Valtakunnalliset ohjelmat ja kunnalliset suunnitelmat ·

HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITEL-MAN PÄIVITYS VUODELLE 2014

Valtakunnalliset ohjelmat ja kunnalliset suunnitelmat

Vuosina 2004 - 2009 on ns. ympäristöterveydenhuollon laeissa velvoitettu asian-omaisia valtion keskusvirastoja laatimaan toimialalleen valtakunnalliset ohjelmatympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisuuden, laadun ja maksullisuuden kehit-tämiseksi. Kyseiset voimassaolevat velvoitteet on säädetty elintarvikelain(23/2006) 47 §:ssä, eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 8 §:ssä, terveydensuojelu-lain (763/1994) muutoksen (285/2006) mukaisessa 4 a §:ssä, tupakkalain(693/1976) muutoksen(1538/2009) mukaisessa14 §:ssä, kuluttajaturvallisuuslain(920/2011, entinen laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta,75/2004) 20 §:ssä sekä kemikaalilain (744/1989) muutoksen (491/2008) mukai-sessa 7 a §:ssä. Vastuuvirastot ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Sosiaali-ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastoTukes.

Mainittujen valtakunnallisten ohjelmien lisäksi kyseisten keskusvirastojen tuleelaatia ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma. Tämä on annettuviimeksi koskien vuosia 2011 - 2014 ja päivitetty vuodelle 2014.

Edellä mainituissa laeissa on säädetty, että kunnan on laadittava ympäristöter-veydenhuollon valvontasuunnitelma siten, että se sisältää edellä mainittujen laki-en toimialat ja niissä on otettu huomioon valtakunnalliset ohjelmat.Asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006) säädetään kunnan suunnitelman vähimmäissisältö:

1. tarkastuksen sisältö;2. valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys;3. tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika;4. kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen;5. valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi.

Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä seuraavan vuoden valvontasuunnitelmaaluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä.

Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaankunnan valvontasuunnitelman yhteisessä osiossa on todettava ympäristötervey-denhuollon käytettävissä olevat voimavarat ja niiden jakautuminen eri toimialoille.Valvontasuunnitelmassa on esitettävä valvonnan painopisteet sekä valtakunnalli-seen valvontaohjelmaan liittyvät yhteiset ja toimialakohtaiset hankkeet ja projektit.Muita valvontasuunnitelmaan sisällytettäviä asioita ovat laadun kehittäminen javalvontahenkilöstön pätevyyden varmistaminen, varautuminen erityistilanteisiin javiestintä.

HEL S ING IN KA U PUN GIN 2 (9)YMPÄRISTÖKESKUS

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinro Y-tunnusPL 500 Viikinkaar i 2a +358 9 310 1635 +358 9 310 31613 800012-62637 0201256-600099 HELSINGIN KA UPUNKI Helsinki 79 Alv. [email protected] i FI02012566

Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon soveltuvin osin myös Helsingin kau-pungin strategiaohjelma 2013 - 2016 ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenstrategia koskien muun muassa asiakaslähtöisyyttä toiminnassa, sähköisen vies-tinnän kehittämistä, työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja prosessien laatua.Lisäksi valvontasuunnitelmassa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioonAluehallintoviraston arviointikirjeen (ESAVI/8039/05.13.02/2012, 28.12.2012,HEL2011-009038) huomiot ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta2010-2012 (päivitykset 2011 ja 2012) terveydensuojelu- ja tupakkavalvontasuun-nitelmien osalta.

Ympäristöterveydenhuollon valvonta ja siihen käytettävät henkilöstö-resurssit Helsingissä

Ympäristöterveydenhuollon valvonta on kuulunut ympäristökeskuksessa ympäris-töterveysyksikön ja ympäristövalvontayksikön tehtäviin, mutta myös muut yksikötovat tuottaneet ja tuottavat valvonnan tarvitsemia tukipalveluja, kuten atk-, hallin-to- ja oikeuspalveluja.

Vuoden 2014 alusta ympäristökeskuksessa toteutetaan organisaatiomuutos, jon-ka myötä ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidetaan elintarviketurvallisuus-osastossa ja ympäristöterveysosastossa. Elintarviketurvallisuusosasto huolehtiielintarvikelain mukaisista tehtävistä, eläinsuojelu-, eläintauti- ja eläinlääkintähuol-tolain mukaisista tehtävistä sekä talousveden valvonnasta. Ympäristöterveys-osasto huolehtii tupakkalain ja kuluttajaturvallisuuslain mukaisista valvontatehtä-vistä sekä terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä lukuun ottamatta talousve-den valvontaa. Elintarviketurvallisuusosasto muodostuu kolmesta yksiköstä (elin-tarvikevalmistus ja eläinsuojelu, myymälät, ravintolat) ja ympäristöterveysosastokahdesta yksiköstä (asumisterveys ja terveydensuojelu).

Organisaatiomuutoksen myötä osastojen sihteeripalveluista vastaa hallinto- ja tu-kipalvelut osaston vastuulla oleva sihteerimatriisi.

Elintarviketurvallisuus- ja ympäristöterveysosastoilla arvioidaan vuonna 2014 ole-van käytettävissä henkilöstöresursseja (1 htv = 220 htpv) koko ympäristötervey-denhuollon valvontaan 62,6 htv alla esitetyn mukaisesti (Taulukko 1).



Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan henkilöstövoimavarat henkilö-työvuosina Helsingissä vuonna 2014. ELO = elintarviketurvallisuusosasto, YTO =ympäristöterveysosasto.

Toimiala ELO YTO Yhteensä Valvontakohteidenlukumäärät

Elintarvikevalvonta 33 0 33 4955Tupakkavalvonta 0 2,4 2,4 5827Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0 1,4 1,4 2481Terveydensuojelun valvonta 1,1 22,3* 23,4 2349Eläinten hyvinvoinnin ja eläin-lääkinnän valvonta

2,4 0 2,4 50**

Yhteensä 36,5 26,1 62,6***

*Suuri osa resurssista kohdistuu asunnontarkastukseen, joka ei ole suunnitelmal-lista valvontaa eivätkä asunnot sisälly valvontakohteiden määrään.**Ammattimaisen tai laajamittaisen eläintenpitopaikkojen lukumäärä. Suurin osavalvonnasta tehdään epäilyilmoitusten perusteella yksityisten henkilöiden eläin-tenpitoon.*** Talousarviosta riippuen voidaan vuonna 2014 lisäksi täyttää 1-2 säästössä ol-lutta tarkastajan vakanssia joko elintarviketurvallisuus- tai ympäristöterveysosas-ton tehtäviin.

Henkilöstöresurssien määrä on lähes 4 htv suurempi kuin vuonna 2013. Tarkem-pi kuvaus valvontahenkilöstön riittävyydestä ja sen pätevyydestä on liitteenä ole-vissa toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa.

Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristökeskuksenkäytettävissä olevista ympäristöterveydenhuollon valvontavoimavaroista on muis-ta tehtävistä johtuen mahdollista irrottaa vain osa nimenomaan suunnitelmallistavalvontaa varten. Suunnitelmallisen valvonnan suhteellinen osuus on suurin elin-tarvikevalvonnassa ja pienin terveydensuojelulain mukaisessa valvonnassa sekäeläinsuojeluvalvonnassa. Suunnitelmallisen valvonnan osuus ja tarkempi henkilö-resurssien jakauma on esitetty liitteessä 1.

Valtion viranomaisten arviot sekä ympäristökeskuksen arviot henkilöstö-resurssien riittävyydestä

Aluehallintovirasto kiinnitti huomiotaan arviointikirjeessään terveydensuojelun se-kä tupakka- ja kemikaalilain valvontasuunnitelmien arvioinnista 2010-2012 puut-teellisiin henkilöresursseihin erityisesti suunnitelmallisen terveydensuojelun val-vonnan osalta. Ympäristölautakunta päätti vastauksessaan aluehallintovirastonarvioon (27 § YLK 29.1.2013), että ympäristötoimen talousarvioesitykseen vuo-



delle 2014 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2014 – 2016 tulee sisällyttää toimen-pide-esitykset arviointikirjeessä yksilöidyn resurssivajeen poistamiseksi.

Elintarviketurvallisuusviraston tarkastustiheysnormitusta käyttäen laskennallinenelintarvikevalvonnan henkilöstötarve Helsingissä on 43 htv. Vuonna 2014 elintar-vikevalvontaan arvioidaan voitavan käyttää 33htv.

Tupakkalain valvontaan voidaan käyttää 2,4 htv vuonna 2014 eli 40 % Valviranarvioimasta valvontatarpeesta 6,0 htv.

Vuonna 2014 kuluttajaturvallisuusvalvontaan voidaan käyttää 1,4 htv eli 25 %Tukesin arvioimasta tarpeesta 5,6 htv.

Suunnitelmallisen terveydensuojelutoiminnan uima- ja talousvesien valvontaakoskevat velvoitteet suoritetaan täysimääräisinä, toisin kuin koulujen, oppilaitos-ten, päivähoitotilojen ja hygieniahuoneistojen valvonta. Viimeksi mainituista ryh-mistä ei ole normeja mutta kylläkin kohdetyyppikohtaisia ohjeita.

Eläinlääkintähuoltolain edellyttämä perusterveydenhoito hoidetaan Helsingin yli-opiston eläinsairaalan toimesta ostopalveluna. Eläinsuojeluvalvonnassa suurinosa resursseista kohdistuu epäilyn mukaisiin tarkastuksiin, lisäksi tehdään noin50 tarkastusta laajamittaisen eläintenpidon kohteisiin.

Kemikaalien markkinavalvonta on siirtynyt Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle(TUKES) 1.9.2013 lähtien. Kemikaalivalvontaan käytössä ollut 1 htv on siirtynytympäristönsuojelun valvontatehtäviin.

Henkilöstöresurssien lisääminen

Vuonna 2013 on täytetty edellisenä vuonna täyttämättä olleista vakansseista yksiympäristötarkastajan vakanssi, yksi elintarviketarkastajan vakanssi ja yksi terve-ystarkastajan vakanssi tupakkalain mukaiseen valvontaan. Organisaatiomuutok-sen myötä vuonna 2014 täytetään kaksi uutta yksikön esimiestehtävää, toinenelintarviketurvallisuusosastoon ja toinen ympäristöterveysosastoon. Lisäksi talo-usarviosta riippuen täytetään yhdestä kahteen säästössä ollutta tarkastajan va-kanssia joko elintarviketurvallisuus- tai ympäristöterveysosaston valvontatehtä-viin. Näin ollen ympäristöterveydenhuoltoon käytettävät henkilöresurssit kasvavatlähes neljällä vakanssilla vuonna 2014.

Ympäristöterveydenhuollon valvonnan tulot

Toiminnan tehostuminen ja etenkin lakisääteisten maksujen yleistyminen on nä-kynyt maksutulojen lisääntymisenä, mutta vuosittaiset valvontatulot eivät ole ver-tailukelpoisia muun muassa lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi.



Toteutetut toimenpiteet suunnitelmallisen valvonnan kehittämiseksi Hel-singissä

Henkilöresurssivajausta kompensoimaan on käytetty voimakkaan priorisoinnin li-säksi useita kehittämistoimenpiteitä, joista eräitä on lueteltu seuraavassa.

Valvonnan suunnitelmallisuus

Valvonnan laadun parantamiseksi on laadittu kohdetyyppikohtaiset ohjeet ja lo-makkeet valvontaa varten. Suunnitelmallisuuteen kuuluu myös riskien arviointi.Tämän mahdollistaa riskialttiisiin ja mahdollisesti huonommin hoidettuihin kohtei-siin painotetun valvonnan.

Erikoistuminen

Uudessa organisaatiossa työntekijöiden erikoistuminen lisääntyy aikaisempaanverrattuna, kun osastojen tehtävät on jaettu ympäristöterveydenhuollon erityisla-kien mukaan. Vastaava kehitys on ollut jo vuodesta 2012 lähtien, kun ympäristö-terveysyksikön viisi terveystarkastajaa ja terveysinsinööri ovat keskittyneet hoi-tamaan yksikölle kuuluneita terveydensuojelulain mukaisia tehtäviä (talous- jauimaveden valvonta, hygieniahuoneistot) sekä tupakka- ja kuluttajaturvallisuus-lain mukaisia velvoitteita ja loput terveystarkastajat elintarvikevalvontaa. Elintarvi-keturvallisuusosastolla erikoistuminen syventyy edelleen kun elintarvikevalvontaatehdään kolmessa pääosin elintarvikevalvontakohteiden toiminnan mukaan muo-dostetuissa yksikössä.

Ympäristöterveysosaston kaksi yksikköä huolehtivat jatkossa kaikista terveyden-suojelulain mukaisista valvontatehtävistä lukuun ottamatta talousveden valvon-taa. Samassa osastossa huolehditaan myös kuluttajaturvallisuus- ja tupakkaval-vonnasta. Käytännössä nykyisestä ympäristöterveysyksiköstä kolme terveystar-kastajaa ja kolme terveysinsinööriä siirtyy ympäristöterveysosastoon.Osa ympäristötarkastajista on erikoistunut joko asuntojen tai muiden oleskelutilo-jen kuten koulujen ja päiväkotien terveydellisten olosuhteiden valvontaan.Vuonna 2014 erikoistumista jatketaan ympäristökeskuksessa tehtävän organi-saatiomuutoksen myötä.

Jonojen lyhentäminen

Ympäristövalvonnan asunnontarkastusjonot ovat asettuneet kohtuulliselle tasolle.Vuosina 2008 - 2012 jonotusaika on ollut noin 1 - 2 kuukautta. Syksyllä 2013 jo-notusaika on ollut noin kaksi kuukautta, mutta vuoden aikana se on tilapäisesti ol-lut jopa 4 - 5 kuukautta.



Omavalvonnan toimivuuden parantaminen

Ympäristöterveysyksikössä on panostettu elintarvikehuoneistojen omavalvonnantoimivuuden parantamiseen, mikä vähentää kohteiden viranomaisvalvontatarvet-ta.

Delegointi ja ilmoitusten käsittelyjen keventäminen

Ympäristökeskuksessa on toteutettu vuonna 2009 tupakkatuotteiden vähittäis-myynnin lupia koskeva päätösten delegointi terveystarkastajille ja täten madallet-tu organisaatiota. Vuonna 2011 elintarvikelain mukaisten ilmoitusten käsittely ondelegoitu terveys- ja elintarviketarkastajille sekä eläinlääkäreille. Lisäksi lääkelainmukaisten nikotiinituotteiden myyntipaikkojen hyväksymiset on delegoitu tietyilleterveystarkastajille. Delegointien myötä toiminta on virtaviivaistunut ja nopeutu-nut. Organisaatiomuutoksen myötä ympäristökeskuksen kaikki delegointipäätök-set on tarpeen uudistaa. Terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten käsittely yh-tenäistetään organisaatiomuutokseen valmistautumisen yhteydessä, kun ilmoi-tuksia käsitellään jatkossa vain yhdessä osastossa.

ATK ja sähköinen asiakaspalvelu

Ympäristökeskuksessa on siirrytty vuonna 2009 valvonnan käytössä aiempaasoveliaampaan Digian Tarkastaja-valvontatietojärjestelmään, jota on kehitettyedelleen vuonna 2013. Valvontatietojärjestelmän vuotuiset käyttö- ja ylläpitokulutovat noin 54 000 € ja sillä on ympäristökeskuksessa noin 70 käyttäjää. Järjestel-män käytöstä on toimintaohjeet ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti järjes-telmän käyttöön. Valtion keskusvirastojen lisääntyvät ja muuttuvat vaatimuksetvaikuttavat järjestelmän ylläpitokustannuksiin.

Sähköistä asiakaspalvelua on lisätty ja esimerkiksi elintarvikehuoneistojen rekis-teröinti-ilmoitukset ja toimijanvaihdosilmoitukset voi tehdä Helsingin kaupunginyhteisen sähköisen asiointipalvelun kautta.

Hankkeet, jotka ovat lisänneet ympäristöterveydenhuollon tehtäviä kunnas-sa ja vireillä olevat suunnitelmat

Elintarvikelain uudistus muutti vuonna 2011 elintarvikelain hyväksymismenettelynilmoitusmenettelyksi eli valvonnan painopiste siirtyy ennakkovalvonnasta jälkival-vontaan mikä tullee lisäämään pakkokeinojen käytön tarvetta. Elintarvikevalvon-nan työmäärää lisää myös Eviran jatkossa edellyttämä ns. KUTI 2 luokituksenkäyttö rekisteröintien ja tarkastuksien raportoinnissa. Luokitus on tarkkuustasol-taan kunnianhimoinen. Lisäksi elintarvikehuoneistojen valvontatietojen julkistami-nen OIVA-järjestelmän käyttöönotolla 1.5.2013 lähtien on lisännyt työmäärää.



Terveydensuojelussa KUTI järjestelmää vastaava YHTI järjestelmä lisää samointarkastuksista aiheutuvaa työmäärää. Edelleen lisätyömäärää aiheuttavat uudenkuluttajaturvallisuuslain mukaiset vaatimukset kohteiden ilmoitusvelvollisuudesta,turvallisuusasiakirjan laatimisvelvoite ja kunnan velvollisuus varautua erityistilan-teisiin.

Laadun kehittäminen ja valvontahenkilöstön pätevyyden varmistaminen

Ympäristökeskuksen laatujärjestelmä kattaa kaikki ympäristöterveydenhuollontoimialat. Laatujärjestelmään sisältyy ympäristöterveyshuollon sektorikohtaisettoimintaohjeet muun muassa ilmoitusten käsittelystä, tarkastuksen tekemisestä,näytteenotosta ja toimenpidepyyntöjen käsittelystä. Näitä uudistetaan jatkuvanatoimintana tarpeen mukaan.

Ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden pätevyydet on tarkemmin kuvattu toi-mialakohtaisissa suunnitelmissa. Pätevyys varmistetaan aina uutta henkilöä rek-rytoitaessa ottaen huomioon sektorilakikohtaiset pätevyysvaatimukset ja ympäris-tökeskuksen sisäiset erityistarpeet. Vakituinen henkilöstö osallistuu säännöllisestitäydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen kannustetaan. Ympäristö-keskuksessa aloitettiin vuonna 2010 matriisiorganisaation suunnittelu, jota pilotoi-tiin vuonna 2011. Matriisit vakiinnutettiin vuonna 2012. Matriisit ovat olleet osaa-misen kehittäminen, asiakkuuksien hallinta sekä tutkimus ja kehittäminen. Osaa-misen kehittämisen matriisi, jonka pääasiallinen tavoite on ammatillisen perus-,yleis- ja osaltaan erityisosaamisen kehittäminen, systemaattinen kaikkien työnte-kijöiden vuosittainen osaamistason arviointi ja seuraaminen luotua tietojärjestel-mää käyttäen, on saatu kaikki ympäristökeskuksen toiminnalliset yksiköt katta-vaksi. Matriisien toiminta osin muuttuu organisaatiomuutoksen yhteydessä.

Yksiköissä pidettävissä vuosittaisissa tuloskeskusteluissa esimies arvioi jokaisentyöntekijän kanssa osaamisen tason sekä edellisenä vuonna toteutuneen koulu-tuksen ja kehityksen. Tuloskeskustelussa sovitaan kehityssuunnitelma yksilökoh-taisten tarpeiden mukaisesti.

Ympäristökeskuksessa selvitettiin vuonna 2010 osaamiseen kehittämiseen käy-tettäviä henkilö- ja talousresursseja. Ympäristökeskuksessa käytettiin koulutuk-seen vuosien 2007 - 2009 keskiarvona vuosittain yhteensä 931 htp. Keskimääräi-set vakanssikohtaiset luvut olivat sisäisen koulutuksen osalta 2,5 htp, ulkoisen ko-timaisen 4,2 htp, ulkomaisen koulutuksen osalta 0,3 htp ja koulutuksen yhteis-määrän osalta 7,0 htp. Koulutuksen järjestämiseen käytettiin vuosittain 206 htp japerehdytyksen 157 htp. Edellä mainituista syistä aiheutuneet kustannukset ympä-ristökeskuksessa ovat arviolta noin 400 000 € vuodessa eli noin 3 000 € vakans-sia kohti. Kaikki päälliköt ilmoittivat yksikkönsä osaamisen kehittämiseen käytettä-vissä olevien määrärahojen olevan riittävät. Esimiehistä 10/12 ilmoitti vastuualu-eensa määrärahojen olevan riittävät, näihin alueisiin kuuluivat ympäristötervey-



denhuollon valvontatehtävät. Vuonna 2012 ympäristökeskuksessa koko henkilös-tön keskimääräinen koulutukseen käytetty työaika oli 5,9 htp.

Ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstön aktiivisuus myös omaehtoiseenkouluttautumiseen on suuri ja jatkokoulutukseen on kannustettu. Ammatillisentäydennyskoulutuksen lisäksi ympäristökeskuksessa suoritetaan jatkuvasti useitajatko-opintoja sekä ammattikorkeakoulussa että yliopistossa. Suoritettuja jatko-opintoja ovat esimerkiksi ympäristöteknologian ylempi ammattikorkeakoulututkin-to, korjausrakentamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja hygieenikkotutkin-to.

Valmiussuunnitelma

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen valmiussuunnitelmaa poikkeusoloja,häiriötilanteita ja erityistilanteita varten on päivitettävänä. Suunnitelma perustuukoko kaupunkikonsernia koskevaan valmiusohjeeseen.

Suunnitelmaan sisältyviä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvia lukuja ovat- Elintarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet- Ruokamyrkytykset ja talousvesiepidemiat- Helposti leviävät eläintaudit- Uimaveden saastuminen- Jätepäätöt vesistöihin- Kemikaali- ja öljyonnettomuudet- Kuluttajaturvallisuus- Kriisiviestintäohje- Harjoitusrekisteri ja muut liitteet

Viestintä

Ympäristökeskuksen viestintätehtäviä hoitaa viestinnän vastuualue (viisi htv).Johtava tiedottaja, tiedottaja, verkkotiedottaja ja viestintäassistentit vastaavatajankohtaistiedottamisesta, ympäristölautakunnan päätöksenteosta tiedottami-sesta, verkkosivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, julkaisujen, oppaiden ja esit-teiden tuottamisesta, erityistilanteiden viestinnän suunnittelusta ja viestintäval-miuksien ylläpidosta, projekteille annetavasta viestintätuesta, aineistopankin yllä-pidosta, sekä median ja sosiaalisen median seurannasta. Myös sisäisen viestin-nän koordinointi ja tuki hoidetaan viestinnän vastuualueella. Vastuualue huolehtiilisäksi asiakaskyselyiden järjestämisestä ja palautejärjestelmästä sekä asiakas-palvelun seurannasta ja kehittämisestä, johon kuuluvat sekä verkossa että fyysi-sessä ympäristössä tapahtuvan asiakaspalvelun suunnittelu ja toteutus, sekäympäristökeskuksen toiminnan esittelyistä vierailuryhmille.

Ympäristökeskuksessa on erilliset neuvontapuhelinnumerot elintarvikkeisiin,asumisterveyteen ja eläinsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Suuri osa asiakaskysy-



myksistä tulee myös ympäristökeskuksen yleisen sähköpostin kautta. Lisäksiympäristökeskuksen internet-sivuille on koottu toimialoittain keskeisimmät asiat.

Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi

Valtioneuvoston asetuksessa (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon val-vontasuunnitelmasta edellytetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitel-man toteutuminen vuosittain. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla koke-muksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa.

Vuotta 2012 koskevat arvioinnit on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon5.3.2013 ja 19.3.2013. Arvioinnit vuoden 2013 valvontasuunnitelman toteutumi-sesta lähetetään maaliskuun 2014 loppuun mennessä Etelä-Suomen aluehallin-tovirastolle. Arvioinnin sisältö perustuu Ympäristöterveydenhuollon yhteisen val-takunnallisen ohjelman 2011 - 2014 ohjeisiin sekä Etelä-Suomen aluehallintovi-raston antamiin ohjeisiin.

