VSSHP

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ARVIOINTIKERTOMUS 2016Tarkastuslautakunta 11.5.2017

TARPEET

PALVELUT

Potilaat ja läheiset

POTILAS- TURVALLISUUS

VALTUUSTO 13.6.2017 LIITE 1 § 7

1

ARVIOINTIKERTOMUS 2016

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 Puheenjohtajan katsaus .............................................................................................................................3

2 Tiivistelmä ...................................................................................................................................................4

3 Taulukko vuoden 2016 sitovien tavoitteiden toteutumisesta ...................................................................5

4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi .............................................................. 12 4.1 Taloudelliset tavoitteet ................................................................................................. 12 4.2 Toiminnalliset tavoitteet ............................................................................................... 14

4.2.1 Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ....................................................... 14 4.2.2 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt ................................................................. 16

5 Taloutta koskevat havainnot ................................................................................................................... 18 5.1 Talousarviotavoitteiden seuranta ja talousarvion noudattaminen .............................. 18 5.2 Talouden vakauttamisohjelma...................................................................................... 21 5.3 Taseen tunnuslukujen kehitys ...................................................................................... 24 5.4 Tuottavuus .................................................................................................................... 26

6 Muut havainnot ....................................................................................................................................... 28 6.1 Riskien hallinta .............................................................................................................. 28

6.1.1 Riskien hallinnan johtaminen ............................................................. 28 6.1.2 Valmiussuunnittelu ............................................................................ 31 6.1.3 Potilasturvallisuus .............................................................................. 32 6.1.4 Tietoturva ........................................................................................... 34 6.1.5 Työsuojelu .......................................................................................... 35 6.1.6 Kiinteän omaisuuden riskit ................................................................. 37

6.2 Asiakirjahallinto ja tietosuoja ........................................................................................ 38 6.3 Palvelujen digitalisointi ................................................................................................. 39 6.4 Diagnostiset palvelut .................................................................................................... 41

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta .................................................................................................. 43 7.1 Rakennushankkeiden valvonta ..................................................................................... 43 7.2 Kiinteistöstrategia ......................................................................................................... 46 7.3 Laadunhallinnan suunnitelma ....................................................................................... 47 7.4 Selkeä organisaatio ....................................................................................................... 48 7.5 Yhteistyö kuntien kanssa sekä sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen .... 49

8 Yhteenveto .............................................................................................................................................. 52

Allekirjoitukset ............................................................................................................................................ 54

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet ....................................................................................................................... 55

Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta ....................................................................................................... 56

2

3

1 Puheenjohtajan katsaus

Viime vuosina toteutetut organisaation rakenteelliset muutokset ja johtamisjärjestelmän uudistus (Tyks

2013, Yksi sairaala ym.) ovat lisänneet sairaanhoitopiirin toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta. Lisäksi

valtakunnallinen kilpailukyky-sopimus ja sairaanhoitopiirin kasvanut ulkokuntamyynti vahvistivat

sairaanhoitopiirin taloutta vuonna 2016 niin, että taseeseen kertyneestä alijäämästä päästiin eroon.

Erittäin myönteistä oli, että kaikki valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Tosin

valtuusto myönsi marraskuussa Tyks-Sapa-liikelaitokselle tuntuvan lisämäärärahan toiminnan sitoviin

nettokuluihin ja investointimenoihin talousarvion ylitysuhan vuoksi. Jäsenkuntatuottojen kasvu oli

maltillinen (0,8 %), mikä vähensi jäsenkuntiin kohdistuvia kustannuspaineita. Myös lainamäärä pieneni

vuoteen 2015 verrattuna. Tällä kehitysuralla saavutetaan talouden vakauttamisohjelman tavoitteet

vuonna 2017.

Myös kuntayhtymän toiminnalliset talousarviotavoitteet saavutettiin varsin hyvin vuonna 2016.

Poikkeamia oli lähinnä liikelaitosten tavoitteissa.

Useita vuosia jatkunut sairaanhoitopiirin organisaation voimakas kehittäminen jatkui edelleen vuonna

2016. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 osaltaan sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin psykiatrisen

erikoissairaanhoidon yhdistymisen ja hallitus päätti 31.1.2017 tarkemmin yhdistymisen aikataulusta.

Turun kaupungin psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta siirtyy 368 henkilöä sairaanhoitopiirin

Psykiatrisen toimialueen alaisuuteen 1.5.2017 lukien. Uuden psykiatrisen sairaalarakennuksen on

kaavailtu valmistuvan Tyksin läheisyyteen vuonna 2020. Uuden psykiatrisen sairaalan myötä siirrytään

maakunnalliseen palvelujärjestelmään.

Lähisairaaloiden leikkaustoimintaa jouduttiin vuoden aikana suunnittelemaan uudelleen ja supistamaan

uuden, potilasturvallisuutta lisäävän päivystysasetuksen vuoksi. Vuoden 2018 alusta anestesiaa vaativia

leikkauksia saa tehdä vain sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

Sairaanhoitopiirin uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2016. Kiinteistöstrategia sitä vastoin oli

edelleen valmistelun alla. Pidemmän aikavälin tilaohjelmaa voidaan laatia vasta kun sote- ja maakunta-

uudistuksen lainvalmistelu on edennyt niin pitkälle, että sairaanhoitopiirin kiinteistöjen tulevaisuuden

tarve on selvinnyt.

Rakennushankkeissa ei tänäkään vuonna vältytty pettymyksiltä, kun jouduttiin toteamaan, että T3-

sairaalan rakentaminen viivästyy noin kymmenen kuukautta rakentamisessa käytetyn betonin heikon

laadun vuoksi. Osa rakenteista jouduttiin purkamaan ja rakentamaan uudelleen .. Samoin

Lääkehuoltorakennus on edelleen kesken rakentamisen aikana ilmenneiden kosteusvaurioiden

korjauksen vuoksi. Lääkehuoltorakennuksen piti valmistua vuonna 2013, mutta viimeisen tiedon

mukaan arvioitu valmistumisaika on vuonna 2018.

Hoidettujen potilaiden määrän kasvu on jatkunut useita vuosia, mikä johtuu mm. alueen väestön

ikärakenteesta ja kasvaneista hoitovaatimuksista. Huolimatta potilasmäärän kasvusta (kasvu 2,9 %

vuonna 2016) kokonaiskustannukset kasvoivat vain 0,5 %. Diagnostisointi on nopeutunut ja

hoitomenetelmät ovat jatkuvasti muuttuneet avohoitoisempaan suuntaan. Henkilöstön

muuntautumiskyvyn ja toiminnan ennakkoluulottoman kehittämisen ansiosta on pystytty vastaamaan

kasvaneeseen kysyntään ja nostamaan hoidettujen potilaiden määrää ilman, että se on nostanut

kustannuksia samassa tahdissa. Tämä on erittäin myönteinen kehitys, mistä kuuluu erityinen kiitos

sairaanhoitopiirin ammattitaitoise ja sitoutuneelle henkilöstölle.

!l�/b1rd. Reino Lindqvist

ta rkastuslauta kun na

4 2 Tiivistelmä Tarkastuslautakunta on tehtävänsä mukaisesti arvioinut ovatko kuntayhtymävaltuuston asettamat, vuoden 2016 sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi lautakunta on arvioinut talouden tasapainotuksen toteutumista ja voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tämän arviointikertomuksen kohdassa 3 esitetään taulukkomuotoinen yhteenveto vuoden 2016 sitovien tavoitteiden toteutumisesta. Kohdassa 4 arvioidaan strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona on käytetty mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2016 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Kohdassa 5 käsitellään taloutta koskevia havaintoja koskien talousarvion noudattamista, talouden vakauttamisohjelman toteuttamista ja tuottavuuden kehitystä. Kohdassa 6 käsitellään toimintaa koskevia havaintoja koskien riskien hallinnan johtamista, valmiussuunnittelua, potilasturvallisuutta, tietoturvaa, työsuojelua, kiinteän omaisuuden riskejä, asiakirjahallintoa ja tietosuojaa, palvelujen digitalisointia ja diagnostisia palveluja. Kohdassa 7 käsitellään tarkastuslautakunnan aikaisemmissa arviointikertomuksissa tehtyjen havaintojen jälkiseurantaa. Aiheina ovat rakennushankkeiden valvonta, kiinteistöstrategian laatiminen, laadunhallinnan suunnitelma, selkeä organisaatio sekä yhteistyö kuntien kanssa ja sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen. Kohdassa 8 on yhteenveto tarkastuslautakunnan keskeisimmistä havainnoista.

Arviointikertomuksen liitteenä on lyhyt luettelo käytetyistä käsitteistä ja lyhenteistä sekä kertomus tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2016.

Vsshp:n tarkastuslautakunta 2013–2016: vasemmalta Merja Nurmio, Jukka Sirén, varapuheenjohtaja Antti Ääritalo, puheenjohtaja Reino Lindqvist, esittelijä ja sihteeri Synnöve Niemi, Inkeri Backman ja Piki Kettinen. Kuvasta puuttuu Erkki Koskinen. Valokuvaaja: Titam Truong.

5 3 Taulukko vuoden 2016 sitovien tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta on käyttänyt sitovien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lähdetietona mm. Vsshp:n tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa vuodelta 2016 raportoituja tuloksia, pöytäkirjoja sekä johtavien virkamiesten haastatteluja. Vihreä=toteutui, Keltainen=toteutui osittain tai lähes, Punainen=ei toteutunut Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat taloudelliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso

(sis. valtuuston 14.6.2016 ja 29.11.2016 hyväksymät talousarvion muutokset)

Toimintaker-tomuksessa raportoitu tulos

Tarkastus-lautakunnan arviointi toteutumisesta

Hallitus

Toiminnan sitovat nettokulut (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <478,6 -3,25 = 475,3 M€

465,7 M€, toteutui

465,7 M€, toteutui

Tilikauden ylijäämä (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) >3,25 M€

12,3 M€, toteutui

12,3 M€, toteutui

Investointimenot (Kuntayhtymä yhteensä ilman liikelaitoksia) <22,2 M€

10,5 M€, toteutui

10,5 M€, toteutui

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut 61,6 M€ 60,4 M€, toteutui

60,4 M€, toteutui

Tilikauden ylijäämä >0,4 M€ 0,9 M€, toteutui 0,9 M€, toteutui Investointimenot <118.000 € 116.528 €,

toteutui 116.528 €, toteutui

Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <13,9 M€ 13,4 M€, toteutui

13,4 M€, toteutui

Tilikauden alijäämä < ‒200.000 € -197.033 €, toteutui

-197.033 €, toteutui

Investointimenot <350.000 € 291.267 €, toteutui

291.267 €, toteutui

Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta

Toiminnan sitovat nettokulut <122,6 + 6,4 =129 M€ 127,8 M€, muutettu tavoite toteutui

127,8 M€, muutettu tavoite toteutui

Tilikauden ylijäämä > 0 232.000 €, toteutui

232.000 €, toteutui

Investointimenot < 4,5 M€ +1,05 = 5,6 M€ 5,2 M€, muutettu tavoite toteutui

5,2 M€, muutettu tavoite toteutui

Sairaanhoidollisten palveluiden kustannuskehitys mukautuu konsernin taloudelliseen kehitykseen. Vuoden 2016 palveluhinnat (lääkehuolto pois luettuna) laskevat 3 % vuoden 2015 toteutuneesta tasosta. Toteutetaan vuoden 2016 alusta lukien.

Hintoja laskettu 3 % 1.1.2016, toteutui

Hintoja laskettu 3 % 1.1.2016, toteutui

Edistämme Länsirannikon yhteistyötä: Ulkokuntamyynti kasvaa 5 %

Ulkoisen myynnin kasvu 7,2 %, toteutui

Ulkoisen myynnin kasvu 7,2 %, toteutui

Medbit Oy:n hallitus Tavoitteena on nollatulos ja laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut.

Tulos 28.326 €, toteutui

Tulos 28.326 €, toteutui

Hinnoittelu perustuu asiakas- ja palvelukohtaiseen kustannuslaskentaan.

Ei raportoitu Ei raportoitu

Hintojen lasku on 0,5 % palvelutuotannossa olevien palvelujen osalta verrattuna vuoden 2015 tasoon.

Työasemasopi-musten hintoja alennettu 0,5 %, toteutui

Työasemasopi-musten hintoja alennettu 0,5 %, toteutui

Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus

Voitollinen tulos kilpailukykyisin hinnoin

Hinnat kilpailukykyiset, voitto 390.021 €, toteutui

Hinnat kilpailukykyiset, voitto 390.021 €, toteutui

6 Valtuuston hyväksymät talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet 1 Toimenpideohjelman tavoite

Mitä tehdään käytännössä? Toimintakerto-muksessa raportoitu tulos

Tarkastus-lautakunnan arviointi toteutumisesta

1.1 Lähisairaalat tarjoavat sellaista erikoissairaanhoitoa, jota tarvitaan väestötasolla usein, tarvitaan yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksien hyvän hoidon ja kuntoutuksen osana, ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa ensisijaisesti ikääntyneen väestön akuuttien terveysongelmien hoitamiseksi. Lisäksi lähisairaaloissa tuotetaan muita tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon lähipalveluita sekä erikseen sovittuja, tiettyyn lähisairaalaan keskitettyjä yliopistosairaalapalveluita.

Vakiinnutetaan kuntouttavien lähisairaaloiden toiminta osana yksi sairaala -organisaatiota ja alueellista palveluverkkoa tehtyjen suunnitelmien perusteella.

Avohoitopalve-luja laajennettu suunnitelmien mukaisesti, toteutui

Avohoitopalvelu-ja laajennettu suunnitelmien mukaisesti, toteutui

1.2 Päiväkirurgian suhteellista osuutta lisätään sairaanhoitopiirissä. Vaativaa päiväkirurgiaa toteutetaan keskitetysti eri sairaaloissa.

Päiväkirurgian suhteellista osuutta ja toimenpidekirjoa laajennetaan.

Osuus kasvoi ja toimenpidekir-joa laajennettiin. lisäksi leikkaus-toimintaa siirrettiin polikliiniseksi. Toteutui.

Osuus kasvoi ja toimenpidekirjoa laajennettiin. lisäksi leikkaus-toimintaa siirrettiin polikliiniseksi. Toteutui.

1.3 Lähisairaaloiden yhteispäivystykset liitetään Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen ensihoidon hyötyjen saamiseksi.

Keskitetään maakunnan päivystys Tyks kantasairaalaan ja Tyks Salon sairaalaan, mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa perusterveydenhuollon tasoiselle päivystykselle.

Lupaa ei myönnetty, päätetty 11/2016, toteutuu 1.4.2017

Lupaa ei myönnetty, päätetty 11/2016, toteutuu 1.4.2017

1.5 Avohoitopainotteisuutta lisätään koko sairaanhoitopiirissä.

Sairaanhoitopiirin vuodeosastopaikkoja vähennetään vähintään tuotantosuunnitelman mukaisesti.

Toteutettiin 2016

Toteutettiin 2016

Lähisairaaloiden uusi vuodeosastomalli vakiinnutetaan

Toteutui Toteutui

Kehitetään uusia avohoidon toimintamalleja korvaamaan laitoshoitoa

Kotisairaala-mallia kehitetään, toteutui

Kotisairaala-mallia kehitetään, toteutui

1.6 Turussa palvelut sovitetaan yhteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan oman erikoissairaanhoidon kanssa.

Vsshp:n ja Turun kaupungin psykiatrian organisaatioiden yhdistämisestä tehdään päätökset. Perustetaan hankeorganisaatio valmistelemaan psykiatrisen osastohoidon keskittäminen Turkuun.

Toteutunut 2017

Toteutunut 2017

Selvitetään yhteensovittamismahdollisuudet ja saavutettavat hyödyt koskien muuta Turun kaupungin tuottamaa erikoissairaanhoitoa.

Pysähtyi Turun kaupungin päätöksiin

Pysähtyi Turun kaupungin päätöksiin

Selvitetään alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyön kautta mahdollisuudet sovittaa yhteen Turun kaupungin ja muiden alueen kuntien sekä sairaanhoitopiirin toimintaa niin, että alueelliset mahdollisuudet tukea

Selvitetty, sote- ja maakunta-uudistuksen valmistelu vaikeuttaa etenemistä

Selvitetty, sote- ja maakuntauudis-tuksen valmistelu vaikeuttaa etenemistä

1 Huom! Taulukossa sitovien tavoitteiden numerointi noudattaa vuoden 2016 talousarviossa käytettyä strategian toimenpideohjelman numerointia. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu vuoden 2016 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa.

7

perustason terveys- ja sosiaalipalveluita (erityisesti vanhus-, kuntoutus-, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon päihde- ja erityishuoltopalveluita) paranevat.

1.7 Luodaan yliopistosairaalan kilpailukykyä parantava huippuosaamisstrategia ja edistetään kilpailukykyä sairaanhoitopiirin viestintästrategialla.

Käynnistetään University Health Campus Turku -verkosto yhdessä kampuksella toimivien korkeakoulujen kanssa.

Käynnistetty, toteutui

Käynnistetty, toteutui

Toteutetaan viestintästrategian mukaiset uudistukset.

Osa tavoitteista toteutuu vasta 2017

Osa tavoitteista toteutuu vasta 2017

Rakennetaan huippuosaamisstrategian mukainen toiminta- ja hallintomalli sairaanhoitopiiriin perustettaville osaamiskeskuksille

Siirtyi vuodelle 2017

Siirtyi vuodelle 2017

1.8 Asiakaslähtöisyyttä lisätään. Parannetaan sairaanhoitopiirin potilas/asiakastyytyväisyyttä kehittämällä asiakaslähtöistä toimintakulttuuria, potilaiden osallisuutta vahvistamalla ja asiakaspalvelua kehittämällä.

Vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä kehittämällä sähköistä asiointia, vakiinnuttamalla asiakasraatitoiminta, integroimalla asiakaspalautekanavat ja käynnistämällä kokemusasiantuntijakoulutus.

Virtuaalisairaa-la- ja ODA-hanke, asiakasraati sekä kokemus-asiantuntijoiden koulutus toteutuneet.

Virtuaalisairaala- ja ODA-hanke, asiakasraati sekä kokemus-asiantuntijoiden koulutus toteutuneet.

Kehitetään yhdessä kuntien kanssa eniten erilaisia sote-palveluita käyttäville henkilöille erillinen palveluprosessi.

Toteutui osittain, tunnistamiseksi tehty tieto-paketti, jota hyödynnetään palvelu- prosessin kehittämisessä.

Toteutui osittain, tunnistamiseksi tehty tietopaketti, jota hyödynnetään palveluprosessin kehittämisessä.

2.1 Tuetaan palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehittämällä konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoimintaa, jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa ja hoitoketjuja.

Vahvistetaan sairaanhoitopiirin toimi- ja palvelualueiden ja kehittämispalveluiden mahdollisuuksia tukea ja kehittää uusia, palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta edistäviä järjestelmiä yhdessä alueellisen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmatyöryhmän kanssa.

Toteutui osittain, odottaa sote- ja maakunta-uudistuksen ratkaisuja

Toteutui osittain, odottaa sote- ja maakunta-uudistuksen ratkaisuja

2.2 Kehitetään monialaisia (erityisesti psykiatria ja lastentaudit) alueellisia toimintamalleja tukemaan perustason työtä lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Käynnistetään pilottihankkeet 1) syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä ja 2) mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden koordinoinnissa moniammatillisena ja alueellisena yhteistyönä.

Pilotit ovat käynnistyneet, toteutui

Pilotit ovat käynnistyneet, toteutui

2.3 Tyksin toimi- ja palvelualuekohtaista hoitolinjaorganisaatiota ja sen mukaista potilaskeskeistä palvelumallia kehitetään ja yhtenäistetään edelleen. Toteutetaan toimialueiden välisten hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä.

Toteutetaan kaikkia sairaanhoitopiirin tasoja koskeva prosessien kehittämisen (lean) koulutus ja tuki.

Koulutus ja tuki toteutuivat.

Koulutus ja tuki toteutuivat.

Vahvistetaan asiakasnäkökulman huomiointia sairaanhoitopiirin potilashoidossa, kehittämistoiminnassa, viestinnässä ja johdossa

Hyvän asiakaspalvelun periaatteet on laadittu ja viestitetty, toteutui

Hyvän asiakaspalvelun periaatteet on laadittu ja viestitetty, toteutui.

Otetaan käyttöön sairauskohtaisia laaturekistereitä ja lisätään vertailukehittämistä eri sairaaloiden välillä.

Otettu käyttöön, toteutui.

Otettu käyttöön, toteutui.

2.4 Tyksin hoitolinjaorganisaatiomalli ja sen mukaiset toimintatavat laajennetaan koko

Tuetaan toimi- ja palvelualueiden ja kuntien suoraa kehittämisyhteistyötä ja

Toteutetaan osana

Toteutetaan osana

8 sairaanhoitopiirin alueelle. Toimi- ja palvelualuejohtajat vastaavat koko alueen erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja saumattomasta yhteistyöstä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa.

hoitopolkujen alueellista määrittelyä mm. kuntaneuvotteluilla, hoitoreittien ja ohjepankin uudistuksella ja tietohallintoyhteistyöllä.

järjestämis-suunnitelmaa jatkuen 2017

järjestämis-suunnitelmaa jatkuen 2017

Kartoitetaan mahdollisuudet ja tarpeet alueellisen yhteistyön syventämiseen asiantuntijapalveluiden osalta.

Mahdollisuuksia ja tarpeita kartoitettu, toteutui apuväline-palvelujen ja osin terapia-käytäntöjen osalta.

