6Tutkimus- ja kehitystyöedistää ammattipedagogiikkaa

HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun sidosryhmälehti 1 ▪ 2013

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

4

Oppimisympäristöt

laajenevat:

TEORIAA MOBIILISTI –

TÖITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

PÄÄKIRJOITUS

Julkaisija HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu Päätoimittaja Johtaja Jari Laukia | Ulkoasu Otavamedia, Asiakasviestintä, Anne Kiiski | Paino Nykypaino Oy | Yhteyden-otot aokk@haaga-helia.fi | Kannen kuva Tommi Tuomi, Anne Kiiski. Kuvassa opiskelijat Roope Rinne ja Joni Simonen.

HAAGA-HELIARatapihantie 13, 00520 HelsinkiPuhelin (09) 229 611www.haaga-helia.fi

2 Pääkirjoitus

3 Luokassa, verkossa ja työpaikalla

4 Keudassa toimii oikea autokorjaamo

5 Moniammatillisuus kasvaa opettajankoulutuksessa

Sosiaalinen media nousee oppimisen välineeksi

Skils by Some -seminaari

Yhteisöä ja sisältöä rakentamssa

6 TKI - työtä opettajankoulutuksen ja ammattipedagogiikan kehittämiseksi

8 Tule meille koulutukseen!

Julkaisuja

Teksti Anneli Frantti | Kuva Kari Hautala

3

TÄSSÄ NUMEROSSA

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

Keudan ammattiopiston rehtori, pitkään Suomen Ammatilliset Rehtorit ry:ssä toiminut Pekka Aittoniemi kommentoi oppimisympäristökeskustelua.

Mitä uutta verkko-opetus tuo oppimiseen?

Verkossa ryhmässä oppimisen merkitys korostuu, kun tehtyjä töitä voi nopeasti jakaa ja kommen-toida. Interaktiiviset oppimisympäristöt lisääntyvätkin tulevaisuudessa. Verkko myös mahdollistaa uusien metodien käyttämisen, kuten yritystoiminnan simuloinnit ja oppimispelit. 3D-tekniikka luo uusia mahdollisuuksia. Meilläkin on Keudassa käytössä 2nd Lifessä virtuaalipanimo-oppimis-alusta. Elokuussa meillä aloittaa verkkopedagogi, joka tukee opettajia verkkomateriaalin tuotta-misessa.

Verkossa toimiminen alkaa olla jo kaikille tuttua, joten kommunikointi siellä sujuu helpos-ti. Pelkotiloista on päästy kymmenessä vuodessa: nykyään opettajilla on taitoa tuottaa sähköistä oppimateriaalia ja opiskelijat ovat virtuaalisesti osaavia, kunhan vain muistavat itsekurin opiske-lussa! Verkko on aina käytettävissä, se ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Mobiililaitteet edesaut-tavat tätä näkemystä entisestään.

Mitä hyvää ja mitä haastetta on työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa?

Opiskelijalle työssäoppimispaikka on hyvä väylä työelämään, sieltä kertyy tietoja, taitoja ja koke-musta sekä ymmärrystä työelämän säännöistä. Työpaikoille työssäoppijat ovat tuoreen näkökul-

man ja uusien asioiden tuojia.Opiskelijat ovat valmiuksiltaan erilaisia, ja välillä on haasteellista löytää jokaiselle

sopiva työpaikka ja vieläpä opiskelujen kannalta sopivaan aikaan. Pie-nemmissä yrityksissä tekee välillä tiukkaa löytää aikaa ohjata opiskeli-jaa. Haasteista huolimatta työssäoppimisen palaute on pääsääntöisesti hyvää.

Perustutkinnossa on vyöryn lailla edennyt 2+1 -malli, jossa viimei-nen vuosi opiskellaan oppisopimuksella. Malli on valtakunnallisesti hyväksytty, ja Keudan osalta olemme sitoutuneet sen toteutukseen kaikissa ensi syksyn jälkeen alkavissa koulutuksissa.

Lisäksi olemme Keudassa panostaneet oppimisympäristöjen työelämälähtöisyyteen. Esimerkiksi autoalan tutkinnossamme on menossa Taitokorjaamohanke, jossa kouluun on rakennettu au-tokorjaamo. (Lue lisää s. 4).

