4/201 5 • www.ulkomatala.net • 31 .8.201 5

Crystal Cruiseslaajentaa vesil lä ja ilmassa

Color Line25 vuotta

Lauttaliikenne

Yhdysvalloista Kuubaanalkaa

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

Risteil jöiden jätevedet nousivat jäl leen puheenaiheeksi, kun Yle esitti1 3.8. dokumentin Merenkulku uhkaa Itämerta. Siinä syntipukin mai-neen sai esimerkkialuksena ollut Costa Cruisesin Costa Luminosa, jo-ka oli jäl leen tänäkin kesänä tuttu vieras Helsingissä. Dokumentin esit-tämisen jälkeen toimittaji l le järjestetty esittely aluksen ollessa Helsin-gissä päättyi varustamon kannata kiusal l isesti, kun aluksen kapteenikeskeytti haastattelun kysymysten käännyttyä aluksen jätevesiin ja nii-den käsittelyyn. Kapteeni kehotti toimittajia tutustumaan Costa Crui-sesin verkkosivuihin, josta ei kuitenkaan löydy tietoa aiheesta. Tuoreinympäristöraporttikin on vuodelta 201 2-201 3.

Entistä kummall isemmaksi risteilyvarustamojen suhtautumisen jäteve-sien käsittelyyn tekee se, että esimerkiksi Tukholman ja Helsingin sata-mat vastaanottavat ilmaiseksi alusten jätevedet kaikilta aluksilta ristei-l i jät mukaan lukien. I lmaisesta vastaanotosta onkin selvästi ol lut apua,sil lä sataman tilastojen mukaan 80 prosenttia Helsingissä ja 70 pro-senttia Tukholmassa käyneistä aluksista pumppaa jätevedet maihin. Jä-tevesimääriä arvioitaessa on toki otettava huomioon se, ettei alustenole välttämättä tarpeen tyhjentää tankkeja joka satamassa. Näin ollenalusta, joka ei jätä jätevesiään Helsinkiin, ei automaattisesti pidä leima-ta ympäristön turmelijaksi.

Koska jätevesien pump-paaminen maihin on il-maista, kyse ei ole enäärahasta, vaan varusta-moiden asenteesta. Esi-merkiksi Pohjois-Itäme-ren lauttavarustamoil lejätevesien pumppaami-nen maihin ja asetuksiavähärikkisemmän polt-toaineen käyttö on ollut arkipäivää jo vuosia, sil lä niissä on jo vuosiasitten ymmärretty ympäristöarvojen kasvava merkitys.

Nykypäivän maailmassa voisi luul la, että kaikki (ilmaiset) mahdoll i-suudet yrityksen ympäristöystäväll isyyden korostamiseen otettaisiinvälittömästi käyttöön. Näin ei val itettavasti merenkulun osalta tunnuaina olevan.

Pääkirjoitus

Jätevesien lasku me-reen ei ole nykyaikaa

2

ULKOMATALA 4/201 5

Lehti on julkaistu Internetissä ilmaisena31 .8.201 5. Julkaisijana toimii Ulkomatala--verkkolehti ja sen toimitus. Lisätietoja:www.ulkomatala.net

7. vuosikerta

TOIMITUS

Päätoimittaja: Oll i TuominenToimittajat: Kalle Id, Lassi Liikanen, JussiLittunen ja Sergei PennonenTaittaja: Kalle Id

Vieraileva toimittaja: Juhani Mehto

Toimituksen sähköpostiosoitteet ovat muotoaetunimi.sukunimi@ulkomatala.net

KIITOKSET

Micke Asklander, Jukka Koskimies, JuhaniMehto, Sverre Andreas Rud ja Pär-HenrikSjöström

KUVIA TÄHÄN NUMEROON TOIMITTIVAT

Judit Binefa (Baleària), Ian Boyle, KrzysztofBrzoza, Catalin Cocirla,Ambrose Greenway,Jeppe Hagelbäck, Øystein Knoph(Hurtigruten), Jukka Koskimies,ThomasMarkwell (Haimark Line), Juhani Mehto, MollyMorgan (Crystal Cruises), David Nicol, BrucePeter, Kimmo Rantanen, Nicole Sturgess (PearlSeas Cruises), Manuel Mohedano Torres, JohanTrommel,Wil Weijsters ja RamiWirrankoski

TEKIJÄNOIKEUDET

Kaiken lehdessä olevan materiaal intekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöil le.Ulkomatala säilyttää kaiken sil le tarjotunmateriaal in ja on oikeutettu muokkaamaansekä uudelleenjulkaisemaan materiaal iajulkaisutavasta riippumatta. Ulkomatalassajulkaistujen artikkeleiden julkaisuun muuallatulee pyytää lupa Ulkomatalan toimitukselta.Tarkemmat ehdot löydät Ulkomatalanverkkosivujen Info-osiosta.

KANNESSA

Superspeed 2 lähdössä Hirsthalsista kesäl lä201 4. Kuva: Marko Stampehl

"Lauttavarustamoillejätevesienpumppaaminenmaihin on ollutarkipäivää jovuosia.

3

Ulkomatala 4/201 5

SisällysKannessa: Crystal Cruises laajentaa joilla, merellä jailmassaOmistajaa vaihtanut Crystal Cruises moninkertaistaa laivas-tonsa hankkimalla neljä uutta risteil i jää meril i ikenteeseen, kaksijokiristeil i jää sekä erikoisvarustel lun lentokoneen. — Sivu 4

Kannessa: LauttaliikenneYhdysvalloista Kuubaan alkaaYhdysvaltojen ja Kuuban välisen lauttal i ikenteen uudelleenal-kaminen on houkuttanut lukuisia varustamoita anomaan liiken-nöintilupaa maiden välisi l le reiteil le. — Sivu 8

Ei suomalaisia risteilylauttoja KaribialleKolumnistimme ruotii Pohjois-Euroopan varustamoiden pois-jääntiä kisasta Kuuban lauttal i ikenteestä. — Sivu 1 5

Risteilykesä 201 5Helsingissä ja Maarianhaminassa risteilyvierailuiden määrä py-syi samana, kun taas Turku teki paluun suomalaisten risteilysa-tamien joukkoon. — Sivu 1 6

Unohdettu edelläkävijä RospiggenEnsimmäinen Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen raken-nettu moderni autolautta seilaa edelleen Afrikassa. — Sivu 20

Kannessa: Color Linen värikkäät vuodetNorjan suurimman lauttavarustamon 25 vuotisjuhlan kunniaksitutustumme sen historiaan. — Sivu 23

Laivabongarin CuxhavenPohjois-Saksan Cuxhavenissa on poikkeuksell isen vilkas l i iken-ne erityisesti rahtilaivojen osalta. — Sivu 34

Matkustajalaivoilla Norjasta BritanniaanPohjoismaiden ja Britannian välistä matkustajal i ikennettä käsit-televässä juttusarjassa paneudumme tällä kertaa perinteistenmatkustaja-alusten aikaan Norjan ja Britannian välisi l lä l injoil la.— Sivu 40

LokikirjaMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia heinä-elokuulta 201 5.— Sivu 52

4

Tällä sivul la, ylhäältä:

Tietokonemallinnus Crystal Cruisesin jokilaivasta.

Kuva: Crystal Cruises

Superspeed 2. Kuva: Marko Stampehl

Frederik. Kuva: Juhani Mehto

Braemar. Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

23

34

40

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

CRYSTAL CRUISES yllätti risteilymarkkinat heinä-kuussa, kun se ilmoitti laajentavansa toimintaansahuomattavasti.Valjastaen yhden käytetyn risteil i jän l i i-kenteeseen jo tänä vuonna varustamo tilasi myöskolme uutta risteilyalusta saksalaiselta telakalta. Lisäk-si Crystal tekee uuden aluevaltauksen jokiristeilyihin

Risteilijät

Crystal Cruises laajentaa joilla,merellä ja ilmassa

4

Yllä: Kolme Lloyd Werftillä rakennettavaa Crystal Exclusive

-luokan alusta tullaan jäävahvistamaan arktisen alueen

risteilyitä varten, mistä kertoo myös alusten havainnekuva.

Kuva: Crystal Cruises

Alla: Vuonna 201 7 Crystal Cruises laajentaa myös ilmaan,

kun erikoisvarustellut Boeing 787 Dreamliner - lentokoneet

aloittavat lentoristeilyt kilpaillen Hapag-Loyd Cruisesin Albert

Ballin - lentokoneen kanssa. Kuva: Crystal Cruises

Yksi maailman arvostetuimmistaluksusluokan risteilyvarustamoista,Crystal Cruises, laajentaa laivasto-aan uusvanhalla hankinnalla ja kol-mella uudella aluksella. Merillä ris-teilevän laivaston koon kolminker-taistamisen lisäksi varustamo ra-kennuttaa kaksi jokiristeilijää sekäristeilyitä varten erikoisvarustel-tuja lentokoneita.

5

sekä lentokoneella tehtäviin ”risteilyihin”. Uudistuk-sil laan Crystal Cruises haastaa muut suuret luksusva-rustamot eli Hapag-Lloyd Cruisesin, Silversea Crui-sesin ja Regent Seven Seas Cruisesin, jotka ovat kaik-ki joko äskettäin rakentaneet tai parhail laan rakenta-massa uusia aluksia.

Valta siirtyy Japanista Hong Kongiin

Kaikki tämä on yllättävää, tai ehkä sittenkin odotettuasiinä valossa, että Crystal Cruises vaihtoi vasta äsket-täin omistajaa. Maaliskuussa 201 5 varustamon aiempiomistaja Nippon Yusen Kaisha (NYK) ilmoitti myy-vänsä koko Crystal Cruisesin toiminnan kaksine aluk-sineen hongkongilaisel le Genting Hong Kongil le. Kä-teiskauppasumma oli noin 550 mil joonaa Yhdysvaltaindollaria, ja myynti saatiin päätökseen tämän vuodentoukokuussa.

Genting Hong Kong on erityisesti tunnettu Aasiansuurimman risteilyvarustamon, Star Cruisesin, omis-tajana. Lisäksi Genting omistaa merkittävän osuuden

Norwegian Cruise Line Holdings -yhtiöstä, joka puo-lestaan omistaa Norwegian Cruise Linen lisäksi myösOceania Cruisesin ja Regent Seven Seas Cruisesin.Genting Hong Kongin taustal la taas vaikuttaa malesia-lainen matkailualan suuryritys Genting Group, jokaon tunnettu muun muassa kasinoistaan ja lomakes-kuksistaan.

Jo kaupan julkistamisen yhteydessä todettiin uudellaomistajal la olevan haluja kehittää Crystal Cruisesia jal isätä pääomaa yhtiöön. Omistajanvaihdoksesta ei ku-lunut kauaa, kun laivaston uusimiseen päästiin käsiksitoden teolla.

Kolme uudisrakennetta ja uusvanha risteilijä

20. heinäkuuta Crystal Cruises ilmoittikin tilaavansakolme uudisrakennetta Saksasta Lloyd Werftin tela-kalta Bremerhavenista. Telakan valinta oli yl lätys, sil läLloyd Werftil lä ei ole vastaavia referenssejä suurtenristeilyalusten rakentamisesta kuten esimerkiksiMeyerWerftil lä, STX Francella tai Fincantieril la. LloydWerft on tosin rakentanut yhden maailman suurim-mista arktisten alueiden jahdeista, Lunan. Lisäksi te-lakka viimeistel i 2000-luvun alkupuolel la Yhdysvallois-sa aloitetun NCL:n Pride ofAmerica -risteil i jän.Tämäprojekti tosin ajautui kirjaimell isesti vastatuuleenmyrskyn iskettyä telakalle, josta syystä alus vahingoit-tui ja valmistuminen viivästyi useil la kuukausil la. Var-mistaakseen telakan rahoituksen Genting Hong Kon-gin kerrottiin elokuussa olevan hankkimassa “vähin-tään 25% osuuden” Lloyd Werftin telakasta. Jos kaup-pa toteutuu, tul lee Lloyd Werftistä Gentingin risteily-brändien hovihankkija.

Crystal Cruisesin 1 00 000 bruttotonnin alukset tule-vat kuljettamaan maksimissaan tuhat matkustajaa jatuhat miehistön jäsentä. Toisin sanoen jokaista mat-kustajaa kohden laival la on yksi miehistön jäsen, mikäon enemmän kuin yhdelläkään muulla risteilyaluksella.Kaikissa hyteissä on parveke, ja uudisrakenteet aset-tavat myös uuden, korkean standardin hyttien koolle:kaikkein pienimmät hytit ovat 37 neliön – siis tyypil-l isen suomalaisen kerrostaloyksiön – kokoisia! Lai-val la tulee olemaan myös lukuisia jahdeil le tyypil l isiäominaisuuksia, kuten helikoptereita ja sukellusveneitä,ja alukset varustel laan siten, että nii l lä voidaan liiken-nöidä myös arktisil la alueil la.

Näiden lisäksi alukselta voi myös hankkia oman ko-din. Nämä Crystal Residences -asunnot tulevat sijait-semaan laivan ylimmissä kerroksissa, mikä takaa suu-ren huonekorkeuden. Huoneistojen koko alkaa 55neliöstä ja ulottuu aina yli 300 neliön kokoisiin asun-toihin – tämä tulee olemaan suurin saatavil la olevaasunto merellä.

Risteilijät

Crystal Cruises laajentaa joilla,merellä ja ilmassa

6

Uudisrakenteiden lisäksi Crystal in laivastoon liittyy jotämän vuoden aikana uusi tulokas. Crystal Esprit -ni-meä kantava laiva tulee lisäämään palvelutarjontaanmyös risteilyt pienellä jahdil la, jotka kantavat nimeäCrystal Yacht Cruises. Tämä 3 000 bruttotonnin ris-teil i jä kuljettaa korkeintaan 62 matkustajaa ja tarjoaaeksklusiivisia risteilyjä muun muassa Seychelleil lä, Per-sianlahdella sekä Adrianmerellä. Ensimmäinen risteilykäynnistyy jo joulukuussa 201 5 mittavien uudistus-töiden jälkeen. Crystal Espritiksi muutettava alus onSingaporessa makuutettuna jo useita vuosia ollut Me-gaStar Taurus. Genting omistaa myös tulevan CrystalEspiritin sisaraluksen, täl lä hetkellä Star Cruisesin l i i-kenteessä olevan The Taipanin. Jos Crystal Espritosoittautuu menestykseksi, voidaan veikata myös TheTaipanin siirtyvän Crystal in laivastoon.

Laajentuminen jokiristeilyihin jalentoliikenteeseen

Kaiken tämän lisäksi Crystal Cruises aikoo aloittaavahvassa kansainvälisessä kasvussa olevat jokiristeilytEuroopassa Crystal River Cruises -brändil lä.Varmastiainakin Viking River Cruisesin kilpail i jaksi suunniteltu

jokilaival i ikenne alkaa vuonna 201 7 kahdella tätä l i i-kennettä varten suunnitel lul la aluksella.Varustamo lu-paa jokiristeilyjen pitävän saman ylel l isen tason kuinmuutkin Crystal Cruisesin risteilyt: Lloyd Werftil lärakennettaviin jokiristeil i jöihin tulee 70 sviittiä, jotenne tarjoavat enemmän tilaa matkustajaa kohden kuinmuut Euroopan vesil lä l i ikkuvat jokiristeil i jät. Crysta-l in jokiristeilyil lä tul laan panostamaan erityisesti pit-kiin satama-aikoihin.

Suureen laajentumisohjelmaan kuuluu myös siirtymi-nen meril i ikenteestä lentoliikenteeseen. Crystal Lu-xury Air tulee tarjoamaan Boeing 787 Dreamliner-koneil la matkustaji l le risteilymäisen konseptin, jo-hon kuuluu valmiiksi määritelty reitti, jonka varrellaon useita eri kohteita ja yöpymisiä ylel l isissä hotel-leissa. Vaikka Dreamliner voikin kuljettaa lähemmäs300 matkustajaa tavall isel la istuinjärjestelyl lä, CrystalLuxury Airin koneet tul laan erikoisvarustelemaan 60matkustajan maksimikapasiteetil le.

Samaan aikaan Crystal Cruisesin uudistusten kanssamyös Star Cruises uusii laivastoaan. Sil le on valmis-tumassa kaksi uudisrakennetta MeyerWerftin telakal-ta Papenburgista, joista ensimmäinen, GentingWorld,aloittaa l i ikenteen ensi vuoden syksyllä. Star Cruisesinlaivasto tullee pysymään Aasiassa, ja risteilyjen pää-markkinana ovat aasialaiset risteilyasiakkaat. CrystalCruises sen sijaan houkuttelee asiakkaita ympärimaailmaa ja erityisesti varakkaita, ylel l isyyttä tavoit-televia asiakkaita. USA Todaylle Crystal Cruisesin toi-mitusjohtaja Edie Rodriguez sanookin asiakaskunnanolevan ”vaurain kaksi prosenttia maailman kuluttajis-ta” ja toteaa sen olevan tarpeeksi laaja asiakaskuntatäyttämään myös uudisrakennusten tuoman kapasi-teetin l isäyksen. Varustamon laajentuminen tulee lä-hivuosina jatkumaan: Rodriquezin mukaan Crystal inlaivasto tulee vuonna 2025 koostumaan kuudestaisosta meriristeil i jästä, viidestä risteilyjahdista, kym-menestä jokiristeil i jästä ja neljästä lentokoneesta.

Lähteet

- Cruise Business Review (www.cruisebusiness.com)- Cruisehive.com (www.cruisehive.com)- CruiseMapper (www.cruisemapper.com)- Crystal Cruises (www.crystalcruises.com)- LloydWerft (www.lloydwerft.com)- Star Cruises (www.starcruises.com)- Travels with Anthony(travelswithathony.wordpress.com)- USAToday (www.usatoday.com)-Wikipedia (en.wikipedia.org)

Havainnekuva uusista Crystal River Yacht -jokilaivoista ulkoa

(yllä) ja sisältä (alla). Crystal Exclusive Class -meriristeilijöi-

den tapaan jokiristeilijät rakennetaan Lloyd Werftillä.

Kuvat: Crystal Cruises

7

Yllä: Tietokonemallinnus uudesta Crystal Espritistä. Vuonna

1 989 valmistunut alus tunnettiin alkujaan nimellä Lady Diana

ja sitten Aurora I:nä ennen myyntiä Star Cruisesille vuonna

1 994. Vielä toistaiseksi nimellä MegaStar Taurus tunnettu alus

on ollut useita vuosia makuutettuna Singaporessa.

Kuva: Crystal Cruises

Oikealla: Crystal Esprit tulee tarjoamaan matkustajilleen mm.

mahdollisuuden tutustua vedenalaiseen maailmaan

pienoissukellusveneellä. Kuva: Crystal Cruises

Oikealla alla: Sisältä alus tullaan uudistamaan täysin ennen

liikenteen aloittamista joulukuussa. Havainnekuvassa Yacht

Club -ravintola. Kuva: Crystal Cruises

Alla: Crystal Cruisesin muiden alusten tapaan myös Crystal

Espritin kaikki hytit ovat virallisesti sviittejä. Havainnekuvan

mukaan Yacht Suitet kuitenkin näyttävät tavallisilta, joskin

kookkailta, risteilyaluksen hyteiltä. Kuva: Crystal Cruises

Autolautat, risteilijät

AutolauttaliikenneKuubaan alkaa

8

Yhdysvaltojen ja Kuuban suhtei-den lämpiäminen mahdollistaalautta- ja risteilyliikenteen maidenvälillä ensi kertaa sitten 1 960-lu-vun alun. Kuuban avautuminen yh-dysvaltalaisille matkustajille onhoukuttanut lukuisia varustamoitakilvoittelemaan luvasta liikennöidämaiden välillä.

Kuva: Brian Snelson, CC BY 2.0

TEKSTI: KALLE ID

KUUBAN ja Yhdysvaltojen välisen autolauttal i ikenteenalkua on ehditty odotella jo useamman vuoden ajan.Aiheesta kirjoitettiin muunmuassa Ulkomatalan nu-merossa 2/201 1 , jol loin l i ikenteen ennustettiin alka-van jo seuraavana vuonna. Ihan niin nopeasti asia eiole edennyt, mutta Barack Obaman hall innon aloitta-ma liennytys suhteessa Kuubaan on viimein edennytsiihen pisteeseen, että lukuisat risteily- ja lauttavarus-tamot ovat ilmoittaneet Yhdysvaltojen ja Kuuban väli-sen liikenteen uudelleen aloittamisesta ensi kertaasitten 1 960-luvun alkuvuosien.

Kuuban vallankumous ja kauppasaarto

Verrattain lyhyen matkan päässä Floridan eteläkärjes-tä sijaitseva Kuuba oli aikanaan suosittu matkakohdeyhdysvaltalaisil le. Kaikki kuitenkin muuttui, kun Fidel

Castron johtama vallankumous syöksi sotilasdiktaat-tori Fulgencio Batistan vallasta vuonna 1 959. Seuraa-vana vuonna Kuuban ja Yhdysvaltojen suhteet kiris-tyivät: Kuubassa sijainneet yhdysvaltalaisten öljy-yh-tiöiden jalostamot kieltäytyivät käsittelemästä neu-vostoliittolaista öljyä ja ne kansal l istettiin. Tilanne es-kaloitui, ja lopulta Yhdysvallat jul isti Kuuban kauppa-saartoon syksyllä 1 960. Saartoa on tiukennettu vuo-sien varrella, viimeksi vuonna 1 999.

Merenkulun kannalta kauppasaarto ei ole rajoittanutainoastaan suoraa liikennettä Yhdysvalloista Kuubaan.Jokainen Kuubassa käynyt alus sai kuuden kuukaudenkaranteenin, jonka aikana alus ei saanut vierail la yh-dysvaltalaisessa satamassa. Tämä on luontaisesti ra-joittanut sekä rahti- että matkustajal i ikennettä Kuu-baan. Yhdysvaltalaiset varustamot sekä näiden ulko-maiset tytäryhtiöt eivät ole saaneet vierail la kuuba-laisissa sa-tamissa ollenkaan. Näin aiemmin vilkaslauttal i ikenne Floridan satamista Kuubaan päättyi.

Barack Obaman hall into höllensi Kuubaan suuntautu-vat matkustamisen rajoituksia tammikuussa 201 5.Matkailu ei kuitenkaan ole edelleenkään täysin vapaa-ta, sil lä vain Yhdysvaltain kongressi voi päättää kaup-pasaarron lopettamisesta – eikä republikaanienem-mistöinen kongressi ole halukas päättämään saartoa.Sen sijaan presidentti Obaman hall into on määrittä-nyt 1 2 varsin laajaa kategoriaa, joiden piirissä matkai-lu Kuubaan on sal l ittua. Oman ongelmansa aiheuttaamyös Kuuban lainsäädäntö: Kuubassa syntyneet eivätnykyisten lakien mukaa saa saapua eivätkä lähteämaasta meritse, ja juuri Yhdysvalloissa asuvien kuuba-laisten vierailuita kotona pidetään yhtenä merkittä-vimmistä asiakasryhmistä Kuubaan suuntautuvallelauttal i ikenteelle. Kuuba onkin ilmeisesti muuttamassalakia.

