Kirjoittajat: Justin Cook, Eeva Hellström, Timo Hämäläinen ja Vesa-Matti Lahti Toimittajat: Eeva Hellström, Julia Jousilahti, Tiina Heinilä ja Laura Häkli Sitra Työpaperi • 31.10.2014

Sitra Työpaperi tarjoaa monialaista tietoa asioista, jotka vaikuttavat yhteiskunnan muutokseen. Työpaperit ovat osa Sitran tulevaisuustyötä, jota tehdään ennakoinnin, tutkimuksen, hanketoiminnan ja kokeilujen sekä koulutuksen menetelmin.

Visio SuomelleKohti kestävää hyvinvointia

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on yksi maailman onnistu­neimpia, kun sitä mitataan talouskehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Nyt Suomi on kuitenkin isojen muutosten edessä eivätkä yhteiskunnan vanhat rakenteet enää kaikilta osin toimi. Ratkaistavana ovat isot julkisen talouden haasteet, elinkeinoelämän uudistaminen ja yhteiskunnan sopeuttaminen maapallon kantokyvyn rajoihin. Meiltä vaaditaan nyt samankaltaista rohkeutta, visionäärisyyttä ja ennakkoluulottomuutta kuin meillä aikanaan oli suomalaista hyvinvointivaltiota luotaessa.

teollisten työpaikkojen katoaminen ovat viime vuosina kiihtyneet, ja heikentyvä kilpailukyky ja huoltosuhde ovat vaikeuttaneet muutoksiin sopeutumista. Suomen uudis­tumiskyky on ollut nopeasti muuttuvassa globaalissa toi­mintaympäristössä liian hidasta.

Suomi tarvitsee uuden vision, jota kohti pyrkiä. Tulevaisuusorganisaationa Sitra on halunnut hahmotella Suomelle tällaista visiota. Sitran kestävää hyvinvointia ta­voittelevassa visiossa suomalaiset elävät hyvää ja merki­tyksellistä elämää maapallon kantokyvyn rajoissa.

Suomen edellytykset kestävän hyvinvoinnin edelläkä­vijäksi ovat hyvät, ja meillä on olemassa jo monia kestäviä ratkaisuja. Pienenä, yhteistyökykyisenä ja hyvin koulutet­tuna maana meillä on mahdollisuus kehittää uusia entistä parempia toimintamalleja ja viedä ne nopeasti käytäntöön. Olemme pitkään onnistuneet yhdistämään taloudellisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn sosiaalisen yhteenkuuluvuu­den ja oikeudenmukaisen tulonjaon kanssa. Meillä on toi­miva infrastruktuuri, luottamukseen perustuvat, avoimet päätöksentekoprosessit ja lahjomaton oikeusjärjestelmä.

Siirtyminen kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa edellyttää kuitenkin perusteellisia muutoksia niin elämän­tavoissa, yhteiskunnan rakenteissa kuin hallinnon toimin­tamalleissa. Lisäksi se merkitsee aktiivisen roolin ottamista kansainvälisillä foorumeilla kestävän hyvinvoinnin vaati­mien monikansallisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyt­töönotossa. Vain sitä kautta Suomi voi saavuttaa vahvan kansainvälisen aseman, joka luo menestystä myös uudessa kestävän hyvinvoinnin maailmassa.

KIIHTYVÄ ILMASTONMUUTOS, luonnonvarojen hupe­neminen, maailmantalouden painopisteiden siirtyminen, maailmanpoliittinen epävarmuus ja jännittynyt ilmapiiri muuttavat maailmaa nopeasti.

Olemme siirtymässä geopoliittisesti uuteen aikaan, joka saattaa muuttaa länsimaiden taloudet entistä epävakaim­miksi. Kiina on kasvamassa maailman suurimmaksi talou­deksi. Lisääntyvä niukkuus kriittisistä luonnonvaroista on johtamassa voimistuvaan protektionismiin ja maiden väli­siin jännitteisiin. Kylmän sodan käsite on palannut länsimai­sen turvallisuuskeskustelun teemaksi fundamentalismin ja kyberturvallisuuden rinnalle. Nationalistinen liikehdintä voi muokata Euroopan tulevaisuutta. Länsimaissa väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee nopeasti.

Monet maailman muutoksista kohdistuvat Suomeen poikkeuksellisen rajusti. Elinkeinorakenteen murros ja

Maapallon kantokykyyn sopeudutaan

Hyvinvointiintartutaan

kokonaisvaltaisesti

Hallintoosallistavaksi ja

uudistumiskykyiseksi

Osaamistamoni-

mutkaiseenmaailmaan

Yksilöilleja yhteisöille

vaikutus-mahdollisuuksia

Talousuudistavaksi jayhteisölliseksi

RESI

LIENSSIN

VAH V IS TA MIN

EN

Kestävällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan hyvän elämän tavoittelua maapallon kantokyvyn mahdollistamissa rajoissa. Se tarkoittaa sitä, että

1. Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti2. Maapallon kantokykyyn sopeudutaan

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat edistävät kestävän hyvinvoinnin tavoitetta.

Sen rakennuspuita ovat:

3. Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia4. Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi

5. Osaamista monimutkaiseen maailmaan6. Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi

Resilienssin vahvistaminen nähdään kaikkia periaatteita läpileikkaavana

tavoitteena.

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan periaatteet on ra­kennettu kehittyneiden länsimaisten yhteiskuntien näkö­kulmasta. Ne ovat hyödyllisiä myös monille kehittyville maille, vaikka emme voi enää pitää länsimaista mallia itseisarvoisesti parhaana. Onkin tärkeä tiedostaa, että osa länsimaiden kohtaamista kestävän hyvinvoinnin haasteista saattaa olla kehittyvissä maissa jopa meitä paremmin rat­kaistuja. Kestävään hyvinvointiin siirtyminen tuleekin

Kestävän hyvinvoinnin periaatteet Kohti positiivista kehityskierrettäBrundtlandin komission (1987) mukaan kestävä kehitys tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupol­vilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Ilman sel­keää kuvaa siitä, mitä nuo tarpeet ovat tänä päivänä ja tulevaisuudessa, kestävää kehitystä on vaikea toteuttaa. Tarvitsemmekin uutta ymmärrystä siitä, mitä hyvällä elä­mällä nykyisen murroksen keskellä tarkoitetaan.

Kestävä kehitys jaetaan usein kolmeen yhtä tärkeään tavoitteeseen – taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen – jolloin kestävän kehityksen oletetaan to­teutuvan niiden leikkauskohdassa. Olemme kuitenkin yhä tietoisempia siitä, että ihmiskunta on jo ylittänyt maapal­lon kantokyvyn rajat, jotka on siksi ymmärrettävä kaiken inhimillisen toiminnan reunaehdoksi.

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnassa pyritään vastaa­maan erityisesti näihin haasteisiin. Siinä luonnonympäristö luo perustan ja asettaa ehdottomat rajat inhimilliselle toi­minnalle. Näiden rajojen sisällä sosiaalinen ja inhimillinen

nähdä avoimeen globaaliin dialogiin perustuvana oppi­misprosessina.

Etsimällä ja tarjoamalla ratkaisuja globaaleihin ongel­miin voimme parantaa Suomen turvallisuutta ja luoda kestävää hyvinvointia. Profiloituminen esimerkiksi luote­tuksi rauhanvälittäjäksi, keskeiseksi hyvinvointiratkaisu­jen tai puhtaiden teknologioiden viejäksi voi olla Suomelle merkittävä menestystekijä.

pääoma sekä talousjärjestelmä ja hallintamallit ovat tär­keitä mahdollistajia ihmisten hyvinvoinnille, eli perimmäi­selle tavoitteelle.

Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnan rakennuspuiksi esitetään kuusi periaatetta. Ne on tarkoitettu kehittyneisiin länsimaisiin yhteiskuntiin soveltuvaksi ja niissä yhteiskun­tia tarkastellaan parikymmentä vuotta eteenpäin. Periaat­teet eivät kata kaikkia niitä arvokkaita tavoitteita ja toimen­piteitä, joita kestävän hyvinvoinnin eteen jo tehdään, vaan ne painottuvat asioihin, joissa erityisesti tarvitaan syvää ajattelutavan muutosta.

Kunkin periaatteen toteuttaminen vaikuttaa myöntei­sesti myös toisiin. Mikäli periaatteita toteutettaisiin mää­rätietoisesti yhtä aikaa sekä kaikilla yhteiskuntalohkoilla, tämä synnyttäisi voimakkaan myönteisen kehityksen kier­teen. Työpaperin lopussa esittelemmekin, miten periaat­teita voidaan soveltaa kolmella yhteiskunnan osa­alueella: työelämä, kulutustottumukset ja elämäntavat sekä sosiaali­ ja terveyspalvelut.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

2

Esitetyt periaatteet vahvistavat resilienssiä niin yksilöi­den, luonnon kuin yhteiskunnan tasolla. Esimerkiksi ihmis­ten hyvinvoinnille keskeisen elämänhallinnan kehittämi­nen lisää heidän kykyään kohdata erilaisia elämäntilanteita. Inhimillisen toiminnan sopeuttaminen maapallon kanto­kyvyn rajoihin vahvistaa luonnon kykyä palautua ihmisen toiminnan seurauksista. Yksilöiden ja yhteisöjen vahvistu­minen luo yhteiskunnan uudistumiseen tarvittavaa sosiaa­lista pääomaa. Vaurautta moniulotteisesti uudistava talous tekee siitä joustavamman. Lisäämällä ymmärrystä laaja­alaisista ilmiöistä voidaan parantaa kykyä ennakoida sys­teemitason muutoksia. Lisäksi kokeilevalla ja osallistavalla kehittämisotteella voidaan tehokkaasti purkaa kriiseille alttiita jäykkiä rakenteita.

