Vt sanomat 4 2014

VT sanomat 2014 1

Sanomat

[ Kansikuva: Mikko Marjamäki

Valtti

4

Valttilaisten oma sanomalehti

Julkaisu nro

kesäkuu/ 2014

2 V T sanomat 2014 w w w . v a l t t i . f i

SisältöPäätoimittaja 2Toiminnanjohtajan tervehdys 3

✿ Aurinkoista kesää 3

Pajakuulumiset 4 ✿ Pistoja vahvalla otteella 4 ✿ Tapion henkilökuva 6

Ajankohtaista 8 ✿ Y hteistyötä ja ideoita 8 ✿ Informaatiopläjäys 10

Y hteisöpäivät 12 ✿ Y hteisöpäivä 13.2.2014 12

Kuvia matkan varrelta 14Vierailijoiden postia 16

✿ Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin vierailu työpajalla 14.4.2014 16

✿ Takuulla koulutukseen ja ammattiin! 18 ✿ Tutkinnon suorittaminen Nuorten

aikuisten osaamisohjelman (NAO) avulla 20

Työharjoittelijoiden suusta 21 ✿ Valtissa työssäoppimassa 21

Mediapajalaiset 22 ✿ Media-assistenttina Valtissa 22 ✿ Valtin bändin kuulumisia 24 ✿ Kesäni Filippiineillä 26

Pajauutuudet 28

Päätoimittaja Virgílio Gonçalves

Graafinen suunnittelu & toimitus Virgílio Gonçalves

©Valtti-työpaja/Mediapaja

Sanomat

K esä on tulossa ja tietysti Juhan-nusjuhla. Lehden lisäksi olin tekemässä musikki sovituksia

meidän bändin juhannus keikkalle Knuut-tilassa.

Edelleen toivoisin että valttilaiset osallis-tuisivat ahkerammin tähän meidän lehden tekoon,. Aiheina voisi olla vaikka tavallisia arjen tapahtumia, ruokavinkkejä, runoja tai valokuvia.

Nyt takaisin musiikin pariin. Paljon har-joituksia ja musiikki sovituksia edessä.

Näillä sanoilla toivotan hyvää kesää ja tervetuloa juhannustansseihin , tanssimaan ja muistelemaan 50 ja 60-lukua meidän bändin tahdissä.

Hyvää kesää ja hyvää juhannusta kaikille.

VT sanomat 2014 3 Valtti

Aurinkoista kesää

T ervehdys Valtista näin kesän kynnyksellä. Vuosi on alkanut perinteisesti aherruksen merkeissä. Työn kilkettä ja muuta tekemisen ääniä kuuluu eri puolilta pajoja. Yrityksille

olemme tehneet alihankintatöitä unohtamatta kuitenkaan yksityishenkilöitä joille olemme tuotteita ja palveluita tuottaneet. Tavoitteena työtehtävissä on tarjota uuden oppimisen mah-dollisuuksia ja vastaavia töitä mitä yrityksistä löytyisi.

O sallistumalla töihin aktiivisesti, omat mah-dollisuudet löytää työpaikka avoimilta työmarkkinoilta helpottuu. Vuonna 2013

löysimme työpaikkoja 19 henkilölle, eli 10% kaikista pajalla jakson päättäneistä ja koulutuspolulle siirtyi 21, eli 11% jonka lisäksi omissa opinnoissaan jatkoi edelleen 25 eli 13%. Muita vaihtoehtoja pajajakson päätyttyä oli työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoi-mintaan muualle siirtyminen työpajan ulkopuolelle, johon suuntasi 23 eli 12%, eläkkeelle siirtyi 2 henkilöä eli 1%. Työttömäksi suoraan pajalta jäi 27 henkilöä eli 15% osallistuneista. 11 henkilön kohdalla eli 6% jakso jouduttiin keskeyttämään. Myös jatkoratkaisujen osalta on tärkeää millaisen kuvan itsestään työnteki-jänä antaa.

Työn tekemisen lomassa tavoitteenamme on viettää muutaman kerran vuodessa yhteisöpäiviä, jossa kokoonnumme kaikki samaan tilaisuuteen ja pääsemme tutustumaan toisiimme muutoinkin kuin työn kautta. Seuraava isompi tapahtuma järjestetään Juhannusviikolla. Bändimme on harjoitellut kevään aikana uusia biisejä ja odotan kovasti juhannusjuh-laamme ja bändin upeaa musisointia sekä tietenkin kauan odotettua karaokea.

Valtissa on tapahtunut paljon vuoden 2014 aika-na. Pito-hanke päättyi ja hankkeen aikana kehitetyt toiminnat jatkoivat perustoimintana. Palvelupirssi on

käynnistänyt kierrokset Pohjois-Satakunnan kylillä ja olemme saaneet nautiskella hankkeen mediamyllytyk-sestä sekä lehdissä että Yle:n paikallisuutisissa. Apu-virta hanke sai odotetun jatkorahoituksen. Karvian työpajan toimintaan liittyi kierrätyskeskus ja Moon Karviasta myymälään on saatu runsaasti uusia myyjiä. Valtin tiloissa asemakadulta löytyy tuotemyymäläm-me ompelimon yhteydestä. Tervetuloa lahjaostoksille puoteihimme!!

Uutena upeana yhteistyökuviona olemme käyn-nistäneet paikallisten kauppiaiden kanssa Kankaan-päässä ja Karviassa lahjoitusruuan vastaanottamisen ja sen edelleen jakelun pajalaisillemme. K-Citymarket Kankaanpää lahjoittaa eräpäivän lähellä olevat ruuat ja S-Market Kankaanpäästä noudamme leivät. Tämä uusi mahdollisuus tuo selvästi apua muutoinkin pie-nillä työttömyysrahoilla selviämiseen. On hienoa, että olemme saaneet tämän mahdollisuuden ja sitä kautta pystymme hieman helpottamaan taloudellisesti arjessa selviytymistä. Kaunis kiitos kauppiaille!

”Kun nyt kerta kaikkiaan on niin onnellisesti, että mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, niin miksi emme laula enemmän ja muista viheltää aina välillä?” -Mervi Lehto

Niina Veko

Toiminnanjohtajan tervehdys


Pistoja vahvalla otteella

V altin ompelimossa tehdään monipuolisesti erilaista ompelua. Jokainen päivä on erilainen. Työt vaihtelevat paljon. Ompelimon hyllyiltä löytyy Valtissa tehtäviin omaan myyntiin

suunnattuihin töihin erilaisia kankaita, lähinnä erilaisia tilkkuja, lankoja ja ideoita. Vain mielikuvitus on rajana.