Mahdollisuuksia ja tarpeita kartoitettu, toteutui apuväline-palvelujen ja osin terapia-käytäntöjen osalta.

Selvitetään sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja psykiatrian tulosalueen hallintomallien yhteensopivuus sairaanhoitopiirin yksi sairaala – rakenteeseen ja sen tavoitteisiin ja tehdään selvitystyöhön pohjalta päätökset.

Selvitys tehty 2016 Tyks-Sapa-liikelaitoksen osalta

Selvitys tehty 2016 vain Tyks-Sapa-liikelaitoksen osalta

3. Henkilöstön liikkuvuuden ja työn tuottavuuden parantamiseksi sairaanhoitopiirissä otetaan käyttöön tavoiteasetanta- ja kannustinjärjestelmät.

Sitovat tavoitteet ja henkilökohtaiset tavoitteet laaditaan uuden mallin ja toimintatavan mukaan.

Ohjeistettu ja otettu käyttöön Toteutui Nopsan laajennuksella ja kehitys-projekti-palkkiolla Toteutui Toteutui Suunniteltiin ja tehtiin päätös 2016, toteutuu vuonna 2017

Ohjeistettu ja otettu käyttöön

Vsshp:n kannustinjärjestelmä kattaa strategisen, operatiivisen ja käyttäytymisen alueen ja on viestitetty henkilökunnalle. Uutta kannustinjärjestelmää toteutetaan kuten sovittu 2014 mukaan lukien mm. nopea palkitseminen.

Toteutui Nopsan laajennuksella ja kehitysprojekti-palkkiolla

Tavoiteasetantajärjestelmä viimeistellään käyttöön.

Toteutui

Nopea palkitseminen vakiinnutetaan. Tehdään esitykset kannustinjärjestelmien laajentamisesta.

Toteutui

Sosiaali- ja terveydenhuollon esimieskoulutusta vahvistetaan alueellisesta näkökulmasta, johtamis- ja henkilöstöosaamista korostaen.

Suunniteltiin ja tehtiin päätös 2016, toteutuu vuonna 2017

4 Yhtenäisen alueellisesti kattavan tietojärjestelmän takaamiseksi aloitettuun kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuva alueellinen tietojärjestelmämäärittely ja mahdollinen hankinta käynnistetään valtuustokauden lopulla. Työssä on otettava huomioon myös Länsirannikkostrategian linjaukset. Potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään.

Valmistellaan yhdessä kuntien kanssa nykyistä järjestämissuunnitelmatyötä tiiviimpi yhteistyörakenne palveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi.

Valmistellaan osana sote- ja maakunta-uudistuksen valmistelua Valmistelu jatkuu Toteutus kesken, esiselvitys tehty 2016, diabetespolku Vsshp liittynyt ODA- ja Virtu-aali-sairaala-hankkeisiin Vsshp liittynyt UNA-hankkeeseen

Valmistellaan osana sote- ja maakunta-uudistuksen valmistelua

Valmistellaan yhdessä kuntien kanssa tiiviimpi rakenne alueellisen tilaajaohjauksen ja tietohallinnon yhteistyön vahvistamiseksi

Valmistelu jatkuu

Toteutetaan alueellinen asiakaspolkuhanke ja sen onnistumisen edellyttämät muutokset asiakas- ja johtamistiedon alueellistamiseksi.

Toteutus kesken, esiselvitys tehty 2016, diabetespolku

Käynnistetään laajempi sähköisen asioinnin ja omahoitopalveluiden kehittäminen osana alueellista tietojärjestelmäkehittämistä.

Toteutui, Vsshp liittynyt ODA- ja Virtuaali-sairaala-hankkeisiin

Käynnistetään valmistelu nykyistä potilastietojärjestelmää seuraavan järjestelmän hankinnaksi.

Toteutui, Vsshp liittynyt UNA-hankkeeseen

9 5 Korkealuokkaisesta opetuksesta ja tutkimuksesta huolehditaan toteuttamalla erityisvastuualueen tutkimus- ja tiedestrategia ja opetusstrategiaa.

Toteutetaan opetus- ja koulutuspolitiikkaa ja erva-tiedestrategiaa.

Toteutettiin suunnitelman mukaisesti

Toteutettiin suunnitelman mukaisesti

6 a Sairaanhoidolliset palvelut (esim. laboratoriopalvelut) järjestetään yhdessä Turun yliopiston ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ottaen huomioon alueelliset erityisvahvuudet, vaikuttavuus, kokonaistaloudellisuus sekä terveysalan innovaatio- ja liiketoimintapotentiaalit.

Tehdään päätökset länsirannikon tasoisesta sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä selvityshenkilöraportin jälkeen.

Selvitysmiehen raportti tehty ja annettu hallitukselle.

Selvitysmiehen raportti tehty ja käsitelty. Satshp:ssa tehtiin asiassa kielteiset päätökset

6b Sairaanhoitopiirin tukipalvelut (esim. laitoshuolto) järjestetään kokonaistaloudellisuutta parantaen yhdessä omistajakuntien ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa.

Yksinkertaistetaan sairaanhoitopiirin tukipalveluiden hallintorakenne konsernipalveluina.

Toteutui Toteutui

Selvitetään toimistopalveluiden organisaatiovaihtoehdot tuki- tai asiantuntijapalveluina.

Selvitetty osittain.

Selvitetty osittain.

Toimeenpannaan selvitysten perusteella päätökset laitoshuollon, taloushallinnon, palvelukeskuksen ja palkanlaskennan parhaasta toteuttamismallista.

Muutos toteutui 2017 lukuun ottamatta laitoshuoltoa

Totetui osittain. Laitoshuollon osalta kesken, palautettiin hallituksessa uuteen valmisteluun 4/2016

6c Sairaanhoitopiirin rakennuskanta saatetaan turvalliselle ja tarkoituksenmukaiselle tasolle. Tarpeettomista tiloista luovutaan. Kaikissa tilaratkaisuissa otetaan huomioon lähisairaaloiden tilojen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käytön mahdollisuus omistajakuntien ja Turun yliopiston kanssa.

T3 –hanke etenee aikataulussa Toteutui osittain, Medisiina D aikataulussa, T3 ei

Ei toteutunut, T3 viivästyy 10 kuukautta

Medisiina D hanke etenee aikataulussa. Toteutui

Psykiatrian rakennushankkeesta tehdään päätökset.

Päätöksiä rakentamisesta ei vielä tehty 2016, tontin vuokraamisesta kyllä

Päätöksiä rakentamisesta ei vielä tehty 2016, tontin vuokraamisesta kyllä

Laaditaan sairaanhoitopiirille kiinteistökohtainen, strategisiin toiminnallisiin tarpeisiin perustuva tiekartta kunkin kiinteistön pitkän tähtäimen kehittämismahdollisuuksista, kehittämistarpeista ja tiloista luopumisen vaihtoehdoista ja kustannuksista

Luonnosversio valmistui, sote- ja maakunta-uudistuksen vuoksi viivästyy

Luonnosversio valmistui, sote- ja maakunta-uudistuksen vuoksi viivästyy

Tyhjien tai tarpeettomien tilojen kustannukset erotetaan suoritehinnoista

Toteutui, seurataan kuukausittain

Toteutui, seurataan kuukausittain

Liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet Vastuutaho Mittaustapa/Tavoitetaso Toimintakerto-

muksessa raportoitu tulos

Tarkastus-lautakunnan arviointi toteutumisesta

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta

Päivystyksen sitova tavoite: Turvata terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukainen päivystyspalvelu sairaanhoitopiirin alueella

Kuntalaiselle turvataan päivystyksen toimipisteessä tehtynä kiireellisen sairaanhoidon tarpeen arvio sovitun mukaisesti : tavoitetasona on, että hoidon tarpeen arviointi toteutuu alle 30 minuutissa.

90,4 % 90,4 %

Päivystyksen toimipisteiden toiminta on selkiintynyt (toimintaperiaatteet, työohjeet, potilasohjeet jne.): Tavoitetasona on, että päivystyksen pääprosessit on toimipisteittäin kuvattu.

Toteutui T-sairaalassa, ei lähisairaaloissa

Toteutui T-sairaalassa, ei lähisairaaloissa

10 Ensihoidon sitova tavoite: Ensihoitopalvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin alueella palvelutasopäätöstä noudattaen

Potilas pääsee hoitoon nopeasti: tavoitetasona on, että potilaat tavoitetaan palvelutasopäätöksessä määritellyssä ajassa ainakin riskialueluokissa 1-3

Riskialueluo-kissa 1-4 ei päästy tavoitteeseen koskien AB-tehtäviä, joissa tavoitettavuus-vaade alle 8 min

Riskialueluokissa 1-4 ei päästy tavoitteeseen koskien AB-tehtäviä, joissa tavoitettavuus-vaade alle 8 min

Yhteisten palveluiden sitova tavoite: Väestölle turvataan yhtenäiset päivystyksen neuvontapalvelut (suomeksi ja ruotsiksi)

Päivystyspotilaat saavat yhdenmukaista neuvontaa (puhelimitse tai sähköisesti) asuinpaikastaan riippumatta. Tavoitetasona on, että potilaalle vastataan välittömästi

65 % :lla vastauksen odotusaika yli 5 min.

65 % :lla vastauksen odotusaika yli 5 min.

Tavoitetasona on, että ohjausta annetaan myös sähköisesti

Pilotointi kesällä 2017

Pilotointi kesällä 2017

Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta

Uudistamme palveluvalikoimaamme käyttäen tieteellistä tutkimusta tuotekehityksessä.

Seurataan vuosittain diagnostisten palvelualueiden uudistumista

Toteutui, hinnastoon uusia tutkimuksia 37 kpl

Toteutui, hinnastoon uusia tutkimuksia 37 kpl

Järjestämme maakunnallisesti kattavat julkiset sairaanhoidolliset palvelut.

Yhteiskäyttöisten tietovarastojen suunnitelma Palveluiden väestökattavuus 90 % v. 2016

Ei edennyt maakunnassa

Ei edennyt maakunnassa

Parannamme palveluamme henkilöstön ja kumppanien kanssa potilaan parhaaksi.

Jokaisella palvelualueella vähintään 1 hanke tilaaja-asiakkaiden kanssa

Toteutui kehittämishank-keiden kautta

Toteutui kehittämishank-keiden kautta

Ylläpidämme palvelualueilla akkreditoidut/sertifioidut/audi-toidutlaatujärjestelmät/laadunhallinnan dokumentit.

Auditoinnit (ja vastaavat) toteutuvat kaikilla palvelualueilla

Toteutui Toteutui

Edistämme asiakkaan tuottavuutta, asiakaslupauksemme toteutuvat sovitusti.

Oikea-aikaisuuden seuranta ja raportointi 4 kk välein

Toteutui Toteutui

Osaamme johtaa huippujoukkuettamme.

Johtamistulokset paranevat hyvinvointikyselyssä.

Toteutui Toteutui

Kehityskeskustelut käydään 100 %:sti. 58,4 % 58,4 %

Rekrytoimme, valmennamme ja sitoutamme huippuosaajat.

Vakansseihin pätevät hakijat Riittävä erikoislääkärikapasiteetti

Ei toteutunut Ei toteutunut

Panostamme korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen omalla rahoituksella.

Julkaisujen määrä lisääntyy 10 % vuodessa

Ei toteutunut (ennakkotieto) 3,8 pv, toteutui

Ei toteutunut (ennakkotieto)

Täydennyskoulutuspäivät 3 pv/työntekijä (ka)

3,8 pv, toteutui

Toimeenpanemme osaltamme ”Academic medical centeriä” ja tuemme tulosalueemme jatko-opiskelijoita

Uusia (yhteis)hankkeita >20 kpl/vuosi ja poistetaan esteitä yhteistoiminnalta

23 hanketta, toteutui

23 hanketta, toteutui

11 Sitoudumme ja motivoidumme tekemään työmme hyvin.

Sairauspoissaolot vähenevät 5 %

Sairauspoissa-olot lisääntyivät

Sairauspoissaolot lisääntyivät

Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta Malli integroidulle, tasavertaiselle äidinkieliselle hoidolle

Toimintasuunnitelma Turunmaan sairaalan tulevaisuuden konseptin toteuttamiseksi Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisena. Suunnitelma hyväksytään maaliskuussa 2016.

Kesken, odottaa sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännön valmistumista

Kesken, odottaa sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännön valmistumista

Integroitu, tasavertainen hoito äidinkielellä. Yksityiskohtainen suunnittelu toimintasuunnitelman perusteella.

Yksityiskohtainen suunnitelma valmistellaan ja hyväksytään vuoden loppuun mennessä.

Riippuvainen edellisestä kohdasta

Riippuvainen edellisestä kohdasta

Palvelutarjonnan lähtökohtana kielelliset palvelut

Toimiva yhteistyö hoitolinjojen suuntaan: edustus hoitolinjan yhteistyöelimessä vuoden loppuun mennessä

Toteutui Toteutui

Jatkuva laadun kehittäminen Jatketaan sisäisiä arviointiprosesseja ja kehitysprojekteja (mittari: laatusertifikaatti, aikataulu: vuoden loppuun mennessä)

Laatusertifi-kaatti saatu

Laatusertifi-kaatti saatu

Medbit Oy:n hallitus Yksiköiden johdolle tehty

asiakastyytyväisyystutkimus antaa paremman tuloksen kuin vuonna 2015 (vähintään 3,7)

Tulos ei parantunut, tulos 3,6

Tulos ei parantunut, tulos 3,6

Medbit osallistuu aktiivisesti sote-uudistuksen edellyttämään tietojärjestelmien alueelliseen kehittämiseen. Yhtenä keskeisenä kehittämisalueena tulee olla potilaan sähköisen asioinnin mahdollisuuksien lisääminen (vrt. piirin strategia)

Toteutui Toteutui

Sote-tietojärjestelmien palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhtiöön etenee vuoden aikana.

Edistynyt, toteutui

Edistynyt, toteutui

Länsirannikon Työterveys Oy:n hallitus Työterveyspalveluiden ydinprosessien,

(esim. terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset jne.) synkronointi Vsshp:n sekä Satshp:n henkilöstöpalveluiden, työsuojelun, henkilöstön edustajien ja esimiesten hyvinvointia ja työkykyä tukevien prosessien kanssa siten, että ne tuottavat raportoitavan tuottavuushyödyn vuonna 2016

Toteutui Toteutui

Resurssien mitoittaminen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaiseksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa

Toteutui Toteutui

Synergiaedun hyödyntäminen kaikkien ammattiryhmien tasolla Turun ja Porin yksiköiden välillä

Toteutui Toteutui

Työterveyspalveluiden tasapainottaminen ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidon välillä

Toteutui Toteutui

Yhtiön toiminta laajentuu Tyksin erityisvastuualueella.

Ei toteutunut Ei toteutunut

12 4 Strategisten ja talousarviotavoitteiden toteutumisen arviointi 4.1 Taloudelliset tavoitteet Havainto: Kuntayhtymän talousarvio ja sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2016. Tämä on vaatinut kaikilla organisaatiotasoilla järjestelmällistä työtä. Hyvää taloudellista tulosta on edesauttanut Yksi sairaala -organisaatiomuutos ja taloudellisen vastuun siirtyminen tulos-, toimi- ja palvelualuejohdolle. Koko kuntayhtymän sitovat nettokulut toteutuivat 11,5 M€ pienempänä kuin talousarviossa oli arvioitu. Toimintakulujen toteutumisprosentti oli tasan 100,0 % ja toimintakulut ylittyivät vain 0,2 M€. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 0,5 %. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 8,6 M€ (1,2 %). Koko kuntayhtymän tilikauden tulos oli 13,3 M€, mikä saavutettiin muulla tavalla kuin jäsenkuntatuottoja kasvattamalla. Myyntituotot jäsenkunnilta olivat vuonna 2016 2,0 M€ pienemmät kuin mihin talousarviossa oli varauduttu ja ne kasvoivat edellisvuodesta vain 0,8 %. Ulkokuntamyyntituloja saatiin 3,0 M€ arvioitua enemmän. Lisäksi positiiviseen tulokseen myötävaikutti se, että potilasvastuuvakuutusmaksu oli arvioitua pienempi ja Handelsbanken maksoi 3,3 M€ korvausta liikaa maksetusta korosta. Lisäksi kilpailukyky-sopimuksen ansiosta säästettiin palkkakustannuksissa 3,5 M€. Taseessa ollut alijäämä saatiin katettua kokonaan ylijäämäisen tuloksen avulla, mikä helpottaa jäsenkuntien tilannetta jatkossa. Väestön ikärakenteen perusteella odotettiin palvelujen kysynnän kasvavan 1,5 %, mutta lähetteitä määrä kasvoi 2,9 % ja palveluita saaneiden eri henkilöiden määrä kasvoi 2,3 %. Kysyntä kasvoi odotettua enemmän, vaikka hoitokäytäntöjen muutoksilla ja yhtenäistämisellä pyrittiin vähentämään kysyntää. Erään arvion mukaan perusterveydenhuollon puutteet näkyvät kasvavana erikoissairaanhoidon kysyntänä. Toisena syynä kysynnän kasvuun on arvioitu olevan väestön kasvanut hoidon vaatimustaso. Volyymin kasvun seurauksena hallitus päätti joulukuussa alentaa kuntalaskutushintoja. Palvelujen kysynnän kehitys 2015–2016

Lähetteet yhteensä Palveluja saaneet eri henkilötTammi-joulukuu Muutos Tammi-joulukuu Muutos

2016 2015 16/15 % 2016 2015 16/15 %SairaalatTYKS 132 106 128 869 2,5 157 723 154 754 1,9Turunmaan sairaala 9 559 9 943 -3,9 12 533 12 408 1,0Psykiatrian tulosalue 6 655 5 560 19,7 9 974 9 602 3,9Ensihoidon ja päiv.liikelaitos 18 162 17 490 3,8 100 070 96 655 3,5Yhteensä 166 482 161 862 2,9 215 131 210 235 2,3

Lähde: Vsshp:n tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 Talouden vakauttamisohjelman vuosille 2012–2021 asetetut tavoitteet on jo lähes saavutettu. Jos vuoden 2017 talousarviossa pysytään, niin tavoitteet saavutetaan vuoden 2017 aikana. Lainakantaa on pystytty vähentämään niin, että omavaraisuusaste oli 33,3 %. Se on edelleen heikko, mutta suunta on oikea. Vsshp:n kokonaiskustannusten kasvu oli selvästi pienempi kuin muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä vuonna 2016. Investoinnit on meillä tehty aikaisemmin kuin muissa yo-sairaanhoitopiireissä, mikä näkyy tunnusluvuissa. Osalla muista yliopistollisista sairaanhoitopiireistä on tuoreiden investointien vuoksi suhteellinen velkaantuneisuus nyt korkealla, Vsshp:ssa se on yo-sairaanhoitopiirien keskitasoa.

