1 /201 5 • www.ulkomatala.net • 28.2.201 5

Innovatiivinen

Quantum of the Seas

Päästörajoitusten vaikutuksetEuroopassa ja Amerikassa

Matkakertomus:

klassinenDiscovery

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

VUOSI 201 5 on lähtenyt käyntiin ristiriitaisissa tun-nelmissa. Paikal l iset varustamot olivat jo parin vuo-den ajan pelotel leet vuoden alusta alkaen voimaan as-tuneiden rikin päästörajoitusten vaikutuksista SECA-alueen (joka siis sisältää Itämeren) l i ikenteeseen. Nytkun rajoitukset vihdoin astuivat voimaan näyttääkinsiltä, ettei nii l lä ol lut ainakaan välittömiä vaikutuksia.

Ruotsalainen merenkulkualan lehti Sjöfartstidningenkertoi 1 7. helmikuuta jutussaan ”Inga extrakostnaderför svavelregler” (vapaasti suomennettuna ”ei l isäkus-tannuksia rikkimääräyksistä”) Drewry Maritime Re-searchin julkistamasta raportista, jonka mukaan rikki-päästöjä koskevat uudet, tiukemmat määräykset eivätole ainakaan vielä vaikuttaneet varustajien kustannuk-siin. Toisaalta öljyn maailmanlaajuinen hinnanlasku onvaikuttanut asiaan positiivisesti, ja kustannukset luul-tavasti tulevat nousemaan sitä mukaa, kun öljyn hintalähtee kipuamaan ylöspäin.

Heti seuraavana päivänä Sjöfartstidningenin artikke-l i in reagoi kuitenkin tanskalaisen DFDS:n viestintä-johtaja Gert Jakobsen, joka Sjöfartstidningenin artik-kelissa ”Seca har påverkat konkurrensen” (Seca (=päästörajoitukset) on vaikuttanut kilpailuun) painotti,että Seca on vaikuttanut kilpailuun varsinkin meri- jamaakuljetusten väli l lä. Polttoaineen hinta maakulje-tuksissa on laskenut, kun taas merirahdeissa hinnan

lasku on vain kompensoinut rikkimääräyksistä aiheu-tuneita l isäkustannuksia. Kun öljyn hinta nousee, tule-vat rikkipäästöjen rajoituksista johtuneet l isäkustan-nukset näkymään selkämmin, kertoo Jakobsen.

Mitä pidemmälle vuotta mennään, sitä selvemminnäemme siis, mitkä ovat rikin päästörajoitusten to-dell iset vaikutukset. Aihetta käsitel lään myös tässäUlkomatalassa, sil lä kerromme, miten varustamot va-rautuivat uusiin, tiukempiin määräyksiin. Lisäksi tässälehdessä luodaan katsaus siihen, mil laisia muutoksiaSuomenlahdella seilaaviin laivoihin nyt kilpaa toteute-taan. Myös äskettäin valmistunut, teknisesti edelläkä-vijäksi tituleerattu Quantum of the Seas saa luonnol-l isesti ti laa lehden sivuil la. Myös Jani Nousiaisen mat-kakertomus risteil i jä Discoveryltä on luettavissa tässälehdessä.

Loppuun haluaisin päätoimittajana ja verkkosivujenylläpitäjänä kiittää kaikkia lukijoita ja Ulkomatalan tii-miä menneistä vuosista. Tässä lehdessä toimin, ainakintoistaiseksi, viimeistä kertaa päätoimittajan roolissa.Seuraavan lehden ilmestyessä lehdellä on uusi päätoi-mittaja ja toimituspääll ikkö, ja itse siirryn yli kuudenvuoden jälkeen taka-alal le taval l iseksi toimittajaksi.Kiitän kaikkia tuesta ja menneistä vuosista ja luonnol-l isesti toivotan onnea seuraaji l leni! Ulkomatala palaaasiaan jäl leen huhtikuussa, joten kaikil le lukijoil le mu-kavaa alkavaa kevättä!

Pääkirjoitus

Elämää päästö-rajoitusten kanssa

TOIMITUS

Päätoimittaja: Lassi LiikanenToimittajat: Kalle Id, Jussi Littunen, SergeiPennonen ja Oll i TuominenTaittaja: Kalle Id

Vierailevat toimittajat: Jani Nousiainen jaAaron Saunders

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@ulkomatala.net

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena28.2.201 5. Julkaisijana toimii Ulkomatala-verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Gena Anfimov, Ian Boyle, Color Line, JarrodDavid, Christophe Dedieu, Nina Karnamo(Viking Line), Jukka Koskimies, Pekka K. Laakso,Jani Nousiainen, Nelly Melin, Aaron Saunders,Marko Stampehl, Suomen laivahistorial l inenyhdistys ja Rami Wirrankoski

KIITOKSET

Jaakko Ahti, Jukka Koskimies, Juhani Mehto jaRami Wirrankoski

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

7. vuosikerta

2

3

Ulkomatala 1 /201 5

SisällysMenestystä SuomenlahdellaKasvaneet matkustajamäärät innostivat varustamoita ehosta-maan Suomen ja Viron väliä seilaavia aluksiaan. — Sivu 4

Kannessa: Pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneetVuoden alusta voimaan tulleiden rikin päästöjä koskevien rajoi-tusten pelättiin tuhoavan merikuljetusten kilpailukyvyn SECA-alueil la Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Amerikassa. Yhdenreitin lopettamista lukuun ottamatta l i ikenne on kuitenkin jat-kunut SECA-aikana normaalisti. — Sivu 7

Norman Atlantic –TragediaVälimerelläAutolautal la syttyneen tulipalon syy ja palossa menehtyneidenuhrien lukumäärä on edelleen epäselvä. — Sivu 1 2

Kannessa: Tekniikan ihme Quantum of the SeasRoyal Caribbean Internationalin uusimmassa aluksessa on pa-nostettu uusimpien teknisten innovaatioiden hyödyntämiseensekä merinäköaloihin. — Sivu 1 4

TT-LineThrough Five DecadesEteläisen Itämeren lauttavarustamon 50-vuotishistoriikki onmainiota luettavaa. — Sivu 21

Kannessa: Discoveryn toiseksi viimeinen risteilyLemmenlaiva-sarjastakin tuttu klassinen risteilylaiva Discoverylähti viimeisel le matkalleen romuttamolle viime syksynä. JaniNousiainen matkusti laival la sen toiseksi viimeisel lä risteilyl lä.— Sivu 22

Suomesta Britanniaan valkeilla ja punaisilla laivoillaUudessa juttusarjassa käsittelemme Pohjoismaiden ja Iso-Bri-tannian välisen matkustajal i ikenteen historiaa. Suomesta pääsiBritanniaan matkustajalaival la lähes sadan vuoden ajan sekäsuomalaisil la että neuvostoliittolaisil la laivoil la. — Sivu 28

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia tammi-helmikuulta 201 5.— Sivu 38

4

Kannessa: Quantum of the Seas.Kuva: Royal Caribbean International

Tällä sivul la: Viking XPRS (Marko Stampehl) , Optima

Seaways (Gena Anfimov) , Discovery (Kalle Id) ,

Arcturus (Erkki Riimala, SLHY:n kokoelmat)

7

22

28

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

VUOSI 201 4 osoittautui menestyksekkääksi paitsiSuomenlahdella l i ikennöivil le varustamoil le, myös Tal-l innan satamalle. Sen viimevuotinen matkustajamäärä,9,84 mil joonaa lauttamatkustajaa, oli enemmän kuinkoskaan aikaisemmin. Lisäksi Tall innassa vierail leet31 2 risteilyalusta toivat kaupunkiin lähes 490 000matkail i jaa. Uudesta, viidennestä risteil i jälaituristahuolimatta risteilyaluskäynnit vähenivät satamassahieman, mutta vierail leet alukset olivat keskimäärinaiempaa suurempia.

Suurin osa Tall innan sataman matkustajal i ikenteestäsuuntautuu Suomeen: peräti 8,26 mil joonaa matkus-tajaa kulki viime vuonna Tall inna-Helsinki -l injal la,heistä 55 prosenttia Tall inkin Staril la ja Superstaril la.Virolaisvarustamon matkustajamäärät Helsinki-Tall in-na -l i ikenteessä vähenivät hieman, kun taas Virosta

Ruotsiin l i ikennöivät Tall inkin ja St. Peter Linen laivatkuljettivat jäl leen aikaisempaa enemmän matkail i joita.

Ahvenanmaalainen Eckerö Line kasvatti viime vuonnamarkkinaosuuttaan neljäl lä prosentil la Helsinki-Tall in-na -l i ikenteessä. Reitil lä vasta kaksi vuotta kulkenutropax-lautta Finlandia on nostanut varustamon suo-siota huimasti: vuonna 201 2 Eckerön Nordlandia- jaTranslandia-lautoil la kulki noin 875 000 matkustajaa,mutta viime vuonna Finlandian kyytiin nousi jo 1 ,38mil joonaa henkilöä. Eckerö Linen mukaan uusi aika-taulu ja sen mukanaan tuomat Päivä merellä ja I ltalaival la -miniristeilyt osaltaan kasvattivat ainoan suo-malaisen Tall innan-laivan suosiota.

Myös punavalkeil la laivoil la voidaan olla menneeseenvuoteen tyytyväisiä. Helsingin ja Tall innan väli l lä kulke-neista joka viides valitsi Viking Linen, jonka Gabriel laja Mariel la täydensivät viime kesänä Viking XPRS:invuorotarjontaa Helsinki-Maarianhamina-Tukholma-l i ikenteen lomassa. Lisäkapasiteetti kasvatti Vikinginmatkustajamääriä Suomenlahdella yhdeksällä prosen-til la yl i kahteen mil joonaan, mistä syystä Gabriel la jaMariel la tul laan näkemään Tall innassa myös ensi kesä-nä. Menestyksettä jäikin vain Linda Line, jonka kata-maraaneil la oli vuonna 201 4 aikaisempaa väljempää.

Viime vuonna yhä useampi mat-kustaja kulki laivalla Suomenlah-den ylitse. Kasvaneet matkustaja-määrät innostivat varustamoitaehostamaan Suomen jaViron väliäseilaavia aluksiaan.

4

Autolautat

MenestystäSuomenlahdella

5

Autolautat

MenestystäSuomenlahdella

Yllä: Eckerö Linen Finlandia lähdössä Tallinnasta kohti

Helsinkiä keväällä 201 4. Taustalla linjan markkinajohtaja

Tallinkin Superstar saapumassa Tallinnaan. Kuva: Kalle Id

Oikealla: Finlandian kokousosaston paikalla oli aiemmin

matkustajahyttejä, mistä muistuttavat pyöreät ikkunat.

Kuva: Eckerö Line

Oikealla alla: Myös Tallinkin toistaiseksi uusin laiva vietti

tammikuussa 1 1 päivän huoltotaukoa. Baltic Queenille

rakennettiin Sevilla-baarin tilalle Fashion Street -myymälä.

Samalla muidenkin tilojen sisustusta ja tarjontaa uusittiin.

Kuva: Magnus Rietz/AS Tall ink Grupp

Alla: Viron lipulle siirtynyt Viking XPRS Kruunuvuorenselällä 1 5.

helmikuuta 201 4. Myös XPRS:n matkustajatiloja on uudistettu

laajasti. Kuva: Oll i Tuominen

6

Vähemmän polttoainetta, enemmänpalveluita

Suomenlahdella kaksi vuotta kulkenut Finlandia uusit-tiin perusteell isesti vuonna 201 2, kun Eckerö Line os-ti laivan Välimereltä. Ensimmäiset l i ikennöintivuodetosoittivat laivassa joitakin puutteita, mistä syystä va-rustamo investoi vuodenvaihteessa neljä mil joonaaeuroa parempaan palveluun. Finlandian osalta muu-tokset toteutettiin Turun Korjaustelakalla Naantalissa7-22. tammikuuta, mutta projektiin sisältyi myös uu-sien ramppien ja maihinnoususiltojen rakentaminenTall innan satamaan.

Finlandian uudistuksil la haluttiin kompensoida vähä-rikkiseen polttoaineeseen siirtymisestä aiheutuneitakustannuksia. Aluksen potkurit vaihdettiin, mikä va-

rustamon mukaan paitsi parantaa energiatehokkuutta,myös vähentää tärinää. Samalla ylemmälle autokan-nelle rakennettiin rampit, joiden avulla kumpaakin au-tokantta voidaan lastata samanaikaisesti. Rampitkinvaikuttavat polttoainetalouteen, sil lä nopeutunut las-tinkäsittely vähentää tarvetta kuroa aikataulua kiinnisuurempia nopeuksia käyttämällä.

Matkustajien kannalta näkyvin muutos tapahtui kuu-dennella kannella, jossa osa matkustajahyteistä saiväistyä uuden kokouskeskuksen ja loungen tieltä.Extra-luokan tiloihin myymälän vierelle voitiin siirtääkosmetiikkamyymälä, mikä puolestaan vapautti tilaakahdeksannelta kannelta uudelle baaril le ja pop up-myymäläl le. Varustamon mukaan myymälässä on tar-jol la pienten tuottajien elintarvikkeita vaihteleval lateemalla. Uudistustöiden jälkeen laival la on satakuntauutta istumapaikkaa.

Asiakkaiden toivomia elämyksiä

Finlandian kilpakumppani Viking XPRS oli edell isenkerran telakalla tammikuussa 201 4, jol loin alus siir-rettiin Viron lipun alle l i ikennöintikustannusten pie-nentämiseksi. Seuraava huoltopäivä on luvassa maalis-kuun puoliväl issä, mutta alkuvuoden aikana täl läkinlaival la on avattu uusia matkustajapalveluita. Matkus-tajat olivat toivoneet à la carte -ravintolaa kahden japuolen tunnin mittaisel le merimatkalle Suomenlah-den ylitse, joten Buffetin ja Xpresso Cafén yhteyteenpäätettiin perustaa uusi Wine & Dine -ravintola.

Toinen alkuvuoden uutuus Viking XPRS:il lä on Fas-hion Shop, joka rakennettiin kokousosaston ja infotis-kin läheisyyteen. Samalla kokousaula sisustettiin uu-delleen. Maaliskuussa uudistustyöt jatkuvat kahdek-sannen kannen Red Rose -monitoimiravintolassasekä leikkihuoneessa, minkä lisäksi aluksen ulkokan-sil le tul laan lisäämään istumapaikkoja. Viking Linenmukaan uudistukset ovat investointeja viihtyvyyteenja palvelutarjontaan, ja niiden tavoitteena on tarjotaasiakkaiden toivomia elämyksiä.

Kiitokset: Jaakko Ahti

Lähteet

- Eckerö Line (www.eckeroline.fi)- Viking Line (www.vikingl ine.fi)- Sjöström, Pär-Henrik: Nytt passagerarrekord förViking Line (www.sjofartstidningen.se)- Vehmanen, Jukka: Turun Korjaustelakalla kova kuhina(TS 21 .1 .201 5)- Vitismann, Madli: Passagerarrekord i Tall inn(www.sjofartstidningen.se)

Yllä: Viking XPRS:n uusi Wine & Dine -ravintola on

toimintaperiaatteeltaan samanlainen kuin Food Garden

-ravintolat. Tila on sisustukseltaan hillitympi kuin samalla

paikalla aiemmin sijainnut Xpresso Cabinet. Kuva: Viking Line

Alla: Uuden ravintolan lisäksi Viking XPRS:n seitsemänneltä

kannelta löytyy nyt asusteisiin, koruihin ja kenkiin erikoistunut

Fashion Shop -myymälä. Kuva: Viking Line

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

VOIMAKKAASTI laskenut raakaöljyn hinta vei lopultakovimman terän ennustetusta polttoainekustannus-ten noususta, joka vuodenvaihteessa voimaan tullei-den rikin päästörajoitusten oli määrä tuoda. Mikälialuksella ei ole rikkipesureita, joutuu se käyttämäänrajoitusalueella raskasta polttoöljyä merkittävästi kal-l i impia vähärikkisiä polttoainelaatuja. Hinnan laskunseurauksena myös laivapolttoaineiden hinnat laskivat,mikä kompensoi polttoainelaadun vaihtamisestasyntyviä l isäkustannuksia.

Raakaöljyn hinnan merkittävää nousua ei ole aivan lä-

hitulevaisuudessa näköpiirissä, mikä varmasti osaltaankeventää päästörajoitusten vaikutuksia l i ikenteeseen.Rajoitusten voimaantulon seurauksena vain DFDS:nl i ikennöimä Tanskan ja Ison-Britannian välinen mat-kustajalaivareitti Esbjerg-Harwich suljettiin. Muutoinmatkustajal i ikenne rajoitusten vaikutusalueella onjatkunut edell isvuotiseen tapaan.

