TUTUSTU POHDI TEE ITSE

VELJEKSET VON WRIGHT 27.10.2017–25.2.2018 Kouluaineisto, opettajan materiaali

Tämä aineisto on suunniteltu opettajien ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten käyttöön. Aineistoa voi soveltaa eri-ikäisille oppilaille. Voitte tutustua näyttelyyn ja tehdä tehtäviä etukäteen tai museokäynnin jälkeen. Museon tehtävät antavat ideoita keskusteluun, ja kysymykset on suunniteltu lapsiryhmille sopiviksi. Emme suosittele kirjoitus- tai piirustustehtävien tekoa näyttelysaleissa suuren kävijämäärän takia.

Aineiston teoskuvat aukeavat isommiksi kuvia klikkaamalla. Voit ladata kuvat etukäteen omalle tietokoneelle ja halutessasi myös tulostaa ne. Kaikkien museoon ryhmiään tuovien opettajien on hyvä lukea ohjeet museokäyntiä varten.

LISÄTIETOA: www.ateneum.fi/kouluillewww.ateneum.fi/opastukset/tilattavat-opastukset-ja-johdannot

2

Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright* ovat osa Suomen ja Ruotsin 1800-luvun kulttuurin ja tieteen historiaa. Heidät tunnetaan monista lintuai-heisista teoksistaan, mutta Magnus ja Ferdinand von Wright olivat myös aikansa merkittävimpiä maisemamaalareita maassamme. Veljeksistä kes-kimmäinen, Wilhelm, teki uransa Ruotsissa ja keskittyi ennen muuta tieteelliseen kuvittamiseen.

Veljesten kiinnostus luontoa kohtaan heräsi jo lapsuudenkodissa, Kuopion lähellä sijaitsevassa Haminalahden kartanossa. Taiteellinen ura alkoi piirustusharrastuksena, jonka yhtenä innoittaja-na toimivat isän kanssa tehdyt metsästysretket. Metsästettyjen lintujen lisäksi veljekset piirsivät ja maalasivat akvarelleja lähiseudun maisemista.

SALIT 20, 21

TAITEILIJAVELJEKSETSAVOSTA

* Sukunimi lausutaan kuten kirjoitetaan.

Magnus von Wright: Peltopyy, 1824. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi

Ferdinand von Wright: Vanha Haminalahti, 1854. Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Ainur Nasretdin

Ferdinand von Wright: Haminalahden kartano nähtynä järveltä, 1877. Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

3

TEHTÄVIÄ

Museossa 1) Muodosta käsilläsi kaukoput-ki ja tarkastele teoksia sen läpi. Millaista on katsella maalauksia rajatulla näkymällä? Minkälaisia yksityiskohtia löydät?

2) Veljesten maalauksissa on kuvattu pihapiirin eläimiä, jotka kohtaavat toisiaan. Keksi, mitä eläimet voisivat sanoa toisilleen, jos ne osaisivat puhua!

Lapsuudenkoti lähiympäristöineen on veljesten monien teosten aiheena. He kuvasivat pihan eläimiä ja maatalon askareita.

Ferdinand von Wright: Ensi yllätys, 1880. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen Ferdinand von Wright: Kukko ja kana, 1867. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu AaltonenFerdinand von Wright: Elonkorjuu, 1879. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Mag

nus v

on W

right

, tod

ennä

köise

sti 18

60-lu

ku.

Arkis

tove

doks

et. A

rkist

okok

oelm

at, K

ansa

llisga

lleria

.

Wilh

elm vo

n Wrig

ht, 1

830-

tai 1

840-

luku.

Kuva

: Cha

rles

Riis

& Co

. Arki

stove

doks

et. A

rkisto

koko

elmat

, Kan

sallis

galle

ria.

Ferd

inand

von

Wrig

ht, 1

883.

Pain

okuv

akok

oelm

at.

Arkis

toko

koelm

at, K

ansa

llisga

lleria

.

