Upload
sitra-uusi-johtajuus
View
619
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Esitys valtion johtakoulutuksessa 27.9.2010
Citation preview
Suomen julkishallinnon menestyksen ja suorituskyvyn keskeiset lähteet 29.9.2010 Juha Kostiainen
Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista…
Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen ja
mittava T&K panostus)
Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka (sosiaalinen oikeudenmukaisuus)
Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi
=SUOMENMENESTYSMALLI
12.04.2023 2Juha Kostiainen
© Sitra 2009
12.04.2023Juha Kostiainen 3
Toimintaympäristön muutos (Sitra 2010)
© Sitra 2009
Virtaava maailma (Kostiainen & Sotarauta 2002)
PääomaTeknologia
InformaatioKulttuuri
AsiantuntijatYrityksetTuristit
Opiskelijat
Milano
SeoulSingapore
Boston
Tampere
Shanghai
Pietari
12.04.2023Juha Kostiainen 4
© Sitra 2009
Valtion velka, EUR miljardia
5
Lähde: VM, Valtiokonttori
12.04.2023Juha Kostiainen
© Sitra 2009
Asukasluvun muutos (%) vuodesta 2008 vuoteen 2020
12.04.2023Juha KostiainenLähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ja väkiluku 2008
© Kuntarajat: TilastokeskusKL/JAH 7.10.2009
16,114,314,113,513,012,912,111,0
Koko maa 5,8 %
Lisääntyy eniten, %OulunÅlands lansbygdTampereenRiihimäen PorvoonMariehamns stadHelsinginJyväskylän
Vähenee eniten, %Itä-LapinPielisen KarjalanTorniolaaksonKehys-KainuunKeski-KarjalanJärviseudunSaarijärven-ViitasaarenPieksämäen
-16,9-15,8-15,2-14,5-10,3-9,6-8,3-8,3
10 - (9)5 - 10 (12)0 - 5 (13)
-5 - 0 (14)-10 - -5 (19)- -10 (5)
Seutukunnat 2009, Väestöennuste 2009
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 ja väkiluku 2008
© Kuntarajat: TilastokeskusKL/JAH 7.10.2009
6
© Sitra 2009
”Kuluttaminen ei ole vain tuotteiden tai palveluiden ostamista, vaan tapa liittyä universumiin”.
Lazzarato 2006
Kuluttajuus
12.04.2023Juha Kostiainen 7
© Sitra 2009
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2010Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100
12.04.2023Juha Kostiainen
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08* 09e 10e100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
Toiminta...
Lähde: Vuodet 1997-2008 Tilastokeskus. Vuosien 2009-2010 ennusteet Peruspalvelubudjetti 15.9.20091) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan)/Kuntaliitto
8
© Sitra 2009
19901980 2010
Aineellisenja henkisen
hyvinvoinninkehitys
2000
Teollinenhyvinvointiyhteiskunta
Ihmis- ja ratkaisu-keskeinen
palveluyhteiskunta
• NL:n romahdus• Suomen syvä lama
• Globaali talouskriisi 08
Geopolitiikan aika Globalisaation aika 1.0
Kestävä uudistuminen teollisen ajan rakenteista ihmis- ja ratkaisukeskeiseen
palveluyhteiskuntaan!
Globalisaation aika2.0
12.04.2023 9Juha Kostiainen
© Sitra 2009
Yksinkertainen/lineaarinen
Monimutkainen/Systeeminen
Nopea
Hidas
Muutosnopeus
Muutoksen luonne
Hierarkia
Jatkuva uusiutumiskyky= Strateginen Ketteryys
Tarvitsemme kipeästi uudenlaisia johtamisperiaatteita ja johtamiskäytäntöjä!