Suomen lähivesil lä matkustajal i ikennettä harjoittavistavarustamoista Eckerö-konserni, Tall ink Grupp, VikingLine ja Wasaline valitsivat kaikki vähärikkisen poltto-aineen täyttääkseen uudet määräykset. Vähärikkiseenpolttoaineeseen vaihtaminen onnistuu useimmitenpienil lä muutostöil lä aluksen polttoainejärjestelmään.Finnlinesil la sen sijaan on käynnissä mittava rikkipe-surien asennusohjelma, jossa pesurit asennetaan Sak-saan liikennöivien Star-luokan matkustajarahtialustenlisäksi kymmeneen roro-alukseen.

7

Päästörajoitukset

Pahimmat uhkakuvateivät toteutuneetSECA-alueen voimaantulo vuodenalussa ei lopulta tuonut merkittä-viä muutoksia lähivesien laivalii-kenteeseen, vaikka spekulaatioissarajoitusten vaikutuksista povattiinmerkittävästi laajempia. Tässä ar-tikkelissa luomme yleiskatsauksenvarustamoiden reaktioihin.

DFDS asennutti jo vuonna 2009 Ficaria Seawaysiin

rikkipesuriin. Pesuri erottuu kuvassa korsteenin takaosan

pidennyksenä. Kuva: DFDS AS

8

Vasemmalla: Color Linen kävelykatulaivoista pesuri

asennettiin ensimmäisenä kuvan Color Fantasyyn. Pesurin

asennus ja telakointi tehtiin Fayardin telakalla Tanskassa.

Kuva: Color Line

Yllä: Rikkipesuriyksikköä nostetaan paikalleen Superspeed

1 :n olemassa olevan korsteenin takapuolelle tammikuun

telakoinnissa. Kuva: Color Line

Alla: Kuvan Finnkraftin lisäksi rikkipesurin ovat jo saaneet

Finnbreeze, Finnhawk, Finnmill, Finnstar, Finnsea ja Finnsun.

Pesuri erottuu kuvassa valkoisena laatikkona korsteenin

etupuolella. Kuva: Oll i Tuominen

Fakta: RikkipesuriRikkipesurin asentaminen mahdoll istaa edull isen, korkea-rikkisen polttoaineen käyttämisen myös uusien rajoitus-ten voimaantulon jälkeen. Pesurin avulla pakokaasut puh-distetaan siten, että rikkipitoisuus laskee alle sal l itun 0,1prosenttin. Pesureita ja polttoainevaihtoehtoja käsiteltiintarkemmin Ulkomatalan numerossa 4/201 4 ja energiate-hokkuutta parantavia ratkaisuja numerossa 5/201 4.

9

Color Line luottaa pesureihin...

Eteläisel lä Itämerellä sen sijaan matkustaja-aluksiinkinon asennettu pesureita. Norjalainen Color Line asen-si Wärtsilän valmistamat rikkipesurit kaikkiin Suo-messa rakennettuihin aluksiinsa, el i Oslo-Kiel -l injanColor Fantasyyn ja Color Magiciin sekä Kristiansan-dista Larvikista Hirtshalsiin kulkeviin nopeisiin Super-speed 1 ja Superspeed 2 -aluksiin. Superspeed 2 saipesurin jo vuoden 201 4 alkupuoliskolla ja Super-speed 1 ja Color Fantasy nyt tammikuussa.Viimeisenäpesurin sai Color Magic, joka lähti telakalta 1 2.2201 5.

Color Linen teknisen johtajan Jan Helge Pilen mu-kaan Color Line valitsi Wärtsilän pesurit, koska nii-den vaatima tilantarve ja paino ovat riittävän pieniä,jol loin autonkansikapasiteetti ja myyntitila eivät kärsil i ikaa. Edellä mainitut neljä alusta valittiin, koska nii-den vuotuinen energiankulutus on suurin, ja ne ovatvielä teknisen käyttöikänsä alkupuolel la. Pile kertoo,että ensimmäinen pesuri asennettiin Superspeed 2-alukseen alkuvuodesta 201 4 tarkoituksena kerätäkäyttökokemuksia sekä kehittää ja optimoida järjes-telmää ennen sen asentamista muihin aluksiin.

Varustamon vanhemmat ja pienemmät alukset sensijaan siir-tyivät käyttämään matalarikkistä merikaa-suöljyä (MGO), sil lä suomalaisnelikkoon verrattunaniiden vuotuinen energiankulutus on pienempi ja jäl-jel lä oleva tekninen käyttöikä lyhyempi. "Aluksella,jonka vuotuinen energiankulutus on matala, on polt-toainekustannusten suhde muihin kustannuksiin tie-tysti pienempi. Tällöin polttoainekustannusten kasvul-la on pienempi vaikutus aluksen taloudell iseen tulok-seen, vaikka polttoaine vaihdetaan MGO:hon, Pileselventää.

...kuten tekee Finnlineskin

Pesuri asennetaan 1 4:ään Finnlinesin omistamasta 20aluksesta kattaen kaikki roro-alukset sekä Star-luo-kan matkustaja-rahtialukset. Tällä hetkellä asennustensuhteen ollaan hieman yli puoliväl issä, kun kahdek-saan alukseen on jo asennettu pesurit. Maaliskuussapesurin saavat Finnlady, Finntide ja Finnwave, huhti-kuussa vuorossa ovat vielä Finnmaid ja Nordlink.

Aluksiin asennettavat pesurit ovat avoimen kierronpesureita, joissa pakokaasujen puhdistukseen käyte-tään merivettä. Pesureissa on kuitenkin valmius myöshybridivaihtoehtoon, jol loin niitä voidaan käyttää sul-jetun kierron pesureina.

Kaikkiin kuuteen Kiinassa vuosina 201 1 –201 3 raken-nettuun Finnbreeze-luokan roro-alukseen pesurittoimittaa Wärtsilä, loppuihin neljään roro-alukseen

(Finnkraft, Finnhawk, Finnmil l ja Finnpulp) pesurit tu-levat Alfa Lavali lta ja Star-luokan ropax-aluksiin ita-l ialaiselta EcoSpray Technologies-yhtiöltä. Asennustyöjaettiin kolmelle al ihankkijal le, jotka jakoivat edelleenpesurien asennukset puolalaisil le Nauta- ja Remon-towa -telakoil le, Tall inn Shipyardil le ja Turun Korjaus-telakalle.

Sen sijaan FinnLinkin ja NordöLinkin alukset vaihtoi-vat vuodenvaihteessa matalarikkiseen polttoainee-seen. Finnlinesin lakiasiainjohtajan Tapani Voionmaan

mukaan näiden alusten osalta "asia on suunnittelu-vaiheessa". Hil jattain Hanko-Rostock -l injaa vartenhankitun Finnmerchantin tilannetta hän ei halua kom-mentoida.

Osana laivaston polttoaineenkulutuksen optimointiaFinnlines vaihtaa kaikkien Star-luokan alusten sekäFinnmil l in ja Finnpulpin potkurit. Uusien potkurinla-pojen lisäksi peräsimiin tehdään bulbit, joiden onmäärä vähentää propulsiohäviöitä ja näin säästääpolttoainetta jopa kymmenen prosenttia. Voionmaanmukaan vaihto-operaatio on valmis kaikkien alustenosalta helmi-maaliskuun vaihteessa.

DFDS ja Stena Line

Tanskalaisjätti DFDS Seaways puolestaan käyttää liki1 00 mil joonaa euroa rikkipesureihin. Vuodenvaihtee-seen mennessä rikkipesuri oli asennettu 1 1 roro-alukseen, ja vielä kuuteen alukseen saatetaan asentaapesuri kuluvan vuoden aikana. Varustamon matkusta-ja-aluksista ainakin Viking Linen Gabriel lan sisaralusCrown Seaways on myös saanut rikkipesurin. DFDS:nmukaan pesurin asennuskustannus vaihtelee neljän jaseitsemän mil joonan euron väli l lä alusta kohden.

Ruotsalainen Stena Line on pääasiassa siirtynyt käyt-tämään matalarikkistä polttoainetta, mutta samaanaikaan muutamaan rahtialukseen asennetaan rikkipe-surit, ja Stena Germanican polttoaineeksi vaihdetaanmetanoli, mistä tarkemmin alla. Rikkipesurin saavatHoek van Hollandin ja Kil l ingholmen väli l lä kulkevatroro-alukset Stena Transporter ja Stena Transit sekäTransfennican rahtauksessa oleva Stena Forerunner.

Pesureita risteilijöihin

Myös SECA-alueella l i ikennöivät risteilyvarustamotvalmistautuvat rajoituksiin. Royal Caribbean CruiseLine on ilmoittanut asentavansa rikkipesurit 1 9 ristei-l i jäänsä. Pesurin saa 1 3 pääbrändi Royal Caribbean In-ternationalin al la l i ikennöivää alusta sekä kuusi Celeb-rity Cruisesin alusta. Viime vuonna valmistuneetQuantum of the Seas ja RCCL:n osittain omistamanTUI Cruisesin Mein Schiff 3 saivat pesurit jo raken-

1 01 0

nusvaiheessa. RCCL on testannut rikkipesuria jo parivuotta Liberty of the Seasil la, jonka yhteen pääkonee-seen on asennettu rikkipesuri.

Maailman suurin risteilyvarustamo Carnival puoles-taan kertoi keväällä investoivansa peräti 400 mil joo-naa euroa, el i noin yhden risteilyaluksen hinnan ver-ran, rikkipesureihin. Alun perin pesurit oli tarkoitusasentaa 41 alukseen: 22 Carnival Cruise Linen aluk-seen, seitsemään Princess Cruisesin, viiteen HollandAmerica Linen ja kolmeen Cunard Linen alukseen.Näiden lisäksi Carnival i lmoitti myöhemmin laajen-tavansa ohjelmaa Aida Cruisesin ja Costa Cruisesinaluksiin. Kymmenen Aidan ja kuusi Costan alusta saa-vat myös pesurit.

Carnival on ollut mukana kehittämässä ECO ExhaustGas Cleaning (ECO-EGC) -pesurijärjestelmää, jokaon periaatteessa laivoihin sopiva versio aiemminmaalla sijaitsevissa laitoksissa käytetystä puhdistuslait-teistosta. Järjestelmä koostuu kahdesta osasta, joistaensimmäisessä filtterit poistavat pakokaasuista haital-l isia partikkeleita. Toisessa vaiheessa käytetään meri-vettä, jota suihkutetaan pakokaasuihin rikin poistami-seksi. Carnival in mukaan oman pesurin kehittäminenon järkevää, koska risteilyaluksiin sopivia, pieneen ti-laan mahtuvia pesureita ei ol lut juurikaan saatavil la.

Metanolia moottoriin

Yksi päästörajoitusten seurauksena syntynyt kiinnos-tava polttoaineratkaisu on metanoli. Ensimmäisenämerkittävänä matkustajalaivasovelluksena ruotsalai-nen Stena Line muuttaa Stena Germanican metano-l ikäyttöiseksi. Alus on parhail laan telakalla Puolassa,jossa siihen tehdään metanolikäytön vaatimia muu-tostöitä. Aluksen muutostyöt maksavat noin 22 mil-joonaa euroa, josta osa rahoitetaan Euroopan unioninMotorways of the Seas -ohjelman puitteissa.

Wärtsilän toteuttamien muutostöiden jälkeen StenaGermanical la voidaan käyttää polttoaineena niin me-tanolia kuin merikaasuöljyä, joka on raskasta poltto-öljyä kevyempää. Stena Linen toimitusjohtaja Carl-

Johan Hagmanin mukaan ajatuksena on muuttaa use-ampia lauttoja metanolikäyttöisiksi, mikäli Stena Ger-manican muuntuminen metanolilautaksi sujuu suun-nitelmien mukaan. Metanolin käyttöä ollaan jo aiem-min testattu Göteborgin ja Frederikshavnin väli l läl i ikennöivässä Stena Scandrail -rahtilautassa.

Kiinnostus metanolia kohtaan kasvaa, sil lä sen käyttövähentää rikkipäästöjä jopa 99 prosenttia ja hii l idiok-sidipäästöjä noin 25 prosenttia raskaaseen polttoöl-jyyn verrattuna. Lisäksi sen vaatimat investoinnit eri-tyisesti satamien päässä ovat selvästi pienemmät kuin

nesteytetyssä maakaasussa. Liikenteessä olevan aluk-sen muuntaminen metanolikäyttöiseksi on myös hel-pompaa ja edull isempaa verrattuna nesteytettyynmaakaasuun. Ongelmana on kuitenkin metanolin saa-tavuus: Stena Germanican muutostöiden ehdittiin jokertaal leen uutisoida peruuntuvan siksi, että tarpeek-si suurta määrää metanolia ei ol lut saatavil la.

Kiinnostus kaasuun kasvaa

Tiukentuneet määräykset ovat l isänneet merkittävästirajoitusalueella l i ikennöivien varustamojen kiinnos-tusta nesteytettyyn maakaasuun, sil lä se on luonnos-taan lähes rikitöntä ja selvästi matalarikkistä poltto-öljyä edull isempaa. Maakaasun vaatiman infrastruk-tuurin vuoksi kiinnostusta on ollut lähinnä matkusta-javarustamoissa, jotka operoivat vuodesta toiseensamoil la reiteil lä, jol loin satamaan vaadittavat inves-toinnit ovat tehtävissä.

Itämeren alueelle rakennettavat uudet lautat ovat Vi-king Gracen jalanjäl j issä siirtymässä maakaasuun polt-toaineena. Niin Tall inkin mahdoll inen uusi Tall innan-lautta kuin Destination Gotlandin tilaama uusi lauttatulevat käyttämään polttoaineenaan nesteytettyämaakaasua. Myös Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassaoperoivan BC Ferriesin uudet Puolasta tilatut lautattulevat kulkemaan LNG:l lä.

Varsinainen edelläkävijä LNG:n suhteen on kuitenkinollut Fjord Line, jonka Stavangerfjord ja Bergensfjordolivat ensimmäiset suuret LNG-käyttöiset matkusta-ja-alukset pohjoisil la vesil lä. Toinen edelläkävijä Nor-jan vesil lä on maantielauttoja operoiva Fjord1 , jokaotti ensimmäisen LNG-käyttöisen lautan liikentee-seen 1 5 vuotta sitten. Tällä hetkellä yhtiöl lä on käy-tössään 1 2 LNG-lauttaa.

Seuraavassa numerossa kerromme Scandlinesin jamuiden tahojen sähkölauttasuunnitelmista. Jatkammerikkidirektiivin vaikutusten käsittelyä tulevissa nume-roissa ja Ulkomatalan Facebook-sivuil la.

Puuttuiko artikkelista joku merkittävä varustamo tai tek-

ninen ratkaisu? Vinkkaa toimitusta Facebookissa tai lähe-

tä viestiä osoitteseen olli.tuominen[at]ulkomatala.net

Yllä:DFDS:n Britannia Seawaysissa on kaksi korsteenia, joten

pesuri on sijoitettu korsteenien väliin. Kuva: Gena Anfimov

Yllä oikealla:Uusissa aluksissa pesurit on sijoitettu alusten

sisään jo rakennusvaiheessa, joten ulkoisesti niiden

olemassaoloa ei huomaa, kuten kuvan Mein Schiff 3

osoittaa. Kuva: Oll i Tuominen

Oikealla: LNG-käyttöiset lautat kansainvälisessä liikenteessä

rajoittuvat toistaiseksi Fjord Linen Stavangerfjordiin ja

Bergensfjordiin sekä Viking Graceen. Kuva: Marko Stampehl

Alla: Stena Germanica on parhaillaan Remontowan telakalla

Puolassa, jossa sen polttoainejärjestelmät uusitaan

metanolikäyttöön sopiviksi. Muutos ei vaikuta laivan

ulkonäköön, mutta vaaleansiniset koristeraidat kyljessä

maalataan uudelleen vihreiksi. Kuva: Oll i Tuominen

1 1

1 2

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

SUPERFAST FERRIESIN ja ANEK Linesin yhteistyössäoperoimalla reitil lä l i ikennöinyt Norman Atlantic olitavanomaisel la matkallaan Adrianmeren poikki Krei-kan Igoumenitsasta Ital ian Anconaan, kun sen auto-kannella syttyi tul ipalo varhain 28. päivän aamulla.Nopeasti levinnyttä paloa ei saatu täysin hal l intaan,minkä seurauksena alus päätettiin evakuoida. Palonseurauksena alus menetti ohjailukykynsä ja ajelehtikal l istuneena kohti Albanian rannikkoa.

