Tuulivoima Suomessa: tilanne ja riittvyysJari Ihonen, TkT Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry http://www.tuulivoimayhdistys.fi Perustettu 1988 Jsenist: noin 30 yrityst noin 150-200 yksityishenkil On foorumi asiasta kiinnostuneille henkilille ja alan yhteisille, ptksentekijille, poliitikoille Tavoite: Edist tuulivoiman kytt Suomessa Julkaisee Tuulensilm -lehte tiedottaa www-sivujen avulla osallistuu messuille jrjest seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

Esityksen rakenne

Katsaus tuulivoimaan osana EU:n energiapolitiikkaa

Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa vuoteen 2020 - katsaus nykyisiin projekteihin ja potentiaaliin

Kommentti keskusteluun eri tukitoimien tehokkuudesta

Keskustelun pohjaksi - muistutus strategisen ajattelun trkeydestEU toteaa, ett kehittyneiden maiden tulisi vhent yhteisesti pstjn noin 30 % vuoden 1990 pstihin verrattuna vuoteen 2020 menness, jotta ne voisivat vhent niit 60-80 % vuoteen 2050 menness.

Vuoden 2020 sitovat velvoitteet (20% pstvhennys, 20% sst 20 % uusiutuvia) hiljaista alkusoittoa Vuoden 2020 velvoitteita kannattaa toteuttaa keinoilla, joiden kyttnottoa voidaan laajentaa 2020 jlkeen Uusiutuvat ja tuulivoima erityisesti ovat trkein keino

Nyt (vuoteen 2020) hankittavalla etulyntiasemalla ollaan valmiina markkinoilla kun vuoden 2020 jlkeisi velvoitteita tytetn Voimalavalmistajiksi tullut perinteisi voimalaitosyhtiit yrityskauppojen kautta; GE (Enron wind), Siemens (Bonus), Alstom (Ecotcnia), Areva (Multibrid)

Tulevaisuus EU:ssa- komission nkemys 2

Paljonko tuulivoimaa on nyt ja paljonko sit rakennetaan?Tuulivoima tuottaa vuonna 2008~ 3,5 % Euroopan shkst~ 7 % Saksan shkst (tavoite 25% vuonna 2030)> 10 % Espanjan shkst> 20 % Tanskan shkst (tavoite 35% vuonna 2015)

Tuulivoimainvestoinnit vuonna 20072. suurimmat investoinnit shkntuotantoon USAssa(vuonna 2007: 30% kaikesta uudesta kapasiteetista)Kapasiteettimuutokset Euroopassa 2007(Net capacity additions/reductions) 2007: Wind power 8,504 MW; Gas 8,226 MW; Coal (-750 MW); Nuclear (-1,203 MW) Source: Platts PowerVision and EWEA)

Tuulivoima maailmalla- markkinat 2006/200722007 /MW3400524435002000018001667

Euroopan tuulivoima vuoden 2007 lopussa

Summaus markkinoiden kehityksest globaalisti ja EuroopassaTuulivoimamarkkinat kasvoivat 1000% vuodesta 1997 (1500 MW) vuoteen 2006 (15000 MW)Viimeisin kasvuennuste vuosille 2007-2009 nyt noin 25 % / vuosi mik pit voimaloiden hinnat korkealla - vuoteen 2020 menness globaalit markkinat 7-10 -kertaistuvat vuoteen 2006 verrattuna Tuulivoimasta tulee globaalisti merkittvin yksittinen uuden shkn tuotannon muoto vuosimarkkinoiden ollessa 100-200 mrd Epjohdonmukaisen edistmispolitiikan aiheuttama kotimarkkinoiden puuttuminen tuulivoimalta Suomessa on aiheuttanut sen ett Suomen tuulivoimateollisuus ei ole kasvanut markkinoiden mukana - seurauksena satojen teollisuustypaikkojen menettminen (nyt 3000)Nykypolitiikan jatkuminen maksaa vuonna 2020 tuhansia typaikkoja

Tuulivoiman tuotanto SuomessaTeho (sis. kyttnottovaiheen voimalat)n. 122 MW vuoden 2007 lopussakasvua noin 35-40 MW vuonna 2007

Tuotanto 153 GWh v. 2006, 0,2 % shkn kulutuksestaAhvenanmaalla (oma kantaverkko) nyt tuulivoiman osuus 23 % shkn kulutuksesta, nousee lhivuosina 70 %:iin

Keskiteho nimellistehosta: noin 20% vanhemmille voimaloillenoin 25% uudemmille voimaloillenoin 35% parhailla paikoilla