LIITTEETLiite 1 ResurssilaskelmaLiite 2 ElintarvikevalvontasuunnitelmaLiite 3 Terveydensuojelun valvontasuunnitelmaLiite 4 Tupakkalain valvontasuunnitelmaLiite 5 KuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmaLiite 6 Suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnastasekä kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 2014, HENKILÖRESURSSIEN JAKAUMA

EL TSL Tupakkal Kutul EläinsuTot Suunnit. Tot Suunnit Tot Suunnit Tot Suunnit Tot Suunnit

ELOElintarviketurvallisuuspäällikkö 0,8 0,1 0,1Toimistosihteerit (sihteerimatriisi) 1,3 0,1 0,1Kaupungineläinlääkäri 0,8 0,2Johtava elintarviketarkastaja 1Johtava elintarviketarkastaja 0,8 0,2Muut eläinlääkärit 2,2 1,8 1,8 0,3Elintarvike- ja terveystarkastajat 24,3 19,4 0,7 0,5Tutkimusavustajat 1,8 1,4 0,2Yhteensä 33 22,6 1,1 0,5 2,4 0,3YTEYmpäristöterveyspäällikkö 0,8 0,1 0,1Toimistosihteerit (sihteerimatriisi) 1,3 0,1 0,1Johtava ympäristötarkastaja 1Johtava ympäristötarkastaja 0,6 0,2 0,2Ympäristötarkastajat 14,6 2Ympäristötarkastajat 14,6 2Terveystarkastajat ja -insinöörit 3 1,5 2 1,5 1 0,5Tutkimusavustaja 1Yhteensä 22,3 3,5 2,4 1,4Kaikki yhteensä 33 22,6 23,4 4 2,4 1,5 1,4 0,5 2,4 0,3


Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinro Y-tunnusPL 500 Viikinkaar i 2a +358 9 310 1635 +358 9 310 31613 800012-62637 0201256-600099 HELSINGIN KA UPUNKI Helsinki 79 Alv. [email protected] i http://www.hel.f i/ymk FI02012566

Helsinginelintarvikevalvontasuunnitelma

2013–2014, päivitys 2014



Sisällysluettelo

1. Johdanto ........................................................................................................................ 31.1. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät ........................................................ 31.2. Valvontakohteet ......................................................................................................... 5

2. Valvonnan henkilöstövoimavarat 2014 ........................................................................... 52.1. Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat ..................................................................... 6

3. Valvonnan painopistealueet vuonna 2014 ...................................................................... 74. Valvontaprojektit ............................................................................................................ 7

4.1. Valvontaprojektit 2014 ................................................................................................ 84.2. Monivuotiset valvontaprojektit ..................................................................................... 8

5. Tarkastukset................................................................................................................... 85.1.Tarkastusten määrittely ............................................................................................... 85.2. Tarkastusten sisältö ................................................................................................... 9

5.2.1. Tarkastuksen ajankohta ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika.............. 95.2.2. Tarkastuksen perussisältö .................................................................................. 105.2.3. Suunnitelmallinen tarkastus ................................................................................ 115.2.4. Uusinta/lisätarkastus .......................................................................................... 115.2.5. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset .................. 115.2.6. Muut elintarvikevalvonnan tarkastukset................................................................ 12

5.3. Valvontakohteiden tarkastustiheys ja riskinarviointi..................................................... 125.3.1. Tarkastustiheys.................................................................................................. 125.3.2. Valvontakohteiden riskinarviointi ......................................................................... 135.3.3. Kohdetyyppikohtainen riskiluokitus ...................................................................... 13

5.4. Ensisaapumistoimijoiden valvonta ............................................................................. 156 Valvontanäytteet ........................................................................................................... 15

6.1. Projektit ja omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi suoritettava näytteenotto ......... 156.2. Liha- ja kalalaitokset.............................................................................................. 166.3 Elintarvikehuoneistot .............................................................................................. 166.4. Ruokamyrkytys- ja valitusnäytteet .......................................................................... 166.5. Ensisaapumisnäytteet ........................................................................................... 166.6. Kasvinsuojeluaineiden valvonta ja kemialliset näytteet ............................................ 17

6.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ........................................................................ 177 Varautuminen elintarvikkeiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin ....................................... 17

7.1. Rasff-ilmoitukset, takaisinvedot ................................................................................. 178. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi .............................................................. 18

LIITE 1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 2014LIITE 2 Suunnitelmalliset näytteet vuonna 2014



1. Johdanto

Tämä suunnitelma on elintarvikelain (23/2006, muut. 352/2011) 48 §:n perusteellatehdyn Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarvikevalvontasuunnitelmanpäivitys vuodelle 2014. Suunnitelma koskee kaikkea ympäristökeskuksen suoritta-maa elintarvikevalvontaa ja sisältää eriteltynä suunnitelmallisen elintarvikevalvon-nan.

Elintarvikevalvonta toteutetaan elintarvikelain ja muiden voimassaolevien elintarvi-kevalvontaa koskevien EY-säännösten ja kansallisten säännösten mukaisesti.

Kunnan valvontasuunnitelmasta säädetään elintarvikelain 48 §:ssä ja valtioneuvos-ton asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta665/2006. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvike-valvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimus-ten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta.Helsingin elintarvikevalvontasuunnitelmassa on otettu huomioon Eviran valtakun-nallinen elintarvikevalvontaohjelman (EVO) 2011–2014 päivitys vuodelle 2014.

Elintarvikelain 48 §:n mukaan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seu-raavat tiedot:- tarkastusten sisällön määrittely- valvontakohteiden tarkastustiheys- kunnan toimesta tapahtuva viranomaisnäytteenotto ja näytteen tutkiminen- valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi- hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu

Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisällytetään sekä ilmoitettujen että hyväksyttyjenelintarvikehuoneistojen säännöllinen valvonta.

Elintarvikevalvonnasta on vastannut Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ym-päristöterveysyksikkö (elintarvikevalvonnan ja terveysvalvonnan vastuualueet). Or-ganisaatiomuutoksen myötä vuonna 2014 elintarvikevalvonnasta vastaa ympäristö-keskuksen elintarviketurvallisuusosasto, joka jakautuu kolmeen yksikköön.

1.1. Kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtävät

Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisesta valvon-nasta. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen vastaa elintarvikelain mukaisten il-moitusten ja hakemusten käsittelystä, hyväksyttyjen (elintarvikelaki 13.2 §) ja ilmoi-tettujen (elintarvikelaki 13.3. §) elintarvikehuoneistojen ja alkutuotantopaikkojensuunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta, ruokamyrkytysten selvittämises-tä sekä elintarvikealan toimijoiden ja kuntalaisten neuvonnasta.

Elintarvikelain muutoksen myötä 1.9.2011 lähtien elintarvikevalvonnan painopistettäon siirretty huoneistojen ennakkohyväksymismenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Hy-



väksymismenettelyn piirissä ovat ainoastaan eläimistä saatavia elintarvikkeita en-nen vähittäismyyntiä käsittelevät laitokset, joita Helsingissä on 30. Valtaosa elintar-vikehuoneistoista, kuten ravintolat ja myymälät, on ilmoitusmenettelyn piirissä. Il-moituksesta ei tehdä päätöstä. Viranomainen käsittelee ilmoituksen ja perii käsitte-lystä maksun. Käsittelyksi katsotaan ilmoituksen vastaanottaminen ja ilmoitettujentietojen siirtäminen viranomaisen valvontatietokantaan sekä todistuksen lähettämi-nen toimijalle. Elintarvikehuoneistoon tehdään suunnitelmallinen tarkastus kohteenriskinarviointiin perustuvassa aikataulussa. Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten kä-sittely on delegoitu elintarvike- ja terveystarkastajille sekä hygieenikko- ja valvonta-eläinlääkäreille (YLK 9.8.2011 § 242).

Helsingin kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa on viimeksi uusittu 21.5.2013(YLK 21.5.2013 § 164) ja tarkastetaan vuosittain. Elintarvikealan toimijoilla on edel-leen velvollisuus huolehtia omavalvonnasta, mutta omavalvontasuunnitelmia eienää hyväksytetä valvontaviranomaisella.

Pienimmät toimijat, kuten yksityishenkilöiden tai harrastekerhojen vähäinen elintar-vikkeiden myynti tai tarjoilu, on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Ammattimaistentoimijoiden eli liikkuvien elintarvikehuoneistojen on kuitenkin tiedotettava toiminnas-taan neljä arkipäivää ennen myyntitapahtumaa.

Alkutuotannon tuotteiden vähäisen luovutuksen suoraan kuluttajalle katsotaan kuu-luvan alkutuotantoon, eikä siitä tarvitse tehdä erillistä elintarvikehuoneistoilmoitusta.Helsingissä alkutuotantopaikkoja on 14 kpl. Itujen tuotanto on katsottu lainsäädän-nössä 1.7.2013 lähtien elintarvikevalvonnan hyväksyntää vaativaksi alkutuotannok-si. Myös raakamaidon myyntiin on tulossa uusia lainsäädäntövaatimuksia 1.1.2014lähtien.

Elintarvikelain mukaisia valvontakohteita ovat myös toimijat, jotka saattavat markki-noille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kon-taktimateriaalitoimijat). Helsingissä toimijoita on tehtyjen ilmoitusten perusteella 27kpl, mutta todellinen määrä on mahdollisesti suurempi.

Elintarvikelain muutoksessa on säädetty myös valvontatietojen julkistamisesta. Lainmukaan elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elin-tarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja Eviran määräämällä tavalla. Elin-tarvikevalvontatietojen julkistaminen ja siihen liittyvä Oiva-järjestelmä on otettu käyt-töön koko maassa 1.5.2013 alkaen elintarvikkeiden vähittäismyynnistä ja tarjoilusta.Suurin osa Helsingin elintarvikevalvontakohteista on Oiva-järjestelmän piirissä jajärjestelmä on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia elintarvikehuoneistoja, kutentuotantolaitoksia, vuonna 2015. Oiva-järjestelmä on vuonna 2013 toteutettu siten,että valvontatiedot ovat nähtävillä Eviran ylläpitämillä internet-sivuilla(www.oivahymy.fi). 1.1.2014 lähtien valvontatietojen on tarkoitus näkyä myös ravin-toloiden ja myymälöiden ovissa.

Oiva-järjestelmässä elintarvikehuoneiston tarkastustulos arvioidaan asteikolla A (oi-vallinen), B (hyvä), C (korjattavaa), D (huono). C-arviosta seuraa aina uusintatar-kastus, jossa havaittujen epäkohtien korjaaminen varmistetaan. Seurantatarkastuk-sia varten on varattava riittävästi henkilöresursseja. Helsingin osalta seurantatar-kastusten määrä voi olla kohdetyypistä riippuen 15–25 % elintarvikkeiden vähit-



täismyyntiin ja tarjoiluun liittyvien tarkastusten määrästä. D-arviosta seuraa hallin-nolliset pakkokeinot.

1.2. Valvontakohteet

Liitteessä 1 on esitetty Helsingin elintarvikevalvontakohteet, joita on 4955. Kohteeton jaoteltu elintarvikelain mukaan hyväksyntää edellyttävään toimintaan (30) ja il-moitettavaan toimintaan (4925). Kohteet on rekisteröity Tarkastaja-tietokantaan, jo-hon myös kaikki tarkastukset, näytteenotto, toimenpidepyynnöt jne. kirjataan.

Elintarvikelain mukaan tieto elintarvikevalvontakohteista ja niiden valvontatoimenpi-teistä toimitetaan Eviralle sähköisesti ns. KUTI-luokittelun mukaisesti. Valvonta-suunnitelma on laadittu vuodelle 2014 KUTI-luokittelun mukaisesti siten, että koh-teiden lukumäärä määräytyy riskialtteimman toiminnan mukaan.

Ympäristöterveysyksikössä elintarvikevalvonnasta on huolehtinut sekä elintarvike-valvonnan että terveysvalvonnan vastuualueet. Vuoden 2014 alusta ympäristökes-kuksessa toteutetaan organisaatiomuutos, jonka myötä elintarvikevalvonta ja muutelintarvikelain mukaiset tehtävät hoidetaan elintarviketurvallisuusosastossa. Osas-toon muodostetaan kolme yksikköä, joiden nimet ovat elintarvikevalmistus- ja eläin-suojelu, myymälä sekä ravintolat. Organisaatiomuutoksen myötä elintarvikevalvon-takohteiden ja tehtävien jaossa tapahtuu muutoksia nykyiseen verrattuna.

2. Valvonnan henkilöstövoimavarat 2014

Koko elintarvikevalvontaan arvioidaan kuluvan henkilöstöresursseja vuonna 2014yhteensä 33 htv.

Resurssit jakautuvat seuraavasti:

Elintarviketurvallisuuspäällikkö 0,8 htvYksiköiden esimiehet (kaupungineläinlää-käri, kaksi johtavaa elintarviketarkastajaa)

2,6 htv

Elintarvikevalvontaa tekevät eläinlääkärit 2,2 htvTerveys- ja elintarviketarkastajat 24,3 htvAvustava henkilöstö (tutkimusavustajat,toimistosihteerit)

3,1 htv

Yhteensä 33 htv

Etelä-Suomen lääninhallitus (nyk. aluehallintovirasto) on tehnyt vuonna 2007 elin-tarvikevalvonnan vaatimusten mukaisuus-arvioinnin (ns. VAMU) Helsingin osalta.Raportissa Helsingin elintarvikevalvonnan suurimmaksi puutteeksi todetaan riittä-mättömät henkilöstövoimavarat. Voimavarojen puutteesta johtuen ei elintarvikeval-vontaa voida suunnitella ja toteuttaa riskiperusteisesti vaan valvonta ohjataan re-surssien mukaan, jolloin osa kohteista jää kokonaan valvonnan ulkopuolelle. Alue-hallintovirasto ei ole tehnyt vuoden 2007 jälkeen arviointikäyntejä Helsinkiin.



Vuonna 2013 on täytetty yksi säästössä ollut elintarviketarkastajan vakanssi. Orga-nisaatiomuutoksessa elintarvikevalvontaan tulee yksi uusi yksikön esimiehen virka.Elintarvikevalvontatietojen julkistaminen ja siihen liittyvä Oiva-järjestelmä lisäävätpainetta lisätä tarkastusten määrää ja kattavuutta nykyisestä tasosta.

Eviran valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaan kokonaistyöpanostar-ve on 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastuksiin tarvittava aika. Voi-mavarojen suunnittelussa on otettava huomioon myös ao. viranhaltijoiden tehtäväk-si annetut muut tehtävät.

Helsingissä tulisi Eviran nykyisen EVO-ohjelman kohdetyyppikohtaisen riskiluoki-tuksen mukaan tehdä 9821 elintarvikevalvontatarkastusta vuodessa. EVO-ohjelmapäivitetään vuoden 2014 aikana, joten valvontatarpeen arviointitapa saattaa muut-tua vuodesta 2015 lähtien. Helsingissä on Eviran nykyisen EVO-ohjelman tarkas-tustavoitteisiin verrattuna noin 10 htv:n vaje elintarvikevalvonnan henkilöresursseis-sa.

2.1. Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat

Elintarvikelain muutoksen myötä elintarvikehuoneistojen ennakkohyväksynnästä onsiirrytty jälkivalvontaan. Uusien huoneistojen ilmoitusten käsittelyyn liittyvät tarkas-tukset ovat suunnitelmallisia tarkastuksia, jotka tehdä kohteen riskinmukaisessa ai-kataulussa yhden, kolmen tai kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamises-ta.

Tavoitteena on, että vuonna 2014 suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmalli-siin tarkastuksiin ja näytteenottoon käytettäisiin 80 % koko elintarvikevalvontaankäytettävistä henkilöresursseista. Vuonna 2014 suunnitelmallisten tarkastusten ta-voite on 2700 tarkastusta, joka on 27 % Eviran mukaisesta suositusmäärästä

Suunnitelmallisista tarkastuksista noin 400 kohdistuu uusien elintarvikehuoneistojenensimmäisiin tarkastuksiin. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat muun mu-assa ruokamyrkytysepäilyjen tai elintarvikevaaratilanteiden selvittämiseen liittyvättarkastukset ja muut esimerkiksi Eviran valvontapyyntöjen johdosta tehtävät tarkas-tukset.

Eviran vaatima elintarvikevalvonnan tietojenkeruu (KUTI) on yksityiskohtainen ja ai-kaa vievä, kun myös tarkastusten havainnot on kirjattava ja luokiteltava järjestel-mässä. Tarkastusten kirjaaminen ja tarkastuskertomusten laatiminen on vienyt en-tistä enemmän aikaa valvontatietojen julkistamisen (OIVA) ja Eviran yksityiskohtai-sen tarkastus- ja arviointilomakkeen myötä.

Hallinnollisten pakkokeinojen määrä on näyttänyt lisääntyneen vuodesta 2012 lähti-en, kun huoneistoja ei enää ole hyväksytty. Pakkokeinot ovat hallinnollisesti työläitäprosesseja, ja vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin tavanomaiset tarkastuk-set. Kiireelliset tehtävät, kuten ruokamyrkytysten ja kuntalaisten valitusten hoitami-nen ja toimijoiden neuvonta, vievät jatkossakin merkittävän osan koko elintarvike-valvonnan resursseista.



Toimijoiden neuvontarve on lisääntynyt, kun tiloja ja omavalvontasuunnitelmaa eienää hyväksytä. Helsingissä on entistä enemmän maahanmuuttotaustaisia elintar-vikealan yrittäjiä, joilla myös neuvontatarve on suurin erityisesti toimintaa aloitetta-essa. Neuvonta edellyttää tarkastajilta usein englannin kielen osaamista. Helsingis-sä on myös tapahtumien valvontaan, jota ei Eviran mukaan katsota suunnitelmalli-seksi valvonnaksi, käytettävä resursseja ottaen huomioon tapahtumiin liittyvät riskit(helposti pilaantuvien elintarvikkeiden tarjoilu ja suuret kävijämäärät).

3. Valvonnan painopistealueet vuonna 2014

Elintarvikevalvonnan painopistealueet on esitetty ympäristöterveysyksikön (jatkossaelintarviketurvallisuusosaston) toimintasuunnitelmassa, joka on laadittu osana ym-päristökeskuksen toimintasuunnitelmaa:

1. Tarkastuksia pyritään tekemään 3300 kappaletta, joista 2700 (80 %) on suunni-telmallisia tarkastuksia. Kokonaistarkastusmäärään kuuluvat myös ruokamyrky-tyksiin ja toimenpidepyyntöihin liittyvät tarkastukset. Suunnitelmallisia tarkastuk-sia kohdennetaan kohteen riskin mukaan. Osa suunnitelmallisista tarkastuksistatehdään valvontaprojektien yhteydessä.

2. Mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan 1800 kappaletta, joista 1650 onsuunnitelmallisia näytteitä ja 150 valitus- ja ruokamyrkytysnäytteitä. Näytteenot-to kohdennetaan suunnitelmallisiin projekteihin, jotka kohdistuvat erityisesti tuo-tantolaitoksiin, ravintoloihin ja myymälöihin, joissa on ruoanvalmistusta.

3. Selvitetään ruokamyrkytysepäilyt ja -epidemiat nopeasti ja tehokkaasti siten, et-tä keskimääräinen käsittelyaika on enintään 9 vrk

4. Selvitetään itujen ja raakamaidon käyttöä ja myyntiä helsinkiläisissä elintarvike-huoneistoissa. Samalla valvotaan uusien lainsäädäntövaatimusten toteutumistaja ohjeistetaan toimijoita riskienhallinnassa.

Valvonnassa otetaan huomioon ohjeistukseen verrattuna puutteelliset voimavarat.Tämän johdosta toimintaa suunnataan seuraavista toimenpiteistä huolehtimiseen:

Toiminnallinen priorisointi

1) Elintarvikehuoneistoja koskevien hakemusten ja ilmoitusten käsittely2) Omavalvonnan toimivuuden valvonta suunnitelmallisissa tarkastuksissa3) Ruokamyrkytysten selvittäminen4) Riskiperusteinen elintarvikenäytteiden ottaminen5) Kuntalaisten tekemien valitusten selvittäminen sekä kuntalaisten ja toimijoiden

neuvonta

4. Valvontaprojektit

Suunnitelmallisiin valvontaprojekteihin liittyy tarkastuksia ja/tai näytteenottoa, jotkaovat osittain toimijalle maksullisia. Valvontaprojektit raportoidaan aiheen laajuudes-ta riippuen joko erillisenä yhteenvetona tai ympäristökeskuksen julkaisusarjassa.



4.1. Valvontaprojektit 2014

Vuonna 2014 toteutetaan seuraavat projektit:

1. Salmonellan esiintyvyys ja lihatuotteiden jäljitettävyys ravintoloissa ja varastois-sa. Yhdistetty näytteenotto- ja tarkastusprojekti. Ravintoloiden osalta jäljitettävyyssisällytetään Oiva-tarkastukseen ns. pakollisten tarkastettavien kohtien lisäksi.Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen projekti, vastuukuntana Helsinki.2. Juustojen mikrobiologinen laatu vähittäismyynnissä. Pääkaupunkiseudun yhtei-nen näytteenottoprojekti, vastuukuntana Espoo.3. Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Helsin-gin ja Vantaan yhteinen näytteenottoprojekti, vastuukuntana Vantaa.4. Tapahtumien ja torien talousveden mikrobiologinen laatu. Selvitetään tapahtu-missa ja toreilla käytettävän talousveden laatua sekä talousveden ottoon liittyviä jär-jestelyjä.

Lisäksi osallistutaan Eviran terveysväite- ja kontaktimateriaaliprojekteihin vuonna2014.

4.2. Monivuotiset valvontaprojektit

Vuosina 2014 aloitetaan tai jatkuvat seuraavat monivuotiset valvontaprojektit:

1. Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu. 2-vuotinen näytteenottoprojek-ti 2013–2014.

2. Liha- ja kalatuotteiden turvallisuus palvelumyynnissä. 2-vuotinen näyt-teenottoprojekti 2013–2014.

3. Liha- ja kalalaitosten tuotantoympäristön patogeeniprojekti 2014-2015.2-vuotinen pääkaupunkiseudun yhteinen projekti, vastuukuntana Helsinki.

5. Tarkastukset

5.1.Tarkastusten määrittely

Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY) 882/2004 minkä tahansa näkö-kohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössäsille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Valvonta-asetuksen mukaanelintarvikevalvonnan tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitus-ta.

Tarkastuskäynnillä voidaan tarkastaa koko valvontakohde ja sen toiminnot tai vainjokin osa-alue. Tarkastukseen voi sisältyä näytteenottoa ja mittauksia. Tarkastuk-sen laajuus riippuu kohdetyypistä sekä siitä, onko kyseessä aloitustarkastus vaimuu suunnitelmallinen tarkastus. Tarkastus sisältää yleensä aiemmin todettujenepäkohtien korjaamisen seurantaa. Pelkkää näytteenottoa kohteessa ei katsota tar-kastukseksi.



Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tarkastukset on ryhmitelty seuraavasti:

A. Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset1. Suunnitelmallinen tarkastus (sisältää myös uusien elintarvikehuo-neistojen ensimmäiset tarkastukset ja suunnitelmalliset asiakirjatarkas-tukset)2. Uusinta/lisätarkastus3. Ensisaapumisvalvontatarkastukset (sopimus Eviran kanssa)

B. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset (pakko-keinotarkastus)

C. Muut tarkastukset1. Asiakasvalituksen perusteella tehty erillinen tarkastus2. Ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehty erillinen tarkastus3. Muu tarkastus

Lisäksi tarkastukset luokitellaan Eviran KUTI-luokituksen mukaisesti, mutta Eviranluokittelua ei toistaiseksi pystytä käyttämään tarkastusten jakauman seurannassa.

5.2. Tarkastusten sisältö

5.2.1. Tarkastuksen ajankohta ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika

Aloitustarkastukset tehdään elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittelyn jälkeenkohteen riskinarvioinnin mukaan joko yhden, kolmen tai kuuden kuukauden kulues-sa toiminnan aloittamisesta. Yhden kuukauden kuluessa tehdään tarkastukset pää-sääntöisesti sellaisiin kohteisiin, joissa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkei-ta. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ravintolat, kahvilat, laitoskeittiöt, helposti pi-laantuvia elintarvikkeita käsittelevät myymälät ja ulkomyyntipisteet.

Kolmen kuukauden kuluessa tehdään tarkastukset kohteisiin, joissa myydään taivarastoidaan pakattuja elintarvikkeita tai joissa on ainoastaan elintarvikkeiden tarjoi-lua. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi varastot, ns. laatikkomyymälät, kioskit ja tar-joilukeittiöt. Erittäin vähäriskisiin kohteisiin, kuten apteekkeihin ja pubeihin, voidaantarkastus tehdä kuuden kuukauden kuluessa.

Toimijan vaihdosilmoituksen johdosta tehtävän tarkastuksen ajankohdan määritte-lyssä käytetään pääsääntöisesti samoja periaatteita kuin uusien huoneistojen tar-kastuksissa. Jos huoneistoon on tehty tarkastus vuoden sisällä, ei toimijan vaih-dosilmoituksen perusteella tehdä uutta tarkastusta ellei se ole kohteen valvontahis-torian perusteella tarpeen.

Eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevät laitokset ovathyväksymismenettelyn piirissä. Uusien laitosten hyväksymiseen tai olemassa olevi-en laitosten olennaisten muutosten hyväksymiseen liittyviä tarkastuksia kutsutaansuunnitelmallisiksi tarkastuksiksi.



Pääsääntöisesti tarkastukset tehdään ennalta ilmoittamatta ja silloin, kun kohteessaon toimintaa, jotta voidaan arvioida myös toiminnan hygieniaa. Tarkastuskäyntejätehdään myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen varsinaista toiminta-aikaa. Tar-kastuksia tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin esimerkiksi suuriin yleisötilaisuuk-siin, ravintoloihin ja grillikioskeihin.

Liitteenä 1 olevassa taulukossa on esitetty eri valvontakohdetyyppien tarkastuksiinEviran valvontaohjelman mukainen käytettävä aika.

Tarkastuksen tekeminen on tarkemmin määritelty ympäristökeskuksen laatukäsikir-jassa menettelyohjeessa: Elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Ohje päivitetäänvuoden 2014 aikana, kun Eviran ohjeistukset Oiva-järjestelmään kuuluvista tarkas-tuksista täsmentyvät.

5.2.2. Tarkastuksen perussisältö

Tarkastus sisältää tarkastukseen valmistautumisen, tarkastuksen suorittamisen se-kä tarkastuskertomuksen laatimisen.

Tarkastukseen valmistautuminen sisältää hyväksymispäätökseen tai elintarvike-huoneistosta tehtyyn ilmoitukseen, edelliseen tarkastuskertomukseen ja sähköisenvalvontatietojärjestelmän kohdekohtaisiin tietoihin tutustumisen.

Kaikista tarkastuksista laaditaan kirjallinen tarkastuskertomus. Tarkastuskertomuk-seen merkitään kohteen nimi- ja osoitetiedot, toiminnan laatu, tarkastuksen suoritta-jan nimi ja yhteystiedot. Kertomukseen merkitään tarkastuksen kulku, huomiot jaehdotetut toimenpiteet sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Tarkastuskerto-muksesta annetaan jäljennös tarkastuskohteelle. Tarkastukseen sisältyy myösKUTI-järjestelmän edellyttämien tietojen tarkistaminen ja niiden merkitseminen Tar-kastaja-järjestelmään.

Suurin osa suunnitelmallisista tarkastuksista on ns. Oiva-järjestelmän mukaisia tar-kastuksia, koska järjestelmä koskee kaikkia vähittäismyynti- ja tarjoilukohteita. Oi-va-järjestelmän mukainen tarkastuskertomus tehdään Eviran ohjeiden mukaisestins. KUTI-järjestelmän ja Eviranetin kautta. Tarkastuskertomusta suppeampi Oiva-raportti on julkinen Eviran ylläpitämän www.oivahymy.fi internet-sivuston kautta.