Onnettomuushetkellä sääolosuhteet olivat vaikeat jaaal lot korkeita, mikä esti pelastusveneiden käyttämi-sen ja muiden alusten avustusyritykset. Voimakas palokuumensi normaalisti pelastusasemana käytetyn kan-nen, mikä pakotti matkustajat nousemaan ylös suojat-tomalle helikoperikannelle. Pelastustöiden helpotta-miseksi ja aluksen keinumisen hil l itsemiseksi seitse-män rahtialusta muodosti Norman Atlanticin ympä-ril le piirin murtamaan aaltoja.

Lopulta valtaosa 475 matkustajista pelastettiin Ital ianja Kreikan rannikkovartioston helikoptereil la. Koskahelikopteripelastus on hidasta, saatiin viimeiset mat-kustajat ja miehistön jäsenet evakuoitua vasta onnet-tomuutta seuranneena päivänä (29.1 2). Perinteitäkunnioittaen aluksen ital l ialaiskapteeni poistui viimei-senä aluksesta.

Kun matkustajat oli pelastettu, lähdettiin pahoin pala-nutta ja savuavaa alusta hinaamaan kohti Ital ian Brin-disiä. Hinausoperaatio alkoi traagisesti, kun kaksi

Norman Atlanticia hinaamaan tulleen hinaajan alba-nialaista merimiestä menehtyi kiinnitysköyden petet-tyä. Palon voimakkuutta kuvaa se, että viimeiset palo-pesäkkeet saatiin sammutettua vasta tammikuun 1 2.päivä, l iki kaksi viikkoa palon syttymisen jälkeen.

Pian palon syttymisen jälkeen Lloyds List uutisoi, ettäaluksen paloturvall isuudessa oli havaittu merkittäviäpuutteita vain vajaat pari viikkoa ennen onnetto-muutta tehdyssä tarkastuksessa (Port State Control).Puutteita havaittiin niin hätävalaistuksessa, palo-ovissakuin toimintaohjeissa. Puutteita ei kuitenkaan katsot-tu niin vakaviksi, että alus olisi pysäytetty, vaan niidenkorjaamiseen annettiin kaksi viikkoa aikaa.

Turmaa tutkivat niin ital ialaiset kuin kreikkalaiset vi-ranomaiset, sil lä alus purjehti Ital ian l ipun alla, muttaonnettomuus tapahtui Kreikan aluevesil lä. Ital ialais-lähteiden mukaan tutkinnassa on havaittu, ettäsprinklerien vedenottoaukot aluksen rungossa olivatsimpukoiden peitossa. Vielä ei tosin voida sanoa, mikävaikutus täl lä oli onnettomuudessa. Turman jäl j i ltä ka-teissa on edelleen 1 8 henkilöä, joista 1 6 oli aluksenmatkustajal istal la. Turman lopull inen uhriluku saattaakuitenkin vielä nousta, sil lä aluksella olleiden mää-rästä l i ikkuu ristiriitaista tietoa. Ital ialaisviranomaisetepäilevät autokannella olleen jopa kymmeniä sala-matkustajia.

Pahoin palaneen aluksen tulevaisuudesta ei ole vielävarmaa tietoa. Eteläisel lä Itämerellä hieman vastaa-val la taval la vuonna 201 1 palanut Lisco Gloria todet-tiin aikanaan korjauskelvottomaksi, ja se romutettiinKlaipedassa seuraavan vuoden aikana.

Autolautat

Norman Atlantic –Tragedia VälimerelläJoulu päättyi karmaisevalla tavallaAdrianmerellä, kun autolauttaNorman Atlanticilla syttyi tulipalosen ollessa matkalla Kreikasta Ita-lian Anconaan. Ulkomatala luo täs-sä lyhyen katsauksen ainakin 1 1kuolonuhria vaatineeseen onnet-tomuuteen.

1 3

Yllä: Norman Atlanticin pelastusoperaatio käynnissä.

Merenkäynnistä johtuen laivallaolijat jouduttiin

evakuioimaan helikoptereilla. Kuva: Marina Mil itare

Alla: Sään piiskaama yläkansi oli ainoa paikka Norman

Atlanticilla, jonne tulipalo ei yltänyt. Kuva: Marina Mil itare

Vasemmalla: Vuonna 201 1 palanut Lisco Gloria saapumassa

romutettavaksi. On vielä epäselvää, päätyykö Norman

Atlantic kohtalotoverinsa tapaan romuksi.

Kuva: Gena Anfimov

Fakta:Norman AtlanticOmistaja:Visemar di Navigazione S.R.LRahtaaja: ANEK Lines S.A. (1 2/201 4-)Lippu: Ital iaValmistumisvuosi: 2009Rakentajatelakka: Cantieri Navale Visentini, Ital iaPituus: 1 86,0 mLeveys: 25,6 mBruttovetoisuus: 26 904 GTMatkustajia: 850Kaistametrejä: 2 290

Risteilylaivat

Tekniikan ihmeQuantum of the Seas

1 4

TEKSTI:AARON SAUNDERSKÄÄNNÖS: KALLE ID

ON TUNNUSTETTAVA, että suhtauduin Royal Carib-bean Internationalin (RCI) uuteen Quantum of theSeasiin epäilevästi. Kenen tahansa luvatessa tarjotakuun taivaalta – vaikka kyse olisikin yhdestä maailman

menestyneimmistä risteilyvarustamoista – on syytä-kin olla skeptinen. Ja lupauksia oli pal jon: sisäänkirjau-tuminen kymmenessä minuutissa. Nopein internetmerellä. Käänteentekeviä uusia palveluita. Älypuhe-l inten ja sosiaal isen median hyödyntäminen ennennä-kemättömällä taval la.

Oliko Quantum of the Seas hypetyksen arvoinen? Ly-hyesti sanottuna kyllä. Royal Caribbean on onnistunutsuunnittelemaan aluksen, joka saa varustamon van-hemmat vaikuttamaan puolivil laisi lta. Quantum of theSeasin suurin ongelma onkin se, että innovatiivinenuusi laiva on saanut varustamon muut alukset vaikut-tamaan kymmenen vuotta vanhemmilta.

Quantum of the Seasia on mainos-tettu vuoden 201 4 odotetuimpanaristeilylaivana. Laivan palvelut javiihde, puhumattakaan sen siirtä-misestä Kiinan markkinoille vainlyhyen Pohjois-Amerikan liiken-nöintikauden jälkeen, ovat herät-täneet huomiota. Vieraileva toi-mittajamme Aaron Saunders ker-too oman näkemyksensä vuodenpuhutuimmasta risteilylaivasta.

Ensimmäinen päivä

Quantum of Seasin esittelyristeily lehdistölle alkoiCape Libertyn risteilysatamasta New Jerseyssä. Läh-töselvitys ei ol lut aivan se kymmenen minuutin ihme,jonka Royal Caribbean oli luvannut, mutta se oli yksinopeimmista kokemistani, kestäen 26,5 minuuttia. Mi-kä on todella hyvin.

Risteilylaivat

Tekniikan ihmeQuantum of the Seas

1 5

Quantum of the Seas saapumassa New Yorkiin. Alkujaan

laivaa mainostettiin nimenomaan "Isoa omenaa" varten

suunniteltuna aluksena.

Kuva: Royal Caribbean International

1 6

Yllä: Näkymä Quantum of the Seasin North Starista. Varren

päässä oleva kapseli on samanlainen kuin The London Eye

-maailmanpyörän matkustajakapselit. Kuva: Aaron Saunders

Vasemmalla: Silk on toinen Quantum of the Seasin kahdesta

aasialaisesta ravintolasta. Kun Silk tarjoaa laajan valikoiman

erilaisia itä- ja kaakkois-aasialaisia ruokalajeja, keskittyy

Izumi-ravintola yksinomaan japanilaiseen ruokaan. Kuva:

Royal Caribbean International

Alla vasemmalla: Normaalioloissa Two70 on kaksikerroksinen

näköalabaari, josta on 270 asteen näkymät laivan perään ja

sivuille (siitä myös tilan nimi).

Kuva: Royal Caribbean International

Alla: Esitysten aikana tilan ikkunat muuttuvat kuitenkin

valtaviksi näytöiksi. Kuva: Aaron Saunders

1 7

Sisältä Quantum of the Seas paljastui upeaksi laivaksi,ja merkittäväksi parannukseksi Voyager- ja Freedom-luokan aluksiin verrattuna. Quantum edustaa “uutta”Royal Caribbeania, eikä sisältä löydy juuri lainkaan jäl-kiä “vanhasta” Royal Caribbeanista. Laivan sisustusonkin täysin erilainen kuin vanhemmissa RCI:n aluk-sissa. Varustamon 80- ja 90-luvun laivojen “tavaramer-kit” – kierreportaat, Viking Crown Lounge -näköala-baari laivan huipulla, marmoripinnat – ovat kaikkipoissa. Ne on korvannut elegantti, moderni ilme, jokaon kuin suoraan korkeatasoisesta hotell ista. LisäksiQuantum of the Seasin sisätilaratkaisut tekevät laivas-ta vähemmän ruuhkaisen kuin Voyager- ja Freedom-luokkien laivat.

Olin aluksi huolissani siitä, että Quantum of the Sea-sin matkustajatilat eivät tarjoa kunnoll ista yhteyttäympäröiväl le merelle. Olin kuitenkin väärässä. Vaikkalaivan julkisissa tiloissa ei ole niin paljon ikkunoitakuin toivoisin, ovat merinäköalat huomattavasti pa-remmat kuin Voyager- ja Freedom-luokan laivoista.Lähes jokaisessa julkisessa tilassa on ikkunat merelle,ja niissäkin joissa ei ole, kuten suosikissani SchoonerBarissa, fiksusti järjestetty valaistus antaa päivänvaloamuistuttavan vaikutelman.

Kierreltyäni laivassa pari tuntia kiipesin ylimmällekannelle kokeilemaan paljon mainostettua North Sta-ria. Auringon alkaessa laskea Bayonnen taakse NorthStar -kapseli nosti minut ja joukon muita journalistejakorkealle laivan yläpuolel le. En voi sanoa, että olisinkoskaan nähnyt niin korkealta laivan, jol la matkustan.Silti on pakko sanoa kokemuksen olevan minulle “be-en there, done that” -kategoriassa – ainakin toistai-seksi. Olen tyytyväinen että kokeil in North Staria,mutta minulla ei ole juuri mitään halua käydä siel läuudestaan.

Päätin syödä il lal l ista Silkissä, laivan aasialaistyylisessäravintolassa. Neljännen kannen paapuurin puolel la si-jaitseva ravintola tarjosi erilaisia ruokalajeja Kiinasta,Japanista, Thaimaasta, Vietnamista ja Intiasta. Ravinto-lan sisustus oli upea (ja muistutti minusta paljon Nor-wegian Cruise Linen laivojen sisätiloja) ja syömänimausteinen keitto sekä Pekingin ankka olivat molem-mat mahtavia. Ruoka oli sen verran hyvää, että minuaharmitti risteilyn lyhyys – söisin Silkissä uudelleenvaikka heti.

Aiemmin iltapäiväl lä käytin vastentahtoisesti puheli-meni Royal iQ -appsia varatakseni paikan il lan esityk-seen Two70:ssä, Royal Caribbeanin uusimmassa ja in-novatiivisimmassa showloungessa. Kun esityksen alkusitten läheni, pohdin vakavasti Starwater-esityksenjättämistä väliin. Laival la oli vielä lukuisia paikkoja joitaen ollut ehtinyt valokuvata, ja houkutus uppoutua

Vintages-baarin pehmeisiin tuoleihin viinilasin kanssail lan lopuksi oli suuri. Päädyin kuitenkin kävelemäänviidennen kannen perässä sijaitsevaan Two70:iin, jaolen pahuksen tyytyväinen että menin. Starwater oliyksinkertaisesti parasta viihdettä, mitä olen koskaannähnyt laival la. En ole koskaan nähnyt vastaavaa maal-la tai merellä. Tilan suuret ikkunat muuttuivat suurek-si digitaal iseksi “taustakankaaksi”. Robotisoidut näyt-tötaulut oli täydell isesti synkronoitu musiikkiin jatanssiin. Coldplayn kappaleet yhdistyivät jazziin ja TheVerve -yhtyeen Bitter Sweet Symphony -kappalee-seen. En olisi uskonut näkeväni sitä, mutta ensi kertaaviihde laival la oli innovatiivisempaa ja yksinkertaisestiparempaa kuin maissa. Starwater oli sitä, mitä viih-teen risteilylaival la pitäisi ol la – erilaista, innovatiivista,relevanttia ja ennen kaikkea kekseliästä.

Vaikka olin aluksi skeptinen, on pakko tunnustaaRoyal iQ -apin olevan kätevä. Erilaisten varausten te-keminen jonottamatta teki risteilystä paljon helpom-man. Toisaalta lyhyen risteilyn aikana puhelimiaanzombimaisesti tuijottavat kanssamatkustajat törmä-sivät minuun laivan käytävil lä neljä kertaa. Tarkistinitsekin sähköpostini useampaan kertaan il lan aikana,ja minulla oli hauskaa ladatessani kuvia matkaltaTwitteriin reaaliaikaisesti. Ehkä ilmainen netti laival laon risteilyjen tulevaisuutta?

Toinen päivä

Ensimmäinen ja ainoa kokonainen päiväni Quantumof the Seasil lä oli tungettu täyteen aktiviteetteja. Kos-ka pressiristeily oli niin lyhyt ja massiivisel la laival laniin paljon tekemistä, varustauduin aamulla kansikar-tal la ja kameralla ja lähdin tekemään niin paljon yhdenpäivän aikana kuin mahdoll ista.

Music Hall issa pidetyssä lehdistötilaisuudessa RoyalCaribbean Cruises Ltd:n (RCCL) operatiivinen johta-ja Lisa Lutoff-Perlo paljasti, että idea robottibaarimi-koil la varustetusta Bionic Barista syntyi vasta huhti-kuussa 201 4. Royal Caribbeanin johtajat olivat osal-l istuneet teknologian esittelytilaisuuteen Las Vega-sissa, innostuneet ideasta ja lentäneet Ital iaan tapaa-maan laitteiden valmistajaa. Kuusi kuukautta myö-hemmin kaksi baarimikkorobottia asennettiin Quan-tum of the Seasil le. Robottien lisäksi Bionic Barissaviihdyttää DJ iltaisin – ja baari toimii osana laivanmatkustajatiloja paljon paremmin kuin odotin.

Pidin siitä, kuinka suoraan ja kaunistelematta Lutoff-Perlo, RCCL:n toimitusjohtaja Richard D. Fain ja vara-toimitusjohtaja Harri Kulovaara vastasivat toimittajienkysymyksiin. Olisin mielel läni kuullut enemmänkinKulovaaran ajatuksia, sil lä hän on ollut keskeinen hah-mo RCI:n alusten suunnittelussa sen jälkeen, kun hän

siirtyi Royal Caribbeanil le Sil ja Linelta vuonna 1 995.Kulovaaran Sil ja-pestin aikana rakennetun Sil ja Sere-naden promenade kopioitiin myöhemmin Royal Ca-ribbeanin Voyager-, Freedom- ja Oasis-luokan laivoi-hin – Quantum of the Seasin Royal Esplanade on ke-hitetty versio samasta konseptista.

Lehdistötilaisuuden jälkeen yritin parhaani mukaanehtiä nähdä laivan kokonaan. Seuraavana ajatuksianijoistakin Quantum of the Seasin keskeisistä tiloista.

Ehdoton suosikkini laival la oli yl immän kannen keu-lassa sijaitseva The Solarium, joka on oikeastaan RoyalCaribbeanin klassisen Viking Crown Loungen kruu-nunperijä. Heti komentosil lan yläpuolel la oleva tila onuima-altaan, rentoutumiseen tarkoitetun alueen jabaarin yhdistelmä – ja näkymät suurista ikkunoista

(tai oikeammin lasisista seinistä) ovat vertaansa vail la.Kuten sanottua, pelkäsin Quantum of the Seasistäpuuttuvan merinäköaloja; The Solariumissa niitä aina-kin on.

Yksi eniten keskustelua herättäneistä tiloista laival laon SeaPlex, kannella 1 5 sijaitseva kaksikerroksinenmonikäyttötila, joka tarjoaa “sirkuskoulun, täysikokoi-sen koripal lokentän sekä ensimmäisen rullaluistelura-dan että ensimmäiset törmäilyautot merellä. Puhu-mattakaan herkull isesta pikkupurtavasta, jota tarjoil-laan ensimmäisestä food truckista [eräänlainen gour-met-nakkikioski pyöril lä, kääntäjän huomautus] me-rellä, ja katosta roikkuvasta DJ-kopista soitettavastamusiikista.” Toisin sanoen: jos sinul la on lapsia, he tu-levat rakastamaan SeaPlexiä.