Toukokuussa Yhdysvaltojen hall into ilmoitti sal l ivansasekä lauttal i ikenteen että risteilyt Kuubaan. Esteistähuolimatta jo muutamassa kuukaudessa peräti kah-deksan varustamoa on hakenut lupaa lauttal i ikenteenaloittamiseen maiden väli l lä. Innokkaimmat varusta-mot lupasivat l i ikenteen alkavan jo elokuun lopussa,mutta aivan niin nopeasti asia ei ole edennyt. Useam-pi varustamo kuitenkin lupaa liikenteen alkavan vielätämän vuoden aikana. Lauttal i ikenteen lisäksi risteilytYhdysvalloista Kuubaan alkavat ensi vuonna.

Ensimmäinen autolautta Kuubaan 54 vuoteen

Lauttal injan avaaminen Yhdysvaltojen ja Kuuban väli l läei ole aivan yksinkertaista: varustamo tarvitsee Yh-dysvaltojen hall innolta luvan lauttal i ikenteen aloitta-miseen ja eril l isen luvan matkustajien kuljettamiseen,sekä Kuuban viranomaisten luvan liikenteen harjoitta-miseen. Ainakin osan vaadittavista luvista on saanutkahdeksan yrittäjää: Airl ine Brokers Company, Ame-rica Cruise Ferries, Attica Enterprises, Baja Ferries,Baleària, CubaKat, Havana Ferry Lines, International

9

Fakta: RajoituksetKuubaanmatkustamisessaYhdysvaltojen hall itus on määrittänyt 1 2 kategoriaa,joiden puitteissa matkustaminen Kuubaan on sal l ittuaYhdysvaltojen kansalaisil le:

1 .Vierailut sukulaisten luo2.VierailutYhdysvaltojen tai jonkin muun maan hall in-non mandaatil la3. Lehtimiestyö4.Ammatil l inen tutkimustyö ja -tapaamiset5. Koulutus6. Uskonnoll inen toiminta7. Julkiset esiintymiset, työpajat, urheilu- ja muut kil-pailut sekä näyttelyt8. Kuuban kansan tukeminen9. Humanitaarinen toiminta1 0.Yksityisten säätiöiden, tutkimus- tai koulutuslai-tosten toiminta1 1 .Tiedon siirtäminen tai tiedotusmateriaal ien kuljet-taminen1 2. Olemassa olevien rajoitusten piirissä sal l ittu vien-titoiminta

Nämä rajoitukset eivät luontaisesti koske muidenmaiden kansalaisia. Suomesta Kuubaan matkustami-nen vaatii passin ja Kuuban suurlähetystöstä hankit-tavan turistikortin.

International Port Corporation ja United CaribbeanLines. I lmeisesti kaikki l istatut varustamot ovat saa-neet vain Yhdysvaltojen luvat l i ikenteen aloittamiseen;on epäselvää, onko yksikään varustamo onnistunutvielä pääsemään yhteisymmärrykseen Kuuban hall in-non kanssa l i ikenteen aloittamisesta. Julkisuuteen eiole vielä tihkunut mitään tietoja siitä, mil lä ehdoil laKuuba on valmis l i ikennöintilupia myöntämään.

Puhtaasti logistiselta kannalta Kuuban sijainti on Yh-dysvaltoihin suuntautuvan liikenteen kannalta loistava.Matka-aika Havannasta Yhdysvaltain eteläkärkeen KeyWestiin on kolme tuntia pika-aluksella, ja lähimpäänsuureen satamakaupunkiin Miamiin matka taittuunoin kymmenessä tunnissa perinteisel lä matkustaja-autolautal la.

Uusi aluevaltaus olemassaolevillevarustamoille

America Cruise Ferries on Puerto Ricossa majaansapitävä lauttavarustamo, joka liikennöi Puerto RiconSan Juanin ja Dominikaanisen Tasavallan Santo Do-mingon väli l lä Caribbean Fantasy -aluksella. Varusta-mon suunnitelmissa on kuitenkin avata peräti kaksil injaa Kuubaan: ensimmäisenä linja Miamista Havan-naan ja myöhemmin linja Puerto Ricosta Kuubaan.Miami-Havanna -l inja on tarkoitus avata vuoden lop-puun mennessä tuhat matkustajaa kuljettaval la aluk-sel la, joka tarjoaisi kolme lähtöä viikossa. Aluksen ko-koluokka sopisi Caribbean Fantasyyn, mutta tämä tar-koittaisi varustamon nykyisestä l i ikenteestä luopu-mista. Puerto Rico-Kuuba -l injan tarkempaa reittiä ei

ole kerrottu, mutta varustamon edustajan mukaanyksisuuntainen matka tulisi kestämään 1 8-20 tuntia jasisältämään välipysähdyksiä muiden maiden satamissa.Jos varustamon tavoitteena on suurten kaupunkienvälinen liikenne, olisi luontainen reitti San Juan-Santia-go de Cuba pysähdyksil lä Dominikaanisessa Tasaval-lassa ja Haitil la. Kuitenkin jo pelkkä Miami-Havanna-l inja olisi suuri ponnistus yhdellä aluksella l i ikennöi-väl le varustamolle. Kun vielä yksi America Cruise Fer-riesin omistajista on United Americas Shipping Servi-ces, joka omistaa myös toisen Kuuban-l i ikennettäsuunnittelevan varustamon Baja Ferriesin, on mahdol-l ista, että joko America Cruise Ferriesin tai Baja Fer-riesin suunnitelmat Kuuban-l i ikenteestä jäävät toteu-tumatta.

Attica Enterprises tulee liikennöimään Kuubaan Su-perfast Ferries -nimen alla. Varsinaisen liikennöinninhoitaa varustamon uusi yhdysvaltalainen tytäryhtiö.Suunnitelmana on siirtää kaksi Attican nykyisestä 1 3aluksesta Miamin ja Havannan välisel le l injal le, jol latarjottaisiin päivittäiset lähdöt. Attican tiedotteenmukaan reitil le suunniteltujen alusten kapasiteetti on1 700 matkustajaa, 700 vuodepaikkaa, 2 000 kaista-metriä sekä 570 henkilöautoa. Nämä tiedot eivätsuoraan sovi yhteenkään nykyiseen Attican alukseen,joten varustamo suunnitel lee tekevänsä muutostöitäjoko Superfast Ferriesin kaksikkoon Superfast XI jaSuperfast XII tai Blue Star Ferriesin kaksikkoon BlueStar 1 ja Blue Star 2. Kuuban-l i ikenteen aloittaminenmerkitsee joka tapauksessa joko Attican Adrianme-ren (Superfast Ferries) tai Egeanmeren (Blue StarFerries) l i ikenteen merkittävää supistamista.

Baja Ferries on yhdysvaltalaisen United AmericasShipping Servicesin tytäryhtiö, joka harjoittaa Meksi-kon sisäistä lauttal i ikennettä Kalifornian niemimaan jamanner-Meksikon väli l lä La Pazista Topolobamboon jaMazatlániin. Baja Ferriesin ja United Americasin suh-de Kuuban-l i ikenteen osalta on epäselvä, sil lä monetlähteet ilmoittavat sekä Baja Ferriesin että UnitedAmericasin saaneen luvat lauttal i ikenteen aloittami-seen. United Americas tuskin haluaa kilpail la l injal laoman tytäryhtiönsä kanssa. Baja Ferries ilmoitti jotoukokuussa suunnittelevansa li ikennettä FloridastaKuubaan kolme-neljä kertaa viikossa ja neuvottele-vansa muun muassa Miamin ja Port Manateen (Tam-pan eteläpuolel la) satamien kanssa. Tämän jälkeen va-rustamon suunnitelmista ei kuitenkaan ole kuulunutmitään julkisuuteen. United Americas on myös yksikäytännössä konkurssiin ajautuneesta ranskalaisva-rustamo SNCM:stä tarjouksen jättäneistä tahoista jamonien arvioiden mukaan se toimija, jol le SNCMtullaan myymään. Mikäli näin käy, saattaa Baja Ferriestai sen omistaja aloittaa l i ikenteen Kuubaan jol lainnykyisistä SNCM:n aluksista.

1 0

Kartta suunnitelluista Yhdysvaltojen ja Kuuban välisistä

lauttalinjoista. Kuva: NASA, reittipiirros: Kalle Id

Yllä: America Cruise Ferriesin ainoa alus, vuonna 1 989

Japanissa valmistunut Caribbean Fantasy (ex-Victory,

Chihuahua Star) Santo Domingon edustalla.

Kuva: Johan Trommel

Yllä oikealla: Superfast Ferriesin Kuuban-liikenteeseen

suunnittelema kaksikko lienee joko Superfast XI ja XII

(kuvassa)... Kuva: Marko Stampehl

Oikealla: ...tai sisaryhtiö Blue Star Ferriesin laivastossa kulkeva

kaksikko Blue Star 1 ja 2 (kuvassa). Kuva: Wil Weijsters

Alla: Baleàrian Piñar del Rio on parhaillaan Miamissa

odottamassa Kuuban-liikenteen alkamista. Varustamo

liikennöi jo nykyisellään Miamin ja Bahamasaarten välillä

Bahama Mama (ex-SF Alhucemas) - lautalla. Kuva: Balearia

1 1

Espanjalainen lauttavarustamo Baleària ei ole uusi tu-lokas Yhdysvaltojen vesil lä, si l lä varustamo on jo vuo-desta 201 1 lähtien li ikennöinyt Miamin ja Bahama-saarten Freeportin väli l lä. Alkujaan Bahaman-l injal lal i ikennöi katamaraani Piñar del Rio, mutta tänä vuon-na sen korvasi aiemmin Välimerellä l i ikennöinyt SFAlhucemas, joka sai samalla uuden nimen BahamaMama. Baleària suunnittelee peräti kahden linjanavaamista Floridan ja Kuuban väli l lä: pika-aluksella KeyWestistä Havannaan ja perinteisel lä autolautal la Mia-mista Havannaan. KeyWest-Havanna -l injaa tul lee l i i-kennöimään Miamissa makuutettuna oleva Piñar delRio. Miami-Havanna -l injasta sen sijaan ei ole var-muutta: mahdoll isesti Bahama Mama tulee liikennöi-mään Miamista sekä Freeportiin että Havannaan, mi-kä rajoittaa viikoittaisten lähtöjen määrää molemmil lal injoil la, tai sitten jokin Baleàrian olemassaolevista Vä-l imeren-laivoista tulee siirtymään varustamon kol-manneksi Karibian-laivaksi. Baleàrian etuna muihinkilpail i joihin nähden on se, että Piñar del Rio ja Baha-ma Mama ovat jo molemmatYhdysvaltojen rannikko-vartioston kansainväliseen liikenteeseen hyväksymiä.Kuuban lisäksi Baleària suunnittelee laajentavansa Ka-ribian alueen liikennettään myös Miamin ja Nassaun(Bahamasaaret) sekä Puerto Ricon ja Dominikaani-sen Tasavallan välisi l le l injoil le.

Ponnahduslauta uusille yrittäjille

Airline Brokers Company on vuonna 1 982 perustet-tu yhdysvaltalainen yritys, jonka liikeideana on järjes-tää matkoja Kuubaan (kauppasaarron ollessa tiukim-mil laankin yhdysvaltalaiset saivat vierail la kuubalaistensukulaistensa luona). Nimestään huolimatta yhtiö onollut jo pitkään kiinnostunut laival i ikenteestä Kuu-baan: Airl ine Brokers jätti ensimmäisen kerran hake-

muksen Kuubaan suuntautuneesta lauttal i ikenteestävuonna 1 991 , kun yhtiö halusi kuljettaa ihmisiä Kuu-bassa järjestettyyn Pan Caribbean Games -urheilu-tapahtumaan. Myös Airl ine Brokers suunnittelee lii-kennettä Miamin ja Havannan väli l lä. Yhtiön tavoit-teena on matkustaja-konttilaiva, ja ilmeisesti tarkkaalus on jo valittuna: Airl ine Brokersin johtajan mu-kaan varustamo ei voi kommentoida enempää, sil lä“sekä oman yhtiöni että laivan omistajan tarpeet ei-vät ole vielä selvil lä”.

Balearian l isäksi kaksi muuta yrittäjää suunnitteleepika-alusl i ikennettä Key Westin ja Havannan väli l lä:CubaKat ja Havana Ferry Partners. Molemmat varus-tamot kertovat hankkivansa li ikennettä varten wavepiercing -katamaraanin: CubaKatin tähtäimessä on200 ja Havana Ferry Partnersin 300 matkustajaa kul-jettava alus. Molemmat lupaavat katamaraaninsa kul-jettavan myös rahtia. Havana Ferry Partnersin verk-kosivut lupaavat alukselta löytyvän ravintolan, baarin,viihdettä sekä mahdoll isesti kasinon. Key West-Ha-vanna -l injan l isäksi Havana Ferry Partners tutkiimahdoll isuutta aloittaa pidempi l inja Miamista taiPort Manateesta Havannaan 300-500 matkustajanaluksella.

United Caribbean Lines on suunnitel lut l i ikenteenaloittamista Kuubaan jo vuodesta 201 1 lähtien.Varus-tamon johtaja Bruce Nierenberg on aiemmin toiminutmuun muassa Norwegian Cruise Linen ja CostaCruisesin johdossa. Nierenbergin yhteistyökumppani-na yrityksessä on kreikkalainen bulkkerivarustamoArista Shipping. United Caribbean Lines ilmoittisuunnittelevansa linjoja Kuubaan useista Floridan sa-tamista: tähtäimessä oli l i ikenne Miamista, Tampanalueelta ja Port Canaveralista Havannaan sekä liiken-ne Floridan ja Meksikon väli l lä.Varustamon verkkosi-vut mainostavat lauttal i ikenteen Kuubaan alkavan tä-män vuoden lopulla kahdella modernil la yl i 2000 mat-kustajan autolautal la. Varustamon Facebook-sivujenkäyttäjäkuva on muokattu kuva kreikkalaisen ANEK-varustamon El.Venizelos -lautasta, mutta varustamontavoittelemien alusten tarkkaa identiteettiä ei tiedetä.Varsinaisen lauttal i ikenteen tavoittelun ohella UCLtoimii yhteistyössä ensi vuonna risteilyt HavannastaKuubaan aloittavan Haimark Linen kanssa.

Eniten hämmennystä herättävä yrittäjä on floridalai-nen logistiikkayritys International Port Corporation.Toisin kuin muista yrittäjistä, IPC:n Kuuban-l i iken-teestä ei löydy muuta tietoa kuin se, että yhtiö onsaanutYhdysvaltojen hall innolta luvan liikenteen aloit-tamiseen. Mahdoll isesti IPC suunnittelee vain rahdinkuljettamista Kuuban ja Yhdysvaltojen väli l lä – tai sit-ten yhtiö on hankkinut l i ikenneluvan vain myydäk-seen sen eteenpäin.

Baja Ferriesin emoyhtiö neuvottelee myös ranskalaisen

SNCM:n ostosta. Jos kauppa toteutuu, voi Baja Ferriesin

Kuuban-liikenne alkaa vanhoilla SNCM:n lautoilla, kuten

kuvassa olevalle Corsella. Kuva: SNCM

1 2

Paljon riippuu Kuubasta

Kuten todettua, yksikään varustamo ei ollut kirjoitus-hetkeen mennessä ilmoittanut saaneensa Kuuban vi-ranomaisten lupaa liikenteen aloittamiseen. Kuubastaei myöskään ole tihkunut tietoa, mil lä ehdoil la maanviranomaiset ovat l i ikennöintiä sal l imassa – eikä edessitä, onko kaikkien liikennöitsijöiden tavoittelema Ha-vanna todella se satama, johon Kuuba lautat päästää.

UCL:n Bruce Nierenbergin mukaan on todennäköis-tä, että Kuuba rajoittaa maahan liikennöivien varusta-moiden määrää. Kaikki kahdeksan yrittäjää eivät siisvälttämättä saa li ikennöintilupaa. Jos lupien määräärajoitetaan, mitkä sitten ovat todennäköisimmät lii-kennöitsijät? Puhtaasti toimittajan omana mielipiteenäkolme yrittäjää on ylitse muiden: Airl ine Brokersil laon jo vuosikymmenien kokemus yhteistyöstä Kuubanviranomaisten kanssa, joten lupien saaminen voi ollasil le helpompaa kuin muil le. Superfast Ferries puoles-taan on ainoana yrittäjänä vahvistanut tarjoavansapäivittäiset lähdöt Miamin ja Havannan väli l lä ja myöskertonut l injan alusten tarkat kapasiteetit. Kolmante-na vahvoil la on Baleària, joka tarjoaa liikenteen sekäMiamiin että KeyWestiin ja jol la on jo Miamissa alusvalmiina l i ikennettä varten. Nämä ovat kuitenkin vainsivistyneitä arvauksia: julkisuuteen ei ole saatu mitääntietoa siitä, mil lä ehdoil la Kuuba liikennöintilupiamyöntää.

RisteilylaivoillaYhdysvalloista Kuubaan

Autolauttojen sijaan varsinaiset risteilyt Kuubaan ei-vät ole mikään erikoisuus; saarelle on risteil lyt muunmuassa kanadalainen Cuba Cruises, jonka Kuuban-risteilyltä oli matkakertomus Ulkomatalan numerossa2/201 4. Ensimmäiset yhdysvaltalaisvarustamot ilmoit-tivat kesäl lä 201 5 Kuuban-risteilyiden aloittamisesta –siitä huolimatta, että Kuubaan suuntaavia risteilyjäkoskevat samat rajoitukset kuin muuta matkustamistaYhdysvalloista Kuubaan.

Ensimmäisenä risteilyt Yhdysvalloista Kuubaan tuleealoittamaan Haimark Line. Yhdysvaltalaisen varusta-mon ainoa alus Saint Laurent tulee tekemään histo-riaa helmi-toukokuussa 201 6, kun se tekee viidenKuubanympäriristeilyn sarjan Miamista käsin. Kymme-nen päivää kestävät risteilyt vierailevat peräti seitse-mässä eri satamassa Kuubassa. Haimark aikoo risteil läKuubaan aiemmin yhteistyökumppanil leen UnitedCaribbean Linesil le myönnetyn liikennöintiluvan alla –UCL:n lisenssi on kuitenkin vain reittil i ikenteelle. I l-meisesti Haimark on kuitenkin saanut tarvittavat l i-senssit, si l lä varustamo mainostaa verkkosivuil laan en-si kevään Kuuban-risteilyiden lisäksi myös vastaaviaristeilyjä ensi syksynä.

Ylinnä: Ensimmäisen kauppasaarron jälkeisen risteilyn

Yhdysvalloista Kuubaan tulee tekemään Haimark Linen

vuonna 2001 valmistunut Saint Laurent (ex-Cape May Light,

Sea Voyager). Kuva: Haimark Line

Yllä: Vasta viime vuonna liikenteen aloittanut Pearl Mist

valmistui jo vuonna 2009, mutta liikenteenaloitus viivästyi

telakan ja tilaajan erimielisyyksien vuoksi.

Kuva: Pearl Seas Cruises/Robert Mil lar

Alla: Carnival Corporationin Fathom-brändi tuon keväällä

201 6 Kuuban-risteilyille vielä toistaiseksi P&O Cruisesin

laivastossa kulkevan Adonian (ex-R Eight, Minerva II, Royal

Princess). Kuva: P&O Cruises

1 3

Jos Haimark Line ja Pearl Seas Cruises ovat risteily-bisneksen pienimpiä varustamoita, seuraavana Kuu-ban-l i ikenteen aloittavan varustamon taustal la on ris-teilyjätti Carnival Corporation & PLC. Viime kesä-kuussa Carnival kertoi perustavansa uuden, sosiaal is-ta ja ekologista vastuunkantoa korostavan Fathom-varustamon (kts. Lokikirja, UM 3/201 5). Tällä hetkelläP&O Cruisesin laivastossa kulkeva Adonia tulee siir-tymään huhtikuussa 201 6 risteilyil le Miamista Domi-nikaanisen Tasavallan Amber Coveen. Toukokuussaalus aloittaa vastaavat matkat Havannaan. Fathominristeilyt kestävät viikon ja nii l lä on vain yksi käynti-satama. Satamissa Fathom-matkustajat muun muassaavustavat paikal l isissa kouluissa, rakentavat vedenpuh-distuslaitteita ja auttavat maanvil jelyssä. Kriitikot ovatehtineet leimata Fathomin "huijaukseksi" muun muas-sa siksi, että Carnival Corporationil la on pitkä histo-ria ympäristö- ja työaikalainsäädännön kiertämisessä.

Elokuun lopussa myös Norwegian Cruise Line Hol-dings, Norwegian Cruise Linen, Oceania Cruisesin jaRegent Seven Seas Cruisesin emoyhtiö, i lmoitti hake-neensa lupaa Yhdysvalloista Kuubaan suuntautuvienristeilyiden aloittamiseksi. Aivan varmasti voidaan sa-noa, että Kuubaan suuntautuvasta lautta- ja risteilyl i i-kenteestä tul laan kuulemaan vielä l isää. Pal jon riippuuYhdysvaltojen seuraavien presidentinvaalien tulokses-ta: seuraavan presidentin puoluekannasta riippuen Yh-dysvaltojen ja Kuuban välien lämpeneminen voi hidas-tua tai jopa päättyä. Elämme siis mielenkiintoisia aiko-ja.

Lähteet

- Albatross (www.albatross-travel.fi)- Arista Shipping (www.aristashipping.com)- Attica Group (www.attica-group.com)- Balearia (www.balearia.com)- Caribbean Journal (caribjournal.com)- Condé Nast Traveller (www.cntraveller.com)- Cruise Business Review (www.cruisebusiness.com)- DailyWitness (dailywitness.com)- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Fathom Impact+Travel (www.fathom.org)- GreekTravel Industry &Tourism News(news.gtp.gr)- Haimark Line (www.haimarkline.com)- Havana Ferry Partners (havanaferrypartners.com)- J imWalker’s Cruise Law News(www.cruiselawnews.com)- MarineLog (www.marinelog.com)- Miami Herald (www.miamiherald.com)- NewYorkTimes (www.nytimes.com)- Pearl Seas Cruises (www.pearlseascruises.com)- Slate (www.slate.com)- South Florida Business Journal(www.bizjournal.com)- Sun Sentinel (www.sun-sentinel.com)- Travel Pulse (www.travelpulse.com)- Travels with Anthony(travelswithanthony.wordpress.com)- United Caribbean Lines(www.unitedcaribbeanlines.com)-Wall Street Journal (www.wsj.com)

1 4

Päätöksen lautta- ja risteilyliikenteen alkamisesta Kuubaan

on jo tehty Valkoisessa talossa – tosin Yhdysvaltojen kanta

liikenteen jatkumiseen voi muuttua seuraavien presidentin-

vaalien jälkeen. Kuva: Matt H. Wade (CC-BY-SA-3.0)

Nyt aloite Kuuban lauttaliikenteen tulevaisuudesta on

Kuuban hallinnon käsissä. Yhdysvaltojen Capitoliumia

muistuttava Havannan el Capitolio (kuvassa) toimii Kuuban

kansalliskokouksen kokoontumispaikkana; kuitenkin

Yhdysvaltojen tapaan todellista valtaa lauttaliikenteen

tulevaisuudesta käyttää maan presidentti.