[ Melkein kaikki asiakastyöt otetaan vastaan, sanoo Elina Jokinen

VT sanomat 2014 5

[ Paperirullatelineitä

Valtti

O mpelimossa tehdään pääasiassa korja-usompelua asiakkaiden tuomiin vaat-teisiin mutta myös erilaisia tilaustöitä

ja askartelua, esimerkiksi mosaiikkinaulakoita ja muita mosaiikkitöitä. Lisäksi tehdään jon-kin verran verhoilua. Ompelimossa tehdään myös somisteita ja väreillä on suuri merkitys.

Monen ompelimossa työskentelevän mielestä parasta työssä ovatkin juuri monipuoliset työt.

Ompelimon yhteydessä on myös Valtin työpajamyymälä, josta saa ostaa työpajoilla tehtyjä tuotteita. Myynnissä on Knuuttilas-sa, ompelimossa ja puupajalla valmistettuja

tuotteita. Mukana on erilaisia kodin sisustus-tarvikkeita, tekstiilejä ja käyttöä kestäviä tava-roita, kauneutta unoh-tamatta.

Tilaustyöt ovat työn suola kokeneelle ompelijalle. Tilaustyöt tarjoavat haastetta ja niissä saa käyttää mielikuvitustaan. Mo-nesti ompelija saa myös täydentää asiakkaan ajatusta. Materiaalien tunteminen ja niiden käyttäytyminen on syytä tietää, kuten myös se mikä kangas käy mihinkin.

[ Anita virkkaamassa

[ Anitan tekemä paperirullateline


-Asiakkaat tuovat kankaat ja heillä idea ja me toteutamme sen. Välillä on villejäkin juttuja mutta tähän saakka olemme ottaneet lähes kaikki työt vastaan, sanoo Elina Jokinen, joka vastaa tilausompelusta Valtissa.

Valtin ompelimo on kaikille ompelusta kiinnostuneille hyvä työhön tutustumis-paikka. Valtilla saa kuvan siitä, mitä ompelu ammattina on. Edellytystä aikaisemmasta ompelukokemuksesta tai peräti vaatetusalan perustutkinnosta ei ole, vaikkakin se helpottaa työtä ja työhön tarttumista. Ompelua oppii tekemällä paikan päällä. Ehkäpä ompelua vahvuus onkin juuri siinä. Tekemällä oppii eikä tutkinto ole esteenä. Korjausompelun

yleisin työ on vetoketjun vaihto, etenkin ulko-takkeihin. Sitten tulevat hihojen ja lahkeiden lyhennykset.

Valtin ompelimossa on hyvä yhteishenki. Asioita pystyy sopimaan ja joustavuus on kun-niassa. Hyvä henki ja keskinäinen luottamus pitävät ompelimon porukan koossa. Ompe-limossa on hyvinkin heterogeeninen joukko ihmisiä. Kaikki eivät ole ompelun ammatti-laisia vaikka heitäkin joukossa on. Joukossa on myös ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Mutta kaikki mahtuvat joukkoon. Ja hyvä niin. Eri-laiset ihmiset ja erilaisella taustalla varustetut ihmiset tuovat rikkautta työyhteisöön.

Kuvat ja teksti Jenni Dorff

Tapion henkilökuva

V altista löytyy monien eri alo-jen osaajia ja yksi heistä on

puupuolella työskentelevä Tapio Kivimäki. Mies on taiteellisesti erittäin lahjakas.Tapio piirsi jo jonkin verran kouluikäisenä, mut-ta enemmän vasta n.18-20 vuo-tiaana, jolloin hän alkoi piirtää valokuvista muotokuvia. Tapio

esittelee puhelimestaan muutamia töitään, eikä voi sanoa, että mies olisi onnistunut hyvin piirtäessään muotokuvat vanhemmistaan, työt ovat suorastaan loistavia ja ilmeikkäitä lyijykynätöitä!

[ Tapio esittelee ylpeänä tekemäänsä keppiaasia

[ Pieni kynnysmatto [ Tapion tekemä koira


Minkäänlaista taidekoulutaustaa ei mieheltä löydy, vaan hän on nuorempa-na työskennellyt lähinnä jalkinealalla. 1990-luvun alussa mies kuitenkin kävi sisutuskurssin jossa pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan koristemaalausta. Piirustusten lisäksi joitain kauniita maisema-akvarelleja löytyykin puheli-men kätköistä.

Valtissa miehen kädenjälki näkyy mm. keppihevosissa, lasten tuoleissa ja monissa pienissä koriste-esineissä. Tapio haluaisi maalata enemmänkin työssään pajalla, mutta maalaamiseen tarvittavien erillisten tilojen takia maalaustyöt Val-tissa ovat jääneet vähemmälle. Muitakin pajan töitä mies tekee mielellään.. Kuten monen pajalaisen, myös Tapion haavei-siin kuuluu oikea palkkatyö.

Maalaaminen ja piirtäminen tulevat kuitenkin jatkossakin olemaan vain harrastus miehen omilla ehdoilla.

Kristiina Nordlund

[ Tapion tekemät eläimet

[ Neljä lasten tuolia


Yhteistyötä ja ideoita

P ohjois-Satakunnan Palvelupirssi aloitti toimintansa syksyllä 2013 ja jatkaa loppuvuoteen 2014. Hanke on siis vuoden mittainen. Palve-

lupirssi tuo palveluja erityisesti haja-asutusalueilla eläville ikääntyville ihmisille. Pirssin tavoitteena on myös tuottaa käytännön läheistä tietoa liikkuvien palvelujen toiminnasta ja mahdollisuuksista. Tavoitteena on

myös luoda toimintamalli, jossa yrittäjät ja palvelujen käyttäjät löytävät toisensa.

H ankkeessa ovat mukana projekti-päällikkö Kaija Jo-ensuu, osa-aikainen

pirssin kuljettaja Jari Huvitus sekä osa-aikaisesti media-assis-tentti Esa Viitanen tekemässä nettisivuja sekä huolehtimassa hankkeen sähköisestä tiedo-tuksesta.

