5/201 4 • www.ulkomatala.net • 31 .1 0.201 4

Energiatehokkuudenuudet tuulet

Hyljehymyileetaas

Viimeinen matkustajalaivaPohjoismaista Britanniaan

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

VUODENVAIHDE lähenee. Merenkulkumaailmassa, jaerityisesti lähivesil lämme, vuodenvaihde tulee ole-maan merkittävä käännekohta. Vuodesta 201 5 alkaenastuvat nimittäin voimaan rikkipäästöjä rajoittavat tiu-kat säädökset: polttoaineen rikkipitoisuus saa ollaenää 0,1 prosenttia Itämerellä, Pohjanmerellä ja Poh-jois-Amerikan mantereen merialueil la. Näistä säädök-sistä päätettiin jo vuonna 2008 Kansainvälisessä me-renkulkujärjestö IMO:ssa, vaikka säädöksiin virheel-l isesti viitataankin EU:n ”rikkidirektiivinä”, joka kui-tenkin käytännössä vain toimeenpanee säädöksetunionin jäsenvaltioiden lainsäädäntöihin.

Säädöksil lä tulee joka tapauksessa olemaan raskaatvaikutukset lähivesiemme merenkulkuun, ja vaikutuk-sia ei vielä kukaan osaa varmuudella arvioida. ValtaosaPohjois-Itämeren (matkustaja-)lauttaoperaattoreistasiirtyy ensi alkuun käyttämään vähärikkistä meridie-sel iä. Tämä polttoaine maksaa täl lä hetkellä karkeastiarvioituna 25-35 prosenttia nykyisin käytettävää ras-kasta polttoöljyä enemmän. Koska kysyntään lieneetulossa reilu piikki vuoden alusta, voi hinta hetkell i-sesti nousta sitäkin enemmän, tasoittuakseen myö-hemmin. Toisaalta täl lä hetkellä matala ja laskusuun-nassa oleva öljyn maailmanmarkkinahinta hyödyttäävarustamoita.

Säädösten vaikutuksia on kuitenkin hankala arvioida.Varustamo toisensa jälkeen kertoo kustannussäästöi-hin tähtäävistä toimenpiteistä. Selvää on, että kustan-nukset tulevat nousemaan kautta l injan, mikä tuleenäkymään niin laivayhtiöiden tulosraporteissa kuinmatkojen ja rahtien hinnoissakin. Tämä vaikutus on

kuitenkin vasta spekulaatiota, ja ensi vuonna olemmepaljon viisaampia asiassa.

Apropoo, siitä pääsemme sujuvasti tämän lehden ai-heisiin. Tässä lehdessä jatkuu jo viime numerossa al-kanut juttusarja, jossa kerromme erilaisista tavoistavalmistautua päästörajoituksiin. Viime kerralla keski-tyimme polttoaineisiin ja rikkipesureihin, täl lä kertaapainopiste on erilaisissa polttoaineenkulutusta pie-nentävissä ja optimoivissa ratkaisuissa. Rikkipäästö-määräyksiin l i ittyen kerromme myös siitä, kuinkaDFDS Seaways sulki viimeisen Pohjoismaiden ja Iso-Britannian välisen matkustajal injan. Tästä aiheesta onmyös luettavana Jani Nousiaisen matkakertomus ky-seiseltä väli ltä.

Tähän loppuun vielä nopeasti ensi lehdestä, jota joviime pääkirjoituksessa lupasin paljastel la. Kuten vii-me pääkirjoituksen lukijat tietävät, ensi numero onvuosittainen Ulkomatalan teemanumero. Teemanume-ro käsittelee ajankohtaista aihetta, joka on näkynytmyös suurelle yleisölle viime kuukausina. Tall ink juhli iparhail laan 25-vuotistaivaltaan, ja sen kunniaksi Ulko-matalan seuraava numero tulee kantamaan teemaa”Tall ink 25 vuotta”. Siitä syystä ensi numeroa kannat-taa erityisesti pitää silmällä!

Seuraavat sivut sisältävät kuitenkin reilun kokonai-suuden luettavaa pimeisiin syysiltoihin. Seuraavan ker-ran palaamme asiaan joulukuussa Tall ink 25 vuotta-teemanumeron myötä. □

Pääkirjoitus

Muutoksia odottaessa

TOIMITUS

Päätoimittaja: Lassi LiikanenToimittajat: Kalle Id, Jussi Littunen, SergeiPennonen ja Oll i TuominenTaittaja: Kalle Id

Vierailevat toimittajat: Sami Koski ja JaniNousiainen

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@ulkomatala.net

6. vuosikerta

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Luis Miquel Correia, Jukka Huotari, Sami Koski,Juhani Mehto, Nelly Melin, Jani Nousiainen,Bruce Peter, Marko Stampehl ja RamiWirrankoski

KIITOKSET

Åsmund Johansen, Leif Arne Kalleland, JukkaKoskimies, Juhani Mehto ja Tuomas Romu

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena31 .1 0.201 4. Julkaisijana toimii Ulkomatala-verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

2

3

Ulkomatala 5/201 4

SisällysKannessa: Hylje hymyilee taasSil ja Symphony sai Naantalissa suoritetussa telakoinnissa sisar-taan laajamittaisemmat uudistukset. — Sivu 4

Helsingistä Naantaliin Silja Symphonyn kyydissäSami Koski oli mukana, kun Sil ja Symphony matkasi telakalleuudistettavaksi. — Sivu 7

Länsisatama uudistuuHelsingin Länsisatama tulee lähivuosina muuttumaan radikaa-l isti, kun Hernesaaren kärkeen rakennetaan kaksi uutta laituriaautolauttal i ikenteen tarpeisiin, ja uusia laitureita palvelemaanrakennetaan täysin uusi terminaali. — Sivu 1 0

Kannessa: Matkustajaliikenne PohjoismaistaBritanniaan loppuiViimeinen matkustajalaival inja Pohjoismaiden ja Britannian vä-l i l lä katosi, kun DFDS Seaways sulki Esbjergin ja Harwichin vä-l isen lauttal injan syyskuussa. — Sivu 1 4

Sirena Seawaysillä Esbjergistä HarwichiinJani Nousiainen matkusti keväällä Sirena Seawaysil lä ja muiste-lee nyt matkaansa Ulkomatalan lukijoiden iloksi. — Sivu 1 6

Matkakertomus CarelialtaToimittajamme risteil i Saimaan kanavaa pitkin Viipuriin SaimaaTravelin Carelia-laival la. — Sivu 20

Vierailu koululaiva GannillaNorjalainen koululaiva Gann, alkujaan Hurtigruten-lautta Nar-vik, vierail i Tal l innassa heinäkuussa. Ulkomatalan toimitus olipaikal la ja vierail i laival la. — Sivu 24

Kannessa: Energiatehokkuuden uudet tuuletJatkuvasti kohoavat polttoainekustannukset ja tuloil laan olevatpäästörajoitukset ovat nostaneet laivojen polttoainetaloudell i-suuden aivan uuteen merkitykseen. Päästörajoituksiin valmis-tautumisesta kertovan juttusarjan toisessa osassa kerrommeerilaisista ratkaisuista laivojen polttoaineenkulutuksen vähen-tämiseksi. — Sivu 30

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia syys-lokakuulta 201 4.— Sivu 38

4

Kannessa: BBC Skysails. Kuva: Skysails

Täl lä sivul la, ylhäältä: Silja Symphony (Kalle Id) ,

Sirena Seaways (Bruce Peter) ,

Carelia (Rami Wirrankoski) ,

Gann (Kalle Id)

1 4

20

24

4

Autolautat

Hylje hymyileetaas

Silja Symphony sai telakoinnissa korsteeniinsa iloisestihymyilevän hylkeen. Kuva: Oll i Tuominen

5

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

SILJAN Helsingin-laivoista nuorempi, Sil ja Symphonysuuntasi syyskuun alkupuolel la Turun KorjaustelakalleNaantali in uransa suurimpaan ja kalleimpaan remont-tiin. Pääosin muutokset ovat samankaltaisia kuin Sil jaSerenadella, mutta Symphonylle tehtiin sen verranselkeitä muutoksiakin, että kaksikon erottaa edelleenhelposti toisistaan niin sisältä kuin ulkoa.

Tall ink Sil jan mukaan Symphonyn uudistuksissa halut-tiin painottaa erityisesti lapsiperheitä ja heidän tarpei-taan. Tämän ymmärtää, sil lä Helsinki-Tukholma-l injal laperäti 70 prosentissa varauksista vähintään yksi mat-kustajista on alaikäinen. Lasten huomioiminen näkyyerityisesti uudessa, lasten itsensä suunnittelemassalastenmaailma Sil ja Landissa kuin Sunflower Oasis-kylpylässä, johon rakennettiin Serenadelta puuttuvalastenallas l iukumäkineen. Lastenallas on myös aiem-paa isompi, mikä on varmasti lasten mieleen.

Uudistuksessa myymäläkapasiteettia l isättiin muunmuassa kasvattamalla Tax-Freen pinta-alaa l iki 1 1 00neliöön. Yhteensä myymäläpinta-alaa tuli l isää hiemanyli 50 prosenttia. Schultsin mukaan Sil ja Serenadellalaivamyynti kasvoi uudistuksen jälkeen uusien myymä-löiden ja ravintoloiden myötä, joten vastaavien muu-tosten tekeminen myös Symphonylle oli luontevaa.Schultsin mukaan virheistä otettiin kuitenkin opiksi, janiinpä Sil ja Symphonyllä kylpylään lisättiin aiemminmainittu vesil iukumäki.

Suurimmat erot - Sushi & Co. ja Silja Land

Koska valtaosa tehdyistä muutoksista noudattaa Sil jaSerenaden linjaa, aloitettakoon tämä artikkeli niistäasioista, jotka on Symphonylla tehty eri taval la. Näky-vin muutos ulospäin on korsteenin hylje, joka onSymphonyssa uudistuneen logon mukaisesti hymyi-levä. Lisäksi hyl je on tehty muokkaamalla alkuperäistäteräskehikkoista hyljettä. Sil ja Serenadella teräskehik-

ko poistettiin täysin telakoinnissa, joten hylje on vainmaalattu korsteenin kylkeen, minkä lisäksi hyl je ei(vielä) hymyile. Myös kyljen Sil ja Line-teksti on Sym-phonylla hieman suurempi kuin sisarellaan.

Sisäl lä suurin uudistus Promenadella on Sushi & Co.-ravintola, joka on tehty Sil ja Landin tilal le Promena-den peräosaan. Nimensä mukaisesti ravintolasta saasushiannoksia, mutta myös salaatteja, voileipiä ja "ter-veell isiä välipaloja". Itämerellä sushiravintola on jotainaivan uutta, joten on mielenkiintoista nähdä, miten seotetaan matkustajien keskuudessa vastaan. Ainakinvajaan viikon kokemusten perusteella kysyntää on ol-lut.

Täysin uusi, lasten ideoiden pohjalta suunniteltu las-tenmaailma Sil ja Land rakennettiin viitoskannen keu-laosaan Bellamare-kauneushoitolan paikal le. Lapset januoret osal l istuivat uudistusten suunnitteluun Aalto-

Ulkomatalan vuoden ensimmäi-sessä numerossa kerrottiin SiljaSerenaden kokemista muutoksis-ta. Jo tuolloin Tallink Siljan toimi-tusjohtaja Margus Schults totesi,että "hylje hymyilee", mutta vastaSilja Symphonyn telakoinnin myö-tä hymy nousi hylkeen huulille uu-distuneessa logossa Silja Sympho-nyn savupiipussa, ensimmäisenäSiljan aluksena.

Yllä: Sushi & Co. -ravintola osoittautui ensimmäisinä päivinäsen verran suosituksi, että laivan intendentin Tom Haldininmukaan paikkaan oli välillä väkeä jonoksi asti.Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Tauon jälkeen Siljan maskotti Harri Hylje palaa jälleenviihdyttämään lapsia yhdessä Muumien kanssa.Kuva: Tall ink Sil ja Oy

6

yliopiston kanssa järjestetyissä työpajoissa, joissa lap-set ja nuoret pääsivät suunnittelemaan unelmaristei-lynsä. Työpajojen tuloksena uudesta Sil ja Landista löy-tyy muun muassa kiipeilyseinä ja erityisesti poikientoivoma Lego-nurkkaus. Niin lasten kuin aikuistenmieleen on varmasti tilaan avattu Spice Ice -jäätelö-baari, jossa jokainen voi koota haluamansa jäätelöan-noksen.

Promenadella merkittävin ero Sil ja Serenadeen onkoko kävelykadun kattava yhtenäinen ilme. Toisin kuinSerenadella, myös ravintoloiden julkisivut ja nimikyltiton päivitetty uuden tyylin mukaisiksi. Lisäksi keskilai-van suuri valkoinen seinämä on saanut tummat levytja valoraidat, jotka ovat erityisen näyttävät pimeällä.

Tuttuja muutoksia

Sil ja Serenadelta tuttuja muutoksia ovat Promenadenuudet ja uudistuneet l i ikkeet, jotka ovat saaneet yh-denmukaiset valkomustat kalusteet Tax Free Super-storen tapaan. Parfyymien siirryttyä osaksi Tax FreeSuperstoren valikoimaa muutti Perfumes-l i ikkeen ti-lal le Fashion-myymälä. Sen tilal le puolestaan tulivatElectronics- ja Gifts-myymälät. Lapsil le suunnattuKids & Toys -myymälä sijoitettiin Infon viereen ja en-tisen Gifts & Toys -l i ikkeen paikal la on nykyisin Luxu-ry-myymälä. Sushi & Co. -ravintolaa lukuun ottamattara-vintolapuoli säilyi Promenadella entisel lään.

Kuten jo Sil ja Serenadea käsitel leessä artikkelissa to-dettiin, on sääli, että Promenaden peräosan Old PortPubiin ei tässäkään remontissa koskettu julkisivunpintaelementtejä lukuun ottamatta. Kun koko muuPromenade on modernisoitu nykytyyliin vaalein sä-vyin, ei pimeä ja synkkä Old Port Pub oikein sovijoukkoon.

Kuutoskannella Bistro Maxime ja Orient Café saivatväistyä entistä suuremman ja avaramman Tax FreeSuperstoren ja ital ialaisen ravintolan Tavolàtan tieltä.Ital ialaisten herkkujen lisäksi ravintolassa tarjoil laanmyös erikoisaamiainen.

Kaiken kaikkiaan Sil ja Symphonyn uudistus jätti on-nistuneen vaikutelman. Sil ja Serenadeen verrattunakoko Promenade näyttää remontin jäl j i ltä yhtenäi-semmältä kokonaisuudelta, ja uusi sushiravintola tuomukavaa vaihtelua perinteisempien ravintolavaihto-ehtojen joukkoon. Aiempaa syrjäisemmästä sijainnistahuolimatta uusi värikäs Sil ja Land lunastaa varmastipaikkansa lasten keskuudessa. Sijainti konferenssi-osaston alapuolel la on varmasti kätevä kesäisin, kunkonferenssiosasto valjastetaan lasten käyttöön. □

Yllä: Koko Promenaden julkisivu yhtenäistettiin remontinyhteydessä, minkä lisäksi teak-lattiaa on kunnostettu. EronaSerenadeen Symphonylle rakennettiin valoseinäkeskilaivaan. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Silja Landin havainnekuvassa vasemmassa yläkulmassaon jäätelöbaari. Lisäksi tilasta löytyy piirustusseinä, legoja,sekä Playstation-luola. Kuva: Tall ink Sil ja Oy

Alinna: Myös uudessa SIlja Landissa on pallomeri, itse asiassakaksikin. Kuvan pallomeri on tarkoitettu isommille lapsille jajäätelöbaarin vierestä löytyy pikkulapsille tarkoitettu versio.Kuva: Oll i Tuominen

Autolautat

Helsingistä NaantaliinSilja Symphonynkyydissä

7

Tallink Silja Oy kutsui joukon lai-vaharrastajia ja toimittajia mu-kaan Silja Symphonyn matkalleHelsingistä telakalle Naantaliin.Sami Koski raportoi tältä poik-keukselliselta risteilyltä.

Silja Symphony on saapunut Naantaliin ja purkujätettä onkerätty perän aurinkokannelle vaikuttava määrä.Kuva: Sami Koski

TEKSTI: SAMI KOSKI

SAIN kutsun Tall ink Sil ja Oy:ltä lähteä saattamaan Sil jaSymphonya telakalle ja eihän tuollaisesta kutsustavoinut kieltäytyä. Niinpä ilmoittauduin heti mukaan.

Kokoonnuimme lauantai-i ltana Olympiaterminaalinedessä, josta jatkoimme matkaa autokentän ja auto-kannen kautta laivaan. Promenadelle saapuessani kat-sel in ihmeissäni, kuinka paljon remonttimiehet olivatsaaneet jo aikaan. Ei nimittäin ollut kulunut montaa-kaan tuntia siitä, kun viimeisel lä matkalla mukana ol-leet matkustajat olivat poistuneet laivasta.

Majoittauduimme matkan aikana tavall isissa matkus-tajahyteissä. Minulla oli Family-luokan hytti, jossa oliikkuna laivan kävelykadulle. I lta laival la meni vapaa-muotoisel la ohjelmalla, ja laiva käänsi keulansa kohtitelakkaa puolen yön aikaan. Yön aikana Sil ja Sympho-ny oli saapunut Utön edustal le, jossa suoritettiin ank-kurikokeita.