Resilienssin vahvistaminen läpileikkaavaksi tavoitteeksi

Pitkälle kehittyneitä maita vaivaa näkemys konemaises­ta yhteiskunnasta, jossa syy­seuraussuhteet ovat selkeitä, ilmiöt ennakoitavissa, päätöksenteko rationaalista ja hie­rarkkinen ohjaus tehokasta. Tämän päivän yhteiskunnat eivät kuitenkaan toimi näin.

Nykymaailma rakentuu monimutkaisista ja toisiinsa kyt­keytyneistä järjestelmistä. Yhteiskunnista ja niiden toimi­joista on tullut voimakkaasti riippuvaisia toisistaan. Yhden maan tapahtumat tai jopa yksilön toimet voivat saada aikaan merkittäviä vaikutuksia muualla.

Ihmiskuntaa kohtaavat viheliäiset ongelmat, kuten ilmastonmuutos tai globaali finanssikriisi ovat seurausta maailman monimutkaistumisesta ja lisääntyvästä keski­näisriippuvuudesta. Ihmiskunta on saavuttanut käänne­pisteen, jossa kehityksen jatkuminen edellyttää tähän uuteen maailmaan paremmin soveltuvien kulttuurien ja hallintamallien kehittämistä.

Monimutkaiset ja keskinäisriippuvaiset yhteiskun­nat ovat entistä alttiimpia yllättäville shokeille ja kriiseille. Äärimmilleen viritetyt järjestelmämme kestävät huonos­ti yllättäviä muutoksia. Siksi resilienssi, eli yhteiskuntajär­jestelmän kyky palautua ja jopa vahvistua yllättävistä sho­keista, on entistä tärkeämpi yhteiskuntien ominaisuus. Kestävään hyvinvointiin pyrittäessä resilienssin vahvista­misen nähdäänkin keskeisenä, muita periaatteita läpileik­kaavana tavoitteena.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

3

Imatran hyvinvointineuvola tukee perheitä arjessa

Lasten ja nuorten kokemat psykososiaaliset ongelmat lisäävät heidän syrjäytymisriskiään. Imatralla käynnis-tetyn hyvinvointineuvolatoiminnan lähtökohtana on huoli lapsesta, johon vastataan tukemalla koko per-heen hyvinvointia. Apua voidaan tarvita esimerkiksi äidin väsymyksestä, nuorten vanhempien epävarmuu-desta tai lapsen levottomasta käytöksestä johtuen. Kynnys vapaaehtoiselle asiakkuudelle on matala. Perhetyöntekijät työskentelevät pääosin asiakkaiden kotona. Uuden toimintamallin johdosta Imatran kau-pungin häiriöpalvelumenot ovat kääntyneet laskuun, pienten lasten osuus lastensuojelussa on vähentynyt, ja perheneuvolan jonot ovat lähes poistuneet.

1. Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti

Tätä epäsuhtaa voidaan korjata ja arkea sujuvoittaa esimer­kiksi elinympäristöjen ja organisaatioiden selkeyttä kehit­tämällä sekä käyttäjäystävällisillä teknologioilla. Yksilön kykyä hallita omaa elämäänsä parantaa monipuolinen yleissivistys sekä selkeä käsitys omista vahvuuksista.

Suomessa, kuten muissakin länsimaissa, henkisen hyvinvoinnin ongelmat ovat merkittävä ennen­aikaisen eläköitymisen ja syrjäytymisen aiheuttaja. Hyvinvointi olisikin ymmärrettävä entistä koko­naisvaltaisemmin. Hyvinvointivaikutukset pitäisi myös ottaa yhteiskuntapolitiikan lähtökohdaksi. Hyvinvointikeskeinen päätöksenteko on paras ja tarkin tapa kohdentaa niukat taloudelliset resurssit. Koska osallisuus, merkityksellinen tekeminen ja elämänhallinta ovat keskeisiä henkisen hyvin­voinnin lähteitä, on hyvinvointiyhteiskunnassakin uskallettava puhua yksilön vastuusta.

Hyvinvointi politiikan tavoitteeksi Monet hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet viime vuosikymmenten aikana. Ihmisten hen­kiset tarpeet – kuten arjen hallinta sekä elämän ymmärret­tävyys ja merkityksellisyys – ovat korostuneet. Poliittinen keskustelu keskittyy silti yhä usein materiaalisen niukkuu­den kysymyksiin.

Käsityksemme hyvinvoinnista ja tapamme mitata sitä pitäisi päivittää aiempaa kokonaisvaltaisemmaksi. Hyvin­vointi on asetettava yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden keskiöön politiikkasektorista riippumatta. Entistä laajempi hyvinvointiymmärrys auttaisi ihmisiä tekemään parempia päätöksiä arjessaan. Päättäjiä se auttaisi taloudellisen niuk­kuuden aikana tekemään oikeita priorisointeja. Organisaa­tiot voisivat kehittää parempia työympäristöjä, ja yritykset myydä hyvinvointia tukevia tuotteita ja palveluja. Hyvin­vointitarpeiden syvällinen ymmärtäminen tekee mahdol­liseksi myös sellaisten kannustimien kehittämisen, että ihmisten ei tarvitse kokea tekevänsä uhrauksia hyvinvoin­tinsa suhteen, kun he omaksuvat kestävämpiä elämän­tapoja.

Selkeyttä elämän monimutkaisuuteenYhteiskunnan nopean muutoksen myötä ihmisen arkielä­mästä on tullut epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Seurauksena on arjen valintoja, jotka pitkällä aikavälillä voi­vat vähentää henkilön omaa, lähimmäisten tai muiden ih­misten hyvinvointia. Ongelma ei koske vain hyvätuloisia. Myös niiden ihmisten, joilla on rajalliset taloudelliset tai muut resurssit, on pystyttävä jatkuvasti valitsemaan moni­mutkaisista vaihtoehdoista. Kasautuessaan heikot valinnat voivat johtaa osattomuuteen tai jopa syrjäytymiseen.

Arjen kuormittavuus on kasvattanut kuilun ihmismie­leen kohdistuvien vaatimusten ja sen suorituskyvyn välille.

Yksilöllisiä ratkaisuja ja yksilön vastuutaTämän päivän pitkälle erikoistuneessa ja yksilöllistyneessä yhteiskunnassa ihmiset kaipaavat heille räätälöityjä rat­kaisuja arkeaan helpottamaan. Räätälöidyt palvelut voivat pysäyttää elämänhallintaongelmien kasautumisen. Kun ih­misten kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkastellaan pit källä aikavälillä, voivat yksilölliset ratkaisut säästää yhteiskunnan varoja.

Ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia kestävyysongel­mia ei voida ratkaista ilman ihmisten omaa vastuunottoa. Monimutkainen yhteiskunta vaatii hajautettua päätöksen­tekoa, mikä korostaa yksilöiden vastuun lisäämistä päätök­senteossa. Vastuun ottaminen sekä muista ihmisistä että ympäristöstä koetaan usein merkitykselliseksi tekemiseksi, mikä voi lisätä myös omaa hyvinvointia. Ihmisiä tuleekin kannustaa ja tukea ottamaan vastuuta itsestään ja lähei­sistään.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

4

Kalundborgin teollinen symbioosi näyttää tietä toimivaan kiertotalouteen

Tanskan Kalundborgissa paikalliset yritykset ja paikal-lishallinto ovat muodostaneet yhteisen teollisen sym-bioosin, jossa tuotannon sivuvirrat kiertävät yhdeltä toimijalta toiselle suljetussa kierrossa. Yritysten välille on viritetty yli 30 putkea, joita pitkin sivuvirtoja vaih-detaan päivittäin. Ne voivat sisältää mm. höyryä, pö-lyä, kaasuja, lämpöä, lietettä ja muita jätteitä. Yhteistyö talou dellisen hyödyn sekä ympäristön ja paikallisen hy-vinvoinnin tuottamiseksi käynnistyi jo 50 vuotta sitten. Se on perustunut ennen kaikkea toimiviin henkilösuh-teisiin ja edellyttänyt, että toimijoiden sekä maantie-teellinen että ideologinen välimatka on pieni.

2. Maapallon kantokykyyn sopeudutaan

Ilmastonmuutos ja niukkenevat luonnonvarat pakot­tavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan – ja myös Suomen on muututtava resurssiviisaam­maksi ja vähäpäästöisemmäksi. Emme voi enää elää tulevien sukupolvien ja maailman köyhimpien kustannuksella, vaan meidän on elettävä maapallon kantokyvyn rajoissa. Muutoksiin ajoissa sopeutuvat edelläkävijät hyötyvät, mutta viivyttelevät oppor­tunistit maksavat jälkikäteen hinnan heikompana kilpailukykynä ja sopeutumisen korkeampina kus­tannuksina. Suomen kuuluminen edellisiin voidaan varmistaa ennakkoluulottomilla, globaaleihin haas­teisiin määrätietoisesti tarttuvilla päätöksillä.

Ympäristö osaksi kaikkea politiikan tekoaOlemme matkalla kohti olennaisesti lämpimämpää ilmas­toa. Lisäksi maapallon kasvavan ja vaurastuvan väestön kulu tus rasittaa jo nyt luontoa puolitoista kertaa niin pal­jon kuin se pystyy kestävästi kantamaan. Tästä mahdolli­sesti aiheutu vien ekosysteemien romahdusten seuraukset ihmiskunnalle ovat arvaamattomat. Silti maapallon kan­tokyvyn ylittymiseen liittyvien uhkien vakavuutta, tai sitä miten kalliiksi ratkaisujen pitkittäminen lopulta muodostuu, ei ole kunnolla tiedostettu. Eri politiikan alat eivät ole kyen­neet koordinoimaan toimintaansa ison muutoksen aikaan­saamiseksi. Koko yhteiskuntamallimme pitää muuttaa eko­logisesti kestävää elämää tukevaksi. Talouteen, ympäristöön ja ihmisen hyvinvointiin liittyviä haasteita ei voida käsitellä erillisinä asioina.