13 Sitovat nettokulutavoitteet Havainto: Kuntayhtymällä ilman liikelaitoksia sitovat nettokulutavoitteet toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Myös Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja Turunmaan sairaalan liikelaitos saavuttivat alkuperäiset sitovat nettokulutavoitteensa. Tyks-Sapa-liikelaitos saavutti muutetun nettokulutavoitteen. Valtuusto hyväksyi 29.11.2016 talousarviomuutoksen, jolla myönnettiin Tyks-Sapa-liikelaitokselle 6,4 M€:n lisämääräraha nettokuluihin. Tyks-Sapa-liikelaitoksen sitovat nettokulut ylittivät lopulta alkuperäisen nettokulutavoitteen 5,2 M€ (4,2 %) ja pysyivät muutetussa talousarviossa. Tyks-Sapa-liikelaitoksen talousarviomuutosta käsitellään tarkemmin arviointikertomuksen kohdassa 5.1 Talousarviotavoitteiden seuranta ja talousarvion noudattaminen. Ylijäämätavoitteet Havainto: Kaikki ylijäämätavoitteet saavutettiin. Taseen alijäämä poistui. Valtuustotason sitovana tavoitteena kuntayhtymällä (ilman liikelaitoksia) oli, että ylijäämää kertyy 3,05 M€. Tavoite saavutettiin ja ylitettiin. Vuonna 2016 kertyi taseen ylijäämää 12,3 M€. Taseen alijäämä poistui. Kun ylijäämästä vähennettiin vuoden 2015 alijäämä, joka oli –8,0 M€, taseen ylijäämäkertymä 31.12.2016 oli 4,3 M€. Myös Tyks-Sapa-liikelaitos, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja Turunmaan sairaalan liikelaitos saavuttivat niille asetetut yli-/alijäämätavoitteet. Kuntalain 115 §:n mukaan: ”Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi”. Vuoden 2016 tilinpäätös ei edellytä talouden tasapainottamista koskevan selvityksen tekemistä toimintakertomuksessa. Kertynyt yli-/alijäämä yo-sairaanhoitopiireissä 2013–2016, M€

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

14 Investointimenotavoitteet Havainto: Kuntayhtymän investoinnit jäivät alle budjetin. Kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) investointimääräraha oli 22,2 M€. Investointimenoista toteutui alle puolet, 10,5 M€. Rakennusinvestointeihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 11,7 M€, josta suurin osa hankkeiden siirtymisten ja viivästymisten johdosta sekä lisäksi eräiden laitehankintojen siirtymisen johdosta. Havainto: Muut liikelaitokset kuin Tyks-Sapa-liikelaitos saavuttivat alkuperäisen investointimääräraha-tavoitteensa. Tyks-Sapa-liikelaitos saavutti muutetun tavoitteen. Tyks-Sapa-liikelaitos ylitti alkuperäisen talousarvion investointimäärärahan 0,7 M€ johtuen vuodelta 2015 siirtyneistä T-sairaalan MRI-kuvantamislaitteen maksueristä. Valtuusto hyväksyi talousarviomuutoksen 29.11.2016, jonka mukaan Tyks -Sapa-liikelaitoksen investointimäärärahaa korotettiin 1,05 M€. Muutetussa talousarviossa pysyttiin. 4.2 Toiminnalliset tavoitteet 4.2.1 Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia Havainto: Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kuntayhtymän toiminnallisista tavoitteista toteutui lähes kaksi kolmasosaa (25/42 tavoitetta, 60 %). Runsas kolmasosa tavoitteista toteutui osittain (tai lähes toteutui). Ainoastaan kaksi tavoitetta jäi kokonaan toteutumatta. Johtopäätös: Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, koska merkittävä osa niistä tavoitteista, joihin kuntayhtymä on voinut itse vaikuttaa, on toteutunut. Monen toteuttamatta jääneen tavoitteen toteuttamista on estänyt tai hidastanut joko sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön keskeneräisyys tai ulkopuolisen tahon tekemä, toteuttamisen estävä kielteinen päätös. Kokonaan toteutumatta jääneet kaksi tavoitetta liittyivät sairaanhoitopiirin rakennustoimintaan. Tavoitteeksi oli asetettu, että T3-hanke ja Medisiina D-hankkeet etenevät aikataulussa. Medisiina D-hankkeen osalta saavutettiin tavoite, mutta T3-hanke viivästyy 10 kuukautta virheellisen betonitoimituksen vuoksi. T3-hanketta on käsitelty tarkemmin tämän julkaisun kohdassa 7.1 Rakennushankkeiden valvonta. Toinen toteutumatta jäänyt tavoite oli, että Psykiatrian toimitalon rakennushankkeesta tehdään päätös vuonna 2016. Päätöstä ei vielä tehty vuonna 2016. Psykiatrian toimitalo on alustavasti suunniteltu rakennettavaksi tontille, joka sijaitsee vastapäätä Tyksin A-sairaalaa, ns. Mikron tontille. Sairaanhoitopiirin piti ostaa kiinteistö, mutta Turun kaupunki päätti käyttää etuosto-oikeuttaan. Hallitus hyväksyi 31.1.2017 tontin vuokraamisen Turun kaupungilta sillä edellytyksellä, että sairaanhoitopiirillä on oikeus vuokrasopimuksen irtisanomiseen, mikäli tonttia ei ole saatettu rakentamiskelpoiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön, ensisijaisesti psykiatrisen sairaalan toteuttamiseen, seitsemän vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta. Sote- ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön keskeneräisyys viivästytti mm. tavoitetta sovittaa yhteen sairaanhoitopiirin palvelut Turussa Turun kaupungin hyvinvointitoimialan palveluiden kanssa. Samoin se viivästytti kiinteistöstrategian laatimista sekä tavoitetta vahvistaa sairaanhoitopiirin toimi- ja palvelualueiden ja kehittämispalveluiden mahdollisuuksia tukea ja kehittää uusia palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta edistäviä järjestelmiä yhdessä alueellisen terveydenhuollon järjestämis-suunnitelmatyöryhmän kanssa.

15

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy rakennuttaa Medisiina D-rakennuksen, johon tulee opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatilat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille, Turun yliopistolle, Turun ammattikorkeakoululle ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). Kuvan keskellä näkyy rakennustyömaa. Rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2015 ja rakennus otetaan käyttöön syksyllä 2018. Aivan sen viereen moottoritien ja junaradan päälle sairaanhoitopiiri rakennuttaa T3-sairaalan, johon tulee mm. Naisten klinikan ja Lasten klinikan tilat. Kuva on otettu 24.5.2016. Kuva: Vsshp. Tavoitteena oli, että tehdään päätökset länsirannikon tasoisesta sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä selvityshenkilöraportin jälkeen. Satakunnan sairaanhoitopiirin kielteinen päätös esti hankkeen etenemisen. Osa tavoitteista toteutuu tai on toteutunut vuonna 2017. Tällaisia tavoitteita olivat esim. - maakunnan päivystyksen keskittäminen Tyks kantasairaalaan ja Tyks Salon sairaalaan mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa perusterveydenhuollon tasoiselle päivystykselle - hankeorganisaation perustaminen valmistelemaan psykiatrisen osastohoidon keskittämistä Turkuun - viestintästrategian mukaisten uudistusten toteuttaminen - huippuosaamisstrategian mukaisen toiminta- ja hallintomallin rakentaminen sairaanhoitopiiriin perustettaville osaamiskeskuksille sekä - sosiaali- ja terveydenhuollon esimieskoulutuksen vahvistaminen alueellisesta näkökulmasta, johtamis- ja henkilöstöosaamista korostaen. Toiminnan muuttamista avohoitoisempaan suuntaan, päiväkirurgian osuuden lisäämistä, vuodeosasto-paikkojen vähentämistä ja uusien avohoidon toimintamallien kehittämistä koskevat tavoitteet saavutettiin. Toiminnan asiakaslähtöisyyttä on tavoitteiden mukaisesti vahvistettu kehittämällä sähköistä asiointia (Virtuaalisairaala- ja ODA-hanke) sekä vakiinnuttamalla asiakasraatitoimintaa ja käynnistämällä kokemusasiantuntijoiden koulutus. Hyvän asiakaspalvelun periaatteet on laadittu ja viestitetty organisaatiossa.

16 Toimialueiden välisten hoitokäytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä on tehty toteuttamalla kaikkia sairaanhoitopiirin tasoja koskeva prosessien kehittämisen (lean) koulutus ja tuki. Sairauskohtaisia laatu-rekistereitä on tavoitteen mukaisesti otettu käyttöön ja lisätty vertailukehittämistä eri sairaaloiden välillä. Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu yksityiskohtaisesti Vsshp:n vuoden 2016 tilinpäätöksen sivuilla 37-43. 4.2.2 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt Liikelaitoksille ja tytäryhtiöille oli asetettu 29 toiminnallista tavoitetta, joista 15 saavutettiin. Kuusi tavoitetta lähes saavutettiin. Kahdeksan tavoitetta jäi saavuttamatta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Havainto: Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ei saavuttanut toiminnallisia tavoitteitaan vuonna 2016. Viidestä tavoitteesta kaksi ei toteutunut ja kolme toteutui osittain. Kiireellisimmissä ensihoitotehtävissä riskialueluokissa 1‒4 ei päästy perille kohteeseen alle kahdeksassa minuutissa niin usein kuin oli asetettu tavoitteeksi. Myöskään päivystyspotilaiden hoidon tarpeen arviointi ei toteutunut täysin tavoitteen mukaisesti. Tavoitetasona oli, että päivystyspotilaan hoidon tarpeen arviointi toteutuu alle 30 minuutissa. Vuonna 2016 90,4 %:lle potilaista tehtiin hoidon tarpeen arviointi alle 30 minuutissa. Lähisairaaloissa tavoite saavutettiin. Suositus: Tarkastuslautakunnan mielestä päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnin odotusaikatavoite on Vsshp:ssa asetettu kovin vaatimattomalle tasolle. STM on vuonna 2014 antanut päivystyspotilaiden odotusaikoja koskevat ohjearvot. Niiden mukaan kaikille muille kuin hätätilapotilaille tulisi tehdä hoidon tarpeen arviointi alle kymmenessä minuutissa. Hätätilapotilaiden hoidon tarpeen arviointi tulee ohjeen mukaan tehdä alle minuutissa. Tarkastuslautakunta on jo arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 antanut suosituksen, jonka mukaan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat. Yhteispäivystyksen jonotusajat vaikuttavat ratkaisevasti koko Vsshp:n julkisuuskuvaan, minkä takia on tärkeä, että ne ovat lyhyet. Henkilöstön siirtyminen EPLL:n ja Tyksin välillä tulee saada niin joustavaksi, että yhteispäivystyksen potilaiden jonotusajat pysyvät ruuhka-aikoinakin STM:n ohjearvojen mukaisina. Tavoitteena oli, että päivystyspotilaat saavat yhdenmukaista neuvontaa puhelimitse tai sähköisesti. Tavoitetasona oli, että potilaalle vastataan välittömästi ja, että ohjausta annetaan myös sähköisesti. 65 %:iin puheluista vastattiin yli viiden minuutin kuluttua. Sähköisen ohjauksen osalta tavoitteen toteutuminen siirtyi vuodelle 2017. Tyks-Sapa-liikelaitos Havainto: Tyks-Sapa-liikelaitoksen 12 tavoitteesta seitsemän saavutettiin ja viisi jäi toteutumatta. Kehityskeskustelujen kattavuus ja julkaisujen määrä jäivät alle niille asetetun tavoitetason. Vakansseihin ei saatu riittävästi päteviä hakijoita ja erikoislääkärikapasiteetti oli riittämätön. Yhteiskäyttöisten tietovarastojen suunnittelu ei edennyt maakunnassa tavoitteen mukaisesti. Sairauspoissaoloja ei onnistuttu vähentämään. Palveluvalikoimaa on uudistettu ja kehittämishankkeita toteutettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Auditointeja on suoritettu ja palvelujen oikea-aikaisuutta seurattu ja raportoitu tavoitteiden mukaisesti.

17 Kyselyn perusteella johtamistulokset ovat parantuneet tavoitteen mukaisesti. Täydennyskoulutuspäivien määrä ylitti asetetun tavoitteen. Turunmaan sairaalan liikelaitos Havainto: Neljästä toiminnallisesta tavoitteesta saavutettiin kaksi ja kaksi muuta lähes saavutettiin. Saavuttamatta jäi kaksi tavoitetta, jotka ovat riippuvaisia sote- ja maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön valmistumisesta. Tarkoitus oli, että vuonna 2016 olisi laadittu toimintasuunnitelma Turunmaan sairaalan tulevaisuuden konseptin toteuttamiseksi sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden mukaisena. Yksityiskohtainen suunnitelma oli tarkoitus valmistella ja hyväksyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteiden toteutuminen siirtyi vuodelle 2017. Tyksin toimialueiden kanssa aloitettiin tavoitteen mukaisesti tiiviimpi yhteistyö kielellisten palvelujen turvaamiseksi. Myös sisäisiä arviointiprosesseja ja kehitysprojekteja jatkettiin tavoitteen mukaisesti. Medbit Oy Havainto: Kolmesta toiminnallisesta tavoitteesta saavutettiin kaksi ja yksi lähes saavutettiin. Asiakastyytyväisyys ei parantunut niin kuin oli asetettu tavoitteeksi, mutta tulos 3,6 ei poikennut kovinkaan paljon tavoitteesta, joka oli vähintään 3,7. Medbit osallistui tavoitteen mukaisesti aktiivisesti sote- ja maakuntauudistukseen edellyttämään tietojärjestelmien alueelliseen kehittämiseen. Myös sote-tietojärjestelmien palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhtiöön eteni vuoden aikana, kuten oli asetettu tavoitteeksi. Länsirannikon Työterveys Oy Havainto: Viidestä toiminnallisesta tavoitteesta saavutettiin neljä ja yksi jäi saavuttamatta. Yhtiön toiminta ei laajentunut Tyksin erityisvastuualueella, niin kuin oli asetettu tavoitteeksi. Muut tavoitteet toteutuivat. Työterveyspalveluiden ydinprosessien synkronointi henkilöstöpalvelujen työsuojelun henkilöstön edustajien ja esimiesten hyvinvointia ja työkykyä tukevien prosessien kanssa toteutui tavoitteen mukaisesti. Resurssit mitoitettiin asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Työterveyspalvelujen tasapainottaminen ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidon välillä toteutettiin tavoitteen mukaisesti. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu yksityiskohtaisesti Vsshp:n vuoden 2016 tilinpäätöksen sivuilla 44–48.

18 5 Taloutta koskevat havainnot 5.1 Talousarviotavoitteiden seuranta ja talousarvion noudattaminen Raportoinnin laadun parantaminen Havainto: Sairaanhoitopiirin ylimmän johtotason päivittäisjohtamiseen tarvitaan nykyistä parempi raportointijärjestelmä. Raportointijärjestelmän suunnittelu on aloitettu. Sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta raportoidaan osavuosikatsauksessa hallitukselle kolmannes-vuosittain. Tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan hallintojaostolle kolmannesvuosittain. Maaliskuussa 2017 suoritetussa haastattelussa hallituksen puheenjohtajisto katsoi, että nykyinen raportointikäytäntö on riittävä eikä säännöllistä raportointia hallitukselle tai sen jaostoille ole tarvetta lisätä. Hieman nykyistä enemmän toivottiin tietoa Tyksin toimi- ja palvelualueista, mutta niitä koskevaa kattavaa raportointia joka vuosikolmannes ei katsottu tarpeelliseksi. Sairaanhoitopiirin johtoryhmän tasolla on sen sijaan tunnistettu selvä tarve raportointijärjestelmän parantamiseksi. Nykyinen johdon kuukausiraportti tulosalueiden ja Tyksin toimi- ja palvelualueiden toiminnasta ja taloudesta ei sisällä yhteenvetotietoa koko sairaanhoitopiiristä tai Tyksistä. Se ei myöskään mahdollista porautumista kaavioiden ja taulukoiden taustalla oleviin tietoihin. Tietopalvelutiimi on sairaanhoitopiirin johtajan ohjauksessa ryhtynyt suunnittelemaan johdon raportointijärjestelmää, jossa keskeisiä mittareita seurataan grafiikkana yhdessä näkymässä. Pääsivulta pystyy porautumaan tiedon yksityiskohtiin ja tarkastelemaan poikkeavuuksia tarkemmin: mikä yksikkö on kyseessä, mikä aikaväli, mikä menolaji, yksikön henkilöstötilanteen muutokset ja niiden ajankohta ym. Raportit julkaistaan aikanaan internetissä ja ovat siten koko henkilöstön käytettävissä. Johdon raportointijärjestelmän mittareiden määrittelytyö käynnistyi keväällä 2017. Talousarvion noudattaminen Havainto: Talousarvion muutosesitys valtuustolle ei sisältänyt perusteluja Tyks-Sapa-liikelaitoksen nettokuluarvion muutokselle tai selvitystä muutostarpeeseen johtaneista tekijöistä. Valtuusto päätti 29.11.2016 muuttaa diagnostisia palveluita myyvän Tyks-Sapa-liikelaitoksen vuoden 2016 talousarviota siten, että vuoden 2016 talousarvioon myönnetään liikelaitokselle 6,4 M€:n lisämääräraha sitoviin nettokuluihin ja 1,05 M€:n lisämääräraha investointimenoihin. Tyks-Sapa-liikelaitoksen sitovien nettokulujen arvioitu ylitys olisi ilman lisämäärärahaa ollut 5,2 M€ (4,2 %). Myyntitulot piirin sairaaloilta ylittivät vuonna 2016 talousarvion 4,3 %. Talousarviomuutosesityksessä valtuustolle ei mainita syytä merkittävään alkuperäisen talousarvion nettokuluarvion ylitykseen. Investointimenojen lisätarve sen sijaan aiheutui esityksen mukaan vuodelle 2015 budjetoidun T-sairaalan magneettikuvauslaitteen maksuerien siirtymisestä vuodelle 2016. Suurin talousarvion ylitys kohdistuu Tyks-Sapa-liikelaitoksen sisällä Varsinais-Suomen kuvantamis-keskukseen. Tyks-Sapa-liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan ylityksen syynä on osittain siirtyminen kehittyneempiin hoitomenetelmiin. Liikelaitoksessa on otettu käyttöön aiempaa vaikuttavampia ja potilasturvallisempia hoitomenetelmiä, jotka toisaalta ovat myös aiempia kalliimpia. Esimerkiksi verisuonikirurgiset toimenpiteet ovat muuttumassa suonensisäisiksi hoidoiksi, jotka tehdään Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa (VSKK). Aiemmin ne tehtiin Tyksissä, joten uusi hoitomenetelmä siirtää kustannuksia Tyksistä VSKK:lle. VSKK:n käyttöön ottamilla uusilla hoitomenetelmillä voidaan välttyä esim. raajojen amputaatioilta ja avosydänleikkauksilta. Niiden avulla pystytään myös ehkäisemään aivoverenvuotopotilaiden aivovammat.

19 Hoidettujen potilaiden määrän jatkuvasti kasvaessa myös Tyksin ja EPLL:n tilaamien tutkimusten ja näytteenottojen määrät ovat jatkaneet vuosittaista kasvuaan. Suuntaus on vaativampiin, ja siten kalliimpiin kuvantamistutkimuksiin ja yhä enemmän päivystysaikana tehtäviin tutkimuksiin. Tyks-Sapa-liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan sairaanhoitopiirin päivystysaikaisten diagnostisten tutkimusten määrä kasvoi 113 % vuodesta 2010 vuoteen 2015. EPLL:n yhteispäivystys aloitti toimintansa 2012 ja muutti T2-sairaalaan uusiin tiloihin maaliskuussa 2013, jolloin on otettu käyttöön uusi toimintamalli. Päivystyspotilas on tarvittaessa päässyt tutkimuksiin heti. Havainto: Kehittämispalvelut on keväällä 2016 tehnyt yhdessä Turun kaupungin kanssa selvityksen siitä, miten EPLL:ssä toteutunut toimintamalli, eli turkulaisen potilaan nopeutunut pääsy diagnostisiin tutkimuksiin, on vaikuttanut hoitoketjun kokonaiskustannuksiin. Selvityksen tulosten mukaan nopea tutkimuksiin pääsy on lisännyt diagnostisten palvelujen laskennallisia kustannuksia hoitoketjun alussa, mutta hoitoketjun loppupuolella on säästynyt lähes sama summa vähentyneinä vuodeosastohoitopäivinä ja tutkimuksina. Selvittämättä jäivät tarkat terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset potilaalle nopeammasta diagnoosista, vaikutukset Turun kaupungin perusterveydenhuollon kustannuksiin sekä työnantajan ja Kelan kustannuksiin vähentyneinä sairaslomapäivinä. Oletuksena on, että yksittäisen potilaan kustannukset eivät ainakaan ole kasvaneet toimintatavan muutoksen johdosta. Selvityksen tulos oli, että lisäpanostukset diagnostisiin palveluihin hoidon alkuvaiheessa ovat paitsi yksittäisen potilaan hoidon kannalta myös hoidon kokonaiskustannusten kannalta olleet tarkoituksenmukaisia. Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelujen kysyntää lisää oman sairaanhoitopiirin väestön palvelutarpeen kasvun lisäksi myös liikelaitoksen merkittävä myynti muille kuin jäsenkunnille. Tilinpäätöksen mukaan liikelaitoksen myyntituotoista 25 % oli myyntituottoja kuntayhtymän ulkopuolelta vuonna 2016. Myynti piirin sairaaloille kasvoi vuonna 2016 1,5 % ja piirin ulkopuolelle 7,2 %. Esimerkiksi Synnynnäisten aineenvaihdunta-sairauksien seulontakeskuksen (Saske) tutkimusmäärät kaksinkertaistuivat vuonna 2016 ja olivat yli 46.000. Seulontakeskus perustettiin vuonna 2015 ja toiminta vakinaistettiin 2016. Toimintatuotot olivat 3,0 M€, josta ulkokuntamyynnin osuus oli 2,7 M€. Saske on ainoa vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seurantalaboratorio Suomessa. Valtuuston sitovan tavoitteen mukaisesti hintoja laskettiin 3 %:lla vuonna 2016. Vertailussa muihin yliopistollisiin sairaanhoitopiireihin on aiemmin todettu, että Tyks-Sapa-liikelaitoksen tutkimusten hinnat ovat kilpailukykyisiä. Tutkimuskohtaiset reaalikustannukset ovat laskeneet vuosittain. Vuodesta 2009 reaalilaskutus on vähentynyt n. 10 %. Samaan aikaan diagnostiseen tutkimukseen pääsyn odotusajat ovat lyhentyneet ja suoritteiden määrä kasvanut. Vs. sairaanhoitopiirin johtaja on viranhaltijapäätöksellään 11.8.2016 (päätös nro 5/2016) antanut ohjeet vuoden 2017 tulosaluekohtaisten talousarvioraamien muodostamiselle ja toiminnan suunnittelussa huomioitavista asioista. Päätöksessä todetaan seuraavasti: ”Taloudenhallinta on monelta osin selvästi parantunut organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistusten myötä. Tästä huolimatta on edelleen tulosaluekohtaisia eroja talousarvion pitävyyksissä. Yksi haasteellisimmista tasapainotettavista tulosalueista on ollut Tyks-Sapa-liikelaitos. Asiaa on yritetty korjata monin toimenpitein. Liikelaitoksen johtaja on mm. raportoinut edelliselle sairaanhoitopiirin johtajalle tiivistetysti ja liikelaitosta on tuettu kehittämiskohteiden tunnistamisessa mm. sisäisen tarkastajan ja kehittämispäällikön voimavaroilla. Liikelaitos on laatinut johtokuntansa alaisuudessa oman kustannustenhallinnan ohjelman. Myös kuntayhtymän hallitus on kiinnittänyt huomiota Tyks-Sapan palvelujen kustannusten kasvun rajoittamiseen ja edellyttänyt toimenpiteitä. Vuosien 2015–2016 aikana on tulosalueiden johdon vetäminä toteutettu erilaisia sairaanhoidollisten palvelujen käytön ja toimintamallien uudistamishankkeita. Edellä kuvatut eivät kuitenkaan ole tuottaneet toivottua lopputulosta ja edelleen kuluvana vuonna liikelaitoksen talousarviossa on merkittävä ylitysuhka. ” Päätöksen esittelytekstissä todetaan edelleen, että ”Tyks-Sapan johto on toivonut tarkempaa ja sitovampaa ennakkotietoa liikelaitokselta tilattavista tutkimusmääristä johon talousarviomäärärahat perustuvat. Tyks-Sapan näkökulmasta yksi keskeisimmistä talousarviomäärärahojen ylittymiseen johtavista tekijöistä on tutkimusmäärien ennakoimattomuus ja kasvu. Koska muut toimenpiteet eivät ole tuottaneet tarvittavaa