Olen samaa mieltä valtaosan risteilymatkustajistakanssa siitä, että Royal Caribbeanin aiempien laivojenpääravintolat olivat hienoimpia, mitä olen nähnyt. Nä-mä suuret, monikerroksiset ravintolat ovat mennyttäRoyal Caribbeanin siirryttyä uuteen Dynamic Dining-ravintolamall i in. Niiden tilal la Quantum of the Seastarjoaa jotain parempaa: suuren joukon intiimejä ra-vintoloita, joista jokaisel la on uniikki ruokalista ja si-sustus.

Quantum of the Seasin paljon palstatilaa saanuttauutta teknologiaa käytettiin myös parhaiten juuri ra-vintoloissa: perinteisten paperilappujen sijaan kaikil latarjoil i joil la oli Microsoftin tabletit, joihin kirjatut ti-laukset välitettiin suoraan verkossa keittiöön. Mikätärkempää, tämä ohjelma ilmoittaa tarjoil i joil le ja ko-keil le automaattisesti jokaisen yksittäisen vieraan al-lergiat ja mahdoll iset erikoisruokavaliot. Olen itse va-kavasti al lerginen pähkinöil le, ja tämä uusi keksintöon minusta painonsa arvoinen kullassa – ja saattaapelastaa jonkun hengen.

Lopullinen tuomio

Kaksi päivää oli aivan liian lyhyt aika viettää Quantumof the Seasil lä. Itse asiassa kaksi viikkoakaan ei välttä-mättä riittäisi kaiken sen kokemiseen, mitä laiva mat-kustaji l leen tarjoaa. En usko, että matkustajat valittai-sivat, vaikka laiva ajaisi viikon ympyrää Pohjois-Atlan-til la. 1 69 000 bruttotonnin 347 metriä pitkäl lä ja 50metriä leveällä laival la, jossa on 1 6 kantta, on yksin-kertaisesti niin paljon nähtävää ja koettavaa. Eikä pää-osa 4 1 80 matkustajasta edes huomaisi, kuinka paljonlaivassa on muita matkustajia.

Eniten olin yl lättynyt siitä, kuinka etukäteen enitenmainostetut ominaisuudet laival la olivat lähinnä vainhyvin suunniteltuja alaviitteitä. Quantum of the Seasei oikeastaan tarvitse SeaPlexiä, Bionic Baria tai edes

1 8

Yllä: Quantum of the Seasin pienimmät hytit ovat yksittäisille

matkustajille suunnitellut studio-hytit. Kuvassa näkyy myös

yksi laivan innovaatioista eli virtuaaliparveke (käytännössä

siis seinään kiinnitetty näyttö).

Kuva: Royal Caribbean International

Alla: Aidot parvekehytit edustavat perinteisempää designia.

Kuva: Aaron Saunders

Yllä: Music Hall toimii normaalisti konserttisalina, mutta siellä

pidettiin myös tekstissä mainittu pressitilaisuus.

Kuva: Aaron Saunders

Yl lä oikealla: Paljon hypetetty Bionic Bar ei ehkä lopulta ollut

saamansa julkisuuden arvoinen - varsinkin, koska

robottibaarimikot olivat rikki valtaosan risteilyn kestosta.

Kuva: Aaron Saunders

Oikealla: Laivan ylimmillä kansilla sijaitseva SeaPlex on

törmäilyautoineen ja koripallokenttineen puuhamaa lapsille

ja lapsenmielisille. Kuva: Royal Caribbean International

Alla: Quantum of the Seasin keulaosassa sijaitseva Solarium

on katettu allasosasto upeilla merinäköaloilla.

Kuva: Royal Caribbean International

1 9

20

RipCord by iFly -laskuvarjohyppysimulaattoria. Tokinämä ovat cooleja, mutta todennäköisesti niitä kokei-lee matkan aikana vain kerran ja se on siinä.

Kaikki ei missään nimessä ole täydell istä Quantum ofthe Seasil lä. Royal iQ -applikaatio oli mielestäni vaikeakäyttää ja tarpeettoman monimutkainen tilanteissa,joissa pelkkä kynä ja paperi olisivat toimineet parem-min. Myöskään Bionic Bar robottibaarimikkoineen eiole mielestäni ansainnut kaikkea saamaansa julki-suutta – se oli itseasiassa omalla risteilyl läni pitkäänsuljettu teknisten ongelmien takia.

Onko Quantum of the Seas erilainen? Kyllä. Sopiikolaiva kaikil le? Ei. Vältteleekö osa Royal Caribbeaninuskoll isista matkustajista laivaa? Takuulla. Oma viestininäil le ihmisil le on seuraava: En itsekään uskonutQuantum of the Seas -hypetykseen. Royal Caribbeanlupasi todella pal jon. Vaikka panokset eivät olleet ai-van yhtä korkeat kuin Oasis of the Seasin kanssa viisivuotta sitten, oli Quantum of the Seasin rakentami-nen jonkinasteista uhkapeliä. Mutta varustamo onnis-tui: risteily Quantum of the Seasil lä on vähintään yhtähyvä kokemus kuin varustamon muil la laivoil la. Quan-tum of the Seasiä kannattaa kokeil la; saatat yl lättyäiloisesti.

Quantum of the Seas risteilee Karibialle New Yorkista

(Bayonnesta) huhtikuuhun 201 5 asti.Tämän jälkeen laiva

siirtyy Aasiaan, aloittaen risteilyt Shanghaista toukokuus-

sa. Alus tarjoaa rajallisen määrän risteilyitä myös Hong

Kongista, Singaporesta ja Tainjinistä. Quantum of the Sea-

sin sisaralus Anthem of the Seas aloittaa liikenteen huhti-

kuussa. Alus risteilee lokakuuhun asti Southamptonista

käsin, siirtyen sitten Pohjois-Amerikkaan.

Aaron Saunders on merenkulkujournalisti ja -valokuvaaja,

joka asuu Vancouverissa, Brittiläisessä Kolumbiassa. Hän

on Giants of the Seas -kirjan (Seaforth Publishing 201 3)

kirjoittaja ja From the Deck Chair -verkkosivun perustaja.

Lisäksi Aaron kirjoittaa vakituisesti Vancouver Province

-sanomalehteen. Hänen verkkosivunsa löytyy osoitteesta

www.fromthedeckchair.com.

Ylinnä: Surffaussimulaattori on ollut arkipäivää Royal

Caribbeanin laivoilla jo pitkään, mutta Quantum of the

Seasillä se sai seurakseen taustalla näkyvän laskuvarjohyp-

pysimulaattorin. Kuva: Royal Caribbean International

Yl lä: Schooner Barin sisustuksessa näkyvät hillityt merelliset

elementit, kuten signaaliliput. Kuva: Aaron Saunders

Alla: Royal Promenade on madallettu versio Suomessa

rakennettujen RCI- laivojen Royal Promenadesta - joiden

esikuvana olivat puolestaan Silja Serenade ja Silja

Symphony. Kuva: Royal Caribbean International

21

Kirja-arvostelu

TT-Line Through FiveDecades

TEKSTI: KALLE ID

TÄMÄ arvostelu on oikeastaan pahasti myöhässä, sil läKai Ortelin mainio TT-Linen historiikki ilmestyi rei-lusti vuoden 201 4 puolel la. Toisaalta myöhästyminenvoitaneen antaa anteeksi, si l lä Ortelin teos itsekinmyöhästyi TT-Linen 50-vuotisjuhlasta kahdella vuo-della.

Vuonna 1 962 perustettu TT-Line on yksi eteläisenItämeren keskeisistä varustamoista. Saksalaisomistei-sen varustamon historia ei kuitenkaan ollut ainakaanitsel leni ennestään erityisen tuttu, mutta Ortel valot-taa varustamon historiaa mitä parhaimmin. TT-Linenhistoriaan mahtuukin monta mutkaa: omistajat ovatvaihtuneet useampaan otteeseen – 80-luvulla TT-Lineehti ol la kahden varustamon yhteisyritys – samoinkuin reitit. Nykyisten Tralleborgista Travemündeen,Rostockiin ja Swinoujscieen suuntautuneiden linjojenlisäksi TT-Linen laivat ovat seilanneet myös Travemün-destä Kööpenhaminaan, Helsingborgiin ja jopa Hel-sinkiin asti. 1 970-luvulla varustamo harjoitti lauttal i i-kenteen rinnal la risteilyl i ikennettä, sen laivojen vie-rail lessa aina Karibial la asti. Vuosina 1 977-1 994 TT-Line omisti l isäksi Englannin kanaalissa l i ikennöineenOlau Linen ensin puoliksi ja myöhemmin kokonaan.

Ortel kertoo TT-Linen vaiheista mukaansatempaa-vasti ja valottaa onnistuneesti tapahtumien taustoja.Mukana on myös kiinnostavaa tietoa toteutumattajääneistä uudisrakenteista, laivaston uudelleenjärjes-telystä ja muista projekteista. Muutamia puutteita kir-jasta kuitenkin löytyy: suomalaisen Thomeston yritysostaa puolet Olau Linesta 70-luvun lopulla ohitetaankokonaan. Samoin Finnlinesin ja TT-Linen väliset neu-vottelut yhteistyöstä vuodelta 1 981 jätetään mainit-sematta; molemmista on tosin taidettu mainita vainSuomessa julkaistussa kirjal l isuudessa (ja jälkimmäi-sestä vain suomenkiel isessä kirjal l isuudessa), jotensinäl lään näiden jääminen kirjan ulkopuolel le on ym-märrettävää. Ja toisaalta Ortel käsittelee TT-LinenSuomeen suuntautunutta l i ikennettä, mitä ei meil läjuurikaan tunnuta muistettavan.

Virheineenkin TT-Line Through Five Decades on erit-täin hyvä varustamohistoriikki, jota suosittelen läm-möllä kaikil le autolauttal i ikenteestä kiinnostuneil le.Kirjaa oli aiemmin saatavil la ainakin Helsingin Akatee-misesta kirjakaupasta, mutta sieltä kirja on ilmeisestimyyty loppuun. Varmin tapa saada kirja omakseenlieneekin kustantaja Ferry Publicationsin verkkokaup-pa osoitteessa ferrypubs.co.uk.

Kai Ortelin kirjoittama saksalaisenTT-Line -varustamon historia onpoikkeuksellisen hyvä varustamo-historiikki

22

Risteilyalukset

Discoveryn toiseksi viimeinenristeily

TEKSTI: JANI NOUSIAINEN

VARAAMANI matka oli viikon risteily Bristolin Avon-mouthista Falmouthiin, Ranskan Honfleuriin, BelgianAntwerpeniin ja Hollanin Amsterdamiin, joka tosinmyöhemmin vaihtui I jmuideniin. Hytiksi varasin Pre-mium-hytin venekannelta, mutta iloiseksi yl lätyksek-seni hytti ol i varausvahvistuksessa päivitetty samankannen keulaosassa olevaksi Deluxe-hytiksi.

Discovery-risteilyn “alkupalana” teimme risteilyn Hel-singistä Tukholmaan Mariel lal la, jonka jälkeisen päivänvietimme Suomenlinnassa ohikulkevaa liikennettä ku-vaten. I l lal la suuntasimme Vantaan Airport Hotel Pi-lottiin, jonka iso etu asiakkaalle on matkan ajaksi tar-jottava ilmainen parkkipaikka. Hotell i osoittautui siis-tiksi ja asial l iseksi. Seuraavana aamuna suuntasimme

Kuultuani keväällä 201 4 Cruiseand Maritime Voyagesin luopuvanDiscoverystä, tuli minulle kiire va-rata matka. Oli melko selvää, ettäalus tulee sisarensa Pacificin tavoinpäätymään romutettavaksi. Lyhy-en etsinnän tuloksena löytyikin ris-teily syyskuulle ja sopivaan hin-taan. Varaushetkellä Discoverynohjelmistossa oli vielä viisi risteilyävaraamani matkan jälkeen.

Discovery viimeistä kertaa Honfleurin satamassa 23.9.201 4.

Kuva: Nelly Melin

23

Risteilyalukset

Discoveryn toiseksi viimeinenristeily

hyvin aikaisen aamiaisen jälkeen ilmaisel la shuttle-bus-sil la lentokentäl le ja sieltä Finnairin Airbus A321 :l läLontooseen. Heathrow’n lentokentältä matka jatkuiCoastal Express -bussil la Bristoliin.

Kohti Bristolia

Bristolin l i ikenne kärsii aivan uskomattomista ruuh-kista, mistä kertoo 1 1 kilometrin taksimatka Bristo-l ista Avonmouthiin. Vaikka saavuimme Bristoliin neljätuntia ennen laivan lähtöä, olimme viimeisiä laivanlähtöselvityksessä. Lähtöselvitys sujuikin todella no-peasti. Terveystietolomakkeen täyttämisen jälkeenluovutimme matkatavarat ja saimme cruise cardit,jotka toimivat maksuvälineinä laival la. Kymmenenminuuttia terminaaliin saapumisen jäl-keen olimme jo laival la.

Hyttimme oli positiivinen yllätys: tilava yli 20 neliönhytti, jonka varustukseen kuului muun muassa iso ik-kuna, kylpyamme, sohvaryhmä, yl ikokoinen TV ja val-tavasti säilytystilaa vaatteil le. Laivan iästä kertoi se,että wc oli perinteinen vesi-wc toisin kuin uudem-pien risteil i jöiden vakuumi-wc:t. Pikaiseen hyttiin tu-tustumisen jälkeen oli aika lähteä tutustumaan muu-hun laivaan.

Lemmenlaiva Discovery

Discovery on rakennettu 1 971 Saksassa RheinstahlNordseewerke -telakalla. Alus l i ikennöi aluksi IslandVenture-nimisenä Flagship Cruisen liikenteessä pää-osin New Yorkista Bermudalle. Vuonna 1 974 Island

Venture ja sisaralus Sea Venturemyytiin P&O Cruisesil le, ja ne

nimettiin Island Princessiksi ja Pacific Princessiksi.Molemmat asetettiin Princess Cruisesin l i ikentee-seen, jossa ne risteil ivät pääosin Karibial le ja Meksi-koon. Myöhemmin risteilyjä tehtiin ympäri maailmaa,mistä todisteena ovat laivan 7. ja 8. kannella olevatsadat taulut, jotka on luovutettu laival le sen vierail les-sa ensi kerran uudessa satamassa.

Vuonna 1 977 alkanut Lemmenlaiva-tv-sarja teki alus-kaksikosta maailmankuuluja, ja osaltaan kiitos TV-sar-jan risteilybisnes on niin suosittua kuin se nykyisin on.Pilottijakson ulkokuvissa käytettiin juuri Island Prin-cessiä ja kaudesta kaksi alkaen kohtauksia kuvattiinmyös Island Princessil lä. Island Princess jatkoi Prin-cess Cruisesil la aina vuoteen 1 999 saakka, jol loin semyytiin Hyundai Merchant Marinel le Etelä-Koreaan janimettiin Hyundai Pungakiksi. Sen jälkeen alus sai ni-meksi Platinium.

Vuosina 2002-2004 alusta remontoitiin ja sai nimeksiDiscovery, minkä jälkeen Voyages of Discovery alkoioperoimaan laivaa tarjoten risteilyjä ympäri maailman.Helmikuussa 201 3 alus korvattiin uudemmalla Voya-geril la ja Discovery siirtyi Cruise and Maritime Voya-ges’l le joka tekee risteilyjä Englannista käsin. Viimei-sessä vaiheessa 1 68-metrinen alus otti korkeintaan800 matkustajaa.

Sisätilat ja palvelut

Alimmalla matkustajakannella oli laivan pääravintolaja hyttejä. Neljännellä kannella oli vastaanotto ja l isäähyttejä. Kantta ylempänä sijaitsi myymälä osana samaaavointa Atriumia ja l isää hyttejä.

Kansi kuusi oli ravintolakansi. Sen keulasta löytyi Ca-rousel Show Lounge, jota seurasivat Palm Court jatoisel la laidal la Photo Gallery, teatteri ja HideawayBar. Peräportaikon jälkeen toisel la laidal la oli Explo-rer’s Bar ja toisel la aiemmin kasinona toiminut BridgeClub. Niiden takana oli upea Discovery Lounge ja sentakana ulkona uima-al laskansi sekä Waves Bar.

