmien osallistuminenlaadunvarmistukseen

Ammattikorkeakouluyhteisön jäsenillä ja ulkoisilla sidosryhmillä on selkeä asemaTurun ammattikorkeakoulun laadunvarmistuksessa. Henkilökunnan osallistuminen ta-pahtuu oman työn, kehityskeskusteluiden ja palautteenannon kautta. Opiskelijoidenroolina on toimia palautteenantajina sekä osallistua työryhmien ja lausuntojen kauttakehittämistoimintaan. Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat koulutuksen kehittämiseenpääasiassa neuvottelukuntien kautta. Suurin osa palautteen keruusta ja käsittelystäon systemaattista ja kaikki henkilöstöryhmät huomioivaa. Henkilökunnan, opiskeli-joiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen on kehittyväs-sä vaiheessa.

�

Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä mahdollistaa henkilö-kunnan monipuolisen osallistumisen laatutyöhön ja laadunvarmistusjärjestel-män kehittämiseen. Auditointiaineistossa ja haastatteluissa esille nousivat eri-tyisesti osallistuminen oman työn kautta ja työryhmissä sekä palautteen anta-minen etenkin tulosalueen tai koulutusohjelman kokouksissa. Vaikuttamis-mahdollisuudet koettiin hyviksi ja haastatellut kokivat, että esimerkiksi kou-lutusohjelmatason kokouksien kautta kehittämisideoita voidaan viedä eteen-päin organisaatiossa. Vaikuttamismahdollisuuksien hyviksi kokeminen antaakuvan laadunvarmistusjärjestelmän sujuvasta jalkautumisesta.

Monet haastatelluista olivat olleet mukana tekemässä prosessikuvauksia jaosallistuneet Messi-intranetin kehittämiseen tai työryhmien tai toimielintentyöskentelyyn. Opettajat ovat lisäksi kehittämässä opetussuunnitelmia. Toi-miakseen laadunvarmistusjärjestelmä vaatii sen toteuttamiseen ja kehittämiseensitoutuneita henkilöitä. Osallistuminen laadunvarmistusjärjestelmän rakenta-miseen tukee tätä sitoutumista ja pyrkii varmistamaan sen, että järjestelmä vas-taa eri henkilöstöryhmien tarpeita.

Osana seuraavan vuoden toimintasuunnitelman valmistelua kunkin yksi-kön johtaja tai päällikkö arvioi henkilöstönsä kanssa asetettujen tavoitteidentoteutumista ja määrittelee kehittämiskohteet. Itsearviointiin perustuva toi-minnan suunnittelu ja arviointi näyttää varsin toimivalta ja henkilöstöä sitout-tavalta käytänteeltä. Haastattelut osoittivat, että henkilöstö suhtautuu menet-telyyn positiivisesti ja kokee pääosin voivansa vaikuttaa asioihin sen avulla.

Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen

Ammattikorkeakoulu näkee opiskelijat kumppaneina, joiden pääasiallinenrooli on toimia palautteenantajina. Lisäksi opiskelijakunta (TUO) edustaaopiskelijoita laadunvarmistusjärjestelmän kehitystyössä. Haastatteluissa käviilmi, että opiskelijat tuntevat roolinsa palautteenantajina, mutta kytkös laadun-varmistukseen ja toimintojen kehittämiseen on jäänyt paikoin epäselväksi.Opiskelijakunnan edustajat sen sijaan mielsivät yhteyden selvemmin.

Opiskelijoilta kerätään palautetta eri tavoin, mutta vain ammattikorkea-koulutasoiset palautejärjestelmät ovat kaikille yhteisiä. Ammattikorkeakouluon tehnyt vuosittaisen opiskelijabarometri-kyselyn vuodesta 2002 alkaen.Barometrissä kartoitetaan kattavasti opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta jasitä tukevista toiminnoista. Tuloksia tarkastellaan myös tulosalueittain, mikä onhyvä työkalu tulosalueille toiminnan kehittämiseen. Barometrin tulokset jul-kaistaan kyselyä seuraavana lukukautena BaronSanomissa ja niitä käsitelläänopiskelijoiden kanssa palautepäivien yhteydessä.

��

Opintojaksopalautetta kerätään vaihtelevasti ja yhteisiä käytäntöjä tähänei ole. Palautteen käsittelemiseksi on olemassa käytänteet, ja tarvittaessa opet-taja käsittelee saadun palautteen esimiehensä kanssa. Opiskelijat osallistuvatmyös koulutusohjelmien kokouksiin ja palautepäiviin edustajiensa kautta.Palautepäiviä järjestetään pääasiassa kerran lukukaudessa ja tuolloin käsitelläänmm. barometrin tuloksia ja käydään läpi aiemmin annettujen palautteiden pe-rusteella tehtyjä kehittämistoimia.

Haastatteluiden perusteella näyttää siltä, että opiskelijoiden tietoisuus eri-laisista palautekanavista ja niiden vaikutuksista vaihtelee. Osalle opiskelijaba-rometri ja sen tulokset olivat vieraita, ja palautepäivistä oli vaihtelevia koke-muksia. Palautepäivä on verrattain uusi käytäntö, mikä näkyy sen toteutuk-sessa ja tunnettuudessa. Opiskelijoilla oli myös vaihtelevia kokemuksia omistavaikuttamismahdollisuuksistaan, ja annetun palautteen ei välttämättä koettuvaikuttavan, eikä kaikille opiskelijoille ollut selvää, mitä kerätylle palautteelletapahtuu.

Haastattelujen perusteella opiskelijoille on siis toisinaan epäselvää, mitenhe pystyvät vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen. Hyviä kokemuksia löy-tyy, mutta esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön osallistumisesta ei ole tar-peeksi tietoa. Koulutusohjelmilla on opetussuunnitelmatyöryhmät, joissa opis-kelijat ovat osallisina, mutta haastatelluista opiskelijoista vain harvat tiesivät täs-tä käytännöstä. Opiskelijoiden rekrytoiminen opetussuunnitelmatyöryhmiintapahtuu suoraan opiskelijakunnan tai paikallisyhdistysten, aineyhdistysten,kautta. Selkeät, yhtenäiset ja läpinäkyvämmät tiedotus- ja rekrytointikäytän-teet voisivat tuoda opetussuunnitelmatyöhön osallistumisen muutenkin kuinpalautteenantajina paremmin kaikkien opiskelijoiden ulottuville.

Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen

Ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina ammattikorkeakoulun toiminnassa kou-lutuksen kehittämisen, harjoittelun, hanketyön ja neuvottelukuntatoiminnankautta. Työelämällä on myös lakisääteinen edustuksensa ammattikorkeakoulunhallituksessa.

Työelämän edustajat osallistuvat koulutuksen kehittämiseen osallistumal-la opetussuunnitelmatyöhön, toimimalla neuvottelukunnissa ja antamallamuutoin palautetta kehittämistarpeista. Käytännön esimerkkeinä työelämä-palautteen vaikutuksista on opintoihin liittyvien harjoittelujaksojen mahdol-listaminen yritysten kannalta paremmin soveltuvina aikoina.

Myös sidosryhmiltä kerätään systemaattisesti palautetta. Ammattikorkea-koulun hallituksessa, neuvottelukunnissa ja valtuuskunnassa toimiville ulkois-ten sidosryhmien edustajille tehdään sidosryhmäkysely, jolla kerätään palau-tetta mm. toimielinten työskentelystä, yhteistyöstä ammattikorkeakoulun

��

kanssa ja tyytyväisyydestä ammattikorkeakoulun toimintaan ja palveluihin.Haastatteluiden perusteella neuvottelukuntatyöskentelyyn osallistuneet sidos-ryhmien jäsenet kokivat neuvottelukuntien työskentelyn keskustelevana jahyödyllisenä. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen suh-de koettiin vuorovaikutteiseksi.

Muutamat sidosryhmien edustajat ovat olleet mukana rakentamassa am-mattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Sidosryhmien edustajat toi-voivat, että alueen elinkeinorakenne tulisi huomioiduksi ammattikorkea-koulun toiminnan kehittämisessä myös vastaisuudessa.

Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat itselleen ominaiseen tapaan koulutuk-sen kehittämiseen ja ammattikorkeakoulun toimintaan, mutta heillä ei ole var-sinaista roolia laadunvarmistusjärjestelmän toimijoina.

Yhteenveto:

■ Henkilökunnan vahva osallistuminen laadunvarmistusjärjestelmän raken-tamiseen tukee järjestelmään ja laatutyöhön sitoutumista ja laatutyön jal-kautumista.

■ Järjestelmä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden palautteen antamiseen jakehittämistoimintaan osallistumiseen, mutta osallistumismahdollisuuksis-ta tulisi tiedottaa tehokkaammin.

■ Opiskelijapalautteen käsittelyn yhtenäistäminen ja nopeuttaminen akti-voisi ja sitouttaisi opiskelijoita paremmin laatutyöhön.

■ Ulkoisilla sidosryhmillä voi olla enemmän annettavaa laadunvarmistus-työhön kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamantiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun sisällä

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa relevanttia tietoa am-mattikorkeakoulun toimijoille. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä on näyt-töä. Tuotettu tieto on tarkoituksenmukaisesti ja riittävästi eri henkilöstöryhmien ja opis-kelijoiden saatavilla. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmu-kaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä on kehittyvässä vaiheessa.

��

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedontarkoituksenmukaisuus

Prosessikuvaukset

Laadunvarmistusjärjestelmää kehitettäessä on kuvattu kattavasti eri toiminto-jen prosessit. Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti prosessien mallintami-seen ja kehittämiseen. Haastatteluiden ja auditointiaineiston perusteella Messi-intranetiin tallennetut prosessikuvaukset palvelevat henkilöstöä työkaluna, jos-ta on nähtävissä prosessin kulku sekä se, ketkä ovat missäkin kohtaa vastuu-henkilöinä. Prosessikuvaukset toimivat toimintaohjeiden lailla ja ovat tukenamyös perehdytyksessä. Osalle opiskelijoista Messi-intranetin prosessikortit hel-pottavat arkea, sillä niistä on selkeästi nähtävissä kenen puoleen kääntyä mis-säkin asiassa. Kattavat ja helposti saatavilla olevat prosessikuvaukset toimivatohjenuorana sekä tuovat läpinäkyvyyttä toimintaan ammattikorkeakoulu-yhteisön sisällä.

