3/201 5 • www.ulkomatala.net • 30.6.201 5

Viking Cruises ja uusi

Viking Star

Cunard Line 1 75 vuotta

30-vuotias

Mariella uudistui

Mein Schiff 4Turun telakan uusin tuotos

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

TURUSSA päästiin aloittamaan keskikesän juhla jo muutama päivä etu-ajassa, kun Carnival Corporationin ja MeyerWerftin maaliskuussa sol-mima aiesopimus muuttui konkreettisiksi tilauksiksi. Carnival in kahdenLNG-käyttöisen risteil i jän tilaus on hieno osoitus Turun telakan ko-hentuneesta kilpailukyvystä ja antaa uskoa siihen, että Turun telakka onyksi maailman merkittävistä risteilyalustelakoista myös tulevaisuudes-sa.

Vaikka valtio ei olekaan aina ollut hyvä omistaja avoimil la markkinoil latoimivil le yrityksil le, on helppo todeta, että valtion päätös lähteä Turuntelakan väliaikaiseksi omistajaksi oli loistava siirto. I lman valtion tukeatelakka, joka tänään on nousemassa uuteen kukoistukseensa, olisi saat-tanut pahimmil laan ajautua konkurssiin.

Nyt Turun telakka on saanut omistajan, joka uskoo telakkaan ja aikoomyös investoida telakan modernisointiin. Pitkäjänteisesti toimiva per-heyhtiö tuonee Turkuun myös työntekijöiden ja al ihankkijoiden kai-paamaa vakautta, jota ei varsinkaan viimeisinä STX-vuosina juurikaanollut. Nyt saadut tilaukset ovat oiva osoitus siitä, että myös varusta-mojen luottamus Turun telakkaan on kohdallaan.

— — —

Suomi sai toukokuus-sa uuden, KeskustanJuha Sipilän johtamanhall ituksen, jonka vai-keana tehtävänä onsaada valtiontalous jäl-leen tasapainoon. Hal-l ituksen ohjelman mukaisesti luvassa on jäl leen menoleikkauksia. Siltion erikoista, että yksi leikattavaksi kaavailtu kohde on matkustaja-alus-tuki, jonka kustannukset ovat valtiol le vain noin 20 mil joonaa euroavuodessa.

Uuden hall ituksen tekemä linjaus uhkaakin karsia Suomen lipun allapurjehtivien matkustaja-alusten määrää, sil lä esimerkiksi Viking Lineehti jo ilmoittaa, että se alkaa tutkia mahdoll isuutta siirtää Suomenlipun alla olevat aluksensa Ruotsin l ipun alle tuen poistumisen seu-rauksena. Ei ole vaikea arvata, että samoja laskelmia tehdään myöskilpail i ja Sil ja Linel lä.

Pääkirjoitus

Turun tulevaisuus onturvattu

2

ULKOMATALA 3/201 5

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena30.6.201 5. Julkaisijana toimii Ulkomatala--verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

7. vuosikerta

TOIMITUS

Päätoimittaja: Oll i TuominenToimittajat: Kalle Id, Lassi Liikanen, JussiLittunen ja Sergei PennonenTaittaja: Kalle Id

Vieraileva toimittaja: Maria Id

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@ulkomatala.net

KIITOKSET

Jaakko Ahti, Jukka Koskimies, PaulaMartiskainen, Juhani Mehto ja Mika Tuomolin

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Micke Asklander, Ian Boyle, Krzysztof Brzoza,Jarrod David, Gerge Gerkin, Chris Howell ,Eerik Laine, Louis Moutard-Martin, JaniNousiainen, Bruce Peter, Sverre Andreas Rud,Aaron Saunders ja Marko Stampehl

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

KANNESSA

Viking Starin kastetilaisuus Bergenissä 1 7.toukokuuta. Kuva:Viking Cruises

"Hallituksen linjausuhkaa karsiasuomalaistenmatkustaja-alustenmäärää

3

Ulkomatala 3/201 5

SisällysKannessa: 30-vuotias Mariella uudistuiHelsingin ja Tukholman välisel lä l injal la jo 30 vuotta l i ikennöi-nyt Mariel la sai keväällä telakoinnissa uudet ravintolat ja yöker-hon. — Sivu 4

Kannessa: Mein Schiff 4 valmistuiTurun telakka luovutti ensimmäisen Meyer Werftin omistuk-sessa rakennetun uudisrakenteensa TUI Cruisesil le. — Sivu 6

Suomalaisen risteilyliikenteen historiaaTurussaForum Marinumissa avautui 25.4. uusi, suomalaisen risteilyl i i-kenteen historiaa käsittelevä näyttely. — Sivu 9

Nightwish-risteily – miten toimi metallikeikkamerellä?Matkakertomus ja analyysi Baltic Princessin kesäkuun alunNightwish-risteilyistä. — Sivu 1 0

Kannessa: Viikinkien paluu valtamerilleTutustumme Viking Cruisesin ensimmäiseen meriristeil i jään,huhtikuussa valmistuneeseen Viking Stariin. — Sivu 1 4

Julkisten kilpailutusten hankaluusTukholman-kirjeenvaihtajamme ruotii Tukholman julkisen laut-tal i ikenteen kilpailutusta. — Sivu 21

Tunneliyhtiöstä laivanvarustajaksi – ja takaisinKatsaus Englannin kanaalin al ittavan rautatietunnelin omistajanEurotunnelin lyhyeen laivanvarustajan uraan. — Sivu 22

Kannessa: Cunard Line 1 75 vuottaTutustumme Cunard Linen pitkään ja vaihtelevaan historiaan.— Sivu 26

Autolautoilla Ruotsista BritanniaanAutolauttojen aika Ruotsin ja Britannian välisessä matkustaja-l i ikenteessä. — Sivu 36

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia touko-kesäkuulta 201 5.— Sivu 47

4

Tällä sivul la, ylhäältä:

Mariella . Kuva: Kalle Id

Mein Schiff 4. Kuva: Krzysztof Brzoza

Rodin. Kuva: Marko Stampeh lQueen Elizabeth. Kuva: Postikortti Ian Boylen

kokoelmista

6

22

26

4

Yllä: Mariellan uudistuminen näkyy myös laivan ulkopuolelle,kun se sai kylkiinsä varustamon uuden ilmeen mukaisetraidat. Samalla laivan nimi siirtyi keulasta kansirakenteisiin.Kuva: Kalle Id

Vasemmalla: Plate – Social Dining -ravintolan sisustusta voisikuvailla jopa steampunk-henkiseksi, vaikka arkkitehti onepäilemättä tavoitellut industriaalihenkeä. Kuva: Kalle Id

Alla vasemmalla: Ocean Grillin sisustus on puolestaanvähemmän irrotteleva mutta silti varsin tyylikäs. Kuva: Kalle Id

Alla: Club Mar -yökerhon koko sisustus on uudistettu täysin.Vaikka se ei kuvasta näy, ovat sisustuksen dominantit värit –mustan ja valkoisen sävyjen lisäksi – limenvihreä jataivaansininen. Kuva: Jakob Saurén/Viking Line

Autolautat

Mariella uudistui

5

TEKSTI: KALLE ID

VAIKKA Mariel laan Öresundsvarvetin telakalla tehdytuudistustyöt valmistuivat jo huhtikuun lopulla, uudis-tukset esiteltiin laajemmalti vasta perjantaina 22. tou-kokuuta laivan 30-vuotisjuhl ien muodossa – olkoon-kin, että juhlia vietettiin pari päivää myöhässä, sil läMariel la luovutettiin varustamolle 1 7.5.1 985, ja sealoitti l i ikennöinnin päivää myöhemmin. Juhl ien pie-nen myöhästymisen korvasi suuri osal l istujamääräsekä varustamon että vieraiden puolelta.

Uudet ravintolat Ocean Grill ja Plate

Kenties näkyvin muutos matkustajan kannalta ovatseitsemännen kannen arkadin varrelta löytyvät uudetravintolat: El la’sin korvannut Ocean Gril l ja Tapas &Winen korvannut Plate – Social Dining. Ocean Gril lon nimensä mukaisesti gril l iravintola, jonka ruuat val-mistuvat uudessa avokeittiössä. Gril l iravintolaan luon-taisesti kuuluvien liharuokien rinnal la Ocean Gril l tar-joaa myös kala- ja kasvisvaihtoehtoja.

Plate sen sijaan on uudenlainen ravintolakonsepti Itä-merellä ja Helsinki-Tukholma -reitin l injapääl l ikköLauri Orpanan mukaan varustamon “varsinainen yl-peydenaihe”. Industriaal ihenkisesti sisustettu ravinto-la tarjoaa viiden ja seitsemän ruokalajin maistelume-nuja, joiden ideana on ravintolan nimen mukaisestisosiaal inen kanssakäyminen sekä asiakkaiden keskenettä asiakkaiden ja henkilökunnan väli l lä.Yllätysmenuntilaaja valitsee liha-, kala- tai kasvisvaihtoehdon väli ltä(mahdoll iset ruoka-aineal lergiat otetaan luonnoll isestihuomioon) ja se mitä pöytään lopulta tuodaan on, no,yl lätys. Plate onkin saanut matkustaji lta todella hyvänvastaanoton; Orpanan mukaan tarjottu “ruoka onkuin ei olisi laival la ollenkaan – hyvällä taval la”. Vas-taavan konseptin ravintoloita löytyy maista, muttaMariel lan seitsemän ruokalajin yl lätysmenu maksaaOrpanan mukaan alle puolet maahinnoista. Uu-distuneiden ravintoloiden tilojen on suunnitel lut Vi-king Linen oma arkkitehti Johan Nordberg; Platenosalta suunnittelussa oli mukana Mariel lan ravintola-pääl l ikkö Peik Enberg.

Viking Buffet- ja Food Garden -ravintolat jatkavatmuuttumattomina; Orpanan mukaan ne ovat “niinsuosittuja, että niihin ei uskallettu koskea”. Kesän ai-kana Helsinki-Tall inna -l injal la muut ravintolat toimi-vat normaalisti, mutta Plate muuntautuu kahvilaksi.

Club Mar ja kesäterassi

Fun Club laivan peräosassa on myös kokenut täydel-l isen muodonmuutoksen entistä ehommaksi ClubMariksi. Sekä yökerhon sisustus että äänentoistojär-jestelmä on kokonaan uudistettu; uutta visuaalistailmettä tuo myös esiintymislavan takana oleva suuriLCD-näyttö. Uudistetun sisustuksen ansiosta ClubMariin mahtuu enemmän vieraita kuin aiemmin.

Muiden Viking-laivojen tapaan myös Mariel la on saa-nut uudistuneen kesäterassin kahdeksannen kannenperäosaan, jossa kalusteiden lisäksi on kesäaikaanmyös DJ soittamassa lounge-musiikkia. Sekä Lauri Or-pana että Helsinki-Tall inna -reitin l injapääl l ikkö JaakkoAhti kehuivat kilpaa uudistettua terassia; Orpananmukaan “Itämeren parhaat kesäterassit löytyvät jo-kaiselta Viking Linen laivalta”, kun taas Ahti kehui ke-säkauden Tall innan-risteilyn Mariel lal la tai Gabriel lal laolevan “kesän paras terassipäivä”. Tall innan-l inja kas-vaa edelleen, ja Ahdin mukaan tänä vuonna linjal la yl i-tettäneen ensimmäistä kertaa kahdeksan mil joonanmatkustajan raja.

Uudistuneet kokoustilat ja hytit

Lisäksi laival la on tehty pienempiä uudistuksia ko-kousosastoon ja hytteihin. Kahdeksannella kannellaosa kokoushuoneista on saanut väistyä teini-ikäistenajanviettotilan sekä Playstation-huoneen tieltä. Kan-nen keulan kokoushuoneet ovat puolestaan uudistu-neet 40 hengen Horizon-kokoustilaksi, joka on sisus-tettu ruotsalaisen Alexander Lervikin suunnittelemil lahuonekaluil la. Ohimennen kuulemani keskustelunmukaan tila muuttuu kuitenkin kesäkauden ajaksi va-rastoksi, mikä on upeiden näköalojen tuhlausta.

Viidennellä ja kuudennella kannella 72 hyttiä on muu-tettu uusiksi Comfort-luokan hyteiksi, jotka vastaavatsisustukseltaan ja varustelutasoltaan Viking Gracendouble-hyttejä; tosin hytit ovat Mariel lan standardi-hyttien kokoisia ja siis hieman Viking Gracen double-hyttejä pienempiä. Comfort-luokan lisäksi myös Mari-el lan sviitit ja luksushytit on uudistettu.

Laivan fyysisten uudistusten lisäksi Viking Linen Ruot-sin-l i ikenne siirtyy kesän aikana digiaikaan, kun varus-tamo ottaa käyttöön uuden, vielä nimeämättömänilmaisen risteilymatkustaji l le suunnatun älypuhelin-applikaation ensimmäisenä Itämerellä. Reaaliaikaisestiristeilyohjelman kertova ohjelma toimii ainakin aluksivain Androidil la ja iPhonella.

Kiitokset: Jaakko Ahti

30-vuotias Mariella sai huhtikuussaLandskronan telakalla uusia ravin-toloita ja hyttejä sekä uudistetutkokoustilat ja yökerhon.

Risteilijät

Mein Schiff 4valmistui Turusta

6

Turun telakka luovutti toukokuus-sa ensimmäisen Meyerin omistuk-sessa Turussa rakennetun risteily-laivan, TUI Cruisesin Mein Schiff4:n. Ulkomatala oli mukana luovu-tusjuhlallisuuksissa.

Mein Schiff 4:n Waterkant-baarin vieressä sijaitseekaksikerroksinen, olohuonemainen tila. Kuva: Kalle Id

7

TEKSTI: KALLE ID

TURUN TELAKAN työtilanne on pitkän vaikean kau-den jälkeen hyvä. Telakka luovutti 8.5. TUI Cruisesintoisen uudisrakenteen Mein Schiff 4:n; varustamo onmitä ilmeisimmin ollut tyytyväinen alustyyppiin, sil läMeyer Turku tulee rakentamaan kaksi sisarta, minkälisäksi varustamolla on optio vielä kahdesta l isäsisa-resta.

Mein Schiff 4 on suurelta osin kopio viime vuonnavalmistuneesta sisarestaan Mein Schiff 3:sta. Erojakinkuitenkin on; esimerkiksi spa-osastolla on enemmänhoitohuoneita ja suuremmat saunat Mein Schiff 3:eenverrattuna, samoin kasino ja Surf & Turf -ravintolaovat suuremmat Mein Schiff 4:l la. Suurin muutos onkuitenkin kannella neljä, jossa Mein Schiff 3:n meren-kulkua esittelevä Meerleben-näyttelytila on korvattuWaterkant-baaril la, jossa kiinnostavana elementtinäon IB-Modellen Hampurissa valmistama suuri cut-away-mall i laivasta; mall i esittelee matkustaji l le erityi-sesti aluksen niitä tiloja, joihin matkustaji l la ei nor-maalisti ole pääsyä kuten konehuonetta, keittiöitä jarikkipesureita. Risteilyalusten valtavirrasta poiketenTUI Cruisesin uudisrakenteet on varustettu perintei-sil lä potkureil la;Viking Gracen tapaan potkureissa onviisi kiinteää lapaa.

Mein Schiff 3:n tapaan uudella aluksella ei varsinaisestiole perinteistä pääravintolaa; sen sijaan aluksen perä-osassa oleva kaksikerroksinen Atlantik-ravintola onjaettu kolmeen eril l iseen “alaravintolaan” (Klassik,Brasserie ja Mediterran), joista matkustajat saavat va-l ita mieleisensä. Näiden rinnal la laival la on buffet-ra-vintola sekä kolme lisämaksull ista ravintolaa. Erilaisiabaareja puolestaan löytyy 1 1 kappaletta. Baarien lisäk-si viihdettä tarjoaa mm. kolmekerroksinen teatteri,laajat ostosmahdoll isuudet sekä TUI:n uudisrakennus-ten erikoisuus, kaksikerroksinen konserttisal i . Sal issapoikkeuksell ista on sen äänentoisto; luonnostaan hy-vän akustiikan lisäksi tila on varustettu ACSC-teknii-kal la, jonka avulla akustiikkaa voidaan muokata ja esi-merkiksi ”kopioida” jonkin olemassa olevan konsert-tisal in akustiikka. Meyerin telakan Berndt Lönnberginmukaan vastaava järjestelmä on Suomessa käytössävain Logomon kulttuurikeskuksessa Turussa.

Alusluokan suunnittelussa on jouduttu tekemäänmyös erikoisempia ratkaisuja: viidennellä kannella si-jaitseva yökerho/diskoteekki sijaitsee suoraan hyttienal la, mistä johtuen äänieristykseen on jouduttu kiin-nittämään erikoista huomiota. Äänieristystä jouduttiinpohtimaan myös laivan aurinkokannella sijaitsevankoripal lokentän yhteydessä, sil lä laivan buffet-ravinto-la on suoraan kentän alla. Täällä ratkaisuna on kori-pal lokentän rakentaminen jousien päälle sijoitetul le

Yllä: Mein Schiff 4 lähdössä Turun telakalta koeajolle 20.4.Kuva: Krzysztof Brzoza

Alla: Laivan keulassa kansilla 3, 4 ja 5 sijaitseva teatteri onvarsin vaikuttava tila – toivottavasti kuitenkin kaikkeinvaikuttavimmat asiat tapahtuvat teatterin näyttämöllä.Kuva: Kalle Id

Alinna: Surf & Turf -ravintola on yksi laivan kolmestalisämaksullisesta ravintolasta. Ravintolalla on pöytiä myösulkokannella, ja niiden määrää on lisätty Mein Schiff 4:llävanhempaan sisareensa verrattuna. Kuva: Kalle Id

”pöydälle”, joka ei ole kiinteästi yhteydessä laivan ra-kenteisiin.

Mein Schiff 4 luovutettiin varsinaisesti omistajal leenpuoliltapäivin, minkä jälkeen tilaajan ja telakan edus-tajat pitivät puheet paikal la olleil le median edustaji l le.TUI Cruisesin toimitusjohtajaWybcke Meier (ei sukuatelakan omistavalle Meyerin perheelle) kertoi varus-tamon suosion kasvavan hyvää vauhtia: Mein Schiff4:n ensimmäinen sesonki on myynyt todella hyvin, jamyös joulukuussa vesil le laskettavan Mein Schiff 5:nristeilyiden myynti on aloitettu. Meier kiitti erityisestiTUI Cruisesista 50% omistavan Royal CaribbeanCruises Ltd:n varatoimitusjohtaja Harri Kulovaaraa,joka oli keskeisessä roolissa myös TUI Cruisesin uu-disrakennusten suunnittelussa. Kulovaara nosti omas-sa puheenvuorossaan esil le erityisesti Royal Carib-beanin ja Turun telakan pitkän yhteistyön, jonka seu-rauksena on poikkeuksell isen toimivat suhteet. Turuntelakka on Kulovaaran mukaan ollut aina innovaatioi-den kärjessä; Mein Schiff 4:ää Kulovaara piti yhtenäparhaista aluksista, jonka suunnittelussa hän on ollutmukana. MeyerWerftin johtaja Jan Meyer puolestaanpiti Mein Schiff 4:n valmistumista merkkinä Turun te-lakan työn hyvästä laadusta. Hänen mukaansa MeinSchiff 4:ssä energiankulutusta on saatu vähennettyäentisestään laivan vanhempaan sisareen verrattuna;myös Berndt Lönnberg vahvisti pienen energiankulu-tuksen tärkeyden nykypäivän risteilyalusten suunnit-telussa.

Vielä ennen lehdistölle erikoisravintola Surf & Turfissatarjottua lounasta juttel in Mein Schiff 4:n risteily-emännän Doreen Kuempelin kanssa. Kuempel vahvisti,että vaikka TUI Cruisesin tuote on suunnattu Saksanmarkkinoil le, toivottaa varustamo myös saksaa osaa-mattomat matkustajat tervetulleiksi. Ravintoloidenruokalistat ovat sekä saksaksi että englanniksi, kaikkimiehistön jäsenet puhuvat englantia, ja tarvittaessamyös kuulutukset ovat kaksikiel isiä. Mein Schiff 4:nristeilyt maksavat halvimmil laan noin 850 euroa vii-kolta henkilöä kohden.

Yllä: Tag & Nacht -bistro laivan viidennellä kannella onnimensä mukaisesti auki 24 tuntia vuorokaudessa.Kuva: Kalle Id

Alla: Klanghaus-konserttisali on uniikki Turussa rakennetuilleTUI Cruisesin uudisrakenteille. Tila toimii konserttisalin lisäksimyös luentosalina ja elokuvateatterina. Kuva: Kalle Id

8

TEKSTI: KALLE ID

FORUM MARINUMISSA Turussa avautui 25.4. uusinäyttely "Suomi l i ikkeelle! 1 945-75 risteilymatkustuk-sen historiaa". Näyttelyn aiheena on nimenomaan "oi-kea" risteilyl i ikenne, ei autolautoil la tehtävien Ruot-sinristeilyiden historia. Aihetta ei olekaan turhan pal-joa käsitelty suomalaisessa merenhistoriantutkimuk-sessa, vaikka se onkin ollut esil lä Ulkomatalan sivuil lamuutamaankin otteeseen.

Näyttely käsittelee otsikkoaan pidempää ajanjaksoa,sil lä mukana on kuvia, tietoa ja esineistöä suomalai-sil le suunnatusta risteilyl i ikenteestä aina Sally Albat-rossiin ja Kristina Reginaan asti. Tässä mielessä olisikenties ollut järkevää jättää näyttelyn nimestä vuosi-luvut pois – tai jopa muuttaa nimi kokonaan toiseksi– sil lä nyt näyttelyn nimi ja sisältö eivät täysin vastaatoisiaan.

Suuri osa näyttelyn esineistöstä on lainassa yksityis-henkilöiltä, mutta myös Tall ink Sil ja Oy on kunnos-tautunut lainaamalla näyttelyyn laivapienoismalleja,jotka eivät normaalisti ole suuren yleisön nähtävil lä.Harmil l isesti pienoismall ia ensimmäisestä pidemmänaikaa "kaukoristeilyitä" tehneestä suomalaisesta lai-vasta eli Thomeston omistamasta Finnlinesin Finn-partnerista ei kuitenkaan saatu näyttelyyn. Harvinais-ta herkkua ovat monet näyttelyssä esil lä olevista va-lokuvista, sil lä niistä monet ovat yksityiskokoelmistatai muuten ennennäkemättömiä. Rehell isyyden ni-missä on kuitenkin sanottava, että varsinaisia ristei-lyl i ikenteeseen liittyviä esineitä on näyttelyssä esil läverrattain vähän – esineistöä ei ilmeisesti ole yksin-kertaisesti säästynyt. Toisaalta suurin suomalaisen ris-teilyl i ikenteen historiaan liittyvä esine löytyy laituristaForum Marinumin vierestä: museolaiva Bore, joka ni-mellä Kristina Regina oli kaikkien aikojen menesty-nein suomalainen risteilylaiva.