Kannella seitsemän oli venekannen lisäksi osa kal-leimmista hyteistä sekä peräosassa Internet-huone jaCard Room. Kannella kahdeksan oli l isää kalleimpiahyttejä, Atlantis Spa ja ulkona peräkannella kaksi po-reallasta. Kannella yhdeksän keulassa oli ulkokansi,josta oli hyvät näköalat. Sen takana oli Yacht Club -ra-vintola, joka oli avoinna vain muutamina iltoina ristei-lyn aikana. Keskilaivasta löytyi lasikatolla varustettuLido-kansi, jossa oli uima-al las, Lido Buffet -ravintolasekä baari. Perässä oli toinen kerros Atlantis Spa:ta jal isää ulkokantta. Ylimmällä kannella oli vielä l isää ulko-kantta, ja siel lä sijaitsi myös laivan juoksurata.

24

Yllä: Aluksen TV:stä tuttu aula, jossa alakerrassa vastaanotto

ja valuutanvaihto, yläkerrassa myymälä. TV-sarjassa aulasta

pääsi suoraan venekannelle, todellisuudessa näin ei ollut.

Kuva: Nelly Melin

Alla: Avattavalla lasikatolla varustetulla Lido-kannella sijaitsi

uima-allas, buffet-ravintola ja baari. Kuva: Jani Nousiainen

Alinna: Tyylikkäässä Discovery Loungessa oli paljon

alkuperäistä sisustusta jäljellä loppuun saakka. Kuvaajan

selän takana oli kaksikerroksinen näköalaikkuna laivan

peräkannelle. Kuva: Nelly Melin

25

Falmouth ja Honfleur

Risteilyn ensimmäinen ilta meni laivaan tutustuessa jaseuratessa upeaa auringonlaskua keulan ulkokannelta.Auringon laskettua söimme päiväl l istä laivan pääravin-tolassa ja loppuil lasta tutustuimme laivan yöelämään;tarjonta oli monipuolinen vaikka tunnelma ei aivankatossa ollutkaan.

Yön aikana Discovery matkasi Avonmouthista Fal-mouthiin, jonne saavuimme noin kuuden aikaan aa-mulla. Falmouth on idyll inen vanha satamakaupunki,josta mm. P&O-varustamo on saanut alkunsa. Aami-aista oli tarjol la sekä laivan pääravintolassa että LidoBuffetissa. Näistä päädyimme valitsemaan jälkimmäi-sen, jossa tarjottu ruoka ei ollut mitenkään erityistä,mutta kuitenkin perushyvää.

Aamiaisen jälkeen suuntasimme kaupungil le ja Mari-time Museumiin, joka on todellakin vierailun arvoinenkohde. Museosta löytyy monipuolinen kokoelma var-sinkin meripelastukseen liittyvää esineistöä ja näkö-alatorni, jonka alla pääsee tutustumaan ikkunoista ve-denalaiseen maailmaan merenpinnan alapuolel la. Kau-pungilta palasimme jo hyvissä ajoin laival le nauttimaanLido Buffetissa tarjol la olleen iltapäiväteen. I l lal la ruo-kail imme jäl leen Lido Buffetissa, jonka tarjonta koos-tui enimmäkseen englantilaisen keittiön herkuista.Loppuil lasta suuntasimme Carousel Loungeen, jossaesitetään joka ilta uusi show laivan viihdehenkilöstöntoimesta. I l lal la kello 22 ja 23 väli l lä tarjoilti in pikku-purtavaa laivan baareissa. Itse pysyimme valveil la pik-kutunneil le saakka Discovery Loungessa.

Yön aikana Discovery matkasi kanaalin etelärannalleSeine-joen suulla sijaisevaan Honfleuriin. Toisel la puo-len jokea sijaitsee suuri satamakaupunki Le Havre.Aamulla saapuessamme satamaan oli todella tiheäsumu; näkyvyyttä ei riittänyt satama-aluetta kauem-maksi. Itse Honfleurin satama on noin kahden kilo-metrin päässä kaupungista, ja aamiaisen jälkeen mat-kasimme bussil la kaupunkiin. Honfleur on idyll inenpieni satamakaupunki, jonka rantabulevardeil la onpaljon ravintoloita ja pieniä kauppoja. Honfleur onmyös suosittu kohde jokiristeilyil le, ja saapuessammesatamassa oli kaksi 1 1 0-metristä risteilyalusta: Franceja Botticel l i . Päivä kului nopeasti kaupungin nähtä-vyyksiä katsel lessa ja shoppail lessa. LähtiessämmeHonfleurista sumu oli hälvennyt ja laivalta oli hyvätnäköalat vastarannalle Le Havreen. Satamassa olikinkymmenittäin rahtilaivoja, viisi risteilyalusta ja muuta-ma autolautta. Sää oli koko il lan hyvä, ja aikaa tuli vie-tettyä ulkona aina ilta myöhään saakka.

Ylinnä: Falmouthin merimuseossa oli myös paljon

täysikokoista näyttelyesineistöä, kuten kuvasta käy ilmi.

Museossa riitti katseltavaa useaksi tunniksi. Kuva: Nelly Melin

Yllä: Discoveryn viihdemiehestö esitti Carousel Loungessa

joka ilta vaihtuvateemaisen show'n. Yhden kerroksen

korkuinen tila on pienimuotoinen verrattuna uusien alusten

monikerroksisiin teattereihin. Kuva: Jani Nousianen

Alla: Idyllisen Honfleurin kaupungin satama. Vaikka matkaa

varatessa epäilytti hieman täysin itselle tuntematon

pikkukaupunki käyntikohteena, se osoittautui käymisen

arvoiseksi. Kuva: Nelly Melin

Antwerpen ja Ijmuiden

Seuraavana yönä oli matkassa dramatiikkaa, josta to-sin kuulimme vasta seuraavana aamuna. Antwerpeninedustal la oleva hiekkasärkkä oli siirtynyt laivaväyläl leja Discovery jäi särkkään kiinni. Hinaaja oli kuitenkinavustanut laivan takaisin l i ikkeelle, ja saavuimme Ant-werpeniin jotakuinkin aikataulun mukaisesti. Antwer-peniin saavutaan pitkää ja leveää jokea pitkin, ja kau-pungissa on valtava satama-alue. Vaikka tänään oli ris-teilyn ainoa sateinen päivä, päätimme silti lähteä kat-somaan kaupunkia. Antwerpen ei tuottanut pettymys-tä; kaupunki on todella upea vanhoine rakennuksi-neen ja ehdottomasti niitä kaupunkeja, joissa haluankäydä uudelleen. Ostimme luonnoll isesti belgialaistasuklaata tuliaisiksi ja kävimme olutravintolassa maista-massa maailmankuuluja paikal l isia oluita. Kiinnostavaaoli huomata vuoroveden vaihtelu Antwerpenissä.Poistuimme laivalta kannelta 7, el i pelastusvenekan-nelta, mutta muutaman tunnin aikana vesi oli noussutniin paljon, että laivaannousu tapahtui kannelta neljä.I l lan aikana tuuli nousi, ja Discovery paljastui varsinherkästi keinuvaksi laivaksi, varsinkin hitaasti ajetta-essa.

Seuraavaksi oli vuorossa I jmuiden, joka oli korvannutalkujaan ohjelmaan kuuluneen Amsterdamin. Aamullaoli sää jäl leen aurinkoinen ja lämmin. Aamiaisel la seu-rasimme DFDS:n Newcastlen-lautan ja Aidan ristei-lyaluksen saapumista. Pian sen jälkeen oli tarjol la bus-sikyyti Amsterdamiin. Matkan oli tarkoitus kestäänoin puoli tuntia, mutta ruuhka oli jotain aivan käsit-tämätöntä, ja aikaa tuhraantui puolitoista tuntia.Mutta Amsterdam oli odottamisen arvoinen.Päätimme tu-tustua kaupunkiin kanavaristeilyl lä; nointunnin kestä-väl lä risteilyl lä sai hyvän kuvankaupungista ja sen lu-kuisista nähtävyyksistä.Kiinnostavassa kaupungissa olisi ol lut paljon nähtävääja koettavaa, mutta pian ris-teilyn jälkeen oli aikapalata laival le. I lta venyi pitkäl le aamuun ensin ShowLoungessa ja myöhemmin Dis-covery Loungessa.Kuten koko matkan ajan, laivan viihdemiehistö tekitodella hyvää työtä tänäkin iltana.

Kotiinpaluu

Risteilyn viimeinen kokonainen päivä oli meripäiväpaluumatkalla Avonmouthiin. Meidän osaltamme oh-jelmistossa oli laivan valo- ja videokuvaaminen mah-doll isimman kattavasti. Lisäksi pääsimme tutustumaankomentosiltaan muutaman muun matkustajan kanssa.Eräs heistä oli toiminut toisessa maailmansodassa so-talaivan kapteenina ja ihmetteli, mihin kaikkia navi-gointilaitteita tarvitaan kertoen, ettei sota-aikana ol-lut kuin kartta ja kompassi, joiden avulla navigointihoitui. Komentosiltavierailun jälkeen oli vuorossa Li-

do Buffetissa pidetty esitys, jossa yksi laivan kokeistateki upeita eläimiä ja kukkia hedelmistä ja vihannek-sista. Päivän aikana remontissa ollut Lido-kannenuima-al las otettiin takaisin käyttöön. I l lal la oli vuo-rossa juhlapäiväl l inen ja jäähyväisshow. I lta venyi jäl-leen aamutunneil le saakka, kun tiesimme tämän ole-van viimeinen ilta upealla laival la.

Seuraavana aamuna heräsimme perusenglantilaiseensäähän, ja pian saavuimmekin takaisin Avonmouthiin.Maihinpääsy oli jaoteltu hyttiluokkien mukaan, jaolimme heti toisessa ryhmässä. Ennen maihinmenoaseurasimme kannelta, kuinka satamassa paikal leenasetettu matkalaukkuhihna lopetti toiminnan jo muu-taman laukun jälkeen. Useamman korjausyrityksenjälkeen miehistö sai hieman ylimääräistä askaretta,kun matkalaukut piti siirtää terminaaliin käsipeli l lä.Työtä riittikin paljon, sil lä samaan aikaan maihin siir-rettiin paljon laivan irtaimistoa – jopa varaosia jatyökaluja näkyi poistuvan laivasta. Tämä Discoveryntoiseksi viimeinen risteily oli myös kapteenimmeBrian Larcomben viimeinen risteily – viimeisel leCMV:n risteilyl le tul i toinen kapteeni. Kapteenin läh-tiessä satamasta laivalta tervehdittiin kapteenia sumu-torven soitolla, johon kapteeni vastasi autonsa ääni-merkil lä.

Laivalta poistuminen ja matkalaukkujen nouto sujuikaikesta huolimatta nopeasti, ja suuntasimme taksil lakohti Bristolin bussiasemaa. Matkalla näimme kuului-san brittiläisen insinöörin Isambard Kingdom Brunelin

luomuksia, kuten Cliftonin riippusil lan ja museoidun1 800-luvun Atlantin-l injalaiva Great Britainin. Bristo-l ista jatkoimme bussil la Heathrown lentokentäl le jasieltä Finnairin A321 :l lä takaisin Suomeen.

Palatessamme Suomeen alkoi Discoveryn viimeinenristeily Avonmouthista Gibraltaril le, jossa se luovu-tettiin uudelle omistajal le. Sieltä laivan matka jatkuiVälimeren kautta Mumbain edustal le Intiaan, jossaväliaikaisesti nimen Amen-saanut laiva makasi pariviikkoa. Sieltä klassisen laivan matka jatkui ikävä kylläAlangin rannoil le romutettavaksi.

26

Yllä: Kanavaristeily on paras tapa tutustua Amsterdamiin.

Oman risteilymme kippasi höysti kuulutukset runsaalla

huumorilla ja "turhalla" nippelitiedolla. Kuva: Nelly Melin

Yllä oikealla: Perän allaskansi ja baari. Risteilyn kahtena vii-

meisenä päivänä altaassa oli vettäkin. Kuva: Jani Nousiainen

Oikealla: Palm Court oli tyylikäs vaaleasävyinen lounge,

jossa saattoi katsella maisemia tai lukea kirjaa.

Kuva: Nelly Melin

Alla: Auringonlasku ensimmäisenä iltana Avonmouthista

lähdön jälkeen. Onneksi oli edes kerran mahdollisuus kokea

Discoveryn upea tunnelma. Kuva: Jani Nousiainen

27

28

Linjalaivat

Suomesta Britanniaan valkeilla japunaisilla laivoilla

Suomi menetti ensimmäisenäPohjoismaista suoran matkustaja-laivayhteytensä Britanniaan 1 980-luvulla. Liikenne ehti kuitenkin jat-kua lähes sadan vuoden ajan, ensinkotimaisten varustamoiden voi-min ja näiden luovuttua leikistäNeuvostoliiton Itämeren-varusta-mon laivoilla.

29

Linjalaivat

Suomesta Britanniaan valkeilla japunaisilla laivoilla Matkustajaliikenne Pohjoismaista

Britanniaan, osa 1 /4.Sarjassa käsittelemme Pohjoismaiden ja Bri-

tannian välistä matkustajalaivaliikennettä.

Sarjan tässä osassa aiheena on Suomen ja

Britannian välinen liikenne. Seuraava osa

ilmestyy Ulkomatalan numerossa 2/201 5.

Erkki Riimalan maalaus vuonna 1 891 valmistuneesta

Astraeasta, joka aloitti sisarensa Uranian kanssa

ympärivuotisen liikenteen Suomen ja Britannian välillä.

Kuva: Suomen laivahistorial l isen yhdistyksen (SLHY) kokoelmat

30

TEKSTI: KALLE ID

ISLANTIA lukuun ottamatta kaikista Pohjoismaista onollut matkustajal injal i ikennettä Isoon-Britanniaan.Pohjanmeren ylittävät l injat olivat omana aikanaankuin Atlantin ylittävät l injat pienoiskoossa: jokaisel lamaalla oli oma varustamonsa, ja niiden alukset olivatkansal l isia ylpeydenaiheita. Pohjoismaiden ja Britan-nian välisen matkustajal i ikenteen päätyttyä viime syk-synä Esbjergin ja Harwitchinvälisen linjan sulkemisenmyötä luomme katsauksen liikenteen historiaan1 840-luvulta vuoteen 201 4 asti.

Monil le lukijoil le l ienevät tuttuja Ruotsista, Norjastaja Tanskasta Britanniaan suuntautuneet l injat, jotka onkaikki lopetettu 2000-luvun puolel la. Myös Suomellaon ollut oma matkustajal injansa Britanniaan SuomenHöyrylaivaosakeyhtiön (SHO) Hanko-Kööpenhami-na-Hull -l injan muodossa. SHO lopetti oman liiken-teensä talvisodan sytyttyä vuonna 1 939 – mutta aina1 980-luvulle asti Suomesta pääsi Britanniaan neuvos-toliittolaisil la laivoil la. Juttusarjamme alkaa siis Suo-mesta, josta Britanniaan suuntautunut matkustajal i i-kenne päättyi Pohjoismaista ensimmäisenä.

Siirtolaisia ja voita SHO:n laivoilla

Huhtikuussa 1 883 perustettiin Helsingissä SuomenHöyrylaivaosakeyhtiö (tuolloin viral l iselta nimeltäänFinska Ångfartygs Aktiebolaget, olihan Suomen sivis-tyneistön ja l i ike-elämän kiel i vielä tuolloin ruotsi),jonka tehtävänä oli ”suoran höyrylaivayhteyden ai-kaansaaminen Englannin ja Suomenlahden satamienväli l le”. Tätä li ikennettä varten tilattiin saksalaiseltatelakalta kaksi rahtialusta, Sirius ja Orion, jotka aloit-tivat l i ikenteen Turku-Kööpenhamina-Hull -l injal lavuonna 1 884 yhteispurjehduksessa Wasa-Nordsjö-varustamon rahtilaivojen kanssa. Linjal la kuljetettiinpääasiassa voita, joka oli merkittävin Suomesta Bri-tanniaan kulkenut vientituote.

Pienimuotoinen matkustajien kuljettaminen Suomenja Britannian väli l lä alkoi vuonna 1 888, kun SHO:n en-simmäinen jäävahvistettu laiva Capella aloitti l i iken-nöinnin. Laivassa oli kuitenkin vain 1 8 matkustajapaik-kaa. Varsinainen matkustajal i ikenne alkoi vuonna 1 891 ,kun SHO:n ensimmäiset varsinaiset matkustaja-aluk-set Urania (1 ) ja Astraea valmistuivat. Kaksikko olibruttorekisteritonnimäärältään (noin 1 1 00) vain hie-man suurempi kuin SHO:n vanhemmat rahtilaivat,mutta kykenivät silti kul jettamaan rahdin rinnal lamyös 252 matkustajaa kolmessa luokassa. Kuljetettumatkustajamäärä saattoi kuitenkin venyä yli 500:n.