”Yritämme edelleen johtaa 21-vuosisadan
organisaatioita 20-vuosisadan
johtamisperiaatteilla ja -käytännöillä”
Gary Hamel 2007
12.04.2023 10Juha Kostiainen
© Sitra 2009
Strategisen ketteryyden mahdollistajat (Doz & Kosonen 2008)
Resurssien liikkuvuus
Johdonyhtenäisyys
Strateginen herkkyys
• Avoin strategiaprosessi
• Kohotettu strateginen valppaus
• Korkealaatuinen sisäinen vuoropuhelu
• Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan
• Tehtäväkierto
• Modulaariset rakenteet
• Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen riippuvuus
• Ylimmän johtotiimin yhteistyökyky
• Pää-/toimitusjohtajan johtamistyyli/-ote
OECD:n maa-arvio Suomesta, julkistettu 31.5.2010
Toteutettu nopean strategian viitekehyksellä
12.04.2023Juha Kostiainen 12
© Sitra 2009
Nopean strategian viitekehys julkiselle sektorille (OECD 2010)
• Strateginen näkemys- Kyky ymmärtää ja tasapainottaa hallituksen arvoja,
yhteiskunnallisia preferenssejä, nykyisiä ja tulevia kustannuksia ja hyötyjä sekä asiantuntijatietoa
- Kyky hyödyntää näitä suunnittelussa, priorisoinnissa ja päätöksenteossa
• Yhteinen tahtotila- Sitoutuminen yhteiseen visioon ja kokonaistavoitteisiin;
hallinto- ja organisaatio rajat ylittävä yhteistyö tavoitteiden saavuttamiseksi
• Resurssien joustavuus- Kyky liikutella resursseja muuttuvien prioriteettien
mukaisesti ja tukea innovaatiota hyötyjen saamiseksi; kyky lisätä toiminnan tehokuutta ja tuottavuutta
12.04.2023Juha Kostiainen 13
Strateginen näkemys
12.04.2023Juha Kostiainen 14
© Sitra 2009
Strateginen näkemys (OECD 2010)
• Todennettuun tietoon perustuva päätöksenteko- Ei yhtenäistä kokonaisuutta eikä juurtunutta työtapaa, ei
business-caseja (kustannus/hyödyt, vaikutusarviointi, kuulemiset)
- esim. PARAS ja ALKU (tavoitteet, tulosindikaattorit)
• Kansalaisten osallistuminen- Painotus sähköisissä keinoissa, ei kasvokkaisuudessa;
vaihtoehtojen kustannus/hyödyistä ei tietoa; ei riittävää palautetta ideoiden kohtalosta
- Suora kontakti kansalaisiin oleellista myös valtionhallinnossa
12.04.2023Juha Kostiainen 15
© Sitra 2009
• Tulevaisuusselonteot- Kaventunut näkökulma selonteoissa- Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset eivät muodosta
kokonaisuutta
• Strateginen visio- Hallituksen strateginen visio ei riittävän selkeä- Kehittämisohjelmien suhde toisiinsa epäselvä
12.04.2023Juha Kostiainen 16
Yhteinen tahtotila
12.04.2023Juha Kostiainen 17
© Sitra 2009
Yhteinen tahtotila (OECD 2010)
• Kokonaisvisio ei näy operationaalisella tasolla- Siilomainen valmistelu ja toimeenpano
• Tulosohjaus ei kannusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen- Huomio yksityiskohtaisissa prosessimittareissa
hallitusohjelmaa tukevien strategisten toimenpiteiden sijaan
• Poikkihallinnollinen koordinointi ja yhteistyö vaatii työtapojen muutosta- Jokaisella henkilöllä oltava tilaa toimia saamiensa
reunaehtojen puitteissa kaikilla tasoilla
12.04.2023Juha Kostiainen 18
© Sitra 2009
• Johtaminen- Politiikan ja hallinnon rajapinta selkeäksi- Kansliapäälliköiden liikkuvuus; liikkuvuus yleisemmin- Valtioneuvoston ytimen roolin vahvistaminen, VNK:n
proaktiivisempi rooli- Johtajuusidentiteetin vahvistaminen
12.04.2023Juha Kostiainen 19
© Sitra 2009
Kansainväliset esimerkit: Konserniohjaus policyjen valmistelussa ja toteutuksessa
20
Str
ate
gin
en
koh
ere
nssi
High
Low Operationaalinen koherenssi
Low
High
1
43
2
•Iso-Britannia
•Tanska
• Hollanti
•Tšekki
• Ranska• Viro
• Norja
1. Operationaalinen ja strateginen koherenssi vähäistä: vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