Puutteistaan huolimatta Suomi l i ikkeelle! on mainioyleiskatsaus vähemmän tunnettuun aiheeseen suoma-

laisen matkustajamerenkulun historiassa. Näyttely onosa Trafiikki-museoiden yhteistä Liikkeelle! – Suomisodan jälkeen verkostonäyttelyhanketta, johon kuuluumyös Kotkan Merikeskus Wellamon jäämurtaja Voi-masta kertova "Voimalla l i ikkeelle!" -näyttely. Kotkannäyttely sulkeutuu jo 23.8.201 5, Turun "Suomi l i ik-keelle!" -näyttely on sen sijaan auki 1 0.1 .201 6 asti.

Risteilijät

Suomalaisen risteily-liikenteen historiaaTurussa

9

Yllä: Näyttelytilaa dominoi korsteeni, joka on maalattukolmen pääasiallisen risteilytoimijan – Boren, Effoan jaFinnlinesin – väreihin. Kuva: Kalle Id

Alla: Esineiden esillepano on varsin hauska, mutta toisaaltaharvojen näytteillä olevien esineiden laittaminen "samaanlaariin" on hieman erikoinen ratkaisu näyttelyssä, jossaesineitä on verrattain vähän. Kuva: Kalle Id

TEKSTI:MARIA ID

OSTOVAIHEESSA koko paketti arvelutti. Nightwish-risteilyt oli kunnianhimoisesti sijoitettu alkuviikonlähdöil le, ja ne olivat huomattavasti normaalia kall i im-pia: B-hytti maksoi 240 euroa.Toisaalta täydellä hytil läristeilyn hinta vastasi normaalia keikkalipun hintaa.Risteily lupasi peruskeikan lisäksi basisti Marco Hieta-lan ja kelttihuil isti Troy Donockleyn akustisen setin, jo-ten periaatteessa halvin hytti tul i jopa tavall ista keik-kalippua edull isemmaksi. Ensimmäinen risteily myytiinlopulta loppuun, mutta tiistain lähdölle oli paikkojajäl jel lä vielä lähtöpäivänä.

1 0

Autolautat

Nightwish-risteily – miten toimimetallikeikka merellä?

Suomen suosituin bändi veti kaksiristeilytapahtumaa 8.-1 0.6. BalticPrincessillä. Risteilyn hintaan sisäl-tyi kaksi keikkaa sekä muuta tee-man ympärille rakennettua ohjel-maa. Nightwish-fani raportoi, on-nistuiko Silja Line yrityksessääntuoda jotakin uutta ja erikoistaTu-run 23 tunnin risteilylle.

Risteilyn lähestyessä alkoi mieleen hiipiä isompi huoli– Baltic Princessin yökerhon koko. Laiva oli myytytäyteen, el i mukaan oli ahtautumassa reilusti yl i 2000ihmistä. Laivan yökerhoon mahtuu kuitenkin viral l i-sesti vain noin tuhat henkilöä. Varustamo ei missäänvaiheessa katsonut tarpeell iseksi tiedottaa, oliko yö-kerhoon jotenkin taiottu lisäpaikkoja vai jätettäisiinköosa ihmisistä keikan ulkopuolel le. Sitäkään ei kerrottu,jaettaisiinko paikat jo check-inin yhteydessä vai vastayökerhon ovella. Kokemuksesta tiesin, että Nightwis-hin fanikunta on valmis jonottamaan tarvittaessa jopavuorokausia. Varmuuden vuoksi olimme paikal lacheck-inissä hyvissä ajoin. Satamassakaan henkilökun-ta ei osannut sanoa, miten jonotus tulee käytännössätoimimaan.

Terminaalissa oli jo alkuiltapäivästä odottelemassamustanpuhuva joukko faneja ja l isää virtasi tasaisestisisään lähdön lähestyessä. Kyseessä oli Euroopan kier-tueen toinen keikka. Nightwish oli viimeksi esiintynytEuroopassa kaksi vuotta aikaisemmin, ja välissä oli i l-mestynyt uusi levy. Paikal la oli siis bändin fanikunnankerma, kotikentän fanaattisin joukko. Ruutupaitaisteniskelmäfanien ja kirjavamekkoisten bilenuorten sijaanterminaalin baarin täyttivät risupartaiset, pitkätukkai-set, mustakyntiset ja bändipaitaiset hevarit.

Lähdön lähestyessä ovil le alkoi syntyä kuhinaa. Termi-naalin ovien avautuessa kuhina yltyi rynnistykseksi.Laivan valokuvaaja ei voinut juuri muuta kuin hypätäpois pil lastuneen gnu-lauman lail la kirmaavien fanientieltä. Jälkiviisaasti valokuvaajaa ei olisi kannattanutsijoittaa ovelle lainkaan.Ylipäätään Nightwish-fanien jakeikkalavan väliin ei kannata sijoittaa mitään särkyvää.

Yökerhon oven ulkopuolel la jonotusasia ratkesi no-peasti: yökerhon ovet olivat kiinni, ja niiden eteen olirajattu odotusalue. Jonotus siis sujui klassisesti istu-malla ja odottamalla. Koska olin itse varautunut tähän,jäin istumaan jonon jatkoksi kirjan kanssa, ja matka-seurani (aviomieheni ja mahdoll isesti joil lekin lukijoil-le aikaisemmilta sivuilta tuttu Kalle Id sekä ystävämmePaula Martiskainen) suuntasivat hytin kautta tutkimaanlaivaa. Jonossa oli jo laivan lähtiessä kymmeniä ihmisiä.Muut matkustajat suuntasivat kuka minnekin. Jono pi-teni tasaisesti arviolta pariinsataan ihmiseen. Lopultayökerhosta sai kohtalaisen hyvät paikat tulemalla pai-kal le juuri ennen ovien avautumista.

Jonottaminen sujui hyvässä hengessä. Tax freessäpoikkeavil le pidettiin paikkaa ja ystäväll inen small talkkanssajonottajien kanssa kulutti aikaa mukavasti. Va-rustamon puolelta menomatkan järjestelyt olisivatkaivanneet hiomista. Koska jonottaminen oli hoidet-tava olemalla fyysisesti paikal la, kaltaiseni kovan linjanfanit todella nöpöttivät jonossa koko il lan, syömättäja juomatta. Suurella osal la oli maista ostetut eväät.Loput lähettivät kavereitaan hakemaan itsel leen kah-vilasta sämpylän tai tax freestä karkkia. Jonossa kiersikärry, josta kaupattiin olutta ja lonkeroa. Järjestely eiol lut kovin onnistunut, sil lä sitkeimmin jonottaneettodella halusivat kokea keikan ja muistaa sen. Juoma-kärry sai kaupaksi vain pari hassua tölkkiä. Paremminolisivat tehneet kauppansa voileivät, sipsit, l imsa, vissyja kaikki muu mahdoll inen syötävä ja juotava. Lisäksikärrystä olisi kannattanut myydä korvatulppia. Niitäei saanut laivalta mistään.

1 1

Autolautat

Nightwish-risteily – miten toimimetallikeikka merellä?

Osa Baltic Princessin Starlight Palace -yökerhon penkeistä olipoistettu, jotta kaikki laivalla olleet Nightwish-fanit mahtuivatkatsomaan bändin keikkaa. Kuva: Kalle Id

Yökerhon ovet avautuivat pari tuntia ennen keikanalkua ja seurasi ryntäys numero kaksi. Sain hyvätpaikat melkein eturivistä. Taikatemppu kaksinkertai-sen ihmismäärän mahduttamisesta Starlight Palaceenselvisi viimein. Osa penkeistä oli poistettu, jotta suu-rempi osa ihmisistä mahtui seisomaan lavan eteen.Lisäksi yökerhon toisessa kerroksessa ihmiset pakat-tiin seisomaan parvekkeen kaidetta vasten. Lopputu-loksena laival l inen ihmisiä mahtui kuuntelemaan keik-kaa. Lämmitteli jänä toimi rock-DJ Sändi. Ja yleisöhänlämpeni, sekä kuvainnoll isesti että kirjaimell isesti. Tu-hannelle ihmisel le mitoitettu ilmastointi ei ol lut lai-sinkaan riittävä sellaisel le ihmispaljoudelle. I lmanlaa-dunkin vuoksi lämmittelykeikan olisi suonut olla huo-mattavasti lyhyempi. Olisin mieluummin istunutparemmin ilmastoidul la käytävällä lukemassa kirjaakuin seisonut tanssilattial la tölkitetyn sardiinin lail la.

Noin vuosisadalta tuntuneen odotuksen jälkeen esi-

rippu vihdoin aukesi – ja hetkell isesti nuupahtanutyleisö räjähti eloon. Kuten aikaisemmin mainittua, pai-kal la oli fanikunnan ydin ja tunnelma oli sen mukai-nen. Aloituskappale Shudder Before The Beautiful inryminä peittyi lähes kokonaan karjuvan, hyppivän jamukana hoilaavan yleisön alle. Hyttitoverini val ittivatjälkeenpäin, että keikan äänimaailma oli sekavaa puu-roa rummuil la ja kitaral la. Baltic Princessin yökerho eil iene akustiikaltaan paras paikka sinfonisel le metall i l le.Itseäni akustiikan puutteet eivät varsinaisesti haitan-neet, sil lä uskomaton tunnelma korvasi ne monin ver-roin. Laulu kuului minustakin huonosti, mutta se joh-tui pääasiassa mukaan innokkaasti l i ittyneistä parista-tuhannesta l isä-äänestä. Laulaja Floor Jansen toimienemmänkin yhteislaulun vetäjänä kuin solistina.

Nightwish suoriutui keikasta upeasti. Muusikot olivathyväntuulisia, energisiä ja tuntuivat nauttivan jokaises-ta hetkestä. Nightwish on Euroopassa ja varsinkinSuomessa isojen areenoiden bändi. Klubikeikkoja onturha buukata, kun bändi myy täyteen pitäjän isoim-man pallohall inkin. Siksi tilaisuus oli ainutkertainen.Bändi sai kerrankin unohtaa suuret erikoistehosteetja revitel lä rennon klubikeikan kotikentäl lään, parhaanmahdoll isen yleisön edessä. Keikan kohokohta oli uu-simman levyn single Elán, johon yleisö heittäytyi täy-sil lä mukaan. Koko tanssilattia lauloi mukana alustaloppuun. Itse huomaisin jossain vaiheessa hyppivänipaikal lani kertosäkeen tahtiin. Jalat eivät kertakaik-kiaan pysyneet lattiassa. Elánil le ei vetänyt vertojaedes fanien ikisuosikki Ghost Love Score, jonka hem-peät orkesteriosuudet eivät oikein toimineet yöker-hon akustiikal la. Se ei kuitenkaan vähentänyt bändinilmaisua. Floorin äänessä kuului aito liikutus, ja laulajapyyhki kappaleen tauon aikana silmiään. Vieressäniuseampi fani teki samoin, ja takanani risupartainenhevimies itki täyttä kurkkua.

Keikan jälkeen adrenaliiniryöpyn hil jal leen tasoittues-sa huomasin olevani nälkäinen, janoinen, l itimärkähiestä ja haukkovani henkeä, sil lä yökerhon happitasooli suorastaan järkyttävän huono. Suurin osa ulos va-luvasta hevikansasta suuntasi suoraan kannelle vilvoit-telemaan. Me menimme hyttiin vetämään henkeä,mistä jatkoimme vaatteiden vaihdon ja muutaman ve-sil itran nauttimisen jälkeen etsimään syötävää. Kah-den tunnin jumppa pelkän sämpylän ja suklaan voiminjättivät jälkeensä kil juvan nälän.Ainoastaan laivan kah-vila oli enää auki, ja se tarjosi vain rasvaista l ihamät-töä. Sitä oli jonottamassa suuri joukko keikalta tul lei-ta.Varustamo olisi voinut varautua pitämällä edes yh-den Baltic Princessin monista ravintoloista auki.

Seuraavana aamuna heräsin yhdentoista aikaan laivankuuluttajan iloisiin huomenen toivotuksiin ja muistu-tukseen Nightwish-tietokilpailusta. Tarjol la oli sekä

1 2

Yllä: Laivan peräportaikko oli koristeltu risteilyn teemanmukaisesti. Taustalla näkyy jono Starlight Palacen yläkertaanennen menomatkan keikkaa. Ilmapallot jaettiin matkanlopussa matkustajille. Kuva: Kalle Id

Alla: Baltic Princessin lipuessa aurinkoisen saariston läpilaivan sisällä soi synkeä ja raskas sinfoninen metalli.Kuva: Marko Stampehl

tietokilpailu että bingo, joista saattoi voittaa pääsyntapaamiseen bändin kanssa. Päätimme suosiol la jättäänämä aktiviteetit väl i in, si l lä edes risteilyn toisena päi-vänä halusin ehtiä syömään rauhassa. Ohimennenkurkistimme yökerhoon. Se oli täynnä bingoajia – oi-kealla palkinnolla jopa bingosta saa huikean suositun.Ruokailun jälkeen oli aikaa kiertää laivan myymälöissä.Nightwish-tuotteiden valikoima oli suppea, vaikka ky-syntää olisi ol lut: esimerkiksi tax freessä myynnissäollut Nightwish-viini myytiin loppuun. Laivan kauppo-jen normaali val ikoima ei oikein kohdannut matkusta-j ien kulutustottumusten kanssa.

I ltapäivän akustinen keikka vastasi tasoltaan vähintäänedell isi ltaista tykitystä. Lavalle astelivat silminnähdenrennot Marco ja Troy, jotka esittivät ruotsinlaival lesopivasti omia suosikkejaan rockin ikivihreistä akus-tisen kitaran ja humorististen välispiikkien säestyksel-lä. Keikkaa olivat katsomassa myös bändin primusmotor Tuomas Holopainen ja kitaristi Emppu Vuorinen.Bändin muut jäsenet kutsuttiin laval le ”erikoisvierai-na”, ensin rumpali Kai Hahto ja parin viimeisen biisinajaksi vielä Floorkin. Paikal la oli siis 2/3 Nightwishistaakustisena. Keikka oli harvinaislaatuinen, mahdoll isestijopa ainutkertainen. Keksin oikeastaan vain yhden va-l ituksen aiheen: 45-minuuttisena keikka oli aivan liianlyhyt. Marco,Troy ja Floor ovat kaikki huippulaulaj ia jatrio soi yhteen todella kauniisti.

Palataksemme alkuperäiseen kysymykseen: onnistui-ko risteily? Mielestäni kyllä. Sil ja Line onnistui luo-maan aivan erilaisen kokemuksen kaavoihinsa kangis-tuneen humppaa & katkarapuja -reissaamisen tilal le.Normaaleista risteilyelementeistä mukana olivat ka-raoke, bingo ja disco, mutta täl lä risteilyl lä ne olivatsivuosassa. Lisäksi matkustajakunta oli niin erilainen,että tututkin asiat tuntuivat uusilta. Olisin silti toivo-nut hieman radikaalimpaa otetta risteilyn ohjelmaan.Ravintoloiden aukioloajat olisi voitu sovittaa parem-min keikkoihin sopiviksi ja teema olisi voinut näkyälaivan muussa tarjonnassa enemmän. Erityisesti ol isinkaivannut laajempaa fanituotevalikoimaa esimerkiksipop up -kaupan muodossa. Metal l ikansal le on turhakaupata muumimukeja. Tämä risteily oli kuitenkin hy-vä päänavaus. Lähtisin samanlaisel le matkalle uudel-leen vaikka heti. Suurin kunnia risteilyn onnistumi-sesta on annettava Nightwishil le itsel leen: i lman bän-din huikeaa lavakarismaa, muusikoiden ammattitaitoaja asennetta risteily olisi nopeasti muuttunut topistaflopiksi. Kun risteilyn rakentaa jo valmiiksi toimivan,tunnetun ja suositun tuotteen ympäril le, on vaikeaepäonnistua. Toivon todella, että Sil jal la ollaan asiastasamaa mieltä. Odotan innolla seuraavaa merell istämetall iseikkailua.

Kiitokset: Kalle Id, Paula Martiskainen ja Mika Tuomolin

Yllä: Jono paluumatkan akustista settiä kuuntelemaan olilähes yhtä pitkä kuin bändin varsinaiselle keikalle päivääaikaisemmin. Kuva: Kalle Id

Alla: Nightwish akustisena ilman yhtäkään alkuperäisjäsentä.Laulajanvaihdosten lisäksi bändissä on vuosien varrellavaihtunut rumpali ja basisti. Monitaituri, mm. uilleann pipea javastaavia kummallisia ja monimutkaisia soittimia hallitsevaTroy Donockley liittyi bändiin yhdessä Floor Jansenin kanssapari vuotta sitten. Kuva: Kalle Id

1 3

1 4

Risteilijät

Viikinkien paluuvaltamerilleJokiristeilyistään tunnettu VikingCruises levittäytyy uusille markki-noille aloittamalla risteilyt myösvaltamerillä. Tutustumme se-kä varustamoon että senensimmäiseen meriristeili-jään Viking Stariin.

1 5

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

OTSIKON väite ei ole täysin tuulesta temmattu, sil läViking Cruises revittelee verkkosivuil laan ”jatkavansaviikinkien tutkivaa traditiota pitkin maailman mahta-vimpia vesireittejä”. Tämän voi leikkisästi sanoa pitä-vän paikkansa, sil lä uuden aluksen myötä norjalais-taustainen varustamo laajentaa toimintaansa ensi ker-taa myös valtameriristeilyihin.

Jokiristeilyistä valtameribisnekseen

Valtameriristeilyil lä Viking Cruisesin voidaan sanoaolevan uusi tekijä. Viking Star kun on vuonna 1 997perustetun varustamon ensimmäinen valtameriristei-l i jä. Varustamo on lyhyestä iästään huolimatta ehtinytjo vajaassa 20 vuodessa kasvaa maailman johtavaksijokiristeilyjen järjestäjäksi.

Alunperin Viking River Cruises -nimellä perustetunyhtiön takana on intressejä sekä Skandinaviasta ettäAlankomaista. Varustamon kantavana voimana onnorjalainen Torstein Hagen, joka työskenteli ennenViking River Cruisesin perustamista mm. Det Bergen-ske Dampskibsselskabin, Royal Viking Linen ja Hol-land America Linen johdossa. Muutaman aluksen voi-min tehdyistä jokiristeilyistä Venäjäl lä alkunsa saanutViking Cruises toimii nykyään Euroopassa, Venäjäl lä,Egyptissä ja Aasiassa kymmenil lä jokiristeil i jöil lä. Usei-ta palkintoja saanut varustamo on noussut verrattainlyhyessä ajassa johtavaksi jokiristeilyvarustamoksi.

Varustamon tähän asti tunnetuin luomus on Euroo-pan jokiristeilyil lä käytettävä Viking Longship -luokka,jota se kehuu ”uudelleenkeksityksi Euroopan jokiris-teil i jäksi”. Alussarja on osoittanut toimivuutensa van-han mantereen joil la ja on ansainnut lukuisia matkai-lualan palkintoja. Longship-laivat päätyivät Guinnessinennätystenkirjaan, kun vuonna 201 3 yhteensä 1 6Longshippiä nimettiin 24 tunnin sisäl lä 1 7. ja 1 8. maa-l iskuuta.

Valtameriristeilyihin Viking Cruises ilmoitti lähtevänsävuonna 201 2, kun se tilasi Fincantierin telakalta Marg-herasta kaksi risteil i jää. Alunperin tilauksen piti men-nä STX Francen telakalle Ranskaan. Myöhemmin sa-mana vuonna varustamo ilmoitti ti laavansa Fincantie-riltä kaksi vastaavanlaista alusta l isää, joiden lisäksi sesai optiot vielä kahteen. Kaksi viimeistä optiota ovattoistaiseksi käyttämättä.

Viking Ocean Cruises – erilainen monellatapaa

Viking Ocean Cruises tähtää monella tapaa omaanniche-luokkaansa, jossa oletettavasti on merkittäväasiakaspotentiaal i. Viking Cruises ja Viking Star eroa-vat suurista valtavirran risteilyvarustamoista esimer-kiksi aluskoossa, sil lä Viking Star lasketaan kansain-välisessä risteil i jöiden luokittelussa pienten alustensegmenttiin. Kovin suuri se ei oikeastaan olekaan –930 matkustajaa majoittava Viking Star on esimerkiksimatkustajakapasiteetiltaan Tukholman- tai Tall innan-

Ensimmäinen Viking Cruisesin valtameriristeilijä Viking Starkastettiin ilotulitusten räiskyessä Bergenissä Norjankansallispäivänä 1 7. toukokuuta 201 5. Kuva: Viking Cruises

1 6

Yllä: Kolmikerroksinen atrium on yksi laivan sisätilojenehdottomista helmistä, johon törmää heti laivalle astuessaan.Kuva: Viking Cruises

Vasemmalla: Viking Starin kaikissa hyteissä, kuten esimerkiksitässä Penthouse Junior Suitessa, on oma parveke.Kuva: Viking Cruises

Alla vasemmalla: The Restaurant -ravintolan avattavatikkunat mahdollistavat al fresco -tyylisen ulkoilmaruokailun –sään salliessa toki. Kuva: Aaron Saunders

Alla: The Living Room on nimensä mukaisesti todella sisustettuolohuonemaisesti. Mielenkiintoista kyllä, vastaava konseptiolohuonemaisesta tilasta löytyy Stena Linen autolautoilta.Kuva: Viking Cruises

laivojamme huomattavasti pienempi, vaikka 48,700bruttotonnil laan päihittääkin fyysisessä koossa monetlähivesiemme lautoista.

(Verrattain) pienessä koossa piilee aluksen vahvuus japotentiaal i: se pystyy kokonsa puolesta pääsemäänhuomattavasti useampaan satamaan kuin mitä jätti-läismäiset risteil i jät. Siinä missä suuret risteil i jät joutu-vat jäämään sataman ulkopuolel le ankkuriin ja kuljet-tamaan matkustajat veneil lä satamaan, pääsee VikingStar suoraan laituriin ja matkustajat pääsevät käteväs-ti kaupungil le vaeltamaan ja nopeasti myös sieltä ta-kaisin.

