Muutosten suma kirurgian alalle

Tutkimusasiamies lupaviidakossa

Oma terveyskeskus on Somerolle tärkeä

TYKS-Laboratorioista liikelaitos

Ensiapupoliklinikka peruskorjaukseen

Papin paikka on sairaalassakin

Potilasjonot lyhenivät selvästi

Uudistuksia Loimaalla

Salossa kehitetään vanhuspalveluja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti

1 / h e l m i k u u 20 0 4

t i d s k r i f t f ö r s a m k o m m u n e n f ö r E g e n t l i g a F i n l a n d s s j u k v å r d s d i s t r i k t

w w w.v s s h p . f i

2

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Muutama vuosi sitten yritti valtioneu-

voston työryhmä määritellä perus-

palveluja. Taustalla vaikutti vielä

1990-luvun lama ja kuntien kireä

taloustilanne. Toimeksiannon mukaan

piti keventää kuntien velvoitteita,

jotta ne selviäisivät tärkeimmistä

tehtävistään kunnolla.

Hyvinvoinnin rajaton jano?

Mielenkiintoinen linjaus työryhmältä oli se, että erityisesti erikoissairaanhoidos-ta katsottiin löytyvän rationalisoitavaa ja säästökohteita. Konkreettisia tuloksia ei työryhmä vaikeassa tehtävässään koskaan saanut aikaan. Samoina vuosina toimivat Helsingin ja Uudenmaan alueella erikois-sairaanhoidon selvitysmiehet. He lupasi-vat, että 600 miljoonan markan säästöt olisivat saatavissa rationalisoinnilla pel-kästään Uudellamaalla. Ne ovat vieläkin tekemättä. Miksi näin ? Onko erikoissai-raanhoito jokin muusta yhteiskunnasta erillinen saareke, joka ei taivu alenevaan resurssikehitykseen ?

Erikoissairaanhoidon tuottavuus kas-voi n. 10 %:lla 1990-luvulla. Tämä ta-pahtui hoitoaikojen lyhentymisen, avohoi-don lisääntymisen, uuden teknologian ja henkilöstön käytön tehostumisen avulla. Muilla kunnallisen toiminnan sektoreilla ei vastaavaa kehitystä nähty. Jopa tuotta-vuuden mittaaminen on ollut usein vai-keaa. Tässä suhteessa meillä ei ole mitään syytä vähätellä oman toimialamme saa-vutuksia. Säästöjä tai ainakin nykyistä pienempää menojen kasvua odotetaan kuitenkin rahoittajien eli kuntien taholta jatkuvasti.

Kunnan menot sairaanhoitopiirille syntyvät kertolaskulla, jossa yksittäisten hoitopalvelujen hinta kerrotaan hoidettu-jen potilaiden määrällä. Miksi potilaiden määrä kasvaa vuosi vuodelta? Eikö suoma-laisten terveydentilan pitäisi olla parempi kuin koskaan aikaisemmin?

Asia ei valitettavasti ole näin yksin-kertainen. Pidentynyt elinikä ja tervey-denhuollon osaamisen taso kulkevat käsi kädessä. Uudet hoitomuodot halutaan no-peasti käyttöön. Ihmisen henki ja toimin-takyky ovat ainutkertaisia. Ennen kuoltiin 50-vuotiaana syöpään tai 60-vuotiaana sydäninfarktiin. Nyt syö puoli miljoonaa suomalaista lääkettä, jolla verisuonten kalkkeutuminen siirtyy ainakin 10 vuot-ta myöhemmäksi, sitten sydänverisuonia pallolaajennetaan 68-vuotiaana, 75-vuoti-aana hoidetaan eturauhasta ja 80-vuotiaa-na leikataan kaihi. Toimintakykyä riittää 85-vuotiaaksi. Syövän eri hoitomuotojen nopea kehitys tuo merkittävästi lisää elin-vuosia. Yhä tarkemmat kuvaukset, tä-hystykset ja laboratoriokokeet paljastavat sairauksia jo varhaisessa vaiheessa. Täsmä-lääkkeillä hoidetaan tauteja, jotka olivat 10 vuotta sitten voittamattomia.

Miksi siis ihmettelisimme sitä, että lähetteiden määrä ja hoidettujen potilai-den määrä erikoissairaanhoidossa jatku-vasti kasvaa. Ylärajaa on vaikea nähdä. Suomessa tehdään 80 pallolaajennusta 100 000 asukasta kohti, Ranskassa 150 ja USA:ssa yli 300. Lonkan tekonivelleikka-uksia tehdään Suomessa 30 % vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Terveys on keski-iän noustessa ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyessä ihmisille kaikkein tärkein hyvinvointite-kijä. Eikä hyvinvoinnin jano näytä olevan sammumassa.

3

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

En intressant linjedragning hos arbets-gruppen var, att det särskilt inom den specialiserade sjukvården ansågs fi nnas rum för rationaliseringar och sparobjekt. Arbetsgruppen uppnådde inga konkreta resultat i denna sin svåra uppgift. Samma år arbetade i Helsingfors och Nyland den specialiserade sjukvårdens utredningsmän. De lovade, att man enbart i Nyland skulle uppnå inbesparingar på 600 miljoner mark genom rationaliseringar. Detta löfte har fortfarande inte infriats. Varför? Är den specialiserade sjukvården något isolerat område som är avskilt från det övriga sam-hället och som inte böjer sig för den mins-kade resursutvecklingen?

Under 1990-talet ökade den specialise-rade sjukvårdens produktivitet med ca 10 %. Det här skedde tack vare kortare vård-tider, ökad öppenvård, ny teknologi och en effektivare användning av personalen. Man har inte sett någon motsvarande ut-veckling inom de övriga kommunala sek-torerna. Det har rentav ofta varit svårt att mäta produktiviteten. I det här fallet fi nns det inget skäl att förringa resultaten inom vår egen bransch. Från fi nansiärernas, d.v.s. kommunernas, sida förväntar man sig i alla fall kontinuerligt inbesparingar eller åtminstone att utgifterna ökar mindre än de för närvarande gör.

Kommunernas utgifter till sjukvårds-distriktet uppstår genom multiplikation, där priset på de enskilda vårdtjänsterna multipliceras med antalet patienter. Varför ökar antalet patienter år för år? Borde inte

En osläckbar törst efter välbefi nnande?

fi nländarnas hälsotillstånd vara bättre än någonsin tidigare?

Tyvärr är saken inte så här enkel. Den allt längre livslängden och kunskapsnivån inom hälsovården går hand i hand. Man vill snabbt ta i bruk nya behandlingsfor-mer. Människans liv och funktionsförmå-ga är unika. Förr dog man som 50-åring i cancer eller som 60-åring i hjärtinfarkt. Nu äter en halv miljon fi nländare medi-ciner, så att åderförkalkningen uppskjuts med åtminstone 10 år, sedan ballongdila-teras hjärtats kransartärer vid 68 års ålder, vid 75 års ålder behandlas prostatan och vid 80 års ålder opereras starr. Funktions-förmågan fortsätter till 85 års ålder. Den snabba utvecklingen av olika behandlings-former för cancer medför betydligt fl era levnadsår. Allt noggrannare avbildningar, endoskopier och laboratorieprov avslöjar sjukdomar redan i deras tidiga skede. Med målsökande läkemedel behandlar man sjukdomar, som för 10 år sedan var oöver-vinneliga.

Varför undrar vi då över, att antalet remisser och antalet behandlade patienter hela tiden ökar inom den specialiserade sjukvården. Det är svårt att se någon övre gräns. I Finland görs 80 ballongdilatatio-ner per 100.000 invånare, i Frankrike 150 och i USA över 300. I Finland utförs 30 % färre ledprotesoperationer än i de andra nordiska länderna.

När medellivslängden ökar och den ekonomiska välmågan stiger är hälsan den allra viktigaste faktorn för välbefi nnande. Och det förefaller, som om törsten efter välbefi nnande inte skulle släckas.

För några år sedan försökte en arbetsgrupp som statsrå-

det tillsatt defi niera basservice. I bakgrunden inverkade

ännu depressionen på 1990-talet och kommunernas

strama ekonomiska läge. Enligt uppgiften skulle man

underlätta kommunernas förpliktelser, så att de skulle

klara av sina viktigaste uppgifter utan störningar.

A k i L i n d é nsairaanhoitopiirin johtaja

direktör för sjukvårdsdistriktet

4

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

OECD:n tuoreen selvityksen perusteella

Suomessa tehdään kohdunpoistoleik-

kauksia noin 10-kertainen määrä Tans-

kaan, Espanjaan ja Iso-Britanniaan ver-

rattuna. Lonkan tekonivelleikkauksia

meillä tehdään kuitenkin vain puolet

muiden Pohjoismaiden määristä.

Stakesin selvitysten mukaan maamme sai-raanhoitopiirien välinen keskinäinen vaih-telu on kohdunpoistojen määrässä 2-ker-tainen, polven nivelkierukan leikkauksissa, suonikohjuleikkauksissa ja lonkan tekoni-velleikkauksissa 3-kertainen, sappirakon tähystysleikkauksissa 5-kertainen ja rin-nan säästävissä leikkauksissa jopa 12-ker-tainen. Kuntaliiton selvityksen mukaan on jonotilanne maassamme melko vakio, noin 140 000 toimenpiteeseen jonottavaa poti-lasta, mikä kertoo siitä, ettei ole oleellis-ta epäsuhtaa hoidon tarpeen ja resurssien välillä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Kun vuosittain tehdään n. 400 000 leikkausta, voisi päätellä, että jonotusaika on runsaat neljä kuukautta eli siedettävällä tasolla. Ongelma tuleekin siitä, että näiden isojen tilastojen sisällä on runsas vaihtelu potilas-ryhmien välillä ja sairaaloiden välillä.

Mitä jonolla oikeastaan tarkoitetaan? Jonoja on määritelty monella tavalla eikä yhteistä käytäntöä ole saavutettu. Jonohal-lintaan otettiin 1990-luvun alussa käyt-töön termit »hoidonvaraus», »ajanvaraus» ja »jono», joille on selkeät määrittelyt.

Mikäli potilaan arvioidaan olevan sairaalahoidon tarpeessa, hänelle tehdään hoidonvaraus. Jos tätä hoitoa varten voi-

daan antaa potilaalle tarkka saapumispäi-vä sairaalaan, hänelle tehdään ajanvaraus. Ne potilaat, joille on tehty hoidonvaraus mutta ei ajanvarausta, ovat jonossa.

Näiden termien soveltaminen vaihtelee edelleen sairaaloittain ja siksi vertailukel-poisten tilastojen saaminen on mahdoton-ta. Stakesissa tehdyn selvityksen mukaan Hilmo-aineistoista (hoitoilmoitus) puut-tuivat jonotustiedot tavallisissa toimenpi-teissä jopa 30%:ssa hoidetuista tapauk-sista.

Kun ainakin maamme kaikki yliopis-tosairaalat ovat ottamassa käyttöön yhteis-tä potilashallinnon Oberon-tietojärjestel-mää, on odotettavissa, että myös jonon-hallintaa voidaan samalla yhtenäistää.

Mitä jono merkitsee? Olisiko jonosta vain haittaa vai löytyykö jotain positiivistakin? Jonoa voi tarkastella monesta näkökulmasta. Potilaan kannalta jonottaminen on sitä, että hän vasten tah-toaan joutuu odottamaan hoitoon pääsyä, vaikka hän omasta mielestään olisi hoidon tarpeessa. Toisaalta leikkausjonossa olemi-nen voi olla joskus ristiriitaisesti mielui-nenkin tilanne toisten hoivasta riippuvalle henkilölle; saahan hän jonossa ollessaan eräällä tavalla oikeutuksen vaivoilleen ja hoivan tarpeelleen.

Päivittäistoimintaa sairaalassa suun-nittelevan osastonhoitajan kannalta jono voi olla sopiva instrumentti, jonka avulla hän voi poimia leikkauslistoille sopivia po-tilaita tehokkaan leikkaustoiminnan tur-vaamiseksi. Jos tällainen jono on siedet-tävän mittainen potilaan kannalta, puhu-taan ns. järjestelyjonosta. Sairaaloihin on syntynyt uusi »ammattiryhmä », jonohoi-tajat, jotka eivät hoidakaan potilaita vaan

jonoja. Heidän kannaltaan leikkausjono on joukko potilaita, jotka ottavat yhteyttä tiedustellen hoitoon pääsyään ja yrittäen kiirehtiä sitä.

Poliitikkojen näkökulmasta jono on julkisen palvelun häpeätahra ja likasanko, joka kaadetaan mediassa heidän niskaan-sa, koska he eivät anna riittävästi resurs-seja potilaiden hoitamiseen. Klinikan ylilääkärin kannalta pitkä leikkausjono antaa oivan aseen lisäresurssien vaatimi-seen omalle klinikalle seuraavan vuoden budjettiin. Hoitava lääkäri joutuu pitkän leikkausjonon vuoksi kiusalliseen tilan-teeseen myydessään ”ei oota” ja ainoaksi vaihtoehdoksi hänelle jää sairausloman jatkaminen.

Toisaalta leikkausjono voi tuoda leik-kaavalle lääkärille ja jopa muillekin lääkä-reille lisäansioita, kun jonottamaan kyl-lästynyt potilas yrittää nopeuttaa hoitoon pääsyään hakeutumalla erikoismaksu-luokkapotilaaksi tai yksityissektorille itse maksavana potilaana.

Lähettävän lääkärin tilanne on han-kala, ellei hän tiedä melko tarkasti jonot-tamisen kestoa. Hänhän joutuu kuitenkin usein vastaamaan potilaan tilasta jonotus-aikana, määräämään toistuvasti korvaavia tilapäishoitoja, määräämään sairauslomia, kuulemaan jonottajien ja heidän omaisten-sa kritiikkiä jne. Sosiaalitoimessa sairaa-laan jonottavien potilaiden ongelmat nä-kyvät ylimääräisinä kustannuksina työ-kyvyttömyydestä, lisääntyneestä hoivan tarpeesta ja apuvälineistä.

Sairaanhoitopiirin johdon tuskainen rooli on olla toisaalta kuntien rahoitus-mahdollisuuksien niukkuuden ja toisaalta henkilöstön resurssivaatimusten ja potilai-den hoitotoiveiden ristitulessa.

Yhtenäisiä hoitokäytämyös kirurgiaan? – Hoitojonoista eroon yhtenäistämällä hoitoon ottamisen

5

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Hyvinvoinnin rajaton jano . . . . . . . . . . 2

En osläckbar törst efter

välbefi nnande . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Yhtenäisiä hoitokäytäntöjä

myös kirurgiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Kuukausikipuja . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Erikoistuva lääkäri monessa mukana . . . 6

Alku aina hankala . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Muutosten suma kirurgian alalle . . . . . . 9

Tutkimusasiamies raivaa

tietä lupaviidakossa . . . . . . . . . . . . . 10

Sairaanhoitopiirin tuki tervetullut

pienille terveyskeskuksille . . . . . . . . . 12

Maskun laboratoriossa pistetään

vuosikymmenien kokemuksella . . . . . . 14

Sairaaloiden laboratorioista

liikelaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

TYKSin ensiapupoliklinikka

peruskorjataan . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Papin paikka on sairaalassakin . . . . . . 18

Salossa kehitetään vanhuspalveluja

verkostohankkeilla . . . . . . . . . . . . . . 20

Tietopiikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Vakka-Suomen kehittämishanke

puolivälissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Uudet tilat uudistivat hoitokäytäntöjä

Loimaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Åbolands sjukhus halverade

operationsköerna . . . . . . . . . . . . . . . 25

Potilasjonot lyhenivät selvästi

lisärahoituksella . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Ortopediaa ja traumatologiaa

uudessa klinikassa . . . . . . . . . . . . . . 28

Henkilökuntaneuvosto huolehtii

tyksiläisten työhyvinvoinnista . . . . . . . 31

Uudet viran- ja toimenhaltijat . . . . . . 32

TYKSin seniorit . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Kannen iso kuva: käsikirurginen leikkaus kirurgian poliklinikalla T-sairaalan uudessa leikkaussalissa. Kuva: Esa Halsinaho

Pieni kuva: TYKS kirurginen sairaala on nyt osa Turun yliopistollista sairaalaa. Kuva: Esa Halsinaho

5

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Sisältö

Saadaanko jonot hallintaan?

Kansallisen terveydenhuoltoprojektin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö val-mistelee yhteistyössä Suomen Kuntalii-ton kanssa valtakunnalliset ei-kiireellisen hoidon ja jononhallinnan toteuttamisoh-jeet. Tässä tarkoituksessa sosiaali- ja ter-veysministeriö asetti hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmis-televan työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotukset 1) hoitoon pääsyä kos-kevista yleisistä periaatteista, 2) keskeisten sairauksien hoitoon pääsyn perusteista, 3) jononhallinnan periaatteista ja 4) tarvitta-vista säädösmuutoksista.

Tämän ns. Brommelsin työryhmän 5.1.2004 peruspalveluministerille jättä-män loppuraportti on merkittävä edis-tysaskel jononhallinnan kehittämiseksi maassamme. Raportti on saatavilla STM:n verkkosivuilla Kansallisen terveydenhuol-tohankkeen alla. Uudistusten viemiseksi käytäntöön STM käyttää ohjausvoimaa aikaisempaa ponnekkaammin.

Jatkotyöskentelyn organisoimiseksi STM asettaa projektin, jonka ohjausryh-mään tulee edustus kaikilta tärkeimmiltä toimijatahoilta. Esimerkiksi sairaanhoito-piireillä tulee olemaan kolme edustajaa, joista yksi todennäköisimmin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Projektissa jaetaan vastuut keskeisten tautiryhmien hoitoon pääsyn indikaatioiden määrittele-miseksi yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden kesken alustavasti seuraavan ryhmittelyn mukaan:

HYKS Kirurgia

Ortopedia

KYS Naistentaudit

Lastentaudit

OYS Silmätaudit

KNK-sairaudet

TAYS Sisätaudit

Keuhkosairaudet

Psykiatria

TYKS Neurologia

Neurokirurgia

Kuvantaminen

Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat määrittelyjen toteuttamisesta, niiden käyttöönotosta, seurannasta ja ra-portoinnista. Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirissä on jo ennakkoon varaudut-tu tähän työskentelyyn siten, että viime vuodenvaihteessa lääninhallitukselle jätet-tyjen hankehakemusten joukossa oli yksi nimenomaan hoitoon pääsyn yhtenäis-tämiseen ja jonohallinnan kehittämiseen tähtäävä hanke.

Nähtäväksi jää, missä määrin STM tukee konkreettisesti näihin päämääriin tähtäävää työskentelyä. Joka tapauksessa lähivuosina on odotettavissa maassamme merkittävä hoitokäytäntöjen yhdenmu-kaistuminen, joka toivottavasti tuo lisää tasa-arvoa hoitoon pääsyyn ja osaltaan parantaa erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuutta ja laatua.

Tu r k k a Tu n tu r ijohtajaylilääkäri

äntöjä

perusteita

6

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Mir

ja H

ov

irin

ta

Uraputken mutkassaPienenä unelmoitiin isoksi kasvamisesta. Haaveilttiin lääkärihoitajan ja parturikosmetologin loistavista ammateista. Haluttiin lakaisinkoneenkuljettajiksi ja

astronauteiksi. Isona ei tarvitsisi totella. Isona maailma aukeaisi. Isona kaikki olisi

mahdollista. Moni on kasvanut isoksi, ihan sanan-mukaisesti. Useista on tullut hoitajia, joistakin lääkäreitä. Astronautteja valmistuu Suomessa harvakseltaan. Totella täytyy edelleen aina ja kaikkialla. Työnantajaa, verottajaa,

EU:ta, maan hallitusta, poliisia ja mai-nostajaa. Maailma on kyllä auki. Joskus

on auki itsekin. Ja sehän on nähty, että kaikki on mahdollista.