Aamiaista oli tarjol la kokousosastolle rakennetussamessissä. Aamiaisen jälkeen Tall ink Sil ja Oy:n viestin-täjohtaja Marika Nöjd, laivan intendentti Jan Wick-ström, projektipääl l ikkö Pasi Väänänen sekä koordi-naattori Johanna Kaijo kertoivat telakoinnin kulustaja mitä kaikkea telakoinnin aikana laival le tehdään.Saimme myös turvakengät, kypärän, suojalasit ja huo-mioliivit, jotta l i ikkuminen purkukohteissa olisi turval-l ista.

Esittelyn jälkeen nousimme ylös komentosil lal le, jossakapteeni Tobias Magnusson esittel i meil le laitteita jakertoi komentosil lan toiminnoista. Pääsimme myöskäymään komentosil lan katolla, josta olikin komeatnäköalat joka suuntaan.

Sil ja Symphony pääsi jatkamaan matkaa puolen päivänaikaan kohti Naantalia luotsin noustessa laivan kyy-tiin. Messissä nautitun lounaan jälkeen lähdimme tu-tustumaan konehuoneeseen, jossa meitä kierrätti Sil jaSymphonyn jo eläkkeelle jäänyt konepääll ikkö MatsGöras, joka ehti työskennellä Symphonyn konehuo-neessa 23 vuotta. Hän tuli laivaan töihin sen vielä ol-lessa rakenteil la Turun telakalla.

Konehuoneessa käynnin jälkeen pääsimme kiertä-mään purkukohteissa. Aloitimme kierroksen viitos-kannen Bellamaresta ja jatkoimme kierrosta kuuden-nelle kannelle, jonne oli tulossa suurimmat muutos-työt. Promenadelta jatkoimme Sunflower Oasiksenkautta Commodore-osastolle, jossa hyttien purku-työt olivat edenneet jo kovaa vauhtia.

Lopuksi kävimme vielä katsomassa entisten kokous-hyttien purkutöitä, ja kierros päättyi Atlantis Palaceen,jossa telakoinnin aikana parannettiin valaistusta jaäänentoistoa sekä verhoil laan kalusteet uudelleen. I l-tapäivästä meil lä olikin vapaata ohjelmaa. Yksi ohjel-manumero oli vielä Sil ja Europan kohtaaminen senlähtiessä telakalta Bridgemansin väreissä. Laivojenkohdatessa Sil ja Symphony tervehti Sil ja Europaa su-mutorvella, johon Sil ja Europa vastasi omalla sumu-torvellaan. Ennen laituriin kiinnittymistä oli Sil ja Sym-phonyn pelastusveneet vielä laskettava vesil le huoltoavarten.

I l lal l isen jälkeen olikin jo aika pakata matkatavarat japoistua laivasta. Naantalista Tall ink Sil ja oli järjestänytbussikuljetuksen Helsinkiin. Matka ja sen ohjelmaolivat erittäin mielenkiintoisia. Oli mahtavaa päästämukaan täl le ainutlaatuisel le laivamatkalle saattamaanSil ja Symphony telakalle. □

8

Nyt jo eläkkeellä oleva konepäällikkö Mats Göras tuli SiljaSymphonylle töihin vuonna 1 991 , kun laivaa rakennettiinMasa-Yardsin Turun telakalla. Kuva: Sami Koski

Yllä: Promenaden myymälöiden purkutyöt etenivät nopeaantahtiin. Kuva: Sami Koski

Oikealla: 23 vuotta palvellut Sunflower Oasislasikuitukallioineen saa väistyä uuden, nykyaikaisenkylpylän tieltä. Kuva: Sami Koski

Oikealla alla: 6. kannella oli käynnissä suurimmat purkutyöt.Tax Free -myymälän myyntipinta-ala kasvaa 1 500neliömetriin. Kuva: Sami Koski

Alla: Kokousosastolle oli rakennettu messi, jossa kaikkilaivalla työskentelevät ja vierailijat kävivät syömässä.Kuva: Sami Koski

9

Vuosaaren sataman avaamisestaalkanut Helsingin satamien uudis-tustyö edistyy. Vaikka uudistustenpääpaino on ollut satamien muut-tamisessa asuntoalueiksi, nouseeJätkäsaareen uusi terminaali auto-lauttaliikenteen tarpeita varten.Risteilyliikenne puolestaan keski-tetään Länsisatamassa Hernesaa-reen. Samaan aikaan kaupunginpäättäjien joukossa on esitetty

vaateita lauttaliikenteen siirtämi-sestä Vuosaareen keskusta-alueenruuhkien helpottamiseksi.

1 0

Havainnekuva uudistuneesta Länsisatamasta uudenLänsiterminaalin ja alueen asuintalojen valmistuttua.Vasemmalla alalaidassa nykyinen Länsiterminaali jakeskellä uusi autolauttaterminaali. Näiden väliin jäätoimistohotelli torneineen. Kuva: ALA Architects

Satamat

Länsisatama uudistuu

TEKSTI: KALLE ID

HELSINGIN satama-alueet ovat olleet myllerryksessävuodesta 2008 lähtien, kun uusi rahtisatama avattiinVuosaareen. Sompasaaren ja Länsisataman rahtitoi-minnot siirtyivät uuteen satamaan, ja samoihin aikoi-hin myös Laajasalon öljysatama suljettiin. Satama-alueista Sompasaari ja Laajasalo päätettiin pyhittääasuinalueil le, mutta Länsisatama sai jäädä osittainmatkustajal i ikenteen käyttöön. Länsisatamastahan onharjoitettu ympärivuotista lauttal i ikennettä vuodesta1 995, kun yksinomaan Tall innaan liikennöivät lautta-varustamot – tuolloin siis Tall ink ja Eestin Linjat –siirtyivät rahtimakasiinista muutettuun JätkäsaarenLänsiterminaaliin. Risteilyalusten koon kasvaessa Län-

sisatamasta tuli myös merkittävä risteilysatama, jaHernesaaren puolen laiturit pyhitettiin lähes koko-naan risteilyl i ikenteelle.

Jätkäsaaren uudet laiturit

Kuluneen kesän aikana julkaistiin ensimmäiset yksi-tyiskohtaiset tiedot Länsisatamaan suunnitel lusta uu-desta matkustajaterminaalista sekä vuodesta 201 3rakenteil la ol leista Länsisataman eteläkärjen uusistalaituripaikoista. Osin EU-varoil la rahoitetun uudenLänsiterminaalin on näil lä näkymin tarkoitus valmis-tua vuonna 201 8. Yhdessä uusi terminaali ja uudetlaituripaikat mahdoll istavat Länsisataman matkustaja-määrien kasvun nykyisestä kuudesta mil joonasta vuo-dessa kymmeneen mil joonaan vuoteen 2030 mennes-sä.

Länsisataman eteläkärjen uusien laituripaikkojensuunnitel laan valmistuvan ensi vuonna. Uutta laituriti-laa tulee yhteensä 460 metriä, mikä tarkoittaa varsin-kin uuden uuden laiturialueen länsipuolen Valtameri-laiturin (LV7) pituuden huomattavaa kasvua. Laituriti-lan kasvaminen tulee kuitenkin olemaan osittainväliaikaista, sil lä Länsisataman asuinalueen kasvaessaMelkin- ja Valtamerilaiturin väliin jäävä lahdelma ontarkoitus osittain täyttää huvivenesatamaa varten.Tästä johtuen Valtamerilaituri lyhenee alle 250-met-riseksi ja Melkinlaituri poistuu ilmeisesti kokonaankaupall isen meril i ikenteen käytöstä.

Viral l ista tietoa siitä, mihin käyttöön pidennetty (taioikeammin siirretty) Valtamerilaituri ja uusi LJ8-laiturion tarkoitus asettaa, ei ole. Laitureiden päihin on kui-tenkin esimerkkikuvissa piirretty autorampit ja niidenmolempien verrattain lyhyt, al le 250 metrin pituusviittaa siihen, että molemmat laiturit on tarkoitettulauttal i ikenteen käyttöön. Mikäli näin on, on Jätkäsaa-ren puolen laituriuudistusten lopull inen summa me-renkulun kannalta katsottuna kahden risteil i jälaiturinmenettäminen kahden autolauttalaiturin sekä huvive-nesataman hyväksi.

Uusi Länsiterminaali

Jätkäsaareen suunniteltu uusi terminaali ei teknisestiottaen ole täysin uusi rakennus, vaan nykyisen Länsi-terminaalin huomattava laajennus etelää kohti. Toi-minnall isesti tuloksena olisi kuitenkin kaksi eril l istäterminaalia, joiden välissä on pysäköintilaitos ja kor-kea toimistotalo. Eteläpäästään terminaali ja sen vie-ressä kulkeva katu sijaitsisivat betonikannen päällä,jonka alla olisi lauttal i ikenteen vaatima check-in- jajärjestelyalue sekä muita satamatoimintoja.

1 1

Satamat

Länsisatama uudistuu

Uuden terminaalirakennuksen valmistuttua se palve-l isi Länsisataman lauttal i ikenteen neljää eteläisintä lai-turia (LJ5, LJ6, LJ8 ja LV7), ja nykyisen Länsiterminaalinpalveltavaksi jäisivät vain St. Peter Linen käyttämä lai-turipaikka LJ3 ja Baltic Queenin käyttämä laituripaik-ka LJ4. Tavoitteena on, että uusi terminaali ei kuiten-kaan olisi yksinomaan laivamatkustajien käytössä,vaan rakennukseen tulisi myös palveluita alueen asuk-kail le.

Helsingin uuden raitioteiden linjastosuunnitelmanmukaan Jätkäsaaren alueen rakentuessa 2020-luvunlopulla uuteen terminaaliin pääsee kolmella eri raitio-l injal la: nykyisestä pidennetyil lä l injoil la 8 ja 9 sekäMeilahden ja Länsisataman väliseksi heiluril injaksimuuttuvalla l injal la 7.

Hernesaaren risteilijälaiturit

Jätkäsaaren tapaan myös Hernesaari tulee muuttu-maan asuinalueeksi vuodesta 201 8 lähtien, kun alueel-la nykyisin toimivien yritysten vuokrasopimukset um-peutuvat. Hernesaaren puolel la tämänhetkisen suun-nitelman mukaan nykyiset kaksi risteil i jälaituria (LHBja LHC) säilyvät, mutta niitä tul laan täydentämäänkolmannella suuril le risteilyaluksil le suunnitel lul la lai-turil la. Tämän rakentaminen tulee mahdoll iseksi, kunniemeä täytetään merelle kaakkoon päin. Aiemmintäyttöalueen kärkeen suunniteltiin myös helikopteri-kenttää, mutta tästä on kentän korkean hinnan ja me-luhaittojen vuoksi luovuttu. Myös Hernesaaren puo-lel la laivamatkustajia (sekä tietenkin alueen tuleviaasukkaita) palvelee tulevaisuudessa raitiotie, kun ny-kyinen linja 6 jatketaan alueen eteläkärkeen.

Hernesaaren osalta kuitenkin alueen suunnittelua oh-jaava osayleiskaava on vasta suunnitteluvaiheessa, eikävarsinaista rakentamista määrittelevän asemakaavansuunnittelua ole siis vielä edes aloitettu. Hernesaarensuunnitelmaan voi siis vielä tul la mahdoll isesti merkit-täviäkin muutoksia. Koska alueen suunnittelu on vieläalkuvaiheessa ei myöskään ole selvää, tuleeko Herne-saareen risteilymatkustajia varten eril l istä terminaali-rakennusta vai jatketaanko tulevaisuudessakin ilmanterminaalia. Kilpailtaessa matkustajanvaihdoista mui-den Itämeren alueen satamien kesken olisi eril l inenristeilyterminaali selkeä etu Helsingil le.

Tulevaisuus onkin Vuosaaressa?

Vaikka Länsisatamaan rakennetaan parhail laan uusialaitureita, jotka tulevat palvelemaan nimenomaan au-tolauttal i ikenteen tarpeita, on Helsingin päättävissäelimissä havahduttu lauttojen tuomien autojen ai-heuttamiin l i ikenneongelmiin Länsisataman alueella.Nämä ongelmat tulevat luontaisesti vain pahenemaan,

1 2

Ylinnä: Valtamerilaiturin pidennystyöt ovat täydessävauhdissa Jätkäsaaren eteläkärjessä. Kuva heinäkuulta.Kuva: Kalle Id

Yllä: Uuden terminaalin sisätilat tulevat nykyisensuunnitelman mukaan olemaan poikkeuksellisen avarat.Kuva: ALA Architects

Alla: Uuden terminaalin sisäänkäynti sijaitsee betonikannenpäällä, mikä mahdollistaa autokentän sijoittamisenterminaalin alle. Kuva: ALA Architects

Viereisel lä sivul la: Karttakuva uudesta Länsiterminaalista jasen yhteyteen suunnitelluista uusista laituripaikoista. Vaikkakarttaan on merkitty kaksi metroaseman sisäänkäyntiä, eiLänsisatamaan ole suunniteltu metrolinjaa.Kuva: ALA Architects

1 3

jos sataman liikennettä l isätään suunnitelmien mukai-sesti. Tästä johtuen Helsingin poliitikkojen joukossaon esitetty ajatuksia lauttal i ikenteen siirtämisestäkauemmaksi keskusta-alueesta – esimerkiksi Vuosaa-ren satamaan. Jää siis nähtäväksi, onko Jätkäsaareensuunniteltu suuri lauttaterminaali vain ”valkoinen nor-su”, ja tulevaisuudessa lauttal i ikenteen satama Helsin-gissä onkin Vuosaari. □

Lähteet

- ALA Architects (www.ala.fi)- Helsingin kaupunki (www.hel.fi)- Helsingin Sanomat 2.6.201 4- Helsingin satama (www.portofhelsinki.fi)- Helsingin seudun liikenne (www.hsl.fi)- Mikko Särelä – Lisää kaupunkia Helsinkiin(www.sarela.fi)- Satama uudistuu (www.satamauudistuu.fi)- Uutta Helsinkiä (www.uuttahelsinkia.fi)

Poliitikkojen keskuudessa noussut ajatus lauttal i iken-teen siirtämisestä Länsisatamasta Vuosaareen kertooJätkäsaaren alueen suunnittelun ongelmista. VaikkaHelsingin kaupungin viral l isena strategiana on lautta-l i ikenteen matkustaja- ja rahtimäärien kasvattaminen,ei Jätkäsaaren liikenneverkkoa suunniteltaessa varau-duttu lautoista tulevien autojen ja matkustajien kul-jettamiseen pois satamasta. Jätkäsaaren tieverkko ontukossa autoista, ja ainoa Länsiterminaali l le kulkevaraitiol inja kulkee nimellä ”Viharatikka”, koska vaunuttulevat usein terminaali l la niin täyteen, etteivät alueenasukkaat enää mahdu vaunuihin.

Ongelma voidaan ratkaista siirtämällä lauttal i ikenneVuosaareen. Vuosaaren satamasta vaan puuttuu tar-vittava matkustajainfrastruktuuri, minkä lisäksi se onmatkustaji l le vaikeasti saavutettavissa. Varmaa on, ettäsiirto Vuosaareen laskisi lauttal i ikenteen matkustaja-määriä merkittävästi. Tämä merkitsisi tulonmenetyk-

siä ei vain lauttavarustamoil le vaan myös Helsingil leitsel leen, kun lautat toisivat kaupunkiin vähemmänmatkail i joita.

Ideaali ratkaisu ongelmaan olisikin osan lauttal i iken-teestä siirtäminen uuteen, keskustaa lähellä olevaansatamaan. Hajauttamalla lauttal i ikenne nykyistäuseampiin paikkoihin helpotettaisiin l i ikenteen aiheut-tamia ongelmia. Yksi mahdoll isuus olisi esimerkiksiKalasataman – siis entisen Sompasaaren rahtisataman– eteläisin kärki Nihti, jonka lopull ista kaavoitusta eiole vielä tehty ja näinollen lauttasataman sijoittami-nen sinne olisi vielä mahdoll ista. Nihdistä lauttal i iken-teen mukanaan tuomat autot voitaisiin ohjata Her-mannin rantatiel le ja Itäväyläl le, jol loin ne eivät lain-kaan käyttäisi keskustan tieverkkoa. Jos vaihtoehtonaon siirtyminen Vuosaareen, tervehtisi mikä tahansanykyisin Länsisatamasta l i ikennöivä lauttavarustamovarmasti siirtoa Nihtiin ilol la.

Näkökulma: Keskittäminen keskittääongelmat

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

POHJOISMAIDEN ja Iso-Britannian väli l lä on jo vuosi-satojen ajan ollut matkustajalaival i ikennettä. Ensi vuo-den alusta voimaan astuvat rikkipäästörajoitukset jasitä myötä nousevat polttoainekustannukset kuiten-kin jatkavat edelleen laival i ikenteen harventamistaPohjanmerellä. Kohoavat kustannukset koituivat myösainoan jäl jel lä olevan linjan, Tanskan Esbjergin ja Iso-Britannian Harwichin välisen liikenteen kohtaloksi. Si-rena Seawaysin viimeinen lähtö 27. syyskuuta Harwic-histä saapui kaksi päivää myöhemmin, 29. syyskuutaTanskaan ja päätti täten yhden jo vuosisatoja kestä-neen aikakauden merenkulun historiassa.