Ulkomyyntikohteiden, leipomoiden ja muiden tuotantolaitosten sekä varastojenosalta käytetään vuonna 2014 joko ympäristökeskuksen omia tarkastuslomakkeitatai tarkastuskertomus tehdään Tarkastaja-järjestelmässä.

Liha- ja kalalaitosten tarkastuksissa seurataan Eviran ohjetta 16003/1 (Laitoksenvalvontaohje). Ensisaapumisvalvontatarkastuksissa käytetään Eviran tarkastuslo-maketta sopimuksen mukaisesti.

http://www.oivahymy.fi/



5.2.3. Suunnitelmallinen tarkastus

Suunnitelmallisia tarkastuksia ovat uusien elintarvikehuoneistojen ensimmäiset tar-kastukset elintarvikehuoneiston rekisteröinti-ilmoituksen käsittelyn jälkeen sekä liit-teessä 1 riskiperusteisesti suunnitellut tarkastukset. Suurin osa suunnitelmallisistatarkastuksista on Oiva-järjestelmän mukaisia tarkastuksia.

Uuden elintarvikehuoneiston ensimmäisessä tarkastuksessa käydään järjestelmälli-sesti läpi valvontakohteen tilat, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet ja omavalvonta.Muissa Oiva-järjestelmän piirissä olevissa tarkastuksissa tarkastetaan mahdolli-suuksien mukaan Eviran määrittelemät pakolliset kohdat ja lisäksi kohdetyypeittäintarkastetaan yhteisesti sovittuja muita kohtia siten, että yhden valvontakohteenkohdalta mahdollisimman moni Eviran ohjeistuksen mukaan tarkastettava kohta tu-lee tarkastettua kolmen vuoden kuluessa.

Suunnitelmallinen tarkastus voi olla myös pelkkä asiakirjatarkastus, jos ilmoituksen-varaisella elintarvikehuoneistolla ei ole varsinaisia toimitiloja (maahantuonti- taiagentuuritoiminta) tai huoneisto toimii kotona. Myös tapahtumiin, joissa on runsastaelintarvikkeiden myyntiä tai tarjoilua, voidaan kohdistaa riskiperusteisesti suunni-telmallisia tarkastuksia.

Elintarvikehuoneistoihin liittyvät valitukset pyritään pääsääntöisesti käsittelemäänsuunnitelmallisten tarkastusten yhteydessä.

5.2.4. Uusinta/lisätarkastus

Tarkastusten määrä ja sisältö suunnitellaan sekä mahdollisen ensimmäisen tarkas-tuksen, valvontahistorian että muiden tarkastuskohteesta saatujen tarkastustihey-teen vaikuttavien tietojen perusteella. Tarkastuksissa keskitytään puhtauden, läm-pötilahallinnan ja aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen valvontaan. Tarkas-tuksilla voidaan myös keskittyä omavalvonnan toteutuksen, toiminnan hygienian jatuotteiden määräystenmukaisuuden valvontaan.

Oiva-järjestelmän piirissä olevissa tarkastuksissa C-arvosana (korjattavaa) johtaaaina uusintatarkastukseen. Oiva-järjestelmän mukaisia uusintatarkastuksia arvioi-daan olevan n. 20-25 % kaikista Oiva-tarkastuksista.

5.2.5. Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset

Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyviä tarkastuksia ovat hallin-nollisiin pakkokeinoihin liittyvät tarkastukset elintarvikelain 7 luvun mukaisesti. Elin-tarvikelain 7 luvussa tarkoitettuja toimenpiteitä ovat mm. elintarvikemääräysten vas-taisuuden poistaminen ja kiellot.



5.2.6. Muut elintarvikevalvonnan tarkastukset

Muita elintarvikevalvonnan tarkastuksia ovat muun muassa ruokamyrkytysepäilynjohdosta tehdyt tarkastukset ja Eviran tai muun valvontaviranomaisen pyynnöstätehdyt tarkastukset.

Muista elintarvikevalvonnan tarkastuksista kirjoitetaan tarkastuskertomus, jonkalaajuus riippuu tarkastettavasta asiasta.

5.3. Valvontakohteiden tarkastustiheys ja riskinarviointi

Suunnitelmallisen valvonnan tarkastussuunnitelma on esitetty liitteessä 1 ja näyt-teenottosuunnitelma liitteessä 2. Tarkastussuunnitelmassa on esitetty eri valvonta-kohdetyyppien lukumäärät sekä suunnitellut tarkastukset vuodelle 2014. Valvonta-kohdetyypin riskiluokitus vaikuttaa tarkastusten määrään, jolloin riskiltään suurem-piin kohteisiin, kuten esim. helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleviin elintarvi-kehuoneistoihin, tehdään enemmän tarkastuksia.

Kunnalliseen valvontasuunnitelmaan perustuvat suunnitelmalliset tarkastukset jaelintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen liittyvät tarkastukset ovat maksul-lisia. Helsingin kaupungin elintarvikelain mukainen maksutaksa sisältyy ympäristö-terveydenhuollon taksaan, joka on viimeksi päivitetty 21.5.2013 (YLK 21.5.2013 §164).

5.3.1. Tarkastustiheys

Valvontasuunnitelmassa on valvontakohteiden lukumäärä sekä valvontakohdetyyp-pikohtainen suunniteltu tarkastusten ja näytteiden määrä. Valvontasuunnitelmassaon esitetty Eviran valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman mukainen arvio tar-kastusten kestosta ja tarkastustiheydestä.

Yksittäisen valvontakohteen tarkastusten määrä saattaa olla suurempi tai pienempikuin suunniteltu valvontakohdetyyppikohtainen tarkastustiheys. Eviran suosittele-maa tarkastustiheyttä ei kuitenkaan ylitetä muuta kuin perustellusta syystä, jos val-vontakokemuksen ja omavalvonnan toimivuuden perusteella voidaan arvioida Evi-ran suosittelema valvontatiheys riittämättömäksi.

Riskinarvioinnin perusteella priorisoidaan ammattikeittiöistä ruokaravintoloita, kes-kuskeittiöitä, ruokaa valmistavia kahviloita sekä myyntipaikoista ruokaa valmistaviatai helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsitteleviä elintarvikemyymälöitä ja ulko-myyntipisteitä. Tuotantolaitosten valvonnassa pyritään noudattamaan Eviran suosit-telemia tarkastusmääriä.



5.3.2. Valvontakohteiden riskinarviointi

Valvontakohteiden kohdetyyppikohtaisessa riskinarvioinnissa on käytetty kokemus-peräisen tiedon lisäksi hyväksi Eviran valvontaohjelman mukaisia riskitekijöitä. Elin-tarvikehuoneistoihin, joiden valvonnassa on käytetty edellisenä vuonna hallinnollisiapakkokeinoja, tehdään aina vähintään yksi tarkastus seuraavana vuonna. Myöskohteet, joista on edellisenä vuonna huonoja näytetuloksia tai joiden toimintaan onliittynyt ruokamyrkytysepidemiaepäily tai useita yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä,tarkastetaan vähintään kerran seuraavana vuonna.

Laitosten osalta riskinarviointi tehdään kohdekohtaisesti. Muiden elintarvikehuo-neistojen, kuten ravintoloiden, myymälöiden, varastojen ja ulkomyyntipisteiden,osalta riskinarviointi tehdään kohdetyyppikohtaisesti. Kohdetyyppikohtaisen riskite-kijöiden merkittävyyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko terveydelli-sen haitan toteutuminen todennäköistä ja mikä on terveydellisen haitan voimak-kuus. Muut kuin tuotantolaitoskohteet voidaan jakaa kohdetyypeittäin neljään riski-luokkaan, jotka on kuvattu liitteen 1 taulukossa.

Kohdetyyppikohtainen riskinarviointi perustuu pääasiassa seuraaviin tekijöihin:

- toiminnan laatu- tuotantoon ja valmistuksen liittyvät tekijät- tuotteisiin liittyvät tekijät- toiminnan laajuus- olosuhteiden asianmukaisuus- kohteen valvontahistoria- tarkastuksella tehtyihin havaintoihin

- toiminnasta- rakenteista- laitteista- puhtaudesta ja hygieniasta

- omavalvonnan toimivuuteen, erityisesti lämpötilavalvonnan ja puh-tausvalvonnan osalta

- käyttäjäryhmä

5.3.3. Kohdetyyppikohtainen riskiluokitus

Kohdetyypit, tuotantolaitoksia lukuun ottamatta, jaetaan neljään riskiluokkaan:

1. Kohteet, joissa on monipuolista ruoanvalmistusta ja annosten kuljettamis-ta muualla tarjoiltavaksi

- keskuskeittiöt- ravintolat, jotka toimittavat ruokaa muualla tarjoiltavaksi- pitopalvelut- laitoskeittiöt (kuten sairaalat, vanhustenhuolto)



2. Kohteet, joissa on monipuolista ruoanvalmistusta tai elintarvikkeiden kä-sittelyä- ruokaravintolat,- myymälät, joissa on helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä- ulkomyyntipisteet, joissa on helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä tai ruoanvalmistusta

- leipomot ja eineskeittiöt, joissa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä

3. Kohteet, joissa on lähinnä muualla valmistettujen elintarvikkeiden tarjoiluatai vähemmän riskitekijöitä sisältäviä toimintoja

- kahvilat- pikaruokaravintolat- laitoskeittiöt (kuten päiväkotien ja koulujen keittiöt)- henkilöstöravintolat- tarjoilukeittiöt- tarjoilupaikat

4. Kohteet, joissa on muualla valmistettujen elintarvikkeiden myyn-tiä/varastointia/kuljetusta

- myymälät, joissa helposti pilaantuvia elintarvikkeita myydään teollisesti pakattui-na

- kioskit- - pubit- ulkomyyntipisteet, joissa on kasvisten tai valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden

myyntiä- elintarvikevarastot- elintarvikekuljetukset- elintarvikehuoneistot, jossa ei fyysisesti käsitellä elintarvikkeita (agentuurit)

Suunnitelmalliset tarkastukset suunnataan pääsääntöisesti kohteisiin, jotka kuuluvatriskiryhmiin 1 ja 2. Riskiryhmiin 3 ja 4 kuuluvista kohdetyypeistä tarkastetaan erityi-sesti suurtalouksia, kahviloita, joissa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita,ulkomyyntipisteitä, joissa on marjojen myyntiä, elintarvikevarastoja ja elintarvikekul-jetuksia.



5.4. Ensisaapumistoimijoiden valvonta

Helsinki on tehnyt Eviran kanssa sopimuksen ensisaapumisvalvonnasta 1.5.2008lähtien. Ensisaapumisvalvonnasta huolehditaan sopimuksen ja kuntakohtaisen en-sisaapumisvalvontasuunnitelman mukaisesti. Eviran toimittamassa päivitetyssä en-sisaapumisvalvontasuunnitelmassa on 48 ensisaapumistarkastusta vuodelle 2014.Suunnitelmaan eivät sisälly havaittujen epäkohtien perusteella tehtävät uusintatar-kastukset eivätkä kuluvana vuonna aloittavien uusien toimijoiden ensimmäiset en-sisaapumistarkastukset. Ensisaapumistoimijoiden toiminnassa tapahtuvien jatkuvi-en muutosten johdosta Evira toimittaa ensisaapumisvalvontasuunnitelman päivityk-siä myös kesken valvontakauden.

6 Valvontanäytteet

Ympäristöterveysyksikössä on kaksi tutkimusavustajaa, jotka ottavat valvontasuun-nitelman mukaisia mikrobiologisia ja kemiallisia näytteitä elintarvikehuoneistoista.Lisäksi tarkastajat ottavat suunnitelmallisia elintarvikenäytteitä ja ruokamyrkytys- taivalitusnäytteitä

Näytteenottoon käytetään vuonna 2014 noin 4 henkilötyövuotta. Näytteiden ottoonja tutkimiseen on toistaiseksi ollut riittävästi resursseja, koska asiaa on priorisoitu.

6.1. Projektit ja omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi suoritettava näytteenot-to

Näytteenotolla pyritään seuraamaan elintarvikkeiden mahdollisia riskejä, etenkinmikrobiologisia, sekä omavalvonnan toimivuutta. Näytteenotto pyritään kohdenta-maan tuotteisiin ja ominaisuuksiin, joihin kohteen toimija voi itse vaikuttaa. (liite 2).

Suunnitelmallisia mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otetaan vuonna 2014 yhteensä1650. Edellä mainittuihin suunnitelmallisiin näytteisiin ei lueta kuuluvan ruokamyrky-tys- ja valitusnäytteitä. Mikrobiologisten näytteiden kokonaismäärä on 1800.

Näytteenottoa suunnataan kohdetyyppien riskitason, kohteesta saatujen aiempienkokemusten ja omavalvonnan toimivuuden mukaan. Elintarvikehuoneistohuoneisto-jen ja laitosten itse toteuttama omavalvontanäytteenotto otetaan huomioon valvon-tanäytteiden määrässä.

Elintarvikealan toimijoita ohjataan edelleen ottamaan ja tutkituttamaan itse omaval-vontanäytteitä. Näytteenotossa otetaan huomioon mikrobikriteeriasetus ja Eviranohjeistus näytteiden otosta ja tutkimisesta. Tavoitteena on edelleen, että valvonta-näytteiden ottamisen tarve vähenisi, jolloin valvontahenkilöstöllä olisi enemmän ai-kaa tarkastusten tekemiseen.



6.2. Liha- ja kalalaitokset

Liha- ja kalalaitoksista otetaan laitoksen koosta ja omavalvonnan toimivuudestariippuen valvontanäytteitä tuotteista ja pinnoista 1-4 kertaa vuodessa liitteenä 2 ole-van taulukon mukaisesti. Laitosten valvonnassa kiinnitetään erityistä huomioitalainsäädännön edellyttämän omavalvontanäytteenoton toteutumiseen.

6.3 Elintarvikehuoneistot

Näytteitä otetaan liitteenä 2 olevan taulukon mukaisesti siten, että näytteenottoakohdistetaan aikaisempien vuosien tapaan valvontaprojekteihin. Osa näytteistä ontoimijoille maksullisia. Näytteenotto kohdistetaan erityisesti eineskeittiöihin, vihan-nesten käsittelylaitoksiin, keskuskeittiöihin, pitopalveluihin, ruokaravintolohin sekämyymälöihin, joissa on ruoanvalmistusta tai helposti pilaantuvien elintarvikkeidenkäsittelyä.

Näytteenotto kohdistetaan elintarvikkeisiin, joiden laatuun kohteet voivat vaikuttaamuun muassa käsittelyhygienialla. Esimerkiksi ruokanäytteitä pyritään ottamaan lin-jastoista tarjoiluajan loppupuolella.

Silakkamarkkinoilta otetaan edellisvuosien tapaan valvontanäytteitä niiltä toimijoita,jotka eivät ole itse tutkituttaneet tuotteitaan tai joilla on ollut huonoja näytetuloksia.

Näytetuloksia käytetään valvonnan suuntaamisessa. Huonojen näytetulosten osaltaympäristökeskuksessa on jo vuosia ollut käytäntö, että vastaavasta tuotteesta ote-taan uusintanäyte kuukauden sisällä. Näytteenotosta on tarkemmat ohjeet laatukä-sikirjan näytteenottoa koskevassa menettelyohjeessa.

6.4. Ruokamyrkytys- ja valitusnäytteet

Ruokamyrkytys- ja valitusnäytteitä tutkitaan vuosittain noin 150. Valitusnäytteistätehdään tarvittaessa joko mikrobiologisia tai kemiallisia analyysejä. Ruokamyrky-tysnäytteistä tutkitaan laajasti sekä ruokamyrkytysbakteereita että elintarvikkeenmikrobiologista laatua kuvaavia indikaattoribakteereita.

6.5. Ensisaapumisnäytteet

Kansallisen salmonellavalvontaohjelman mukaiset näytteet leikkaamoista ovat siir-tyneet vuoden 2013 alusta lähtien lainsäädäntömuutoksen myötä laitosten omaval-vontanäytteenotoksi, mistä johtuen ympäristöterveysyksikön valvontanäytteidenmäärää on vähennetty.

Ensisaapumisnäytteitä otetaan Eviran valvontasuunnitelman mukaisesti.



6.6. Kasvinsuojeluaineiden valvonta ja kemialliset näytteet

Kasvinsuojeluaineidenvalvontaohjelma on osa Eviran koordinoimaa vuosittaista val-takunnallista valvontaohjelmaa. Kasviperäisten elintarvikkeiden kasvinsuojeluainei-denjäämiä tutkitaan 100:sta tuotteesta vuonna 2014.

Tutkimukset kohdistetaan kotimaisiin kasviksiin. Tutkittaviksi tuotteiksi on valittu eril-lisen tutkimussuunnitelman mukaisesti kasviksia, joita kulutetaan paljon. Näytteethaetaan vihannestukkuliikkeistä, toreilta sekä vähittäismyymälöistä.

Kasvinsuojeluaineidenvalvontaohjelman yhteydessä tutkitaan myös salaatteja sal-monellan varalla.

6.7. Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu

Elintarvikevalvonnan laboratoriotutkimukset tehdään elintarvikelain mukaisesti hy-väksytyssä MetropoliLab Oy:n laboratoriossa. Laboratoriopalvelut on kilpailutettu jaympäristökeskus on tehnyt sopimuksen 4.10.2013 MetropoliLab Oy:n kanssa

7 Varautuminen elintarvikkeiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin

Ruokamyrkytysten käytännön selvitystyötä varten on perustettu loppuvuodesta2009 ruokamyrkytystiimi, johon kuuluu kaksi elintarviketarkastajaa, terveystarkasta-ja ja hygieenikkoeläinlääkäri. Tiimi hoitaa yli viiden hengen ruokamyrkytysepidemi-oiden selvitystyön ja tarvittavat raportoinnit Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen jaEviraan. Tiimi toimii lakisääteisen ruokamyrkytysten selvitystyöryhmän alaisuudes-sa.

Menettelyohje ruokamyrkytysten ja talousvesiepidemioiden selvittämisestä päivite-tään vuosittain.

7.1. Rasff-ilmoitukset, takaisinvedot

Euroopan komissio pitää yllä nopean hälytyksen järjestelmää (RASFF), jonka avullatiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvikkeista jarehuista. Evira lähettää sähköisesti ns. RASFF-ilmoitukset ja niitä koskevat erillisetvalvontapyynnöt Helsingissä ympäristökeskukseen. Valvontapyynnöt selvitetäänviivytyksettä ja RASFF-ilmoitusten tietoja käytetään muuten hyväksi valvonnansuuntaamisessa.

Jos terveysvaarallista elintarviketta epäillään olevan helsinkiläisessä valvontakoh-teessa, ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin elintarvikkeiden markkinoilta poistami-seksi. Markkinoilta poistamisessa otetaan huomioon Elintarviketurvallisuusvirastonohje elintarvikealan toimijoille takaisinvedosta sekä ilmoittamisesta viranomaisille jakuluttajille. Elintarvikevaaratilanteita koskeva menettelyohje on laadittu vuonna2011.



8. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi

Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan vuosittain ympäristölau-takunnalle maaliskuun loppuun mennessä. Toteutumisen arvioinnissa otetaanhuomioon seuraavat asiat.1. Suunnitelmallisten tarkastusten toteutuma ja kattavuus2. Muiden tarkastusten toteuma3. Näytteenoton toteuma4. Kehotusten ja pakkokeinojen seuranta5. Ruokamyrkytysten selvittämisen varautumistoiminnan toimivuus6. Syyt tavoitteiden ja toteutumien eroissa7. Keinot, joilla kohdassa 6 mainittuja eroja voitaisiin kaventaa8. Valvonnasta saadut tulot valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti

Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa otetaan huomioon muu elintarvi-kevalvontaan liittyvä raportointi kuten elintarvikevalvonnan tietojen keruu (ELTU) jaelintarvikevalvonnan raportointi (ns. VASU).

Oman sisäisen arvioinnin lisäksi otetaan huomioon myös ulkopuolisten tekemät ar-vioinnit kunnan valvonnasta. Tällaisia ovat muun muassa aluehallintoviraston jaEviran kuntiin tekemät tarkastukset, aluehallintoviraston suorittamat paikallisen elin-tarvikevalvonnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnit ja ns. EU-tarkastuskäynnit.

LIITE 1 Elintarvikevalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 2014 kohdetilanne 1.11.2013

ValvontakohdetyyppiValvonta-kohteidenlukumäärä

Valvonta-kohdetyyppienriskiluokitus

Eviran arviotarkastuksenkestosta (h)

Eviran määrittelemätarkastustiheys

(krt/v)

Eviran arvionmukainen

tarkastustenkokonais-

määrä

Suunniteltutarkastus-

tiheys 2014 (krt/v)

Suunnitelmallistentarkastusten

kokonaismäärä 2014

HYVÄKSYNTÄÄ EDELLYTTÄVÄ TOIMINTAMaito-ala 10Maitoalan valmistus yli 2 000 000 l/v 0 kohdekohtainen 4 6 0 0Maitoalan valmistus 50 000-2 000 000 l/v 1 kohdekohtainen 3 4 4 kohdekohtainenMaitoalan valmistus alle 50 000 l/v 0 kohdekohtainen 2 4 0 0Muu maitoalan valmistus 1 kohdekohtainen 2 3 3 kohdekohtainenLiha-ala 115Liha-alan valmistus yli 10 milj.kg/v 0 kohdekohtainen 4 24 0 0Liha-alan valmistus 1-10 milj. kg/v 3 kohdekohtainen 3 12 36 kohdekohtainenLiha-alan valmistus alle 1 milj. kg/v 10 kohdekohtainen 2 12 120 kohdekohtainenKala-ala 50Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden valmistus yli 500000 kg/v 3 kohdekohtainen

3 12 36 kohdekohtainen

Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden valmistus 250000-500 000 kg/v 0 kohdekohtainen

3 6 0 0

Tuoreiden kalastustuotteiden käsittely/Kalajalosteiden valmistus alle 250000 kg/v 2 kohdekohtainen

2 6 12 kohdekohtainen

Elintarvikkeiden varastointi 15Eläimistä saatavien elintarvikkeiden varastointi 10 kohdekohtainen 2 2 20 1-2 15YHTEENSÄ 30YHTEENSÄ 30

Vilja- ja kasvisala 96Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuviatuotteita 29 2 2-5 3 87 1-3 60

Ruoka- ja kahvileipien valmistus 19 3 1-3 1 19 1-2 26Muiden viljatuotteiden valmistus 3 3 1-3 1 3 1-2 3Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 3 1 3-4 3 9 0-2 6Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta 1 1 2-3 1 1 1 1Elintarvikkeiden valmistus 37Yhdistelmätuotteiden valmistus 16 2 3-5 2 32 1-3 20Makeisten valmistus 4 3 3-5 2 8 0-1 2Juomien valmistus 1 3 3-5 2 2 0-1 0Muu valmistus 8 3 3-5 2 16 1-3 15

ILMOITUSTA EDELLYTTÄVÄ TOIMINTA

ValvontakohdetyyppiValvonta-kohteidenlukumäärä

Valvonta-kohdetyyppienriskiluokitus

Eviran arviotarkastuksenkestosta (h)

Eviran määrittelemätarkastustiheys

(krt/v)

Eviran arvionmukainen

tarkastustenkokonais-

määrä

Suunniteltutarkastus-

tiheys 2014 (krt/v)

Suunnitelmallistentarkastusten

kokonaismäärä 2014

Elintarvikkeiden myynti 500Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakatut ei-helposti pilaantuvat 135 4 1-2 0,3 41 0-2 40

Elintarvikkeiden tukkumyynti, teollisesti pakatuthelposti pilaantuvat 70 3 1-2 1 70 0-2 8

Elintarvikkeiden tukkumyynti, myydäänpakkaamattomia elintarvikkeita 2 3 3-4 2 4 0-2 2

Elintarvikkeiden tukkumyynti, käsitellään helpostipilaantuvia elintarvikkeita 0 2 4-5 3 0 1-2 0

Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakatut ei-helposti pilaantuvat 275 4 1-2 0,3 83 0-2 85

Elintarvikkeiden vähittäismyynti, teollisesti pakatuthelposti pilaantuvat 393 4 2-3 0,7 275 0-2 130

Elintarvikkeiden vähittäismyynti, myydäänpakkaamattomia elintarvikkeita 235 3 3-4 2 470 0-2 100

Elintarvikkeiden vähittäismyynti, käsitellään helpostipilaantuvia elintarvikkeita 113 2

4-5 3 339 1-2 130

Tori 10 4 1 1 10 0-2 5Elintarvikkeiden tarjoilu 1840Ravintolatoiminta 1123 2 3-5 3 3369 0-3 900Grilli- ja pikaruokatoiminta 174 3 3-5 3 522 0-2 150Kahvilatoiminta 519 3 3-5 3 1557 0-2 300Pubitoiminta 326 4 1 0,7 228 0-2 50Suurtalous, laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat,henkilöstöravintolat, valmistus ja tarjoilu ko.paikassa) 828 1 tai 2

3-4 2 1656 0-2 300paikassa) 828 1 tai 2Suurtalous, keskuskeittiö ja pitopalvelu 73 1 4-6 4 292 1-2 90Suurtalous, tarjoilukeittiö (valmiin ruoan tarjoilua, taivähäistä valmistusta) 343 3 1-2 1 343 0-2 50

Elintarvikkeiden kuljetus 10Elintarvikkeiden kuljetus 41 4 1-3 0,7 29 0-2 1Elintarvikkeiden pakastekuljetus 8 4 1-3 0,7 5 0-2 3Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä 68 4 1-3 0,7 47 0-2 5Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä 10 4 1-3 0,7 7 0-2 1Elintarvikkeiden varastointi ja pakastaminen 20Muiden kuin eläimistä saatavien elintarvikkeidenvarastointi 54 4 2-3 1 54 0-2 20

Elintarvikkeiden pakastaminen 0 3 2-3 1 0 0-2 0Kontaktimateriaalitoimija 4Elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuviatarvikkeita valmistavat laitokset, markkinoijat jamaahantuojat 27

4-6 0,7 17 4

Alkutuotanto 3Maidontuotanto 1 1-3 0,3 0 0Lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely 9 1-3 0,2 2 3Muu alkutuotanto 4 1-3 0,1 0 0

KAIKKI YHTEENSÄ 4955 9828 2700

Elintarvikevalvontakohteessa havaittujen vakavien tai toistuvien epäkohtien johdosta voidaan tehdä valvontasuunnitelman ulkopuolisia lisätarkastuksia, joista laskutetaan erikseentuntiperusteisesti voimassaolevan taksan mukaisesti.