Lapsena ei osannut aavistaa, millä tavalla aikuiseksi tullaan. Millaisten koulutus-, opiskelu- ja uraputkien läpi pitää punnertaa, jotta ura olisi nousussa. Luomakun-tamme putkiaivoiselle osalle uran saaminen nousujoh-teiseen putkistoon on selvästi helpompaa. Tippaleipien kanssa jämähtää useammin lisääntymisputkeen. Uraputkessa pysyminen edellyttää jatkuvaa opiskelua. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuoden alusta oikein asetuksen terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta. Eli valtiovalta määrää meidät lisäkoulukseen ja työnantajan tulee tehdä koulutus mahdolliseksi. Kaikki vaan yhdessä koulunpenkkiä kuluttamaan! Opintopäiville, keskitettyyn koulutuk-seen, avoimen ammattikorkeakoulun kursseille ja kesäyliopistoon. Pelkkä opintopäiviltä toiseen ryntäily ei ole raken-tavaa. Joka työpisteessä tulee vuosittain kartoittaa työn edellyttämä koulutustarve. Lisäksi jokaisen työntekijän oman urakehityksen vaatima täydennys-koulutussuunnitelma pitää miettiä kehityskeskustelun yhteydessä. Sairaanhoitopiiri tarjoaa osan tarvittavasta lisäopista keskitetyssä koulutuksessa ja loput räätä-löidään omina opintokäynteinä ja koulutuspäivinä. Ja välillä kouluttaudutaan ulkopuolisilla kursseilla ja ammatillisissa seminaareissa. On myös tärkeää velvoit-taa virkistäytynyt opintopäivien osallistuja jakamaan saatuja oppejaan edelleen työtovereille. Koulutuksesta tulee pitää kirjanpitoa. Tähän asti ei työnantaja ole kovin kiinnostunut ollut hoitajien appro-batur- ja cum laude -opinnoista, vaikka joku on omiaan yrittänyt nimikirjatietoihinsa tarjotakin. Mutta nyt on aika uusi. Kaikki uudet ja hankitut tiedonmuruset kerä-tään portfolioon. Asetus näet edellyttää työnantajaa pitämään kirjaa henkilökuntansa täydennyskoulutuk-sesta. Opiskeluhaluja, toivottavasti useimmilta löytyykin. Mutta kun koulutukseen ei yksinkertaisesti pääse. Jos vielä saa virkavapaata ulkopuolista koulutusta varten ja työnantaja lupaa maksaa osallistumismaksut ja junali-put, niin viimeistään sijaisen puutteeseen, tai tarkem-min sijaisen palkkarahojen puutteeseen, tyssää monen opintoretki. Osallistuminen keskitetyn koulutuksen kiin-nostavaan päivään taas peruuntuu käytäväpotilaiden invaasion tai parin työkaverin lapsen sairastumiseen. Työpaikoilla kun on monesti niin kiire, ettei siellä tulla toimeen ilman jokaisen, urautuneen, ammoin 70-luvulla viimeksi koulunpenkkiä kuluttaneen, harmaantuneen hoitajan työpanosta.

Erikoistuvmonessa

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikois-tumisaika on viisi vuotta. Aleksi Schrey on jo loppusuoralla, sillä valmistuminen häämöttää tämän vuoden lopussa. Hän on yksi korvaklinikan seitsemästä eri-koistuvasta lääkäristä ja kertoo saaneensa kipinän alalle, kun perusopintojen kurssi osoittautui positiiviseksi kokemukseksi ja kouluttaja oivalliseksi motivoijaksi.

Nykyisen viisivuotisen koulutusohjel-mansa mukaisesti erikoistuva lääkäri on ohjelman suoritettuaan hyvin perehtynyt korva-, nenä- ja kurkkutautien teoreetti-seen sisältöön ja hallitsee erikoisalan vaa-timat käytännölliset tehtävät ja toimenpi-teet ollen valmis erikoislääkärin tehtäviin sekä itsenäiseen erikoislääkärintoimen harjoittamiseen. Noin siis tavoitteiden mu-kaan. Koulutukseen kuuluu 2,5-vuotinen palvelu yliopistosairaalassa ja toinen mo-koma muussa hyväksytyssä koulutuspai-kassa, tästä 9 kuukautta terveyskeskukses-sa. Toimipaikkakoulutusta on 4-6 tuntia viikossa, ja siihen kuuluu mm. luentoja, se-minaareja, tapausselostuksia, kirjallisuutta ja demonstraatioita. Jokaiselle erikoistujal-le laaditaan yksilöllinen, henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelma saa Aleksi Schreyltä tunnustusta:

- Ohjelmathan vaihtelevat tiedekunnit-tain ja yliopistosairaaloittain. Meillä kou-lutus on hyvin laaja-alaista ja systemaattis-ta. Lisäksi tutkimustyöhön kannustetaan, ja apurahan saantikin on mahdollista.

Erikoistuva lääkäri on ammattinsakin suhteen

erikoisessa asemassa. Hän työskentelee lääkärin

tehtävissä ympäri klinikkaa, mutta opiskelee

samanaikaisesti eikä vakinaisesta virasta ole

useimpien kohdalla vielä tietoa. — Aika ei käy

pitkäksi, huokaa korva-, nenä- ja kurkkutautei-

hin erikoistuva Aleksi Schrey.

7

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

va lääkäri mukana

»Hyvin työllistetty»Erikoistuvat lääkärit ovat kuin vierivät kivet, eivät sammaloidu yhteen paikkaan. Aleksi Schreyn terveyskeskuslääkärijakso sujui Turun terveyskeskuksen pääterveys-asemalla eurolääkärinä, yksi kesä kului Turun kaupunginsairaalan korvapoliklini-kassa. Pakattuaan perheensä autoon hän suuntasi vajaaksi kolmeksi vuodeksi Vaa-san keskussairaalaan, jossa työskenteli sekä kirurgian klinikassa että korvaklinikassa.

TYKSin korvaklinikassa erikoistuva lääkäri Schreyn toimenkuva on monipuo-linen. Päivystystä, osastohoitoa, operatii-vista toimintaa, tehohoitoa, syövänhoidon suunnittelukokouksia ja koulutusta siihen päälle, mukaan lukien audiologiaa ja foni-atriaa. Rutiinia ovat myös erilaiset skopiat ja leikkaukset joko itsenäisesti tai avusta-jana. Aleksi Schrey myhäileekin olevansa »hyvin työllistetty».

Päivystysvuoro lankeaa kullekin eri-koistuvalle lääkärille 4-5 kertaa kuukau-dessa, viikonloppupäivystys noin kerran kuukaudessa. He saavat itse suunnitella työvuoronsa, ja kun Schreyn mukaan eri-

koistuvien lääkäreiden kesken vallitsee hy-vä henki, asioista on aina sovittu kivutta.

Korvapoliklinikassa riittää varsinkin viikonloppuisin potilaita: alkoholinkäyttö ja tappelut aiheuttavat vammoja, joita pi-tää tulla paikkauttamaan sairaalaan. Tut-tuja ovat myös huumeidenkäyttäjät.

- Huumeita käyttävien potilaiden määrä on lisääntynyt, ja he ovat käytök-seltään arvaamattomia, joten valvontaa kyllä tarvitaan. Itse pyrin noudattamaan tunnettua ohjetta, ettei pidä provosoida eikä provosoitua, Aleksi Schrey sanoo ja uskoo myös ison miehen habituksensa saa-van mahdolliset rettelöitsijät miettimään toiseenkin kertaan.

Seppä ei ole syntyessään myöskään erikoistuva lääkäri. Schreykin kertoo al-kuvaiheissa jännittäneensä päivystyksiä. Varsinkin tukehtumisoireista kärsivät lap-set olivat tapauksia, jotka vetivät nuoren lääkärin vakavaksi. Nyttemmin hän on oppinut, että jos lapsi sairaalaan asti selvi-ää, on myös lopputulos hyvä.

Paljon on peistä taitettu erikoistuvien lääkäreiden päivystysvapaista. Nythän ei päivystyksen jälkeen tule vapaapäivää, vaan niitä kerätään viikon mittaiseksi ak-tiivivapaaksi. Molemmissa on puolensa, Aleksi Schrey arvioi. Varsinkin viikonlop-pupäivystyksen jälkeinen työpäivä tuntuu usein kovin rasittavalta, joten maanantai-sin toivoisi monasti pääsevänsä päivystys-vapaalle, etenkin kun aktiivipäivystyksen edellyttämät työtunnitkin näyttävät täyt-tyvän. Pitemmän vapaan aikana taas ehtii paremmin levätä ja tehdä myös tutkimus-työtä. Taloudellisesti ei olisi suurta merki-tystä, kumpi systeemi valittaisiin.

Henkilöstöpolitiikka kuntoon

Korvaklinikka saa erikoistuvan lääkärin kiitokset työ- ja opiskeluympäristönä. Ilmapiiri on hyvä, ja erikoistujiin suhtau-dutaan yleisesti »kuin aikuisiin». Alek-si Schrey on tyytyväinen myös klinikan tapaan pyrkiä säilyttämään jatkuvuus: koulutusputki säilyy erikoistumiseen asti yleensä ilman katkoja. Ulkopuoliseen kou-lutukseenkin erikoistujat pääsevät melko usein.

Schrey on miettinyt myös TYKSin henkilöstöpolitiikkaa, ja vaikka siinä on näkynyt positiivisiakin merkkejä, hän kannustaa talon johtoa huolehtimaan siitä entistäkin paremmin. Hyvä henkilöstöpo-litiikka nousee arvoonsa tulevina vilkkai-na eläköitymisvuosina, ja sehän vaikuttaa usein siihen, mihin sairaaloihin ja klinik-koihin ammattitaitoiset ihmiset valmistut-tuaan hakeutuvat töihin.

Aleksi Schreyn valmistuminen on vajaan vuoden päässä. Väitöskirjan teko on hyvässä vauhdissa; tutkimus käsittelee pään ja kaulan alueen syöpäleikkausten jälkeisten kudossiirteiden toimivuutta. Niinpä Schreytä kiinnostaakin tulevai-suudessa operatiivinen puoli, varsinkin tuumorikirurgia. Ja turkulaisena hän jäisi mieluimmin TYKSiin, eikä siihen var-maan ole eriäviä näkökantoja TYKSissä työskentelevällä sairaanhoitajavaimolla ja kolmella pienellä tyttärelläkään.

M ar k k u N ä ve r i

Erikoistuva lääkäri Aleksi Schrey tutkii Kati Kaarteen nenän tukkoisuutta.

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

8

Alku aina hankala- uudessa klinikassakin

Vuokko Sahi-Puolakka, Teija Tiusanen

ja Päivi Wesén työskentelivät vielä

viime vuonna Turun kaupungin kirurgi-

sessa sairaalassa. Vuodenvaihteen jäl-

keen he tekevät samaa työtä samassa

paikassa, mutta työnantaja on vaihtu-

nut Varsinais-Suomen sairaanhoitopii-

riksi, ja työpaikka on nyt nimeltään

TYKS kirurginen sairaala ja siellä uusi

ortopedian ja traumatologian klinikka.

Fuusion jälkeistä elämää on takana run-saat viisi viikkoa, joten ollaan vielä aivan alkuvaiheessa. Ja sen huomaa. Ortopedi-sen vuodeosasto 232:n vs. osastonhoitaja Vuokko Sahi-Puolakka, leikkausosasto 254:n sairaanhoitaja Teija Tiusanen ja osastonsihteeri Päivi Wesén ortopedisel-ta vuodeosasto 235:ltä ovat yksimielisiä: kangerrellen on lähdetty liikkeelle.

- Suuren suuria yllätyksiä ei eteen ole tullut, mutta paljon sellaisia käytännön asioita, joita ei ollut osattu ennakkoon ajatella, asioita, jotka vaativat päivittäistä selvittelyä, osastonhoitaja Sahi-Puolak-ka kertoo. Päivi Wesén muistuttaa ennen kaikkea atk-toimintojen takkuilun tuotta-neen harmia, katkoksia on esiintynyt tuon

tuosta. Toisaalta lomakepula on yllättä-nyt: monistuskoneet ovatkin joutuneet ahkeraan käyttöön.

Muutosvalmennus ja ennakkotiedotus saavat kaikilta kolmelta kutakuinkin puh-taat paperit. Miinusta tulee siitä, ettei riit-tävän ajoissa tiedetty, kuka millekin osas-tolle menee ja minkälaisia potilaita hoitaa. Se olisi helpottanut sopeutumista suuresti.

Byrokratia lisääntyiYksimielisiä ollaan myös kahden sairaa-lan kulttuurieroista. Kuin yhdestä suusta toteavat kaikki kolme nykyisen meiningin huomattavasti entistä byrokraattisemmak-si. Monet asiat hoidetaan nyt eri tavoin kuin kaupungin kirurgisen sairaalan ai-kaan. Jouston mahdollisuuksia ei tunnu olevan entiseen malliin. Konkreettisena esimerkkinä Teija Tiusanen mainitsee lomat. Vuokko Sahi-Puolakka on puoles-taan havainnut, että osastonhoitaja pys-tyy vaikuttamaan asioihin suoraan entistä vähemmän. Toimintatapa on TYKSissä toisenlainen. Tämä näkyy esimerkiksi eri-laisissa hankinnoissa.

- Tällaiset muutokset johtunevat sii-tä, että nyt olemme pienenä osana paljon aiempaa suuremmassa koneistossa. Paljon on kuitenkin jatkuvasti työn alla, ja uusia ohjeistuksia tulee, joten eivätköhän ongel-matkin pikku hiljaa poistu.

Leikkaussalissa muutosta ei ole käy-tännössä havainnut, kertoo Teija Tiusa-nen. Osaltaan se johtuu siitä, että pohjus-tustyötä tehtiin ennakkoon. Osastolle tuli kaksi uutta työntekijää eikä kenenkään tarvinnut lähteä. Sen sijaan klinikan po-

9

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

tilaat ovat huomattavasti entistä raskas-hoitoisempia, mikä oli Tiusasen mukaan osalle henkilökuntaa yllätys. Nyt tehdään paljon isoja toimenpiteitä, erityisesti teko-nivelleikkauksia. Huolena alkaakin olla välineiden ja proteesien riittävyys. Päi-vi Wesénin osastolle tuli kantasairaalasta kuusi työntekijää, mutta se ei ole pulmia aiheuttanut. Yhdessä työskennellään hy-vässä ilmapiirissä, hän korostaa.

- Ja onhan täällä jo toimittu seitsemän vuotta ja tehty samaa työtä hyvin tulok-sin, siihen ei yliopistosairaalan status tai-da tuoda uutta lisäarvoa, kiteyttää Teija Tiusanen.

Mahdollisuus joka pitää hyödyntää

Potilailta ei ole juurikaan kuulunut kom-mentteja, vaikkakin osastonhoitaja Sahi-Puolakka muistaa erään potilaan paheksu-neen »hyvän systeemin sotkemista». Tok-kopa useimmat edes ovat panneet merkille omistajanvaihdosta, tuoreet tyksiläiset arvelevat.

Arveluille ei jää sijaa uusille päättäjil-le kohdistettavien terveisten suhteen: lisää henkilökuntaa tarvitaan, muuten lisään-tyneestä työkuormasta ei selvitä kunni-alla. Nyt potilaat saavat hyvän hoidon, mutta enempään nykyisellä henkilöstöllä ei venytä. Esimerkiksi poliklinikan pitkä jono on muodostunut pullonkaulaksi, joka pitäisi selvittää ja saada potilaat leikkauk-seen. Se ei onnistu ilman lisäväkeä.

Vuokko Sahi-Puolakka, Teija Tiu-sanen ja Päivi Wesén näkevät kuitenkin sekä fuusion että uuden klinikan oivalli-sena mahdollisuutena, joka pitää hyödyn-tää. Nyt on otollinen tilaisuus yhdistää kummankin organisaation hyvät puolet ja sysätä sivuun huonot. Sen eteen on paljon työtä tehtävänä, ja sitä tehdään samassa hyvässä hengessä, joka vallitsi jo kaupun-gin kirurgisessa sairaalassakin.

M ar k k u N ä ve r i

Päivi Wesén (vas.), Vuokko Sahi-Puolakka ja Teija Tiusanen istahtivat pyöreän

pöydän ääreen pohtimaan, missä mennään fuusion ensiviikkoina.

Uusi sairaala ja uusi klinikka

Muutosten suma kirurgian alalle

Pitkällisen suunnittelun ja monimut-

kaisten sopimusjärjestelyjen tuloksena

Turun kaupungin komea, vasta seit-

semän vuotta käytössä ollut kirurgi-

nen sairaala siirtyi Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin omistukseen, osaksi

Turun yliopistollista keskussairaalaa.

Sairaalan uudeksi nimeksi tuli TYKS

kirurginen sairaala.

TYKSin kirurgisen sairaalan uusi puhelin-vaihteen numero on (02) 313 0000. Nu-mero on yhteinen kaikille TYKSiin kuulu-ville sairaalayksiköille. Kirurgisen sairaa-lan katuosoite on Luolavuorentie 2 ja postiosoite PL 28, 20701 Turku.

Samalla kun sairaalan omistaja vuoden alussa vaihtui, TYKSin kirurgian klinikka jaettiin kahteen tulosyksikköön: kirurgian klinikkaan sekä ortopedian ja traumatolo-gian klinikkaan. Uudistukset aiheuttavat merkittäviä potilassiirtoja ja toiminnallisia muutoksia.

Kaupungin kirurgisessa sairaalassa työskennellyt henkilökunta siirtyi lähes kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin työntekijöiksi.

Liitoksen tärkeänä tavoitteena on monipuolisten kirurgisten palvelujen tur-vaaminen turkulaisille ja Turun ympä-ristökunnissa asuville tilanteessa, jossa vanhenevan väestön palvelutarve kasvaa

jatkuvasti. Riittävän suuren kirurgisen keskuksen avulla palvelujen ja osaamisen saaminen pystytään varmistamaan parem-min kuin voimia hajauttamalla.

Järjestelyillä pyritään myös kirurgisen sairaalan tilojen täyteen hyödyntämiseen, leikkausjonojen lyhentämiseen, koko alu-een kirurgisten palvelujen kehittämiseen sekä yliopiston tutkimus- ja opetustoimin-nan turvaamiseen. Yhtenä tavoitteena on myös erikoissairaanhoidon kustannusten nousuvauhdin hillitseminen.

Elektiivinen ortopedia Kantasairaalasta

Kirurgiseen sairaalaanVuoden alusta elektiivisen (ennalta suun-nitellun) ortopedian toiminnat (tekoni-velkirurgia ja yleisortopedia) siirtyivät TYKSin kantasairaalasta TYKSin kirur-giseen sairaalaan, ortopedian ja traumato-logian klinikan vuodeosastoille 232, 234 ja 235 sekä leikkausosastoille 254 ja 255. Reumaortopedia jäi kuitenkin Paimion sairaalaan. Paksusuolikirurgia ja suuri osa elektiivisestä vatsaelinkirurgiasta toimivat Kirurgisessa sairaalassa kirurgian klinikan osastolla 233.

Traumatologia jatkaa edelleen TYKS-in kantasairaalan vuodeosastolla 214 ja leikkausosastolla 250. Traumatologista ja ortopedista päiväkirurgiaa tehdään myös TYKSin T-sairaalassa.

10

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Tutkim raivaa

Sairaanhoitopiirimme tutkimustoi-

minnan merkitys on kasvanut viime

vuosina voimakkaasti, eikä vähiten

taloudellisesti, joten on tärkeää,

että tutkimuksia koskevat sopimukset

ovat kunnossa ja kiistattomat.

Niin ikään virtsaelinkirurgia (urologia), rintasyöpä- ja kilpirauhaskirurgia, kaik-ki päivystyskirurgia sekä naistentaudit ja naisten raskausajan erikoislääkäritason hoito keskittyvät TYKSin kantasairaalaan. Tässä yhteydessä urologista osastoa laajen-netaan sairaalafuusion aiheuttaman poti-lasmäärän kasvun takia.

Urologiset leikkaukset keskittyvät Kan-tasairaalan osastolle 251. Rintakirurgian, en-dokrinologian ja plastiikkakirurgian potilaat leikataan Kantasairaalan osastoilla 250 ja 251 ja hoidetaan uudella vuodeosastolla 215, joka sijaitsee U-sairaalassa (rak. nro 3).

TYKSin Raision sairaala toimii jatkos-sa entistä enemmän yleiskirurgisena kes-kuksena ja lisäksi sinne keskitetään veri-suonikirurgiaa.

Kaikkien kuntien potilaille

Suurin muutos potilaille on se, että TYKS-in kirurgisessa sairaalassa hoidetaan jat-kossa muitakin kuin vain turkulaisia hen-kilöitä. Kaikki kirurginen toiminta on siis jatkossa sairaanhoitopiirin toimintaa, ja potilaan hoitopaikan ratkaisee hänen sairautensa laatu eikä kotikunta. Ne jotka muutoksen tapahtuessa odottivat hoitoa tai hoidontarpeen arviota Turun kaupungin-sairaalaan, siirtyivät TYKSin vastuulle ja sen jälkeen heidän hoitopaikkansa ratkeaa edellä mainittujen perusteiden mukaisesti.

TYKSiin hoidettavaksi tulevien po-tilaiden on tärkeää sisäistää, että TYKS koostuu neljästä sairaalasta ja heidät voi-daan ohjata hoitoon mihin tahansa niistä sairaudesta riippuen. TYKSiin kuuluu siis Kantasairaala Kiinamyllynkadulla, Kirur-ginen sairaala Luolavuorentiellä, Raision sairaala ja Paimion sairaala.

Lähetekäytäntöön muutoksia

Turun terveyskeskuksen lääkäreiden kan-nalta tärkeä muutos on se, että nyt he lähettävät potilaansa kirurgisissa ja nais-tentautien ongelmissa TYKSiin. Uuden klinikkajaon takia kirurgian ja ortopedi-an alojen lähetteet osoitetaan eri osoittei-siin. Raision sairaalaan aiemmin lähetetyt potilaat lähetetään arvioitavan sairauden mukaisesti joko TYKSin kirurgian klinik-kaan tai ortopedian klinikkaan.