Resurssitehokkuudesta kiertotalouteenResurssitehokkuus pienentää tuotteen ympäristöjalanjäl­keä ja parantaa tuottavuutta sekä yrityksen kilpailukykyä ja imagoa. Vaikka resurssitehokkuus on globaalisti parantunut, se ei riitä. Resurssitehokkuuden ympäristöhyödyt katoavat, jos tuotannon kokonaismäärät kasvavat. Siksi resurssitehok­kuuden sijaan on puhuttava resurssiviisaudesta, jossa luon­nonvaroja käytetään kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

Resurssiviisaassa kiertotaloudessa tuotannon ja kulu­tuksen ainevirrat ajatellaan uudella tavalla. Siinä tuotteiden valmistaminen ei jätä jälkeensä lainkaan jätettä, sillä yksi tuottaja voi aina hyödyntää toisen jätteet raaka­aineena. Kiertotalous ei tuota enempää päästöjä, kuin mitä hiilinielut pystyvät varastoimaan. Tavaroita myös käytetään mahdolli­simman pitkään ja jaetusti yhdessä muiden kanssa.

Energiamurros uusiutuvaan energiaanFossiilisten polttoaineiden arvioidaan olevan tärkein energianlähde vielä pitkään. Emme kuitenkaan voi jat­kaa niiden käyttöä nykyisellä tahdilla. Ongelma ei ole raaka­aineen riittävyys vaan se, että jos käytämme kaiken saatavilla olevan hiilen ja öljyn, ilmasto lämpenee ihmis­kuntaa uhkaavalla tavalla.

Nopea muutos kohti vähähiilistä energiantuotantoa on välttämätön. Se edellyttää merkittävää energiatehokkuu­den lisäämistä sekä perusteellista siirtymää kohti uusiutu­vien energialähteiden käyttöä. Samalla painopistettä on siirrettävä keskitetystä hajautettuun energiantuotantoon, joka sopeutuu paremmin siihen mahdollisesti kohdistuviin yllättäviin kriiseihin. Energian pientuotanto voi myös luo­da uutta liiketoimintaa ja hyödyttää paikallisia ihmisiä ta­loudellisesti.

Vihreä talous kestävälle pohjalle Vihreään talouteen, kuten puhtaisiin teknologioihin keskit­tyvät yritykset kasvavat nyt nopeammin kuin muut talou­den osa­alueet. Vaikka yhteiskuntien kannattaa panostaa vihreän talouden kehittämiseen, sen kasvu ei automaat­tisesti tarkoita ekologisen kestävyyden parantumista. Vihreän talouden tulee korvata yhteiskunnan vanhoja rakenteita ja toimintatapoja, eikä syntyä vain niiden jat­keeksi. Sen edistämisessä on kiinnitettävä erityistä huo­miota siihen, että uusi liiketoiminta ratkaisee enemmän ympäristöongelmia kuin tuottaa niitä.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

5

Skotlanti rakentaa hyvinvointia yhteisöllisistä voimavaroista

Eri puolilla Skotlantia sovelletaan paikallisiin voima-varoihin perustuvaa (engl. Asset-based) tapaa tuot-taa terveyttä ja hyvinvointia. Siinä paikallisyhteisöjen yhteiset resurssit, kuten tiedot, taidot kokemukset ja ihmisten käytettävissä oleva ylimääräinen aika tunnis-tetaan ja suunnataan suojaamaan yhteisön haavoit-tuvimpia yksilöitä sekä edistämään sen jäsenten ter-veyttä ja hyvinvointia. Lähtökohtana on hyvinvoinnin mahdollistaminen ja asukkaiden voimaantuminen, ei palvelujen tuottaminen. Asukkaat kokevat olevansa osa ratkaisua, eikä vain ongelmien lähde. Esimerkiksi Older People for Older People -hankkeessa kokeiltiin, miten syrjäseutujen yhteisöt voivat tukea vanhempien jäsentensä itsenäistä elämää osana yhteisöä. Yhteisöt kehittivät itse sellaisia vanhusten itsenäistä elämää tukevia palveluita, joita he kokivat tarvitsevansa.

3. Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia

Eriarvoistuminen on länsimaissa kasvanut, ja monet kokevat pyörivänsä järjestelmän rattaissa ilman riit­täviä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Tulo­ ja terveyserojen kasvu uhkaa heikentää sekä kestävän hyvinvoinnin saa­vuttamiseksi tarvittavaa sosiaalista yhtenäisyyttä että taloutta. Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat perinteisesti olleet sosiaalisesti yhtenäisiä, ja meidän kannattaakin panostaa etumatkamme säilyttämiseen. Sosiaalisesti kestävät yhteiskunnat ovat tasa­arvoisia ja demokraattisia. Kansalaiset luottavat vaikutusmahdollisuuksiinsa ja kykenevät toimimaan yhdessä sujuvasti.

Jaetuilla visioilla suuntaa ja uskoa tulevaisuuteen

Menestyneitä maita, organisaatioita ja yrityksiä yhdistää se, että niillä on yhteisön jäsenten jakama rohkea visio siitä, mitä ne haluavat saavuttaa. Myönteiset tulevaisuu­denkuvat innostavat ihmisiä toimimaan yhteisen tavoit­teen eteen ja vahvistavat yhteisöjä. Useissa maissa yhteis­kunnan päätöksentekijät ja eturyhmät eivät kuitenkaan ole onnistuneet tarjoamaan johdonmukaista, vakuuttavaa ja innostavaa visiota tulevaisuuden yhteiskunnasta, jollaista ihmiset kuitenkin kaipaavat nopeiden muutosten keskellä.

Meidän on katsottava päivän polttavia kriisejä pitem­mälle ja keskustella yhdessä siitä, minkälaiseen suuntaan haluamme ohjata muutosta. Päätöksentekijöiden on vie­tävä eteenpäin tätä keskustelua, mutta jaettu visio syn­tyy parhaiten ottamalla sen kehittämiseen mukaan ihmisiä laajasti yhteiskunnan eri ryhmistä.

Tilastoista yksilöihinYhteiskunnallinen keskustelu eri väestöryhmien tarpeista ja niiden välisestä eriarvoistumisesta on ollut vilkasta erityi­sesti ikääntyvien, nuorten ja maahanmuuttajien kohdalla. Kullakin ryhmällä on omia tyypillisiä tarpeitaan, mutta yhteistä kaikille näille on, että tilastot eivät kerro koko totuutta.

Hyvän elämän ratkaisuja etsittäessä pitäisi entistä enemmän katsoa tilastojen taakse ja nähdä yksilöiden eri­lainen toimintakyky ja elämäntilanne. Esimerkiksi ikäänty­vien ihmisten erot haluissa, tarpeissa ja toimintakyvyssä

ovat huomattavat. Eläkeiän pitäisi siksi joustaa yksilön tilanteen mukaan niin, että halukkaat ja kykenevät voisivat jatkaa töitä pidempään. Joustavuutta tarvitaan myös kou­lumaailmaan, jotta eri­ikäisinä murrosiän kriiseihin törmää­villä olisi enemmän ja tasavertaisemmin räätälöityä tukea tarjolla.

Tukea yhteisöistä lähteville ratkaisuilleUusi yhteisöllisyys näyttää tekevän tuloaan. Ihmisillä on entistä enemmän halua ja kykyjä merkitykselliseen yhdes­sä tekemiseen. Julkisen sektorin kannattaakin ottaa erilai­sia ihmisiä laajemmin mukaan paikalliseen kehittämiseen, siirtää päätösvaltaa lähemmäs paikallistasoa ja innostaa kansalaisia omaehtoiseen toimintaan. Tämä voi tuoda myös taloudellista säästöä ja innovatiivisia ratkaisuja. Yh­distystenkin merkitys ja mahdollisuudet yhteiskunnassa voivat kasvaa, jos niiden kanssa tehdään yhteistyötä eri­laisten julkistenkin palvelujen tuottamisessa. Liiallinen by­rokratia niin hallinnossa kuin järjestökentässä ei saa estää kansalaislähtöisten ratkaisujen toteuttamista.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

6

Vaikuttavuusinvestointi yhdistää yhteiskunnallisen hyvän ja taloudellisen tuoton

Vaikuttavuusinvestoiminen on keino lisätä julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen yhteistyötä kana-voimalla yksityistä pääomaa hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Ensisijaisena tavoitteena on yhteiskunnal-linen vaikuttavuus ja sen todentaminen. Eräässä sen muodossa (social impact bond) investoinnille makse-taan tuottoa vain, jos asetetut tavoitteet saavutetaan. Maailmalla vaikuttavuusinvestoimista on hyödynnetty esimerkiksi työttömyyden hoitoon, vankien kotiutumi-sen tukemiseen sekä yksinhuoltajaäitien opiskelumah-dollisuuksien edistämiseen.

4. Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi

Taloutemme rakenteita tulee uudistaa siten, että talous tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Vauraus on ymmärrettävä nykyistä laajemmin, eikä talous saa olla riippuvainen luonnonvarojen käytön jatkuvasta kasvusta. Jotta talous tuottaisi kestävää hyvinvoin­tia tehokkaasti, sen tulisi myös kyetä uudistumaan niin, että kilpailukyky säilyy ja elinkeinorakenne on elinvoimainen. Siihen tarvitaan uusien liiketoi­mintaekosysteemien kehittämistä sekä uudenlaista yhteistyötä.

Yksittäisistä yrityksistä liiketoimintaekosysteemeihin

Kiristyvän globaalin kustannuskilpailun seurauksena mo­nien teollisten alojen tuotantoa siirtyy kehittyviin maihin. Länsimaiden elinkeinopolitiikka on usein vastannut siihen kehittämällä yritysten toimintaympäristöä, korjaamalla markkinahäiriöitä sekä tukemalla yksittäisiä yrityksiä.