MAGNUS VON WRIGHT 1805–1868

WILHELM VON WRIGHT1810–1887

FERDINAND VON WRIGHT1822–1906

4

SALIT 21, 22, 23

TIETEELLINEN KUVITTAMINEN

Wilhelm von Wright: Harakka, 1830, teoksessa Svenska Foglar, 1828–1838. Kansallisgallerian kirjasto. Kuva: Kansallisgalleria / Ainur Nasretdin

Magnus von Wright: Isolokki ja grönlanninlokki, tutkielma, 1836–1837. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Ainur Nasretdin

Wilhelm von Wright: Isomerikokki, koiras, Skandinaviens Fiskar, 1836–1857. Ateneum. Kuva: Ainur Nasretdin

Wilhelm von Wright: Ilves, ajoittamaton. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi

Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta von Wright-in taiteilijaveljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista kuvauksen yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Kaikki veljekset olivat jo nuorina harjaantuneita lintujen tuntijoita. He kuvittivat yhdessä ja erikseen monia eläintieteellisiä teoksia ja kuvasivat lintujen lisäksi muun muassa kaloja ja nisäkkäitä.

Wilhelm von Wright vietti suurimman osan elämästään Ruotsissa. Tie-teellinen kuvitustyö vei hänet usein Ruotsin länsirannikolle, jossa hän tutustui tilanomistaja Olof Bildtiin ja avioitui tämän tyttären kanssa. Wilhelm muutti saarelle ja rakensi sinne puolisonsa mukaan nimetyn talon, Mariebergin. Ferdinand on kuvannut teoksessa Wilhelmin työ-huoneessaan tämän apen kanssa.

TEHTÄVIÄ

MuseossaPohdi, miksi von Wright -veljes-ten elinaikana tieteellisiä kuvi-tuksia tehtiin käsin piirtämällä ja maalaamalla. Tehdäänkö niin nykyäänkin? Mistä nykyisin voi saada tietoa eläimistä?

Koulussa tai kotonaPiirrä ja väritä kotilo, höyhen, kuivunut lehti, jäkälä tai muu luonnosta löytyvä asia tarkasti, kuten von Wright -veljekset. Voit käyttää myös suurennuslasia nähdäksesi paremmin.

Ulkona luonnossaLähde retkelle ja ota suurennus-lasi tai luuppi mukaan. Tutki ulkona erilaisia pintoja, muotoja ja yksityiskohtia. Miltä kaarna tai kiven pinta näyttää suurennettu-na? Entä sammal? Muista myös tunnustella ja nuuhkia erilaisia luonnonmateriaaleja.

Ferdinand von Wright: Sisäkuva Mariebergin verstaasta, 1850-1852. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

5

Oman elinympäristön läheiset aiheet tallentuivat veljesten asetelmamaalauksiin. Asetelmat henki-vät levollista tunnelmaa ja ovat samalla näytteitä tekijänsä teknisestä taituruudesta. Veljekset ta-voittelivat mahdollisimman täydellistä illuusiota todellisuudesta, ja liittyivät näin taiteessaan poh-joiseurooppalaisen, erityisesti alankomaalaisen asetelmamaalauksen perinteeseen. Todellisuusvai-kutelman tavoittelu viedään äärimmilleen trompe l’œil -tekniikassa (trompe l’œil = ransk. silmän har-hauttaminen, lausutaan ’tromp löi’), jota myös von Wright -veljekset käyttivät. Näyttelyn harvinaisuus on Magnus von Wrightin trompe l’œil -teos, jossa hän on maalannut teoksen, joka esittää maalaus-pohjan takaosaa.

SALI 25

ASETELMIA

Wilhelm von Wright: Riippuvia sorsia, 1851. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu AaltonenFerdinand von Wright: Asetelma ateljeesta, 1868. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka RomuMagnus von Wright: Hedelmäasetelma, 1865. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

TEHTÄVIÄ

Museossa1) Katsele teoksia tarkkaan. Löydätkö niistä esineen tai pinnan, joka voisi koskettaessa tuntua viileältä? Tai materiaalin, joka tuntuisi pehmeältä? Onko maalauksissa kuvattu jotakin, joka voisi tuoksua hyvältä? Muistattehan, ettei teoksiin saa koskea.

2) Löydätkö salista teoksen, jossa taiteilija on har-hauttanut silmää toden teolla?