2. Operationaalinen koherenssi korkeaa, strateginen koherenssi vähäistä: vähäinen määrä valtiokonsernia koskevia policyja / valtion toimijoiden vastuut kapeat. Policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista
• Norjassa ja Hollannissa on panostettu erityisesti IT-politiikkaan. Yhteisten IT-standardien noudattaminen on pakollista
3. Strateginen koherenssi korkeaa, operationaalinen vähäistä: useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja / laajoja koko valtion kattavia vastuita. Policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen
• Tanskassa ja Ranskassa on useita valtiokonsernin policyja ja niitä tukevia työkaluja. Yhteisten policyjen noudattaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja tästä syystä noudattaminen on vähäistä
• Myös Virossa on useampi valtiokonsernille yhteinen policy
4. Strateginen ja operationaalinen koherenssi korkeaa: useita koko valtiokonsernia koskevia policyja ja/tai niitä tukevia sähköisiä työkaluja ja koko valtion kattavia vastuita, policyjen noudattaminen pakollista tai osittain pakollista
• Tšekissä on useita valtiokonsernin yhteisiä policyja (IT-politiikka ja standardit, taloushallinto, hankinnat) ja näitä tukevia työkaluja, esim. yhteiset IT-standardit
12.04.2023Juha Kostiainen
Resurssien joustavuus
12.04.2023Juha Kostiainen 21
© Sitra 2009
Resurssien joustavuus (OECD 2010)
• Hallituksen strategia-asiakirjan ja budjettikehyksen erillisyys- Prioriteettien muuttuessa rahat eivät liiku
• Tuottavuusohjelman jatko- Ei vain mistä, vaan miten saadaan tehokkuutta - innovaatiot
• Työvoiman liikkuvuus
• Työvoimakysymys
12.04.2023Juha Kostiainen 22
© Sitra 2009
Huoltosuhteen kehitys vuosina 1950-2050
12.04.2023Juha Kostiainen
195019511952195319541955195619571958195919601961196219631964196519661967196819691970197119721973197419751976197719781979198019811982198319841985198619871988198919901991199219931994199519961997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018201920202021202220232024202520262027202820292030203120322033203420352036203720382039204020412042204320442045204620472048204920500
102030405060708090
100%
Lähde: Tilastokeskus
65 vuotta täyttäneet
0-19-vuotiaat
23
© Sitra 2009
Staff Mobility in the Finnish Public Administration (1999-2004)
12.04.2023Juha Kostiainen 24
Source: Ministry of Finance, Finland; in OECD Public Governance Reviews Finland - working together to sustain success 5/2010
© Sitra 2009
12.04.2023Juha Kostiainen 25
Hallinnon tasojen välinen ohjaus
12.04.2023Juha Kostiainen 26
© Sitra 2009
Hallinnon tasojen välinen ohjaus (OECD 2010)
• Valtionhallinnon vahva visio, joka rakennetaan yhdessä alue- ja paikallistason kanssa (osallistuminen ja kuuleminen)
• Alue- ja paikallishallinnon kytkeminen tulevaisuusraportoinnin ja tietoon perustuvan päätöksenteon kehittämiseen
• Tavoitteet uudistuksille; business caset (kustannus/hyödyt, vaikutusarviointi, kuulemiset)
• Maakuntien liiton suhde aluehallintoon (kehitysvastuu/budjettivalta)
• Valtion ohjausvoiman vahvistaminen yhteisen agendan kautta, mutta myös tarjoamalla välineitä
12.04.2023Juha Kostiainen 27
© Sitra 2009
Hankkeen tavoitteena on muuttaa virastot sähköisiksi, yhtenevät IT-käytännöt ja lisää interaktiivisia palveluita.- D115: julkishallinnon palvelunumero- DE-Mail: suojattu sähköposti transaktioihin- Deutschland.de ja Bund.de-portaalit
Vuoteen 2005 mennessä lasketut säästöt €780 milj.
Saksassakin tehdään
Yhteys paikallis-, osavaltio- ja
valtiohallintoon yhdellä soitolla!
Kansalaisten ja yritysten asiointiin tarkoitettu suojattu
sähköposti.