Menestyvien yritysten strategiat rakentuvat yhä enem­män verkostoissa tapahtuvan arvonluonnin varaan. Uutta liiketoimintaa kannattaa tällöin synnyttää kehittämällä kokonaisia liiketoimintaekosysteemejä. Julkisen sektorin rooli niiden kehittäjänä korostuu. Se voi auttaa silloin, kun uuden liiketoimintaekosysteemin syntyminen vaatii puitteita tai riskinottoa, joihin yksittäinen yritys ei pysty. Julkinen toimija voi myös tuoda yhteen ekosysteemin syn­tymiseen kannalta olennaisia yrityksiä, päätöksentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Ekologinen ja sosiaalinen arvo talouden piiriinViimeisimpien talous­ ja velkakriisien jälkeen maailmalla on syntynyt paljon sekä akateemista että kansalaislähtöistä liikehdintää, joka vaatii perusteellista uudistusta tapam­me ymmärtää talouden toiminta ja tarkoitus. Ei riitä, että talous itsessään voi hyvin ja uudistuu, vaan sen pitää uusin­taa sekä ekologista että sosiaalista pääomaa ja luoda niihin perustuvaa uutta arvoa.

Luonnonvarat pitäisi kulutettavien resurssien sijaan nähdä ylläpidettävänä ja arvoa tuottavana pääomana. Vastaavalla tavalla sosiaalisella pääomalla on tärkeä mer­kitys hyvinvoinnin tuottajana ja talouden toimivuuden mahdollistajana. Rahoitusmarkkinoiden pitäisikin lyhyen aikavälin voitontavoittelun sijaan tukea pitkän aikavälin kestävää arvonluontia.

Vaihtoehtoja talouden aineelliselle kasvulleHyvinvointivaltioissa talouspolitiikan keskeisenä tavoit­teena on ollut talouskasvun ylläpitäminen kansalaisten ai­neellisen hyvinvoinnin takaamiseksi. Aineellinen vauraus ei enää monissa länsimaissa ole ihmisten hyvinvoinnin tär­kein määrittäjä. Meidän tulee tehdä sellaista talouspolitiik­kaa, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa, eikä ole riippuvainen luonnonvarojen käytön jatkuvasta kasvusta. Meidän pitää myös pohtia vakavasti sitä, miten hyvinvoin­tia voidaan tuottaa ilman talouskasvua. On nimittäin mah­dollista, ettei talous kaikista yrityksistä huolimatta juuri kasva seuraavina vuosikymmeninä.

Elinvoimaa yhteistoiminnallisesta taloudestaMarkkinalähtöinen talouspolitiikka on lisännyt talouden tehokkuutta ja kasvua. Samalla varallisuus on keskittynyt harvoille ja tuloerot ovat kasvaneet. Tämä aiheuttaa paitsi sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, myös ongelmia talo­uteen. Edistääkseen kestävää hyvinvointia talouden on ol­tava yhteistoiminnallisempi. Yhä useammat suuryritykset ovatkin kiinnostuneita tuottamaan arvoa omistajiensa li­säksi sidosryhmilleen. Ympäristöongelmien ratkaiseminen liiketoiminnan keinoin on esimerkki yhteistä arvoa tuotta­vasta bisneksestä. Myös yhteiskunnallinen yrittäminen ja muut yhteisöllisen talouden muodot voivat parhaimmil­laan voimaannutta ihmisiä ja yhteisöjä, sillä niissä kansalai­set eivät ole vain passiivisia kuluttajia, vaan aktiivisia sosi­aalisen ja ekologisen arvon tuottajia.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

7

Yhteiskunnallinen koulutus rakentaa monialaista ymmärrystä

Sitran yhteiskunnallinen koulutus pyrkii vahvistamaan suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien kykyä yhdessä tarttua tulevaisuuden kannalta keskeisiin yhteiskun-nallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se perustuu yhteiseen oppimiseen ja kehittämiseen, jossa tietoa, ymmärrystä ja todellisuutta rakennetaan yhdessä osal-listujien kanssa. Koulutuksen osallistujat tulevat laa-jasti yhteiskunnan eri sektoreilta. Koulutusohjelmia on kaksi: Säännöllisesti toistuvat kestävän talouspolitiikan johtamiskurssit sekä aina uuteen, yhteiskunnallisesti merkittävään teemaan tarttuvat Elinvoima-foorumit.

5. Osaamista monimutkaiseen maailmaan

Osaavat ja motivoituneet ihmiset ovat olleet Suomen menestyksen tärkeä tekijä. Ongelmana kuitenkin on, että toimimme syväosaamista korostavissa siiloissa, vaikka kestävän hyvinvoinnin tuottaminen yhä monimutkaisemmassa maailmassa edellyttää kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Tarvitsemme myös uusia poikkisektorialisia tapoja ratkaista laajoja yhteiskunnallisia ongelmia. Edelläkävijämaiden tulisikin uudistaa osaamistaan rohkeasti kohti näitä tulevaisuuden tarpeita, vaikka niihin ei kansainväli sissä osaamisvertailuissa vielä kiinnitettäisikään huomiota

Kokonaisuuksien hahmottaminen keskeiseksi taidoksi

Yhteiskuntamme on erikoistunut syväosaamista koros taviin tieteellisiin ja ammatillisiin siiloihin. Nykyisiä monimutkaisia ongelmia ratkaisemaan pitää ottaa kuitenkin ihmisiä laajasti eri taustoista ja organisaatioista. Yhteinen ongelmanratkai­su edellyttää siihen osallistuvilta niin kutsuttua T­osaamista, jossa kyky ymmärtää ilmiöitä laaja­alaisesti yhdistyy johon­kin aiheeseen perustuvaan syväosaamiseen. Kyky hahmot­taa monimutkaisia kokonaisuuksia on tärkeää paitsi yhteis­kuntien innovatiivisuudelle, myös yksilön hyvinvoinnille. Laaja yleissivistys auttaa ymmär tämään omien valintojen pitkän aikavälin seurauksia. Tämä voi parantaa yksilön elä­mänhallintaa.

Paikkoja yhteiselle oppimiselle ja ongelmanratkaisulle

Työyhteisöjen tai yhteiskuntien moninaisuus saatetaan miel­tää yhteistä toimintaa vaikeuttavaksi tekijäksi. Demografi­sesti, etnisesti ja ammatillisesti monipuoliset yhteisöt ovat kuitenkin hyviä ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Ne tahot, jotka kykenevät hyödyntämään jäsentensä moni­naisuudesta syntyvät mahdollisuudet, ovat todennäköisesti muita kilpailukykyisempiä.

Yhteistä oppimista tarvitaan, jotta voimme luoda jaetun ymmärryksen siitä, mistä tämän päivän murroksessa on kyse ja mikä on kunkin toimijan rooli muutoksiin vastaamisessa. Hallitukset, yritykset ja yhteisöt voivat tukea yhteistä oppi­mista. Sille tarvitaan digitaalisia ja fyysisiä paikkoja, ihmisten vakiintuneiden uskomuksien haastamista ja epäonnistumi­sista oppimista.

Yksilölliset tiedot ja taidot käyttöönTieto­ ja viestintäteknologia on yhä keskeisempi osa kaik­kea tuotantoa ja palveluita. Teknologian vallankumous edellyttää ihmisiltä uusia taitoja, mutta kyse on syvem­mästä muutoksesta kuin uusien välineiden käytön opet­telusta. Monet 1900­luvun instituutiot, kuten koulut, rakennettiin palvelemaan ”keskivertokäyttäjää”. Teknolo­gian avulla yksilön tiedoista ja taidoista voidaan kuitenkin saada tietoa ennen näkemättömällä tavalla, jolloin erityistä tukea kaipaavia oppilaita voidaan auttaa ajoissa ja pidem­mälle päässeet voivat laajentaa osaamistaan. Silloin kaikissa ihmisissä oleva potentiaali voidaan vapauttaa käyttöön. Kun oppilaat voivat teknologian avulla entistä helpommin omaksua opittavia sisältöjä, opettajien aikaa vapautuu muuhun oppilaiden kehitystä tukevaan tekemiseen.

Uudelleenkoulutuksesta elinikäiseen oppimiseen

Pitkien ja vakaiden työurien aika on ohi ja ihmisten on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan. Uudelleenkoulutus­ohjelmat on usein suunnattu työttömyyden uhkasta eniten kärsivien matalan koulutustason työntekijöille, jolloin ne on helposti mielletty osaksi sosiaali­ ja työllisyystoimia.

Tulevaisuuden haasteiden edessä meillä ei ole varaa jättää kenenkään resursseja hyödyntämättä. Monimut­kaistuvassa ja teknologisoituvassa maailmassa myös työs­sä olevat ja korkeasti koulutetut tarvitsevat työkaluja jat­kuvaan itsensä kehittämiseen työelämässä. Elinikäistä oppimista palvelevien ohjelmien pitäisi olla kunnianhimoi­sia ja tarjota tulevaisuussuuntautunutta huippuopetusta ja kontakteja työelämään.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

8

Kansalaiset mukaan päättämään julkisten varojen käytöstä

Osallistuva budjetointi on demokraattinen prosessi, jossa yhteisön jäsenet pääsevät suoraan vaikuttamaan siihen miten osa yhteisön budjetista käytetään. Osal-listuvaan budjetointiin kuuluu läheisesti avoin keskus-telu, budjetin avoimuus ja sen ymmärrettävä esittämi-nen. Osallistuvaa budjetointia on käytetty laajimmin Latinalaisessa Amerikassa. Suomessa se on herättänyt kiinnostusta vasta viime aikoina. Sitran Uusi demokra-tia -foorumin ohessa toteutettiin vuonna 2011 kokeilu, jossa 115 000 euron suuruisen hankevauhditusrahan käytöstä päätettiin osallistavasti. Syksyllä 2012 Helsin-gin kaupunginkirjaston käyttäjät osallistuivat tulevan keskustakirjaston kehittämiseen päättämällä 100 000 euron pilottihankkeista. Vuosille 2013–2016 vahviste-tun pormestariohjelman mukaisesti myös Tampereen kaupunki kehittää kuntalaisten osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksia toteuttamalla alueellisia osallis-tuvan budjetoinnin kokeiluja.

6. Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi

Päätöksentekokyky on yhä keskeisempi maan kilpailukykyä ja jopa luottoluokitusta määrittävä tekijä. Monissa länsimaissa päätöksentekokoneisto on kuitenkin hyytymässä ja ne kärsivät uudistumis­kyvyttömyydestä. Suomessakin julkinen hallinto hakee rooliaan, ja suuret yhteiskunnalliset uudistuk­set takkuavat. Kestävän hyvinvoinnin edellyttämiä isoja systeemisiä muutoksia ei toteuteta entisin reseptein. Johtamisjärjestelmiemme on oltava nykyistä osallistavampia ja isoihin muutoksiin on tartuttava askel kerrallaan.

Uudenlaisia hallintamalleja monimutkaisiin ongelmiin

Teollistumisen myötä yhteiskunta kehittyi tehokkaaksi ja varmaksi hyvinvoinnin tuottajaksi. Samalla siitä tuli jäykkä ja uudistumiskyvytön. Politiikassa tehdään lyhytnäköisiä valintoja pitkän aikavälin strategioiden kustannuksella, eivätkä nykyiset rakenteet ja päätöksentekomenetelmät kykene ratkaisemaan maailman viheliäisiä ongelmia.

Päätöksentekoa monimutkaisessa ympäristössä voi­daan helpottaa lisäämällä organisaation tai verkoston eri osien avoimuutta sekä niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja integraatiota. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä erillisistä hallinnonaloista yhtenäiseen valtioneuvostoon. Lisäksi yhteiskunta tarvitsee yhteisen suunnan. Sitä mää­rittämään kannattaa tuoda tärkeimmät sidosryhmät eriä­vine näkemyksineen. Yhteiskunnan tuotannolliset resurssit pitää myös suunnata sekä sääntely uudistaa tukemaan yh­teistä päämäärää. Se edellyttää rohkeaa ja korkean tason poliittista sitoutumista muutokseen.

Kansalaislähtöisempää ja avoimempaa demokratiaa

Äänestysaktiivisuus on länsimaissa trendinomaisesti las­kenut, kansalaiset eivät luota poliitikkoihin ja globalisaatio on siirtänyt valtaa pois kansallisilta parlamenteilta ylikan­sallisille organisaatioille. Internet tarjoaa uusia vaikuttami­sen välineitä. Sen kautta edustukselliseen demokratiaan tyytymättömät ihmiset ovat ryhtyneet oma­aloitteises­ti toimeen edistääkseen yhteiseen hyvään liittyviä asioi­ta, joiden ei enää oleteta olevan vain julkisen sektorin tai markkinoiden vastuulla. Esimerkiksi yksittäisten ihmisten ideasta lähteneet urbaanit tempaukset ravintolapäivästä katukirpputoreihin ovat yleistyneet.

Edustuksellisen demokratian toimintamalleja ja ra­kenteita pitää merkittävästi uudistaa, jotta kansalaisten

luottamus politiikkaan paranisi. Päätöksenteon taustoja tu­lee avata enemmän ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä vaikuttavuutta päätöksentekoon pitää lisätä. Kansalaisten suoraa toimintaa on tarve ymmärtää entistä syvemmin. Monessa tapauksessa toiminnasta on yhteiskunnalle hyö­tyä, mutta se voi johtaa myös hallitsemattomaan kehityk­seen. Julkisen vallan rooli ja sen suhde kansalaisyhteiskun­taan vaatiikin perusteellista uudelleen pohdintaa.

Askel kerrallaan isoihin muutoksiinIsot systeemiset muutokset ovat usein vaikeita toteuttaa. Ne onnistuvat todennäköisimmin silloin, kun muutosta edistetään askel kerrallaan ja tekemällä oppien, eikä yritetä suunnitella ja toteuttaa yhtä jättimäistä reformia. Vähittäin etenevä eli evolutiivinen muutos on hallittu ja siinä myös sen vastustajilla on aikaa sopeutua uuteen.

Evolutiivisen muutoksen lähtökohtana on ymmärrys toimintaympäristöstä ja sen muutoksista. Muutoksen kan­nalta keskeisiä edelläkävijöitä kutsutaan mukaan ”muutos­areenalle”, jossa he voivat turvallisesti ja ohjatusti muo­dostaa yhteisen vision sekä polkuja siihen pääsemiseksi. Kehitettyjä ratkaisuja testataan ja niistä voidaan oppia pienillä konkreettisilla kokeiluilla. Toimivimmat ratkaisut voivat yleistyä, kun kaikki mukana olevat sitoutuvat niiden kehittämiseen, levittämiseen ja toimeenpanoon

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

9

Tässä työpaperissa on esitetty kuusi periaatetta kestävän hyvinvoinnin yhteiskunnalle:

1 Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti2 Maapallon kantokykyyn sopeudutaan 3 Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia4 Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi5 Osaamista monimutkaiseen maailmaan6 Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi

Nämä kuusi periaatetta kuvastavat kehittyneissä länsimaissa erityisesti tarvittavia ajattelu- ja toimintatapojen muutoksia. Niiden toteuttaminen lisää yhteiskunnan resilienssiä eli kykyä hyödyntää yllättäviä muutoksia uuden oppimisen ja

Työelämä kestävän hyvinvoinnin lähteeksi

Työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin suhde ymmärretään uudella tavalla

Talouden rakenteisiin ja totuttuihin toimintatapoihin kohdistuu paineita kaikkialla kehittyneissä länsimaissa 4. Kyse on perustavanlaatuisesta murroksesta, johon sopeu­tuminen muuttaa myös työelämää. Teollista tuotantoa siirtyy halvempiin maihin, ja keskiluokan työtä korvautuu automaatiolla ja digitalisaatiolla. Tulevaisuuden talous ei välttämättä luo työpaikkoja entisessä määrin.

Perinteinen materialistinen työelämän malli natisee lii­toksissaan. Teemme töitä hankkiaksemme rahaa, jonka sitten kulutamme itse kukin haluamallamme tavalla. Hen­kisten hyvinvointitarpeiden korostuessa työn merkityk­sellisyys ja itsensä toteuttamisen tarve nousevat pinnal­le. Tämä nostaa työn itsessään – siitä saatavan korvauksen ohella – keskeiseksi yksilön hyvinvoinnin lähteeksi 1.

Arvot vaikuttavat yhä enemmän siihen, millaista työtä haluamme tehdä. Yhä useampi meistä alkaa miettiä työ­elämän valintoja esimerkiksi ympäristön näkökulmasta. Energiatehokkaat toimistot ja ympäristöystävällisyyden huomioiminen työtavoissa, kuten työmatkailussa, ovat or­ganisaatioille erottautumistekijä kilpailussa parhaista työn­tekijöistä 2.

Yhteiskunnan näkökulmasta työ on merkittävä läh­de veroille, joilla hyvinvointivaltion palvelut rahoitetaan. Työn kansantaloudellinen rooli on kuitenkin ymmärrettä­vä laajemmin. Työnteon ja muun merkityksellisen tekemi­sen mahdollistaminen on nähtävä jo itsessään hyvinvointia lisäävänä ja yhteiskunnan sosiaalista ja inhimillistä pää­omaa uudistavana investointina 4. Innostuneet työntekijät ovat aikaansaavempia, mikä korostuu etenkin asiantunti­jatyössä.

Periaatteista kohti käytäntöä

vahvistumisen lähteenä, mikä voidaan nähdä muita periaat-teita läpileikkaavana tavoitteena 7. Periaatteita on toteutettava määrätietoisesti kaikilla yhteis-kuntalohkoilla. Alla havainnollistamme, miten kestävää hyvin-vointia voidaan esitettyjä periaatteita noudattaen edistää kol-mella yhteiskunnan osa-alueella: työelämä, kulutustottumukset ja elämäntavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tekstin lomassa olevat numerot viittaavat periaatteeseen, johon asiakohta liittyy. Valmiiden ratkaisujen tarjoamista tärkeämpää on kyky sisäistää esitettyjä periaatteita ja soveltaa niitä käytäntöön. Näiden kolmen sovellusalueen avulla haluammekin kannustaa lukijaa pohtimaan, miten kestävän hyvinvoinnin periaatteita voisi parhaiten soveltaa kunkin omalla toiminta-alueella.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

10

Kun työstä tulee yhä keskeisempi osa ihmisen hyvin­vointia, on merkityksellisen tekemisen jakauduttava yhteis­kunnassa paljon nykyistä tasaisemmin 3.

Työelämä tunnistamaan monta tapaa ansaita tuloja

Nykyisestä, tarkkaan säännellystä työelämästä siirrytään kohti työn tekemisen laajempaa kirjoa. Tämä näkyy niin työyhteisö­, työsuhde­ kuin järjestelmätasolla.

Kansainvälinen kilpailu siirtyy yksilö­ ja tehtävätasolle. Siksi laajoista sopimuksista siirrytään työpaikkakohtaiseen sopimiseen ja yksilöllisiin ratkaisuihin työajasta, palkasta ja työn järjestelystä 3,7. Ne lisäävät työntekijän vapautta, mutta edistävät työajan ja vapaa­ajan sekoittumista, mikä voi heikentää yksilön elämänhallintaa 1.