Yksi uuden aluksen merkittävimmistä tavoitteista on-kin tuoda risteilyalaa lähemmäksi sen juuria. VikingCruisesin konsepti rakentuu ennemmin matkakohtei-den kun itse laivan ja sen omien lukuisten palveluidenympäril le. Juuri kohteissa käyminen on yksi risteilyi-den kohokohdista, ja laiva tarjoaa puitteet useissa erikaupungeissa käymiseen, sekä tietysti risteilyvieraidenyöpymiseen. Tässä segmentissä suuril la risteilyvarus-tamoil la ei ole paljoa varaa kilpail la – Viking Cruisespanostaa nimenomaan laadukkaisiin kohteisiin, pitkiinmaissaoloaikoihin ja tasokkaisiin retkiin. Erona massa-markkinoil le suunnattujen risteilyvarustamoiden käy-täntöihin on esimerkiksi se, että Viking Cruisesil lamatkan hintaan kuuluu opastettu retki kaikissa koh-teissa. Lisämaksusta voi toki myös halutessaan ottaaosaa eksklusiivisemmil lekin retkil le.

Viking Star – pelkistetty mutta ylellinen

Millainen sitten on se alus, mil lä Viking Cruises tuleemeriristeilyiden markkinoil le? On jo itsessään harvi-naista, että uusi tekijä tulee valtameriristeilyil le täysinuudella aluksella. Viking Cruisesin taustal la tukena onvakaa ja voimakkaasti kasvava jokiristeilybisnes, jotensil lä on taloudell isesti rahkeita aloittaa uusi toimintatäydellä voimalla. Tulevien sisariensa Viking Sean ja Vi-king Skyn kanssa Viking Star edustaa täysin uutta alus-tyyppiä, jonka suunnittelussa on lähdetty pitkälti puh-taalta pöydältä.

Viking Star valmistui viime keväänä ja luovutettiinomistajal leen 28. maaliskuuta. Venetsian lähistöllä si-jaitsevalta telakalta se seilasi Istanbulin kautta Väli-merta pitkin ylös Pohjois-Eurooppaa kohden, saapuenlopulta toukokuun puoliväl issä Bergeniin. Laiva sai vi-ral l isen kasteen Norjan kansal l ispäivänä 1 7.5.201 5Bergenissä. Kummina toimi kaupungin pormestariTruve Drevland, ja paikal la oli noin 20 000 ihmistä.Risteilyl i ikenteen valtavirrasta poiketen Viking Star onrekisteröity Norjaan, kotipaikkanaan Bergen.

Viking Star vie suurilta risteilyaluksilta tutun trendin

uudelle tasolle, sil lä kaikissa 465 hytissä on parveke.Hyttiluokkia on viisi erilaista: Veranda, Deluxe Veran-da, Penthouse Veranda, Penthouse Junior Suite ja Ex-plorer Suite. Hyttien koot, sisältäen parvekkeen, vaih-televat Verandan 25 neliöstä 70-1 08 neliön ExplorerSuiteihin. Ympärivuorokautinen huonepalvelu sisältyykaikkien hyttien hintaan, mutta korkeammissa hytti-luokissa on tarjol la muun muassa mahdoll isuus pöy-tävarausten tekemiseen ennen lähtöä ja takuu tie-tystä määrästä paikkoja laivan erikoisravintoloissa.

Laivan pääravintola on nimeltään yksinkertaisesti TheRestaurant, jonka ruokalista vaihtuu risteilyalustenyleiseen tapaan joka päivä. The Restaurantin l isäksilaival la on neljä erikoisravintolaa: The Chef’s Table,The Kitchen Table, Manfredi’s Ital ian Restaurant jaMamsen’s. The Kitchen Tablessä on mahdoll ista ottaaosaa myös kokkauskurssil le. Viking Staril la kaikki ra-vintolat, myös pöytävarauksell iset, kuuluvat matkanhintaan (paitsi edull isimmassaVeranda-luokassa).

Ruokaa tarjoil laan myös muissa laivan palvelupisteissa.Seitsemännen kannen perällä sijaitsevassa World Ca-féssa on tarjol la herkkuja niin Amerikasta, Euroopastakuin Aasiankin mantereelta. Kansil le seitsemän ja kah-deksan levittäytyvä keulassa sijaitseva näköalabaariExplorer’s Lounge sisältää myös Mamsen’s-ravintolan,jossa tarjoil laan norjalaisia ja skandinaavisia erikoi-suuksia – valmistettuna Torstein Hagenin äidin resep-tien mukaan! Viking Staril la on panostettu erityisestiulkona ruokailuun. The Restaurantin ikkunat ovatavattavissa sään sal l iessa, ja muutama pöytä on jopaaseteltu ulkotiloihin ravintolan peräosaan! MyösWorld Café ja sen ulkopuolel le aukeava Aquavit Ter-race ovat oival l isia paikkoja ulkona syömiseen (kirjai-mell isesti! ) , toki sään sal l iessa. I ltapäivän teehetkeä taipientä purtavaa kaipaavia on ajateltu, ja mahdoll isuussiihen onWintergardenissa.

Viking Starin spa-osasto ja fitness-keskus ovat kaik-kien matkustajien käytössä veloituksetta. Laivan kan-sia 1 -3 halkova atrium ympäristöineen puolestaan si-sältää The Viking Living Roomin, joka toimii laivan”olohuoneena” ja kirjastona. Sen vieressä on drinkki-baari Viking Bar. Erikoista Viking Staril la on, että aluk-sel la ei ole normaalia infotiskiä, vaan infon työtekijätistuvat kannettavien tietokoneiden kanssa Viking Li-ving Roomin pöydissä aulassa kannella 1 ! Näin info-tiskin viemä tila on saatu matkustajien käyttöön sil-loin, kun infolle ei varsinaisesti ole tarvetta. Kanneltakaksi puolestaan löytyy The Theater -monitoimitila,jossa järjestetään sekä erilaisia viihde-esityksiä ettäluentoja. Muita ajanviettomahdoll isuuksia laival la tar-joavat Torshavn-baari kannella 2 (joka on ehkä nimet-ty Färsaarten pääkaupungin, tai sittenkin Torstein Ha-genin, mukaan), sekä laivan ylimmil lä kansil la olevat

1 7

rauhall inen Wintergarden ja kaksikerroksinen näkö-alabaari Explorer’s Lounge.

Suurten risteil i jöiden valtavia al lasmaailmoja ei VikingStarilta löydy. Sisätiloissa sijaitsevan spa-osaston lisäk-si aluksella on kompakti al lasosasto kannella 7,Win-tergardenin vieressä. Osasto on varustettu suljetta-val la katolla (vastaava löytyy lähivesiltämme BirkaStockholm -alukselta), ja iltaisin siel lä voi katsoa esi-merkiksi elokuvia. Perinteisen uima-altaan lisäksi va-rusteina on poreallas, al lasbaari ja gril l i . Uima-altaitakaipaavalle löytyy myös toinen (tai oikeastaan kolmas,jos spa-osasto otetaan huomioon) vaihtoehto kannen7 perästä. Sinne Viking Staril le on rakennettu AquavitTerracen yhteyteen Infinity Pool-nimeä kantava allas,joka nimensä mukaisesti päättyy aivan laivan perälle.Sen kyljestä löytyy toinen poreallas. Aquavit Terracepuolestaan on Longship-luokan laivoilta tuttu suosittuulkotila.

Ulkotilat ovatkin aluksen helmiä. Al fresco-ruokailunl isäksi on asiakkail la harvinainen mahdoll isuus täysinläpikuljettavaan ulkokanteen kannella 2, jossa voitempaista vaikka aamun juoksulenkin. Urheil i joita onmyös ajateltu kannella 9, jossa tutkamastojen ympä-ristö on otettu hyötykäyttöön: siitä on tehty SportsDeck, josta löytyy esimerkiksi minigolf-rata.

Skandinaavisuus näkyy sisustuksessa

Viking Cruises markkinoi itseään lähinnä englannin-kiel isel le asiakaskunnalle. Päämarkkinoita ovat Yhdys-valtojen lisäksi Kanada, Iso-Britannia, Australia ja Uu-si-Seelanti. Siksi on ehkä hieman yllättävää, että varus-tamon alusten sisustus edustaa pohjoismaista moder-nismia. Tämäkin poikkeaa valtavirran linjasta, sil lä suu-ret risteilyvarustamot hakevat sisustuksessaan kult-tuuril l isesti neutraalia, kaikkia miel lyttävää linjaa. Toi-saalta pelkistetty, modernismia edustava ilme on ylei-nen Vikingin kanssa kilpailevien premium- ja luksus-varustamoiden laivoil la.

Viking Starin sisätilojen suunnittelun taustal la ovat sa-mat tahot, jotka ovat toteuttivat myös Longship-luo-kan alusten sisustukset. Avarat ja valoisat julkiset tilat,joista on hyvät näköalat ulos, ovat leimanneet meril i i-kennettä Pohjoismaissa jo pitkään, mikä näkyy myöslähivesil lämme seilaavil la aluksil la. Sama suuntaus onvietyViking Staril la ehkä vielä pidemmälle; esimerkiksiViking Starin avaraa Atriumia voi pitää jatkokehitelty-nä versiona Mariel lan ja Princess Anastasian auloista.

Valoisuuden ja avaruuden lisäksi materiaal it on valittutarkkaan. Skandinaviasta tutut materiaal it, erityisestipuupinnat, ovat hall itsevia. Värimaailma on vaalea yh-

distettyinä muutamiin tarkkaan harkittuihin kirk-kaampiin väreihin. Räikeitä irtiottoja värimaailman taisisustuksen suhteen ei Viking Starilta löydy. Huoneka-luissa on selvästi haettu inspiraatiota tunnetuilta poh-joismaalaisilta suunnittel i joilta.Viking Starin sisustustaei kuitenkaan leimaa pohjoismaiseen sisustukseenajoittain l i itetty stereotypia ”halvasta IKEA-sisustuk-sesta”; USA Today-lehden Gene Sloanin mukaan lai-van huonekalut ovat kall i iden, tasokkaiden valmista-j ien tekemiä. Laivan yleisiä tiloja koristaa myös huo-lel la val itut taideteokset pohjoismaisilta taiteil i joilta.Lisäksi esimerkiksi laivan teatterin sohvatyynyjenpääll isiä kaunistaa kokoelma norjalaisia julkisuudenhenkilöitä.

Teknisel lä puolel la Viking Star on varustettu rikkipe-sureil la, joten se täyttää tämän vuoden alusta voi-maan tulleet päästörajoitukset.Aluksen potkuriteknii-kaksi on valittu yleisesti risteilylaivoissa käytettyjenruoripotkureiden sijaan Rolls-Roycen uusi Promas-järjestelmä, jossa perinteinen potkuri ja peräsin ovatsamaa kokonaisuutta. Promas kuluttaa parhaimmil laanyli 1 0% vähemmän polttoainetta kuin perinteinenpotkuri ja peräsin.

Viking Starin tulevaisuus näyttää valoisalta. Alus osuuluksus- ja premium-segmenttien välimaastoon, luodenikään kuin tietä omalle segmentil leen.Alus on pieneh-kö mutta ylel l inen, risteilyt kohdekeskeisiä ennemminkuin laivakeskeisiä mutta alhaisemmin hinnoiteltukuin varsinaiset luksusristeilyt. Kovasta luottamuk-sesta konseptiin kertoo se, että Viking Staril le ehdit-tiin tilata kolme sisarta jo ennen laivan valmistumista.

Viking Cruisesin toimitusjohtaja Torstein Hagen onmonessakin yhteydessä ilmaissut haluavansa kasvattaavarustamonsa toimintaa voimakkaasti lähivuosina. Hä-nen mukaansa nykyisten 60 jokiristeil i jän ja yhdenvaltameriristeil i jän sijaan viiden vuoden päästä VikingCruises l i ikennöisi sadal la jokiristeil i jäl lä ja kymme-nellä valtameriristeil i jäl lä. Nykyisen kasvun valossatämä ei näytä epärealistiselta, mikäli vain odotuksetmarkkinoiden reaktioista ja kehittymisestä täyttyvät.

Viking Cruisesin lähtö valtameriristeilyihin on myöshenkilökohtainen voitto Torstein Hagenil le. 1 990-luvun alkupuolel la hän sai nähdä johtamansa RoyalViking Linen kuihtuvan pois, kun Kloster-konserniosti sen ja pikkuhil jaa häivytti varustamon liittämälläalukset muihin omistamiinsa brändeihin. Hagen ja hä-nen yhtiökumppaninsa pelaavat taatusti korttinsa tar-kasti, tietäen edell isen kruununjalokivensa surull isenkohtalon. Hagenia ei voi kuin onnitel la, si l lä hän ontähän mennessä tehnyt oikeita siirtoja ja noussut l iki

1 8

Yllä: Viking Starin kauneus piilee yksityiskohdissa; laivaakoristaa huolellisesti valittu taidekokoelma skandinaavisiltataiteilijoilta. Kuvan portaikossa on kuitenkin jäljennösBayeux'n seinävaatteesta, joka kuvaa viikinkien jälkeläistennormannien Englannin-valloitusta 1 000-luvulla.Kuva: Viking Cruises

Oikealla: Perinteisen uima-altaan lisäksi matkustajat voivatpulahtaa laivan perällä, Aquavit Terracen yhteydessäolevaan Infinity Pool -altaaseen. Altaan nimi tulee siitä, ettäavomerellä oltaessa altaassa uivalle näyttää siltä, että allasjatkuu horisonttiin asti. Kuva: Aaron Saunders

Alla: Vaikuttava kaksikerroksinen Explorer’s Lounge laivankeulassa tarjoaa loistavat puitteet näköalojen ihailuun.Kuva: Viking Cruises

1 9

tyhjästä takaisin risteilyalan huipulle. Mikäli hän onnis-tuu kunnianhimoisessa suunnitelmassaan, tulemmevarmasti kuulemaan hänestä myöhemminkin. VikingCruises on nyt kasvanut ja noussut isojen toimijoidenluokkaan, ja menestyksekkäällä konseptil la ja hyvälläbisnesvainul la tie maailman huipulle on varmasti mah-doll inen.

Uusi Viking Star tulee seilaamaan kesän Itämerellä jasiirtyy talveksi Välimerelle. Vuoden 201 6 alussa senseuraan liittyyViking Sky ja vuotta myöhemmin VikingSea.Vuonna 201 8 valmistuvan neljännen laivan nimeäja reittejä ei ole vielä julkaistu. Jos Royal Viking Linenaluksiin viittaava nimeämispolitiikka jatkuu, neljäs laivasaanee nimekseen Viking Sun.

Lähteet

- Cruise Business Review- Cruise Ship Deck Plan(http://www.cruiseshipdeckplan.com/viking-star/)- Fincantieri- From the Deck Chair(http://www.fromthedeckchair.com/?s=Viking+Star&submit.x=0&submit.y=0)- Maritimematters.com- Rolls-Royce- Ship-technology.com- USAToday Cruise Log(http://www.usatoday.com/story/cruiselog/201 5/04/14/viking-star-cruise-charges/25755975/)- Viking Cruises-Wikipedia

2020

Yllä: Viking Star kiinnittyneenä Thames-joen varteenLontoossa laivan ollessa matkalla kohti kastetilaisuuttaanBergenissä. Kuva: Aaron Saunders

Alla: Viking Starin italialainen ravintola Manfredi’s on nimettyTorstein Hagenin ystävän, Silversea Cruisesin johtajanManfredi Lefebvre d'Ovidion mukaan. d'Ovidio onpuolestaan luvannut, että Silversean seuraavalleuudisrakenteelle tulee Hagenin mukaan nimetty ravintola.Kuva: Viking Cruises

21

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

RUOTSISSA joukkoliikenteen tuottamistapa eroaaSuomesta siten, että maa on jaettu kokonaisuudes-saan 20 maakäräjään, jotka vastaavat joukkoliikenteentuottamisesta vaikutusalueellaan. Tukholman lääninmaakäräjien (Stockholms läns landsting) tehtävänä ontuottaa joukkoliikennepalvelut Tukholman läänissä.Saaristoliikenteestä vastaa 24 alusta omistava maakä-räjien Waxholmsbolaget, joka kilpailuttaa kaikkienomistamiensa alusten operoinnin ja ostaa sen lisäksil i ikennettä myös muilta pienemmiltä paikal l isi lta saa-ristovarustamoilta.

Edell isten sopimuskausien lähestyessä loppuaan lii-kenne kilpailutettiin uudelleen ja oli jo lähellä ratkai-sua syksyllä 201 3, kunnes sopimusten jakaminen vii-me hetkellä peruutettiin. Tukholman läänin maakäräjiähal l itsevan oikeisto-keskustalaisen All iansenin rintamahajosi, kun liberaali kansanpuolue ja keskustapuolueyhtyivät oppositiossa istuvien sosiaal idemokraattien,vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen vaati-mukseen kilpailutuksen keskeyttämisestä. Vain yksisopimusalue, Djurgårdsfärjanin operointi, saatiin rat-kaistua. Suurimpina ongelmina kilpailutuksessa pidet-tiin sitä, että todell inen palvelutaso olisi merkittävästientistä heikompi ja vuoromäärä tietyil le saaril le olisivähentynyt huomattavasti. Heikentyneet aikataulutolisivat pilanneet turismin edellytykset joil lakin saaril-la. Tarkoituksena oli myös vähentää vuoroja Tukhol-man keskustaan/keskustasta. Lisäksi saaristoliikenne(pl. Djurgårdsfärjan) olisi jaettu kolmeen suureen so-pimusalueeseen, joka olisi heikentänyt pienten ope-raattorien asemaa suurten kustannuksella.

Niinpä kilpailutus jouduttiin järjestämään uudelleen, jauusi kilpailutus käynnistyi kuluvan vuoden maalis-

kuussa. Ratkaisua odotetaan marraskuuksi, jol loin so-pimukset voisivat alkaa vuonna 201 6. Uudessa sopi-muksessa saaristo on jaettu kuuteen eri alueeseenkolmen edell isen sijaan. Suunnittelun lähtökohtana onnykyinen aikataulu ja vuoromäärä, mikä takaa myösesimerkiksi keskustan Strömkajenin pysymisen tär-keänä solmukohtana.

Kysymysmerkkejäkin on. Ketkä tulevat voittamaanuudet sopimukset? Djurgårdsfärjanin operoinnin voit-ti Serco Groupin ja Strömman muodostama yhteen-l i ittymä. Serco on kansainvälinen monialayritys, jokaliikennöi mm. Skotlannin ja Shetlanninsaarten välisiälauttal injoja. Varustamoa epäil lään talousrikoksistaIsossa-Britanniassa, ja ammattiyhdistysl i ike on kriti-soinut vahvasti maakäräjien päätöstä hyväksyä tar-jous, jossa Serco on mukana. Toisaalta lehtiväitteidenmukaan edell isen kilpailutuksen ”suursopimukset”olisi voittanut ruotsalainen Blidösundsbolaget, jotenkansainvälisen monialakonsernin mukaantulo Tukhol-man saaristoliikenteeseen ei ole kiviin kirjoitettu.

Uusi kilpailutus näyttää lupaavammalta. Sil lä on puna-vihreän opposition tuki, joka on tärkeää maan vall it-sevassa poliittisessa tilanteessa, Tukholman ollessakuitenkin Ruotsin suurin ja merkittävin maakäräjä-kunta. Saaristolaisten mukanaolo prosessissa on tuo-nut palvelulähtöisyyttä. Edell inen konsulttifirmojenluomus herätti kysymyksiä siitä, palveliko se parhaallamahdoll isel la taval la saaristolaisten ja sinne matkusta-vien etua.Yllättäen edell isen kilpailutuksen läpimenoa”runtannut”, maakäräjien l i ikenneasioista vastaavamaltil l isen kokoomuksen Christer G.Wennerholm eisaanut jatkokautta pestissään. Viime syksyn vaalienjälkeen Tukholman läänin maakäräjien l i ikenneasioistavastaa niin ikään saman puolueen Kristoffer Tamsons.

PS. Edell isessä kolumnissani kerroin Ruotsiin suunni-tel lusta tonnistoverosta. Blå skatt -aloitteen tekijätovat nyt saaneet positiivisen signaalin Ruotsin valtio-päivien talousvaliokunnasta, että tahtoa tonnistove-roon siirtymiseen vuoden 201 6 aikana löytyy. Työ al-kaa siis hil jal leen kantaa hedelmää!

Tukholman-kirjeenvaihtajalta

Julkisten kilpailutustenhankaluusJulkiset hankinnat eivät aina menetäällä naapurissakaan ihan niinkuinStrömsössä. Tukholman saaristo-liikenteen kilpailutuksen historiaon tarina vailla vertaa.

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

ENGLANNIN ja Ranskan välistä tunneliyhteyttä eh-dotti ensimmäisenä ranskalainen insinööri AlbertMathieu vuonna 1 802. Hänen visioissaan hevoset oli-sivat vetäneet tunnelissa kärryjä, ja hevosten vaihtoolisi tapahtunut keskelle kanaalia rakennetulla keino-tekoisel la saarella. Rautatieyhteyttä ehdotettiin ensikerran 1 850-luvulla, mutta vasta 1 970-1 980-lukujenvaihteessa projektia alettiin tosissaan viedä eteenpäin.Britannian pääministeri Margaret Thatcher ja Ranskanpresidentti François Mitterrand antoivat hyväksyn-tänsä yksityisin rahoin toteutettavalle hankkeelle.

Useiden eri toimijoiden jättämistä ehdotuksista Fol-kestonen ja Coquelles'n välistä rautatietunnelia pidet-tiin toteuttamiskelpoisimpana. Ranskan ja Britannianhall itukset hyväksyivät hankkeen vuonna 1 987, ja ra-kentaminen alkoi seuraavana vuonna. Kahdesta erisuunnasta louhitut tunnelit kohtasivat vuonna 1 990,ja tunneli avattiin l i ikenteelle toukokuussa 1 994 –vuosi aikataulusta myöhässä. Rakennustöiden aikanaEurotunnel joutui anomaan sijoittaji lta l isää rahaauseaankin otteeseen, sil lä tunneli yl itti alkuperäisenkustannusarvion yli 80 prosentil la ja tul i maksamaan9,5 mil jardia puntaa.

Korkeat odotukset pettävät

Kanaalitunnelin odotettiin mull istavan Englannin jaRanskan välinen liikenne, olihan kyseessä ensimmäi-nen kiinteä yhteys Brittein saarten ja Manner-Euroo-pan väli l lä. Heti ensimmäisenä toimintavuonna kävikuitenkin ilmi, että tunnelin matkustajamäärät eivätnousseet lähellekään sijoittaji l le esitettyjä arvioita.Eurotunnelin tulot eivät riittäneet edes velkojen kor-kojen maksuun, minkä seurauksena yhtiö teki ensim-mäisenä toimintavuotenaan yli 900 mil joonan punnantappiot. Ahdinkoa ei ainakaan helpottanut marras-kuussa 1 996 sattunut tulipalo, joka vaurioitti tunneliapuolentoista kilometrin matkalta. Tunneliyhtiö olisipäätynyt konkurssiin, el leivät pankit olisi suostuneetvaihtamaan velkoja osakkeisiin mil jardien puntienarvosta.