Johtaminen
12.04.2023Juha Kostiainen 29
© Sitra 2009
12.04.2023Juha Kostiainen 30
”Johtamiskäyttäytyminen on tavoitteellista vuorovaikutusta” (Nissinen 2009)
© Sitra 2009
Julkisen johtamisen osaamisvaatimukset (Virtanen & Stenvall 2010)
• Käsitteellinen ajattelukyky• Vuorovaikutustaidot• Tavoitteellinen työskentelytapa• Kyky mahdollistaa optimaaliset
työskentelyolosuhteet• Kokonaisuuksien hallinta• Johtamistyön periaatteellisen puolen oivaltaminen• Kyky uudistua ja uudistaa
12.04.2023Juha Kostiainen 31
© Sitra 2009
Julkisuus
• Läpinäkyvyyden vaatimus kasvaa• Medioiden kriittinen rooli pitää ymmärtää• Uutisoinnin nopeus ja kattavuus, erityisesti ikävät uutiset
leviävät nopeasti moneen kanavaan• Viihteellistyminen, julkkikset ohittavat helposti asia-aiheet • Sosiaalisen median haaste; kansalaiset osallistuvat itse
keskusteluun, mutta sisältö on toimittamatonta ja sattumanvaraista
• Pirstaleisuus; medioiden lukumäärä on iso ja uutistulva on valtava, joten kansalaisten huomiota on entistä vaikeampi saada
• Paine yksinkertaistaa monimutkaisia asioita – strategian sisältö ei ole uutinen
12.04.2023Juha Kostiainen 32
© Sitra 2009
Nettisukupolven ominaisuuksia (Tapscott 2009)
• He haluavat vapautta (erityisesti valinnan ja ilmaisun) enemmän kuin edelliset sukupolvet
• He edellyttävät läpinäkyvyyttä organisaatioilta, joiden kanssa ovat tekemisissä
• He vaativat eettisyyttä ja avoimuutta työpaikoiltaan ja ostospaikoiltaan
• He odottavat työltä, koulutukselta sosiaaliselta elämältä viihtyisyyttä ja hauskuutta
• He osaavat yhteistyön ja suhdetoiminnan; ovat nopeita ja innovatiivisia
12.04.2023Juha Kostiainen 33
© Sitra 2009
Uudenlaista johtajuutta etsimässä (Mintzberg 2009)
• Communityship- between leadership and citizenship- Not a heroic type of leadership- Engaged and distributed management- ”A community leader is personally engaged in order to engage others, so that anyone and everyone can exercise initiative.”
- Neither micromanaging, nor ”macroleading”
12.04.2023Juha Kostiainen 34
© Sitra 2009
Uudenlaista johtamiskoulutusta
• Nykyinen johtamiskoulutus perustuu pääosin tieteellisen liikkeenjohdon ja sen johdannaisten paradigmaan
• Merkittävä osa koulutuksesta nimensä mukaisesti koulumuotoista
• Tarvitaan enemmän kontekstisidonnaisuutta eli mitä tarvitaan tietyssä tehtävässä ja tilanteessa
• Lisäksi valmentavaa valmiuksien kehittämistä ja poikkihallinnollisuuden opettelua
• Esimerkiksi ministeriöiden yhteisiä ohjelmia, joissa- Perinteistä koulutusta- Valmennusta ja mentorointia- Hallitusohjelmapohjaisia strategiatöitä poikkihallinnollisissa
tiimeissä, omistajana yksi kansliapäällikkö- Työkiertoa osana koulutusta
12.04.2023Juha Kostiainen 35
Julkishallinnon johtamisohjelma
12.04.2023Juha Kostiainen 36
© Sitra 2009
Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä
Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa
Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa
Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta
Ohjelman tavoitteet
12.04.2023Juha Kostiainen 37
© Sitra 2009
Kehittämisen painopisteet
12.04.2023Juha Kostiainen
Asiakkaat Johtajuus
Toimintamallit Uudistuminen
Valtio
Poliittinen johtaminen
Ammatti-johtaminen
Kunta
38
Valtion konserniohjaus ja -johtaminen -hanke
Sitra / Julkishallinnon johtamisohjelma
12.04.2023Juha Kostiainen 39
© Sitra 2009
Juha Kostiainen
Valtion konserniohjauksen ja –johtamisen nykytila
