Embed Size (px)
Citation preview
Vuos
iker
tom
us 2
012
SisältöToimitusjohtajan katsaus ....................................................1
ProAgria Keskukset valtakunnallisesti ...................................2
Puheenjohtajan katsaus ......................................................5
Jäsenet, hallinto ja organisaatio ...........................................6
Toimialakatsaukset
ProAgria Maito/Liha ......................................8
ProAgria Kasvi .............................................12
ProAgria Yritys .............................................15
Maa- ja kotitalousnaiset ...................................................17
Kalatalous ...................................................................21
Hankeluettelo ..................................................................25
Talouden tunnusluvut .......................................................26
Henkilöstön ja hallituksen jäsenten yhteystiedot .................27
www.proagria.fi/es
Kansikuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen
Kuv
a: Ja
rmo
Piip
arin
en
Toim
itusj
ohta
jan
kats
aus
Asiantuntijapalvelut ovat tärkeä osa maatilan johtamista
ProAgria Etelä-Savo ry toimii valtakunnallisen ProAgria neu-vontajärjestön maakunnallisena yhdistyksenä ja sen jäseninä ovat kunta- ja kyläkohtaiset maaseutuseurat, maa- ja kotitalousseu-rat, maamiesseurat, maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset sekä kalatalousyhteisöt. Lisäksi ProAgria Etelä-Savolla on yrittäjä- ja henkilöjäseniä. Yleishyödyllisen toiminnan lisäksi yhdistys har-joittaa elinkeinoverolain alaista maatilayrityksille suunnattua kirjanpitotoimintaa ja veroneuvontaa.
Maataloudessa tuottajahintojen nousukehitys jatkui ja myös useiden tuotantopanosten hinnat kohosivat. Tästä johtuen tuo-tannon ja talouden suunnittelun ja johtamisen merkitys maatiloilla lisääntyy. Maidontuotanto aleni Etelä-Savossa yli 3 % monien lypsy-karjatilojen lopettaessa tuotantonsa. Uudet investoinnit eivät kattaneet lopettaneiden tilojen tuottamaa maitomäärää. Luomuviljely lisääntyi edelleen ja luomutuotannon osuus peltoalasta kasvoi yli 12 %:iin.
Etelä-Savossa otettiin käyttöön maitotilojen asiantuntijapalveluissa KarjaKompassi –palvelu-kokonaisuus, josta tehtiin palvelusopimukset. Asiantuntijaresursseja lisättiin mm. maatilojen ja maaseutuyritysten tilipalveluihin, energianeuvontaan, lihanautaneuvontaan ja luomuneuvontaan. Uusia maaseudun kehittämishankkeita aloitti toimintansa. Hankkeisiin liittyy mm. pienryhmä- ja koulutustoimintaa, opintomatkoja ja yrityskohtaisia kehittämispalveluja. Suuri osa uusista hank-keista toimii ylimaakunnallisesti.
Itä-Suomen ProAgria Keskusten yhteistyöneuvotteluissa selvitettiin edellytyksiä keskusten yh-distämiseen. Tavoitteeksi oli asetettu muodostaa nykyistä laajempi alueellinen toimintaorganisaa-tio siten, että se voisi aloittaa toimintansa jo vuonna 2013. Yhteistyöneuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tavoiteltuun tulokseen ja neuvottelut päätettiin syksyllä 2012. Tavoitteena on tässä ti-lanteessa toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen nykyisen organisaatiorakenteen pohjalta. Mikkelin kalatalouskeskus rekisteröityi vuoden lopussa Etelä-Savon kalatalouskeskus ry:ksi ja aloitti toimintansa omana rekisteröitynä yhdistyksenä 1.1.2013.
Valtion määrärahassa tapahtui vuonna 2012 merkittävä leikkaus, joka maaseutuneuvonnas-sa oli yli neljännes. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen ja kalatalouskeskuksen toiminnassa valtion määrärahan aleneminen oli alle 10 %. Palvelumyynti kasvoi 1 % jääden jonkin verran alle tavoitteen. Hanketoiminta lisääntyi 7 %. Laskutetun työajan osuus kokonaistyöajasta oli 75 %.
Toimintaan käytetty työpanos aleni edellisestä vuodesta ja oli 49,6 htv. Hanketoiminnan osuus tästä oli 19 htv. Toiminnan tuotot olivat 3,3 milj. € ja taloudellinen tulos oli ylijäämäinen 55 907 €.
Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy v. 2014. ProAgria Etelä-Savon suuresta hanketoiminnan volyymista johtuen ohjelmakauden vaihdos asettaa omat haasteensa toiminnalle ja taloudelle. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi hankkeiden strateginen suunnittelu ja mitoitus on tulevalla oh-jelmakaudella tärkeää. Kokonaisuutena pyrimme aktiivisesti kehittämään ja tarjoamaan palveluja sekä nykyisille ja uusille asiakkaille ja asiakasryhmille. Kasvavia neuvonta-aloja ovat todennäköises-ti mm. ympäristöneuvonta, energianeuvonta, luomuneuvonta, tilipalvelut, johtamispalvelut, yri-tysneuvonta ja spv-neuvonta. Vahvistamme myös kumppanuuksia ja yhteistyötä ProAgria Keskus-ten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tuotannon, talouden ja liikkeenjohdon osaamista ja palveluja yhdistämällä pystymme parantamaan asiakkaidemme toimintaa ja tuloksia.
Kiitän lämpimästi kaikkia asiakkaitamme, toimihenkilöitämme, luottamushenkilöitämme ja yhteistyö-kumppaneitamme erittäin hyvästä, maakuntaa kehittävästä ja tuloksia tuottavasta yhteistyöstä.
Heikki Pahkasalotoimitusjohtaja
1
ProAgria Keskukset valtakunnallisesti
Avaintiedot 2012
ProA
gria
Kes
kuks
et
Maitotiloille suunnatun KarjaKompassin viimeinen osio Tuottoennuste valmistui
Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat jo saatavilla 60 %:lla tuotosseurantatiloista
ProAgria keskusten maidontuotannon tuotosseuranta arvioitiin ja sille myönnet-tiin uudestaan kansainvälinen ICAR-sertifikaatti
Sähköisten- ja etäasiantuntijapalvelujen käyttöä tehostettiin viljelysuunnitelmien teossa
Kasvintuotannon Huippuosaaja -valmennusohjelma alkoi
ProAgrian ja Työtehoseuran Johtamisvalmennuksen yritysjohtamisen erikoisam-mattitutkinnon suoritti ensimmäiset 17 sikatilayrittäjää
Uutena palveluna lanseerattiin ProAgrian Tilipalvelut, jonka kautta asiakkaat saa-vat täyden palvelun taloutensa hallintaan
Investoivien tilojen palveluissa energiatehokkuus yhä vahvemmin mukana raken-nusinvestointien suunnitteluun
Agronetin keskustelukanava vahvisti asemaansa isojen tilojen kohtaamispaikkana
Missiomme on Maaseudun puolesta.
Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailuky-kyä ja hyvinvointia. Samalla kehitämme maaseutuym-päristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuu-den parantamiseksi.
Arvomme ovat:Asiakkaan menestyminenOsaava ja innostunut henkilöstöMaaseudun puolestaKestävä kehitysRiippumattomuus
Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntija-organisaatioiden osaamiseen.
MISSIO
VISIO
ARVOT
TOIMINTA-AJATUS
MISSIO, VISIO, ARVOT, TOIMINTA-AJATUS
2
ProA
gria
Kes
kuks
etProAgria Maito KarjaKompassin viimeinen osio Tuottoennuste valmistui. Sen avulla ennustetaan maito-
tuottoja vuoden ajalle. Tuloksia käytetään budjetoinnin ja laskelmien lähtötietoina. Karja-Kompassi-toimintatavan mukaiset Ruokinnan ohjaus -palvelut olivat saatavilla jo 60 %:lle tuotosseurantakarjoista.
Ruokinnan ohjaus –palvelu sisältää entistä paremman asiakkaasta huolehtimisen ja koko ProAgrian asiantuntijaverkoston saamisen asiakkaan käyttöön. Tämän mahdollistavat sähköi-set palvelut, asiantuntijoiden tiivistynyt yhteistyö ja valtakunnallisesti toimivat Huippuosaajat.
International Committee for Animal Recording eli ICAR uusi ProAgria keskuksille myöntä-mänsä maidontuotannon tuotosseurannan kansainvälisen sertifikaatin. Arvioinnin kohteena olivat nautojen tunnistuskäytäntö, lypsykarjan tuotosseurantatietojen keruu ja käyttö, näyt-teiden logistiikka ja analysointi sekä tiedon käyttö maitotilojen johtamisessa.