Muutoksista on tiedotettu kirjeitse terveyskeskuksia ja yksityisiä lääkäriase-mia. Lähetteisiin liittyvät tiedotteet löy-tyvät myös Internet-sivulta www.tyks.fi /tiedotteet/4770.

TYKS-Laboratorioiden ajanvarausnumeroihin

muutoksiaKirurgisen sairaalan fuusio muutti myös TYKS-Laboratorioiden puhelinnumeroita. Osastojen 131 ja 132 näytteenoton ajan-varauksen uudet numerot ovat: os. 131, Turun kaupunginsairaala, uusi puh. 3136 321. Os. 132, Käsityöläiskatu 2, uusi puh. 3136 423

Terveyskeskusten yöpäivystykset Turkuun

Muutokset eivät loppuneet tähän, sillä Turun ja lukuisten lähikuntien terveyskes-kusten yöaikainen päivystys keskitettiin vuoden alusta alkaen Turun pääterveysase-malle Mäntymäkeen.

Erikoissairaanhoitoa vaativat päivys-tyspotilaat hoidetaan kuitenkin TYKSin ensiapupoliklinikalla kuten aikaisemmin-kin. TYKSin kirurginen sairaala ei toimi päivystävänä yksikkönä.

E s a H a l s i n a h o

Eikä toiminnan eettistäkään puolta so-vi vähätellä, sen ovat lähimenneisyyden tapahtumat opettaneet. Tutkimustyö-tä tekevillä ei kuitenkaan ole useinkaan aikaa eikä aina tietämystäkään paneutua sopimusten viilaamiseen. Samoin on ollut sairaanhoitopiirin virkamiesten laita. He ovat usein rukanneet sopimuksia lääkete-ollisuuden edustajien kanssa varsinaisen työsarkansa ohessa.

Lusikka on otettu kauniiseen käteen, ja viime vuonna Varsinais-Suomen sai-raanhoitopiiriin perustettiin tutkimus-asiamiehen virka, johon syksyllä valittiin terveystieteiden maisteri Sami Laakso. Mies on itse ensimmäisenä myöntämässä olevansa puhdasverinen byrokraatti, mutta kuitenkin hallinnoija, jonka toiminta tuo helpotusta muille.

Sami Laakson menneisyyteen kuuluvat mm. valmistuminen sisätauti-kirurgian sairaanhoitajaksi ja työskentely norjalaisis-sa ja ruotsalaisissa sairaaloissa opiskelura-hoja ansaitsemassa. Turun yliopiston hoi-totieteen laitokselta hän valmistui terveys-tieteiden maisteriksi vuonna 1998.

- Graduvaiheessa kiinnosti tutkijanura, mutta työpaikka löytyi kuitenkin lääke-teollisuudesta. Näin pääsin nopeammin työhön käsiksi.

Laakso ehti toimia kahden lääketeh-taan palveluksessa tutkimuskoordinaat-torina ennen kuin uusi työmaa löytyi

TYKSin kirurgisen sairaalan osaston 254 osaston-ylilääkäri Petri Virolainen (vas.) ja osastonhoitaja Marjo Ilvonen seuraavat, kun ylilääkäri Olavi Nelimarkka antaa viimeisiä ohjeita kotiinpääsyä odottavalle turkulaiselle Raili Takalalle.

11

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

usasiamies tietä lupaviidakossa

Tutkimusasiamies Sami Laakso auttaa ja opastaa tutkijoita lupahakemus- ja sopimus-asioissa.

asiakirjoja hankitaan ja sopimuksia aletaan hioa ja muokata. Useimmiten käytössä on lääketehtaiden pohjaehdotus, jota harvoin täytyy isommin korjata. Laakso voi auttaa myös kielikysymyksissä: ruotsi ja englanti sujuvat, ja jälkimmäinen onkin lääketeol-lisuuden työkieli.

Yliopistosairaalan vireän tutkimus-toiminnan rinnalla myös aluesairaaloiden tutkimus on viime aikoina laventunut. Sami Laakso onkin jo ennättänyt solmia kontakteja niiden suuntaan ja luvannut opastusta alan koukeroissa.

Osapuolten edut turvataan

Tutkimusasiamies Laakso tunnustaa lu-pasysteemin tutkijan näkökulmasta aika raskaaksi, mutta muistuttaa sen hyödyistä: sopimusten huolellinen viimeistely sekä so-vittujen ja päätettyjen asioiden dokumen-tointi turvaavat kaikkien osapuolten edut. Näin myös parhaiten toteutuu läpinäky-vyyden periaate. Osapuolten on helpompi toimia, kun noudatetaan selkeitä, täsmäl-lisiä mutta myös ehdottomia ohjeita. Näin vältetään yllätykset, eikä aiheuteta omis-tajakunnillekaan ylimääräisiä kustannuk-sia. Tutkimussopimuksia säätelevät oh-jeet on sairaanhoitopiirissä ollut jo vuosia, mutta ne on viime vuosina käyty läpi ja päivitetty, ja ovat nykyisellään hyvät, tut-kimusasiamies toteaa.

Sami Laakso aloitti tehtävässään marras-kuun 11. päivänä, joten kokemuksia ei vielä ole suuren suuresti karttunut. Hän sanoo kuitenkin olevansa hyvin tyytyväi-nen vastaanottoon ja tuntevansa, että hä-nen tarjoamiaan palveluja on kaivattu - ja että hänellä on myös annettavaa. Siitä on todisteena yhteydenottojen runsaus.

- Ja kysyä voi mitä tahansa, kynnys on matala, Sami Laakso lupaa.

M ar k k u N ä ve r i

Yhteystiedot:

sami.laakso@tyks.fi , puh. 3132 062riitta.vallius@tyks.fi , puh. 3132 160 VSSHP:n tutkimuslupaohjeet osoitteessa www.vsshp.fi /tutkimus

sairaanhoitopiiristä. Teollisuuden palve-luksessa hän perehtyi sekä kliiniseen lää-ketutkimukseen, kansainväliseen tutki-mustoimintaan yleisemminkin että tutki-musten toimeenpanoon.

- Istuin siis tavallaan pöydän vas-takkaisella puolella kuin nyt. Se on hyvä linkki nykyiseen työhöni ja ilmeinen etu, Laakso toteaa.

Prosessi nopeammaksiTutkimusasiamiehen työnkuvaan kuulu-vat mm. tutkimussopimusten valmistelu, työsuhdekeksintöihin liittyvät asiat sekä tutkimusprojektien talouden seuraaminen. Sami Laakso suomentaa tehtäväkseen hoi-taa ennen kaikkea tutkimuslupien ja -sopi-musten vaatiman paperisodan ja sen, että kaikki sujuu pykälien mukaan. Ja ”mielel-lään sutjakkaasti”. Päällimmäisiä tavoit-teita onkin nopeuttaa sopimusprosessia, sillä pahimmillaan niiden solmimiseen on tärvääntynyt kuukausia. Normaalisti toki kyse on päivistä tai viikoista. Tutkimustoi-minnan talousseurannassa laskutuksen ja kirjanpidon hoitaa toimistosihteeri Riitta Vallius.

- Hänestä ja tutkimusasioita jo aikai-semmin hoitaneista henkilöistä on todella suuri apu, Sami Laakso kiittelee.

TYKSissä on tälläkin hetkellä meneil-lään kymmeniä tutkimushankkeita, joissa toisena osapuolena on teollisuus, useimmi-ten lääketeollisuus, mutta myös esimerkik-si laitevalmistajat ja hoitovälinetutkimus työllistävät tutkijoita.

Kun teollisuuden edustajat esittävät uutta tutkimusta, tulosryhmän johtajat antavat siitä lääketieteellisen lausunnon ja talousjohtaja päättää tutkimuksen hyväk-symisestä. Lisäksi tarvitaan tulosyksikön johtajan puoltava lausunto. Sami Laak-so tulee mukaan, kun tarvittavia lupia ja

12

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Pikkuisen poikkeuksellinen on myös So-meron sijainti kolmen maakunnan raja-naapurina. Vuonna 1990 Somero siirtyi silloiseen Turun ja Porin lääniin, mutta si-teet Forssaan, vanhaan naapuriin Hämeen puolella, ovat edellen vahvat. Nummi-Pu-sula kuuluu naapureista puolestaan Etelä-Suomen lääniin.

Väkimäärä on pysynyt Somerolla suh-teellisen vakaana. Pitkässä juoksussa suun-taus on laskeva, mutta harva tietänee, että Somerolla on loma-asuntoja yhtä paljon kuin esimerkiksi Rymättylässä eli yli 2000 kesäasuntoa.

Somero on Leo Haltsosen mukaan monilla mittareilla myös Suomen suurin maatalouspitäjä. Kunnan koosta johtuen viljeltyä pinta-alaa on eniten, samoin maa-taloustuloa tulee Somerolle eniten. Vaik-ka maatalouden osuus Somerollakin on laskenut, se on edelleen vahvaa viljanvil-jelyseutua, joka tuottaa erityisesti rehuvil-jaa oman kana- ja sikatalouden käyttöön. Uutta on ollut erityisen öljypellavalajik-keen viljely, jolla tuotetaan raaka-ainetta somerolaisen Elixi Oil Oy:n pellavaöljyä hyödyntäviin tuotteisiin.

Perusterveydenhuoltoon oma terveyskeskus

Somerolaisten perusterveydenhuollosta vastaa oma terveyskeskus. Virkoja lääkä-reille on terveyskeskuksessa kuusi, ham-maslääkäreille viisi ja eläinlääkäreille kaksi. Virkojen täyttäminen ei Haltsosen mukaan ole Somerollakaan sujunut ongel-mitta, mutta vaikka kaikki virat eivät ole täynnä, toiminta pelaa ostamalla palvelu-ja. Esimerkiksi päivystys, joka vie paljon voimia, ostetaan Forssasta. Terveyskeskuk-

Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen:

Sairaanhoitopiirin tuki tervetullut pieniterveyskeskuksille

Somero on monellakin tapaa pikkuisen

poikkeuksellinen paikkakunta.

Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen

määrittelee sen n. 10.000 asuk-

kaan puutarha- tai maaseutu-

kaupungiksi. Kaupunki se on

kuntasoa paremman palvelu-

tasonsa ansiosta. Keskus-

taajaman lisäksi kunnassa

on kuitenkin lukuisia voimak-

kaita kyliä, sillä Somero on 700

neliökilometrillään Varsinais-

Suomen suurimpia kuntia.

13

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

sessa toimivat myös laboratorio ja röntgen. Erikoisairaanhoidon osalta somerolais-

ten tilanne on sikäli erikoinen, että hoi-toon voi hakeutua sekä Forssaan että Sa-loon TYKSiä tietysti unohtamatta. Vähän poikkeukselliselta kuulostava tilanne selit-tyy Haltsosen mukaan Someron vanhoilla siteillä Forssaan. Samoin siellä toimivan päivystyksen kautta ohjautuu potilaita erikoissairaanhoitoon.

Jakautuminen Forssan, Salon ja TYKS-in kesken perustuu pitkälti terveyskeskuk-sen lääkäreiden ohjantaan, ja myös poti-laiden toivomuksia kuunnellaan. Nykyisin kaksi kolmannesta erikoissairaanhoidon potilaista hoidetaan Salossa tai TYKSissä, Haltsonen arvioi.

Somerolta ei kuntayhtymälle

Salon alueen kuntien yhteistoimintahanke kiinnosti Haltsosen mukaan myös So-meroa, ja hankkeeseen otettiinkin aluksi myönteinen kanta.

- Liittymishaluja synnytti hankkeen seutukunnallisuus, kun me muutenkin olemme tällainen vaikea tapaus johtuen kytkennöistä Hämeen suuntaan. Näitä kytkentöjä ei kuitenkaan haluttu katkais-ta, koska hallinnollinen raja ei saa olla luontevien yhteyksien este. Hankkeen seu-dullisuus koettiin kuitenkin niin tärkeäk-si, että aluksi siinä haluttiin olla mukana, kuitenkin sillä rajauksella, että yhteistyö koskisi vain erikoissairaanhoitoa. Omasta terveyskeskuksesta ei haluttu luopua.

Someron lopullinen kanta ja valtuus-ton päätös olivat kuitenkin yhteistoimin-nalle kielteinen, ainakin tässä vaiheessa. Ylivoimaisesti tärkein perustelu päätöksel-

le oli Haltsosen mukaan pelko siitä, että tällaiseen systemiin menemällä mukaan päädytään muutenkin kuin erikoissai-raanhoidossa. Alueella oli jo valmiina pe-rusterveydenhuollon kuntayhtymä, jos-sa muut kunnat olivat mukana Someroa, Perniötä ja Särkisaloa lukuunottamatta. Kun oma perusterveydenhuolto haluttiin säilyttää, tilanne olisi ollut sillä tavalla on-gelmallinen, että Somero olisi ollut päät-tämässä asioista vain tietyiltä osin.

- Toinen tekijä oli, että meillä ainoana kuntana on yhdistetty sosiaali- ja terveys-toimi eli olisimme joutuneet purkamaan ratkaisun, johon olemme olleet tyytyväi-siä, Haltsonen toteaa. Someron näkökul-masta ratkaisu olisi synnyttänyt myös uu-den organisaation, johon yhtenä portaana olisi tullut Salon alueen kuntayhtymä.

Sairaanhoitopiiriltä toivotaan tukea

Sairaanhoitopiirin palveluille Haltsosella on kehittämistoivomuksia, vaikka yhteis-työ sinänsä toimii.

- Yksittäisten ja nimenomaan pienten terveyskeskusten näkökulmasta olisi hy-vä saada sellainen järjestelmä, jossa sai-raanhoitopiiri tukisi niitä voimakkaam-min konsultaatioilla ja lähettämällä esi-merkiksi tiettyinä ajankohtina vierailevia erikoissairaanhoidon asiantuntijoita, hän kaavailee. Ajatuksena on, että jos tällaista palvelua olisi saatavilla esimerkiksi ker-ran kuukaudessa, terveyskeskuksella olisi mahdollisuus tarjota erikoissairaanhoidon palvelua ja toisaalta tukea omien lääkärei-den toimintaa.

Lisää yhteistyötä ja nykyteknologian hyödyntämistä Haltsonen toivoo myös la-

lle

boratorio- ja kuvantamiskeskuksilta, niin että esimerkiksi näytteiden otot voitaisiin tehdä potilaan kotipaikkakunnalla. Ihmis-ten sijasta liikuteltaisiin tietoa. Kustannuk-sia säästettäisiin, kun terveyskeskuksessa tehdyt tutkimukset kelpaisivat myös jatkos-sa ilman uusia kokeita. Jos terveyskeskuk-sen tutkimukset eivät kelpaa syystä, että ne tehdään eri tavalla, tarvitaan Haltsosen mielestä konsultaatiota, niin että terveys-keskukset osaavat varustaa itsensä oikein. Turhien kustannusten välttämiseksi siihen löytyy hänen mielestään valmiutta.

Tehokkuutta ja tiivistämistä Haltso-nen haluaisi myös hoidon jälkeiseen yhtey-teen TYKSin ja aluesairaalan kanssa, niin että potilaat siirrettäisiin takaisin välittö-mästi, kun se on mahdollista.

Palveluseteleille käyttöä

Kansallisen terveyshankkeen tavoitteel-liset hoitoonpääsyajat aiheuttavat kunti-en näkökulmasta Haltsosen mukaan sen, että jos sairaanhoitopiirit eivät pysty näitä tavoitteita omilla alueillaan ja organisaa-tioillaan toteuttamaan, tarvitaan palvelu-setelityyppistä toimintaa, jolla palveluja ohjataan vaikkapa yksityiselle puolelle. Tällaisesta toiminnasta Somerolla oli hy-viä kokemuksia, vaikka siitä muista syistä jouduttiin luopumaan. Haltsonen näkee mahdollisuuden myös yhteiskunnallisesti tärkeänä ja edullisena. Odotusaika hoi-toon on yhteiskunnalle kallista ja yksilölle heikon elämänlaadun aikaa.

- Vaikka henkilökohtainen käsitykse-ni on, että terveydenhuollon täytyy olla ja vahvistua julkisen sektorin toimintana ja siihen täytyy käyttää saatavissa olevat voimavarat, tarvitaan valmiutta hankkia siivut tarvittaessa yksityisinä palveluina.

Lamminniemi-koti kuntoutukseen

Haltsosen toivomuslistalla on vielä yksi asia: Lamminiemi-koti. Se on yksi uu-simmista sotaveteraanien kuntoutukseen rakennetuista veljeskodeista ja sen tulevai-suus nykyisen käyttäjäkunnan vähetessä on Somerolle tärkeä asia. Tässä yhteydessä Haltsonen pohtii kuntoutuspalveluja osana sairaanhoitopiirin toimintaa ja mahdolli-suuksia hajasijoittaa näitä palveluja.

- Olisi hieno asia, jos saisimme toimia esimerkiksi osana sairaanhoitopiirin kun-toutusyksikköä, Haltsonen ehdottaa.

Te k s t i : Tu u l i k k i N o r a m aaKu v a : S au l i L a i n e

14

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Maskun laboratoriohoitajat Raila Pentinlehto (vas), Pirkko

Lehtinen ja Mirja Tapani.

Maskun laboratoriossa pistetään vuosikymmenien kokemuksella

Maskun terveyskeskuksen laboratorio liittyi TYKS-Laboratorioihin noin vuosi sitten.

Henkilökunnan mukaan siirtyminen tapahtui ongelmitta, vaikka muutoksia toimin-

nassa tapahtuikin. TYKS-Laboratorioiden muuttuminen kunnalliseksi liikelaitokseksi

vuodenvaihteessa ei ole ainakaan vielä tuonut mukanaan uusia muutoksia.

Muutoksia työntekoon

TYKS-Laboratorioihin liittymisen myö-tä Maskun laboratorion toiminnassa pai-nottuu näytteenottopisteenä toimiminen. Myös kemian analysaattori poistui TYKS-Laboratorioiden myötä.

- Aikaisemmin teimme itse täällä pai-kanpäällä kemiallisia määrityksiä, mm. verensokereita, rasvoja, maksakokeita jne. Nyt lähetämme näytteet muihin TYKS-Laboratorioihin tutkittavaksi, Lehtinen kertoo.

Lehtisen mukaan työmäärä ei kuiten-kaan ole vähentynyt, vaan työnkuva on muuttunut.

- Näytteidenotto ja -käsittely ovat li-sääntyneet.

- Ja onhan meidän työaika muuttunut. Ennen aloitimme puoli kahdeksalta, mutta nyt laboratorio aukeaa jo seitsemältä, Pen-tinlehto jatkaa.

Maskun terveyskeskuksen laboratorion välitön tunnelma tarttuu helposti myös potilaisiin. Laboratoriohoitajat Raila Pen-tinlehto, Pirkko Lehtinen ja Mirja Tapani ovat kaikki olleet töissä Maskun labora-toriossa yli kaksikymmentä vuotta, joten tiimityöskentely sujuu rutiinilla. Raision sairaalasta käsin osastonhoitajuutta sijais-tava Kirsi Kaitanen on syystäkin ylpeä työntekijöistään. Ehkäpä juuri pitkä yh-teinen työhistoria teki Maskun liittymi-sen TYKS-Laboratorioihin niin helpoksi. Vain yhtä asiaa he kaipaavat.

- Meille oli vähän ennen TYKS-Labo-ratorioihin liittymistä hankittu uusi tie-tokonejärjestelmä ja se oli parempi kuin tämä nykyinen.

Vähemmän jonottamista

Konkreettisin muutos TYKS-Laboratori-oihin liittymisessä lienee yhden työnteki-

jän vähennys eli puolipäiväistä toimisto-virkailijaa ei enää ole. Potilaiden vastaan-otto ja kotoa tuotujen näytteiden käsittely on jouduttu organisoimaan uudelleen. La-boratorioon tullessaan potilaat eivät enää jonota toimistovirkailijalle, vaan hoitaja kutsuu heidät suoraan näytteenottohuo-neeseen. Potilaiden totuttaminen uuteen käytäntöön on ollut aikaa vievää. Kaiken kaikkiaan asenne on kuitenkin ollut posi-tiivinen.

Joustavuutta tietoliikenteellä

Muiden TYKS-Laboratorioiden tavoin myös Maskuun voi tulla minkä tahansa TYKSin yksikön lähetteellä.

- Tämä lisää joustavuutta. Lähete nä-kyy kaikkien laboratorioiden päätteellä ja potilas voi valita itselleen sopivimman näytteenottopaikan, Kaitanen kertoo.

Myös tulokset saa haluamastaan pai-kasta.