Vuosituhannen vaihteessa Eurotunnelin pahimmat ta-lousvaikeudet näyttivät olevan takanapäin. Maalis-kuussa 1 999 Eurotunnel ilmoitti tehneensä ensim-mäistä kertaa positiivisen nettotuloksen ja alkoi mak-saa takaisin joitain velkojaan. I loa kesti kuitenkin vainhetken, sil lä vuonna 2003 Eurotunnelin l i ikevaihto pu-tosi 1 8 prosentil la ja tulos painui tappiolle 1 ,3 mil jar-dia puntaa.Yhtiö oli kuljettanut vuodessa 6,3 mil joo-naa junamatkustajaa ja 1 ,7 mil joonaa tonnia rahtia,kun tavoitteena oli 1 6 mil joonaa matkustajaa ja seit-semän mil joonaa rahtitonnia.

Kesäl lä 2006 konkurssi ol i jäl leen lähellä. Eurotunnelhaki yrityssaneeraukseen ja varoitti, että mikäli velko-japankkien kanssa ei päästä sopuun, saattaa tunnelinoperoiminen keskeytyä talvel la 2007. Sopu kuitenkinsyntyi kesäl lä 2007, ja uudelleenjärjestelyjen myötäyhtiö onnistui tekemään historiansa ensimmäisen lie-västi positiivisen tuloksen. Oman helpotuksena tilan-teeseen toi myös se, että pika-alusvarustamot Hover-speed ja SpeedFerries lopettivat toimintansa vuosina2005 ja 2008 jouduttuaan taloudell isi in vaikeuksiin.

22

Autolautat

Tunneliyhtiöstälaivanvarustajaksi– ja takaisinEurotunnelin kolme vuotta kestä-nyt kädenvääntö Britannian kilpai-luviranomaisten kanssa päättyi,kun tunneliyhtiö ilmoitti Rodin- jaBerlioz-lauttojen siirtyvän DFDSSeawaysille. Englannin kanaalin lii-kenteen markkinajohtajuudestahuolimatta Eurotunnelin tähänas-tinen taival on ollut kaukana me-nestystarinasta.

23

Yllä: MyFerryLinkin Berlioz ja Rodin Calais’ssa 21 .4.201 4. Kuva:

Marko Stampehl

Oikealla: Eurotunnelin omien matkustajajunien ohessakanaalitunnelia käyttävät nopeat Eurostar-junat, jotkakuljettavat matkustajia Lontoosta mm. Pariisiin, Brysseliin jaMarseillehin. Kuva: Eurostar

Oikealla alla: Eurotunnelin 775 metriä pitkät Le Shuttle -junatkuljettavat henkilöautoja sekä rekkoja. Rekkojen kuljettajilleon oma matkustajaosasto, koska rahtivaunut ovat avoimia,mutta henkilöautojen matkustajien ei tarvitse poistua matkanajaksi autosta. Kuva: Jeroen van Lieshout (CC BY-NC-ND 2.0)

Alla: Eurotunnel aikoo jatkaa ropax-lautta Nord Pas-de-Calais'n liikennöintiä vastaisuudessakin, vaikka Rodin jaBerlioz siirtyvät DFDS Seawaysille. Kuva: Marko Stampehl

Tunnelista meren pinnalle

Ranskan valtionrautateiden (SNCF) omistama Sea-France, joka liikennöi neljäl lä aluksella Dover-Calais-l injal la, ol i joutunut selvitystilaan kesäl lä 201 0. Yhtiöoli kärsinyt pitkään taloudell isista vaikeuksista ja ko-vasta kilpailusta, mutta ei ol lut pystynyt karsimaantyöntekijöidensä määrää tai palkkakustannuksia am-mattiyhdistysl i ikkeen kovan vastustuksen vuoksi. Sel-vitystilassa yhtiön henkilöstöstä irtisanottiin lähespuolet, mutta kun sekään ei auttanut, päätti Ranskanvaltio tukea SNCF:ää 200 mil joonalla eurolla. EU:nkomissio ei tukea hyväksynyt, minkä seurauksena Sea-France vedettiin konkurssiin marraskuussa 201 1 .

SeaFrancen konkurssi tuskin olisi tarkoittanut yhdenkilpail i jan poistumista markkinoilta, sil lä esimerkiksiDFDS Seaways ja LD Lines olivat jättäneet yhteisentarjouksen SeaFrancen omistuksessa olleista laivoista.Todennäköisesti siksi Eurotunnel päätti ryhtyä laivan-varustajaksi ja osti SeaFrance Rodinin, SeaFrance Ber-l iozin ja roro-lautta SeaFrance Nord Pas-de-Calais’n65 mil joonalla eurolla. Vastuu laivojen operoinnistaannettiin SeaFrancen entisten työntekijöiden perusta-malle itsenäisel le SCOP (Société Cooperative deProduction) SeaFrance -yhtiöl le, ja elokuussa 201 2Rodin ja Berlioz avasivat vastasyntyneen MyFerryLin-kin l i ikenteen.

Pian li ikenteen alettua DFDS Seaways ja P&O Ferriesvalittivat Britannian kilpailuviranomaisil le (Competi-tion Commission, CC) Eurotunnelin l i ian suurestamarkkina-asemasta. Eurotunnel kuljetti jo entuudes-taan kanaalin al itse matkustajia, henkilöautoja ja rah-tia Le Shuttle-junil la, jotka tarjosivat vuorokaudessa

47 lähtöä 35 minuutin matka-ajal la. P&O Ferriesintietojen mukaan pelkästään kanaalitunnelin markkina-osuus oli yl i 40 prosenttia, ja kilpailuviranomaistenselvityksissä kävi ilmi, että SeaFrancen markkinaosuusvuosina 201 0-201 1 oli vaihdellut matkustajal i iken-teessä 1 0-1 5 prosentin ja rahtil i ikenteessä 1 5-1 8 pro-sentin väli l lä.

Competition Commissionin päätös annettiin kesäl lä201 3. Sen mukaan Eurotunnel osti SeaFrancen lautatestääkseen kilpail i ja DFDS Seawaysiä tekemästä sa-moin, minkä seurauksena tunneliyhtiö oli päässytmääräävään markkina-asemaan. Päätöksen seurauk-sena MyFerryLinkin laivoilta evättiin pääsy Doverinsatamaan, ja Eurotunnel sai puoli vuotta aikaa laivo-jensa myymiseen.

Kuten arvata saattoi, kyseenalaisti Eurotunnel kilpai-luviranomaisten päätöksen ja valitti siitä kilpailuvi-ranomaisten ylemmälle asteelle (Competition AppealTribunal CAT). Uudessa käsittelyssä aiempi päätöskumottiin, koska CAT:in mielestä Eurotunnel ei hank-kinut olemassa olevaa yhtiötä, kuten CompetitionCommission oli päätöslauselmassaan katsonut. Asiapalasi alemmalle tasolle Competition and MarketsAuthorityl le (CMA, entinen Competition Commis-sion), jonka kesäkuussa 201 4 antama uusi päätös eipoikennut edell isestä: Eurotunnelin on lopetettavaMyFerryLinkin l i ikenne puolen vuoden sisäl lä tai et-sittävä laivoil le uusi omistaja.

Eurotunnel luovuttaa, työntekijät eivät

Eurotunnel oli edelleenkin eri mieltä useasta CMA:nesittämästä keskeisestä seikasta. Yhtiö kyseenalaistiCMA:n päätösvallan MyFerryLink-asiassa ja oli sitämieltä, että kilpailuviranomaisten tekemä päätös pi-kemminkin heikentää kuluttajan asemaa vähentämälläkilpailevien yhtiöiden määrää kanaalissa. Tälläkin ker-taa asia eteni kilpailuviranomaisil la ylemmälle tasolle,mutta CAT ei enää kumonnut CMA:n antamaa pää-töstä. Eurotunnel sai jäl leen puoli vuotta aikaa lopet-taa toimintansa, ja täl lä kertaa yhtiö ilmoittikin asetta-vansa MyFerryLinkin laivat myyntiin.

Työntekijät eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan My-FerryLinkin laivojen operaattori SCOP anoi Britan-nian vetoomustuomioistuinta (Court of Appeal) lu-paa viedä asia oikeuteen. Vetoomustuomioistuin ottiasian käsittelyyn ja kumosi kilpailuviranomaistenaiemmat päätökset toukokuussa 201 5. Oikeus olisisiis sal l inut MyFerryLinkin jatkavan liikennettä, mitäkilpailuviranomaiset eivät katsoneet hyvällä ja ilmoit-tivat vievänsä asian korkeimpaan oikeuteen.

Uusi oikeuskäsittely ei kuitenkaan ollut tarpeell inen,

Calais Seaways on tällä hetkellä DFDS Seawaysin suurin alusDover-Calais - linjalla. Alus valmistui vuonna 1 991 Belgianvaltion omistamalle RMT:lle Doverin ja Oostenden väliseenliikenteeseen. Kuva: Marko Stampehl

24

sil lä Eurotunnel pitäytyi aiemmassa suunnitelmassaanluopua lauttal i ikenteestä. Yhtiö olisi halunnut myydäMyFerryLinkin työntekijöiden omistamalle SCOPil le,mutta tämä ei onnistunut järjestämään riittävää ra-hoitusta lauttojen ostamiseksi. Kesäkuun 201 5 alussaEurotunnel ilmoitti, että Rodin ja Berlioz siirtyvättanskalaisel le DFDS Seawaysil le, mutta Nord Pas-de-Calais jää Eurotunnelin omistukseen. Tunneliyhtiönsuunnitelmana on jatkaa lauttal i ikennettä yhdelläaluksella, mikäli kilpailuviranomaiset suunnitelman hy-väksyvät. Näin Eurotunnelin olisi jatkossakin mahdol-l ista kuljettaa vaaral l isia lasteja, joita ei turvall isuus-syistä voida kuljettaa rautatietunnelissa.

Kilpailu kanaalissa jatkuu

MyFerryLinkin siirtyessä DFDS Seawaysil le jää Eng-lannin kanaaliin kilpailemaan neljä varustamoa. Dover-Calais l injal le jäävät P&O Ferries ja DFDS Seaways,joka liikennöi myös Dover-Dunkerque ja Newhaven-Dieppe -reiteil lä. Ranskalaisel la Brittany Ferriesil lä onuseita reittejä Plymouthin, Poolen ja Portsmouthinkaupungeista Le Havreen, Caen'iin, Cherbourgiin,Saint-Maloon ja Roscoffiin, kun taas Condor Ferriesl i ikennöi Poolesta, Portsmouthista ja WeymouthistaCherbourgiin ja St Maloon sekä Guernsey ja Jersey-saaril le. Tunnelissa matkustajia kuljettavat Le Shuttle-junien lisäksi nopeat Eurostar-junat, ja myös tavara-junat käyttävät kanaalitunnelia päivittäin.

Nähtäväksi jää, mitä MyFerryLink-kauppa tarkoittaaDFDS Seawaysin muun laivaston kannalta. Tällä het-kellä Dover-Calais -reitil lä l i ikennöi kaksi DFDS:n lai-vaa (Calais Seaways ja rahdattu Malo Seaways). Ontodennäköistä, että Doverin ja Calaisin välisel le l in-jal le suunnitel lut Rodin ja Berlioz myös jäävät reitil le,mutta on eri asia onko DFDS:l lä tarvetta neljäl le lai-val le l injal la. Muutoksia nähtäneen jo pian, sil lä Rodinja Berlioz rahdataan DFDS:l le 2. heinäkuuta alkaen.Sopimukseen sisältyy osto-optio. Ainakin toistaiseksinäyttää siltä, että Nord Pas-de-Calais puolestaan jääEurotunnelil le.

Lähteet

- BBC (news.bbc.co.uk)- Competition and Markets Authority(www.gov.uk/cma-cases/eurotunnel-seafrance-merger-inquiry)- Financial Times (www.ft.com)- The Guardian (www.theguardian.com)-Wikipedia (en.wikipedia.org)- gCaptain (gcaptain.com)- Direct Ferries (www.directferries.co.uk)- Eurotunnel (www.eurotunnel.com)- My Ferry Link (www.myferrylink.com)

Yllä: P&O Ferries on suurin lauttaoperaattori Doverin jaCalais'n välillä kuudella aluksellaan, joista uusimmat jasuurimmat ovat Raumalla rakennetut Spirit of Britain ja Spiritof France (kuvassa). Kuva: Marko Stampehl

Alla: Rodin valmistui Rauman telakalta vuonna 2001 , ja onliikennöinyt 1 4 vuotta Dover-Calais- linjalla SeaFrancen,MyFerryLinkin ja jatkossa DFDS Seawaysin lipun alla. SisaralusBerlioz valmistui Saint-Nazairen telakalla Ranskassa vuonna2005, ja aluskaksikko on toiminut esikuvana Helsingissärakennetuille Starille (2007) ja Viking XPRSille (2008).Kuva: Marko Stampehl

25

26

Linjalaivat

Cunard1 75 vuotta

Yksi kenties maailman tunnetuim-mista varustamoista, brittiläinenCunard Line, juhlii tänä vuonna1 75-vuotista taivaltaan.Yhtiön en-simmäinen alus, Britannia, lähtineitsytmatkalleen Liverpoolistakohti New Yorkia toukokuussa1 840. Atlantin ylittävästä linjalii-kenteestä toimintansa aloittanutvarustamo tarjoaa yhä tänä päivä-nä mahdollisuuden kokea Atlantinylitys perinteitä kunnioittaen.

27

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

JOS tarkkoja ollaan, Cunardin historia alkaa jo vuonna1 839. Tuolloin kanadalainen liikemies Samuel Cunardnäki lehti-i lmoituksen, jossa Ison-Britannian Amirali-teetti etsi tarjouskilpailul la varustamoa hoitamaanAtlantin ylittävää (posti-) l i ikennettä höyrylaival la.Syystä tai toisesta jo ennestään usealla alal la toiminutSamuel Cunard kiinnostui asiasta, vaikka tarjouskil-pailun aikaraja oli jo mennyt umpeen. Cunard varasiensimmäisen matkan Britteihin ja jätti Amiraliteetil letarjouksen. Yllättäen Cunard myös voitti Britannianhall ituksen sopimuksen postin kuljettamisesta yli At-lantin kokeneiden kilpail i joiden nenän edestä.Varusta-mo tosin itse laskee historiansa alkavan ensimmäisenaluksensa, Britannian, neitsytmatkasta vuonna 1 840,minkä vuoksi 1 75-vuotisjuhlal l isuuksia vietetään tänävuonna.

Cunardin yhtiön voitto oli yl lätys, sil lä Cunard saapuiBritteihin vasta toista kuukautta tarjousajan päätty-misen jälkeen ja tarjous jätettiin sisään pari kuukauttamyöhässä. Kaksi brittivarustamoa oli tarjouskilpailunkäynnistyessä l i ikennöinyt jo tovin höyrykäyttöisil läaluksil la Atlantin yli ja ne pitivät itseään itsestäänsel-vinä voittajina. Toisin kuitenkin kävi. Amiraliteetti ei

ol lut tyytyväinen tarjouksiin l i ittyneisiin l isäehtoihin janiinpä se hylkäsi molemmat tarjoukset. Solmitun so-pimuksen mukaan Cunardin varustamo, viral l iseltanimeltään British and North American Royal MailSteam-Packet Company, tarjoaisi lähdön joka toinenviikko 55 000 punnan vuosikorvausta vastaan. Koviensakkojen lisäksi sopimus takasi Amiraliteetil le mah-doll isuuden ottaa yhtiön alukset käyttöön sotatilan-teessa.

Kanadasta Britteihin

Kanadan Halifaxissa asunut Samuel Cunard ei olluttunnettu hurjasta riskinotosta, joten hänen kiinnos-tuksena Amiraliteetin tarjouspyyntöä kohtaan oli yl-lättävää. Isänsä perustamaa A. Cunard & Sons -yhtiötäjohtaneella Cunardil la oli oman perheyrityksensäkautta kokemusta laivanvarustuksesta, sil lä parhaim-mil laan yhtiöil lä oli yl i 70 purjealusta vuonna 1 833.Höyrylaivoista hänellä ei sen sijaan ollut juurikaankokemusta, ja juuri höyrylaivoja Amiraliteetti halusipäästäkseen eroon kiusal l isen epäluotettavista ja hi-taista purjealuksista, joil la matka Atlantin yli kesti jopakuusi viikkoa.

Nyt Cunardil la oli siis sopimus Amiraliteetin kanssa,mutta ei laivoja, edes paperil la. Cunardin etsiessä so-pivaa rakentajaa uuden varustamonsa ensimmäisel le

Cunardin pitkäaikaisin lippulaiva, maailmankuuluisimmaksi alukseksi sanottu Queen Elizabeth 2lähdössä viimeistä kertaa Uudessa-SeelanninWellingtonista syksyllä 2008. Uransa aikana alus ehti taittaayli kuusi miljoonaa merimailia, minkä sanotaan olevanenemmän kuin yhdelläkään muulla aluksella kokomaailmassa. Kuva: Phil l ip Capper (CC BY 2.0)

alukselle, kriteerit olivat yksinkertaiset: “laiva, matkus-tajat ja posti – turvall isesti yl i ja takaisin”. Lopulta te-lakka löytyi Skotlannista Clyde-joen rannalta, jonkavarrella rakennettaisiin vuosien varrella l iki puoletkaikista Cunardin l i ikenteessä kulkeneista aluksista.Cunard tilasi telakalta kolme puurunkoista purjeil lavarustettua höyrylaivaa luovutettaviksi vuoden ku-luessa. Sopimusta Amiraliteetin kanssa muokattinuseamman kerran ennen liikenteen aloitusta, ja niinpäCunard tilasi vielä neljännenkin aluksen.

Ensimmäinen Cunardin tilaamista aluksista, Britannia,laskettiin vesil le helmikuussa 1 840. Neljäs heinäkuutaBritannia lähti neitsytmatkalleen Liverpoolista kohtiBostonia kyydissään muun muassa yhtiön perustajaSamuel Cunard. Britannial le valmistui seuraavien kah-den vuoden aikana kolme sisaralusta.

Amiraliteetin kanssa tehdyn sopimuksen velvoitta-mina Cunardin alukset joutuivat sotakuljetuksiin joyhtiön toisel la vuosikymmenellä, kun Krimin sotasyttyi. 1 4 Cunardin alusta kuljetti sotavuosina 1 853-56 yli 1 00 000 ihmistä ja 7 000 hevosta. Krimin sodanaikaan vuonna 1 855 valmistui myös Cunardin ensim-mäinen teräsrunkoinen linjalaiva Atlantin l i ikentee-seen, kun aiemmin kaikki alukset oli Amiraliteetinvaatimuksesta rakennettu puusta.

Vuonna 1 862 valmistui Cunardin ensimmäinen pot-kureil la varustettu alus, China, kun Amiraliteetti vii-mein sal l i si ipirattaista luopumisen. Samana vuonnaChinan kanssa valmistui vielä siipirattail la varustettuScotia, jonka ura Cunardin laivastossa kesti aina vuo-teen 1 904. Kolme vuotta myöhemmin, 1 865, yhtiönperustaja, Sir Samuel Cunard kuoli.

Ensimmäiset kolme vuosikymmentä nuori varustamopiti lähes keskeytyksettä hallussaan nopeimmalle At-lantin ylittäneelle alukselle myönnettyä Atlantin sinis-tä nauhaa (engl. Blue Riband), mutta 1 870-luvulla niinWhite Star Line kuin Inman Linekin menivät kehityk-sessä ohi. Vastatakseen kilpailuun yhtiötä pääomitet-tiin, ja samassa yhteydessä sen viral l iseen nimeen tuliensimmäistä kertaa sana Cunard, kun yhtiön nimeksivaihdettiin Cunard Steamship Company Ltd.

Vuosien 1 860 ja 1 900 välisenä aikana yli 1 1 mil joonaaihmistä ylitti Atlantin, ja heistä noin kolmasosa lähtiAtlantin ylitykseen Liverpoolista, Cunardin kotisata-masta.Vielä 1 900-luvun alkupuolel la Cunardin alukseteivät olleet tunnettuja korkeatasoisista matkustajati-loista, päin vastoin. Vasta sotien jälkeen Cunardinalukset nousivat loistokkuudessa sil le tasolle, jol la seon tänä päivänä. Esimerkiksi ensimmäiset kylpyhuo-neet tulivat Cunardin aluksil le vuonna 1 860 Abys-sinia-laivan myötä.

Yllä: Cunardin ensimmäinen uudisrakennus, vuonna 1 840valmistunut Britannia. Yhtiön ensimmäinen alus oli kuitenkinliki puolet Britanniaa pienempi Unicorn, joka teki myösCunardin ensimmäisen Atlantin-ylityksen, kun se siirrettiinHalifax-Quebec -yhteyslinjalle. Kuva: Cunard Line

Alla: Valmistuessaan kuvan Campania (1 892, kuvassa) jaLucania (1 893) olivat maailman nopeimmat ja suurimmatmatkustaja-alukset. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

Alinna: Vuonna 1 905 valmistuneissa Carmaniassa (1 ,kuvassa) ja Caroniassa (1 ) testattiin eri koneratkaisuja:Carmaniassa varustettiin höyryturbiineilla, Caroniatrippelikoneilla. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

28

Maaliskuussa 1 881 laskettiin vesil le Servia, Cunardinensimmäinen yksinomaan matkustajia kuljettanut alus.Servia oli myös ensimmäinen täysin sähkövaloil la va-laistu alus. Kolme vuotta myöhemmin valmistuneetUmbria ja Etruria olivat ensimmäiset moderneja l inja-laivoja muistuttaneet alukset, vaikka ne olikin vieläviimeistä kertaa Cunardin historiassa varustettu apu-purjeil la.

1 893 valmistunut Lusitania (1 ) oli ensimmäinen Cu-nardin alus, joka varustettiin Marconin langattomallasähkötyslaitteella. Meni kuitenkin kahdeksan vuottaennen kuin kaksi Cunardin alusta kommunikoivatsähköttämällä keskellä Atlanttia. Britannian hall ituksenantamien lainojen turvin Cunard rakennutti seuraa-van sukupolven linjalaivansa, Mauretanian (1 ) ja Lusi-tanian (2). Mauretania (1 ) piti Atlantin sinistä nauhaahallussaan peräti 20 vuotta vuodesta 1 909 vuoteen1 929.