LIITE 2 Suunnitelmalliset näytteet vuonna 2014

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU1 Salmonellan esiintyvyys ja lihatuotteiden jäljitettävyys ravintoloissa ja varastoissa

2 Liha- ja kalalaitosten pintojen patogeeniprojekti 2014-2015

3 Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu 2013-2014

4 Silakka-markkinat

5 Juustojen mikrobiologinen laatu vähittäismyynnissä

6 Hotellien aamiaispöydissä tajottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu

NÄYTTEENOTTOSUUNNITELMA 2014

MIKROBIOLOGISET PROJEKTIT JA KOHDENNETUT OMAVALVONNAN VALVONTANÄYTTEET

7 Liha- ja kalatuotteiden turvallisuus palvelumyynnissä

8 Tapahtumien ja torien talousvedenmikrobiologinen laatu

9 Muu mikrobiologinen näytteenotto

Vuonna 2014 on tavoitteena ottaa 1650 suunnitelmallista mikrobiologista näytettä, jotka jakautuvat seuraavasti:960 projektinäytettä, 385 liha-, kala- ja maitoalan laitosten valvontanäytettä sekä 305 kohdennettua muutavalvontanäytettä mm. omavalvonnan valvomiseksi.

Jos kohteen omavalvontasuunnitelmaan liittyy näytteenottosuunnitelma, jota toteutetaan, otetaan kohteesta yksi maksullinen omavalvonnanvalvontanäyte vuosittain. Muista elintarvikehuoneistoista otetaan 2 - 4 maksullista omavalvonnan valvontanäytettä.

PKS-projektiProjektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Ravintolat 300Helmi-syyskuu 2014 Varastot 100Raportointi alkuvuodesta 2015

400

2-vuotinen projekti (2014-15)Projektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Liha-alan laitokset 155Tammi-joulukuu 2014

MIKROBIOLOGINEN NÄYTTEENOTTO JA PROJEKTIT 2014

1. SALMONELLAN ESIINTYVYYS JA LIHATUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYS RAVINTOLOISSA JA VARASTOISSA

Näytteitä otetaan ravintoloista tarkastusten yhteydessä sekä varastolaitoksista, jotka toimittavat lihatuotteita ravintoloihin. Ravintoloiden osaltatehdään Oiva-järjestelmän mukainen tarkastus, johon sisältyy myös jäljitettävyys. Varastolaitoksissa näytteenotto kohdistetaan erityisestiraakalihavalmisteisiin, jotka eivät kuulu salmonellaerityistakuun alaisuuteen. Näytteistä tutkitaan salmonella.

2. LIHA- JA KALALAITOSTEN TUOTANTOYMPÄRISTÖN PATOGEENIPROJEKTI

Tammi-joulukuu 2014Kalalaitokset 155

2-vuotinen projekti (2013-14)Projektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Konditoriat 30Tammi-kesäkuu 2014 Pitopalvelut 20Raportointi loppuvuodesta 2014 50

Näytteitä otetaan konditoriatuotteista ja niiden raaka-aineista leipomoista ja pitopalveluista. Näytteistä tutkitaan aerobisten mikrobienkokonaispesäkeluku, enterobakteerit, Staphylococcus aureus, Bacillus cereus toimijoiden kustannuksella.

3. KONDITORIATUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU

Vuoden 2014 aikaan otetaan näytteitä liha-alan laitoksista (leikkaamot, lihavalmistelaitokset). Tuotantoympäristöstä otetaan Listeriamonocytogenes, Salmonella ja EHEC -näytteitä. Vuonna 2015 projekti kohdistuu kalalaitoksiin.

Projektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Myyntipisteet 20Lokakuu 2014

20

PKS-ProjektiProjektin aikataulu Näytteenottopaikat mukaan lukien )kplNäytteenotto : Myymälät 60Kesä-joulukuu 2014Raportointi alkuvuodesta 2015

60

Näytteiksi otetaan erityisesti myymälöiden itse pilkkomia ja pakkaamia juustoja. Näytteistä tutkitaan hygieniaindikaattoribakteereiden lisäksiListeria monocytogenes.

4. SILAKKAMARKKINAT

Näytteitä otetaan erityisesti sellaisista silakkamarkkinoiden tuotteista, joista tuli vuonna 2013 huono tai välttävä näytetulos sekä toimijoilta, joidentuotteita ei aiemmin ole tutkittu.

5. JUUSTOJEN MIKROBIOLOGINEN LAATU VÄHITTÄISMYYNNISSÄ

PKS-projektiProjektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Hotellit 100Maalis-syyskuu 2014

100

Listeria monocytogenes.

6. HOTELLIEN AAMIAISPÖYDISSÄ TARJOTTAVIEN ELINTARVIKKEIDEN HYGIEENINEN LAATU

Näytteitä otetaan hotellien aamiaisravintoloissa tarjolla olevista leikkeleleistä, pateista sekä kylmäsavu- ja graavikaloista.

2-vuotinen projekti (2013-14)Projektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Myymälät, joissa palvelumyyntiä 150Tammi-joulukuu 2014

150

Projektin aikataulu Näytteenottopaikat NäytemääräNäytteenotto : Isot yleisötapahtumat 16Touko-elokuu 2014 Torit 9Raportointi loppuvuodesta 2014

25

8. TAPAHTUMIEN JA TORIEN TALOUSVEDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU

7. LIHA- JA KALATUOTTEIDEN TURVALLISUUS PALVELUMYYNNISSÄ

Näytteitä otetaan myymälöistä, joissa palvelumyyntiä. Näytteitä otetaan graavi- ja kylmäsavukalajalosteista ja raa'asta (marinoidusta) lampaan-,siipikarjan-, naudan- ja sianlihasta . Lisäksi otetaan pintapuhtausnäytteitä lihan- ja kalankäsittelytasoilta. Kalajalosteista ja kalakäsittelynpintapuhtausnäytteistä tutkitaan Listeria monocytogenes. Lihanäytteistä ja lihankäsittelyn pintapuhtausnäytteistä tutkitaan salmonella. Näytteettutkitaan toimijan kustannuksella.

Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Näytemäärä

Näytteenotto :

Tammi - joulukuu 2014Ravintolat, eineskeittiöt ja muuttuotantolaitokset 250Kasvisten salmonellanäytteet 25Ulkomyynti (ruokamyyjät ym.) 30Laitokset 385

690

Näytteenottokohteina ovat torit ja pysyvät tapahtumapaikat sekä isot yleisötapahtumat. Taphtumista otetaan mahdollisuuksien mukaan kaksinäytettä niin, että toinen otetaan vesipostilta ja toinen järjestäjän asentaman vesijohdon hanasta. Jos tapahtumassa ei ole kiinteäätalousvesiliitäntää, otetaan yksi näyte vesisäiliön hanasta

9. MUU MIKROBIOLOGINEN NÄYTTEENOTTO

Valvontanäytteitä otetaan riskiperusteisesti tuotteista, joiden ominaisuuksiin toimijat voivat itse vaikuttaa. Aikaisemmat näytetulokset, kohteenvalvontahistoria ja omavalvonnan toimivuus otetaan huomioon näytteenoton suuntaamisessa. Laitosten kohdekohtainen tuotantomäärän jatoiminnan riskiperusteisuuden huomioiva näytteenottosuunnitelma laaditaan osastolla vuosittain. Näytteenotto ja näytteistä tehtävät tutkimuksetovat toimijoille maksullisia.



Helsingin terveydensuojelunvalvontasuunnitelma

2013–2014, päivitys 2014



Sisällysluettelo

Sisällysluettelo................................................................................................................... 21. Johdanto ........................................................................................................................ 3

1.1. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät........................................................... 31.2 Valvonnan painopistealueet ......................................................................................... 4

2. Suunnitelmallinen valvonta ............................................................................................ 52.1. Valvonnan suunnitteluvelvoite ..................................................................................... 52.2. Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat ..................................................................... 62.3. Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ............................................................. 62.4. Tarkastusten määrittely .............................................................................................. 72.5. Tarkastusten sisältö ................................................................................................... 82.6. Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen ................................ 9keskimäärin käytettävä aika .............................................................................................. 92.7. Valvontanäytteet ........................................................................................................ 92.8. Laboratoriot, johon valvonta tukeutuu ........................................................................ 102.9. Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi .................................................... 10

LIITE 1. Terveydensuojelun valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteet vuonna 2014



1. Johdanto

Tämä suunnitelma on Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen terveydensuojelunvalvontasuunnitelman 2013–2014 päivitys vuodelle 2014. Suunnitelma käsittääterveydensuojelun suunnitelman mukaisen valvonnan sekä muunympäristökeskuksen suorittaman terveydensuojelun valvonnan.

Terveydensuojelun tavoitteena on ihmisten terveyden ylläpitäminen ja edistäminen.Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa elinympäristössäesiintyviä terveyshaittoja. Valvonnan kohteina ovat mm. erikseen määritellytilmoituksenvaraiset toiminnat sekä talous- ja uimavesi, asumisterveys- ja sisäilma-asiat sekä jätteet ja jätevedet.

1.1. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävät

Kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkailleturvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta jajärjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Kunnan tuleelaatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelunvalvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä jaterveyshaittoja ehkäisevää (terveydensuojelulaki 763/1994, 6 §).

Terveydensuojeluviranomaisena toimii Helsingissä Helsingin kaupunginympäristölautakunta. Terveydensuojelun valvonnasta on vastannut Helsinginkaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö sekäympäristöterveysyksikkö. Organisaatiomuutoksen myötä vuonna 2014 uusiympäristöterveysosasto vastaa kaikesta muusta terveydensuojelun valvonnastapaitsi talousveden valvonnasta, josta vastaa uusi elintarviketurvallisuusosasto.

Terveydensuojelun valvonta kohdistuu talousvettä toimittavan laitoksen,uimahallien, uimarantojen, asuntojen, päivä-, lastenja vanhainkotien sekä koulujenja oppilaitosten valvontaan ja julkisten huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistojensekä parturien, kampaamojen, tatuointi- ja solariumhuoneistojen ja kuntosalienvalvontaan.

Kunnan terveydensuojelutehtäviin kuuluu myös terveydensuojelulain muutoksesta(129/2009, 6 §) johtuen velvoite siitä, että kunnan on alueellaan huolehdittavaMaailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) 20 ja 39artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämisestä. Tämän mukaisestiympäristökeskuksessa ympäristöterveysyksikkö tarkastaa ja antaa todistuksetkansainvälisessä liikenteessä olevien alusten saniteettitoimenpiteistä jasaniteettitoimenpiteistä vapauttamisesta Helsingin satamissa (Valviran päätös Dnro179/11.02.02.06/2009).



1.2 Valvonnan painopistealueet

Vuosille 2011 - 2014 laaditun valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelmanmukaisesti kunnan on laatiessaan valvontasuunnitelmaa vuodelle 2014 erityisestiotettava huomioon terveydellisten olojen valvonta kohteissa, joita lapset ja nuoretkäyttävät, sekä majoitus- ja kokoontumishuoneistot että talousvettä toimittavienlaitosten varautuminen erityistilanteisiin.

Suunnitelmakaudella 2013 - 2014 terveydensuojelun valvonnassa Helsinginkaupungin ympäristökeskuksen toiminta on suunnattu terveydensuojelulain 13 §:nmukaisten ilmoitusten käsittelyyn, talousveden ja uimavesien laadun valvontaan,talousvettä toimittavan laitoksen sekä uimarantojen ja uima-allastilojen valvontaansekä toimenpidepyyntöjen hoitamiseen. Toimenpidepyynnöt koskevat mm.asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa esiintyviä terveyshaittoja ja jätehuollonongelmia.

Terveydensuojelun painopistealueet esitetään ympäristöterveysosastontoimintasuunnitelmassa, joka laaditaan osana ympäristökeskuksentoimintasuunnitelmaa. Terveydensuojelun painopistealueet vuonna 2014 ovatseuraavat:

1. Talousveden valvonta

Huolehditaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000)edellyttämästä valvonnasta ja päivitetään talousvesinäytteiden (449 kpl)näytteenottosuunnitelma. Näytteiden määrä on lisääntynyt viime vuoteennähden neljällä näytteellä. Näytemäärään on lisätty aluehallintovirastonedellyttämä nitriitin määritys lähtevästä vedestä jaksottaisen seurannanyhteyteen. Tulokset raportoidaan Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Talousveden valvontaa kohdennetaan talousvettä toimittavaan laitokseen(HSY:n vesihuolto) ja sen valmiuksiin varautua erityistilanteisiin.

Valvontatutkimusohjelman ajantasaisuus tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa.

2. Uima-allasveden valvonta

Huolehditaan STM:n asetuksen (315/2002) edellyttämästä allasvedenvalvonnasta uimahalleissa sekä muissa yleisissä uima-allastiloissa jamaauimaloissa sekä siitä, että kohteilla on ajantasaisetvalvontatutkimusohjelmat.

3. Uimarantaveden valvonta

Huolehditaan STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) edellyttämästäuimarantavesien valvonnasta. Päivitetään suurten yleisten uimarantojenuimavesiluokitus uimakauden 2014 päätyttyä valvontatutkimustulosten



perusteella ja tarkistetaan uimavesiprofiileja asetuksen 177/2008tarkistustiheyden mukaisesti. Huolehditaan tiedottamisesta.

4. Ilmoitusten käsittely

Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisten ns. hygieniahuoneistojen (parturit,kampaamot, kauneushoitolat, tatuointi- ja solariumhuoneistot ym.) japäivähoitotilojen, koulujen, lastenja vanhainkotien ilmoitukset käsitellään.Päivähoitotilojen, koulujen, lastenja vanhainkotien ilmoituksien käsittelylle onlaadittu tavoitteelliset läpimenoaikakriteerit ja läpimenoaikoja seurataan.

5. Asuntoja koskevat toimenpidepyynnöt

Asunnontarkastuksen toimenpidepyynnöt hoidetaan ja niiden käsittelylle onmääritelty tavoitteelliset läpimenoajat. Läpimenoaikoja seurataan.

6. Terveydellisten olojen valvonta

Vuonna 2014 kohdennetaan terveydensuojelun valvontaa sellaisiin kohteisiin,joita lapset ja nuoret käyttävät kuten päiväkodit, koulut, lastenkodit,leirikeskukset, iltapäiväkerhot ja niitä vastaavat valvontakohteet sekämajoitushuoneistojen valvontaan.

Sisäilman laadun ja ilmanvaihdon riittävyyden arvioiminen ovat osapainopistealueiden valvontaa (mm. kohteet joita lapset ja nuoret käyttävät kutenpäiväkodit, koulut, lastenkodit sekä iltapäiväkerhot).

2. Suunnitelmallinen valvonta

Vuoden 2014 suunnitelmallisen valvonnan tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmavalvontakohdetyypeittäin on taulukkomuodossa (liite 1). Suunnitelman mukaisettarkastukset, näytteenotto ja tutkimukset ovat maksullisia.

2.1. Valvonnan suunnitteluvelvoite

Terveydensuojelulain 6 §:n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistävalvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma. Suunnitteluvelvoite onasetettu myös valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollonvalvontasuunnitelmasta (665/2006). Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvänsäännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on suunnitelmassa huomioitavamuu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta sekä siihenvarattavat työaika- ja henkilöresurssit. Tavoitteena on ohjata ja yhtenäistää kuntienterveydensuojelun valvontaa ja edistää valvonnan suunnitelmallisuutta ja laatua.

Ympäristökeskus on huomioinut tässä vuoden 2014 valvontasuunnitelmassaympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille



2011–2014 sekä sen päivityksen vuodelle 2014. Lisäksi tässä päivityksessä onhuomioitu Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin kaupunginympäristölautakunnalle osoitettu arviointikirje 28.12.2012

2.2. Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat

Ympäristökeskuksessa arvioidaan käytettävän vuonna 2014 terveydensuojelunvalvontaan 23,4 henkilötyövuotta (htv). Terveydensuojelun suunnitelmalliseenvalvontaan käytetään 4,0 htv, mikä on noin 17 % kaikesta terveydensuojelunvalvonnasta. Suunnitelmallinen valvonta käsittää talous- ja uimavesien sekä niitäkoskevien kohteiden valvonnan (2 htv) ja koulujen, päiväkotien ja muidenvastaavien tilojen valvonnan (2,0htv).

Muuhun kuin suunnitelmalliseen terveydensuojelun valvontaan käytetään 19,4 htv.Tämä käsittää asuntojen terveyshaittojen selvittämisen, terveydensuojelulain 13 §:nmukaisten ilmoitusten käsittelyn ja toimenpidepyyntöjen hoitamisen.

Kaikkeen terveydensuojelun valvontaan käytettävät henkilöstövoimavarat vuonna2014 ovat seuraavat:

Ympäristöterveyspäällikkö 0,8 htvElintarviketurvallisuuspäällikkö 0,1 htvEsimiehet 1,8 htvTarkastava henkilöstö 18,3 htvAvustava henkilöstö (tutkimusavustajat,toimistosihteerit)

2,4 htv

Yhteensä 23,4 htv

Valvira on esittänyt kirjeessään 31.7.2009 ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto28.12.2012, että valvontasuunnitelmia laadittaessa on noudatettavavalvontaohjelmien tarkastustiheyksiä, eikä laatia valvontasuunnitelmaa kunnanvalvontaresurssien mukaisesti. Ympäristökeskus ei kuitenkaan kykene nykyisilläresursseilla toteuttamaan muuta kuin tärkeimmäksi priorisoidun suunnitelmallisenvalvonnan.

2.3. Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet

Terveydensuojelun valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2011 - 2014 sekävalvontaohjelman päivityksen 2014 mukaan yleisenä painopisteenä onterveydensuojelun valvontakohteiden selvittäminen ja suunnitelmallisen valvonnankäynnistäminen koko laajuudessaan. Valvontakohteista painopisteinä ovattalousvettä toimittava laitos, uimarannat ja uima-allastilat sekä päiväkodit,lastenkodit ja muut vastaavat lapsille tarkoitetut hoitopaikat. Valvontaa kohdistetaanmyös majoitustiloihin ja solariumhuoneistoihin.



Ympäristökeskuksella on käytössä Tarkastajajärjestelmä, johon valvontakohteet onluokiteltu YHTI-luokituksen mukaisesti. Luokittelua jatketaan talous- ja uimavesienosalta 2014.

Vuonna 2014 suunnitelmallinen valvonta kohdistetaan korkean (Valviran riskiluokka3) ja keskisuuren (Valviran riskiluokka 2) riskin kohteisiin. Suunnitelmallistentarkastusten kohteet ja määrät ovat seuraavat:

Korkea riskiluokka: talousvettä toimittava suuri vesilaitos, HSY Vesihuolto yleiset uimahallit (12 kpl), maauimalat (2 kpl) sekä muut yleiset allastilat (38

kpl)

Keskisuuri riskiluokka: suuret yleiset uimarannat (12 kpl) muut yleiset uimarannat (15 kpl) koulut ja oppilaitokset, päivähoitotilat, lastenkodit ja nuorisokodit (74 kpl)

Lasten leikkikenttien yhteydessä sijaitsevien kahluualtaiden näytteenottoprojektiajatketaan. Projekti on aloitettu kesällä 2013 ja tarkoituksena on selvittääkahluualtaiden veden hygieeninen laatu kahden vuoden perusteella.

Suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset on esitetty lisäksi liitteen taulukossa 1.Tarkastukset tehdään Valviran valtakunnallisen ohjelman mukaisesti.

2.4. Tarkastusten määrittely

Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää,aiheutuuko jostakin tekijästä tai olosuhteesta terveyshaittaa. Terveyshaitanpoistamiseksi tai rajoittamiseksi annetaan tarvittavia ohjeita, kehotuksia jamääräyksiä.

Ympäristökeskus valvoo terveydensuojelulain tarkoittamia kohteitasuunnitelmallisesti tekemällä 1) tarkastuksia ja 2) uusintatarkastuksia sekäottamalla näytteitä ja tutkimalla niitä. Nämä säännöllisen valvonnan toimenpiteetovat maksullisia. Maksullisiin tarkastuksiin kuuluvat myös suurissayleisötilaisuuksissa tehtävät tarkastukset.

Tarkastuksiin pyritään myös mahdollisuuksien mukaan yhdistämään muunlainsäädännön piiriin liittyviä tarkastuksia kuten esim. kuluttajaturvallisuuslain jatupakkalain mukaisia tarkastuksia.

Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi ympäristökeskus tekee muutaterveydensuojelulain tarkoittamaa valvontaa, joka ei vaadi säännöllisyyttä. Tähänkuuluvat mm. asiakkaiden valitukset ja niihin liittyvät selvitykset ja asumisterveyteenliittyvät tarkastukset. Tarkastukset ovat maksuttomia 3) terveyshaittaepäilyn tai



valituksen perusteella tehtyjä tarkastuksia. Muita tarkastuksia ovat 4)ennakkotarkastus, kun kohteeseen on suunnitteilla jotain uutta toimintaa tai 5)käyttöönottotarkastus liittyen ilmoituksen tai hakemuksen käsittelyyn. Ilmoitusten jahakemusten käsittelystä peritään maksu, ei erillisistä tarkastuksista.

2.5. Tarkastusten sisältö

Tarkastus

Tarkastus on säännölliseen valvontaan kuuluva ennalta sovittu tarkastus.Tarkastuksella selvitetään, harjoitetaanko tarkastettavassa kohteessaelinympäristöön vaikuttavaa toimintaa siten, ettei siitä synny terveyshaittoja.Tarkastukseen liittyy usein ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa.

Toiminnanharjoittajalle lähetetään tarvittaessa ennakolta kirje tulevastatarkastuksesta ja siinä mahdollisesti tarvittavista asiakirjoista. Asiakirjat voidaanpyytää toimittamaan valvontaviranomaiselle ennen tarkastusta.

Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoittajanharjoittamaan toimintaan esim. terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksenjohdosta tehtyyn päätökseen, aiemmin laadittuihin tarkastuskertomuksiin ym.asiakirjoihin.

Kohteessa tarkastetaan, että kohteen toiminta on järjestetty siten, ettäterveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Keskustellaanmahdollisesti sekä toiminnanharjoittajan tai toiminnasta vastaavan että muunhenkilöstön kanssa.

Valvontakohdetyyppien tarkastusten sisällöt määritellään tarvittaessa tarkemmintarkistuslistoilla, joissa otetaan huomioon oleelliset terveyteen ja turvallisuuteenvaikuttavat tekijät. Valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassamääriteltyjä valvontakohdetyyppien tarkastusten sisältöjä käytetään hyväksi.Ympäristökeskuksessa on laadittu esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja työtilojentarkastuksia varten tarkastuslistoja.

Uusintatarkastus

Säännölliseen valvontaan liittyvä uusintatarkastus voi olla ennakolta sovittu taiennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmennetaan, että kohteen toimintaon saatettu hyväksyttävälle tasolle. Uusintatarkastus voi olla myös esim. tarvittavanasiakirjan pyytäminen nähtäväksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita.

Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaantiedoksi tarkastuksen kohteelle ja muille asianosaisille. Tarkastuskertomuslaaditaan, vaikka asiat kohteessa olisivatkin kunnossa.



Ympäristökeskuksen valvonnassa olevat terveydensuojelulain mukaiset kohteet janiihin kohdistuvat valvontatoimet kuten kaikki tarkastukset, näytteenotot,toimenpidepyynnöt jne. kirjataan Tarkastajajärjestelmään.

2.6. Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseenkeskimäärin käytettävä aika

Valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppien tarkastustiheys perustuu niissäesiintyvien riskitekijöiden arviointiin. Riskitekijöiden merkittävyyttä arvioidaanterveyshaitan toteutumisen todennäköisyyden ja vaikuttavuuden avulla. Arviointiperustuu kokemusperäiseen tietoon valvontakohteiden ja valvontakohdetyyppientoiminnan laadusta, laajuudesta, olosuhteiden asianmukaisuudesta jakäyttäjäryhmästä.

Koska terveydensuojelun valvontaresurssit ovat ympäristökeskuksessa rajalliset, onjouduttu keskittymään ilmoitusten käsittelyyn ja valitusten hoitoon. Varsinainenvalvontakohteiden toiminnan valvonta on ollut vähäistä, vaihdellen eri toimialueilla,eikä niiden riskinarviointiin ole siten kyetty yleensä panostamaan.Riskinarvioinnin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi Valvira on antanut ohjeetvaltakunnallisessa valvontaohjelmassa. Riskinarvioinnin perusteellaterveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaankolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohdetyypintarkastustiheys. Tarkastustiheyden määrittely lähtee siitä olettamuksesta, ettäkohde on jo toimiva ja sen toimintatavat tunnetaan. Uuden kohteen osalta tarvitaanusein ilmoituksen käsittelyyn liittyvä tarkastus, minkä pohjalta määräytyy myöhempivalvontatiheys.