15

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

V

ars

ina

is-S

uo

me

n s

air

aa

nh

oit

op

iir

in l

eh

ti

15

To i m i t u s j o h t a j a k s i O l l i - P e k k a L e h t o n e n

Sairaaloiden laboratorioista muodostettiin liikelaitosVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus valitsi 10.2. pitämäs-sään kokouksessa TYKS-Laboratorioiden ensimmäiseksi toimitus-johtajaksi yksimielisesti dosentti Olli-Pekka Lehtosen. Lehtonen toimii tällä hetkellä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajayli-lääkärinä. Hänen on määrä aloittaa uudessa tehtävässään 1. toukokuuta. Lehtonen on tuttu henkilö varsinaissuomalaisille, sillä hän toimi sairaanhoitopiirimme va. johtajaylilääkärinä vuosina 1996-2001 ja TYKSin kliinisen mikrobiologian ylilääkärin virassa vuodesta 1986 lähtien, kunnes siirtyi Häneenlinnaan. Lehtosen tuloon saakka TYKS-Laboratorioiden vt. toimitusjohtajana toimii oman toimensa ohella sairaanhoitopiirin talousjohtaja Risto Laalo. TYKS-Laboratoriot on toiminut sairaanhoitopiiriin kuuluvana lii-kelaitoksena kuluvan vuoden alusta lähtien ja se työllistää 327 hen-kilöä. Liikelaitos muodostettiin yhdistämällä Turun yliopistollisen keskussairaalan, Vakka-Suomen sairaalan, Loimaan aluesairaalan, Turunmaan sairaalan ja Salon seudun sairaalan laboratoriotoimin-not. Liikelaitokseen liitettyjen laboratorioyksiköiden työntekijät siirtyivät liikelaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Liikelaitoksen toiminta kattaa kliinisen kemian, hematologian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen palvelut. TYKS-Labora-toriot huolehtii omalta osaltaan myös yliopistolliselle sairaalalle kuuluvasta tutkimuksesta ja opetuksesta. Se tarjoaa palvelujaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveydenhuollon toimintayksiköille sekä muille palveluja tarvitseville. TYKSin kantasairaalan ja aluesairaaloiden laboratorioiden lisäksi TYKS-Laboratorioihin kuuluvat Paimion sairaalan, Raision sairaalan, Kirurgisen sairaalan, Turun kaupungin terveystoimen sekä Härkä-tien, Maskun ja Paimion-Sauvon terveyskeskusten laboratoriot.

Osoitteet:

Laskutusosoite: TYKS-LABORATORIOT, PL 52, 20521 TURKUToimipaikat:TYKS-LABORATORIOT Keskustoimisto, PL 52, 20521 TURKUTYKS-LABORATORIOT Loimaa, Osasto 183, Seppälänkatu 15-17, 32200 LOIMAATYKS-LABORATORIOT Salo, Osasto 184, Sairaalatie 9, 24130 SALOTYKS-LABORATORIOT Turunmaa, Osasto 185, Kaskenkatu 13, 20700 TURKUTYKS-LABORATORIOT Vakka-Suomi, Osasto 186, Terveystie 2, 23500 UUSIKAUPUNKI

Liikelaitoksen johtosääntö on julkaistu Internetissä, osoitteessa www.vsshp.fi /asiakirjat/4488. TYKS-Laboratorioiden kotisivun osoite on www.tyks.fi /lab. Laajempi tiedote löytyy osoitteesta www.vsshp.fi /tiedotteet2004/4949.

Vaihtelu virkistääMaskun laboratorion päivä alkaa näytteiden otolla. Yksi hoi-tajista lähtee vuodeosastolle ja kaksi aloittaa näytteidenoton laboratoriossa. Vielä toistaiseksi jokainen on vuorollaan kaksi tuntia päivässä ottamassa vastaan ajanvarauksia.

- Järjestely on väliaikainen, kaikille TYKS-Laboatorioille on tulossa yhteinen ajanvarausjärjestelmä, Kaitanen lupailee.

Laboratoriohoitajan työ vaatii tiettyä sosiaalista luon-netta, sillä kanssakäyminen potilaiden kanssa on jatkuvaa. Iloisesta naurun helinästä päätellen tämä ei tuota ongelmia ainakaan Maskussa. Parasta työssä ovat potilaat kuuluu kol-mesta suusta kuin kuorossa.

- TYKS-Laboratorioihin liittymisessä parasta tähän mennessä ovat olleet nämä ”vaihtoviikot”. Olemme vuorol-lamme olleet vaihdossa eri yksiköissä ja vastaavasti muista yksiköistä on ollut ihmisiä täällä tutustumassa. Se on ollut todella opettavaista ja kehittävää.

Osana kehittyvää kokonaisuuttaMaskun »labralaiset» ovat yhtä mieltä siitä, että liittyminen TYKS-Laboratorioihin on ollut positiivinen muutos.

- Osana isoa, kehittyvää yksikköä on hyvä olla. Pienen yksikön kehittymismahdollisuudet ovat aina rajallisemmat.

TYKS-Laboratorioiden muuttuminen kunnalliseksi lii-kelaitokseksi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt maskulais-ten arkipäivässä.

- Toistaiseksi olen törmännyt liikelaitostumiseen vain pa-pereissa, Tapani nauraa.

Te k s t i : A n k i L a h t i n e n Ku v a : S au l i L a i n e

16

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

17

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

TYKSin ensiapu-poliklinikkaa peruskorjataan

TYKSin ensiapuosastolla alkoi helmi-

kuun puolivälissä remontti, jonka

seurauksena puolet osaston tiloista on

poissa käytöstä melkein juhannukseen

saakka. Uudistetut tilat saadaan taas

käyttöön 21. kesäkuuta.

Remontista huolimatta erikoissairaanhoi-totasoista ensiapua tarvitsevat potilaat hoi-detaan kuten tähänkin asti.

Vs. osastonylilääkäri Juha Grönroos ennakoi kuitenkin, että ensiapupoliklini-kalla on odotettavissa ruuhkia remontin aikana, sillä kokonaisuutena tilojen määrä vähenee remontin ajaksi, vaikka korvaavia tiloja saadaankin käyttöön sekä samasta kerroksesta että kerrosta alempaa.

- Tässä tilanteessa ensiapuun odotus- ta voi pyrkiä välttämään tukeutumalla terveyskeskusten päivystyksiin niin pit-källe kuin mahdollista, Grönroos toteaa ja toivoo, että poikkeuksellinen tilanne otettaisiin huomioon terveyskeskuksissa ja sairaankuljetuksessa. Tilanteesta on tiedo-

tettu kirjeitse niin terveyskeskuksia kuin ensihoidon kenttäväkeäkin.

Noin 800.000 euroa maksava perus-korjaus lisää ensiavun sisätauti-neurolo-gisen yksikön vuodepaikkoja kuudella, eli kahdeksaantoista. Osasto saa uudet, nyky-aikaiset valvontatilat ja kaikki vuodepaikat ulotetaan valvonnan piiriin. Kalusteiden lisäksi myös sähkö- ja tietoverkko sekä sei-nät uusitaan. Mahdollisten sars-potilaiden eristämiseen tarkoitettu huone ensiapu-osastolla remontoidaan heinäkuussa.

- Remontin ansiosta ensiapupotilaiden hoitoon saadaan huomattava laadullinen ja määrällinen parannus, Grönroos sanoo.

E s a H a l s i n a h o

Lisätietoja antavat tarvittaessa:

Vs. osastonylilääkäri Juha Grönroos, puh. (02) 3133 239 tai 3130 247; osastonhoitaja Merja Mäkelä, puh. (02) 3132 220.

Remontin jälkeen myös konekirjoitta-jat Ulla Torkko (vas.) ja Kirsi Sundqvist saavat asiallisemmat ja väljemmät työtilat.

Sairaanhoitaja Tuija Hukka valvoo ensi-apuun tuotua, sydänvaivoista kärsivää potilasta, joka on kytketty vanhaan, remontin jälkeen käytöstä poistettavaan EKG-laitteeseen.

18

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Potilas voi arvostaa ammattilaisen aikaa myös todetessaan hyvästä kohtaa-misesta: »... eikä hän katsonut kertaakaan kelloa...» Kuinka usein lääkärillä tai hoita-jalla mahtaakaan olla aikaa kiireettömään kohtaamiseen?

Kirsti Aalto on kulkenut suomalaisen sairaalasielunhoidon eturivissä 1960-lu-vun lopulta. Oma kosketus sairaalasie-lunhoitoon aukeni Hesperian sairaalassa psykiatristen potilaiden keskuudessa. Pian hän hankki itselleen psykoterapiakoulu-tuksen, sillä työ herätti halun ymmärtää enemmän ihmismielestä myös silloin, kun se kulkee eri teitä. Pappisvihkimys antoi lisää syvyyttä sairaalasielunhoidossa lehto-rin nimikkeellä aiemmin työskennelleille ja toi mahdollisuuden toimittaa sairaalas-sa kirkollisia toimituksia. - Opiskellessani sairaalasielunhoitoa Yhdysvalloissa olin varsinainen kummajainen, koska minulla ei ollut pappisvihkimystä. Papiksi vihki-minen on itselläni syventänyt mahdol-lisuutta palvella sairaita ihmisiä, kertoo itse pääkaupunkiseudulla sairaalapappina työskennellyt Aalto, joka on ollut tuomas-sa myös saattohoitotoimintaa Suomeen.

Sairaalasielunhoitajan työssä kuole-man kohtaaminen on arkipäivää, mutta ei välttämättä työn suurin alue. Sairaaloissa hiljentymisen ja hengellisten asioiden ää-relle pysähtymisen tarvetta voi yhtä hyvin olla synnytys- kuin kroonikko-osastoilla-kin. Potilaan lisäksi tukea tarvitsevat usein myös hänen perheensä ja muut läheisensä. Erityisen vaikeaa vakavan sairauden koh-taaminen on luonnollisesti pienten lasten vanhemmille. Hugo Simbergin maalaus Haavoittunut enkeli kuvastaa hoitamisen kaksisuuntaisuutta. Maalauksessa nuoret pojat kantavat enkeliä.

- Joskus on sanottu, että ihmiselle pitäisi voida määrätä ihminen lääkkeen

Papin paikka on sairaalassakin

Arvokkainta mitä potilaalle voimme antaa on aika

Sairaalassa olevan potilaan auttaminen ja tukeminen hengellisin työkaluin on

sairaalasielunhoitajien työaluetta. Ihminen on sairastaessaankin ajatteleva ja

tunteva yksilö. Sairaalasielunhoito täyttää Turussa viisikymmentä vuotta.

- Sairaalasielunhoitajan työ potilaan kans-sa alkaa sielunhoidollisesta diagnoosista. Potilaan kanssa käytävä henkilökohtainen keskustelu on sairaalasielunhoitajan tär-kein työväline. Kuunteleminen, lohdutus ja kärsivän ihmisen rinnalla kulkeminen on työn olennainen osa. Sairaalasielun-hoitaja antaa potilaalle aikaansa, järjestää sairaalassa hartaushetkiä ja ehtoollistilai-suuksia. Joskus hän toimittaa kasteen, jos-kus saattohartauden. Työhön kuuluu myös työnohjausta, konsultaatiota ja koulutusta, toteaa sairaalasielunhoidon johtaja Kirsti Aalto kirkkohallituksessa.

Oikean tavan löytäminen lohdutto-man lohduttamiseen ei ole helppoa. Val-miita ratkaisuja sairautensa pysäyttämä potilas ei kaipaakaan, tärkeintä on usein ihminen, jolla on aikaa pysähtyä hänen vierelleen, olla läsnä ja kuunnella. Usein hengelliset asiat aktivoituvat kuoleman lä-hestyessä. - Sairaalapappi ei saakaan pelä-tä kuolemaa tai kuolevaa. Usein rinnalla hiljaa oleminenkin auttaa ja läheisyys tuo turvallisuutta. Sen kertominen potilaalle, että Jumalan rakkaus on läsnä vaikeina-kin hetkinä, kantaa. Ihminen ei putoa Ju-malan kämmeneltä. Sairaalasielunhoitajan tehtävä on välittää Jumalan armoa. Tul-lessaan kärsivän lähelle hänellä on oltava hienotunteisuutta ja herkät tuntosarvet, pohtii Aalto.

Ajan ulottuvuudetAjalla on monenlaisia määreitä, rahassa sen määritteleminen on ylen vaikeaa. Kun potilas kysyy, kuinka paljon aikaa on, hän voi tarkoittaa jäljellä olevaa elinaikaansa tai aikaa lääkärin tai hoitajan toimenpi-teeseen. Kuinka kauan apu viipyy? Toinen haluaa lisää aikaa elämälleen voidakseen päästä vielä lapsenlapsensa häihin seuraa-vana kesänä, toinen toivoo kärsimystensä loppuvan.

Kirkkohallituksen sairaala-sielunhoidon johtaja Kirsti

Aalto puhui juhlaseminaarissa potilashoitoon liittyvistä

vaikeista eettisistä näkökohdista.

19

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

sijasta. Tietyissä ihmiselämän kriiseissä se onkin varmasti tärkeää, sanoo Kirsti Aalto.

Sielunhoito on yhteistyötä

- Sairaalassa oleva potilas ei aina osaa itse etsiä yhteyttä sielunhoitajaan, siksi tar-vitaan usein henkilökuntaa välittäjänä. Jotta potilas saa yhteyden sairaalasielun-hoitajaan, tarvitaan hoitohenkilökunnalta ammattitaitoa ja herkkää silmää huomaa-maan, kuka potilaista voisi hyötyä keskus-telumahdollisuudesta papin kanssa. Avun saanut ja tuskassaan rauhoittunut potilas on työmme paras markkinointikeino. Tut-tuudesta versoo luottamus, kun henkilö-kunta oppii tuntemaan meidän työmme mahdollisuudet, he näkevät meidät yhteis-työkumppaneina. Työskentelemme mo-lemmat oman ammattitaitomme pohjalta potilaan henkisen ja fyysisen hyvinvoin-nin hyväksi, siksi yhteistyön tekeminen on luontevaa. Ja vaikka suuri osa potilaan ja sairaalasielunhoitajan välisestä kohtaami-sesta peittyykin vaitiolon ja salassapidon alle, hoitava henkilökunta pystyy näke-mään potilaan saaman avun hänen ole-muksestaan.

- Paitsi yhteistyökumppaneita, henki-lökunta on myös meidän asiakkaitamme, sillä monet sairaalapapit ovat koulutettu-ja työnohjaajia ja siten mukana tukemas-sa henkilökuntaa jaksamaan vaativassa ja henkisesti kuluttavassa työssään.

Kuka hoitaa sairaala-sielunhoitajaa

Koska sairaalasielunhoitaja joutuu työs-sään kulkemaan paljolti juuri tuskaisten ja elämänsä suuntaa etsivien potilaiden rinnalla, syvissä vesissä ja varjon puolella, hän tarvitsee itse henkistä tukea jaksaak-seen. Oma työnohjaus, kollegojen tuki ja sairaalasielunhoitajien vuotuiset neuvotte-lupäivät auttavat kirkastamaan oman työn painopisteitä.

- Potilaan tuskan vastaanottaminen ja tuskasta tyhjentyminen tapahtuu omassa työnohjauksessa, joka sairaalasielunhoi-tajilla aloitetaan jo koulutusvaiheessa. Jo-kaisella täytyy olla kokemus, että hänen tuskansa tulee vastaanotetuksi rakkaudel-la. Sairaalasielunhoitaja hoitaa myös omaa jumalasuhdettaan ja huolehtii henkisestä ravinnostaan. Jokapäiväistä leipää tarvitsee jokainen, myös uskon elämässään. Ketään ei myöskään pitäisi jättää yksin eikä ke-nenkään pitäisi jättäytyä yksin, tiivistää Aalto. Tu u l a Va i n i k a i n e n

Sairaalapappien toiminnan eli sairaala-sielunhoidon aloittamisesta Turussa tuli helmikuun alussa kuluneeksi 50 vuotta, minkä johdosta sairaalapapit järjestivät juhlaseminaarin TYKSin T-sairaalan audito-riossa. Jo sitä edeltävänä päivänä pidettiin Henrikinkirkossa juhlatilaisuus, jossa Hannu Taanila pohdiskeli sielun hoitamisen yhteyttä maailman parantamiseen. Johtava sairaalapappi Sakari Hernberg palautti mieliin juhlaesitelmässään, miten ensimmäinen seurakuntien palkkaama, päätoiminen sairaalapastori astui Turussa virkaansa 1.2.1954. Hän muistutti, että kirkko on alusta alkaen nähnyt tehtäväk-seen sairaiden ja muiden hädänalaisten auttamisen ja juu ri kirkko perusti maa-hamme ensimmäiset hoitolaitokset, hospi-taalit. Turussa toimi Pyhän Yrjön hospitaali jo 1300-luvulla. Valtio on myöntänyt sairaaloille varoja pappien palkkioihin 1800-luvulta alkaen. Koska lääkinnällisiä keinoja ei aiemmin juuri tunnettu, jumalanpalveluksilla ja kirkollisilla toimituksilla oli tärkeä sija potilaiden huollossa. Kun maamme ensimmäinen varsinainen sairaanhoitolaitos, Turun lasaretti, vihittiin käyttöön vuonna 1759, oli sairaalan yhteis-työ kirkon kanssa tiivistä. Hernberg kertoi, että viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana sairaala-sielunhoito on laajentunut voimakkaasti ja nykyään Turun alueen kuutta virkaa hoitaa seitsemän pappia. Koko Suomessa on noin 120 sairaalapappia, joiden virkanimike on sairaalasielunhoitaja.

Sairaala-sielunhoitoa Turussa 50 vuotta

Turussa sairaalapappien työalueeseen ovat koko ajan kuuluneet Turun yliopistol-linen keskussairaala (aik. lääninsairaala), Turun kaupungin terveystoimen sairaala-osastot ja Turunmaan sairaala. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksen vuodeosasto tuli mukaan 1990-luvulla ja Saattohoitosäätiön Karinakoti 1994. Turun ja Kaarinan van-hainkoteja varten on oma sielunhoitaja ja toimiipa TYKSin lastenklinikalla vielä kaksi seurakuntayhtymän palkkaamaa lastenoh-jaajaakin. Nykyiset sairaalapapit ovat saaneet tehtäväänsä erikoiskoulutuksen ja heidän työnantajansa on Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymä. Useimmin toistuva tapahtuma sairaala-papin työssä on henkilökohtainen keskustelu potilaan kanssa. Turun ja Kaarinan sairaa-loissa niitä käydään nykyään noin 2500 kertaa vuodessa. Hiljentymisen merkitys kiireen ja vaatimusten keskellä on alettu yhteiskun-nassa ymmärtää entistä paremmin. Sekä TYKSissä että kaupunginsairaalassa saatiin pari vuotta sitten käyttöön hiljainen huone. Sinne voi potilas tai omainen vetäytyä hetkeksi kokoamaan voimia, rukoilemaan tai keskustelemaan. Hernbergin lisäksi juhlaseminaarissa puhuivat teologian tohtori, psykoanalyy-tikko Matti Hyrck, arkkipiispa emeritus John Vikström, ja kirkkohallituksen sairaala-sielunhoidon johtaja Kirsti Aalto, jonka haastattelu on tämän ohessa.

Esa Halsinaho

Yksi juhlaseminaarin iloisista jäl-leennäkemisistä: TYKSissä johtavana sairaalapappina 17 vuotta toimi-nut Göran Hellberg tapasi nykyiset kollegansa Outi Ruoholan ja Sakari Hartikaisen. Lisäksi TYKSin sairaa-lapappeina toimivat Marja-Leena Meller-Mattila ja Päivi Vuorilehto. Johtava sairaalapappi Sakari Hern-berg sekä Hanna Hella-Aro ja Pekka Leppänen työskentelevät sairaalapap-peina Turun kaupunginsairaalassa.

20

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Nyt ollaan mukana valtakunnallisessa, Stakesin vetämässä PALKO-projektissa, jolla on samoja tavoitteita, kertoo syys-kuun alusta projektin parissa työskentelevä hoitotyön asiantuntija Anne Hedman.

Kotiuttamiskäytännöissä painopiste

VAPA-projektissa on tähän mennessä tehty paljon töitä, mm. henkilökunnan laatukoulutusta, tutkimuksia asiakastyy-tyväisyydestä sekä kehittämistyötä yhtei-sen profi ilin löytämiseksi vanhustenhuol-lossa. Projektilla on ollut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet johtavat viranhaltijat kaikista yhteistyöorganisaatioista. Turun ammattikorkeakoulussa on kerätty tieto-ja ja tehty useita opinnäytetöitä aiheeseen liittyen.

Viime syksynä keskeiseksi aiheeksi nousi vanhusten kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen keräämällä tietoa kaikilta projektin yhteistyökumppaneilta. Tältä pohjalta pidettiin ideapalaveri, jossa on-gelmakohdat nostettiin esiin. Näin saatiin samalla hyvä pohja PALKO-projektiin, jonka aikana VAPA nyt odottelee jatkuak-seen PALKON päättyessä.

Kontrollikuntana PALKO-projektissa

PALKO-projektissa vanhusten palvelutoi-mintaa on kehitetty vuodesta 1997. Malli on kehitetty yhdessä kunnassa ja kolmessa sairaalassa, jotta vanhusasiakkaiden ko-tiuttamiseen löydettäisiin ihanneratkaisu.

