Paikan taju - tajun paikka Eeva Hellström 07062011

Uudistuva maaseutu vastaa kysyntäänMaamerkit-barometrin tuloksia ja ajattelun kuperkeikkoja

7.6.2011 Paikan taju - tajun paikka, Pyhäjärvi Eeva Hellström

MAAseudun MERKITykset

© Sitra

SISÄLTÖ

1. MikäMikä maaseutu

2. Iso muutos

3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä

4. Maaseutu ja globaali kysyntä

5. Mitä tehdä maaseudulle

6. Maamerkit-ohjelma

6.6.2011 3

MikäMikämaaseutu?

Paikka.

© Sitra

Maaseutu yhdyskuntarakenteessa

6.6.2011 5

65 %

91 %

74 %

19 %

17 %

88 %

96 %

81 %

27 %

23 %

91 %

98 %

83 %

41 %

32 %

86 %

98 %

89 %

44 %

38 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Haja-asutusalueet

Kylät

Kirkonkylät ja taajamat

Pikkukaupungit

Kaikki mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta

Suomalaiset

Yritykset

Media

Päättäjät

AsiantuntijatMaaseutuasiantuntijat puhuvat osittain eri maaseudusta kuin yritykset ja muut suomalaiset.

Haja-asutusalueita ei aina mielletä maaseuduksi.

© Sitra

89 %

78 %

62 %

63 %

37 %

19 %

11 %

92 %

78 %

67 %

64 %

43 %

21 %

14 %

96 %

78 %

75 %

76 %

58 %

45 %

27 %

97 %

80 %

84 %

77 %

74 %

42 %

34 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Peltoaukeat

Metsäiset erämaat

Saaristo

Tunturit

Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät

Kaupunkien luonnonläheiset alueet

Laskettelukeskukset

Suomalaiset

Yritykset

Media

Päättäjät

Asiantuntijat

Maaseutu maisemana

6.6.2011 6

Suomalaisille maaseutu on ensisijaisesti maa- ja metsätalousaluetta

Mielikuva.

Luonto

Epämoderni

Politiikka

Maisema

Vapaus

Aitous

Yhteisöllisyys

Maa- ja metsätalousalue

Kaupungin vastakohta

© Sitra

Maaseudun merkitysulottuvuudet suomalaisessa julkisessa keskustelussa

6.6.2011 8

3. Maisema(Luonto, kaunis maisema, rauha)

2. Maa- ja metsätalousalue(Elinkeino)

4. Epämoderni(Kiireetön elämä, tiivis yhteisö)

1. Kaupungin vastakohta(Erilainen)

TILA

TILALAATU

AIKA/KEHITYS

TILA

Lähde: P. ja E. Alasuutari: 2011. Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa

© Sitra

Median maaseutupuheen teemat

6.6.2011 9

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Taide ja kulttuuri

Terveys ja hyvinvointi

Ympäristö

Tasa-arvo

Maaseutupolitiikka”Kehittämisen kohde”, ”Yrittäjyyden tukeminen””

”Palvelujen saatavuus”

”Lähiruoka”, ”Pendelöinti”, ”Ympäristövaikutukset”, ”Bioenergia”

”Ikääntyvien terveyspalvelut”, ”Rauha ja hiljaisuus”

”Alkuperäinen suomalaisuus”, ”Autioituminen””Kulttuurin kohde, ei tuottaja”

Maatalous

Lähde: P. ja E. Alasuutari: 2011. Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa

© Sitra

Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ja kaupungista

6.6.2011 10

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

Kaupunki

Maaseutu

Maaseutu = Kaupungin vastakohta

Maaseutu = maisema

Maaseutu = epämoderni

© Sitra

6.6.2011

11

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

Suomalaiset

Maalainen

Sekä-että

Kaupunkilainen

Maaseutumaiset piirteet

Kaupunkimaiset piirteet

Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista identiteetin mukaanMaaseutumielikuvan ja kaupunkimielikuvan vahvuuksien erotus