Kuva: Yerandy1 990

1 5

TEKSTI: KALLE ID

KIRJOITIN Kuuban ja Yhdysvaltojen välisen lauttal i i-kenteen mahdoll isesta alkamisesta ensimmäisen ker-ran Ulkomatalaan jo keväällä 201 1 , jol loin useampitoimija oli i lmaissut kiinnostuksensa Kuuban-l i iken-nettä kohtaan. Otsikolla “Suomalaisia risteilylauttojaKaribial le” julkaistussa artikkelissa käsittel in Kuuban-l i ikennettä tavoittelevien varustamoiden lisäksi myösKuuban-l i ikenteen alkamisen tarjoamia hyötyjä lähi-vesiemme lauttal i ikenteen toimijoil le:

“Suomalaisil la ja myös muil la pohjoismaisil la lauttava-rustamoil la on rautaista ammattitaitoa risteilylautta-l i ikenteestä, jota yhdysvaltalaisil la uusil la yrittäji l lä eiole. Yhteistyöstä olisi hyötyä molemmil le osapuolil le--. Kun lisäksi Karibial la sesonki sijoittuu osittain tal-viaikaan, olisi tässä loistava mahdoll isuus pohjoisenvarustamoil le, joiden alukset l i ikennöivät talvisin pak-kasen puolel la (useammassakin merkityksessä). Talvi-sin osa Pohjois-Euroopan puolityhjinä seilaavista lau-toista voisi purjehtia Atlantin yli Karibial le keräämäändollareita palatakseen taas pohjoiseen kesäkuukau-siksi, jol loin täkäläiset varustamot tahkoavat voitton-sa.”

Tuolloinen tekstini päättyi sanoihin “nyt jos koskaanolisi mahdoll isuus hyödyntää suomalaista osaamistamaailmalla – jos vain rohkeutta riittää.” No, ilmeisestirohkeutta ei suomalaisil la eikä sen puoleen muil la-kaan pohjoisen Euroopan varustamoil la riittänyt: Kuu-baan pyrkivien varustamoiden joukossa on amerikka-laisten yrittäjien l isäksi vain Välimerellä l i ikennöiviävarustamoja.

On selvää, että Kuuban-l i ikenteeseen sisältyy riskejä.Ylikapasiteetin riski on olemassa, minkä lisäksi l i iken-teen tulevaisuus riippuu Yhdysvaltojen seuraavienpresidentinvaalien voittajasta ja siitä, miten hän suh-tautuu Kuuban-suhteiden lämmittämiseen. ToisaaltaKuuban-l i ikenteessä on myös valtava potentiaal i: en-nen kauppasaartoa Kuuba oli yhdysvaltalaisten mat-kail i joiden suosituin lomakohde, ja saarron päätyttyäse voi jäl leen nousta poikkeuksell isen suosituksi.

Tätä taustaa vasten katsottuna onkin yllättävää, etteiyksikään pohjoiseurooppalainen toimija ole osoitta-nut – ainakaan julkisuudessa – mitään kiinnostustaKuuban-l i ikennettä kohtaan. Sopivaa tai sel laiseksihelposti muutettavaa kalustoa ei toki ole ihan jokai-sel la varustamolla varastossa, mutta sel laisen rahtaa-minen tai ostaminen tuskin olisi ongelma. Suuril lepohjoiseurooppalaisil le lauttavarustamoil le kutenStenalle tai DFDS:l le sopivien alusten löytämisenomastakaan laivastosta ei luul isi olevan mikään suuriongelma, eikä P&O Ferrieskään pitänyt sopivan aluk-sen löytämistä ongelmana osall istuessaan vuonna201 3 Yarmouthin (Kanada) ja Portlandin (Yhdysvallat)väl isen lauttal injan kilpailutukseen. Linjaa ajetaan sa-manlaisel la aikataulul la kuin suunniteltua Miami-Ha-vanna -l injaa. Kotivesiemme varustamoista sekä Tal-l inkil la että Finnlinesil lä olisi mahdoll isuus löytää sopi-vat laivat olemassaolevista laivastoistaan. Tall inkinosalta Marine Atlanticil le rahdattu Atlantic Vision (ex-Superfast IX) voitaisiin irrottaa Kuuban-l i ikenteeseenhyvinkin nopeasti. Tukholman ja Riian välisen liiken-teen tulevaisuudesta riippuen myös Isabelle voisi ol lamahdoll inen Karibial le siirrettävä alus. Finnlinesil le-kaan sopivan laivan löytämisen ei pitäisi ol la mahdo-tonta, varsinkaan kun varustamo voi tarvittaessa tur-vautua emoyhtiö Grimaldin aluksiin.

Viimeistä sanaa Kuuban-l i ikenteestä ei ole vielä sa-nottu. Mikään ei myöskään estä uusia yrittäjiä lähte-mästä mukaan leikkiin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, etteiainakaan suomalaisia toimijoita tul la näkemään Kuu-ban-l i ikennettä yrittämässä.

Kolumni

Ei suomalaisia risteily-lauttoja Karibialle

"I lmeisestirohkeutta eisuomalaisillavarustamoillariittänyt

1 6

Yllä: P&O Cruisesin keväällä valmistunut lippulaiva Britannia

(ks. UM 2/201 5) teki yhden vierailun Helsinkiin kesäkuun

alussa. Muuten yhtiön edustuksesta vastasivat vielä

vanhassa värityksessä oleva Arcadia ja Britannian kaltaisen

värityksen saanut Azura. Kuva: Oll i Tuominen

Vasemmalla: Portuscale Cruisesin talousvaikeuksista

huolimatta Azores on edelleen liikenteessä, tänä vuonna

Cruise & Maritime Voyages -varustamolle rahdattuna. Viime

kesänä Azores vieraili Helsingissä Ambiente Kreuzfahrtenille

rahdattuna. Ensi kesäksi CMV rahtaa aluksen edelleen

ranskalaiselle Rivages du Monde -matkatoimistolle, ja

samalla laiva saa nimekseen Astoria. Kuva: Oll i Tuominen

Oikealla: Fred. Olsen Cruise Linesin Balmoral vieraili Turussa

harmaassa säässä 1 5.7. Kuva: Krzysztof Brzoza

Risteilijät

Risteilykesä 201 5: Ensikertalaisia javanhoja tuttuja

1 7

Risteilijät

Risteilykesä 201 5: Ensikertalaisia javanhoja tuttuja

Risteilykesä oli pitkästä aikaa vil-kas Helsingin lisäksi myös Turussa,joka on pari vuotta kärsinyt vierai-lijoiden puutteesta. Maarianhami-nassa vierailujen määrä tippui,mutta siitä huolimatta se säilyttiasemansa Suomen toiseksi vilk-kaimpana risteilysatamana.

TEKSTI:OLLI TUOMINEN

KULUVA kesä on muodostumassa alusvierailujenosalta Helsingissä tavanomaiseksi. Alkukesän ennak-kotietojen mukaan vierailuja on merkitty 259, kunvastaava luku viime vuonna oli 261 . Helsingin Satamaarvioi, että risteilymatkustajien määrä nousee viimevuotiseen tapaan yli 420 000:een.

Ensi kertaa Helsingissä vierailevia aluksia on hiemantavall ista enemmän, mutta kuten viime vuoden vas-taavassa artikkelissa (UM 4/201 4) todettiin, on tänä-kin vuonna suurin osa ensikertalaisista tuttujen alus-sarjojen uusia edustajia. Näistä esimerkkeinä kesänsuurimmat vieraat Regal Princess ja Celebrity Sil-houette, joiden sisarista viime vuonna Helsingissävierail ivat Royal Princess ja Celebrity Eclipse. Onnek-si mukaan mahtui myös muutama todell inen uutuus,kuten Cruise & Maritime Voyagesin Magellan ja TUICruisesin Mein Schiff 4.

Kiinnostavia ensikertalaisia

Ensi kertaa Helsingissä vierailevia aluksia oli tänävuonna 1 1 kappaletta. Ehkä merkittävin uusista kävi-jöistä oli Viking Ocean Cruisesin ensimmäinen alus,uunituore Viking Star, josta kerroimme tarkemminedell isessä numerossamme (UM 3/201 5).

Toinen kiinnostava tulokas oli keväällä Turun telakaltavalmistunut TUI Cruisesin Mein Schiff 4.Vuotta aikai-semmin valmistunut Mein Schiff 3 ei Helsingissä olevierail lut, joten Mein Schiff 4 sai kunnian toimia alus-sarjan ensimmäisenä Helsingin-kävijänä.

Kolmas kiinnostava ensikertalainen oli brittiläisenCruise & Maritime Voyages -varustamon uusi l ippu-laiva Magellan, joka tunnettiin aiemmin Iberocruce-rosin Grand Holidayna. Alkujaan nimellä Holiday tun-nettu alus oli Carnival Cruise Linesin järjestyksessätoinen uudisrakenne. CMV osti aluksen Costa Crui-sesilta loppuvuodesta 201 4, ja yhtiön liikenteessä alusaloitti maaliskuussa laajan telakoinnin jälkeen.

Turussa pitkästä aikaa vilkasta

Viime vuoden risteil i jättömän kesän jälkeen Turussavierail i tänä vuonna peräti kahdeksan alusta. Edell isenkerran yhtä lähelle päästiin kesäl lä 201 1 , jol loin Turkuvastaanotti kuusi risteil i jää. Tämän vuoden käynneistäsuurimman osan teki Aida Cruisesin pienin alus,Aidacara, joka valmistui Turun telakalta 1 996. Muutvieraat olivat Saga Cruisesin Saga Sapphire, Fred.Olsen Cruise Linesin Balmoral ja Noble CaledonianSerenissima.

1 8

Yllä: Jo useampana vuonna Helsingissä vieraillut Celebrity

Eclipse sai täksi kesäksi aisaparikseen nuoremman sisarensa

Celebrity Silhouetten (kuvassa), kun aiemmin Eclipsen parina

ollut Celebrity Constellation vaihdettiin uudempaan ja

suurempaan. Kuva: Oll i Tuominen

Alla: Parin vuoden jälkeen Disney Cruises ja Disney Magic

tekivät paluun Helsinkiin. Kuva: Oll i Tuominen

Alinna: Le Soléalin erottaa helposti kahdesta vanhemmasta

sisarestaan, sillä sen runkoväri on huomattavasti vaaleampi.

Tänä keväänä valmistuneen neljännen sisaren Le Lyrialin

runko on maalattu Le Soléalin tavoin vaaleanharmaaksi.

Kuva: Kalle Id

Laajempi kattaus kuvia kesän risteilijöistä löytyy toimitta-

jan omilta sivuilta osoitteesta http://ollituominen.1 g.fi/

kuvat/Laivakuvia/Risteilij%C3%A4katalogi+201 5/

Kuvia kesän risteilijöistä löytyy myös Kalle Idn blogista

osoitteesta http://kships.blogspot.fi/

1 9

Yllä: Cruise & Maritime Voyagesin (CMV) liikenteessä

keväällä aloittanut 46 000 bruttotonnin Magellan on selkeästi

CMV:n muita aluksia suurempi ja tarjoaa peräti 1 250

alavuodepaikkaa, kun esimerkiksi Azoresissa paikkoja on

550. Pieniä käytettyjä risteilijöitä on markkinoilla tarjolla

kuitenkin vähän, joten laivaston uudistaminen ja

kasvattaminen merkitsee lähes väistämättä myös aluskoon

kasvua. Kuva: Oll i Tuominen

Oikealla: Kesän pienin risteilijä niin Turussa kuin Helsingissä oli

Noble Caledonian venäläistaustaiselta Serenissima

Cruisesilta rahtaama Serenissima, joka teki ainoan

vierailunsa Turkuun 2.6.201 5. Kuva: Jukka Koskimies

Oikealla alla: Kesän suurimman aluksen tittelin jakavat kuvan

Regal Princess yhdessä sisaraluksensa Britannian kanssa.

Molempien pituus on 330 metriä, mutta bruttotonneissa

Britannia on niukasti suurempi. Regal Princess puolestaan

ottaa matkustajia hieman Britanniaa enemmän.

Kuva: Oll i Tuominen

TEKSTI: KALLE ID

ENSIMMÄISIKSI Suomen ja Ruotsin väli l lä l i ikennöi-neiksi autolautoiksi mainitaan yleensä jotkin nelikostaKorsholm II I ,Viking, Bore ja Skandia riippuen siitä, las-ketaanko sivuportista lastaavat alukset varsinaisiksiautolautoiksi vai ei. Nelikon joukosta unohdetaanlähes poikkeuksetta ensimmäinen Suomen ja Ruotsinväliseen liikenteeseen rakennettu peräportista lastat-tava autolautta, vuotta ennen Skandiaa valmistunut

Rederi AB Grisslehamn-Ålandin Rospiggen. Laiva onmyös toistaiseksi ainoa Ahvenanmaan ja Ruotsin vä-l istä lauttal i ikennettä varten rakennettu alus.

Lyhin meritie Ruotsiin

Autolauttal i ikenne Ahvenanmaan ja Ruotsin väli l läalkoi vuonna 1 959, kun Rederi Ab Vikinglinjen alkoil i ikennöidä Maarianhaminasta Gräddöhön ja RederiAB Slite Maarianhaminasta Simpnäsiin. Samana vuon-na valmistui uusi Marsundin ylittävä silta Maarianha-minan ja Eckerön välisel lä tiel lä. Sil lan valmistuminenherätti mielenkiinnon lauttal i ikenteen aloittamiseenEckerön ja Grisslehamnin väli l lä – satamien välinenlinja kun tarjoaa lyhimmän meritien Ruotsin ja Ahve-nanmaan väli l lä.

Aloite l i ikenteen aloittamisesta tuli Ruotsista: Grissle-hamnin telakan johtaja Torsten Jansson perusti Rede-ri AB Grisslehamn-Ålandin, tuttavall isemmin GÅ-lin-jenin, yhdessä poliitikko Nils Petterssonin sekä BrorWahlbergin ja John Mattssonin kanssa. Ahvenanmaallaperustettiin sisaryhtiö Trafikbolaget Åland-Grissle-

Autolautat

Unohdettu edelläkävijä Rospiggen

Vuonna 1 960 valmistunut Rospig-gen oli ensimmäinen Suomen jaRuotsin väliseen liikenteeseen ra-kennettu autolautta, jonka auto-kansi lastattiin peräportin kautta.Laiva liikennöi Suomesta vain kak-si vuotta mutta teki pitkän uranItalian sisäisessä liikenteessä en-nen päätymistäAfrikkaan.

20

hamn, joka osti viidesosan GÅ-linjenin osakekannasta.Trafikbolaget Åland-Grisslehamnin suurin omistaja olilaivanvarustaja Waldemar Höglund, ja yhtiö vastasikaikesta GÅ-linjenin toiminnasta Ahvenanmaalla.

Sopivaa käytettyä alusta Eckerön ja Grisslehamninväliseen liikenteeseen ei löytynyt, jol loin varustamopäätti tilata l i ikennettä varten kokonaan uuden aluk-sen. Laiva suunniteltiin Grisslehamnin telakalla, muttatelakalla ei ol lut autolautan rakentamiseen vaadittavaaosaamista. Sen sijaan telakaksi val ikoitui Åmalissa toi-miva ÅSI-verken, joka lupasi marraskuussa 1 959 tila-tun laivan olevan valmis jo kesäkaudeksi 1 960! Ainoaongelma oli telakan sijainti Vänern-järven rannalla:suunniteltu alus oli l i ian pitkä Trollhättan kanavaan,joka yhdistää Vänernin mereen. Ongelma ratkaistiinlyhentämällä alus 40-metriseksi.

Ongelmallinen laiva

Nimen Rospiggen saanut laiva aloitti l i ikenteen läheskuukauden myöhästyneenä 1 9. heinäkuuta 1 960. 236matkustajaa sekä 25 henkilöautoa kuljettavaa laivaa

kehuttiin lehdissä hyväkulkuiseksi ja ketteräksi. Todel-l isuudessa laiva kärsi kuitenkin vakavista ongelmista:se käyttäytyi epätavall isesti merenkäynnissä ja olisuunniteltua raskaampi. Lastimerkki oli vesirajan ala-puolel la jo laivan ollessa tyhjänä, ja l i ikenne oli tätenmahdoll ista vain merenkulkuviranomaisten erikois-luval la. Lisäksi 1 0,5 solmun nopeudelle rakennettualus oli l i ian hidas selvitäkseen alkuperäisestä aika-taulusta, jossa molemmista satamista oli kolme lähtöäpäivässä.

Kesäkaudelle 1 961 GÅ-linjen suunnittel i uuden aluk-sen hankkimista ja l i ikenteen laajentamista: Ruotsissaoltaisiin l i ikennöity Öregrundiin ja manner-SuomessaUuteenkaupunkiin. Ajoittaista Eckerö-Öregrund -l i i-

Autolautat

Unohdettu edelläkävijä Rospiggen

21

Rospiggen oli ensimmäinen peräportillinen uudisrakennus

Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä, ensimmäinen

Eckerön ja Grisslehamnin välillä liikennöinyt autolautta sekä

tähän mennessä ainoa Ahvenanmaan ja Ruotsin välisiä

linjoja varten suunniteltu uudisrakennus.

Kuva: Rederi Ab Eckerön arkisto

kennettä lukuun ottamatta tämä jäi kuitenkin haa-veeksi. Sen sijaan GÅ-linjenin taloudenhoitoon tyyty-mättömät ahvenanmaalaisosakkaat perustivat Walde-mar Höglundin johdolla Rederi Ab Eckerön talvel la1 961 . Uusi varustamo hankki Norjasta autolauttaBastø I I :n, joka sai uuden nimen Alpha. Uusi laiva ase-tettiin kesäkaudeksi 1 961 Eckerö-Grisslehamn-Uusi-kaupunki -l injal le. Eckerön ja Grisslehamnin väli l lä l i i-kennöitiin yhteistyössä GÅ-linjenin kanssa.

Pidennyksen sijasta Italiaan

Kesäkaudeksi 1 962 GÅ-linjen suunnittel i Rospiggeninpidentämistä alkuperäispiirrosten mukaisesti. Varus-tamon talousvaikeudet kuitenkin estivät suunnitel-man. Sen sijaan laiva myytiin jo maaliskuussa ital ialai-sel le Navigazione Toscanalle. Rospiggen sai uuden ni-men Rio Marina ja asetettiin Piombinon sekä PortoAzzurron välisel le l injal le. GÅ-linjen rahtasi sen tilal leNorjasta saman kokoisen mutta kapasiteetiltaan pie-nemmän Valldal-lautan, jota markkinoitiin nimelläRospiggen I I . Talvel la 1 963 GÅ-linjen vedettiin kon-kurssiin, ja Eckerö-Grisslehamn -l inja jäi Rederi AbEckerön haltuun. Nimi Rospiggen ei vaipunut unho-laan, vaan Rederi Ab Eckerö käytti sitä kahdessa myö-hemmässä aluksessaan.

Ahvenanmerellä lyhytikäiseksi jäänyt Rio Marina tekipitkän päivätyön Ital iassa. Ajettuaan viisi vuotta Piom-binon ja Porto Azzurron väli l lä se siirtyi vuonna 1 967Porto Santo Stefanon ja Gigl ion välisel le l injal le, jol la

laiva viihtyikin aina vuoteen 1 981 asti. Täl löin se myy-tiin Libera Navigazione Mazzellal le, joka säilytti nimenRio Marina mutta asetti laivan Terracina-Ponza -l injal-le. Vuonna 2005 omistajaksi vaihtui Società Naviga-zione Isole Ponziane eli SNIP. Rio Marinan ura Ital ias-sa päättyi viimein vuonna 201 2, kun se myytiin kame-runilaisel le ostajal le, i lmeisesti rahtilaivaksi Kameru-nin ja Päiväntasaajan Guinean väliseen liikenteeseen.Edelleen nimellä Rio Marina tunnettu laiva on ilmei-sesti yhä olemassa. Sen viimeisin AIS-signaali on vas-taanotettu viime maaliskuussa Päiväntasaajan Gui-nean pääkaupungista Malabosta. 55 vuoden ura ei olelainkaan huono saavutus laival le, jota alkujaan pidet-tiin teknisesti epäonnistuneena.

Kiitokset: Micke Asklander, Pär-Henrik Sjöström

Lähteet

- Eriksson, Lars-Erik: På minnets redd – Fartygsöden

från ängaren Olivia till tankern Penelop. Ålands sjöfartr.f.: 201 4.- Sjöström, Pär-Henrik & Brzoza, Krzysztof: Historien

om den som kommer igen – Rederiaktibolaget Eckerö

1 961 -201 1 . Rederiaktiebolaget Eckerö: Ekenäs 201 1 .- Sjöström, Pär-Henrik & Brzoza, Krzysztof:Tie meren

yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi. BreakwaterPublishing: Göteborg 2009.- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- MarineTraffic (www.marinetraffic.com)

22

Rio Marina Terracinan satamassa kesällä 2008. Alus on

ilmeisesti saanut sinisen rungon nykyisessä liikenteessään

Afrikan länsirannikolla oltuaan yli 50 vuotta valkokylkinen.

Kuva: Jeppe Hagelbäck

23

Autolautat

Color Linenvärikkäät vuodetColor Fantasy. Kuva: Image Photo AS

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

COLOR LINE sai alkunsa syksyllä 1 990 norjalaisenKosmos Groupin varustamotoiminnasta. Kosmos oliottanut 1 980-luvun puoliväl issä haltuunsa perinteik-kään Det Bergenske Dampskibsselkab (BDS) -varus-tamon toiminnan Norjan ja Iso-Britannian välisessäl i ikenteessä, ja l isäksi Kosmos omisti jo entuudestaanOslon ja Kiel in väli l lä l i ikennöineen Jahre Linen. 1 980-luvun loppupuolel la kilpailun kiristyminen ja taloudel-l iset vaikeudet veivät kuitenkin Kosmos Groupin ha-lut jatkaa laivanvarustajana.

Syksyllä 1 990 Kosmos Groupin laivanvarustamotNorway Line ja Jahre Line myytiin Skaugen-yhtymälle.Yhtymän oli perustanut vuonna 1 91 6 merikapteeniIsak Martinus Skaugen nimellä D/S-A/S Eikland, ja sentoiminta kasvoi purjelaivoista mm. tankkereihin, rah-tilaivoihin ja lopulta jopa risteilyaluksiin: Skaugen-yh-tymä oli 1 980-luvulla mukana perustamassa RoyalCaribbean Cruise Linea mutta luopui osuudestaanvarustamossa vuonna 1 988. Kaksi vuotta myöhemminSkaugenin suvun liiketoiminta, Laboremus-yhtiö jaKosmos yhdistyivät uudeksi I .M. Skaugen -yhtiöksi,joka listattiin Oslon pörssiin marraskuussa 1 990.