Tuotosseurannan kaksivuotisen kehittämisprojektin suunnittelu käynnistyi yhteistyössä ProAgria-ryhmän jäsenorganisaatioiden kanssa. Karjakoon kasvu ja tekniikan kehittyminen ovat luoneet uusia haasteita ja tarpeita mm. tuotosseurannan näytteenottoon, tiedonsiirtoon sekä kerätyn tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen tilalla. Kehittämisprojektissa uudiste-taan tuotosseurannan toimintatapaa ja palveluita.
ProAgria-ryhmän yhteistyö tehostui entisestään. Vuoden alussa aloittanut kotieläinpalve-lujen johtoryhmä suunnittelee yhteistyöprojekteja ja rakentaa uusia yhteistyön muotoja sekä tukee maitotilojen tehokkuuden lisäämiseen tähtäävää Plus 20 -työskentelyä.
Tieto Tuottamaan -sarjassa julkaistiin Vasikasta huippulypsylehmäksi -kirja. Kirja on en-simmäinen suomenkielinen nuorkarjan hoitoon, kasvatukseen ja johtamiseen pureutuva teos.
ProAgria Kasvi
Viljelysuunnittelu oli merkittävin kasvintuotantopalveluista. Sen myynti kasvoi 3 %. Palve-lussa panostettiin markkinatilanteiden huomioon ottamiseen viljelysuunnittelussa ja tehtiin arviointia, mitä kannattaa viljellä sekä mitkä ovat ennakoidut sadon tuotantokustannukset ja viljelyn tulokset. Maitotiloille suunnattavaa nurmirehujen tuotannonsuunnittelun palveluko-konaisuutta kehitettiin.
Kasvitiloille toteutettiin kysely, jossa tilat arvioivat kehittämiseen ja näkymiin liittyviä asioi-ta. Tuotannon tehokkuuden nosto ja tuottavuuden parantaminen tuotantopanosten käyttöä optimoimalla nähtiin tärkeimpinä lähiajan kehityskohteina. Laajentamisen ja liikevaihdon li-säämisen keinoina nähtiin satotasojen nosto, lisämaan hankinta tai vuokraus, koneurakointi ja yhteistyö muiden tilojen kanssa. Menestykseen vaikuttaneiksi asioiksi määritettiin tavoit-teellinen viljelysuunnittelu, pellon peruskunnosta huolehtiminen, hyvä viljelytekniikka, moni-puolinen viljelykierto sekä sadon markkinoinnin ja myynnin oikea ajoitus.
Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmisteluun osallistuttiin työryhmissä. Työryhmien kautta vaikutettiin myös uuteen nitraattiasetukseen, kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön koulutussuunnitteluun ja ProLuomun arvoketjutyöhön. Farmarin Pörssi-verkkopalvelu avat-tiin tilojen väliseen rehukauppaan. Kasvutilanneraportointi ylitti uutiskynnyksen monissa tie-dotuskanavissa.
Osana tilan sähköisiä ja etäpalveluja kehitettiin viljelysuunnittelun tekemistä nettipohjai-sella WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmalla. Ennustepalveluista otettiin pilottikäyttöön viljo-jen lehtilaikkutautien riskinarviointi, nurmen D-arvokehityksen ennustaminen ja viljojen kas-vuasteseuranta.
Asiantuntijoiden koulutuksessa panostettiin huippuosaajaohjelmiin ja erikoisosaamisen kehittämiseen nurmen-, luomu- ja perunantuotannossa. Laaja ProNurmi-koulutussarja to-teutettiin nurmirehujen tuotantoon erikoistuville asiantuntijoille. Kasvintuotannon Huippu-osaaja -valmennusohjelma jatkui.
3
ProA
gria
Kes
kuks
etProAgria Liha Lihasektorilla vuosi oli haasteellinen. Investoinnit olivat vähäisiä ja tilojen määrä väheni.
Tämä näkyi lihantuotannon supistumisena. Kulutus sen sijaan jatkoi kasvuaan, mikä luo us-koa kotimaiselle tuotannolle.
Sikatilojen asiantuntijat osallistuivat Welfare Quality -hankkeen talousosiossa 40 lihasi-kalan aineistojen laskentatyöhön. Lisäksi toteutettiin Toimiva Sikala –hanketta yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Helsingin yliopiston sekä Työtehoseuran TTS:n kanssa. Sikayrittäjien johtamisvalmennuksessa 17 sikatilayrittäjää suoritti yritysjohta-misen erikoisammattitutkinnon. Valmennus toteutettiin ProAgrian ja Työtehoseuran yhteis-työnä.