© Sitra

Maaseutu Googlessa 5.2.2011• Maaseutu + EU 172.000

• Maaseutu + tuki 136.000

• Maaseutu + luonnonvarat 135.000

• Maaseutu + kehittäminen 118.000

• Maaseutu + hyvinvointi 97.500

• Maaseutu + oikeus 97.100

• Maaseutu + vanhanaikainen 90.200

• Maaseutu + vapaa-aika 85.200

• Maaseutu + maatalous 81.300

• Maaseutu + ohjelma 78.100

• Maaseutu + metsä 75.900

• Maaseutu + toimeentulo 71.000

• Maaseutu + tarvitsee 67.600

• Maaseutu + matkailu 61.800

• Maaseutu + tasa-arvo 59.800

• Maaseutu + säilyttäminen 53.100

• Maaseutu + hanke 52.500

• Maaseutu + liiketoiminta 53.300

• Maaseutu + politiikka 48.200

• Maaseutu + vetovoima 46.300

• Maaseutu + kysyntä 45.600

• Maaseutu + asuminen 43.100

• Maaseutu + kylä 40.600

• Maaseutu + maisema 37.700

• Maaseutu + tarjonta 36.900

• Maaseutu + investointi 36.500

• Maaseutu + kilpailukyky 35.200

• Maaseutu + yhteisö 34.800

• Maaseutu + uudistaminen 33.900

• Maaseutu + metsätalous 32.000

• Maaseutu + innovaatio 23.400

• Maaseutu + vihreä talous 18.100

• Maaseutu + nykyaikainen 17.700

• Maaseutu + virkistys 13.000

• Maaseutu + bioenergia 12.700

• Maaseutu + hiljaisuus 12.600

• Maaseutu + ekotehokkuus 9.460

• Maaseutu + luonnonläheisyys 4.260

• Maaseutu + biotalous 3.340

6.6.2011 12

Sana ”kaupunki” esiintyy 30 kertaa useammin sana ”maaseutu”

Identiteetti.

© Sitra

22

38

39

1

19

33

46

2

28

44

27

1

31

19

46

4

46

18

33

3

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Maalainen

Sekä-että

Kaupunkilainen

Muu

Suomalaiset

Media

Yritykset

Päättäjät

Asiantuntijat

6.6.2011

14

Toimittajat ja päättäjät ovat muita kaupunkilaisempiaAsiantuntijat ovat muita maalaisempiaSuomalaisissa

- Yli 45-vuotiaat maalaistuvat- 25-44-vuotiaiden sekaidentiteetti vahvistuu- Alle 24-vuotiaiden identiteetti kehittyy eri suuntiin

Maaseutu/kaupunki -identiteetti

Kaksoisidentiteetti on

aktiivinen identiteetti

Kaksoisidentiteetin omaavat pitävät identiteettiään tärkeänä.

Kaksoisidentiteetti keskittyy kaupunkeihin.

Kaupungissa asuvat omaksuvat maalaisuuden helpommin osaksi identiteettiään kuin päinvastoin.

Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksi identiteettiään. Siihen liittyy usein aktiivista toimintaa maaseudulla.

Maa-lainen; 22

%

Sekä-

että; 38 %

Kau-pun-kilai-nen; 39 %

Eikumpi

-kaan; 1 %

Hyvinvointia haetaan monipaikkaisuudesta ja

kaksoisidentiteetistä

Hyvinvointia haetaan monipaikkaisuudesta ja

kaksoisidentiteetistä

Monipaikkaisuus yleistyy

Työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä

Vähintään joka kymmenes suomalainen asuu monipaikkaisesti

Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään.

Yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen

© Sitra

17

”Monipaikkaisuus”Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämää määritelmää

Käsitteellä “monipaikkaisuus” viitataan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen.

Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin

Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua

Monipaikkaisuutta on myös toistuva liikkuminen paikasta toiseen

Monipaikkaisuudessa virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa

Monipaikkaisuus johtaa yksilön kannalta uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymiseen.