Titanicin tuho

Yksi pahimmista Atlantil la tapahtuneista onnetto-muuksista tapahtui vuoden 1 91 2 hyisenä huhtikuunyönä Pohjoisel la Atlantil la, kun Cunardin kilpail i janWhite Star Linen lippulaiva Titanic osui jäävuoreenneitsytmatkallaan Southamptonista New Yorkiin. Hä-täsanoman vastaanottanut Cunardin Carpathia saapuipaikal le Titanicin jo upottua Atlanttiin. Kaikki Titani-cilta pelastuneet 866 henkeä kuljetettiin NewYorkiinCarpathial la.

Muiden varustamoiden tapaan Cunardkaan ei säästy-nyt onnettomuuksilta ensimmäisessä maailmansodas-sa.Vajaata 2 000 matkustajaa ja miehistön jäsentä kul-jettanut Lusitania (2) oli matkalla NewYorkista Liver-pooliin toukokuussa 1 91 5, kun saksalainen sukellus-vene torpedoi sen Irlannin etelärannikon kohdalla.Alus upposi 1 8 minuutissa, ja vain 761 ihmistä pelas-tui. Yhteensä Cunard menetti ensimmäisen maail-mansodan aikana 20 alusta.

Sodan jälkeen Southamptonista tuli Cunardin uusipäälähtösatama Atlantin-l injoil la, kun Mauretania (1 )aloitti uuden pikayhteyden New Yorkiin. CunardinLaconia (2) oli vuonna 1 922 maailman ensimmäinenalus, joka teki risteilyn maailman ympäri (engl.WorldCruise). 1 30 päivää kestäneellä risteilyl lä Laconia (2)vierail i 30 satamassa.

Queen Mary valmistuu

Mauretanian (1 ) seuraajan suunnittelu aloitettiin hy-vissä ajoin 1 920-luvulla, ja piirustuspöydällä oli yl i300-metrinen ja yli 81 000 bruttotonnin alus. Raken-nustyöt aloitettiin Cunardin hovihankkijan John

Yllä: Mauretania ja sen sisar Lusitania kisasivat alkuvuosinaantasaväkisesti Atlantin sinisestä nauhasta. Kisa kuitenkinratkesi Mauretanian hyväksi sen jälkeen, kun siihenvaihdettiin nelilapaiset potkurit alkuperäisten kolmilapaistentilalle vuonna 1 908. Kuva: Cunard Line

Alla: Berengarnia oli alkujaan Norddeutsche LloydinImperator, jonka Cunard sai sotakorvauksena ensimmäisenmaailmansodan jälkeen. Rikhard Leijonamielen puolisonmukaan nimetty alus oli Cunardin ensimmäinen Englanninkuningattaren mukaan nimetty alus.Kuva: Yhdysvaltojen laivasto

29

Brownin telakalla Clyde-joen rannalla ja aluksen kölilaskettiin 31 .1 .1 931 .Yhdysvalloista alkaneesta suures-ta lamasta johtuen Cunard päätti lykätä aluksen ke-väälle 1 932 suunniteltua vesil lelaskua.

Telakan henkilöstö lomautettiin ja Cunard kääntyipienemmän kilpail i jansa White Starin tavoin valtionpuoleen saadakseen taloudell ista tukea uuden aluk-sensa rakentamiseksi. Yhtiöiden onneksi Britannianhall itus oli huolissaan Britannian merenkulun tulevai-suudesta muiden eurooppalaisten kilpakumppaneidenajettua Cunardin jaWhite Starin ohi.

Ratkaisu löytyi lopulta joulukuussa 1 933.Valtion kans-sa solmitun sopimuksen myötä kilpakumppanit Cu-

nard ja White Star yhdistyivät ja uusi Cunard-WhiteStar Line sai valtiolta 9,5 mil joonan punnan lainan.White Star Linen alukset jatkoivat vanhoil la nimil läänja korsteeniväreil lään, mutta uuden Cunard-WhiteStar -nimen alla. Cunard omisti uudesta yhtiöstä kak-si kolmasosaa, mutta se lunasti loputkin yhtiön osak-keista 1 947. Kolme vuotta myöhemmin yhtiön nimivaihtui Cunard Lineksi. Viimeinen White Star Linenalus, Britannic, jatkoi l i ikenteessä aina marraskuuhun1 960, jol loin se myytiin romuksi.

Valtiolta saadun lainan turvin keskeneräisen rungonsaattaminen valmiiksi aloitettiin Clyde-joen rannallaheti, ja elokuussa 1 934 uusi alus oli valmis kastetta-vaksi. Queen Mary oli ensimmäinen kuninkaall istenkastama alus. Aluksen vihki kuningas Yrjön puoliso,kuningatar Mary. 28,5 solmun matkanopeuteen kyke-nevä alus voitti Blue Ribandin ensi kerran vuonna1 936 ja piti sitä halussaan vuodesta 1 938 vuoteen1 952 asti, jol loin tittel in vei United States.

Maailman suurin – Queen Elizabeth

Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1 938, kuningatarElisabeth vihki nimeään kantavan Queen Elizabethin,joka oli valmistuessaan maailman suurin l injalaiva jasamalla maailman suurin matkustaja-alus. Tätä tittel iäse piti hal lussaan peräti vuoteen 1 996, jol loin tittel invei yhtiön tulevan omistajan eli Carnival Corporatio-nin Carnival Destiny. Queen Elizabeth ehdittiin laskeavesil le ennen toisen maailmansodan alkua vuonna1 938, mutta alus valmistui lopulta keskelle sotaa. So-tatilan vuoksi alus matkasi rakennustelakaltaan Clyde-joelta Skotlannista suoraan Atlantin yli New Yorkiinmakuutettavaksi.Valtaosan sota-ajasta Queen Mary jaQueen Elizabeth viettivät joukkojenkuljetusaluksina.

1 950-luvulla matkustajamäärät Atlantin l injal i ikentees-sä kääntyivät laskuun. Nopeasti kehittyneiden lento-koneiden ja erityisesti suihkumoottorien läpimurronmyötä laivamatkustus väheni radikaalisti, mikä merkit-

30

Yllä: Tarinan mukaan Queen Maryn nimeksi piti alkujaan tullaVictoria, mutta kun varustamon edustajat pyysivät kuningasYrjö V:ltä lupaa "Britannian kaikkein aikojensuurenmoisimman kuningattaren" nimen käyttämiseksilaivallaan, kuningas vastasi "vaimoni ilahtuu suuresti".Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

Alla: White Star Linen viimeiset uudisrakenteet Britannic(kuvassa) ja Georgic liikennöivät Cunardin laivastossa WhiteStarin väreissä vielä senkin jälkeen, kun White Starin nimestäoltiin luovuttu. Kuva: Postikortti

si Cunardin osalta l injalaivojen määrän merkittävääsupistumista ja panostusta risteilyihin. LiikennöintiQueen Marylla ja Queen Elizabethil lä oli kal l ista ja,niinpä Cunard alkoi 1 950-luvun lopulla suunnitel lakaksikon korvaamista.

QE2 - legenda syntyy

Alun perin Cunard suunnittel i edellä mainitun kaksi-kon korvaamista kahdella aluksella, mutta matkustaja-määrien laskiessa ja l i ikennöintikustannusten nous-tessa suunnitelmia muutettiin ja uusi aluskaksikko ty-pistyi yhteen 75 000 bruttotonnin alukseen. Lopultatästäkin suunnitelmasta luovuttiin ja suunnittelun läh-tökohtia muutettiin selvästi. Uutena tavoitteena oliluoda Panaman kanavaan mahtuva alus, jota voisi At-lantin l injal i ikenteen lisäksi käyttää myös risteilyihin.

Britannian hall itus hyväksyi suunnitelman ja Cunardsai näin ollen havittelemansa lainan. Aluksen rakenta-minen annettiin Cunardin hovihankkijal le, skotlanti-laisel le John Brown & Co -telakalle. Runkonumerolla736 tunnettu alus laskettiin vesil le heinäkuussa 1 965ja 20.9.1 967 kuningatar Elisabeth I I kastoi Cunardinuuden lippulaivan Queen Elizabeth 2:ksi. Aluksenlempinimeksi vakiintui nopeasti QE2. Helmikuun en-simmäisenä päivänä 1 969 Queen Elizabeth 2 saapuiensimmäisen kerran kotisatamaansa Southamptoniin.Teknisten ongelmien vuoksi neitsytmatka New Yor-kiin pääsi alkamaan vasta toukokuussa 1 969.

Trafalgar House ostaa Cunardin

Keväällä 1 971 Cunardin toimitusjohtaja Sir BasilSmallpeice sai puhelun Nigel Broackesilta, TrafalgarHouse Investments -sijoitusyhtiön hall ituksen pu-heenjohtajalta, joka toivoi pikaista tapaamista. Sijoi-tusyhtiö oli iskenyt silmänsä Cunardiin, ja niinpä kesä-kuun lopussa Trafalgar teki ostotarjouksen Cunardinosakkeista. Ensimmäinen ostotarjous ei kuitenkaanollut menestyksekäs, joten Trafalgar korotti tarjous-

taan, minkä jälkeen ostotarjous hyväksyttiin ja Cu-nard siirtyi Trafalgarin omistukseen. Lopull inen kaup-pahinta oli 27,3 mil joonaa puntaa, mikä oli vähemmänkuin Cunardin taseen arvo, 39 mil joonaa puntaa. Hin-ta oli myös pienempi kuin pari vuotta aiemmin val-mistuneen lippulaiva QE2:n rakennuskustannukset.

Kauppahetkellä Cunardil la oli matkustaja-alusten li-säksi l i ikenteessään 42 rahtilaivaa ja peräti 20 tilauk-sessa. QE2:n l isäksi matkustajalaivasto koostui kahd-esta risteilylaivasta, joiden lisäksi Cunardil la oli ti lauk-sessa kaksi risteilyalusta.

Vuonna 1 983 Cunard hankki omistukseensa Norwe-gian America Linen ja sen myötä Cunardin laivastoon

31

Yllä: Vuosina 1 954-55 Liverpoolin ja Montrealin välisellelinjalle valmistuneet Saxonia ja Ivernia muutettiin 60-luvunalussa risteilylaivoiksi nimillä Carmania (2) ja Franconia.Laivat saivat Cunardin muiden tuolloisten risteilylaivojen(Caronia (2) ja Mauretania (2)) tapaan vihreän värityksen.Alla: Toisen maailmansodan aikana Queen Elizabeth toimijoukkojenkuljetusaluksena kuljettaen yli 750 000 sotilasta.Britannian pääministeri Winston Churchillin kuuluisten sanojenmukaan Cunardin kuningattaret (Queen Mary ja QueenElizabeth) lyhensivät sodan kestoa ainakin vuodella.Kuvat: Postikortteja Ian Boylen kokoelmista

l i ittyivät NAL:n Sagafjord ja Vistafjord. NAL:stä ker-rottiin tarkemmin Ulkomatalan numerossa 3/201 4.1 980-luvun lopulla Cunard päätti keskittyä täysinmatkustajal i ikenteeseen ja luopua rahtilaivoista, jotkamyytiin pois vuosien 1 989 ja 1 991 väli l lä. Poikkeuk-sena tästä oli Atlantic Conveyor, joka säilyi Cunardinomistuksessa aina vuoteen 1 996 asti.

QE2 saa uudet pääkoneet

Toistuvien teknisten ongelmien takia Cunardin johtopäätti 1 986 vaihdattaa QE2:n pääkoneet, jotta aluk-sen pääkoneita vaivanneista ongelmista päästäisiineroon ja aluksen polttoaineenkulutus pienenisi. Loka-kuun 1 986 ja huhtikuun 1 987 välisenä aikana QE2 saiyhteensä 1 1 0 mil joonan punnan piristysruiskeenLloyd Werftil lä Bremerhavenissa. Projektissa pääko-neiksi vaihdettiin yhdeksän dieselsähköistä MANB&W-konetta, potkurit vaihdettiin ja pääkoneil le ra-kennettiin jäähdytysjärjestelmä. Samalla aluksen alku-peräinen kapea korsteeni korvattiin leveämmällä.Korsteeni oli jo Falklandin sodan jälkeen maalattu pe-

rinteisen punaiseksi. Koeajoil la Pohjanmerellä QE2saavutti uusil la pääkoneil la ja potkureil la kunnioitet-tavan 34 solmun nopeuden.

Huolimatta vain muutamaa vuotta aiemmin tehdystävaltavasta uudistuksesta, Cunardil la todettiin 1 990-luvun alussa, että QE2:n sisustus oli pahasti epätasa-painoinen useiden eri aikaan tehtyjen osittaisten uu-distusten jäl j i ltä. Cunardin omistava Trafalgar oli halu-kas satsaamaan alukseen, ja niinpä QE2 lähetettiinkuukaudeksi telakalle 45 mil joonan dollarin kasvojen-kohotukseen. Cunardin epäonneksi työt viivästyivätja alus saapui Southamptoniin pahasti keskeneräisenäsatoja työmiehiä mukanaan.Vaikka uudistus oli lopul-ta onnistunut, aiheutti remonttitöiden viivästyminenja sitä seurannut kohu lehdistöissä kolhun perinteik-kään laatuyhtiön maineelle.

Cunard ja EffJohn yhteistyöhön

Cunardin historiassa on myös pala suomalaista me-renkulkua, sil lä 1 990-luvun alussa Cunardin ja muunmuassa Sil ja Linen omistajan EffJohnin tiet kohtasivat.Vuonna 1 993 Cunardil la oli l i ikenteessään lippulaivaQE2:n l isäksi sisaralukset Vistafjord ja Sagafjord sekämassamarkkinoil le suunnatut Cunard Countess jaCunard Princess, joiden operointi tuotti yhtiöl le har-maita hiuksia. EffJohn oli puolestaan vaikeuksissa ul-komaisten risteilytoimintojensa kanssa ja se etsi kuu-

32

Yllä: QE2 alkuperäisasussaan valkoisella ja kapeallakorsteenilla. Falklandin sodan jälkeen korsteeni maalattiinperinteisen punaiseksi, ja vuosien 1 986-87 suurremontissa sekorvattiin leveämmällä (vrt. artikkelin avauskuva).Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

meisesti kumppania operoimaan Crown Cruise Linenaluksia.

Cunardil la ja yhtiön omistajal la Trafalgaril la puoles-taan oli halu laajentaa toimintaa myös premium-markkinoil le, mutta tarvittava rahoitus puuttui. Tam-mikuussa 1 993 Cunard ja EffJohn julkistivat uudenyhteisyrityksen, premium-markkinoil le suunnatun Cu-nard Crown Cruise Linen.

Uuteen yhteisyritykseen siirrettiin Cunardin laivas-tosta Cunard Countess ja Cunard Princess yhdessäCrown Cruise Linen kolmikon Crown Monarchin,Crown Jewelin ja vielä rakenteil la ol leen Crown Dy-nastyn kanssa. Crownin l i ikenteessä olleet aluksetsaivat markkinointinimiinsä Cunard-etuliitteen (alus-ten viral l isia nimiä ei koskaan muutettu) ja niidenkorsteenit maalattiin Cunardin väreihin. Heinäkuussa1 993 valmistuneen Crown Dynastyn lanseeraus an-nettiin Cunardin hoidettavaksi ja näin ollen Cunardpääsi lanseeraamaan ensimmäisen uuden aluksensasitten 1 977 valmistuneen Cunard Princessin.

Yhteistyötä ei kutenkaan kestänyt kauaa, sil lä talous-vaikeuksissa ollut EffJohn halusi eroon kansainvälises-tä risteilyl i ikenteestä vetäen maton alta Cunardinponnisteluilta Cunard Crownin aseman vakiinnutta-miseksi. Lokakuussa 1 994 EffJohn sai myytyä CrownMonarchin, ja seuraavana vuonna Crown Jewel myy-tiin Star Cruisesil le. Crown Dynastyn kohdalla Cu-nard ja EffJohn pääsivät sopimukseen, jossa Cunardrahtasi aluksen ja otti täyden vastuun sen operoin-nista. Samalla aluksen markkinointinimi lyhennettiinCunard Dynastyksi (viral l isena nimenä säilyi edelleenCrown Dynasty).

Trafalgar House vaihtaa omistajaa

Kuten aiemmin jo mainittiin, Cunard järjesti ensim-mäisenä maailmassa maailmanympäriristeilyn vuonna1 922. 76 vuotta myöhemmin, tammikuussa 1 996, Cu-nard lähetti kolme alustaan maailmanympärimatkalle.Alukset olivat Sagafjord, 1 994 hankittu Royal VikingSun sekä QE2, mutta vain yksi kolmikosta selviytyimatkan loppuun asti. Sagafjordin matka päättyi jo 1 6.helmikuuta, kun sen konehuoneessa syttyi tul ipalo.Koska risteily oli Sagafjordin viimeinen Cunardin vä-reissä, ei aluksen korjaamista nähty enää järkeväksi,vaan halukkail le matkustaji l le tarjottiin mahdoll isuuttajatkaa risteilyä Royal Viking Sunil la.

Matkustajien ja Cunardin epäonneksi myös Royal Vi-king Sunin risteily päättyi ennenaikaisesti, kun se 4.huhtikuuta osui korall iriuttaan Punaisel lamerelläSharm El-Sheikin edustal la. Saadakseen aluksen hal-tuunsa Egyptin viranomaisilta, Cunardin oli makset-

Ylinnä: Cunard Princess oli toinen Cunardin 70-luvun lopullarakennuttamasta kahdesta risteilyaluksesta. Öljykriisinjälkimainingeissa Cunard markkinoi laivaa "viimeisenävaltamerialuksena". Kuva: David O. Thorne (CC BY-SA 3.0)

Yl lä: Sagafjordin ura Cunardin laivastossa päättyi vuonna1 996, jonka jälkeen se päätyi Transocean Toursin kauttabrittiläiselle Saga Cruisesille, joka antoi alukselle nimeksiSaga Rose. Kuva: Rick Garcia, Chris Howell in kokoelmat

Alla: Crown Dynasty oli pitkäikäisin EffJohnin omistama alusCunardin liikenteessä, sillä se jatkoi Cunardin liikenteessämaaliskuuhun 1 997. Nykyisin alus tunnetaan Fred. OlsenCruise Linen Braemarina. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

33

34

tava 23 mil joonan dollarin korvaukset korall iriutanvahingoittamisesta. Royal Viking Sun palasi l i ikentee-seen kesäkuun lopussa, täl lä kertaa Cunardin punai-sel la korsteenil la, jota koristi Royal Vikingin kultainenmerileijona.

Epäonniset maailmanympäriristeilyt osoittautuivat lo-pulta tuhoisiksi Cunardin omistajan Trafalgar Housentaloudelle ja olivat osasyy yhtiön siirtymiseen norja-laisen monialayhtiö Kvaernerin omistukseen keväällä1 996. Kvaerneril la ei kuitenkaan ollut kiinnostustavaikeuksissa painineen Cunardin omistamiseen, minkälisäksi se tarvitsi rahaa vähentämään Trafalgar Housenostosta aiheutunutta suurta velkataakkaa. Potentiaa-l isia ostajia oli kyl lä tarjol la, mutta Kvaernerin har-miksi ne olivat kiinnostuneita lähinnä Cunardin brän-distä sekä QE2:sta ja Royal Viking Sunista, kun Kvaer-ner halusi eroon Cunardista ja sen koko laivastosta.Ostajien puutteessa Kvaerner jatkoi jo vuosia tekeil läolleen Q5-uudisrakennusprojektin suunnittelua. Del-tamarinin kanssa yhteistyössä suunniteltu alus olisikul jettanut 2 500 matkustajaa. Projekti ei koskaan to-teutunut.

Carnival ostaa Cunardin

Viimein huhtikuussa 1 998 Kvaerner pääsi julkista-maan Cunardin myynnin, kun amerikkalainen risteily-jätti Carnival Corporation yhdessä norjalaisen sijoi-tusyhtiö Christiania Marketsin kanssa osti Cunardin500 mil joonalla dollaril la. Puolitoista vuotta myöhem-min, lokakuussa 1 999, Cunard siirtyi kokonaan Carni-val in omistukseen, kun Carnival hankki itsel leen lo-putkin osakkeet 205 mil joonalla dollaril la.

Cunard yhdistettiin Carnival in puoliksi omistamaanSeabourn Cruise Lineen, ja uuden yhtiön nimeksi an-nettiin Cunard Line Ltd. Cunardin pienimmät alukset,Sea Goddess I ja Sea Goddess I I siirrettiin pian omis-tajanvaihdoksen jälkeen Seabournin laivastoon. Ehkähieman yllättäen saman tehtiin myös Royal Viking Su-nil le, vaikka se oli 700 matkustajan aluksena selvästiSeabournin 1 1 6- ja 21 2-paikkaisia aluksia suurempi.Näin ollen Cunardin laivasto kutistui kahteen aluk-seen: l ippulaiva QE2:een ja Vistafjordiin, joka uudel-leennimettiin joulukuussa 1 999 perinteitä kunnioit-taen Caroniaksi (3). Caronia sai telakoinnissa Cunar-din perinteikkäät värit ja ensimmäistä kertaa sitten1 920-luvun kaikki Cunardin alukset olivat samoissaväreissä.

Carnival osoitti heti sitoutumisensa Cunardiin, kun sekesäkuussa 1 998 julkisti “Project Queen Maryn”, jon-ka myötä Cunard tulisi saamaan laivastoonsa maail-man suurimman linjalaivan ja seuraajan jo 30 vuottayhtiön lippulaivana olleel le QE2:l le. Maaliskuussa

2000 julkistettiin viimein aluksen tuleva nimi, QueenMary 2 sekä aiesopimus Chantiers de l’Atlantique’inkanssa. Myös Turun telakka kisasi aluksen rakentami-sesta, mutta Chantiers de l’Atlantique tarjosi no-peamman toimitusajan. Lopull inen sopimus allekirjoi-tettiin joulukuussa ja kölinlasku suoritettiin 1 62 vuot-ta Britannian neitsytmatkan jälkeen, 4.7.2002. Tammi-kuussa 2004 kuningatar Elizabeth I I :l la oli jäl leen kun-nia kastaa Cunardin l ippulaiva, joka oli valmistuessaanmyös maailman suurin matkustajalaiva.

Queen Mary 2:n valmistumisen ja uusien SOLAS-määräysten lähestyessä oli selvää, että Queen Eliza-beth 2:n ura Cunardin l i ikenteessä ei jatkuisi enääpitkään. Kesäkuussa 2007 Cunard tiedotti myyneen-sä QE2:n 1 00 mil joonalla dollaril la Dubain hal l ituksensijoitusyhtiöl le, jonka suunnitelmissa QE2 tulisi ole-maan kelluva hotell i ja viihdekeskus osana Palm Ju-meirah -keinosaarta. Marraskuussa 2008 alus luovu-tettiin Dubai Worldil le, päiväl leen 40 vuotta QE2:nvesil lelaskun jälkeen.