Naudanlihatilojen asiantuntijapalveluissa keskityttiin emolehmien ruokintasuunnitteluun uudella ohjelmistolla sekä Karjakompassin Ruokinnan ohjauksen hyödyntämiseen lihanauto-jen ruokinnassa. Kentän koulutushankkeet tukivat tilojen sekä sidosryhmien kanssa tehtävää työtä.
Lampaiden tuotosseuranta kääntyi uuden WebLammas-ohjelman ja menestyksekkään hanketoiminnan kautta kasvuun. Tuotosseurantaan liittyi 85 uutta tilaa eli tilamäärä kasvoi 33 %.
ProAgria YritysYritysasiakkaita ProAgrialla on 10 % koko asiakasmäärästä. Suurimmat toimialat ovat
matkailu, elintarviketuotanto, hevosala, erikoiskasvintuotanto ja siihen liittyvä jalostustoi-minta sekä urakointipalvelut. Kasvussa ovat olleet hoiva-alojen ja luovien alojen asiakkuu-det. Uutena palvelukokonaisuutena lanseerattiin syksyllä ProAgrian Tilipalvelut, joka tarjoaa täyden palvelun taloudenhallinta asiakkaille. Seudulliset yrityspalvelusopimukset uusittiin. Yhteistyö mahdollistaa asiakkaille monipuoliset palvelut ja erikoisosaamisen hyödyntämisen.
Yritysasiantuntijoiden osaamisen vahvistamiseksi käynnistettiin yritysasiantuntijan erikois-ammattitutkintoon valmentavat koulutukset yhteistyössä Management Institute of Finland eli MIF:n kanssa. Kaksivuotiseen koulutukseen osallistuu 40 yritysasiantuntijaa.
Merkittävänä päänavauksena kehitettiin yhteistyössä Sitran ja Hahmo Design Oy:n kanssa palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävä Kasvunvara-työkirja. Kirja toimii käytännönlähei-senä työkaluna yrittäjille ja asiantuntijoille ja sen avulla voi kehittää liiketoimintaa kestävällä sekä asiakaskeskeisellä tavalla. Erityisen hyvin malli soveltuu matkailu- ja palvelualojen yritys-ten toiminnan kehittämiseen.
Hevosalan Haasteet –yhteistyöryhmässä julkistettiin Mahdollisuuksien hevonen -kehittä-misohjelma. Vuoden lopussa Liitto julkisti Hevoshavaintoja-kirjan, joka sisältää kattavan tie-tosisällön hevosten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista.
ProAgria TekniikkaEnergiatehokkuusnäkökulmaa vahvistettiin rakennusinvestointien suunnittelussa. Energi-
aan liittyvien asiantuntijapalveluiden tueksi valmistui selvitys maidontuotannon energianku-lutuksen jakaumista.
Bioenergia-alan yhteistyö jatkui Metsätalouden kehittämiskeskuksen Tapion kanssa mm. Bioenergiatieto.fi -verkkopalvelun ylläpidossa. Verkkopalvelu ja sen kehittäminen tähtää bio-energiatoimijoiden viestinnän, tiedonhaun ja verkostoitumisen helpottamiseen.
Investointipalvelussa painotettiin alkuvaiheen investointi- ja rakentamisedellytysten selvit-tämistä. Tavoitteena on tulevaisuuden tuotantostrategian, resurssien, investoinnin aikataulun sekä rakentamistarpeen nopea ja tehokas määrittely. Määrittely varmistaa varsinaisen inves-toinnin suunnittelun. Investointivaiheen alkukartoituksia tehtiin 75 %:lle maitotiloista, jotka harkitsivat tuotannon laajentamista. Alkukartoituksen tavoitteena oli investointiin liittyvien riskien haltuun ottaminen ja tuotannon nopea käynnistyminen.
4
Puhe
enjo
htaj
an k
atsa
us
ProA
gria
Kes
kuks
et
5
Onnistumisia ja epäonnistumisia
Taas on vuosi takana ja ajatuksissa on hyvä miettiä mitä tuli tehtyä ja missä on vielä tekemistä.