© Sitra

Erilaiset monipaikkaiset

6.6.2011 18

Asuinkunta eri kuin

syntymäkunta

Asuttavia veneitä

Kaksois-

kansalaisia

Matkailuvaunuja tai -autoja

Suomessa asuvia,

ulkomailla syntyneitä

Ei vakituisia asuntoja

Etätyöläisiä

Kesämökkejä

Pendelöijiä

Identiteetti eri kuin asuinpaikka

(maalainen vs. kaupunkilainen)

Tekee työtä osittain jossain

muualla kuin työpaikalla

Kokee olevansa

sekä maalainen että

kaupunkilainen

Ulkosuomalaisia

Asunnottomia

perheitä

Elatusapu-

sopimuksia

vuonna 2009

Pakolaisia

Avioerolapset,

vuosittainKodin ulkopuolelle

sijoitetut lapset

ja nuoretYksinäisiä

asunnottomia Suomessa

ASUMINEN

TYÖIDENTITEETTI

PAKOTETTU

Osallistuva

toiminta

Liikunta ja

ulkoiluKulttuuri- ja

huvitilaisuudet

Harrastukset

(pelit, kuvataide,

tietokone)

Vapaa-ajan

matkat

HARRASTUKSET

© Sitra

Miten kestävä monipaikkaisuus mahdollistuu?

• Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta?

• Miten voisin välttyä liikenneruuhkilta?

• Miten voisin päättää milloin ja missä teen töitä?

• Miten voisin osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkakuntani päätöksentekoon?

• Miten voisin käydä koulua etänä?

• …

6.6.2011 19

© Sitra

Kestävä monipaikkaisuusTilojen käytön tehostaminen• Tilojen 24/7 käyttö• Kodinvaihtoverkosto, yhteisomistajuus

Uudet toimintamallit• Liikkumisen ketjuttaminen

-pitempään paikalla• Uudet kulkumuotojakaumat• Yksilölliset joukkoliikenneratkaisu

Lähimatkailu• Kevytmatkailu, kuten pyörä- ja patikointimatkat

• Tapahtuma- ja luontomatkailu• Maaseutu- ja hyvinvointimatkailu• Kiireetöntä matkailua

• Virtuaalimatkailu

Energiatehokkaat ratkaisut

• Yksilöllisen hiilijalanjäljen mittaaminen-päästökauppa

• Uusiutuvan energian käyttö

6.6.2011 20

© Sitra

Maamerkit-barometri

Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy

Helmikuu 2011

3075 PAH/tk/tgr

Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni

Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla

Omistan maata tai metsää maaseudulla

Omistan kiinteistöjä maaseudulla

Maaseudulla on minulle henkistämerkitystä, vaikka en siellä juuri käykään

Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto

Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain

Maaseutu on minulle tärkeäitseni toteuttamisen ympäristö

Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää

Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö

Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde

Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni

Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä

Maaseutu tarjoaa minulle puhdastaja vastuullisesti tuotettua ruokaa

Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

57

56

55

52

46

41

39

36

33

33

27

24

24

15

11

Suomalaiset, n=1620

Media, n=48

Yritykset, n=227

Päättäjät, n=160

Asiantuntijat, n=252

Maaseudun henkilökohtainen merkitys nyt

n=kaikki vastaajat

Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?

Kiinnittyminen

Elämykset

Merkitykset

Toimeentulo

Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat maaseudun merkitysten

itselleen säilyvän tai monipuolistuvan tulevaisuudessa.

Vastaajien oman arvion mukaan 10v

kuluttua vain noin 7%

© Sitra

Maaseutubarometri

Sitra

Helmikuu 2011

3071 PAH/tk/sy

Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset

Kaikki vastaajat, n=1620

Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni




Maaseudulla on minulle henkistämerkitystä, vaikka en siellä juuri käykään



Maaseutu on minulle tärkeä

itseni toteuttamisen ympäristö




Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni


Maaseutu tarjoaa minulle puhdastaja vastuullisesti tuotettua ruokaa


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

5743

5643

5544

5237

4633

4131

3932

3629

3335

3334

2714

2426

2423

1514

117

Nyt

10v kuluttua


Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua?

© Sitra

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos

n= kaikki

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %



Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ympäristö




15-24v

25-44v

45-64v

65-v

6.6.2011 23



Merkitykset

Elämykset

Tänä päivänäTodennäköisesti10 vuoden kuluttua

© Sitra

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos

n= kaikki

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %






15-24v

25-44v

45-64v

65-v

6.6.2011 24



Toimeentulo

Vapaa-aika

Tänä päivänäTodennäköisesti10 vuoden kuluttua

© Sitra

SISÄLTÖ


2. Iso muutos





6.6.2011 25

Maaseutu on paikka.Maaseutu on paikka.