Miten kansainvälistyminen näkyy oppimis-ympäristöissä?

Keudan kansainvälistyminen on opiskelijalähtöistä. Meillä on kymmeniä opiskelijoita ulkomailla työssäoppimisjak-soilla ja myös meille tulee vastavuoroisesti väkeä. Lisäksi huomioimme monikulttuurisuutta myös täällä koti-maassa.

Kansainvälistyminen vaatii luotettavia yhteistyö-kumppaneita maailmalla, verkosto ei synny yhtäkkiä vaan vie vuosia. Lisäksi se edellyttää hankeosaamista ja

ehdottomasti johdon sitoutumista toimintaan. Suoma-laisten oppilaitosten hankeosaamista arvostetaan, joten

lisääntyviin kansainvälisiin hankkeisiin pääsee jatkossa en-tistä paremmin mukaan.▫

Luokassa, verkossa ja työpaikallaOppimisympäristöissä on menossa muutoksen aika – luokkaopetuksen rinnalla oppimateriaalia voidaan tarjota yhä enemmän verkon kautta ja jopa mobiililaitteisiin sovellettuna. Myös työssäoppimis-paikat ovat viimeisen kymmenen vuoden kuluessa merkittävästi kehittyneet oppimisympäristöinä.

Tulevaisuuden oppimisympäristöt – monipuolistuva opettajan työ

Oppimisympäristöjen on yleisesti katsottu koostuvan fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista ympäristöistä. Fyysi-siä ympäristöjä ajateltaessa ammatillista koulutusta on aina harjoitettu verraten monipuolisissa oppimisympäristöissä, kuten luokkahuoneissa, koulujen työsaleissa ja autenttises-sa työympäristössä. Ammatillinen peruskoulutus on anta-nut perusvalmiudet työelämään ja varsinainen ammatti-taito on opittu työelämässä. Tässä ajattelussa on nähtävissä muutosta. Työelämä odottaa yhä valmiimpia työntekijöitä suoraan koulutuksesta. Työharjoittelut ja työssäoppiminen

ovat oppisopimuskoulutuksen ohella lisänneet työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Eri-laisia malleja työelämässä tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi kehitellään paikallisesti koko ajan.

Verkko-opetusmenetelmien lisääntyminen on uudempi ilmiö koulutuksessa, ja erilaisia simulaatioita on ryhdytty käyttämään myös käytännön taitojen opetuksessa. Opiskelijan koulureppu on hänen mobiililaitteensa, tiedon valtatiet ovat Internetissä. Verkko oppimisympäristönä edistää myös oppilaitoksen kansainvälistä kanssakäymistä ja lisää opiskelijoiden fyysistä liikkumista ulkomaille opintojen aikana. Vieraassa kult-tuuriympäristössä tapahtuvan oppimisprosessin voi kuvitella olevan hyvinkin koko-naisvaltaisen ulottuen ammattitaidon lisääntymisestä ja kielitaidon karttumisesta aina terveen itsetunnon kasvamiseen saakka.

Käytetyt oppimisympäristöt ovat kytköksissä myös työelämän muutoksiin. Alku-tekijöissä oleva kolmiulotteinen tulostus voi merkitä suuriakin muutoksia teolliseen tuotantoon. Robotiikka muuttaa teollisuuden lisäksi työntekoa myös palvelualoilla ja verkkokaupan lisääntyminen muuttaa osaamistarpeita kaupan alalla.

Monipuoliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaisten oppijoiden oppimi-sen. Samalla monipuolistuu opettajan työ. Tulevaisuudessa myös opiskelija itse voi aiempaa enemmän olla vaikuttamassa siihen, minkälaisissa ympäristöissä oppiminen tapahtuu. Tutkintoon johtava oppiminen on tavoitteellista, suunniteltua, systemaat-tista ja arvioitua. Oppimisympäristöjen monipuolistuminen vaatii tuekseen myös tut-kimustietoa siitä, mitä erilaisissa ympäristöissä opitaan ja mitä ei opita ja miten oppi-misympäristöjen muutos vaikuttaa oppimiseen, opiskelijan motivaatioon ja opettajan työhön.