Vuosi 2012 jää viljelijän mieleen poikkeuksellisen haas-tavana sadonkorjuuvuotena. Kevättyöt onnistuttiin teke-mään hyvin ja vielä alkukesäkin oli kohtuullinen mutta loppukesää ja syksyä kohti korjuukelit alkoivat olla tiukas-sa. Lopputulemana olikin laadultaan kirjavaa säilörehua, kalliisti korjattua ja kuivattua viljaa ja jäipä huomattavia määriä myös puimatta. Tähän kun lisätään vielä kallistuneet tuotantopanokset ja paikallaan junnaava puun hintataso, ei liene ihme jos välillä on usko parempaan tiukassa. Toisaalta his-torian paras maidon hinta helpotti maitotiloilla tilannetta, myös-kään kesän helteet (niin mitkä helteet) eivät rasittaneet tuotantoeläimiä.
Neuvonnan kannalta vuosi 2012 alkoi vähintäänkin haastavissa merkeissä, valtionavuis-sa tapahtui merkittäviä vähennyksiä ja tiedossa oli, että ProAgria Etelä-Savon talouden ta-sapainossa pitäminen olisi vaikeaa. ProAgrian hallitus yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa panostikin tihennettyyn talouden seurantaan välitilinpäätöksiä ja myynnin kehitystä seura-ten. Pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet vaan vuosi saatiin pakettiin yllättävänkin hyvin, tulosta kertyi kohtuudella. Tästä vielä kerran iso kiitos koko henkilökunnalle, tästä on hyvä jatkaa tulevaan.
Itselleni suurin pettymys vuonna 2012 oli väistämättä Itä- Suomen ProAgrioiden fuusion kariutuminen loppukesästä. Töitä tämän tavoitteen toteutumiseksi oli tehty lähes kaksi vuot-ta viiden ProAgrian hallituksen ja toimihenkilöiden voimin. Kun lopullisten päätösten aika läheni, kävi kuitenkin selväksi että eri keskuksilla oli liian erilainen näkemys tulevasta yhteises-tä keskuksesta. Niinpä neuvottelut syksyllä lopetettiin ja ProAgria Etelä- Savon hallitus linjasi jatkavansa lähivuodet itsenäisenä. Olen kuitenkin vakuuttunut että käyty fuusioneuvottelu-kierros ei mennyt hukkaan. Keskukset tutustuivat toisiinsa niin keskus-, hallitus- kuin toimi-henkilötasollakin. Tunnemme toisemme paremmin ja jo nyt käynnissä oleva ylimaakunnalliset hankkeet ja toimihenkilöiden työskentely keskusten välillä lähentää meitä vääjäämättä ja kuka tietää jospa joku lähivuosi näkisimme vielä myöskin hallinnollisesti yhdistyneen ProAgria Itä- Suomen.
Jotain yhteistä tuntuu olevan sekä maatilan isäntänä olemisessa, että tällaisen neuvon-taorganisaation hallintoon osallistumisessa. Molemmat ovat vähän niin kuin pitkänmatkan hiihtoa, sitkeyttä tarvitaan eikä pidä säikähtää jos väliin tulee jyrkkäkin vastamäki, pitää muis-taa, että mäen päällä odottaa palkinto, alkaa myötämäki, jonka avulla matkanteko taas hel-pottaa!
Näillä mietteillä toivotan kaikille parempaa vuotta 2013 ja menestystä arkeen ja juhlaan!
Pasi PulkkinenPuheenjohtaja ProAgria Etelä-Savo
Jäsenet, hallinto ja organisaatioToiminta-ajatusProAgria Etelä-Savo toimii maatalouden eri alojen ja maaseudun yritystoiminnan yleisten edellytysten edistämiseksi, maaseutuväestön ammattitaidon kohottamiseksi ja taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Varsinaiset jäsenetProAgria Etelä-Savo ry:n jäseninä oli 12 kuntakohtaista maaseutuseuraa, joiden jäseninä oli 133 maa- ja kotitalousseuraa, maamiesseuraa ja kyläseuraa. Maa- ja kotitalousnaisten rekis-teröityjä yhdistyksiä oli 13. Paikallisyhdistyksissä oli 3897 naisjäsentä ja 3164 miesjäsentä. Paikallisyhdistyksissä oli kunniajäseniä yhteensä 67. ProAgria Etelä-Savon varsinaisina jäseni-nä oli kalatalousyhteisöjä 250. Asiakasjäseninä ProAgria Etelä-Savossa oli yrittäjäjäseniä 273, yrittäjäjäsenten perheenjäseniä 241 ja henkilöjäseniä 13.
KunniajäsenetProAgria Etelä-Savon kunniajäseniä ovat Risto Salminen, Pertunmaa, Viljo Sopanen, Ranta-salmi, Seppo Kauppila, Mikkeli. Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen kunniajäseniä ovat emäntä Sirkka Leinonen, Kerimäki ja emäntä Leena Martikainen, Heinävesi.