Koska I .M. Skaugen oli kiinnostunut ainoastaan Kos-moksen tärkeimmästä varustamotoiminnasta, luo-vuttiin Kosmos Groupin lukuisista l i iketoimintarön-syistä nopeasti; täl löin Norjan ja sen lähimaiden laut-tal i ikenne järjestettiin uuden Color Line -tuotemer-kin al le. Nimivalinta ei ehkä ollut kaikkein onnistu-nein, sil lä englanninkiel isel lä color line -termil lä tar-koitetaan rotuerottelua.

Syksyllä 1 990 norjalainen Fred Olsen -varustamo lä-hestyi Color Linea ja ehdotti yhteistyön aloittamistaPohjanmeren liikenteessä. Color Linen vastaus tähänehdotukseen oli yl lättävä: Color Line osti koko FredOlsen Linen Pohjanmeren lauttal i ikenteen joulukuus-sa 1 990. Fred Olsenin kolme lauttaa, Bolero, Borgenja Bayard saivat vuodenvaihteessa 1 990-1 991 uudetnimet Jupiter, Skagen ja Christian IV. Kauppa, jonkaarvo oli 1 ,1 6 mil jardia Norjan kruunua, teki ColorLinesta Norjan suurimman lauttavarustamon.

24

Norjan suurin lauttavarustamo lii-kennöi tällä hetkellä kuuden aluk-sen vaikuttavaa laivastoa ja kuljet-taa vuosittain yli neljä miljoonaamatkustajaa. Varustamo on kui-tenkin vain neljännesvuosisadanikäinen.

Ylinnä: Norjalaisen Jahre Linen autolautta Kronprins Harald

rakenteilla Turun telakalla maaliskuussa 1 987. Jahre Line oli

yksi Color Linen edeltäjistä. Kuva: Krzysztof Brzoza

Yllä: Lyhytaikaisen Norway Linen Jupiter ehti olla Color Linen

hallinnassa Bergen-Stavanger-Esbjerg-Amsterdam-linjalla

vain muutaman kuukauden ennen kuin laiva myytiin

Kyprokselle. Tätä Jupiteria ei pidä sekoittaa Fred Olsenin

entiseen Boleroon, jonka nimi Color Linen liikenteessä oli

myös Jupiter. Kuva: Krzysztof Brzoza

Alla: Bolero Tyne-joella kesäkuussa 1 990. Myöhemmin

samana vuonna Fred Olsenin Pohjanmeren lauttaliikenteestä

tuli osa Color Linea, ja Bolero nimettiin Jupiteriksi.

Kuva: Ken Lubi

Keväällä 1 991 uusi Color Line operoi neljää l injaa.Kristiansand-Hirtshals -l injal la Norjasta Tanskaan kul-kivat Skagen ja Jupiter, joka Fred Olsenil la oli l i iken-nöinyt Molde (Norja)–Newcastle (Englanti) -l injal la.Christian IV kulki Oslosta Hirtshalsiin, mutta kesä-kausiksi Jupiter ja Christian IV vaihtoivat paikkoja,jotta vilkkaalla Kristiansand-Hirtshals l injal la voitiinhyödyntää Christian IV:n suurempaa matkustaja- jaautokapasiteettia. Jahre Linen Kronprins Harald jaPrinsesse Ragnhild jatkoivat entistä Jahre Linen liiken-nettä Oslosta Kieli in, kun taas perinteikkäässä Norjanja Iso-Britannian välisessä l i ikenteessä jatkoi NorwayLinen Venus.Tämä liikennöi kaksi vuoroa viikossa Ber-genistä Stavangerin kautta Newcastleen ja kerran vii-kossa Newcastlen sijasta Amsterdamiin. Syksystä1 991 alkaen liikenne jatkui pelkästään Newcastleen.

Ensimmäiset muutokset laivastossa

Jo lokakuun 1 991 lopulla Color Line otti PrinsesseRagnhildin pois l i ikenteestä massiivista muodonmuu-tosta varten. Alus purjehti Astil leros Españjoles -tela-kalle Cadiziin, Espanjaan, jossa aluksen matkustajaka-pasiteetti nostettiin reilusta tuhannesta 1 900 mat-kustajaan. 1 70-metristä laivaa pidennettiin 35 metril läja kansirakennelmaa aluksen peräosassa laajennettiinmerkittävästi. Stabil iteetin säilyttämiseksi alusta myöslevennettiin lähes kolmella metril lä rakentamalla suu-ret sivusponsonit aluksen kummallekin kyljel le. Laiva

palasi 475 mil joonaa Norjan kruunua maksaneidenuudistustöiden jälkeen Oslo-Kiel -l injal le kesäkuussa1 992, kaksi kuukautta suunniteltua myöhemmin.

Seuraavat muutokset koittivat vuonna 1 994, kun ke-säsesongit Oslo-Hirtshals -l injal la kulkenut Jupiter oli

Yllä: Prinsesse Ragnhild uudelleenrakennustöiden jälkeisessä

asussaan. Kaikki komentosillan ja pelastusveneiden

yläpuolella sijaitsevat tilat lisättiin laivaan Espanjassa vuosina

1 991 -1 992. Kuva: Marko Stampehl

Alla: Venus jäi nopeasti pieneksi Color Linen tarpeisiin ja

korvattiin ensimmäisellä Color Vikingillä 1 994. Laivakaupan

myötä Color Linen laivastossa liikennöi kaksi entistä Silja-

lauttaa, sillä Color Viking oli alunperin kulkenut Helsingistä

Tukholmaan nimellä Wellamo. Kuva: Ambrose Greenway

käynyt ongelmall isen pieneksi suositul le l injal le. Sopi-vaa laivaa oli käyty katselemassa Australiassa asti,mutta lopulta se oikea löytyikin Suomesta. EffJohninomistama, hil jattain modernisoitu Sil ja Festival ol ijäänyt käytännössä ylimääräiseksi laivaksi Sil ja Euro-pan valmistuttua, ja tiukassa taloudell isessa tilantees-saan EffJohn päätti myydä joko Festival in tai sisaralusSil ja Karnevalin. Esisopimus Color Linen kanssa sol-mittiin lokakuussa 1 993.

Tappioll isen Sil ja Line Eurowayn lopetettua toimin-tansa huhtikuussa 1 994 Sil ja Festival päätettiin siirtääeteläiseltä Itämereltä Merenkurkkuun ja Frans SuellTurku-Ahvenanmaa-Tukholma -l i ikenteeseen. Näinollen Color Linen käyttöön vapautui Sil ja Karneval,jonka Effjohn myi Coloril le huhtikuun 1 994 alussa.Telakoinnin jälkeen alus aloitti 29.4. Oslo-Hirtshals-l injal la nimellä Color Festival. Reitil lä aiemmin kulke-nut Christian IV korvasi Kristiansand-Hirtshals -l in-jal la Jupiterin, joka puolestaan vuokrattiin SF Linen(nyk. Viking Line) Kapellskär-Maarianhamina-Turku-l i ikenteeseen. Järjestelyjen seurauksena Skagen jaChristian IV saattoivat l i ikennöidä ympärivuotisestiKristiansandista Hirtshalsiin.

Positiiviset ongelmat eivät vieläkään loppuneet, sil lä

myös Bergen-Stavanger-Newcastle -l i ikenteeseenkaivattiin l isäkapasiteettia. Linjal la kulkenut Venus olivalmistunut Wärtsilän Turun telakalta keväällä 1 974Ruotsin ja Saksan väliseen liikenteeseen, ja vaikka senhyttikapasiteettia oli nostettu vuonna 1 984, eivät1 230 matkustajapaikkaa ja 889 hyttipaikkaa enääriittäneet Color Linen tarpeisiin. Korvaava laiva löytyiDFDS Seawaysiltä, joka puolestaan kaipasi pienempäälaivaa Tanskan ja Britannian väli l le. Heinäkuussa 1 994DFDS myi King of Scandinaviansa Color Linelle, jokavastaavasti myi Venuksen elokuussa DFDS:l le. King ofScandinaviasta (entinen SHO:n Wellamo) tuli ColorViking ja Venuksesta uusi King of Scandinavia Esbjerg-Harwich -l i ikenteeseen.

Vuonna 1 994 Color Line ilmoitti kuljettaneensa 1 2prosenttia enemmän matkustajia kuin vuonna 1 993.Matkustajamäärät kasvoivat peräti 66 prosenttia Os-lon ja Hirtshalsin väli l lä uuden Color Festival in an-siosta, mutta myös muil la l injoil la oli tapahtunut pien-tä kasvua siitäkin huolimatta, että syyskuussa 1 994sattunut Estonia-katastrofi ol i vaikuttanut myös Etelä-Itämeren varustamoiden varaustilanteeseen. Helmi-kuussa 1 995 Color Line suunnittel i maksavansa osin-koa osakkeenomistaji l leen ensimmäistä kertaa varus-tamon historiassa.

Omistaja vaihtuu

Ensimmäiset merkit Color Linen siirtymisestä uudenomistajan hall intaan nähtiin jo syksyllä 1 994, kun hil-

Entinen Silja Karneval (alunperin Svea) liittyi Color Linen

laivastoon vuonna 1 994 nimellä Color Festival. Kuvassa laiva

on Frederikshavnissa elokuussa 2006. Kuva: Marko Stampehl

26

27

jattain perustetun Larvik Scandi Linen (LSL) hal l itusoli visioinut LSL:n ja Color Linen fuusiota. Myös Co-lor Linessä oltiin kiinnostuneita yhdistymisestä, jonkaseurauksena LSL:n toiminta olisi siirtynyt osaksi Co-lor Linea. Suunnitelmat kuitenkin pysähtyivät yl lät-täen, kun liikemies Nils Olav Sunde osti noin kolman-neksen osuuden Larvik Scandi Linestä ja äänesti yh-tiökokouksessa yhdistymistä vastaan.Viral l inen selitysäkkil i ikkeelle oli, että Sunde näki LSL:ssä potentiaal iakehittyä omil laan, mutta huhujen mukaan todell inensyy oli Sunden mielestä l i ian alhainen kauppahinta.

Syksyllä 1 996 Larvik Scandi Line tarjosi omistamaan-sa Larvik-Frederikshavn -l i ikennettä Color Linelle,koska linjan tuottavuus oli heikentynyt, ja kaupastaarveltiin koituvan synergiaetuja. Color Line tarttuitilaisuuteen ja osti Larvik-Frederikshavn -l injan ja senainoan lautan PeterWesselin, joka pian maalattiin Co-lor Linen väreihin. Näin ollen Larvik Scandi Linel le jäipelkästään Sandefjord-Strömstad -l inja ja sen kaksialusta, Bohus ja Sandefjord. Kuviosta teki eriskummal-l isen se, että samaan aikaan Skaugen-yhtymä ilmoittimyyneensä 44,5 prosentin osuuden Color LinestaLarvik Scandi Linel le. Koska Nils Olav Sunde omistijälkimmäisestä yli 70 prosenttia, ol i Color Line käy-tännössä siirtymässä Sunden omistukseen.

Kesäl lä 1 997 Larvik Scandi Line ilmoitti tavoittele-vansa kahden kolmasosan osuutta Color Linesta. Co-lor Line neuvoi osakkeenomistajiaan kieltäytymääntarjouksista, mutta syyskuussa 1 998 Skaugen -yhtymämyi loput Color Line -osakkeensa Sundelle, minkäseurauksena Sunde ja LSL omistivat lähes 77 prosent-tia Color Linestä. Loput Color Linesta siirtyivät Sun-den omistukseen keväällä 1 999 tehdyn ostotarjouk-sen seurauksena, minkä jälkeen Color Line vedettiinpois Oslon pörssistä. Kaupan myötä Sandefjord-Strömstad -l injaa alettiin markkinoida nimellä ColorScandi Line.

Pika-alusliikennettä

Kesällä 1 996 Color Line ja Sea Containers aloittivatyhteistyön pika-alusl i ikenteessä ja avasivat uudet rei-tit Langesundista ja Göteborgista Frederikshavniin.Color SeaCat -tuotemerkin aluksina olivat SeacatDanmark ja Seacat Norge, joiden omistaja oli SeaContainers -konserniin kuuluva Hoverspeed. Seuraa-vana kesänä Color Line jatkoi pika-alusl i ikennettäitsenäisesti Kristiansand-Hirtshals ja Larvik-Skagen-l injoil la. Aluksiksi vuokrattiin Argentiinasta Silvia AnaL ja Ital iasta Pegasus Two.

Silvia Ana L palasi talveksi 1 997-1 998 Argentiinan jaUruguayn väliseen liikenteeseen, kun taas PegasusTwo makuutettiin Sandefjordiin. Molemmat laivat pa-

Yllä: Peter Wessel siirtyi Color Linen laivastoon syksyllä 1 996.

Alus oli rakennettu Rederi Ab Gotlandin liikenteeseen vuonna

1 981 mutta vuokrattiin pian valmistumisen jälkeen Vaasan ja

Uumajan väliseen liikenteeseen. Vuonna 1 988 alusta

pidennettiin ja matkustajatiloja laajennettiin peräosaan.

Alla: Bohus Scandi Linen väreissä Strömstadissa elokuussa

1 997. Larvik Scandi Linen linjoja markkinoitiin tuotemerkeillä

Larvik Line (Larvik Frederikshavn) ja Scandi Line (Sandefjord-

Strömstad).

Alinna: Silvia Ana L liikennöi Color Line Express -tuotemerkillä

vuosina 1 997-2007. Kuvat: Marko Stampehl

lasivat Colorin l i ikenteeseen kesäksi 1 998, minkä jäl-keen Pegasus Two ei enää liikennöinyt Color Linenlaskuun. Silvia Ana L palasi vielä moneksi kesäksi Kris-tiansand-Hirtshals -l i ikenteeseen, kunnes vuodesta2002 alkaen alus ei enää liikennöinyt talvia Argentii-nan ja Uruguayn väli l lä vaan oli pelkästään Color Li-nen käytössä.

Uusi vuosituhat, uusi kalusto

Uuden vuosituhannen alkaessa oli Color Linen laivas-ton koko kasvanut kahdeksaan alukseen. Kristian-sand-Hirtshals -reitil lä ajoivat tutut lautat ChristianIV ja Skagen sekä kesäisin myös Silvia Ana L, ja Oslo-Hirtshals -l i ikenteestä huolehti Color Festival. Oslo-Kiel -l injaa hoitivat Kronprins Harald ja PrinsesseRagnhild, Larvik-Frederikshavn -l injaa PeterWessel, jaStrömstadista Sandefjordiin l i ikennöivät Bohus ja San-defjord. Laivaston kasvua oli kompensoinut ColorVikingin ja Englannin-l i ikenteen myynti Fjord Linellesyksyllä 1 998.

Ensimmäiset merkit mittavista uudistuksista nähtiinkeväällä 2000, kun Color Line ensin vuokrasi ja pianosti Stena Linelta Stena Invictan (entinen Tanskan val-tionrautateiden juna- ja autolautta Peder Paars) 1 45mil joonalla Norjan kruunulla. ColorViking -nimi otet-tiin uudelleen käyttöön, ja l i ikenne uudella lautal lakäynnistyi kesäkuussa 2000.Varalautaksi jäänyt Sande-fjord myytiin lokakuussa ensin Uruguayhin ja sieltäedelleen Saga Linelle, joka asetti sen Sagafjord-nimi-senä Norja-Tanska -l i ikenteeseen.

Seuraavaksi Color Line alkoi suunnitel la Oslo-Kiel-l injal le uuden sukupolven risteilylauttaa, joka houkut-tel isi uusia matkustajaryhmiä ja nostaisi varustamon

palvelutarjonnan risteilyalustasolle. Kolme telakkaa,Kleven Ulsteinvik Norjasta, Meyer Werft Saksasta jaKværner Masa-Yards Suomesta, kilpail ivat 300 mil joo-nan euron arvoisesta alustilauksesta, kunnes ColorLine kesäl lä 2002 ilmoitti tehneensä esisopimuksenKværner Masa-Yardsin kanssa. Varsinaiseen sopimuk-seen maailman suurimman ”autokannell isen risteily-aluksen” rakentamisesta päästiin joulukuussa 2002.

Color Linen uudisrakennus yhdistel i pitkälti Turuntelakan aiempien töiden piirteitä. Laivasta oli tulossaensimmäinen kävelykadull inen autolautta sitten Sil jaSerenaden ja Symphonyn, minkä seurauksena perus-ratkaisut olivat hyvin pitkälti vastaavat kuin Sil jan kä-velykatusisaruksissa, mutta sisustus ja varustelu vas-taisivat tasoltaan puhdasveristen risteilyalusten sisäti-loja. Aluksen päämitat tul isivat olemaan 224 x 35metriä, bruttovetoisuus 75 027, matkustajakapasi-teetti 2 770 (927 hyttiä) ja lastikapasiteetti 750 hen-kilöautoa. Suunnittelusta vastasivat telakan lisäksi ko-keneet toimistot Deltamarin, Falkum-Hansen Design,Til lberg Design ja Kinnison Design.

Syyskuussa 2004 maailman suurin autolautta lähtikoeajol le, ja joulukuussa 2004 alus luovutettiin ColorLinelle. Aluksen nimeksi tul i Color Fantasy, ja kasteenjälkeen laiva lähti neitsytmatkalleen Oslosta Kieli inkorvaten näin Prinsesse Ragnhildin. Jo kolmen kuu-kauden kuluttua neitsytristeilystä kävi ilmi, että erityi-sesti saksalaisten matkustajien kiinnostus uutta alustakohtaan oli yl ittänyt kaikki odotukset. Näin ollen Co-lor Line ilmoitti maaliskuussa 2005 käyttävänsä op-tion Color Fantasyn sisaraluksesta, vaikka alunperintarkoituksena oli hankkia ensin vuoden verran koke-musta Color Fantasyn soveltuvuudesta Oslo-Kiel-l i ikenteeseen.

Seuraavaksi Color Line päätti järjestel lä uudelleenTanskan ja Norjan välistä l i ikennettään. Kesäl lä 2005varustamo ilmoitti tehneensä sopimuksen Aker Finn-yardsin kanssa uuden alustyypin kehittämisestä. Ta-voitteena oli korvata Kristiansand-Hirtshals ja Larvik-Hirtshals -l injojen neljä vanhaa alusta kahdella uudellaja samalla tuoda linjoil le kaivattua lisäkapasiteettia.Marraskuussa 2005 suunnittelusopimus muuttui ti-laussopimukseksi, kun tieto kahden nopean ropax-aluksen rakennuttamisesta Rauman telakalla julkis-tettiin.

Uusien Superspeed-alusten päämitat olivat 21 1 x25,80 metriä, bruttovetoisuus noin 33 500, matkusta-jakapasiteetti 1 928 ja rahtikapasiteetti yhteensä2 560 lastimetriä kahdella kannella ja autohyllyil lä. 27solmun matkanopeuden ansiosta yön yli kestävistämerimatkoista voitaisiin luopua, mistä syystä uudisra-kennuksil le suunniteltiin vain 54 hyttiä ammattikul-

28

Color Air oli lyhytaikainen osa Color Linea. Yhtiön kaksi

vuokrattua lentokonetta kuljettivat matkustajia Oslosta

Norjan eri osiin vuosina 1 998-1 999.

Kuva: Jan Harald Olsen (Wikimedia Commons)

Yllä: Vaikka Color Fantasy perustuu pitkälti Silja Serenadella

lanseerattuihin ratkaisuihin, eivät alukset ulkoisesti juuri

muistuta toisiaan. Suurimmat eroavaisuudet ovat 1 2.

kannella sijaitseva kokousosasto ja keulaosan kylpylä ja

maisemasalonki. Kuva: Marko Stampehl

Oikealla: Vuonna 2001 rahtilautaksi muutettu Skagen

liikennöi Color Linen laskuun vuosina 1 990-2004. Tässä laiva

Larvikissa 30. kesäkuuta 2002. Kuva: Marko Stampehl

Alla: Color Fantasyn pääravintola sijaitsee kansien kuusi ja

seitsemän peräosassa ja muistuttaa risteilyalusten

monikerroksisia ruokasaleja. Perässä sijaitseva usean

kannen korkuisen tilan rakenteet piti suunnitella erityisen

huolellisesti, jotta potkureista kantautuva tärinä ei häiritsisi

ruokailijoita. Kuva: Firmabilder AS

29

Yllä vasemmalla: Color Traveller liikennöi vuokrattuna

vuosina 2004-2006. Välivaiheiden jälkeen alus päätyi

Merenkurkkuun ja liikennöi siellä nykyään nimellä Wasa

Express.

Yllä: Christian IV tuli osaksi Color Linen laivastoa syksyllä

1 990, ja kuului sitä ennen Fred Olsenin laivastoon nimellä

Bayard. Alus oli yksi neljästä perinteisestä lautasta, jotka

Color Line korvasi kahdella nopealla Superspeed-lautallaan.

Vasemmalla: Nykyinen Color Viking on liikennöinyt vuodesta

2000 Strämstad-Sandefjord -reitillä.

Alla: Superspeed-alusten huomiotaherättävän ulkoasun

takana oli norjalainen Falkum-Hansen Design. Alukset

palkittiin ShipPaxin “Ferry Concept of 2008” -palkinnolla.

Kuvat: Marko Stampehl

30

jettajien lepoa varten. Uudet alukset lyhentäisivätmatka-ajan Kristiansand-Hirtshals -väl i l lä kolmeentuntiin 1 5 minuuttiin (ennen 4:30) ja Larvik-Hirtshals-reitil lä kolmeen tuntiin 45 minuuttiin (ennen 5:45).

Uudelleenjärjestelyiden aika

Valmistautuessaan kolmen uuden laivan tuloon järjes-tel i Color Line toimintaansa uudelleen. Kristiansand-Hirtshals -reitil lä kulkenut Skagen oli muutettu pel-käksi rahtilautaksi vuonna 2001 , ja pian sen jälkeenlaiva siirrettiin l isäämään kapasiteettia Larvik-Frede-rikshavn -reitil le Peter Wesselin pariksi. Laiva palasilyhyesti vanhalle reitil leen kesäksi 2004, minkä jälkeenSkagen makuutettiin ja myytiin Egyptiin El Salam Ship-pingil le. Maaliskuussa 2005 Color Line osti Silvia AnaL:n itsel leen, mutta myi sen syksyllä 2007 takaisin Ar-gentiinaan Buenos Aires-Montevideo (Argentiina-Uruguay) -l i ikenteeseen. Näin ollen Christian IV huo-lehtisi l i ikenteestä Kristiansandista Hirtshalsiin, kun-nes uusi Superspeed 1 valmistuisi.

Helpottaakseen kapasiteettivajetta Tanskan ja Norjanvälisessä l i ikenteessä Color Line vuokrasi Rederi AbGotlandilta matkustaja-autolautta Thjelvarin, joka olivalmistunut vuonna 1 981 Turussa. Color Traveller -ni-mellä alus aloitti uuden linjan Larvikista Hirtshalsiinhelmikuussa 2004 ja ajoi kaksi kesää Peter Wesselinparina Larvikista Frederikshavniin. Keväällä 2006 sekäPeterWessel että Color Traveller siirtyivät l i ikennöi-mään Fredrikshavnin sijasta Hirtshalsista Larvikiin.Color Travellerin vuokrasopimuksen päätyttyä joulu-kuussa 2006 Peter Wessel hoitaisi l i ikennettä yksinSuperspeed 2:n valmistumiseen saakka.