Palautejärjestelmä ja palautteen käyttö

Auditointiaineistossa ja haastatteluissa korostui palautejärjestelmien keskeinenasema laadunvarmistusjärjestelmässä. Tämä näkyy palautetiedon aktiivisessahyödyntämisessä. Haastatteluissa tuotiin esille palautetiedon tärkeä merkitysoman työn kehittämisessä.

Henkilökunnalta kerätään palautetta kokousten, kehityskeskusteluiden jakerran vuodessa tehtävän ilmapiirikyselyn muodossa. Opiskelijoilta palautettakerätään kerran vuodessa opiskelijabarometrillä, valmistuvien OPALA-kyse-lyllä, palautepäivien yhteydessä ja sijoittumisseurannalla, joka tehdään vuosivalmistumisen jälkeen. AMKOTA-tilastoa varten kerätään erilaista määrällistätietoa, mutta tämä tieto ei välttämättä palvele kehittämistä tulosalueiden ta-solla.

Haastatteluissa opiskelijapalaute nousi toistuvasti esille henkilökunnantyöhön vaikuttavana laadunvarmistusjärjestelmän tuottamana tietona. Palaut-teita käsiteltäessä niistä etsitään keskeisimmät kehittämiskohteet. Haastattelui-den perusteella on näyttöä palautteen vaikuttavuudesta esimerkiksi opinto-rekisterin kehittämiseen tähtäävässä hankkeessa. Palautejärjestelmä tuottaa tar-koituksenmukaista tietoa ja tuotetun tiedon joukosta on poimittavissa kehit-tämiskohtia, mutta selkeää näyttöä palautetiedon systemaattisesta hyödyntämi-sestä eri tasoilla ei kuitenkaan ole. Palautetieto tuntuu toimivan parhaiten yk-sittäisten ihmisten työn tukena.

Opiskelijoilla oli vaihtelevia kokemuksia palautejärjestelmistä. Opinto-jaksopalautetta kerätään hyvin vaihtelevasti, eikä sitä kerätä kaikilta opinto-jaksoilta, vaan opintojaksopalautteen kerääminen on opettajan itsensä päätet-tävissä. Opintojaksopalautteen antamisesta ei ole haluttu tehdä pakollista ja

��

kaikki toteutukset kattavaa, sillä harvemmin kerättävän palautteen uskotaanantavan käyttökelpoisempaa tietoa kuin usein toistuvan palautteenkeruun.Järjestelmällinen vapaaehtoisen palautteen kerääminen jokaiselta opintojaksol-ta voisi tuoda systemaattisuutta palautteen keruuseen, jolloin opiskelijoiden-kin on helppo antaa palautetta tuoreessa muistissa olevista asioista. Tällähetkellä ainoa systemaattinen opintojaksopalautteen kerääminen perustuu pa-lautepäiviin.

Saaduista ja kerätyistä palautteista ja niiden pohjalta tehdyistä kehittämis-toimista tiedottaminen tapahtuu eri tavoin. Palautteen perusteella tehtyjä toi-menpiteitä käsitellään mm. opiskelijabarometrin vaikutuksista raportoivassaBaronSanomissa, palautepäivillä ja koulutusohjelmapäivillä. Toimenpiteistä tie-dottaminen tapahtuu melko pitkällä viiveellä ja tällöinkään tieto ei tavoitakaikkia opiskelijoita. Esimerkiksi opiskelijabarometrin tulokset julkaistaanBaronSanomat-julkaisussa barometriä seuraavana lukukautena.

Yleisesti ottaen opiskelijat kokivat palautteesta saadun palautteen vähäi-seksi ja heillä oli annetun palautteen vaikutuksista vaihtelevasti tietoa. Opis-kelijapalautteesta ja sen vaikutuksista tiedottaminen ei ole selvästikään tavoit-tanut kaikkia opiskelijoita. Tämä voi vaikuttaa siihen, että opiskelijat eivät mo-tivoidu palautteen antamiseen eivätkä koe vaikuttamismahdollisuuksiaan vah-voina. Palautteen palautetta ja tiedottamista kehittämällä opiskelijoiden moti-vaatiota ja sitoutumista laadunvarmistusjärjestelmään voidaan tukea.

Tuki- ja palvelutoimintojen kehittämisessä hyödynnetään pääsääntöisestiammattikorkeakoulutasolla kerättävää palautetta. Osa palveluista kerää palautettajärjestelmällisesti opiskelijabarometrissä. Kirjasto on mukana valtakunnallisessapalautekyselyssä. Lisäksi hakutoimisto kerää palautetta uusilta opiskelijoilta.

Henkilöstön keskuudessa laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoonoltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Henkilöstö käyttää palautetietoa ja muuta jär-jestelmän kautta kerättyä tietoa työnsä tukena eri tavoin. Toimintaa ohjaavatprosessikuvaukset koettiin erittäin hyödyllisiksi. Laadunvarmistusjärjestelmäs-tä ei kuitenkaan käy ilmi, millä tavoin järjestelmän tuottaman tiedon tarpeel-lisuutta ja määrää arvioidaan, tai miten havaitaan, mikäli jokin henkilöstö-ryhmä ei saa työnsä tueksi tarpeellista tietoa.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon saatavuus

Henkilökunta ja opiskelijat voivat käyttää Messi-intranetiä ammattikorkea-koulun verkossa ja sen ulkopuolella. Suurin osa opiskelijoista tuntee Messinja sen sisällön melko hyvin, mutta osalle se on vielä tuntematon. Haastattelui-den perusteella näyttää siltä, että uudet opiskelijat tuntevat Messin todennä-köisemmin kuin aiemmin opintonsa aloittaneet, mutta tässä on koulutusala-kohtaisia eroja. Henkilökunnalle Messi-intranet on keskeinen työkalu, mutta

��

sen täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää tehokkaampaa ja kattavampaatiedotusta opiskelijoille.

Toimintasuunnitelmien laadinnassa ja toiminnan seurannassa 4T-järjestel-mä on vuorovaikutteinen työkalu, jossa esimerkiksi johto voi kommentoidatoimintasuunnitelmaa tai sen toteutumista. 4T-järjestelmä on avoin koko hen-kilökunnalle, jolloin ihmiset voivat katsella ja kommentoida oman yksikkön-sä toimintasuunnitelmaa.

Henkilökunta on kokenut laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman aineis-ton saatavuuden hyväksi, ja suurin osa opiskelijoista löytää itsensä kannalta tär-keän tiedon, joskin poikkeuksia on ja laadunvarmistusjärjestelmästä viestimi-nen ei ole tavoittanut kaikkien alojen opiskelijoita yhtä tehokkaasti. Haastat-telujen perusteella opiskelijat kokivat ongelmallisiksi puutteet palautteen kä-sittelyssä ja hyödyntämisessä.

Yhteenveto:

■ Käytössä olevat tietojärjestelmät mahdollistavat toiminnan tekemisen läpi-näkyväksi ammattikorkeakouluyhteisön jäsenille.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa voidaan konkreettisestihyödyntää ja palautetiedolla on vaikutusta toiminnan kehittämiseen.

■ Opiskelijoiden laatutyöhön sitoutumista edistäisi heitä koskevien laadun-varmistusjärjestelmän työkalujen tunnettuuden parantaminen, palaute-käytäntöjen yhtenäistäminen ja nopeampi tiedottaminen palautteen vai-kutuksista.

■ Eri ryhmien tiedontarpeisiin ja laadunvarmistusjärjestelmän tuottamantiedon tarkoituksenmukaisuuteen tulisi jatkossakin kiinnittää huomiota.

■ Kerätyn palautteen hyödyntämisen ja jalkauttamisen käytänteitä tulisiedelleen kehittää.

����� Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuuskorkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

Turun ammattikorkeakoulun ulkoisten sidosryhmien määrittely perustuu pääasiassatyöelämäyhteistyötä koskevien toteutumatietojen vuosittaiseen raportointiin. Sidos-ryhmien systemaattinen ryhmittely ja tiedontarpeiden määrittely on kehitteillä. Ulkois-ten sidosryhmien näkökulmaa ei vielä ole riittävästi otettu huomioon laadunvarmis-tusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämisessä. Tiedon välittäminen ulkoi-sille sidosryhmille on satunnaista. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkea-koulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta on alkavassa vaiheessa.

��

Keskeiset ulkoiset sidosryhmät ja niiden määrittely

Ammattikorkeakoulu nimeää yhteiskuntavastuuraportissaan laajimmaksi sidos-ryhmäyhteistyönsä kanavaksi ne sadat yritykset ja yhteisöt, jotka ottavat opis-kelijoita harjoittelijoiksi tai opinnäytteen tekijöiksi. Haastatteluissa kuvattuammattikorkeakoulun pedagoginen linjaus ”innovaatiopedagogiikka” näyttäy-tyy myös sidosryhmätoiminnassa ammattikorkeakoulun tapana toimia ja tuot-taa tietoa sidosryhmilleen. Auditointihaastatteluissa kävi ilmi, että systemaatti-nen yhteistyö ja yhteistyön muodot sidosryhmien kanssa vaihtelevat merkit-tävästi tulosaluekohtaisesti.

Ammattikorkeakoulua pyydettiin kutsumaan auditointihaastatteluhin kes-keisten sidosryhmien edustajia. Tässä yhteydessä keskeisiksi sidosryhmiksi ni-mettiin alueen yrityksiä, yhteisöjä, kolmannen sektorin toimijoita, viranomais-tahoja, TE-keskus, paikallisia medioita, työmarkkinajärjestöt sekä alueen muutoppilaitokset. Tulosaluekohtaisissa sidosryhmärekistereissä sidosryhmiä jakumppaneita on koottu toimialoittain, mutta selkeitä priorisointeja ja tiedontarpeiden määrittelyjä ei yleensä ole tehty.

Ammattikorkeakoulu on ottamassa käyttöön uuden asiakkuudenhallinta-järjestelmän (CRM-järjestelmä), jolloin sidosryhmien segmentoinnin, yhteis-työn kirjaamisen ja määrämuotoisen seuraamisen uskotaan auditointiin osal-listuneiden haastateltavien mielestä toteutuvan nykyistä paremmin. Haastatte-luiden perusteella ulkoisten sidosryhmien edustajien tietoisuus erilaisista yh-teistyömuodoista vaihtelee suuresti. Auditointiryhmä ei saanut riittävää näyt-töä ulkoisten sidosryhmien näkökulmien ja tiedontarpeiden huomioimisesta,joka perustuisi sidosryhmän tärkeyden sekä vuorovaikutuksen ja tiedonväli-tyksen tarpeiden tietoiseen määrittelyyn.

