Uusi työelämä - portal.savonia.fi · Megatrendit. 2016. Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäis-riippuvuus ja kasvavat jännitteet. Teknologia muuttaa . kaiken. Julkaisemme vuosittain
3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla
4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävänhyvinvoinnin edelläkävijänä
5. Vision alla kolme teemaa,6 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita
+ 1 Tulevaisuustyö on yhteistyötä
3Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
5 + 1 tärkeää Sitrasta
Valokuva: Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967
Presenter
Presentation Notes
Mikä Sitra on? Tulevaisuusorganisaatio Sitra on toteuttanut lainmukaista tehtäväänsä vuodesta 1967 tähtäimessään Suomen ja suomalaisten hyvinvointi ja kilpailukyky. Toiminta rahoitetaan Sitran peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. Yleiskuvaus ja talous: Perustamisesta 1967 lähtien tehtävämme on suuntautunut tulevaisuuteen: olemme keskittyneet ajankohtaisiin aiheisiin, ennakoineet muutoksia ja tarttuneet rohkeasti uusiin tehtäviin vuosikymmenten ajan. Hankkeista on myös osattu luopua, kun tehtäville on löytynyt sopivia omistajia. Laki määrittelee tavoitteeksemme edistää Suomen vakaata kehitystä, talouden kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Rahoitamme toimintamme peruspääomamme (markkina-arvo 739 milj. €, 31.12.2014) ja sijoitustemme tuotoilla. Emme siis saa rahaa esimerkiksi verovaroista valtion budjetista. Historia ja Sitran rooli: Vaikka perustehtävä on säilynyt samana koko Sitran olemassa olon ajan, ovat tavat toteuttaa sitä vaihdelleet aina sen mukaan, miten Sitra on parhaiten voinut auttaa Suomea menestymään. Ennen 1980-lukua Sitra toimi tutkimus- ja tuotekehitysrahoittajana. Seuraavassa vaiheessa Sitran roolissa korostui pääomamarkkinoiden luominen Suomeen, sekä yhteiskunnallinen koulutustoiminta. 2000-luvulla Sitra on toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajina ensin ohjelmapohjaisen toimintatavan kautta ja tästä vuodesta eteenpäin uudella toimintatavalla, johon palaamme myöhemmin. Yhteiskunnallisena toimijana Sitra on tarttunut erityisesti monimutkaisiin ja läpileikkaaviin eli systeemisiin haasteisiin. Hallinto: Sitra on eduskunnan alainen itsenäinen rahasto. Rahaston hallintoa hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies. Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat pankkivaltuutetut. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa rahaston hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulee olla edustettuina hallituksessa. Yliasiamies on hallituksen jäsen. Hallituksen tehtävänä on rahaston toiminnan johto. Yliasiamiehen tehtävänä on hoitaa rahaston hallintoa sekä kehittää rahaston toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Henkilöstöä on noin 136 (vuoden 2014 lopussa).�
Sitra systeemisen muutoksen edistäjänä
4Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 •
megatrendit 1 visio
Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä
3 teemaaResurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta
Uudistumiskyky
Uusi työelämä ja kestävä talous
Ennakointi ja tutkimus
Yhteiskunnallinen koulutus
Kohdeyritykset ja rahastot
6 avainaluetta hankkeetHiilineutraali teollisuus
Kiertotalous
Isaacus – hyvinvoinnin palveluoperaattori
Sote-palvelujen rahoitus
Vaikuttavuus-investoiminen
Työelämän taitekohdat
Valintakokeilut sote-palveluissa
Presenter
Presentation Notes
Mitä Sitra tekee? Toimintamme painotukset keskittyvät kulloinkin ajankohtaisiin teemoihin, tällä hetkellä kohdennamme toimintamme kolmeen ajankohtaiseen pääteemaan, joiden piirteitä ovat: Vaikutamme yhteiskunnan rakenteisiin ja erityisesti ihmisten hyvinvointia lisääviin muutoksiin. Hankkeemme pureutuvat toimintatapoihin, rakenteisiin, elämäntapoihin, yhteistyöhön ja verkottumiseen sekä liiketoimintaan. Luomme edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Kannustamme välittävään huolenpitoon ja edistämme uusia hyvinvoinnin toimintamalleja ja liiketoimintaa. Edistämme kestävää hyvinvointia ja työllisyyttä uusien rahoitus- ja toimintamallien avulla. Työvälineitämme ovat: liiketoiminnan kehitys ja rahoitus ketterät kokeilut ja hankkeet tutkimukset ja selvitykset tapahtumat, seminaarit, työpajat yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Taitekohdat: Ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi herättelemme suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.