Color Fantasyn myötä työttömäksi jäänelle PrinsesseRagnhildil le keksittiin uutta käyttöä Länsi-Norjan jaTanskan välisel lä Bergen-Stavanger-Hirtshals -l injal la.Color Linen tiedotteen mukaan varustamo arveli ky-seisel lä l injal la olevan kysyntää lisäl i ikenteelle. I lmei-sesti näin ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä ollut, sil lätammikuussa 2008 linja lakkautettiin ja PrinsesseRagnhild korvasi Color Festival in niin ikään heikostikannattaneella Oslo-Hirtshals -reitil lä. Jälkimmäinenlaiva oli myyty syksyllä 2007 Corsica Ferriesil le ja l i i-kennöi edelleen varustamolle nimellä Mega Smeralda.Kun myös Oslo-Hirtshals -l i ikenne lakkautettiin, myy-tiin Prinsesse Ragnhild Celebration Cruise Holdings-yhtiöl le ja nimettiin Bahamas Celebrationiksi.

Uudet laivat saapuvat

Color Fantasyn sisaralus laskettiin vesil le Turussa jou-lukuussa 2006. Koska Turun telakalla oli tuolloin kä-det täynnä työtä, hinattiin Color Linen uudisrakennusvarusteltavaksi Raumalle. Hinausoperaatio kuului

Suomen kaikkien aikojen suurimpiin, ja sen seurauk-sena kunnia maailman suurimman matkustaja-auto-lautan rakentamisesta siirtyi Rauman telakan hall in-taan – siitäkin huolimatta, että runko ja kolmasosavarustelusta oli tehty Turussa. Alus valmistui syys-kuussa 2007 ja aloitti l i ikenteen Oslosta Kieli in 1 7.9.nimellä Color Magic. Koneongelmista kärsinyt Kron-prins Harald oli myyty jo tammikuussa 2007 IrishContinental Groupil le (Irish Ferries) mutta jatkoiOslo-Kiel -l injal la Color Linelle vuokrattuna syys-kuun 2007 alkuun.

Risteilyaluksil le tyypil l iseen tapaan Color Magicistätuli hieman sisaralustaan suurempi. Sen hyttikapasi-teettia saatiin kasvatettua rakentamalla ylemmänautokannen tilal le hyttejä, joita yhteensä laivaan tuli1 01 6.Vastaavasti autokapasiteetti pieneni 550 henki-löautoon. Color Magicissa oli hieman enemmänsviittejä, ja myös aluksen palvelutarjonta poikkesijonkin verran vanhemman sisaraluksen palveluista.

Superspeed-alusten valmistuminen ei sujunut aivanodotetulla taval la. Alkuperäisen suunnitelman mukaanSuperspeed 1 olisi valmistunut joulukuussa 2007 jaSuperspeed 2 huhtikuussa 2008, mutta potkurion-gelmien vuoksi ensimmäisen luovutus siirrettiin hel-mikuun 2008 alkuun. Päivää ennen suunniteltua luo-vutusta aluksesta löytyi sähkövika, minkä ilmoitettiinsiirtävän luovutusta viikolla. Kun apukonekin vieläreistail i , saatiin alus lopulta luovutettua vasta helmi-kuun lopussa ja l i ikenne Kristiansandista Hirtshalsiinaloitettua maaliskuun puoliväl issä noin kolme kuu-kautta suunniteltua myöhemmin.

Color Magicin runko rakennettiin ja varustelu aloitettiin

Turussa, mutta keskeneräisenä laiva siirrettiin Raumalle

varusteltavaksi. Terveisiksi raumalaisille kollegoilleen Turun

telakan työntekijät olivat ripustaneet aluksen perään

“Terveissii Turuust” - lakanan. Kuva: Juhani Mehto

31

Huono onni toistui sisaraluksen kohdalla, sil lä senkinvalmistuminen lykkääntyi kahdella kuukaudella. KoskaPeter Wessel oli jo lokakuussa 2007 myyty Mediter-ranean Shipping Companylle ja luovutusajankohdaksisovittu 1 6.4.2008, piti Christian IV siirtää lyhytaikai-sesti Larvik-Hirtshals -l injal le. Superspeed 2 valmistuikesäkuun alussa ja aloitti l injal i ikenteen 20. kesäkuuta.Christian IV:l le puolestaan löytyi uusi omistaja Suo-mesta, sil lä alus myytiin toukokuussa 2008 sittemminkannattamattomaksi osoittautuneeseen Stella LinenHelsinki-Pietari -l i ikenteeseen.

Alkukankeuksista huolimatta Superspeed-laivoista tulikenties kaikkien aikojen mielenkiintoisimmat nopeatro-pax-alukset. Niiden onnistuneesta ja modernistaulkomuotoilusta kuten myös sisätilojen suunnittelustavastasi jäl leen Falkum-Hansen Design. Laivat olivatedistyksell iset myös teknisessä mielessä, sil lä ensim-mäisinä aluksina luokassaan ne täyttivät uudet SOLAS2009 -määräykset vuotovakavuudesta, minkä lisäksialusten ympäristövaikutusten, melun ja tärinän mini-mointiin kiinnitettiin poikkeuksell isen paljon huomio-ta onnistunein lopputuloksin.

Neljä linjaa, kuusi laivaa

Tämän vuosikymmenen ensimmäisel lä puoliskollaColor Linen toiminta on vakiintunut neljäl le l injal le,joita varustamo operoi kuuden aluksen voimin. Par-haiten menestynyt l inja on Oslo-Kiel, jol la Color Fan-tasy ja Color Magic ovat löytäneet tiensä suuren ylei-sön suosioon. Myös Kristiansand-Hirtshals -l injal lamatkustajamäärät ovat ylittäneet odotukset, ja pianSuperspeed 1 :n valmistumisen jälkeen varustamo jou-tui rajoittamaan aluksen matkustajamäärää, koska is-tumapaikat olivat loppuneet suosituimmil la lähdöil läkesken. Tilantee-seen saatiin helpotusta talvel la 201 1 ,jol loin Superspeed 1 telakoitiin Helsingissä ja senmatkustajatiloja laajennettiin perään päin. Tämä kas-vatti matkustajakapasiteetin 2 31 5 henkilöön. Kaksikuukautta kestäneen remontin aikana normaalisti

Larvikin ja Hirtshalsin väli l lä l i ikennöivä Superspeed 2ajoi reittiä Larvik-Hirtshals-Kristiansand.

Keväällä 201 2 varustamo kertoi neuvottelevansa nel-jän telakan kanssa 1 60-metrisen matkustaja-autolau-tan rakentamisesta. LNG-käyttöinen alus olisi ol lutpienennetty versio Superspeed-laivoista, ja se olisikorvannut Sandefjord-Strömstad -l injal la Bohuksen.Mahdoll isel la sisaraluksella olisi korvattu Color Vi-king. Tilaus oli tarkoitus julkistaa kesäl lä 201 2 ja aluk-sen valmistua kesäksi 201 4. Fjord Linen uusi Sande-fjord-Strömstad -l i ikenne ja sen Raumalla uudelleen-rakennettu alus Oslofjord saivat Color Linen luopu-maan uudisrakennussuunnitelmistaan. Sen sijaanvarustamo investoi Wärtsilän rikkipesurit kaikkiin2000-luvulla valmistuneisiin aluksiinsa. Asennukset to-teutettiin vuoden 201 4 aikana (ks. UM 1 /201 5).Strömstad-Sandefjord -reitin kehittämisestä ei kui-tenkaan ole luovuttu, vaan varustamo etsii käytettyälauttaa Bohuksen korvaajaksi. Huhujen mukaan Coloron ollut kiinnostunut myös Espanjassa keskeneräise-nä makaavastaViking ADCC:stä reittiä varten.

Haasteena talous

25 vuotta varustamon perustamisen jälkeen ColorLinesta on muodostunut yksi Euroopan suurimmistamatkustajalauttavarustamoista, joka kuljettaa vuosit-tain yli nel jä mil joonaa matkustajaa, lähes 900 000henkilöautoa ja yli 1 70 000 rahtiyksikköä.Yhtiön lai-vasto koostuu kuudesta aluksesta, joista neljä 2000-luvulla rakennettua edustavat kiistatta oman luokkan-sa huippuja. Tästä huolimatta varustamon tulos kään-tyi vuonna 201 4 tappioll iseksi. Suurimmat syyt tähänolivat varustamon mukaan valuuttakurssien muutok-set, kasvaneet polttoainekustannukset ja yhtiön uu-delleenjärjestelyistä aiheutuneet kustannukset. Näh-täväksi jää, toteutuvatko johdon odotukset tulostenparanemisesta 25. toimintavuoden päätyttyä.

Lähteet

- Color Line (www.colorline.no)- Economy-Point (www.economypoint.org)- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- I .M. Skaugen SE (www.skaugen.com)- Id, Kalle: Silja Line from De Samseglande to Tallink

(Ferry Publications 201 4)- Malmberg,Thure ja Stampehl, Marko: Siljan viisi vuosi-

kymmentä (Tall ink Sil ja Oy 2007)- TradeWinds: Lehden online-arkisto vuosilta 1 990-201 5 (www.tradewindsnews.com)- Turun Sanomat: Lehtileikkeitä vuosilta 2004-201 2-Wikipedia (en.wikipedia.org)

32

Havainnekuva LNG-käyttöisestä matkustajalaivasta, joka oli

tarkoitus tilata Sandefjord-Strömstad -liikenteeseen kesäksi

201 4. Projekti on kuitenkin viimeisimpien tietojen mukaan

haudattu. Kuva: Color Line AS

Yllä: Superspeed 1 :n matkustajatiloja laajennettiin Helsingin

telakalla tammi-helmikuussa 201 1 , jolloin laivan

kansirakenteiden perään lisättiin uusi pizzeria. Kuva: Kalle Id

Oikealla: Superspeed-alusten sisätilat ryhmittyvät kuvassa

alemmalla kannella näkyvän pääaulan ja sen yläpuolella

sijaitsevan pikaravintolan ympärille. Lähes kaikissa

sisätiloissa on komeat maisemaikkunat. Kuva: Tom Arild Støle

Alla: Ulkoisesti Color Magic ei juuri poikkea vanhemmasta

sisaraluksestaan Color Fantasystä, mutta alusten sisustukset

ja palvelutarjonnat ovat osittain erilaiset. Pieni ero löytyy

kuitenkin aluksen keulasta, jossa myös yhdeksännellä

kannella on minisviittien suurempia ikkunoita.

Kuva: Marko Stampehl

33

34

Yllä: Daavid ja Goljat: Kielin kanavaan matkalla oleva

Stefan Sibum (1 036 TEU) kohtaa Hampurista lähtevän CMA

CGM Magellanin (1 3344 TEU) Cuxhavenin edustalla.

Vasemmalla: Cuxhavenissa näkee suomalaisiakin

aluksia. Tässä Misida matkalla Kielin kanavaan ja

edelleen Helsinkiin harmaana aamuna.

Oikealla: Elly Maerskin ohitus keräsi ison katsojajoukon

Alte Lieben laiturille. Maerskin E-sarjan aluksia käy

Hampurissa parin viikon välein.

Kuvat: Juhani Mehto

Kaikki artikkelin kuvat on otettu ajalla 7.-1 2.5.201 5.

Laivakuvaus

Laivabongarin Cuxhaven

Laivakuvaus

Laivabongarin Cuxhaven

35

Cuxhaven on vajaan 50 000 asuk-kaan kaupunki Elbe-joen suullaSaksassa. Laivakuvaajan kannaltase on erinomainen paikka, sillä ai-van kaupungin edustalla kulkeeväylä, joka johtaa Pohjanmereltäsekä Kielin kanavaan että Hampu-riin.Tässä artikkelissa perehdytäänCuxhaveniin laivakuvaajan näkö-kulmasta.

TEKSTI: JUHANI MEHTO

SAKSALAISTEN keskuudessa Cuxhaven on tunnettulomakaupunki, ja sen Pohjanmeren rannalla olevat pit-kät hiekkarannat houkuttelevat turisteja ympäri Sak-saa. Lisäksi Pohjanmeren ranta-alue Hollannin puolel-ta aina Tanskan rajal le saakka on saanut UNESCO:nmaailmanperintökohteen statuksen.

Laivakuvaajan kannalta Cuxhaven on erinomainenpaikka laivojen bongaamiseen, sil lä aivan sen edustal lakulkee väylä, joka johtaa Pohjanmereltä sekä Kielinkanavaan että noin 1 1 0 kilometrin päässä sijaitsevaanHampuriin. Hampurissa on Euroopan toiseksi vilkkainkonttisatama; vuonna 201 4 satamassa käsiteltiin 9,7mil joonaa konttia kahdenkymmenen jalan yksiköihin(TEU) muutettuna. Vuotta aiemmin satamassa olivuoden aikana lähes 1 0 000 aluskäyntiä.

Matkustaminen Cuxhaveniin

Cuxhaveniin pääsee helposti junal la Hampurista, jon-ne taas pääsee Helsingistä päivittäin Finnairin suoril lalennoil la. Hampurin lentokentältä kannattaa ostaa pai-kal l isen VR:n, el i Deutsche Bahnin (DB) automaatistaAla-Saksin päiväl ippu (Niedersachsenticket), jol lapaitsi säästää kahteen eril l iseen lippuun verrattuna,niin voi myös matkustaa päivän ajan (klo 09-24) junil-la Ala-Saksin alueella, mukaan lukien Hampurin sisäi-nen joukkoliikenne.

Lipun hinta on 23 euroa, ja jokainen lisähenkilö mak-saa neljä euroa. Lipun voi myös ostaa valmiiksi DB:nnettisivuilta ja printata kotona. Hampurin lentoken-tältä kulkee paikal l isjuna Hampurin päärautatiease-malle, josta junat Cuxhaveniin kulkevat kerran tunnis-sa. Matka-aika on hieman vajaa kaksi tuntia.

Majoitus Cuxhavenissa

Cuxhavenin rautatieasema on sataman tuntumassa, jaasemalta kävelee reippaasti kuvauspaikal le Alte Lie-

ben laituril le noin 20 minuutissa. Vaihtoehtoisesti voiaseman edestä napata myös taksin, jol loin hinnaksitulee noin viisi euroa. Pidempää majoitusta ajatel lenaivan sataman tuntumassa on useampiakin hotelleja,joista muutamista jopa näkee satamaan tai joel le.Edell isel lä matkallani toukokuussa viiden päivän ma-joitus maksoi siistissä kolmen tähden hotell issa, jostaoli reilun viiden minuutin kävelymatka kuvauspaikal le,maksoi hieman reilut 300 euroa. Näin ollen päivähin-naksi tul i vähän yli 60 euroa.

Rautatieaseman lähelle on myös tänä vuonna avattuuusi hostel l i , jossa on halvat hinnat, jos on valmis tin-kimään majoituksen laadusta hieman. Sesonkiaikanahotell ihuoneiden hinnat voivat nousta lähemmäs sa-taa euroa yöltä ja saatavuus voi olla kehno, joten hei-nä-elokuussa matkaan aikovien kannattaa matka vara-ta hyvissä ajoin. Jos paikan päällä haluaa ostaa evästä,löytyy kauppoja ainakin rautatieaseman vierestä

(Real, missä myynnissä myös taloustarvikkeita ja elek-troniikkaa) sekä vain luomutuotteita myyvä markettilähes kävelymatkalla Alte Liebelle.

Kuvausmahdollisuudet

Pääkuvauspaikka on Alte Lieben laituri Cuxhaveninsatamassa. Laiturilta on hyvät näkymät sekä yläjuok-sul le kohti Hampuria (hyvällä sääl lä voi nähdä Kielinkanavan suulla oleva Brunsbüttelin sataman nosturin)että kohti Pohjanmerta. Hampurista tulevat aluksetsaapuvat paikal le noin tunnissa ensimmäisestä havain-nosta, toki nopeudesta riippuen. Mereltä päin saapu-vat laivat voivat puolestaan olla kuvattavissa jo va-jaassa puolessa tunnissa siitä kun ne tulevat näkyviinKugelbaken niemen takaa. Tauolle mennessä kannat-taa siis ensin varmistaa li ikennetilanne kännykällä Ma-rinetrafficista, ettei ohi mene mitään kiinnostaviaaluksia.

Puurakenteinen laituri on noin 30 metriä pitkä ja kak-sikerroksinen, joten sateen sattuessa voi alakerrassapysyä kuivana. Monet paikal l iset asukkaat käyvät päi-vän aikana laituril la katsomassa laival i ikennettä, jamonet myös räpsivät kuvia. Etenkin risteilyalustenohitukset ovat suosittuja, ja paikal le voi tul la pal jonkinihmisiä katsomaan niitä. Paikal la viihtymistä kannustaavilkas l i ikenne, sil lä käytännössä mil loin tahansa laitu-ril le tuleekin, on laivoja näkyvil lä joko Pohjanmerentai Elben yläjuoksun puolel la.

Lisänä on vielä kaiuttimista kuuluva laivatietopalvelu,läheiseltä laiturilta vapaaehtoisvoimin pidettävä info-tiedotus, joka kertoo joka päivä klo 1 0-1 9 ohimene-vien alusten perustiedot sekä mistä minne ne ovatmatkalla.Vaikka kuulutukset tulevatkin saksaksi, voi jopienellä kielen perusosaamisel la puheesta poimia kes-keisimmät tiedot. Noin sadan metrin päässä laituristasijaitsee rakennus, josta löytyy muun muassa ravintolaja jäätelöbaari, jos päivän aikana alkaa hiukoa. Raken-nuksessa on myös maksull inen wc.

Elben suiston leveys on Cuxhavenin kohdalla noin 1 5kilometriä, mutta laivaväylä kulkee aivan rannan tun-tumassa osapuil leen länsiluode-itäkaakko-suuntaisena.Jo parinsadan mil l in zoomil la pärjää paikan päällä oi-kein mainiosti, ja sisään tulevat suurimmat konttilaivatpitää kuvata läheltä laajakulmalinssil lä. Koska Cuxha-ven on väylän etelärannalla, kulkee luonnoll isestiHampurin suuntaan kulkeva liikenne lähempänä jamerelle suuntaava liikenne kauempana, mutta nekinovat silti hyvin kuvattavissa. Aurinko on aamulla jaaamupäiväl lä vastainen, mutta paistaa kuitenkin Ham-purin suunnalta, joten merelle päin saa otettua pa-remmin kuvia.Valo alkaa olla sopiva noin 1 1 .30 aikoi-hin päiväl lä, ja aurinko paistaa siitä eteenpäin laivojen

36

Yllä: Näkymä Alte Lieben laiturista maalta päin katsottuna.

Kuvassa on myös matkustaja-alus Otter, jolla voi tehdä

satamakiertoajeluita ja matkoja hyljeluodoille.

Alla: Tasan 400 metriä pitkä CSCL Arctic Ocean oli

valmistuessaan siskonsa kanssa maailman suurin konttilaiva

1 91 00 TEU:n nimellisellä kapasiteetilla.

Kuvat: Juhani Mehto

37

Yllä: Grimaldin conro-aluksia käy Hampurissa 2-3 viikossa.

Tässä Grande Buenos Aires matkalla Afrikasta Hampuriin.

Oikealla: Tämä laiva ei kuljeta suomalaista laatumusiikkia,

vaikka nimenä onkin Frederik. Alus on saksalaisomisteinen

1 221 TEU:n konttilaiva ja tuttu kävijä myös Suomessa.

Oikealla alla: Suomalaistaustaisen Crystal Poolin operoima

kemikaalitankkeri Crystal Topaz matkalla Pohjanmerelle

illansuussa.

Alla: Ehtiikö, ehtiikö? Vaikka ei ihan ehtisikään Alte Liebelle

asti, voi hätätapauksessa kuvata jo nurmikolta sen edestä.

Kuvassa norjalainen kemikaalitankkeri Solstraum.

Kuvat: Juhani Mehto

Yllä vasemmalla: Transfennican isot conrot käyttävät

toisinaan Kielin kanavaa matkallaan Itämereltä

Pohjanmerelle. Tässä Timca menossa kohti kanavaa

matkallaan Antwerpenistä Hankoon.

Yllä: 5303 TEU:n saksalaisomisteinen konttilaiva Vargas Trader

matkalla tyhjänä Hampurista telakkakäynnin jälkeen

Antwerpeniin.

Vasemmalla: Cuxhavenissa on paljon Pohjanmeren

tuulivoimalaprojektien liikennettä. Kuvassa norjalainen Far

Sapphire lähdössä Amrumbankin tuulivoimapuistoon.

Alla: Metsäborg kuuluu hollantilaisen Wagenborgin M-

sarjaan ja myytiin venäläisvarustamolle Belizen lipulle

joulukuussa 201 4. Alus on hiljattain nimetty uudelleen Arctika

2 –nimiseksi. Kuvat: Juhani Mehto

38

kuvattavalle puolel le aina auringonlaskuun asti.

Monipuolisesti kuvattavaa

Laival i ikenne on vilkasta ja moninaista. Liikkeellä onpaljon paikal l ista kalustoa, troolareita ja Cuxhavenistalähteviä pieniä matkustaja-aluksia, jotka tekevät useitakertoja päivässä satamakierroksia ja käyntejä läheisil lehyljeluodoil le. Myös hinaajia ja erilaisia virkavallanaluksia l i ikkuu usein. Cuxhavenin sataman oma rahti-l i ikenne on melko vaatimatonta ja roro-painotteista.Ohikulkevista rahtilaivoista eniten näkee pieniä irto-lastilaivoja ja konttifeedereitä. Saman feederin voi saa-da kuvattua kaksikin kertaa päivän aikana, ensin senmennessä Bremerhaveniin ja sitten matkalla takaisin.Lisäksi Elbel lä kulkee erilaisia tankkialuksia, bulkke-reita, roro-aluksia ja suuria konttilaivoja.

Suurimpien alusten kulkemista Elbellä rajoittaa vuo-rovesi, si l lä ne voivat l i ikkua vain korkean vuorovedenaikaan, mikä taas luonnoll isesti asettaa rajoituksia nii-den kuvaamisel le. Parhaimmil laan voi kuvata parissatunnissa jopa neljä yl i 300-metristä valtamerikonttilai-vaa, mutta toisinaan päivän koko saldo jää yhteen.Yleisesti ottaen päivän aikana voi kuitenkin helpostisaada kuvattua 40 rahtilaivaa, jos rannalla viettää rei-lusti aikaa. Harvinaisimmista alustyypeistä voidaanmainita Hampurissa käyvät jäähdytysalukset ja toisi-naan Kielin kanavan kautta kulkevat karjankuljetus-alukset.