Urania (1 ) ja Astraea olivat myös SHO:n ensimmäisetympärivuotiseen liikenteeseen kykenevät alukset. Ne

rahoitettiin Suomen suuriruhtinaskunnan myöntämäl-lä lainal la, joka annettaisiin anteeksi, jos varustamoharjoittaisi ympärivuotista l i ikennettä Suomesta Bri-tanniaan kymmenen vuoden ajan. Ehto myös toteutuiUranian (1 ) ja Astraean liikennöidessä viikottain Han-gon ja Hull in väli l lä. Talvikauden ulkopuolel la reitti jat-kui vuoroviikkoina Helsinkiin ja Turkuun.

Hangon ja Hull in välisen linjat matkustajista valtaosaoli Pohjois-Amerikkaan matkaavia siirtolaisia; l inja toi-mikin käytännössä syöttöliikenteenä Britannian sata-mista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähtevil le suuril lel injalaivoil le. SHO toimi Suomessa monien Atlantin-varustamoiden, kuten Cunard Linen ja Canadian Pa-cific Steamshipsin, agenttina. Sekä rahdin että matkus-tajien määrät kasvoivat ripeästi, joten jo vuonna 1 899Hanko-Kööpenhamina-Hull -l injal le valmistui uusialuskaksikko Arcturus ja Polaris (1 ). Nämä 2 000brt:n alukset kykenivät kuljettamaan rahdin l isäksi265 matkustajaa. Uuden kaksikon valmistuttua Urania(1 ) ja Astraea siirrettiin Turku-Kööpenhamina-Hull-l injal le, jol loin Suomen ja Britannian välisen matkus-tajal i ikenteen kapasiteetti yl i kaksinkertaistui.

SHO:n ja Nordin lyhyt kilpailu

Vuonna 1 903 Suomen ja Britannian välisen liikenteenvaltiontuen sai haltuunsa uusi Nord-varustamo, jokaasetti kolme 1 400 brt:n matkustaja-rahtilaivaa (NordI , Nord I I ja Nord I I I ) Hanko-Kööpenhamina-Hull-l injal le. Laivat kuljettivat rahdin l isäksi 1 90 matkusta-jaa. SHO ei kuitenkaan luopunut omasta Hull in-l injas-taan, ja virinneen kilpailun hävisi Nord-varustamo, jo-ka myytiin jo 1 904 SHO:lle. Nord-varustamon laivateivät l i ikennöineet SHO:n väreissä lainkaan, sil lä uusiomistaja piti niiden rakennetta epäonnistuneena. Lai-vat makuutettiin ja laitettiin myyntiin. Arvio niidenepäonnistuneisuudesta ei l iene täysin väärä, sil lä upo-uusil le laivoil le löydettiin ostaja vasta kuukausien ku-luttua – ja sil loinkin ne myytiin tappiolla.

Titania – suurin ja kaunein

Poliittinen epävakaus Venäjäl lä kasvatti SHO:n Britan-niaan kuljettamien siirtolaisten määrää 1 900-luvunensimmäisel lä vuosikymmenellä. Tätä kysyntää vastaa-maan valmistui vuonna 1 908 Suomen siihenastisenkauppalaivaston suurin matkustaja-alus, 3 500 brt:nTitania, joka kuljetti peräti 739 matkustajaa kolmessaluokassa. Titaniaa suurempi matkustaja-alus saatiinSuomen lipun alle vasta vuonna 1 961 , kun matkusta-ja-autolautta Skandia valmistui. Ulkoisesti Titania olisolakka, ja sen ensimmäisen kapteenin Johan Rosqvis-tin mukaan ”kauniimpaa laivaa tuskin nähdään”. NimiTitania oli erityisen sovelias Britannian-l injan laival le:toisaalta se jatkoi varustamon taivaankappaleisiin no-

Yllä: Vuonna 1 899 valmistunut Hullin- linjan Arcturus kuvattuna

vuonna 1 902 Hangossa vielä alkuperäisessä asussaan

mustalla rungolla ja avoimella komentosillalla.

Kuva: Erkki Riimalan kokoelmat / SLHY

Oikealla: SHO:n ensimmäinen Urania täydessä

siirtolaislastissa, niin ikään alkuperäisellä mustalla rungolla.

Kuva: Erkki Riimalan kokoelmat / SLHY

Alla: Lyhytikäisen Nord-varustamon ensimmäinen laiva eli

Nord I kuvattuna todennäköisesti laivan ollessa vielä

rakenteilla, sillä liikenteessä Nordin alusten runkoväri oli

musta. Kuva: Erkki Riimalan kokoelmat / SLHY

31

32

Yllä: Erkki Riimalan maalaus aikansa suurimmasta

suomalaisesta matkustaja-aluksesta, vuonna 1 908

valmistuneesta Titaniasta. Kuva: SLHY:n kokoelmat

Vasemmalla: Käytettynä hankittu toinen Urania ehti kulkea

vain lyhyen aikaa SHO:n laivastossa.

Kuva: Erkki Riimalan kokoelmat, SLHY

Alla vasemmalla: Vuonna 1 925 valmistunut Oberon oli

sisustukseltaan edellä aikaansa. Laiva upposi

onnettomuudessa vain viiden vuoden ikäisenä.

Kuva: Rami Wirrankosken kokoelmat

Alla: Sibir oli yksi neljästä 1 920-luvun lopulla Leningradin ja

Lontoon väliselle linjalle Leningradissa rakennetuista

moottorilaivoista.

Kuva: M. Cassar, Rami Wirrankosken kokoelmat

33

jaavaa nimipolitiikkaa, mutta nimi viittaa myös Will iamShakespearen näytelmään Kesäyön unelma, jossa Tita-nia on keijujen kuningattaren nimi.

Tragedia kohtasi Hull in-l injan laivoja tammikuussa1 91 3, kun Urania (1 ) upposi Kattegatissa törmättyäänsumussa norjalaiseen kauppalaiva Fancyyn. Laivanmiehistö ja matkustajat saatiin kuitenkin turvall isestievakuoitua. Uraniaa (1 ) korvaamaan hankittiin Rans-kasta Societé Generale des Transports Maritimes àVapeurilta matkustaja-rahtilaiva Russie (1 900 brt,600 matkustajaa), joka sai nimen Urania (2) ja asetet-tiin Hanko-Kööpenhamina-Hull -l injal le. Ensin laivakuitenkin telakoitiin Englannissa, missä se sai ympäri-vuotisen liikenteen vaatimat jäävahvistukset.

Sekä Titanian että Urania (2) jäivät lyhytikäisiksiSHO:n laivastossa. Ensimmäisen maailmansodan sy-tyttyä Titaniasta tuli Britannian laivaston apuristeil i jä,ja saksalainen sukellusvene upotti sen talvel la 1 91 8.Urania (2) puolestaan päätyi Venäjän laivastoon ja up-posi Kuolan niemimaan rannikolla 1 91 5. Kun vielä Po-laris (1 ) jäi Lokakuun vallankumouksen jälkeen Neu-vosto-Venäjäl le, ol i Hull in-l injan aluksista sodan jäl-keen jäl jel lä vain Astraea ja Arcturus.

Uudelleenrakennuksen aika

Sodan jälkeen liikenne Helsinki-Kööpenhamina-Hull-l injal la avattiin vuonna 1 91 9. Linjan pääasial l isina lai-voina jatkoivat Astraea ja Arcturus, minkä lisäksi talvi-kausina 1 91 9-1 921 niiden rinnal la l i ikennöi vuonna1 91 4 valmistunut Ariadne. Helsinki-Tall inna-Stettin-l i ikennettä varten suunniteltu Ariadne oli 2 900 brt:nalus, joka kuljetti 236 matkustajaa kahdessa matkusta-jaluokassa. Kun Hull in-l injal la kuljetettiin rahtia ja siir-tolaisia, kulki Stettinin-l injal la varakkaampaa väkeä –tämä näkyi siinä, että Ariadnella eniten matkustaja-paikkoja oli ensimmäisessä luokassa, kun muil la Hul-l in-l injan laivoil la kolmas luokka oli suurin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa siirto-laismäärät Hull in-l injal la putosivat, kun siirtolaisvirtaVenäjältä tyrehtyi bolshevikkien noustua valtaan. Toi-nen isku siirtolaiskuljetuksil le seurasi vuonna 1 921 ,kun Yhdysvallat rajoitti merkittävästi maahan otetta-vien siirtolaisten määrää. Tästä huolimatta Britannian-l i ikennettä varten tilattiin vuonna 1 923 ranskalaiseltatelakalta uusi alus, joka sai valmistuttuaan vuonna1 925 nimen Oberon. Uusi Oberon oli 3 000 brutto-rekisteritonnil laan aikansa suuri suomalainen matkus-taja-alus. Aikojen muuttuminen näkyi laivan matkusta-jatiloissa: Oberonil la ei ol lut lainkaan kolmatta luok-kaa, ja se kuljetti vain 336 matkustajaa. Ranskalaistenarkkitehtien suunnittelemat aluksen matkustajatilatedustivat muodikasta Art Deco -tyyliä – Oberon oli

yksi ensimmäisiä aluksia, jossa myöhemmin erityisestiAtlantin l injalaivojen sisustuksiin yhdistettyä tyyliäkäytettiin. Nimi Oberon viittaa Titanian tapaan britti-läiseen tarustoon, jossa Oberon on keijujen kuningasja Titanian aviomies.

Uhka idästä

1 920-luvun lopulla SHO:n Englannin-l i ikenteelle il-mestyi uusi uhka. Lokakuun vallankumouksen jälkei-senä vuosikymmenenä Neuvostoliitto oli loistanutpoissaolol laan kansainvälisessä matkustajal i ikenteessä,mutta tämä muuttui, kun vuosina 1 927-30 Sovtorflotvastaanotti 1 1 uutta matkustajalaivaa, jotka asetettiinl i ikenteeseen Pohjois-Euroopassa ja Välimerellä. Uu-sista aluksista viisi Severneyn telakalla Leningradissarakennettua (Aleksej Rykov, Smolnyj, Fel iks Dzerzhin-skij , Kooperatsija ja Sibir) asetettiin Baltic SteamshipCompanyn (BSC) liikenteeseen Lontoon ja Leningra-din väli l le. Valitettavasti tiedot neuvostoliittolaistenalusten tarkoista reiteistä ja l i ikennöintiajoista ovatvajavaisia; varustamon arkistojen tuhouduttua tuli-palossa ei tietoja ole enää edes mahdoll ista saada.Mitä ilmeisimmin Leningrad-Lontoo -l injan laivat kul-kivat ainakin ajoittain Helsingin kautta.

Neuvostoliiton viisikon alukset olivat suomalaisia kil-pail i joitaan suurempia 3 800 brt:n aluksia, jotka kul-jettivat rahdin l isäksi 300 matkustajaa. Ne poikkesivatsuomalaisista laivoista myös siinä, että höyrykoneidensijaan laivojen voimanlähteinä toimivat dieselmootto-rit. Laivoista kaksi sai nimensä neuvostoliittolaistenpoliitikkojen mukaan: Aleksej Rykov oli Neuvostolii-ton pääministeri, Fel iks Dzerzhinskij puolestaan enti-nen sisäministeri ja OGPU:n (KGB:n edeltäjä) johtaja.

Menetyksiä ja uudisrakenteita

SHO:n Oberon menetettiin jo vuonna 1 930, kun setörmäsi Kattegatissa sankassa sumussa Arcturukseen.Arcturus jäi pinnal le, mutta Oberon upposi viedenmukanaan 42 henkeä – mukaan lukien aluksen kap-teeni Eric Hjelt vaimoineen ja tyttärineen. Kun vielähyvin palvel lut Astraea oltiin myyty aiemmin samanavuonna, oli Hull in-l injal la paha puute laivoista. Linjal lesiirtyivät Stettinin-l injalta vuonna 1 927 valmistunutWellamo (1 900 brt, 1 77 matkustajaa) ja kaksi vuottanuorempi I lmatar (2 400 brt, 1 50 matkustajaa). Vastavuonna 1 933 hankittiin Oberonil le varsinainen kor-vaaja, kun saksalaiselta Rud. Christ. Gribel -varusta-molta ostettiin 1 91 2 valmistunut Preussen-laiva(1 600 brt, 78 matkustajaa), joka sai uuden nimen Po-laris (2). Uusi alus ei kuitenkaan liikennöinyt Hull i in,vaan suoraan Helsingistä Lontooseen.

Vuonna 1 937 siirtyi Suomen merkittävimmän vienti-tuotteen eli voin lastausterminaali valtion päätökselläHangosta Turkuun. Tästä johtuen SHO aloitti uudel-leen liikenteen Turku-Kööpenhamina-Hull -l injal la.Linjaa l i ikenöivät pääasiassa rahtilaivat, mutta myösWellamo kulki ainakin ajoitain l injal la.

Arcturus ja Polaris (2) olivat ilmeisesti SHO:n Britan-nian-l i ikenteen pääasial l iset matkustaja-alukset ainavuoteen 1 937 asti, jol loin valmistui viimeinen SHO:nliikenteessä kulkenut uusi matkustaja-alus Britannian-l injal le: Aallotar. Uusi alus oli bruttovetoisuudeltaan 2900 brt mutta kuljetti vain 1 81 matkustajaa kahdessaluokassa. Pääpaino oli siis siirtynyt selvästi rahtiin.

Sota-ajan uudisrakenteet

Toisen maailmansodan alla sekä BSC että SHO tilasi-vat uudisrakenteita, jotka eivät sodasta johtuen tul-leet l i ikenteeseen suunnitel lusti. BSC tilasi hollantilai-selta Nederlandsche Dok & Scheepsbouw’lta 30-lu-vun lopulla kaksi peräti 7 500 brt:n ja 450 matkusta-jan alusta Leningradin ja Lontoon väliseen liikentee-seen. Laivat nimettiin Neuvostoliiton tuolloisten joh-tohahmojen Josif Stal inin ja Vjacheslav Molotovin mu-kaan. Kaksikko kuitenkin valmistui vasta keväällä1 940, sodan jo sytyttyä Euroopassa. Jatkosodan aika-na molempia käytettiin joukkojenkuljetusaluksina Itä-merellä, ja molemmat vaurioituivat pahasti 1 941 : JosifStal in evakuoitaessa Hankoa, Vjacheslav Molotov puo-lestaan Tall innassa. Ensimmäinen upposi, mutta jälkim-mäinen korjattiin.

Myös SHO ehti tilata vielä yhden uuden matkustaja-rahtialuksen Britanniaan suuntautunutta l i ikennettävarten Wärtsilän Turun-telakalta 30-luvun lopulla. Tur-ku-Kööpenhamina-Hull -l injal le suunniteltu alus sainimekseen Astrea (huomaa ero kirjoitusasussa van-hempaan Astraeaan verrattuna). Erityisesti voin kulje-tusta varten suunnitel lun aluksen bruttovetoisuus oli3 300 brt ja matkustajakapasiteetti ol i 50 kahdessaluokassa. Astrea kuitenkin valmistui väl irauhan aikanavuonna 1 941 ja vietti koko SHO-uransa makuutettu-na. Vuonna 1 944 laiva myytiin Rederi AB Svealle, jokamyi sen seuraavana vuonna eteenpäin Det BergenskeDampskibselsskabil le (BDS). Alkuperäisen nimensäsäilyttänyt alus aloitti l i ikennöinnin vasta BDS:n lai-vastossa Bergenin ja Newcastlen väli l lä syksyllä 1 945.(Norjan ja Britannian välistä l i ikennettä käsitel lääntarkemmin tämän juttusarjan kolmannessa osassa).

BSC:n matkustajalaivoista vain Kooperatsija palasimatkustajal i ikenteeseen sodan jälkeen. SHO:n Britan-nian-l i ikenteen laivat sen sijaan selvisivät kaikki talvi-ja jatkosodasta ilman onnettomuuksia, mutta jatkoso-dan päättäneen Moskovan välirauhan vaatimukset is-

34

Yllä: Linjaliikenteen harjoittamisen lisäksi SHO kunnostautui

tekemällä Suomea tunnetuksi matkailumaana

tunnuslauseella "Finland - Off the Beaten Track". 1 920-luvulta

oleva mainosjuliste esittää Britannian-linjan Oberonia

Helsingin edustalla. Kuva: Kalle Idin kokoelmat

Alla: Vuonna 1 941 Turun ja Hullin välistä linjaa varten

valmistunut Astrea oli vasta toinen Suomessa rakennettu suuri

matkustajalaiva. Alus ei koskaan liikennöinyt SHO:n väreissä

vaan myytiin jatkosodan aikana välikäden kautta Norjaan.