Jotain on tapahtumassa …

Maaseutuoptimisteja on jo kaksi kertaa niin paljon kuin maaseutu-

pessimistejä

Maaseudun voimakkaaseen autioitumiseen uskovien

määrä vähenee

© Sitra

Maaseutubarometri

Sitra

Helmikuu 2011

3071 PAH/tk/sy

Maaseudun tulevaisuuden merkitys

n=kaikki vastaajat

Ei osaa sanoa

vähenee nykyisestä

pysyy ennallaan

lisääntyy nykyisestä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

42

31

30

31

22

32

6

6

2011, n=1620

2009, n=1504

Miten arvioit maaseudun merkityksen koko

Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa?

Maaseutuoptimismi vahvassa kasvussa!

Erityisesti päättäjät ovat maaseutu-

optimisteja, mutta myös media.

68 %

31 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %

2009

2011

Uskon, että maaseutu on tulevaisuudessa voimakkaastiautioitunut (Suomalaiset)

© Sitra

Maamerkit-barometri


Helmikuu 2011

3071 PAH/tk/sy

Maaseutu on voimakkaasti autioitunut

Maaseudulla voivat asua vain ne,joilla on rahaa ja valtaa

Maatalous on huomattavasti

tehostunut entisestään

Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla

Yhä useammat kaupunkilaisetasuvat maaseudulla osa-aikaisesti

Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä

Lähiratkaisut nähdään aitonavaihtoehtona keskittämiselle

Monimuotoinen matkailukukoistaa maaseudulla

Monipuolinen yritystoiminta

on lisääntynyt maaseudulla

Maaseudulla on paljon uudenlaista

vihreän talouden liiketoimintaa

Maaseudun tarjoamaa mahdollisuuttaluonnon kohtaamiseen arvostetaan

Maaseutu on kaikkienhelposti saavutettavissa

Luomu- ja lähiruokaa onrunsaasti saatavilla

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

64

57

56

50

49

46

44

36

33

30

20

6

5

Kaikki (n=1620)

15-24v (n=128)

25-44v (n=347)

45-64v (n=721)

65-79v (n=424)

Toivomukset ikäluokittain

n=kaikki vastaajat

Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaiten

vastaavat toivomustasi Suomen maaseudun

merkityksestä vuonna 2025?

Entä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025?