Työyhteisöjä murtaa työn jakautuminen paloihin, joita hankitaan joustavasti organisaation ulkopuolelta 7. Työpaikka­ ja ammattikuntalähtöisten yhteisöjen tilalle muodostuu uudenlaisia verkostoja. Tulevaisuuden työyh­teisöt ovat yhä useammin eri alojen ammattilaisista koos­tuvia itsensä työllistäjien verkostoja, jotka tekevät töitä samantyyppisten asioiden parissa, yhteisin tavoittein ja toisiaan tukien 3. Sekä työnantajat että työmarkkinatoi­mijat sopeutuvat työelämän muuttuviin konteksteihin, samalla kun työntekijät pohtivat sitä, missä yhteisöissä he ylipäätään haluavat olla jäseninä 3.

Työn ja toimeentulon turvaa ei enää ylläpidetä van­hoilla rakenteilla. Palkansaajan ja yrittäjän raja hälvenee, epätyypillisistä työsuhteista tulee tyypillisiä ja itsensä työllistämisen tapoja on useita. Rakenteet ja pelisäännöt, jotka on luotu palkansaajayhteiskunnan tarpeisiin ja työn­tekijän turvaksi, menettävät merkityksensä. Ihmisten luot­tamus työmarkkinajärjestelmää kohtaan rapautuu, jos sääntöjä ei uudisteta huomioimaan sitä kasvavaa joukkoa, joka ansaitsee tulonsa ei­perinteisin keinoin 6.

Työmarkkina­ ja toimeentulojärjestelmän tulee tun­nistaa, että työllisyys­, opiskelu­ ja työttömyysjaksot eivät tapahdu ihmisen elämässä enää vain peräkkäin, ne voivat tapahtua myös rinnakkain. Sen on myös tasoitettava kui­lua työelämän sisä­ ja ulkopuolella olevien välillä tekemällä kannattavaksi työn tekemisen monipuoliset muodot.

Työelämän jäykät rakenteet ja käytännöt sekä kasvava moniulotteisuus edellyttävät uudenlaista johtamista, jossa uusia käytäntöjä kehitetään yhteistoiminnallisesti ja kokei­levasti 6. Kokeilevassa kehittämisessä jäykkyyksiä voidaan purkaa hyviä käytäntöjä tunnistamalla, kokeilemalla ja levittämällä 7.

Työelämätaidot korostuvat kaikenikäisilläUudessa työelämässä suunnistaminen edellyttää elin­ikäistä oppimista 5, verkostojen hyödyntämistä 3 sekä en­tistä parempia elämänhallintataitoja 1. Mitä nopeammin teknologia kehittyy, sitä vaikeampi koulutusohjelmien tai työnantajaorganisaatioiden on pysyä perässä, minkälaisia

Flexicurity ja Mobication tuovat joustoja tanskalaiseen työelämään

Työmarkkinoiden liikkuvuus on Tanskassa Euroopan parhaimmistoa. Syyksi on usein nostettu ”flexicurity”, malli jossa työntekijän palkkaaminen ja irtisanomi-nen on yritykselle helppoa, ja irtisanotulle puoles-taan on tarjolla runsas työttömyysturva ja hyvät työ-voimapalvelut. Mallin mahdollistaa toimiva yhteistyö työmarkkinaosapuolten kesken. Talouskriisin myötä mallia on Tanskassa muokattu entistä paremmaksi: työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen rin-nalle on nos tettu liikkuvuuden ja koulutuksen suhde. ”Mobication”-mallissa työelämän turvan muodostavat työntekijän jatkuva kouluttautuminen sekä valmius liikkua työn perässä sinne, missä työtä on. Täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuus tulee olla kaikilla työntekijöillä, työuran kaikissa vaiheissa.

taitoja työelämässä tarvitaan. Ja mitä ennakoimattomam­maksi työelämä muuttuu, sitä suurempaa valmiutta yk­silöltä itseltään vaaditaan liikkua työn perässä, opetella uusia taitoja tai kokonaan uusi ammatti 5, 7.

Oppimistaidot nousevat tällöin keskeiseksi. Koulutus kehittyy varmojen totuuksien opettelusta tiedon sovel­tamisen ja ongelmanratkaisutaitojen suuntaan 5. Tämä auttaa tunnistamaan ja tukemaan erilaisia lahjakkuuksia 5. Koulutuksen eri vaiheissa valmistetaan ihmistä entistä paremmin sietämään muuttuvaa maailmaa ja työelämän epävarmuutta 7.

Toimeentulojärjestelmän tulee kannustaa elinikäiseen oppimiseen sisältämällä kannusteen kouluttautua uuteen ammattiin myös työuran myöhemmässä vaiheessa, jos vanhalle osaamiselle ei enää löydy kysyntää 5. Oman ammattitaidon ylläpitämisen ja täydentämisen tulee toi­saalta olla taloudellisesti mahdollista ja kannustavaa myös niille, joiden toimeentulo koostuu useista eri lähteistä.

Kun yksi elämänkaari jatkossa sisältää yhä useampia, erityyppisiä työsuhteita ja monia ammatteja, valmiudet tarttua uusiin mahdollisuuksiin korostuvat 7. Todistetta­vissa olevat taidot osin korvaavat tiedot, kun pelkkä tut­kinto ei riitä työelämän kiristyvässä kilpailussa. Tämä tekee työelämästä toisaalta tasa­arvoisempaa: koulutuk­sen rinnalla tunnustetaan monenlaiset työssä oppimisen muodot 5.

Työyhteisöissä fokus siirtyy hiearkisesta johtamisesta itsenäisiin tiimeihin, ja ulkoisesta mittaamisesta sisäisiin motivaatiotekijöihin 6. Tämä antaa yksittäiselle työnteki­jälle suuremman vapauden organisoida itse oman työnsä, mutta myös suuremman vastuun työn tuloksista 1. Kokei­levassa kehittämisessä työntekijäkin muuttuu organisaa­tion alamaisesta aktiiviseksi työelämän kehittäjäksi 3.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

11

Kulutustottumukset ja elämäntavat edistämään kestävää hyvinvointia

Tietoisuutta ja taitoja kulttuurinmuutoksen tekemiseksi

Läntisten yhteiskuntien vauraus ja materiaalinen hyvin­vointi ovat pääsääntöisesti kasvaneet koko Toisen maail­mansodan jälkeisen ajan. Tästä huolimatta erityisesti viime vuosikymmeninä hyvinvointiongelmat eivät ole vähenty­neet 1. Myös globaalit ympäristöongelmat ja luonnonvaro­jen kestämätön käyttö osoittavat, että kulutustottumuk­siemme ja elämäntapojemme on muututtava radikaalisti, jotta voimme elää hyvinvoivina maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa 2.

Vallitseva kulutuskulttuuri kannustaa ihmisiä tekemään hetkellistä tyydytystä tuovia valintoja, jotka ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä haitallisia yksilön fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin sekä yhteiskunnan ja ympäristön kestävyy­den kannalta. Kestävien valintojen tekeminen on yksittäi­selle kuluttajalle vaikeaa vaihtoehtojen runsauden, ristirii­taisen tiedon, monelta suunnalta tulevien houkutusten ja tavaroiden monimutkaisten tuotantoprosessien vuoksi.

Muutos kohti kestävää yhteiskuntaa riippuu viime kädessä kulttuurisidonnaisten ajattelumallien, arvojen ja normien uudistumisesta. Yksittäiset ihmiset voivat hel­pommin muuttaa elämäntapojaan, päättäjät tehdä kestä­vyyttä tukevaa politiikkaa ja yritykset myydä hyvinvointia lisääviä tuotteita, jos yhteiskunnan kulttuuri tukee niitä.

Kestävämmän kulutus­ ja elämäntapakulttuurin syn­nyttäminen on kiireellinen tehtävä ja välttämätön yksi­löiden ja yhteisöjen resilienssin parantamiseksi 7. Siihen tarvittavaa oppimista on mahdollista nopeuttaa. Itsetun­temuksen kehittäminen voi edistää kestäviä elämänta­poja, jos yksilöllä on realistinen käsitys omista tarpeistaan ja priori teeteistaan 1. Laaja­alaiset tiedot auttavat ymmär­tämään paremmin päivittäisten valintojemme seurauksia 5. Paitsi yksilöllisiä valintoja, kulttuurinmuutos edellyttää myös yhteisöllistä oppimista, jossa ihmisillä on mahdolli­suus jakaa arvojaan ja maailmankuviaan 5.

One Planet Living -konsepti auttaa elämään maapallon kantokyvyn rajoissa

One Planet Living on verkosto, jonka tavoitteena on aut-taa yksittäisiä ihmisiä ja organisaatioita siirtymään elä-mään maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa. One Planet Livingin verkkosivu esittelee kestävän elämän kymmenen periaatetta ja tarjoaa niin kuluttajille kuin yri-tyksillekin konkreettisia työkaluja, joiden avulla nämä voivat muokata toimintaansa entistä kestäväm-mäksi. Sivustolla voi esimerkiksi arvioida oman hiili-jalanjälkensä suuruuden ja saada sen perusteella rää-tälöidyn suunnitelman päästöjen pienentämiseksi. Verkostoon on liittynyt jo satoja organisaatioita ympäri maailmaa. One Planet Living -konseptia sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa Suomessa asuinalueiden suunnit-telussa Jyväskylässä ja Vantaalla Sitran koordinoimassa hankkeessa.

Yhteiskunnan rakenteet mahdollistamaan kestävät elämäntavat

Pelkkä tieto jonkin toimintatavan haitallisuudesta harvoin saa yksilöä muuttamaan käyttäytymistään. Myöskään seu­rauksilla pelottelu ei toimi. Oleellista on ymmärtää yksilön toiminnan motiiveja ja kannustimia 1 sekä luoda yhteiskun­nalliset olosuhteet, jotka kannustavat kestäviin elämänta­poihin ja poistavat sen esteitä 4,6.