Uuden omistajan myötä Cunard vastaanotti vuosina2007-201 0 kaksi uutta alusta. Jo ennen QE2:n myyn-tiä, vuoden 2007 lopulla valmistui Queen Victoria javajaat kolme vuotta myöhemmin lokakuussa 201 0Queen Victorian sisaralus Queen Elizabeth, jonkakastoi itseoikeutetusti kuningatar Elizabeth I I . Kaste-tilaisuus oli historial l inen, sil lä kuningatar Elizabeth onollut läsnä kaikkien kolmen Queen Elizabethin kaste-tilaisuudessa minkä lisäksi hän on itse kastanut sekäQE2:n että nyt valmistuneen Queen Elizabethin.

1 75-vuotisjuhlallisuudet

1 75 vuotta on kunnioitettava ikä, jota moni yritys eikoskaan saavuta. Cunard on aina osannut juhlia merk-kipaaluja näyttävästi, eikä 1 75-vuotisjuhlal l isuudet oletehneet tästä poikkeusta. Viral l iset juhlal l isuudet al-koivat 3. toukokuuta, kun kaikki kolme kuningatartakokoontuivat kotisatamaansa Southamptoniin. Jopa1 ,3 mil joonaa ihmistä oli seuraamassa kolme viikkoamyöhemmin, kun Cunardin kolme kuningatarta saa-puivat ensimmäistä kertaa yhdessä Liverpoolia halko-val le Mersey-joelle ja suorittivat yleisön edessä 1 80asteen käännöksen Cunardin pitkäaikaisen päämajanCunard Buildingin edustal la. Myös muita juhlal l isuuk-sia on vuoden mittaan luvassa.

Juhlavuoden tapahtumat osoittavat omalta osaltaan,miten paljon painoarvoa Cunard antaa omalle histo-rial leen ja minkälainen merkitys sil lä on briteil le.Tästämainiona osoituksena ovat 1 ,3 mil joonaa katsojaa,jotka kokoontuivat seuraamaan kolmen kuningatta-ren näytöstä Mersey-joella. Kuinka moni varustamopystyisi samaan?

Lähteet

- Chris' Cunard Page (www.chriscunard.com)- Cunard (www.cunard.co.uk)- Dawson, Phil ip:The Liner – Retrospective and Renais-sance . Conway: London 2005.- Flounders, Eric & Gallagher, Michael:The Story ofCu-nard's 1 75 years. Ferry Publications: Ramsay 201 4- The Great Ocean Liners (www.thegreatoceanli-ners.com)- Id, Kalle: Silja Line From the Samseglande to Tallink –Yhteisliikennevarustamoista Tallinkiin. Ferry Publications:Ramsay 201 4

35

Cunardin nykyinen aluskolmikko nuolimuodostelmassaLiverpoolia halkovalla Mersey-joella onnistuneenkäännöksen jälkeen. Ylinnä Queen Elizabeth, keskelläCunardin nykyinen lippulaiva Queen Mary 2 ja alimpanaQueen Victoria.

Queen Mary 2 oli valmistuessaan vuonna 2004 ensimmäinenCunardin alus liki 40 vuoteen, jolle myönnettiin Britannianpostin Royal Mailin RMS (Royal Mail Ship) -titteli. Queen Mary2 on yksi neljästä titteliä nykysin kantavasta aluksesta.Kuva: Cunard Line/James Morgan

Fakta: BlueRiband – Atlantinsininen nauhaBlue Riband oli epäviral l inen palkinto, joka myönnet-tiin nopeimmalle Atlantin ylittäneelle, säännöll isessämatkustajal i ikenteessä olleel le l injalaival le.Vertailukel-poisuuden varmistamiseksi palkinnon myöntämisessäkäytettiin aluksen keskinopeutta lännensuuntaisel lamatkalla el i Euroopasta Amerikkaan (joka oli ja onGolfvirrasta johtuen haastavampi suunta).

Vuosien mittaan nauhaa on pitänyt hallussaan 35 linja-laivaa, joista 1 3 oli Cunardin aluksia. Näistä viimeinenoli Queen Mary, joka menetti nauhan vuonna 1 952United Statesil le. Tämä edelleen olemassa oleva aluspitää nauhaa edelleen hallussaan.

Vuonna 1 935 otettiin käyttöön Hales Trophy, jokamyönnetään nopeimmalle Atlantin ylittäneelle aluk-sel le (kumpaan suuntaan tahansa) riippumatta siitä,onko alus matkustajal i ikenteessä. Hales Trophyn ny-kyinen haltija on Fjord Linen Fjord Cat, joka rikkoiitäsuuntaisen ennätyksen vuonna 1 998 tullessaan tyh-jänä telakalta Australiasta Eurooppaan.

36

Autolautat

Autolautoilla RuotsistaBritanniaan

37

Autolautat

Autolautoilla RuotsistaBritanniaan

Matkustajaliikenne PohjoismaistaBritanniaan, osa 3/6.Pohjoismaiden ja Britannian välistä matkusta-jalaivaliikennettä käsittelevän juttusarjan tä-män osan aiheena on Ruotsin ja Britannian vä-l inen liikenne vuosina 1 966-2006. Sarjan seu-raava osa ilmestyy Ulkomatalan numerossa4/201 5.

Autolauttakausi kesti Ruotsin jaBritannian välisessä liikenteessätasan 40 vuotta, vuodesta 1 966vuoteen 2006 asti. Ajanjakson al-kupuolta leimasi ylikapasiteetti jakova kilpailu, loppupuolta DFDS-varustamon dominointi ja laskevatmatkustajamäärät.

Vuosina 1 975-76 valmistuneet Tor Britannia ja TorScandinavia olivat viimeiset Ruotsin ja Britannian väliseenliikenteeseen rakennetut uudisrakenteet.Kuva: Postikortti, Kalle Idin kokoelmat

38

TEKSTI: KALLE ID

KUTEN kerroimme sarjan edell isessä osassa (UM2/201 5), Svenska Lloyd oli nauttinut 1 920-luvultalähtien monopoliasemasta Ruotsin ja Britannian väli-sessä matkustajal i ikenteessä. 1 960-luvulle tultaessavarustamo liikennöi edelleen vuonna 1 929 valmistu-neella höyrylaivakaksikolla Suecia ja Britannia Göte-borgista Lontooseen. Vuosikymmenen edetessä sekäSvenska Lloyd että uudet voimat aloittivat autolautta-l i ikenteen Ruotsin ja Britannian väli l lä.

Autolauttojen aika alkaa, osa 1 :Tor Line

Vuonna 1 966 Ruotsin ja Britannian välinen liikennesiirtyi ryminäl lä autolautta-aikaan, kun liikenteenaloitti peräti kaksi uutta lauttal i ikenteeseen erikois-tunutta varustamoyhteenliittymää:Tor Line ja EnglandSweden Line (ESL). Näiden kahden toimesta Göte-borgista Englannin satamiin suuntautuneil le l injoil levalmistui vuoden sisäl lä peräti viisi uutta matkustaja-autolauttaa.

Tor Linen taustal la oli kaksi tankkilaivoihin erikoistu-nutta varustamoa: Rederi AB Transoil ja Rex Rederi.Ensiksi mainittu oli perustettu vuonna 1 927 RederiAB Transatlanticin tytäryhtiöksi hoitamaan tankkeri-l i ikennettä (tätä ensimmäistä Transatlantic-varusta-moa ei pidä sekoittaa nykyiseen Rederi AB Transat-lanticiin), mutta se erotettiin omaksi yhtiökseenvuonna 1 952. Rex Rederi puolestaan oltiin perustettuTukholmassa vuonna 1 923. 1 960-luvun alussa varus-tamokaksikko suuntasi katseensa Göteborgin ja Eng-

lannin väliseen liikenteeseen. Tuloksena oli Tor Line(Transoi l och Rex), joka tilasi kaksi modernia mat-kustaja-autolauttaa Lübecker Flender-Werken tela-kalta.

Tor Linen alukset suunniteltiin 24 solmun matkano-peudelle ja Britannian-satamaksi val ittiin teoll isuus-satama Immingham Hull in eteläpuolel la. Näin uusi va-rustamo pystyi tarjoamaan huomattavasti nopeam-man matka-ajan kuin Svenska Lloyd Göteborg-Lon-too -l injal laan. Lisäksi Tor Linen laivoil la ei ol lut jakoauseampaan matkustajaluokkaan. Vuonna 1 965, ennenTor Linen liikenteen aloittamista, varustamon omis-tuspohja laajeni Brätt-Gotha- ja KNSM-varustamoi-den liityttyä mukaan. Hollantilainen KNSM toi muka-naan idean liikenteestä Britannian lisäksi Alankomai-hin.

Tor Linen ensimmäinen alus Tor Anglia luovutettiinkeväällä 1 966. Alus oli melkoinen parannus SvenskaLloydin laivoihin verrattuna: sen vetoisuus oli 7 000brt, ja se kuljetti 980 matkustajaa (joista 400:l le hytti-paikat) sekä 300 autoa, Suecian ja Britannian ollessa 4200 brt ja 343 matkustajaa. Ensimmäisel lä matkallaanlaivaa kohtasi vakava onnettomuus, kun sen keulavi-siiri aukesi myrskyssä, mutta tapahtuneesta selvittiinsäikähdyksellä miehistön neuvokkaan toiminnan an-siosta. Hieman vanhempaa sisartaan suurempi TorHollandia seurasi keväällä 1 967; sen myötä aloitettiinl i ikenne Göteborgista Amsterdamiin.

Autolauttojen aika alkaa, osa 2: England-Sweden Line

Tor Linen ollessa vielä työpöydällä etsi Svenska Lloydyhteistyökumppaneita, joiden kanssa siirtää Göte-borg-Britannia -l i ikenne autolautta-aikaan. Varustamolöysi kumppanit vanhasta kilpail i jastaan Ellerman'sWilson Linesta (joka oli tähän mennessä käytännössäluopunut matkustajal i ikenteestä) sekä Suomen jaRuotsin välisestä l i ikenteestä tutusta Rederi ABSveasta, jotka molemmat harjoittivat rahtil i ikennettäPohjanmerellä. Kolmikko perusti yhteisyritys England-Sweden Linen liikennettä hoitamaan. Alkujaan tavoit-teena oli, että jokainen kumppani tilaisi identtisenlaivan, mutta erimiel isyyksien vuoksi näin ei käynyt.

Varustamot lähestyivät tanskalaista Knud E. Hansen(KEH) -arkkitehtitoimistoa laivojen suunnittelemi-seksi. KEH tarjosi rakenteil la olevaan autolautta Sun-wardiin (josta tuli myöhemmin Norwegian CruiseLinen ensimmäinen alus) perustuvaa konseptia. Tämäolisi kelvannut Svealle, mutta Svenska Lloyd ja EWLvaativat perinteisempää alusta. Näin arkkitehtien al-kujaan tarjoama puhdasverinen matkustaja-autolauttamuuttui perinteisen rahtilaivan ja autolautan sekoi-

Reittikartta Ruotsin ja Britannian välisistä matkustajaliikenteenlinjoista. Satell iittikuva: NASA, reittipiirros: Kalle Id

39

Yllä: Tor Linen järjestyksessä toinen alus Tor Hollandia olihieman suurempi kuin varustamon ensimmäinen laiva TorAnglia. Laivan nimi kertoo, että Tor Line liikennöi Britannianlisäksi myös Göteborgista Alankomaihin.Oikealla: Tor Anglia aloitti autolauttakauden Ruotsin jaBritannian välisessä liikenteessä. Alkuvuosina varustamonnimeä ei vielä maalattu laivojen kylkiin; myöskorsteenimerkki siirrettiin myöhemmin keskilaivanvalekorsteenista varsinaisiin korsteeneihin laivan kyljellä.Alla: Rederi AB Svean Englannin-laiva Svea oli SvenskaLloydin Sagan sisaralus. Alukset erotti ulkoa Sveankorsteenissa oleva savunohjain. Sisältä Svean sisustus oliSagaa modernimpi.Kuvat: Postikortteja Ian Boylen kokoelmista

tukseksi. Erikoinen muutos oli normaalia matalampiautokansi, koska tilaajat aikoivat ottaa autokannellevain henkilöautoja ja rahtikontteja. Svenska Lloydinjohtaja Torgeir Christoffersen kun ei pitänyt rahdin kul-jettamista kumipyöril lä järkevänä pitkil lä l injoil la Poh-janmeren yli; konttien lastaaminen suoraan kannelleveisi pal jon vähemmän tilaa. Myös Tor Line oli ti lannutalustensa suunnittelun KEH:lta, mutta vaihtoi suunnit-tel i jaa saatuaan tietää ESL:n tilauksesta.

Lopulta vain Svenska Lloyd ja Svea tilasivat Lindhol-menin telakalta identtiset alukset uuteen liikentee-seen, EWL:n valitessa hieman pienemmän mutta ka-pasiteetiltaan yhdenmukaisen laivan Camell Lairdilta.Lloydin Saga (3) valmistui ensimmäisenä keväällä1 966. Sitä seurasi kesäl lä EWL:n Spero (2) ja syksylläSvean Svea. Alukset olivat 7 900 brt:n vetoisia (Spero6 900 brt) ja kuljettivat 408 matkustajaa (joista kaikil-le oli hyttipaikka) sekä 1 00 henkilöautoa ja 1 06 kont-tia autokannella. Lisäksi alusten keulassa EWL:n vaa-timuksesta perinteinen, nosturein lastattava ruuma.Svenska Lloyd tilasi vielä Sagalle (3) sisaralus Patrician(4), jol la avattiin uusi l inja Southamptonin ja Bilbaonväli l lä.Vaikka laivat eivät olleet rahdinkuljettajina opti-maalisia, matkustajatilojen osalta ne olivat poikkeuk-sel l isen korkeatasoisia – joskin sisustukseltaan van-hanaikaisia Sveaa lukuun ottamatta. Uusien laivojenmyötä luokkajako katosi myös Svenska Lloydin aluk-silta. Pitkään palvel leet Suecia ja Britannia myytiin

40

Yllä: Ellerman's Wilson Linen Spero oli kapasiteetiltaanyhdenmukainen Svean ja Sagan kanssa. Huomaa suuretnosturit keulakannella; EWL:n vaatimuksesta England-Sweden Linen aluksiin tehtiin perinteiset ruumat autokansienrinnalle.Alla: Svenska Lloydille myynnin jälkeen Svea sai ensin nimenHispania (jolla se liikennöi myös Britannian-linjoilla) jaalkuperäisen Sagan (3) tultua myydyksi Stena Linelle 1 972Hispaniasta tuli vuorostaan neljäs ja viimeinen SvenskaLloydin Saga. Vain parin vuoden ikäisen laivan sisustusuudistettiin täysin Svenska Lloydin ostettua sen.Kuvat: Postikortteja Ian Boylen kokoelmista

uusien laivojen myötä Hellenic Mediterranean Line-sil le.

Alkujaan ESL:n suunnitelmana oli keskittää uusien lai-vojen myötä Ruotsin ja Britannian välinen matkustaja-l i ikenne Göteborgin ja Hull in väli l le. Jo pelkän rahti-puolen uskottiin nostavan liikenteen voitoll iseksi. TorLinen ilmaantuminen markkinoil le muutti kuitenkinsuunnitelmia. Rakenteil la ol leisiin laivoihin tehtiin kal-l i it muutokset rahtikannelle, jotta kyytiin voitiin ottaamyös pieni määrä rekkoja. Tämä viivästytti laivojenvalmistumista niin, että Tor Anglia ehti valmistua en-nen Sagaa (3), kun taas Spero (2) ja Svea valmistuivatvasta kesäsesongin 1 966 jälkeen. Myös suunniteltujareittejä muutettiin, ja l i ikenne Göteborgista Lontoo-seen otettiin mukaan aikatauluihin Hull in-l injan rin-nal le.

Svea ja EWL lyövät hanskat tiskiin

Ei l iene yllätys, että Göteborgin ja Britannian välisi l lel injoil le tul i yl ikapasiteettia, kun viisi uutta, suurta au-tolauttaa korvasi kaksi vanhaa matkustajalaivaa. Yllät-tävää sen sijaan on se, että aluksi kilpailusta näytti sel-viävän voittajana kilpail i joista vanhanaikaisin: SvenskaLloyd. Tämä huolimatta siitä, että matka Göteborginja Hull in/Lontoon välisel lä l injal la kesti 36 tuntia TorLinen 24 tunnin Göteborg-Immingham -reitin sijaan,eikä rekkoja voitu kuljettaa kuin kourall inen.

Jo vuonna 1 967 Tor Linen omistaji lta loppuivat rahat.Pelastajaksi tul i ruotsalainen suurvarustamo Salén, jo-ka osti Rexin, Brätt-Gothan ja Transoil in, saaden näin75 prosentin osuuden Tor Linesta (KNSM:n pysyessävähemmistöosakkaana). Hollanti ol ikin Tor Linelle pe-lastava tekijä, sil lä varustamolla oli monopoli Göte-borg-Amsterdam ja Immingham-Amsterdam -linjoil la,ja nii ltä saaduil la tuloil la voitiin rahoittaa Englannin-l injan tappiot.

ESL-yhteistyö puolestaan sujui huonosti, kun kolmenentisen kilpail i jan muodostamaa yhteistyötä ei saatutoimimaan. Jo vuoden 1 968 alussa Svenska Lloyd ero-si ESL-yhteistyöstä ja alkoi l i ikennöidä yksin Lontoo-seen Sagalla (3), EWL:n ja Svean jatkaessa l i ikennettäHull i in ESL-nimen alla. Hull in-l i ikenne kärsi kuitenkinpahasti kilpailusta Tor Linen läheiseen Imminghamiinsuuntautuneen liikenteen kanssa, ja Rederi AB Sveapäätti luopua leikistä vuoden 1 968 lopulla. Svea-laivamyytiin vuoden 1 969 alussa Svenska Lloydil le, jokasiirsi sen Southampton-Bilbao -l injal le nimellä Hispa-nia.Vaikka liikenne Bilbaon-l injal la oli kannattavaa, kas-voivat matkustajamäärät Göteborg-Lontoo -l injal laniin nopeasti, että jo vuonna 1 970 Hispania siirtyi täl-le l injal le. Uuden aluksen myötä Svenska Lloydin mat-kustajamäärät l injal la kaksinkertaistuivat.

Fakta: Hoverlloyd1 960-luvulla Svenska Lloyd ja Svenska Amerika Linien(SAL) perustivat yhteisen tytäryhtiö Hoverlloydin l i i-kennöimään Englannin kanaalissa ilmatyynyaluksil la.Tavoitteena oli aloittaa l i ikenne British HovercraftCorporationin (BHC) rakentamil la suuril la, autoja jamatkustajia kuljettavissa SRN4-ilmatyynyaluksil la. Kunbrittiviranomaiset eivät antaneet lupaa liikennöidäHoverlloydin haluamasta satamasta Ramsgatessa,aloitettiin l i ikenne pienemmil lä SRN6-matkustajailma-tyynyaluksil la 1 966. Nämä ensimmäiset Swift ja Surekorvattiin SRN4-tyypin aluksil la 1 969. Viranomaistenviivyttely antoi brittiläisel le Seaspeedil le mahdoll i-suuden aloittaa ensimmäisenä liikenne SRN4-tyypinilmatyynyaluksil la 1 968. SRN4-tyypin alusten matka-nopeus oli 60 solmua (noin 1 1 1 kilometriä tunnissa);koeajol la saavutettiin 1 00 solmun (1 85 km/h) nopeus.

Vuonna 1 972 Hoverlloyd hankki kolmannen SRN4-aluksen, BHC:n spekulaationa rakentaman Sir Chris-topherin (alus nimettiin ilmatyynyaluksen keksijänChristopher Cockerellin mukaan), ja viisi vuotta myö-hemmin neljännen, The Prince ofWalesin. Hoverlloydoli sekä Svenska Lloydin että SAL:n viimeinen osuusmatkustajal i ikenteessä.Vuonna 1 981 nousevat poltto-ainekustannukset johtivat Hoverlloydin ja Seaspeedinfuusioon, jol loin syntyi Hoverspeed.Viisi vuotta myö-hemmin Hoverspeed myytiin Sea Containersil le. I lma-tyynyalusl i ikenne Englannin kanaalissa päättyi vuonna2000.

Vuonna 1 968, Svenska Lloydin satavuotisjuhlan yhtey-dessä, varustamon toimitusjohtaja Torgeir Christof-fersen esitti visionsa Pohjanmeren-l i ikenteen tulevai-suudesta: viisi kertaa SRN4-tyypin kokoinen ilmatyy-nyalus, joka taittaisi matkan Göteborgista Ramsga-teen vain kymmenessä tunnissa.

41

Hoverlloydin Swift Ramsgaten Hoverportissa.Kuva: Postikortti Kalle Idin kokoelmista

Vaikka rahdin ja matkustajien kuljettaminen yhdellälaival la oli vaikuttanut paperil la hyvältä idealta, ol i to-dell isuus toinen johtuen brittiläisiä satamia – erityi-sesti Lontoon ulkosatamaa Tilburyä – vaivanneistatoistuvista lakoista. Matkustajalaiva ei voinut jäädä sa-tamaan odottamaan ahtaajien lakon päättymistä, vaansen oli lähdettävä takaisin aikataulun mukaan – vaikkasitten purkamaton lasti autokannella. Tästä johtuenSvenska Lloyd ja Tor Line panostivat 1 970-luvun aika-na eril l isi in rahtilaivoihin.

Vuosina 1 971 -72 Svenska Lloyd kärsi sarjan takaisku-ja rahtil i ikenteessään ja tarvitsi pikaisesti rahaa. Kunsamaan aikaan Stena Line etsi l isäkalustoa Müncheninkesäolympialaisten aiheuttamaa liikennepiikkiä vartenkohtasivat varustamoiden tarpeet. Sisariaan rahtipai-notteisimpi Saga (3) myytiin vuoden 1 972 alussa Ste-na Linelle. Myynnin jälkeen Hispania kastettiin uudel-leen Sagaksi (4). Samaan aikaan Svenska Lloyd ja EWLneuvottelivat Speron (2) rahtaamisesta seitsemäksivuodeksi Göteborg-Lontoo -l injal le. Rahtaus ei to-teutunut ja EWL siirsi Speron (2) Hull in ja Belgian

Zeebruggen välisel le l injal le. Sekään ei ollut menestys,ja laiva myytiin vuotta myöhemmin. Svenska Lloydinjohtaja ja suuromistaja Torgeir Christoffersen päättitässä vaiheessa vetäytyä varustamon johdosta ja myy-dä osuutensa siitä. Ostajaksi i lmaantui Broström-kon-serni, joka omisti myös Svenska Amerika Linienin.Nyt Ruotsin ja Britannian väli l lä l i ikennöi enää kaksimatkustajavarustamoa, taustal laan Ruotsin kaksi suu-rinta varustamokonsernia, kolmella laival la: Broström-omisteisen Svenska Lloydin Saga (4) sekä Salén-omis-teisen Tor Linen Tor Anglia ja Tor Hollandia.