Tulevaisuustoiveet eivät katso ikää

Vihreä talous

Maaseutuympäristö vetovoimatekijänä

Asuminenja etätyö

Saavutettavuus kaikille

Elitistyminen

Maatalouden tehostuminen

Monipuolinen yritystoiminta

Luomu- ja lähiruoka

© Sitra

Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää

• Maaseudulla on nostetta, maaseutuoptimismi vallitsee

• Taustalla yhteinen nimittäjä: Maaseutuun kohdistuva uusi kysyntä

- YKSILÖLLINEN KYSYNTÄ: Pyrkimys hyvään elämään– Vastakaupungistuminen

– Liikkuvan elämä

– Kiihtyvän elämänrytmin haasteet

- GLOBAALI KYSYNTÄ: Pyrkimys vihreään kasvuun– Luonnonvarojen kasvava kysyntä

– Omavaraisuus ja huoltovarmuushaasteet

6.6.2011 29

Globaali kysyntä

Yksilöllinen kysyntä

© Sitra

SISÄLTÖ


2. Iso muutos





6.6.2011 31

Yksilöllinen kysyntä

Hyvä

elämä

© Sitra

Maaseudusta innostuneet kohderyhmät

6.6.2011 33

Yhteiskunta-vastuu

Kävijät

Olijat

Nautinto

MAALLA HARRASTAJA

Aktiivinen nautiskelija, joka käy

harrastamassa maalla

TYYLIKÄS HIDASTAJA

Nautiskelija, jolla on kakkoskoti maalla

WLAN-VAELTAJA

Innostuva tieto-työläinen, joka lähtee

yrittäjäksi maalle, mikäli se on tehty

helpoksi

HIDAS KOHTUUL-LISTAJA

Kokija, jolla on jo mökki maalla – voisi muuttaa pysyvästi

maalle, jos ammatin-vaihto onnistuu

ETNO-MAALAINEN

Tiedostava ”residenssi-ihminen”,

kulttuurien törmäyttäjä

AGRI-ELÄKELÄINEN

Mahdollinen paluumuuttaja, joka tarvitsee toteuttajan

ideoilleen

HIILI-NEUTRAALIKKO

Itsekseen toimiva mielipidevaikuttaja,

joka vaatii asumiseltaan ja

arjeltaan erityistä ekologisuutta

EKOTURISTI

Suunnannäyttäjä, joka lomailee pitkään maalla, jos palvelut

miellyttävät

LUOMU-URBAANI

Ryhmässä viihtyvä mielipidevaikuttaja,

joka vaatii maaseudun

kehittämistä ennen kuin muuttaa sinne

Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011

In-nos-tuja

Välin-pitä-

mätön

Nau-tiske-lija

Kokei-lija

Ko-kija

Kokei-lija

Kokei-lija

Tie-dosta-

va

Tie-dosta-

va

© Sitra

Maaseudusta innostuneet kuluttajat moniulotteisia !

6.6.2011 34

Olija

Itse tekevä

Lainaaja

Itse kokeva

Tärkeää

Kävijä

Valmiin ostaja

Omistaja

Palveluja ostava

Ei tärkeää

ASUMINEN

KULUTTAMINEN I

KULUTTAMINEN II

HARRASTUKSET

EKOLOGISUUS


Missä piilee hyvä elämä?

© Sitra

Maaseutu hyvinvointiyhteiskunnassa

Miten maaseudun asukkaat voivat?

Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi

”Työpaikat, tulotaso, palvelut, BKT …”

Maaseutukatsaus:

”Asuminen ja palvelut maaseudulla”

© Sitra

Maaseutu merkitysyhteiskunnassa

Millainen merkitys maaseudulla on suomalaisten

hyvässä elämässä?

Asuin-paikasta riippumaton koettuhyvinvointi

3724.3.2010

Maamerkit-barometri:

”Maaseudun merkitykset ja mielikuvat Suomessa”

Trendianalyysi:

”Maaseutu ja tulevaisuuden edelläkävijäkuluttajat”

TÄRKEIMMÄT ASIAT

1. Terveys2. Hyvä arki3. Oikeudenmukaisuus4. Turvallisuus5. Mielekäs työ

PARHAIMMIN TOTEUTUVAT ASIAT

1. Mahdollisuus nauttia luonnosta

2. Palvelujen saatavuus3. Harrastusmahdollisuudet4. Infran toimivuus5. Turvallisuus

HUONOIMMIN TOTEUTUVAT ASIAT

1. Hyvä arki2. Kestävä elämäntapa3. Taloudellinen toimeentulo4. Elämän syvempi tarkoitus5. Oikeudenmukaisuus

Suomalaiset ovat tyytyväisiä fyysiseen

ympäristöönsä, mutta eivät

elämänsä sisältöön

© Sitra

Hyvän elämän elementtien koettu tärkeys ja toteutuminen

6.6.2011 39

2,80

3,00

3,20

3,40

3,60

3,80

4,00

4,20

4,40

4,60 Maaseudulla haja-asutusalueella

Maaseudulla taajamassa

Pikkukaupungissa

Ison kaupungin laidoilla

Ison kaupungin keskustassa

2,80

3,00

3,20

3,40

3,60

3,80

4,00

4,20

4,40

4,60

Parhaiten toteutuvia asioita pidetään tärkeinä.Heikoimmin toteutuvia asioita ei pidetä tärkeinä.