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä sidosryhmäyhteistyöjää varsin vähälle huomiolle. Sidosryhmäkyselyiden, yhteistyökumppaneidenmäärän ja yhteistyökontaktien määrän ohella kaivattaisiin lisää huomiota toi-minnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.

Yhteistyö ulkoisten sidosryhmien edustajien kanssa

Sidosryhmäyhteistyön muotoja ovat mm. neuvottelukuntatoiminta, opiskeli-joiden työelämäharjoittelut, täydennyskoulutustarjonta yhteistyökumppanille,opinnäytetyöyhteistyö sekä sidosryhmätapaamiset. Sidosryhmätapaamisilla tar-koitetaan ammattikorkeakoulussa tilaisuuksia, joita järjestetään eri teemojenympärille; tällaisia tilaisuuksia ovat mm. avajais- ja valmistujaistilaisuudet, toi-mipisteiden ”avoimet ovet” sekä messut. Tilaisuuksiin osallistuvat niintyöelämäyhteistyökumppanit kuin opiskelijat ja opettajat. Ulkoisten sidos-ryhmien tapaamiset ovat luonteeltaan toimintaa esitteleviä tilaisuuksia, eivätniinkään toimintaa kehittäviä tai arvioivia tilaisuuksia. Kuvatut yhteistyö-

��

muodot osoittautuivat auditointihaastatteluissa irrallisiksi toiminnoiksi, joidenyhteyttä ammattikorkeakoulun laadunvarmistukseen on vaikea osoittaa.

Ammattikorkeakoulu tuottaa sidosryhmille opinnäytetöiden ja tutkimus-hankkeiden muodossa tietoa, jota sidosryhmät voivat hyödyntää toimintojen-sa kehittämisessä. Haastatteluissa selvisi, että näiden toimintojen käytännöt ovatyleensä vakiintuneet, mutta vaihtelevat koulutusaloittain. Haastattelujen pe-rusteella ulkoisten sidosryhmien edustajien on vaikea hahmottaa, miten hepystyvät vaikuttamaan ammattikorkeakoulun toimintaan ja yhteistyöhön.

Tiedon välittäminen ulkoisille sidosryhmille

Sidosryhmäviestinnässä tiedonvälitys suunnitellaan ja toteutetaan viestintä-suunnitelman mukaisesti. Yhteiskuntavastuuraportin lisäksi ammattikorkea-koulu tiedottaa toiminnastaan Aurinkolaiva-lehden, sähköpostiviestinnän, am-mattikorkeakoulun internetsivujen ja tiedotteiden muodossa sekä erityyppis-ten kyselyiden avulla. Käytännössä viestintä perustuu kuitenkin satunnaisiinhenkilötason kontakteihin, ei organisaatiotason systemaattiseen yhteistyöhön.Viestinnän ja yhteistyökontaktien dokumentaatiosta ei saatu riittävää näyttöäauditointihaastatteluissa.

Auditoinnin sidosryhmähaastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että sidos-ryhmät ovat pääosin tyytyväisiä ammattikorkeakoulun tapaan toimia ja tuot-taa tietoa yhteistyökumppaneilleen. Haastatteluissa ei kuitenkaan saatu näyt-töä viestinnän vaikutuksesta tai viestinnän systemaattisuudesta. Ammatti-korkeakoulun sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien käyttöön tuotettu Yhteis-kuntavastuuraportti sisältää hyödyllistä tietoa ammattikorkeakoulusta ja sentoiminnasta. Sidosryhmien edustajat kertoivat hakevansa tietoa ammattikor-keakoulun toiminnasta pääasiassa ammattikorkeakoulun www-sivujen kautta.Ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeita ei kuitenkaan ole määritelty tai do-kumentoitu ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä.

Sidosryhmätoiminnan tilaa kartoitetaan mm. harjoittelupalautteiden avul-la, neuvottelukuntien kautta tulevalla tiedolla sekä täydennyskoulutuskyselyi-den avulla. Ammattikorkeakoulun viestintäosasto lähettää joka toinen vuosisidosryhmien edustajille ”imagokyselyn”. Imagokyselyn vaikuttavuudesta taihyödynnettävyydestä ei auditointihaastatteluissa saatu näyttöä. Tiedon välittä-minen ulkoisten sidosryhmien edustajille vaikuttaa satunnaiselta.

Yhteenveto:

■ Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmässä sidosryhmäyhteistyöjää varsin vähälle huomiolle. Sidosryhmäkyselyiden, yhteistyökumppanei-den määrän ja yhteistyökontaktien määrän ohella kaivattaisiin lisää huo-miota toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.

��

■ Keskeisten sidosryhmien ja niiden tiedontarpeiden määrittelyt ovat vieläuseimmilla tulosalueilla puutteelliset. Järjestelmällinen määrittely on kui-tenkin käynnistynyt osana asiakkuuksien hallintajärjestelmän rakentamis-ta. Järjestelmä valmistuu lukuvuoden 2009–2010 aikana.

■ Sidosryhmäpalautteen kerääminen ja hyödyntäminen ei vielä ole syste-maattista kaikilla tulosalueilla.

■ Sidosryhmäyhteistyö perustuu pääosin henkilösuhteisiin.■ Sidosryhmäyhteistyötä voisi tulevaisuudessa hyödyntää entistä kattavam-

min sekä laadunvarmistusjärjestelmän tiedon keruussa että jakelussa.

��� Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnanseuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen

Turun ammattikorkeakoulu seuraa laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja järjestel-män kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Kattavaa tietoa koko jär-jestelmän toimivuuden seurannasta ja arvioinnista on kuitenkin kertynyt vasta rajoi-tetusti yhtenäisen järjestelmän ja sen keskeisten käytäntöjen ja työkalujen uutuudenvuoksi. Korkeakoulun henkilöstöllä on tietoa laadunvarmistuksen menettelytavoista eri-tyisesti oman toimintansa osalta. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurannan,arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa.

Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen on prosessi,jonka lähtökohdat ulottuvat 1990-luvulle. Korkeakoulun rakenteissa ja organi-saatiossa tapahtuneiden muutosten myötä laadunvarmistus on edennyt vaiheit-tain yksikkökohtaisista toteutuksista kohti yhtenäistä laadunvarmistusjärjestel-mää. Yhtenäisen järjestelmän kehittämistyö on ollut intensiivistä viimeisten nel-jän vuoden aikana. Samalla on uudistettu lähes kaikki järjestelmän keskeisettyökalut. Järjestelmä muodostaa dynaamisen kokonaisuuden, johon sisältyy vuo-sittain varsin kattavasti koko organisaatiossa kehittämisen kehän prosessi tavoit-teiden tarkistamisesta käytännön soveltamiseen, arviointiin ja parantamiseen.

Korkeakoulun johdon henkilöstön ja opiskelijoiden kokonaiskäsitysjärjestelmän toiminnasta ja sen vaikutuksista

Ammattikorkeakoulun johdolla on haastatelluista ryhmistä paras kokonais-käsitys laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen toiminnasta. Erityisesti toiminnan-ohjausjärjestelmä ja sen keskeinen työkalu 4T-järjestelmä ovat johdolle hyvintuttuja ja tunnustettuja. Auditointiaineistoon koottujen näyttöjen perusteellaon kuitenkin ilmeistä, että kaikki eivät vielä pysty riittävästi tunnistamaan jadokumentoimaan laadunvarmistusjärjestelmän vaikutuksia ja erottamaan niitämuista syistä tapahtuneesta kehityksestä.

��

Henkilöstö tuntee haastattelujen perusteella varsin hyvin erityisesti heitäitseään koskevat laadunvarmistusjärjestelmän osaprosessit ja työkalut. Prosessi-kuvausten ja -kaavioiden laadintaan on osallistuttu varsin laajasti ja erilaistenryhmien ja tiimien työskentelyyn osallistuminen tuntui paikoin jopa ylimi-toitetulta. Henkilöstöllä oli myös useita konkreettisia näyttöjä järjestelmän vai-kuttavuudesta. Henkilöstö suhtautuu haastattelujen perusteella positiivisestilaadunvarmistusjärjestelmän uusiin menettelyihin ja työkaluihin. Prosessiku-vaukset ja Messi-intranet koetaan työtä helpottavina ja tiedonkulkua edistä-vinä uudistuksina.

Opiskelijoiden kokonaiskäsitys järjestelmän toiminnasta ja vaikutuksistaon haastatelluista ryhmistä epätasaisin ja paikoin myös kriittisin. Puutteita jär-jestelmän toiminnassa todettiin erityisesti palautejärjestelmissä ja HOPS-menettelyissä. Palautejärjestelmien toimivuudessa on suuria eroja tulosaluei-den välillä ja haastattelujen perusteella aukkoja on lähes kaikissa yksiköissä.Opiskelijoiden arkeen liittyvissä asioissa on siis vielä huomattavasti kehittämis-tarpeita.

Järjestelmälle asetettujen tavoitteiden ja järjestelmän toiminnanseuranta ja kehittäminen

Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on järjestelmäkuvauksen mukaanvarmistaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Toimivien suunnitteluprosessienpitäisi puolestaan varmistaa, että tavoitteet ovat kohdallaan. Jos ja kun laadun-varmistusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa vain asetettujen tavoitteidensaavuttamista, jää strategiaprosessin ja tavoitteiden asettamisen laadunvarmis-tuksen kohdalle kysymyksiä herättävä aukko.

Laadunvarmistusjärjestelmälle määriteltyjen tehtävien mukaan järjestel-män toimivuutta ja kehittämistä tulisi tarkastella seuraavien tehtävien osalta:ammattikorkeakoulun ja sen yksiköiden onnistuminen tehtävissään, hyödylli-sen tiedon tuottaminen, toimintaprosessien ja käytäntöjen tarkoituksenmukai-suuden ja hallittavuuden varmistaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiinsekä toiminnan tuloksista ja laadusta viestiminen korkeakouluyhteisölle.

Laadunvarmistusjärjestelmälle kirjattu tavoite ja sille määritellyt tehtävätmuodostavat vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, joka vaatisi selkiyttä-mistä.

Korkeakoulun toiminnalle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumistaseurataan vuosittaisen toiminnanohjausprosessin yhteydessä. Koulutuksenmääräaikaiset kehittämisohjelmat, vuosittain toistettava opetussuunnitelmapro-sessi ja selkeästi organisoitu toimintaprosessien parannusten hallinta täydentä-vät 4T-järjestelmän yhteydessä tehtävää kehittämistyötä. Järjestelmän keskeis-ten osien toimivuuden seuranta ja kehittäminen ovat siten pääosin kunnossa.