DFDS liikennöi l injaa Esbjergin ja Harwichin väli l lä jovuodesta 1 875, kun satama Esbjergissä avattiin. Viimevuosien aikana liikenteen kannattavuus tosin on olluthyvin heikko, minkä vuoksi varustamo on pyrkinyt te-kemään kustannussäästöjä, muun muassa vähentä-mällä vuoroja (reitil lä l i ikennöikin lopulta enää yksiro-pax-alus, Sirena Seaways), pienentämällä miehistönmäärää ja markkinoimalla reittiä aggressiivisesti mat-kustajamäärien nostattamiseksi. Toimenpiteet eivätkuitenkaan ole auttaneet riittävästi, vaan DFDS päätyilopulta sulkemaan linjan.

Linjal la l i ikennöinyt Sirena Seaways (ex-Dana Sirena)on rakennettu vuonna 2002 Szczecinissä, Puolassa.Alus piti alun perin luovuttaa ital ialaisel le varustamol-le Livornon ja Sardinian väliseen liikenteeseen mutteikoskaan päätynyt Ital iaan, vaan telakan konkurssipe-sästä puolalaisen pankin kautta sil loisel le DFDS TorLinelle. Tämä lähes 200-metrinen, 600 matkustajaa jayl i 2000 metriä rahtia imaiseva ropax-lautta siirtyiBritannian-l i ikenteen lopettamisen jälkeen DFDS:nPohjois-Itämeren liikenteeseen Paldiskin ja Kapell-skärin väli l le. Tanskan ja Iso-Britannian välisen linjanlopettaminen ei kuitenkaan vienyt merihenkilöstöntyöpaikkoja, vaan koko miehistölle tarjottiin korvaa-vaa työpaikkaa DFDS:n laivastossa.

1 4

Yksi aikakausi merenkulun histori-assa tuli päätökseen syyskuussa,kun viimeinen säännöllinen mat-kustajalaivalinja Pohjoismaista Bri-tanniaan, Esbjergin ja Harwichinvälinen lauttalinja, lakkautettiin.Näin 1 800-luvulla alkanut säännöl-linen matkustajaliikenne päättyi.

Autolautat

Matkustajaliikenne PohjoismaistaBritanniaan loppui

1 5

Autolautat

Matkustajaliikenne PohjoismaistaBritanniaan loppui

Matkustajal i ikenne on tanskalaisen Politiken-lehdenmukaan tuonut reitin noin 1 85 mil joonan Tanskankruunun vuosittaisesta l i ikevaihdosta noin puolet. Lo-petuspäätös tuntuu kuitenkin loogiselta ottaen huo-mioon, että bunkkerikustannusten nousu toisi vuosit-tain 20 mil joonan Tanskan kruunun lisälaskun, joka onreilusti yl i kymmenen prosenttia koko reitin l i ikevaih-dosta. DFDS:n l i ikevaihtoon syntyy lopettamisestanoin 1 25 mil joonan kruunun lovi, joka tosin ei olesuuri ottaen huomioon koko DFDS:n vuosittaisen yli1 2 mil jardin l i ikevaihdon.

DFDS säästöliekillä

Kiristyvät rikkisäädökset ja sitä myöten nouseva polt-toainelasku pakottaa DFDS Seawaysin tekemään kus-tannussäästöjä siinä missä lähes kaikki uusista säädök-sistä kärsivät ovat päätyneet samaan lopputulokseen.Vaikka DFDS on viime vuosina tehnyt lähes tasaisenvarmaa tulosta, pitää sen pörssiyhtiönä reagoidamarkkina-alueella tapahtuviin merkittäviin muutok-siin, jotka tulevat vaikuttamaan kannattavuuteen huo-mattavasti. I lmiö ei tosin rajoitu ainoastaan DFDSGroupiin, vaan useat muutkin varustajat Itämerelläovat tehneet kustannuksia pienentäviä toimenpiteitä.

Esbjergin ja Harwichin välinen linja ei ole ainoa, jonkakohtaloksi toistaiseksi on osunut lakkauttaminen.Syyskuussa DFDS Seaways ilmoitti niin ikään sulke-vansa tappioll isen linjan Ranskan Le Havren ja Iso-Britannian Portsmouthin väli l lä. DFDS:n mukaan linjaei ole tuottanut riittävän vahvaa taloudell ista tulosta,ja siksi sil lä ei ole tulevaisuutta varustamon reittiver-kostossa enää vuoden 201 5 jälkeen, minkä vuoksireitti lopetettaneen jo tämän vuoden puolel la. Tätenjo ainakin kaksi reittiä ovat kokeneet suoran kuolin-iskun uusien määräysten myötä.

Toisaalta, DFDS Seaways on myös investoinut paljonlaivastoonsa varautuakseen siihen, että rikkipäästötItämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa pitäätiputtaa 0,1 prosenttiin ensi vuoden alusta. DFDS onollut yksi innokkaimmista rikkipesureihin investoi-neista varustamoista. □

Puolassa rakennettu Sirena Seaways (ex-Dana Sirena) jäiDFDS:n kunniakkaan Britannian-liikenteen viimeiseksialukseksi. Kuva: Bruce Peter

TEKSTI: JANI NOUSIAINEN

ESBJERG-HARWICH -l injal la l i ikennöivän Sirena Sea-waysin tilasi vuonna 1 999 ital ialainen Lloyd SardegnaStocznia Szczecinska im. A. Warskiego -telakalta Puo-lan Szczecinistä. Huhtikuussa 2001 laiva sai nimenGolfo Dei Delfini. Aluksen rakentaminen oli reilustimyöhässä aikataulusta, ja vuonna 2002 varustamo pe-rui Golfo Dei Delfinin sekä sen pidemmälle edisty-neen sisaraluksen Golfo Dei Corall in tilauksen. Myö-hemmin samana vuonna telakka ajautui konkurssiin.

Heinäkuussa 2001 molemmat laivat myytiin DFDSTor Linelle Tanskaan. Golfo Dei Delfini luovutettiintelakalta marraskuussa 2002 ja sai nimekseen DanaSirena. Alus kuitenkin purjehti heti luovutuksen jäl-keen Remontowan telakalle, jossa sen matkustajatilo-ja laajennettiin huomattavasti. Sisaralus Dana Gloriavalmistui jo elokuussa 2002 ja ajoi Esbjerg-Harwich-reittiä ennen Dana Sirenan valmistumista. Dana Glo-ria tuhoutui tul ipalossa vuonna 201 0 Lisco Gloria-nimisenä.

Kesäkuussa 2003 Dana Sirena oli valmis Esbjerg-Har-wich -reitil le. Dana Glorian ja Dana Sirenan myötälinja muuttui ropax-laivoil la ajettavaksi; aiemmin reitil-lä oli l i ikennöinyt risteilylauttoja. Muun muassa viimei-nen DFDS:n itse tilaama autolautta Dana Anglia vuo-delta 1 978 ajoi Esbjergin ja Harwichin väli l lä vuosina1 978-2002. Aikansa suurimpiin autolauttoihin kuulu-neet Tor Britannia ja Tor Scandianavia vierail ivat reitil-lä ajoittain. Saapuessani Esbjergin satamaan keväällä

201 3 oli jo pitkään ollut huhuja, että tämä viimeinenPohjoismaiden ja Britannian välinen reittikin lopetet-taisiin. Noin viisi vuotta aiemmin olin matkustanutmyös yhdellä viimeisistä vuoroista DFDS:l lä Norjan jaNewcastlen väli l lä. Syksyllä 2006 oli puolestaan lop-punut Göteborgin ja Newcastlen välinen matkusta-jal i ikenne, sekin DFDS:n toimesta.

Laivaannousu ja matkustajatilat

Positiivinen yllätys Esbjergissä oli suuri, i lmainen pysä-köintialue noin kilometrin päässä satamasta. Termi-naalirakennus oli todella vanha, ja sen tunnelma olisaatu säilytettyä hyvin, vaikka terminaali ol ikin hil jat-tain uudistettu. Sisäänkirjautuminen sujui nopeasti,vaikka 600 matkustajaa vetävä laiva oli lähes täynnä.Hyttinäni oli normaali kahden hengen ulkohytti. Hyttiol i todella siisti, hyväkuntoinen ja hyvin varustettu.Va-rustukseen kuului muun muassa suuri taulu-TV. Hyttisijaitsi seitsemännen kannen keskilaivassa.

Laival la on lähes 200 hyttiä, jotka sijaitsevat kansil la 6-1 0. Kahden, neljän ja kuuden hengen hytit sijaitsevatkansil la 6-9, kun taas paremmin varustel lut ja tilavam-mat Sirena-luokan hytit kansil la 8 ja 9. Laival la onmyös DFDS:n perinteiden mukaisesti eril l inen Com-modore Deluxe -luokan hyttiosasto ja oma loungekannella kymmenen.

Laivan rahtikannet ovat kansil la 2, 4 ja 6. Kuudennenkannen keulaosassa sijaitsee myös henkilöautoil leoma rahtikansi. Laivan yleiset tilat sijoittuvat kansien7 ja 8 keulaosaan. Kannella seitsemän on keulassabrittityylistä ruokaa tarjoileva Lighthouse Cafe. Kah-vilassa on myös pieni tanssilattia, ja tila on ilmeisestitoiminut myös discona – tai ainakin se on sellaiseksisuunniteltu. Cafen takana on Sea Shop, jonka valikoi-ma koostui enimmäkseen lahjatavaroista ja vaatteista.Koska EU:n veroalueen sisäisel lä l injal la ei ole verova-paata myyntiä, ol i alkoholin ja makeisten osuus myy-mälän valikoimasta pieni. Kaupan vieressä on myöslasten leikkihuone.

Kahdeksannen kannella keulassa sijaitsee ColumbusLounge, jossa on tanssilattia ja iltaisin elävää musiik-

Autolautat

Sirena SeawaysilläEsbjergistä HarwichiinViime vuoden toukokuussa tein lo-mamatkan Tanskaan käydäksenimahdollisimman monella paikallis-ten saarten välisellä lautalla – jaluonnollisesti kuvatakseni ne. Sa-malle matkalleni tuli myös mah-dollisuus testata viimeistä matkus-tajalauttaa Skandinavian ja Ison-Britannian välillä.

1 6

1 7

Yllä: Sirena Seawaysin 7. kannen keulassa sijaitsevaLighthouse Cafe joka tarvittaessa toimii myös discona.Kuva: Nelly Melin

Oikealla: Kahden hengen ulkohytti. Riittävän tilava ja hyvinvarusteltu kahfen yön risteilyä varten. Kuva: Nelly Melin

Oikealla alla: Blue Ribant à la carte -ravintola on yksi laivanneljästä ruokaravintolasta. Kuva: Jani Nousianen

Alla: Lasten leikkihuone sijaitsee matkustajien kannaltakätevästi laivan kahvilan vieressä. Tanskalaisella laivallaLegot ovat luontaisesti merkittävässä roolissaleikkihuoneessa. Kuva: Jani Nousianen

Yllä vasemmalla: Guest service center, suomalaisittain laivaninfo, sijaitsee hieman piilossa 8. kannella ruokaravintoloidentakana. Kuva: Nelly Melin

Yllä: Laivan yöelämän keskus Columbus Lounge sijaitsee 8.kannen keulassa. Kuva: Nelly Melin

Vasemmalla: The Castle Museum ja Castle Park ovat upeapuisto- ja museokompleksi, jossa voi tutustua Colchesterinalueen historiaan 2000 vuoden ajalta. Kuva: Nelly Melin

Alla: Vaikka matkustajaliikenne osoittautuikannattamattomaksi, kulkee Tanskan ja Britannian välilläpaljon rahtia. Kuva: Nelly Melin

1 8

kia. Loungen takana sijaitsevat laivan ravintolat SevenSeas Buffet, Blue Riband à la carte ja Explorer'sSteakhouse. Kaikki yleiset tilat olivat ilokseni erittäinhyväkuntoisia ja tyylikkyydessään samaa tasoa kuinDFDS:n Kööpenhamina-Oslo -l injan lautoil la. Ravin-toloiden takana kahdeksannella kannella sijaitsee lai-van info ja pieni pelihuone. Laivan aurinkokannet si-jaitsevat kansil la 8-1 0.

Tutustuttuani laivan tiloihin ja palveluihin istahdinkeulan loungeen katselemaan laivan kulkua. Suomen-lahteen tottuneena ero oli suuri, kun tunti lähdön jäl-keen maata ei enää näkynyt horisontissa. Päiväl l iseksisöin erinomaisen pihvin Steakhousessa; DFDS:n laut-tojen yleisen linjan mukaan ruoka oli hyvää mutta kal-l ista. Loppuilta kului maisemia katsel lessa niin kauankuin valoisaa riitti ja sen jälkeen Columbus Lounges-sa iltaa istuen.

Englanti ja paluumatka

Seuraavana aamuna söin aamiaisen Seven Seas Buffe-tissa, jossa ruuan laatu oli yhtä hyvää kuin il lal laSteakhousessa. Aamiaisen jälkeen siirryin kannelleseuraamaan laivan saapumista Harwichin satamaan,joka sijaitsee Stour-joen varrella muutama kilometrirannikosta. Maihinnousu sujui melko joutuisasti siitähuolimatta, että satamassa tarkastettiin kaikkien mat-kustajien passit – Britannia kun ei kuulu Schengen-sopimuksen piiriin.

Laivamatkan hintaan kuului myös matkat Colcheste-riin ja takaisin bussil la. Matka taittui noin puolessatunnissa englantilaisen maalaismaiseman halki. Col-chesterissa oli noin neljä tuntia aikaa, ja siinä ajassapääsi hyvin tutustumaan kaupungin keskustan upeisiinpuistoihin, vanhoihin l innoihin ja muihin nähtävyyksiin.Ja eihän matka Englantiin olisi mitään, jos ei kävisi pai-kal l isessa pubissa oluel la ja kevyellä lounaalla. Tämänjälkeen olikin aika palata takaisin satamaan.

Paluumatkalle lähdettiin 1 7.45 paikal l ista aikaa, ja sääoli muuttunut aamun auringonpaisteesta sateeksi. Pa-luumatkalla laival la oli huomattavasti väl jempää kuintoiseen suuntaan mentäessä, sil lä matkustajia oli noin300 eivätkä rahtikannetkaan olleet täynnä.

I l lal la oli aikaa ihail la upeita pienoismalleja DFDS:nvanhoista laivoista, sekä lukuisia valokuvia ja taulujayhtiön historian varrelta. Onkin todella mukavaa näh-dä, että nykyisessä kertakäyttökulttuurissa ainakin yk-si varustamo on ylpeä pitkästä historiastaan ja haluaatuoda sen myös esil le.

Toisena iltana söin päiväl l isen Seven Seas Buffetissa,jossa aiempien aterioiden korkeatasoinen linja jatkui.

Valikoima päiväl l isen osalta oli hieman suppeampikuin Oslon-lautoil la, mutta kuitenkin kaikin puolinriittävä. Päiväl l isen jälkeen menin muutamalle oluel leColumbus Loungeen, jossa oli vain pari-kolmekym-mentä matkustajaa.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen oli vuorossavierailu komentosil lal le. Siel lä sain muun muassa kuul-la, että verovapaan myynnin aikaan Englannin l i ikenneoli ol lut Oslon-l injaa suositumpi. Ajat kuitenkin muut-tuvat ja 1 5 vuotta verovapaan myynnin päättymisenjälkeen loppuu myös liikenne Tanskasta Englantiin. Ko-mentosiltavierailun jälkeen tuli shoppailtua kaupastaDFDS:n logolla varustettuja tuotteita. Kello 1 3 paikal-l ista aikaa Sirena Seaways saapui takaisin Esbjergiin.Tunnelmaltaan mukavan rento risteily oli ohi, ja mi-nun oli aika jatkaa matkaa kohti Pohjois-Saksaa. □

Ulkomatala käsittelee Pohjoismaiden ja Britannian välisenmatkustajaliikenteen historiaa tarkemmin numerossa1 /201 5 alkavassa Matkustajalaivalla Pohjoismaista Bri-tanniaan -juttusarjassa.

1 9

Oikaisu

Viime numerossa (UM 4/201 4) julkaistusta Vähärikki-nen tulevaisuus -artikkelista (s. 26) saattoi saada käsi-tyksen että natriumhydroksidi (NaOH) olisi suolaa.Tavall inen ruokasuola on natriumkloridia (NaCl) janatriumhydroksidi puolestaan lipeää.

Toimitus pahoittelee virhettä.

Matkustajalaivat.comEnglanninkielinen tieto­ ja

kuvapankki laivoista sekä niidenoperaattoreista vuodesta 2006.

TEKSTI: SERGEI PENNONEN

OLEN pitkään haaveil lut sisävesiristeilystä. Risteilypienellä aluksella oli minul le tähän mennessä tunte-maton asia, etenkin sisävesil lä. Pitkän pohdinnan jäl-keen päätin toteuttaa ajatukseni ja suunnata kohtiSaimaata. Toukokuun lopussa avoimin mielin, i lmanennakko-odotuksia lähdin Lappeenrantaan, missä aa-mulla satamassa odotti m/s Carelia. Muutaman tunninkuluttua laiva irrottaa köydet Suomen satamasta jasuuntaa Saimaan kanavaa pitkin kohti Venäjän Viipuria.

Saimaalla jo vuodesta 1 986

M/s Carelia on rakennettu 1 969 Länsi-Saksassa, ja senalkuperäinen nimi oli m/s Ostsee. Laiva l i ikennöi pää-asiassa eri reiteil lä Länsi-Saksan ja Tanskan väli l lä ainavuoteen 1 986, jol loin Lappeenrannan Laivat Oy ostialuksen Suomeen ja se sai nimen Carelia. Laiva on pe-ruskorjattu kolmesti: 1 986, 2004 ja 201 1 . Koko Suo-messa olonsa historian laiva on viettänyt reitil lä Lap-peenranta-Viipuri-Lappeenranta, lukuun ottamatta ly-hyitä charter-risteilyjä Saimaalla. Laiva seilaa Suomenlipun alla ja on vuokrattu Saimaan MatkaverkkoOy:l le, joka operoi risteilyjä.