Mahdollisuus nauttia luonnosta

Elämän tarkoitus

Materiaaliset puitteet, virikkeet jaharrastusmahdollisuudet

TÄRKEYS

TOTEUTUMINEN

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

Asuminen maaseudulla

Suomalaiset keskimäärin

Henkistä merkitystä vaikka ei käy

Ei erityistä roolia

Maaseutu hyvässä elämässäKoett

u t

ote

utu

min

en (

1-5

)

3

4

8

8

26

27

31

29

32

32

0 % 50 % 100 %

Kaupunki-maisempaan ympäristöön

Maaseutu-maisempaan ympäristöön

Täysin varmasti muutan Melko varmasti muutan

Mahdollisesti Melko varmasti en muuta

Täysin varmasti en muuta

Kaupunkimaisempaan ympäristöön muuttavat

Eivät koe vapautta, arvostusta, hyvää arkea, mielekästä työtä tai elävänsä merkityksellistä elämää

Arvostavat elämän fyysisiä puitteita –palveluja ja infrastruktuuria - ja antavat vähän arvoa elämän syvällisemmille merkityksille

Muihin suomalaisiin verrattuna …

Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat

Kokevat jo nyt elävänsä hyvää, kestävän kehityksen mukaista arkea ja tekevänsä mielekästä työtä

Pitävät elämän merkityksellisyyttä itselleen tärkeänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeänä

Hyvinvointi löytyy maalta.

Kaikki joukolla muuttamaan !

… mutta toimiiko se ?

Sopiiko yksi ratkaisu kaikille ?

Tuodaan kaupunkeihin kaivattuja maaseutumaisempia piirteitä

Esim. ”keinomaaseutu”

Tuodaan maaseudulle kaivattuja kaupunkimaisia piirteitä

Esim. palvelujen uudet toteuttamistavat

Säilytetään ja vahvistetaan eri alueiden vahvuuksia ja omaleimaisia piirteitä, mutta …

Mahdollistetaan kestävää monipaikkaisuutta

Esim. Uusi työn, asumisen ja liikkumisen kulttuuri

© Sitra

SISÄLTÖ


2. Iso muutos





6.6.2011 45

STOP WORRYING !

Stop worrying

Globaali kysyntä

Ilmastonmuutos

Kilpailu luonnonvaroista

Kasvavat riskit

Köyhyys ja pakolaisuus

© Sitra

Globaaleja haasteita

6.6.2011 47

Maaseutu on paikka.Paikka. TILA.

… mutta miten suhtaudumme tilaan?

Maaseutu on paikka.Paikka. ”Tila” on globaalisti niukkeneva luonnonvara

”Tila” sisältää yleensä runsaita luonnonvaroja ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön

”Tila” tarkoittaa myös sitä, kaikki on kaukana.

”Tila” tuo liikkumisen tarvetta – fyysisesti tai virtuaalisesti

”Tila” haastaa logistiikan ja tietoyhteiskunnan

Maaseutu on paikka.Paikka. ”Tilaa” ja osaamista on.Osaamista

on.Tilaa

on.

”Tilan” hyödyntäminen

hyvinvointiin edellyttää älykkyyttä !

Kannattavuus ? Ekologisuus ?

Ihmislähtöisyys ?

© Sitra

6.6.2011

52

• Monissa maissa vihreä talous jo prioriteetti

• Vihreä talous merkittävä uusien työpaikkojen synnyttäjä

• Eurooppa 2020 strategia

Lähiruoka

Lähimatkailu

Lähienergia

BiotalousPaikallinen ainekierto

© Sitra

SISÄLTÖ


2. Iso muutos





6.6.2011 54

Mitä tehdä maaseudulle?

Jos niin tahdomme.

Maaseutu voi

olla osa hyvän elämän ja kestävän talouden ratkaisua

Tahdommeko?

Maaseutu on paikka.Maaseutu on paikka.

Muutokseen tarvitaan

maaseutuajattelun kuperkeikkaa !

STOP WORRYING !

Stop worrying

Edunvalvontaa ja köydenvetoa

Yksi kaikkien puolesta

”Maaseutu Suomen puolesta”

Kaikki yhden puolesta

”Suomi maaseudun puolesta”

© Sitra

Sisään- vs. ulospäin kääntynyt politiikka?

6.6.2011 60

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0

Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelma (EU-pohjainen)

Kansallinen maaseutupolitiikka *)

Puolueiden maaseutuohjelmat **)

Rahoitus, tuki, avustus, turvaaminen, säilyttäminen, oikeus, tasa-arvo

Kysyntä, kuluttaja, markkina, kilpailu, kansainvälinen, globaali, tulevaisuus

*) Keskiarvo 3:sta keskeisimmästä dokumentista: kokonaisohjelma (2009), selonteko (2010), periaatepäätös (2011)

**) Vihr, Kok, PS, KD

Huom! Laskenta ei perustu tieteelliseen analyysiin, joten se on vain suuntaa-antava.