Kaija Joensuu on tehnyt yli kymmenen vuotta erilaisia hy-vinvointialaan liittyviä projek-titöitä, kouluttanut ja ohjannut ihmisiä. Kaijalla on myös hyvät kontaktit paikallisiin yrittäjiin. Hän myös ymmärtää hyvin ikääntyvien ihmisten tilannetta ja on sitä mieltä että palvelujen saatavuus pitää turvata. Projektityössä Kaijaa kiinnostuu työn vaihtelevuus, projektit eivät koskaan polje paikallaan vaan menevät aina eteenpäin. Työ on haastavaa mutta antoisaa, luovaa ja melko vapaata.

Idea Palvelupirssihankkeen toteuttamiseen tuli tarpeesta tarjota ikääntyvälle väestölle monipuolisia palveluja lähelle tuotettuina.

Ikääntyvistä ihmisistä yhä suuremman osan

tulisi kyetä asumaan kotonaan itsenäisesti, jolloin he tarvitsevat yhä monipuolisempia palveluja kotiinsa. Pirssi on tuki kunnallisen kotihoidon rinnalle.

Mikään ei ole elämässä kuitenkaan ilmaista. Usein kuulee kritiikkiä palvelujen kalleudesta ja niiden hinnasta. Kaija Joensuu toivoo että kotitalousvähennys saisi suuremman suosion

Ajank htaista

[ Palvelupirssin henkilökunta palaverissa


ja kannatuksen. Sitä kautta palvelujen hankki-minen ja tuottaminen olisi kannattavampaa ja suositumpaa. Palvelujen ostaminen ja niiden tarjoaminen voisi myös olla kaukana asuville lapsille ja sukulaisille eräänlainen lahja, joka tarjotaan vähävaraiselle vanhukselle. Siinä vinkki vaikkapa syntymäpäivälahjaksi!

Jari Huvitus kiinnostui Palvelupirssi-hankkeesta omaa työhistoriaansa peilaten. Huvitus on ajanut kuorma-autoa ja taksia sekä huoltanut konttorikoneita ympäri Sa-takuntaa. Taksia ajaessaan hänelle syntyi

halu auttaa vanhuksia. Huvitus tuntee suurta kunnioitusta heidän saavutuksiaan kohtaan. Hänellä on vankka Satakunnan tuntemus ja hän mieltääkin itsensä yleissatakuntalaiseksi. Hänelle tärkeää on meri ja sehän on täällä lähellä. Myös huumori ja sisäänrakennettu ironia ovat lähellä miehen sydäntä. Kaikes-ta satakuntalaisuudesta huolimatta miehen mielestä maakuntien väliset erot ja varsinkin murteet ovat rikkaus. Satakuntalaiset saisivat kuitenkin oppia kehumaan itseään enemmän. Siispä hyvä valtti ja me!

Kuvat ja teksti Jenni Dorff

[ Palvelupirssi matkalla maastossa


InformaatiopläjäysKarvian Kierrätyskeskus Tehtaantie 339930 KARVIa

18-03-2014

Pääkonttori

Heidi

Kierrätys

N ythän on niin, että vuoden vaihteessa

tapahtui Karvian Kier-rätyskeskuksessa jonkin-asteinen hallinnollinen muutos. Vuoden loppuun asti toimijana ollut Kan-kaanpään Tekevät ry jäi operatiivisesta toiminnas-ta pois, ja vastuun otti Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, joka jo aiemmin oli pyörittänyt samassa rakennuksessa Työpaja Valttia ja myöskin Moon Karviasta –myymälää Karvian keskustassa.

T ällä yhdentymisellä toivomme saa-vuttavamme joustavuutta muun muassa henkilöstöjärjestelyissä ja

materiaalikysymyksissä sekä liikkuvuudessa.

Kokonaan ei Kankaanpään Kierrätyskään jäänyt pois kuvioista, vaan saamme sieltä tarvittaessa kodinkoneita, elektroniikkaa ym.

Loppuviimeksi muutos asiakkaan kannalta katsottuna on vain kosmeettinen, ja toivom-mekin, että yhä useampi käyttää yhä useam-min palvelujamme hyväkseen.

Tässä yhteydessä lienee syytä muistin vir-kistämiseksi kerrata, mikä on kierrätyskeskus, mitä sinne voi tuoda ja mitä sieltä saa.

Kierrätyskeskuksen perimmäinen tarkoitus on luonnonsuojelullinen, mutta samalla sen kautta voi toteutua vanha viisaus: toisen roina on toisen aarre. Sen on käytäntö osoittanut todeksi.

Kierrätyskeskukseen voi tuoda avoinnaolo-aikoina itselle tarpeettomiksi käyneitä ehjiä ja puhtaita

[ Karvia kierrätys myymälä näkymä


✿ kodin käyttöesineitä

✿ vaatteita

✿ kirjoja

✿ urheiluvälineitä

✿ polkupyöriä ym.

Edellä mainittuja tavaroita myös myymme tavattoman edullisesti.

Myöskin epäkuntoiset kodinkoneet ja elekt-roniikkatuotteet otamme vastaan ja toimitam-me edelleen purettavaksi tai korjattavaksi.

Olemme avoinna arkisin klo 9-17. Muu-toksista pyrimme ilmoittamaan hyvissä ajoin.

Poiketkaa kun täälläpäin kuljette: Teh-taantie 3 (Nesteeltä 1 km Parkanoon päin ja oikealle).

Kierrätys on nyt VALTTIa!

[ Veikko kierrätys myymälän kassaa hoitamassa


Yhteisöpäivä 13.2.2014

M aanantaina saimme tietää aamupalaverissa, että torstaina on yhteisöpäivä tulevan ystävänpäivän kunniaksi. Jäimme odottelemaan mielenkiinnolla tulevaa.Torstai-

aamuna puuhastelimme tunnin verran pajoilla, sittemmin nautimme aamupalan ja sen jälkeen siirryimmekin Knuuttilan porukan kanssa palloiluhallille.

M aria avasi hieman päivän tapah-tumia ja kertoi, että ensimmäi-nen laji olisi omien joukkueto-

vereiden etsintä. Jokainen kävi nostamassa laatikosta puuhelmen. Niitä oli neljää eri väriä; vihreä, oranssi, keltainen ja valkoinen. Taustalle laitettiin soimaan biisi ja sen aikana oli tarkoitus löytää omat toverinsa, joita oli 13 – 15 henkilöä. Ensimmäisenä tiiminsä ka-sannut porukka sai itselleen 4 pistettä. Nopein joukkue tässä lajissa oli vihreä joukkue.