KannattajajäsenetKannattajajäseniä ovat Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Itämaito, Osuuskunta Maitomaa, Suur-Savon Sähkö Oy, Partek Nordkalk Oy, SMA Saxo Mineral Oy, Etelä-Savon Karjakerho ja MTK-Etelä-Savo.
ProAgria Etelä-Savon hallitus Puheenjohtaja Pasi Pulkkinen, Juva
Jäsenet VarajäsenetMarkku Auvinen, Leppävirta (30.11.2012 saakka) Juha Pajari, Sulkava (30.11.2012 saakka)Esa Karjalainen, Puumala Marjut Pöllänen, EnonkoskiJuha Lahtinen, Mäntyharju (30.11.2012 alkaen) Ritva Poikolainen,Pieksämäki (30.11.2012 alkaen)Tuomo Laitinen, Kangasniemi Hannu Immonen, Sulkava Jukka Nousiainen, Kerimäki Susanna Nuutinen, Rantasalmi (30.11.2012 alkaen)Leena Pekonen, Pieksämäki Sari Saari-Muhonen, KerimäkiPäivi Ylönen, Mikkeli Merja Immonen, Kerimäki
Hallituksen sihteerinä ja esittelijänä toimi toimitusjohtaja Heikki Pahkasalo.
Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus
PuheenjohtajaPäivi Ylönen, Mikkeli
Jäsenet VarajäsenetTaina Harmoinen, Mikkeli Anu Marttinen, MikkeliMerja Immonen, Kerimäki Tiina Malkki, Enonkoski Taina Laitinen, Kangasniemi Päivi Lappalainen, KangasniemiKirsi Paasonen, Ristiina Soile Montonen, Ristiina Heikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, Mikkeli Ritva Poikolainen, Pieksämäki Mervi Hotti, PieksämäkiMarttiina Sihvola, Sulkava Kirsi Kilpeläinen, Rantasalmi
Kalatalouskeskuksen johtokunta
Jäse
net
halli
nto
ja o
rgan
isaa
tio
6
Puheenjohtaja
Markku Auvinen, Leppävirta
JäsenetPentti Kinnunen, HeinävesiJorma Korhonen, LahtiMatti Laukkarinen, HirvensalmiOlli Liimatainen, MikkeliHeikki Pahkasalo, MikkeliJuha Pajari, SulkavaVesa Tiainen, Savonlinna
KarjavaliokuntaPuheenjohtajaLeena Pekonen, Pieksämäki var. Tuula Ikonen, Joroinen
Jäsenet VarajäsenetAnn-Helena Hokkanen, Kangasniemi Paula Väisänen, KangasniemiHelena Karjalainen, Puumala Pirjo Solla-Piispanen, RistiinaSirpa Karhu, Mikkeli Anne Nykänen, MikkeliHeikki Pahkasalo, Mikkeli Pasi Pulkkinen, JuvaSari Saari-Muhonen, Kerimäki Heli Laamanen, PunkaharjuTellervo Sallinen, Savonlinna Päivi Kääriäinen, Juva
AsiantuntijajäsenetSirpa Helin, Osuuskunta MaitosuomiRitva Hilpelä-Lallukka, Viking Genetics Eija Järvinen, Osuuskunta Tuottajain MaitoHelena Korkee, Faba Annukka Mesiäinen/Outi Kiesilä, ProAgria Etelä-SavoArja Rissanen, Osuuskunta ItäMaitoPertti Ruokola, Osuuskunta Maitomaa
Karjavaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi ProAgria Maito/Liha toimialavastaava Raija Tamminen.
Jäse
net
halli
nto
ja o
rgan
isaa
tio
7
ProAgria Maito/LihaMaidontuotannon tilastoa
ProAgria Etelä-Savon alueella oli 1.1.2012 yhteensä 409 tuotosseurantatilaa, joilla oli yhteensä 10.867 lehmää ja 31.12.2012 tilamäärä oli 379 tilaa.
Kiintiökaudella 2011/2012 Etelä-Savossa tuotettiin maitoa 112,5 milj. litraa valtakunnan 2.192 miljoonasta litrasta eli 5,1 % Suomen maidontuotannosta. Vähennystä maidontuotan-nossa oli Etelä-Savossa edelliseen kiintiökauteen 3,4 %, kun valtakunnallisesti vähennys oli 1,4 %. (Matilda, tietorekisteri 25.05.2012).