�

T&k-toiminnan seuranta vaikuttaa kuitenkin vielä varsin keveältä. Ohjausryh-mien työ näyttää kohdistuvan enemmän ohjelmien suunnitteluun kuin nii-den tavoitteiden toteutumisen seurantaan.

Koko laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden seu-rantaa ja arviointia tehdään pääosin 4T-järjestelmän vuosittaisten prosessienyhteydessä, mutta sen osalta määrittelyt laadunvarmistusjärjestelmän kuvauk-sessa ovat puutteelliset. Järjestelmän kehittämisvastuut on järjestelmäkuvauk-sessa kirjattu kehityspäällikölle. Hänellä on apunaan laaturyhmä, jonka jäseni-nä ovat tulosalueiden laadunvarmistuksen asiantuntijat. Käytännössä vastuutnäyttävät kuitenkin keskittyvän kehityspäällikölle jopa siinä määrin, että sesaattaa olla ammattikorkeakoululle riskienhallintaongelma.

Ammattikorkeakoulun johdolla on keskeinen rooli koko järjestelmänseurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmästä kui-tenkin puuttuu johdon toiminnan arviointimekanismi. On myös huomion-arvoista, että koko laadunvarmistusjärjestelmän tilaa ja vaikuttavuutta käsitel-lään ammattikorkeakoulun johtoryhmässä vain joka toinen vuosi.

Haastattelujen perusteella laadunvarmistusjärjestelmä on toimiva, muttaeräiltä osiltaan varsin raskas ja paikoin hyvin pitkälle yksityiskohtiin menevä.Pääosa toiminnan laatua varmistavista työkaluista on otettu käyttöön viimeis-ten kolmen neljän vuoden aikana, Messi-intranet vasta vuoden 2009 syksyllä.Prosessikuvauksia ja -kaavioita on paljon, ja ne kattavat varsin hyvin ammat-tikorkeakoulun keskeiset toiminnot. Seurantajärjestelmä on prosessikuvaustennoudattamisen osalta kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Opetusprosessin suunnit-teluun tarkoitettu SoleOps on juuri käyttöönottovaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän kaikki osajärjestelmät eivät siis vielä ole kai-kilta osiltaan valmiita. Kehittämistyölle on kuitenkin varsin selkeät suuntavii-vat, ja jatkuvat uudistukset kuuluvat hyvin toimivaan laadunvarmistusjärjes-telmään. Tulosalueiden omat innovaatiot tuovat omalta osaltaan järjestelmänkehittämiseen sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden kokonaisarvioinnissa, järjestel-män optimaalisen koon ja kuormittavuuden tasapainon hakemisessa sekäuusien innovaatioiden kannustavassa hallinnassa on haasteita järjestelmän seu-raavaan kehittämisvaiheeseen.

Yhteenveto:

■ Ammattikorkeakoulun yhtenäisen laadunvarmistusjärjestelmän kehittä-mistyö on ollut intensiivistä viimeisten neljän vuoden aikana. Samalla onuudistettu lähes kaikki järjestelmän keskeiset työkalut, joista on muodos-tunut varsin hyvin toimiva kokonaisuus.

��

■ Korkeakoulun johdolla on kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjestelmästäja sen toimivuudesta sekä keskeisistä kehittämistarpeista. Pääosa henkilös-töstä tuntee oman toimintansa osalta järjestelmän ja pitää sitä hyödyllise-nä. Huomattava osa henkilöstöstä on osallistunut järjestelmän kehittämi-seen.

■ Opiskelijoiden käsitys järjestelmän toiminnasta ja vaikutuksista on epä-tasainen ja paikoin kriittinen. Palautejärjestelmä ja HOPS-menettelyt ei-vät kaikilta osin toimi opiskelijoita tyydyttävästi.

■ Strategiaprosessin, toiminnan tavoitteiden määrittelyn ja laadunvarmistus-prosessin yhteydet on määritelty, mutta itse strategian ja tavoitteiden laa-dunvarmistuksesta ei saa selkeää kuvaa.

■ Toiminnalle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan vuosit-taisen toiminnanohjausprosessin yhteydessä. Koulutuksen määräaikaisetkehittämisohjelmat, vuosittain toistettava opetussuunnitelmaprosessi jatoimintaprosessien parannusten hallinta täydentävät 4T-järjestelmän yh-teydessä tehtävää kehittämistyötä.

■ T&k-toiminnan seuranta vaikuttaa vielä varsin keveältä. Ohjausryhmientyö näyttää kohdistuvan enemmän ohjelmien suunnitteluun kuin niidentavoitteiden toteutumisen seurantaan.

■ Koko laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden seu-rantaa ja arviointia tehdään pääosin 4T-järjestelmän vuosittaisten proses-sien yhteydessä, mutta sen osalta määrittelyt laadunvarmistusjärjestelmänkuvauksessa ovat vielä puutteelliset.

■ Ammattikorkeakoulun johdolla on keskeinen rooli koko järjestelmänseurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmästäkuitenkin puuttuu johdon toiminnan arviointimekanismi. Järjestelmänkehittäminen ja toimivuuden varmistus on riskienhallinnan kannaltahuolestuttavassa määrin kehityspäällikön harteilla.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden kokonaisarvioinnissa, järjestel-män optimaalisen koon ja kuormittavuuden tasapainon hakemisessa sekäuusien innovaatioiden kannustavassa hallinnassa on haasteita järjestelmänseuraavaan kehittämisvaiheeseen.

��

��� Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistus kattaa suurimman osan korkeakouluntoiminnoista. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseenon selkeää näyttöä. Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat loogisen järjes-telmärakenteen, mutta huomattava osa menettelyistä on vielä kehittymisvaiheessa. Ko-konaisuutena arvioiden laadunvarmistusjärjestelmä on kehittyvässä vaiheessa.

Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus

Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa varsin hyvin ammattikorkeakoulun toimin-not. Järjestelmän osat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. Kehittämis-tarpeita on vielä osassa tukitoimintoja sekä palvelutoimintaa, täydennyskou-lutusta ja t&k-toimintaa koskevilla osa-alueilla.

Pisimmälle on viety koulutus- ja opetusprosessia koskeva laadunvarmis-tus, joka on paikoin jopa edistyneellä tasolla. Myös t&k-prosessin ja yhteistenpalvelujen laadunvarmistus on mukana vuosittaisessa toiminnanohjaus-prosessissa, mutta valmiusaste ei niissä vielä ole opetusprosessin laadunvarmis-tuksen tasolla. T&k-toimintojen osalta hallinto on kunnossa, mutta tutkimus-eettinen puoli ja toiminnan laadulliset mittarit ovat puutteelliset.

Järjestelmän toimintaa ja kattavuutta kuvaavasta kaaviosta ei käy ilmi pal-velutoiminnan asema laadunvarmistuksen kokonaisuudessa. Myöskään muu-alta dokumentaatiosta ei löydy palvelutoiminnan tarkempaa määrittelyä eikäsen laadunvarmistuksen mallinnusta. Laadunvarmistustyöllä on kuitenkin am-mattikorkeakoulussa pitkät perinteet, joten uuden yhteisen järjestelmän raken-tamiselle on ollut runsaasti aiemmin kehitettyä pohjaa.

Huomattava osa järjestelmän käytänteistä ja työkaluista on uudistettu ai-van viime vuosina, joten näyttöjä niiden vaikuttavuudesta on vielä rajoitetus-ti. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa ammattikorkeakoulun keskeiset toimin-not, mutta järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat näytöt audi-tointiaineistossa jakaantuvat kuitenkin varsin epätasaisesti tulosalueille.

Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta on näyttöjä auditointiaineistos-sa. Osassa näyttöjä yhteys laadunvarmistusjärjestelmään on kuitenkin varsinohut. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille runsaasti näyttöjä laadunvarmistus-järjestelmän vaikuttavuudesta tulosaluetasolla.

Huomattava osa ammattikorkeakoulun yhteisestä laadunvarmistusjärjes-telmästä on otettu käyttöön viimeisten neljän vuoden aikana. Järjestelmänkeskeinen työkalu 4T-järjestelmä ja sen sisältämä toiminnanohjausjärjestelmä

��

ovat kuitenkin sekä toimivuudeltaan että vaikuttavuudeltaan hyvinkin kehit-tyvässä vaiheessa.

Henkilöstön osallistuminen järjestelmän kehittämiseen ja hyödyntämi-seen on haastattelujen perusteella pääosin positiivisesti kehittyvässä vaiheessa.Henkilöstön rooli järjestelmän toimivuuden varmistamisessa on keskeinen,koska henkilöstön toiminnan kautta syntyvät myös kattavimmat näytöt jär-jestelmän vaikuttavuudesta. Palautteen perusteella tässä asiassa edetään varsinhyvin.

Kehittämistarpeita on erityisesti opiskelijapalautteen hyödyntämisessä jasidosryhmäyhteistyössä.

Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ja dynaamisuus

Laadunvarmistusjärjestelmän menettelytavat muodostavat dynaamisen koko-naisuuden, vaikka osa menettelytavoista on vielä sisäänajovaiheessa. Järjestel-män keskeiset osat ovat kuitenkin jo nyt kehittyvässä vaiheessa, ja käsitys jär-jestelmän kehittämistarpeista on ammattikorkeakoulun johdon piirissä kohta-laisen selkeä. Tulosaluekohtaiset laatupoikkeamat ja erilliset tulosaluekohtaisetlaadunvarmistusdokumentit kielivät kuitenkin paitsi tulosalueiden aktiivisuu-desta myös yhtenäisen järjestelmän jatkuvista kehittämistarpeista.

Haastattelujen perusteella ammattikorkeakoulun johto on hyvin perillästrategisten tavoitteiden ja toiminnanohjauksen nivoutumisesta toisiinsa.Muulle henkilöstölle strategia näyttäytyy lähinnä oman toiminta-alueen yk-sityiskohtaisempien ja konkreettisempien tavoitteiden muodossa. Haastatte-luissa nousi esille, että strategiaa on jalkautettu pääosin johtaja- ja esimies-vetoisesti ja tiedottamistyylillä, mikä ei välttämättä tuo strategiaa koko henki-löstölle tutuksi ja omaksi. Sekä strategian että laadunvarmistusjärjestelmän tun-netuksi tekemisessä Messi on keskeinen kehittämiskohde.

Yhteenveto:

■ Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa ammattikorkeakoulun keskeiset toi-minnot, ja järjestelmän osat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden.