Toisena lajina oli palapelin palojen et-sintä. Kisaan lähti 10 osallistujaa kustakin joukkueesta. Viisi ensimmäistä kävi etsi-mässä kannella peitetystä saavista jokainen yhden palan. Sen jälkeen loput viisi jouk-kueen jäsentä kokosi annetuista paloista palapelin, tuloksena oli jänis. Tämän lajin nopein joukkue oli keltainen. Valtille paluun jälkeen jäimme miettimään mitä saavis-sa ollut musta materiaali oli. Vaihtoehtoja huudeltiin kahvin äärestä ja lopulta Maria

Yhteisöpäivät

[ Sitten alkoikin ankara kisa siitä kumpi joukkue on parempi köydenvedossa...


paljasti, että kyseessä oli musta kumirouhe. Perinteitä ei pidä koskaan unohtaa näistä kisoista ja sen vuoksi mukana oli kolmantena lajina köydenveto. Tässä lajissa taktikointi oli sallittua… Kisojen edetessä siitä tuli jollakin tasolla jopa ”vakavaa”. Osa riisui sukkia ja al-lekirjoittanut jopa luovutti taktikointia varten jarrusukatkin käyttöön kilpakumppanille

Jossain vaiheessa näytti jopa siltä, että köysi antaa periksi ja katkeaa, onneksi tätä ei kui-tenkaan tapahtunut. Tässä lajissa voiton vei vihreä joukkue.

Neljäntenä lajina oli corn hole, taasen näitä uusia lajeja mistä ei aluksi ollut mitään kä-sitystä. Kyseessä oli Ohiosta lähtöisin oleva heittopeli; kalteva heittoalusta, jossa reikä keskellä. Heittomatkana oli 5 metriä. Jouk-kue sai kaksi pistettä jos onnistui heittämään

pussin reiästä, levyn päälle jääneestä pussista sai yhden pisteen. Tässä selvästi voiton vei oranssi joukkue.

Viidentenä lajina oli vuorossa jonon ohjaus. Tämä vaikutti jo etukäteen todella hauskalta ja sitähän se sitten lopulta olikin. Tässä joukkue

asetettiin jonoon ja kaikkien muiden jonossa olevien silmät peitettiin paitsi viimeisenä olevan. Letkaa ohjailtiin kädet edessä olevan olkapäillä, niin että puristus vasemmasta ol-kapäästä tarkoitti kääntymistä vasemmalle ja vastaavasti oikeasta olkapäästä oikealle. Aino-at ohjeet mitä jonon viimeinen sai suullisesti antaa olivat ”seis” ja ”hitaammin”, muuten jonoa ohjailtiin käsimerkein. Tässä oli tarkoi-tuksena kiertää 15 metrin päässä oleva saavi ja nopeiten saavin kiertänyt joukkue voittaa. Lajin aikana nähtiin mitä ihmeellisempiä kiemuroita ja kiertoreittejä, jopa muutamia törmäilyjä verhoihin ja puolapuihinkin tapah-tui. Lopulta voittajaksi selvästi nopeimmalla ajalla 1.01 selviytyi oranssi joukkue.

Viimeisenä eli kuudentena lajina oli kumi-lenkki ammunta. Jokainen joukkue sai 30 ku-milenkkiä ja niistä oli tarkoitus saada saaviin jäämään mahdollisimman moni. Ammunta-matka oli 6 metriä, joukkueet saivat päättää lähteekö kaikki vai osallistuuko lajiin vain osa joukkueesta. Tässä tulokseen vaikutti monet eri asiat kuten se millainen kumilenkki oli, missä asennossa ”ase” oli sekä tietysti kumi-lenkin ammuntakulma. Joillakin tässä lajissa oli harjoittelua takana, mutta onneksi siitä ei tällä kertaa suurta etua ollut. Voittajajoukku-eeksi selvisi keltainen joukkue 7 kumilenkillä ja saikin siitä hyvästä itselleen 4 pistettä.

Kaikkien lajien jälkeen laskettiin lopputu-lokset ja kisa oli tiukkaakin tiukempi. Ensim-mäinen sija jaettiin vihreän ja oranssin jouk-kueen kesken, kumpikin saivat 16 pistettä. Toiseksi ylsi keltainen joukkue 15 pisteellä ja kolmanneksi sijoittui valkoinen joukkue 14 pisteellä.

Jenni

[ Tässä mallia miten heitetään corn holea


[ Saappaanheiton mallia

[ Säätiön hallitus vierailulla

[ Rekrymessut 11.3.2014

[ POSA lähihoitaja opiskelijat-Liikuntatempaus Knuuttila

[ Artesaani opiskelijan näyttö


[ Katariina toimimassa sihteerinä Miapetra Kumpula-Natrin haastattelussa

[ Kalle toivottaa Maurille hyviä eläkepäiviä

[ Kiipulan vierailijat ja Sataedu Valtissa tutustumassa

[ Säätiön hallitus vierailulla


Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin vierailu työpajalla 14.4.2014

K aikkea yllättävää voi pajalla tapahtua ja tämäkin vierailu oli yksi niistä. Niina saapui vierailua edeltävällä viikolla mediapuolelle ja kyseli meiltä,

jotta voisimmeko tehdä Miapetralle muutamia kysymyksiä ja samalla ottaa valokuvia hänen vierailustaan.

S iis tuumasta toimeen, aikaa oli viikko. Kuvauksen osalta tilanne oli helppo, mutta kysymykset tuottivat hieman

ongelmia. Oli siis jälleen kerran aivoriihen

aika… J-P, Katariina ja minä päädyimme lo-pulta kirjoittamaan pitkän listan kysymyksiä. Kysymysten lomassa saimme aikaan myös kii-vaan keskustelun, jonka ansiosta kysymykset

Vierailijoiden postia

[ Kuvassa Niina Veko, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, vaaliauton kuljettaja Matti Rajala sekä Harri Hieta


muuttivat muotoaan ja lisääkin niitä saatiin aikaiseksi.