Opettajat ovat keskeisessä asemassa oppimisympäristöjä kehitettäessä. He ovat oppi misprosessin johtajia, ohjaajia ja oppimisen arvioitsijoita. Voi olla, että tänään jotkut opettajat tuntevat epävarmuutta käyttäessään verkkomenetelmiä työskennellessään opiskelijoiden kanssa, jotka ovat syntyneet mobiililaite kainalossa. Mutta ei aikaakaan, kun meillä on opettajasukupolvi, joka tuntee bittimaailman kuin vettä vaan. Myös tulevaisuudessa korostuu koulutettujen opettajien ammattitaito työhön ja yrittäjyyteen valmentajina ja ihmisyyteen kasvattajina.

Jari Laukia

jari.laukia@haaga-helia.fi

Opiskelijan koulureppu on hänen mobiililaitteensa, tiedon valtatiet ovat Internetissä.

4 5

Osana Studio-hanketta HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakor-keakoulu ja Arcada toteuttivat ruotsinkielisen Sociala medier som ett verktyg i vuxenut-bildningen -koulutuksen syksyllä 2012.

Lena Johansson, Tore Ståhl ja Irmeli Pietilä ottivat suunnittelus-saan lähtö kohdaksi sosiaalisen median kolmi kantaisen määritelmän, jossa kolmion nurk-kina ovat yhteisö, sisältö ja vuorovaikutteisuuden mahdollistavat verkkotyökalut.

– Halusimme luoda koulutuksen, jossa ei keskityttäisi vain työkaluihin ja tekniikkaan, vaan kehitettäisiin samalla ruotsinkielistä sosiaalisen median opetuskäytön yhteisöä ja luotaisiin materiaaleja, jotka palvelevat aikuiskouluttajaa työssään, he sanovat.

Konkreettisesti ajatus näkyi niin, ettei koulutuksen lähipäiviä järjestetty tietokone-luokassa palveluiden teknisiä yksityiskohtia harjoitellen, vaan isossa salissa, jossa koke-muksia jaettiin yhteistoiminnallisin menetelmin. Varsinainen some-työvälineiden käyt-töönotto tapahtui etäjaksoilla pienryhmien omien valintojen perusteella. Etäohjausta antoivat niin Pietilä kuin oman pienryhmän jäsenetkin, ja kohtaamisia tapahtui Google+ Hangoutin videotapaamisissa sekä blogien kommentoinnin yhteydessä.

Kooste koulutuksen tuotoksista on kurssi blogissa osoitteessa http://someivuxenutbild-ning.blogspot.fi/2012/12/sa-tanker-ni-anvanda-some-verktyg.html ▫

Uudenlainen opettajankoulutuksen malli kokoaa yhteen eri pätevyyk-siä hankkivat opettajat, joita yhdis-

tää yhteinen työpaikka tai kehittämistehtävä. HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakor-keakoulun moniammatillinen malli starttasi toukokuussa.

Koulutuksessa ammatillisiksi opettajiksi, erityisopettajiksi ja opinto-ohjaajiksi pätevöi-

Moniammatillisuus kasvaaopettajankoulutuksessa

Keravalla, Nurmijärvellä ja neljällä muulla paikkakunnalla toimiva Keuda Ammattiopisto kouluttaa vuosittain

yli 7 000 opiskelijaa sloganinsa mukaan ”Työ-elämän taitajiksi”. Oppimisympäristöjen kehit-tämisessä oppilaitos kulkee kärkijoukoissa.

Autoalan perustutkintoa opiskelevat pääse-vät Keudassa käytännön töihin Taitokorjaamo-hankkeen myötä. Koulun työsali on suunniteltu normaalia autokorjaamoa vastaavaksi niin työn kulkua kuin asiakaspalveluakin ajatellen. Kor-jaamolla tehdään asiakastöitä tilauksesta alkaen ja luovutukseen päättyen työelämän mallin mukaisesti. Sekä opiskelijat että opettajat ovat olleet tyytyväisiä tähän oppimisympäristöön.

Mobiilius tuo joustoa oppimiseen

Jatkumo verkko-opetuksesta mobiilioppimi-seen on käynnissä parhaillaan monissa oppi-laitoksissa. Myös Keudassa työkalut vaihtuvat läppäriin ja edelleen älypuhelimeen.