Suurimmat kuvattavat alukset ovat 400-metrisiäCSCL:n 1 9.000 TEU:n konttilaivoja, mutta toki kuva-tuksi voi saada myös muiden konttilaivavarustamoi-den lähes yhtä pitkiä aluksia. Maerskin uudet Triple-E-luokan alukset eivät kuitenkaan käy Hampurissa vaanBremerhavenissa ja Wilhelmshavenissa. Suurimmatbulkkerit ovat yli 300-metrisiä capesize-kokoisia aluk-sia.

Paikan päällä voi myös tavata muita kuvaajia, sil läpaikka on suosittu laivabongarien keskuudessa. Ker-ran muun muassa kohtasin brittiläisen kuvaajan, jokakehui paikkaa ja samalla harmitteli kun ei pääse ku-vaamaan paljon omissa kotimaisemissaan. Eipä siinävoinut kuin olla samaa mieltä hänen kanssaan!

Kokonaisuutena Cuxhaven on enemmän rahtilaivoistakiinnostuneelle laivakuvaajal le erinomainen valintaniin laival i ikenteen runsauden ja monipuolisuudenkuin helpon ja edull isen saavutettavuudenkin kannalta.Kerran paikan päällä käytyä alkaa jo helposti selatakalenterista seuraavan mahdoll isen matkan ajankoh-taa.

39

Linjalaivat

Matkustajalaivoilla NorjastaBritanniaanNorjan ja Britannian välinen mat-kustajalinjaliikenne alkoi vuonna1 852 ja päättyi vuonna 2008. Muis-ta pohjoismaista poiketen Norjanliikennettä määritti kilpailu länti-sen ja eteläisen Norjan satamienja varustamoiden välillä. Erityisenmerkittävää kilpailu oli perin-teisten matkustaja-alusten aika-kaudella.

40

Det Bergenske Dampskibsselskabin (BDS) vuonna 1 953

valmistunut Leda (2) oli viimeinen Norjan ja Britannian

välistä liikennettä varten rakennettu perinteinen

matkustajalinjalaiva. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

Linjalaivat

Matkustajalaivoilla NorjastaBritanniaan

Matkustajaliikenne PohjoismaistaBritanniaan, osa 4/6.Pohjoismaiden ja Britannian välistä matkusta-jalaivaliikennettä käsittelevän juttusarjan tä-män osan aiheena on Norjan ja Britannian vä-l inen liikenne vuosina 1 840-1 965. Sarjan seu-raava osa ilmestyy Ulkomatalan numerossa5/201 5.

41

42

TEKSTI: KALLE ID

NORJAN ja Britannian välisessä matkustajal i ikenteessäon liikennöinyt eniten varustamoita kaikista pohjois-maiden ja Britannian välisistä l injoista. Osaselityksenäon Norjan varustamoiden alueell inen jakautuneisuus:sekä pääkaupunki Oslon (vuoteen 1 924 nimeltäänKristiania) että Bergenin varustamot ylläpitivät omial injoja Britanniaan. Kuitenkin varustamoiden väli l lä onmyös yhteistyötä erityisesti autolautta-aikana. Tässäartikkelissa käsittelemme Norjan ja Britannian välisenliikenteen vuoteen 1 965 asti jatkuneen ajanjakson,jol loin l i ikennettä hoidettiin yksinomaan perinteisil lämatkustaja-aluksil la. Seuraavassa osassa puolestaanpaneudumme autolauttojen aikaan

Wilson Line ensimmäisenä Norjassakin

Brittiläinen Wilson Line aloitti matkustajal i ikenteenBritannian ja Norjan väli l lä ensimmäisen kerran vuon-na 1 840, mutta l inja sul jettiin jo kaksi vuotta myö-hemmin kun Norjan hall itus ei suostunut nostamaanpostin kuljettamisesta maksettavaa korvausta.Vuonna1 852 varustamon Scandinavian-laival la l i ikennöimälleHull in ja Göteborgin välisel le l injal le l isättiin uudel-leen pysähdys Kristianiassa.Vuonna 1 822 perustettuaWilson Linea käsiteltiin tarkemmin tämän juttusarjanosassa 2 (Ulkomatala 2/201 5). Vain muutamaa vuottamyöhemmin norjalainen Det Søndesfjeldske Norske

Dampskibsselskab (vapaasti käännettynä “EteläisenNorjan höyrylaivaosakeyhtiö”) avasi kilpailevan linjanKristiania-Arendal-Kristiansand-Hull upouudella Gan-ger Rolf -laival la. Kova kilpailu johti yhteistyösopi-mukseen vuonna 1 856, mutta sopimuksen umpeudut-tua kilpailu leimahti uudestaan vuonna 1 866 ja johtiDet Søndesfjeldsken vararikkoon.

Saavuttamastaan monopoliasemasta huolimatta Wil-son Line oli innokas laajentamaan toimintaansa Nor-jan länsirannikolle. Vuonna 1 867 varustamo avasi l in-jan Hull ista Stavangeriin ja Bergeniin. Vuonna 1 871l injaa jatkettiin pohjoisessa Trondheimiin asti. NäinWilson torpedoi myös potentiaal isen kilpail i jan:trondheimilainen, 1 857 perustettu Det Nordenfjelds-ke Dampskibsselskabin (NFDS, vapaasti käännetynä“Pohjoinen höyrylaivaosakeyhtiö”) suunnittel i omanlinjan avaamista Trondheimista Britanniaan mutta luo-pui suunnitelmasta, koska ei uskonut voivansa kilpail laWilsonia vastaan. Vaikka Wilsonin l injal la kuljetettiinmyös matkustajia, ol i senkin pääasial l inen tarkoitusrahdin kuljettaminen: Norjasta tuotiin Britanniaanrikkikiisua (pyriittiä) sekä kuparimalmia ja vietiinteoll isuustuotteita kuten tekstii lejä. Matkustajal i iken-ne Norjaan oli aluksi lähinnä yksisuuntaista: norjalai-sia siirtolaisia, jotka suuntasivat Pohjois-Amerikkaan.Norjan vuonot nousivat kuitenkin suosituksi loma-kohteeksi 1 870-luvulla Norjan ja Ruotsin kuninkaanOscar II:n Norjan rannikolle suuntautuneen kruuna-jaismatkan jälkeen, ja Wilson Linen laivat kuljettivatvarsinkin Trondheimin l injal la yhä enemmän turisteja.

Uusin ja suurin tonnisto oli kuitenkin Etelä-Norjanlinjoil la. Vuonna 1 870 valmistui aluskaksikko Rollo jaOrlando (1 ), joiden matkustajakapasiteetti ol i 795.Molemmat asetettiin Hull-Kristiania-Göteborg -l in-jal le. Vuonna 1 881 l injal le valmistui uusi alus, edeltä-j iään suurempi 863 matkustajaa kuljettava 1 840 brt:nRomeo.

Vuonna 1 880 norjalaiset varustamot alkoivat vakavas-ti kilpail laWilson Linen kanssa matkustajal i ikenteessä.Østlandske Lloyd aloitti l i ikenteen Larvikista New-castleen ja P.G. Halvorsen Bergenistä Newcastleen.Molempien varustamoiden liikenne perustui alkuvai-heessa rahtiin, mutta vuosien myötä matkustajal i i-kenteestä tuli yhä tärkeämpää. Seuranneiden vuosienaikana myös muita norjalaisia varustamoita l i ittyi kil-paan; koska toimijoita ja reittejä oli varsin paljon, kä-sittelen läntisen Norjan linjat ja eteläisen Norjan lin-jat omissa luvuissaan.

Bergenin jaTrondheimin linjat

Peter Gabriel Halvorsen aloitti l i ikenteen BergenistäNewcastleen vuonna 1 880 709 brt:n Johan Svedru-

Norjan ja Britannian välillä vuosina 1 840-1 965 kulkeneiden

matkustajalinjojen reittikartta. Selkeyden vuoksi vain

keskeisimmät pysähdyssatamat Norjan rannikolla on

merkitty. Satell iittikuva: NASA, reittipiirros: Kalle Id

43

pil la. Vaikka Halvorsen kuljetti matkustajia, ol i l i iken-teen pohjana hii len kuljettaminen Britanniasta Nor-jaan. Kaksi vuotta myöhemmin Johan Svedrupin pa-riksi valmistui Norge (893 brt, 1 00 matkustajaa), jon-ka myötä linjaa l i ikennöitiin viikoittain. Det BergenskeDampskibsselskab (BDS) puolestaan aloitti vuonna1 881 kesäkuukausien turistil injan Edinburghista Ber-genin kautta Trondheimiin.Wilson Line vastasi hank-kimalla vuonna 1 885 434 matkustajan ja 935 brt:n El-doradon (1 ). Laiva kuitenkin myytiin al le vuodenpäästä Kreikkaan. Vuonna 1 886 Eldoradolle (1 ) val-mistui pikavauhtia korvaaja, 1 382 brt:n ja 434:n mat-kustajan laiva, joka sai niin ikään nimen Eldorado (2).Vuotta myöhemmin Wilson Linelle valmistui uusi Sal-mo (1 721 brt, 542 matkustajaa), joka asetettiinTrondheimin-l injal le.Vuonna 1 889 Salmon (1 ) l injapa-riksi valmistui pienempi Juno.

Wilson Linen dominointi murtui vuonna 1 890, kunNorjan hall itus päätti alkaa tukea postin kuljettamistamaan länsiosista Britanniaan. Tukea saivat peräti kaksieri l injaa: P.G. Halvorsenin suora Bergen-Newcastle-yhteys (jota l i ikennöitiin kahdesti viikossa) sekäBDS:n ja NFDS:n yhteispurjehduksena liikennöimäTrondheim-Bergen-Newcastle -reitti (kerran viikos-sa). Bergenin ja Trondheimin väli l lä pysähdyttiin myösuseissa muissa Norjan rannikon satamissa. Vuonna1 851 perustetul la BDS:l lä ja NFDS:l lä oli jo ennestäänyhteistyötä Norjan rannikon liikenteessä sekä linjoil-la Norjasta Hampuriin.

Jo vuonna 1 890 Halvorsenil le valmistui Bergen-New-castle -l injal le uusi Britannia (1 555 brt, vähintään 1 80matkustajaa); sen ura oli kuitenkin lyhyt ja epäonni-nen. Halvorsenin itsensä suunnittelema laiva tärisiniin pahasti, että matkustajat olivat merisairaita tyy-nelläkin sääl lä. NFDS aloitti niin ikään liikenteen uu-della aluksella, 1 084 brt:n Ragnvald Jarl i l la. Myös BDSoli ti lannut l injaa varten uuden aluksen, mutta sen val-mistumisen viivästyttyä varustamon ensimmäinen lai-va l injal la oli käytettynä hankittu vuonna 1 883 valmis-tunut Mercur (989 brt, 270 matkustajaa). BDS:n uu-disrakenne linjal la oli 972 brt:n ja 399 matkustajanNeptun.

Uusien kilpail i joiden ilmestyttyä Wilson Line kovensipanoksia laskemalla hintoja ja avaamalla oman linjanBergenistä Hampuriin. Lisäksi 1 890 valmistui uusiHull-Trondheim -laiva Tasso (1 328 brt, matkustaja-määrä tuntematon). Kilpailu oli kuitenkin lyhytikäistä,sil lä jo vuonna 1 891 varustamot pääsivät sopimuk-seen:Wilson Line luopui Hampurin-l injastaan, ja kaik-ki osapuolet suostuivat yhteisiin taksoihin länsi-Nor-jan ja Britannian välisi l lä l injoil la. Käytännössä tämä olivoittoWilson Linelle, joka säilytti asemansa ylivoimai-sesti suurimpana varustamona Norjan ja Britannian

Vuonna 1 890 norjalaisvarustamot tulivat ryminällä mukaan

läntisen Norjan ja Britannian välisille matkustajalinjoille.

Valtion tuen turvin rakennettiin kolme uudisrakennetta.

Yllä: P.G. Halvorsenin Britannia kuvattuna myöhemmin

urallaan nimellä Andrada. Väritystä lukuun ottamatta alus on

alkuperäisessä asussaan.

Alla: Ragnvald Jarl oli NFDS:n ensimmäinen alus Britanniaan

suuntautuneessa liikenteessä. Laiva liikennöi myöhemmin

myös Hurtigrutenilla.

Alinna: BDS:n Britannian-liikenteen uudisrakenne Neptun oli

kolmikon uudisrakenteista vaatimattomin.

Kuvat: Ambrose Greenwayn kokoelmat

44

välisi l lä l injoil la. Samana vuonna Halvorsenin Norgeupposi, ja seuraavana vuonna varustamo vedettiinkonkurssiin. Tämän seurauksena BDS otti hoitaak-seen myös Bergen-Newcastle -l injan, jol le tuotiinaiemmin Trondheimiin l i ikennöinyt Mercur. Jo samanavuonna linjal le valmistui uusi Mira (966 brt, 396 mat-kustajaa), kaksi vuotta myöhemmin 1 067 brt:n ja 1 04matkustajan Venus (1 ), joka oltiin ostettu puolival-miina telakalta, sekä vielä 1 895 jälkimmäisen sisaralusVega (1 ). Vegan (1 ) valmistuttua Mercur siirrettiinNordkappiin suuntautuneeseen risteilyl i ikenteeseen.

Vuonna 1 903 BDS siirsi Miran pois Bergenin-l injalta.Sen korvasi vuonna 1 905 uusi Irma (1 322 brt, 230matkustajaa), joka oltiin alkujaan suunniteltu Bergeninja Hampurin välisel le l injal le. Irma osoittautui kiikke-räksi Pohjanmeren aalloil la. Samana vuonna Ruotsinja Norjan välinen unioni purettiin. I lmeisesti täl lä eiol lut merkittävää vaikutusta Norjan ja Britannian vä-l isen li ikenteen kehitykseen, vaikka unionin purkami-sen jälkeen ruotsalaiset boikotoivat sekä norjalaisiaaluksia sekä Norjaa matkakohteena. Norjan itsenäi-syys näkyi vuonna 1 907 NFDS:n uudessa l ippulaivas-sa, joka sai nimen Haakon VII maan uuden kuninkaanmukaan. Uusi laiva oli 1 347 brt:l lä ja 532 matkusta-jal la suurin Norjan lipun alla l i ikennöinyt alus. HaakonVII :n valmistumisen jälkeen BDS:n ja NFDS:n aiem-min lämpimät välit alkoivat rakoil la; kiistaa oli mm.juuri Britannian-l i ikenteestä, josta NFDS halusi isom-man osuuden. Kiista päättyi lopulta siihen, että vuon-na 1 91 4 BDS vetäytyi Trondheimin-l injalta. I lmeisestitämän jälkeen Bergeniin ajoivat BDS:n Irma,Vega (1 )ja Venus (1 ), Trondheimiin puolestaan NFDS:n Ragn-vald Jarl ja Haakon VII . Bergenistä tarjottiin päivittäi-set lähdöt Newcastleen.

Oslon suunnan linjat

Østlandske Lloyd oli perustettu vuonna 1 867 Norjanetelärannikon liikennettä varten. Kuten edellä todet-tiin, aloitti varustamo vuonna 1 880 liikenteen Larvi-kista Newcastleen; aluksi l injaa l i ikennöitiin käytet-tyinä hankituil la rahtilaivoil la, jotka muutettiin kuljet-tamaan myös matkustajia. Vuonna 1 886 FærderDampskibsselskab puolestaan aloitti l i ikenteen Kris-tianiasta (nyk. Oslo) Skotlannin Grangemouthiinvuonna 1 875 valmistuneella Færder-matkustajalaival la(1 484 brt, noin 1 00 matkustajaa).

Uusien varustamoiden synty johti kilpailuun ja uudis-rakenteiden virtaan. Kisan aloitti Færder Dampskibs-selskab vuonna 1 889 valmistuneella Scotlandil la (1 ;889 brt, ainakin 90 matkustajaa), joka sai 1 891 sisar-laiva Norwayn (1 ). Sekä Østlandske Lloyd että Wil-son Line vastasivat haasteeseen 1 890: ØstlandskeLloyd vastaanotti ensimmäisen uudisrakenteensa,

Yllä: NFDS:n 50-vuotisjuhlaksi 1 907 valmistunut Haakon VII oli

yhtiön satavuotishistoriikin mukaan “ei ainoastaan Norjan

suurin vaan myös maan elegantein matkustajalaiva”.

Kuva: Postikortti, Rami Wirrankosken kokoelmat

Alla: Wilson Linen 1 906 valmistunut Oslo ehti liikennöidä sekä

Kristianiaan että Bergeniin. Aluksen nimi ennakoi Norjan

pääkaupungin nimenmuutosta peräti 21 vuodella!

Kuva: Postikortti, Ian Boylen kokoelmat

Alinna: Færder Dampskibsselskabin Scotland (1 ) kuvattuna

uransa loppupuolella Fred. Olsenin korsteenimerkillä

varustettuna. Kuva: Ambrose Greenwayn kokoelmat

1 047 brt:n Sterlingin (1 ), Wilson Line puolestaanMontebellon (1 735 brt, noin 700 matkustajaa), jokaasetettiin uudelle Hull-Kristiansand-Kristiania -l injal leparinaan 72 matkustajaa kuljettanut Angelo.

Seuraava parvi aluksia ilmestyi l i ikenteeseen vuosisa-dan vaihteessa.Vuonna 1 899 Wilson Linen Hull-Kris-tiania-Göteborg -l injal le valmistui uusi alus, Pohjan-meren suurin laiva Ariosto (2 376 brt, 1 1 33 matkus-tajaa). Østlandske Lloyd puolestaan hankki vuonna1 902 käytettynä vuonna 1 886 valmistuneen Gracef-ul in, joka sai uuden nimen Sovereign (1 047 brt ja1 1 2 matkustajaa).

Muiden kilpail i joiden sijoittaessa uusiin aluksiin oliFærder Dampskibsselskab ajautunut talousvaikeuk-siin, ja Kristiania-Grangemouth -l injal le etsittiin uuttaomistajaa.Varustamo aluksineen myytiin vuonna 1 903Fred. Olsenil le, joka näin tuli ensimmäistä kertaa mu-kaan matkustajal i ikenteeseen. Uusi omistaja tilasi sa-man tien uuden laivan, joka valmistui vuonna 1 904 ni-mellä Scotland (2; 1 1 04 brt).Vanha Scotland (1 ) myy-tiin uuden kaimansa tilalta; se upposi vain muutamiakuukausia myynnin jälkeen.Wilson Line vastasi vuon-na 1 906 valmistuneella uudella Oslo-laival la (879matkustajaa ja 2 296 brt), joka asetettiin Hull in jaKristianian väliseen liikenteeseen Angelon tilal le.

Samaan aikaan myös Østlandske Lloydil la oli vaikeuk-sia Pohjanmeren-matkustajal injojensa kanssa, ja vuon-na 1 906 Fred. Olsen osti myös Østlandske Lloydinl injat Newcastleen ja Antwerpeniin. Uusi omistaja te-ki suursiivouksen ostamassaan varustamossa: Linjojenpäätesatama siirrettiin Kristianiaan ja nii l le tilattiinkolme uutta alusta. Vain Newcastlen-l injan Sovereignsai jatkaa liikenteessä saaden linjaparikseen 1 907 uu-den Sterlingin (2; 1 323 brt). Wilson Line vastasivuonna 1 909 uudella 738 matkustajan Aarolla (2 603brt), joka korvasi l injal la Montebellon. Jo seuraavanavuonna Aaro sai l injaparikseen uuden 3 326 brt:n Es-kimon.Vaikka laiva oli edeltäjiään suurempi, kuljetti sevain 568 matkustajaa. Näin siis matkustusmukavuuskasvoi uuden laivan myötä huomattavasti. Eskimonvalmistuttua Oslo siirtyi Hull-Bergen/Trondheim -lin-joil le.

Uusien aluksiensa ansiosta Wilson Line pysyi etelä-Norjan li ikenteen dominoivana varustamona mutta eii lman kovaa haastetta Fred. Olsenilta: vuonna 1 91 0valmistui Grangemouthin l injal le uusi 1 447 brt:nNorway (2), joka korvasi vanhemman kaimansa. Fred.Olsenin laivat eivät herättäneet luottamusta luotet-tavuudellaan, sil lä 1 904 valmistunut Scotland (2) haak-sirikkoutui vuonna 1 91 1 . Sen korvaajaksi valmistuivuotta myöhemmin Norwayn (2) sisar Scotland (3).Samana vuonna valmistui uusi alus myös Newcastlen-

45

Ylinnä: Harvinainen kuva Østlandske Lloydin 1 902

hankkimasta Sovereignista varustamon omilla

korsteeniväreillä. Kuva: Ambrose Greenwayn kokoelmat

Yllä: 1 91 0 valmistunut Eskimo oli Wilson Linen viimeinen

uudisrakenne Norjaan suuntautuneilla linjoilla. Vihreän

rungon ja punaisten korsteenien ansiosta varustamon alukset

tunnettiin lempinimellä Wilsonin papukaijat.

Kuva: Postikortti, Ian Boylen kokoelmat

Alla: Fred. Olsenin 1 91 0 valmistunut Norway (2) oli jo

ulkonäkönsä perusteella rahtipainotteisempi kuin

kilpailijansa uudisrakenne samalta vuodelta.

Kuva: Ambrose Greenwayn kokoelmat

l injal le, kun uusi Bessheim (1 781 brt, ainakin 80 mat-kustajaa) korvasi Sovereignin. Bessheim oli Olsenienlaivaston nopein alus; yhdessä Sterlingin (2) kanssa setarjosi viikoittaiset lähdöt sekä Kristianiasta ettäNewcastlesta. Bessheimin myötä Olsenien perinteisetB-kirjaimella alkavat nimet tulivat käyttöön varusta-mon matkustaja-aluksissa.

Bergenin-linja BDS:n monopoliksi

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä sekä NFDSettä BDS keskeyttivät l i ikenteen Britanniaan korkei-den vakuutusmaksujen vuoksi. Liikenne alkoi kuiten-kin uudelleen jo muutaman päivän kuluttua Norjan

valtion suostuttua korvaamaan mahdoll iset menetyk-set. Vaikka Norja oli viral l isesti sodassa puolueeton,oli Newcastlen ja Bergenin välinen linja keskeisessäroolissa ympärysvaltojen välisessä yhteydenpidossa.Ensimmäiset kaksi sotavuotta BDS ja NFDS tekiväthyvän tuloksen Britannian li ikenteessä. BDS:l le val-mistui vuonna 1 91 5 Lindholmenin telakalta Göte-borgista Bergen-Newcastle -l injal le uusi Jupiter (1 ).Laiva oli aikansa standardeil la kookas, 2 625 brt:n ja300 matkustajan alus. Vuonna 1 91 7 Saksan rajoitta-maton sukellusvenesota kuitenkin keskeytti myösnorjalaisten liikenteen – sitä ennen saksalaiset ehtivätkuitenkin upottaa Vegan (1 ). Liikenne aloitettiin uu-delleen seuraavana vuonna, kun Britannian hall itusrahtasi Jupiterin (1 ) Bergenin ja Aberdeenin välistäl i ikennettä varten.