M/s Carelial la on kolme matkustajakantta, ja se ontarkoitettu enintään 200 matkustajal le. Aluksella onravintola, joka toimii matkan aikana buffettina kahdel-la kattauksella. Lisäksi kahvila tarjoaa asiakkail le pien-tä purtavaa Lappeenrannasta aina Viipuriin asti jatakaisin. Koska m/s Carelia on kansainvälisessä l i iken-teessä, laival la on myös pienehkö tax-free -myymälä.

Pienestä koosta huolimatta laival la on myös pienikymmenen henkilön kabinetti, jonka voi vuokratamatkan ajaksi. Yläkansi on aurinkokansi, josta aurin-koisena kesäisenä päivänä avautuvat upeat järvi- jakanavamaisemat.

Ennen lähtöä

Tuntia ennen laivan lähtöä lähtöselvitystiskil le ilmestyihenkilö, joka alkoi rekisteröidä matkustajia matkalle.Myöhemmin selvisi, että kyseinen henkilö oli myöslaivan intendentti sekä risteilyemäntä. Erotukseksiesimerkiksi isompiin laivoihin verrattuna varsinaistamatkalippua ei käytetä. Lähtöselvityksessä jokainensaa Saimaa Travel -matkatoimiston muovipalan, jokaluovutetaan laival le noustaessa. Muovipala todistaa,että lähtöselvitys on tehty. Ennen laival le nousua onkuitenkin normaalit kansainväliset tul l in turva- ja pas-sintarkastukset.

Lappeenranta jää taakse, edessä kanava

Aikataulussaan laiva irrottaa köydet ja suuntaa kohtiViipuria. Edessämme on 43 kilometriä pitkä Saimaankanava, jossa on kahdeksan eri sulkua. Kanava alkaaSaimaan järveltä Lappeenrannassa ja päättyy Viipuris-sa Suomenlahteen. Putous Saimaalta Suomenlahdelleon 76 metriä. Kanava on keskimäärin 60 metriä leveäja 5,2 metriä syvä. Sulkujen putouskorkeudet vaihte-levat 5,5 metristä 1 2,4 metriin. Sulut ovat kaikki sa-manlaisia ja pituudeltaan 85 metriä ja leveydeltään1 3,2 metriä. Kaikkia sulkuja ohjataan kaukokäyttökes-kuksesta Mälkiästä. Sulkujen toisessa päässä on nos-to- ja laskuportti ja toisessa taas on porttipari. Säh-kömekaanisesti l i ikuteltavien porttien avulla säädel-lään veden korkeutta sulussa, jol loin laiva joko laskeetai nousee. Suurin sal l ittu alus Saimaan kanavan sulus-sa voi olla enintään 82,5 metriä pitkä ja 1 2,6 metriäleveä. Syvyys aluksella saa olla enintään 4,3 metriä jamastonkorkeus vedenpinnasta 24,5 metriä.

Suomen puolel la on yhteensä kolme sulkua: Mälkiä,Mustola ja Soskua. Venäjän puolel la ovat loput viisi:Päl l i , I l istoe, Cvetotchnoe, Iskrovka ja Brusnithcnoe.

Sisävesiristeilijät

LappeenrannastaViipuriin CareliallaUlkomatalan toimittaja SergeiPennonen toteutti viime kesänäviimein haaveensa risteilystä Sai-maan kanavalla LappeenrannastaViipuriin. Ulkomatalan lukijat ovatkutsuttuja mukaan risteilemäänVenäjälle Saimaa Travelin Carelia-laivalla!

20

Yllä: Carelia Lappeenrannan satamassa heinäkuussa 201 3.Kuvauspäivänä oli hieman aurinkoisempaa varsinaisenamatkapäivänä, kuten seuraavan sivun kuvat kertovat.Kuva: Rami Wirrankoski

Alla: Edessämme on 43 kilometriä pitkä Saimaan kanava, jossaon kahdeksan eri sulkua: kolme Suomen puolella rajaa ja viisiVenäjän puolella. Ero Saimaan ja Suomenlahden pinnankorkeudessa on noin 76 metriä.Kuva: Saimaan kanavamuseo; esite, 201 4

22

Yllä: Laskeuduttuamme Mustolan sulusta jatkammematkamme kaakkoon kohti Viipuria. Kuva: Sergei Pennonen

Vasemmalla: Suomen Mälkiä ja Venäjän Pälli ovatputouskorkeudeltaan Saimaan kanavan korkeimmat sulut.Kuva: Sergei Pennonen

Alla vasemmalla: Sulkujen läpi kulkeminen on vaikuttavakokemus. Kuva: Sergei Pennonen

Alla: Perillä Viipurissa Carelia saapuu ihanteelliseenpaikkaan Viipurin linnan viereen. Kuva: Sergei Pennonen

Suomen Mälkiä ja Venäjän Päll i ovat putouskorkeudel-taan korkeimpia.

Hieman historiaa

Kanava avattiin ensimmäistä kertaa 1 856, mutta vilk-kaan liikenteen takia kanavaa alettiin uudelleenraken-taa vuonna 1 927. Vain 40 prosenttia kanavan pituu-desta oltiin saatu uudistettua, kun talvisota syttyi syk-syl lä 1 939. Tämän jälkeen kanava oli käyttämättä lähes30 vuotta, lukuunottamatta vuosia 1 941 -44, jol loinViipurin val lanneet suomalaiset pitivät hal lussaan ko-ko kanavan pituutta.

Kanava, jota tänä päivänä saamme ihail la, avattiin viral-l isesti vuonna 1 968. Kanavan uudelleenavaaminen ja-rakentaminen oli tul lut mahdoll iseksi sen jälkeen,kun Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät viimein sopi-mukseen kanava-alueen vuokraamisesta Suomellevuonna 1 963. Kanavan toisessa uudistuksessa sulku-jen määrä väheni alkuperäisestä 28:sta nykyiseen kah-deksaan, ja myös pituus supistui 1 5 kilometril lä alku-peräisestä. Nykyisin Suomi vuokraa Venäjältä Saimaankanavan Venäjän-puoleista osuutta. Tällä hetkellä voi-massa oleva sopimus vuodesta 201 2 on jo toinen 50-vuotinen vuokrasopimus Saimaan kanavasta.

Matkan aikana

Matkan aikana ihmiset käyvät kaupassa, syövät nouto-pöydästä ja ihailevat Karjalan maisemia. Positiivinenyllätys oli noutopöydän hinta, joka oli hieman yli 20euroa, ja kattava tarjonta. Kahvilasta sai kahvia, voilei-piä ja muita herkkuja. Ikävä puoli ol i kuitenkin satei-nen sää, jonka takia ulkokansil la oli hil jaista. Se, ettäkaikki olivat sisätiloissa näkyi myös vapaiden paikko-jen määrässä. Tässä vaiheessa tuli mieleeni Tall innanristeily, jossa ilman hyttiä matkustavat varaavat istu-mapaikkoja ympäri laivaa. Kaikil la oli kuitenkin haus-kaa yhdessä, ja risteilyemäntä kertoi koko ajan Sai-maan kanavan historiasta sekä tarinoita Suomen jaVenäjän kulttuurieroista. Hetken kuluttua laivan kah-vilaan tulee viihdeartisti kitaroineen. Nyt on yhteis-laulujen hetki. Yhdessä lauletaan kaikki Suomen iskel-mäklassikot.

Viipurissa vain kaksi tuntia

Viiden tunnin matkan jälkeen Saimaan kanavalla m/sCarelia saapuu Viipuriin. Laiva saapuu ihanteell iseenpaikkaan Viipurin l innan viereen. Viipurissa matkusta-j i l la on omaa aikaa; matkan hintaan kuuluvia retkiä eiole. Matkanjärjestäjä tarjoaa erilaisia kaupunkikier-roksia l inja-autolla ja kävellen. Kivenheiton päässä ter-minaalista on tori sekä lukuisia kauppoja ja ravinto-loita. Näihin voi suunnistaa jos opastettu kaupunki-

kierros ei ole mieleen. Kaupungissa aika on kuitenkinrajattu kahteen tuntiin.

Kahden tunnin jälkeen on palattava takaisin laivaan,koska kohta m/s Carelia suuntaa kanavan läpi takaisinLappeenrantaan.

Paluumatkalla kotiin

Paluumatkalla kuviot laival la jatkuvat mihin aamupäi-väl lä jäätiin. Lauletaan yhteislauluja, syödään ja pela-taan bingoa. Käydään kaupassa ja ostetaan tuliaisia,jos sitä ei ehtinyt tekemään Viipurissa. Laivan tax-free-myymälä on hyvin pieni ja muistuttaa enemmänkinpientä kioskia rajattuine tuotevalikoimineen. Tosin ko-ko matkan aikana kaupassa ei ol lut jonoa - eikä edesasiakkaita. Kaupan myyntiä rajoittavat tul l i lait. Läheskaikki m/a Carelian matkustajista ovat päivämatkusta-j ia, jotka eivät voi ostaa verovapaita savukkeita tai al-koholijuomia.

Pian Lappeenranta on näkyvissä ja laivan ohjelma-emäntä kiittää kaikkia matkasta ja energisestä muka-naolosta. Carelia kiinnittyy satamaan ja jää nykyistenmatkustajien poistuttua odottamaan seuraavia. □

Lähteet

- Saimaan kanavan museo, esite, 201 4- Liikennevirasto (www.liikennevirasto.fi)- Saimaan Matkaverkko OY (www.saimaatravel.fi)- Wikipedia Suomi / Venäjä (www.wikipedia.fi &www.wikipedia.ru)

23

Fakta: CareliaRakennettu: 1 969, Husumer Schiffswerft GmbH, Husum,

Länsi-Saksa.Bruttotonneja: 375 btPituus: 41 mLeveys: 8,5 mSyväys: 2,3 mKotisatama: LappeenrantaKoneet: 2 x 375kW MAN-dieseliäViimeisin peruskorjaus: 201 1

24

TEKSTI: KALLE ID

MONIEN muiden merenkulkuharrastajien tapaan mi-nua on pitkään kiehtonut Norjan rannikolla l i ikennöi-vä Hurtigruten. Kyse ei ole vain varustamosta itses-tään vaan sen aluksista, jotka erityisesti Norjan ranni-kon liikennettä varten suunniteltuina matkustaja-rah-tialuksina poikkeavat oikeastaan kaikista muista maail-man meril lä l i ikkuvista laivoista.

Ei siis l iene mikään yllätys, että kuultuani ex-Hurtigru-te Gannin vierailevan Tall innassa heinäkuun alussa,päätin järjestää itseni Tall innaan laivaa katsomaan ja –jos mahdoll ista – myös vierailemaan laival la itsel lään.Kiinnostuneita lähtijöitä löytyi muitakin, ja kiitos Gan-nin ystäväll isen miehistön järjestyi vierailu laival le.

Koululaivat

Vierailu koululaiva Gannilla

Lähivesillä liikkui poikkeuksellinenvieras heinäkuussa, kun norjalai-nen koululaiva Gann, alkujaan Hur-tigruten-lautta Narvik, teki poik-keuksellisesti risteilyn Itämerellä.Helsingissä alus ei vieraillut muttaTallinnassa kylläkin. Ulkomatala olimukana Tallinnassa järjestetyllävierailulla laivalle.

Gann saapumassa Tallinnaan aamulla 6. heinäkuuta 201 4.Kuva: Kalle Id

25

Koululaivat

Vierailu koululaiva Gannilla

Gannin lyhyt historia

Gann – alkujaan siis nimeltään Narvik – kuuluu 1 980-luvun alkuvuosina Hurtigruten-varustamoil le raken-nettuun kolmen aluksen sarjaan; sen sisaria ovat Mid-natsol (nykyisin National Geographic Explorer) jaVesterålen. Alusten syntyhistoria on monimutkainen.1 970-luvun lopulla Hurtigrutenin laivasto koostuivuosina 1 949-1 964 rakennetuista aluksista, jotka eivätenää vastanneet ajan vaatimuksia. Kolme vanhintaalusta tuomittiin korvattavaksi uusil la, mutta Norjanvaltio ja Hurtigruten-varustamot olivat syvästi eri-miel isiä korvaavien alusten tyypistä. Varustamot halu-sivat verrattain paljon matkustajia kuljettavan roro-lautan, jossa myös turismin tarpeet otettaisiin huomi-oon, valtio huomattavasti pienemmän ja util itaristi-semman lolo-matkustajalaivan.

Valtion kanta painoi vaakakupissa, sil lä laivat rahoitet-tiin pitkälti veronmaksajien rahoil la. Kompromissinasyntyi alustyyppi, jossa oli verrattain pelkistetyt tilat41 0 matkustajal le ja rahtia varten sekä roro-autokan-si että laivan omalla nosturil la lastattava rahtikansi.

Ensimmäisenä kolmikosta valmistuivat vuoden 1 982lopulla Midnatsol ja Narvik. Alukset erosivat raken-teell isesti toisistaan, sil lä Midnatsolissa oli aluksenylimmällä kannella näköalabaari. Narvikista ja seuraa-van vuoden alussa toimitetusta Vesterålenista näkö-alabaari puuttui.

Uudisrakenteet paljastuivat käytössä ongelmall isiksi,si l lä niiden julkiset tilat olivat yksinkertaisesti l i ianpieniä, ja hyttejä oli l i ian vähän. Vuosina 1 987-89 aluk-set kävivät kukin vuorollaan telakalla, jossa perän rah-

tikannen tilal le rakennettiin kaksi kantta hyttejä. Li-säksi kaikki kolme saivat uuden, suuremman näköala-baarin yläkannelle.

Vuonna 2007, Hurtigrutenin 1 990-2000 -lukujen suu-ren uudisrakennusohjelman päätyttyä, oli Narvikin jaMidnatsolin aika poistua laivastosta (uuden Midnatso-l in rakentamisen seurauksena jälkimmäinen oli jo saa-nut uuden nimen Lyngen). Lyngen myytiin NationalGeographic/Lindblad Expeditionsil le ja se uudistettiinarktisten alueiden risteilyalukseksi nimellä NationalGeographic Explorer. Narvik puolestaan siirtyi UngeSjømenns Kristne Foreningil le (USKF, suomeksi siisNuorten merimiesten kristil l inen yhdistys) koululai-vaksi nimellä Gann. USKF:n koululaivana ex-Narvikkorvasi aiemman Gannin, joka sekin oli entinen Hur-tigruten-laiva, vuonna 1 956 valmistunut Ragnvald Jarl .Nykyinen Gann onkin itse asiassa kuudes samannimi-nen koululaiva.

Silja Europalta Gannille

Vaikka Gann on varsinaisesti koululaiva, rahoitetaanlaivan omistavan yhdistyksen toimintaa tekemällä ris-teilyjä maksavalle yleisölle. Gannin risteilyt tosin ovatsikäli poikkeavia, että varustamon aatteell isesta taus-tasta johtuen niil lä ei tarjoil la lainkaan alkoholia. Tä-män kesän risteily Itämerelle oli aluksen ensimmäi-nen.

Koska Gann ei kuitenkaan Itämeren-risteilyl lään tul lutHelsinkiin asti, ol i meidän siis mentävä Tall innaan alus-ta katsomaan. Matkaan tuli tahatonta historian siipienhavinaa, sil lä menomatkalla laivamme oli Sil ja Europa– ja kyseinen reittimatka olikin sitten viimeinen vie-railuni laival le ennen sen lähtöä Australiaan. Saavuim-me Europalla Tall innaan jo Gannin saapumista edeltä-vänä iltana ja viivyimme laival la yön yli, mikä mahdol-l isti Gannin satamaan saapumisen valokuvaamisenhieman erikoisemmasta kulmasta Europan kannelta.

Sil ja Europalta siirryimme Tall innan risteilysatamanpuolel le. Siel lä kulkeminen oli jo itsessään mielenkiin-toista, sil lä risteilymatkustaji l le suunnatut matkamuis-topuodit poikkeavat varsin paljon lauttaterminaalienvieressä olevista suomalaisil le suunnatuista viinakau-poista. Vielä kiinnostavampi oli satamassa suurten ris-teilyalusten varjossa odottava Gann.

Gannin maihinnoususil lan kupeessa meitä odotti lai-van stuertti Åsmund Johansen, joka oli oppaanammekiertäessämme laivaa. Seuraavien puolentoista tunninaikana Åsmund esittel ikin meil le Gannin joka sopu-kan – lukuun ottamatta omaa valtakuntaansa keittiö-tä, jonne meil lä ei turvall isuusmääräysten vuoksi ol lutasiaa. Hieman huvittavaa oli, että vierailut komentosil-

lal le ja konehuoneeseen eivät olleet mikään ongelma.

Komentosilta ja julkiset tilat

Kierroksemme Gannil la alkoi komentosil lalta. Kutenuseimmin tuntuu käyvän ainakin omien komentosil-tavisiittieni kanssa, ei sil lal la keskusteltu juurikaan ko-mentosil lan töihin l i ittyvistä asioista vaan kaikestamuusta, kuten aluksen historiasta ja USKF:n koululai-vojen historiasta laajemmin. Komentosil lalta jatkoim-me alas F-kannelle, joka on kokonaan pyhitetty mie-histön tiloil le. Täällä Åsmund esittel i meil le pikaisestiradistin hytin (matkustajien hytteihin emme päässeettutustumaan) sekä komentosil lan alapuolel la olevanhuoneen, jossa opiskelijat voivat seurata tietokoneel-ta laivan etenemistä ja ”kuivaharjoitel la” navigointia.