Mobiililaitteessa toimivat oppisisällöt tai vuorovaikutustapahtumat mahdollistavat jous-tavan yhteydenpidon opiskelijan, opettajan ja työelämän (harjoittelupaikan) välillä uudella op-pimista palvelevalla tavalla. Tarvitaan kuitenkin tarkkaa suunnittelua, jotta eri osa-alueista muo-dostuu opiskelijalle selkeä kokonaisuus. Mobiili-ympäristön myötä opiskelijan omia tarpeita oppimispolun suunnittelussa on mahdollista ottaa jatkossa entistä paremmin huomioon. ▫

Socialamedier

Gemenskap Web 2.0

Innehåll

Sosiaalisessa mediassa toimiminen on luontainen osa nuorten maailmaa – ja yhtä lailla yhä useamman aikuisenkin. Sosiaalisen median työkalujen käyttöönotto on alkamassa myös opettajakoulutuksessa. HAAGA-HELIAssa aiheeseen on tartuttu mm. Skills by SoMe -seminaarissa maaliskuussa sekä jo viime vuoden puolella toteutetussa Sociala medier som ett verktyg i vuxenutbildningen -koulutuksessa.

Sosiaalinen media nousee oppimisen välineeksi

tyvät opiskelijat tekevät yhteistyötä kentällä toistensa kanssa, esimerkiksi harjoitteluissa ja kehittämistöissä. Eri koulutuksissa opiskelevat henkilöt saatetaan näin yhteisten kehittämis-kohteiden äärelle ja tiiviisti yhteiseen prosessiin. Näkökulma eri toimijaryhmillä voi olla erilai-nen, mutta asia on yhteinen, aina opiskelijan paras.

Keudassa toimii oikea autokorjaamo

Ammatillisen opettajakorkeakoulun kuuden hengen ohjaajatiimi on suunnitellut toteutusta ja hankkinut näin myös itse kokemusta moni-am-matillisuudesta. Koulutuksen järjestäjät odot - tavatkin nyt uutta koulutuksen toteuttamisen tapaa positiivisin mielin. ▫

Autoalan perustutkintoa opiskelevat pääsevät Keudassa käytännön töihin Taitokorjaamo-hankkeen myötä.

Teksti Anneli Frantti | Kuva Tommi Tuomi Teksti Mika Saranpää

Autoalan perustutkintoa opiskelevat Roope Rinne ja Joni Simonen korjaavat autoja Keudan työsalin autokorjaamossa.

Skills by SoMe – Learning Practical Skills by Using Social Media -seminaari loi nä-kymiä sosiaalisen median pedagogiseen käyttöön. Maaliskuinen kaksipäiväinen kutsuseminaari oli HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkea-koulun järjestämä.

Rich media, mobile learning, blogs, Facebook, videos in teaching, futuring methods – siinä muu-tamia Skills by SoMe -seminaarin sisältöä kuvaa-via avainsanoja. Mobiiliteknologia, Facebook ja muu sosiaalinen media ovat vähitellen astumassa opiskelun ja oppimisen välineiksi. Seminaarissa pohdittiin tulevaisuuden ammatillista koulutusta ja ammatin oppimista ravistelevia muutoksia ja sosiaalisen median pedagogisen käytön mahdolli-suuksia.

Seminaariin osallistui opettajakorkeakou-lun kansainvälisiä partnereita, opettajaopiskeli - joita ja opettajankouluttajia. Partneriyliopistojen esitysten lisäksi seminaarin työpajoissa harjoitel-tiin somen pedagogista käyttöönottoa tekemällä esimerkiksi lyhyitä videoita ja multimediaesityksiä.

Skills by SoMe -seminaariTeksti Katri Aaltonen Teksti Irmeli Pietilä

Yhteisöä ja sisältöä rakentamassa

6 7

TKI-prosessin eteneminen: TKI-työ on muutakin kuin ’hankkeiden pyörittämistä’

Levittäminen ja tuotteistaminen

Hankkeistaminenja rahoitus

Ennakointi javerkostoituminen

Tulokset Hankkeet

Yhteistyö kanssanne on ra-kentavaa, asiaa kehittävää. Yhteistyömme on tiivistynyt kumppanuuden tasolle.