Heidi antoi myös kysymyksiimme mie-lipiteensä ja omat ehdotuksensa siitä mitä voisimme kysyä. Lopputulos oli se, että meillä oli liian vähän aikaa ja aivan liian paljon ky-syttävää. Siis kynä kätösiin uudestaan ja tällä kertaa alettiin vetämään joitakin kysymyksiä

yli.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat matkan varrella, kuten olettaa saattoi…

Miapetra kierteli työpajan eri puolilla juttelemassa työ-pajaohjaajien ja pajalaisten kanssa. Pajalaiset toivat esiin omia mielipiteitä eri asioista sekä huolenaiheitaan. Niistä päälimmäisinä tulivat esille yleinen työllisyystilanne sekä nuorten syrjäytyminen. Yhdel-lä puolella oli otettu myös kan-taa työttömyysturvaan ja sen mahdolliseen korottamiseen.

Miapetra teki myös oman osansa ja kertoi meille käytössä olevasta nuorisotakuusta ja sii-tä miten se on tähän mennessä toteutunut. Tämän kohdalla tavoite on saavutettu hyvin, koska 93,7% nuorista on ta-voitettu ja ohjattu sitä kautta eteenpäin. Saimme myös tietää sen, että takuun piirissä on tällä hetkellä Suomi ja Itävalta, joiden on 3kk kuluessa tarjot-tava jokaiselle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opis-kelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Nuori-sotakuun piiriin on tällä hetkellä pyrkimässä 28 eri maata ja tavoiteaikana haluttaisiin pitää 4kk. Jää siis nähtäväksi moniko maa tähän lähtee mukaan ja mitkä ovat lopputulokset… Tällä hetkellä saadut tulokset näyttävät hy-viltä, joten on lupa toivoa muutoksia ja hyviä sellaisia.

Jenni

[ Miapetra Kumpula-Natri ja Johanna Autio pajan myymälässä


Takuulla koulutukseen ja ammattiin!

O tsikon tarkoitus on kuvata satakuntalaista ammatillisen koulutuksen tahtotilaa huoleh-tia omalta osaltaan nuorisotakuun velvoitteista. Takuu ei ole sama kuin takaus eli se ei

ole ”pakkoa” tai ”sakkoa”, vaan hyvää tahtoa ja sitoutumista maakunnan nuorten osaamisen lisäämiseen. Siihen on nyt uusia keinoja käytettävissä.

Nuor ten aikuisten osaamisohjelma (NAO)

M ääräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville

20–29-vuotiaille lisämahdollisuuden ha-keutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Pelkän peruskoulun varassa tarkoittaa sitä, että nuorella ei ole toisen as-teen tutkintoa. Lukion on voinut suorittaa, mutta ei ylioppilastutkintoa. Keskeytyneitä ammatillisia opintoja voi olla takana, kunhan mitään tutkintoa ei ole suoritettuna. Ohjel-man kautta opiskelun voi aloittaa työssäkäyvä, työtön tai kokonaan työvoiman ulkopuolella oleva nuori aikuinen.

Mitä tarkoittaa ulkopuolella oleva?

On nuoria aikuisia, jotka eivät ole työssä, opiskelemassa tai työnhakijana eivätkä ehkä minkään muunkaan palvelun piirissä. Heillä ei ehkä ole tietoa, kykyä tai tahtoa löytää it-selleen ammattia. Ulkopuolella tavallaan ovat myös esim. kotiäidit sekä ase- ja siviilipalve-luksessa olevat.

Mitä voi opiskella?

Alueen koulutustarjontaa kannattaa haa-rukoida. Sieltä toivottavasti löytyy oma ala ja ammatti. Tarjolla on iso määrä ammatillisia tutkintoja. Oppilaitoksessa tutkinnot ja am-mattien sisällöt tunnetaan, joten kannattaa olla yhteydessä. Yhteydenotto ei edellytä opintojen aloittamista, vaan opintoja suun-nitteleva saa rauhassa harkita asioita.

Tämän vuoden hyvä uutinen on se, että ammattitutkintojen rinnalla voidaan tarjota mahdollisuutta suorittaa myös perustutkinto-ja. Ammatilliset opintonsa kesken jättäneille tämä on hyvä mahdollisuus lähteä tekemään tutkintonsa valmiiksi. Alasta ja tutkinnosta riippuen löytyy erilaisia tapoja opiskella. Tär-keä on huomioida, että myös työssäkäyville opiskelu on mahdollista. Työstä ei siis tarvitse opiskelun vuoksi luopua. Opintoja voi suo-rittaa työn ohella tai esim. oppisopimuksella.

Miten opinnot aloitetaan?

Lähtökohtana pidetään aina sitä, että opinnot suunnitellaan henkilökohtaisesti. Se tarkoittaa, että yhdessä ammattilaisen kanssa selvitellään mitä osaamista nuorella aikuisella jo on, mitä toiveita ja tavoitteita hänellä on ja mitä osaamistarpeita niistä syntyy. Samalla arvioidaan opinnoissa mahdollisesti eteen tulevat haasteet ja hankaluudet sekä suunni-tellaan opiskelun tukitoimet.

Suunnittelukeskusteluissa tärkeänä asiana esille nousee kysymys opintojen rahoitta-misesta. Yhtä ja samaa kaavaa ei ole, vaan opintojen rahoittamiseen vaikuttaa moni asia. Siinäkin asiassa annetaan ohjausta ja tarvitta-essa ollaan yhteydessä eri viranomaisiin. Kou-lutuksen järjestäjä ei valitettavasti voi luvata opintojen rahoitusta, mutta linjaus on että NAO -opiskelijoilta ei peritä koulutusmak-suja. Tutkintomaksu (58€) tulee opiskelijan maksettavaksi.


Henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti opiskelija ”saatetaan” oman alansa opiskeli-jaryhmään tai opintojen aloitus voi tapahtua työelämäjaksolla, valmennusjaksolla nuorten työpajalla tai oppilaitoksessa alkavalla yleisiä valmiuksia vahvistavalla koulutuksella. Jois-sain tapauksissa opintojen alkua voi edeltää erilaiset selvitykset ja useat ohjauskeskustelut. On tärkeää käyttää aikaa hyvän opiskelusuun-nitelman tekemiseen.

Osaamisohjelman toinen hyvä uutinen: Jos koko tutkinnon suorittaminen tuntuu liian isolta tavoitteelta, on mahdollista suorittaa vaikka yksi tutkinnon osa. Nuori aikuinen saa mahdollisuuden suunnitella uraansa pie-nemmin tavoittein. Ehkä joskus on helpompi sitoutua lyhyempään koulutukseen.