Koulussa tai kotonaOta repustasi tai laukustasi jokin arkinen esine. Tutki esinettä, vaikka se olisi sinulle hyvinkin tuttu. Voit myös koota pienen asetelman esineen ympä-rille tai asettaa esineen taustaa vasten. Piirrä tai maalaa asetelma.

6

Talviset aiheet muodostavat Von Wright -veljes-ten tuotannosta huomattavan osan. Magnus von Wright oli ensimmäisiä talvimaiseman kuvaajia maassamme. Hän kuvasi talvisia aiheita vesi- ja öljy-värein niin kotipihallaan Helsingissä kuin Savossa Haminalahdella. Myös Ferdinandin tuotannossa on useita talvimaisemia ja talvisessa luonnossa kuvat-tuja lintuaiheisia teoksia.

TEHTÄVIÄ

Museossa1) Pohtikaa yhdessä, minkälaista säätä eri teoksissa on kuvattu – onko suojasää vai paukkuva pakka-nen? Miten lumen värit ja olomuoto vaihtelevat?

2) Tunnistatko veljesten kuvaamia talven lintuja?

Ulkona luonnossaTalvella varsinkin luminen maisema saattaa vaikut-taa hiljaiselta. Metsissä ja puistoissa on kuitenkin paljon elämää. Lähde retkelle ja havainnoi erilaisia eläimiä. Löydätkö eläinten jälkiä lumesta?

SALIT 27, 30

TALVISIA AIHEITA

Ferdinand von Wright: Peltopyitä lumessa, 1895. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Magnus von Wright: Annankatu kylmänä talviaamuna, 1868. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Ferdinand von Wright: Talvimaisema, 1877. Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

7

Ferdinand asettui pysyvästi asumaan Hamina-lahdelle Lugnet-taloon, joka pystytettiin suvun maille, vanhan kartanorakennuksen paikalle (lugn = rauhallinen). Siellä taiteilija viihtyi parhaiten – kukkien ja kesyjen lintujensa ympäröimänä. Hän kuvasi useissa teoksissaan kodin seesteistä tunnel-maa ja puutarhan yksityiskohtia. Veljekset olivat perehtyneitä puutarhanhoitoon ja kasvit olivat myös tutkimuksen kohteena. Erityisesti kukkiin liittyi tunteita ja muistoja; ne muistuttivat muualla asuvista läheisistä ja tärkeistä paikoista. Puutarhan ylläpito ja eläimistä huolehtiminen yhdistivät vel-jeksiä luontoon läpi elämän.

TEHTÄVIÄ

Museossa1) Pohtikaa yhdessä, minkälaiset asiat tekevät pai-kasta kodikkaan.

2) Kesykyyhkyjä pidettiin ennen yleisesti kotien kyyhkyssuojissa, lakoissa. Kirjekyyhkyt kuljettivat viestejä pitkienkin matkojen päähän. Ne toimivat rakkauden ja ystävyyden vertauskuvina. Minkälaisia mielikuvia kyyhkysiin nykyisin liittyy? Ferdinand kuvasi runsaasti kyyhkyjä. Miten ne eroavat esimer-kiksi kirjoista tutusta Puluboi-hahmosta?

KotonaMikä on lempipaikkasi kotona? Mitä yleensä teet siellä? Piirrä kuva lempipaikastasi tai ota siitä kuva puhelimella. Esittele paikka ryhmällesi.

SALIT 28, 29

TAITEILIJAN TALOSSA

Ferdinand von Wright: Haminalahden puutarhassa, n. 1856–1857. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Ferdinand von Wright: Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa, 1853–1854. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen Ferdinand von Wright: Lugnet, 1865. Yksityiskokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

8

Riistalinnut olivat tärkeä osa perheen toimeentuloa veljesten lapsuudessa, ja he kuvasivat myöhemmin teoksissaan usein juuri sorsia ja kanalintuja. Erityi-sesti lintujen höyhenpuvun vaihtelu kiinnosti, ja he kasvattivat vesilintulajien poikasia voidakseen havainnoida yksityiskohtaisesti höyhenpuvun kehi-tystä.