Sirpa Laitinen-Väänänen, yliopettaja, LAMK

TKI-työ antaa tärkeän ikkunan ja lisä-ulottuvuuden opettajan työn kokonai-suuteen. Ilman sitä on vaikea kehittää

ammattipedagogiikkaa ja tehdä työstä työelä-mäläheistä.

– Saan muiden tutkijakehittäjien kanssa syventyä käytännön ammattitaitoja edistäviin teemoihin. Saan olla hankkeissa nostamassa esille johtamisen, työyhteisöjen kehittämisen, opettajan työn ja oppimisen kipukohtia. Paras-ta on, että tekemiseen ei kuulu vain tosiasioiden toteaminen vaan niiden kehittäminen, sanoo yliopettaja Kimmo Mäki.

Onnistuvaa yhteistyötä tiimeissä ja verkostoissa

HAAGA-HELIA Ammatillisessa opettaja-korkeakoulussa TKI-toiminnan hallinnolliset käytännöt ovat tutkimuspäällikön ja T&K-koordinaattorin vastuulla. Tutkimuspäällikön tehtävänä on ohjata TKI-prosessia ennakoin-nista hankkeistamiseen ja rahoitushakuun sekä hanketyöhön ja tulosten levittämiseen. T&K-koordinaattori puolestaan osallistuu rahoitus-hakuihin ja koordinoi hanketyön käytännön toteutusta ja tiedottamista.

– Tiimin keskinäinen luottamus on merkit-tävä asia jaksamisen ja menestyksen kannalta, sanoo T&K-koordinaattori Johanna Luos-tarinen.

Onnistumisia onkin tullut sen myötä, kun toimintamallit ovat hioutuneet kohdalleen ja yhteistyön tekeminen hankehakemuksissa toi-mii. Yhteistyötä tehdään joko koordinaattorin tai partnerin roolissa.

– Tutkimus- ja kehittämistyö on käytäntö- ja hyötylähtöistä kehittävää tutkimusta, jota tehdään yhteistyöverkostoissa. Läheisinä yhteis-työkumppaneina on kansallisia ja kansainvälisiä oppilaitoksia, korkeakouluja sekä työelämän tekijöitä. Verkostojen luominen on merkittävä osa TKI-työtä, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Vanhanen-Nuutinen.

– Työn haasteet liittyvät pitkälti rahoitus-haun ruuhka-aikoihin, kun kaikki hankehaut ovat työn alla samaan aikaan. Välillä myös part-neripyynnöt tulevat kovin myöhään. Lisäksi rahoituskanavien hakeminen voi silloin tällöin olla haastavaa, Luostarinen kertoo.

Tulokset käyttöön arjessa

Kehityshankkeiden tuloksena syntyy paitsi hen-kilökohtaista osaamista hankkeeseen osallistu-neille myös käytännön ratkaisuja koulutuksiin, uudistuksia opetussuunnitelmiin sekä julkaisu-ja ja ammattilehtiartikkeleita.

– Hankkeista nousseita hyviä käytäntöjä py-

Opettajakorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyöuusia malleja ja välineitä oppimiseen ja opetukseen ammatillisessa koulutuksessakohteina mm. ohjauskäytännöt, oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö sekä osaamisen arvioinnin käytännötnäkökulmia ohjaussuhteeseen ja ohjauksen menetelmiin, työelämän ja koulutuksen yhteistyöhön ja integroimiseenvuosittain 6–10 hanketta, joissa ollaan joko koordinaattorina tai kumppaninaESR tällä hetkellä suurin ulkopuolisen rahoituksen lähde

Esimerkkejä tutkimus- ja kehityshankkeistaOsataan-hankkeen valtakunnallisessa verkostossa kehitetään osaamisen arviointia ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteistyössäInnostuksen ja riskinoton pedagogiikka -hankkeessa rakennetaan yrittäjyyspedagogiikan toimintamallia HAAGA-HELIAn opetukseenOKO – opettajankouluttajan osaaminen -tutkimuksessa Suomen ammatilliset opettajakorkeakoulut yhdessä sidosryhmiensä kanssa visioivat opettajankouluttajan työtä ja osaamista vuonna 2020LeWiCo, learning with companies, on hanke, jossa norjalaisten ja virolaisten opettajankoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään oppimista koulutuksen ja yritysten yhteistyössä

Tutkimus- ja kehittämistyö on osa opettajakorkea-koulun pitkäjänteistä strategista toimintaa ja henkilökunnan työtä.