Laivan varsinaiset matkustajien tilat sijaitsevat E- jaD-kansil la. Näistä ensimmäisenä vierail imme E-kan-nen keulan Nordkapp-salongissa. Gannin sisustus onsäilytetty pitkälti samana kuin aluksen vielä purjeh-tiessa Hurtigrutenin l i ikenteessä – jopa niin, ettäopasteissa näkyvät vielä laivan alkuperäisen omistajanDet Ofotens Dampsskibsselskabin (ODS) logot.Nordkapp-salonki on kuitenkin poikkeus, sil lä sen ny-kyinen sisustus on peräisin aluksen perään vuonna1 989 lisätystä yökerhosta.

Suoraan Nordkapp-salongin alapuolel la D-kannenkeulassa puolestaan on toinen Gannin ruokaravinto-loista, Finnmarken. Ravintola on saanut pysyä käytän-nössä täysin Hurtigruten-aikaisessa asussaan. Tummaapuuta ja punaista kangasta suosiva verhoilu ammen-taa tyyli ltään matkustajal i ikenteen ”kulta-ajasta”, mis-tä johtuen Finnmarken-ravintola näyttää ainakinomiin silmiini aiemmin kuin vuonna 1 982 valmistu-neelta. Mielenkiintoinen yksityiskohta ovat ketjuil lalattiaan kiinnitetyt tuolit; ketjut kun pitävät kalusteetpaikoil laan kovemmassakin merenkäynnissä muttaantavat silti mahdoll isuuden liikuttaa tuolia pöytäänkäydessä ja siitä noustaessa. Vaikka ravintola sijaitseelaivan keulassa, ovat sen ikkunat yllättävän pienet. Lai-vaa suunniteltaessa oltiin varmaankin ajateltu ylem-män kannen Nordkapp-salongin hoitavan näköalat.

Gannin l i ikkuessa koululaivana on Finnmarken-ravin-tola sul jettuna, ja laivan ravintolan virkaa hoitaa D-kannen keskilaivassa oleva, enemmän kahvilatyylinenSandnes-ravintola. Tämä ravintola ei ole täysin alku-peräisessä asussaan, sil lä nykyisin ravintolaan kuulu-vassa tilassa on vanhempien kansikarttojen mukaanollut hytittömien matkustajien lepotuoliosasto. Sand-nes-ravintolasta perään päin löytyy kodikas pienihuone, joka palvelee Gannin kirjastona. Vanhat Hur-tigruten-esitteet kertovat tilassa sijainneen ainakin1 990-luvulla laivan kaupan, mutta oppaamme mukaan

26

Yllä: Stokmarknesin Hurtigruten-museosta löytyväpienoismalli Hurtigruten-varustamoiden alkuperäisestänäkemyksestä 80-luvun uudisrakenteiksi kertoo eroistavarustamoiden haluaman ja lopulta toteutuneiden laivojenvälillä. Kuva: Jani Nousiainen

Yllä oikealla: Gannin komentosilta on mielenkiintoinen sekoi-tus vanhaa ja uutta teknologiaa... kuten ovat varmaankinkaikkien vanhempien laivojen brygat. Kuva: Kalle Id

Oikealla: Nordkapp-salongin kalusteet ovat alkujaan laivanperässä sijainneesta yökerhosta. Äkkiseltään ei huomaisi,että kalusteet eivät ole alkuperäiset. Kuva: Kalle Id

Alla: Finnmarken-ravintolan yleisilme on kovin klassinen.Kuvan oikeassa laidassa olevan tuolin alla näkyy myös ketju,jolla tuoli on kiinni lattiassa. Kuva: Kalle Id

27

Yllä vasemmalle: Sandnes-ravintola on sisustukseltaanvähemmän klassinen kuin Finnmarken – eikä tuolejakaan olekahlittu lattiaan. Kuva: Kalle Id

Yllä: Laivan perään vuonna 1 989 lisätty yökerho on Gannillamuuttunut luokkahuoneiksi. Kuva: Kalle Id

Vasemmalla: Gannin koneet – kuten koko laiva muutenkin –ovat norjalaista laatutyötä, Normo-Bergenin valmistamia.Kuva: Kalle Id

Alla: Laivan ylimmällä kannella sijaitseva Leden-näköalahuone on laivan ehdottomasti upeimpia tiloja. 80-lukua henkivä sisustus ei välttämättä ole kummoinen, muttaseinissä ja katoissa olevien ikkunoiden tarjoamat näköalatkorvaavat sisustuksen enemmän kuin hyvin. Kuva: Kalle Id

28

viimeisinä vuosina ennen koululaivaksi siirtymistäsoppi toimi tupakkahuoneena. Hyvin tupakan haju onkuitenkin saatu pois tuuletettua.

Jatkaessamme matkaa aluksen perään päin siirryimmevuonna 1 989 lisättyihin rakenteisiin, jota aluksen mie-histö kutsuu asuntovaunuksi. Lisätyn osan alla olevanautokannen korkeudesta johtuen ”asuntovaunun”lattia on keulaosan kansia korkeammalla, ja sinnenoustaan luiskaa pitkin. Aivan ”asuntovaunun” perässäD-kannella on tila, joka Hurtigruten-aikoina toimi yö-kerhona. Gannissa ei sattuneesta syystä tarvita yöker-hoa, joten yökerhotila on sen sijaan muutettu kah-deksi luokkahuoneeksi. Niitä vielä täydentävät yöker-hon vieressä olevat kaksi kokoushuonetta, joista toi-sessa toimi ainakin tämän risteilyn ajan laivan kauppa.Kauppaa ylläpiti ainakin tämän kyseisen risteilyn ajanoppaamme Åsmundin 1 6-vuotias poika, mistä johtuentuotteiden esil lepano oli vähintäänkin... erikoinen. Va-l itettavasti kaupassa maksuvälineenä kävivät vainNorjan kruunut, mistä johtuen kiehtovat Gann-aihei-set reput, paidat, mukit ja solmioneulat jäivät osta-matta. Sen sijaan saimme kaikki yleensä vain Ganninopiskelijoil le annettavan Gann-kangasmerkin matka-muistoksi.

Behind the Scenes: autokansi ja konehuone

Aluksen julkisista tiloista jatkoimme alas C-kannelleja tiloihin, joihin matkustaji l la ei normaalisti ole asiaa.Gannin autokansi C-kannen perässä toimii nykyäänerilaisina työpajoina opetuskäytössä, minkä lisäksisieltä löytyy miehistölle tarkoitettu kuntosali. Vaikkaautokansi on korvattu muil la tiloil la, on aluksen auto-portti edelleen olemassa ja toimintakuntoinen. Ole-tettavasti alus voitaisiin tarvittaessa muuttaa takaisinautolautaksi i lman suuria ongelmia. Alus onkin koulu-laiva-aikanaan kulkenut kahdesti myös linjal i ikentees-sä: vuonna 2007 se teki edestakaisen matkan Berge-nistä Kirkkoniemeen Hurtigrutenil le vuokrattuna,kun taas vuonna 201 0 Euroopan lentoliikenteen ol-lessa pysähdyksissä laiva teki edestakaisen matkanStavangerista Newcastleen.

Entiseltä autokannelta jatkoimme alas laivan kone-huoneeseen. Gannin ja sen sisarten pienestä koostajohtuen konehuone on (ainakin omien kokemusteniperusteella) poikkeuksell isen ahdas – mutta mitä il-meisimmin laiva kulkee sitäkin tehokkaammin, sil lä 1 5solmun matkanopeudella laiva kuluttaa vain 650 litraapolttoainetta tunnissa. Sen mukaan mitä minulle onkerrottu, on tämä poikkeuksell isen pieni kulutus Gan-nin kokoisel le laival le.

Leden-näköalahuone ja ulkokannet

Vierailumme lähestyessä loppuaan oli vielä yksi mer-kittävä paikka, jossa emme olleet ehtineet käydä: lai-van ylimmällä kannella oleva Leden-näköalahuone.Kuten todettua, Gannissa ei alkujaan ollut lainkaantätä huonetta, vaikka siihen oltiin rakenteell isesti va-rauduttu, ja vastaava (joskin nykyistä pienempi) tilalöytyi laivan vanhemmalta sisarelta Midnatsolilta.Ganniin näköalahuone lisättiin vuonna 1 989, ja tämänmyös huomaa tilan sisustuksesta, joka kuosiensa jamuotokielensä puolesta on aitoa kasaria. Tämä ei kui-tenkaan vaikuta siihen, että Leden on tilana upea:huoneen seinil lä olevien suurten näköalaikkunoidenlisäksi myös noin puolet katosta on lasia. Tämä var-masti tarjoaa poikkeuksell isen upeat näköalat Norjanjyrkissä ja kapeissa vuonoissa.

Ledenin jälkeen meil lä oli vielä hetki aikaa kiertääGannin ulkokansia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on,että alkuperäiset vuoden 1 982 ulkokannet – ainakinmatkustaji l le tarkoitetut sel laiset – on päällystettyteak-puulla. Muut ulkokannet – käytännössä siisvuonna 1 989 lisätyn ”asuntovaunun” katto, joka ny-kyisel lään on laivan pääasial l inen aurinkokansi – ovatvain maalattua terästä. Minkäänlaista uima- tai pore-al lasta laivalta ei löydy kannelta eikä sisätiloista; en-simmäiset porealtaat tul ivat Hurtigruten-laivoihinvasta 2000-luvun uudisrakennuksissa, ja varsinainenuima-al las on vain yhdellä aluksella.

Ulkokansikierroksen jälkeen oli aika jättää hyvästitGannil le. Luovutimme kulkulupamme takaisin laivanmiehistölle (Gann-aiheiset kaulalenkit saimme pitäämatkamuistona) ja poistuimme aurinkoiseen Tall innaniltapäivään. Osa ryhmästämme – itseni mukaan lukien– viipyi Tall innassa vielä iltaan asti niin, että pystyimmevalokuvaamaan Gannin lähdön Tall innasta. I ltaan mah-tui kuitenkin vielä yksi vierailu laival le, jol la en ollutennen ollut – palasimme nimittäin kotiin Linda LinenKarolinil la.

Kokonaisuutena vierailu Gannil la oli erittäin miel lyt-tävä kokemus. Aluksen henkilökunta oli ystäväl l istä javierailukohteena laiva oli mitä mielenkiintoisin. Kou-lulaivat jäävät usein turhan vähälle huomiolle, vaikkane palvelevatkin merenkulul le erittäin tärkeää funk-tiota. Tosin vierailun Gannil lekin teki meil le mahdol-l iseksi se, että sitä käytetään myös risteilylaivana. □

Kiitokset: Åsmund Johansen ja LeifArne Kalleland

29

30

Uusi tapa hyödyntää tuulivoimaa merillä on asentaaleijamainen purje aluksen keulaan sijoitetunteleskooppimaston ja vaijereiden varaan. Kuvassarahtialus BBC Skysails. Kuva: Skysails GmbH

Päästörajoitukset

Energiatehokkuudenuudet tuulet

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN JA OLLI TUOMINEN

KUn uutta alusta lähdetään suunnittelemaan, vaikut-taa lopputulokseen suuri määrä erilaisia tekijöitä. Yksikoko ajan merkitystään kasvattavista tekijöistä ontehtävien valintojen vaikutus aluksen polttoaineenku-lutukseen. Aluksen suunniteltu reitti, aikataulut ja sää-olosuhteet vaikuttavat lopulta siihen, mitä asioitaaluksen runkomuodossa painotetaan. Nykyisin esi-merkiksi kiinnitetään varsinkin rannikoil la ja saaris-tossa l i ikennöivien alusten osalta paljon huomiota nii-den aallonmuodostukseen. Pienempiä asioita, joidenpainoarvo lisääntyy etsittäessä keinoja polttoaine-säästöihin, ovat esimerkiksi rungon aukkojen, kutenkeulapotkurien aukkojen parempi suunnittelu sekäakseli l injan suunnittelu.

Rungossa näkyvimmät polttoaineen säästöön tähtää-vät tekijät ovat keulabulbi ja niin sanottu ankanpyrstö(engl. ducktail) . Keulabulbin tehtävänä on muuttaa ve-den virtausta keulan edessä. Liikkuessaan laiva kohtaa

sekä kitka- että aal lonmuodostusvastusta, joista jäl-kimmäiseen keulabulbi vaikuttaa. Pienil lä nopeuksil laaal lonmuodostusvastuksen merkitys on pieni ja kit-kan puolestaan suuri. Nopeuden kasvaessa tilannemuuttuu päinvastaiseksi.

Jonkinlaista kuvaa laivoil la hukkaan menevän energianmäärästä saa Wärtsilän kaaviosta, jonka mukaan 64prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta me-nee hukkaan erilaisten häviöiden seurauksena. Yksis-tään koneisto hukkaa liki puolet polttoaineen ener-giasta ja propulsio 1 5 prosenttia. Aluksen liikuttami-seen päätyy vain 27 ja sähköön yhdeksän prosenttiapolttoaineen energiasta. Sähköstä suuri osa meneematkustaja-aluksil la ilmastointiin, sil lä esimerkiksi Vi-king Gracella se on suurin energiankuluttaja koneis-ton jälkeen. Näin ollen ilmastoinnin suunnittelul la jaoikeil la säädöil lä on merkittävä vaikutus energianku-lutukseen.

Keulabulbi ja ducktail

Eteenpäin l i ikkuessaan laivan keula halkoo vettä jamuodostaa keula-aal lon, joka lisää merkittävästi laivankulkuvastusta. Oikein muotoiltuna keulabulbi synnyt-tää omia aaltojaan keula-aal lon lisäksi. Lopputulokse-na aallot sekoittuvat ja muodostuvat aal lot ovat muo-doltaan loivempia ja näin kulkuvastus pienenee, par-haimmil laan 1 0–30 prosenttia.

31

Tämän juttusarjan edellisessäosassa käsittelimme rikkipesureitaja vaihtoehtoisia polttoaineita, joil-la varustamot voivat vastata vuo-den alussa voimaan tuleviin pääs-törajoituksiin. Nyt tutustummeuudenlaisiin energiantuotantota-poihin ja energiatehokkuuteen, joi-hin panostamalla voidaan uusienalusten polttoaineenkulutusta japäästöjä merkittävästi vähentää.Monet näistä ratkaisuista on mah-dollista jälkiasentaa myös olemas-saoleviin aluksiin.

Päästörajoitukset

Energiatehokkuudenuudet tuulet

Valmistautuminen päästörajoituksiin,osa 2/2.Sarjassa käsittelemme erilaisia ratkaisuja,

joil la valmistautua vuoden 201 5 alussa

voimaan tuleviin rikin päästörajoituksiin.

Sarjan edell inen osa ilmestyy Ulkomatalan

numerossa 4/201 4. Sarja päättyy.

Bulbi toimii parhaiten tietyl lä, usein varsin kapeallanopeusalueella. Esimerkiksi Maersk Line vaihtoi kym-meneen alukseensa uudet keulabulbit, si l lä matka-vauhtien hidastumisen johdosta alkuperäinen, suu-remmil le nopeuksil le tarkoitettu bulbi ei enää toimi-nut toivotusti. Pahimmassa tapauksessa bulbi voi jopalisätä polttoaineenkulutusta. Deltamarinin mukaan ylikymmenen vuotta sitten suunnitel lut keulabulbit voi-vat olla huonosti optimoituja, ja uudelleenoptimoin-nil la voidaan saavuttaa vajaan viiden prosentin vähen-nys vastuksessa ja noin kymmenen prosentin laskupropulsiovoiman suhteen.

Nopeita matkustaja-aluksia varten bulbin muotoa onhiottu siten, että monet nopeakulkuiset (matkustaja-)alukset on varustettu niin kutsutul la hanhenkaulabul-bil la. Paikal laan oltaessa ja hil jaisi l la nopeuksil la bulbierottuu veden pinnalla, mutta vauhdin kasvaessa sepeittyy veden alle. Monissa uusimmissa aluksissa, ku-ten TUI Cruisesin Turussa rakennetuissa Mein Schiff-sarjan risteil i jöissä, bulbi jää kokonaan veden alle.

Ducktail i l la el i laivan peräosassa vesil injassa oleval lapidennyksellä puolestaan pyritään vähentämään perä-aal lon muodostusta. Pienemmän peräaallon lisäksiducktail l isää aluksen vesil injan pituutta, mil lä on suo-tuisa vaikutus aluksen energiankulutukseen. Sivutuot-teena ducktail saattaa parantaa myös aluksen vakaut-ta ja näin pienentää painolastiveden tarvetta, mikäpuolestaan pienentää energiankulutusta.

Pohjan harjaus

Kuten ainakin kaikki huviveneil i jät tietävät, kertyy ve-neen kuin veneen pohjaan veneilykauden aikana levääja näkkiä. Sama tapahtuu luonnoll isesti myös laivoil la,jotka ovat monesti parikin vuotta ilman kuivatela-kointia. Runsas levä- ja näkkikasvusto aiheuttaa polt-toaineenkulutuksen kasvua veden virtauksen muut-tuessa epäsuotuisaksi rungon ympäril lä.

Esimerkiksi Viking XPRS:n kohdalla on todettu, ettäon taloudell isesti kannattavaa harjata pohja puhtaaksimyös telakointien väli l lä sukeltajien avulla. Wärtsilänlaskelmien mukaan näin voidaan säästää energianku-lutuksessa jopa kolme prosenttia, autolautoissa pari-sen prosenttia. Viking XPRS:n kohdalla harjauksenkannattavuuteen vaikuttanee osaltaan myös XPRS:nnopea matkavauhti.