Kestävien elämäntapojen edistämisessä ihmisten ver­taisyhteisöillä on suuri merkitys. Ihmiset haluavat yleensä toimia samalla tavalla kuin muut heidän kaltaisensa ihmi­set vahvistaakseen paikkansa ryhmässä 3. Yksittäisen ihmi­sen kestävät valinnat voivat saada myös muissa aikaan in­nostusta muuttaa käyttäytymistään. Siksi edelläkävijöiden

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

12

utopistiseltakin vaikuttavia kestäviä elämäntapoja kannat­taa tukea 3,5,6.

Hyvinvointia lisäävien valintojen on oltava houkuttele­via ja helposti saatavilla 1. Kattava pyörätieverkosto ja toi­miva julkinen liikenne, työpaikan tarjoamat liikuntasetelit, terveellisen ruuan asettaminen näyttävästi esille kaupassa tai kodinkoneiden energiankulutukseen liittyvät valmiit oletusasetukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka yhteiskunta ja sen erilaiset rakenteet ohjaavat ihmisten jokapäiväisiä valintoja.

Yhteiskunnan rakenteet ja poliittiset päätökset vaikut­tavat merkittävästi siihen, minkälaisia valintoja ihmiset tekevät arjessaan 6. Lainsäädännöllä voidaan tehokkaasti vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, kuten kotitalousjät­teen kierrättämiseen velvoittaminen ja tupakointikiellot eri paikoissa ovat osoittaneet. Myös verotuksen painopistettä siirtämällä ja taloudellisin kannustein voidaan ohjata muu­tosta kohti kestäviä elämäntapoja. Esimerkiksi ekologisella verouudistuksella ja epäterveellisten elintarvikkeiden kor­kealla verotuksella voidaan nostaa ympäristölle ja tervey­delle haitallisten tuotteiden hintoja ja ohjata kuluttajat tekemään kestävämpiä valintoja 2,4.

Kestävien elämäntapojen edistäminen on yrityksille merkittävä liiketoimintamahdollisuus 4. Oman terveyden seuraamisen mahdollistavat sähköiset sovellukset tai asun­non energiatehokkuutta parantavien remonttien myymi­nen kuluttajille ovat esimerkkejä kestäviä elämäntapoja tukevista tuotteista ja palveluista. Älykkäät energia­ ja lii­kennejärjestelmät voidaan rakentaa kestäviä kulutus­ ja elämäntapoja tukevaksi. Samoin yksilöllisten tarpeiden huomioiminen tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä voivat lisätä sekä yksilöiden hyvinvointia että resurssite­hokkuutta 1,2.

Peloton kirittää uuden talouden tekijöitä

Peloton on strategia, joka kirittää kuluttajamarkkinoil-la toimivia yrityksiä tekemään resurssiniukkuudesta ja ilmastonmuutoksesta itselleen kilpailuedun. Se aut-taa yrityksiä kehittämään uutta liiketoimintaa kestäviä elämäntapoja edistävillä tuotteilla ja palveluilla. Pelot-tomaan kuuluu yritysten kanssa järjestettäviä työpajo-ja sekä Smart Retro -kiihdytysohjelma start-upeille ja vakiintuneemmille yrityksille. Strategian avulla on syn-tynyt kymmeniä uusia yrityksiä, tuotteita ja palveluita. Pelottomasta vastaa ajatushautomo Demos Helsinki.

Jakamistalouden parhaat käytännöt hyödynnettävä

Yhä useammat ihmiset haluavat omistamisen sijaan mahdollisuuden käyttää tavaraa silloin, kun sille oikeasti on tarvetta. Jakamistaloudessa ihmiset lainaavat, vaihtavat, vuokraavat, kierrättävät ja tuottavat tavaroita, ideoita ja taitoja keskenään. Siinä resurssit ovat jatkuvasti tehokkaassa käytössä ja uusia tavaroita tarvitsee tuottaa entistä vähemmän 2. Näin luonnonvarojen ja energian kulutusta voidaan vähentää ilman, että ihmiset joutuvat laskemaan elintasoaan 1. Jakamistalous myös vahvistaa siirtymää teollisesta tuotannosta palveluyhteiskuntaan. 4

Jakamistalous toimii usein Internetin kautta ihmisten vapaamuotoisissa verkostoissa, tuoden yhteen toisilleen entuudestaan tuntemattomia ihmisiä. Se voi siis vahvistaa yhteiskunnan luottamuspääomaa, tukea yhteisöllistä elä­mäntapaa ja siten parantaa yksilön henkistä hyvinvointia ja resilienssiä kriisitilanteissa 1,3,7

Jakamistalouteen liittyvän toiminnan koordinoiminen ja skaalaaminen tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia. Ja­kamistalouden osuus talouden koko volyymistä on vie­lä pieni, mutta sen merkityksen kasvusta kertoo se, että Airbnb:n ja Uberin kaltaiset yritykset ovat jo miljardien ar­voisia. 4

Jakamistaloudessa on paljon mahdollisuuksia talou­den, ympäristön ja yhteisöjen kestävyyden edistämiseksi

1,2,3,4. Niiden toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, miten toiminta nivoutuu muuhun yhteiskuntaan. Monissa mais­sa jakamistalouden leviämiseen vaikuttavat muun muassa erilaiset verotukseen, rahankeräykseen, työntekijöiden oi­keuksiin, tekijänoikeuksiin, liikenteeseen, tiloihin, rakenta­miseen ja asumiseen liittyvät säädökset.

Osa säädöksistä on jäykkiä ja vanhentuneita, mutta osa suojaa kansalaisia jakamistalouteen mahdollisesti liittyviltä hallitsemattomilta tai kielteisiltä vaikutuksilta. Lisäksi mo­net vanhat toimijat puolustavat etujaan, joita jakamistalo­us heidän mielestään uhkaa.

Jakamistaloudella on potentiaalisia etuja ja sen kasvu on niin todennäköistä, ettei julkisen sektorin kannata jäädä kehityksessä sivustakatsojaksi 6. Päätöksentekijöiden tulisi­kin ennakkoluulottomasti arvioida jakamistalouden eri toi­mintamallien hyötyjä ja haittoja sekä rohkeasti selkeyttää yhteiskunnan ohjausta ja luoda mahdollistavia ympäristö­jä jakamistalouden parhaiden käytäntöjen levittämiseksi ja mahdollisten kielteisten vaikutusten rajaamiseksi 4.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

13

Kestävä hyvinvointi edellyttää kokonaisvaltaisia sosiaali- ja terveyspalveluja

Hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja ennakoiden

Sosiaali­ ja terveyspalveluiden tarjoaminen on muodostu­nut hyvinvointivaltioiden keskeiseksi keinoksi huolehtia ihmisten hyvinvoinnista. Niillä on pyritty etenkin aineel­lisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vajeiden täyttämiseen sekä poistamaan jo syntyneitä sosiaalisia ongelmia. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä kasva­vat palvelutarpeet sekä hyvinvointipalvelujen heikko tuot­tavuus uhkaavat tehdä nykyisen kaltaiset reaktiiviset ja tuotantokeskeiset palvelujärjestelmät hyvin kalliiksi 4.

Jos tavoitteena on elää terveempänä ja onnellisem­pana pidempään, tarvitsemme käännettä ongelmien rat­kaisemisesta niiden ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin tuottamiseen. Hyvinvointipalveluja ei tule nähdä vain hyvinvointivaltion väistämättömänä kuluna, vaan yhteis­kunnan pitkäjänteisenä investointina 4. Tätä näkökulmas­ta erityisen tärkeää on panostaa lasten ja nuorten hyvin­vointiin.

Käsityksemme hyvinvoinnin lähteistä ja tarpeista on murroksessa. Ihmisten terveys on suurimmalta osin peri­män ja elintapojen yhteisvaikutusta, ei terveyspalveluiden. Ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liitty­vien tarpeiden suhteellinen merkitys on kasvanut elämän monimutkaistuessa ja lähiyhteisöjen heikentyessä. Esimer­kiksi osallisuuden ja elämänhallinnan tarpeet korostuvat 1. Myös luontoympäristön ja luonnontuotteiden terveys­ ja hyvinvointivaikutukset kiinnostavat yhä enemmän 2.

Sosiaali­ ja terveyspalvelut tulee nähdä entistä laa­jemmin hyvinvointipalveluina, jotka ottavat huomioon niin perimän kuin elämäntavat, fyysisen ja henkisen hy­vinvoinnin sekä ihmisen suhteen ympäristöönsä 1. Tältä pohjalta rakentuvat palvelut tulevat näyttämään hyvin eri­laisilta verrat tuna nykyhetkeen. Kyse ei ole vain palvelujär­jestelmän uudistamisesta, vaan muutos edellyttää nykyis­tä rakentavampaa dialogia uusista ja vaihtoehtoisistakin

tavoista edistää terveyttä ja hyvinvointia. Tarvitsemme myös perusteellista keskustelua siitä, millaista sosiaalista arvoa hyvinvointijärjestelmämme pitäisi tuottaa 4.

Palvelut tukemaan omaehtoista ja yhteisöllistä toimintaa

Kehittyvien tietojärjestelmien ja terveysteknologian, kuten älypuhelinsovellusten ja genomikartoitusten arkipäiväisty­misen myötä yhä suurempi osa terveystiedosta tulee kaik­kein saataville. Rutiininomainen voidaan ja myös halu taan hoitaa itse 3. Asiakkaista tulee toimijoita, joiden hyvinvointi­tarpeet haastavat totutut asiantuntijuusroolit 5. Esimerkiksi tulevaisuuden lääkäri toimii yhä useammin konsulttina, joka auttaa ihmisiä henkilökohtaisten terveysjärjestelmien rakentamisessa ja kehittämisessä.