Valvontakohteiden tarkastustiheydet määritellään valtakunnallisenvalvontaohjelman perusteella. Ympäristökeskuksessa kohteiden tarkastustiheydenmäärittely noudattelee terveydensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassavuosille 2011 - 2014 käytettyä kolmen eri riskiluokan perusteella määritettyätarkastustiheyttä siten, että suunnitellun tarkastustiheyden määrittämisessä onhuomioitu ympäristökeskuksen rajalliset voimavarat. Liitteessä 1 on määriteltyyksityiskohtaisemmin kohteiden lukumäärät, tarkastustiheydet ja käytettävä työaika.

Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika riippuu mm. kohteen koosta jatoiminnan laajuudesta. Koko tarkastusprosessiin (tarkastuksen sopiminen,valmistelu, tarkastus, tarkastuskertomuksen kirjoittaminen, mahdollisestinäytteenotto) kuluu aikaa yhdestä tunnista useisiin tunteihin.

2.7. Valvontanäytteet

MetropoliLab Oy ottaa ja tutkii HSY Vesihuollon valvontatutkimusohjelman mukaisettalousveden säännöllisen valvonnan näytteet 449 kpl (STM:n talousvesiasetus



461/2000). Vuonna 2011 tuli voimaan uusi valvontatutkimusohjelma vuosille 2011–2015, jossa käsitellään koko HSY:n alue yhtenä kokonaisuutena.

Ympäristökeskus valvoo yleisten uimarantojen veden laatua keväällä 2008 voimaantulleiden sosiaali- ja terveysministeriön asetusten (177/2008 ja 354/2008)mukaisesti. Uimaveden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistäulosteperäisiä bakteereita (suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli).Näytteitä otetaan suurilta uimarannoilta 72 kpl (kuusi näytettä/kesä/ranta) ja pieniltärannoilta 60 kpl (neljä näytettä/kesä/ranta).

Ympäristökeskus valvoo säännöllisesti 12 yleisen uimahallin ja 2 maauimalan sekä38 muun yleisen laitoksen tms. altaiden vedenlaatua terveydensuojelulain(763/1994) mukaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksella(315/2002) tarkempia säännöksiä uimahallien ja kylpylöiden allasvesienlaatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Uima-allastiloissa on laadittusäännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossalaitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Ohjelmaan on sisällytetty asetuksenmukainen näytteenotto. Näytteenottotiheys on riippuvainen kohteen vuosittaisestakävijämäärästä. Näytteitä otetaan uimahalleista 626 kpl, maauimaloista 63 jamuista yleisistä uima-altaista yhteensä 268 kpl.

Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otetaansisäilma- materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Näytteitä otetaan sekäkemiallista että mikrobiologista tutkimusta varten.

2.8. Laboratoriot, johon valvonta tukeutuu

Näytteet tutkitaan MetropoliLab Oy:ssä, joka on Mittatekniikan keskuksenakkreditoima laboratorio. Laboratoriopalvelut on kilpailutettu vuonna 2013.

Uima-allasveden valvontatutkimusohjelman tarkastamisen yhteydessä laitoksenylläpitäjän kanssa on sovittu, että näytteenottosuunnitelman mukaisetallasvesinäytteet tutkitaan MetropoliLabissa. Myös allasvesien näytteenottotapahtuu MetropoliLabin toimesta.

2.9. Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi

Terveydensuojelun valvontasuunnitelman toteutuminen arvioidaan vuosittainHelsingin kaupungin ympäristölautakunnassa aina seuraavan vuoden maaliskuunloppuun mennessä (vuoden 2013 osalta vuoden 30.3.2014 mennessä).Valvontasuunnitelman toteuman raportointi tehdään vuoden 2013 osaltavalvontaohjelman liitteenä olevalla excel-taulukolla, joka toimitetaan sähköisestiEtelä-Suomen aluehallintovirastoon. Vuoden 2014 toteumat raportoidaan pääosinkeskitetyn YHTI-järjestelmän kautta.



Arvioinnissa tarkastellaan kuinka kattavasti suunniteltu toiminta ja suunnitelluttarkastukset sekä näytteenotto ovat toteutuneet valvontakohdetyypeittäin. Erityisestiarvioidaan kuinka kattavasti säädetyt talous- ja uimavesinäytemäärät ovattoteutuneet. Arvioinnissa perustellaan syyt mahdollisesti toteutumatta jääneidentavoitteiden osalta sekä esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivatparemmin seuraavan tarkastelujakson aikana.

Toteutumisen arvioinnissa kiinnitetään huomio myös henkilöstövoimavarojenriittävyyteen suhteessa valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan. Lisäksiarvioidaan terveydensuojelun valvonnasta saadut tulot valtakunnallisten ohjeidenmukaisesti.

LIITE 1. Terveydensuojelun valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset ja näytteet vuonna 2014

Ajankäyttö, Ajankäyttösuunniteltu toteutunut

tuntia 7) tuntia 8)

TsL 13 § 1 mom. 1 kohdan kohteet 0 0 0 0 0Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot 35 0 0 0 0Julkinen majoitushuoneisto 24 8 0 0 0Yleinen sauna 23 0 0 0 0

Yleinen uimahalli, uima-allas , uimala, kylpylä52 33 33 957 4

Yleiset uimarannat (EU uimarannat ja muutyleiset uimarannat)

27 27 27 132 2

Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaavaalueella tai vastaava

6 0

Koulu tai oppilaitos 327 30 30 0 8Päivähoitopaikat, lasten- tairyhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat

735 44 44 0 6

Vanhainkodit ja vastaavat vanhustenhuollonyksiköt

76 0 0 0 0

Muut sosiaalialan yksiköt 36 0 0 0 0Parturi, kampaamo 605 0 0 0 0Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely tai -hoitopaikka, solarium

296 0 0 0 0

Julkinen kuntosali tai liikuntatila 99 0 0 0 0Hautausmaa tai hautapaikka 7 0 0 0 0Muut laitokset ja huoneistot, joissaharjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutuakäyttäjälle terveyshaittaaTalousvettä toimittavat laitokset (vähintään5000 käyttäjää tai yli 1000 m3/d)

1 1 2 449 6

Talousvettä toimittavat laitokset (vähintään50 mutta alle 5000 käyttäjää tai vähintään 10mutta alle1000 m3/d) tai muu asetuksen

0 0 0 0 0

Kohteidenmäärä, joille

annettutoimenpide-määräys 5)

Viranomais-valvonnannäytteidenmäärä 6)

Toteutuneetseuranta-

tarkastuksetTerveydensuojelulainvalvontakohdetyyppi

Valvontakoh-teiden lkm

Tarkastettavienkohteiden lkm 1)

Suunniteltujentarkastusten lkm

2)Tarkastettujen

kohteiden lkm 3)Toteutuneet

tarkastukset 4)

mutta alle1000 m3/d) tai muu asetuksen461/2001 mukainen kohdeTalousvettä toimittavat laitokset (alle 50käyttäjää tai alle 10 m3 /d) tai muu 401/2001asetuksen mukainen kohde

0 0 0 0 0

Yhteensä 2349 143 136 0 0 0 0 1538

Huomautukset1) Suunnitelmavuodelle tarkastettavaksi suunniteltujen kohteiden määrä2) Suunnitelmavuodelle suunniteltujen tarkastusten määrä3) Kertomusvuonna tarkastettujen kohteiden määrä4) Kertomusvuonna tehtyjen suunniteltujen tarkastusten määrä5) Kohteiden määrä, joille annettu toimenpidemääräys (tarkastuskertomukseen kirjattu huomautus terveydensuojelulain vastaisesta toiminnasta ja toimenpidemääräys/ kehotus/ kielto)6) Terveydensuojeluviranomaisten vastuulla (myös ulkoistetut) olevat viranomaisvalvonnan näytemäärät7) Valvontakohdetyypin tarkastukseen suunniteltu ajankäyttö8) Valvontakohdetyypin tarkastukseen käytetty aika (keskiarvo toteutuneista tarkastuksista)


Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Tilinaro Y-tunnusPL 500 Viikinkaar i 2a +358 9 310 1635 +358 9 310 31613 800012-62637 0201256-600099 HELSINGIN KA UPUNKI Helsinki 79 Alv. [email protected] i FI02012566

Helsingintupakkalain valvontasuunnitelma

2013–2014, päivitys 2014



Sisällysluettelo

1 Johdanto ................................................................................................................... 31.1 Kunnan valvontaviranomaisen tehtävät .................................................................. 31.2 Valvonnan painopistealueet ................................................................................... 4

2 Suunnitelmallinen valvonta ....................................................................................... 42.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite ................................................................................ 42.3 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ja tarkastusmäärät ............................ 52.4 Tarkastusten määrittely ......................................................................................... 72.5 Tarkastusten sisältö .............................................................................................. 72.6 Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen käytettäväaika ........................................................................................................................... 72.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot, joihinvalvonta tukeutuu ....................................................................................................... 92.8 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi ................................................. 9

Liitteet:

LIITE 1 Tupakkalain mukaisen valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 2014



1 Johdanto

Tämä on tupakkalain (693/1976) mukaisen valvontasuunnitelman vuosille2013–2014 päivitys vuodelle 2014. Suunnitelmassa on kuvattu tupakkalain val-vonta ympäristökeskuksessa kokonaisuudessaan sekä säännöllisen valvonnanpiiriin kuuluvat valvontakohdetyypit, tarkastustiheydet ja tarkastustavoitteetvuodelle 2014.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston arviointikirje 28.12.2012 Helsingin kaupunginympäristölautakunnalle tupakkalain valvontasuunnitelmasta (vuosille 2010–2012) on otettu huomioon vuodelle 2014 päivitetyssä tupakkalain valvonta-suunnitelmassa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen organisaatiomuutos ajoittuu vuoden2014 alkuun. Vuonna 2013 tupakkavalvonta on sijoittunut ympäristöterveysyk-sikköä. Vuoden 2014 alusta tupakkavalvonta ja viranhaltijat, jotka ovat hoita-neet tupakkalain mukaisia tehtäviä, siirtyvät uuteen ympäristöterveysosastoon.

1.1 Kunnan valvontaviranomaisen tehtävät

Kunnan tupakkavalvontaviranomaisten tehtävistä on säädetty tupakkalaissa693/1976. Lain 17 § 1 momentin mukaan:

Kunnan tulee omasta aloitteestaan tai tehtyjen ilmoitusten perus-teella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojentarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineidenmyyntiä ja sijoittelua myyntipisteessä, automaattisen myyntilaitteensijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynninomavalvontaa, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden mainontaaja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikielto-jen ja rajoitusten noudattamista toimialueellaan.

Tupakkalain valvontatehtävät ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavastiuseiden lakimuutosten myötä. Vuonna 2009 voimaan tullut lakimuutos tupakanmyynnin luvanvaraistamisesta on ollut merkitykseltään suurin. Lakimuutoksenmyötä kaikki tupakan myyntipisteet tulivat hyväksymismenettelyn piiriin. Tupa-kan vähittäismyynnin luvanvaraisuus toi mukanaan uusia tehtäviä, joita ovat lu-pien käsittely, luparekisterin ylläpito sekä lupiin liittyvät tarkastukset. Viimeisinlakimuutos tuli voimaan 1.1.2012 alkaen, missä tupakkatuotteiden ja niiden ta-varamerkkien esilläpito vähittäismyynnissä kiellettiin.



Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin kohteet on rekisteröity Tarkastajajärjestel-mätietokantaan, johon kaikki vähittäismyynnin päätökset ja tarkastukset merki-tään. Osana valvontaa on käytössä valtakunnallinen InProcess- luparekisteri,jota pidetään ajan tasalla vähittäismyyntilupien osalta.IYmpäristöterveydenhuollon tietojenkeruujärjestelmän(YHTI) tupakkavalvonta-kohteet päivitetään vastaamaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviras-ton (Valvira) vaatimuksia vuonna 2014. Helsingin ympäristökeskuksen osaltaluokittelu ja raportointijärjestelmän käyttöönotto on vielä osin kesken. Tämä tar-koittaa, että vuonna 2014 järjestelmän käyttöönotto tulee olemaan yksi henki-löstöresursseja sitova tehtävä. Vuoden 2014 valvontatietojen raportointi toteute-taan YHTI-järjestelmän kautta.


Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on vuosille2011–2014 laaditussa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa jakanutvalvonnan painopistealueet vuodelle 2014 seuraavasti

-- tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikko-

jen myyntilupien valvonta, jossa erityishuomiota kiinnite-tään tupakkatuotteiden esilläpitokiellon valvontaan.

- tupakointikieltojen ja rajoitusten valvonta kouluissa jamuissa oppilaitoksissa sekä lasten ja nuorten suosimis-sa sisätiloissa.

Lupien käsittely ei ole suunnitelmallista valvontaa, mutta otetaan huomioon tu-pakkavalvontaan käytettävissä olevan työpanoksen kohdentamisessa.

2 Suunnitelmallinen valvonta2.1 Valvonnan suunnitteluvelvoite

Tupakkalain 14 a §:n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyäsäännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma (kunnan val-vontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveys-haittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavattiedot:

1) tarkastusten sisällön määrittely;2) valvontakohteiden tarkastustiheys;3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen;4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä5) laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu.



14 a §:n 4 momentin mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huo-mioon 14 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunni-telma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

2.2 Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (nykyisin Valvira) määrittelitupakkavalvontaan käytettäväksi minimivaatimukseksi 1 henkilötyövuoden100 000 asukasta kohden jo ennen vuosien 2009 ja 2010 lakimuutosten tuomialisätehtäviä. Tämä tarkoittaa, että Helsingissä tulisi tupakkavalvontaan käyttäävuodessa vähintään kuuden henkilön (6,0 htv) työpanos.

Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien käsittely on vienyt lähes kokonaan tu-pakkavalvontaan varatun henkilöstöresurssin, eikä riittävälle tarkastustoiminnal-le ole ollut toteuttamismahdollisuuksia. Tilannetta on yritetty vuosien 2012 ja2013 aikana helpottaa yhdistämällä kevennettyjä tupakkatuotteiden vähittäis-myyntitarkastuksia elintarvikelain mukaan tehtävien tarkastusten yhteyteen. Or-ganisaatiomuutoksen johdosta näiden kevennettyjen tarkastuksien jatkuminenelintarvikevalvonnan yhteydessä on vielä avoinna. Vuonna 2013 ympäristöter-veysyksikkö täytti yhden säästössä olleen vakanssin pääosin tupakkavalvonnantehtäviin. mikä osaltaan on helpottanut tehtävien järjestämistä tupakkavalvon-nassa

Tupakkavalvonnan resurssit ovat vuonna 2014 2,4 htv. Suunnitelmalliseen val-vontaan käytetään 1,5 htv, millä pystytään toteuttamaan Valviran määrittele-mästä tarkastustarpeesta noin 13 %.

Helsingin alueella tupakkalain mukaista valvontaa tekevät pääasiallisesti yksiterveysinsinööri ja yksi terveystarkastaja sekä lisäksi neljä muuta tarkastajaamuiden töiden ohella. Tupakkavalvonnan tehtäviin on ympäristökeskuksessavarattu henkilöstöresursseja seuraavasti:

Vuosi htv Resurssivaje (Valviranmitoituksesta, minimitaso

6,0 htv)2011 1,2 81 %2012 1,4 76 %2013 2,4 60 %2014 2,4 60 %

Tupakan vähittäismyyntilupien haltijoilta tulee periä luvan käsittelymaksun li-säksi vuosittaista valvontamaksua. Helsingissä tupakkavalvonnan tulot tulevatvuonna 2014 olemaan noin 150 000 - 200 000 euroa. Tuloilla on toistaiseksi ol-



lut vaikutusta yhden pysyvän lisähenkilön palkkaamiseksi tupakkavalvonnantehtäviin.

2.3 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ja tarkastusmäärät

Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueita määriteltäessä on huomioituValviran määrittelemät painopistealueet sekä valvonnassa havaitut tarkastus-tarpeet. Kuitenkin pääpaino resurssien vähäisyyden vuoksi on muussa kuinsuunnitelmallisessa valvonnassa. Näitä tehtäviä ovat toiminta tupakkalain asi-antuntijana, tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupien käsittely ja niihin liittyvätvalvontatoimet, luparekisterin ylläpito sekä kaikki tupakkavalvonnan valitukset,jotka koskevat esimerkiksi tupakan myyntiä alaikäisille, myyntiluparikkomuksia,tupakan mainontaa ja myynninedistämistä sekä tupakointikieltojen- tai rajoitus-ten rikkomista.

2.3.1 Ravitsemisliikkeet

Vuonna 2014 ravitsemisliikkeet eivät ole varsinainen painopistealue, mutta ai-empina vuosina tarkastuksilla havaittujen puutteiden takia on tarkoituksenmu-kaista suunnitella tarkastuksia myös vuodelle 2014.

- Tarkastetaan 20 ravitsemisliikettä, joihin rakennusvalvontaviras-to on hyväksynyt erillisen tupakointitilan.

2.3.2 Myyntipaikat

Vuonna 2014 ympäristökeskuksessa keskitytään tupakkatuotteiden ja tupakoin-tivälineiden myyntipaikkojen osalta tarkastuksiin ja myyntilupahakemusten kä-sittelyyn:

- Tarkastetaan 200 tupakkatuotteiden vähittäismyyntipaikkaa.Tarkastukset kohdennetaan erityisesti alueille, joissa tiedetäänoleskelevan paljon nuoria.

2.3.3 Oppilaitokset, päiväkodit ja lasten ja nuorten suosimat sisätilat

Tupakointikiellon noudattamista oppilaitoksissa ja päiväkodeissa sekä niidenulkoalueilla valvotaan pääosin tupakointikiellon rikkomista koskevien toimenpi-depyyntöjen perusteella. Lisäksi tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan myösmuihin lasten ja nuorten suosimiin sisätiloihin (esim. nuorisotalot). Vuonna 2013ympäristöterveysyksikkö aloitti koulujen tupakointikieltoja koskevan valvonta-projektin, mikä jatkuu myös vuonna 2014. Ympäristökeskus tekee suunnitelmal-lisia tarkastuksia edellä mainittuihin kohteisiin 20 kappaletta.



2.4 Tarkastusten määrittely

Tupakkalain mukaisen tarkastuksen tavoite on tarkastaa kohteen toiminnan jatilojen säädöstenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin,asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteentarkastuksen tai vain jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastus voi sisältääuseiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä.

Tarkastus on joko suunnitelmalliseen valvontaan kuuluva ennalta sovittu tarkas-tus tai ennalta ilmoittamatta suoritettava tarkastus. Tarkastuskäyntejä tehdäänvirka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Ennalta ilmoit-tamaton tarkastus on perusteltu, mikäli se on tupakkalain toteutumisen ja val-vonnan kannalta oleellista. Mikäli tarkastuksella havaitaan epäkohtia, tulee vi-ranomaisen velvoittaa ne korjattaviksi annettuun määräaikaan mennessä, min-kä jälkeen suoritetaan uusintatarkastus.

Säännölliseen valvontaan liittyvä uusintatarkastus voi olla ennakolta sovittu taiennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmistetaan, että kohteen toimin-ta on saatettu tupakkalain mukaiseksi.

2 .5 Tarkastusten sisältö

Tarkastus ja uusintatarkastus sisältävät tarkastukseen valmistautumisen (tutus-tuminen kohteen asiakirjoihin ja tietojärjestelmän sekä luparekisterin kohdetie-toihin), tarkastuksen suorittamisen, tarkastuskertomuksen laatimisen ja kirjaus-ten tekemisen tietojärjestelmiin. Tarkastusprosessiin voi myös sisältyä havai-tuista epäkohdista ilmoittaminen muille valvontaviranomaisille.

Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaantiedoksi toimijalle ja muille mahdollisille asianosaisille. Tarkastuskertomus laadi-taan aina, vaikka tarkastettavassa kohteessa asiat olisivatkin kunnossa.

Tarkastuksilla käytetään ympäristökeskuksen eri kohdetyypeille laatimia tarkas-tuslomakkeita. Lomakkeet pohjautuvat Valviran laatimiin mallilomakkeisiin.

2.6 Valvontakohteiden määrä, tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseenkäytettävä aika

2.6.1 Valvontakohteiden määrä

Helsingissä tupakkavalvonnan valvontakohteiden kokonaismäärää on vaikeaarvioida, koska ympäristökeskuksen tietojärjestelmään ei ole merkitty suurintaosaa tupakkalain 12 §:n mukaisista kohteista (tupakointikiellot ja – rajoitukset),kuten virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten ylei-sölle ja asiakkaille varattuja sisätiloja, yleisten kulkuneuvojen sisätiloja, työyh-



teisöjen yhteisiä ja yleisiä sekä asiakkaille tarkoitettuja sisätiloja. Edellä mainituttupakkalain 12 §:n mukaiset kohteet tarkastetaan pääasiallisesti vain asiakas-valitusten tai mahdollisten valtakunnallisten valvontaprojektien yhteydessä.

Suunnitelmallisen valvonnan piirissä on kohteita tällä hetkellä 5827 kpl. Tupak-katuotteiden myyntiluvan haltijoita on 1200 erillisiä tupakointitiloja 100 ja muitakohteita (esim. ravintolat, koulut ja päiväkodit) yli 4000 kpl.

2.6.2 Tarkastustiheys

Valvira on määritellyt suunnitelmalliset tarkastustiheydet tarkastettaville kohteil-le. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkastustiheys valvontasuunnitelmassaesitetyille yleisimmille kohteille. Valviran määrittelemät tarkastustiheydet ja ym-päristökeskuksen suunnittelema tarkastustiheys löytyvät tämän suunnitelmanliitteenä olevasta taulukosta (liite 1). Helsingissä Valviran määrittelemästä tar-kastustarpeesta (n.2000 kpl) pystytään tarkastamaan vain noin 13 %.

Tarkastustiheys Tupakkalain mukainen kohdetyyppi1-3 vuoden aikana kerran tarkas-tettavat kohteet

– Ravintola tai muu ravitsemisliike, jossaon tupakointitila, savuttomat ravintolat,päiväkodit ja koulut

2 vuoden aikana kerran tarkas-tettavat kohteet

– Tupakkatuotteiden vähittäismyynti,myymälämainonta ja esilläpito.

Harvemmin kuin kolmen vuodenaikana kerran tarkastettavat koh-teet

– Virastot ja muut julkiset tilat, muut tu-pakkavalvontakohteet, myyntilupa-asiat jatupakka-automaatit.

Valvontasuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa (liite 1) on esitetty eri tu-pakkavalvontakohteiden lukumäärät niiden kohteiden osalta, jotka ovat ympä-ristökeskuksen tiedossa.

2.6.3 Valvontakohteiden riskinarviointi

Vuoden 2014 tupakkalain mukaisessa tarkastuskohteiden riskinarvioinnissaotetaan huomioon ravitsemisliikkeissä tupakansavulle altistuminen sekä lastenja nuorten elinympäristön savuttomuuden edistäminen. Riskinarvioinnin perus-teella ympäristökeskus kohdentaa ravitsemisliikkeiden valvonnan tupakointitilo-jen asianmukaiseen toimivuuteen sekä koulujen ja päiväkotien ja muiden nuor-ten suosimien tilojen savuttomuuden varmistamiseen.

Vähittäismyyntipaikkojen osalta tarkastuksia koetetaan keskittää alueille, joissatiedetään oleskelevan paljon nuoria. Näissä paikoissa tupakan ikärajavalvon-taan kohdistuva paine on yleensä tavallista suurempi.



2.6.4 Tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika

Tarkastukseen käytettävä aika vaihtelee tarkastettavan kohteen mukaan. Tar-kastusten kestoajat on arvioitu oheisessa taulukossa.

Tupakkalain mukainen kohdetyyppi Työaika (h)Tupakointikiellotja -rajoitukset

Tupakkatuottei-den myynti

Yhteensä

Ravitsemisliikkeet, joissa on lain mukai-nen erillinen tupakointitila

3 1 4

Koulut ja päiväkodit ja vastaavat 3 3Tupakanmyyntilupa-asiat 4 4

2.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja tutkiminen sekä laboratoriot,joihin valvonta tukeutuu

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa ei suoriteta suunnitelmallista tu-pakkavalvontaan liittyvää näytteenottoa. Erityisissä tapauksissa voidaan ottaakertaluonteinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi.Valvonta tukeutuu MetropoliLab Oy:n palveluihin, joka on Eviran hyväksymä la-boratorio..

2.8 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi

Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan vuosittain ympäristö-lautakunnalle maaliskuun loppuun mennessä.

Arvioinnissa tarkastellaan kokonaisuudessaan valvonnan toteutumista ja erityi-sesti tarkastuksien toteutumista ja kattavuutta valvontakohdetyypeittäin. Arvi-oinnissa perustellaan syyt mahdollisesti toteutumattomien tavoitteiden osaltasekä esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat paremmin seu-raavan tarkastelujakson aikana.

Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota henki-löstövoimavarojen riittävyyteen. Lisäksi arvioidaan tupakkavalvonnasta saaduttulot valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti.