Oppisopimus

Käytännössä melkein kaikki tutkinnot ovat mahdollisia suorittaa myös oppisopimuksella. Oppisopimuksella opiskeleminen tarkoittaa pääasiallisesti työpaikalla tapahtuvaa opis-kelua, mutta siihen sisältyy myös jaksoja oppilaitoksella hyvän tietopohjan luomisek-si. Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen eli oppisopimusopiskelija tekee palkkatyötä työnantajalleen. Ohjausta ja neuvoja annetaan asiaa harkitseville, mutta opiskelijan pitää itse etsiä alan työpaikka.

Miten oppisopimukseen voisi valmis-tautua?

Nuorisotakuu tarjoaa alle 25 -vuotiaille nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa, mahdollisuuden valmen-tautua oppisopimukseen. Oppisopimuksen ennakkojakso on laajuudeltaan enintään 20 ov. Ennakkojaksolla kartutetaan opiskelun yleisiä valmiuksia ja valmennetaan työpaikalla

tapahtuvan oppimisen tapoihin. Opiskelijalla ei ennakkojaksolla ole työsuhdetta, mutta tavoite on ennakkojakson jälkeen se solmia. Aivan mahdollista on myös ennakkojaksolta siirtyä esim. perustutkintoon johtavaan op-pilaitosmuotoiseen koulutukseen tai muuhun toteutukseen, jos oppisopimuskoulutus ei tunnukaan oikealta vaihtoehdolta.

Tuettu oppisopimus

Alle 25 -vuotiaille oppisopimusopiskeli-jaksi hakeutuville, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on tarjolla lisäohjausta ja tukea oppisopimusopiskelun onnistumisen varmistamiseksi. Tuki ja ohjaus tähtää käy-tännössä opiskelijan työ- ja oppimistaitojen vahvistamiseen ja tehostamiseen. Opiske-lijan työtä ja opiskelua työpaikalla ohjaava työpaikkakouluttaja saa myös tehtäväänsä tukea esim. koulutuksen muodossa. Ohjausta annetaan opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti oppisopimuksen aloitusvaiheessa ja koko opiskelun ajan.

Lisätietoja löytyy www.sataedu.f i/takuulla tai www.winnova.f i/takuulla

Facebookissa olemme sivulla: Takuulla koulutukseen ja ammattiin

Lisätietoja ja ohjausaikoja voit kysellä yhteyshenkilöiltä

Sataedu, Riitta Hirsikoski, puh. 040 199 4305, [email protected] i

WinNova, Jonna Malmivuori, puh. 044 455 8170, [email protected] i

Kankaanpään Opisto, Kirsi-Marja Tattari, puh. 044 7729 214, [email protected] i

Kirjoittaja: NAO –yhteyshenkilö Riitta Hirsikoski, Sataedu


Tutkinnon suorittaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) avulla

N uorten aikuisten osaamisohjelma on tarkoitettu 20 - 29 -vuotiaille nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Ohjelma lisää nuorten mahdollisuuksia päästä amma-

tilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen ja edelleen työhön. Nuorten aikuisten osaamisoh-jelma on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke ja osa nuorisotakuuta, jonka tavoite on saada kaikille nuorille aikuisille ammatti ja pääsy työelämään.

O piskelin Kankaanpään Sataedussa liiketalouden perustutkintoa, kunnes suurimmalta osin motivaation puut-

teesta johtuen keskeytin opintoni. Tämän jäl-

keen järkeilin seuraavaa siirtoani, kunnes Sa-taedusta tuli kotiin kirje, jossa kerrottiin tästä hankkeesta. Päätin ottaa yhteyttä hankkeen vetäjään ja sovin tapaamisajan. Keskusteltu-ani hänen kanssaan päädyimme ratkaisuun,

että minun olisi järkevä suorittaa puuttuvat tehtäväni, kurssini ja työssäoppimiseni täällä Valtissa.

Nyt olen ollut täällä kaksi viikkoa ja saanut kasapäin tehtäviä aikaiseksi. Kokemukseni tästä hankkeesta on ollut pelkästään positii-vista ja voisin suositella tätä jokaiselle nuorel-le, jolla ei ole toisen asteen perustutkintoa.

opiskelija Antti Saarenpää

[ Opiskelija Antti Saarenpää tutustumassa NAO -koulutukseen.


Valtissa työssäoppimassa

V iisi viikkoa takana työssäoppimista Valtissa – aika meni hurjan nopeasti. Jakso oli sisäl-löltään monipuolinen ja antoisa, huippukokemus!

O piskelen Sataedussa lähihoitajaksi monimuotolinjalla . Tämä har-joittelujaksoni kuului osaamisalani kuntoutuksen ensimmäiseen osioon. Aiemmin olen tehnyt sote-alan työtä vammaisten ja van-

husten parissa, joten tämä oli erilainen ympäristö kokemuksiini verraten.

Harjoitteluni oli todella monipuolinen. Sain olla seuraamassa työtehtäviä eri pajoilla; ompelimossa, keittiöllä, puupuolella, mediapajalla ja viimeisen viikon olin tutustumassa työhön Knuuttilassa. Sain tehdä myös opintoihini kuuluvia harjoituksia eri ryhmien kanssa ja ennen kaikkea tutustua kaikkiin pajalaisiin, jutella ja vaihtaa ajatuksia – se olikin pääroolissa tämän jakson

aikana. Tärkeänä pidin myös mahdollisuutta perehtyä työpajatoimintaan ja sen tavoitteisiin.

Opintoni ovat loppusuoralla, syksyn jälkeen sitten itsekin suuntailen työelämään

Kiitos kaikille, hyvää kesää ja tsemppiä tulevaan!

Emmi

T yöharj ittelijoiden

[ Emmi osallistumassa luentoon.


Media-assistenttina Valtissa

O len aina ollut matemaattinen, ja lapsesta lähtien innostunut ohjelmoinnista. On miel-lyttävä tunne kun pystyy yksityiskohtaisesti ohjaamaan teknistä laitetta tekemään juuri

sen mitä halutaan.

V uosien varrella olen opiskellut ja työskennellyt useilla eri aloil-la, joista mikään ei varsinaisesti

ole liittynyt ohjelmointiin. Viimeisimmän

koulutukseni suoritin taloushallinnon alalta vuonna 2012, minkä jälkeen yritin etsiä alan töitä. En kuitenkaan löytänyt työpaikkaa ja työttömyysjaksoni piteni.