Projektiin on valittu 22 kuntaa siten, että kaksi samantyyppistä kuntaa toimii aina joko koe- tai kontrollikuntana. Koe-kunnissa on painotettu mallin soveltamis-ta, kun taas kontrollikunnissa kerättiin tietoja mm. vanhuksia haastattelemalla. Salo oli yksi projektin kontrollikunnista ja toimi tiedonkerääjänä.

Juurruttamisvaihe alkanut

Nyt vuonna 2004 PALKO-projektia juur-rutetaan käytäntöön. Salo on mukana etsimässä ratkaisuja, miten malli saadaan parhaiten toimimaan omalla alueella. Suu-reksi avuksi on Anne Hedmanin mukaan VAPAn yhteydessä tehty työ, jonka avul-la ongelmapaikat on jo tavallaan nostettu esiin ja niihin voidaan nyt juurruttaa uutta mallia.

Juurruttamiseen liittyen Salossa aloit-tivat tänä vuonna työnsä PALKO-pro-jektin kehittämistyöryhmät, jotka tähän mennessä ovat jo kokoontuneet muutamia kertoja. Ryhmien työstä tehdään yhteen-

veto Stakesille. Projekti etenee tiiviinä, niin että toukokuuhun mennessä juurrut-tamisen pitäisi olla jo pitkällä. Sitä seuraa arviointi, ja projekti päättyy vuoden 2004 lopussa.

Neljä aktiivista työryhmää

Asiakkaan seurantakansio -työryhmässä kehitetään seurantakansiota, joka seuraa asiakkaan mukana koti- ja laitoshoidos-sa. Tarkoitus on, että tällaisessa kansiossa ovat helposti saatavilla nimenomaan ne tiedot, joita eri osapuolet tarvitsevat, kuten henkilötiedot, toimintakykylomakkeet, lääkitykset ja lupakaavakkeet. Kansion on tarkoitus palvella tiedonsaantia sekä po-tilaan saapuessa esimerkiksi ensiapuun, mutta toisaalta myös kotiuttamisvaiheessa. Kansion avulla nähdään, mikä tilanne on kotona. Tärkeää on lisäksi, että kansio sisältää vain olennaiset, joka paikassa tar-vittavat tiedot.

Oikea asiakas oikeaan paikkaan -työ-ryhmässä selvitetään, mikä on oikea hoi-topaikka eri tyyppisille asiakkaille. Tässä ryhmässä ovat Anne Hedmanin mukaan nousseet selvästi esiin vanhusten yksi-näisyys ja turvattomuus, jotka aiheutta-vat sen, että hoitoon hakeudutaan ilman akuuttia hoidontarvetta. Salon alueella tulee kevään ja syksy aikana vielä tapah-tumaan geropsykiatriassa muutos, jolloin hoitopaikat vähenevät ja täydennykseksi

Salossa kehitetään

vanhuspalveluaverkostohankkeilla

Vanhusten palvelujen kehittämiseen on Salossa paneuduttu jo useam-

man vuoden ajan. Oma, seudullinen VAPA-hanke käynnistyi vuonna

2001. Siinä ovat yhteistyökumppaneina olleet Salon kaupunki, Salon

seudun terveyskeskus, Salon seudun sairaala ja muita alueen vanhus-

työn toimijoita sekä Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste.

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

21

tulee vanhuspoliklinikka, joka arvioi van-huksen hoitopaikkaa omasta näkökulmas-taan.

Tiedonkulku yksiköiden välillä kartoit-taa tätä asiaa erityisesti asiakkaan kotiut-tamiseen liittyen. Potilasturvallisuuden kannalta tiedonkulku on aina tärkeä asia, ja sen merkitys korostuu, kun on kysymys näin monista yhteistyötahoista.

PALKO -mallissa tiedonkulkuun on kiinnitetty paljon huomiota. Valmistelu jatkohoitoon tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun tehdään suunnitelma kotiuttamis-ajankohdasta. Vaikka kotipalvelu reagoi-kin nopeasti avun tarpeeseen, kotiutumi-nen pystytään valmistelemaan sitä pa-remmin, mitä aikaisemmin yhteydenotto tapahtuu, Anne Hedman toteaa. Kotipal-velulta on tullut selkeitä kehittämisehdo-tuksia ja ne on myös otettu huomioon. Esimerkiksi kotiuttamista ei tapahdu enää yleensä perjantai-iltapäivisin.

Neljäs työryhmä, avohoidosta avo-hoitoon, liittyy erityisesti psykiatriseen hoitoon. Psykiatrisessa kuntoutuksessa on Anne Hedmanin mukaan hyvin paljon sellaisia potilaita, jotka ovat olleet hoidos-sa pitkään ja ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipuolen rajapinnassa. Nyt pyritään siihen, että potilaita, jotka eivät enää akuutisti tarvit-se erikoissairaanhoitoa vaan pikemminkin päivittäistä apua, siirretään oikeille hoito-paikoille.

Ongelma on, että potilaita vastaan-ottavalla taholla ei välttämättä ole tar-vittavaa valmiutta. Siksi työryhmässä on jouduttu miettimään, millaisilla yhteistyö-muodoilla voidaan taata potilaiden turval-linen olo. Hedmanin mukaan kotipalvelu kaipaa konsultaatioapua, työnohjausta ja koulutusta esimerkiksi sen vuoksi, että näiden potilaiden kuntouttava hoito poik-keaa huomattavasti siitä, mihin on totuttu vanhusten hoidossa.

Anne Hedman toteaa VAPA-projektin helpottaneen monella tavalla PALKO-pro-jektia, koska aikaisemman työn ja kerätyn tiedon perusteella on ollut helppo tarttua ongelmapaikkoihin heti. PALKO-mallis-sa on paljon sellaista, jota Salon seudulla on tutkittu ja testattu, niin että ongelmat voidaan heti nostaa esiin työstettäviksi. Ja PALKOn päättyessä lähdetään jatkoa miettimään jälleen oman hankkeen puit-teissa.

Tu u l i k k i N o r a m aa

Piileekö liukastuma-murtuman taustalla

osteoporoosi?Olka-, ranne-, lonkka- ja nilkkamurtu-mat ovat jokatalvinen »epidemia». Moni pitää selvänä, että liukkailla kuuluukin liukastella ja teloa jäseniään. Terve luu ei kuitenkaan murru helposti ja yllättävän monen murtuman taustalla saattaa piillä osteoporoosi. TYKSin kirurgian klinikalla on työsken-nellyt murtumahoitaja, joka on selvittänyt sairaalaan joutuneiden murtumapotilaiden luiden kuntoa. - Selvitysten tulokset häm-mästyttivät meidät. Tutkituista 121 mur-tumapotilaasta puolella oli osteoporoosi. Osteoporoosi oli yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Vain 5 % rannemurtumapotilaista oli saanut tiedon siitä, että heillä saattaa olla osteoporoosi murtuman taustalla. Osalla murtumapotilaista osteoporoosi osoittautui olevan yhteydessä johonkin muuhun perussairauteen, kuten endokrii-nisiin häiriöihin. Yli puolet miespotilaista ja naisistakin yli viidennes tupakoi, mikä on huono asia, sillä tupakoinnin tiedetään edesauttavan osteoporoosin kehittymistä ja hidastavan luun paranemista. - Kaatuessa syntyneiden murtumien taustalta kannattaisi sulkea pois rutiinisti osteoporoosin mahdollisuus. Murtu-mahoitajaverkoston luominen kaikkiin sairaanhoitopiirin sairaaloihin ja terveys-keskuksiin olisi varmasti perusteltua. Nykyisellään voimme vain neuvoa potilaita hakeutuman omalle lääkärilleen ja pyytä-mään osteoporoosimittauksia sieltä, tiivis-tää professori Hannu Aro TYKSin kirurgian klinikalta. Osteoporoosin merkitystä potilaiden elämänlaadulle ja yhteiskunnalle on aliar-vioitu. Osteoporoosin on laskettu aiheut-tavan Suomessa noin 10 000 hoitopäivää ja maksavan 390 miljoonaa euroa. Taudin hoito tulee halvemmaksi varhaisvaiheessa. Paras vaihtoehto olisi luonnollisesti pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään osteoporoosin kehittyminen.

Tu u l a Va i n i k a i n e n

Anne Hedman esittelee VAPA-projektin sisältöä.

22

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Vakka-Suomen kehittämishanke puolivälissä

Vakka-Suomen seutukunnan alueella toi-mii useita terveys- ja vanhustenhuollon palveluiden tuottajia. Toimijoiden välinen yhteistyö on kuitenkin ollut puutteellis-ta ja toiminta osittain päällekkäistä. Li-sa Pelttarin mukaan Vakka-Suomessa on järjestelmällisesti ryhdytty parantamaan ja järkeistämään tilannetta.

- Terveydenhuollon kehittämisen pitkän tähtäyksen tavoite on terveyspal-veluiden turvaaminen jatkossakin koko seutukunnan asukkaille. Tätä kehitystyötä ohjaavat sairaanhoitopiirin arvot: potilaan näkökulman huomioiva potilaskeskeisyys sekä laadusta ja kustannustehokkuudesta

huolehtiva tuloksellisuuden näkökulma. Kuljemme kohti tavoitteita alueellisesti ja moniammatillisesti kootun työryhmän johdolla. Hankkeessa työskentelee aktiivi-sesti noin 90 henkilöä.

Osaprojektien tilannekatsaus

Projekti koostuu viidestä osaprojektista.- Vanhustyön hoitoketjut -projektissa

esitietojen keruu on tehty ja myös projek-tisuunnitelma on valmistunut. Projektin jatko edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaa-litoimen kanssa. Sairaalan palveluraken-

luttua. Nyt tavoitteena on saada sähköi-nen lähete-palautejärjestelmä toimintaan tulevan kevään aikana. Hoitoketjuja on ryhdytty kehittämään uudelleen eri or-ganisatioiden työyhteisöjen toimivuutta parantamalla.

Projektin lopputuotteetJos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuoden kuluttua osaprojektien kautta työstettävien kehittämishankkeiden lop-putulokset ovat nähtävissä.

- Hanke saadaan toteutetuksi, jos seu-dullisen yhteistyön kehittäminen koetaan seutukunnassa tärkeäksi. Samoin onnis-tumisen kannalta on välttämätöntä, että projektissa mukana olevat ihmiset jaksa-vat olla yhtä innostuneita ja motivoitunei-ta tänä toisenakin vuonna. Haluaisinkin kiittää upeasta asenteesta, motivoitunei-suudesta ja innostuneisuudesta sekä muka-naolijoita että koko henkilökuntaa, Pelt-tari välittää lämpimät terveisensä kaikille Kustavin, Laitilan, Pyhärannan, Taivassa-lon, Uudenkaupungin ja Vehmaan tervey-denhuollon parissa työskenteleville.

Projektin onnistuessa suunnitelmien mukaan seutukunnalle pystytään tuotta-maan terveyspalveluita siten, että tarveva-kioidut kustannukset eivät nouse yli maan keskitason. Asiakasta palvellaan tehok-kaasti palvelutuotantoyksiköstä ja sen or-ganisoitumistavasta riippumatta yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita noudattaen. Perusterveyshuollon palvelut tuotetaan ko-ko seutukunnan asukkaille tiiviissä yhteis-työssä sosiaalitoimen kanssa. Saumattomat hoitoketjut ja omalääkärijärjestelmä toi-mivat koko seutukunnassa ja perustervey-denhuolto muodostaa suuremman toimin-nallisen kokonaisuuden. Vakka-Suomen sairaalan palvelurakenneuudistus on saa-tettu päätökseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset tuote-taan keskitetysti. Yhteisen sähköisen ver-kon ja aluetietojärjestelmän kehittäminen ja toteuttaminen ovat menossa koko seutu-kunnassa.

Rajojen rikkominen poistaa ennakkoluuloja

Kaksivuotinen hanke on nyt puolivälis-sä ja tähänastiset kokemukset ovat olleet positiivisia.

- Yhteistyö yli organisaatio- ja ammat-tirajojen on opettanut ymmärtämään tois-ten työtä ja samalla poistanut joskus has-sujakin ennakkoluuloja, Pelttari tiivistää lyhyen aikavälin onnistumiset.

A n k i L a h t i n e n

neuudistuksessa suurin toimin-nallinen muutos tehtiin vuoden 2003 kesällä, kun synnytys-toiminta siirtyi TYKSiin. Pal-veluiden uudelleenjärjestely on käynnissä paraikaa. Yhteisen päivystysjärjestelmän kehit-täminen on suurin ja vaativin osaprojekti ja se etenee oman projektisuunnitelman mukai-sesti. Samoin sähköisen verkon kehittäminen on laaja kokonai-suus, jonka lopulliset tavoitteet saavutetaan vasta vuosien ku-

Vakka-Suomen seutukunnassa käynnistettiin tammikuussa 2002 varsin

laaja ja monimuotoinen kaksivuotinen kehittämishanke. Hanketta ohjaa

Kansallinen terveysraportti terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi

ja hankkeen toimenpiteissä on sitouduttu Varsinais-Suomen sairaan-

hoitopiirin strategiaan. Projektipäällikkönä ja vastuuhenkilönä toimii

Vakka-Suomen sairaalan johtava ylilääkäri Lisa Pelttari.

23

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Uusien tilojen myötä sisätautipolikli-

nikan lääkärinvastaanotoilla on tehty

myös toiminnallisia uudistuksia. Lää-

kärillä ja hoitajalla on omat huoneet,

ja potilas on nyt vastaanotolla kahden

kesken lääkärin kanssa.

Uudistukseen kuuluu myös hoitosuunni-telma, johon lääkäri täyttää oman osuu-tensa. Hoitosuunnitelman kanssa potilas tulee lääkärinvastaanoton jälkeen sairaan-hoitajan luo, joka antaa tarvittavat hoito-ohjeet, uuden vastaanottoajan sekä tarvit-tavat röntgen- ja laboratoriotutkimusajat. Sairaanhoitajan työstä tulee kokonaisval-taisempaa ja vastuu lisääntyy, kun yksi hoitaja vastaa koko viikon sisätautilääkä-reiden poliklinikkapotilaista.

Tänään torstaina sisätautipoliklini-kalla työskentelee kolme lääkäriä ja yksi sairaanhoitaja. Vuorossa oleva apulaisosas-tonhoitaja Alise Ala-Nissilä kertoo poti-laiden lomassa muutoksista entiseen käy-täntöön verrattuna. Nyt kuusi sairaanhoi-tajaa vuorottelee viikon kerrallaan sisätau-tipoliklinikan hoitajana. Aamulla ennen potilaiden tuloa hoitaja ehtii valmistella saapuvien potilaiden paperit sekä tarkastaa ja täydentää lääkäreiden käyttämät hoito-tarvikkeet.

Uuteen käytäntöön siirtymisen jäl-keen ei potilaan kanssa Ala-Nissilän mu-kaan ole kiirettä. Ennen oli saatava potilas pois seuraavan potilaan tieltä vastaanotto-huoneesta. Nyt potilaan kanssa ehtii olla rauhassa ja selittää jatkohoitotoimenpiteitä sekä sovitella kontrolliaikoja esimerkiksi

linja-autoaikataulujen mukaan. Potilas saattaa kysyä vielä uudestaan asioita, joita on hoitosuunnitelmaan kirjattu tai asioita, joita ei muistanutkaan kysyä lääkäriltä. Kaikki on paremmin hallinnassa, toteaa sairaanhoitaja Ala-Nissilä. Keskeneräisiä asioita ei paljon jää selvitettäväksi maa-nantaiaamuna seuraavalle sisätautihoita-jalle. Myös potilaiden puhelut pyritään ohjaamaan vastaavalle hoitajalle, joka pystyy helposti muistamaan saman viikon potilaat ja heidän hoitosuunnitelmansa. Iltapäivällä ennen työajan päättymistä annetaan uusia vastaanottoaikoja kirjeitse tai puhelimitse suoraan potilaille.

- Uusi hoitokäytäntö tuo vaihtelua työvuoroihin, tosin työkavereita ei paljon näe sisätautipoliklinikkaviikolla ja kahvi-taukokin saattaa unohtua kiireisinä päivi-nä, sanoo Ala-Nissilä.

Hoitosuhteen luottamuksellisuus

paraneeSisätautien va. ylilääkäri Liisa Isomä-ki istuu uudessa vastaanottohuoneessaan potilaan poistuttua sairaanhoitajan luo. Uuteen hoitokäytäntöön on tyytyväinen myös lääkäri Isomäki, joka kertoo poti-laan intimiteettisuojan parantuneen enti-sestään ja potilaiden kertovan vapaammin lääkärilleen vaivoistaan.

Sisätautipoliklinikan kolme vastaan-ottohuonetta sekä hoitajan huone ovat kaikki lähekkäin sairaalan uudessa osassa. Isomäen mielestä tilojen uusi ryhmittely luo omalta osaltaan me-henkeä. Uudet-kaan tilat eivät riittäneet kaikkeen sisä-

tautipoliklinikan toimintaan, vaan esimer-kiksi endoskopiapoliklinikka jää entisiin, jonkin verran epäkäytännöllisiin tiloihin. Ulkoisten puitteiden uudistumisen myö-tä pyritään uudistamaan myös toiminnan sisältöä, kertoo Isomäki. Tavoitteena on siirtyä entistä enemmän konsultaatiopoli-klinikan suuntaan ja siirtää hoidon toteu-tus ja seuranta omalle lääkärille. Suunni-telmissa on aloittaa aivan uutena toiminta-na painonhallinta/laihdutuspoliklinikka, joka toimisi moniammatillisena yksilö- tai ryhmäpoliklinikkana. Vastuuhenkilönä toimisi sairaanhoitaja. Tämä on yksi askel siirtää hoitohenkilökunnalle entistä itse-näisempää ja vastuullisempaa työtä kertoo sisätautien va. ylilääkäri Liisa Isomäki.

Toimivampi malli potilaan kannalta

Sekä lääkäri Isomäki, että vastaanotolta poistuva potilas Urpo Lalla ovat yhdessä tyytyväisiä siihen, että vastaanottoajat pi-tävät eikä potilaita enää odotuteta aulassa ja käytävillä.

Urpo Lalla on ollut Loimaan aluesai-raalan »aina tyytyväinen» -potilas vuodes-ta -86 alkaen. Lallan mielestä uusi hoito-käytäntö tuntui toimivalta heti ensimmäi-sellä käyntikerralla. - Monelle potilaalle on tärkeää olla kahden kesken lääkärin kanssa, sanoo Lalla, vaikka itselleni ei ole tuottanut ongelmaa sairaanhoitajan vas-taanottohuoneessa oleminenkaan.

L o i m a a n s i s ä t a u t i p o l i k l i n i k k a

Uudet tilat uudistivat myös hoito-käytäntöjä

Diabeteshoitajat Aija Tiainen (vas.) ja Sirpa Tamminen saivat oman huoneen sisätautipoliklinikan uusista tiloista.

24

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Ainoa miinuspuoli Lallan mielestä on ollut, että »oma lääkäri» -hoitosuhde ei ole aina mahdollinen. Siksi potilaan salkusta löy-tyy itse tehty tiivistelmä menneiden vuosien nivelpsorin aiheut-tamista ongelmista ja hoidoista, jotka ovat purreet. Sen potilas antaa uudelle lääkärille luettavaksi ensimmäisellä hoitokerralla.

Diabetespoliklinikka tehostaa toimintaansa

Sisätautipoliklinikan uusista tiloista sai myös diabetespoliklinik-ka oman huoneen. Poliklinikan huoneessa numero viisi toimivat diabeteshoitajat Sirpa Tamminen ja Aija Tiainen, jotka ovat iloi-sia uudesta työhuoneesta. Diabeteshoitajan vastaanotto on enti-sen tiistaivastaanoton lisäksi nyt myös torstaisin. Toinen polikli-nikkapäivä lisää mahdollisuuksia potilaiden hoidonohjaukseen. Kakkostyypin diabeteksen lisääntyessä tarvetta olisi kolmanteen-kin vastaanottopäivään.

Poliklinikalla pyritään kehittämään toimintaa DEHKO:n (diabeteksen ehkäisyn- ja hoidon kehittämisohjelma) määrittele-mien suositusten mukaisesti. Hoidonohjauksen kehittäminen ja toteuttaminen potilaiden yksilölliset tarpeet huomioiden on aikaa vievää ja vaativaa toimintaa.

Oman vastaanottohuoneen myötä ohjaustilanne on selkiy-tynyt. Kaikki hoidonohjaukseen tarvittava materiaali on samas-sa huoneessa ja hoitajalle jää enemmän aikaa paneutua potilaan asioihin. Ennen toiminta oli hajautettu kahteen eri työpisteeseen. Diabeteshoitaja ja lääkäri työskentelivät samassa huoneessa poti-laan ollessa vastaanotolla.

Välipäivinä ei suinkaan ole tyhjäkäyntiä vaan vuoropäivin huonetta käyttävät keuhkolääkäri, ravitsemusterapeutti sekä enmg- tutkimuksia tekevä lääkäri.