Säästöä ilmakuplamatolla

Varsin uusi tapa säästää energiaa on hyödyntää ilma-kuplia (engl. Air Lubrication System, ALS) kulkuvas-tuksen vähentämiseen. Ensi kerran ilmakuplatekniik-kaa toki käytettiin jo 1 960-luvun lopulla jäänmurto-ominaisuuksien parantamisessa. Nykyaikaisessa ilma-kuplatekniikassa aluksen pohjassa olevista rei’istä pu-hal letaan paineilmaa, jol loin alus ikään kuin kulkee il-makuplamaton päällä, mikä vähentää vastusta. Wärtsi-län laskelmien mukaan tankkerissa ilmakuplien avullaon mahdoll ista saavuttaa jopa 1 5 prosentin säästöpolttoaineenkulutuksessa. Autolautoissa ja muissarunkomuodoltaan virtaviivaisemmissa aluksissa säästöon merkittävästi pienempi, mutta jo autolautoil le las-kettu 3,5 prosentin säästö on kall istuvien polttoainei-den maailmassa merkittävä.

Ensimmäisiä merkittävimpiä matkustaja-alussovelluk-sia ovat Royal Caribbeanin juuri valmistunut Quan-tum of the Seas sekä Aida Cruisesin Japanista vajaanvuoden päästä valmistuva Aidaprima. Alun perin Aida-priman piti ol la ensimmäinen tekniikkaa hyödyntäväristeil i jä, mutta valmistumisaikataulun merkittävä ve-nyminen johti siihen, että Quantum ehti ensin.

Ennen Quantumia tekniikkaa on testattu pienemmäs-sä mittakaavassa niin ikään Meyer Werftin telakaltavalmistuneella Celebrity Cruisesin Celebrity Reflec-tionil la. Royal Caribbeanin mukaan ALS:n vastaustavähentävän vaikutuksen lisäksi sivutuotteena myösääni- ja tärinätaso etenkin aluksen peräosassa vähe-nevät merkittävästi. Ulkomatala kertoo Quantum ofthe Seasista tarkemmin numerossa 1 /201 5.

32

Polttoainetaloutta parantava ducktail kehitettiin Knud E.Hansen -meriarkkitehtitoimistossa alkujaan 1 970-luvunlopussa Stena Linen Stena Germanicaa (kuvassa) ja StenaScandinavicaa (nyk. Stena Vision ja Stena Spirit) varten. Joennen laivojen valmistumista duck tail ehdittiin kuitenkinasentaa useisiin muihin laivoihin. Kuva: Kalle Id

33

Lisäenergiaa auringosta

Yksi mahdoll inen tapa vähentää aluksen oman ener-giakulutuksen tarvetta on hyödyntää meriympäristönluonnonelementtejä. Suomalainen Wärtsilä esittel ivuonna 2009 aluskonseptin, jossa 2 800 matkustaja-paikan ja 1 420 lastimetrin matkustaja-autolauttaan(bruttovetoisuus 58 000) asennettaisiin aurinkopa-neelit aurinkovoiman hyödyntämiseen. Laivan yläkan-sil le sijoitettujen aurinkopaneelien yhteispinta-ala olisi800 neliömetriä, mutta tästä huolimatta vuosittaiseksikeskitehoksi arvioitiin pohjoisil la merialueil la (mm.Itämeri) vain 1 1 kilowattia. Wärtsilä on arvioinut, ettäaurinkopaneelein olisi mahdoll ista vähentää laivanenergiankulutusta 1 -3,5 prosenttia alustyypistä ja käy-tettävissä olevasta kansipinta-alasta riippuen.

Käytännön kokemusta aurinkopaneelien hyödyntämi-sestä on hankkinut japanilainen NYK (Nippon YusenKaisha) Line, jonka vuonna 2008 valmistunut autojen-kuljetuslaiva Auriga Leader (bruttovetoisuus 60 21 3,kapasiteetti 6 200 henkilöautoa) on maailman suurinosin aurinkovoimalla kulkeva laiva. Laivan ensimmäis-ten seitsemän kuukauden aikana aurinkopaneelittuottivat 32 300 kilowattituntia sähköä, mikä vastaavain 0,05 prosenttia laivan propulsion tarvitsemastaenergiasta. Aluksella käytettävästä sähköstä prosenttituotetaan aurinkopaneelein.

Auriga Leader -aluksen kokeilul la NYK Line halusitutkia paitsi aurinkopaneeleiden mahdoll istamaaenergiansäästöä, myös paneelien kestävyyttä meriym-päristön vaativissa sääolosuhteissa. Järjestelmässä eihavaittu sääolosuhteiden aiheuttamia ongelmia, niidensijaan havaittiin positiivinen yllätys: aurinkopaneelittuottivat meriolosuhteissa 1 ,4 kertaa enemmän säh-köä kuin kuival la maalla Tokiossa.

Purjelaivojen paluu?

Purjelaivat hal l itsivat merenkulkua pitkälle 1 800-lu-vul le, mutta nykyisessä kauppamerenkulussa tuulivoi-maa hyödynnetään vain vähän. Tunnetuimpia tuulivoi-malla l i ikkuvia suuria aluksia l ienevät purjein varuste-tut risteilyalukset. Esimerkiksi Windstar Cruises -va-rustamon Wind Surf on 1 94 metriä pitkä mutta vain20 metriä leveä risteilyalus, jonka bruttovetoisuus on1 4 745. Purjelaiva on varusteltu 31 0 matkustajal le ja1 91 miehistön jäsenelle ja pystyy kulkemaan 1 0–1 2solmun nopeutta diesel-sähköisen koneistonsa avullatai 1 5 solmua hyödyntäen sekä koneita että pinta-alaltaan 2 600 neliömetrin tietokoneohjattuja purjei-ta.

Moderneissa aluskonsepteissa on ehdotettu kankais-ten purjeiden korvaamista jäykästä komposiittimate-

Yllä: Monissa uudehkoissa aluksissa keulabulbi erottuuhitaammissa vauhdeissa selvästi veden pinnalla, kutenkuvan Galaxyssa. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Royal Caribbeanin Quantum of the Seas onensimmäinen risteilijä, jossa ilmakuplajärjestelmä ontäysimittaisesti käytössä. Kuva: Marko Stampehl

riaal ista valmistetuil la purjeil la. Viking Line esittel ivuonna 2008 Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -l i iken-teeseen suunnitel lun aluskonseptinsa, jossa matkus-taja-autolautan katolle olisi asennettu kolme suurtakomposiittipurjetta. STX France ja Stirl ing Design In-ternational (SDI) ovat puolestaan kehitel leet ympä-ristöystäväll istä EOSEAS-risteilyaluskonseptia, jossa305 metriä pitkän ja 60 metriä leveän (vetoisuus 1 05000 bt) pentamaraani-aluksen päälle tul isi viiteenmastoon pinta-alaltaan yli 1 2 440 neliömetrin pur-jeet.

Saksalainen Skysails Marine on kehittänyt oman ta-pansa tuulivoiman hyödyntämiseen. Skysail-purje kiin-nitetään aluksen keulassa olevaan teleskooppimas-toon ja päästetään leijan tavoin ilmaan. Valmistajanmukaan leijapurjeen avulla voidaan kerätä jopa 25kertaa enemmän energiaa neliömetriä kohti kuinperinteisel lä purjeel la. Purjeen etuna on, että senmasto ei perinteisten mastojen tapaan häiritse lasti-tiloja. Purjetta käytettäessä on oltava tarkkana, jottase ei pääse sotkeutumaan esimerkiksi ympäristön lai-voihin – tai näiden leijapurjeisiin.

Flettner-roottori

Saksalainen insinööri Anton Flettner kehittel i 1 920-luvulla modernia tapaa tuulen hyödyntämiseen. Hänrakensi Buckau-koealuksen, jossa mastojen ja purjei-den tilal la oli kaksi nopeasti itsensä ympäri pyörivääkorkeaa lieriötä. Roottorin toiminta perustuu niin sa-notun Magnus-ilmiön hyödyntämiseen: pyöriväänroottoriin osuva sivutuuli aiheuttaa tuuleen nähdenkohtisuoran voiman. Tämä voima saa aluksen liikku-maan eteenpäin, kun roottori on asennettu pystysuo-raan aluksen kannelle. Flettner-roottorit hävisivät kil-pailun dieselmoottoreil le, mutta polttoaineen kall is-tuessa ja määräysten tiukentuessa roottoreiden hyö-dyntämistä on alettu vakavasti harkita.

Eräs Flettner-roottoria hyödyntävistä uusista aluksis-ta on saksalaisen Energon-yhtiön ro-lo-rahtialus E-Ship 1 . Vuonna 201 0 valmistunut, tuulivoimaloidenosien kuljettamiseen tarkoitettu laiva on varustettuneljäl lä Flettner-roottoril la, jotka on asennettu aluk-sen sääkannen kulmiin. Tehokkaan rahtilaivan ener-giankulutus on 25 prosenttia pienempi kuin vastaa-vankokoisten alusten kulutus keskimäärin, mikä pie-nentää vastaavasti aluksen polttoaineenkulutusta jahii l idioksidipäästöjä. Energiankulutuksen aleneminenei kuitenkaan johdu pelkästään roottoreista, sil lä nii-den osuus säästöistä on vain 1 5 prosenttia; suurinosa on Energonin kehittämän potkurin ja ohjausjär-jestelmän sekä runkosuunnittelun ansiota.

34

Yllä: STX Francen ja Stirling Design Internationalin yhteistyössäkehittämä EOSEAS-risteilyaluskonsepti on viisirunkoinenpurjeilla varustettu risteilyalus. Kuva: STX France

Alla: Saksalaisen Skysails Marinen kehittämä uudenlainenleijapurje käytössä BBC Skysails -rahtilaivalla. Kuva: Skysails

GmbH

Uudenlaiset propulsiojärjestelmät

Koska suurin osa laival la tuotetusta energiasta kuluulaivan liikuttamiseen, ehdotetaan yhä ympäristöystä-väl l isempiä aluksia suunniteltaessa yleensä perinteisenpropulsiojärjestelmän merkittävää uudistamista. Polt-toaineenkulutuksen pienentämiseksi ei välttämättätarvita suuria innovaatioita, vaan jo hyvällä suunnitte-lul la pääsee pitkälle. Energiatehokkaassa suunnittelus-sa kiinnitetään huomiota esimerkiksi potkurinlapojenmuotoiluun ja suuntaukseen, potkurin ja rungon vuo-rovaikutukseen sekä potkurin aiheuttamiin ja potku-rin ympäril lä val l itseviin virtauksiin.

Jäänmurtajista moderneihin risteilyaluksiin siirtyneetsähköiset ruoripotkurilaitteet miel letään usein kei-noksi parantaa valtavien jättiristeil i jöiden ohjattavuut-ta, mutta ne voivat myös parantaa propulsiojärjestel-män hyötysuhdetta jopa kymmenellä prosentil la. Onarveltu, että ruoripotkureihin siirtyminen säästäisipolttoainetta jopa 20 prosenttia muun muassa siksi,että ruoripotkureiden myötä aluksen runkoon ei tar-vitse asentaa erilaisia kulkuvastusta kasvattavia ulok-keita, joita perinteisessä kaksipotkurisessa matkusta-ja-autolautassa ovat esimerkiksi peräsimet ja rungonulkopuolel la kulkevan potkuriakselin kannattimet. Li-säksi ruoripotkurilaite, jossa potkuri sijaitsee käänty-vän “gondolin” etupuolel la, mahdoll istaa potkurin si-joittamisen virtauksen kannalta optimaaliseen paik-kaan. Dieselsähköinen voimansiirto mahdoll istaamyös hyötysuhteeltaan paremman kiinteäsiipisen pot-kurin käyttämisen säätölapapotkurin sijaan.

Erityisesti matkustajalaivoissa voimalaitostyyppinenkonejärjestelmä parantaa myös aluksen kokonaista-loudell isuutta, sil lä taloudell isemmat suuret päädiesel-generaattorit tuottavat sähköä sekä propulsiojärjes-telmälle että “hotell ipuolel le” poistaen tarpeen eril l i-si ltä apukoneilta. Käynnissä olevien moottoreiden lu-kumäärä voidaan lisäksi val ita joustavasti ja polttoai-neenkulutuksen kannalta optimaalisesti hetkell isensähköntarpeen mukaan.

Havainnoll isena esimerkkinä ruoripotkureiden hyö-dyistä toimivat Helsingissä 1 990-luvulla rakennetutFantasy-sarjan risteilyalukset. Ruoripotkurein varus-tetut Elation- ja Paradise-risteil i jät kuluttavat laivaakohti 40 tonnia vähemmän polttoainetta viikossa kuinsarjan vanhemmat sisaralukset, jotka on varustettukahdella kiinteäl lä potkuril la ja peräsimellä. On väitet-ty, että tavall isen Itämeren autolautan hiil idioksidi-päästöt pienenisivät vuodessa jopa 1 0 000 tonnil la,jos aluksissa käytettäisiin ruoripotkureita perinteisenpotkurijärjestelmän sijasta.

35

Yllä: Vuonna 1 924 valmistunut Buckau oli saksalaisinsinööriAnton Flettnerin koealus, jolla hän halusi kokeillakehittämänsä roottorin toimivuutta. Kuva: Saksan kansall isar-

kisto. Bundesarchiv, Bild 1 02-0081 4 (CC BY-SA 3.0 DE)

Alla: Nykyaikainen sovellus Flettner-roottorin käytöstä:saksalainen E-Ship 1 Emdenin satamassa Ems-joen suullalokakuussa 201 0. Kuva: Carschten (CC BY-SA 3.0 DE)

Alinna: Kværner Masa Yardsin Helsingin telakalla vuonna1 998 valmistunut Elation (nyk. Carnival Elation) oli maailmanensimmäinen ruoripotkurein varustettu risteilyalus. Aluksentulevat päälliköt olivat mukana koeajamassa Nesteen Uikkuaja Lunnia, jotka uusittiin Helsingissä vuosina 1 993-94maailman ensimmäisiksi ruoripotkurein varustetuiksikauppalaivoiksi. Kuva: Marko Stampehl

Asentamalla kaksi potkuria vastakkain ja pyörittämäl-lä niitä vastakkaisiin suuntiin syntyy niin kutsuttuCRP-propulsio (contra-rotating propeller). Tämä ontoteutettavissa esimerkiksi asentamalla ruoripotkurilaivan keskil injaan asennetun kiinteän potkurin taakse.Taempi potkuri pystyy hyödyntämään etummaisenpotkurin synnyttämän pyörivän virtauksen aiheutta-mia energiahäviöitä, mistä syystä CRP-propulsio ontodettu yhdeksi tehokkaimmista propulsioratkaisuis-ta. Tällainen propulsiojärjestelmä on jo käytössäuseissa nopeakulkuisissa lautoissa Japanissa.

Hybridilautat

Varustamopuolelta uudenlaista ajattelua päästöjen vä-hentämiseen on tuonut Scandlines. Yhtiön Rødby-Puttgarden -l injal la l i ikennöivästä Prinsesse Benedikte-lautasta tuli keväällä 201 3 maailman suurin hybridi-lautta, kun siihen asennettiin kanadalaisen CorvusEnergy -yhtiön valmistamat litium-akut. 399 akun yh-teiskapasiteetti on 2,7 megawattituntia, minkä ansios-ta autolautta voi kulkea puoli tuntia ilman diesel-polt-toainetta. Aluksen moottorit voivat ladata akut täy-teen puolessa tunnissa; ottaen huomioon Rødby-Puttgarden -reitin 45 minuutin ylitysaika voidaan ak-kujen kapasiteettia pitää varsin hyvänä.

Visioissaan Scandlines on mennyt vieläkin pidemmäl-le. Monien muiden varustamoiden ja suunnittel i joidenpyrkiessä saamaan alusten hiukkaspäästöt sal l ittuihinrajoihin lähti Scandlines yhdessä Future Ship -suun-nittelutoimiston kanssa kehittämään alustyyppiä, jostaei tul isi hiukkaspäästöjä lainkaan. Aluksessa olisimoottoreiden tilal la polttokennot, jotka tuottaisivatvedystä energiaa. Lisäksi 2,4 megawattitunnin akkujär-jestelmä (vrt. Prinsesse Benedikte) varastoisi yl imää-räistä energiaa ja auttaisi, jos energiaa tarvittaisiinäkil l isesti l isää.

Aluskonseptissaan Scandlines ja Future Design ovathyödyntäneet uusiutuvaa energiaa monin tavoin.Aluksessa on neljä kahdeksan metriä korkeaa Flett-ner-roottoria sekä aurinkopaneeleita, jol loin alus voihyödyntää sekä tuuli- että aurinkovoimaa. Propulsio-järjestelmänä kaksipäisessä autolautassa on kaksiruoripotkuria aluksen kummassakin päässä, ja hätäti-lanteiden varalta aluksessa olisi biopolttoainetta käyt-tävä hätägeneraattori. Yhtiöiden laskelmien mukaanaluksen rakentaminen olisi 1 3 prosenttia kall i impaakuin perinteistä teknologiaa hyödyntävän autolautan,mutta Scandlinesin mielestä vetykäyttöinen autolaut-ta olisi kilpailukykyinen vaihtoehto Saksan ja Tanskanväli l le suunnitel lul le tunnelil le.