20 talousarvion pitävyyttä on perusteltua kokeilla liikelaitoksen tuottamien keskeisten palvelujen suunnittelun ja käytön tarkentamista. Talousarvion laadinnassa tulee sairaanhoidollisten palvelujen käytöstä kuvantamistutkimusten ja laboratoriopalvelujen osalta Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulosalueiden laatia sitova suunnitelma tutkimusmääristä, jotka yhteen sovitetaan vastaamaan Tyks-Sapan talousarvioraamia. Tyks-Sapan palvelujen hinnoittelu vuodelle 2017 saa muuttua enintään liikelaitoksen talousarvion sitovien nettokulujen muutosta vastaavalla määrällä. Tyksin tulosaluejohtaja ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtaja vastaavat osaltaan siitä, ettei vuonna 2017 Tyks-Sapa liikelaitokselta tilata enempää palveluja, mitä talousarviossa on suunniteltu. Mikäli palvelutarve talousarviovuoden aikana on muodostumassa suunnitelmista poikkeavaksi, ratkaistaan tilanne erikseen konserniohjauksella.” Havainto: Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtaja on ilmoittanut maaliskuussa 2017 suoritetussa haastattelussa, että vs. sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulosalueiden tehtäväksi annettua sitovaa suunnitelmaa tutkimusmääristä ei ole tulosalueilta saatu, vaikka niitä koskevia neuvotteluja on käyty. Näin ollen yhteensovittamista Tyks-Sapa-liikelaitoksen vuoden 2017 talousarvioraamiin ei ole pystytty tekemään. Johtopäätökset: Diagnostisten palveluiden parempi saatavuus ja laatu ovat nopeuttaneet potilaan hoidon aloittamista. Tämä yhdessä hoito- ja diagnostisten menetelmien kehittymisen kanssa on lyhentänyt vuodeosastohoitojaksoja ja lisännyt avohoitoa. Samalla potilaita on kyetty hoitamaan joka vuosi aiempaa enemmän. Yksittäisen potilaan kustannukset eivät ole palvelun nopeuden ja laadun parantamisen johdosta kasvaneet, mutta hoidettujen potilaiden määrän jatkuva kasvu nostaa sairaanhoitopiirin kustannuksia. Talousarvioraamissa, joka annettiin Tyks-Sapa-liikelaitokselle vuodelle 2016, ei ollut riittävästi otettu huomioon uusia potilasturvallisempia tutkimusmenetelmiä tai tutkimusmäärien kysynnän jatkuvaa kasvua ja niistä johtuvaa kustannuspainetta. Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintakuluihin oli vuoden 2016 talousarvioon itse asiassa varattu vähemmän kuin mitä vuonna 2015 toteutui. Vuoden 2016 talousarviossa pysyminen olisi edellyttänyt liikelaitoksesta tilattavien tutkimusten määrän vähentämistä, mihin Tyks tai EPLL eivät pystyneet sitoutumaan, koska odotettavissa oli, että potilasmäärien kasvu jatkuu. Tyks-Sapa-liikelaitoksen vuoden 2016 toteutuneet toimintakulut olivat 158,3 M€ ja talousarvio vuodelle 2017 on 2,2 M€ pienempi, 156,1 M€. Koska diagnostisten tutkimusten määrän kasvua ei voi potilasmäärän kasvaessa rajoittaa merkittävästi ilman, että potilashoidon laatu kärsii, on vaarana, että myös vuoden 2017 talousarvio ylittyy. Vuoden 2017 talousarvion ylitysuhka onkin mainittu Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintakertomuksessa vuodelta 2016. Suositukset: Talousarvion muutosesitykset valtuustolle tulee aina perustella ja syyt alkuperäisen talousarvion ylittymiselle esittää selkeästi. Päätöksentekijöillä tulee olla varmuus siitä, että käytettävissä olevin keinoin on aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla pyritty torjumaan talousarvioylitysuhka, varsinkin jos merkittävät talousarvioylitykset ovat vuosittain toistuvia. Toisinaan talousarviomenojen ylitys voi olla perusteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuussyistä. Tämän tulee ilmetä päätöksen esittelytekstissä. Tulosalueiden tulee yhdessä neuvotellen sopia keskenään jo talousarvioraamin valmisteluvaiheessa tulevan vuoden tilausmäärät, jotta talousarvioraami saadaan realistiselle pohjalle. Molempien sopijaosapuolten tulee yhteisesti pyrkiä koko organisaation tuottavuuden nostamiseen sekä jatkuvasti arvioida toimintatapojen taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta potilaan hoitoprosessin kokonaisuuden kannalta. Sairaalan vuodeosastoilla voidaan säästää näytteenottokuluja esim. ottamalla itse säännöllisten näytteenottokiertojen ulkopuoliset potilasnäytteet, koska niiden tuottaminen tulee ulkopuolelta tilattuna muuta näytteenottoa kalliimmaksi ja sen vuoksi veloitus on korkeampi.

21

5.2 Talouden vakauttamisohjelma

Havainto: Tarkastuslautakunta antoi arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 suosituksen, jonka mukaan talouden vakauttamisohjelman 2012‒2021 toteutumisesta tulee raportoida vuosittain tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Toteutumisen raportoinnissa tulee tarkastella ohjelman tavoitteiden toteutumista ohjelmakauden päättymiseen asti. Vuoden 2016 tilinpäätös sisältää tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisen selvityksen talouden vakauttamisohjelman toteutumisesta.

Valtuusto hyväksyi vuosien 2012‒2014 talousarvion ja -suunnitelman yhteydessä talouden vakauttamisohjelman perusteet kymmenelle seuraavalle vuodelle. Vakauttamisohjelman tarkoituksena on tervehdyttää talouden rakenteita kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana on jäsenkuntien maksuosuuksien maltillinen keskimääräinen vuosikasvu, enintään keskimäärin 3,8 % vuosina 2012‒2021. Investointiohjelmaa tulee sopeuttaa niin, että vuonna 2021 pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on enintään n. 200 M€.

Ennen talouden vakauttamisohjelman alkua vuosina 2000–2011 Vsshp:n toimintakulut kasvoivat keskimäärin 7,2 % vuodessa. Valtakunnallisesti sairaanhoitopiirien vuosittainen toimintakulujen kasvu oli samaan aikaan keskimäärin 5,5 %. Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on merkittävästi hidastunut rakenteellisten muutosten ja sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta talouden vakauttamisohjelman aikana. Kun vuonna 2012 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu oli 5,0 %, hidastui kasvu vuonna 2013 3,0 %:iin ja vuonna 2014 edelleen 2,2 %:iin. Vuonna 2015 vertailukelpoinen kasvu ilman Utulabin fuusiota oli 3,7 %. Vuonna 2016 toimintakulujen nimellinen kasvu oli 0,5 %.

Johtopäätös: Vuodesta 2013 alkaen toteutetut mittavat hallinnolliset ja johtamisjärjestelmän muutokset ovat kantaneet hedelmää ja jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvuprosenttia on onnistuttu painamaan alaspäin. Asetettua pitkäaikaistavoitetta kohti edetään ripeästi. Lainamäärää koskeva tavoite on jo lähestulkoon saavutettu vuonna 2016. Tosin täytyy muistaa, että T3-sairaalan rakentaminen ei näy lainamäärässä, koska se rahoitetaan leasingrahoituksella.

Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvu

Johtopäätös: Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvua on pystytty painamaan merkittävästi alemmas vuosittain vuodesta 2014 alkaen. Keskimääräinen vuosikasvu ylittää vielä asetetun tavoitteen, mutta ohjelmakauden tavoite tullaan tällä kehityskululla saavuttamaan vuonna 2017.

Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvua koskevassa tavoitteessa pysyminen edellyttää, vuosien 2012‒2016 kehitys huomioon ottaen, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvuprosentti pysyy vuosina 2017‒2021 keskimäärin alle 3,4 %. Vuosina 2012‒2016 maksuosuuden toteutunut keskimääräinen vuosittainen kokonaiskasvu oli 4,2 %. Luvussa on mukana toiminnan laajennukset (esim. ensihoito ja yhteispäivystys). Vuonna 2016 jäsenkuntien maksuosuus oli koko kuntayhtymässä 0,8 % suurempi kuin vuonna 2015.

22 Jäsenkuntien maksuosuuden toteutunut ja ennustettu kasvu 2012–2021

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017 Jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvuprosentit vuosina 2012‒2016 (sis. T-sairaalan käyttöönoton ja kaikki toiminnan laajentumiset, kuten ensihoito ja yhteispäivystys), % 2012 2,2 2013 10,5 2 2014 4,6 3 2015 2,7 2016 0,8 Vuosikasvu keskimäärin 2012‒2016 4,2 Lähde: Talouspalvelut ja Tilinpäätös 2016 Jäsenkuntalaskutus 2010–2016 , M€ deflatoituna 2016 tasoon (JMHI, terveydenhuolto)

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

2 T-sairaalan laajennus otettiin käyttöön, mikä kasvatti tilakustannuksia vuositasolla n. 10 M€. Lisäksi kunnilta siirtyi yhteispäivystys ja ensihoito. Sisältää terveyskeskuksilta perityt ensihoidon myynnistä saadut tuotot. Ilman ensihoitoa kasvu oli 8,5 %. 3 Huom! Sisältää terveyskeskuksilta perityt ensihoidon myynnistä saadut tuotot. Ilman ensihoitoa kasvu oli 4,0 %.

23 Jäsenkuntalaskutuksen kehitys 2011–2016, €/asukas deflatoituna 2016 tasoon (JMHI, terveydenhuolto)

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017 Lainamäärän vähentäminen Havainto: Talouden vakauttamisohjelman lainamäärätavoite saavutetaan vuonna 2017. Tulorahoituksella voitiin vuonna 2016 rahoittaa käyttötalous ja investoinnit kokonaan. Talousarviossa varattuun 12,1 M€:n lainan nostoon ei ollut tarvetta. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli 31.12.2016 200,6 M€ (231,9 M€ 31.12.2015). Lainamäärän vähentäminen toteutui talouden vakauttamisohjelman tavoitteen mukaisesti ja 12,1 M€ rahoitussuunnitelmaa suurempana. Lainakanta ja omavaraisuusaste 2010–2016

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017 Lainakanta oli Vsshp:ssä vuonna 2013 suurempi kuin muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä T2-sairaalan valmistumisen vuoksi. Sen jälkeen sitä on vähennetty ja vuonna 2016 Vsshp:llä oli lainaa kolmanneksi eniten yo-sairaanhoitopiirien vertailussa. Nyt muissakin sairaanhoitopiireissä on meneillään suuria rakennushankkeita, minkä vuoksi niiden lainakanta on kasvussa.

Päivystys, ensihoito ja T2-sairaala

24 Lainakanta yo-sairaanhoitopiireissä 2013–2016, M€

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

5.3 Taseen tunnuslukujen kehitys Havainto: Taseen tunnusluvut kehittyivät myönteisempään suuntaan.

Taseen tunnuslukujen kehitys 2012‒2016

Tunnusluku 2012 2013 2014 2015 2016 Omavaraisuusaste, % 27,7 25,9 28,7 29,9 33,3 Velkaantumisaste, % 161,7 192,1 147,6 131,1 104,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, %

65,6 64,0 54,8 49,2 44,2

Lainakanta 31.12., M€ 268,9 307,6 259,2 231,9 200,6 Lainakanta asukasta kohti, € 572 651 547 487 420 Lähde: Tilinpäätös ja toimintakertomus vuosilta 2012‒2016

Omavaraisuusaste oli edelleen heikko, mutta koheni lainamäärän vähentämisen myötä hieman ja oli vuoden 2016 lopussa 33,3 %. Alle 50 % on heikko tulos. Tavoiteltava luku olisi 70 %. Myös velkaantumisaste ja suhteellinen velkaantuneisuus kehittyivät myönteisempään suuntaan. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 44,2 %, mikä on hyvä taso. Tavoiteltava luku on alle 50 %.

25 Omavaraisuusaste yo-sairaanhoitopiireissä 2013–2016

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

Suhteellinen velkaantuneisuus-% yliopistosairaanhoitopireissä 2013–2016

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

26 Tunnuslukujen tulkinnassa on otettava huomioon se, että T3-sairaalan rakentaminen on päätetty toteuttaa leasingrahoituksena, mikä vähentää sairaanhoitopiirin lainamäärää. Vuoden 2021 lopussa valmistuvan T3-sairaalan kustannusarvio on 158 M€. Mikäli hanke olisi rahoitettu kokonaan lainarahalla, lainaa pitäisi vähentää keskimäärin 31,6 M€ vuodessa vuosina 2017‒2021 talouden vakauttamisohjelmassa pysymiseksi. Talouspalvelut-yksikön kesäkuussa 2016 antamien tietojen mukaan poistojen ja rahoituskulujen osuus menoista olisi kasvanut taloudellisesti kestämättömäksi, jos olisi otettu lainaa T3-sairaalan rahoittamiseksi. Leasingrahoitus nostaa käyttömenoja, mutta vastaavasti on tarkoitus säästää muissa käyttömenoissa, jotta pysytään vakauttamisohjelman raja-arvossa koskien kuntien maksuosuuden kasvua (keskimäärin korkeintaan 3,8 %:n vuosikasvu 10 vuoden aikana). Lisäksi rakentamishankkeelle on asetettu toiminnan tehostamisvelvoite. T3-sairaalan rakennusaikaiset leasingrahoituksen korkokustannukset ovat 1,3‒1,5 M€/vuosi. Sairaalarakennuksen käytönaikaiset korot ovat n. 2,0‒2,5 M€/vuosi. Pääoman lyhennykset ovat n. 4,8 M€/vuosi. U-sairaalan poistuessa käytöstä vuoden 2020 lopussa päättyvät U-sairaalan ylläpitokustannukset, jotka ovat olleet n. 4,9 M€/vuosi. Myös U-sairaalasta tehtävät poistot päättyvät, mikä vähentää käyttömenoja vastaavasti. Vsshp:n kuntayhtymän leasing-vastuut vuosina 2015‒2016, 1.000 € 2015 2016 Maksut alkaneelta tilikaudelta 2.180 1.637 Maksut seuraavilta vuosilta 4.554 3.930 Leasings-vastuut yhteensä 31.12. 6.733 5.567 Huom! Edellä kuvattujen lisäksi T3-rakennushankkeessa on 31.12.2016 mennessä syntynyt 9, 58 M€ rakentamisaikaisia taloudellisia vastuita, joista T3-sairaalarakennuksen valmistuttua muodostuu leasing-vastuita. Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 5.4 Tuottavuus THL julkaisi maaliskuussa 2017 tiedot sairaaloiden tuottavuudesta vuonna 2015. Yliopistollisista sairaaloista paras tuottavuuden kehitys on ollut Taysissa, jonka tuottavuus on noussut 15 % vuodesta 2011. Tuottavuuden nousuun on vaikuttanut kirjaamisen laatu ja se, että kustannukset ovat nousseet hitaammin kuin suoritteiden määrä. Tyksissä kustannukset ovat nousseet lähes yhtä nopeasti kuin tuotantomäärät, minkä vuoksi tuottavuus on viime vuosina pysynyt lähes samana. Tuottavuus nousi Tyksissä 1 % vuodesta 2011 vuoteen 2015.

Episodituottavuus yliopistosairaaloissa, indeksi 2011 = 100

Yliopistosairaalat 2014 2015

HYKS 97 98

KYS 91 89

OYS 101 103

TAYS 111 115

TYKS 103 101

Yhteensä 100 101 Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2015, Tilastoraportti 6/2017, 23.3.2017.

27 Eniten painotetut suoritteet ovat kasvaneet vuodesta 2011 Taysissä, 21 %. Oysissä tuotantomäärät kasvoivat toiseksi eniten, 12 %, ja Tyksissä kolmanneksi eniten, 11 % vuodesta 2011 vuoteen 2015.

Painotetut episodit yliopistosairaaloissa, indeksi 2011 = 100

Yliopistosairaalat 2014 2015

HYKS 103 107

KYS 99 102

OYS 106 112

TAYS 118 121

TYKS 107 111

Yhteensä 106 110 Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2015, Tilastoraportti 6/2017, 23.3.2017. Eniten deflatoidut kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2011 Kysissä, 14 %. Tyksissä kustannukset kasvoivat toiseksi eniten, 10 %. Hyksissä ja Oysissä kustannukset kasvoivat 9 % vuodesta 2011 vuoteen 2015.

Deflatoidut kustannukset yliopistosairaaloissa, indeksi 2011 = 100

Yliopistosairaalat 2014 2015

HYKS 106 109

KYS 110 114

OYS 105 109

TAYS 106 106

TYKS 105 110

Yhteensä 106 109 Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2015, Tilastoraportti 6/2017, 23.3.2017.

28 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus vuonna 2015; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100

Lähde: Sairaaloiden tuottavuus 2015, Tilastoraportti 6/2017, 23.3.2017. Kaikkien sairaanhoitopiirien vertailussa Vsshp:n tuottavuus oli vuonna 2015 hieman alle keskiarvon (indeksiarvo 96). Johtopäätös: Vsshp:n episodituottavuus ei ole parantunut mainittavasti vuosina 2011–2015, mikä johtuu siitä, että kustannukset ovat nousseet samassa tahdissa kuin suoritteiden määrä. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuus oli vuonna 2015 heikompi kuin kaikkien sairaanhoitopiirien tuottavuus keskimäärin. Myös Vsshp:n tuottavuus oli alle kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvon. Vsshp:n tuottavuutta voitaisiin parantaa edellyttäen, että kustannukset nousevat hitaammin kuin suoritteiden määrä. Vuoden 2016 tiedot ovat käytettävissä vasta keväällä 2018, mutta odotettavissa on, että vuonna 2016 saavutettu maltillinen kustannuskehitys tulee näkymään ensi vuonna julkaistavissa tilastoissa Vsshp:n parantuneena tuottavuutena. Suositus: Tuottavuutta tulee edelleen pyrkiä parantamaan huolehtimalla jatkossakin siitä, että toiminnan kustannusten kasvu on maltillinen. 6 Muut havainnot 6.1 Riskien hallinta 6.1.1 Riskien hallinnan johtaminen Kuntalain mukaan valtuusto päättää riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan perusteista. Kuntayhtymä-valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä määrätään, että hallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon

29 valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Hallitus raportoi valtuustolle toimintakertomuksessa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Hallituksen hallintojaoston tehtävänä on lisäksi huolehtia hallituksen puolesta konserniohjaukseen ja -valvontaan liittyvistä tehtävistä, seurata muutoin kuntakonserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toimintaa ja raportoida tarvittaessa havainnoistaan kuntayhtymän hallitukselle. Hallintojaosto päättää myös kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta Hallintojaoston työn tueksi on keväällä 2015 perustettu virkamiehistä koostuva konserniohjaustiimi, jonka keskeisenä tehtävänä on parantaa hallituksen ja sairaanhoitopiirin johtajan edellytyksiä johtaa konsernia ja tarjota konsernijohtamiseen riittävän laaja osaaminen ja riittävät resurssit. Tiimi raportoi sairaanhoitopiirin johtajalle. Virkamiehistä koostuvan konserniohjaustiimin tehtäviä ovat:

• seurata tytäryhtiöiden taloutta ja toimintaa omistajan näkökulmasta • arvioida, ovatko valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet toteutuneet • arvioida, miten sisäinen valvonta, riskienhallinta ja hyvä hallintotapa toteutuvat tytäryhteisöissä • valmistella tytäryhteisöiden seurantaraportit • valmistella konserniohjaukseen liittyviä yhteisöjä koskevia linjauksia • kehittää omistajaohjaukseen ja konsernivalvontaan liittyviä prosesseja • valmistella hallintojaostolle omistajaohjaukseen liittyviä asioita sairaanhoitopiirin johtajan ohjeiden

mukaisesti • raportoida havainnoistaan sovituin määrävälein sairaanhoitopiirin johtajalle.

Sairaanhoitopiirin johtaja ja tulosalueiden johtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle. Sairaanhoitopiirin johtaja vastaa ylimpänä viranhaltijana sairaanhoitopiirin riskienhallinnan kokonaisuudesta. Hallitus on vuonna 2006 hyväksynyt Hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteet -ohjeen ja toimintasäännön, jossa on määritelty viranhaltijoiden vastuut organisaatiotasoittain. Valvonta tapahtuu käytännössä sairaanhoitopiirin johtajan raportoimana osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja seurantaa, ja seuraamalla viranhaltijoiden ja muiden toimielimien päätöksiä, jotka tuodaan toimintasäännön mukaisesti hallitukselle tiedoksi. Lisäksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tehdään turvallisuuspäällikön (virka perustettu 2015), työsuojelupäällikön, potilasturvallisuuspäällikön, turvallisuussuunnittelijan ja sisäisen tarkastajan arviointien pohjalta. He toimivat johdon tukena ja osallistuvat riskienhallinnan menettelyjen kehittämiseen sairaanhoitopiiritasolla sekä osallistuvat tarvittaessa riskien hallinnan koordinointiin, menettelyjen kouluttamiseen sekä tulosalueiden tukemiseen. Vuoden 2016 aikana päivitettiin riskienhallinnan politiikan luonnosta ja sitä käsiteltiin sairaanhoitopiirin johtoryhmässä helmikuussa 2017. Riskienhallinnan politiikassa on määritelty sairaanhoitopiirin riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja käytännön toteuttaminen. Riskienhallintapolitiikka muodostaa yhdessä muiden toimintaohjeiden kanssa kokonaisuuden riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan politiikka on tarkoitus viedä jatkovalmistelun jälkeen hallituksen hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana yhdessä Johtajan käsikirjan kanssa. Keskeiset riskit päätettiin kartoittaa ja arvioida osana tavoiteasetantaprosessia. Tietojärjestelmää helpottamaan järjestelmällistä riskien arviointia ja hallintaa ei ainakaan tässä vaiheessa päätetty hankkia, koska sen arvioitiin aiheuttavan päällekkäistyötä. Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käsiteltiin helmikuun kokouksessa Johtajan käsikirja -ohjeistusta, jonka on tarkoitus korvata jo vanhentuneen vuodelta 2006 olevan Hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteet -ohjeen. Johtoryhmä keskusteli ohjeluonnoksesta ja päätti, että kukin jäsen käy läpi oman vastuualueensa osalta toimintokohtaiset ohjeet maaliskuun loppuun mennessä.