Jossain vaiheessa minulle ehdotettiin että

jos haluaisin suuntautua ict-alalle niin voi-si olla hyödyllistä tuoda esiin osaamistaan Valtti-työpajalla, toteuttaen pääasiassa in-ternetnäkyvyyden aikaansaamiseen liittyviä

asiakastöitä. Koska muitakaan suunnitelmia ei sillä hetkellä ollut niin aloitin työskentelyn täällä. Toisena syynä oli se että mikäli tekisin omiin nimiini joitain projekteja yrittäjä-mäisesti, ja saisin niistä hieman tuloja, niin

[ Jyrki Velhonoja media-assistenttina Valtti-työpajalla.


saattaisin menettää työttömyysturvani näiden vähäisten ja satunnaisten tulojen vuoksi.

Internetnäkyvyyden toteuttamiseen on valtava määrä vaihtoehtoja. Suurin osa yri-tyksistä haluaa tuoda itsensä esiin omilla kotisivuillaan. Toisaalta jotkin pienet yritykset ja yhdistykset hyödyntävät menestyksellisesti pelkkää sosiaalista mediaa. Omien video-blogien tuottaminen on jatkuvasti yleisempää ja nivoutuu hyvin yhteen some:n kanssa.

Jos harkitaan perinteisen internet sivuston toteuttamista niin nykyään yleensä ei kannata tehdä kaikkea alusta lähtien, vaan on vaivat-tomampaa valita jokin julkaisujärjestelmä, kuten esimerkiksi: wordpress, joomla tai drupal. Hyötyinä tästä on että silloin saadaan “ilmaiseksi” käyttäjähallinta, sivuston hallin-tapaneeli, responsiivisuus-ominaisuudet sekä helppo laajennettavuus. Huonoina puolina on että yksityiskohtaisen räätälöinnin toteutta-minen (niin hallintapaneelin back-end puolen kuin julkisen ulkoasunkin osalta) edellyttää käytetyn järjestelmän sisäisen toimintalo-giikan täsmällistä tuntemusta. Paras loppu-tulos syntyy kun sisällönhallintajärjestelmää käytetään sen oman aiotun toimintalogiikan mukaisesti ja tehdään joitain kompromisseja yksityiskohtaisten vaatimusten suhteen.

Responsiivisuus eli sivuston skaalautu-minen pieninäyttöisille mobiililaitteille, on sangen toivottu ominaisuus nykyisiä sivustoja päivitettäessä - tämän toteuttaminen on kui-tenkin usein yksinkertaisempaa kuin miltä se vaikuttaisi: valitaan hallintajärjestelmään val-mis teema joka toteuttaa responsiivisuuden, pidetään sivusto niin yksinkertaisena että se skaalautuu ilman lisävaivaa pienelle ruudulle tai “kytketään” osa sivuston graafisista ele-menteistä pois käytöstä mobiilinäkymässä.

Toinen toivottu ominaisuus on hakuko-nenäkyvyyden parantaminen. Kohtuullisen hyviä tuloksia saavutetaan jo pelkästään sillä että tarjoillaan mahdollisimman kattavasti tietoa hakukoneiden käyttöön. Esimerkiksi syöttämällä kaikille sivustolla oleville kuville “alternative”-tekstit, otsikoimalla sisältö joh-donmukaisesti sekä suunnittelemalla huolelli-sesti mietitty sivuston esittely teksti (descrip-tion) jota Google usein käyttää hakutulosten näyttämisessä sivuston nimen yhteydessä.

Sivustoja toteuttaessa ei oikein voi jäädä aloilleen vanhojen tietojen varaan, vaan jat-kuvasti on opiskeltava uutta. Jokseenkin uutta minulle on että sivustoille integroidaan huo-mattava määrä ns. ulkopuolisia palveluja ku-ten uusimpien some-päivitysten esittäminen kotisivuilla, karttapalvelujen hyödyntäminen niitä tarjoavilta tahoilta tai site-search ha-kupalvelujen hankkiminen. Toimintatavat ja työkalut muuttuvat jatkuvasti, juuri äskettäin heitin pois vinon pinon oppikirjoja it-alaan liittyvistä aiheista koska ne olivat auttamat-toman vanhentuneita.

Minkälainen sitten on hyvä internetnä-kyvyys? Itse pidän tärkeänä että: jos kuulen ensimmäisen kerran jonkin yrityksen nimen ja etsin hieman tietoa siitä niin - haluan nopeasti ja vaivattomasti löytää kattavat yhteystiedot sekä nähdä yritysesittelyn jossa omistaja esiintyy omalla nimellään ja ku-vallaan, sekä kertoo kuinka kauan yritys on toiminut, mitä se tarjoaa ja missä se toimii. Jos nämä perustiedot on tarjoiltu selkeästi ja vaivattomasti niin se viestii luotettavuudesta. Erityisen hyvin toimivat autenttisen näköiset kuvat joissa näytetään ihmisiä, toimitiloja ja työskentelyä. Vaikka kuvat eivät olisi erityisen onnistuneita niin ne viestivät avoimuudesta.

Jyrki Velhonoja 7.5.2014


Valtin bändin kuulumisia

P alataan hieman ajassa taaksepäin.. Meillähän oli keikka 18. joulukuuta samalla kun Valtissa oli joululounas ja muuta pientä ohjelmaa. Se meni odotusten mukaisesti ainakin

meidän mielestä (joidenkin mukaan jopa yli odotusten) ja suurempia virheitäkään ei sattunut, joten sen jälkeen olikin hyvä jäädä ansaitulle joulutauolle.

” Karu paluu” loman jälkeen hommiin ja bänditreeneihin. 16. päivä kokoonnut-tiin ensimmäisen kerran loman jälkeen.

Silloin soittimet jäivätkin niille sijoilleen eikä pahemmin soiteltukaan sillä kertaa. Joulu-lomamme aikana bändi oli kokenut hieman muutoksia ja laulajamme Talvikki oli siirtynyt jatkamaan taitelijan uraansa toisaalle. Muuten

toiminta jatkui entisellä kokoonpanolla eli Harri, Virgilio, Rami sekä itse allekirjoitta-nut. Kun kuulumiset oli vaihdettu niin sitten päästiinkin taasen asiaan eli musiikkiin...