Kuten edeltävät esimerkit osoittavat, on energiate-hokkuuden parantamiseen ja energiantuotannon mo-nipuolistamiseen olemassa lukuisia vaihtoehtoja. Var-maa on, että polttoaineiden hinnat tulevat nouse-maan ja päästörajoitukset kiristymään, mikä saa var-masti entistä useamman varustamon kiinnostumaanuusista teknisistä ratkaisuista. Aika näyttää, mitkä rat-kaisut lyövät itsensä laajimmin läpi. □

Kiitokset:Tuomas Romu

36

Yllä: Maailman suurimpia matkustaja-aluksia Oasis of theSeasiä ja Allure of the Seasiä vievät eteenpäin ABB:nvalmistamat azipodit. Suuren kokonsa vuoksi aluksissapodeja on kolme, normaalin kahden sijaan.Kuva: Juhani Mehto

Alla: Prinsesse Benedikten hybridijärjestelmä on todettutoimivaksi, mistä syystä Scandlines on asentamassa akutmyös muihin Rødby-Puttgarden -linjan laivoihin sekärakenteilla oleviin uusiin Gedser-Rostock -linjan laivoihin.Hybrid Ferry -tekstin kylkeensä saanut Prinsesse BenediktePuttgardenissa helmikuussa 201 4. Kuva: Marko Stampehl

Lähteet

- Club One 3/201 4- Corvus Energy: Case Study: Scandlines(www.corvus-energy.com)- Cruise Business Review 2/201 4- Energon (www.energon.de)- Deltamarin (www.deltamarin.com)- gCaptain (www.gcaptain.com)- Levander, O: Two efficient ferry concepts (In Design,Wärtsilä Technical Journal 02/2009)- Maersk Line (www.maersklinesocial .com)- Marine Insight (www.marineinsight.com)- Nikolajsen, C; Pape, B ja Rohde, F: Zero-EmissionFerry Concept for Scandlines (www.ship-efficiency.org)

- Oksanen, T: Sähköinen ruoripotkuri - Insinöörityö201 3. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 201 3- Partanen, P ja Turunen, A: Raakaa voimaa -Suomalaisen jäänmurtamisen tarina. Atena 201 1- Richards, J & Reinholz, O. Hydrodynamic Trends inFerry Design. American Society of Naval Engineers201 1- Ship Technology (www.ship-technology.com)- Skysails Marine (www.skysails.info)- Tiede (www.tiede.fi)- Viking Line Abp (www.vikingl ine.fi)- Vuorinen, J : Energiatehokkuuden tehostaminenViking XPRS aluksella - Opinnäytetyö. Kymenlaaksonammattikoulu 201 4- Wikipedia (en.wikipedia.org)- Wärtsilä Oyj (www.wartsila.com)

37

38

LokikirjaSyys-lokakuu 201 4

TEKSTI: KALLE ID, LASSI LIIKANEN JA OLLI TUOMINEN

Turun telakka siirtyi uuteen omistukseen jasai kaksi tilausta. Turun telakan toiminta siirtyisyyskuun puoliväl issä lopull isesti uusil le omistaji l le,kun Saksan kilpailuviranomaiset hyväksyivät Turun te-lakan myynnin saksalaisen telakkayhtiö Meyer Werftinja Suomen valtion omistaman Teoll isuussijoituksenyhteenliittymälle. Nimen Meyer Turku Oy saanut te-lakkayhtiö vahvisti samassa yhteydessä, että TUI Crui-ses tilaa kaksi Mein Schiff 3:n sisaralusta l isää, ja va-rustamolla on optio toisesta kahdesta. Nyt tilatutalukset valmistuvat 201 6 ja 201 7 ja niiden työll istävävaikutus on noin 1 0 000 henkilötyövuotta.

Finnlines ostaa Polferriesin? Puolan valtionvarain-ministeriö ja ital ialainen varustamojätti GrimaldiGroup neuvottelevat Puolan valtion omistaman Pol-ferriesin (Polska Zegluga Baltycka) myymisestä Gri-maldin omistamalle Finnlinesil le. Lopull inen sopimuson tarkoitus saada solmittua vuoden loppuun men-nessä. Kaupan mukana Finnlinesil le siirtyisivät Polfer-riesin kolme linjaa Gdansk-Nynäshamn, Świnoujście-Ystad ja Świnoujście-Kööpenhamina, sekä linjoil la l i i-kennöivät kolme laivaa Scandinavia, Baltivia ja Wawel.Osana kaupaa Polferriesil le tul laan mahdoll isestihankkimaan neljäs alus Puolan valtion toimesta. Pol-ferriesiä käsiteltiin Ulkomatalan numerossa 6/201 2.

Rauma Marine Construction kilpailee Austra-lian uuden tutkimusjäänmurtajan rakentami-sesta. Uusi raumalainen telakkayhtiö Rauma MarineConstruction (RMC) on toinen kahdesta telakasta,jotka kilpailevat Australian valtion uuden tutkimus-jäänmurtajan rakentamisesta. Toinen kilpaileva telakkaon hollantilainen Damen. RMC:n tarjoama murtaja onsuunniteltu yhteistyössä suomalaisen Aker Arcticinkanssa. Uuden murtajan suunnitel laan valmistuvanvuonna 201 9, ja se korvaa 30 vuotta vanhemmanAustraliassa rakennetun Aurora Australiksen.

Bore luopuu kuivalastialuksistaan vuoden lop-puun mennessä. Rettig-konsernin omistama varus-tamoyhtiö luopuu kuivalastialuksistaan vuoden lop-puun mennessä. Boren mukaan syynä on pitkään jat-kunut heikko markkinatilanne ja kilpail i joihin nähdenliian pieni kuuden aluksen laivasto. Suomen lipun allapurjehtivat Fingard ja Swegard-alukset on tarkoitusluovuttaa loka-marraskuun taitteessa. Jäl jel le jäävienneljän Alankomaiden lipun alla purjehtivan aluksenkaupasta neuvotellaan parhail laan hollantilaisen Wa-genborg-varustamon kanssa. Kaupan toteutuessa ne-l ikko luovutetaan Wagenborgil le loppuvuodesta. Jat-kossa Bore keskittyy täysin roro-segmenttiin, jossasil lä on omistuksessaan yhdeksän alusta.

Containershipsille vielä kaksi uutta LNG-konttilaivaa lisää. Suomalainen Containerships onyhdessä saksalaisten kumppaniensa kanssa tilannutvielä kaksi LNG-käyttöistä konttilaivaa aiemmin tilat-tujen kahden lisäksi. Varustamon mukaan tilauksia tu-lee todennäköisesti vielä l isää, sil lä tavoitteena on 8-1 0 LNG-aluksen laivasto.Yhtiö ei sul je myöskään poismahdoll isuutta hankkia uusia aluksia suoraan omaanomistukseensa. Tällä hetkellä Containershipisil lä onomistuksessaan yksi Suomen lipun alla purjehtiva 966TEU:n konttilaiva, Containerships VI I .

St. Peter Line suunnittelee uudisrakennusta.St. Peter Linen toimitusjohtaja Sergei Kotenev kertoiISH Maritimen haastattelussa 1 1 . syyskuuta varusta-mon suunnittelevan uuden aluksen rakentamista täyt-tääkseen ensi vuoden alusta voimaan tulevat päästö-rajoitukset. Ainoa mahdoll isesta uudesta aluksestakerrottu tieto on, että se olisi noin 200 metriä pitkäristeilylautta. St. Peter Linen nykyiset alukset siirtyvätensi vuoden alusta käyttämään vähärikkistä polttoai-netta.

Wasa Expressillä tulipalo konehuoneessa.WasaExpressil lä syttyi 29.9. i l lal la tul ipalo sen saapuessaVaasaan. Konehuoneen sähkötaulussa syttynyt palosaatiin kuitenkin miehistön toimesta hall intaan eikäkenellekään aiheutunut tilanteesta vaaraa. Palon syynselvittämiseksi Wasaline perui saman il lan lähdönVaasasta ja vastaavasti aamulähdön Uumajasta.

Uudistunut Silja Symphony palasi liikentee-seen. Lue lisää lehden sivuilta 4-9.

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä syys-lokakuulta 201 4.

Kotivesiltä

39

Yllä: Polferriesin myynnin myötä myös varustamon lippulaivaScandinavia saattaa siirtyä Finnlinesin laivastoon.Todennäköisempää kuitenkin on, että Polferriesin nykylaivatkorvataan Finnlinesin ja/tai Grimaldin olemassaolevallatonnistolla. Kuva: Marko Stampehl

Oikealla: Ensimmäinen Meyer Turku-nimen alla vesillelaskettu alus oli risteilijä Mein Schiff 4, jonka vesillelaskuajuhlittiin 1 0.1 0. Telakan alus jättää toukokuussa 201 5.Kuva: Krzysztof Brzoza

Alla: Containershipsin uusien LNG-konttilaivojen kapasiteettion 1 400 TEU-yksikköä, eli ne ovat yhtiön nykyisiä aluksiasuurempia. Mahdollisesti varustamon koko nykyinen laivastokorvataan LNG-uudisrakenteilla. Kuva: Containerships

40

Silja Line uudisti logonsa - hylje hymyilee taas.SI l ja Line julkisti syyskuun alussa uudistetun logonsa,jonka edell inen versio esiteltiin keväällä 201 2. Uudes-sa versiossa kirjasintyyppi ja värimaailma säilyvät en-nal laan, mutta hylje hymyilee jo alkuvuodesta 201 4 erimedioissa pyörineistä mainoksista tutul la taval la.Aluksista hymyilevän hylkeen sai ensimmäisenä pariviikkoa sitten telakalta palannut Sil ja Symphony.

Estonian uppoamisesta 20 vuotta.Autolautta Es-tonian uppoamisesta tuli syyskuun lopussa kuluneeksi20 vuotta. Tall innasta Tukholmaan matkalla ollut Esto-nia upposi kovassa syysmyrskyssä Utön eteläpuolel lavieden mukanaan 852 matkustajaa ja miehistön jäsen-tä.Vain 1 37 henkeä saatiin pelastettua.

Bore Songiin DeltaLanghin rikkipesuri. LanghTechin ja Deltamarinin yhteisyritys DeltaLangh onsaanut ensimmäisen pesuritilauksen yhtiön ulkopuo-lelta, kun Bore ilmoitti ti lanneensa yhtiöltä avoimenkierron rikkipesurin Bore Song-laivaansa. Pesuriasennetaan Englannin kanaalissa l i ikennöivään BoreSongiin loppuvuonna toteutettavan kaksiviikkoisentelakoinnin aikana. Rikkipesureista kerrottiin tarkem-min Ulkomatalan numerossa 4/201 4.

Väylämaksut puolitetaan päästörajoitustenkompensoimiseksi. Hall itus aikoo puolittaa väylä-maksut helpottaakseen varustamoil le aiheutuvaa kus-tannuspainetta uusista rikkimääräyksistä johtuen. Hel-potus koskisi vuosia 201 5-201 7 ja olisi täten siisluonteeltaan väliaikainen. Väylämaksujen tilapäinenpuolitus ja samalla rataveroon tehtävät muutokset ai-heuttaisivat valtiol le noin 50 mil joonan eurojen tu-lonmenetyksen.

SeaWindin siirtoa Suomenlahdelle harkitaan.Tall ink-konserni harkitsee täl lä hetkellä Turun ja Tuk-holman väli l lä kulkevan rahtilautta Sea Windin siirtä-mistä pois reitiltä, kertovat muun muassa Turun Sano-mat ja Sjöfartstidningen. Suunnitelmiin kuuluu aluksenliputtaminen Viroon ja sen asettaminen Helsingin jaTall innan väliseen liikenteeseen, mutta lopull isia pää-töksiä aluksen tulevaisuudesta ei vielä ole tehty.

Finnlines aloitti yt-neuvottelut Finnsailorilla.Viimeksi Finnlinkin l i ikenteessä Naantalin ja Kapell-skärin väli l lä kulkeneella Finnsailoril la aloitetaan 52henkeä koskevat yt-neuvottelut, sil lä Finnlines suun-nittelee luopuvansa aluksesta osana sopeutumistavuoden alussa voimaan tuleviin päästörajoituksiin. Joaiemmin Finnlines kävi vastaavat neuvottelut Finn-hansan miehistön kanssa ja niiden seurauksena 1 0henkilöä lomautetaan toistaiseksi, mikäli aluksenmyynti toteutuu.

Ylinnä: Estonia vielä pinnalla. Kuvassa on tosiasiassa SiljaStar, jota esittävä kuva muokattiin Estlinen väreihinpostikorttia varten. Kuva: Rami Wirrankosken kokoelmat

Yllä: Pian tuttu näky Helsingissä: Sea Wind saapumassa Turunsatamaan kesällä 201 1 . Kuva: Kalle Id

Alla: Tällä hetkellä Finnsailorin omistaa Finnlinesinbelgialainen tytäryhtiö Finnlines Belgium N.V., mutta alus onliputettu Suomeen. Finnsailor kulkee 9.1 1 . asti Navirailinliikenteessä Hangon ja Paldiskin välillä. Kuva: Juhani Mehto

41

Norwegian Cruise Line osti Prestige CruiseHoldingsin. Norwegian Cruise Line (NCL) ostaasuuromistajaltaan Apollo Global ManagementiltaPrestige Cruise Holdingsin, joka omistaa OceaniaCruises- ja Regent Seven Seas Cruises (RSSC) -brän-dit. Kaupan arvo on hieman yli kolme mil jardia dolla-ria, jonka NCL rahoittaa käteisen, lainojen ja omienosakkeiden yhdistelmällä. Kaupalla NCL pääsee ker-taheitolla mukaan premium- ja luksus-risteilyseg-mentteihin. Pääomasijoitusyhtiö Apollo yhdisti omis-tamansa Oceanian ja RSSC:n yhteiseen holdingyh-tiöön vuonna 2007. Apollo omistaa NCL:sta noin 20prosenttia.

Celebrity Century siirtyy uudelle kiinalaiselleristeilyvarustamolle. Royal Caribbean Cruisesmyy Celebrity Cruisesin l i ikenteessä kulkevan, vuon-na 1 995 valmistuneen Celebrity Centuryn kiinalaisel-le Ctrip-yhtiöl le. Aluksen luovutus tapahtuu keväällä201 5. Varustamon mukaan kaupasta aiheutuu myynti-tappiota noin 20 mil joonaa dollaria. Ctrip ja RCCLsuunnittelevat yhteisyritystä aluksen operointiin, mut-ta Ctripin tiedotteen mukaan tiiviimpikin yhteistyövoisi ol la mahdoll ista. Vielä aiemmin tänä vuonnaRCCL kaavail i Celebrity Centuryn siirtämistä Rans-kan-markkinoil le suunnatun Croisières de France-brändin l i ikenteeseen.

Carnival tutkii risteilijän rakennuttamista Kii-nassa. Maailman suurin risteilyvarustamo Carnivalon allekirjoittanut yhteistyösopimuksen kiinalaisentelakkayhtiö CSSC:n kanssa. Lisäksi kuviossa on kol-mantena osapuolena Carnival in hovihankkijaksi viimevuosina muodostunut ital ialainen telakkayhtiö Fincan-tieri. Kolmikon tavoitteena on valmistel la suunnitel-mia ensimmäiseksi Kiinassa rakennetuksi risteil i jäksi.

ProCruises aloittaa risteilyt Islannin ympärikesällä 201 5. Uusi islantilainen risteilyvarustamoProCruises, ProTravelin tytäryhtiö, aloittaa ensi kesä-nä kymmenen ja kahdentoista päivän risteilyt Islanninympäri. Varustamo vuokraa liikennettä varten Fleet-Pro Oceanilta Ocean Diamond -risteilylaivan (ex-Be-gonia, Explorer Starship, Song of Flower, Le Diamant).

Uusi risteilyvarustamo Mystic Cruises aloittaaliikenteen entisellä autolautalla. Keväällä 201 6aloittaa toimintansa uusi risteilyvarustamo, kun por-tugali lainen Douro Azul -yhtiö aloittaa l i ikennöinninMystic Cruises -nimellä. Aiemmin jokiristeilyihin eri-koistunut varustamo hankki syyskuussa omistukseen-sa Portugalissa makuutettuna olleen autolautta Atlân-tidan, joka tul laan muuttamaan expedition-kategorian

Maailman meriltä

Yllä: Prestige Cruise Holdingsiin kuuluvalle Oceania Cruisesillevalmistui vuosina 201 1 ja 201 2 risteilijät Marina (kuvassa) jaRiviera. RSSC:lle on puolestaan parhaillaan rakenteillaristeilijä Italiassa Fincantierin telakalla. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Le Diamant Helsingissä kesällä 201 2. Ensi kesänä laivaaloittaa uudella nimellä risteilyt Islannin ympäri, saarivaltiontodennäköisesti ensimmäisen oman risteilyvarustamonväreissä. Kuva: Kalle Id

Alimpana: Atlânticolinen tilaama autolautta Atlântidatelakalla Portugalissa. Vuonna 2009 valmistunut alus tuleealoittamaan liikenteen ensi kertaa vuonna 201 6 -risteilyalukseksi muutettuna. Kuva: Louis Miquel Correia

risteilylaivaksi. Atlântida valmistui vuonna 2009 por-tugali laiselta Estaleiros Navais de Viana do Castelontelakalta, mutta laivan tilaaja, Azoreiden saarten laut-tavarustamo Atlânticoline, kieltäytyi ottamasta sitävastaan. Laiva onkin ollut valmistumisestaan asti ma-kuutettuna.