Kuten sarjan toisessa osassa kerrottiin, myytiin Wil-son Line ensimmäisen maailmansodan aikana Sir JohnEllermanille , minkä seurauksena varustamon nimimuutettiin muotoon Ellerman’s Wilson Line (EWL).Varustamo kärsi pahasti sodassa menettäen yli puo-let laivastostaan – mukaan lukien kaikki merkittävätmatkustaja-alukset. Kun Pohjoismaat olivat pysyneetsodassa puolueettomina, olivat pohjoismaiset varus-tamot voineet jatkaa liikennettä sodan aikana jota-kuinkin normaalisti ja näin kasvattaa markkinaosuut-taan. Sodan jälkeen EWL ei aloittanut uudelleen lii-kennettä Bergeniin vaan keskittyi Kristianian suunnanliikenteeseen.

BDS ja NFDS aloittivat l i ikenteen Bergenin ja New-castlen väli l lä uudelleen vuonna 1 91 8.Trondheimiin eienää liikennöity. Linjal la kulkivat BDS:n Venus (1 ), Ir-ma, Iris ja Jupiter (1 ), sekä NFDS:n Haakon VII . Iris olivuonna 1 907 Rotterdamin-l injaa varten ostettu, 1 901valmistunut 1 02 matkustajan ja 1 21 3 brt:n alus.

46

Yllä: Jupiter (1 ) ja Leda (1 ): "parhaat ja nopeimmat laivat,

nopein reitti ja lyhin merimatka Britanniasta Skandinaviaan."

Kuva: Postikortti, Ian Boylen kokoelmat

Alla: Suurin, nopein ja tasokkain. Venuksella (2) sen

valmistumisen yhteydessä vieraillut Tanskan kuningas KristianX löysi laivasta vain yhden vian – se ei ollut

tanskalaisomisteinen. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

NFDS:n vanhempi Britannian-laivan Ragnvald Jarlmyytiin vuonna 1 91 9. Se ei i lmeisesti ajanut enää so-dan jälkeen Britanniaan. Sotaa seurasi nousukausi,jonka aikana BDS tilasi Britannian-l i ikenteeseen kaksiuutta alusta: Jupiterin (1 ) sisaraluksen Ledan (1 ), jokavalmistui 1 920, minkä lisäksi vuotta myöhemmin val-mistui Mercur (2). Leda (1 ) erosi vanhemmasta sisa-restaan koneratkaisultaan: se varustettiin höyryturbii-neil la trippelikoneiden sijaan. Myös Mercurin koneis-tus oli erikoinen: sen koneet olivat peräisin vuonna1 900 rakennetusta mutta jo kymmenen vuotta myö-hemmin haaksirikkoutuneesta BDS:n Hurtigruten-laiva Astraeasta. Sodanjälkeinen nousukausi päättyikuitenkin jo vuonna 1 920, mikä syöksi molemmat va-rustamot talousvaikeuksiin. Voimakkaasti laajentunutNFDS kärsi BDS:ää pahemmin ja päätti vetää HaakonVII :n l i ikenteestä 1 921 . Järjestelyn piti ol la väl iaikai-nen, mutta NFDS:n laivat eivät enää koskaan palan-neet Norjan ja Britannian välisi l le matkustajal injoil le.Näin Bergen-Newcastle -l inja jäi BDS:n monopoliksi.NFDS:n vetäytyminen ei ratkaissut reitin yl ikapasi-teettiongelmaa, ja vuosikymmenen loppuajan linjal lal i ikennöivät vain Venus (1 ), Jupiter (1 ) ja Leda (1 ).

1 920-luvun lopulla Svenska Lloydil le valmistui Göte-borgin ja Lontoon väliseen liikenteeseen uusi kaksik-ko Suecia ja Britannia (joista kerroimme tarkemmintämän sarjan toisessa osassa, UM 2/201 5). BDS kokitarvitsevansa uuden laivan vastatakseen haasteeseen.Uuden laivan rahoittamiseksi varustamo suostutteliNorjan valtion korottamaan itsel leen postin kuljetuk-sesta maksettavaa korvausta. Helsingørin telakaltavalmistui vuonna 1 931 uusi Ve-nus (2), joka oli Poh-janmeren suurin (5 406 brt, 277 matkustajaa), nopein(20 solmua) ja korkeatasoisin laiva. Se taittoi matkanBergenistä Newcastleen 21 tunnissa, kuusi tuntia van-hempia aluksia nopeammin. Ensimmäinä BDS:n aluk-sena Venus (2) varustettiin dieselmoottoreil la, ja sevalmistuessaan myös maail-man nopein moottorilaiva.Uusi laiva oli tarpeeksi kookas ja nopea korvaamaansekä Jupiterin (1 ), joka siirrettiin Bergen-Rotterdam-linjal le, ettäVenuksen (1 ), joka romutettiin.

Vuosikymmenen puoliväl issä BDS alkoi suunnitel lal injaparia Venukselle (2). Alkujaan halvimman tarjouk-sen uuden aluksen rakentamisesta jätti jäl leen Helsin-gørin telakka, mutta Norjan valtio suostutteli BDS:ntilaamaan sen sijaan Ital iasta, jotta Norjan ja Ital ianvälinen bilateraalinen kauppa saatiin tasapainoon. Kunvaltio maksoi tarjousten erotuksen, ei BDS:l lä ollutvalittamista järjestelystä. Uusi Vega (2; 7 287 brt, 465matkustajaa) valmistui vuonna 1 938 Cantieri Riunitidel l ’Adriaticon telakalta Triestestä. Aluksen sisustuk-sen sanottiin vastaavaan aikakauden suuria Atlantin-l injalaivoja; sen suunnittelusta vastasi kuuluisa ital ia-lainen arkkitehti Gustavo Pulitzer Finali. Vegan (2) val-

mistumisen myötä myös Leda (1 ) siirtyi Rotterdamin-l injal le. Mitä ilmeisimmin myös Mercur (2) korvattiinNewcastlen-l injal la viimeistään tässä vaiheessa.Yhdes-sä nopeat Venus (2) ja Vega (2) tarjosivat viisi viikoit-taista lähtöä Bergenistä Newcastleen.

Vuonna 1 940 BDS keskeytti l i ikenteen Bergen-New-castle -l injal la, koska sil lä l i ikennöineiden laivojen va-kuutusmaksut olivat nousseet sodan takia päätähui-maaviksi. Sekä Venus (2) että Vega (2) päätyivät saksa-laisten käsiin sodassa ja upposivat l i ittoutuneidenpommituksissa. Vega (2) jouduttiin romuttamaan,muttaVenus (2) oli korjauskelpoinen.

Oslon-linja Fred. Olsenin monopoliksi

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ellerman’s Wil-son Line hankki kolme käytettyä matkustaja-alusta eli31 7 matkustajan Rollon (2), 696 matkustajan Orlan-don (2) ja 1 40 matkustajan Calypson. Uusien laivojenavulla varustamo aktivoi uudelleen linjan Hull istaKristianiaan. Alukset l i ikennöivät myös EWL:n linjoil laGöteborgiin, Danzigiin ja Intian satamiin, joten kovinsäännöll istä l i ikenne Kristianiaan ei ole voinut olla.

Myös Fred. Olsen rationalisoi l injaverkkoaan ensim-mäisen maailmansodan jälkeen. Matkustajal i ikenteestäGrangemouthiin luovuttiin (molemmat linjal la l i iken-nöineet alukset oli menetetty sodan aikana), muttaNewcastlen-l injaa l i ikennöitiin edelleen parival jakollaSterling (2) ja Bessheim. Sterling (2) kuitenkin upposivuonna 1 922. Sen korvaajaksi tilattiin pikaisesti sisar-alus jo kymmenen vuotta vanhalle Bessheimil le; uusilaiva sai nimen Blenheim (1 ). Bessheim ja Blenheimliikennöivät Kristianiasta Newcastleen kerran viikossatalvisin ja kahdesti kesäisin.

47

Upouusi Vega (2). Aluksen ura jäi toisesta maailmansodasta

johtuen hyvin lyhyeksi.

Kuva: Ambrose Greenwayn kokoelmat

1 920-luvun puoliväl istä alkaen EWL:n Calypso liiken-nöi kesäisin Hull in ja Oslon väli l lä aina vuoteen 1 936asti, jol loin laiva vedettiin l i ikenteestä ja EWL:n mat-kustajal i ikenne Norjaan päättyi. Rollo ja Orlando ol-tiin vedetty li ikenteestä jo 1 920-luvun lopulla. Tämän

jälkeen EWL jatkoi matkustajien kuljettamista Tans-kaan vievil lä l injoil la, mistä kerromme juttusarjan vii-meisessä osassa.

EWL:n vetäydyttyä Fred. Olsen hankki kaksi uuttaalusta sekä täyttämään kilpail i jansa jättämän aukonettä kilpailemaan BDS:n Venuksen (2) ja Vegan (2)kanssa – sekä Svenska Lloydin Suecian ja Britanniankanssa. Olsenien uudisrakenteet valmistuivat varus-tamon omistamalta Akerin telakalta Oslosta vuonna1 938 ja saivat nimet Black Prince (1 ) ja BlackWatch(1 ). 5 035 brt:n ja 250 matkustajan kaksikko olivatsuurimmat koskaan Norjassa rakennetut laivat. Va-rustamo panosti uusissa laivoissa erityisesti korkea-tasoisiin sisätiloihin, sil lä nopeudessa Oslon reitti eivoinut kilpail la Bergenin l injan kanssa – matka-aikaBergenistä Newcastleen oli 1 9 tuntia, Oslosta 32.Norjalaisen arkkitehtikaksikko Arnstein Arnbergin jaAndre Petersin suunnittelemat sisätilaratkaisut olivatLloyd’s Listin mukaan “kaikkien aikojen nerokkaim-pien joukossa”. Sisustuksen lisäksi myös alusten tek-niikka oli edistyksell istä: ne varustettiin dieselmoot-toreil la, mikä näkyi myös ulospäin, sil lä Olsenienmoottorilaivojen korsteenit maalattiin keltaisiksi höy-rylaivojen punamustan sijaan. Moottorialukset eivätolleet uutuus Olsenien laivastossa, sil lä Oslo-Antwer-pen -l injal le sel lainen oli valmistunut jo vuonna 1 926.Kiinnostava yksityiskohta alusten ulkokuoressa olivatkeulakuvat: Emil Lien suunnitelema Black Princen (1 )keulakuva esitti laivan kaimaa, 1 300-luvulla elänyttäEnglannin “mustaa prinssiä” Edwardia täydessä soti-sovassa, Ørnulf Bastin suunnittelema Black Watchin(1 ) keulakuva puolestaan skottilaisen Black Watch-rykmentin sotilasta.

Laivakaksikon urat jäivät poikkeuksell isen lyhyiksi:molemmat vedettiin l i ikenteestä toisen maailmanso-dan vuoksi 1 939, ja ne tuhoutuivat sodassa; BlackWatch (1 ) vain neljä päivää ennen sodan loppua.Black Princen (1 ) hylky nostettiin sodan jälkeen, mut-ta korjaussuunnitelmista huolimatta se romutettiin.

Uudelleenrakentamisen aika: BDS

Jos BDS oli selvinnyt verrattain helpolla ensimmäi-sestä maailmansodasta, toinen maailmansota kohtelivarustamoa kaltoin, ja se menetti 60 prosenttia lai-vastostaan. Sodan vielä jatkuessa varustamo hankkiRederi AB Svelta alkujaan Suomen Höyrylaivaosake-yhtiön Turku-Hull -l injaa varten rakennuttaman, vuon-na 1 941 Turusta valmistuneen Astrean (3 1 90 brt, 1 40matkustajaa; katso myös sarjan ensimmäinen osa, UM1 /201 5). Astrea vaati kuitenkin muutostöitä Bergen-Newcastle -l injaa varten, ja niinpä linjan avasi ensim-mäisenä heinäkuussa 1 945 vuonna 1 91 2 valmistunutLyra (1 474 brt, 1 75 matkustajaa). Astrea liittyi l injal le

48

Ylinnä: Fred. Olsenin Blenheim (1 ) vuodelta 1 923 oli 1 1 vuotta

vanhemman Bessheimin sisaralus.

Kuva: Postikortti, Bruce Peterin kokoelmat

Yllä: Norjaan suuntautuneen linjaliikenteen lisäksi Wilson Line

teki sotien välisenä aikana myös risteilyitä Norjaan City of

Paris - laivalla. Kuva: Postikortti, Ian Boylen kokoelmat

Alla: Vuonna 1 938 valmistuneet Black Watch (1 , kuvassa) ja

Black Prince (1 ) olivat aikalaiskuvausten mukaan tasokkaita

aluksia, mutta Vegan (2) tapaan ne menetettiin toisessa

maailmansodassa. Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

muutamaa kuukautta myöhemmin. Vuonna 1 946 Ly-ran korvasi l injal la vanha uskoll inen Jupiter (1 ). Kesä-kaudeksi 1 947 linjal le tarvittiin l isäkapasiteettia, jamuiden vaihtoehtojen puuttuessa sitä tarjosi BDS:nvuonna 1 927 valmistunut risteilylaiva Stel la Polaris (5209 brt, 1 99 matkustajaa).

Sodassa uponnut Venus (2) oli korjattavana Helsingø-rin ja Aarhusin telakoil la, jossa mm. laivan kansiraken-teet ja korsteenit uudistettiin sekä keula rakennettiinkokonaan uudestaan aiempaa korkeampana. Palates-saan Newcastlen-l injal le vuonna 1 948 Venuksen (2)bruttovetoisuus oli 6 269 ja matkustajakapasiteetti41 5. Uutuutena laivassa oli kyljestä lastattava auto-kansi 30 autolle. Svenska Lloydin alusten tapaan (kat-so sarjan osa 2, UM 2/201 5) Venus (2) aloitti talvikau-den risteilyt Southamptonista Madeiral le ja Kanarian-saaril le syksyllä 1 948. Laival la saattoi tehdä myös reit-timatkoja, ja se oli tuolloin ainoa matkustaja-alus, jokaliikennöi Kanarial le ja Madeiral le talvisin.

BDS:n sodanjälkeinen aluskolmikko oli sekä kapasi-teeteiltaan että nopeuksiltaan epätasainen. Kun mat-kustajamäärät lähtivät rauhan tultua nousuun, päättivarustamo tilata uuden laivan korvaamaan sekä Jupi-terin (1 ) että Astrean. Tämä valmistui vuonna 1 953Swan Hunterin telakalta nimellä Leda (2).Vaikka uusilaiva oli Venuksen (2) l injapari, ol i sen matkustajatilatsuunniteltu eri lähtökohdista. Kun Venus (2) oli kor-keatasoinen puoli-risteilylaiva, Ledalla (2) panostettiinnousevan tasa-arvon hengessä siihen, että myös heik-kotuloisemmil la olisi varaa matkustaa aluksella. Tästäjohtuen erityisesti toisen luokan matkustajatiloihin

panostettiin. Hieman yllättäen Leda (2) sai höyrytur-biinit dieselmoottoreiden sijaan; sen bruttovetoisuusoli 6 670, matkustajakapasiteetti 494 ja autokapasi-teetti 65. Ensimmäisenä aluksena Pohjanmerellä Le-dassa (2) oli evävakaajat; Bo Rosénin Laivojen kirjassatodettiinkin, että “meritautia ei tunneta Ledassa”.Muiden hienouksien lisäksi Leda (2) oli 22 solmullahieman nopeampi kuin Venus (2) ja siten myös Poh-janmeren nopein laiva. Se tekikin nopeusennätyksenNewcastle-Bergen -l injal la vuonna 1 954: 1 6 tuntia 27minuuttia laiturista laituriin. Toisin kuin Venus (2),

49

Yllä: Alkujaan Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön tilaamasta

Astreasta tulikin BDS:n Pohjanmeren-laiva.

Kuva: Rami Wirrankosken kokoelmat

Alla: Venus uudistetussa asussa toisen maailmansodan

jälkeen. Vertaa edellisellä aukeamalla olevaan kuvaan

laivasta uutena.

Kuva: Postikortti, Ambrose Greenwayn kokoelmat

Leda (2) l i ikennöi ympärivuotisesti Pohjanmerellä.Osasyynä tähän oli kasvava talviurheilun suosio, jonkaansiosta turisteja alkoi saapua Norjaan myös talvisin.

1 950-luvun alussa BDS:l le oli valmistunut Helsingørintelakalta kaksi matkustajalaivaa Hurtigrutenin l i iken-teeseen (Nordlys 1 951 ja Polarlys 1 952). Vuonna1 955 seurasi vielä tämän kaksikon “suurennettu pai-nos” Meteor (2 856 brt, 200 matkustajaa). Uusi alus

oli varsinaisesti suunniteltu risteilylaivaksi, mutta setoimi myös varalaivana. Meteor vierail i Newcastlen-l injal la ainakin Ledan (2) telakointien aikana vuosina1 955 ja 56. Myös Jupiter (1 ) ja Astrea palasivat 50-luvulla ajoittain l injal le Ledan (2) telakointien aikana.

Uudelleenrakentamisen aika: Fred. Olsen

Fred. Olsenin tappiot toisessa maailmansodassa olivatmittavat: 57 laivasta 28 menetettiin.Varustamon mat-kustaja-aluksista vain Brabant (1 926), Bali (1 928) jaBretagne (1 937) olivat jäl jel lä sodan päätyttyä. Ennensotaa Oslon ja Antwerpenin välisel lä l injal la kulkenutBretagne (3 285 brt, 1 48 matkustajaa) asetettiinvuonna 1 945 Oslon ja Newcastlen väli l le. Vuottamyöhemmin sen linjapariksi l i ittyi ennen sotaa Oslonja Rotterdamin väli l lä l i ikennöinyt Bali (1 428 brt, 1 00matkustajaa). Huolimatta laajoista uudistuksista Baliol i enemmänkin rahtilaiva rajal l isel la matkustajaka-pasiteetil la kuin varsinainen matkustaja-alus. Bretagneja Bali ol ivatkin selkeä väliaikaisratkaisu.

Vuonna 1 947 toisessa maailmansodassa uponnutBlack Prince (1 ) hinattiin Antwerpeniin uudistetta-vaksi, mutta laiva paljastui korjauskelvottomaksi jaOlsenit alkoivat suunnitel la uudisrakennuksia New-castlen-l injal le. Uudet Blenheim (2) ja Braemar (1 )valmistuivat vuosina 1 951 ja 1 952; 4 766 brt:n sisaretkuljettivat 247 matkustajaa, l i ikennöiden kahdesti vii-kossa Oslosta Newcastleen ja takaisin. Matkustaja-tilojen lisäksi laivoissa oli nel jä nosturein lastattavaa

50

Yllä: Leda (2) saapumassa Newcastleen uransa

loppupuolella lokakuussa 1 973.

Kuva: Gary McDanielson (CC BY-SA 3.0)

Alla: Toisen maailmansodan jälkeen Olso-Newcastle -linjalla

liikennöinyt Brabant oli nimensä mukaisesti rakennettu

alkujaan Norjan ja Belgian väliseen liikenteeseen.

Kuva: Bruce Peterin kokoelmat

ruumaa, joista yksi oli varattu 40 autolle. Kaksikonsisätilojen suunnittelusta vastasi jäl leen Arnstein Ar-neberg; The Motor Shipin mukaan “vain erittäin har-vat tämän kokoluokan matkustaja-alukset on varus-tettu ja sisustettu yhtä taiteell isesti ja tyylikkäästi”.Alusten ulkokuori oli muotoiltu tuulitunnelitesteissä,ja se oli varsin poikkeuksell inen. Kaksikon nimet viit-tasivat Britanniaan: Blenheimin palatsi ol i WinstonChurchil l in syntymäkoti, Braemarin kylä puolestaansijaitsee Britannian kuningasperheen Skotlannin-pa-latsin Balmoralin naapurissa (en tiedä miksi laivaa einimetty vain suoraan Balmoralin mukaan). Uusienalusten myötä Bali vedettiin l i ikenteestä ja Bretagnepalasi Oslo-Antwerpen -l injal le.

Kaksikot Venus (2) ja Leda (2) sekä Blenheim (2) jaBraemar (1 ) vastasivat hyvin 1 950-luvun matkustaja-l i ikenteen tarpeisiin, mutta 1 960-luvun alkupuolel laalkoi olla selvää, että tulevaisuus Pohjanmeren liiken-teessä kuuluisi matkustaja-autolautoil le. Autolautto-jen aikakaudesta Norjan ja Britannian välisessä l i iken-teessä kerromme tarkemmin tämän juttusarjan seu-raavassa osassa, joka ilmestyy Ulkomatalan ensi nu-merossa (5/201 5).

Kiitokset: Sverre Andreas Rud

Lähteet

- Bakka, Dag Jr: Bergenske – byen og selskapet. SeagullPublishing: Bergen 1 993.- Bryant, John: Hurtigruten 1 20 – The Complete Story.

Ferry Publications: Ramsey 201 3.- Cooke, Anthony:The Fred. Olsen Line and its Passen-

ger Ships. Carmania Press: London 2009.- Credland, Arthur C. & Thompson, Michael: TheWil-

son Line of Hull 1 831 -1 981 . Hutton Press: CherryBurton 1 994.- Danielsen, Rolf & Vedeld, Olav: Det Nordenfjeldske

Dampskibsselkab 1 857-1 957. Det NordenfjeldskeDampskibsselkab:Trondheim 1 957.- Greenway, Ambrose: A Century of North Sea Passen-

ger Steamers. Ian Allard: London 1 986.- Hahn-Pedersen, Morten (toim.): North Sea Passenger

Lines. Association of North Sea Cities – MaritimeMuseums Network & The Fisheries and MaritimeMuseum: Esbjerg 2009.- Keilhau, Wilhelm: Norges eldste linjerederi. Bergen:1 952.- Keilhau,Wilhelm: Norway and the Bergen Line. Ber-gen Line: Bergen 1 953.- Peter, Bruce: Passengers Liners Scandinavian Style.

Carmania Press: London 2003.- Rosén, Bo (toim.): Laivojen kirja.Werner SöderströmOsakeyhtiö: Porvoo 1 959.- Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.se)- Wikipedia (en.wikipedia.org, fi.wikipedia.org jano.wikipedia.org)

51

1 951 -52 valmistuneen kaksikon Blenheim (2, kuvassa) ja

Braemar (1 ) ulkokuori muotoiltiin tuulitunnelikokeissa.