V. 2007 lopussa~122 MW

Mahdollisuudet lhivuosina Suomessa:VTT: yllpitm projektitilastointi

Tuulivoiman mahdollisuudet vuoteen 2020 SuomessaModerneilla korkeilla torneilla varustetuilla tuulivoimaloilla on Suomen kustannustehokas maalle rakennettava tuulivoimapotentiaali monikymmenkertainen aiempiin arvioihin verrattuna

Voimalakoon kasvaessa on jo nyt mahdollista rakentaa tuhansia megawatteja tuulivoimaa merelle - resurssi kasvaa voimalakoon kasvaessa

Tuulivoimaresurssi mritettv tuotantohinnan funktiona

Hinta-potentiaali kyr - USA

Pullonkaula suunnittelussa - Ajanmukaisen Tuuliatlaksen Puute

Nykyinen tuuliatlas vuodelta 1991 lhes kyttkelvoton posaan, jos ei kaikkiin sijoituspaikoista

mittaukset liian matalaltamittaukset vrist paikoistamallit vanhentuneita ja eptarkkoja

Tuuli- ja toimintaolosuhteet tulee tuntea 100 - 150 m korkeudessa

Perusta toimintamahdollisuuksille ja investointisuunnitelmillePerusta tukitoimien mitoitukselle eli hinta-potentiaalikyrn mrittmiselle

Suomen tuuliatlas, 1991, Ilmatieteen laitos

Tuuliresurssin kartoitus: RuotsiRuotsissa 2002-20081. Tuuliatlaksen pivitys 2. Resurssikartoitus vuodelle 2020 Vindkraft i framtiden Realiserbar potential i Sverige r 20203. Lydetty > 600 TWh potentiaalia, josta 30 TWh kyttn vuoteen 2020 (20 TWh maalle 10 TWh merelle) = 60-70 % Ruotsin velvoitteesta

Seuraus:Projekteja eri suunnittelun vaiheessa yhteens jo 45 TWh Affrsvldenin mukaan

Tuulivoimapotentiaali eri nykyarvioiden mukaan (ilman kustannuskyr)Maakuntakaavojen alueilla

max. 10 000 MW ~ 30 TWh/a

Arvioitu teknis-taloudellinen potentiaali v. 2020 ~2000 MW ~5 6 TWh (KTM, Pyry)

Tehokkain edistmiskeinoin v. 2020 ~3000 MW = ~10 TWh (Teknologiateollisuus ry)

10 TWh tuulivoimaa vuoteen 2020 vaatii runsaasti tukeaJos valitaan vr tukimuoto ja/tai vrt tukitasot kokonaissumma nousee todennkisesti jopa kaksi kertaa suuremmaksi kuin oikein mitoitetulla ja oikein suunnitellulla tukijrjestelmll. Tarvitaan rehellisyytt ja tinkimist omista eduista kansallisen edun nimess!

Shkntuottajan (ET) kanta (vastoin omaa konsulttiselvitystn): Sertifikaattijrjestelm on ohjauskeino, joka soveltuu hyvin avoimille shkmarkkinoille ja edist kustannustehokkaita investointeja uusiutuvaan energiaan. Siit on kokemuksia (millaisia?, toim. huom.) muun muassa Ruotsista ja Englannista.

Suurien shkn kyttjien etuja ajava ElFi Oy (kytten ET:n selvityst): Pidmme sertifikaattijrjestelm nykyisten shkmarkkinoiden kanssa huonosti yhteensopivana, epvarmana, kilpailua edistmttmn sek kalliina uusiutuvan energian tukijrjestelmn yhteiskunnalle ja shknkyttjille. ElFi ei kannata sertifikaattijrjestelmn kyttnottoa kansalliseksi uusiutuvien tukijrjestelmksi.

Miksi erilaisia lausuntoja ?Tuulivoima korvaa posin hiililauhdetta, jolla on korkea muuttuva tuotantokustannus shkn markkinahinta laskee

Tuulivoima saadaan markkinoille subventoimalla liskustannus shkn kokonaishintaan

Shkn markkinahinnan laskiessa hvijin ovat olemassa olevat tuottajat ja voittajina suuret shkn kyttjt eri intressitahoilla eri ksitys tarvittavista tukitoimista

JohtoptksiTuulivoima voidaan vuoteen 2020 menness list helposti 10 TWh vuosituotantoa vastaten - optimaalinen jako maa/merituulivoimaan ja kustannustaso vaatii lisselvittmist - tm on kynnistetty tuuliatlaksen pivittmisell

Tarkasteltaessa oikeita tukitoimia kannattaa kansallista etua silmllpiten kuunnella Teknologiateollisuuden (TT) toimialaryhmi ja energiaintensiivist teollisuutta (ElFi Oy) - ei Shkn nykyisi tuottajia (ET) ja sit lhell olevia tahoja (mm. Fingrid Oyj)