Ilmaisun esiintyminen sivua kohden(eri muodot ja lähi-ilmaisut huomioiden)

© Sitra

Tiedustelu: Signaalikartta (Pöyry 11/2010)

6.6.2011 61

Toiminta maaseudulla, sosiaaliset asiat ja biomassan tuotanto kytkeytyvät maaseutupuheessa vahvasti toisiinsa

Innovaatiot, kysyntä ja markkinat eivät kytkeydy ”maaseutupuheeseen”

© Sitra

KYSYNTÄ - Maaseutupolitiikan retoriikasta puuttuva sana

Tarve:

yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden

Tarjonta:

maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja

Kysyntä:

Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään?

6.6.2011 62

© Sitra

Tarvelähtöinen maaseutuajattelu

6.6.2011 63

Maaseudun tarpeet

Esim.maaseutuelinkeinotväestö, toimeentulo,

saavutettavuus, palvelut

© Sitra

Tarjontalähtöinen maaseutuajattelu

6.6.2011 64

Maaseutu tarjoaa

Esim.AsuminenVapaa-aika

Esim.Ruoka

Bioenergia

Esim.maaseutuelinkeinotväestö, toimeentulo


Yhteiskuntamahdollistaa

© Sitra

Kysyntälähtöinen maaseutuajattelu

6.6.2011 65

Maaseutu mahdollistajana

Kysyntä yksilöllisille ratkaisuille

Kysyntä globaaleilleratkaisuille

Esim.Luomu- ja lähiruoka

Tila ja rauha

Esim.Vihreän talouden

toimintamallitEsim.maaseutuelinkeinotväestö, toimeentulo


© Sitra

Eurooppa 2020 strategia

Älykäs kasvu

(Innovatiivinen)

Kestävä kasvu

(Vihreä kasvu)

Osallis-tava kasvu

6.6.2011 66

© Sitra

Eurooppa 2020: ÄlykäsÄlykäs

6.6.2011 67

Mitkä ovat ”maaseutu-elinkeinoja” ?

Miten maaseutuelinkeinot huomioidaan innovaatio-

järjestelmässä ?

Miten tunnistetaan uutta kysyntää ja liiketoiminta-

mahdollisuuksia?

Miten maaseutu kytkeytyy avoimeen

innovaatioympäristöön ?

© Sitra

Maamerkit-barometri


Helmikuu 2011

3071 PAH/tk/tgr

Muu toimiala

Metalli

Logistiikkapalvelut

Maatalous

Luovat alat ja kulttuuri

Hoivapalvelut

IT-palvelut ja sisällöntuotanto

Metsätalous

Verkkokaupat

Biomassojen jalostaminen

Kaivostoiminta

Lähiruoka ja siihen liittyvät palvelut

Luontoon ja maaseutuun liittyvät hyvinvointipalvelut (green care)

Uusiutuvan energian tuotanto

Elämys- ja virkistyspalvelut

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

Keskiarvo (1=heikkenee voimakkaasti, 5=paranee voimakkaasti)

Yritykset, n=227

Päättäjät, n=160

Asiantuntijat, n=252

Media, n=48

Arvio alojen liiketoimintamahdollisuuksienkehittymisestä maaseudulla

n=kaikki vastaajat

Miten arvioit seuraavien alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittyvän maaseudulla?