30 Johtoryhmän päätöksen esittelytekstissä todetaan, että ”nykyisessä ohjeessa on paikoin yksityiskohtaisestikin määritelty eri toimintojen hyväksyttyjä toimintatapoja. Uudesta ohjeesta on tarkoitus tehdä tiivis, jossa kuvataan lyhyesti sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmää sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osuutta johtamisessa. Ohjeessa viitataan erillisiin toimintokohtaisiin ohjeisiin, jotka ovat saatavilla intranetistä. Rakenne poikkeaa siis vanhasta: ei ole tarkoitus toistaa samoja ohjeita, vaan viitata olemassa oleviin eri prosessien toimintokohtaisiin ohjeisiin. Pääosa toimintokohtaisista ohjeista on olemas-sa ja ajan tasalla, mutta osa vaatii päivittämistä ja osa tulisi mahdollisesti laatia. Ohjeen lopussa on alustava luettelo toimintokohtaisista ohjeista. Ohje on tarkoitus viedä jatkovalmistelun jälkeen hallituksen hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana. ” Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta on arvioitu helmikuussa 2016 toteutetulla johdon edustajille suunnatulla kyselyllä. Tulos osoitti, että riskienhallinnassa on selkeästi kehitettävää. Potilashoidon riskien kohdalla tilanteen katsottiin olevan parempi kuin hallinnon toimintojen kohdalla. Johtopäätöksenä oli, että erityisesti strategisen tason ja eräiden operatiivisen tason riskien tunnistamiseen, hallintaan ja raportointiin olisi tarpeen luoda toimivammat menettelytavat. Muutostilanteessa riskienhallinta korostuu.

Lähde: Sisäinen tarkastaja Vesa Koski 30.3.2017 Havainnot: Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on todettu, että raportointi hallitukselle riskienhallinnasta ei ole niin järjestelmällistä kuin se voisi olla. Raportointi tapahtuu osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja seurantaa ja tukeutuu sisäisen tarkastuksen työhön. Sairaanhoitopiiritasoista riskienhallintaa ei ole selkeästi osoitettu kenenkään pääasialliseksi tehtäväksi. Johtopäätökset: Riskien kartoitus on tehty viimeksi vuonna 2009, minkä vuoksi se on jo osittain vanhentunut. Tuolloin tehdyn riskien kartoituksen jälkeen ei ole ryhdytty riittäviin järjestelmällisiin toimenpiteisiin riskeiltä suojautumiseksi. Haastatteluissa on todettu, että riskien kartoitus on aikanaan tehty hyvin. Sen jälkeen ei kuitenkaan ole nimetty vastuuhenkilöitä eikä järjestelmällisesti valvottu, että kartoituksessa esille tulleiden riskien hallitsemiseksi olisi ryhdytty toimenpiteisiin.

31 Suositukset: Uusi, kattava riskien kartoitus tulee tehdä mahdollisimman pian. Riskien hallitsemiseksi tulee laatia toimenpideohjelma aikatauluineen. Tarpeelliset resurssit riskien hallinnan toimenpiteiden toteuttamiseen, koordinointiin ja valvontaan tulee varmistaa. Sairaanhoitopiiri-tasoinen koordinointi- ja valvontatehtävä tulee vastuuttaa nimetylle henkilölle. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden johdon tulee kunkin omalta osaltaan vastuuttaa riskien kartoituksessa esille tulleiden riskien hallinnan toimenpiteet ja valvoa, että toimenpiteet ovat tulleet suoritetuksi. Esimiesten tulee valvoa vastuualueensa riskien hallinnan toteuttamista osana esimiestyöhön kuuluvaa jatkuvaa sisäistä valvontaa. 6.1.2 Valmiussuunnittelu Havainto: Ohje suuronnettomuuden aikaisesta toiminnasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on valmistunut. Sairaanhoitopiirin varautumisasiakirjojen päivitystyötä sekä siihen liittyviä toimenpiteitä valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi jatketaan. Tarkastuslautakunta kiinnitti vuoden 2015 arviointikertomuksessa huomiota siihen, että valmiussuunnitelman päivitys edelleen oli kesken. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelmalla ja häiriöoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa eli myös tilanteissa, joissa sairaalapalveluiden kysyntä oleellisesti lisääntyy ja/tai mahdollisuus näiden palveluiden tuottamiseen huomattavasti heikentyy.

Vuonna 2016 valmistunut ohje suuronnettomuuden aikaisesta toiminnasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kuvaa esimerkiksi ensihoidon toimintaa suuronnettomuuden sattuessa. Kuva: Vsshp.

32 Sairaanhoitopiirin johtoryhmässä käsiteltiin 17.1.2017 varautumista ja valmiussuunnittelua. Kokouksessa todettiin, että ohje suuronnettomuuden aikaisesta toiminnasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on valmistunut. Suuronnettomuusohjeen yleisessä osassa kuvataan valmiudennostossa käytettävä toimintamalli yleisellä tasolla, tilanteenmukainen johtamisjärjestelmä sekä ensihoito- ja päivystyspalveluiden (EPLL) ja toimi- ja palvelualueiden toiminta suuronnettomuushälytyksessä. Ohjeen toiminnallinen osuus perustuu toimintakortteihin, jotka suunnitellaan suoraan käytettäviksi yksiköissä. Sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksessa 17.1.2017 todettiin, että sairaanhoitopiirin varautumisasiakirjojen päivitystyötä sekä siihen liittyviä toimenpiteitä valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi jatketaan vuonna 2017. Työtä ulkoisiin suuronnettomuusuhkiin ja monipotilastilanteisiin vastaamiseksi tullaan jatkamaan, mutta varautumisen ja valmiussuunnittelun painopiste tulee muuttumaan aiempaa voimakkaammin koskemaan sairaanhoitopiirin toimintaan ja/tai potilaiden tai henkilöstön turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Johtoryhmä hyväksyi osaltaan vuoden 2017 toimintasuunnitelman. 6.1.3 Potilasturvallisuus Potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2015. Sen jälkeen organisaatio on muuttunut ja henkilöstöä on vaihtunut, joten se on potilasturvallisuuspäällikön antaman tiedon mukaan tarkoitus päivittää vuonna 2017. Potilasturvallisuusneuvosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä on kokoontunut kahdesti vuodessa. HaiPro 1) – vaaratapahtumien raportointi Vsshp 2010–2017: llmoitusten määrä on tasaantunut

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

VSSHP

TYKS

TYKS Loimaa

TYKS Salo

TYKS Vakka-Suomi

Turunmaan sairaala

Psykiatria

Tekniikka- ja Huoltopalvelut

SAPA

EPLL

1) Hai-Pro-ilmoitus = Ilmoitus turvallisuuteen vaikuttavasta haitta- tai vaaratapahtumasta Lähde: Vsshp:n potilasturvallisuusraportti 2016 Tarkastuslautakunnan saaman selvityksen mukaan raportoitujen Hai-Pro-vaaratapahtumien määrä on vakiintunut hyvälle tasolle. Eniten raportoidaan lääke- ja nestehallintaan liittyviä vaaratapahtumia. Useimmiten syynä on puutteellinen tiedonkulku, joka johtuu raportointitavoista tai tietojärjestelmän ongelmista. Ilmoitetuista vaaratapahtumista 60 % on potilaalle sattuneita vahinkoja ja 40 % havaittuja läheltä piti -tapahtumia. Tavoitteena on, että jakauma saataisiin muuttumaan niin, että yli puolet havaitaan ennen vahingon sattumista.

33 Vakavan ja merkittävän riskin tapahtumien määrät 2010–2016

0

20

40

60

80

100

120

140

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Vakava riski V(kpl)

Merkittävä riski IV (kpl)

Lähde: Vsshp:n potilasturvallisuusraportti 2016 Vakavan ja merkittävän riskin tapahtumien määrä kasvoi vuosina 2013 ja 2014. Samoihin aikoihin perustettiin EPLL, T2-sairaala valmistui ja Tyksin uusi johtamisjärjestelmä astui voimaan. Vuonna 2015 tapahtumia oli hieman vähemmän, mutta määrä kasvoi taas vuonna 2016, samaan aikaan kuin toteutettiin Yksi sairaala -organisaatiomuutos.

Potilastutkimusta Tyksin kuulokeskuksessa. Kuva: Vsshp.

34 Potilasturvallisuuden toteutumisesta tehdään kerran vuodessa laajempi analyysi, joka raportoidaan johtoryhmälle ja johtajaylilääkärille. Vuonna 2016 toteutetussa potilasturvallisuuskyselyssä muutos-johtaminen sai kritiikkiä. Saadun palautteen mukaan johto ei ota muutostilanteessa henkilöstön voimavaroja tarpeeksi huomioon. Suositus: Tilastojen ja potilasturvallisuuskyselyn palautteen perusteella on aihetta kiinnittää erityistä huomiota muutosjohtamiseen ja potilasturvallisuuden riskienhallintaan organisaatio- ja muiden muutosten aikana ja niiden jälkeen. Henkilöstövoimavarojen riittävyys erityisesti toimeenpanon aikana on varmistettava. 6.1.4 Tietoturva Tietoturvasuunnitelmassa vuodelta 2014 todetaan, että sairaanhoitopiiri vastaa terveydenhuoltolain mukaisesti alueensa terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta sekä alueen julkisen terveydenhuollon yhteisen potilasrekisterin valvonnan koordinaatiosta. Sairaanhoitopiiri järjestää ja tuottaa tietojärjestelmäpalveluita myös useille muille terveydenhuollon organisaatioille. Sairaanhoitopiirin tietoturvallisuus luo käytännössä alueen potilastiedon turvastandardin sairaanhoitopiirin edellyttäessä itseltään ja järjestelmiään käyttäviltä muilta tahoilta yhtenäistä turvatasoa.

Potilastietojen käsittelyä T-sairaalan teho-osastolla. Kuva: Vsshp. Sairaanhoitopiirin hallitus päättää sairaanhoitopiirin tietoturvapolitiikasta. Hallitus valvoo tietoturva-politiikan toteutumista. Tietoturvasuunnitelmassa on yksilöity sairaanhoitopiirin johtajan, johtajayli-lääkärin, tietohallinto-, teknillisen ja henkilöstöjohtajan, arkistopäällikön ja jokaisen yksikön esimiehen vastuut tietoturvaan liittyvissä asioissa.

35

Esimiesten kokonaisvastuuseen yksikkönsä toiminnasta sisältyy vastuu yhteisten tietoturvaperiaatteiden ja -ohjeiden noudattamisesta omissa yksiköissä sekä tietoturvaperiaatteiden soveltamisen ja tarkentamisenohjeistamisesta yksikön käytännön vaatimusten mukaisesti. Yksiköiden johtajat vastaavat yksikkönsätietoturvatyön organisoinnista, toimeenpanosta, perehdyttämisestä, resursseista, toimivaltuuksista sekävalvonnasta. Sairaanhoitopiirin intranetissa on seikkaperäiset ohjeet tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen.

Vsshp:n tietoturvaryhmälle on 26.1.2017 raportoitu seuraavasti tietoturvamittareiden toteutumisesta vuonna 2016:

• Tietojärjestelmien ennakoimattomien käyttökatkojen määrä oli 133 kpl vuonna 2016 (127 kplvuonna 2015), joista 100 Medbit Oy:n vastuulla (86 vuonna 2015).

• Tietojärjestelmien operoinnissa tai ylläpidossa tapahtuneita vahinkoa aiheuttaneitaennakoimattomia tilanteita oli 9 kpl (13 kpl vuonna 2015)

• Tutkittujen ja ilmi tulleiden väärinkäytösten määrä oli 2 kpl (1 kpl vuonna 2015)• Tehtyjen lokiselvitysten määrä oli yhteensä 162 kpl (175 kpl vuonna 2015), joista spontaaneja (ei

ilmoituksiin perustuvia) lokiselvityksiä oli 32 kpl (47 vuonna 2015)• Vuoden 2016 tietoturvan kehittämissuunnitelman tehtävistä 7/12 tehtävää oli valmistunut, 5/12

tehtävää oli edistetty (vuonna 2015 tehtävistä 10/14 oli valmistunut, 2/14 oli edistetty, 2/14aloittamatta).

Tietohallintojohtaja on tarkastuslautakunnan haastattelussa todennut, että sairaanhoitopiirin tietoliikenneverkko ja konesalit on saatu teknisesti erittäin hyvälle ja modernille tasolle. Tietoturvan riskikartoitus tehdään vuosittain tietoturvaryhmässä.

Joulukuussa 2016 aloitettiin ulkoinen auditointi tietoturvatason kartoittamiseksi. Auditointi on tilattu KPMG:ltä ja käsittää sairaanhoitopiirin hallinnon ja Medbit Oy:n.

Suositus: Tietojärjestelmien ennakoimattomien käyttökatkojen määrä kasvoi vuonna 2016. Ennakoimattomat käyttökatkot hankaloittavat potilashoitoa, aiheuttavat potilasturvallisuusriskejä ja aiheuttavat jälkikäteen potilashoidossa mm. ylimääräistä kirjaamistyötä. Käyttökatkojen ennaltaehkäisyä on edelleen parannettava.

6.1.5 Työsuojelu

Tarkastuslautakunta ilmaisi arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 huolensa siitä, että vuoden 2015 syksyllä toteutetun työhyvinvointitutkimuksen perusteella työpaikkakiusaamisen kohteena oli ollut 15,5 %–21,8 % vastaajista tulosalueesta riippuen. Tarkastuslautakunnan antaman suosituksen mukaan: ”Kiusaamisen ja syrjinnän torjunnassa tulee noudattaa nollatoleranssia sairaanhoitopiirin työyhteisöissä. Työturvallisuuslain mukaan ”Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Henkilöstölle tulee järjestää koulutusta siitä, miten tunnistetaan häirintä ja epäasiallinen kohtelu ja millä keinoin se tulee poistaa.”” Havainto: Vsshp:ssä on otettu käyttöön nollatoleranssi epäasialliseen käyttäytymiseen. Työhyvinvointi-tutkimuksessa ilmi tulleeseen kiusaamiseen ja häirintään on puututtu mm. siten, että vuonna 2016 tehtiin ohjeet epäasiallisen käyttäytymisen nollatoleranssista (Sujuvaa yhteistyötä -ohje). Lisäksi on koulutettu sisäisiä sovittelijoita avustamaan ristiriitatilanteiden selvittämistä.

Työsuojeluriskit ovat henkilöstöön kohdistuvia, työstä tai työn tekemisestä aiheutuvien turvallisuuteen tai terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Vastuu vaaratekijöiden alentamisesta siedettävälle tasolle kuuluu työturvallisuuslain nojalla työnantajalle. Vaaratekijöitä ovat esimerkiksi henkinen kuormittuminen, (psykososiaalinen kuormittuminen), tapaturman vaarat, ergonomia/tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät,

36 fysikaaliset vaaratekijät, kemialliset ja biologiset altisteet, työväkivallan uhka ja palo- ja pelastus-turvallisuuteen liittyvät vaaratekijät. Työsuojelun vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti on otettu käyttöön työsuojeluriskien hallinnan työkalu (Haipro) ja hyväksytty ohjeet siitä, miten toimitaan psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi työpaikalla (Työstressin hallinta -ohje). Uuden ohjeen tarkoituksena on selventää työn psykososiaalisen kuormittavuuden arviointia ja tarjota työkaluja riskin hallintaan. Havainto: Osa henkilöstöstä joutuu edelleen työskentelemään tiloissa, joissa on sisäilmaongelma. Edistymistä on kuitenkin tapahtunut siten, että uusien sisäilmailmoitusten määrä on vähentynyt. Lisäksi esimiesten ja työntekijöiden tueksi on laadittu yksityiskohtainen ohje sisäilma-asioiden käsittelyä varten. Työsuojelun toimintasuunnitelman tavoitteena vuodelle 2016 oli sisäilmatyöryhmien toiminnan suunnitelmallisuuden kehittäminen. Asiaa koskevan uuden ohjeen tuli olla käytössä maaliskuussa 2016 ja elokuussa toiminnan tuli olla uuden ohjeistuksen mukaista koko sairaanhoitopiirissä. Henkilöstöpalvelut on julkaissut 14.4.2015 yksityiskohtaisen ja käytännönläheisen ohjeen sisäilma-asioiden käsittelystä (Sisäilmaohje). Ohjeessa on tarkennettu esimiesten roolia sisäilma-asioiden käsittelyssä ja tiedonkulussa sekä tarkennettu työterveyshuollon roolia työperäisten oireilujen selvittämisessä. Ensisijaisesti lähiesimies vastaa työpaikan terveellisyydestä. Työntekijän on puolestaan ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista viipymättä esimiehelleen. Tämä koskee myös epäilyä työperäisistä terveydellisistä oireista. Esimies saa lisätietoja ja neuvoja työsuojelupäälliköltä, työsuojeluvaltuutetuilta tai työterveyshuollosta. Ohjeiden mukaan lähiesimiehen vastuulla on varmistaa, että tehdään kiinteistön korjauspyyntö jos tiloissa havaitaan teknisesti korjattava puute, kuten haju, vesivahinko, pöly, tunkkaisuus tms., ja seurata korjauksen valmistumista. Jos teknisestä korjauksesta huolimatta henkilöstön terveydellinen oireilu jatkuu eikä uusia korjaustarpeita havaita, tulee tehdä sisäilmailmoitus. Ohjeissa huomautetaan, että ajoissa tehty kiinteistön korjauspyyntö saattaa ennalta ehkäistä sisäilmaongelman syntymisen.

Lähde: Sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta 16.2.2017 liite 1 § 20 Työntekijän tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon kun hän havaitsee itsellään terveydellisiä oireita, jolloin tehdään arvio oireiden mahdollisesta työperäisyydestä. Työterveyshuollon neuvosta työntekijä voi tehdä sisäilmailmoituksen. Epäiltäessä sisäilmaongelmaa, tulee pitää alueen lähiesimies tietoisena tilanteen

37 kokonaiskuvan varmistamiseksi. Varmistetuista tai epäillyistä työolosuhteista johtuvista syistä terveydellisiä oireiluita kokeva henkilö tulee siirtää muihin tiloihin. Sisäilmaohje sisältää myös tarkat ohjeet työntekijän uudelleen sijoittamiselle. Sisäilmailmoitusten määrä väheni vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. Ilmoitusten määrä kasvoi vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen määrä on tehtyjen kiinteistökorjausten ansiosta vuosittain vähentynyt. Eniten sisäilmailmoituksia tehtiin edelleen U-sairaalasta, vuonna 2016 määrä oli edelleen yli 150 ilmoitusta, lähes puolet kaikista ilmoituksista. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2016 aikana 21 kertaa. Suositus: Vuonna 2015 laadittua Sisäilmaohjetta tulee noudattaa. Henkilöstön oireilu tulee ottaa vakavasti. Ohjeen mukaan lähiesimiehen vastuulla on varmistaa, että tehdään kiinteistön korjauspyyntö, jos tiloissa havaitaan teknisesti korjattava puute, kuten haju, vesivahinko, pöly, tunkkaisuus tms., ja seurata korjauksen valmistumista. Jos teknisestä korjauksesta huolimatta henkilöstön terveydellinen oireilu jatkuu eikä uusia korjaustarpeita havaita, tulee tehdä sisäilmailmoitus. 6.1.6 Kiinteän omaisuuden riskit Rakennusten tasearvo yo-sairaanhoitopiireissä (konserni) 31.12.2016, M€

Lähde: Talouspalvelut/Arja Pesonen 30.3.2017 Vsshp:n rakennusten tasearvo oli toiseksi suurin yliopistosairaanhoitopiirien vertailussa vuonna 2016. Poistojen kasvu on ollut erittäin voimakasta mittavan rakennusinvestointiohjelman seurauksena. T2-sairaala valmistui vuonna 2013. Teknillisen johtajan mukaan Vsshp:n talouden vakauttamisohjelma on ohjannut sopeuttamaan menoja. Poistojen nopean kasvun vuoksi on jouduttu vähentämään muita menoja, mikä on rajoittanut vanhojen kiinteistöjen tarvittavia saneerauksia. Tästä on muodostunut kiinteistöjen korjausvelkaa. Vuoden 2015 syyskuussa vahvistetussa organisaatiomuutoksessa korostettiin tila-asioiden hoitamisen ja valmistelun merkitystä. Tuolloin muodostettiin Vsshp:n tilahallinnan palveluiden palveluyksikkö, jonka uusi palvelupäällikkö aloitti huhtikuussa 2016. Lisäksi perustettiin strateginen kiinteistöryhmä valmistelemaan tila-asioita pidemmällä aikavälillä. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on kaavailtu, että perustetaan valtakunnallinen kiinteistöyhtiö, jonka omistukseen tärkeimmät ja pääosa sosiaali-ja terveydenhuollon kiinteistöt siirretään. Teknillisen johtajan syksyllä 2016 antaman arvion mukaan on todennäköistä, että kaikkia Vsshp:n rakennuksia ei siirretä uuteen kiinteistöyhtiöön. Riskinä on, että kuntayhtymälle jää tyhjänä ja vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä.