Megatrendit
2016
Kestävyyskriisi nyt!
Globaali keskinäis-riippuvuus ja
kasvavat jännitteet
Teknologia muuttaa kaiken
Presenter
Presentation Notes
Julkaisemme vuosittain megatrendit, 2011 lähtien Megatrendit kokoaa erilaisia tulevaisuuskeskusteluja ja näkökulmia (ei ole tulevaisuuden tutkimusta) 2017 megatrendeissä tulee näkymään osallisuus En mene näihin syvemmin, mutta muutama nosto työn näkökulmasta, erityisesti teknologian muutoksesta, joka nousee myös työelämäkeskustelussa usein keskiöön.
Presenter
Presentation Notes
Teknologian muutos on nopeaa Myös väestörakenne tuo omat ominaisuutensa, kun digitaalisia todellisuuksia on useita. Esim. sähkön täysimääräinen käyttöönotto ja hyödyntäminen tapahtui vasta kun ns. sähkönatiivit olivat suurena ikäluokkana työelämässä. Nyt teknologia muuttuu vauhdikkaasti, eivätkä esim. diginatiivit ole suurta ikäluokkaa. Pääkysymys on, kenellä on visio tulevaisuudesta. Onko se ainoastaan teknologia-alan visionääreillä vai onko lisäksi yhteiskunnallisella tasolla visio siitä miten ja mihin teknologiaa käytetään?
Presenter
Presentation Notes
Työelämän muutoksista uutisoidaan paljon Uhkien kautta Mahdollisuuksien kautta Skenaarioiden kautta Mahdollisten tulevaisuuksien tunnistaminen ja niistä keskustelu on hyvä asia, koska se auttaa Ymmärtämään mutkikkaita ilmiöitä Ennakoimaan Varautumaan Kaikilla tasoilla Yhteiskunnan Organisaatioiden ja yritysten Ihmisten
• Töiden määrä – lisääntyvätkö vai vähenevätkö työt? • Millaisia ammatteja tulevaisuudessa on? Millaista osaamista tarvitaan?• Millaisia ovat yksilölliset työurat? • Miten tulot ja varallisuus jakautuvat? • Miten työn tekemiseen organisoidutaan tulevaisuudessa? • Miten yksittäiset työnkuvat muuttuvat eri aloilla?
8
Työelämäkysymyksiä
9Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2015 •
Teknologian muutokset – uhka vai mahdollisuus?
• 47 % Yhdysvaltojen nykyisistä työtehtävistä on automatisoitavissa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana (University of Oxford: Frey & Osborne 2013)
• Suomalaisista työpaikoista kolmannes on vaarassa kadota teknologisen kehityksen myötä. (Etla 2015)
• Digitalisaatio vähentää rutiininomaisen työn tarvetta. (OECD 2016 Fuuture of work)
• Korkeaa osaamista vaativille palvelutehtäville ja työlle, jossa korostuu abstrakti ajattelu, on kysyntää (ETLA 2015)
• Digitalisaatio lisää tarvetta ongelmanratkaisulle ja sosiaalisille taidoille (OECD 2016 Future of work)
• Roboteilla voidaan korvata ihmiselle raskaita tai vaarallisia töitä, aikaa vapautuu ihmisten väliseen työhön. (EVA 2016)
Presenter
Presentation Notes
OECD: Suomen tilanne verrokkimaihin erilainen, esim. Yhdysvaltoihin nähden, koska suomessa tehdään vähemmän rutiininomaista työtä. MUITA ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISUUKSISTA: Oppivat koneet voidaan nähdä uhkana, mutta toisaalta esim. tällä hetkellä esineitä tunnistava ja oppiva kone auttaa entistä varhaisemmassa syövän tunnistuksessa. Datan tehokas analysointi ja prosessointi voi vaikuttaa esim. lääkärin, pörssimeklarin ja juristin työhön (diagnosoitiin tarvittava tiedon yhdistely, datan käsittely ja analysointi). Osa työstä siirrettävissä digitaaliseen muotoon ja kone voi olla tehokkaampi ja luotettavampi. Käytännössä tämä ei tarkoita työn tai ammatin katoamista, vaan muutoksia työn luonteessa. Saadaan myös uusia työtä helpottavia välineitä – ehkäpä luotettevampia diagnooseja varhaisemmassa vaiheessa. Iso keskustelu, jota hyväkin käydä yhteiskunnan tasolla on, miten varaus jakautuu kun 90-luvulle asti tuottavuus, BKT ja kotitalouksien tulot kasvoivat samanaikaisesti, nykyään mediaanitulot paikoillaan, vaikka BKT ja työn tuottavuus ovat jatkaneet kasvuaan. Yhtenä haasteena tuotu esiin, että automatisaation ja digitalisaation taloudelliset hyödyt saattavat valua yhä harvempien taskuun. Toki, kun työ on kallista, koneet voivat korvata työntekijöitä ja varaus jakautua epätasaisesti. Toisaalta ostovoimaa tarvitaan Ja asiat ovat yhteiskunnallista ratkaistavissa. Esim. moni taloustieteilijä pitää perustulon kaltaista ratkaisua välttämättömänä.