Maidon tuottajien määrä väheni 6 %. Luomumaidontuotanto lisääntyi lähes 20 %. Luo-mumaidon osuus meijerimaidosta oli vajaat 2 %. (Matilda, tietorekisteri 31.01.2013).
ProA
gria
Mai
to/L
iha
ENONKOSKI
HEINÄVESI
HIRVENSALMI
JOROINEN
JUVA
KANGASNIEMI
KERIMÄKI
MIKKELI
MÄNTYHARJU
PERTUNMAA
PIEKSÄMÄKI
PUNKAHARJU
PUUMALA
RANTASALMI
RISTIINA
SAVONLINNA
SULKAVA
0 20 40 60 80 100
Maitotiloja / kpl
Taulukossa maitotilojen määrä eteläsavolaisissa kunnissa. (Matilda, tietorekisteri)
8
ProA
gria
Mai
to/L
iha
ProA
gria
Mai
to/L
iha
Verrattaessa vuoden 2012 (tilanne tuotosrekisterissä 13.2.2013) ja 2011 tietoja voidaan havaita, että tilakohtainen lehmämäärä on lisääntynyt niin Etelä-Savossa kuin koko maassa. Eteläsavolaisten tilojen lehmäluku lisääntyi yhdellä lehmällä 21,2 lehmästä 22,2 lehmään, kun valtakunnassa muutos oli 24,7 lehmästä 27,1 lehmään. Eteläsavolaiselta tuotosseuran-tatilalta lähetettiin maitoa meijeriin v. 2012 yhteensä 187.359 litraa, kun koko maan tilojen keskimääräinen meijerimaitomäärä oli 206.860 litraa. Etelä-Savossa nousi kuitenkin edellis-vuodesta tilakohtainen meijerimaitomäärä n. 15.000 litraa, kun koko maassa nousu oli n. 9.000 litraa.
ENONKOSKI
HEINÄVESI
HIRVENSALMI
JOROINEN
JUVA
KANGASNIEMI
KERIMÄKI
MIKKELI
MÄNTYHARJU
PERTUNMAA
PIEKSÄMÄKI
PUNKAHARJU
PUUMALA
RANTASALMI
RISTIINA
SAVONLINNA
SULKAVA
0 50000 100000 150000 200000 250000 300000
Litraa / tila
Taulukon tulokset vuodelta 2012 osittain epäviralliset (tilanne tuotosseurannassa 13.2.2013)
lehmämäärä / tila 21,2 24,7 27,1keskituotos 8794 9014 8937meijerimaitomäärä 172.450 187.359 206.860keskipoikimakerta 2,36 2,36 2,31siem. / poikiminen 1,92 2,04 1,96elinikäistuotos kg 18.582 18.671 18.306hiehojen poik.ikä 26,4 26,2 26,3ensikoiden k-tuotos 7837 7817 7857sr-syönti-indeksi 102 104 105ostorehukustannus 7,69 7,99 8,37
Etelä-Savo 2011 Etelä-Savo 2012 Suomi 2012
9
Taulukossa tilakohtainen tuotettu maitomäärä eteläsavolaisissa kunnissa. (Matilda, tietorekisteri)
ProA
gria
Mai
to/L
ihaTuottavuus +20- ohjelman (ProAgrian ja Valion yhteisohjelma) tavoitteena on säilörehun
syönti-indeksiarvo 108, elinikäistuotos 24 000 kg/lehmä, säilörehusato 6700 kg ka/ha ja työn tehokkuus 110 litraa maitoa/kotieläintyötunti sekä keskituotos 10.000 kg. Tuloksista voidaan havaita, että Etelä-Savossa tulisikin kiinnittää säilörehun laatuun entistä enemmän huomiota niin rehun korjuuajankohdan, säilönnän kuin säilörehusatojenkin suhteen. Paran-nettavaa on selkeästi myös keskipoikimakerran ja elinikäistuotoksen suhteen.
Tuotosseurantatilojen verkkopalvelut 2012KarjaKompassi- palvelujen käyttö ruokinnan suunnittelussa ja seurannassa oli käytetyin
palvelu tuotosseurantatiloille. Ruokinnan suunnittelupalvelua tehtiin 345 tilalle yhteensä 909 kpl. Ruokinnan seurantapalvelua päivä- ja jaksolaskelmina tehtiin 1743 kpl yhteensä 334 tilal-le. Tilakuntopalvelua käytettiin 634 kertaa vertailujen tekemiseksi. Rehujen hintavertailupal-velua käytettiin 385 kertaa ja hintatietoja syötettiin 287 kertaa. Lehmäkuntopalvelua ja kun-toluokitusta tehtiin 185 tilalle. Maitoisa -palvelua käytettiin 145 tilan tuotannon arvioinnissa.