MSC Armonian pidennystyöt alkoivat. MSCCruisesin MSC Armonia (ex-European Vision) on par-hail laan Fincantierin telakalla Palermossa, jossa sitäpidennetään 24 metril lä osana varustamon Renais-sance-ohjelmaa. Aluksen muutostyöt valmistuvat 1 7.marraskuuta. MSC Armonian sisaraluksil l le MSC Sin-fonial le, MSC Lirical le ja MSC Operalle tehdään vas-taavat muutostyöt seuraavien 1 2 kuukauden aikana.Pidennys nostaa alusten matkustajakapasiteettia1 960:een nykyisestä 1 560:stä.

Passat Kreuzfahrten velkasaneeraukseen . Sak-salainen risteilyvarustamo Passat Kreuzfahrten ha-keutui velkasaneeraukseen syyskuussa ja lopetti sa-malla l i ikennöinnin ainakin toistaiseksi. Vuonna 201 2liikennöinnin aloittanut varustamo operoi yhdelläaluksella, vuonna 1 975 Turussa valmistuneella Delp-hinil lä (ex-Belorussiya). Vuoden 201 4 aikana Passatteki yhteistyötä mm. Kristina Cruisesin kanssa. PassatKreuzfahrtenin l isäksi myös toinen pieni saksalainenristeilyvarustamo, Ambiente Kreuzfahrten, lopetti toi-mintansa tänä vuonna.

Brittany Ferries ei muuta olemassaolevia laut-tojaan LNG-käyttöisiksi… Brittany Ferries ilmoit-ti lokakuun puoliväl issä, ettei varustamo aiemmistatiedoista poiketen muutakaan kolmea 2000-luvullavalmistunutta matkustaja-autolauttaansa (Armorique,Cap Finistere ja Pont-Aven) LNG-käyttöisiksi, vaanaluksiin asennetaan rikkipesurit. Syynä on se, ettäRanskan valtio ei ole suostunut antamaan varusta-molle väliaikaista oikeutta käyttää korkearikkistäpolttoainetta, kunnes LNG-muutostyöt saadaan suo-ritettua. Toisaalta täl lainen siirtymäaika ei kansainvä-l isten sopimusten pohjalta ei olisi edes mahdoll inen.

...ja luopuu Pegasis-uudisrakenteesta.Työnimel-lä “Pegasis” kulkeva Brittany Ferriesin suunnittelemaLNG-käyttöinen matkustaja-autolautta jää ilmeisestirakentamatta. STX Aluksen rakentamiseen on liitty-nyt lukuisia epäselvyyksiä sekä Brittany FerriesinRanskan valtiolta haluamien tukien että rakennusai-kataulun osalta. Syys-lokakuussa aluksen uutisoitiinensin viivästyvän alkujaan suunnitel lusta toimitusvuo-desta 201 6 vuodella. Sitten aluksen tilaaja uhkasi ra-kennuttaa aluksen jossain muualla kuin STX Francellaja pari päivää aiemman ilmoituksen jälkeen peruuttitilauksen. Jää nähtäväksi, onko tilauksen peruminenvain viimeisin vaihe varustamon yrityksessä saada

42

Yllä:MSC Opera tulee saamaan 24-metrisen jatkopalanosana varustamon Renaissance-ohjelmaa ensi kesänä.Parhaillaan vastaavat muutostyöt ovat meneillään MSCArmonialle. Kuva: Kalle Id

Alla: Passat Kreuzfahrtenin Delphin vieraili usein risteilyilläänmyös Helsingissä. Varustamon velkasaneerauksen myötäklassikkoaluksen tulevaisuus lienee uhattuna. Kuva: Kalle Id

Alinna: Brittany Ferriesin LNG-uudisrakenne on - huolimattaRanskan valtion laivan rakentamisella lupaamasta 30prosentin tuesta - jäämässä varustamon ja Ranskan valtionvälisen rahoituskamppailun jalkoihin. Kuva: Brittany Ferries

l isätukea Ranskan valtiolta aluksen rahoittamiseksi.

Baleria ostaa Trasmediterránean? Espanjalainen,lähinnä manner-Espanjan ja Baleaarian väli l lä l i ikennöi-vä Baleria-varustamo on kiinnostunut ostamaan kil-pail i jansa Acciona Trasmediterránean. Balearia ei kui-tenkaan todennäköisesti voi ostaa kilpail i jaansa koko-naan, sil lä sil loin se saisi monopolin Espanjan ja Bale-raarien välisessä l i ikenteessä. Samoin Espanjan ja Afri-kan välisi l lä reiteil lä Balearia saavuttaisi kaupan myötämääräävän markkina-aseman; näin ollen ainoa osaTrasmediterráneasta jonka Balearia voi varmastihankkia on ongelmall inen Espanjan ja Kanariansaar-ten välinen liikenne.

Stena Line vetääTrelleborg-lautan liikenteestäpäästörajoitusten vuoksi… LauttaoperaattoriStena Line päätti vähentää Ruotsin Trelleborgin jaSaksan Sassnitzin väli l lä kulkevien lauttojen määrääkahdesta yhteen poistamalla Ruotsiin l iputetun Trelle-borg-lautan pois l i ikenteestä lokakuussa. Täten reitil läon enää enää yksi päivittäinen vuoro molempiinsuuntiin Saksan lipul la l i ikennöiväl lä Sassnitz-aluksella.Syyksi Stena Line ilmoitti ensi vuoden alusta alkaenrajusti nousevat polttoainekulut. Ensi kesäksi on kui-tenkin suunniteltu l i ikennettä kahdella lautal la, jotennähtäväksi jää, mikä on Trelleborgin tulevaisuus Ste-nan laivastossa.

...luopui Etelä-Korean jaVenäjän välisestä laut-talinjasta... Stena Linen ja eteläkorealaisen DaeaGroupin yhdessä omistama Stena Daea Line lopettil i ikenteen Etelä-Korean ja Venäjän väli l lä heinäkuussa.Keväällä 201 3 perustettu yhteisyritys l i ikennöi Etelä-Koren Sokchosta Venäjän Zarubinoon ja Vladivosto-kiin New Blue Ocean -lautal la.

...sekä lisäsi liikennettä Ruotsin ja Latvian vä-lillä. Lokakuun puoliväl istä alkaen Stena Line lisäsi l i i-kennettä Nynäshamnin ja Ventspilsin välisel lä lautta-l injal la, tuomalla Scandlinesilta ostetut Ask- ja Urd-lautat Nynäshamn-Ventspils -l injal le. Laivat jatkavat l i i-kennöintiä myös Travemünde-Liepaja -l injal la, ja alus-kierron mahdoll istamiseksi aikataulussa on myös yksiviikoittainen lähtö Nynäshamnin ja Liepajan väli l lä.

Alaska Marine Highway tilasi kaksi uutta laut-taa alaskalaiselta telakalta.Yhdysvaltojen Alaskanosavaltion omistama lauttavarustamo Alaska MarineHighway tilasi syyskuussa kaksi uutta matkustaja-au-tolauttaa alaskalaiselta Ketchikanin telakalta. Vuonna201 8 valmistuvaksi suunnitel lut alukset tulevat kuljet-tamaan 300 matkustajaa ja 53 henkilöautoa. Ensim-mäiset Alaskassa koskaan rakennetut matkustaja-au-tolautat tulevat maksamaan noin 1 01 ,5 mil joonaadollaria kappaleelta. Ne asetetaan Juneaun, Heinesin

43

Ylinnä: Mikäli Balearia saa ostettu Trasmediterránean, tuleesiitä Espanjan kiistatta suurin lauttavarustamo. KuvassaBalearian Martín i Soler saapumassa Barcelonaan. Taustaltaerottuu juuri ja juuri myös Trasmediterránean Fortuny.Kuva: Kalle Id

Yllä: Trelleborg-lautta kuvattuna keväällä 201 2 vielä silloisenomistajansa Scandlinesin väreissä. Nyt alus on joutumassapois Stenan liikenteestä ainakin talvikaudeksi 201 4-201 5.Kuva: Marko Stampehl

Alla: Tietokonemallinnus Alaska Marine Highwayn tilaamistauusista matkustaja-autolautoista, jotka tulevat valmistumaanvuonna 201 8. Kuva: Alaska Marine Highway

ja Skagwayn välisel le l injal le. Alaska Marine Highways-tä kerrottiin tarkemmin Ulkomatalan numerossa5/201 2.

SNAVAdriatico avasi ensimmäisen matkusta-ja-autolauttalinjan Panaman ja Kolumbian vä-lillä. SNAV Adriatico (ex-Koningin Beatrix, Stena Bal-tica) avasi ensimmäisen lauttal injan Panaman ja Ko-lumbian väli l lä 27. lokakuuta. Laiva tekee viikossa kak-si matkaa Colónista Cartagenaan ja yhden Panamansisäisen matkan Colónista Isla Colóniin (jotka ovatsamankaltaisista nimistään huolimatta eri puolil la Pa-namaa). SNAV Adriaticon rahtaus kertoo myös Ital ianja Kroatian väli l lä l i ikennöivien varustamoiden vai-keuksista. SNAV ja sen entinen kilpail i ja, nykyinen yh-teistyökumppani Blue Line eivät l i ikennöi alkavallatalvikaudella lainkaan. Ainoa liikennettä jatkava mat-kustajavarustamo on Jadrolinija, joka sekin ajaa har-vennetulla aikataulul la.

Autolautalla tulipalo Englannin kanaalissa. Eng-lannin kanaalissa l i ikennöiväl lä P&O Ferriesin Pride ofCanterburylla syttyi tul ipalo sen ollessa matkallaRanskan Calais'n satamaan 29.9. Aluksen automaatti-nen sammutusjärjestelmä sammutti palon, eikä ku-kaan loukkaantunut.

Blue Star Ithaki myydään Kanadan hallituksel-le. Kreikan saariston sisäistä l i ikennettä harjoittavanBlue Star Ferriesin vuonna 2000 valmistunut matkus-taja-autolautta Blue Star Ithaki lopetti 26. lokakuutali ikenteen Piraeus-Syros-Tinos-Mykonos -reil lä. 1 31 7matkustajaa ja 245 henkilöautoa kuljettava laiva onmyyty Kanadan hall itukselle. Hall itus rahtaa aluksenBay Ferriesil le korvaamaan vuonna 1 971 valmistu-neen Princess of Acadia -lautan Kanadan sisäisel lä St.Johnin (Nova Scotia) ja Digbyn (New Brunswick) vä-l isel lä l injal la.

Ruotsi tilaa oman merentutkimusaluksen .Ruotsin valtion uuden, oman merentutkimusaluksenrahoitus hyväksyttiin syyskuussa. 430 mil joonaa kruu-nua maksavaan 63-metriseen tutkimusalukseen tulee1 3-henkinen miehistö ja tutkimus- ja majoitustilatvähintään 1 3:l le tutkijal le. Sen tulee pystyä operoi-maan vähintään 1 6 päivää merellä ilman polttoaine-täydennyksiä. Aluksen käyttöiäksi arvioidaan 30 vuot-ta. Nykyisel lään Sveriges lantbruksuniversitet (SLU)käyttää tanskalaista tutkimusalus Danaa, kun taas Sve-riges meteorologiska och hydrologiska institut(SMHI) rahtaa suomalaista Arandaa.

Ranska keskeytti Mistral-luokan komento- jahyökkäysalusten toimittamisen Venäjälle. Rans-ka päätti vihdoin syyskuussa, ettei se nykytilanteessaluovuta ainakaan ensimmäistä Mistral-luokan sota-

44

Ylinnä: SNAV Adriatico Splitissä kesällä 201 3. Laiva onpurjehtinut Atlantin yli, ja on nyt ensimmäinen ja ainoaautolautta, joka on koskaan liikennöinyt Panaman jaKolumbian välillä. Kuva: Ludovic Péron (CC BY-SA 3.0)

Yl lä: Tietokonemallinnus Ruotsin tulevasta merentutkimus-aluksesta. Vielä ei tiedetä, millä telakalla alus rakennetaanja koska se valmistuu. Kuva: SSPA

Alla: Mistral- luokan ensimmäinen sotalaiva, Mistral,kuvattuna Toulonissa 2009. Ensimmäinen Vanäjän valtiontilaama Mistral- luokan alus Vladivostok jää ainakintoistaiseksi luovuttamatta Ukrainan tilanteen vuoksi.Kuva: Rama (CC BY-SA 2.0 FR)

alusta Venäjän armeijal le. Ranskaa kritisoitiin voimak-kaasti muiden EU-maiden toimesta, sil lä maa oli luo-vuttamassa ensimmäistä STX Francen telakalla raken-nettavaa Mistral-luokan alusta Venäjäl le sopimuksenmukaisesti lokakuun loppupuolel la, vaikka Euroopanunionin maat ovat jatkuvasti kohdistaneet l isäpakot-teita Venäjää kohtaan Ukrainan kriisin vuoksi. Ensim-mäinen alus, Vladivostok, jää siis ainakin toistaiseksiluovuttamatta. Ranskan presidentti Francois Hollandeei tosin maininnut, mikä on tilanne toisen tilatunaluksen, Sevastopolin, kohdalla.

Ocean Three: Konttilaivaliikenteeseen uusikolmen varustamon allianssi. Kolme suurta kont-tivarustamoa, ranskalainen CMA CGM, kiinalainenCSCL ja Arabiemiraattien UASC, aikovat muodostaayhdessä Ocean Three -nimeä kantavan all ianssin.Asiasta kertoo muun muassa Sjöfartstidningen verk-kosivuil laan. Ocean Three on suunniteltu kilpailemaankesäl lä käynnistynyttä 2M-all ianssia vastaan, johonkuuluvat tanskalainen suurvarustaja Maersk Line jaital ialainen MSC. Lisämausteen soppaan lisää vieläCMA CGM:n mukanaolo nyt “kilpailevassa” OceanThreessä, sil lä se yritti aiemmin muodostaa P3-al l i-anssia Maerskin ja MSC:n kanssa. Kiinan kilpailuviran-omaiset eivät kuitenkaan hyväksynyt tämän kolmikonyhteenliittymää.

Flensburgin telakka myydään Siem Industrie-sille. Saksassa sijaitseva Flensburgin telakka myydäännorjalaisel le offshore-toimintaan erikoistuneelle SiemIndustriesil le. Kaupan oletetaan toteutuvan lokakuunloppuun mennessä. Telakan johtaja Peter Sierk jamüncheniläinen Orlando Management AG ostivat te-lakan Oldendorff Groupilta joulukuussa 2008, ja tätenluopuvat omistuksestaan kuuden vuoden jälkeen.Kauppahinta l ienee kuitenkin suotuisa, sil lä Flensbur-gin telakalla on täl lä hetkellä täystyöll isyys vuoden201 6 kolmanteen kvartaaliin asti, i lmenee telakan tie-dotteesta. Suomessa Flensburgin telakka tunnetaanesimerkiksi sen Borelle rakentamista kahdesta roro-aluksesta, Bore Seastä ja Bore Songista.

Hurtigrutenille uudet omistajat? Hurtigruteninjohtokunnan jäsenet Trygve Hegnar ja Petter Storda-len tekivät lokakuun lopussa tarjouksen HurtigrutenASA:sta yhdessä brittiläisen sijoitusyhtiö TDR Capita-l in kanssa. Jos tarjous hyväksytään, omistaa TDR 90prosenttia varustamota ja Hegnar sekä Stordalenmolemmat viisi prosenttia. Ostajat ovat ilmoittaneethaluavansa Hurtigrutenin jatkossa panostavan entistäenemmän risteilyl i ikenteeseen erityisesti arktistenalueiden expedition-markkinasegmentissä. □

Yllä: Ocean Three-allianssiin kuuluvan CSCL:n CSCL Venusohittamassa Cuxhavenia elokuussa 201 3.Kuva: Juhani Mehto

Alla: Fram on viime vuosina ollut Hurtigrutenin ainoavarsinainen risteilylaiva, mutta nyt varustamon uudetomistajat haluavat laajentaa toimintaa erityisesti arktistenalueiden expedition-risteilysegmentissä. Kuva: Kalle Id

Ulkomatalan toimitus seuraa meren-kulun viimeisimpiä tapahtumia myöslehden Facebook-sivui l la osoitteessawww.facebook.com/ulkomatala

Ulkomatalan Facebook-sivu onkinainoa suomenkielinen merenkulun

uutissivusto netissä. Pääset luke-maan sivuja myös ilman Facebook-tunnuksia.

45

Teemanumero: TALLINK 25 VUOTTA

Lähivesien suurimman risteilylauttavarustamon his-toriaan paneutuvassa teemanumerossa käsittelemmelaajasti sekä varustamon historiaa että nykypäivää.Aiheina mm:

Tallinkin ulkopuolisille rahtaamat laivat

Luomme katsauksen Tall inkin muil le varustamoil lerahtaamiin aluksiin Sil ja Europaan, Sil ja Festival i in,Regina Balticaan, sekä kolmeen Superfast-lauttaan.

VanaTallinn - Tallinkin pitkäikäisin laiva

Käymme läpi pisimpään Tall inkin omistuksessa olleenlaivan,Vana Tall innin, koko historian.

MatkakertomusTukholma-Riika -linjalta

Vaikka Riian-reitin l i ikennettä supistettiin, on Latvianpääkaupunki mielenkiintoinen matkakohde.

Ensi numerossa:

Yllä: Tallink Helsingin ulkopuolella matkalla Tallinnaan.Kuva: Jukka Huotari

Ulkomatala 6/201 4 ilmestyy

keskiviikkona 31 . joulukuuta