Tulevaisuuden sosiaalipalveluissa pyritään niin ikään lisäämään yksilön omatoimista kykyä huolehtia hyvin­voinnistaan, mutta palveluissa korostuu elämänhallinnan haasteiden voittamista tukevien yhteisöjen rakentami­nen 1. Samalla läheis­ ja vertaisverkostojen rooli korostuu.

Virtuaaliklinikka mahdollistaa paikasta ja ajasta riippumattoman asioiden hoidon

Virtuaaliklinikka on sähköisen asioinnin kanava, joka nopeuttaa terveysoireiden arviointia ja ohjaa oikean-laiseen palveluun. Virtuaaliklinikka tarjoaa luotettavaa terveystietoa ja helppokäyttöisiä työkaluja terveyden ylläpitoon. Sen kautta ihminen voi ohjatusti tehdä ter-veydestään alustavan arvion, jossa hyödynnetään itse kerättyjä terveystietoja sekä potilastietojärjestelmän tietoja. Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämäs-sä mallissa ihminen osallistuu tasavertaisena oman tervey tensä edistämiseen ja suunnitteluun.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

14

Hyvinvointipalveluja on kehitettävä myös siitä näkökul­masta, millaista lisäarvoa ne tuottavat ja kannustavatko ne omaehtoiseen toimintaan vai passivoivatko ne entises­tään 3.

Tämä teknologian, asiakkuuden ja yhteisöllisyyden murros vie kohti monipuolisempaa ratkaisumallien ja pal­veluiden verkostoa. Ihmiset rakentavat omia hyvinvoin­tisysteemejään, joihin kuuluu laaja kirjo aktiviteetteja, resursseja, toimijoita sekä palveluita. Nämä henkilökoh­taiset hyvinvointisysteemit auttavat ihmisiä edistämään omaa ja läheistensä hyvinvointia kokonaisuutena sekä toimimaan entistä tasavertaisemmin alan ammattilaisten kanssa 3. Ammattilaisilta tämä edellyttää entistä parempaa kykyä huomioida ja kohdata erilaiset asiakkuudet 5. Muut­tuvien palvelutarpeiden ympärille rakentuu myös uusia lii­ketoimintaekosysteemejä 4.

Henkilökohtaiset hyvinvointisysteemit joustavat erilai­siin tarpeisiin, mikä lisää ihmisten kykyä sopeutua muut­tuviin elämäntilanteisiin 7. Samalla moniulotteisen tiedon hallinta, elämänhallintataitojen ja ympäristölukutaidon merkitys hyvinvoinnin mahdollistajana kasvaa 5. Tämä asettaa haasteita koulutusjärjestelmälle, sähköiselle tun­nistautumiselle ja tietosuojalle sekä tietojärjestelmien ja hyvinvointisovellusten helppokäyttöisyydelle 5. Lähiver­kostojen ja tietotekniikan hyödyntäminen vähentävät asiakkaan tarvetta liikkua palvelujen perässä, mikä lisää sekä hyvinvointia että resurssitehokkuutta 2.

Osaoptimoinnista yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudistaviin rakenteisiin

Sosiaali­ ja terveyspalveluja on pitkään kehitetty omina kokonaisuuksinaan. Myös toimeentulon ja työelämän jär­jestelmät ovat siiloutuneet: Yksilö on pääsääntöisesti joko töissä tai sosiaaliturvan parissa ja työelämässä muka­na oleminen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuuteen. Sosiaali­ ja terveysjärjestelmää leimaa osaoptimointi, kun kukin rahoittaja pyrkii optimoimaan toimintaa omasta nä­kökulmasta, eikä kenelläkään ole kokonaisvastuuta rahoi­tuksesta, palvelun laadusta ja tuloksista.

Asiakas on perinteisesti nähty hyvinvointipalvelujen kohteena, jonka on tyytyminen siihen tietoon ja palveluun mitä saa. Tasa­arvoisuuteen palvelujen saatavuudessa on pyritty tuottamalla massaräätälöityjä ratkaisuja selkein demografisin perustein rajatuille ryhmille. Ikärakenteel­taan nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa kronologinen ikä kertoo kuitenkin yhä huonommin yksilön toimintaky­vystä ja palvelujen tarpeesta. Myös lapset ja nuoret sekä monet erityisryhmät ovat palvelutarpeiltaan yhä hetero­geenisempia.

Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut on toteutettava asiakaslähtöisemmin, yksilöllisemmin ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäten 3. Palvelujen räätälöinti ennaltaehkäisee ongelmia ja kohdentaa palvelut tarkoi­tuksenmukaisesti, jolloin siitä saatava pitkän jänteen hyöty

ylittää sen kustannukset 4. Yksilöllisten tarpeiden huomi­oiminen on erityisen tärkeää silloin, kun yksilö kärsii elä­mänhallinnan ongelmista 1. Yksi tapa lisätä palvelujen sekä yksilöllisyyttä että tasavertaisuutta on kiinnittää rahoitus palveluntuottajan sijaan asiakkaaseen 4. Tämä lisää palve­luntuottajien kiinnostusta asiakkaan tarpeita kohtaan ja kansalaisten valinnanmahdollisuutta palvelujen käyttä­jänä 1 . Toinen tapa on tehdä yksilöstä omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevan tiedon omistaja 3.

Sosiaali­ ja terveydenhuollon kustannukset keskittyvät varsin pienelle osalle väestöä, joista valtaosa on kumman­kin sektorin asiakkaita. Palvelujen tuottamisen kustan­nustehokkuus 4 ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistä­minen 1 edellyttävät uudistusta, joka integroi sosiaali­ ja terveyspalveluja, mutta ei rajaudu niihin 6. Erilaisten pal­velutarpeiden huomioimista tarvitaan erityisesti asiakasta lähellä olevissa arjen käytännöissä. Sen mahdollistaminen voi kuitenkin edellyttää moniammatillista yhteiskehittelyä, hallinnollisia ja tietorekistereiden rajoja ylittävää yhteis­työtä sekä järjestelmätason uudistuksia 6.

Hyvinvointipalvelujen järjestämisessä on lisäksi pääs­tävä irti tuotanto­ ja järjestelmäkeskeisestä kehittämises­tä ja siirryttävä kohti kokeilevaa palvelujen kehittämistä 6, johon myös pienillä toimijoilla ja start up ­yrityksillä on hyvä mahdollisuus osallistua. Tämä edellyttää järjestel­mien avoimia rajapintoja, asiakkaan ja tuottajien välisen vuoropuhelun lisäämistä, laajoja kansainvälisiä verkostoja hyvien toimintamallien tunnistamiseksi sekä valmiutta entistä rohkeammin levittää kokeilujen ja verkostojen kautta oivallettuja hyviä toimintamalleja.

Palvelutori välittää kokonaisvaltaisia palveluja yksilöllisiin tarpeisiin

Palvelutori lisää ikääntyvien vaikutusvaltaa omaan elämäänsä. Se muodostuu iäkkäiden ihmisten sekä heidän omaistensa päivittäisestä ohjaus- ja neuvonta-palvelusta, joka auttaa löytämään tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointiratkaisut. Alun perin Tampereen kaupungin kehittämältä palvelutorilta löy-tyvät niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen palvelut. Näistä asiakas voi valita sopivat joko itse tai hoidosta vastaavan henkilön avulla. Palvelutarjonta tähtää itse-näiseen ja mielekkääseen elämään ratkaisukeskeisesti ja asiakasta kuunnellen.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

15

sitra.fiSitra Työpaperi 31.10.2014

Sitra Työpaperi tarjoaa monialaista tietoa asioista, jotka vaikuttavat yhteiskunnan muutokseen. Työpaperit ovat osa Sitran tulevaisuustyötä, jota tehdään ennakoinnin, tutkimuksen, hanketoiminnan ja kokeilujen sekä koulutuksen menetelmin.

ISBN 978­951­563­896­0 (PDF) www.sitra.fi

Miten työ jatkuu?

KESTÄVÄN HYVINVOINNIN YHTEISKUNTAA rakentavien periaatteiden laadinta käynnistetiin Sitrassa jatkuvana pro­sessina. Ensimmäinen raportti kestävän hyvinvoinnin peri­aatteista julkaistiin keväällä 20131.

Käsissä oleva työpaperi tiivistää tämän hetkisen ymmär­rykseemme aiheesta ja se on tarkoitettu ennen kaikkea yhteiskunnallisen keskustelun herätteeksi. Siitä saamam­me palautteen pohjalta pyrkimyksemme on vuonna 2015 julkaista kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa kuvaavan raporttimme versio 2.0.

Tuolloin emme rajaudu kestävän hyvinvoinnin sisäl­töön, vaan pohdimme myös niitä mekanismeja, joiden

kautta yhteiskunnat uusiutuvat. Pyrimme myös ymmärtä­mään mitkä ovat yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten jul­kisen sektorin, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan mah­dollisuudet edistää muutosta kohti kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Samalla tarkastelemme Suomen ja muiden kehittyneiden länsimaiden roolia globaaleissa pyrkimyksis­sä kohti kestävää hyvinvointia.

Yhteiskunnallisen keskustelun alustaksi julkaisemme vuoden 2015 alussa sivustoltamme (sitra.fi) myös aihetta kä­sittelevän vuorovaikutteisen verkkojulkaisun. Julkaisemme tarpeen mukaan myös uusia kestävän hyvinvoinnin sovel­lusalueita. Vuonna 2015 paneudumme mm. koulutukseen.

1 Hämäläinen, T. 2013. Kohti kestävää hyvinvointia. Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Versio 1.0. Lokakuu 2013. Sitra.

VISIO SUOMELLE KOHTI KESTÄVÄÄ HY VINVOINTIA • SITRA T YÖPAPERI • 31.10.2014

16