■ Kehittämistarpeita on erityisesti osassa tukitoimintoja sekä palvelutoimin-taa, täydennyskoulutusta ja t&k-toimintaa koskevilla osa-alueilla.

■ Huomattava osa järjestelmän käytänteistä ja työkaluista on uudistettu ai-van viime vuosina, joten näyttöjä niiden vaikuttavuudesta on vielä rajoi-tetusti.

■ Järjestelmän keskeinen työkalu 4T-järjestelmä ja sen sisältämä toiminnan-ohjausjärjestelmä ovat sekä toimivuudeltaan että vaikuttavuudeltaan hy-vinkin kehittyvässä vaiheessa.

��

■ Henkilöstön osallistuminen järjestelmän kehittämiseen ja hyödyntämi-seen on haastattelujen perusteella pääosin kunnossa.

■ Opiskelijapalautteen hyödyntämisessä ja sidosryhmäyhteistyön järjestel-mällisyydessä on vielä selkeitä kehittämistarpeita.

■ Tulosaluekohtaiset laatupoikkeamat ja erilliset tulosaluekohtaiset laadun-varmistusdokumentit ovat osoitus tulosalueiden aktiivisuudesta muttailmeisesti myös yhtenäisen järjestelmän jatkuvista kehittämistarpeista.

■ Messin laatusivustoa voisi hyödyntää aiempaa paremmin strategian,tavoitteiden ja laadunvarmistusjärjestelmän tunnetuksi tekemisessä hen-kilöstölle ja opiskelijoille.

��

� Johtopäätökset

��� Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudetja hyvät käytänteet

Vahvuudet ja hyvät käytänteet

■ Laadunvarmistusjärjestelmän keskeinen vahvuus on sähköisistä osajärjes-telmistä muodostuva dynaaminen toiminnanohjausjärjestelmä, joka kat-taa varsin hyvin ammattikorkeakoulun toiminnot ja rakentuu jatkuvankehittämisen mallin pohjalle. Vuosittain toistuva toiminnan suunnittelu-ja seurantaprosessi sekä niihin liittyvät tavoiteneuvottelut muodostavatdynaamisen kokonaisuuden.

■ Järjestelmän keskeiset työkalut ovat ajanmukaisia ja ne kattavat laadun-varmistuksen keskeiset toiminnot. 4T-järjestelmä, kattava prosessikuvaus-ten ja -kaavioiden kokonaisuus sekä Messi-intranet muodostavat hyvänpohjan myös järjestelmän jatkuvalle kehittämiselle.

■ Henkilöstön sitoutuneisuus sekä järjestelmän heitä itseään koskevienosioiden kehittämiseen että osajärjestelmien käyttöön on vahvuus, jonkavaraan on hyvä rakentaa jatkuvan kehittämisen prosesseja.

■ Laadunvarmistusjärjestelmä mahdollistaa myös opiskelijoiden osallistumi-sen, vaikka tässä suhteessa on vielä kehittämistarpeita.

■ Strategiaseminaarit, tavoiteneuvottelut, kehittämispäivät, palautepäivät jakehityskeskustelut ovat vuosittaiseen toiminnanohjausprosessiin liittyviähyviä käytäntöjä, joilla edistetään vuorovaikutusta ja osallistumista laadun-varmistustyöhön.

■ Kokouskäytännöt ja tulosalueiden toimintojen yhtenäisyyttä edistävätohjausryhmät sekä toimintojen koordinaattorit ovat käytäntöjä, joillaedistetään laadunvarmistusta koko organisaatiossa.

■ Sisäiset auditoinnit ja koulutusohjelmien ristiinarvioinnit ovat uusia käy-täntöjä, joista kannattaa jatkossa kehittää keskeinen osa laadunvarmistus-järjestelmän toimivuuden arviointia.

■ Neuvottelukuntajärjestelmä ja sen toiminnan tehostaminen muodostavathyvän lähtökohdan sidosryhmäyhteistyön ja yhteiskunnallisen vaikutta-vuuden kehittämiselle. Yhteiskuntavastuuraportti on kiistatta hyvä käytän-tö yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisessä.

��

■ Messi-intranet on uutuudestaan huolimatta jo nyt hyvä työkalu laadun-varmistusjärjestelmän jalkauttamisessa kaikkiin yksiköihin.

■ Projektien hallintaan kuuluva Projektori-tietokanta muodostaa hyvänpohjan t&k-toiminnan seurantaan ja kehittämiseen.

��� Kehittämissuositukset

■ T&k-toiminnan sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksessa onvielä kehittämistarpeita sekä tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tu-loksellisuuden seurannassa ja arvioinnissa. Menettelytapojen kehittämises-sä olisi hyvä pyrkiä asiakaspalautteen järjestelmälliseen hyödyntämiseen.

■ Myös opiskelijapalautteen järjestelmällisyydessä ja hyödyntämisessä onvielä kehittämistarpeita. Käytäntöjen yhtenäistäminen ja riittämättömänlaadun tunnistaminen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa parantaisi sekäopiskelijoiden osallistumista että toiminnan laatua.

■ Opiskelijoiden osallistumista voisi lisätä myös ottamalla tulosalueiden par-haita käytäntöjä järjestelmällisesti käyttöön koko ammattikorkeakoulussa.Samalla olisi hyvä korjata puutteet opiskelijoille tärkeissä HOPS- jatoteutussuunnitelmaprosesseissa.

■ Toiminnanohjauksessa keskeisen 4T-järjestelmän tavoitemäärittelyissä japalautetietojen tarkkuudessa on vielä kehittämistarpeita. Kehittämis-tarpeita on myös t&k-toiminnan laadullisissa mittareissa.

■ Sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä olisi hyvä lisätä asiakkuuksien hal-linnan suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä. Samalla olisi myös hyväkartoittaa eri ryhmien tiedontarpeet sekä sidosryhmien että ammatti-korkeakoulun sisäisten ryhmien osalta.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen on haasteellinentehtävä. Olisi hyödyllistä tarkastella kriittisesti järjestelmän kuormitta-vuutta suhteessa voimavaroihin ja järjestelmän eri osien tuottamiinhyötyihin. Keventämisen ohella olisi hyvä pyrkiä lisäämään järjestelmänosien yhteensopivuutta.

■ Prosessikuvausjärjestelmän kehittämisessä on tarpeita keventämiseen,suurempien kokonaisuuksien muodostamiseen ja mallinnuksen yhtenäis-tämiseen. Tarvitaan myös järjestelmällistä prosessien toimivuuden audi-tointia.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden ja johtamisprosessin arvioin-nissa on vielä kehittämistarpeita. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamantiedon dokumentointiin ja saatavuuteen tulisi kiinnittää nykyistä enem-män huomiota.

■ Messi-intranet on yksi keskeinen kehittämiskohde myös jatkossa.

��

��� Auditointiryhmän kokonaisarvioTurun ammattikorkeakoulunlaadunvarmistusjärjestelmästä

Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Turun ammattikorkea-koulun laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvostonasettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perusteh-tävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkea-koulujen arviointineuvostolle, että Turun ammattikorkeakoulu läpäisee audi-toinnin hyväksytyksi.

��� Korkeakoulujen arviointineuvoston päätösauditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 28.1.2010 auditointi-ryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Turun ammatti-korkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perus-tehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusivuotta.

��

LIITE �:Auditointivierailun ohjelma

�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä � ����� ����� ����� ����� ����

9.00–10.00 Ylimmän johdon ja laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavien haastattelu10.15–11.15 Tulosalueiden johtajien, t&k-johtajan ja talouspäällikön haastattelu11.30–12.30 Opetushenkilökunnan haastattelu13.30–14.30 T&k-henkilökunnan haastattelu14.40–15.40 Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu15.50–16.50 Opiskelijoiden haastattelu17.00–18.00 Sidosryhmien edustajien haastattelu

�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä ������������������������������

Ryhmä 1:9.00–10.15 Tekniikka, ympäristö ja talous -tulosalueen haastattelu10.45–12.00 Bioalat ja liiketalous -tulosalueen haastattelu13.15–14.30 Hyvinvointipalvelut-tulosalueen haastattelu

Ryhmä 2:9.00–10.15 Taideakatemian haastattelu10.45–12.00 Terveysalan tulosalueen haastattelu13.15.–14.30 Tietoliikenne ja sähköinen kauppa -tulosalueen haastattelu

Koko auditointiryhmä yhdessä:14.45.–15.30 Rekrytointi, henkilöstökoulutus ja henkilöstön kehittäminen15.45–16.30 Kielikoulutus ja kansainvälistymispalvelut16.45–17.45 Opetuksen ja opiskelun tukipalvelut Loimaalla ja Uudessakaupungissa

�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä�� vierailupäivä ������������������������������

9.00–10.00 Viestintä10.15–11.15 Kampuskävely ja tutustuminen 4T-järjestelmään12.30–13.45 Johdon loppuhaastattelu ja alustava palaute johdolle auditoinnin havainnoista

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

1. K

orke

akou

lun

laad

unva

rmist

us-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änTa

voitt

eide

n, to

imin

toje

n, to

imijo

i-Ta

voitt

eet,

toim

inno

t, to

imija

tDo

kum

ento

inti

ja v

astu

unja

kojä

rjest

elm

än ta

voitt

eide

n,ta

voitt

eita

, toi

min

toja

, toi

mijo

itade

n ja

vas

tuid

en m

äärit

tely

jaja

vas

tuut

ova

t sel

keäs

ti ja

ovat

erit

täin

hyv

in to

imivi

a ja

toim

into

jen,

toim

ijoid

en s

ekä

ja v

astu

ita e

i ole

mää

ritel

tydo

kum

ento

inti

on p

uutte

ellis

ta.

konk

reet

tises

ti m

äärit

elty

jäte

host

avat

laad

unva

rmist

usta

.va

stui

den

mää

ritte

ly ja

eikä

dok

umen

toitu

.Va

stuu

njak

o to

imii

ositt

ain.

ja d

okum

ento

ituja

. Vas

tuun

-do

kum

enta

atio

jako

on

toim

iva.