Te k s t i : Ta r ja V ä l im ä l iKu v a t : To m i L e h t i n e n

Koulutoimenjohtaja Urpo Lalla ja va. ylilääkäri Liisa Isomäki ovat molemmat tyytyväisiä uuteen hoitokäytäntöön.

25

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

lands sjukvårdsdistrikt beslöt lägga in extra medel för detta år.

- Vi hoppas vara köfria så småningom. Målet är att man kommer till ögospecialist inom tre veckor och till operation inom tre månader. Det är rimliga tidsramar, en slags vårdgaranti, säger Ulf Packalén.

Det som han inte vet är hur länge sjukvårdsdistriktet har kapacitet att ge Åbolands sjukhus tilläggsanslag för ögon-operationer men han hoppas att det fi nns politisk vilja att bevilja medel också i fort-sättningen.

- Ögonoperationerna på Åbolands sjukhus handlar till över 90 procent om gråstarr. För patienterna handlar det om att få möjlighet till ett normalt liv, att få bo kvar hemma i stället för på anstalt, att kunna hänga med i livet i stället för att fö-ra en tynande tillvaro. För många äldre är tidningar och TV de enda sakerna de har kvar och då är synen en avgörande faktor.

Unikt samarbeteAndra slag av ögonoperationer som utförs på Åbolands sjukhus är t.ex. operatio-ner för tumör, för felställda ögonlock, för skelning och för glaucom, d.v.s. grönstarr. Operation av tårkanal kommer man att lägga ner. Behovet är litet och sjukvårds-distriktet koncentrerar den verksamheten till ÅUCS. Åbolands sjukhus har ingen jourverksamhet och akuta fall som ögon-

skador t.ex. av olycka sköts vid ÅUCS.Ögonpolikliniken vid Åbolands sjuk-

hus drivs genom ett unikt samarbete mel-lan den offentliga och den privata sek-torn. Verksamheten sköts rent praktiskt av Ulf Packaléns företag Oculex Ab medan Åbolands sjukhus tillhandahåller utrym-men och personal som assisterar vid ope-rationerna.

- Sjukhuset köper tjänster av vårt fö-retag. Vi är två läkare som opererar, Jari Mäkinen två dagar i veckan och jag en dag i veckan. Min fru Didi fungerar som mottagningsbiträde, säger Ulf Packalén.

Sedan år 1995 utför han likande verk-samhet även på Åland med operationer en dag i veckan.

På Åbolands sjukhus kan man tack va-re tilläggsanslagen utföra 15 - 20 ögonope-rationer per vecka. Operation för gråstarr sker som regel som dagverksamhet och patienten kan åka hem samma dag.

- Ingreppet tar 20 - 25 minuter. Det är faktiskt så att kringarbetet, d.v.s. för-beredelser och efterarbete tar mera tid än själva ingreppet. Vi arbetar med rutin och effektivitet, säger Ulf Packalén.

Kostnaden för ett dagpoliklinikbesök på Åbolands sjukhus med operation är för patienten i detta nu 72 euro, d.v.s samma som för alla kommunala sjukhus.

Tex t o c h b i l d : H e n r i k L au r é n

Åbolands sjukhus halverade operationsköerna

Tre veckor till ögonspecialist, tre månader till starroperation

På Åbolands sjukhus har man utfört ögon-operationer sedan år 1997. Ögonläkar -tjänster har man haft mycket längre än så, vid den tiden med Sinikka Marjanen som ögonläkare. Hon gick i pension år 1990 och år 1994 konsulterades läkare Ulf Packalén som ögonspecialist och för att planera ögonoperationer.

- Innan 1997 utfördes alla ögonopera-tioner på Åbo Universitetssjukhus och tan-ken med att börja utföra ögonoperationer också på Åbolands sjukhus var att minska belastningen och köerna vid ÅUCS, säger Ulf Packalén.

Först staten, sedan distriktet

Behovet av operationer för gråstarr är stort och det uppstod köer även vid Åbolands sjukhus och man beslöt söka statliga peng-ar för att kunna öka kapaciteten. Åbolands sjukhus kunde tack vare tilläggsanslag från statens sida öka antalet operationsda-gar på ögonpolikliniken från två till tre i veckan under år 2003.

- På det sättet kunde antalet operatio-ner ökas från 400 till 750 per år. Opera-tionsköerna i stort sett halverades, säger Packalén.

Men de statliga tilläggsmedlen gällde endast för år 2003. Behovet av gråstarr-operationer kvarstod och Egentliga Fin-

Tack vare statliga medel i fjol och

tilläggsanslag från Sydvästra Fainlands

sjukvårdsdistrikt i år har Åbolands

sjukhus kunnat öka kapaciteten och

kännbart minska köerna till ögonopera-

tioner. Och de handlar till över 90 pro-

cent om operation för gråstarr hos äldre

personer. För dem betyder en starrope-

ration skillnaden mellan att kunna bo

kvar hemma och leva ett normalt liv i

stället för att fl ytta till vårdhem.

- En starroperation gör att personen kan leva ett nor-malt liv och bo kvar hemma i stället för på anstalt, säger ögonläkare Ulf Packalén.

Han och hans kollega Jari Mäkinen utför 15 - 20 ögon-operationer per vecka. Här granskar han en patient vid ögonmikroskopet.

26

Osastonylilääkäri Kari Kuttila (oik.), anestesiologian ja tehohoidon

va. apulaisylilääkäri Mika Valtonen ja sairaanhoitaja Britt-Marie

Henriksson osallistuivat jononpurku-projektiin hyvällä motivaatiolla.

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Leijonanosa rahoista, noin 90 prosenttia, käytettiin vuonna 2003, koska käytännön töihin päästiin vasta vuoden 2002 lopussa. Valtioneuvosto myönsi kaksivuotisen mää-rärahan tutkimus- ja hoitojonojen pur-kamiseen sairaanhoitopiireille 17.9.2002. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai tukea 2,18 miljoonaa euroa. Kun tuen

räistä rahaa suunnattiin, hän sanoo.Ali-Melkkilä kiittää täydestä sydä-

mestään projektin osallistunutta henki-lökuntaa, jonka lisätyöpanoksesta hyvä tulos otettiin.

Sairaanhoitopiirit saivat itse päät-tää, mille erikoisaloille ylimääräiset eurot käytettiin. Rahaa piti kuitenkin käyttää sekä polikliinisiin tutkimuksiin ja hoito-tarpeiden arviointeihin että leikkaus- ja hoitojonojen purkamiseen. Varsinais-Suo-men sairaanhoitopiirin jononpurkumää-rärahojen kohdistaminen selviää oheisesta taulukosta.

Jononpurkumäärärahojen kohdistaminenA. Polikliinisten hoitotarpeiden arviointitutkimus - Neurologisten potilaiden hoidontarve ja tutki-mus - Kuvantamistutkimukset (erityisesti magneetti-kuvaukset) - Nuorisopsykiatrian kuntoutus - Lastenpsykiatria - Ortopedisten potilaiden hoidontarve ja tutkimusB. Leikkaus- ja hoitojonojen purkaminen - Ortopediset leikkaukset (tekonivelkirurgia, polvitähystykset ja olkapään kirurgia)- Neurokirurgiset kaularangan ja lanneselän toimenpiteet - Kaihileikkaukset TYKSissä ja Turunmaan sairaa-lassa- Kardiologiset toimenpiteet - Sydänkirurgia

Magneettikuvauksia, kaihi-, polvi- ja lonkka-

leikkauksiaHoitotarpeen arviointitutkimuksia tehtiin ylimääräisillä rahoilla lukumääräises-ti eniten TYKSin neurologian klinikalla, magneettikuvauksissa ja Turun kaupun-ginsairaalan kardiologian yksikössä. Leik-kaustoiminnassa pääpaino oli puolestaan kaihi- ja tekonivelleikkauksissa. Myös las-ten- ja nuorisopsykiatrian kuntoutusjonot lyhenivät projektissa merkittävästi.

Yksityisiltä lääkäriasemilta ostettiin projektin rahoilla 110 ortopedistä ja 40 neurokirurgista leikkausta sekä 39 silmä-sairauksiin liittyvää poliklinikkakäyntiä, mitkä maksoivat yhteensä 764.205 euroa. Lisäksi Turunmaan sairaalassa tehtiin 321

Va r s i n a i s - S u o m i o t t i h y ö d y n i r t i l i s ä r a h o i t u k s e s t a

Potilasjonot lyhenivät selvästi

Valtakunnallinen hoito- ja leikkaus-

jonojen purkuprojekti saatiin päätök-

seen viime vuoden loppuun mennessä,

kuten oli suunniteltu. Meidän sairaan-

hoitopiirissämme hanke onnistui hie-

nosti; määrärahat käytettiin sovitussa

ajassa lähes eurolleen. Valtion ja kun-

tien ylimääräisestä piristysruiskeesta

hyötyi yli 7000 varsinaissuomalaista

potilasta. Rahaa operaatioon käytet-

tiin kahdessa vuodessa noin

4,4 miljoonaa euroa.

käytön ehtona on, että kunnat osoittavat projektiin saman verran rahaa, oli tarkoi-tukseen käytettävissä Varsinais-Suomessa yhteensä 4,36 miljoonaa euroa. Summa vastaa runsasta yhtä prosenttia piirin yh-den vuoden toimintakuluista.

Pisimpään odottaneet hyötyivät

Hanketta johtanut TYKSin operatiivisen tulosryhmän johtaja Timo Ali-Melkkilä kertoo, että jononpurkurahoilla tehtyihin toimenpiteisiin valittiin lääketieteellisin perustein potilaita, jotka olivat pisimpään odottaneet hoitotarpeen arviointiin, tut-kimukseen tai leikkaukseen niillä aloilla, joihin näitä määrärahoja oli sovittu käy-tettäväksi.

- Hankkeen tärkein hyöty oli se, että yli 7000 potilasta sai tarvitsemansa hoidon aikaisemmin, kuin he olisivat ilman jo-nonpurkuprojektia saaneet. Projektilla oli selvä vaikutus TYKSin leikkausjonoihin ja jonossa olevien potilaiden määrä pieneni etenkin niillä erikoisaloilla, joille ylimää-

Leikkausjonot lyhenivät viime vuonna merkittävästi. Tässä tehdään käsikirur-gista leikkausta kirurgian poliklinikalla, T-sairaalan uudessa leikkaussalissa.

27

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

kaihileikkausta ostopalveluna, vaikka työ tehtiinkin sairaalan tiloissa. Tähän kului 327.986 euroa.

Pääosa projektista toteutettiin sai-raanhoitopiirin omana toimintana, joko normaalin työajan ulkopuolella tehtävänä lisätyönä tai käyttämällä erikseen sitä var-ten palkattua ylimääräistä henkilökuntaa.

Lisätyövoimaa palkattiin etenkin neu-rologian poliklinikkakäyntien lisäämiseksi sekä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatri-an jononpurkutöitä varten.

Jotta omana työnä tehdyt jononpurku-toimenpiteet eivät sekoittuneet normaaliin toimintaan, niitä varten oli erillinen seu-ranta-, laskutus- ja palkkojenmaksusystee-mi. Lääkärit ja hoitohenkilökunta paiski-vat jononpurkutöitä iltaisin tai viikonlop-puisin normaalin työaikansa ulkopuolella.

Ylimääräinen työ maksettiin omil-le lääkäreille erityisvirkaehtosopimuksen (eves) mukaan ja hoito- ja peruspalvelu-henkilökunnalle sitä varten erikseen teh-dyn paikallisen virka- ja työehtosopimuk-sen mukaan.

Vaikka palkkioita enimmäkseen mak-settiin työhön käytetyn ajan perusteella, maksettiin leikkauksista myös urakkapalk-kioita, mikä hoitohenkilökunnalle oli uutta.

Henkilökunta jaksoi urakoida

Sydänleikkauksia urakoineet osastonyli-lääkäri Kari Kuttila, anestesiologian ja tehohoidon va. apulaisylilääkäri Mika Valtonen ja sairaanhoitaja Britt-Marie Henriksson eivät kokeneet jononpurku-projektia liian rasittavana, vaikka ylimää-räistä työtä paljon tekivätkin.

- Meillä oli jo kokemusta vastaavista eves-töistä, joten tähän tilanteeseen oli helppo sopeutua, vaikka varoitusaika jäi-kin lyhyeksi, Kuttila perustelee. - Nämä olivat kuitenkin ennalta suunniteltuja leik-kauksia. Kyllä viikonloppupäivystykset rasittavat enemmän kuin tämän tyyppiset iltatyöt, joihin osaa henkisesti varautua, hän pohtii.

Valtosen mukaan eves-toiminnalla voitiin lisätä päiväsaikaan riittämätöntä saliaikaa sydänkirurgialle ja näin edesaut-taa sydänleikkausjonon hallintaa.

- Vaikka sydänanestesiologien luku-määrä on TYKSissä pieni, on ryhmän hy-vä motivaatio aina taannut anestesiologin löytymisen niin eves- kuin päivystysleik-kauksiinkin, Valtonen kertoo.

- Myös hoitohenkilökunta oli tehnyt eves-töitä aiemmin, eikä heillä muuten-kaan ollut motivaatio-ongelmia, Henriks-son vakuuttaa.

Suoritteiden Kustan-Sairaala, erikoisala ja toimenpide lukumäärä nukset euroa

A. Polikliinisen hoitotarpeen arviointijonojen sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkaminen 2002-2003 TYKS Neurologia, poliklinikkakäynnit ............ 1 834 265 158 Radiologia, magneettitutkimukset......... 1 537 599 303 Nuorisopsykiatria, kuntoutus ................. 876 146 786 Ortopedia, hoitotarpeen arvioinnit.......... 505 47 632 Lastenpsykiatria, pa. oikeus- psykiatriset tutkimukset....................... 283 161 045 Psykiatria, poliklinikkakäynnit ................. 76 15 058 Kipupoliklinikka, poliklinkkakäynnit...........59 10 804 Silmätaudit, poliklinikka- käyntien ostopalvelut............................39 55 249Turunmaan sairaala, Ortopedia, hoitotarpeen arvioinnit............97 9 569Turun kaupunginsairaaala, Kardiologia, hoitotarpeen arvioinnit ...... 1 191 57 168yhteensä...............................................6 497 1 367 772

B. Leikkaus- ja hoitojonojen purkaminen 2002-2003 TYKS Silmätaudit, kaihileikkaukset................. 573 628 658 Ortopedia, mm. olka-, polvi- ja lonkkaleikkaukset (ostopalvelun osuus 110 kpl / 606.527 euroa) ............... 343 1 078 488 Invasiivinen kardiologia, leikkaukset ja muut toimenpiteet ........... 153 336 721 Neurokirurgia, mm. selkä- ja kaularangan leikkaukset (ostopalvelun osuus 40 kpl / 102.429 euroa) ..................96 189 318 Kirurgia, sydänleikkaukset ...................... 31 211 532 Kuvantaminen, kontrolliangiografi at .......... 21 13 945 Kirurgia, verisuonikirurgiset leikkaukset ..... 13 64 570Turunmaan sairaala, Silmätaudit, kaihileikkaukset ostopalveluna.....................................321 327 986Vakka-Suomen sairaala, Kirurgian leikkaukset.............................. 8 48 332Loimaan aluesairaala, Kirurgian leikkaukset.............................29 94 758yhteensä.............................................. 1 588 2 994 308

A. ja B. yhteensä Kaikki toimenpiteet 8 333 4 384 699

Ainakin oman leikkaustiiminsä puo-lesta puhuvan kolmikon mielestä jonon-purkuhommat eivät siis rasittaneet työnte-kijöitä kohtuuttomasti. Normaalisti sy-dänleikkaus kestää alku- ja loppuvalmis-teluineen kuutisen tuntia, mutta joskus siihen kuluu lähes kymmenenkin tuntia.

Tekijöistä pulaaKoska motivaatio oli kunnossa, oli tekijöi-tä helppo saada töihin. Suurempi ongelma oli Kuttilan mukaan tekijöiden vähyys; sydänkirurgeja kun ei kasva joka oksalla. - Meillä on käytettävissä ylilääkäri, osas-tonylilääkäri, kolme erikoislääkäriä ja yksi sijainen, eli maksimissaan kuusi kirurgia, Kuttila ynnää.

Projektin rahoilla tehtiin vuosina 2002-2003 yhteensä 31 sydänleikkausta, joista pääosa sepelvaltimon ohitusleikka-uksia. Nämä työt ajoittuivat maanantai- ja torstai-iltoihin, silloin kun niitä tehtiin. Kaikkiaan näiden kahden vuoden aikaan tehtiin 894 sydänleikkausta.

Kuttila pitää tämän kaltaista rahoitus-ta tekohengityksenä, jonka vaikutus jää kovin lyhytaikaiseksi. Pysyvää parannusta voidaan saada aikaan vain kokonaisresurs-seja lisäämällä.

Jonot lyhenivätJoka tapauksessa potilasjonot lyhenivät vuonna 2003 selvästi.

Vuoden vaihtuessa sairaanhoitopiirissä odotti leikkaukseen pääsyä 9010 potilasta, mikä oli 1114 potilasta (11 prosenttia) vä-hemmän kuin vuotta aiemmin. TYKSin jono lyheni vuodessa 1116 potilaalla (18 prosentilla) ja vuodenvaihteessa TYKSiin odotti 5421 potilasta.

Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa tehdään vuodessa yli 37.000 leikkausta. Avohoito-käyntejä kertyy yli 560.000, vuodeosas-tohoitopäiviä yli 420.000 ja hoitojaksoja runsaat 80.000.

E s a H a l s i n a h o

Määrärahan käyttö /valtio ja kunnat yhteensä Määräraha Toteutuma Toteutuma euroa euroa %

2002-2003 määräraha yht. 4 359 584 4 384 699 100,6 josta vuonna 2002 387 921 josta vuonna 2003 3 996 778

VSSHP:n jononpurkuprojektin tulokset

28

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Uusi klinikka toimii sekä kantasairaalassa että kirurgisessa sairaalassa. Päivystyski-rurgia on keskitetty edelliseen ja elektii-vinen kirurgia jälkimmäiseen. Kantasai-raalan A-sairaalassa sijaitsee tapaturma-osasto, T-sairaalassa ovat päiväkirurgiset toiminnot sekä ortopedian ja traumatolo-gian poliklinikka. Kirurgisessa sairaalassa, runsaan parin kilometrin päässä kantasai-raalasta, on kolme vuodeosastoa, päiväki-rurgian osasto ja kirurgian poliklinikka. Ylilääkäri Nelimarkka kohdistaa hieman kritiikkiä tähän useissa toimipisteissä työskentelyyn:

- Hajasijoitus hankaloittaa johtamis-ta ja hallinnointia sekä myös toimintaa. Jokapäiväinen tiedotus ja ”käskynjako” eivät suju aivan kitkatta. Myös yhteisille meetingeille kulkeminen tuottaa hanka-luuksia, ja niille on vaikeampi löytää sopi-vaa aikaa ja paikkaa, samoin erikoistuvien lääkärien ja kandidaattien koulutuksen järjestämisessä on pohdittavaa.

Hankaluuksia on tuottanut myös oheispalveluiden takkuilu: röntgenkuva-uksia ei ole saatu riittävästi eikä atk ota toimiakseen kunnolla. Erikseen Olavi Nelimarkka mainitsee vielä toimipistei-den väliset kuljetukset, sillä edestakaista

liikennettä on aivan riittämiin. Kaikkiin esille tulleisiin pulmiin haetaan koko ajan ratkaisua, ylilääkäri lupaa ja väläyttää sen lopullisesti löytyvän tulevasta T2-sairaa-lasta, jos niin haluttaisiin. Se olisi myös tehokkain ja taloudellisin vaihtoehto.

Nykytilanne ei ole ylilääkäri Nelimar-kan mukaan ihanne vaan pikemminkin pakon sanelema. Muuallakin Suomessa on havaittu, että ortopedian ja traumatologi-an irrottaminen toisistaan tuottaa ongel-mia, kun asiantuntemus hajoaa: tapatur-makirurgian päivystysvalmius heikkenee. Molemmat alat ovat tiiviisti toisiinsa ni-vottuja ja tarvitsevat toistensa asiantunte-musta. Ortopediassa on myös tärkeää olla mukana tapaturman hoidossa jo akuutti-vaiheessa, Nelimarkka perustelee.

Tekeviä käsiä lisää

Uudessa klinikassa työskentelee alkuvai-heessa 186 ihmistä, mutta kirurgian klini-kan jako on vielä kesken, joten henkilös-tön määrä lisääntynee nykyisestä, ylilää-käri uumoilee, ja koko ortopedian ja trau-matologian henkilökunta tarvitaankin, jos mielitään estää jonon kasvu tai lyhentää jonoja.