Ferdinand von Wright oli ensimmäisiä suomalai-sia kuvataiteilijoita, jotka elättivät itsensä taiteen tekemisellä. Asiakkaat tilasivat häneltä yleensä lintutauluja, ja joskus esitettiin myös pyyntö, mitä lintuja maalaukseen haluttiin. Usein myös tausta-maisemalla oli merkitystä tilaajalle.

TEHTÄVIÄ

MuseossaValitse muutama lintuaiheinen teos, joista pidät, ja tarkastele teosten lintuja yksityiskohtaisesti. Ha-vainnoi, miten tarkasti veljekset ovat kuvanneet eri lintulajeja ja lintujen höyhenpukuja.

SALIT 28, 29

SORSIA JA PIKKULINTUJA

Magnus von Wright: Sorsia, 1853. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Ferdinand von Wright: Närhiä, 1877. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

9

Magnus von Wright muutti vuonna 1831 Helsinkiin, jossa hän asui ensin poikamiehenä ja myöhemmin perheineen. 1840-luvulta lähtien Magnus alkoi ku-vata kotiensa ikkunoista avautuvia näkymiä. Syntyi ainutlaatuinen sarja teoksia – taiteilijan havaintoja ja tunnelmakuvia pihoilta ja kaduilta puutalojen ajan Helsingissä.

TEHTÄVIÄ

KaupungissaKulje ympäri kaupunkia tai tarkastele kaupunki-näkymää vaikka Ateneumista lähtiessäsi. Millaisia historian kerrostumia kaupungista löytyy – missä on jäljellä vanhaa, mihin on rakennettu uutta? Minkä-laisista asioista vanhan rakennuksen voi tunnistaa?

KoulussaTutustukaa näihin noin 150 vuoden takaisiin kau-punkikuviin. Löytyykö jotakin tuttua? Pohtikaa, mikä erottaa kuvien näkymät nykyisistä kaupunkinäky-mistä. Kuvitelkaa, miltä maalausten paikat näyttävät tänä päivänä. Miten kaupunki on muuttunut?

SALI 30

HELSINGISSÄ

Magnus von Wright: Liljenstrandin talo, 1862. Amos Andersonin taidemuseo. Kuva: Amos Andersonin taidemuseo / Stella Ojala

Magnus von Wright: Helsingin rautatie Töölönlahden kohdalla, 1862, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Mari Valio

Magnus von Wright: Katajanokalta, 1868. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

10

Haminalahden kartano Hovi sijaitsee Kuopion lou-naispuolella Kallaveden rannalla. Kartanoa ympäröi-vät korkeat, kallioiset mäet, ja viereistä järvenlahtea reunustavat jylhät graniittikalliot. Taustalla siintää itäsuomalainen vaaramaisema. Magnus ja Ferdinand von Wright kuvasivat korkealta nähtyjen avarien jär-vimaisemien ohella läheltä tarkasteltuja metsän sisä-maisemia ja kallioseinämiä. Maisema-aihe ja rakkaat linnut yhdistyvät Ferdinandin teoksessa Taistelevat metsot, josta on tullut taiteilijan tunnetuin teos.

TEHTÄVIÄ

Koulussa tai museossaTutustu rauhassa metsäaiheisiin teoksiin. Ota lopuksi mukava asento – voitte myös istahtaa museosalin lattialle, jos tilaa on. Sulje silmäsi. Kuvittele mielessäsi luonnonpaikka, joka on si-nulle mieluisa ja turvallinen. Paikka voi olla mikä tahansa – todellinen tai mielikuvituspaikka. Vii-vähdä tässä paikassa rauhassa ja tarkastele mieles-säsi ympäristöä: miltä paikassa näyttää ja tuntuu? Mikä vuodenaika on meneillään? Millainen sää on? Mitä paikassasi on mukavaa tehdä? Kun olet valmis, voit avata silmäsi.

SALI 31

METSÄMAISEMIA

Magnus von Wright: Suopeltovuori Haminalahdessa, 1867. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Ferdinand von Wright: Näköala Haminalahdelta, 1853. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

11

Ateneumin taidemuseo on pyytänyt kahdelta nykytaiteilijalta omaa näkökulmaa von Wright -veljesten taiteeseen. Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän taiteen lähtökohtana on usein luonto.