Luonnonvarat

Maa- ja metsätalous

Tieto- ja verkko-liiketoiminta

Maaseutuympäristö

© Sitra

Maamerkit-barometri


Helmikuu 2011

3071 PAH/tk/tgr

Yli 65 vuotiaat, n=424

Maaseudulla haja-asutusalueella asuvat, n=206

Kokoomuksen kannattajat, n=332

SDP:n kannattajat, n=196

Identiteetiltään kaupunkilaiset, n=602

Vasemmistoliiton kannattajat, n=94

45-64 -vuotiaat, n=721

Pikkukaupungissa asuvat, n=363

Suomalaiset, n=1620

Perussuomalaisten kannattajat, n=258

Ison kaupungin keskustassa, n=251

Keskustan kannattajat, n=160


Ison kaupungin laidoilla asuvat, n=491

Identiteetiltään maalaiset, n=364

Maaseudulla taajamassa asuvat, n=173

Identiteetiltään sekä-että, n=630

Edelläkävijät, n=119

Vihreiden kannattajat, n=129


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

%

Toimin yrittäjänä maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen

Aion lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen

Olen harkinnut ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen

Uudet yrittäjät

n=kaikki vastaajat

Toimitko yrittäjänä…Oletko harkinnut ryhtyä yrittäjäksi...Aiotko lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi…....maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen?

UUTTA maaseutuyrittämisen potentiaalia - nuorissa- vihreiden kannattajissa- identiteetiltään sekä-että

© Sitra

Eurooppa 2020: Osallistava

Osallis-tava

6.6.2011 70

Kysyntälähtöisyys edellyttää uusien toimijoiden osallistamistaja vahvaa ulkoista sosiaalista pääomaa !

Paikallinen toiminta ja

osallistuminenKaikki

sektorit

© Sitra

Eurooppa 2020: Vihreä kasvu

Kestävä

6.6.2011 71

TUOTE:

- Maatalous

- Metsätalous

- Bioenergia

PALVELU:

- Maaseutu-ympäristö

hyvinvointi-palveluna

- Lähimatkailu

- Kulttuuripalvelut

KONSEPTI:

- Paikallinen ainekierto (biotalous)

- Ekotehokkaat yhdyskunnat

Palvelumuotoilu

Tuotantoparadigmastaihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen !

© Sitra

Mihin suuntaan Suomi kehittyy ?

6.6.2011 72

Keskitetyt ratkaisut

Moni-paikkainen


Paikkaansidottu

Hajautetut ratkaisut

TÄNÄÄN

YLIHUOMENNA YLIHUOMENNA

YLIHUOMENNA

© Sitra

SISÄLTÖ


2. Iso muutos





6.6.2011 73

MAASEUTU MERKITYSYHTEISKUNNASSA

Uudistuvasta yksilöllisestä kysynnästä palveluksi

- asuinpaikasta riippumatta

VIHREÄN TALOUDEN LÄHIRATKAISUT

Paikallisia liiketoimintaratkaisuja globaaleihin haasteisiin

Selvitykset

Tiedustelu ja strategiaprosessit

Pilotit ja kokeilut

Viestintä ja verkostotyö

Liiketoiminnan kehittäminen

Pääomasijoitus

Eeva Hellström

Jyri Arponen

Karoliina Auvinen

Päivi Hirvola

Lea Konttinen

Eero Kokkonen

Liisa Lehikoinen

Hanna-Leena Ottelin

Kirsi Pönni

Lari Rajantie

24.3.2010 76

Ohjelmatiimi• Eeva Hellström, johtaja

• Karoliina Auvinen, ekotehokkuus

• Jyri Arponen, liiketoiminta

• Päivi Hirvola, verkostot

• Eero Kokkonen, biotalous

• Lea Konttinen, hyvinvointi

• Liisa Lehikoinen, assistentti

• Hanna-Leena Ottelin, viestintä

• Kirsi Pönni, assistentti

• Lari Rajantie, pääomasijoitus

6.6.2011

76

Ohjausryhmä

• Tarja Cronberg, pj

• Janne Antikainen, TEM

• Sirkka Heinonen, TTK

• Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy

• Sirpa Karjalainen, MMM

• Juha Kuisma, VNK

• Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä

• Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu

• Jyri Seppälä, SYKE

• Teppo Turkki, Sitra

• Hilkka Vihinen, MTT

Tehdään se

yhdessä …

Luonnonvaratvihreässä taloudessa

78

Maamerkit:

UTELIAISUUTTA

JA USKALLUSTA !

www.sitra.fi/maamerkit

http://www.facebook.com/album.php?profile=1&id=111109222284032

Technology

Paikan taju - tajun paikka Eeva Hellström 07062011