Kuva: Kalle Idin kokoelmat

35

-kivät pahasti SHO:n laivoihin, jotka oli suomalaisestatonnistosta uusimpia. Britannian-l i ikenteessä kulke-neista laivoista Aallotar, Polaris (2) ja I lmatar joudut-tiin kaikki luovuttamaan sotakorvauksina. Sodanjälkei-sessä tilanteessa Britanniaan suuntautuneen matkus-tajal i ikenteen uudelleen aloittamista ei pidetty järke-vänä. Näinollen vuosi 1 939 jäi viimeiseksi, jol loinSHO:n matkustajalaivat l i ikennöivät Brittein saaril le.Varustamon rahtilaivat toki l i ikennöivät edelleenBrittein saaril le niin kauan, kuin SHO oli olemassa.

Punalipun alla

SHO:n päätös luopua matkustajal i ikenteestä Britan-niaan ei kuitenkaan merkinnyt Suomen ja Britannianvälisen matkustajal i ikenteen loppua. NeuvostoliitonBaltic Shipping Company (BSC) aloitti sodan päätyt-tyä uudelleen liikenteen Leningrad-Helsinki-Tukhol-ma-Kööpenhamina-Lontoo -l injal la. Välisatamienjoukkoon linjal la kuuluivat ajoittain myös Rostock,Tall inna, Gdansk ja Göteborg – mahdoll isesti muutkin.Joka tapauksessa l injal la heti sodan jälkeen kulkeneetaluksetkin olivat ennestään tuttuja – mutta eivät neu-vostoliittolaisina: Beloostrov ja Sestroretsk olivat ni-mittäin entiset Aallotar ja Polaris (2), jotka nyt pala-sivat vanhalle l injal leen punalipun alla. Laivat saivat ni-met Karjalan kannaksen paikkakuntien mukaan: Sies-tarjoki (Sestroretsk) ja Valkeasaari (Beloostrov) ovatpaikkakuntia aivan vanhan rajan tuntumassa Venäjänpuolel la. Mahdoll isesti myös Kooperatsija l i ikennöiedelleen Suomesta saatujen alusten rinnal la.

1 950-luvun puoliväl issä BSC:n laivastoa uudistettiin.Sestroretsk siirtyi 1 954 Murmansk Shipping Compa-nylle. Beloostrov puolestaan siirrettiin vuonna 1 956Black Sea Shipping Companylle (Blasco). VaihdossaBlascolta saatiin vuotta myöhemmin Vjacheslav Molo-tov -laiva, joka sai uuden nimen Baltika. Laivan nimenmuuttamiseen lienee ollut syynä Molotovin joutumi-nen epäsuosioon hänen osall istuttua yritykseen syös-tä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsih-teeri Nikita Hruštšov vallasta 1 957.

Uutta verta

Vuosina 1 958-1 964 itäsaksalainen VEB Mathias-The-sen-Werft rakensi Neuvostoliitol le peräti 20 alustakäsittäneen Mikhail Kalinin -matkustaja-alussarjan.Sarjan alukset olivat 4 800 brt:n vetoisia, ja niidenmatkustajakapasiteetti ol i 333. Sarjan aluksista MikhailKalinin (1 958), Marija Uljanova (1 959), Estonija(1 960) ja Nadezhda Krupskaja (1 963) asetettiin BalticShipping Companyn laivastoon. Näistä neljästä aina-kin Mikhail Kalinin, Estonija ja Nadezhda Krupskajakulkivat Helsingistä Lontooseen. Marija Uljanovastaen ole löytänyt tietoa, että se olisi l i ikennöinyt Lenin-

Yllä: Vuonna 1 937 valmistunut Aallotar jäi viimeiseksi

suomalaiseksi matkustaja-alukseksi Suomen ja Britannian

välisessä linjaliikenteessä. Laiva ehti kulkea vain kaksi vuotta

alkuperäisen omistajansa liikenteessä ennen talvisodan

syttymistä. Kuva: Postikortti, Kalle Idin kokoelmat

Alla: Sotien jälkeen Aallottaresta tuli neuvostoliittolainen

Beloostrov. Uudessa omistuksessa laiva liikennöi kymmenen

vuoden ajan Leningradin ja Lontoon välisellä linjalla.

Kuva: Rami Wirrankosken kokoelmat

Alimpana: Huolimatta aluksen korkeasta iästä entistä SHO:n

Polarista (2) eli neuvostoliittolaisittain Sestroretskiä uudistettiin

laajasti uuden omistajan toimesta 1 950-luvulla.

Kuva: Rami Wirrankosken kokoelmat

grad-Lontoo -l injal la. Vuonna 1 960 linjan reitti ol i Le-ningrad-Helsinki-Tukholma-Gdynia-Kööpenhamina-Lontoo-Le Havre, ja sil lä kulkivat Baltika, Mikhail Ka-l inin sekä Estonija. Uusista aluksista Mikhail Kalinin olinimetty Neuvostoliiton pitkäaikaisen valtionpäämie-hen mukaan, Marija Uljanova Leninin äidin ja Na-dezhda Krupskaja Leninin vaimon mukaan.

Mikhail Kalinin -luokan jälkeen VEB Mathias-Thesen-Werft rakensi Neuvostoliitol le sen siihen mennessäsuurimmat matkustaja-alukset eli 1 9 900 brt:n ja 750matkustajan Ivan Franko -sarjan vuosina 1 964-68.Vaikka sarjan aluksia ei varsinaisesti rakennettu Le-ningrad-Lontoo -l injaa varten, myös niil lä oli mahdol-l ista matkustaa Helsingistä Lontooseen. Sarjan aluksetnimettiin neuvostoliittolaisten runoil i joiden mukaan.

Vuoteen 1 965 mennessä Leningradin ja Lontoon väli-nen linja oli jaettu kahdeksi l injaksi. Pidempää Lenin-grad-Helsinki-Tukholma-Kööpenhamina-Lontoo-LeHavre -l injaa l i ikennöivät sisarlaivat Nadezhda Krup-skaja ja Estonija. Leningrad-Helsinki-Göteborg-Lon-too -l injaa puolestaan liikennöivät Baltika ja IvanFranko. Jälkimmäinen oli l injal la väl iaikaisratkaisuna,sil lä laivan omisti Blasco, ei BSC. Samaan aikaan IvanFranko liikennöi myös Neuvostoliiton ensimmäistäl injaa Atlantin yli Leningradista Montrealiin; vuonna1 966 uusi Aleksandr Pushkin tuli tämän linjan pääasi-al l iseksi alukseksi. Käyntisatamat linjal la vaihtelivat; erivuosina mukana olivat Helsinki, Kööpenhamina, Bre-merhaven, Lontoo, Le Havre ja Quebec.

Viimeistään vuonna 1 971 BSC:n matkustajal injal i iken-ne muuttui vain kesäkuukausina operoitavaksi; syys-kuusta huhtikuuhun alukset olivat rahdattuina ristei-lyl i ikenteeseen. Vuonna 1 972 valmistui viides ja vii-meinen Ivan Franko -sarjan alus Mikhail Lermontov.Se asetettiin BSC:n omistukseen, ja seuraavana vuon-na laiva avasi ensimmäistä kertaa matkustajal injan Le-ningradin ja New Yorkin väli l lä. Tässä vaiheessa Atlan-tin-l injojen pysähdyksestä Helsingissä oltiin kuitenkinluovuttu.

Linjan loppu

1 970-luvun edetessä BSC vähensi l i ikennettään Le-ningrad-Lontoo -l injal la. Syinä olivat toisaalta se, ettälentokoneet valtasivat yhä enemmän alaa, ja toisaaltase, että rahtaamalla matkustaja-aluksensa länsivalto-jen matkatoimistoil le risteilyaluksiksi Neuvostoliittosai pal jon enemmän arvokasta länsivaluuttaa. Vuosi-kymmenen aikana Mikhail Kalinin ja Estonija muutet-tiin risteilyaluksiksi, kun taas Nadezhda Krupskajasiirrettiin Neuvostoliiton laivastolle kuljetusalukseksivuonna 1 975. Vuoden 1 977 aikataulussa on merkitty-nä aiemmasta huomattavasti supistettu l i ikenne: Bal-

tika l i ikennöi yksin Leningrad-Helsinki-Kööpenhami-na-Lontoo -l injal la.

Tiedot vuoden 1 977 jälkeisestä Leningrad-Lontoo-l i ikenteestä ovat ristiriitaisia. Toiset lähteet väittävätl i ikennöinnin loppuneen vuoden 1 977 jälkeen, toisetkertovat Baltikan jatkaneen Leningrad-Lontoo -l injal laaina vuoteen 1 986 asti. Joka tapauksessa keväällä1 987 romutettu Baltika oli viimeinen matkustaja-alus,jol la saattoi tehdä linjal i ikenteen matkan SuomestaBritanniaan.

Jos Suomen ja Britannian välinen matkustajal i ikennepäättyi reilusti 1 900-luvun puolel la, saivat muut Poh-joismaat nauttia meriyhteydestä Britanniaan huomat-tavasti pidempään. Ulkomatalan ensi numerossa kä-sittelemme 1 840-luvulta vuoteen 2006 jatkunuttaRuotsin ja Britannian välistä matkustajal i ikennettä.

Kiitokset: RamiWirrankoski

Lähteet

- Clammer, Richard: Marco Polo – Celebrating Fifty Gol-

den Years of Ocean Travel. Ferry Publications: Ramsey201 4.- Greenway, Ambrose: A Century of North Sea Passen-

ger Steamers. Ian Allard Ltd: London 1 986.- Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoan sata

ensimmäistä vuotta. Effoa: Helsinki 1 983- Malmberg, Thure:Valkeat laivat. Suomen Höyrylaiva-osakeyhtiö: Helsinki 1 970.- Pietikäinen, Matti:The Ships of our First Century –The

Effoa Fleet 1 883-1 983. Effoa: Helsinki 1 983- Ramsay, Henrik: Jääsaarron murtajat. Werner Söder-ström Osakeyhtiö: Helsinki 1 949.- Taubman, Will iam: Hruštšov – Mies ja hänen aikansa.

Art House: Helsinki 2007.- Wirrankoski, Rami: USSR – Morpasflot Fleet List. Kä-sikirjoitus.- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Maritime Timetable Images(www.timetableimages.com/maritime/index.html)- Simplon Postcards (www.simplonpc.co.uk)- Wikipedia (en.wikipedia.org)

36

Yllä: Suuren alussarjan ensimmäinen laiva Mikhail Kalinin oli

tuttu näky Leningrad-Lontoo -linjalla.

Kuva: Postikortti, Rami Wirrankosken kokoelmat

Oikealla: Nimellä Baltika Leningradin ja Lontoon välisellä

linjalla liikennöinut ex-Vyacheslav Molotov oli linjan

varsinainen työjuhta.

Kuva: Postikortti, Rami Wirrankosken kokoelmat

Oikealla alla: Baltika viimeisiä kertoja Helsingissä lokakuussa

1 985. Kuva: Rami Wirrankoski

Alla: Myös suurilla Ivan Franko -luokan laivoilla pääsi

Suomesta Britanniaan. Kuvassa sarjan viimeinen alus, 1 972

Leningrad-New York -linjalle valmistunut Mikhail Lermontov.

Kuva: G. Monteniy, Rami Wirrankosken kokoelmat

37

38

LokikirjaTammi-helmikuu 201 5

TEKSTI: KALLE ID (KI), JUSSI LITTUNEN (JL), JA OLLI

TUOMINEN (OT)

Eckerö, Viking ja Tallink uudistivat Helsinki-Tallinna -linjan laivojaan . Lue lisää sivuilta 4-6.

Meriaura tilasi kaksi rahtialusta ja suunnitte-lee lisätilauksia. Turkulainen Meriaura Group onallekirjoittanut tilaussopimuksen kahdesta kuivarah-tialuksesta hollantilaisen Royal Bodewes -telakankanssa. Meriauran, Foreshipin ja Aker Arctic Techno-logyn yhteistyössä kehittämiin EcoCoaster-kuivarah-tialuksiin tulee ns. dual fuel -moottorit, jotka voivatpolttaa joko biopolttoainetta tai dieselöl jyä. Ensim-mäinen uudisrakennus valmistunee heinäkuussa 201 6,toinen kolme kuukautta myöhemmin. Meriauran toi-mitusjohtajan Jussi Mälkiän mukaan tavoitteena on,että viiden vuoden kuluttua vähintään puolet konser-nin laivastosta koostuisi EcoCoaster-laivoista, joidensuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ko-neiston ja rungon energiatehokkuuteen. Tällä hetkelläkonsernin laivastoon kuuluu parikymmentä alusta,joista Turussa vuonna 201 2 valmistunut Meri on tiet-tävästi maailman ensimmäinen biopolttoaineella kul-keva kuivarahtialus. JL

Sulkujen lämmitys mahdollistaa ympärivuoti-sen liikenteen Saimaan kanavassa. Kanavan sul-kuportteihin asennettavil la lämmityskaapeleil la japohjasta pumpattavalla lämpimällä vedellä on tarkoi-tus vähentää kanavan rakenteisiin kertyvää jäätä, mikänykyisen aikataulun pitäessä mahdoll istaisi ympäri-vuotisen liikennöinnin vuonna 201 7. Esimerkiksi tä-män talven osalta kanavan liikenne keskeytyi tammi-kuun lopussa, ja jatkuu jäl leen huhtikuussa. Lämmit-tämisessä hyödynnetään maalämpöä. Nykyään kana-van sulkuja on jouduttu pitämään liikennekunnossahakkaamalla jäätä pois, mistä syystä aiemmin suunni-teltiin koko kanavan lämmittämistä teoll isuudenlauhdevedellä. JL

Eckerö Shipping myy Carrierin jaTraderin. Ec-kerö Shipping ilmoitti aikeistaan myydä kaksi roro-alusta tammikuun alussa. Tällä hetkellä Transfennical leaikarahdatut laivat tul laan luovuttamaan tammikuussa201 6, mutta Eckerö Shipping on sopinut ostajankanssa, että Carrierin ja Traderin uuden omistajannimeä ei toistaiseksi julkisteta. JL

Finnlines ostaa kaksi nimeämätöntä roro-alusta… Finnlines suunnittelee asettavansa uudetalukset Pohjanmeren liikenteeseen vuoden 201 5lopulla. Aluksista tai niiden nykyisestä omistajasta eikerrottu tarkemmin, mistä syystä mm. Sjöfartstidnin-gen ehti arvella, että kyseessä olisivat Eckerö Ship-pingin Carrier ja Trader. JL

...ja avasi Hanko-Rostock -linjan uudella Finn-merchantilla. Finnlines avasi 1 9.1 . uuden rahtil injanHangon ja Rostockin väli l le. Reittiä varten varustamohankki vuonna 2003 Flensburgin telakalta valmistu-neen Dorset-rahtilautan (ex-Longstone). Laiva on va-rustamolle jo ennestään tuttu, sil lä se kulki Finnline-sin rahtauksessa vuonna 2009 - kuljettuaan sitä en-nen rahdattuna Transfennical le. 1 A-luokkaan vahviste-tun laivan bruttovetoisuus on 23 235 bt, ja se pystyykuljettamaan 2 606 kaistametriä rahtia. KI

Atlantic Visionin rahtaus jatkuu vuoteen 201 7.Tall ink ja kanadalainen Marine Atlantic ovat sopineetnykyisin Atlantic Vision-nimellä tunnetun SuperfastIX:n rahtauksen jatkamisesta vajaal la kahdella vuo-della marraskuuhun 201 7. Superfast IX on ollut Mari-ne Atlanticin rahtauksessa jo yli kuusi vuotta. OT

Bore liputtaa Norskyn ja Norstreamin Suo-meen? Rettig Group -konserniin kuuluva Bore suun-nittelee Amsterdamin toimistonsa sulkemista ja maa-organisaation keskittämistä Suomeen. Tämän seu-rauksena nykyisin Hollannin l ipun alla l i ikennöivätNorsky ja Norstream siirtyisivät Suomen lipul le.Suunnitelmien tavoitteena on parantaa yhtiön kannat-tavuutta, sil lä Boren toiminta on vuodesta 201 0 olluttappioll ista. Bore aikoo lisäksi siirtyä sekamiehityk-seen kaikil la aluksil laan vielä kuluvan vuoden aikana.JL

Viking Line rikkoi matkustajaennätyksensä…Viking Line kuljetti viime vuonna yli 6,6 mil joonaa

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä tammi-helmikuulta 201 5.