38 Vsshp:n kiinteistöjen budjetoidut poistot 2006–2016, M€

Lähde: Tekniikan ja huollon tulosalue Tekniikan ja huollon tulosalueeseen kuuluvan Kiinteistöjen kunnossapitopalvelut-yksikön ydintehtävänä on teknisten laitteiden ja järjestelmien käyttö, valvonta, ylläpito ja vikakorjaukset. Yksikkö osallistuu rakennuttamis- ja suunnittelupalveluiden hankkeisiin. Toimintaa leimaa riskien kartoitus ja niihin varautuminen. Kunnossapitopalvelut kattavat 385.000 bruttoneliömetriä. Yksikössä työskenteli 75 henkilöä elokuussa 2016. Lakisääteiset kunnossapitotehtävät ja -tarkastustehtävät on syötetty tietojärjestelmään, joka automaattisesti muistuttaa tehtävistä. Jokaisesta suoritetusta tarkastuksesta syntyy dokumentti. Poikkeamatilanneohjeistus on tehty. Tekniikan tulosalueella tehdään riskien hallintakartoituksia säännöllisesti. Vuonna 2011 sattui A-sairaalassa tulipalo, jonka aiheuttamat vahingot toiminnalle ja sairaanhoitopiirin omaisuudelle olivat mittavat. Edelleen vain muutamassa rakennuksessa on sprinklerit ja niissäkään niitä ei ole potilastiloissa. Tyksin suurimmassa sairaalassa, T2-sairaalassa, sprinklereitä on ainoastaan teknisissä tiloissa, ei potilastiloissa. Suositukset: Sprinklereiden asentamista tulee harkita niihin tiloihin, joissa potilashoidon laitteiston turvallisuus ei muodosta sille estettä. Kaikkiin kiinteistöihin, joissa se on sairaalatoiminnan kannalta tarpeen, tulee asentaa varavesiliittymä. Talousarvio ja investointiohjelma tulee laatia niin, että otetaan huomioon tiloista aiheutuvat kasvavat poistot ja varmistetaan uudisrakentamisen rinnalla riittävät määrärahat myös tilojen korjauksiin siten, että sairaanhoitopiirin omistamien kiinteistöjen korjausvelka pienenee. 6.2 Asiakirjahallinto ja tietosuoja Vuonna 2016 osa arkistosta, kantasairaalan potilaskertomuskeskus, muutti A-sairaalasta remontin alta väistötiloihin. Muutossa siirtyi 13 henkilön työpiste ja viisi hyllykilometriä aineistoa kahteen tilapäiseen toimipisteeseen. Väistötilat ovat käytössä rajoitetun ajan, minkä vuoksi pysyvien arkistotilojen löytäminen on edessä. Arkistopäällikön mukaan olisi tarkoituksenmukaista tehdä sote- ja maakuntauudistukseen liittyen päätöksiä maakunnan yhteisistä arkistotiloista. Paperiarkistoa on pelkästään sairaanhoitopiirillä yhteensä 14 hyllykilometriä useassa eri toimipisteessä.

39 Vuodesta 2004 alkaen kaikki Vsshp:n potilaskertomustiedot löytyvät sähköisenä. Virallisesti sähköiseen arkistointiin siirryttiin pari vuotta sitten. Sähköinen arkisto vaatii hyvää suunnittelua. Sähköinen aineisto on siirrettävä noin kymmenen vuoden välein uudelle tallennusalustalle kun tallennustekniikka kehittyy. Siirto täytyy suunnitella siten, että dokumentit löytyvät pitkänkin ajan jälkeen. Materiaali on aina tietoturvasyistä tallennettu kahdelle palvelimelle. Arkistopäällikkö toimii oman toimen ohella sairaanhoitopiirin tietosuojavastaavana. Tietosuojaan liittyvä asiakaspalvelu ja neuvonta ovat aikaa vieviä ja vähentävät asiakirjahallinnon kehittämiseen käytettävää työaikaa tuntuvasti. Tietoturvan kehittämissuunnitelma vuodelle 2016 sisälsi toimenpiteenä tietosuojaselvitysten prosessin ja resursoinnin kehittämisen alueellisesti. Suunnitelman mukaan vuonna 2016 piti huolehtia siitä, että tietosuojaselvitysten prosessi on alueellisesti yhdenmukainen ja varmistetaan että tietosuojaselvityksiin on riittävä resursointi. Suunnitelma ei tältä osin vielä toteutunut. Suositukset: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä tulee harkita voidaanko perustaa maakunnalle yhteisiä arkistotiloja, johon sisältyvät sairaanhoitopiirin arkistot. Jatkossa olisi suositeltavaa, että tietosuojavastaavan tehtävään saataisiin vastaavat resurssit kuin monessa muussa yliopistosairaanhoitopiirissä, joissa tehtävälle on osoitettu oma henkilö. EU:n tietosuoja-asetus määrää vaatimukset tietosuojalle. 6.3 Palvelujen digitalisointi Vuoden 2016 talousarviotavoitteena oli, että valmistellaan kuntien kanssa nykyistä järjestelmä-suunnitelmatyötä tiiviimpi yhteistyörakenne palveluiden digitalisoinnin kehittämiseksi. Vuonna 2016 tehdyn valmistelun perusteella hallitus päätti 7.3.2017 kahden ICT-arkkitehdin vakanssin perustamisesta. ICT-arkkitehdeistä toisen keskeinen tehtäväkenttä on alkuvaiheessa sähköinen asiointi. Hän osallistuu ODA (Omahoito ja digitaalinen asiointi) ja Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeisiin, jotka ovat valtioneuvoston kärkihankkeita. Molemmat ICT-arkkitehdit osallistuvat keskeisesti myös sote- ja maakuntauudistukseen. Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että sote- ja maakuntauudistuksen edetessä on edessä myös noin 50 organisaation tietojärjestelmien fuusio. Vaikka aiempien linjausten mukaisesti Medbit Oy sairaanhoitopiirin konserniyhtiönä ja alueellisena toimijana hoitaa ICT-tekniikan ja palveluiden toteutuksen, on näiden hankekokonaisuuksien läpiviennin kannalta välttämätöntä, että sairaanhoitopiiri (ja jatkossa maakunta) vahvistaa omaa tietohallintoaan ja asiakasrooliaan. Hankkeissa keskeinen menestystekijä on, että huomioidaan toiminnallinen näkökulma ja edistetään uusia toimintamalleja samalla kun uudet järjestelmät otetaan käyttöön.

Vsshp:n intranetissa 25.10.2016 julkaistun tiedotteen mukaan Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) on hallituksen kärkihanke, jolla tuotetaan uudenlainen sähköinen toimintamalli kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. ODA- hankkeeseen osallistuu suuri joukko kuntia ja kuntayhtymiä. Hankkeen vetäjänä toimii Espoon kaupunki. Mukana ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Sodankylä, Tampere, Turku ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ensimmäiset kunnat alkavat käyttää järjestelmää vuoden 2017 lopulla ja laaja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2018 aikana, jolloin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ottaa järjestelmän käyttöön.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tavoitteena on ODA-hankkeen avulla uudistaa ja monipuolistaa päivystyspotilaiden palveluja. Sähköinen etäkäynti otetaan käyttöön. Sähköisenä etäkäyntinä on tarkoitus hoitaa 30 % puheluiden määrästä ja 5.000 vastaanottokäyntiä vuodessa.

40

ODA-hankkeen avulla päivystyspotilaan hoidossa otetaan käyttöön automatisoidut oirearviot, etähoito ja hoitoonohjaus. Kuva: Vsshp:n intranet/ODA-hanke.

ODA-hanke on Suomen yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen ja niiden väestövastuu- ja vaikutusalueeseen kuuluvat kaikki suomalaiset. 12 M€:n hankerahoituksesta saadaan 50 % hallitusohjelmaan liittyvältä Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeelta, loppu on yliopistollisten sairaanhoitopiirien omaa rahoitusta. Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa ovat mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sekä hankkeen koordinoijana toimiva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). HUSin syksyllä 2016 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että ”hankkeessa tehdään yhteistyötä alueiden perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten, yksityisen sektorin sekä potilasjärjestöjen kanssa. Hankkeella tuetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja. Hanke tuo terveydenhuollon palveluja kaikkien suomalaisten ulottuville asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta lisäten näin kansalaisten tasa-arvoa. Digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä hoitoketjuja ja sopivat erityisen hyvin esimerkiksi elämänlaadun, oireiden ja elintapojen seuraamiseen ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon seurantavaiheessa. Pitkäaikaisen sairauden kanssa elämistä ja potilaan omaseurannan mahdollisuuksia on mahdollista tukea virtuaalisesti. Myös ennakoivan hoidon merkitys kasvaa ja ihmisten mahdollisuudet oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen lisääntyvät merkittävästi. Lisäksi digitaaliset terveyspalvelut yhdenmukaistavat ja kehittävät hoitopro-sesseja. Samalla ne sujuvoittavat sekä monipuolistavat työntekoa terveysalalla.

41 Terveyskylä.fi tarjoaa tietoa ja tukea kansalaisille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille. Palvelun sisällä toimii eri teemaisia virtuaalitaloja, joista ensimmäiset ovat jo auki. Vuoden 2018 lopulla taloja on avoinna yli 20 ja palveluita löytyy yli 30 potilasryhmälle.” Johtopäätös: Palveluiden digitalisointi tulee todennäköisesti vaikuttamaan terveydenhuollon palvelu-, henkilöstö- ja tilatarpeeseen tulevaisuudessa yhä merkittävämmin. Asiakkaat saavat halutessaan käyttöönsä sähköiset palvelukanavat, joiden kautta palvelun piiriin pääsee kotikoneeltaan tai mobiililaitteella. Ohjelma arvioi hoidon tarpeen ja neuvoo oireisiin sopivan hoitopaikan tai antaa kotihoito-ohjeet. Digitalisoinnilla mahdollistetaan tuottavuuden nousu. Kysynnän jatkuvasti kasvaessa yhä suurempien asiakasmäärien palveleminen on mahdollista samoilla resursseilla. On erittäin edistyksellistä, että on saatu aikaan merkittäviä valtakunnallisia yhteishankkeita digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Suositus: Palveluvalikoimaan tulee lisätä mahdollisimman kattavat sähköiset neuvonta- ym. palvelut. Sähköiset palvelut nopeuttavat hoidon tarpeen arviointia ja vähentävät potilaan tarvetta hakeutua päivystykseen. Niillä voidaan korvata osa puhelinneuvonnasta ja vähentää kasvavan kysynnän aiheuttamaa tarvetta lisätä resursseja. 6.4 Diagnostiset palvelut Eräänä valtuuston asettamana sitovana tavoitteena vuodelle 2016 oli, että selvitetään sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja psykiatrian tulosalueen hallintomallien yhteensopivuus sairaanhoitopiirin Yksi sairaala -rakenteeseen ja sen tavoitteisiin ja tehdään selvitystyöhön pohjalta päätökset. Hallitus päätti kokouksessaan 24.5.2016, että sairaanhoitopiirin liikelaitosten integroinnin jatkoselvittelyssä keskitytään diagnostisten palvelujen tiiviimpään integraatioon suhteessa yliopistosairaalaan, ja että hallitukselle esitetään syyskuun kokouksessa toimintamalli tiiviimmän integraation saavuttamiseksi. Muiden liikelaitosten ja psykiatrian osalta hallitus päätti palata asiaan sote- ja maakuntauudistuksen ja psykiatrian fuusion edetessä. Hallitus käsitteli 11.10.2016 sairaanhoitopiirin diagnostisten palvelujen integroimista osaksi Tyksiä. Hallitus päätti hyväksyä suunnitelman Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintojen integroimiseksi osaksi yliopistosairaalaa ja että integraatioprosessin valmistelu käynnistetään. Johtajaylilääkäri määrättiin integraatioprojektin vastuuhenkilöksi. Selvitys Tyks-Sapan diagnostisten palvelujen integroimiseksi Tyksin toiminnan osaksi julkaistiin 2.3.2017 ja käsiteltiin 7.3.2017 sairaanhoitopiirin hallituksessa. Selvityksen toimenpide-ehdotus on, että Sapan diagnostiset palvelut jaetaan kahteen Tyksiin perustettavaan uuteen palvelualueeseen: Kuvantamispalvelut (VSKK, KNF ja KLIP) ja Laboratoriopalvelut (TYKSLAB, MB, Patologia ja Genetiikka). V-S Lääkehuollosta muodostetaan oma tulosalue. Lisäksi V-S Välinehuollon sijoittuminen sairaanhoitopiirin organisaatioon Tyksin tulosalueen sisällä ratkaistaan syksyn 2017 aikana.

Päätöksen esittelytekstissä todetaan, että ”Alkuperäisenä lähtökohtana organisaatiorakenteen muuttamiselle on ollut tarve liittää Sapan taloushallinto ja toiminta nykyistä kiinteämmin osaksi Tyksiä, jotta kliinistä toimintaa ja diagnostisten palvelujen taloutta ja toimintaa koskevat päätökset voidaan tehdä yhden hallinnollisen yksikön sisällä, eikä tämä peruste ole muuttunut valmistelun aikana. Muutoksella valmistaudutaan myös sote-uudistuksen myötä tulevaan kilpailutilanteeseen ja maakunta voi päättää mahdollisesta osallistumisesta asiakkaan suoran valinnan piiriin kuuluvien sote-keskusten tarvitsemien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten tuottamiseen siinä vaiheessa, kun näiden palvelujen toteuttamistavasta on tehty valtakunnalliset päätökset. Sote-uudistuksen vuoksi päätöksiä ehdotetuista organisaatiomuutoksista ei ole siten tarpeen lykätä.

Valmistelussa on myös todettu, etteivät selvityksen toimenpide-ehdotukset ole ristiriidassa 21.2.2017 julkaistun STM:n raportin 2017/6 ”Sairaanhoidolliset tukipalvelut sote-rakenteissa” johtopäätösten kanssa.

42 On kuitenkin todettava, että sote-uudistus aiheuttaa nyt esitetyssä muodossa useita haasteita sairaanhoidollisten tukipalvelujen tuottamiseen. Lähinnä kilpailuneutraliteettia koskevat haasteet ovat kuitenkin yhtäläiset nykyisessä liikelaitosmallissa kuin Tyksinkin osana. ”

Selvityksessä todetaan, että vasta jatkovalmistelun aikana tulevat ratkaistavaksi monet yksittäiset kysymykset eri toimintojen sijoittumisesta Tyksin organisaation sisällä. Näistä keskeisimpänä kysymyksenä voidaan mainita edellä todettu Varsinais-Suomen välinehuollon sijoittuminen joko TOTEK- tai Asiantuntijapalveluiden palvelualueelle. Tämän ja muiden yksittäisten kysymysten osalta valmistelu tapahtuu viimeistään syksyn 2017 aikana sairaalajohtajan johdolla.

Hallitus merkitsi 7.3.2017 tiedoksi selvityksen ja siinä esitetyt toimenpide-ehdotukset ja päätti, että organisaatiomuutoksen valmistelu käynnistetään selvityksessä esitettyjen periaatelinjausten mukaisesti ja esitetyssä aikataulussa. Tarkoitus on, että hallitus voi tehdä viimeistään kokouksessa 23.5.2017 esityksen valtuustolle organisaatiomuutoksen edellyttämistä hallintosäännön muutoksista koskien Tyks-Sapa-liikelaitosta ja Tyksin tulosaluetta, jolloin muutosehdotukset käsitellään valtuuston kokouksessa 13.6.2017. Hallintosäännön muutosten hyväksynnän jälkeen valmistellaan edelleen syksyn 2017 aikana hallituksen hyväksyttäväksi tarvittavat muutokset sairaanhoitopiirin toimintasääntöön siten, että uusi organisaatio voi aloittaa toimintansa 1.1.2018 alkaen.

Laboratorionäytteet kulkevat Tyksissä putkipostissa. Kuva: Vsshp.

Suositukset: Valtuuston asettaman sitovan tavoitteen mukaisesti tulee selvittää muidenkin sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja psykiatrian tulosalueen hallintomallien yhteensopivuus sairaanhoitopiirin Yksi sairaala -rakenteeseen. Yksi sairaala -mallin sekä vaihtoehtoisten mallien etujen ja haittojen analysoinnin jälkeen tulee selvitystyön pohjalta tehdä potilaslähtöisen ja taloudellisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset päätökset.

43 Tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena, että sairaanhoitopiirin kuvantamislaitteiden käyttöastetta lisätään nykyisestään. Tulee selvittää, voidaanko laitteiden käyttöastetta nostamalla vähentää uusittavien kuvantamislaitteiden määrää. Lisäksi yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja PET-keskuksen välillä tulee edelleen lisätä ja hakea synergiaetuja. Laitteiden yhteiskäyttöä tulee lisätä. Lähtökohtana toimintatapojen kehittämiselle tulee olla diagnostisten tutkimusten jonojen poistaminen.

7 Aikaisempien havaintojen jälkiseuranta 7.1 Rakennushankkeiden valvonta Lääkehuoltorakennus Lääkehuoltorakennuksen lopullinen valmistuminen on viivästynyt alkuperäisestä aikataulustaan rakennusvirheiden ja niiden aiheuttamien kosteusvaurioiden vuoksi useita vuosia. Alun perin rakennuksen oli tarkoitus valmistua vuonna 2013. Koko korjausprojektin arvioitu valmistumisaikataulu on elokuu 2018. Lääkehuoltorakennuksen valmiiksi saattamiseksi on asetettu projekti, jota johtaa ohjausryhmä ja teknillinen johtaja. Projektissa on kokopäiväinen projektipäällikkö ja sairaalainsinööri sekä osapäiväinen käyttöpäällikkö. Lisäksi projektissa työskentelee 1–2 muuta henkilöä. Ohjausryhmässä on Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimitusjohtaja, apteekkari, proviisori, käyttöpäällikkö, projektipäällikkö ja sairaalainsinööri.

Lääkehuoltorakennus. Kuva: Vsshp.

44 Kiinteistöjaosto käsitteli 24.1.2017 Lääkehuoltorakennuksen korjauksen tilannetta. Korjauksia päästään aloittamaan vasta kun väistötilojen korjaukset on saatu valmiiksi niin että loputkin puhdastilatoiminnot saadaan siirrettyä pois korjauksen alta. Tammikuun lopulla väistöön muuton aikataulu oli vielä epävarma, koska väistötilojen validointitestit olivat kosteusvaurioiden korjausten jäljiltä vielä kesken. Esityslistatekstistä ilmenee, että mikrobiongelmaa on käytännössä kaikissa uuden lääkehuoltorakennuksen muovimattolattioissa. Korjausprosessi on tammikuussa 2017 alkanut 1. kerroksen lääkerobotin purulla. Lääkehuoltorakennuksessa muu apteekkitoiminta jatkuu puhdastilatoimintoja lukuun ottamatta koko korjausprojektin ajan, mikä aiheuttaa tarkkaa työn suunnittelua ja töiden vaiheistamista. Ensimmäinen korjausurakkavaihe sisältää vain lattioiden mattojen ja tasoitteiden poistamisen.

Vuonna 2016 on käyty vuoropuhelua Lääkehuoltorakennuksen urakoitsijan kanssa korjausvastuista. Asian juridisesta näkökulmasta tilaajan on annettava mahdollisuus urakoitsijalle virheen korjaamiseen. Urakoitsija on 20.12.2016 ilmoittanut, ettei katso olevansa velvollinen suorittamaan korjauksia kohteena olevassa lääkehuoltorakennuksessa. Havainto: Vsshp katsoo riittävästi selvitetyn ja antaneen urakoitsijalle mahdollisuuden korjata virheensä. Vsshp toteuttaa korjaustoimet itse ja tulee aikanaan esittämään korvausvaatimuksen kustannuksista. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunnalle on raportoitu hankkeen etenemisestä 26.1.2017. Hankkeesta Vsshp:lle tähän asti aiheutuneista kustannuksista raportoitiin kokouksessa. Projektikirjanpidon mukaan Lääkehuollon toimitalon korjausten aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia oli vuosina 2014–2016 kertynyt Tekniikan ja huollon tulosalueella ja Varsinais-Suomen Lääkehuollossa yhteensä vähintään 1,34 M€. Vuosina 2017–2018 on talousarviossa varattu yhteensä 4,5 M€ muutos- ja korjaustöihin. T3-sairaalahanke T3-sairaalan bruttopinta-ala on 53.600 m2 ja huonepinta-ala 21.466 m2. Moottoritien ja junaradan päälle rakennettavan kannen pinta-ala on 9.010 m2. Kannen päälle rakennetaan kahdeksan kerrosta, jossa on EPLL:n lasten yhteispäivystys, Lasten klinikan, Naisten klinikan, Korva-, nenä- ja kurkkutautien ja Suu- ja leukasairauksien poliklinikoita, leikkaussaleja ja vuodeosastoja. Uusiin tiloihin siirtyy noin 1.000 työntekijää pääosin U-sairaalasta. Kustannusarvio on 157,4 M€ vuoden 2015 hinnoissa. Muutos U-sairaalan nykyiseen toimintaan verrattuna on esim. perheiden paremmat mahdollisuudet osallistua lapsensa hoitoprosessiin. Synnytyshuoneista n. 70 % ovat perhehuoneita. Vastasyntyneiden osastolla kaikki huoneet ovat perhehuoneita, joissa on omat kylpyhuoneet ja tilat yöpymiselle. Yhteisessä päivähuoneessa perheellä on mahdollisuus ruuan laittoon ja pyykin pesemiseen. T3-sairaala rakennetaan T2-sairaalan kylkeen, moottoritien päälle. Hanke toteutetaan projektijohtourakka-na ja kaikki hankintapaketteihin liittyvät sopimukset tehdään projektinjohtourakoitsijan ja toimittajan/ alaurakoitsijan välillä. T3-sairaalahankkeella on laadunhallintasuunnitelma, joka on hyväksytty 22.3.2016 kiinteistöjaostossa. Laatua valvovat hankkeen johtoryhmä, projektijohtaja, päävalvoja ja turvallisuusvalvoja. Hankejohtajan mukaan hankkeessa on kiinnitetty erityisesti huomiota riskien hallintaan. Jo vuodesta 2013 on selvitetty mitä haittoja liikenteestä on rakennukselle ja mitä haittaa rakentamisella ja rakennuksella voi olla liikenteelle. On tehty mm. ilmanlaatua, tärinää, tunneliturvallisuutta ja sähkömagneettisia häiriöitä koskevat selvitykset. Kannen urakkakilpailutukseen sisältyi riskienhallintaosuus. Riskienhallintakonsultti on käytössä. Keväällä 2016 tehtiin riskien arviointi, joka päivitettiin 30.9.2016. Tarkastuslautakunta on haastatellut hankkeen johtoa 13.10.2016 ja sisäinen tarkastus on tehnyt hankkeeseen kaksi eriaiheista tarkastusta vuonna 2016.