- Tarvitsemme lisää tekeviä käsiä, Olavi Nelimarkka painottaa. Lähetejonos-sa on yli 2000 potilasta, joista valtaosa Tu-run kaupungin kirurgisen sairaalan peruja. Samoin leikkausjonossa on myös yli 2000 potilasta. Myös tapaturmakirurgiaan koh-distuu kasvava paine, leikkauspotilaiden ruuhka on jatkuva, minkä Nelimarkka

Ylilääkäri Nelimarkan ja kumppaneiden suuri savotta

Ortopediaa ja traumatologiaa uudessa klinikassa

Turun kaupungin kirurginen sairaala liitettiin vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiiriin ja Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, ja samalla TYKSin

kirurgian klinikka jakautui kahteen tulosvastuulliseen yksikköön: kirurgian klinik-

kaan sekä uuteen ortopedian ja traumatologian klinikkaan. Jälkimmäisen vetäjä

ja ylilääkäri on Olavi Nelimarkka, jolla on takanaan jo yli 30-vuotinen tyksiläis-

ura. Viimeksi hän on vaikuttanut ortopedisen osaston osastonylilääkärinä.

29

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

arvelee johtuvan autojen määrän kasvus-ta, lisääntyneistä vapaa-ajan harrastuk-sista sekä väestön ikääntymisestä. Niinpä reisiluunkaulan ja olkaluun tyviosan mur-tumat sitovat jo nyt volyymiltaan yhden vuodeosaston verran kapasiteettia. Tapa-turmakirurgian lisääntyminen »syökin» elektiivisen toiminnan resursseja, mikä taas kasvattaa jonoja.

Tällä hetkellä kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, ylilääkäri Nelimarkka muistut-taa ja ilmaisee huolensa siitä, mitä Kan-sallinen terveysprojekti tuo, kun sen vel-voitteet astuvat voimaan vuonna 2005 ja kuinka niihin pystytään vastaamaan, kun jo nyt henkilökunta on täystyöllistetty. Ortopediassa ja traumatologiassa on po-tilasmäärien kasvu tällä haavaa kaikkein voimakkainta, hän sanoo ja toteaa volyy-mia hyvin kuvaavan sen, että viime vuon-na joka neljäs kirurgian klinikassa tehty leikkaus suoritettiin tapaturmapotilaalle.

Ylilääkärin huolena on ammattitaitoi-sen henkilökunnan saanti, joka on vaikeu-tunut erityisesti käsikirurgiassa. TYKSin ainoa käsikirurgi sanoutui irti, eikä uutta ole löytynyt. Nelimarkka peräänkuulut-taakin toista virkaa, mikä helpottaisi vi-rantäyttöä, koska kukaan ei suostu ny-kyisessä työruuhkassa toimimaan ainoana käsikirurgina.

Henkilökunnan saamisesta ja sen py-symisestä Olavi Nelimarkka on huolissaan myös tulevan kovan kilpailun vuoksi, jota tullaan hänen mukaansa käymään mui-den sairaaloiden ja yksityissektorin kans-sa, kun vakuutusyhtiöt alkavat korvata hoidon täysvastuun mukaan ja ryhtyvät

kilpailuttamaan sairaaloita. Hyvän henki-löstöpolitiikan rinnalle hän nostaa yhdeksi lääkkeeksi sisäisen yrittäjyyden, jota tulisi voimakkaasti kehittää ja tukea. Nelimark-ka haluaa nykyisin privaattisektorilla leik-kaavien TYKSin lääkäreiden työpanoksen omaan sairaalaan.

Kaksi toiminta-kulttuuria

Kun klinikka pannaan kokoon kahden sairaalan henkilöstöstä, on samalla kyse kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdis-tymisestä. Ylilääkäri Nelimarkka sanoo selvästi huomanneensa eron: kaupungin kirurgisessa sairaalassa toimintamalli oli henkilöstökeskeinen, TYKSissä potilas-keskeinen, mikä näkyy myös toimintata-voissa. Kummassakin on hyvät puolensa, ja uudessa klinikassa pyritään löytämään juuri ne. Nelimarkka kertookin panosta-vansa alkuvaiheessa henkilöstöjohtami-seen, strategisen johtamisen kustannuksel-lakin, sillä on ensiarvoisen tärkeää saada henkilöstö puhaltamaan yhteen hiileen. Normaalista muutosvastarinnasta hän ei ole huolissaan vaan on varma, että aika pa-rantaa ja yhdistää.

Olavi Nelimarkka on esittämästään kritiikistä huolimatta tyytyväinen nykyi-seen aikaansaannokseen:

- Olemme kymmenen vuotta ajaneet oman klinikan perustamista, ja nyt kun sen olemme saaneet, on oltava tyytyväinen ja kaikin tavoin pyrittävä kehittämään toimintaamme. Onhan klinikkamme en-simmäinen laatuaan Helsingin ulkopuo-

lella, ja siitäkin on syytä olla »rinta rottin-gilla». Aiheestakin olemme saaneet tästä onnitteluja ympäri maata.

Eurot sanelevatYlilääkäri sanoo savotan olevan suuri, ja toteaa, että ainakin yksi asia olisi alun alkaen pitänyt tehdä toisin: klinikka olisi pitänyt perustaa vähintään puoli vuot-ta ennen toimintojen yhdistämistä. Täl-löin valmis organisaatio ja hallinto olisivat helpottaneet toimintojen käynnistämistä. Nyt samanaikaisesti rakennetaan klinik-kaa, yhdistetään toimintoja, rakennetaan uusia toiminnallisia kokonaisuuksia ja jaetaan kirurgian klinikkaa budjetteineen. Nopeasti järjestettäviä ovat myös opetus ja klinikan painopistealueet, joita ovat päi-vystyskirurgia, käsikirurgia sekä lähete- ja leikkausjonojen purku.

Nelimarkka on realisti ja toteaa euro-jen sanelevan toimintaa pitkälti tulevai-suudessakin. Samalla rahalla on tuotettava aiempaa enemmän, hän muistuttaa ja pai-nottaa klinikan tavoitteiden olevan tässä-kin mielessä selkeät. Henki ja motivaatio ovat hyvät, työtä on jo nyt tehty hartiavoi-min ja rakennettu pohjaa tulevien vuosien toiminnalle.

- Työ on haastava. Olen pannut itse-ni aika lailla likoon tässä asiassa, ja tavoite on edelleen pysynyt selkeänä ja motivaatio korkeana, Olavi Nelimarkka vakuuttaa. M ar k k u N ä ve r i

Ylilääkäri Olavi Nelimarkka on tarttunut tiukasti haasteeseen: uuden ortopedian ja traumatologian klinikan rakentamiseen.

30

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

ORTONin seminaarit 2004

26.1. Valokeilassa TULES-kipu16.-18.3. Endoproteesihoitajakoulutus III25.3. Intoa, kuntoa ja iloa toimistotyöhön2.4. Käden rasitusvammat21.-22.4. Moniammatillinen näkökulma kipupotilaan hoitotyöhön7.5. Osteoporoosi26.-30.7. 13th Orthopaedic Summer School19.-20.8. 5th Physiatric Summer School9.-10.9. Ortopedinen hoitotyö 200417.-18.9. Artificial human reserve parts23.-24.9. Lonkan ortopedia21.-22.10. Anders Langenskiöld- tutkimusseminaari5.11. Kasvuiän ortopediset ongelmat11.-12.11. Endoproteesihoitajakoulutus I25.- 26.11. Endoproteesihoitajakoulutus II2.-3.12. Nivelrikko- ja nivelreumapotilaan konservatiivinen hoito ja kuntoutus

Tiedustelut ja ilmoittautumiset:Kerstin Lindström-Salmi, koulutusassistentti,ORTON Invalidisäätiö, Helsinki, puh (09) 4748 6212,kerstin.lindstrom-salmi@invalidisaatio.fiwww.invalidisaatio.fi (koulutus, seminaarit)

TYKSin henkilö-kuntaneuvosto kantaa huolta työhyvinvoinnistaHenkilökuntaneuvosto on henkilöstön oma yhteistoimintaelin. Se käsittelee TYKSin sisäiseen toimintaan ja yhteistyötoimi-kunnan tehtäviin kuuluvia henkilöstölle merkityksellisiä asioita ja huolehtii virkistysmäärärahojen käytöstä

Näkyvimpänä, ja miksei mukavimpana tehtävänä henkilökuntaneuvostolla on virkistystoiminnan järjes-täminen, kertoo risteilyllä mukana ollut henkilökun-taneuvoston puheenjohtaja Jaana Dalen. Toimintaan on varattu budjetissa määrärahaa, jonka avulla tuetaan uimahallilippuja ja mahdollistetaan monipuolinen kun-totoiminta. Lisäksi työyksiköt voivat hakea avustusta järjestäessään illanviettojaan tai teatteriretkiään.

Viime vuosina on systemaatisesti lisätty tämän ris-teilyn kaltaisia yhteisiä tapahtumia. – Haluamme tar-jota kuntoilua, teatteria, vesibussiretkiä, joihin voivat osallistua kaikki tyksiläiset eri työpisteistä, kertoo Jaana. Näin, kasvattamalla yhteishenkeä, parannamme samalla osaltamme työhyvinvointia.

– Olemme myös puuttuneet vuosien varrella moneen henkilökuntaa koskevaan epäkohtaan. Työterveyshuolto, työpaikkaruokailu, parkkipaikat, laitoshuolto ja turval-lisuusasiat ovat puhuttaneet kokouksissa henkilökunta-neuvostoa useaan otteeseen.

Työtä ja haasteita henkilökuntaneuvoston puheen-johtajalla riittää. Kokousten ja tapahtumien valmistelu vie aikaa. Jaana, joka itse työskentelee perushoitajana kiireisellä aikuisten teho-osastolla, kaipaa lisää ajan-käyttöoikeutta tärkeissä yhteistoimintatehtävissä toimi-ville. Henkilökuntaneuvostossa on kuusitoista varsinaista jäsentä, ja edustettuna ovat kaikki pääsopijajärjestöt.

Mikä sitten on parasta TYKS:ssä. Jaanan listaan pääsevät ilmainen kuntosali ja Metsä- ja Tunturijukolat, ja tottakai pikkuhiljaa nousseet virkistysmäärärahatkin. Mutta toiveena on saada jonnekin uudis- tai korjausra-kennuksen suunitelmiin myös ryhmäliikuntatilat. Mu-kavaa on ollut havaita elokuva-, teatteri-, ja uimalippu-jen lisääntynyt myynti. Iloiset ilmeet ja kiitokset tästä-kin risteilystä ovat palkkio tehdystä työstä.

Epäkohtiin puuttumista ja virkistystoimintaa

31

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

Tarjolla oli tiukkaa asiaa ja vahvaa viih-dettä. Aamunavauksen suoritti henkilö-kuntaneuvosto. Sairaanhoitopiirin johta-ja Aki Linden selvitti TYKS: n talvista tilannetta. Kuultiin että henkilökuntaa on yhteensä 3901, ja että kaksi viimeis-tä vuotta on mennyt kohtuullisen hyvin. Saatiin myös tietää, että potilasjonoja on

lyhennetty edellisen vuoden aikana, niin että sairaalamme on jonotilastoissa Suo-men toiseksi paras. Ongelmia tiedettiin olevan kesäsijaisten saatavuudessa, parkki-paikoissa ja työterveyshuollossa. Lopuksi päädyttiin miettimään, millaista mainos-kampanjaa kannattaisi suunnitella loista-van osaamisemme julkituomiseksi.

Aamupäivän viihteellisemmästä puo-lesta vastasivat näyttelijät Jukka ja Kim-mo Rasila. Turun Kaupunginteatterin

Americo näytelmän I-osa kerrottiin ylei-sölle samalla kun nuoret miehet sonnus-tautuivat yleisön edessä rooliasuihinsa. Näytelmän toisesta osasta nautittiin live-nä. Aplodit ja naurunremahdukset seura-sivat toisiaan. Näytteleminen on helppoa kun sen osaa.

Laivanvaihto sujui joukkueelta kurin-alaisesti. Palkintona siitä tarjoiltiin pa-luumatkalla maittava buffet-päivällinen. Loppumatkan ohjelma muodostui kara-okesta, tax-free ostoksista, hedelmäpeleis-tä, nestetankkauksesta ja iloisten pöytä-seurueiden yhdessäolosta.

Kotisatamassa oli kylmää ja pimeää. Mutta ilmeet olivat tyytyväisiä. Kaamos oli kutistunut hitusen. Tyksiläisten yhteis-henki oli lisääntynyt piirun verran.

Ensi vuonna risteillään jälleen.

Työniloa jäiseltä mereltä

Tammikuisena pakkasaamuna Viking Linen

terminaaliin kerääntyi terveen mutta näl-

käisen näköinen joukko tyksiläisiä. Kaksisa-

taapäiseksi muodostunut jono purettiin ilman

jononpurkurahaa nopeasti ja tehokkaasti

tyhjentämään m/s Amorellan houkuttelevaa

aamiaispöytää. Kyseessä oli jo toinen

TYKSin henkilökuntaneuvoston järjestämä

talvinen PIKNIK-risteily.

Henkilökuntaneuvoston tekemisten saldo 2003

• yli 70 työyksikköä sai henkilökunta-neuvostolta avustusta virkistystapahtu-maansa

• elokuvalippuja myytiin yli 3000 kpl

• sadat tyksiläiset nauttivat Turun Kaupungin Teatterin ja Turun fi lharmoni-sen orkesterin esityksistä tarjoamiemme lippujen ansiosta

• 350 henkeä katsoi ennakkonäytöksen musikaalista Pimeä Metsä ja sadalle tarjottiin mahdollisuus katsoa näytelmä Americo 5 euron hinnalla

• tyksiläiset kauhoivat tuhansia kilomet-rejä Turun alueen uimahalleissa virkistys-määrärahan sponsoroimina

• kuntojaosto tarjosi lentopalloa, pesäpalloa, sählyä, kaukalopalloa, sulkapalloa, melonta, keilailua, tennistä, jumppaa ja napatanssia

• toukokuussa vietettiin Metsäjukolassa ulkoilupäivää

• TYKSin ammattiosastot järjestivät virkistysrahoilla jäsenilleen kesäjuhlia, saunailtoja ja erilaisia retkiä

• tammikuussa henkilökuntaneuvosto risteilytti 200 tyksiläistä iloisella pikni-killä

M i r j a H ov i r i n t a

32

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

U U D E T V I R A N - J A T O I M E N H A LT I J AT

Turun yliopistollinen keskussairaala

Anestesiologian ja tehohoidon yksikköHolma Johanna sairaanhoitaja ..................1.1Hynninen Ville-Veikko erikoistuva lääkäri.. 1.12Hämäläinen Pia erikoistuva lääkäri.......... 1.12Nieminen Tuija erikoislääkäri ...................1.1Paananen Sami erikoistuva lääkäri.............1.1Peltomaa Tero lääkintävahtimestari ...........1.1Peltonen Eija erikoistuva lääkäri ............. 1.12Saari Teijo erikoistuva lääkäri ................ 1.12

Fysiatrian yksikköOjala Kimmo fysioterapeutti................... 1.12Syrjälä Maiju fysioterapeutti ....................1.1

Hallintopalvelut/KeskusarkistoLuhtala Marja toimistosihteeri ..................1.1

Huollon palvelut/KeskusvarastoPalmulaakso Titta hallintovirkailija ............1.1

Atk-palvelutIivonen Jari atk-suunnittelija ...................5.1.Vuori Ville atk-suunnittelija................... 12.1.

Iho- ja sukupuolitautien klinikkaLiippo Jussi erikoistuva lääkäri ................ 1.3Liutu Mervi erikoislääkäri....................... 9.2

Kirurgian klinikkaGrönlund Else sairaanhoitaja ....................1.1Heino Marjo sairaanhoitaja ......................1.1Kuru Maija osastonsihteeri .................... 22.12Laakso Mia sairaanhoitaja ....................... 1.2Lindblom Annika osastonhoitaja .............. 1.12Matintalo-Mäki Anne apul.osastonhoitaja.....1.1Merisaari Kati sairaanhoitaja .................. 1.12Nyström-Vuorinen Päivi sairaanhoitaja .......1.1Pasila Brita apulaisosastonhoitaja .............. 7.1Peippo Sonja sairaanhoitaja .....................1.1Rasmus Mari sairaanhoitaja .................... 1.12Soini-Koskinen Elina sairaanhoitaja ......... 14.12Syrjälä Pia osastonsihteeri ..................... 1.12Ylitalo Marja-Liisa sairaanhoitaja...............1.1

Korva- nenä- ja kurkkutautien klinikkaHautera Meri sairaanhoitaja .....................1.1Ruonamo Jussi erikoistuva lääkäri .............1.1

KuntoutusklinikkaHavupalo Sari sosiaalityöntekijä ............... 1.2Lintunen Sari sairaanhoitaja.....................1.1

Kuvantamiskeskus/Radiologian yksikköDean Kirsti erikoislääkäri ........................1.1Karhu Jari erikoislääkäri ........................ 1.2Luotolinna-Lybeck Helena ylihoitaja ..........1.1Mikkola Virpi osastonsihteeri ....................1.1Mäkilä Pirjo osastonsihteeri .................... 1.2Vuorinen Pauliina röntgenhoitaja ............. 1.2

Kuvantamiskeskus/Kliinisen fysiologian

ja isotooppiyksikköLehtola Sinikka osastonsihteeri ............... 1.12

Lastenkirurgian yksikköKesälä Mari sairaanhoitaja ..................... 19.1Kivelä Saara sairaanhoitaja ......................1.1Lipponen Sannamarja sairaanhoitaja ..........1.1

Lastentautien yksikköAho Mia lastenhoitaja .............................1.1Enkovaara Hilkka lastenhoitaja .................1.1Hoppendorf-Koskinen Eija sairaanhoitaja ....1.1Kortesalmi Elina sairaanhoitaja .................1.1Snällström Stella sairaanhoitaja ................1.1Soukka Hanna erikoislääkäri ....................5.1Suominen Sirkku sairaanhoitaja ................1.1Tuomarila Tuula osastonhoitaja .................1.1Viita Petra sairaanhoitaja ........................1.1Volanen Satu sairaanhoitaja .................. 17.12

Neurologian klinikkaAiras Laura erikoislääkäri........................1.1

Patologian yksikkö:Öserman-Vuorinen Paula osastonsihteeri.... 1.2

PerinnöllisyyspoliklinikkaKääriäinen Helena ylilääkäri sivuvirka...... 1.10

RavintokeskusHämäläinen Mari ravitsemistyönjohtaja ......1.1Kankare Katja ravitsemistyönjohtaja ..........1.1

Silmätautien klinikkaVuori Marja-Liisa apulaisylilääkäri .............1.1

Sisätautien klinikka ReumatologiaPirilä Laura erikoistuva lääkäri .................1.1Tojkander Kaisa sairaanhoitaja .................1.1

Sisätautien klinikkaLimingoja Sari sairaanhoitaja....................1.1Nelimarkka Lassi erikoistuva lääkäri ..........1.1Penttilä Helena sairaanhoitaja ..................1.1 Pälijärvi Kari sairaanhoitaja.................. 15.12Rislakki Christina sairaanhoitaja.............. 1.12Sarakari Sinikka sairaanhoitaja ............... 15.1Savontaus Mikko erikoistuva lääkäri ......... 1.01Seppälä Tiina sairaanhoitaja .................. 1.12Soinio Minna erikoistuva lääkäri ................1.1Tiejoki Hennariina sairaanhoitaja ........... 15.12Wuorela Maarit erikoistuva lääkäri ........... 1.3

Suusairauksien klinikkaTanner Johanna erikoistuva hammaslääkäri 2.2

Synnytys- ja naistentautien klinikkaLaine Katja kätilö..................................1.1Lehtokari Outi kätilö..............................1.1Linden Elina kätilö............................... 1.12Ojala Janna kätilö varahenkilö ..................1.1Rosenberg-Helin Päivi kätilö....................1.1Wenho Sari kätilö..................................1.1Ylikylä Kati kätilö..................................1.1

Syöpätautien klinikkaJohansson Anne perushoitaja ...................1.1Laakso Tuula perushoitaja ..................... 19.1Lehtinen Salla sairaanhoitaja....................6.1Koskela Riina sairaanhoitaja .....................1.1Meskus Niina sairaanhoitaja .....................1.1Pääkkönen Iiris sairaanhoitaja ..................1.1Suojama Henna perushoitaja ....................1.1

Reumasairauksien yksikköSalminen Sirpa sairaanhoitaja 50 %.............1.1

Teknillinen huolto/sähkötyöhuoneVainionpää Kimmo ammattimies ............. 1.12

Teknillinen huolto/metallityöhuoneKangasniemi Jani ammattimies ............. 29.12.