2. K

orke

akou

lun

peru

stoi

min

toje

nla

adun

varm

istuk

sen

katta

vuus

ja v

aiku

ttavu

us

2 a)

Tutk

into

tavo

ittei

nen

koul

utus

Kork

eako

ulun

per

usto

imin

noiss

aJä

rjest

elm

ä ka

ttaa

yksit

täisi

ä ko

r-Jä

rjest

elm

ä ka

ttaa

usei

ta k

or-

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

äei

ole

laad

unva

rmist

usta

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ke

akou

lun

peru

stoi

min

toja

.ka

ttaa

pääs

äänt

öise

sti k

aikk

i2

b) Tu

tkim

us/T

utki

mus

- ja

kork

eako

ulun

per

usto

imin

not.

kehi

tyst

yö, t

aite

ellin

en to

imin

taLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

Tied

on k

äyttö

on

satu

nnai

sta

ja/

Tiet

oa k

äyte

tään

kou

lutu

ksen

jatu

otta

maa

tiet

oa e

i hyö

dynn

etä

tai s

en k

eruu

on

itset

arko

ituk-

muu

n to

imin

nan

laad

unha

llinna

nTi

edon

hyö

dynt

ämin

en o

n sy

s-2

c) Y

htei

skun

nallin

enko

ulut

ukse

n ja

muu

n to

imin

nan

sellis

ta.

ja k

ehitt

ämise

n vä

linee

nä. S

uuri

tem

aatti

sta

ja ti

edon

tulo

ksek

-vu

orov

aiku

tus,

vaik

utta

vuus

laad

unha

llinna

n ja

keh

ittäm

isen

osa

kerä

ttävä

stä

pala

utte

esta

kaas

ta k

äytö

stä

koul

utuk

sen

jaja

alu

ekeh

ityst

yövä

linee

nä.

Laad

unva

rmist

us o

n sa

avut

etun

hyöd

ynne

tään

.m

uun

toim

inna

n ke

hittä

mise

ssä

laat

utas

on s

äilyt

täm

iseen

täht

äävä

ä.on

sel

keää

ja ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.2

d) Tu

ki- j

a pa

lvelu

toim

inno

tLa

adun

varm

istuk

sen

men

et-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

Laad

unva

rmist

ukse

n m

enet

tely-

(mm

. kirj

asto

- ja

tieto

palve

lu,

telyt

apoj

en a

vulla

ei v

oida

tapo

jen

avul

la v

oida

an ty

ydyt

tä-

tava

t edi

stäv

ät to

imin

nan

kehi

t-Uu

sien

ideo

iden

syn

tym

istä

jaur

a- ja

rekr

ytoi

ntip

alve

lut

tunn

istaa

riitt

ämät

öntä

laat

ua.

väst

i tun

nist

aa ri

ittäm

ätön

laat

u.tä

mist

ä ja

muu

toks

en a

ikaa

nsaa

-ni

iden

tote

utta

mist

a tu

kevii

nse

kä k

ansa

invä

liset

pal

velu

t)m

ista.

Riit

täm

ättö

män

laad

unm

enet

telyt

apoi

hin

ja ra

kent

eisii

ntu

nnist

amin

en o

n te

hoka

sta.

on k

iinni

tetty

erit

yistä

huo

mio

ta.

2 e)

Hen

kilö

stön

rekr

ytoi

nti

Toim

inta

kultt

uuri

tuke

e in

no-

ja k

ehitt

ämin

enva

tiivis

uutta

. Riit

täm

ätön

laat

utu

nnist

etaa

n te

hokk

aast

i.

LII

TE

�:

Au

dit

oin

nis

sa k

äy

tett

äv

ät

kri

tee

rit

� KO

HTEE

TKR

ITEE

RIT

PUUT

TUVA

ALKA

VAKE

HITT

YVÄ

EDIS

TYNY

T

3. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

ta e

i ole

kyt

ketty

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än y

h-Jä

rjest

elm

ä on

kyt

ketty

kor

keak

ou-

Laad

unva

rmist

us o

n lu

onte

vaky

tkey

tym

inen

joht

amise

en ja

joht

amise

en ja

toim

inna

nohj

auk-

teyd

et to

imin

nano

hjau

ksee

n, tu

-lu

n to

imin

taan

ja to

imin

nano

hjau

k-os

a ko

rkea

koul

un to

imin

taa

jato

imin

nano

hjau

ksee

nse

enlo

sten

seu

rant

aan

ja k

ehitt

ämi-

seen

. Laa

dunv

arm

istus

järje

stel

män

toim

inna

nohj

aust

a. Ko

rkea

koul

unse

en o

vat p

uutte

ellis

et.

tuot

tam

aa ti

etoa

hyö

dynn

etää

n ke

-jo

hto

on s

itout

unut

järje

stel

mää

n.hi

ttäm

isess

ä. Y

htey

ksist

ä to

imin

-Ti

edon

sys

tem

aatti

sest

a hy

ö-na

n oh

jauk

seen

, tul

oste

n se

uran

-dy

ntäm

isest

ä ko

rkea

koul

un to

i-ta

an ja

keh

ittäm

iseen

on

näyt

töä.

min

nano

hjau

kses

sa, t

ulos

ten

seur

anna

ssa

ja k

ehitt

ämise

ssä

on s

elke

ää ja

jatk

uvaa

näy

ttöä.

4. K

orke

akou

lun

henk

ilöku

nnan

,Ko

rkea

koul

un h

enki

löku

nta,

opis-

Joki

n se

uraa

vista

toim

ijary

hmist

äEd

ellä

mai

nitu

t hen

kilö

stör

yhm

ätEr

i hen

kilö

stör

yhm

ät o

vat k

äytä

n-op

iskel

ijoid

en ja

ulk

oist

en s

i-ke

lijat j

a ul

koise

t sid

osry

hmät

ei-

on la

adun

varm

istus

toim

inna

n ul

-ja

opi

skel

ijat o

vat j

ärje

stel

mäs

sänö

ssä

eritt

äin

sitou

tune

ita ja

akt

ii-do

sryh

mie

n os

allis

tum

inen

laa-

vät o

sallis

tu la

adun

varm

istuk

seen

.ko

puol

ella

:ak

tiivis

esti

muk

ana.

Myö

s ul

koi-

visia

laad

unva

rmist

usto

imin

nass

a.du

nvar

mist

ukse

en- o

pisk

elija

tsil

la s

idos

ryhm

illä o

n ro

oli l

aadu

n-Li

säks

i ulk

oise

t sid

osry

hmät

on

- ope

ttaja

tdu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

än to

imin

-m

iele

kkää

llä ta

voin

ote

ttu m

u-- t

ukip

alve

luje

n ed

usta

jat

nass

a.ka

an a

rvio

inni

n to

imijo

iksi.

- tut

kija

t- h

allin

to- j

ohto

- ulk

oise

t sid

osry

hmät

5. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

äntu

otta

man

tied

on ta

rkoi

tuks

en-

muk

aisu

us ja

saa

tavu

us

5 a)

kor

keak

oulu

n sis

ällä

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ässä

Tiet

oa tu

otet

aan

vailla

suu

nni-

Järje

stel

mä

tuot

taa

rele

vant

tiaKo

rkea

koul

ulla

on

syst

emaa

ttisia

ei o

le h

uom

ioitu

kor

keak

oulu

n er

ite

lmal

lisuu

tta ja

sitä

väl

itetä

äntie

toa

kork

eako

ulun

toim

ijoille

men

ette

lytap

oja

eri

henk

ilös t

ö-he

nkilö

stör

yhm

iä ja

opi

skel

ijoita

,sa

tunn

aise

sti.

Eri t

oim

ijoid

en ti

e-ja

järje

stel

män

tuot

tam

atry

hmille

suu

nnat

un ti

edon

tuot

-ei

kä ti

etoa

väl

itetä

kor

keak

oulu

ndo

ntar

peita

kor

keak

oulu

n sis

ällä

kesk

eise

t tul

okse

t ova

t eri

tam

iseen

ja a

nalys

oint

iin. K

orke

a-sis

ällä

.ei

ole

riitt

äväs

ti ot

ettu

huo

mio

on.

henk

ilöst

öryh

mie

n ja

opi

s-ko

ulun

laad

unva

rmist

usta

kos

ke-

kelijo

iden

saa

tavil

la.

va s

isäin

en v

iest

intä

on

aktii

vista

.

��

KOHT

EET

KRIT

EERI

TPU

UTTU

VAAL

KAVA

KEHI

TTYV

ÄED

ISTY

NYT

5 b)

kor

keak

oulu

n ul

koist

enLa

adun

varm

istus

järje

stel

mäs

sä e

iUl

koist

en s

idos

ryhm

ien

näkö

kulm

iaUl

koise

t sid

osry

hmät

on

mää

ritel

tyKo

rkea

koul

un la

adun

varm

istus

tasid

osry

hmie

n nä

köku

lmist

aol

e hu

omio

itu k

orke

akou

lun

ulko

isten

ei o

le ri

ittäv

ästi

otet

tu h

uom

ioon

ja n

iiden

tied

onta

rpee

t on

otet

tuko

skev

a ul

koin

en v

iest

intä

on

ak-

sidos

ryhm

ien

näkö

kulm

ia, e

ikä

tie-

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

än s

uun-

selvä

sti h

uom

ioon

. Laa

dunv

arm

is-tii

vista

ja ti

etoa

väl

itetä

än s

uunn

a-to

a v

älite

tä u

lkoi

sille

sid

osry

hmille

.ni

ttelu

ssa

ja ja

tkuv

assa

keh

ittäm

i-tu

sjärje

stel

män

toim

inta

ja k

es-

tust

i ja

tark

oitu

ksen

muk

aise

sti

mise

ssä.

Tie

don

välit

täm

inen

ul-

keise

t tul

okse

t ova

t tär

keim

pien

ulko

isille

sid

osry

hmille

.ul

koisi

lle s

idos

ryhm

ille o

n sa

tun-

yhte

istyö

kum

ppan

eide

n ja

sid

os-

naist

a.ry

hmie

n sa

atav

illa.

6. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

ulla

ei o

le k

äsity

stä

Kork

eako

ulul

la o

n he

ikko

kok

o-Ko

rkea

koul

u se

uraa

laad

unva

rmis-

Kork

eako

ulu

seur

aa, a

rvio

i ja

kehi

t-to

imin

nan

seur

anta

, arv

ioin

ti ja

laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änna

iskäs

itys

laad

unva

rmist

us-

tusjä

rjest

elm

än to

imin

taa

ja s

entä

ä sy

stem

aatti

sest

i laa

dunv

arm

istus

-ja

tkuv

a ke

hittä

min

ento

imin

nast

a, e

ikä

sitä

seur

ata

järje

stel

män

toim

inna

sta.