LIITE 1. Tupakkalain mukaisen valvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 2014

TUPAKKAVALVONTA

Valvontakohteidenlukumäärä

Arvio tarkastuksenkestosta (h)

Valvirannmäärittelemätarkastustiheys(krt/v)

Vuosittaisten tarkastustentarve määriteltynä Valvirantarkastustiheydellä(tarkastus lkm/v)

Suunniteltutarkastustiheysvuonna 2014 (krt/v)

Suunniteltujentarkastustenkokonaismäärä vuonna2014 (tarkastus lkm/v)

Suunnitellutnäytemäärätvuonna 2014

Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineidenvähittäismyynti

1300 4 0,5 650 0 200 0

Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden muuluovutus elinkeinotoiminnassa ei tiedossa 2 0,3 tai

harvemmin * * * *

Tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiautomaattisesta myyntilaitteesta ei tiedossa 2 1 * * * *

TukkumyyntiTupakkatuotteiden ja tupakointivälineidentukkumyynti 2 4 0,5 1 0 0 0

Tupakkatuotteiden varastointiTupakkatuotteiden varastointi 1 * 0,3 0,3 0 0 0Tupakkatuotteiden valmistusTupakkatuotteiden valmistus 0 * * * * * *Tupakan mainonta ja muu myynninedistäminen

Tupakan mainonta ja muu myynninedistäminen ei arvioitavissa * * * * * *Tupakointikiellot ja -rajoituksetPäiväkodit: Päiväkotihoito-, perhepäivähoito-,leikkitoiminta- ja muut päivähoitotoimintapaikat 725 3 0,3 217,5 0,002 0 *

Oppilaitokset: Perusopetuskoulut, ammatillisetoppilaitokset, lukiot, korkeakoulut, yliopistot, muutkoulutusta antavat yksiköt

620 3 0,3 186 0,0120 *

Virastot, viranomaiset ja niihin verrattavissa olevat * *

Vähittäismyyntilupakohteet

Virastot, viranomaiset ja niihin verrattavissa olevatmuut julkiset laitokset sekä muut työyhteisöt:Kuntien ja valtion virastot, toimistot ja toimipisteet,sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjoavatlaitokset, virkistys- kulttuuri ja urheilutilat, hotellit jamuu majoitustoiminta, liikenteen odotustilat, muuttyöyhteisöjen asiakastilat (ei ravintolat ja muutravitsemisliikkeet, ei hotellit ja muumajoitustoiminta, erikseen alapuolella)

ei arvoitavissa ei arvioitu 0,3 taiharvemmin ei arvioitavissa *

* *

Ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet 2987*erillinen tupakointitila 100 4 1 100 0,3 20

0 0 0*tupakointi on kokonaan kielletty 2887 4 0,3 866,1 0 0Hotellit ja muu majoitustoiminta 92 ei arvioitu 0,3 27,6 0 0 *Suuret yleisötilaisuudet 100 3 0,3 tai

harvemmin ei arvioitu * * *

Yleiset kulkuneuvot: Junat, laivat, muut yleisetkulkuneuvot ei arvioitu 3 0,3 tai

harvemmin ei arvioitavissa * * *

YHTEENSÄ 5827 2048,5 240 0

13 % Valviran määrittelemästä tarkastustarpeesta



Helsingin kuluttajaturvallisuus-valvontasuunnitelma

2013–2014, päivitys 2014



Sisällysluettelo

1 Johdanto ......................................................................................................................... 31.1 Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät ........................................... 31.2 Valvonnan painopistealueet ......................................................................................... 4

2 Suunnitelmallinen valvonta ............................................................................................. 42.1 Valvonnallinen suunnitteluvelvoite ................................................................................ 42.2 Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat ...................................................................... 42.3 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ja tarkastusmäärät .................................. 62.4 Tarkastusten määrittely ja sisältö ................................................................................. 72.5 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen keskimääräisestikäytettävä aika ................................................................................................................. 92.6 Valvontanäytteet sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu ......................................... 102.7 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi ..................................................... 10

LIITE Taulukko 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuonna 2014



1 Johdanto

Tämä suunnitelma on kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 (KuTuL) 22 §:n perusteellalaadittu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kuluttajaturvallisuusvalvonta-suunnitelman 2013–2014 päivitys vuodelle 2014. Suunnitelma koskee kaikkea ym-päristökeskuksen suorittamaa kuluttajaturvallisuusvalvontaa sisältäen suunnitelmanmukaisen valvonnan.

Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman päivityksessä vuodelle 2014on esitetty, että tavaravalvonta siirretään kunnista kokonaan Turvallisuus- ja kemi-kaalivirastoon (Tukes). Tukesin ohjauksen mukaisesti ympäristökeskus poistaa ta-varavalvonnan kohteet säännöllisen valvonnan piiristä, ja keskittyy ainoastaan pal-veluiden valvontaan. Samassa päivityksessä on myös todettu, että turvapuhelinpal-veluita ei sisällytetä suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan kunnat valvovat palve-luja vain niistä tehtyjen ilmoitusten perusteella.

1.1 Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät

Kunnan tehtävänä on valvoa kuluttajaturvallisuuslain ja sen nojalla annettujensäännösten, määräysten ja päätösten noudattamista siten, että kuluttajan tai kulut-tajaan rinnastettavan henkilön henkeä ja terveyttä suojellaan vaaroilta ja kuluttajanomaisuutta vahingoilta.

Kunnissa valvonta painottuu palveluiden turvallisuuden valvontaan, ilmoitusten kä-sittelyyn (rekisteröinti-ilmoitukset, toiminnanharjoittajien tai kuluttajien ilmoituksetvaarallisista palveluista, ilmoitukset vaarallisista tavaroista siirretään Tukesiin) sekäkiireellisten tehtävien suorittamiseen.

Kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomainen neuvoo ja opastaa toiminnanharjoittajiaja pyrkii sitouttamaan heitä turvallisuushakuiseen toimintaan. Helsingissä kuluttaja-turvallisuusviranomaisena toimii Helsingin kaupungin ympäristölautakunta. Eräidenhallinnollisten pakkokeinojen toimivalta on delegoitu ympäristölautakunnalta viran-haltijalle. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa kuluttajaturvallisuusvalvontaasuorittaa ympäristöterveysyksikkö, mutta vuoden 2014 alusta organisaatiomuutok-sen johdosta kuluttajaturvallisuusvalvonta henkilöstöresursseineen sijoittuu uuteenympäristöterveysosastoon, jossa hoidetaan myös terveydensuojelun valvonta ja tu-pakkalain mukainen valvonta.

Ympäristöterveydenhuollon tietojenkeruujärjestelmän(YHTI) kuluttajaturvallisuus-valvonnan valvontakohteet on pääosin päivitetty vastaamaan Sosiaali- ja terveys-alan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) vaatimuksia. Helsingin ympäristökeskuksenosalta luokittelu ja raportointijärjestelmän käyttöönotto on vielä osin kesken. Vuoden2014 valvontatietojen raportointi toteutetaan YHTI-järjestelmän kautta.




Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueina ovat lasten, nuorten ja ikääntynei-den henkilöiden turvallisuus sekä liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, joissa on paljonkävijöitä. Valtakunnallisten painopistealueiden lisäksi kuntien valvontasuunnitelmis-sa voidaan määritellä erityisiä kuntakohtaisia painopistealueita. Liitteenä olevassataulukossa on tarkemmin esitetty valvontakohdetyypit, niiden lukumäärä, tarkastuk-sen kesto sekä tarkastustiheydet (liite 1).

Helsingin ympäristökeskuksen kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueinaolevat valvontakohteet vuodelle 2014 on suurimmalta osin määritelty valtakunnallis-ten painopistealueiden mukaisesti, ja on esitetty kohdassa 2.3.

Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliseen valvontaohjelmaan on kirjattu vuo-sien 2011 - 2014 erityiset teema-alueet, jotka otetaan huomioon myös Helsingin ku-luttajaturvallisuusvalvonnassa.

Teema-alueet ovat:

- kuluttajaturvallisuuslain aiheuttamien muutosten omaksuminen ja toteuttaminen,- kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopistealueiden päivityksen aiheuttamien muu-tosten omaksuminen ja toteuttaminen,- kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen.

2 Suunnitelmallinen valvonta

2.1 Valvonnallinen suunnitteluvelvoite

Valvonnan suunnitelmallisuus perustuu kuluttajaturvallisuuslakiin, valtioneuvostonasetukseen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006)sekä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliseen valvontaohjelmaan 2011–2014 ja sen päivitykseen vuodelle 2014.

Kuntien tulee laatia valvontasuunnitelma kuluttajaturvallisuuden osalta, mikä takaaettä valvonta on laadukasta, säännöllistä ja ehkäisee palveluihin liittyviä vaaroja.Helsingin kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma hyväksytään Helsingin kaupun-gin ympäristölautakunnassa.

2.2 Suunnitelmallisen valvonnan voimavarat

Keskusviranomaisen arvioima vähimmäisresurssitarve kuluttajaturvallisuusvalvon-taan Helsingissä on 5,7 henkilötyövuotta. Vähimmäisresurssitarpeeseen vaikuttavat



kunnan asukasluku, painopistealueisiin kuuluvien valvontakohteiden lukumäärä se-kä Tukesin arvio tarkastusten kestoista ja muun valvontaan liittyvän työn vaatimastaajasta.

Helsingin alueella kuluttajaturvallisuusvalvontaa tekee vuonna 2014 yksi kuluttaja-turvallisuusvalvontaa pääasiallisesti tekevä terveysinsinööri ja kaksi muuta terveys-tarkastajaa muiden töiden ohella. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan sijaiset on määri-telty ja sijaisjärjestelyistä huolehditaan lomien ja sairastapausten varalta. Tavoittee-na on vuonna 2014 suorittaa kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä 1,2htv:n verran ja kun otetaan huomioon kuluttajaturvallisuusvalvonnan johtamiseenkäytetty henkilöresurssi ympäristökeskuksessa, on arvio kokonaisuudessaan 1,4htv (25 % Tukesin arvioimasta tarpeesta). Suunnitelmalliseen valvontaan on käytet-tävissä 0,5 htv.

Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehdään muita kuluttajaturvallisuusvalvontaanliittyviä tehtäviä:

• Kuluttajapalveluiden osalta hoidetaan valitukset ja Tukesin jälkival-vontapyynnöt. Arvioitu työaika on yhteensä 15 htpv.

• Käsitellään kuluttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaiset rekisteröinti-ilmoitukset riskialttiiden palveluiden toiminnan aloittamisesta, olennai-sesta muuttamisesta sekä palvelun tarjoajan vaihtumisesta. (Huom. ku-luttajaturvallisuuslain 6 §:n mukaisen ilmoituksen tehtyään toimija onkirjattu suunnitelmallisen valvonnan piiriin, ja toimijaan voi kohdistuakuluttajaturvallisuuslain mukainen valvontakäynti, josta peritään kunnantaksan mukainen maksu). Arvioitu työaika on yhteensä 20 htpv

• Päivitetään kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma vuodelle 2015sekä kerätään ja raportoidaan vuoden 2013 kuluttajaturvallisuusval-vonnan tiedot ja arvioidaan kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmantoteutuminen. Arvioitu työaika on 10 htpv.

• Opastus, neuvonta ja kokoukset.. Arvioitu työaika on 30 htpv.

• Kirjalliset tehtävät kuten internet-sivujen päivitys, yhteenvedot yms.Ylläpidetään menettelyohjetta erityistilanteille. Päivitetään tarkastuslo-makkeita ym. Arvioitu työaika on 30 htpv.

• Ylläpidetään ja kehitetään kuluttajaturvallisuuteen liittyvää ammattitai-toa sekä koulutuksella että perehtymällä itsenäisesti Tukesin materiaa-liin. Arvioitu työaika on 20 htpv.

• Hallinnolliset työt 10 htpv.



Valtakunnallisen teema-alueen mukaisesti tiedostetaan kuluttajaturvallisuuslain ai-heuttamat vaikutukset valvontaan ja käytettävään työaikaan. Jotta keskusviran-omaisen määrittelemään tarkastustiheyteen päästäisiin, tulisi kuluttajaturvallisuus-valvontaresursseja lisätä. Helsingin ympäristökeskuksessa kuluttajaturvallisuudenvalvontaresurssit pysyvät kuitenkin aiempien vuosien tasolla. Kuluttajaturvallisuus-valvonnan tehtäviin on ympäristökeskuksessa varattu henkilöstöresursseja seuraa-vasti vuosille 2011 - 2014.

Vuosi htv Resurssivaje2011 1,3 77 % (Turvatekniikan kes-

kuksen mitoituksesta, mini-mitaso 5,6 htv/2010)

2012 1,4 75 % (Tukesin mitoitukses-ta, minimitaso 5,6 htv/2011)

2013 1,4 75% (Tukesin mitoituksesta,minimitaso 5,7 htv/2012)

2014 1,4 75% (Tukesin mitoituksesta,minimitaso 5,7 htv/2013)

2.3 Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet ja tarkastusmäärät

Suunnitelmallinen valvonta kohdistuu tarkastusten tekemisenä, korjaustoimenpide-kehotuksina ja jälkivalvontana valvonnan painopistealueille. Ympäristökeskus onvalinnut valvonnan painopisteiksi vuonna 2014 seuraavat alueet:

1. Uimarannat

Kaikkien yleisten uimarantojen (27 kpl) turvallisuus tarkastetaan ter-veydensuojelulain mukaisten tarkastusten yhteydessä.

2. Uima-allastilat

Tarkastetaan kaikkien uimahallien sekä riskinarvioinnin perusteellamerkittävimpien pienien allastilojen turvallisuus, tavoitteena on 33 tar-kastusta. Tarkastukset pyritään toteuttamaan terveydensuojelulain mu-kaisten valvontakäyntien yhteydessä.

3. Tivolit ja huvipuistot

Tarkastetaan Helsingin alueella toimivien huvipuiston ja eläintarhanturvallisuus (2 kpl).

4. Lähiliikuntapaikkojen turvallisuus



Osallistutaan Tukesin koordinoimaan valvontaprojektiin, jonka aiheenaon lähiliikuntapaikkojen turvallisuus (19 kpl, liikuntaviraston ylläpitä-mää).

5. Maastohiihtoladut

Tarkastetaan Helsingin alueen hiihtolatuja (6 kpl).

6. Leikkikentät, -puistot ja asukaspuistot

Suoritetaan 10 turvallisuustarkastusta Helsingin leikkialueisiin.

7. Ratsastuspalveluiden turvallisuus

Tarkastetaan Helsingin alueen ratsastustallit (5 kpl) palveluineen osal-listumalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston koordinoimaan valvonta-projektiin

8. Rullalautailupaikat tai muut vastaavat pyöräilypaikat

Tarkastetaan Helsingin alueen rullalautailu- ja pyöräilypaikkoja (7 kpl).

9. Laskettelukeskukset tai muut rinnekeskukset

Tarkastetaan Helsingin alueen rinnekeskus (1 kpl).

10. Turvallisuusasiakirjat uusissa kohteissa tai toimijan vaihdoksen yhteydessä

Tarkastetaan kuluttajapalvelulle laadittu turvallisuusasiakirja rekiste-röinti-ilmoituksen käsittelyn yhteydessä sekä suoritetaan tarkastus koh-teeseen.

11. Uusintatarkastukset

Suoritetaan tarkastuksilla määräytyneet uusintatarkastukset.

Kuluttajaturvallisuusvalvontaa kohdennetaan kuluttajapalveluihin niihin liittyvien ris-kien mukaisesti.

2.4 Tarkastusten määrittely ja sisältö

Tarkastukset käsittävät suunnitelman mukaiset tarkastukset (tarkastus ja jälkival-vontaan liittyvät uusintatarkastukset) sekä valituksen perusteella tehtävät tarkastuk-set.



Suunnitelman mukaiset tarkastukset (tarkastus ja uusintatarkastus)

Tarkastus, joka kohdistuu kuluttajapalvelun turvallisuuden tarkastamiseen . Yk-sittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vain jonkinosa-alueen tarkastuksen. Tarkastus voidaan sopia ennalta tai se voidaan suorit-taa ennalta ilmoittamatta.

Kuluttajapalveluiden turvallisuutta tarkastettaessa:

- Soitetaan tai lähetetään sähköpostilla toiminnanharjoittajalle tiedoksi tulevas-ta tarkastuksesta ja siinä tarvittavista asiakirjoista, kuten turvallisuusasiakir-jasta ja pyydetään toimittamaan kyseiset asiakirjat valvontaviranomaiselle.

- Sovitaan tarkastuksen ajankohta ja tutustutaan ennakolta toiminnanharjoitta-jan turvallisuusasiakirjaan tai -suunnitelmiin.

- Valvontakäynneillä tarkastetaan mm. palvelun suorittamiseen käytettävienvarusteiden ja tilojen turvallisuus, sekä turvallisuusasiakirjat ja mahdollisetkirjaukset. Keskustellaan toiminnanharjoittajan ja henkilöstön kanssa palve-lun turvallisuusjärjestelyistä, sekä mahdollisesti seurataan palvelun suoritta-mista todellisilla suorituspaikoilla.

Uusintatarkastus

Uusintatarkastuksella tarkoitetaan jälkivalvontaan liittyvää tarkastusta ja se voiolla ennakolta sovittu tai ennalta ilmoittamaton. Uusintatarkastuksella varmiste-taan, että aiemmin tarkastetun kohteen toiminta on saatu hyväksyttävälle tasol-le. Uusintatarkastus voi olla myös esim. turvallisuusasiakirjan pyytäminen näh-täväksi ja tarkastettavaksi, jos siinä on aiemmin ollut puutteita.

Tarkastus valituksen perusteella

Säännöllisen valvonnan lisäksi ympäristökeskus tekee valvontaa, joka ei vaadisäännöllisyyttä, kuten mm. kuluttajien ilmoitukset ja niihin liittyvät tarkastukset jaselvitykset. Tarkastukset ovat tällöin maksuttomia ja ne tehdään yleensä ennaltailmoittamatta.

Tavoitteena on kohteiden kokonaisvaltainen turvallisuuden arviointi, tarkastuksilla eikeskitytä esimerkiksi vain yksittäisten laitteiden ominaisuuksien arviointiin. Yksittäi-sissä kohteissa havaitut turvallisuuspuutteet pyritään nostamaan esimerkinomai-sesti esille myös muiden vastaavanlaisten kohteiden kohdalla (esimerkiksi samantoiminnanharjoittajan kohteet). Toiminnanharjoittajien omavalvonnan (palvelun/tuotteen turvallisuusjohtamisjärjestelmä sekä turvallisuusasiakirja) tarkastamistatullaan edelleen kehittämään.



Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman mukaisiin tarkastuksiin pyritään mahdol-lisuuksien mukaan yhdistämään muun lainsäädännön piiriin liittyviä valvontakäynte-jä, kuten terveydensuojelulain (763/1994) mukaisia tarkastuksia (yhdistetty tarkas-tus).

Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Tukesin julkaisemia valvontaohjeita, tar-kastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Helsingin ympäristökeskuksessa ontarkastuksia varten myös omia tarkastuslistoja. Tarkastustoiminnassa korostetaanjälkivalvonnan merkitystä, uusintatarkastuksen tarpeellisuutta arvioidaan tarkaste-tun paikan riskien perusteella.

Kaikista tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, joka annetaan tie-doksi tarkastuksen kohteelle ja muille asianosaisille. Tarkastukseen sisältyy myösYHTI-järjestelmän edellyttämien tietojen tarkistaminen ja niiden merkitseminen Tar-kastaja-tiedonhallintajärjestelmään.

Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelmaan sisältyvistä suunnitelmallisista tarkas-tuksista (tarkastukset, uusintatarkastukset sekä omavalvontatarkastukset) peritäänympäristölautakunnan hyväksymän taksan mukainen tarkastusmaksu. Tarkastustenmaksullisuudesta kerrotaan toiminnanharjoittajille mm. tarkastusten yhteydessä se-kä tarkastuskertomuksessa. Tarkastuksissa tehdään tarvittaessa yhteistyötä mui-den viranomaisten kanssa.

Kaikki ympäristökeskukseen tulleet valitukset ja niiden johdosta tehdyt tarkastuksetja muut toimenpiteet kirjataan ympäristökeskuksen Tarkastaja-tiedonhallintajärjestelmään.

2.5 Valvontakohteiden tarkastustiheys, riskinarviointi ja tarkastukseen keskimääräisestikäytettävä aika

Helsingissä kuluttajaturvallisuusvalvontakohteiden kokonaismäärää perustuu arvi-oon, koska ympäristökeskuksen tietojärjestelmään ei ole tarkasti merkitty kaikkiavalvontakohteita. Tietojärjestelmästä puuttuu mm. osa ohjelmapalveluyrityksistä,leikkikentistä, riskialttiita palveluita sisältävistä yleisötilaisuuksista.

Kuluttajapalveluiden suorittajia/suorituspaikkoja Helsingissä arvioidaan olevan noin2880, joista valvonnan painopistealueisiin kuuluu 1380 kohdetta. Kohteiden luku-määrää arvioitaessa vuonna 2014 päivitetään edellisen vuoden tietojenkeruussa il-moitettuja tietoja käyttäen apuna ympäristöterveysyksikössä käytössä olevaa tie-donhallintajärjestelmää, johon mm. terveydensuojelulain ja elintarvikelain piiriin kuu-luvat kohteet on listattu. Lisäksi kartoituksessa käytetään apuna mm. internet-hakuja sekä viranomaisyhteistyönä poliisilta ja pelastustoimelta saatavia tietoja(esim. suuret yleisötilaisuudet). Toiminnanharjoittajien ilmoitusvelvollisuus tuo tie-toisuuteen uusia kuluttajapalveluita.



Valvontakohteiden tarkastustiheydet määritellään kunnallisen tuoteturvallisuusval-vonnan valvontakriteeristön (Kuluttajaviraston julkaisuja 2/2006) sekä valtakunnalli-sen valvontaohjelman perusteella. Valvontakohteiden tarkastustiheys on kuitenkinriippuvainen kohteiden lukumäärästä ja varatuista henkilöstövoimavaroista. Henki-löstövoimavarojen puutteen vuoksi valvontakriteeristön tarkastustiheyttä ei tällähetkellä saavuteta. Valvontakohteiden tarkastustiheyttä määriteltäessä on pyrittyhuomioimaan kohteen käyttäjämäärät sekä käyttäjien kyvykkyys hallita riskejä. Mm.toiminnanharjoittajan hyvin toimiva omavalvonta voi mahdollisesti vähentää tarkas-tustiheyttä, toisaalta päinvastaisessa tilanteessa valvontatiheyttä voidaan lisätä. Liit-teenä olevassa taulukossa on määritelty yksityiskohtaisemmin tarkastuspaikkojenlukumäärät, tarkastustiheydet ja käytettävä työaika.

Tarkastusten tekemiseen käytettynä keskimääräisenä työaikana voidaan pitää kes-kusviranomaisessa (Tukes) arvioitua työaikaa. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tar-kastuksiin arvioitu työaika sisältää aiheeseen tutustumisen, tarkastuksen, tarkas-tuskertomuksen laadinnan, mahdollisen yhteenvedon ja neuvonnan. Tarkastuspro-sessiin voi myös sisältyä havaituista epäkohdista ilmoittaminen muille valvontavi-ranomaisille. Yksittäiseen tarkastukseen kuluvaan aikaan ei sisällytetä matka-aikoja, matkat on huomioitu resurssitarpeeseen laskettavassa ajassa.

Tarkastukseen käytettävään työaikaan vaikuttaa myös tarkastettavan kohteen ja ai-healueen tuttuus, toiminnan laajuus ja riskialttius. Uudet tarkastuskohteet ja aihe-alueet vaativat monesti syvempää tutustumista ja mahdollisesti koulutusta. Valvon-tasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa pyritään tarkastelemaan tarkemmin tar-kastuksen keskimääräistä työaikaa.

Helsingin ympäristökeskus on varautunut valvonnan erityistilanteisiin laatimalla ku-luttajaturvallisuusvalvonnan erityistilannesuunnitelman, jossa on kuvattu erityistilan-teisiin varautuminen sekä määritelty mm. ympäristökeskuksen viranhaltijoiden ja erivirastojen tehtävänjako, valvontakeinot ja toimenpiteet sekä tiedotussuunnitelmaerityistilanteessa. Erityistilannesuunnitelma on kaikkien turvallisuusvalvontaa teke-vien työntekijöiden nähtävillä.

2.6 Valvontanäytteet sekä laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu

Tukes vastaa kulutustavaroiden turvallisuuden valvonnasta ja siihen liittyvästä näyt-teenotosta.

2.7 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arviointi

Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutuminen vuoden 2014 osalta arvioi-daan ympäristölautakunnassa seuraavan vuoden alussa osana ympäristötervey-denhuollon valvontasuunnitelmaa. Ympäristölautakunnan hyväksymä arvio toimite-



taan Etelä-Suomen aluehallintovirastoon maaliskuun loppuun mennessä vuonna2015.

Arvioinnissa käsitellään kaikki tehty kuluttajaturvallisuusvalvontaa koskeva työ, val-vontatietoja verrataan tehtyyn suunnitelmaan ja käsitellään valvontakohteiden tun-temuksen kehittymistä. Arvioidaan, onko suoritettu valvonta kohdistunut riskinarvi-oinnin perusteella keskeisille painopistealueille, huomioiden teema-alueiden toteut-tamiseen sekä palvelutarjoajien omavalvonnan tarkastamiseen liittyvät tekijät.

Arvioinnissa perustellaan syyt mahdollisesti toteutumatta jääneiden tavoitteidenosalta sekä esitetään toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat paremminseuraavan tarkastelujakson aikana. Valvonnan toteutumisen arvioinnilla pyritäänkehittämään valvonnan tasoa ja laatua. Arvioinnissa huomioidaan siten myös terve-ystarkastajien erikoistuminen kuluttajaturvallisuusvalvontaan ja ammattitaidon kehit-täminen.

Toteutumisen arvioinnissa kiinnitetään huomio myös henkilöstövoimavarojen riittä-vyyteen suhteessa valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan eli kuinka suori-tettu valvonta on vastannut laskennallista työajan tarvetta ja työajan käyttösuunni-telmaa. Lisäksi arvioidaan kuluttajaturvallisuusvalvonnasta saatujen tulojen kohden-tuminen.