Muutokset avaavat mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja luovat uutta työtä
Copenhagen Institute for Futures Studies 2015
10
Teknologista muutosta leimaa nopeus
Presenter
Presentation Notes
Muutosta on aina ollut Nyt teknologinen muutos on nopeaa On ihmisistä kiinni, mitä teknologialla tehdään ja kenellä on visio siitä.
Työpaikkoja syntyy eniten pienin ja keskisuuriin yrityksiin OECD: Kasvava joukko ihmisiä tekee vaihtelevasti sekatöitä, eivätkä he mahdu mihinkään olemassa olevaan työntekijän määritelmään.
12
ENNEN:
YHÄ USEAMMIN:
Työssäoloaika
Oppimista läpi elämän
Vapaata & työelämästä asteittain pois
Työntekoa eri rooleissa, eri muodoissa, eri paikoissa, eri tahoille
EläköityminenOpiskeluaika
Yksilöllisen työuran muutos
Presenter
Presentation Notes
Työura aiempaa purskeisempaa N5000: ihmiset pysyvät pitkään samassa työssä, mutta ovat kiinnostuneita vaihtamaan, jos jotain kiinnostavaa tarjoutuu. Toisaalta 60 %:lla on ollut työurallaan taitekohta / käännekohta ja esim. lähes 40 % kertoo vaihtaneensa alaa. Urien muuttuminen on tätä päivää monelle. Urien muutos edellyttää elinikäistä oppimista, jota voidaan edistää: Yksilötasolla Organisaatiotasolla Yhteiskunnan tasolla
13
Tulevaisuudessa tärkein työelämätaito on kyky
luoda itselleen työ.Pasi Sahlberg
#uusikoulutus
Presenter
Presentation Notes
OTUS 2015 Saari Juhani, Karimo Aasa. Otus. 2015 Korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuus- ja työllistymisusko sekä työelämän arvostukset opintojen eri vaiheissa ja aloilla: Yrittäjämäinen asenne on voimakkaasti positiivisesti yhteydessä opiskelijan kokemukseen valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudesta MIT professori Brynjolfsson: Koulutuksessa kannattaa keskittyä metataitoihin: luovuus, yrittäjyys ja osaamisen uudistaminen Yrittäjyyteen tulee panostaa ja kannustaa ruohonjuuritason kokeiluihin, koska parhaat kokeilut kasvavat ja elävät ja alkavat työllistää (isot eivät työllistä) TNS Gallup teki huhtikuussa Akavan toimeksiannosta kyselytutkimuksen, jonka tuloksen mukaan yliopistoista valmistuneista 20–35 -vuotiaista vain 13 prosenttia katsoi, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin.
Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016
Kyselytutkimuksen tuloksia 2016
15Sitra • Mikko Hyttinen • 2015 •
Itsetuntemus
Kyky tehdä yhdessä
Luova ajattelu
Empatia
Uudistumiskyky
Yrittäjämäisyys
Oppimiskyky
Verkostoitumistaidot
Ongelmanratkaisu
Presenter
Presentation Notes
Jos pitäisi vetää yhteen, millaisia valmiuksia nyt ja tulevaisuudessa työelämässä tarvitaan, tämä on edelliseen perustuen minun listani. Itsetunto ja itsetuntemus: kuka olen, mitä haluan, mistä haaveilen, mitä osaan? Millaista työtä ja minkälaisten asioiden kanssa haluan työskennellä? OTUKsella 2015 teettämme selvitys tukee sisäisen motivaation merkitystä: Vahvin usko opintojen hyödyllisyydestä oli opiskelijoilla, joilla oli vahva ura-materialistinen tai henkilökohtais-älyllinen hakumotiivi. (sisäisen motivaation merkitys) Kyky olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa: EVA 2016: Organisaatiot jatkavat kehittymistään kohti perhemäisiä ja elävän organismin kaltaisia malleja. Työntekijöiden autonomia ja itseohjautuvuus kasvaa. Työtä tehdään enenevässä määrin verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä. Asiantuntijuus on muuttumassa jaetuksi asiantuntijuudeksi vrt. substanssiosaaminen ja syväosaaminen. Arvoa syntyy, kun osaaminen yhdistyy. Samoin monet ilmiöt ovat monimutkaisia, eivätkä ole ymmärrettävissä tai ratkaistavissa yhden tieteenalan näkökulmasta.
….tunnistamaan toiveitaan, vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan….tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan
• Opiskelijat perustavat lukuvuoden ajaksi monialaisen, oikealla rahalla toimivan harjoitusyrityksen
• Opiskelija
• pääsee hyödyntämään ja soveltamaan yliopistossa oppimaansa käytännössä
• saa yrittäjyysvalmiuksia ja valmiuksia itsensä työllistämiseen
• auttaa oman osaamisen tunnistamisessa
• antaa valmiuksia monialaisissa tiimeissä toimimiseen • Edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä, ylittää koulutussektorirajat
• Tarjoaa opettajille tarjoaa verkoston, valmennusta ja materiaaleja
17
NY Start Up –ohjelma
Presenter
Presentation Notes
Ei lisää korkeakoulujen resursseja vaan helpottaa niissä Opettajat saavat NY:n puolesta koulutuksen ja verkoston Voi olla myös tapa toteuttaa jo olemassa olevaa yrittäjyyskasvatusta On aitoa tekemällä oppimista verrattuna perinteiseen yrittäjyyskasvatukseen Suuruudeltaan 10 op.
18Sitra • Milma Arola • 26.9.2016 •
Järjestimme keväällä 2016 ideakuulutuksen
19Sitra • Milma Arola• 26.9.2016 •
Saimme 92 ideaa!
Ideoita saatiin erilaisista teemoista
Työelämäprojektit, työn ja opintojen yhteen
nivominen ja opiskelijoiden yritystoiminta
Tapoja ja paikkoja kohtaamiselle,
verkostoitumiselle jayritystoiminnan
aloittelulle
Alustoja, joissa näkyä, tarjota töitä ja
löytää niitäSparrausta oman tien löytämiseen
- tukea uralla ja opinnoissa suuntaamiseen
Valmennusta opetushenkilökunnalle
Opiskelijoiden itsetuntemuksen,
osaamisidentiteetin ja muutoskyvyn tukemista
Työelämätietoa ja työelämäorientaatiota
opiskelijoille
Erilaisten työelämätaitojen kehittämistä
Tiedon parempi hyödyntäminen urilla ja
työnhaussa
Rakenteet: rahoitus, palkitseminen ja
tutkintojärjestelmä
Ja paljon muuta!
• Avoimen datan hyödyntäminen piilotyöpaikkojen ja työnantajien löytämisessä - Helsinki Think Company, Helsingin yliopiston urapalvelut, Vainu Oy
Sparrausta oman tien löytämiseen• Co-Coaching-valmennuksesta apua omien vahvuuksien
tunnistamiseen - Minna Puisto, Saara Gröhn, Katja Kaihua • eMentorointi amk-opiskelijoiden tukena - KYAMK, KAMK, CENTRIA• Opiskelijoiden ryhmämentorointi - Helsingin yliopisto urapalvelut• PT4Career – uraohjausta opiskelijoille - Tia Sorsa, Ria Svartholm, Kirsi