Kotivesiltä

39

Yllä: Finnlinesin uusi Finnmerchant valokuvattuna lähdössä

Vuosaaren satamasta kevättalvella 2009, vielä vanhalla

nimellään Longstone. Kuva: Jukka Koskimies

Oikealla: Myös Mustolan sulku Saimaan kanavassa tullaan

uusimaan talviliikenteen edellyttämään kuntoon, mikäli

Liikenneviraston suunnitelmat totetutuvat.

Kuva: Sergei Pennonen

Oikealla alla: Eckerö Shippingin Carrier (ex-United Carrier,

Birka Carrier) lähdössä Kotkasta kesällä 201 4. Vaikka laivan

nimestä on poistettu jo Birka-etuliite, oli siinä edelleen Birka

Cargon korsteenimerkki. Kuva: Pekka K. Laakso

Alla: Atlantic Vision, ex-Superfast IX, pysyy Marine Atlanticin

liikenteessä Kanadassa ainakin vuoteen 201 7 asti.

Kuva: Jarrod David

40

matkustajaa, mikä on lähes 80 000 matkustajaa enem-män kuin viime vuonna. Yhtiön liikevaihto kuitenkinlaski. Matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Helsinki-Tall inna ja Kapellskär-Maarianhamina -l injoil la, kuntaas Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -l injal la matkusta-j ia oli vähemmän. JL

… ja suunnittelee uuden laivan tilaamista. Vi-king Linen toimitusjohtaja Jan Hanses kertoi TurunSanomien haastattelussa, että varustamo suunnitteleeuuden laivan tilaamista. Tavoitteena olisi laivan valmis-tuminen viimeistään viiden vuoden kuluttua. Poltto-aineen hintakehityksen vuoksi aluksesta ei välttämät-tä tulisi LNG-käyttöistä, mutta toimitusjohtajan mu-kaan lopull ista päätöstä laivasta tai sen polttoaineestaei vielä ole tehty. JL

Suomalaisesta Finnsailorista virolainen Sailor.Finnlinesin vuonna 1 987 valmistunut Finnsailor-ro-paxlautta sai uuden nimen ja l ipun 24. 2., kun se bare-boat-rahdattiin virolaisel le Navirail i l le. Alus kulki jotätä ennen Navirail i l le rahdattuna mutta Suomen li-pun alla. Finnlines kertoi suunnitelmista poistaa Finn-sailor laivastostaan jo viime syksynä; syynä ovat yli-kapasiteetti ja päästörajoitusten aiheuttamat lisäkus-tannukset. KI

Matkailujäänmurtaja Sammon 200 000. mat-kustaja. Kemin kaupungin omistama matkailujään-murtaja Sampo kuljetti helmikuussa vuodesta 1 987alkaneen risteilyuransa 200 000. matkustajan. Leu-don talven aiheuttamista peruutuksista huolimattaSammon ennustetaan tekevän tämän talvikaudenaikana kaikkien aikojen matkustajaennätyksensä. KI

My Ferry Linkin liikennöintikielto piti - luvassaoikeuskäsittely. Britannian kilpailuviranomaiset vah-vistivat tammikuun alussa aiemmin annetun päätök-sen, jonka mukaan kanaalitunneliyhtiö Eurotunnelinomistaman My Ferry Linkin lauttal i ikenne vääristääkilpailua ja on siksi lopetettava. My Ferry Linkil le an-nettiin kuusi kuukautta aikaa lopettaa toiminta Eng-lannin kanaalissa, mistä johtuen Eurotunnel ilmoittietsivänsä laivoil le uuden omistajan. Helmikuun alussalauttojen operaattori, työntekijöiden omistama SCOP,sai kuitenkin Britannian vetoomustuomioistuimeltaluvan valittaa päätöksestä. Siten My Ferry Link saajatkaa liikennettä ainakin oikeuskäsittelyn päättymi-seen asti. JL

Ylinnä: Norsky lähdössä luovutuksen jälkeen Rauman

telakalta vuonna 1 999. Alus on koko uransa ajan liikennöinyt

rahdattuna P&O Ferriesille. Kuva: Hannu Laakso

Yllä: Finnsailor kuvattuna talvella 201 3. Laiva valmistui

vuonna 1 987 Finncarriersin liikenteeseen; sen alkuperäinen

omistaja oli Neste Oy. Suomen lipun alla aikana laiva ehti

kulkea useilla eri linjoilla Itämeren alueella; nyt se jatkaa

Hangon ja Paldiskin välillä virolaisena. Kuva: Jukka Huotari

Alla: 200 000 matkustajan virstanpylvään saavuttanut

matkailujäänmurtaja Sampo hieman poikkeavissa

maisemissa matkalla telakoitavaksi Naantalissa.

Kuva: Jukka Huotari

Maailman meriltä

41

Scandlines ja Stena myivät Helsingborg-Hel-singør -linjan australialaiselle sijoitusyhtiölle.Scandlinesin ja Stena Linen yhteistyössä l i ikennöimäHelsingborg-Helsinør-l inja siirtyy kokonaisuudessaansijoitusrahasto First Staten omistukseen. Reitil lä ny-kyään liikennöivät viisi alusta kuuluvat kauppaan, jakaikkien alusten nykyinen miehistö jatkaa töitään ny-kyisil lä ehdoil la. Linjan markkinointi tul laan edelleentoteuttamaan yhteistyössä Scandlinesin kanssa, mistäsyystä matkustajat eivät muutosta huomanne. FirstState on osa Commonwealth Bank of Australia-pankkia, ja on investoinut yli 3 ,1 mil jardia euroa lii-kenteeseen, telekommunikaatioon ja infrastruktuu-riin. JL

Art Deco -lautta Kalakala romuksi. Uniikki ArtDeco -tyylinen autolautta Kalakala (“l intu” Pohjois-Amerikan Chinook-intiaanien kielel lä) on romutettu.Vuonna 1 935 vanhemman Peralta-nimisen lautan run-gon päälle rakennettu streamline moderne -tyyliäedustava Kalakala l i ikennöi vuoteen 1 967 asti Pugetinsalmen yli Yhdysvaltain Washingtonin osavaltiossa.Tämän jälkeen alus myytiin katkarapujen käsittelyteh-taaksi, kunnes se vuonna 1 998 palautettiin alkuperäi-seen kotikaupunkiinsa Seattleen. Vaikka laiva oli Yh-dysvaltojen suojeltavien historial l isten kohteiden lis-tal la, ei sen kunnostamiseen löydetty rahaa. Kalakalaromutettiin tammikuussa. KI

Ihmishenkiä vaatinut lauttaonnettomuus KapVerden saarilla. Kap Verden saarten sisäisessä l i i-kenteessä kulkenut autolautta Vicente upposi Fogonsaaren ulkopuolel la 9.1 . Aluksella oli 26 matkustajaa jamiehistön jäsentä. Näistä kolme on löytynyt kuollei-na, 1 1 elävinä, ja 1 2 oli viimeisimpien tietojen mukaankateissa. Syynä laivan uppoamiseen oli alustavientietojen mukaan huonon sään lisäksi l i ian suuri lasti-määrä laival la. Vicente rakennettiin vuonna 1 965Flensburgin telakalla Länsi-Saksassa tanskalaisel leNordisk Færgefartil le nimellä Sydfyn. Vuonna 1 976laiva myytiin Jugoslaviaan Jadrolinijal le nimellä Vis javuonna 201 1 kapverdeläisel le Tuninha Transporte Ma-ritimolle nimellä Vicente. KI

Condor Liberation korvaa kaksi alusta Con-dor Ferriesin laivastossa. Condor Ferriesin Aus-tal-telakalta hankkima nopea trimaraani sai 27. tam-mikuuta nimekseen Condor Liberation (aluksenhankkimisesta kerrottiin Ulkomatalan 4/201 4 Loki-kirjassa). Aiemmin samassa kuussa Condor Ferries il-moitti myyvänsä olemassa olevat pika-aluksensa Con-dor Expressin ja Condor Vitessen kreikkalaisel le Sea-jetsil le. Condor Vitesse luovutettiin uudelle omista-jal leen helmikuun lopussa, Condor Expressin seura-tessa sisartaan heti, kun uusi Condor Liberationaloittaa l i ikenteen. Condor Liberationin l isäksi Con-

Yllä: Sea Francelta My Ferry Linkille siirtynyt junalautta Nord

Pas-De-Calais Doverissa 201 3. My Ferry Linkin tulevaisuus on

edelleen avoinna. Kuva: Ian Boyle

Alla: Yksi Helsingborg-Helsingør -reitillä kulkevista laivoista on

Tanskan lipun alla kulkeva Hamlet, joka siirtyy neljän muun

tavoin sijoitusyhtiö First Staten omistukseen.

Kuva: Jussi Littunen

Alinna: Kalakala-lautta romutettavana. Vaikka aluksen

ulkonäöstä voidaan olla montaa mieltä, oli se rakenteeltaan

uniikki. Kuva: Joegoodfriend (CC BY-SA 3.0)

dor Ferriesin laivastoon jää pika-alus Condor Rapide,ropax-lautta Commodore Clipper ja rahtilauttaCommodore Goodwil l . Varustamo liikennöi Jerseynja Guernseyn saarilta Britanniaan ja Ranskaan. KI

Loch Seaforth viimein liikenteeseen. Skotlanninsisäistä l i ikennettä harjoittavan Caledonian MacBray-ne (CalMac) -varustamon uusi matkustaja-autolauttaLoch Seaforth aloitti viimein l i ikenteen Stornowayn jaUllapoolin väli l lä 1 0. helmikuuta. Flensburger Schiff-baun rakentaman aluksen oli tarkoitus valmistua jokesäl lä 201 4, mutta laiva myöhästyi maaliskuuhun.Aluksen valmistuttua selvisi sen olevan liian iso Stor-nowayn ja Ullapoolin satamiin. Satamien muutostöi-den viimein valmistuttua laiva aloitti l i ikennöinninkahdeksan kuukautta alkuperäisestä myöhästyneenä.KI

NCL Holdingsin toimitusjohtaja vaihtuu -Sheehan eroaa, Del Rio tilalle. Norwegian CruiseLine Holdingsin toimitusjohtaja vaihtui tammikuussa,kun varustamoa vuodesta 2008 johtanut Kevin Shee-han erosi. Sheehanin johdolla tappioll inen NCL kään-tyi uudestaan voitoll iseksi ja laajentui voimakkaastihankkimalla uudet Breakaway- ja Breakaway Plus-luokan alukset. Sheehanin kauden viimeiseksi suu-reksi kaupaksi jäi Prestige Cruise Holdingsin ostami-nen viime vuoden lopulla, jol loin Oceania Cruises jaRegent Seven Seas Cruises tulivat osaksi NCL Hol-dingsia. Sheehanin korvaa NCL Holdingsin toimitus-johtajana Prestige Cruise Holdingsin entinen toimi-tusjohtaja Frank del Rio. KI

TUI osti Europa 2:n.TUI Cruises on ostanut Ha-pag-Lloyd Kreuzfahrten -tytäryhtiönsä li ikennöimänristeilyaluksen 278 mil joonalla eurolla. Vuonna 201 3valmistuneen Europa 2:n omisti aiemmin sveitsiläinenliikemies Otto Mihm. Hapag-Lloyd Kreuzfahrten jaTUI uskovat Europa 2:n vuokrauskulujen pienenevänkaupan myötä 27 mil joonalla eurolla vuodessa, mikäparantaisi Hapag-Lloydin taloustilannetta. Europa 2:nvoi tutustua tarkemmin Ulkomatalan numerossa3/201 3. JL

Seabournin uudisrakenteista Seabourn Enco-re ja Seabourn Ovation. Seabourn on paljastanutFincantierin telakalta tilaamiensa uudisrakenteidennimet. Vuoden 201 6 lopulla valmistuvasta risteilylai-vasta tulee Seabourn Encore, jonka sisaralus Sea-bourn Ovation valmistuu keväällä 201 8. Alusten brut-tovetoisuus on 40 350 ja matkustajakapasiteetti 604.Alukset ovat kehitettyjä versioita Fincantierin aiem-min luovuttamista Seabourn Odyssey, Seabourn So-journ ja Seabourn Quest -laivoista. JL

42

Yllä: Condor Liberation rakentajatelakan ennakkokuvassa.

Liikenteessä alus tulee saamaan Condor Ferriesin kelta-

violetin värityksen. Kuva: Austal Ships

Alla: Loch Seaforth rakenteilla Flensburgin telakalla

kesäkuussa 201 4. Alus pystyi viimein aloittamaan

liikennöinnin helmikuussa. Kuva: Marko Stampehl

Alinna: Europa 2 palaamassa upouutena koeajolta Saint-

Nazaireen huhtikuussa 201 3. Aiemmin sijoitusyhtiöltä

rahdattu laiva siirtyi nyt suoraan TUI:n omistukseen.

Kuva: Christophe Dedieu

P&O Cruisesin uusi Britannia luovutettiin.P&O Cruises vastaanotti uusimman aluksensa Britan-nian Fincantierin telakalta 22.2. Royal Princessiin jaRegal Princessiin perustuva alus on suurin koskaanBritannian markkinoita varten rakennettu risteilyalus.Maaliskuun puolel la l i ikenteen aloittavaa laivaa käsi-tel lään tarkemmin Ulkomatalan seuraavassa nume-rossa. KI

MSC Oscar vei maailman suurimman kontti-laivan tittelin. Korealaiselta Daewoo Shipbuilding &Marine Engineering -telakalta tammikuussa valmistu-neen MSC Oscarin kapasiteetti on 1 9 224 kappaletta20 jalan konttia, mikä on reilu sata konttia enemmänkuin ennätyksen edell isen haltijan, China ShippinginCSCL Globen, konttikapasiteetti. Maailman suurim-man konttilaivan tittel i onkin viimeaikoina vaihtunuttiuhaan, sil lä vielä Ulkomatalan numerossa 05/201 3kerroimme Maerskin Triple-E-luokan laivojen (kapasi-teetti 1 8 270 TEU) olevan maailman suurimmat kont-tilaivat. Aasian ja Euroopan väliseen liikenteeseensuunniteltu MSC Oscar (pituus 395,4 metriä, leveys59 metriä) ei välttämättä hall itse tittel iään kauan, sil läuseampikin varustamo suunnittelee vielä suurempienlaivojen tilaamista. JL

Neljännen Oasiksen rakentaminen alkoi Rans-kassa. Neljännen Royal Caribbean Internationalintilaaman Oasis-luokan risteilyaluksen tuotannonaloi-tusta vietettiin Saint-Nazairen telakalla 3. helmikuuta.360-metrisen aluksen bruttovetoisuus tulee olemaanyli 225 000 ja matkustajakapasiteetti 5 400 henkilöä2 700 hytissä. Alussarjan kaksi ensimmäistä laivaa,Oasis of the Seas ja Allure of the Seas, valmistuivatsil loisel la STX Finlandin Turun telakalla vuosina 2009-201 0; kolmas ja neljäs alus valmistunevat vuosina201 6 ja 201 8. Alussarja tunnetaan mm. ulkoilmaanavoimesta keskuspuistosta. JL

43

Ylinnä: Seabournin uudisrakennukset tulevat perustumaan

kuvassa olevaan Seabourn Sojourniin, mutta uusissa aluksissa

tulee olemaan yksi kansi enemmän. Kuva: Kalle Id

Yllä: Tietokonemallinnus P&O Cruisesin Britanniasta, joka

valmistui Fincantierilta helmikuussa 201 5. Kuva: P&O Cruises

Alla: Samaan aikaan kun neljännen Oasis- luokan aluksen

rakentaminen alkoi, oli kolmannen rakentaminen jo

täydessä käynnissä STX:n telakalla Saint Nazairessa. Kuva:

Royal Caribbean International

P&O Cruisesin uusi Britannia

P&O Cruisesin uusin alus, maaliskuussa l i ikennöinninaloittava Britannia, on myös varustamon historiansuurin laiva.

Rederi AB Gotland 1 50 vuotta

Rederi AB Gotland täyttää tänä keväänäkunnioitettavat 1 50 vuotta. Parhaiten manner-Ruotsinja Gotlannin välisestä Destination Gotland-lauttal i ikenteestä tunnettu varustamo on ollutmonessa mukana.

Eckeröllä Grisslehamniin

Matkakertomus risteilyltä Eckerö Linjenin Eckerö-laival la Ahvenanmeren yli.

Sähköisesti merellä

Ympäristöystäväll isyyden ollessa yhä tärkeämpää ovatlyhyil lä reiteil lä l i ikennöivät varustamot aloittaneetsiirtymisen sähkölauttojen käyttöön.

Ensi numerossa:

Eckerö lähdössä nimikkosatamastaan kesäkuussa 201 4.

Kuva: Kalle Id

Ulkomatala 2/201 5 ilmestyy

torstaina 30. huhtikuuta