TKI – työtä opettajankoulutuksen ja ammattipedagogiikan kehittämiseksi

ritään monin tavoin levittämään paitsi amma-tilliseen koulutukseen, myös oman henkilöstön käyttöön, vietäväksi ohjaukseen tai täydennys-koulutukseen, sanoo Vanhanen-Nuutinen.

Hankkeisiin liittyvät julkaisut puolestaan palvelevat kaikkia kiinnostuneita. Julkaisuista löytyy lisätietoa osoitteesta: http://www.haaga-helia.fi/fi/aokk/julkaisut. ▫

Teksti Liisa Vanhanen-Nuutinen | Kuva Jukka Pakarinen

Tutkimuspäällikkö Liisa Vanhanen-Nuutinen sekä T & K -koordinaattori Johanna Luostarinen korostavat tiimin keskinäistä luottamusta jaksamisen ja menestyksen voimavarana.

AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU

JULKAISUJA

Tule meille koulutukseen!Nyt tarjolla: Osaamisperustainen ohjaus ja oppiminen – ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op NTM-päivityskoulutukset mestareille Vertaismentorointi työssä oppimisen tukena – Verme

OPH-rahoituksella: Ohjausta työhön ja elämään Hyvä homma

Kehittämisohjelmat myös oppilaitos- ja yrityskohtaisesti.www.haaga-helia.fi > ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kotila, Hannu ja Mutanen Arto (toim.)

KÄYTÄNTÖÄ TUTKIMASSA.

HAAGA-HELIA Puheenvuoroja 2/2012.

▪ Käytäntöä tutkimassa -julkaisu pyrkii

jäsentämään käytäntölähtöiseen tutkimuk-

seen ja työelämän kehittämiseen liittyviä

näkökulmia eri suunnista.

Kotila, Hannu ja Mäki, Kimmo (toim.)

AMMATTIKORKEAKOULU-

PEDAGOGIIKKA 2 -KIRJA. Edita. 2012.

▪ Kirja on jatkoa aiemmalle keskuste-

lulle ammattikorkeakoulupedagogiikan

luonteesta. Siihen on koottu ajankohtaisia

tutkimus- ja kehitystoimintaan pohjautu-

via näkemyksiä oppimisesta, ohjauksesta,

oppimisympäristöistä ja ammattikorkea-

koulujen työelämäsuhteista.

Heiskanen, Nina NÄYTTÖTUTKINTOMESTARIN MONET HATUT– Näyttötutkintojärjestelmän eri toimijoi-den puheenvuoroja kentältä. HAAGA-HELIA Puheenvuoroja 4/2012.

▪ Artikkelijulkaisussa yhdeksän näyt-

tötutkintojärjestelmän ammattilaista

kuvaa oman puheenvuoronsa kautta sitä

toimintakenttää ja verkostojen moni-

naisuutta, missä näyttötutkintomestarit

toimivat.

Heinilä, Henna; Nuutila, Leena;

Rautiainen, Salme ja Mertala, Janne

KOHTAAMINEN KESKIÖSSÄ

– Näkökulmia ohjaukseen ammattikorkea-

koulussa. HAAGA-HELIA Puheenvuoroja

3/2012.

▪ Julkaisussa kuvataan ammattikorkea-

koulun ohjaustoimintaa ohjaustoimijoiden

keskinäisen vertaistuen, opinto-ohjauksen

ja vertaistutoroinnin näkökulmista.

Yhteishaku ammatillisiinopettajakoulutuksiin tammikuussa 2014

HAAGA-HELIA Ammatillisessa Opettajakorkeakoulussa on ilmestynyt uusia julkaisuja.Tilaukset ja lisätietoja: http://shop.haaga-helia.com/ tai julkaisut@haaga-helia.fi

!seuraa

nettisivuja

www.opekorkeahaku.fiwww.haaga-helia.fi/aokk

https://www.facebook.com/HHAOKK