45 Kaikilta riskeiltä ei yrityksistä huolimatta rakennushankkeessa kuitenkaan onnistuttu suojautumaan. Syksyllä 2016 työmaalla alettiin epäillä betonin lujuuspoikkeamia kun seinän betonivalu epäonnistui työteknisesti. Koeporauksissa todettiin, että betonin lujuusvaatimukset alittuvat. Osassa näytteitä alitus on merkittävä. Asiaa on käsitelty ensimmäisen kerran kiinteistöjaostossa 10.11.2016, jolloin päätettiin, ettei sairaanhoitopiiri tule hyväksymään urakkasopimuksesta poikkeavaa toteutusta. Reklamaatiot on toimitettu urakoitsijoille marraskuussa 2016. Tämän jälkeen asiasta on raportoitu kiinteistöjaostolle 22.11.2016 ja 24.1.2017. Kiinteistöjaosto käsitteli 24.1.2017 T3-sairaalahankkeen uutta aikataulua. Hyväksytyn hankeaikataulun mukaan hankkeen piti valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä. Betonirakenteissa havaitun lujuusongelman takia pääosa tehdyistä betonirakenteista joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Uuden yleisaikataulun mukaan rakenteiden uusimisesta aiheutuu kymmenen kuukauden viive kansirakenteen valmistumiselle. Tämä tarkoittaa, että sairaalan rungon rakentaminen tulee käynnistymään vasta kesäkuussa 2018. Kansirakenteen viivästymisen johdosta hankeaikataulua on päivitetty.

Esittelytekstissä todetaan, että Vsshp:n hallitus päätti kokouksessaan 3.11.2015 muuttaa aikaisemmin tekemäänsä päätöstä siten, että U-sairaalan käytöstä luovutaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Nyt tätä päätöstä ei pystytä pitämään, vaan U-sairaalasta luopuminen siirtyy vuodella eteenpäin. Kiinteistöjaosto hyväksyi T3-hankkeen päivitetyn yleisaikataulun ja päätti esittää hallitukselle U-sairaalan käytöstä luopumisen aikataulun tarkentamista. Betonin puutteellinen lujuus T3-sairaalahankkeessa on aiheuttanut sen, että betonin laatupoikkeamia on ryhdytty selvittämään laajemminkin. Turusta löytyi lyhyessä ajassa toinenkin rakennustyömaa, jossa on käytetty vaatimuksia heikompaa betonia. Turun Sanomat uutisoi 18.2.2017, että ”Betonin lujuustutki-mukset ruuhkauttivat laboratoriot”. Uutisen mukaan kymmenen valtakunnallista rakennusurakoitsijaa selvittää paikalla valettujen betonirakenteiden lujuutta yhdessä Talonrakennusteollisuus ry:n kanssa. Betonin lujuustutkimukset ovat ruuhkauttaneet tutkimuslaboratoriot ympäri Suomen niin, että tuloksia saadaan todennäköisesti vasta toukokuussa 2017. Johtopäätös: T3-sairaalahankkeen harmillisesta viivästymisestä huolimatta on myönteistä, että sen seurauksena betonin laadunvalvontamenetelmiin on kiinnitetty valtakunnallisesti huomiota. Mahdollisesti betoninvalmistuksen laadunvalvontamenetelmiin saadaan Suomessa parannusta niin, että vastaavilta ongelmilta vältytään muissa hankkeissa.

T3-sairaalan rakennustyömaa joulukuussa 2016. Kuva:Vsshp.

46

7.2 Kiinteistöstrategia

Havainto: Kiinteistöstrategian ja pitkän tähtäimen tilaohjelman laadinta ovat edelleen kesken. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelma voidaan viimeistellä vasta siinä vaiheessa, kun tuotannon suunnittelussa voidaan nojata hyväksyttyihin sote- ja maakuntalakeihin.

Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 huomiota siihen, ettei sairaanhoitopiirillä ole kiinteistöstrategiaa tai pitkän aikavälin toimitilaohjelmaa. Tarkastuslautakunta antoi suosituksen, jonka mukaan kiinteistöstrategian laadintaa tulee nopeuttaa ja se tulee laatia yhteistyössä kuntien kanssa synergiaetujen varmistamiseksi. Valtuuston hyväksymän talouden vakauttamisohjelman tulee ohjata laadintaa. Toiminnan muutosten aiheuttamat muuttuvat tilatarpeet, kuten hoitokäytäntöjen muuttuminen avohoitoisemmiksi ja sote-uudistus tulee ottaa huomioon. Strategiaan tulee sisältyä sairaanhoitopiirin rakennusten korjausohjelma. Kiinteistöjen kunnosta tulee huolehtia korjausohjelman mukaan.

Joulukuussa 2015 perustettiin sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä strateginen kiinteistöryhmä. Tehtävänä oli laatia vuonna 2016 sairaanhoitopiirille sitovien tavoitteiden mukaisesti kiinteistökohtainen, strategisiin toiminnallisiin tarpeisiin perustuva tiekartta kunkin kiinteistön pitkän tähtäimen kehittämismahdollisuuksista, kehittämistarpeista ja tiloista luopumisen vaihtoehdoista ja kustannuksista ja tarkistaa tämä aina kalenterivuoden loppuun mennessä.

Em. työn perusteella strategisen kiinteistöryhmän tuli laatia suunnitelma, jolla sairaanhoitopiirin käytössä olevien toimitilaneliömetrien määrää vähennetään seuraavaksi eniten käyttävän sairaalan tasolle vuoden 2017 loppuun mennessä sekä vähentää kiinteistöistä aiheutuvien kustannusten määrää 5 % vuoden 2017 loppuun mennessä.

U-sairaalan neliömetrimäärä vastaa 5 % sairaanhoitopiirin toimitiloista, mutta U-sairaalasta päästäänluopumaan aikaisintaan T3-sairaalan valmistuessa vuoden 2021 lopussa. Teknillisen johtajan mukaantoimitilojen vähentämistavoite on erittäin kova, eikä tulle toteutumaan. Uudestakaupungista on vuonna2016 saatu myytyä tiloja n. 6.400 m2. Toisaalta Turussa on jouduttu vuokraamaan väistötiloja, kun useitarakennuksia on korjattavana sisäilmaongelmien vuoksi, mikä aiheuttaa n. 0,1 M€:n lisäkustannuksiavuodessa.

Strategisen kiinteistöryhmän tehtävänä on mm. valmistella kiinteistöjaostolle esitettävät sairaanhoitopiirin talousarviota ja taloussuunnitelmaa sekä käyttösuunnitelmaa varten tarvittavat rakennus-, korjaus- ja kunnossapito-ohjelmat. Strateginen kiinteistöryhmä vastaa kiinteistöstrategian linjasta ja strategian syntymisestä. Käytännön kirjoittamistyöstä vastaa teknillinen johtaja ja teknisten palveluiden tilahallinnan palveluyksikkö. Strategiassa tullaan jakamaan kiinteistöt kolmeen tilasalkkuun. Kiinteistöstrategian laadinta oli vuoden 2017 huhtikuussa edelleen kesken.

Teknillisen johtajan mukaan korjausvelan määrittäminen edellyttää säilytettävistä rakennuksista kiinteistökohtaisia kuntotarkastuksia, katselmuksia ja laskentaa. Siihen on varattava määrärahaa. Kyseessä on operatiivisen tason toimenpideohjelma, jossa todetaan kunkin sairaanhoitopiirin kiinteistön käyttötarve jatkossa ja sen mukainen ylläpitosuunnitelma.

Pitkän aikavälin tilaohjelman laatiminen, jota tarkastuslautakunta on suositellut, on sairaanhoitopiirin johtajan maaliskuussa 2017 haastattelussa antaman arvion mukaan vaikeaa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon hallintouudistuksen lainsäädännön suunnittelu tuolloin edelleen oli kovin keskeneräinen. Lainsäädännön muutoshan voi muuttaa erikoissairaanhoidon tilatarvetta äkillisesti. Esimerkiksi terveydenhuoltolain muutos, jonka eduskunta hyväksyi 29.12.2016 (1516/2016), muutti äkillisesti leikkaustoiminnan tilatarpeita. Lakimuutoksesta johtuen lähisairaaloissa ei enää vuodesta 2018 alkaen saa tehdä leikkauksia, ellei sairaalassa ole ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä.

47 Kiinteistöjen salkutusprosessi

Lähde: Tekniikan ja huollon tulosalue 25.8.2016 Erityisesti valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuotantoratkaisut voivat merkittävästi muuttaa sairaanhoitopiirin tulevaa tilantarvetta, esimerkiksi se, miten laajalti tuleva maakunta haluaa siirtää erikoislääkärivastaanottoja sote-keskuksiin. Kuntouksen järjestämisen maakunnalliset ratkaisut ovat myös erillisen selvityksen kohteena, samoin Salon sairaalan tuleva toiminta ja psykiatrian keskittämishanke aikatauluineen. Suositus: Sairaanhoitopiirin omistamien, toiminnalle tarpeettomien tilojen myyntiä tulee edelleen tehostaa. Kiinteistöstrategian ja pitkän aikavälin tilaohjelman valmistelua tulee jatkaa ja ne tulee aikanaan tuoda hallitukseen hyväksyttäväksi.

7.3 Laadunhallinnan suunnitelma Havainto: Laadunhallinnan suunnitelma on valmistunut. Vuoden 2015 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, ettei Vsshp:ssä ollut valmiina terveydenhuoltolain vaatimaa laadunhallinnan suunnitelmaa. Potilasturvallisuuden osuus suunnitelmasta oli ollut valmiina pitkään ja päivitetty viimeksi vuonna 2015, mutta laadunhallinnan osuuden valmistelutyö aloitettiin vasta huhtikuussa 2015. Terveydenhuoltolaki vuodelta 2010 ja STM:n asetus vuodelta 2011 määräävät, että terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta.

48 Tarkastuslautakunta antoi suosituksen, että sairaanhoitopiirin laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelman valmiiksi saattaminen tulee asettaa etusijalle ja sen käytäntöön viemiseen tulee varata tarpeelliset resurssit. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt laatuneuvoston, jonka tehtävänä on ylläpitää sairaanhoitopiirin laadunhallinnan suunnitelmaa, koordinoida ja kehittää laadunhallinnan menettelyjä, toimeenpanna itsearviointeja ja auditointeja sekä seurata niiden tuloksia. Tulosvastuullinen johto vastaa toiminnan laadusta sekä laadunhallinnan menettelyjen toimeenpanosta ja valvonnasta. Laatuneuvosto tukee tulos- toimi- ja palvelualueiden johtoa näissä tehtävässä järjestäen koulutuksia ja ylläpitäen laatuasiantuntijoiden verkostoja sekä koordinoiden muita sairaanhoitopiirin kehittämisen verkostoja osana jatkuvan parantamisen kokonaisvaltaista toimintamallia. Laatuneuvoston toimintasuunnitelmat esitellään ja laatuneuvosto raportoi laadunhallinnan kehittämisestä, toimeenpanosta ja toteutumisen arvioinnista sairaanhoitopiirin johtoryhmälle. Sairaanhoitopiirin laatuneuvoston johdolla on vuoden 2016 aikana koottu terveydenhuoltolaissa ja asetuksessa määritellyt tiedot laadunhallinnan suunnitelman sisällöstä yhdeksän osiota käsittäväksi nykytilan kuvaukseksi. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä merkitsi kokouksessaan 20.12.2016 tiedoksi laadunhallinnan suunnitelman nykytilan kuvauksen ja laatuneuvoston toimintasuunnitelman vuodelle 2017. Samalla todettiin sairaanhoitopiirin johtajan 15.8.2015 asettama projekti ”Laadunhallinnan suunnitelman laatiminen ja viestintä” päättyneeksi. Johtoryhmä totesi lisäksi, että laatujärjestelmien ja laatutyötä tukevien IT-ohjelmien osalta se palaa asiaan toukokuussa 2017. Nykytilan kuvauksen yhdeksään osioon on koottu viittaukset laadunhallintaa ohjaavaan lainsäädäntöön sekä Vsshp:n strategiat, politiikat ja toimintaohjeet, jotka määrittelevät kunkin laadunhallinnan osa-alueen menettelyjä ja vastuita. Jokaisesta osiosta on tehty kuvio ja lyhennelmät sekä linkkiluettelo sairaanhoitopiirin intranet-sivuille. Asian esittelytekstissä todetaan, että nykytilan kuvauksen laatimisen yhteydessä on Laatuneuvostossa tunnistettu useita laadunhallinnan kuvausten ja menettelyjen parantamisen tarpeita. Laatuneuvosto on hyväksynyt kokouksessaan 29.11.2016 toimintasuunnitelman vuodelle 2017 priorisoitavista kehittämistarpeista. Näitä ovat selvitystyön tekeminen eri laatujärjestelmistä ja IT-pohjaisista laatutyötä tukevista ohjelmista, laatulupausten määrittely, laadunhallinnan vastuiden ja menettelyjen kuvaukset sekä keskeisten dokumenttien päivittäminen ja viestintä. Laatuneuvosto ohjaa ja Kehittämispalvelut-yksikkö koordinoi Laatuneuvoston toimintasuunnitelman toteutusta. 7.4 Selkeä organisaatio Havainto: Hallintokeskuksen vuoden 2014 lopussa voimaan astuneen organisaatiomuutoksen tavoitteet eivät ole vielä toteutuneet Kehittämispalvelujen osalta. Tilanteeseen on kuitenkin odotettavissa parannusta vuoden 2017 aikana. Yksikölle valittiin kokopäiväinen kehittämisjohtaja 1.3.2017 alkaen. Tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2014 arviointikertomuksessa mm. Hallintokeskuksen organisaatio-muutosta, joka astui voimaan 1.12.2014. Yhdentoista yksikön tilalle perustettiin viisi yksikköä ja lisäksi kaksi palveluyksikköä. Kehittämispalvelut-yksikön perustamisen yhteydessä potilaan lääketieteen prosessin ja hoitotieteen prosessin kehittämisasiat yhdistettiin samaan yksikköön. Myös potilaan perusterveyden-huollon prosessin kehittäminen yhdistettiin samaan yksikköön.

49 Sairaanhoitopiirin johtaja toimii aluksi kehittämispalvelut-yksikön vastuuhenkilön esimiehenä, jonka lisäksi eri prosessien omistajina olivat johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja. Vuoden 2017 alusta Kehittämispalvelut-yksikkö siirrettiin johtajaylilääkärin alaisuuteen, koska johtajaylilääkäri vastaa useimmista Kehittämispalvelut-yksikön hoitamista tehtävistä. Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2014 arviointikertomuksessa, että organisaatiouudistukset eivät yksinään riitä toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi. Tarvitaan myös hyvää johtamista kaikilla tasoilla. Kehittämispalvelut-yksikön vastuuhenkilön tehtävässä ja koko henkilöstössä vaihtuvuus on ollut suurta. Jäsentymätön moniportainen johtamisjärjestelmä ja epäselvät vastuusuhteet ovat heijastuneet yksikön henkilöstön työviihtyvyyteen ja jaksamiseen. Tämä on vaikeuttanut yksikön toiminnan vakiintumista asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Työtyytyväisyysmittauksessa Kehittämispalvelut-yksikössä saatiin heikko tulos. Kehittämisjohtajan virka täytettiin kokopäiväisesti 1.3.2017 alkaen. Uusi kehittämisjohtaja pääsee irrottautumaan kokonaan edellisestä tehtävästään kevään aikana. Suositus: Kehittämispalvelut-yksikön organisaatiouudistukselle asetettujen tavoitteiden ja eri yksiköiden yhdistämisellä haettujen synergiaetujen toteutuminen on varmistettava. Työnantajan vastuulla on henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. 7.5 Yhteistyö kuntien kanssa sekä sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmiin on nimetty sairaanhoitopiiristä 23 henkilöä. Sairaanhoitopiirillä on puheenjohtajuus Palvelutuotannon valmisteluryhmässä ja Henkilöstöhallinnon valmisteluryhmässä. Työryhmien työskentely oli vasta alkanut vuoden 2017 alussa. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimetty vastuulliseksi johtamaan uutta yhteistyöaluetta ja sen toimintaa suunnittelevaa työryhmää, joka laatii Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan tuleville maakunnille sopimusluonnoksen koskien maakuntien yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, alan koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä pelastustoimessa. Lisäksi kansallisella tasolla sairaanhoitopiirin talousjohtaja on osallistunut Valtakunnallisten palvelukeskusten valmistelun johtoryhmään ja Sote-ICT-kehitysyhtiön projektiryhmään, teknillinen johtaja Maakuntien tilakeskuksen työryhmään ja hankinta- ja logistiikkajohtaja Maakuntien yhteishankintojen palvelukeskuksen projektiryhmään.

Vuoden 2017 aikana valmistautuminen etenee pääsääntöisesti maakunnallisten ryhmien kautta, seuraten tiiviisti valtakunnan tasolla käytävää keskustelua ja noudattaen ministeriön ohjausta. Virkamiehet ovat osallistuneet ministerien ja muutosjohtajien vierailuihin alueella, ja piirinjohtaja on kutsusta käynyt myös ministeriön kuulemistilaisuuksissa ja maakuntajohtajan tapaamisissa. Sairaanhoitopiirin sisällä on tiivistetty omaa tilanneseurantaa vuoden 2017 alusta alkaen kokoontumalla maakunnalliseen ja valtakunnalliseen valmisteluun osallistuvien sairaanhoitopiirin virkamiesten kesken.

Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen on tähän asti tehty oman toimen ohessa ilman erillistä henkilöstöä tai määrärahoja. Kuukausittain valmisteluun käytetään sairaanhoitopiirin virkamiesten työaikaa arviolta 100 tuntia, josta puolet työryhmien kokouksiin ja puolet muuhun valmistautumiseen. Lisäksi on valmisteltu lausuntoja poikkeuksellisen laajoihin, laajakantoisiin ja piirin toimintaan keskeisesti vaikuttaviin lakiluonnoksiin. Haastatteluissa on todettu, että mikäli eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait ja ne pannaan toimeen esitetyssä aikataulussa, on sairaanhoitopiirin osoitettava merkittävästi enemmän työpanosta uudistuksen valmisteluun.