VälinehuoltokeskusTuominen Eija osastonhoitaja ...................1.1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky

TYKS-LaboratoriotMäkilä Hanna-Leena ylihoitaja..................1.1Blomberg Petteri laboratoriohoitaja.......... 1.2Haikola Jaana laboratoriohoitaja 50%......... 1.2Leppälä Päivi laboratoriohoitaja ...............1.1Pohto Anne välinehuoltaja ...................... 1.3Saarinen Tuija välinehuoltaja ...................1.1

Turun kirurgisen sairaalan fuusiossa

Tyksiin 1.1.2004 siirtyneet vakinaiset

viran- ja toimenhaltijatAalto Satu-Hannele perushoitaja ..................Aaltonen Sari perushoitaja..........................Ahola Niina sairaanhoitaja ..........................Ahonen Mia Elisa sairaanhoitaja ...................Andersson Rosita sairaanhoitaja...................Aromaa Marjo sairaanhoitaja .......................Aunola Nina sairaanhoitaja..........................Dahlström Riitta perushoitaja ......................Ek Minna perushoitaja................................Enberg Päivi perushoitaja ...........................Enne Tiina perushoitaja .............................Erkkilä Eija sairaanhoitaja ..........................Fredriksson Minna sairaanhoitaja .................Frestadius Kirsti sairaanhoitaja ....................Gheorghe Tiina osastonsihteeri ....................Grannas Alisa sairaanhoitaja........................Haapoja Anna erikoislääkäri........................Haavisto Salli laitoshuoltaja ........................Hakala Sirpa hallintovirkailija ......................

Hakamäki Merja osastonsihteeri ...................Halme Henna sairaanhoitaja........................Heikkinen Ilkka sairaanhoitaja .....................Heino Karita laitoshuoltaja .........................Heino Leena laitoshuoltaja .........................Hemmilä Iris sairaanhoitaja.........................Himberg Satu fysioterapeutti.......................Hirvi Leena osastonsihteeri .........................Hiulumäki Maija-Leena sairaanhoitaja ...........Hokkanen Päivi sairaanhoitaja .....................Huhtinen Heikki erikoislääkäri ....................Hurme Matti apulaisylilääkäri......................Hurme Ulla sairaanhoitaja...........................Hämäläinen Tuula toimistosihteeri ...............Högfors Eivor laitoshuoltaja ........................Ikonen Tauno erikoislääkäri ........................Irjala Jukka ylilääkäri ...............................Jaakkola Pertti erikoislääkäri......................Jokinen-Valovirta Satu erikoislääkäri ............Joutsi Eeva sairaanhoitaja ..........................Junttila Jaana sairaanhoitaja.......................Järvinen Mari sairaanhoitaja .......................Kallio Mari sairaanhoitaja ...........................Karonen Anne laitoshuoltaja .......................Karranto Riitta perushoitaja ........................Katajamäki Tuula perushoitaja.....................Kauppila Tarja sairaanhoitaja ......................Kekkonen Maie laitoshuoltaja ......................Kemppainen Sirpa laitoshuoltaja ..................Kemppi Merja sairaanhoitaja .......................Keränen Outi apulaisosastonhoitaja...............Keskisarja Liisa laitoshuoltaja......................Kinnala Pekka erikoislääkäri .......................Kiviaho Minna perushoitaja .........................Knuuttila Teija sairaanhoitaja ......................Koivunen Kirsti osastonsihteeri ....................Koivunen Paula fysioterapeutti ....................Kokko Marja laitoshuoltaja..........................Konttila Anja sairaanhoitaja ........................Kontulainen Pirkko laitoshuoltaja .................Koort Anne-Maija vahtimestari ....................Korpela Johanna huoltomies .......................Koskivuo Ilkka erikoislääkäri .......................Kosunen Anne erikoislääkäri .......................Kouvola Irma sairaanhoitaja ........................Kovanen Maija laitoshuoltaja .......................Kuikka Merja toimistosihteeri ......................Kultanen Virve osastonhoitaja .....................Kuusniemi Kristiina erikoislääkäri ................Kärkkäinen Marika sairaanhoitaja.................Laakso Sari sairaanhoitaja ..........................Laine Juhani lääkintävahtimestari ................Laitinen Taimi laitoshuoltaja .......................Lakso Virpi sairaanhoitaja...........................Larjama Anu osastonsihteeri........................Lauas Elina sairaanhoitaja...........................Laurila Irma sairaanhoitaja .........................Leandersson Hannele osastonsihteeri ............Lehiste Imbi laitoshuoltaja..........................Lehti Arto erikoislääkäri ............................Lehtinen Anna-Liisa laitoshuoltaja................Lehtinen Maarit välinehuoltaja ....................Lehtinen Maria sairaanhoitaja .....................Lehto Outi sairaanhoitaja ...........................Lehtoaho Maarit sairaanhoitaja....................Lehtonen Mirja sairaanhoitaja .....................Leppänen Tiina sairaanhoitaja.....................Leppänoro Pirjo laitoshuoltaja ....................Liimatainen Päivi erikoislääkäri ...................Linden Carita välinehuoltaja .......................Linden Henna laitoshuoltaja........................Lindgren Outi lähetti ................................Lindström Anne sairaanhoitaja.....................Lönnbäck Marita sairaanhoitaja ...................Maaninka Kirsi sairaanhoitaja ......................Marchant-Ollila Alice Laitoshuoltaja ..............Mattila Meri sairaanhoitaja..........................Meronen Saara sairaanhoitaja......................Muhonen Kirsti sairaanhoitaja .....................Muona Irma sairaanhoitaja ..........................Muuri Seija välinehuoltaja ..........................Mäki Johanna kätilö..................................Mäki Kirsti sairaanhoitaja ...........................Mäki Minna sairaanhoitaja ..........................Mäkilä Salme laitoshuoltaja.........................Mäkitalo Nina välinehuoltaja .......................Mättö Vesa osastonhoitaja ..........................Niemelä Eero apulaisylilääkäri ....................Niemelä Kirsi lähetti .................................

33

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

U U D E T V I R A N - J A T O I M E N H A LT I J AT

Viljakainen Salli apulaisosastonhoitaja ...........Virtanen Anna-Maija osastonsihteeri .............Virtanen Jaana sairaanhoitaja .....................Virtanen Satu sairaanhoitaja .......................Virtanen Tuula huoltomies ..........................Voutilainen Päivi sairaanhoitaja ...................Vuokko Marjo laitoshuoltaja ........................Vuola Hilkka osastonhoitaja.........................Vuori Eila laitoshuoltaja .............................Vuorinen Marja-Liisa osastonsihteeri .............Vuorio-Suominen Hanna sairaanhoitaja..........Väisänen Anna-Liisa perushoitaja .................Väre Minna perushoitaja.............................Yli-Jama Tuomas erikoislääkäri....................Österman Ilse-Marie välinehuoltaja...............

Loimaan aluesairaala

PoliklinikkaPietilä Hanna sairaanhoitaja ...................1.1.Rintala Sari osastonsihteeri ....................1.1.

Psykiatrian poliklinikka LietoKaskinen Tuula-Marja sairaanhoitaja ........1.1.

Kirurginen osasto IILaaksovirta Heidi perushotaja ................1.1.

Naistentauti- ja synnytyssosastoSillanpää-Virta Miia laitoshuoltaja............1.1.

LaboratorioKantola Mari laboratoriohoitaja ............ 15.12.

Salon Seudun sairaala/aluesairaala

Sairaanhoidon hallintoSaarinen Senja toimistosihteeri ...............1.1.

Sisätautien yksikköSaloranta Tarja osastonsihteeri ...............1.1.

Sisät./kir./synn.ja naist./last.ja

nuort.yksiköt sekä ensiapupkl.Veikkola Päivi osastonsihteeri .................1.1.

Turunmaan osavastuualue

Turunmaan keittiöNordell Maria ravintotyöntekijä ...............1.2.

Vakka-Suomen sairaala

KuvantamiskeskusLaurila Olli ylilääkäri........................... 1.12Aaltonen Kirsi röntgenhoitaja 50 % vh.......1.1.

SisätautiosastoHarikkala Laura sairaanhoitaja................1.1.

Niemelä Pirjo osastonsihteeri ......................Niemi Eija sairaanhoitaja ............................Niemi Eila perushoitaja ..............................Nieminen Auli sairaanhoitaja .......................Nieminen Päivi perushoitaja........................Nurminen Sari sairaanhoitaja ......................Nurminen Sari perushoitaja.........................Nyman Kaj sairaanhoitaja ...........................Oksanen Riitta osastonhoitaja......................Olin Hannu erikoislääkäri ...........................Paajanen Raija apulaisosastonhoitaja.............Paksal Riitta sairaanhoitaja .........................Paven Riitta osastonsihteeri ........................Pekkala Erkki ylilääkäri .............................Peltonen Kirsi fysioterapeutti ......................Perkkiö Anette laitoshuoltaja ......................Pihlajamaa Taina perushoitaja .....................Pihlajamäki Kalevi apulaisylilääkäri..............Piispanen Jaana-Leena apulaisosastonhoitaja ..Porvari Jaana apulaisosastonhoitaja ..............Pudas Helka laitoshuoltaja ..........................Puola Tuula välinehuoltaja..........................Raali Jenni sairaanhoitaja...........................Rakkolainen Eija-Riitta sairaanhoitaja ...........Rantala Arto osastonylilääkäri .....................Rantanen Jussi sairaanhoitaja......................Rantanen Virpi erikoislääkäri ......................Rautala Taru sairaanhoitaja.........................Rautiainen Ritva perushoitaja......................Repo Leena osastonsihteeri.........................Rissanen Satu sairaanhoitaja .......................Rostedt Seija sairaanhoitaja ........................Routamaa Tuula perushoitaja ......................Routapohja Ulla osastonhoitaja ....................Ruonamo Mervi sairaanhoitaja .....................Ruuhijärvi Anne sairaanhoitaja....................Sahi-Puolakka Vuokko apulaisosastonhoitaja ...Salmi Jaana osastonsihteeri.........................Salmi Virpi perushoitaja .............................Salmilahti Seija apulaisosastonhoitaja ............Salminen Ritva sairaanhoitaja......................Salminen Teija osastonsihteeri .....................Salokanto Sinikka toimistosihteeri.................Salonen Eeva-Liisa sairaanhoitaja .................Salonen Krista osastonsihteeri .....................Sarimo Janne erikoislääkäri ........................Sarparanta Heikki erikoislääkäri ..................Sassi Ulla-Maija laitoshuoltaja......................Savander Anne sairaanhoitaja......................Sepponen Tuija sairaanhoitaja .....................Seppänen Taina sairaanhoitaja ....................Siekkinen Raija välinehuoltaja .....................Sievers Marja-Leena sairaanhoitaja...............Sigfridsson Outi sairaanhoitaja.....................Simola Ulla sairaanhoitaja...........................Siren Tuula toimistosihteeri.........................Slotte Karita perushoitaja ...........................Soikkeli Auli perushoitaja ...........................Starck Anita sairaanhoitaja .........................Suomalainen Hannele perushoitaja ...............Suominen Seppo erikoislääkäri ....................Sykkö Pia osastonhoitaja ............................Taimi Leila osastonsihteeri ..........................Tainio Carita vahtimestari...........................Talvitie Pirkko sairaanhoitaja ......................Tanttu Ulla ylihoitaja.................................Teder Silvia laitoshuoltaja ..........................Teitti Lilli laitoshuoltaja .............................Tervakangas Kati perushoitaja .....................Teuri Riikka sairaanhoitaja..........................Tiippana Tarja välinehuoltaja ......................Timperi Raija laitoshuoltaja ........................Tirkkonen Kari sairaanhoitaja......................Tiusanen Teija sairaanhoitaja ......................Toivonen Anne perushoitaja ........................Tulijoki Virpi sairaanhoitaja ........................Tuomarila Tiina sairaanhoitaja.....................Tuominen Jenni sairaanhoitaja ....................Tuomola Sirkku vahtimestari .......................Tuononen Kaija osastonhoitaja.....................Tähti Kirsi välinehuoltaja ...........................Vainio Kirsti huoltomies .............................Vainio Raija välinehuoltaja..........................Valme Minna välinehuoltaja.........................Valu Marja-Riitta perushoitaja .....................Varjonen Teija sairaanhoitaja ......................Venho Petri erikoislääkäri ..........................Wesen Päivi osastonsihteeri ........................Westman Tuula lääkintävahtimestari .............

������������������Kongressien ja kokousten

tapahtumapaikka Turussa.

– 260-paikkainen auditorio– luento- ja ryhmätyötiloja– monipuoliset näyttelytilat– ravintolapalvelut (Amica)

Varaustiedustelut:MAUNO KOIVISTO -KESKUS

BioCity, Tykistökatu 6, 20520 Turkupuh. 02-4101 630 faksi 02-4101 633.

www.maunokoivistokeskus.com

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti Lasaretti tidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, 4. vuosikerta.

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, 20521 Turku. Puh. (02) 313 000.

Toimitus:Päätoimittaja Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, p. 313 3601

Toimituspäällikkö Esa Halsinaho, p. 313 1083

Toimittaja Markku Näveri, p. 313 3119

Osoitteenmuutokset:Eeva Mäntymäki, puh. 313 1103

Toimitusneuvosto:Aki Lindén (pj.)

Turkka Tunturi (vpj.)

Esa Halsinaho (siht.)

Marja Heuru, Vakka-Suomen sairaala

Mirja Hovirinta, TYKS / luottamusmiehet

Ritva Kivi, TYKS Raision sairaala

Ville Komula, TYKS / tietohallinta

Heikki Korvenranta, TYKS

Virve Kultanen, TYKS Kirurginen sairaala

Jouko Lahti, Salon seudun sairaala

Riitta Merilahti-Palo, Turunmaan sairaala

Markku Näveri, TYKS

Ella Raali, TYKS-Laboratoriot

Seija Paatero, sh-piiri

Janne Sjölund, yhteistyötoimikunta

Tarja Välimäki, Loimaan aluesairaala

Pekka Vepsäläinen, TYKS / työsuojelu

Sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@tyks.fi

ISSN 1457-9057

Taitto ja aineistojen toimitukset: Mainostoimisto Dimmi, Humalistonkatu 17 A 1, 20100 Turku. Puh. (02) 277 4757, fax (02) 233 1380. tuotanto@dimmi.fi .

Ilmoitusmarkkinointi: Ammattimedia Oy, PL 42, 20201 Turku. Puh. (02) 276 1000, fax (02) 235 3864. ammattimedia@ammattimedia.fi

Paino: Painoprisma Oy, 2004

Ilmestyminen vuonna 2004, 4. vskNro Toimituksen Ilmoitusten Ilmestymis- aineisto- aineisto- päivä päivä päivä

2/2004 22.3. 26.3. 15.4.3/2004 17.5. 21.5. 9.6.4/2004 23.8. 27.8. 15.9.5/2004 15.11. 19.11. 8.12.

Tiedoksi kirjoittajilleLasaretissa julkaistavaksi sovitut tekstit ja kuvat toimitetaan suoraan Mainostoimisto Dimmiin (osoite yllä) toimituksen aineisto-päivään mennessä. Pyytämättä lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia ei palauteta. Pääosa lehden sisällöstä sovitaan toimitusneuvoston kokouksissa, joiden aikataulun voi tarkistaa Internetin sivulla www.vsshp.fi /julkaisut/lasarettitiedot.

Toimitustiedot

34

Va

rsin

ais

-Su

om

en

sa

ira

an

ho

ito

pii

rin

le

hti

T Y K S I N S E N I O R I T R Y

Yhdistyksen toimintaan voi nyt tutustua internetissä. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: www.tyks.fi / Tyksin seniorit ry. Kotisivuiltamme löytyvät mm. jäseneksi liittymisohjeet.

Kevään retkiohjelma

Helmikuun 25. (keskiviikko)

klo 12 - 13 päiväkahvit (omakustannushintaan) Antiikkikahvila Konsan kievarissa ja klo 13.00 Turun luontaishoitolassa. Johtajatar Ulla Oksanen kertoo Konsan kartanon toiminnasta, luontaishoitojen esittelyjä. Os. Virusmäentie 9, Raunistula. Ilmoittautuminen 20.2 mennessä. Liikennelaitoksen busseilla 14 ja 15Maaliskuun 17. (keskiviikko)

Retki Visavuoreen Valkeakoskelle.Käymme kuvanveistäjä Emil Vikströmin 100-vuotiaassa kansal-lisromanttisessa taiteilijakodissa, valmistumisvuosi 1902. Kaikki irtaimisto on alkuperäistä. Ateljee rakennuksessa on esillä n. 100 Emil Wikströmin veistosta sekä lisäksi talvipuutarha, urkuparvi ja tähtitorni. Kari-paviljongissa (rakennettu v.1990) on pilapiirtäjä Kari Suomalaisen tuotantoa. Lisätietoa www.visavuori.com/info. Lounas Ellilän kievarissa. Kievari on ollut saman suvun hallussa 1500-luvulta asti, omistaja kertoo tilan historiasta. Paluumatkalla poikkeamme Urjalan makeistukussa. Hinta jäsenille 30 e (muut 32 e) sisältää matkan, kahvin, ruokailun ja opastuksen Visavuoressa. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä. Mukaan mahtuu 50. Maksetaan yhdistyksen tilille 10.3. mennessä. Lähtö klo 10.00 Aurakatu 2 Huhtikuun 20. klo 13 (tiistai)

Vuosikokous klo 13. Hammasklinikan luentosalissa os. Lemminkäisenkatu 2.Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, (mm. päätetään kuluvan vuoden jäsenmaksun suuruus). Dos. Matti Salon esitelmä »Lapsuuteni Lääninsairaalassa».Kahvitarjoilu/ Mehiläinen. Kustantajan puheenvuoro/johtava lääkäri, dos. Kari Antila. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.30.Toukokuu 12. (keskiviikko)

Retki Paraisille. Aloitamme retken Kirjalan saaresta, Stentorpin lammasfarmilta, jossa nautimme aamupäiväkahvin. Iltapäivällä lounas Lemlahden saaressa olevalla Tammiluodon viinitilalla, kum-massakin on mahdollisuus ostaa tilan tuotteita. Muista Paraisten nähtävyyksistä mainittakoon mm; louhos nähtynä näköalapaikalta, harmaakivikirkko 1300- luvulta, Erik Bryggmanin piirtämä siunaus-kappeli, jota pidetään esityönä Turun Ylösnousemuskappelille. (Mahdollisesti vierailemme myös Kuitian kartanossa) Lisätietoa netistä: www.stentorp.parnet.fi ja www.tammiluoto.fi . Hinta jäsenille 26 e (muut 28 e) sisältää bussimatkan, opastuksen lammasfarmilla, kahvin ja ruokailun. Viinitilalla, 8 euron lisähin-nalla, on mahdollisuus osallistua viininmaistiaisiin.Ilmoittautuminen 3.5. mennessä. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Matka + 8 e maksetaan yhdistyksen tilille 5.5. mennessä. Lähtö klo 10.00, Aurakatu 2.Tervetuloa mukaan jäsentilaisuuksiin!

Leo Mikkola, puheenjohtajaleo.mikkola@auriamail.netYhteystiedot ja ilmoittautumiset retkilleInkeri Pitkänen, sihteeriinkeri.pitkanen@luukku.compuh. 2310 248, ja 0500-425968 Yhdistyksen tili: Osuuspankki Kaarinan konttori 571083-226365

60-vuotistaipaleensa kunniaksi lääketieteellinen tiedekunta on painattanut pronssisen saranamita-lin, jonka on suunnitellut taiteilija Jarkko Roth. Sen etukannessa on tiedekuntamme logo ja takakannessa yliopistomme logo sekä tähän astista toimintakautta osoittavat vuodet 1943 – 2003. Mitali on ainutkertai-nen sarana-mitali, jonka sisällä on kuusi tiedekunnan toimintoja kuvaavaa lehdykkää. Mitali julkistettiin toukokuussa 2003 promootion yhteydessä .

MITALIN TILAAMINENTiedekuntaan kuuluvilla henkilöillä ja muilla kiinnos-tuneilla on mahdollisuus tilata itselleen juhlamitali (70e/kpl) ottamalla yhteyttä toimistosihteeri Raija Ahokkaaseen p. 333 8484 tai raiaho@utu.fi

Salintäyteinen joukko ystäviä ja työtovereita oli todistamassa, kun TYKSin suuressa ruokasalissa paljastettiin 60 vuotta täyttäneen dosentti, professori Jouko Suonpään muotokuva 22.1. Dosentti Kalle Aitasalon ja muiden juhlapuhujien voimin muisteltiin, miten Tyrväältä nelivuotiaana Turkuun muuttanut Suonpää päätti jo lapsena valita lääkärin uran ja miten hänestä sittemmin kehittyi ystävien, työtovereiden ja opiskelijoiden arvostusta nauttiva korva-lääkäri, opettaja, lääkäriaseman johtaja, tiedekunnan dekaani ja taitava neuvottelija. Erityisesti kiitettiin hänen viimeaikaista panostaan muuntokoulutuksen aloittamiseen liittyneissä neuvotte-luissa. Paikalle saapuneen suuren ihmismäärän takia olonsa hieman hämmentyneeksi tunnustanut juhlinnan kohde totesi muotokuvan maalauksen olleen mieluinen kokemus. Suonpää koki itse, että tai-teilija Hannu Knuutila onnistui vangitsemaan kankaalle kohteensa syvimmän olemuksen, ilmeisestikin työn aikana käytyjen varsin syvällistenkin keskustelujen tuloksena. E s a H a l s i n a h o

LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN 60 -V. JUHLAMITALI

Your Life. Your Way.TM