Harri kertoi, että luvassa kesän lähestyessä tanssittaisiin juhannustanssit ja meidän olisi tarkoitus mennä sinne soittamaan ja laule-lemaan jotain kesäistä. Oli siis ideariihen

[ Kuvassa bändin perustajajäsenet: Harri,Virgilio ja Jenni


aika, siinä sitten alettiin pohtia yhteistuumin sellaisia biisejä jotka liittyvät juhannukseen ja yleisesti ottaen kesään. Heti tuli parikin ideaa ja lisää biisejä löytyi kirjoja selailemalla. Jon-kinlainen lista saatiin aikaiseksi ja seuraavaksi kerraksi harjoituksiin tuotiinkin kasa uusien biisien nuotteja. Siitähän sen sitten taas lähti..

Nyt onkin joka viikko harjoiteltu ja tu-loksiakin alkaa näkyä vähitellen. Virgilio on tuonut hyvin uutterasti jotain uusia ideoita biiseistä tullessaan ja osa niistäkin on päätynyt jo harjoitteluun. Katsotaan nyt mitä kaikkea saammekaan juhannukseen mennessä aikaan. Teema on selvä ja itse ainakin fiilistelen jo ajatuksella juhannuksesta ja pallomekosta!

Pajalle saapui uutta väkeä niin bändim-mekin sai vahvistuksen. Meillä on nykyään mukana myös rumpali Mikko ja rytmi kita-risti Riko tervetuloa! Ensimmäiset treenitkin uudella kokoonpanolla ovat takana ja itselle

jäi ainakin hyvä fiilis. Uskon, että tämän an-siosta meidän juhannuskeikka tulee olemaan entistä parempi.

Olemmekin jo yhteistuumin päättäneet, että juhannuksena on hyvä ilma. Voimme nauttia juhannuksesta ja sen tuomasta tun-nelmasta tanssien merkeissä ilman vesisadetta, joten näihin lämpöisiin odotuksiin on hyvä päättää tämä ja jäädä harjoittelemaan tulevaa varten.

Jos musiikki innostaa niin kiskokaa hihasta tai tulkaa mukaan harjoituksiin katsomaan / kuuntelemaan mitä kaikkea siellä tapahtuukaan. Aina on uusille ihmisille tilaa bändissä, joten iso kasa reipasta asennetta sekä huumoria ja mukaan joukkoon kirjavaan! Juhannusta ja uutta pallomekkoa odotellessa.

Jenni

Kesäni Filippiineillä-Trivia

1. Mikä on Filippiinien pääkaupunki?A. Quezon City

✔ B. ManilaC. Cebu2. Missä provinssissa Mayon Tulivuori sijaitsee?A. CagayanB. Zambales

✔ C. Albay3. Mikä väri ei esiinny Filippiinien lipussa?

✔ A. VihreäB. SininenC. Keltainen


Kesäni Filippiineillä

K esälomaani lähdin viettämään Filippiineille ja loman kruunasi totta kai omat häät. Loman suunnittelu oli aloitettu jo hyvissä ajoin sillä

häiden järjestäminen ulkomailla vaatii aina molemmissa maissa ison kasan paperitöitä, joissa vierähtää helposti useampi kuukausi.

M atkani starttasi Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen nousin koneeseen ja pian olinkin jo matkalla Berliiniin, mistä matkani jatkui ensin Abu Dhabiin ja

sieltä Manilaan. Kaiken kaikkiaan meno matka kesti hieman yli vuorokauden ja raskaan matkan jälkeen lepo oli paikallaan.

Heti seuraavana aamuna me-nimme kaupungintalolle jättä-mään kopiot papereistani rekiste-röitäviksi. Paperit olin laillistanut ennen reissua Ulkoasiaministeri-össä Helsingissä sekä Filippiinien suurlähetystössä Oslossa. Lisäksi meidän piti osallistua päivän kestävään seminaariin, johon on maassa pakko osallistua ennen vihkimistä. Kaiken mahduttami-nen vajaaseen kolmeen viikkoon vaati paljon suunnittelua ja uskoa siihen, että kaikki järjestelyt saa-daan valmiiksi ajallaan. Suurin osa lomasta kuluikin häiden val-mistelussa mutta jäi valmistelui-den ohella hieman myös vapaa-aikaa muun muassa elokuvissa käyntiin.

H ä i t ä m m e v i e t e t t i i n 23.7.2013. Oli mahtava tunne kun kuukausien stressaavat pa-perityöt oli vihdoin takanapäin;

[ Manila Bay


olimme naimisissa. Hääseremonia oli hyvin samantapainen kuin hääsere-moniat täällä Suomessa vaikka muutamia eroavaisuuksiakin löytyi.

Muutaman päivän päästä oli sit-ten paluu takaisin Suomeen; kesälo-ma oli ohi ja työt kutsuivat. Loman loppuminen todella harmitti mutta onneksi työt auttoivat pääsemään takaisin normaaliin rytmiin no-peasti. Kaiken kaikkiaan loma oli rentouttava vaikka liian nopeastihan se meni. Siispä, seuraavaa reissua odotellessa, salamat!

Filippiinejä voin matkakohteena suositella lämpimästi kaikille, joita eivät pitkät lentomatkat haittaa. Maassa pärjää hyvin englannin kielellä joten kielimuurikaan ei muodostu ongelmaksi. Filippiinot ovat todella ystävällisiä ja vieraan-varaisia. Ruoka Filippiineillä on erinomaista. Riisi on keskeinen osa maan ruokakulttuuria ja monesti lautanen täyttyykin riisi- ja kana ruoista. Eksoottisempiakin ruokia pääsee halutessaan maistamaan;

hyvänä esimerkkinä voin mainita Balut-munan, joka siis on keitetty muna, jossa ankanpoikanen on jo lähes kuoriutumisvaiheessa. Ruoan ystäville maa onkin erinomainen matkakohde.

Juha-Pekka Jämiä

[ Mr. & Mrs. Jämiä


Torimyymälä & Ompelimo

Moon KarviastaKylä-Karviantie 1039930 Karvia044 577 [email protected]

Aukioloajat:MA – KE 9.00-16.00TO 9.00 -14.00PE SULJETTUvaatteiden valmistus- ja korjaustyötalihankintatyötTyötilaukset Työvalmentaja Maria KekkiPuh. 044 577 2123 Puh. 044 577 2124

Kankaanpään AikuiskoulutussäätiöAsemakatu 738700 Kankaanpääp. 044 577 2119

Documents

Vt sanomat 4 2014