Vielä kerran Pohjanmeren suurimmat

Svenska Lloydin uudet omistajat ja uusi johto eivätolleet kiinnostuneita uudistamaan varustamon laivas-toa. Christer Salénin johtama Tor Line sen sijaan tilasivuonna 1 972 kaksi uutta matkustaja-autolauttaa, jot-ka toisivat varustamolle Pohjanmeren-l i ikenteen kiis-tattoman johdon. Tor Britannia valmistui vuonna1 975 ja Tor Scandinavia vuotta myöhemmin. Peräti1 4 900 brt:n ja 1 507 matkustajan laivat eivät olleetainoastaan Pohjanmeren suurimmat vaan myösmaailman toiseksi suurimmat matkustaja-autolautat,samaan aikaan Turussa Neuvostoliitol le rakennetunBelorussiya-luokan jälkeen. Henkilöautoja kyytiinmahtui 420 ja rahtia 91 0 kaistametriä. Laivojen alku-peräinen suunnittelu tilattiin jäl leen Knud E. Hanse-nilta, mutta projekti siirrettiin ensimmäisten suunni-

42

Tor Britannia ja Tor Scandinavia (kuvassa) olivat suurimmatkoskaan Ruotsin ja Britannian välillä liikennöineetmatkustaja-alukset. Tor Line saavutti niillä monopolin maidenvälisessä liikenteessä mutta ei koskaan saanut liikennettäniillä kannattavaksi. Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

telmien jälkeen Salén-varustamon omalle henkilökun-nal le. Laivojen värikkään, 1 970-luvun modernismiahenkineen sisustuksen suunnittel ivat tanskalainen KayKørbing ja suomalainen Vuokko Laakso. Ulkoisesti aluk-sista tuli poikkeuksell isen kapeita ja pitkiä, sil lä Im-minghamin satamaan johtaneet sulut rajoittivat levey-den 23,62 metriin.

Tor Britannia ja Tor Scandinavia oltiin tilattu ennenöljykriisin alkamista. Halvan öljyn huumassa ne oltiinsuunniteltu peräti 27 solmun matkanopeudelle – mi-kä mahdoll isti Göteborg-Immingham -välin ajamisenvain 21 tunnissa. Ironista kyllä, laivat ajoivat vain har-voin Imminghamiin, sil lä valmistuessaan Tor Britanniaavasi uuden linjan Göteborgista Felixstoween. Uusisatama oli lähempänä Lontoota, ja tehokkaat moot-torit mahdoll istivat 24 tunnin matka-ajan. Tor Angliaja Tor Hollandia ajoivat vielä vuoden 1 975 kolmioreit-tiä Göteborg-Immingham-Amsterdam-Göteborg (jatoisin päin), kunnes Tor Scandinavian valmistuttua1 976 ne vedettiin l i ikenteestä ja myytiin. Vuodesta1 976 uusi kaksikko liikennöi Göteborgista Felixsto-ween (kolmesti viikossa), Imminghamiin (kerran vii-kossa) ja Amsterdamiin (kahdesti viikossa).

Pyrrhoksen voitto

Tor Linen uudet, suuremmat ja tasokkaammat laivatolivat Svenska Lloydil le vakava haaste.Vielä pahempaaoli, että Tor Line aloitti l i ikenteen Felixstoween. Lon-tooseen suuntaavat matkustajat valitsivat nyt yhäuseammin Tor Linen laivat Sagan (4) sijaan. SvenskaLloydin omistaji l la ei ol lut kiinnostusta lähteä kilpai-lemaan Tor Linen kanssa uusil la aluksil la. Varustamonmatkustajal i ikenne ajettiin alas kesäkauden 1 977 jäl-keen. Saga (4) ja Patricia (4) makuutettiin Götebor-gissa ja laitettiin myyntiin.

Svenska Lloydin luovuttua leikistä keskitti Tor LineBritannian-l i ikenteensä Felixstoween. Varustamo näkikuitenkin tarpeen liikenteelle myös Pohjois-Englanninsatamiin. Tätä varten se neuvotteli Svenska Lloydinkanssa Sagan (4) rahtaamisesta Göteborg-Newcastle-l injaa varten, mutta sopimukseen ei päästy. Sen sijaanStena Line solmi sopimuksen DFDS Seawaysin Wins-ton Churchil l -lautan rahtaamisesta uutta Göteborg-Newcastle -l injaa varten kesäkaudeksi 1 978.WinstonChurchil l rakennettiin vuonna 1 968 Esbjerg-Harwich-l injal le; kerromme siitä tarkemmin tämän juttusarjanviimeisessä osassa. Tor Line ei halunnut Stenaa kilpai-lemaan Britannian-l i ikenteestä vaan aloitti neuvotte-lut Norjasta Britanniaan liikennöivän Fred. Olseninkanssa Göteborg-Kristiansand-Newcastle -yhteistyö-l injan avaamisesta Fred. Olsenin laivoja käyttäen(Fred. Olsenista tarkemmin tämän sarjan seuraavissaosissa). Kilpailun uhka sai Stena Linen luopumaan

suunnitelmistaan ja siirtämään Winston Churchil l inrahtaussopimuksen Tor Linelle, joka ajoi laival la Göte-borgista Newcastleen kesän 1 978. Newcastlen-l i ikenne oli tarkoitus palauttaa vuonna 1 979 yhteis-työssä Fred. Olsenin kanssa. Tätä varten rahdattiinItal iasta Trans Tirreno Expressiltä Espresso Olbia -lai-va – eli Tor Linen oma vanha Tor Anglia – muttali ikennettä ei koskaan toteutettu.

Vaikka Tor Linen laivat tuottivat voittoa kesäisin, ajoi-vat ne talvikaudet tappiolla. Tähän löytyi ratkaisu tal-vikausiksi 1 979 ja 1 980, kun Tor Scandinavia rahdat-tiin näyttelylaivaksi The Expo Shipil le Lähi-Itään.Tämäoli kuitenkin vain tekohengitystä vaikeuksissa paini-val le varustamolle.

43

Yllä: Taiteilijan näkemys Tor Britanniasta. Ruotsalainenmainostoimisto Arbmans ehdotti alkujaan laivoille nimiäHappy Days ja Good Times; Arbmansin visiossa toinen laivaoltaisiin maalattu mintunvihreäksi ja toinen fuksianpunaiseksi.Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

Alla: Vuonna 1 967 valmistuneen Winston Churchillinautokansi oltiin suunniteltu vain henkilöautojen kuljettamistaajatellen. Laiva kulki yhden kesän Göteborgin ja Newcastlenvälillä Tor Linelle rahdattuna, mutta ilmeisesti sitä ei koskaanmaalattu varustamon väreihin. Myöhemmin laiva kulkisamalla linjalla DFDS:n omassa liikenteessä.Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

Vaikka Tor Line oli saanut monopolin Ruotsin ja Bri-tannian välisessä matkustajal i ikenteessä, olivat sekävarustamo itse että sen emoyhtiö Salén taloudell isis-sa vaikeuksissa. Tor Line omisti osan GöteborgistaFrederikshavniin ja Travemündeen liikennöineestäSessanlinjenistä, ja vuonna 1 979 varustamot muodos-tivat yhteisen markkinointiyhtiö Sessan Tor Linen, ta-voiteenaan rationalisoida toimintaansa. Samaan aikaanrahtimarkkinoil la Tor Line kohtasi takaiskun, kunRuotsin valtio järjesti Volvon autojen kuljetukset Poh-janmeren yli siirrettäväksi uudelle Oden Line -varus-tamolle. Järjestelyn takana oli halu tukea maan krii-sissä painivaa telakkateoll isuutta. Volvon kuljetustenmenettämisen jälkeen muodostettiin EWL:n ja Svens-ka Lloydin kanssa yhteinen rahtivarustamo Tor Lloyd.

DFDS ottaa liikenteen haltuunsa

Vuoden 1 981 alussa vaikeuksissa painiva Tor Line ha-lusi radikaalisti rationalisoida sekä omaansa että Ses-sanlinjenin l i ikennettä. Keskeisenä ajatuksena oli TorBritannian myynti ja Sessanin Prinsessan Birgittan ve-täminen Göteborg-Travemünde -l injalta. Sessanin toi-mitusjohtaja UlfTrapp ei halunnut nähdä näin montatyöpaikkaa menetettävän ja neuvotteli sopimuksenSessanlinjenin ja Stena Linen fuusiosta. Tämä jätti TorLinen yksin kestämättömään tilanteeseen.

Lokakuussa 1 981 Tor Britannia myytin DFDS:n tytär-yhtiö Scandinavian World Cruisesil le. Alus sai uudennimen Scandinavian Star, ja se oli tarkoitus muuttaaristeilyalukseksi Floridan ja Bahamasaarten välistä l i i-kennettä varten. Myynnin myötä Tor Line lopetti l i i-

kenteen Amsterdamiin. Saman vuoden joulukuussaDFDS osti myös Tor Scandinavian ja Göteborg-Felix-stowe -linjan. Myöhemmin DFDS hankki myös Tor Li-nen rahtil i ikenteen omistukseensa.

Omistajanvaihdoksen jälkeen Tor Scandinavia jatkoinormaalisti Göteborg-Felixstowe -linjal la mutta siir-rettiin halvempaan Tanskan rekisteriin ja maalattiinDFDS:n väreihin. Laivan kylkeen maalattiin DFDS TorLine -tekstit. Scandinavian Starista ei koskaan tehtyristeilylaivaa Karibial le, vaan keväällä 1 982 se sai ta-kaisin nimen Tor Britannia ja asetettiin sisarensa pa-riksi l injoil le Göteborgista Felixstoween ja Amsterda-miin. Talveksi 1 982-83 Tor Scandinavia rahdattiin vieläkerran näyttelylaivaksi, täl lä kertaa Kaukoitään nimel-läWorldWide Expo.

Vuonna 1 983 DFDS rationalisoi Pohjanmeren-l i iken-nettään. Matkustajalaivat keskitettiin BritanniassaHarwichin satamaan, josta varustamon Tanskan-laivatjo l i ikennöivät. Tämä mahdoll isti Tor-laivojen kierrät-tämisen Esbjergin ja Göteborgin l injojen väli l lä. Sensijaan DFDS:n olemassaolevat Esbjerg-Harwich -lau-tat eivät kulkeneet Göteborgin-l injal la hitautensavuoksi. Muutoksen myötä Göteborg-Amsterdam -lin-ja sul jettiin. Vuonna 1 984 avattiin Göteborgista kesä-l inja Newcastleen. Tällä l injal la l i ikennöivät vuosikym-menen aikana Dana Gloria (Sil ja-lauttaWellamo vuo-delta 1 975), Winston Churchil l , Prinz Hamlet sekäFred. Olsenilta ja Det Bergenske Dampskibsselska-bilta rahdattu Venus (kahden varustamon yhteisestiomistamasta aluksesta kerrotaan tarkemmin tämänjuttusarjan myöhemmissä osissa). 1 980-luvun puoli-väl issä DFDS Seaways otti käyttöön uuden sinivalkoi-sen väritykseen, jonka myötä DFDS Tor Line -nimipoistui käytöstä.

Vuonna 1 989 Göteborgin-l i ikenne organisoitiin uu-delleen. Tor Britannia ja Tor Scandinavia lopettivat l i i-kennöinin Harwichista Esbjergiin. Göteborg-Amster-dam -linja palautettiin, minkä lisäksi laivat l i ikennöivätkesäisin Newcastleen ja talvisin Kööpenhaminaan.Samaan aikaan varustamo otti käyttöön ScandinavianSeaways -markkinointinimen. Talvel la 1 991 -92 Tor-lai-vat telakoitiin ja samalla nimettiin uudelleen DFDS:nuuden nimeämiskäytännön mukaan: Tor Britanniastatuli Prince of Scandinavia ja Tor Scandinaviasta Prin-cess of Scandinavia. Uudistuksessa laivojen ylemmälleautokannelle rakennettiin l isää hyttejä, ja autokannenalla oleva couchette-osasto muutettiin myös hyteiksi.Näin hyttikapasiteetti kasvoi 1 543:een. Julkisten tilo-jen uudistamisen mall ina olivat Ruotsin ja Suomenvälisen liikenteen risteilylautat; uuden sisustuksensuunnittel i erityisesti Viking Linen suosima sisustus-arkkitehti RobertTillberg.

Tor Scandinavia kuvattuna ilmeisesti aivan Sessan Tor Line-yhteistyön alussa vuonna 1 979, sillä laivan kyljessä on jouusi nimi, mutta korsteeniin ei ole vielä maalattu Sessaninmerenneitoa. Yhteistyöstä toisen ruotsalaisvarustamonkanssa ei ollut Tor Linen pelastajaksi ja se purettiin jo kahdenvuoden jälkeen. Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

44

Tor- laivojen monet kasvot DFDS:n omistuksessa:Yllä: Tor Scandinavia DFDS Tor Linen värityksessä 80-luvunalkupuoliskolla. Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

Yllä oikealla: Sama alus talvella 1 982-83 World Wide Expo-nimellä. Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

Oikealla: Tor Britannia ehti kulkea myös DFDS:n normaaleihinkylkiteksteihin maalattuna.Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

Alla: Tor Britannia kuvattuna Hampurissa Prince ofScandinavia -nimellä; kesällä 1 998 laiva liikennöi Hampurinja Newcastlen välisellä linjalla. Kuvan värityksestä ehti ollakäytössä kolme eri variaatiota, ja kaksikko ehti liikennöidänäissä väreissä sekä alkuperäisillä nimillään että Prince jaPrincess of Scandinaviana. Kuva: Marko Stampehl

45

Väistymisen aika

Amsterdamin-l i ikenne osoittautui murheenkryyniksija vuonna 1 994 reitti lyhennettiin I Jmuideniin Ams-terdamin sijasta. Tämäkään ratkaisu ei toiminut javuotta myöhemmin liikenne lopetettiin. Samalla Prin-ce of Scandinavia lopetti vakituisen liikenteen Göte-borgista. Tämän jälkeen laiva oli lähinnä DFDS:n vara-laivana, kiertäen linjalta toisel le ja ollen rahdattunamuil le operaattoreil le vuoteen 2003 asti, jol loin semyytiin. Princess of Scandinavia sen sijaan jatkoi l i i-kennettä Göteborgista Harwichiin, Newcastleen jaKööpenhaminaan. Keväällä 1 998 alukseen asennettiinsuuret sponsonit kylkeen vakauden parantamiseksi.Pian tämän jälkeen varustamo luopui ScandinavianSeaways -markkinointinimestä.

Vuonna 1 999 verovapaan myynnin loppuminen Eu-roopan unionin sisäisil lä l injoil la johti muutoksiinPrincess of Scandinavian li ikenteessä. Linjat Götebor-gista Harwichiin ja Kööpenhaminaan lopetettiin. Sensijaan DFDS siirsi laivan ympärivuotisesti l injal le Gö-teborgista Newcastleen Norjan Kristiansandin kautta.Norjan ollessa EU:n ulkopuolel la mahdoll isti pysäh-dys Kristiansandissa verovapaan myynnin jatkumisen.Talvikaudella laiva teki myös 24 tunnin risteilyitä Gö-teborgista Kristiansandiin.

Nousevat polttoainekustannukset ja laskevat matkus-tajamäärät saivat DFDS:n tekemään päätöksen Göte-borg-Kristiansand-Newcastle -l injan sulkemisestasyksyllä 2006. Vaikka selvitys l injan l i ikennöimisestä

ropax-tonnistolla lupasi l i ikenteen tuottoisaksi, eiDFDS:n rahtidivisioona halunnut ottaa matkustaja-alusta sekoittamaan rahdin mukaan suunniteltuja ai-katauluja, eikä ropax-alusta ei koskaan tuotu linjal le.Sen sijaan DFDS Seaways osti Fjord Linelta perinteik-kään Bergen-Newcastle -l injan ja Fjord Norway -lai-van. Tämän juttusarjan seuraavissa osissa käsittelem-mekin juuri Norjan ja Britannian välisen matkustaja-l injal i ikenteen historiaa.

Lähteet

- Bergenek, Anders ja Brogen, Klas: Passagerare tillsjöss – Den svenska färjesjöfartens historia. ShipPax In-formation: Halmstad 2006.- Credland, Arthur C. ja Thompson, Michael: TheWil-son Line of Hull 1 831 -1 981 . Hutton Press: CherryBurton 1 994.- Greenway, Ambrose: A Century of North Sea Passen-ger Steamers . Ian Allard Ltd: London 1 986.- Malmberg, Thure & Raudsepp, Peter (toim.): Passen-ger Ships of theWorld: A History in Posters. Raud Publis-hing: Helsinki 2004.- Peter, Bruce: DFDS Sailing in Style. Ferry Publications:Ramsey.- Peter, Bruce: Knud E. Hansen A/S – Ship Designthrough Seven Decades. Nautilus Forlag: Frederiksværk201 0.- Peter, Bruce: Passenger Liners Scandinavian Style. Car-mania Press: London 2003.- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Kommandobryggan (kommandobryggan.se)- Maritime Timetable Images(www.timetableimages.com/maritime/)- Norway-Heritage – Hands Across the Sea.(www.norwayheritage.com)

46

Linjan loppu: Princess of Scandinavia Göteborgissa syksyllä2006, muutamaa viikkoa ennen Göteborg-Newcastle -linjansulkemista. Kuva: Kalle Id

TEKSTI: KALLE ID JA JUSSI LITTUNEN

Mein Schiff 4 luovutettiin. Lue lisää sivuilta 6-8.

Mein Schiff 5:n kölinlaskua ja Mein Schiff 6:ntuotannonaloitusta juhlittiin Turussa. Meyer Tur-ku Oy:n telakalla juhl istettiin 23. kesäkuuta kahtamerkkipaalua, kun TUI Cruisesin tilaaman Mein Schiff6:n tuotanto aloitettiin ja Mein Schiff 5:n köli lasket-tiin.Tilaisuudessa oli läsnä TUI Cruisesin sekä emoyh-tiö Royal Caribbean Cruisesin, Meyer Turun, luokitus-laitos Det Norske Veritasin ja tiedotusvälineidenedustajia sekä kutsuvieraita. TUI Cruisesin toimitus-johtajaWybcke Meier kertoi kuusi viikkoa sitten luo-vutetun Mein Schiff 4:n saaneen positiivisen vastaan-oton ja sa-noi TUI Cruisesin tavoittelevan kasvavallalaivastollaan yli 25 prosentin markkinaosuutta. MeyerTurku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer puolestaanmuistutti tuotannonaloituksen olevan merkittäväetappi laivan rakennusprosessissa: pitkän suunnittelu-urakan tulos alkaa konkretisoitua ensimmäisenteräspalan leikkaa-misen myötä. JL

Carnival Corporation tilasi Meyerilta neljämaakaasukäyttöistä risteilyalusta.Aluksista kak-si rakennetaan Turun telakalla ja kaksi MeyerWerftil läPapenburgissa. Risteil i jöiden bruttovetoisuus on 1 80000 ja kapasiteetti 5 000 alavuodepaikkaa sekä 1 600ylävuodepaikkaa, mikä tekee niistä maailman suurim-mat risteilyalukset matkustajapaikoissa mitattuna.Aluksista kaksi tul laan li ittämään Aida Cruisesin lai-vastoon, mutta Turussa rakennettavien laivojen tuote-merkkiä ei vielä ole kerrottu. Carnival Corporationon maailman suurin risteilyvarustamo, jonka 1 0 tytär-yhtiötä l i ikennöivät täl lä hetkellä 1 00 risteilyaluksella,ja vuoteen 201 8 mennessä aluksia valmistuu kahdek-san lisää. Yhtiö kertoi maaliskuussa suunnitelmistaantilata yhdeksän uutta alusta vuosiksi 201 9-2022, jotkanyt tilattua neljää alusta lukuunottamatta rakennetta-neen Fincantieril lä Ital iassa. JL

Silja Festival sittenkin Corsica Ferriesille. Ulko-matalan numeroiden 1 /201 5 ja 2/201 5 Lokikirjoissaraportoitu Sil ja Festival in myynti alusta rahdanneelleBridgemans Servicesil le peruuntui toukokuun alussa.Sen sijaan aluksen omistaja Tall ink myi aluksen Corsi-ca Ferriesil le (jol le aluksen huhuttiin myydyn jo huhti-

Lokikirjatouko-kesäkuu 201 5

Muuttuessaan Mega Andreaksi nykyinen Silja Festival saaneesaman värityksen kuin jo Corsica Ferriesin omistuksessaoleva sisarensa Mega Smeralda. Kuva: Louis Moutard-Martin

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä touko-kesäkuulta 201 5.