Sen

kehi

ttäm

inen

on

suun

nite

lmal

lis-

järje

stel

män

toim

inta

a ja

on

laaj

alti

tai

kehi

tetä

.to

imin

taa

ei ju

urik

aan

seur

ata,

ta ja

dok

umen

toitu

a.tie

toin

en s

en to

imin

nan

erila

isist

aei

kä k

ehitt

ämise

ssä

ole

suun

ni-

vaik

utuk

sista

ja s

eura

uksis

ta.

telm

allis

uutta

.

7. L

aadu

nvar

mist

usjä

rjest

elm

änKo

rkea

koul

un to

imin

toih

in s

isälty

yOs

aan

kork

eako

ulun

toim

inno

ista

Laad

unva

rmist

us k

atta

a su

uren

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

ä ka

t-ko

kona

isuus

vain

yks

ittäi

siä ja

toisi

staa

n er

illisiä

sisäl

tyy

laad

unva

rmist

ukse

n m

e- o

san

kork

eako

ulun

toim

inno

ista.

taa

kaik

ki k

o rke

akou

lun

toim

inno

t.la

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ne

ttelyt

apoj

a.ta

poja

.La

adun

varm

istus

järje

stel

män

Laad

unva

rmist

usjä

rjest

elm

änLa

adun

varm

istus

järje

stel

män

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-va

ikut

tavu

udes

ta to

imin

nan

ke-

vaik

utta

vuud

esta

toim

inna

n ke

-hi

ttäm

iseen

on

selk

eää

näyt

töä.

täm

iseen

on

syst

emaa

ttist

a ja

hittä

mise

en o

n vä

hän

näyt

töjä

.ja

tkuv

aa n

äyttö

ä.La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-La

adun

varm

istuk

sen

men

ette

ly-ta

vat m

uodo

stav

at m

elko

hyv

inLa

adun

varm

istuk

sen

men

ette

lytav

atta

vat e

ivät m

uodo

sta

toim

ivaa

jato

imiva

n jä

rjest

elm

ärak

ente

en.

muo

dost

avat

dyn

aam

isen

koko

nai-

yhte

näist

ä jä

rjest

elm

ää.

suud

en.

TIIVISTELMÄ

JulkaisijaKorkeakoulujen arviointineuvosto

Julkaisun nimiTurun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

TekijätVeijo Hintsanen, Minna-Riitta Luukka, Tarja Lounasmeri, Mikko Majander, Jarmo Renvall, Heikki Holopainen &Kirsi Hiltunen

TiivistelmäKorkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Turun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoin-nin tavoitteena oli:■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut,■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun

toiminnan laatua, ja■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä

toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviinkehittämistoimenpiteisiin.Auditointi perustui Turun ammattikorkeakoulun ennalta toimittamaan auditointiaineistoon sekä 28.–30.10.2009

toteutettuun auditointivierailuun.Auditointiryhmä toteaa, että laadunvarmistusjärjestelmä kattaa varsin hyvin ammattikorkeakoulun toiminnot.

Laadunvarmistuksen keskeiset menettelytavat muodostavat eheän kokonaisuuden ja menettelytavat ovat pääosin yh-tenäiset eri tulosalueilla. Laadunvarmistusjärjestelmä rakentuu jatkuvan kehittämisen mallin pohjalle. Johdon käsitysjärjestelmän kehittämistarpeista on kohtalaisen selkeä. Henkilöstön osallistuminen järjestelmän kehittämiseen ja hyö-dyntämiseen on haastattelujen perusteella pääosin kunnossa. Pisimmälle on viety koulutus- ja opetusprosessia kos-keva laadunvarmistus, joka on paikoin jopa edistyneellä tasolla. Neuvottelukuntajärjestelmä ja sen toiminnan tehos-taminen muodostavat hyvän lähtökohdan sidosryhmäyhteistyön ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiselle.

Auditointiryhmä esittää Turun ammattikorkeakoululle mm. seuraavia kehittämissuosituksia:■ T&k-toiminnan sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksessa on vielä kehittämistarpeita sekä tavoittei-

den asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden seurannassa ja arvioinnissa. Menettelytapojen kehittämisessäolisi hyvä pyrkiä asiakaspalautteen järjestelmälliseen hyödyntämiseen.

■ Opiskelijapalautteen järjestelmällisyydessä ja hyödyntämisessä on vielä kehittämistarpeita. Käytäntöjen yhtenäis-täminen ja riittämättömän laadun tunnistaminen yhteistyössä opiskelijoiden kanssa parantaisi sekä opiskelijoidenosallistumista että toiminnan laatua.

■ Opiskelijoiden osallistumista voisi lisätä myös ottamalla tulosalueiden parhaita käytäntöjä järjestelmällisestikäyttöön koko ammattikorkeakoulussa. Samalla olisi hyvä korjata puutteet opiskelijoille tärkeissä HOPS- jatoteutussuunnitelmaprosesseissa.

■ Toiminnanohjauksessa keskeisen 4T-järjestelmän tavoitemäärittelyissä ja palautetietojen tarkkuudessa on vieläkehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on myös t&k-toiminnan laadullisissa mittareissa.

■ Sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä olisi hyvä lisätä asiakkuuksien hallinnan suunnitelmallisuutta ja järjestel-mällisyyttä. Samalla olisi myös hyvä kartoittaa eri ryhmien tiedontarpeet sekä sidosryhmien että ammattikorkea-koulun sisäisten ryhmien osalta.

■ Prosessikuvausjärjestelmän kehittämisessä on tarpeita keventämiseen, suurempien kokonaisuuksien muodostami-seen ja mallinnuksen yhtenäistämiseen.

■ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden ja johtamisprosessin arvioinnissa on vielä kehittämistarpeita.Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 28.1.2010 auditointiryhmän esitykseen ja auditointira-

porttiin perustuen, että Turun ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perus-tehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta.

AvainsanatArviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, ammattikorkeakoulu

SAMMANDRAG

UtgivareRådet för utvärdering av högskolorna

PublikationTurun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Åbo yrkeshögskola)

FörfattareVeijo Hintsanen, Minna-Riitta Luukka, Tarja Lounasmeri, Mikko Majander, Jarmo Renvall, Heikki Holopainen &Kirsi Hiltunen

AbstraktRådet för utvärdering av högskolorna utförde en auditering av Målet för den av Rådet för utvärdering av hög-skolorna genomförda auditeringen av Åbo yrkeshögskolas kvalitetssäkringssystem var att:■ klarlägga vilka kvalitetskrav högskolan har ställt på sin verksamhet,■ bedöma genom vilka processer och metoder högskolan upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen

och den övriga verksamheten, och■ bedöma om kvalitetssäkringen vid högskolan fungerar som avsett, om högskolans kvalitetssäkringssystem

frambringar ändamålsenlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och om systemet gerupphov till effektiva, kvalitetshöjande utvecklingsåtgärder.Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Åbo yrkeshögskola hade lämnat in på förhand och

det auditeringsbesök som genomfördes den 28–30 oktober 2009.Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet täcker yrkeshögskolans funktioner rätt väl. De cen-

trala kvalitetssäkringsrutinerna bildar en sammanhängande helhet och procedurerna är huvudsakligen enhetligainom de olika resultatområdena. Kvalitetssäkringssystemet bygger på en modell med kontinuerlig utveckling. Led-ningen har en relativt klar uppfattning om utvecklingsbehoven inom systemet. Personalens möjligheter att delta iutvecklingen och utnyttjandet av systemet verkar utifrån de intervjuer som har genomförts huvudsakligen vara isin ordning. Arbetet med kvalitetssäkringen av utbildnings- och undervisningsprocessen har framskridit längst ochman har ställvis till och med uppnått en avancerad nivå. Delegationssystemet och effektiveringen av dess verk-samhet utgör en god utgångspunkt för utvecklingen av samarbetet med intressentgrupperna och den samhälleligagenomslagskraften.

Auditeringsgruppen lägger fram bl.a. följande utvecklingsrekommendationer för Åbo yrkeshögskola:■ Inom kvalitetssäkringen av FoU samt stöd- och servicefunktionerna finns ännu behov av utveckling både i

uppställandet av målen och vid uppföljningen och utvärderingen av verksamhetens resultat. Vid utvecklingen avmetoderna vore det bra att eftersträva ett systematiskt utnyttjande av kundresponsen.

■ Systematiken i responsen från de studerande och utnyttjandet av denna behöver fortfarande utvecklas. Genomatt förenhetliga praxisen och identifiera otillräcklig kvalitet i samarbete med de studerande kan man förbättrabåde deltagandet bland de studerande och kvaliteten på verksamheten.

■ Deltagandet bland de studerande kan även ökas genom att den bästa praxisen inom de olika resultatområdenasystematiskt införs vid hela yrkeshögskolan. Samtidigt vore det bra att korrigera bristerna i de för de studerandeviktiga processerna i anknytning till de individuella studieplanerna och genomförandeplanerna.

■ Inom verksamhetsstyrningen finns det fortfarande behov av att utveckla målbestämningen och exaktheten avresponsinformationen för det centrala systemet 4T. Kvalitetsindikatorerna för FoU behöver också utvecklas.

■ Vid utvecklingen av samarbetet med intressentgrupperna vore det bra att öka planmässigheten och systematikeni hanteringen av kundrelationerna. Samtidigt vore det även bra att kartlägga olika gruppers informationsbehovmed avseende på både intressentgrupperna och yrkeshögskolans interna grupper.

■ Processbeskrivningssystemet borde göras lättare, med större helheter och ett samordnat sätt att utarbeta modeller.■ Utvärderingen av kvalitetssäkringssystemet som helhet och ledningsprocessen behöver ännu utvecklas.

Rådet för utvärdering av högskolorna fastslog på auditeringsgruppens förslag och utifrån auditeringsrapportenvid sitt sammanträde den 28 januari 2010 att kvalitetssäkringssystemet vid Åbo yrkeshögskola fyller de kriteriersom har ställts upp för kvalitetssäkringssystemet som helhet och för kvalitetssäkringen av de grundläggande funk-tionerna. Auditeringen gäller i sex år.