LIITE 1. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset Helsingissä vuonna 2014

KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONTAValvontakohteidenlukumäärä

Tukes:n määrittelemäarvio valvontakäynninkestosta (h)

Tukes:n määrittelemätarkastustiheys (krt/v)

Vuosittaisten tarkastustentarve määriteltynä Tukes:intarkastustiheydellä(tarkastus lkm/v)

Suunniteltutarkastustiheys vuonna2014 (krt/v)

Suunniteltujen tarkastustenkokonaismäärä vuonna2014 (tarkastus lkm/v)

Suunnitellutnäytemäärätvuonna 2014

Kuluttajapalvelut1 Huvipuistot, tivolit, sirkukset ja vastaavat 2 8 1 2 1,00 2 02 Kuntosalit ja liikuntakeskukset 155 4 0,33 51,15 0,06 10 03 Laskettelukeskukset tai muut rinnekeskukset 1 8 1 1 1,00 1 04 Leikkikentät tai -puistot, asukaspuistot 500 4 0,5 250 0,02 10 05 Sisäleikkipaikat 5 5 1 5 0,00 0 06 Rullalautailupaikat tai vastaavat pyöräilypaikat 14 3 0,5 7 0,50 7 07 Ohjelmapalveluyritykset 40 6 0,5 20 0,10 4 0

8Kiipeilykeskukset / -seinät, muut kuinohjelmapalveluyritykset 6 5 0,5 3 1,00 6 0

9 Ratsastustallit tai muut ratsastuspalvelut 10 6 0,5 5 0,50 5 010 Kartingradat 3 6 0,5 1,5 0,00 0 011 Uimahallit, kylpylät ja muut yleiset allastilat 55 5 1 55 0,60 33 012 Uimarannat 27 2 1 27 1,00 27 013 Talviuintipaikat 15 2 1 15 0,00 0 014 Tatuointi-, lävistys- tai kehonmuokkauspalvelut 33 2 0,33 10,89 0,00 0 015 Maastohiihtoladut 15 0,40 616 Yleisötilaisuudet 100 3 0,5 50 0,00 0 017 Muut kuluttajapalvelut 1500 0,01 20 0

YHTEENSÄ 2481 503,54 131 0

1

Helsingin kaupungin suunnitelmaeläinten terveyden ja hyvinvoinnin

valvonnasta sekä kunnan järjestämistäeläinlääkäripalveluista

2010–2014päivitys vuosi 2014

2

Sisällysluettelo

1. Johdanto ..................................................................................................................................................... 31.1. Valtakunnalliset valvontaohjelmat ...................................................................................................... 31.2. Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat .............................................................................. 3

2. Voimavarat .................................................................................................................................................. 42.1. Resurssitarpeen kartoitus ................................................................................................................... 42.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako ........................................................................................ 42.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen ............................................................... 52.4. Yksityinen palveluntarjonta ................................................................................................................. 6

3. Tietojärjestelmät ........................................................................................................................................ 74. Yhteistyö ja viestintä ................................................................................................................................ 75. Maksut ......................................................................................................................................................... 86. Valvonnan toimeenpano .......................................................................................................................... 8

6.1. Eläinten terveyden valvonta................................................................................................................ 86.1.1 Eläintautivalmius .............................................................................................................................. 86.1.2 Eläintautiepäilyt ja –tapaukset ........................................................................................................ 96.1.3 Zoonoosien valvonta........................................................................................................................ 96.1.4 Terveysvalvontaohjelmat................................................................................................................106.1.5 Tuotantoeläinten terveydenhuolto .................................................................................................106.1.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta ...............................................................................................116.1.7 Kyyhkyslakat....................................................................................................................................116.1.8 Muu tautiseuranta ...........................................................................................................................116.1.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen.................................................................................................116.1.10 Eläimistä saatavat sivutuotteet ......................................................................................................116.1.11 Vienti- ja tuontivalvonta ..................................................................................................................126.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta ..........................................................................................................146.2.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus .....................................................................................156.2.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus........................156.2.3 Eläinsuojelulain mukaiset määräykset ja kiiretoimenpiteet .........................................................16

7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano.....................................................................................................177.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu sekä puhelinneuvonta ............................17

8. Laatu ...........................................................................................................................................................188.1. Valitusten käsittely ..............................................................................................................................18

9. Seuranta ja raportointi.............................................................................................................................18

3

1. Johdanto

1.1. Valtakunnalliset valvontaohjelmat

Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) onlaadittava osana ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaaohjelma kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden jahyvinvoinnin valvonnasta. Ohjelman tulee sisältää eläinlääkäripalveluidensaatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvattarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Valtakunnallisen ohjelmanlaatimisesta ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoksen asetuksellaeläinlääkintähuollosta (1031/2009).

1.2. Alueelliset suunnitelmat ja kuntien suunnitelmat

Aluehallintoviraston on laadittava alueellinen suunnitelma kuntien järjestämistäeläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnanjärjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää eläinlääkäripalvelujensaatavuutta ja laatua koskevat alueelliset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvattarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Valtakunnallinen ohjelma onotettava huomioon alueellisessa suunnitelmassa, ja se on arvioitava ja tarkistettatarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

Kunnan on laadittava eläinlääkintähuoltolain 10 §:n mukainen suunnitelmajärjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinninjärjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalveluntuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaankuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelunmitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluidentuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut.

Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma jaalueellinen suunnitelma, ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkinvähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelmanlaatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista.

Helsingin kaupungin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelmassa onotettu huomioon valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinninvalvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista 2011–2014 (päivitysvuodelle 2014). Valvontasuunnitelmassa ei ole huomioitu vuoden 2014 alustavoimaan tulevan uuden eläintautilain mahdollisia vaikutuksia kunnan hoitamiineläintautilain mukaisiin tehtäviin, sillä lakia tarkentavia asetuksia ja Eviran ohjeita eiole vielä päivitetty.

4

2. Voimavarat

2.1. Resurssitarpeen kartoitus

Eviran ohjeen 15903/2 mukainen Resurssitarpeen kartoitus -lomake (liite 1) onsuunnitelman liitteenä. Lomakkeella on huomioitu Aluehallintoviraston kehotuslaskea resursseihin Yliopistollisen eläinsairaalan henkilökuntaa huomioiden vainsen osuuden resursseista, joka käytetään helsinkiläisten eläinten hoitoon.

2.2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan sekä eläinlääkintähuollonjärjestämiseen arvioidaan kuluvan ympäristökeskuksen henkilöresursseja vuonna2014 yhteensä 2,4 henkilötyövuotta.

Resurssit jakautuvat seuraavasti:

- elintarviketurvallisuuspäälllikkö 0,1 htv- eläinlääkärit 2 htvavustava henkilöstö 0,3 htv

Ympäristökeskus ostaa eläinlääkintähuoltopalvelut yliopistolliselta eläinsairaalta28.2.2005 solmitun sopimuksen mukaisesti. Yliopistollisen eläinsairaalanhenkilöresurssit on kuvattu liitteessä 1.

Helsingin ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikössä (vuoden 2014 alustalähtien elintarviketurvallisuusosastossa) työskentelee viisi virkaeläinlääkäriä, joistakaupungineläinlääkäri toimii elintarvikevalvonnan vastuualueen esimiehenä.Kaupungineläinlääkäri, hygieenikkoeläinlääkäri ja toinen valvontaeläinlääkäreistähuolehtivat pääsääntöisesti elintarvikevalvontaan liittyvistä tehtävistä.Eläinsuojelueläinlääkäri ja toinen valvontaeläinlääkäri huolehtivat pääsääntöisestieläinten hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläintautien vastustamiseen liittyvistätoimenpiteistä. Kaikki eläinlääkärit huolehtivat kuitenkin tarvittaessa kaikistavirkaeläinlääkärille kuuluvista tehtävistä. Eläinlääkäreiden tehtäväjako on viimeksivahvistettu eläinlääkintähuoltolain 16 §:n mukaisesti 29.11.2011 (Yj, 10012 §).

Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan valtio on maksanut kunnalle korvaustalainsäädännössä kunnaneläinlääkärille osoitettujen eläinsuojelu- ja eläintautilainmukaisten valvontatehtävien osalta 1.11.2009 alkaen. Korvauksista on säädettytarkemmin eläinlääkintähuoltoasetuksessa (1031/2009). Korvauksen perusteenaoleviin kustannuksiin lasketaan muun muassa valvontatehtävään käytetyn työajanpalkkakustannukset henkilösivukuluineen ja valvontatehtävästä aiheutuvatvälttämättömät matkakustannukset, aineet ja tarvikkeet. Ympäristökeskus saaaluehallintovirastolta korvausta tällä hetkellä eläinsuojelueläinlääkärin virasta

5

täysimääräisesti ja valvontaeläinlääkärin virasta 70 %. Tämän lisäksi muidenympäristökeskuksen eläinlääkäreiden eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaisetvalvontatehtävät on laskutettu tuntiperusteisesti.

Ympäristökeskukseen perustettiin uusi valvontaeläinlääkärin virka vuonna 2011.Eläintautilain mukaiset tehtävät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina jaelintarvikkeiden vientitodistusten määrä on noussut merkittävästi suurenmaahantuontiyrityksen viennin siirryttyä Helsinkiin. Aikaisemmalla työpanoksella eimyöskään pystytty hoitamaan eläinsuojeluvalvonnasta muuta kuin lainsäädännönedellyttämä minimivalvonta. Uuden vakanssin työpanos on käytetty 70 %:stieläinsuojelu- ja eläintautivalvontaan ja 30 %:sti elintarvikevalvontaan.Valvontaeläinlääkäri on hoitanut myös kahtena päivänä kuukaudessa Vantaankaupungin eläinsuojeluvalvontatehtäviä.

Korkeasaaren eläintarhassa työskentelee eläinlääkäri, joka on sopinutaluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden kanssa joidenkin virkatehtäviensuorittamisesta kuten TRACES-järjestelmään tehtävistä tuonti- javientitodistuksista.

2.3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen

Henkilökunnan pätevyys on varmistettu virkojen pätevyysvaatimuksissa jaosaamisen jatkuvassa kehittämisessä. Eläinlääkäreistä kaupungineläinlääkärin jahygieenikkoeläinlääkärin virkojen pätevyysvaatimuksena on eläinlääketieteenlisensiaatin tutkinnon lisäksi joko hygieenikkokuulustelu tai erityiseläinlääkärinpätevyys. Valvontaeläinlääkäreiden ja eläinsuojelueläinlääkärin virkojenpätevyysvaatimus on eläinlääketieteen lisensiaatti.

Vakituisesta henkilökunnasta kaupungineläinlääkärillä ja hygieenikkoeläinlääkärilläon hygieenikkotutkinnon lisäksi ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkärinpätevyys. Hygieenikkoeläinlääkäri on suorittanut myös eläinlääketieteen tohtorintutkinnon. Toinen valvontaeläinlääkäreistä on suorittanut hygieenikkotutkinnon ja ontällä hetkellä ympäristöterveydenhuollon erikoistumisohjelmassa. Toinenvalvontaeläinlääkäreistä suorittaa tällä hetkellä hygieenikkotutkintoa ja valmisteleetohtorin väitöskirjaa elintarvikehygienian aihealueelta.

Henkilökunnan pätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä pyytämällänähtäväksi tarpeelliset alkuperäiset tutkintotodistukset ennen työsuhteensolmimista. Lainsäädännön mukaan ainoastaan eläinlääkäreille kuuluvattyötehtävät on rajattu yksikön sisäisellä työnjaolla vain eläinlääkäreille. Sairaus- jamuissa poissaoloissa eläinlääkärit sijaistavat toisiaan yksikön sisäisen työnjaonmukaisesti.

Henkilöstön jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitysvalvontasuunnitelman suunnittelun, toteutuksen ja kehittämisen kannalta. Koulutuson tarpeen mukaan ympäristökeskuksen sisäistä koulutusta

6

ympäristöterveysyksikössä sekä ulkopuolista koulutusta. Tavoitteena on tuntea jaosata soveltaa keskeistä lainsäädäntöä kullakin valvonnan osa-alueella, kehittääsujuvaa suomenkielen kirjallista ilmaisua, atk-taitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

Eläinsuojeluvalvontaa tekevillä eläinlääkäreillä on mahdollisuus säännölliseentyönohjaukseen, jotta eläinsuojelutarkastuksista aiheutuva henkinen kuorma eikasvaisi liian suureksi. Vaikeita eläinsuojelutapauksia käydään läpi eläinlääkäreidenkesken myös yhdessä.

Yli kolme tuntia kestävistä koulutuksista tehdään koulutushakemus, josta tehtypäätös kirjataan hallintoyksikön ylläpitämään ympäristökeskuksenkoulutusrekisteriin. Rekisteristä on mahdollista saada henkilökohtaisia, vastuualue-tai yksikkökohtaisia otteita. Lisäksi ympäristöterveysyksikön toimistosihteeriylläpitää ympäristöterveysyksikössä koulutusrekisteriä, jonka avulla seurataanmyös koulutusmenoja.

Yksiköissä pidettävissä vuosittaisissa tuloskeskusteluissa esimies arvioi jokaisentyöntekijän kanssa edellisenä vuonna toteutuneen koulutuksen ja sen vaikutuksentyöhön. Tuloskeskustelussa sovitaan osaamiskartoituksen perusteella koulutus- jakehityssuunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle, josta tulevaa vuotta koskevasuunnitelma on yksityiskohtainen. Eläinlääkärit osallistuvat säännöllisestiammattialaansa liittyvään koulutukseen, ja kahdeksan päivän koulutusvelvoitetäyttyy vuosittain.

2.4. Yksityinen palveluntarjonta

Yksityiset eläinlääkäriasemat huolehtivat valtaosasta helsinkiläistenlemmikkieläinten eläinlääkäripalveluista päivystysaikaa lukuun ottamatta.Helsingissä on yhteensä 42 yksityistä eläinlääkäriä tai eläinlääkäriasemaa, jotkaovat ilmoittaneet toiminnastaan aluehallintoviraston yksityisten eläinlääkäripalveluntuottajien rekisteriin. Osa eläinlääkäriasemista palvelee myös viikonloppuisin janäistä yhdellä asemalla on viikonloppuisin ja juhlapyhinä päivystys klo 9–21välisenä aikana. Päiväaikainen eläinlääkäripalveluiden tarjonta kattaaeläinlääkintähuoltolain mukaisen velvoitteen hyvin.

Yksityiset eläinlääkäriasemat eivät tarjoa pieneläinten päivystyspalvelujaeläinlääkintähuoltolain tarkoittamassa laajuudessa. Hevosten ja tuotantoeläintenosalta yksityistä päivystyspalvelua ei ole lainkaan tarjolla Helsingissä.

7

3. Tietojärjestelmät

Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja -tiedot talletetaanympäristökeskuksessa käytössä olevaan Tarkastaja by Digia-tietojärjestelmään.Tarkastaja-järjestelmään on siirretty suuri osa vanhoista valvontatiedoista sekäsinne kirjataan suoritetut uudet tarkastukset, näytteenotot jne. Rekisteri ontarkoitettu viranomaiskäyttöön, mutta tiedot ovat julkisia, ellei tietoa ole erikseensäädetty salassa pidettäväksi. Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessahttp://www.hel2.fi/rekisteriseloste.

Eläinsuojelupäätökset ja -tarkastuspöytäkirjat säilytetään myös paperiversioinaarkistointilain (831/94) vaatimusten mukaisesti. Ympäristökeskuksen arkistoistalöytyy kaikki Helsingissä tehdyt eläinsuojelupäätökset vuodesta 1984 lähtien.Ympäristökeskuksen arkistonmuodostussuunnitelma on päivitetty marraskuussa2012.

Ympäristöterveysyksikön eläinlääkärit käyttävät aktiivisesti TRACES-järjestelmää.Nykyisin lähes kaikki vientitodistukset tehdään järjestelmän kautta. Eläinlääkäreilläon käytössään kannettava tietokone ja printteri, joiden avulla todistustenkirjoittaminen ja tulostaminen myös kenttäolosuhteissa on mahdollista.Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmää (Elite) ja eläinrekistereitä käytetääntarvittaessa.

Tietoliikennejärjestelmien ja rekisterien käyttöön liittyvissä ongelmissa ollaanensisijaisesti yhteydessä palvelutarjoajaan. ATK-tukea ja -koulutusta on saatavissamyös ympäristökeskuksen ATK-tukihenkilöiltä.

4. Yhteistyö ja viestintä

Eläinsuojeluasioissa yhteistyötä tehdään lähes päivittäin Viikin löytöeläintalonkanssa. Löytöeläintalolla järjestetään tilapäistä hoitoa pääkaupunkiseudunlöytöeläimille sekä sosiaalisista tai eläinsuojelullisista syistä tilapäisesti tai pysyvästihuostaan otetuille lemmikkieläimille.

Poliisin kanssa yhteistyö koskee esitutkintaan päätyvien eläinsuojelurikkomusten tai-rikosten selvittelyä sekä poliisin löytöeläintalolle toimittamiin eläimiin liittyviäeläinsuojelupäätöksiä. Ympäristökeskuksella ja poliisilla on säännöllisetvuositapaamiset, joissa sovitaan eläinsuojelulain mukaisesta yhteistyöstä jakäytännöistä. Poliisi antaa ympäristökeskuksen eläinlääkäreille myös tarvittaessavirka-apua eläinsuojelutarkastusten suorittamisessa.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lähetetään eläinsuojelutarkastuspöytäkirjojenkopiot kuukausittain sekä kopiot laittomasti maahantuotuja eläimiä koskevistapäätöksistä. Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiltä pyydetään tarvittaessa myösohjeita ja neuvoja, sekä apua pitkittyneiden ja hankalien eläinsuojelutapausten

http://www.hel2.fi/rekisteriseloste

8

hoitoon. Ympäristökeskus on siirtänyt aluehallintoviraston hoidettavaksi tähänmennessä yhden hankalan eläinsuojelutapauksen, mutta läänineläinlääkärinkanssa on tehty useita yhteistarkastuksia.

Viestinnässä noudatetaan Helsingin kaupungin viestintäohjetta jaympäristökeskuksen viestinnän toimintalinjoja. Ajankohtaisistaympäristöterveydenhuollon asioista lähetään tiedotteita viestimille ja tiedottajille.Tiedotteet julkaistaan myös kaupungin etusivulla ja ympäristökeskuksen omillasivuilla.

Ympäristökeskuksen Internet-sivuilla on toimijoille ja kuntalaisille suunnattuaopastusta, ohjeistusta ja lomakkeita ympäristöterveydenhuollon alalta. Lisäksitoimijoille on erilaisia esitteitä ja ohjeita, jotka ovat saatavilla ympäristökeskuksenneuvonnassa.

Eläintauteihin liittyvät erityistilanteet ja niihin liittyvä viestintä on kuvattuympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa.

5. Maksut

Yliopistollinen eläinsairaala perii suoraan eläinten omistajilta eläinten hoidostaaiheutuneet kustannukset oman hinnastonsa mukaisesti

6. Valvonnan toimeenpano

6.1. Eläinten terveyden valvonta

6.1.1 Eläintautivalmius

Vastustettavien eläintautien uhkaan, leviämisen ennaltaehkäisyyn tai rajoittamiseenliittyen selvitetään erilaisten tuotantoeläinten pitopaikkoja kartoituksilla, otetaannäytteitä sekä määrätään tarvittaessa eläimen pitopaikalle rajoittavia määräyksiätaudin leviämisen estämiseksi. Viime vuosina ympäristökeskuksessa on mm.kartoitettu lintujen pitopaikkoja lintuinfluenssaepäilyn ja New Castlen taudin vuoksisekä sikaloita salmonellasaastuneen rehun aiheuttaman epidemian vuoksi.Toisaalta joissakin tapauksissa myönnetään myös tapauskohtaisia poikkeuksiaeläintautiuhkan vuoksi voimassaoleviin rajoittaviin määräyksiin (esim. lintujenulkonapitokiellon myönnytykset). Eläintautien vastustamista hoidetaan yhteistyössäyksityisten eläinlääkärien, läänineläinlääkärien ja Eviran sekä kaupunginepidemiologisen yksikön kanssa (zoonoosit).

Äkillisessä tautipurkauksessa ympäristökeskuksen eläinlääkärit ryhtyvätaluehallintoviraston ohjauksessa tarvittaviin toimenpiteisiin (rajoittavat määräykset,

9

näytteenotto). Yliopistollinen eläinsairaala huolehtii peruseläinlääkäripalvelujenjärjestämisestä myös poikkeustilassa. Tällä hetkellä valvontaeläinlääkäri toimiivalmiuseläinlääkärinä ja lisäksi Helsingissä on toinen valmiuseläinlääkäriksiilmoittautunut eläinlääkäri. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat säännöllisesti Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämiin valmiuskoulutuksiin.

Toiminta erityistilanteissa ja varautuminen erityistilanteisiin perustuvat vuonna 2009päivitettyihin Helsingin kaupungin valmiusohjeeseen ja ympäristökeskuksenvalmiusohjeeseen. Jälkimmäinen sisältää suunnitelmat erikseen biologisten jakemiallisten tekijöiden sekä luonnononnettomuuksien aiheuttamiin tilanteisiin.

Eläintauteihin liittyvät erityistilanteet ja niihin liittyvä viestintä on kuvattuympäristökeskuksen valmiussuunnitelmassa.

6.1.2 Eläintautiepäilyt ja -tapaukset

Eläintautiepäilyissä Yliopistollinen eläinsairaala tai yksityiset eläinlääkärit ovatyhteydessä ympäristökeskuksen eläinlääkäreihin, jotka ryhtyvät tarvittaessalainsäädännön edellyttämiin kiireellisiin toimenpiteisiin (näytteenotto, rajoittavatmääräykset) aluehallintoviraston ohjauksessa. Näytteenotossa käytetääntarvittaessa apuna Yliopistollisen eläinsairaalan henkilökuntaa ja eläinlääketieteenopiskelijoita. Epidemiologinen selvitys sekä toimenpiteet taudin saneeraamiseksiovat kiireettömämpiä tehtäviä ja tarvittaessa näihin toimenpiteisiin osallistuvat kaikkiympäristöterveysyksikön eläinlääkärit.

Ympäristökeskuksen eläinlääkärit toimivat ainoastaan virka-aikana. Virka-ajanulkopuolella yliopistollinen eläinsairaala ilmoittaa eläintautiepäilyistä päivystävälleläänineläinlääkärille. Myös kaupungineläinlääkärin yhteystiedot ovat eläinsairaalan,poliisin ja pelastuslaitoksen tiedossa osana ympäristökeskuksenvalmiussuunnitelmaa.

6.1.3 Zoonoosien valvonta

Zoonoosiepäilystä ilmoitetaan aluehallintovirastoon tai Eviraan maa- jametsätalousministeriön asetuksen vastustettavista eläintaudeista ja eläintautienilmoittamisesta annetun päätöksen mukaisesti. Välittömästi muilleterveysviranomaisille ilmoitettavista zoonooseista ilmoitetaan virka-aikana Helsinginkaupungin epidemiologiseen yksikköön viimeistään seuraavana arkipäivänä.Toimenpiteissä ja näytteenotossa noudatetaan keskusvirastojen ja maa- jametsätalousministeriön antamia ohjeita ja säädöksiä.

Tavallisimmin zoonoosiepäilyn Helsingissä aiheuttaa tapaus, jossa ihmistä pureeulkomailta, yleisimmin Virosta tai Venäjältä, tuotu koira. Kun ympäristökeskuksentietoon tulee purematapaus, jossa ihmistä purreella eläimellä epäillään olevanraivotautia tai eläimen rokotustilanne on epäselvä, lähdetään ensisijaisesti

10

tarkastamaan eläimen rokotustiedot viivytyksettä eläimen omistajalta ja tehdääneläimen kliininen tarkastus. Jos kyse on kliinisestä rabiesepäilystä, eläin lopetetaanja lähetetään tutkittavaksi Eviraan. Vuosittain on selvitettävänä vain muutamazoonoosiepäily.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on lintuinfluenssan varalta suppeavalmiusvarasto, jossa on näytteenottotarvikkeita ja henkilösuojaimia.

Helsingin kaupungin epidemiologinen yksikkö toimittaa ympäristökeskuksellesäännöllisesti tiedoksi kaupungin tartuntatautitilastot.

6.1.4 Terveysvalvontaohjelmat

Helsingissä valvotaan kolmen tuotantoeläintilan terveysohjelmien toteutumistaeläintautilainsäädännön mukaisesti. Helsingissä on yksi lypsykarjatila (Viikinopetus- ja tutkimustila) sekä kaksi pienempää, Helsingin kaupungin omistuksessaolevaa eläintilaa, Haltialan ja Fallkullan kotieläintilat.

Maedi-visna -valvontaa suoritetaan kahdella lammastilalla (Haltiala ja Fallkulla) jascrapie -valvontaa yhdellä lammastilalla (Haltiala). Scrapie -tarkastukset tehdäänvuosittain, ja M3-statuksen omaavilla lammastiloilla (Haltiala ja Fallkulla) maedi-visna -näytteenotto- ja tarkastustiheys on kolme vuotta. Yliopistolliseneläinsairaalan eläinlääkäri on huolehtinut verinäytteiden otosta yhdessäeläinlääketieteen opiskelijoiden kanssa. Tilakäyntien tiheyttä ja käyntientoteutumista seurataan vuositasolla. Terveysvalvontaohjelmiin liittyvät asiakirjatsäilytetään arkistointilain (831/94) vaatimusten ja ympäristökeskuksenarkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti.

Helsingin alueella on siipikarjaa kahdella kotieläintilalla. Helsingin kaupunginympäristökeskuksella on lisäksi tiedossa seitsemän pienimuotoista kanojenpitopaikkaa. Yhdestäkään pitopaikasta ei toimiteta kananmunia myyntiin, jotenSalmonella-valvonnan piiriin kuuluvia tiloja ei ole. Helsingin alueella ei ole nautojenkotiteurastustoimintaa.

Havaittaessa puutteita tai laiminlyöntejä terveysvalvontaohjelmien toteuttamisessa,ryhtyvät ympäristökeskuksen eläinlääkärit lainsäädännön edellyttämiintoimenpiteisiin läänineläinlääkärien ohjeiden mukaisesti.