Kotivesiltä

48

kuussa). Sil ja Festival luovutettiin uudelle omistajal-leen kesäkuussa ja sai uuden nimen Mega Andrea.Laiva tulee aloittamaan liikenteen Corsica Ferriesinlaivastossa Ital ian l ipul la 1 6. heinäkuuta, korvaten Sar-dinia Veran linjoil la Livornosta Golfo Aranciin ja Bas-tiaan. KI

Uusi Ahvenanmaan-lautta Odin. Ahvenanmaansaariston sisäisessä l i ikenteessä aloitti uusi lautta ke-säkuussa, kun uuden J&L Rederin Odin aloitti l i iken-teen reitil lä Långnäs-Öckerö-Snäckö. Aiemmin nimel-lä Odin Sydfyen tunnettu lautta valmistui vuonna1 982 Sydfynske Dampskibsselskabil le Tanskan sisäi-seen liikenteeseen, jossa se liikennöi vuoden 201 5 al-kuun saakka, lopuksi varalauttana. Laivan viimeinenomistaja oli Tanskan sisäisen lauttal i ikenteen varusta-moista muodostettu Dansk Færgen. Odinin kapasi-teetti on merkittävä parannus Långnäs-Öckerö-Snäc-kö -reitil lä nykyisin l i ikennöivään Ejderniin; Odin kul-jettaa 340 matkustajaa ja 50 autoa, kun Ejdernin ka-pasiteetit olivat 200 matkustajaa ja 23 autoa. KI

Ahvenanmaan maakuntahallitus tilaa uudenlautan. Ahvenanmaan maakuntahall itus päätti 25.6.uuden lautan tilaamisesta. 65 metriä pitkä alus tuleekuljettamaan 200 matkustajaa ja 60 henkilöautoa. En-simmäisenä Ahvenanmaan saaristolauttana se tuleekäyttämään polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua(LNG). Alusta ei i lmeisesti ole vielä tilattu, mutta sensuunnitel laan valmistuvan syksyllä 201 7. KI

JT Linen Amiraali kävi karilla. JT Linen vesibussiAmiraali jäi kiinni matalikkoon Helsingin edustal la si-jaitsevan Lonnan saaren kohdalla 4. kesäkuuta. Aluk-sessa oli onnettomuushetkellä yhteensä 40 henkilöä,jotka evakuoitiin Suomenlinnaan. Varustamon toinenalus veti Amiraalin pois karilta, ja vesibussi saatiinajettua omin konein kotilaituriin. JL

Jäätalvi päättyi ennätyksellisen aikaisin. I lma-tieteen laitos lopetti Jääpalvelunsa toiminnan talven201 4-201 5 osalta 7. toukokuuta. Jäätalvi alkoi taval l i-seen tapaan itsenäisyyspäivän tienoil la, mutta näin ai-kaisin ei Jääpalvelua ole koskaan suljettu. Mennyt talviol i Suomen vesialueiden jäätilanteen osalta historiantoisiksi leudoin, ja esimerkiksi Perämeri ei jäätynytkertaakaan kauttaaltaan – ensimmäistä kertaa sittenvuoden 1 930. Historian leudoin jäätalvi ol i talvi 2008,mutta se katsottiin päättyneeksi viisi päivää myöhem-min kuin talvi 201 4-201 5. JL

Föri sähkökäyttöiseksi? Turkulaisen kaupunkilaut-ta Förin koneistoa ollaan uusimassa. Liikennöinnistähuolehtiva Turun Kiinteistöliikelaitos haluaa löytäälautan nykyisel le diesel-koneistolle ekologisesti kestä-vän sähköisen ratkaisun, mutta “äänitunnelmaa luo-

Yllä: Mein Schiff 5:n köli Meyer Turku Oy:n rakennusaltaassa23.6.201 5. Kuva: Jussi Littunen

Alla: Odin Sydfyen kuvattuna Langelandissa keväällä 201 2vielä aiemman operaattorinsa Langelandstrafikenin väreissä.Kesäkuussa alus muuttui Ahvenanmaan sisäisessäliikenteessä kulkevaksi Odiniksi. Kuva: Jani Nousiainen

Alinna: Amiraali ei ilmeisesti järin pahasti karilleajossavaurioitunut, sillä se oli taas ajossa muutamaa päiväämyöhemmin. Kuva: Kalle Id

49

vasta” kettinkivedosta ei kuitenkaan haluta luopua.Vuonna 1 903 valmistunut Föri on liikennöinyt Aura-joen ylitse vuodesta 1 904. Kerrallaan enintään 75matkustajaa kuljettavan aluksen alkuperäinen höyry-moottori korvattiin dieseli l la vuonna 1 953. JL

Karilleajo lähellä Suomenlahdella. 230-metrinenrahtialus oli vaarassa joutua matalikolle Porvoon ete-läpuolel la 1 0. kesäkuuta matkallaan Pietarista Amster-damiin. Meril i ikennekeskus otti yhteyden alukseen,joka oli i lmeisesti ohittamassa toista rahtilaivaa lähel-tä piti -tilanteen sattuessa.Alus pääsi kuitenkin turval-l isi l le vesil le Meril i ikennekeskuksen ohjeiden avustuk-sel la. Marshall-saaril le rekisteröidyn rahtialuksen ni-meä ei kerrottu julkisuuteen, mutta internetissä l i ik-kuneiden huhujen mukaan kyseessä olisi kreikkalaisenDiana Shippingin omistama irtolastialus Myrto. JL

Ruotsalainen Donsötank ostaa Nesteen Pur-han ja Jurmon. Rederi AB Donsötank ostaa Nes-teeltä kaksi tuotetankkeria, jotka aloittavat l i ikenteenDonsötankin laivastossa syyskuussa 201 5 nimil lä Bal-tico ja Bonito. Alukset tulevat l i ikennöimään Länsi-Euroopassa, mutta toistaiseksi ei ole selvil lä, minkä-laista lastia alukset tulevat jatkossa kuljettamaan. Pur-ha ja Jurmo valmistuivat Kiinassa vuosina 2003 ja2004. Niiden kapasiteetti on 28 000 kuutiometriä jakuollut paino 25 000 tonnia. Neste ilmoitti syksyllä201 3 luopuvansa omasta varustamotoiminnastaan, jaPurhan ja Jurmon myynniin myötä öljy-yhtiö omistaaenää Neste- ja Futura -tankkerit, nämäkin tosin yh-dessä Suomen Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. JL

Viking Star kastettiin Bergenissä. Lue lisää si-vuilta 1 4-20.

My Ferry Linkin alukset DFDS:lle. Lue lisää si-vuilta 22-25.

Virgin Cruises ja Fincantieri esisopimukseenkolmen risteilijän rakentamisesta. Uusi risteily-varustamo Virgin Cruises solmi 22.6. esisopimuksenFincantierin kanssa kolmen 1 1 0 000 bruttotonnin ja 2800 matkustajan risteilyaluksen rakentamisesta.Toteutuessaan ensimmäinen alus aloittaa viikon ris-teilyt Miamista Karibial le vuonna 2020. Sisaraluksetvalmistuisivat 2021 ja 2022. KI

Carnival Corporation perusti sosiaalista vas-tuunkantoa korostavan Fathom-varustamon.Keväällä 201 6 aloittaa toimintansa Carnival Corpo-ration & PLC:n uusin risteilyvarustamo Fathom (jokaviral l isesti pitäisi kirjoittaa pienellä alkukirjaimella)

Maailman meriltä

Ylinnä: Kaupunkilautta Föri on kulkenut Aurajoen ylitse 1 1 1vuoden ajan – aluksi höyryvoimalla, nykyään diesel-koneillaja tulevaisuudessa ehkä sähköllä. Kuva: Jussi Littunen

Yllä: Aiemmin julkaistut luonnokset Virgen Cruisesin tulevistaaluksista ovat vähintäänkin futuristisia. Jää nähtäväksi,kuinka paljon Virginin alukset toteutuessaan muistuttavat tätävisiota. Kuva: Virgin Cruises

Alla: Adonia nykyisessä asussaan, P&O Cruisesin poistuvassakeltakorsteenisessa värityksessä. Alus tulee ilmeisestisäilyttämään nimensä myös Fathomin liikenteessä. Fathomon vanha veden syvyyden mittayksikkö (noin 1 ,8 metriä) jamerkitsee englanniksi myös “ymmärtämistä”.Kuva: P&O Cruises

50

täl lä hetkellä P&O Cruisesin laivastoon kuuluval laAdonial la. Uuden brändin ideana on sosiaal inen vas-tuunkanto; käyntikohteissa Fathomin matkustajat mm.avustavat maanvil jelyssä ja paikal l isten koulujen ope-tuksessa perinteisten retkien sijaan. Uutta varusta-moa on ehditty jo arvostel la runsaasti mm. siitä, ettäainakin ensimmäisen risteilykauden aikana sosiaal isenvastuunkannon risteilyt suuntaavat Carnival Corpo-rationin itse omistamaan Amber Coven satamaanDominikaanisessa Tasavallassa. KI

SNCM Baja Ferriesille? Ranskan ja Korsikan väli l läl i ikennöivän SNCM:n tulevaisuus on selviämässä. Va-rustamosta tehdyistä kolmesta tarjouksesta vainMeksikossa operoivan Baja Ferriesin omistajan DanielBerrebin ehdotus on alustavien tietojen mukaan hy-väksyttävä. Berrebin ehdotuksessa nykyinen SNCMjaettaisiin kahtia: l i ikennettä Korsikaan jatkettaisiinny-kyisestä huomattavasti supistetul la laivastolla (jokoSNCM:n nykyisen yhteistyökumppanin La Méridiona-len kanssa tai i lman sitä), kun taas osaa nykyisistäSNCM:n laivoista käytettäisiin avaamaan uusia l injojaRanskasta Algeriaan,Tunisiaan ja Marokkoon. KI

DFDS rahtasi ulos ja sisään. DFDS SeawaysinDover-Calais -l injal la aloitti jo huhtikuun puolel la uusialus, kun Stena Linelta rahdattu Stena Nordica (ex-European Ambassador) aloitti reitil lä nimellä MaloSeaways. Alus vapautui rahdattavaksi, kun sen korvasiIralnninmeren linjoil la aiemmin DFDS:n l i ikenteessäkulkenut Dieppe Seaways (ex-Superfast X, etc). Sa-maan aikaan DFDS rahtasi Sirena Seawaysin (ex-DanaSirena) Brittany Ferriesil le; laiva sai uuden nimen Baiede Seine ja se asetettiin toukokuussa Brittany FerriesEconomie -alabrändin l injoil le Portsmouthista LeHavreen ja Bilbaoon. KI

Polferries yhteen Unity Linen kanssa. Polferrie-sin yksityistäminen on peruuntunut. Sen sijaan Polfer-ries ja toinen Puolan valtion osittain omistama varus-tamo Unity Line yhdistyvät. Vuoden 201 4 puolel laPuolan valtio ilmoitti Polferriesin myyntiaikeista.Alku-jaan seitsemästä ostajaehdokkaasta neuvottelut jat-kuivat kolmen – Finnlinesin, DFDS:n ja TT-Linen –kanssa. Touko-kesäkuussa neuvottelut kuitenkin lope-tettiin, ja 23.6. Puolan valtionvarainministeriö ilmoittiyksityistämisen sijaan yhdistävänsä Polferriesin ja Uni-ty Linen Polska Grupa Promowaksi (PGP). PGP:n lai-vastossa tulee olemaan yhteensä kymmenen alusta;yhdistymisuutisen yhteydessä Puolan valtionvarain-ministeriö ilmoitti uudistavansa varustamon laivastoajoko ostamalla käytettyjä aluksia tai uudisrakennuk-sil la. KI

Junalauttaliikenne Ruotsin ja Tanskan välilläpäättyy. Stena Line luopuu junalauttal i ikenteestä

Ylinnä: SNCM:n nykyalusten yllä leijuu tummia pilviä, silläyksikään omistajaehdokkaista ei suunnittele niiden kaikkiensäilyttämistä ainakaan Korsikan liikenteessä.Kuva: Eerik Laine

Yllä: DFDS:n omistama entinen Sirena Seaways ja DanaSirena on nyt Brittany Ferriesin Baie de Seine. Laiva sai uudenoperaattorinsa laivastossa muodikkaan kaariin pohjautuvanvärityksen. Kuva: Marko Stampehl

Alla: Kesäkuussa liikenteen aloitti Polferriesin uusin hankintaMazovia, aiemmin Finnlinesin Finnarrow. Huomaa aluksenkeulan erikoinen maalaus. Kuva: Micke Asklander

51

Göteborgin ja Frederikshavnin väli l lä syyskuussa. Syy-nä on Göteborgin kaupungin päätös muuttaa Friham-nenin satama asuinalueeksi; kaupungil la ei ole tarjotaStenalle junalauttapaikkaa muissa satamissaan. Juna-lauttal i ikenteen päättyessä Stena Scanrail vedetäänliikenteestä; sen korvaa ropax-lautta Ask. KI

Lauttaliikenne Yhdysvalloista Kuubaan alkaaensi syksynä? Jo vuosia huhuttu lauttal i ikenteenaloittaminen Yhdysvaltojen ja Kuuban väli l lä toteutuuilmeisesti jo tänä kesänä. Useat eri tahot ovat kiin-nostuneita l i ikenteestä ja ainakin America Cruise Fer-ries, United Caribbean Lines ja Baleària ovat hake-neet l isenssiä l i ikenteen aloittamiseksi. Uusi yrittäjäUnited Caribbean Lines on lisenssin myös saanut jatulee aloittamaan liikenteen “modernil la tonnistolla”vielä tänä syksynä. Myös nykyisel lään Puerto Ricon jaDominikaanisen Tasavallan väli l lä l i ikennöivä AmericaCruise Ferries suunnittelee huhujen mukaan liiken-teen aloittamista tänä vuonna. Espanjalainen Baleàrial i ikennöi jo nykyisel lään Floridasta Bahamalle ja suun-nittelee ilmeisesti aiemmin täl lä väli l lä kulkeneen Pi-nar del Rio -pikalautan asettamista Kuuban liikentee-seen. KI

Marine Atlantic ostaa Stenalta rahtaamansaalukset. Kanadan valtion omistama Marine Atlantic-varustamo ilmoitti ostavansa Stena Linelta rahtaa-maansa autolautat Blue Putteesin ja Highlandersin.Kaupan arvo on 375 mil joonaa Kanadan dollaria (284mil joonaa euroa) ja rahoitus sisältyy Kanadan valtionbudjettiin. Alukset l i ikennöivät Kaakkois-Kanadassa StLawrence -lahdella Channel-Port aux Basques-NorthSydney -reitil lä. Aiemmin tänä vuonna Marine Atlanticja Tall ink jatkoivat Atlantic Visionin (ex. Superfast XI)vuokrasopimusta marraskuuhun 201 7. JL

Caledonian MacBraynelle uudet alukset 201 7ja 201 8? Ferryvolution-verkkosivuston tietojen mu-kaan skotlantilainen Caledonian MacBrayne -varus-tamo (CalMac) suunnittel isi kahden uuden aluksentilaamista.Varustamon on määrä valita rakentajatelak-ka syyskuussa, jol loin uudet alukset valmistuisivatvuosina 201 7 ja 201 8. Ferryvolutionin mukaan ainakinPuolan Gdanskissa sijaitseva Remontowan telakkaolisi kiinnostunut rakentamaan CalMacil le kaksi 1 00-metristä LNG-käyttöistä autolauttaa, joiden kapasi-teetti on 1 000 matkustajaa, 1 30 henkilöautoa ja 1 5rekkaa. Caledonian MacBrayne liikennöi 31 pieneh-köllä autolautal la Skotlannin ja sen länsipuolel la sijait-sevien saarten väli l lä. JL

Royal Caribbean tilaa neljännen Quantum-luokan laivan. Royal Caribbean Cruises Ltd. jaMeyer Werft ovat päässeet sopimukseen neljännenQuantum-luokan aluksen rakentamisesta. Mikäli sopi-

Yllä: Stenalta rahdatut Blue Puttees (kuvassa) ja Highlanderssiirtyvät Marine Atlanticin omistukseen. Kuva: Jarrod David

Alla: Caledonian MacBraynen uusin alus, Loch Seaforth,valmistui vuonna 201 4. Huhujen mukaan varustamonseuraavat uudet alukset valmistuisivat vuosina 201 7-1 8.Kuva: Marko Stampehl

Alinna: Järjestyksessä toinen Quantum-luokan alus Anthemof the Seas ohittaa Calshotia kesäkuun alussa. Tällä hetkelläAnthem on ainoa luokan aluksista, joka tulee liikennöimäänlänsimaiden markkinoilla; tilanne voi muuttua tilatunneljännen sisaren valmistuessa. Kuva: Marko Stampehl

mus vahvistetaan, tulee alus valmistumaan vuonna201 9. Alussarjan kaksi ensimmäistä alusta, Quantumof the Seas ja Allure of the Seas, aloittivat l i ikenteenlokakuussa 201 4 ja huhtikuussa 201 5 ja ovat saaneethyvän vastaanoton. Sarjan kolmas laiva, Ovation ofthe Seas valmistunee kesäl lä 201 6 ja on suunnattuAasian kasvavil le risteilymarkkinoil le. Alusten kapasi-teetti on 4 1 80-4 905 matkustajaa ja bruttovetoisuus1 68 666. JL

STX:n Ranskan-telakka Daewoolle? KorealainenDaewoo Shipbuilding & Marine Engineering (DSME)ilmoitti olevansa kiinnostunut STX Francen Saint-Na-zairen telakasta.Tällä hetkellä STX Francen omistavatyhdessä Ranskan valtio (33,34 prosenttia) ja STX(66,66 prosenttia), josta Korean Development Bank(KDB) puolestaan omistaa lähes puolet. Ranskan val-tio on painostanut KDB:tä etsimään STX Francelleuutta omistajaa, ja KDB kääntyi Daewoon puoleen,koska telakka on ollut kiinnostunut risteilyalusten ra-kentamisesta ja koska pankki omistaa siitäkin läheskolmanneksen. JL

Crystal Cruisesin myynti Gentingille vietiinloppuun. Risteilyvarustamo Crystal Cruises on siir-tynyt kiinalaisen holding-yhtiö Genting Hong Konginomistukseen.Varustamon aikaisempi omistaja oli rah-tivarustamo Nippon Yusen Kabushiki Kaisha (NYKLine). Kerroimme aiheesta tarkemmin Ulkomatalanviime numerossa. JL & KI

Star Clippersille uusi viisimastoinen purjelaivaBrodosplitiltä. Purjealuksil la tehtäviin risteilyihinerikoistunut Star Clippers on tilannut uuden aluksenBrodosplitin telakalta Kroatiasta. Uuden aluksen esi-kuvana toimii kaikkien aikojen toiseksi suurin purje-voimalla kulkenut kauppalaiva, 1 91 3 valmistunut rans-kalainen parkki France I I . Star Clippersil lä on nykyisinkolme purjelaivaa, Star Clipper, Star Flyer ja RoyalClipper. KI

Hurtigruten lähettää toisenkin aluksen Etelä-mantereelle talveksi 201 6-1 7. Hurtigrutenin ka-pasiteetti Etelämantereen risteilyil lä yl i kolminkertais-tuu, kun risteilylautta Midnatsol aloittaa matkat PuntaArenaksesta (Chile) käsin syyskuussa 201 6. 1 5-1 8päivän mittaisil la risteilyil lä alus vierailee mm. Chilenvuonoissa, Falklandinsaaril la, Kap Hornissa, Magalhãe-sinsalmella ja Patagoniassa. Alueella nykyään risteileväFram puolestaan siirtyy risteilemään Ushuaiasta käsinalueil le, joissa suuret matkustajaryhmät eivät voi vie-rail la. Huhujen mukaan Hurtigruten olisi myös kiin-nostunut ostamaan joko telakalla Portugalissa valmis-tumisestaan asti maanneen Atlantida-autolautan taikesken jääneen Viking ADCC:n rungon Espanjasta uu-deksi aluksekseen. JL

52

Yllä: Crystal Cruisesin uusin alus Crystal Serenity lähdössäHelsingistä kesällä 201 3. Crystalin uuden omistajan oletetaanpanostavan uusiin aluksiin. Kuva: Kalle Id

Alla: Star Clippersin uuden aluksen esikuva France II.Alkuperäinen alus kuljetti nikkelimalmia Ranskan, Australianja Yhdysvaltojen välillä; uusi laiva tulee luontaisestikuljettamaan yksinomaan matkustajia.Kuva: State Library of Victoria, Malcolm Brodie collection

Alinna: Hurtigrutenin Midnatsol suunniteltiin alkujaan myösristeilyliikenteeseen sopivaksi. Nyt laiva pääsee näyttämäänkyntensä Etelämantereelle tehtävillä risteilyillä.Kuva: Sverre Andreas Ruud

Deutschlandista yliopistolaiva World Odyssey.Viime vuoden lopulta lähtien makuutettuna ollut sak-salainen risteilyalus Deutschland saa uuden elämänSemester at Sean kelluvana yliopistona. Nimen WorldOdyssey saava alus korvaa aiemman yliopistolaivan,Celestyal Cruisesil le myydyn Explorerin. Aiemminhuhuttiin ensin aluksen myynnistä Crystal Cruisesil leja ja sitten uutisoitiin sen uusien omistajien aikovanuudistaa laivan mutta säilyttävän sen Saksan risteily-markkinoil la. KI

Maersk Line tilasi 1 1 Triple-E -luokan kontti-laivaa lisää. Daewoo Shipbuilding & Marine Engi-neering (DSME) -telakan kanssa tehty sopimus käsit-tää 1 1 konttilaivan lisäksi option kuuden samanlaisenlaivan rakentamiseen. Uudisrakenteiden päämitat ovat400 x 58,60 metriä ja kapasiteetti 1 9 630 20-jalanmerikonttia (1 9 630 TEU). Sopimuksen arvo on 1 ,8mil jardia Yhdysvaltain dollaria, ja uudisrakenteetvalmistuvat vuosina 201 7-201 8 Aasian ja Euroopanväliseen liikenteeseen. Aiemmin tänä vuonna Maerskilmoitti ti laavansa 7 pienempää 3600 TEU:n kontti-laivaa Pohjanmeren ja Itämeren syöttöliikenteeseen.JL

Bridgemans osti ex-Meloodian. Majoituslaivava-rustamo Bridgemans Services ilmoitti kesäkuussa os-taneensa majoituslaiva Bluefortin (ex-Diana I I , Meloo-dia etc). Aluksen kaikki hytit uudistetaan kesän aikana,ja syksyllä laiva aloittaa uransa Bridgemansin palveluk-sessa 225 hengen majoituslaivana nimellä BridgemansBluefort. KI

53

Ylinnä: Ennen muuntautumistaan kelluvaksi yliopistoksiDeutschland sai palata vielä hetkeksi Saksanristeilymarkkinoille, kun Plantours rahtasi sen korvaamaankoneongelmista kärsivää Hamburgia. Kuva: Marko Stampehl

Yl lä: Ensimmäinen Triple-E - luokan konttilaiva Mærsk Mc-Kinney Møller saapumassa Aarhusiin 26.8.201 3.Kuva: Bruce Peter

Alla: Nykyinen Bluefort Gibraltarilla loppuvuodesta 201 2 vielävanhalla nimellään ARV 1 . I lmeisesti pienempi Bluefort oliBridgemansin tarpeisiin soveliaampi kuin Silja Festival, jonkamyynti varustamolle peruuntui toukokuussa.Kuva: Gerge Gerkin

Risteilykesä 201 5

Luomme jo perinteeksi muodostuneen katsauksenkuluvan kesän aikana Suomen satamissa vierail leisiinristeilyaluksiin ja Suomeen suuntautuvan risteilyl i iken-teen kehitykseen.

Color Line 25 vuotta

Tällä kertaa juhlavuottaan viettää Norjan autolautta-l i ikenteen ylpeys, syksyllä 1 990 Kosmos-konserninraunioil le perustettu Color Line.

Cuxhaven laivakuvaajan silmin

Cuxhaven on merkittävä satamakaupunki, jossa riittäälaivakuvaajal le mielenkiintoista nähtävää.

Linjalaivoilla Norjasta Britanniaan

Norjan ja Britannian välistä matkustajal i ikennettä lei-masi sekä useiden varustamoiden välinen kilpailu ettäniiden yhteistyö.

Ensi numerossa:

Color Linen Superspeed 1 muutostöissä Helsingin telakallatammikuussa 201 1 . Kuva: Kalle Id

Ulkomatala 4/201 5 ilmestyy

maanantaina 31 . elokuuta