50 Toukokuussa 2017 nimetään Varsinais-Suomen maakunnan väliaikaishallinto. Väliaikaishallinnon päätöksentekoelimeen tulee nimettäväksi kaksi henkilöä Vsshp:stä. Ehdotuksena on, että sairaanhoitopiirin johtaja ja talousjohtaja nimetään siihen. Sen lisäksi väliaikaishallinnossa tarvitaan viimeistään syksyllä 2017 kokopäiväistä henkilöstöä uudistuksen valmisteluun. Väliaikaishallintoon siirtyvien henkilöiden työpanoksen korvaaminen tulee olemaan ongelmallista sairaanhoitopiirissä. Sairaalatoimintahan jatkuu katkeamattomana läpi koko hallinto-uudistuksen. Johtajaylilääkärin työpaikan vaihdos huhtikuussa 2017 lisäsi entisestään resurssienpuutetta.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta järjestettiin kolme tilaisuutta henkilöstölle 12.4.2017 Turun messukeskuksessa. Tilaisuudessa esityksiä pitivät sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä, Varsinais-Suomen sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo, TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson, Varsinais-Suomen maakuntauudis-tuksen muutosjohtaja Laura Leppänen, Maskun hallintojohtaja Maija Löfstedt sekä Naantalin henkilöstöpäällikkö Laura Saurama. Kuva: Suvi Vainio. Sote- ja maakuntauudistusta valmisteleva ICT- ja sähköiset palvelut -työryhmä on osaltaan hyväksynyt, että sairaanhoitopiiri resursoi uudistuksen toteutukseen tietohallinnon valmistelutehtäviin henkilöt. Linajuksen mukaisesti sairaanhoitopiirin hallitus päätti 7.3.2017 perustaa sairaanhoitopiiriin kaksi ICT-arkkitehdin tointa 1.4.2017 alkaen. ICT-arkkitehdit palkataan alueellisen potilasjärjestelmän kehittämiseksi ja sähköisen asioinnin edistämiseksi. Päätöksen perusteluissa todetaan, että ”kyseessä on erittäin suuret koko Varsinais-Suomen alueen kattavat monivuotiset hankekokonaisuudet. Näkökulmana ei ole enää pelkkä sairaanhoitopiiri, vaan maakuntauudistuksen edetessä on edessä myös noin 50 organisaation tietojärjestelmien fuusio. Vaikka aiempien linjausten mukaisesti Medbit Oy sairaanhoitopiirin konserniyhtiönä ja alueellisena toimijana hoitaa ICT-tekniikan ja palveluiden toteutuksen, on näiden hankekokonaisuuksien läpiviennin kannalta välttämätöntä, että sairaanhoitopiiri ja näin jatkossa maakunta vahvistaa omaa tietohallintoaan ja asiakasrooliaan. Hankkeissa keskeinen menestystekijä on toiminnallisen näkökulman huomiointi ja hankittavien järjestelmien jalkauttaminen uusia toimintamalleja edistäen.” ICT-arkkitehdeistä toinen keskittyy alkuvaiheessa valtakunnallisen UNA-hankkeen kautta tapahtuvaan alueellisen asiakas- ja potilasjärjestelmien uudistukseen. Toisen ICT-arkkitehdin keskeinen tehtäväkenttä on alkuvaiheessa sähköinen asiointi, jossa hän osallistuisi ODA (Omahoito ja digitaalinen asiointi) ja Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeisiin, jotka ovat valtioneuvoston kärkihankkeita. Molemmat osallistuvat keskeisesti myös sote- ja maakuntauudistukseen. Hankkeista on kerrottu tarkemmin kohdassa 6.3 Palvelujen digitalisointi.

51 Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi 31.1.2017 päivätyllä lausuntopyynnöllä lausuntoa luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Lausunnon antamiselle varattu määräaika päättyi 28.3.2017. Hallitus hyväksyi 7.3.2017 periaatteet Vsshp:n lausunnon valmistelun pohjaksi. Vsshp:n lausunnossa nostettiin esiin eräitä ongelmakohtia, mm.:

• lakiluonnos on annettu keskeneräisenä eikä sen perusteella voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä kaikista sairaanhoitopiirin toimintaa koskevista muutoksista, joita lakiluonnoksen mukainen valinnanvapaus voisi aiheuttaa

• on epäselvää, minkä tiedon ja osaamisen varassa maakunta kykenee ohjaamaan valinnanvapautta siten, että sen avulla edistetään samanaikaisesti asiakaskeskeisyyttä, hoidon saatavuutta ja kustannusten hillintää

• sote-keskuksessa tuotetaan laajat erikoislääkärien konsultaatio- ja vastaanottopalvelut, jotka voivat parantaa hoidon laatua ja integraatiota perus- ja erikoistason hoidon välillä, mutta mikä suhde heillä olisi vaativista hoidoista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen

• riskit erikoissairaanhoidon toiminnoille haitallisesta kilpailusta henkilökunnasta ja potilaista • asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotetut palvelut tulee yhtiöittää, joka tulee

käytännössä edellyttämään Tyksin osien eriyttämistä • epäselvyys diagnostisten palvelujen asemasta sote-uudistuksessa • valinnanvapauslain vaikutusten arviointi on puutteellinen, koska monet sen yksityiskohdat

täsmentyvät vasta jatkovalmistelun yhteydessä. Lausunnon mukaan lakiehdotukseen tulisi määritellä sellainen siirtymäaika, jona aikana nykyinen julkinen erikoissairaanhoito voidaan järkevällä tavalla järjestää vastaamaan valinnanvapauden vaatimuksia, huomioiden asiaan liittyvät sisällölliset, rahoitukselliset ja tekniset muutokset. Hallituksen kokouksessa 28.3.2017 käydyn keskustelun aikana lausuntoon tehtiin seuraavat lisäykset:

• maininta koulutuksen ja tutkimuksen aseman turvaamisesta • huoli erikoissairaanhoidon pirstaloitumisesta • harkittavaksi kunnille mahdollisuutta toimia tuottajatahona yhtiöiden kautta kuntaliiton lausunnon

mukaisesti. Valtakunnallisen lainvalmistelun keskeneräisyys on hidastanut maakunnallista suunnittelua. Tästä johtuen yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat julkaisivat 24.2.2017 yhteisen kannanoton, jonka mukaan esitetty valinnanvapauden toteuttamisaikataulu on mahdoton. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien kannanotossa todettiin mm. että ”valinnanvapauslain-säädännöllä vaikutetaan voimakkaasti rahan liikkumiseen terveydenhuollossa. Kokonaan uudenlaiseen rahoitusjärjestelmään ("raha seuraa potilasta") siirtyminen tulee tehdä perusteellisen ja monipuolisen harkinnan pohjalta. Riskinä on muuten, että tehokkaan ja pääosin hyvin toimivan järjestelmän ydin murennetaan ratkaisuilla, joista seuraa vaikeasti korjattavia ongelmia ja kustannusten kasvua. Tämä ei ole kenenkään etu.”

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat ehdottivat, että eduskunnan puolueet yli hallitus-oppositio-rajan neuvottelevat ja sopivat yhdessä valinnanvapauden toteuttamisen periaatteista ja aikataulusta. Rinnakkain tämän kanssa ehdotettiin jatkovalmisteltavaksi valinnanvapauslainsäädäntö siten, että sosiaali- ja terveysministeriön johdolla tapahtuvaan valmisteluun osallistuvat sekä julkisten että yksityisten tuottajien edustajat.

Havainto: Valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistuksen lainvalmistelutyö on edelleen pahasti kesken. Asiantuntijat varoittavat, että uudistuksen esitetty aikataulu on epärealistinen ja että valinnanvapautta koskevaa lakia tulee valmistella paremmin. Valtakunnallisen valmistelun viipyessä jää maakunnalliseen valmisteluun yhä vähemmän aikaa.

52 Johtopäätös: Erittäin laajan hallinnollisen uudistuksen kiireellistä valmisteluaikataulua ajatellen Varsinais-Suomen maakuntahallinnon valmisteluun on varattu riittämättömästi valmisteluresursseja. Kunnista on vaikea saada resursseja, joten tämä asettaa paineita sairaanhoitopiirille irrottaa tarvittavat henkilöresurssit. Niiden korvaaminen sairaanhoitopiirin organisaatiossa tulee olemaan haasteellista.

Suositus: Sote- ja maakuntauudistuksen huolellinen valmistelu vaatii, että siihen varataan tuntuvasti enemmän sairaanhoitopiirin resursseja, kuin mitä alkuvuonna 2017 on ollut käytettävissä. 8 Yhteenveto

Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisyydellä, että kuntayhtymän talousarvio ja sitovat taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin vuonna 2016. Vuodesta 2013 alkaen toimeenpannut organisaation rakenteelliset muutokset ja johtamisjärjestelmän muutokset (Tyks 2013- ja Yksi sairaala -hankkeet, tekniikan ja huollon tulosalueen ja hallintokeskuksen organisaatiomuutokset ym.) ovat johtaneet tuloksiin.

Talouden vakauttamisohjelmaa toteutetaan järjestelmällisesti ja jäsenkuntien maksuosuuden kokonaiskasvuprosenttia on onnistuttu painamaan alaspäin. Asetetut pitkäaikaistavoitteet saavutetaan arvion mukaan vuonna 2017. Vsshp:n episodituottavuus ei ole parantunut mainittavasti vuosina 2011–2015, mikä johtuu siitä, että kustannukset ovat nousseet samassa tahdissa kuin suoritteiden määrä. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuus oli vuonna 2015 heikompi kuin kaikkien sairaanhoitopiirien tuottavuus keskimäärin. Myös Vsshp:n tuottavuus oli alle kaikkien sairaanhoitopiirien keskiarvon. Vsshp:n tuottavuutta voitaisiin parantaa edellyttäen, että kustannukset nousevat hitaammin kuin suoritteiden määrä. Vuoden 2016 tiedot ovat käytettävissä vasta keväällä 2018, mutta odotettavissa on, että vuonna 2016 saavutettu maltillinen kustannuskehitys tulee näkymään ensi vuonna julkaistavissa tilastoissa Vsshp:n parantuneena tuottavuutena. Tuottavuutta tulee edelleen pyrkiä parantamaan huolehtimalla jatkossakin siitä, että toiminnan kustannusten kasvu on maltillinen.

Kokonaiskustannukset (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) kasvoivat Vsshp:ssä 0,5 % vuonna 2016, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Erittäin myönteinen kehitys on vaatinut järjestelmällistä työtä ja paljon ponnistuksia henkilöstöltä kaikilla organisaatiotasoilla.

Kokonaiskustannusten muutos-% yliopistollisissa sairaaloissa

Lähde: Talouspalvelut/ Arja Pesonen 30.3.2017

53

Kuntayhtymän (ilman liikelaitoksia) toiminnallisista tavoitteista toteutui lähes kaksi kolmasosaa (25/42 tavoitetta, 60 %), runsas kolmasosa toteutui osittain (tai lähes toteutui) ja ainoastaan kaksi jäi kokonaan toteutumatta.

Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä, koska merkittävä osa niistä tavoitteista, joihin kuntayhtymä on voinut itse vaikuttaa, on toteutunut. Monen toteuttamatta jääneen tavoitteen toteuttamista on estänyt tai hidastanut joko sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön keskeneräisyys tai ulkopuolisen tahon tekemä, toteuttamisen estävä kielteinen päätös.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen taloudelliset tavoitteet toteutuivat, mutta toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vain osittain tai ei ollenkaan. Tarkastuslautakunnan mielestä päivystyspotilaan hoidon tarpeen arvioinnin odotusaikatavoite on Vsshp:ssa asetettu kovin vaatimattomalle tasolle. STM on vuonna 2014 antanut päivystyspotilaiden odotusaikoja koskevat ohjearvot. Niiden mukaan kaikille muille kuin hätätilapotilaille tulisi tehdä hoidon tarpeen arviointi alle kymmenessä minuutissa. Hätätilapotilaiden hoidon tarpeen arviointi tulee ohjeen mukaan tehdä alle minuutissa. Tarkastuslautakunta on jo arviointikertomuksessaan vuodelta 2015 antanut suosituksen, jonka mukaan sitovaksi tavoitteeksi tulee asettaa STM:n ohjearvojen mukaiset odotusajat.

Valtuusto myönsi Tyks-Sapa-liikelaitokselle lisämäärärahan, joka mahdollisti taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Talousarvion muutosesitys ei sisältänyt perusteluja talousarvion riittämättömyydelle. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talousarvion muutosesitykset valtuustolle tulee aina perustella ja syyt alkuperäisen talousarvion ylittymiselle esittää selkeästi.

Päätöksentekijöillä tulee olla varmuus siitä, että käytettävissä olevin keinoin on aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla pyritty torjumaan talousarvioylitysuhka, varsinkin jos merkittävät talousarvioylitykset ovat vuosittain toistuvia. Toisinaan talousarviomenojen ylitys voi olla perusteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuussyistä. Tämän tulee ilmetä päätöksen esittelytekstissä.

Tulosalueiden tulee yhdessä neuvotellen sopia keskenään jo talousarvioraamin valmisteluvaiheessa tulevan vuoden tilausmäärät, jotta talousarvioraami saadaan realistiselle pohjalle. Molempien sopijaosapuolten tulee yhteisesti pyrkiä koko organisaation tuottavuuden nostamiseen sekä jatkuvasti arvioida toimintatapojen taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta potilaan hoitoprosessin kokonaisuuden kannalta.

Tarkastuslautakunnan suorittamissa haastatteluissa on todettu, että raportointi hallitukselle riskienhallinnasta ei ole niin järjestelmällistä kuin se voisi olla. Raportointi tapahtuu osana talouden ja toiminnan suunnittelua ja seurantaa ja tukeutuu sisäisen tarkastuksen työhön. Sairaanhoitopiiritasoista riskienhallintaa ei ole selkeästi osoitettu kenenkään pääasialliseksi tehtäväksi.

Riskien kartoitus on tehty viimeksi vuonna 2009, minkä vuoksi se on jo osittain vanhentunut. Tuolloin tehdyn riskien kartoituksen jälkeen ei ole ryhdytty riittäviin järjestelmällisiin toimenpiteisiin riskeiltä suojautumiseksi. Haastatteluissa on todettu, että riskien kartoitus on aikanaan tehty hyvin. Sen jälkeen ei kuitenkaan ole nimetty vastuuhenkilöitä eikä järjestelmällisesti valvottu, että kartoituksessa esille tulleiden riskien hallitsemiseksi olisi ryhdytty toimenpiteisiin.

Tarkastuslautakunnan mielestä uusi, kattava riskien kartoitus tulee tehdä mahdollisimman pian. Riskien hallitsemiseksi tulee laatia toimenpideohjelma aikatauluineen. Tarpeelliset resurssit sairaanhoitopiirin tasoiseen riskien hallinnan toimenpiteiden toteuttamiseen, koordinointiin ja valvontaan tulee varmistaa. Sairaanhoitopiirin, tulosalueiden ja tulosyksiköiden johdon tulee kunkin omalta osaltaan vastuuttaa riskien kartoituksessa esille tulleiden riskien hallinnan toimenpiteet ja valvoa, että toimenpiteet ovat tulleet suoritetuksi. Esimiesten tulee valvoa vastuualueensa riskien hallinnan toteuttamista osana esimiestyöhön kuuluvaa jatkuvaa sisäistä valvontaa.

55

Liite 1 Käsitteet ja lyhenteet BSC-malli = Balanced Scorecard, eli tasapainotettu mittaristo, on tavoitejohtamisen periaatteille kehitetty toiminnanohjauksen suorituskykymittaristo. BSC-mallissa tavoitteet asetetaan neljästä näkökulmasta: Taloudellinen näkökulma, Asiakasnäkökulma, Sisäisten prosessien näkökulma ja Oppimis- ja kasvunäkökulma DRG = (Diagnosis Related Group) DRG on luokitusjärjestelmä, jossa potilaan saama hoito ryhmitellään päädiagnoosin, mahdollisten hoitoon vaikuttavien sivudiagnoosien, suoritettujen toimenpiteiden, hoitoajan sekä potilaan iän ja sukupuolen ja sairaalasta poistumistilan mukaan kliinisesti mielekkäisiin ryhmiin. Kunkin ryhmän sisällä hoitojakson vaatima voimavarojen kulutus on keskimäärin samaa luokkaa. DRG-pisteet = Painotetut hoitojaksot. Hoitojakson painotuksessa otetaan huomioon potilaiden vaikeusaste voimavarojen kulutuksen kannalta eri sairaaloissa tietyn terveysongelman hoidon aikana. EPLL = Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Episodi = Episodi käsittää potilaan koko hoitoprosessin, eli kaikki vuodeosastohoitojaksot, päiväkirurgian hoitojaksot, avohoitokäynnit, toimenpiteet ja muut suoritteet, jotka on tehty potilaan tietyn terveysongelman ratkaisemiseksi kalenterivuoden aikana. Erva-alue = Erityisvastuualue. Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. Tyksin erityisvastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. KLIP = Kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET-tutkimusten vastuualue KNF = Kliinisen neurofysiologian yksikkö. Yksikkö tekee tutkimuksia, joilla selvitetään mm. neurologisia sairauksia, unihäiriöitä, hermovaurioita ja lihassairauksia Länsirannikon Työterveys Oy = Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2012 perustama ja 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö.

Medbit Oy = Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpalvelut Tyksin erityisvastuualueella.

ODA-hanke = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA) on hallituksen kärkihanke, jolla tuotetaan uudenlainen sähköinen toimintamalli kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin.

Polikliininen hoito (POKI) = Poliklinikassa tapahtuva hoito, joka annetaan potilaan käydessä vastaanotolla ja johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa Päiväkirurgia (PÄIKI) = Kirurginen toimenpide, johon ei sisälly yöpymistä sairaalassa SASKE = Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Tyks-Sapa-liikelaitoksen alaisuudessa Sitovat nettokulut = Käyttötalouden osalta talousarvion sitovuudet määritellään Vsshp:ssä sitovina nettokuluina, jotka lasketaan tuloslaskelmasta seuraavasti: Toimintakulut + Korko- ja muut rahoituskulut + Poistot ja arvonalentumiset. Summasta vähennetään Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta, Erityisvaltionosuus, Muut myyntituotot, Maksutuotot, Tuet ja avustukset, Muut toimintatuotot ja Korko- ja muut rahoitustuotot Somaattinen erikoissairaanhoito = Käsittää kaiken muun erikoissairaanhoidon paitsi psykiatristen erikoisalojen hoidon STM = Sosiaali- ja terveysministeriö Tays = Tampereen yliopistollinen keskussairaala THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimintakulut = Toimintakulut sisältävät Henkilöstökulut, Palvelujen ostot, Aineet, tarvikkeet ja tavarat, Avustukset ja Muut toimintakulut Totek = Toimenpide-, teho- ja kivunhoitopalvelujen palvelualue Triage = Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Tyks = Turun yliopistollinen keskussairaala Tyks-Sapa-liikelaitos = Tyks Sairaanhoidollisten palvelujen liikelaitos UNA-hanke = Valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain Utulab = Turun yliopiston Utulab siirtyi 1.1.2015 yliopistolta Vsshp:n alaisuuteen ja on nykyään nimeltään Tyks Mikrobiologia ja genetiikka Vsshp = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri VSKK = Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus

56

Liite 2 Tarkastuslautakunnan toiminta

Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kuntayhtymässä ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta vastaa kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä sekä tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle.

Toimikauden 2013‒2016 tarkastuslautakuntaan kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Tarkastuslautakunta 2013‒2016: Jäsen Reino Lindqvist, puheenjohtaja, Marttila

Varajäsen Hilkka Lindgren, Pöytyä

Antti Ääritalo, varapuheenjohtaja, Kustavi Kyösti Kuronen, Laitila Inkeri Backman, Turku Birgitta Juhala, Turku Piki Kettinen, Rusko Kaisa Vasama-Kakko, Somero Erkki Koskinen, Turku Merja Nurmio, Turku

Antti Hautamäki, Turku Marja Vyyryläinen, Turku

Jukka Sirén, Kaarina Birger Ehrnström, Parainen

Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 14.6.2016 tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille, lähetti arviointi-kertomuksen kuntayhtymän hallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten sekä velvoitti hallituksen tuomaan valtuuston syyskokoukseen selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Hallituksen antama selvitys käsiteltiin valtuustossa 29.11.2016. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että useimmissa esille nostetuissa asioissa on edetty tarkastuslautakunnan suositusten suuntaisesti.

Tarkastuslautakunta piti vuoden 2016 aikana yksitoista kokousta. Lautakunta perehtyi hyväksymänsä työohjelman mukaisesti mm. Tekniikan ja huollon tulosalueeseen, T3-sairaalan rakentamiseen, Tyks-Sapa-liikelaitokseen, Hallintokeskukseen sekä sairaanhoitopiirin kehittämistoimintaan, asiakirjahallintoon, konsernivalvontaan ja riskienhallintaan.

Lautakunta osallistui arviointikertomuksellaan vuodelta 2015 ensimmäistä kertaa PwC Oy:n järjestämään valtakunnalliseen vuosittaiseen arviointikertomuskilpailuun. Vsshp voitti arviointikertomuksellaan kuntayhtymien sarjan. Kilpailun tulokset julkistettiin Helsingissä 26.10.2016 PwC Julkistarkastus Oy:n järjestämässä Arviointiseminaarissa, johon tarkastuslautakunnan edustajat osallistuivat. Kilpailussa oli kolme sarjaa: yli 20.000 asukkaan kunnat, sitä pienemmät kunnat ja kuntayhtymät.

Helmikuussa lautakunnan edustajat osallistuivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan Tampereella järjestämään seminaariin yliopistollisten sairaanhoitopiirien tarkastuslautakunnille ja lautakuntia avustavalle henkilöstölle. Lautakunnan edustajat ovat lisäksi osallistuneet vuoden 2016 aikana BDO Oy:n järjestämään Varsinais-Suomen ja Satakunnan kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien risteilyseminaariin Turusta Maarianhaminaan 7.10.2016.

Kuntayhtymän valtuusto on valinnut vuosille 2013‒2016 tilintarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana on toiminut JHT, KHT Tomi Moisio. Valtuusto valitsi kokouksessaan 29.11.2016 tilintarkastajaksi vuodesta 2017 alkaen BDO Audiator Oy:n. Tarkastuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä on toiminut kuntayhtymätarkastaja Synnöve Niemi. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa sisäisenä tarkastajana on toiminut Vesa Koski. Kuntayhtymätarkastajan varahenkilönä toimii sisäinen tarkastaja.

57

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri voitti Vuoden arviointikertomus -kilpailun kuntayhtymien sarjan arviointi-kertomuksellaan vuodelta 2015. PwC Julkistarkastus Oy:n järjestämän valtakunnallisen kilpailun tulokset julkistettiin Helsingissä 26.10.2016. Kuvassa tarkastuslautakunta esittelee kilpailun voittanutta arviointikertomusta. Vasemmalta lautakunnan esittelijä ja sihteeri Synnöve Niemi, jäsen Inkeri Backman, jäsen Jukka Sirén, puheenjohtaja Reino Lindqvist, jäsen Piki Kettinen, varapuheenjohtaja Antti Ääritalo ja jäsen Merja Nurmio. Kuvasta puuttuu jäsen Erkki Koskinen. Valokuvaaja: Titam Truong.