Kuva: Postikortti Ian Boylen kokoelmista

LokikirjaHeinä-elokuu 201 5

TEKSTI: KALLE ID, LASSI LIIKANEN JA JUSSI LITTUNEN

Carnivalin Turusta tilaamat laivat Costa Crui-sesille. Carnival Corporation & PLC:n aiemmin tänävuonna Meyer Turun telakalta tilaamien kahden 1 80000 bt:n risteil i jöiden lopull inen tilaaja selvisi heinä-kuun lopulla, kun alusten ilmoitettiin tulevan CostaCruisesin laivastoon. LNG:tä polttoaineenaan käyt-tävät alukset tulevat kuljettamaan peräti 6 600 mat-kustajaa ja ne ovatkin matkustajamäärissä mitattunamaailman suurimmat risteilyalukset yhdessä Papen-burgin telakalla Aida Cruisesil le rakennettavien sisar-tensa kanssa. Laivat tulevat valmistumaan 201 9 ja2020. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Turussa ra-kennetaan laivoja Costa Cruisesil le. Helsingissä sensijaan on rakennettu Costal le kaksi alusta: Costa At-lantica (2000) ja Costa Mediterranea (2003). KI

TUI Cruises tilasi Mein Schiff 7:n ja 8:n. Turuntelakka sai jäl leen ilouutisia heinäkuun alussa, kun TUICruises ilmoitti ti laavansa kaksi uudisalusta. Verrattu-na Turusta aiemmin luovutettuihin Mein Schiff 3:eenja Mein Schiff 4:een, sekä siel lä rakenteil la oleviinMein Schiff 5:een ja Mein Schiff 6:een, tulevat nyt ti-latut alukset sisältämään vielä julkaisemattomia “pa-rannuksia” ja ilmeisesti olemaan kooltaan aiempia si-saria suurempia. Uudet risteil i jät valmistuvat vuosina201 8 ja 201 9. Uusien tilausten ansiosta Meyer Turuntelakan tilauskirjat ulottuvat nyt vuoteen 2020 saak-ka. TUI Cruisesin l isäksi Meyer Turusta laivoja ovattilanneet Tall ink ja Carnival Corporation. LL

Viking ja Tallink kuljettivat ennätysmäärätmatkustajia. Sekä Tall ink että Viking Line kertoivattehneensä heinäkuussa matkustajaennätyksen. Tall in-kin ja Sil ja Linen laivoil la kulki heinäkuussa 1 ,1 mil joo-naa matkustajaa, mikä on 3,7 prosenttia enemmänkuin viime vuoden heinäkuussa. Matkustajamäärätkasvoivat eniten Suomi-Viro -väli l lä (1 0,1 prosenttia)sekä Suomi-Ruotsi -l i ikenteessä (7,5 prosenttia). Eni-

ten matkustajia, lähes 600 000, kulki Helsinki-Tall inna-l injal la. Kilpail i ja Viking Linen matkustajamäärät kas-voivat noin 20 500 matkalii jal la noin 950 000 matkus-tajaan. Eniten kasvua oli Turku-Ahvenanmaa-Tukhol-ma -l i ikenteessä, kun taas pientä pudotusta tapahtuiHelsinki-Tukholma -reitil lä. JL

Tallinkin uuden laivan rakentaminen alkoi.Meyer Turun telakalla vietettiin tiistaina 4. elokuutaTall inkin tilaaman uuden sukupolven Helsinki-Tall inna-lautan (NB 1 391 ) tuotannonaloitusta. Vuonna 201 7valmistuva alus tulee Tall inkin toimitusjohtaja JanekStalmeisterin mukaan toimimaan edelläkävijänä tule-vil le Helsinki-Tall inna -reitin autolautoil le esimerkiksiympäristötehokkuutensa ja palvelutarjontansa puo-lesta. Nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoainee-naan käyttävä laiva tulee olemaan 21 2 metriä pitkä;sen nopeus on 27 solmua ja suunniteltu matkustaja-kapasiteetti 2800 henkilöä. Aluksen bruttovetoisuuson 49 000.Tall ink julkisti 7.8. kilpailun laivan nimeämi-seksi osoitteessa www.tal l inksil ja.com/fi/web/fi/nimi-kilpailu. Valittu nimi paljastetaan ensi vuoden alussa.JL & KI

Fennica törmäsi kartoittamattomaan mata-likkoon Alaskassa. Shell i l le arktisen öljynporauksenapualukseksi rahdattu Arctia Shippingin monitoimi-murtaja Fennica ajoi kartoittamattomaan matalik-koon Unalaskan lahdella Alaskan vesil lä 9. heinäkuuta.Merikarttojen mukaan syvyys onnettomuuspaikal laoli 1 3,1 metriä, kun todell inen syvyys oli vain 7,3metriä – Fennican syväyksen ollessa 8,4 metriä. Fen-nica telakoitiin onnettomuuden jälkeen Yhdysvaltojenlänsirannikon Portlandissa. KI

Lundqvistille viides Aframax-tankkeri Japanis-ta. Lundqvist Rederierna tilasi kesäkuun lopussa joviidennen 1 06 000 dwt:n aframax-tankkerin JapanistaSumimoto Heavy Industriesin telakalta. Alussarjastaon valmistunut jo kaksi alusta, Estrella lokakuussa201 4 ja Alfa Baltica viime helmikuussa. Seuraavat kol-me alusta tulevat valmistumaan helmi- ja heinäkuussa201 6 sekä syksyllä 201 8. KI

Godby Shippingin Misida, Misana ja MirandaStena RoRolle. Ruotsalainen Stena RoRo on sopi-nut pitkäaikaiset rahtaussopimukset suomalaisenGodby Shippingin Misida-, Misana- ja Miranda-aluk-

Merenkulun tärkeimpiä tapahtu-mia niin kotivesiltä kuin maailmanmeriltä heinä-elokuulta 201 5.

Kotivesiltä

52

Yllä: Havainnekuva Costa Cruisesin Turun telakalta tilaamista

uudisrakenteista. Uudet alukset tulevat todennäköisesti

Pohjois-Euroopan risteilyliikenteeseen (ainakin kesäkuukau-

sina), missä LNG-polttoaineesta saadaan suurin kustannus-

hyöty päästörajoituksista johtuen. Kuva: Costa Cruises

Oikealla: Tallink-konsernin toimitusjohtaja Janek Stalmeister

käynnisti Tallinkin uuden laivan tuotannon Turussa elokuun

alussa. Kuva: Jussi Littunen

Alla: Lundqvist Rederierna pitää suomalaisomisteisen

tankkeriliikenteen lippua korkealla: Estrella ja Alfa Baltica

(kuvassa) saavat vielä yhden sisaren lisää, kun nyt tilattu

sarjan viides alus valmistuu 201 8. Kuva: Catalin Cocirla

53

54

sista. Stena RoRo vuokraa alukset varmistaakseensopivan tonniston saatavuuden markkinoil la, mutteivielä ilmoita, kenen palveluksessa ja mil lä reiteil läalukset tulevat kulkemaan.Tällä hetkellä Misida ja Mi-sana kulkevat paperiyhtiö UPM:l le, ja sopimus päättyyalkuvuodesta 201 6, jol loin alusten rahtaus siirtyy Ste-na RoRolle. Miranda taas l i ikennöi VälimerelläGNV:l le syys-lokakuun vaihteeseen, ja astuu sen jäl-keen Stena RoRon palvelukseen. LL

Finnlinesille ja neljälle muulle varustamolleEU-tukea rikkipesureiden asentamiseen. Vii-del le varustamolle myönnettiin 28.7. yhteensä 48 mil-joonan euron tuki rikkipesureiden asentamiseen osa-na EU:n Motorways of the Seas -ohjelmaa. Finnlinessai tukea 1 8 mil joonaa, DFDS yhdeksän mil joonaa,Stena Line kahdeksan mil joonaa, Brittany Ferriesseitsemän mil joonaa ja Scandlines kuusi mil joonaaeuroa. KI

Crystal Cruisesille neljä uutta laivaa, jokiristei-lijöitä ja lentokoneita. Lue lisää sivuilta 4-7.

Silversealle kolme uudisrakennetta. SilverseaCruisesin toimitusjohtaja Manfredi Lefebvre d’Ovidiokertoi uuden Silver Muse -laivan kölinlaskutilaisuu-dessa 24.7., että keväällä 201 7 valmistuva Silver Musetuleekin olemaan vain ensimmäinen kolmesta uudis-rakenteesta. Fincantierin telakalla rakennettavat aluk-set perustuvat vuonna 2009 valmistuneeseen SilverSpiritiin. KI

Hurtigruten osti Atlântidan... Hurtigruten ostikesäkuun lopussa Portugalissa vuonna 2009 rakenne-tun Atlântida-autolautan. Alus sai väl iaikaisen nimenNorway Explorer, mutta sen nimi tul laan muuttamaanheinäkuussa järjestetyn nimikilpailun seurauksena.Päivälautaksi rakennettua alusta tul laan uudistamaanlaajasti; Hurtigrutenin l i ikenteessä sen kapasiteetti tu-

Yllä: Godby Shippingin sisaret Misida ja Misana siirtyvät ensi

vuoden aikana Stena Roron rahtaukseen yhdessä saman

varustamon omistaman Mirandan kanssa. Kuvassa Misida ja

Misana Kotkassa talvella 201 0. Kuva: Kimmo Rantanen

Alla: Fennican lähtöä telakalta onnettomuuden jälkeen

häiritsivät Greenpeacen protestit Arktisen alueen

öljynporausta vastaan. Kuvassa laiva rauhallisemmissa

tunnelmissa Helsingissä 201 4. Kuva: Oll i Tuominen

Alinna: Silversea Cruisesinvuonna 201 7 valmistuva Silver

Muse ja sen sisaralukset vaikuttavat havainnekuvan

perusteella olevan käytännössä identtisiä vuonna 2009

valmistuneen Silver Spiritin kanssa. Kuva: Silveasea Cruises

Maailman meriltä

55

lee olemaan 320 matkustajaa ja 1 80 hyttipaikkaa.Vuo-desta 201 6 alkaen Norway Explorer tulee risteile-mään kesäisin Huippuvuoril la, talvisin se kulkee Nor-jan rannikon liikenteessä Midnatsolin tilal la, jokasuuntaa risteilemään Etelämantereelle. KI

...ja suunnittelee kahden uuden aluksen raken-tamista.Atlântidan oston lisäksi norjalaislähteet ker-tovat Hurtigrutenin pyytäneen telakoilta tarjouksiakahdesta uudisrakenteesta, jotka sopisivat sekä Nor-jan rannikon liikenteeseen että arktisten alueiden ris-teilyl i ikenteeseen. Tilaukseen sisältyisi l isäksi optiokahdesta l isäsisaruksesta. Yksityiskohtia suunnitel luis-ta aluksista ei ole kerrottu, mutta ilmeisesti ne tulevatolemaan isompia kuin varustamon nykyiset suurim-mat alukset Trollfjord ja Midnatsol. Tilaukset ovat osavarustamon laajentumista expedition-risteilymarkki-noil la sekä valmistautumista Norjan rannikon liiken-teen uudelleenkilpailuttamiseen vuonna 2020. KI

Sunflower Daisetsu -lautta paloi Japanissa. Au-tolautta lähetti hätäkutsun heinäkuun viimeisenä päi-vänä kello 1 7:32, kun sen autokannella oli syttynyttulipalo. Ooaraista Tomakomaihin matkustaneessaaluksessa oli tapahtumahetkellä 71 matkustajaa ja 23hengen miehistö sekä 68 ajoneuvoa ja 1 00 rahtiyksik-köä.Yhtä lukuun ottamatta kaikki ihmiset saatiin eva-kuoitua alukselta; kateissa ollut sammutustöihin osal-l istunut toinen perämies löytyi myöhemmin alukseltakuolleena. Palon sammuttamiseen osall istui lähes 20alusta. JL

Stena Jutlandica ja Ternvind törmäilivät. StenaLinen Stena Jutlandica ja Terntankin Ternvind törmä-sivät toisiinsa Göteborgin sataman sisääntuloväyläl lä1 9. heinäkuuta. Vielä toistaiseksi tuntemattomastasyystä satamasta ulospäin kulkenut Ternvind ajautuisatamaan tulevan Stena Jutlandican kylkeen, aiheut-taen suuren reiän Stena Jutlandican kylkeen sekä vau-rioita vedenalaisiin osiin.Törmäyksestä selvittiin ilmanhenkilövahinkoja, mutta Stena Jutlandica jouduttiinviemään Tanskan Odenseen telakoitavaksi. Ruotsinpoliisi ja valtiol l inen onnettomuustutkintakomissioselvittävät onnettomuuden syytä. Stena Jutlandicankorvaajaksi tuotiin Liepaja-Travemünde -l injal la kulke-nut Ask, jonka oli joka tapauksessa tarkoitus tul la l in-jal le syyskuussa korvaamaan liikenteestä vedettävääStena Scanrail ia. LL & KI

Junalauttaliikenne Ruotsin ja Tanskan välilläpäättyi.Viimeinen Ruotsin ja Tanskan väli l lä l i ikennöi-nyt junalautta Stena Scanrail lopetti l i ikenteen Göte-borgin ja Frederikshavnin välisel lä l injal la 25.8. 1 900-luvun aikana junalauttal i ikenne maiden väli l lä oli laajaa,mutta Juutinrauman sil lan valmistuminen vuonna2000 lopetti Etelä-Ruotsin ja Tanskan väliset junalaut-

Ylinnä: Taiteilijan näkemys Hurtigrutenin uusimmasta

alushankinnasta. Väliaikaisen nimen Norway Explorer saanut

alus aloittaa liikenteen ensi vuonna laajojen uudistusten

jälkeen. Kuva: Hurtigruten/Kristine Øksnes

Yllä: Boughaz (ex-Viking 5) saapui Aliagan romurannalle

1 9.8. Entinen Helsinki-Tukholma -laiva oli huonossa kunnossa

oltuaan vuosia makuutettuna Comaritin konkurssin jälkeen.

Kuva: Manuel Mohedano Torres

Alla: Stena Scanrailin korvaaja Ask (nyk. Stena Gothica)

saapui Göteborg-Frederikshavn -reitille muutamaa viikkoa

suunniteltua aiemmin Stena Jutlandican ja Ternvindin

törmäyksestä johtuen. Kuva: Marko Stampehl

56

talinjat. Syynä Stena Scanrail in l i ikenteen lopettami-seen on kuitenkin Göteborgin junalauttasatamanmuuttaminen asuinalueeksi. Korvaavaa uutta juna-lauttasatamaa ei rakenneta ja Stena Scanrail in korvaarahtilautta Stena Gothica (ex-Ask). KI

AIDAprima viivästyy entisestään. SaksalaisenAIDA Cruisesin Japanista tilaaman risteilyaluksenluovutus on viivästynyt jäl leen. Mitsubishi Heavy In-dustries -telakan Japanissa rakentaman aluksen pitiviimeisimmän aikataulun mukaan valmistua tämänvuoden lokakuussa, mutta tämänhetkisen tiedon mu-kaan luovutus tapahtuu huhtikuussa 201 6. Neljä vuot-ta sitten tilatun AIDApriman piti alkuperäisen sopi-muksen mukaan valmistua jo maaliskuussa 201 5 jasisaraluksen maaliskuussa 201 6. JL

Gotlandsbåten aloittaa liikenteen katama-raanilla kesällä 201 6. Gotlannin-l i ikennettä jo ke-säksi 201 4 yrittänyt Gotlandsbåten tähtää nyt l i iken-teenaloitukseen vuoden 201 6 kesäl lä.Yhtiö on ilmoit-tanut halukkuutensa aloittaa l i ikenne manner-RuotsinVästervikin ja Gotlannin Visbyn väli l lä katamaraanil la.Tätä varten perustettava Nordic HSC AB -yhtiö os-taa Express-katamaraanin nykyiseltä omistajaltaan, jatarkoituksena on liputtaa alus Ruotsiin ja l i ikennöidäruotsalaisel la miehistöllä. Liikenteeseen suunniteltukatamaraani kulkee toistaiseksi P&O Ferriesin l i iken-teessä nimellä Express. Gotlandsbåten AB yritti aloit-taa l i ikenteen Visbyn ja Västervikin väli l lä jo kesäl lä201 4 Västervik-lautal la, mutta yritys kaatui aluksenkanssa ilmenneisiin vaikeuksiin. LL

Sewol nostetaan. Huhtikuussa 201 4 uponneeneteläkorealaisen matkustaja-autolautta Sewolin hylkynostetaan. Etelä-Korean kalastus- ja meriministeriöilmoitti 1 5.7. val inneensa Kiinan valtion omistamanShanghai Salvagen suorittamaan nostotyöt. Laivannostaminen maksaa 85,1 mil jardia wonia (noin 75mil joonaa euroa). KI

Bahamas Celebration romuksi. Matkustaja-auto-lautta Bahamas Celebration (ex-Prinsesse Ragnhild)lähti 4.7. viimeisel le matkalleen Trinidad ja Tobagostakohti Alangin romurantaa.Alus valmistui vuonna 1 981Howaldtswerken telakalta Kiel istä Jahre Linen Oslo-Kiel -l injal le.Vuonna 1 990 linja siirtyi Color Linen hal-tuun; vuotta myöhemmin laiva pidennettiin ja senkansirakenteita laajennettiin radikaalisti Astil leros Es-pañolesin telakalla. Color Line luopui laivasta vuonna2008 ja se myytiin Bahamas Celebration Cruise Linel-le Floridan ja Bahaman väliseen liikenteeseen nimelläBahamas Celebration. Viime lokakuussa alus ajoi ka-ril le Freeportin edustal la, minkä seurauksena se ha-vaittiin korjauskelvottomaksi ja myytiin nyt siis ro-muksi. KI

Ylinnä: Innovatiivisen AIDApriman piti valmistua alkuperäisen

suunnitelman mukaan jo viime keväänä, mutta alus tulee

viivästymään yli vuodella. Kuva: AIDA Cruises

Yllä: Gotlandsbåtenin tuleva alus on vielä toistaiseksi P&O

Ferriesin liikenteessä kulkeva Express. Alus valmistui vuonna

1 998 Incatin telakalta Australiasta ja rikkoi matkallaan

Eurooppaan ennätyksen nopeimmasta Atlantin-ylityksestä –

menettääkseen sen kuukautta myöhemmin Cat-Link V:lle

(nyk. Fjord Cat). Kuva: David Nicol

Alla: Bahamas Celebration oli alkujaan Jahre Linen Oslo-Kiel

- lautta Prinsesse Ragnhild. Laiva teki pitkän päivätyön Color

Linen liikenteessä. Katso myös artikkeli sivuilla 23-33.

Kuva: Marko Stampehl

MSC Cruises aloittaa risteilyt Kuubasta joulu-kuussa. MSC Opera aloittaa viikon risteilyt Havan-nasta Meksikoon, Caymansaaril le ja Jamaikalle 21 . jou-lukuuta. Huhtikuussa 201 6 laiva palaa risteilemäänPohjois-Eurooppaan. Muista Kuuban-risteil i jöistä poi-keten (kts. sivut 8-1 4) MSC:n risteilyt eivät keskityKuubaan, vaan Havanna toimii vain risteilyiden lähtö-satamana. KI

BC Ferries muuttaa lauttojaan LNG-käyttöi-siksi. Kanadalainen, Brittiläisen Kolumbian osavaltionomistama BC Ferries muuttaa Spirit-luokan aluksensaSpirit of British Columbian ja Spirit ofVancouver Is-landin LNG-käyttöisiksi. Spirit of British Columbiauudistetaan talvel la 201 7-201 8 ja Spirit ofVancouverIsland seuraavana talvena. Muutostöistä kilpailee kol-me telakkaa: Seaspan Kanadassa, Fincantieri Ital iassaja Remontowa Puolassa. Viimeeksi mainittu telakkarakentaa parhail laan kolmea uutta LNG-käyttöistäalusta BC Ferriesil le. KI

Ponantille jälleen uusi omistaja? Luksusristeily-varustamo Ponant on jäl leen saamassa uuden omis-tajan. Varustamon nykyinen omistaja, sijoitusyhtiöBridgepoint osti vuonna 201 2 sil loin vielä nimelläCompagnie du Ponant tunnetun varustamon CMACGM:ltä. Bridgepointin omistuksessa varustamonvoitot ovat kolminkertaistuneet, mutta heinäkuussaBridgepoint ilmoitti myyvänsä Ponantin ranskalaisenliikemies Francois Pinaultin Artémis-yhtiöl le. Kaupanyksityiskohtia ei ole paljastettu. KI

Viking Starilla vakava koneongelma Tallinnas-sa. Vasta tänä keväänä liikenteen aloittanut VikingCruisesin ensimmäinen valtameriristeil i jä Viking Starkärsi vakavasta koneongelmasta elokuussa. Alus jäimäärittelemättömän koneongelman vuoksi Tall innaan1 .8. ja joutui odottamaan varaosia aina 7.8. asti. KI

Ramsgaten ja Boulognen välille jälleen lautta-liikennettä? Brittiläinen Euroferries Express sekäYhdysvaltojen ja Kanadan väli l lä l i ikennöivä Nova StarCruises ilmoittivat elokuun alussa avaavansa lautta-l injan Englannin kanaalissa Ramsgaten ja Boulognenväli l lä Nova Star -aluksella, joka liikennöi normaalil laYarmouth-Portland -l injal laan vain talvikuukausina.Ramsgaten sataman omistaja Thanetin piirikunta kii-rehti kuitenkin ilmoittamaan ettei pidä EuroferriesExpressiä luotettavana varustamona: samojen tahojenomistama Euroferries Ltd. myi l ippuja olemattomallelauttal injal le 2009 ja 201 3. Sen sijaan piirikunta kertoineuvottelevansa “uskottavan potentiaal isen roro-operaattorin kanssa”. Ainakin DFDS:n edustajien ker-rotaan vierail leen Ramsgatessa. Liikenne Ramsgatensatamasta loppui vuonna 201 3, kun Oostendeen lii-kennöinyt Trans Europa Ferries meni konkurssiin. KI

Yllä: Vuosina 1 993 ja 1 994 valmistuneet Spirit of British

Columbia (kuvassa) ja Spirit of Vancouver Island muuttuvat

LNG-käyttöisiksi vuoteen 201 9 mennessä. Kuva: Bruce Peter

Alla: Ramsgaten lauttasatamalla on myös suomalaishistoria,

sillä vuosina 1 981 -1 998 sieltä liikennöi suomalaisomisteinen

Sally Line, joka myös omisti sataman. Kuvassa varustamon

suurin alus Sally Star Dunkerquen edustalla.

Kuva: Marko Stampehl

57

Finnjet Itämerellä ja romurannalla

Finnjet lähti viimeisen kerran Itämereltä kymmenenvuotta sitten. Tämän kunniaksi luomme katsauksenaikansa suurimman ja nopeimman matkustaja-auto-lautan tarinaan.

Princess Cruises 50 vuotta

Rahdatulla rannikkohöyryllä toimintansa aloittanutmodernin risteilyl i ikenteen uranuurtaja PrincessCruises juhli i puolivuosisataista taivaltaan marras-kuussa.

Autolautoilla Norjasta Britanniaan

Autolauttal i ikenne Norjasta Britanniaan alkoi vuonna1 966 innovatiivisil la monitoimilautoil la, jotka toimivatmyös risteily- ja rahtilaivoina. Myöhemmin linjal lanähtiin myös useita entisiä ruotsinlaivoja ennen lii-kenteen lopettamista vuonna 2008.

Ensi numerossa:

Finnjet lähdössä Helsingistä kohti Travemündeä kesällä

1 994. Kuva: Krzysztof Brzoza

Ulkomatala 5/201 5 ilmestyy

lauantaina 31 . lokakuuta