NyckelordUtvärdering, auditering, kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, yrkeshögskola

ABSTRACT

Published byThe Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC

Name of publicationTurun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi(Audit of the quality assurance system of Turku University of Applied Sciences)

AuthorsVeijo Hintsanen, Minna-Riitta Luukka, Tarja Lounasmeri, Mikko Majander, Jarmo Renvall, Heikki Holopainen &Kirsi Hiltunen

AbstractThe aims of the audit of the quality assurance system of Turku University of Applied Sciences, which was carriedout by the Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC), were:■ to determine what qualitative aims the higher education institution has set for its operations■ to evaluate what processes and procedures the higher education institution uses to maintain and develop the

quality of education and other activities, and■ to evaluate whether the quality assurance system functions in the higher education institution in the intended

manner, whether it produces appropriate information for developing the activities, and whether it leads toeffective development measures for improving quality.The audit was based on the preliminary audit material provided by Turku University of Applied Sciences and

an audit visit that took place on 28–30 October 2009.Audit team states that the quality assurance system covers the operations of the University of Applied Sciences

quite well. The central procedures of the QA system form an integrated system and the procedures are mainlyconsistent within the various performance areas. The quality assurance system is based on a model of continuousdevelopment. The management’s understanding of the system’s development needs is relatively clear. The participa-tion of the staff in the system’s development and use is, on the basis of the interviews, mainly as it should be.Quality assurance of the education and teaching process has been developed to the greatest extent, and in places itis even at an advanced level. The advisory council system and the improvement to its operations form a good basisfor developing cooperation with stakeholders and the social impact.

The audit team presents the following development recommendations to Turku University of Applied Sciences:■ There is still a need to develop quality assurance in R&D and support and service functions, both in the setting

of objectives and monitoring and evaluating the effectiveness of the operations. Efforts should be made to usecustomer feedback in a systematic way in developing the practices.

■ The systematicity and utilisation of student feedback still needs to be developed. Harmonising practices andrecognising inadequate quality in cooperation with students would improve both the participation of studentsand the quality of the operations.

■ The participation of students could also be increased by deploying best practices in a systematic way within theentire higher education institution. Similarly, the shortcomings in the processes for individual study plans andimplementation plans, which are important for students, should be rectified.

■ There is still a need to develop the objective specifications of the 4T system, which is central in the steering ofoperations, and in the accuracy of feedback information. There is also a need to develop qualitative indicators inR&D.

■ The methodicalness and systematicity of customer relationship management should be improved in developingcooperation with stakeholders. Likewise, the need for information by various groups should be assessed both interms of stakeholders and the internal groups of the higher education institution.

■ In terms of developing the process description system, there is a need for streamlining, the creation of largersystems and the harmonisation of modelling.

■ There is still a need to develop the evaluation of the entire quality assurance system and management process.In its meeting on 28 January 2010, FINHEEC decided, on the basis of the proposal and audit report of the audit

team, that the quality assurance system of Turku University of Applied Sciences meets the criteria set for qualityassurance systems as a whole and the quality assurance of its basic tasks. The audit certificate is valid for six years.

KeywordsEvaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, University of Applied Sciences

KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi

1:2000 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.: Tampereen yliopiston opetuksen arviointi2:2000 Cohen, B., Jung, K. & Valjakka, T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions3:2000 Goddard, J., Moses, I., Teichler, U., Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An

Evaluation of the University of Turku4:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic,

Finland5:2000 Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central

Ostrobothnia Polytechnic6:2000 Moitus, S. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–20037:2000 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–20038:2000 Hara, V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry9:2000 Jussila, J. & Saari, S. (Eds.): Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher

Education in Finnish Universities10:2000 Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi11:2000 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–200312:2000 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–200313:2000 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 200014:2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation

Report15:2000 Almefelt, P., Kekäle, T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic16:2000 Kells, H.R., Lindqvist, O. V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small

regional university17:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Miikkulainen, L. , Stone, J., Tolppi, V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work.

Tampere Polytechnic18:2000 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in

Slavonic and Baltic Studies19:2000 Harlio, R. , Kekäle, T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu20:2000 Mansikkamäki, J., Kekäle, T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi.

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu21:2000 Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle, T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen, T.: Audit of Quality Work. South Carelia

Polytechnic1:2001 Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa2:2001 Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle, T.: Maanpuolustuskorkeakoulun

arviointi3:2001 Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi4:2001 Baran, H., Gladrow, W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^no-

issledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´no-issledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki)

5:2001 Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle6:2001 Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä7:2001 Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-

ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti8:2001 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 20019:2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola.10:2001 Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy11:2001 Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta12:2001 Miettinen, A. & Pajarre, E.: Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta13:2001 Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen

ohjauksen arviointi korkeakouluissa14:2001 Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and

Polytechnics15:2001 Kekäle, T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic

Polytechnic1:2002 Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi2:2002 Kallio, E.: Yksilöllisiä heijastuksia. Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi?3:2002 Raivola, R., Himberg, T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola, T.: Monta tietä maisteriksi. Yliopistojen maisteri-

ohjelmien arviointi4:2002 Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen

opettajankoulutuksen arviointi

5:2002 Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymen-laakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut

6:2002 Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto.Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti

7:2002 Rantanen, T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta, T., Pohjanpalo, L., Rajamäki, T.& Woodman, J.:Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland

8:2002 Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinenkorkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi

9:2002 Kekäle, T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic10:2002 Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking11:2002 Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen

aluekehitystehtävän toteutukseen12:2002 Huttula, T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–200313:2002 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä14:2002 Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva, V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and

Rovaniemi Polytechnics15:2002 Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko, T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M.

& Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin jaKeski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa

16:2002 Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic17:2002 Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen, T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.: Yliopistojen

opiskelijavalintojen arviointi18:2002 Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the

Degree Programmes in the University of Helsinki1:2003 Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics2:2003 Ursin, J. (toim.): Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–20063:2003 Hietala, H., Hintsanen, V., Kekäle, T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi4:2003 Varis, T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib5:2003 Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.): Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–20066:2003 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. &

Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkea-koulutuksen arviointi

7:2003 Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin8:2003 Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon9:2003 Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi10:2003 Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology11:2003 Goddard, J., Asheim, B., Cronberg, T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third

Role of Eastern Finland universities12:2003 Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut

aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–200413:2003 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of

Economics. An EQUIS re-accreditation14:2003 Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking15:2003 Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus16:2003 Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I., West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of

the third role of the University of Turku17:2003 Baran, H., Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta1:2004 Kekäle, T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkea-

koulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi2:2004 Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA –

Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenskayrkeshögskola 2003

3:2004 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta4:2004 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen

laatuun. Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi5:2004 Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen, T., Tulva,

T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujensosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa

6:2004 Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävädialogi. Helian laatutyön auditointi

7:2004 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–20038:2004 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammatti-

korkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi9:2004 Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003

toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä10:2004 Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät

vuosina 1996–200311:2004 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the

Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report1:2005 Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna2:2005 Ala-Vähälä, T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa3:2005 Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2005–20064:2005 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–20075:2005 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–20071:2006 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä, T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.:

PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland2:2006 Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P., Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2006 Kekäle, T., Ilolakso, A., Katajavuori, N., Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän

auditointi4:2006 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–20075:2006 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2006 Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkea-

koulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2006 Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–20098:2006 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–20099:2006 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston,

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuudenbenchmarking-arviointi

10:2006 Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa11:2006 Levänen, K., Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.: Verkko-opintojen mitoituksen arviointi12:2006 Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen, T., Sylvander, T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti13:2006 Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius, V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.:

Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–200714:2006 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans

kvalitetssäkringssystem15:2006 Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen, V. & Isoaho, K.: Audit of the quality

assurance system of Seinäjoki Polytechnic16:2006 Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa.17:2006 Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta1:2007 Karppanen, E., Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo, T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi2:2007 Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri, T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi3:2007 Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handels-

högskolans kvalitetssäkringssystem4:2007 Jokinen, T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.: Tampereen teknillisen yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2007 Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi6:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering

av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 –Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007–2009

7:2007 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–20118:2007 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality

Enhancement in University Lifelong Learning9:2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–201110:2007 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008–201111:2007 Toikka, M., Aarrevaara, T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

1:2008 Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen, T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.:Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

2:2008 Vuorio, E., Huttula, T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E., Yanar, A.,Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

3:2008 Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta, T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialankoulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialankoulutuksen seuranta-arviointi

4:2008 Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A., Taskila, V.-M., Tuominen, T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessäkehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta

5:2008 Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä –Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti

6:2008 Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-järjestelmän uusinta-auditointi

7:2008 Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–20098:2008 Hintsanen, V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2008 Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M., Virtanen, T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.: Tampereen

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi10:2008 Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A., Vaisto, L., Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit

of the quality assurance system of Helsinki School of Economics11:2008 Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.: Turun yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2009 Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H., Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen,

K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi. Yliopistokeskusten arviointi2:2009 Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammatti-

korkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–20093:2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–20124:2009 Harmaakorpi, V., Furu, P., Takala, M., Tenhunen, M.-L., Westersund, C. & Holm, K.: Turun kauppakorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi5:2009 Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H., Tiilikka, A.-M., Virtanen, A. & Seppälä, H.: Tampereen ammattikorkeakoulun

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi6:2009 Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi7:2009 Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S., Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan

teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi8:2009 Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston

laadunvarmistusjärjestelmän auditointi9:2009 Papp, I., Lindesjöö, E., Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki

University of Applied Sciences10:2009 Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin

ammattikorkeakoulujen benchmarking11:2009 Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistus-

järjestelmän uusinta-auditointi12:2009 Hulkko, P., Virtanen, A., Lampelo, S., Teckenberg, T., Vieltojärvi, M., Saarilammi, M.-L. & Mustonen, K.: Diakonia-

ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi13:2009 Hiltunen, A.-M, Uusitalo, E., Hietanen, O., Hyyryläinen, T., Kettunen, S. & Söderlund, S.: Dynaaminen laatu-

näkemys – kolmen yliopistoverkoston kehittävä vertaisarviointi14:2009 Moitus, S.: Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista vuosilta 2005–200815:2009 Järvinen, M.-R., Granö, P., Huhtamo, E., Kettunen, A., Laaksonen, E., Holm, K. & Holopainen, H.: Taideteollisen

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi16:2009 Andersson, Ö., Cornér, S., Heikkilä, J., Huldin, H.,Lejonqvist, G.-B. & Lundin, K.: Auditering av kvalitets-

säkringssystemet vid Högskolan på Åland17:2009 Antikainen, E.-L., Eskelinen, H., Mäki, M., Nykänen, M., Taskila, V.-M. & Mustonen, K.: Rovaniemen ammatti-

korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi18:2009 Aarrevaara, T., Toikka, M., Apajalahti, H., Huttula, T., Mäkilä, M., Kajaste, M. & Saarilammi, M.-L: Lapin

yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi1:2010 Auvinen, P., Kauppi, A., Kotila, H., Loikkanen, A., Markus, A., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen

koulutuksen laatuyksiköt 2010–2012