Sanna Kannisto on kuvannut eläin-, kasvi- ja maisema-aiheita parinkym-menen vuoden ajan. Kanniston teokset ovat usein asetelmallisia. Hän esittää luonnon ja sen yksityiskohdat pelkistetysti, huolellisesti valaisten tai studion valkoista taustaa vasten.

Jussi Heikkilä tunnetaan käsitteellisistä veistoksistaan ja installaatiois-taan. Hän ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan. Monet hänen teok-sistaan ovat saaneet aiheensa linnuista ja niiden liikkeistä – vuosisadasta toiseen toistuvista kevään, kesän, syksyn ja talven muuttoreiteistä.

Uudet näkökulmat Veljekset von Wright -näyttelyssä

SALIT 25, 27, 33

SANNA KANNISTO JUSSI HEIKKILÄ

Sanna Kannisto: Bombycilla garrulus (Tilhi), 2017. Kuva: Sanna Kannisto Jussi Heikkilä: Havaintoja - löytöjä, yksityiskohta, 2017. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

STUDIO-tilassa voi istua alas, keskittyä havaitse-miseen ja piirtämiseen. Tilassa voi myös kokeilla piirustuskameraa, camera obscuraa, ja tehdä muo-tokuvan. Magnus von Wright käytti samankaltaista laitetta panoraamakuvia tehdessään. STUDIO-ti-laan mahtuu noin 10 henkeä piirtämään.

SALI 29

STUDIO

Magnus von Wright: Panorama de Helsingfors, 1847. Helsingin kaupunginmuseo. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Mari Valio

12

Magnus von Wright työskenteli piirustuksenopet-tajana kouluissa ja toimi kaksikymmentä vuotta Helsingin yliopiston piirustusmestarina. Hän julkaisi myös oppikirjan Grunder i Teckna och Rita (Piirtämisen perusteet). Ferdinand von Wright puolestaan teki karikatyyrejä, joissa ihmisillä on eläimellisiä piirteitä. Humoristisissa piirroksissa voi nähdä yhtymäkohtia kuvitustaiteeseen. Monis-sa saduissa ja tarinoissa esiintyy hahmoja, joilla on ihmisen ja eläimen piirteitä. Myös Ateneumissa esillä olevista Ankallisgallerian teoksista löydät tuttuja, inhimillisiä eläinhahmoja!

TEHTÄVIÄ

Koulussa tai kotona1) Valitse pöydälle eteesi jokin pienehkö esine. Hahmottele ensin sen muoto paperille ja piirrä sitten esine lyijykynällä mahdollisimman tarkasti valmiiksi, huomioiden yksityiskohdat ja esineelle lankeavat ja sen luomat valot ja varjot.

2) Suunnittele hahmo, jossa on sekä ihmisen että eläimen piirteitä. Piirrä tai maalaa hahmosi.

3) Jos olisit lintu, minkälainen lintu olisit? Piirrä tai maalaa kuva!

Lisätehtäviä:

SALI 28

PIIRUSTUKSIA

Ferdinand von Wright: Karikatyyri; mies, jolla on sian pää, 1880-luku. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi

Ferdinand von Wright: Karikatyyri; nainen, jolla on linnun pää, 1880-luku. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi

Magnus von Wright: Vartiokoju, teoksesta Grunder in Teckna och Rita, 1838. Ateneum. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi

Kouluaineiston suunnittelu: Anja Olavinen, Erica Othman, Heidi MikkolaGraafinen suunnittelu: Oona VirtanenKäännökset: Barbara Cederqvist / suomi-ruotsi, Wif Stenger / suomi-englanti

ATENEUM JA KORKEASAARI

Tänä talvena Ateneumilla ja Korkeasaarella on paljon yhteistä: molemmissa voit nähdä eläimiä! Luonnon ai-nutlaatuisuudesta voi innostua uudella tavalla vierailemalla sekä Ateneumin Veljekset von Wright -näyttelyssä että Korkeasaaren eläintarhassa.