• Keskustelu valtiokonsernin kohdealueista (mitä kattaa) ja konserniohjauksen sisällöstä (substanssi, toimivalta/mandaatit; menetelmät, välineet) kasvavan kiinnostuksen kohteena
• Pääpaino kehitystyössä ollut nk. konsernipalveluissa (esim. IT, HR, talous, hankinnat, toimitilat –palvelukeskuksissa)
• Sisältöperusteinen konsernitasoinen kokonaistarkastelu ei ole edistynyt
• Valtion konserniohjaus ja -johtaminen ei ole näkyvässä roolissa myöskään muiden Euroopan maiden kehittämisagendalla (vrt. Sitran toteuttamat benchmarkingit)
• OECD:n Suomen julkisen hallinnon arvioinnin vahvat suositukset konserniohjauksen ja –johtamisen vahvistamiseksi
12.04.2023 40
© Sitra 2009
Juha Kostiainen
Valtion konserniohjauksen ja –johtamisen painopisteet – Sitran näkökulma
1) Valtiokonsernin tarkastelu kokonaisvaltaisesti systeeminä sekä ilmiölähtöiset kehitysideat ja –ratkaisut
2) Konserniohjauksen ja –johtamisen sisällön laajentaminen, konsernistrateginen ajattelu
-> lainvalmisteluprosessin kehittäminen-> valtion henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen-> tutkimus- ja innovaatiopolitiikan strategisen ohjauksen ja johtamisen vahvistaminen (TIN:n rooli ja tehtävät)-> todennettuun tietoon perustuvan päätöksen teon kehittäminen (evidenced-based policy making)
3) Konserniohjaus ja toimeenpanokyky (eli miten ja kenen toimesta toimintaa ohjataan, tavoitteet asetetaan, resursoidaan ja toteutetaan?)
4) Referenssimallien puuttuessa Suomella on aito mahdollisuus toimia ennakkoluulottomana ja aktiivisena valtion konserniohjauksen ja –johtamisen kehittäjänä ja edelläkävijänä!
12.04.2023 41
Parempaan lainvalmisteluun -hanke
Sitra/julkishallinnon johtamisohjelma
12.04.2023Juha Kostiainen 42
© Sitra 2009
Hankkeen taustaa• Lainvalmistelun kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi on käynnistetty useita valtioneuvoston
sisäisiä hankkeita parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Hallituksen tavoitteena on parantaa erityisesti seuraavia lainvalmistelun osatekijöitä: valmistelun avoimuus ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet, vaihtoehtojen arviointi, vaikutusten arviointi, säädöshuolto (säädösympäristön selkeys, ymmärrettävyys ja lakitekninen laatu)
• Hallitus totesi viime vuonna, että tavoitteiden toteutuminen on puutteellista kaikilla osa-alueilla. Suurimmiksi ongelmiksi nähtiin ajan ja henkilöstön puute. Hallitus päätti näiden johtopäätösten perusteella muun muassa, että: lainvalmistelun henkilöresurssikysymyksiin kehitetään uusia ratkaisuja ja lainvalmistelun kehittäminen ja sen seuranta organisoidaan ja kirjataan tulossopimuksiin kaikissa ministeriöissä.
• Lainvalmisteluprosessia arvioidaan myös kahdessa meneillään olevassa muussa hankkeessa. Valtioneuvoston kanslian hanke Lainvalmistelun laatuselvitys eräiden käytännön kokemusten perusteella valmistuu maaliskuussa 2010. Hankkeessa selvitetään valittujen konkreettisten lainvalmisteluhankkeiden avulla valmisteluprosessin puutteita ja kehittämistarpeita. Hankkeen tulokset otetaan huomioon suunniteltavan hankkeen alusta alkaen.
• Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteuttaa vuosina 2009–2010 Paremman sääntelyn kriittinen arviointi -hankkeen, jossa pyritään luomaan yleiskuva hallituksen ohjelmaan kuuluvasta Paremman sääntelyn ohjelmasta, sen toteutuksesta ja tuloksista. Arvioinnin päätavoitteena on analysoida tähänastista toimintaa ja sen tuloksia sekä toisaalta pohtia myös sitä, ovatko ohjelman sisältämät keinot kaikilta osin osuvia ja tehokkaita johtaakseen tavoiteltuihin tuloksiin.