6.1.5 Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Kahdella kolmesta helsinkiläisestä nautatilasta on terveydenhuoltosopimus. Yksitiloista on pienimuotoinen kotieläintila, joka ei toiminnan laadun vuoksi tarvitseterveydenhuoltosopimusta. Kaupungineläinlääkärin kanssa solmittuja

11

terveydenhuoltosopimuksia ei ole yhtäkään. Helsingissä ei ole yhtään päätoimistasiipikarjatilaa eikä sikalaa.

6.1.6 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta

Helsingin alueella ei sijaitse tällä hetkellä yhtään rekisteröityä vesiviljelylaitosta.

6.1.7 Kyyhkyslakat

Helsingin alueella ei sijaitse tällä hetkellä yhtään rekisteröityä kyyhkyslakkaa.

6.1.8 Muu tautiseuranta

Eläintautivalvonta Helsingissä sisältää myös eläintapahtumissa vierailevien,muualta tulevien eläinten tautivapauden tarkistamisen aluehallintovirastonmääräämässä laajuudessa. Mehiläistarhojen tautikartoituksia tehdääntarkastamalla ja näytteenotoin Eviran ja aluehallintoviraston määräyksestä sekälainsäädännön sitä erikseen edellyttäessä.

6.1.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen

Helsingissä ei ole eläinten keinolliseen lisääntymiseen liittyviä valvontakohteita.

6.1.10 Eläimistä saatavat sivutuotteet

Eläinperäisten sivutuotteiden valvonta muodostaa merkittävän osan eläintautienennaltaehkäisyä sekä mahdollisten epidemioiden rajoittamista. Eläinperäistensivutuotteiden asianmukaista erottamista, keräämistä, luokittelua sekä lähettämistäjoko käsiteltäviksi tai tuhottaviksi valvotaan liha- ja kala-alan laitoksissa osanaelintarvikelain mukaista valvontaa.

Lisäksi kaupungin alueella sijaitsee neljä sivutuotteiden välivarastointiin tarkoitettualaitosta ja yksi lemmikkieläinten rehuja valmistava laitos, joiden valvontaa hoidetaanyhdessä aluehallintoviraston ja Eviran kanssa. Eläinperäisten sivutuotteidenvalvontaan kuuluu myös haaskailmoitusten vastaanottaminen ja käsittely sekähelsinkiläisillä suureläintiloilla ja talleilla itsestään kuolleiden tai lopetettujen eläintenasianmukaisen hävittämisen valvonta.

12

Helsingin muutamat eläintilat huolehtivat sivutuotteidensa hävittämisestälainsäädännön vaatimalla tavalla eikä sivutuotteita haudata. Lemmikkieläintenhautaamista varten on osoitettu oma hautausmaa. Havaittaessa puutteita tailaiminlyöntejä sivutuotteiden hävittämisessä, ryhtyvät ympäristökeskukseneläinlääkärit lainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin läänineläinlääkärinohjeistuksen mukaisesti.

6.1.11 Vienti- ja tuontivalvonta

Eläinten vienti ja tuonti työllistävät ympäristökeskuksen eläinlääkäreitä melkorunsaasti. Vientiin ja tuontiin liittyen annetaan paljon ennaltaehkäisevää neuvontaaja ohjeistusta eläintautilainsäädännön soveltamisessa. Lisäksi suoritetaan erilaisiatarkastuksia sekä myönnetään terveystodistuksia eläinten vientiä varten.

Sisämarkkinakaupan lainsäädäntö edellyttää valvontaa mm. seuraavien eläinlajienja tuotteiden osalta: nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, siipikarja, kalat,lemmikkieläimet, eläintarha- ja sirkuseläimet, sukusolut ja alkiot, sivutuotteet.

Hevosten sisämarkkinakauppaan liittyviä tarkastuksia tehdään vuosittain 10–20kappaletta. Suurin osa tarkastuksista kohdistuu yksittäisiin hevosiin, mutta suurtenhevostapahtumien yhteydessä yhdellä tarkastuksella tarkastetaan hevosia jalaaditaan todistuksia 10–100 kappaletta. Suurimpia vuosittaisia hevosten vientiinliittyviä tapahtumia Helsingissä ovat Helsinki International Horse Show (noin 100hevosta) ja Apassionata (noin 50 hevosta), ja lisäksi Sirkus Finlandialle laaditaanvuosittain kymmenkunta todistusta. Käytännössä suurimpiin hevostapahtumiinliittyvät vientitarkastukset vievät kokonaisen työpäivän.

Helsinkiläiset lemmikkieläimet ja hevoset matkustavat ulkomaille kohtuullisenrunsaasti. Lemmikkieläinten kolmansiin maihin vientiä varten vaadittavia todistuksiakirjoitetaan vuosittain 40–50 kappaletta. Lemmikkieläimille kirjoitettujen todistustenmäärä on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

Helsingissä toimii muutamia lemmikkilintujen kaupalliseksi maahantuojaksirekisteröitynyttä toimijaa. Maahantuoja on itse velvollinen tarkastamaan jokaisentuontierän. Ympäristökeskuksen eläinlääkärit suorittavat pistokokein tarkastuksiamuutamalle maahantuontierälle vuodessa. Tuontitarkastukset kohdistetaan isoihin,useiden satojen lintujen kaupallisiin maahantuonteihin.

Elintarvikehuoneistoihin maahantuotujen elävien rapujen osaltaympäristökeskuksen eläinlääkärit valvovat tuontiluvassa määrättyjen ehtojentoteutumista. Rapujen maahantuontiin on vuosittain myönnetty Evirasta tuontilupamuutamalle kala-alan laitokselle.

Tarkastus- ja todistusmäärien voidaan olettaa pysyvän likimain samana tulevinavuosina.

13

Eläintautien vastustamiseen liittyvät tehtävät eläinten lainsäädännön vastaisensisämarkkinakaupan yhteydessä ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi.Helsingissä käy ilmi vuosittain tapauksia, missä koira, kissa tai hevonen on tuotuSuomeen vastoin lainsäädännön vaatimuksia. Suurin osa tapauksista liittyy Virostaja muista Baltian maista ilman asianmukaista lemmikkieläinpassia,tunnistusmerkintää tai rabiesrokotusta tuotuihin koiriin. Eläintautien vastustamiseenliittyen suoritetaan maahantuodun eläimen ja asiakirjojen tarkastuksia, määrätääneläin tarvittaessa palautettavaksi lähtömaahan tai lopetettavaksi. Vuosittainpalautuspäätöksiä on laadittu n. 15–30 kpl (kuva 1.) Kolmansista maistavirheellisesti maahan tulleiden eläinten palautuspäätökset ohjataan tarkastuksenjälkeen Eviran tehtäväksi (toimivaltainen viranomainen). Epäiltäessä, että eläimenmaahan tuonnissa tapahtunut virhe on tahallinen tai liittyy kaupalliseen toimintaan,laaditaan maahantuojista tutkintapyyntöjä tullilaitokselle. Tapauksiin on liittynytmyös yhteistyö terveydenhuollon viranomaisten kanssa jos on epäilty eläimenkantavan ihmiseen tarttuvaa tautia eli zoonoosia.

EU:n raivotautitilanteessa tapahtuneiden muutosten takia 2.5.2013 lähtien Virostaon saanut tuoda alle 3 kk ikäisiä rokottamattomia koiran- ja kissanpentujaSuomeen. Toukokuun alun jälkeen ympäristökeskukseen tulleet ilmoituksetlaittomasti maahantuoduista eläimistä ovat vähentyneet huomattavasti.

Kuva 1. Eläintautien vastustamiseen liittyvien tarkastusten ja päätösten määrät vuosina 2008–2014.

19 20

28

39

44

2624

1014

17

23

33

1815

30

3 35

3 3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2008 2009 2010 2011 2012 2013 (arvio) ennustevuodelle 2014

Laittomat maahantuonnit 2008-2014

Ilmoitukset Ympäristökeskuksen päätökset Eviran päätökset

14

6.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Helsingissä eläinten hyvinvointia valvoo eläinsuojelulain (247/1996) nojallapäätoiminen eläinsuojelueläinlääkäri, valvontaeläinlääkäri sekä poliisi. Valvonnantarkoituksena on neuvonnan, opastamisen ja tarkastusten avulla parantaahelsinkiläisten eläinten hyvinvointia ja edistää niiden hyvää kohtelua. Valvonnassaapuna ja tukena toimivat Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY ry) vapaaehtoiseteläinsuojeluneuvojat ja -valvojat, ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY ry).

Eläinten hyvinvoinnin valvonta koostuu epäilyyn perustuvista tarkastuksista sekäammattimaisen eläintenpidon kohteiden suunnitelmallisista vuosittaisistatarkastuksista. Lisäksi kunnaneläinlääkäri valvoo eläinten kuljetusta kunnan alueellaeläinten kuljetuksesta annetun lain ja asetuksen perusteella, ja tekee tarkastuksen,jos on aihetta epäillä eläinsuojelusäädösten rikkomuksia. Tarvittaessa myösammattimaisen eläintenpidon kohteisiin tehdään tarkastuksia epäillyneläinsuojeluongelman perusteella.

Mikäli täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntejä havaitaan EU-tukia saavieneläintilojen perustarkastuksissa, ilmoitetaan siitä viipymättä aluehallintovirastoon.Helsingissä tämä tarkoittaa käytännössä yhtä maidontuotantotilaa.

Kuvassa 2 on esitetty eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina 2008–2012 sekäarvio vuosina 2013–2014 tehtävistä tarkastusmääristä. Vuosina 2011-2012tapahtunut lisäys tarkastusten määrässä johtunee pääasiassa uudenvalvontaeläinlääkärin viran tuomista lisäresursseista.

Kuva 2. Eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina 2008–2014.

262 260 258297

336270 300

39 38 4952

51

5050

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2008 2009 2010 2011 2012 2013 (arvio) ennustevuodelle 2014

Eläinsuojelutarkastusten määrät 2008-2014

Tarkastukset epäilystä Ammattimaisen eläintenpidon tarkastukset

15

6.2.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus

Suurin osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tarkastuksista tehdään ilmoitustenperusteella yksityisten ihmisten koteihin. Ilmoituksia eläinten huonosta hoidosta taikohtelusta vastaanotetaan yksityisiltä ihmisiltä, taloyhtiöiden isännöitsijöiltä,poliisilta, sosiaaliviranomaisilta ja eläinsuojeluyhdistysten vapaaehtoisvalvojilta.

Ihmisiin tai muihin eläimiin aggressiivisesti suhtautuviin koiriin liittyvät yhteydenototovat merkittävästi lisääntyneet viime vuosina. Ympäristökeskuksen tavoitteena onselkiyttää ja yhdenmukaistaa toimintatapoja ja käytäntöjä eri viranomaisten välilläliittyen aggressiivista koirista tuleviin ilmoituksiin.

Eläinsuojeluvalvontaan käytössä olleiden puutteellisten resurssien vuoksi osallevalituksen kohteista on lähetetty tarkastamisen sijaan postitse yhteydenottopyyntö.Yhteydenottopyynnön avulla lievät eläinsuojelulliset epäkohdat pyritään poistamaanpuhelinneuvonnan avulla. Eläinsuojelulain mukaan viranomaisella on velvollisuustarkastaa asia, jos eläinsuojelullista epäkohtaa epäillään, mutta käytännön syistätästä velvoitteesta on jouduttu jonkin verran tinkimään. Työsuojelullisista syistäyksityisasuntoihin ei tehdä eläinsuojelutarkastuksia yksin. Suurin osa saapuneistavalituksista pystytään hoitamaan tarkastuksin.

Aiempina vuosina ilmoitusten perusteella on tehty keskimäärin 260 yksityiseneläintenpidon tarkastusta vuodessa. Vuonna 2014 tarkastusten määrätodennäköisesti pysyy samalla tasolla kuin vuosina 2011–2013 eli noin 300tarkastusta/vuosi. Kuvassa 2 on esitetty eläinsuojelutarkastusten määrät vuosina2008–2014.

6.2.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus

Suunnitelmallisen eläinten hyvinvoinnin valvonnan kohteita ovat sirkukset, pysyvätja kiertävät eläinnäyttelyt sekä ammattimaiset tai muuten laajamittaisen toiminnanharjoittajat. Luvan- tai ilmoituksenvaraiseksi toiminnaksi on eläinsuojeluasetuksessamääritelty seura- ja harraste-eläinten säännöllinen kaupanpitäminen, suuren koira-tai kissakennelin pitäminen, koirien tai kissojen hoitolatoiminta, ravi- jaratsuhevosten hoitaminen, kouluttaminen ja käsittely (vähintään kuusitäysikasvuista eläintä) sekä muu vastaava toiminta.

Lisäksi eläinten hyvinvointia valvotaan erilaisissa eläintapahtumissa kutenApassionata, PetExpo, Elävä maaseutu (ELMA) -messut sekä sirkuksissa,eläinkilpailuissa ja -näyttelyissä. Näitä tapahtumia on Helsingissä vuosittain 10–20.Kaiken kaikkiaan vuosien 2008–2012 aikana suunnitelmallisia eläintenpidontarkastuksia on tehty n. 40–50 kpl vuodessa. Vuosien 2013–2014 aikanasuunnitelmallisia tarkastuksia tehdään edellisvuosien tapaan, eli noin 50 tarkastustavuodessa.

16

Taulukko 1. Ammattimaisen tai muuten laajamittaisen eläintenpidon valvontakohteetHelsingissä vuonna 2013.

Kohteidenlukumäärä

Tarkastustiheys(krt/v) Tarkastusten lukumäärä (kpl/v)

Löytöeläintalo 1 1 1

Kiertävä eläinnäyttely 1 1 1

Lemmikkieläinliike 11 1 11

Lemmikkieläinhoitola 3 1 3

Koirapäiväkodit 2 0.5 1

Ratsastustallit 18 1 18

Tapahtumat 7 1 7

Kotieläinpihat 2 1 2

Kennelit 2 1 2

Muut 3 1 3

Yhteensä 50 49

Läänineläinlääkäri vastaa eläinsuojelulain mukaisesta valvonnasta eläintarhoissa(Korkeasaaren eläintarha, Tropicario, Sealife).

6.2.3 Eläinsuojelulain mukaiset määräykset ja kiiretoimenpiteet

Eläinsuojelulain perusteella tehdyssä tarkastuksessa annetaan tarvittaessaneuvoja, kieltoja tai määräyksiä, tai ryhdytään kiireellisiin toimenpiteisiin eläintenhyvinvoinnin turvaamiseksi. Neuvontaa käytetään eläinten pidossa havaittujenvähäisten epäkohtien poistamiseen silloin kun eläinsuojelusäädöksiä ei ole vielärikottu. Tällöin eläimen omistajaa opastetaan eläinten elinympäristön, olosuhteidentai hoidon kohentamiseen.

Jos eläinten omistaja rikkoo eläinsuojelusäädöksiä, eläinten tilat, hoito ja olosuhteetpyritään saattamaan eläinsuojelusäädösten määrittämälle vähimmäistasollekieltojen ja määräysten avulla. Määräystä annettaessa asetetaan määräaika, minkäkuluessa havaittu epäkohta on korjattava. Määräajan kuluttua tehdäänuusintatarkastus määräyksen noudattamisen varmistamiseksi.

Jos eläinsuojelusäädösten rikkomukset ovat niin vakavia että ne välittömästiuhkaavat eläimen hyvinvointia, voidaan ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin, joita ovat

17

muun muassa hoidon hankkiminen eläimelle muualta, eläimen uudelleensijoitus taieläimen lopetus.

Eläinsuojelutarkastuksilla vuosina 2008–2014 annettujen hallinnollisten päätöstenlukumäärä ja laatu on esitetty kuvassa 3.

Viime vuosien aikana sellaisten tarkastusten osuus, joissa ei ole aihettatoimenpiteisiin, on keskimäärin vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Samallatarkastelujaksolla kieltojen ja määräysten sekä kiireellisten, välittömiä toimenpiteitävaativien tilanteiden osuus on kasvanut. Tapaukset ovat aikaisempaamoniongelmaisempia ja siten myös aikaavievempiä selvittää. Useista tapauksistatehdään lisäksi esitutkintapyyntö.

Kuva 3. Eläinsuojelutarkastukset ja toimenpiteet vuosina 2008–2014.

7. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano

7.1. Peruseläinlääkäripalvelu ja kiireellinen eläinlääkäriapu sekä puhelinneuvonta

Helsingillä on sopimus Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan kanssaeläinlääkintähuoltolain mukaisten peruseläinlääkäripalveluiden järjestämisestä sekähyöty- että lemmikkieläimille. Yliopistollisessa eläinsairaalassa on pieneläinsairaala,hevossairaala ja Saaren yksikössä tuotantoeläinsairaala. Käytännössäeläinsairaalan vastuulla on erityisesti päivystysaikaisten palveluiden järjestäminenkaikille kotieläimille.

73 95125

85114 110 100

18

62 2553

68 70 7062

5729 73

104 105 11014884 128

138

101 105 120

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

2008 2009 2010 2011 2012 2013 (arvio) ennustevuodelle

2014

Toimenpiteet eläinsuojelutarkastuksilla 2008-2014

44 § kpl

42 § kpl

40 § kpl

Ei toimenpiteitä

18

Yliopistollinen eläinsairaala neuvoo lemmikinomistajia puhelimitse eläintenterveyteen ja sairauksiin liittyvissä asioissa virka-aikana sekä päivystysaikana.Eläintenpitoon, eläinten hyvinvointiin sekä tarttuviin eläintauteihin liittyvääpuhelinneuvontaa tarjoavat virka-aikana eläinsuojelueläinlääkäri sekävalvontaeläinlääkäri.

8. Laatu

8.1. Valitusten käsittely

Kaikki ympäristökeskuksen saama asiakaspalaute kootaan sähköiseen asiakas-palautejärjestelmään, joka on rakennettu Digium Oy:n Digium enterprise -ohjelmanpohjalle.

Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa tehtyyn sopimukseeneläinlääkintähuoltopalveluista sisältyy velvoite, jonka mukaan eläinsairaalan onvähintään kolmen vuoden välein tehtävä asiakaspalvelukysely. Myös sopimuksessalöytöeläintoiminnan järjestämisestä on kohta asiakaspalautteen käsittelystä.Helsingin kaupungilla ei ole erillisiä vastuu- ym. vakuutuksia koskaeläinlääkintäpalvelut ostetaan Yliopistolliselta eläinsairaalalta.

Asiakaspalautteessa esille tulleiden kehittämistarpeiden sekä mahdollistenvalitusten perusteella ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin toiminnankehittämiseksi.

9. Seuranta ja raportointi

Valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan suunnitelmaa seuraavanakalenterivuonna maaliskuun loppuun mennessä ja toteuma esitelläänympäristölautakunnalle. Toteutumisen arvioinnissa arvioidaan eläinten terveyden jahyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumista, tarkastusten määrän,käytettävissä olleiden resurssien ja eläintautilain nojalla suoritettujen toimenpiteidenosalta. Lisäksi arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuuttaongelmien poistamisessa sekä käsitellään syitä ja seurauksia eläinsuojelussa jaeläintautilain mukaisissa toimissa havaittujen suuntausten ilmenemiseen. Samassayhteydessä arvioidaan myös tulevaisuuden kehityssuuntia ja arviointia tullaanhyödyntämään tulevien valvontasuunnitelmien laatimisessa.

Annettuja kieltoja ja määräyksiä valvotaan uusintatarkastuksin.Uusintatarkastustarve on seurattavissa Tarkastaja-järjestelmässä, jonne kaikkisuoritteet kirjataan.

Lisäksi ympäristölautakunnalle valmistellaan raportti eläinten terveydenhoidostayhteistyössä Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa sekä löytöeläinten hoidosta.Yliopistollinen eläinsairaala toimittaa eläinsairaalan toimintaa koskevaa raporttiavarten vuosittain yksityiskohtaiset tiedot hoitamistaan potilaista ja tehdyistätoimenpiteistä. Toteutumisen arviointi ja erilliset raportit toimitetaan tiedoksi myösEtelä-Suomen aluehallintovirastolle.

RESURSSITARPEEN KARTOITUSValtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden jahyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestä-mistä eläinlääkäripalveluista 2011-2014

1 (3)

Liite 2

Evira 257149 (15903/1)

Kunta / Ympäritöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Helsinki

1. ELÄINLÄÄKÄRIPALV ELUT

1.1. Tuotantotilojen määrä Kpl Kpl1.1.1. Nautatilat 3 1.1.6.3. Kalkkunakasvattamot 01.1.1.1. Lypsykarjatilat 1 1.1.6.4. Siitoskasvattamot 01.1.1.2. Lihanautatilat 1 1.1.6.5. Muut siipikarjayksiköt 01.1.1.3. Emolehmätilat 1 1.1.7. Vesiviljelylaitokset 01.1.2. Sikatilat 0 1.1.7.1. Ruokalalaitokset 01.1.2.1. Lihasikalat 0 1.1.7.2. Poikastuotantolaitokset 01.1.2.2. Emakkosikalat 0 1.1.7.3. Luonnonravintolammikot 01.1.3. Lammastilat 2 1.1.7.4. Muut laitokset 01.1.4. Vuohit ilat 2 1.1.8. Turkistarhat 01.1.5. Hevostilat 24 1.1.9. Tarhatun r iistan toimintayksiköt 01.1.6. Siipikarjatilat 2 1.1.10. Mehiläistarhat 31.1.6.1. Munintakanalat 0 1.1.11. Muut tuotantoeläinyksiköt 01.1.6.2. Broilerkasvattamot 0

1.2. Terveydenhuoltosopimusten määrä Kpl Kpl1.2.1. Naudat 1.2.2.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus

kunnaneläinlääkärin kanssa 0

1.2.1.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 2 1.2.2.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus kaikista sikatiloista

ei sika-tiloja

1.2.1.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0 1.2.3. Siipikarja

1.2.1.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus kaikista nautatiloista 67 % 1.2.3.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 0

1.2.2. Siat 1.2.3.2. Tilat, jolla on terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 0

1.2.2.1. Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus 0 1.2.3.3. Terveydenhuoltosopimuksen omaavien tilojen prosenttiosuus kaikista siipikar jatiloista 0

1.3. Tuotantoeläinten määrä Kpl Kpl1.3.1. Naudat 189 1.3.6. Siipikarja 1151.3.2. Siat 10 1.3.7. Turkiseläimet 01.3.3. Lampaat 37 1.3.8. Tarhattu r iista 01.3.4. Vuohet 11 1.3.9. Porot 01.3.5. Hevoset 460 1.3.10. Muut tuotantoeläimet 0

1.4. Väestömäärä Kpl1.4.1. Lemmikkieläinten määrä (arvio 1/8 asukasta) 74 000

1.5. Alueen pinta-ala km2214

1.6. Yksityinen palvelutarjonta Htv Htv1.6.1. Hyötyeläinpraktiikassa 1 1.6.2. Muussa praktiikassa 90

Mahdolliset palveluresursseja vaativat erityiskohteet esitetään kunnan suunnitelmassa.Suunnitelmassa esitetään myös ostosopimukset, jotka kunta on tehnyt yksityisten eläinlääkäripalvelujen tuottajien kanssa.


2 (3)

Liite 2

Evira 257149 (15903/1)

2. VALVONTA

2.1. Eläinten terveyden valvontaResurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.

2.1.1. Terveysvalvontaohjelmiin kuuluvat tilat Kpl Kpl2.1.1.1. Maedi-Visna 2 2.1.1.4. Kanojen salmonellavalvontaohjelma 02.1.1.2. Scrapie 1 2.1.1.5. Peuratarhojen terveysvalvontaohjelma 02.1.1.3. Broilereiden ja kalkkunoiden salmonellaval-vontaohjelma 0 2.1.1.6. Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 0

2.1.4. Sivutuotevalvonta Kpl Kpl2.1.4.1. Haaskat 0 2.1.4.2. Sivutuotealan laitokset (ks. valvontaohjelma) 02.1.4.1.1. Haaskan pitäjäksi ilmoittautuneet toimijat 0 2.1.4.3. Hautaamisilmoitukset/v 02.1.4.1.2. Ilmoitetut haaskat/v 0

2.2. Eläinten hyvinvoinnin valvontaResurssitarpeeseen huomioidaan myös kohdat 1.1./1.3./1.4./1.5.

2.2.1. Ilmoituksenvaraiset kohteet Kpl Kpl2.2.1.1. Kennelit 2 2.2.1.5. Eläinkaupat 112.2.1.2. Hevostallit 18 2.2.1.6. Eläinhoitolat 52.2.1.3. Riistanhoidolliset tarhat 0 2.2.1.7. Muut 142.2.1.4. Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat 0 2.2.1.8. Vakinaiset porotarhat talvikaudella 0

Mahdolliset valvontaresursseja vaativat erityiskohteet esitetään kunnan suunnitelmassa.

ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSIT

Eläinlääkärit Htv HtvEläinten terveyden valvonta 0.4 Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät 0.1Eläinten hyvinvoinnin valvonta 1.5 Muut tehtävät -

Eläinlääkäripalvelut 12.5 Eläinlääkäriresurssit yhteensä

17.5(YES12.5,ymk 5)

Elintarvikevalvonta* 3

Muut kuin eläinlääkärit Htv Htv

Eläinhoitajat/avustajat 27 Eläinlääkintähuollon hallintotehtävät

3.1(YES3, ymk0.1)

Välinehuolto, siivous ym. 3.8 Muut tehtävät -

Sihteeri-/toimistopalvelut

2.1(YES1.9,ymk0.2)

Muut kuin eläinlääkäriresurssit yhteensä

33.7(YES33.4,ymk0.3)

1 htv = 220 htp

* Elintarvikevalvonta sisältää: maidontuotantotilojen tuotantohygieniset tarkastukset teurastamoiden ja leikkaamojen valvonta ja lihantarkastus


3 (3)

Liite 2

Evira 257149 (15903/1)

riistanlihan tarkastus munapakkaamojen valvonta muut elintarvikevalvontaan liittyvät tehtävät

Documents

Valtakunnalliset ohjelmat ja kunnalliset suunnitelmat ·