12.04.2023Juha Kostiainen 43
© Sitra 2009
Hankkeen tavoitteet• Parantaa lainvalmisteluprosessin* laatua ja tuottavuutta valtioneuvoston ja
ministeriöiden tasolla. • Ottaa käyttöön uudistettu lainvalmisteluprosessin ideaalimalli ja parantaa
keskeisten toimijoiden osaamista. • Valmistella lainvalmisteluprosessin pitemmän aikavälin kehittämistä palveleva
visio, jolla tavoitellaan kokonaisuuksien hallintaa ja poikkihallinnollisuutta• Hankkeen vaiheessa 1. kuvataan lainvalmistelun todellinen kulku kolmessa
pilottiministeriössä ja laaditaan kehittämisehdotusten perusteella ideaalimalli. • Vaiheessa 2. innovoidaan visio lainvalmisteluprosessista osana valtion
konserniohjausta
*) Lainvalmistelun vaiheet:
Esi- ja perusvalmistelu
Lausuntovaihe ja jatkovalmistelu
Kääntäminen ja laintarkastus
Saattaminen esittelykuntoon ja käsittelyvaltioneuvostossa ja tasavallan presidentin päätös
Ilmoittaminen ja lähetekeskustelu valiokuntakäsittely
Pöydällepano sekä I ja II käsittely sekä tarkastusvaihe ja eduskunnan vastaus
Vahvistaminen ja julkaiseminen säädöskokoelmassa
12.04.2023Juha Kostiainen 44
© Sitra 2009
Nykyprosessien virtaviivaistaminenja/tai harmonisointi
Lainvalmisteluprosessin uudistamisen ambitiotasot / Kalvon copyright Talent Partners
Toiminnan uudelleensuunnittelu;
uudet toiminta-mallit
PotentiaalisetHyödyt/vaikuttavuus Strategiset
hyödyt
Kohtalaiset parannuksettuottavuudessa ja laadussa
Kriittisten prosessienuudelleensuunnittelu
Nykyprosessiendokumentointi
Muutoksen haastavuus
Pienetvaikutukset
Merkittävät parannuksettuottavuudessa ja laadussa
= HANKKEEN FOKUS!
45
12.04.2023Juha Kostiainen
© Sitra 2009
• Uusi näkökulma: henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen osana innovointitoimintaa – yleensä on erotettu toisistaan
• Innovaatioiden hidasta leviämistä tarkastellaan rinnakkain työn tuottavuuden, henkilöstön jaksamisen ja motivaatiotekijöiden kanssa
• Kansainvälistä kiinnostusta• Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto/TKK
ja VTT (toteutuskonsortio) sekä Sitra ja Tekes (rahoitus).
• b
• Dokumentti prosessista Valtion työmarkkinalaitoksella
• Perinteisistä lähtökohdista täysin poikkeavat toimintatavat antoivat henkilöstölle mahdollisuuden toimia itseohjautuvasti
• Itseuudistuvan organisaation piirteitä ovat mm. uudenlainen johtaminen, aito asiakas- ja ihmislähtöisyys, ennakkoluulottomuus, avoimuus, dialogisuus, keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietäminen ja jatkuva oppiminen
INNOVOINTI - Johtamisella innovaatioita ja
hyvinvointia julkiselle sektorille
Kohtaamisten voima- itseuudistuva
toimintakulttuuri
12.04.2023Juha Kostiainen 46
© Sitra 2009
Sopimus
Palvelu Informaatio
Ihmiskeskeinen monituottajamalli
12.04.2023Juha Kostiainen
Kunta (valtio): arvopohjainen hankinta
3. sektori Yritys
Yhteiskun-nallinen
yritys
Kunnan oma
tuotanto
Tilaaja
Palvelu-tuottajat
47
KansalaisetKäyttäjät
Kehittämiskumppanuus, osaamisen liikkuvuus
Palaute
© Sitra 2009
Yhteenveto – mitä tarvitaan
• Monituottajamallien hyödyntämistä; pitkän aikavälin palvelustrategia liittyen rakenteeseen
• Arvoperusteista (vaikuttavuusperusteista) hankintaa• Kansalaisten osallistaminen palveluiden kehittämiseen• Henkilökunnan kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä• Henkilökunnan työkiertoa• Poliittisen ja ammattijohdon roolien selkeyttämistä;
tuotannon johtamista ei-poliittisista lähtökohdista• Mitattavia tavoitteita; tuottavuus, asiakastyytyväisyys,
innovaatiot, henkilökunnan kierto jne.• Johtajuuden kehittämistä kaikilla tasoilla
12.04.2023Juha Kostiainen 48
12.04.2023 Juha Kostiainen
”Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta.”
Michel de Montaigne (1533-1592)
49