Koulutusta maitotiloilleMaitotiloille järjestettiin koulutusta teemapäivien, pienryhmien ja retkien muodossa mm.
MaitoTaito ja Maatilayrityksen hallittu kasvu- hankkeissa. Pienryhmäkoulutusta järjestettiin teemoista hedelmällisyyden hallinta, rehuntuotanto hallintaan ja hienot hiehot. Navettakor-jauksiin kannustettiin parrenpielipäivissä eri teemoilla mm. ulkotarhoista, parsista, kylmä-pihatoista ja työtä helpottavista laitteista ja koneista sekä eläinten olosuhteita parantaen. Maidontuotannon kehitysseminaarissa oli puhumassa hollantilainen maidontuottaja ja alan asiantuntija. Laidunnus- teemaa ja palkokasvien viljelyä tuotiin esille kuudessa eri pellonpien-narpäivässä. Lisäksi järjestettiin koulutuspäivät säilörehusta sekä seleeni- teemapäivät.
Lihatilojen palvelutNiin emo- kuin lihanautatiloille tehtiin ruokinnansuunnittelupalvelua. Lihatilan skarppioh-
jelma- hankkeen puitteissa järjestettiin mm teemapäivät Lihaketju nousuun ja Liha-alan kuu-lumisia ja strategiaa. Pellonpiennarpäivät järjestettiin laidun- ja palkokasvi/maan rakenne-teemoilla. Emotiloille järjestettiin myös päivän retki paikallisiin emonavetoihin. Kesällä tehtiin säilörehun raaka-ainenäytteiden keruuta korjuuajankohdan lisätiedon antamiseksi tiloille kor-juuajankohdan määrittämiseksi. Syksyllä käynnistyi kolme pienryhmäkoulutusryhmää emo- ja lihantuotantotiloille, joista kaksi luomuteemalla. Hankkeen puitteissa on aloitettu myös lihatilojen tuotannon suunnittelu- ja seurantapalvelujen työstäminen.
Laidunnus on tärkeää eläinten hyvinvoinnille ja
sillä on myös suuri maise-mallinen merkitys
10
ProA
gria
Mai
to/L
iha
LammastilaneuvontaKaritsanlihan hyvä markkinatilanne ja lammastalouden noususuhdanne näkyy myös Itä-
Suomen (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Kymenlaakso) lammasti-laneuvonnassa, jota ProAgria Etelä-Savo hoitaa. Lammastaloudesta kiinnostuneita ja siihen siirtyviä tiloja löytyy koko alueelta useita ja uusia tiloja liittyy neuvontaan ja tuotosseurantaan. Suurin osa toimivista tiloista haluaa kehittää tuotantoaan ja lisätä katraskokoa. Eläinainesta on kehitetty ahkerasti ja karitsoille on tehty EUROP -arvosteluja ja niiden selkälihaksia on mi-tattu ultra-äänilaitteella 1179 kpl, samoin uuhille on tehty tiineystarkastuksia 212 kpl.
Alueella toimiva Tosilampuri -koulutushanke on saanut suuren suosion ja siinä on ollut jo 128 osallistujaa, joka on yli kaksinkertainen määrä hankkeen tavoitteisiin nähden. Pienryhmiä on toiminnassa kymmenen, kaksi aloittavien tilojen pienryhmää, neljä kehittävien tilojen pien-ryhmää, jalostus pienryhmä, eläintenkäsittely- ja paimennuspienryhmä, villa- ja turkispienryh-mä ja rehuntuotantopienryhmä. Pienryhmien lisäksi hankkeessa on kaikille yhteisiä ja avoimia teemapäiviä ja mahdollisuus osallistua myös MaitoTaito -hankkeen ja Lihatilan skarppioh-jelma -hankkeen teemapäiville. Hankkeessa järjestetään myös opintomatkoja. Vuonna 2012 opintomatka suuntautui Ruotsiin pässihuutokauppaan ja Elma-messuille valtakunnallisille lammaspäiville. Pienryhmiin osallistuvilla tiloilla on myös mahdollisuus saada tilakohtaista syventävää ja soveltavaa koulutusta.
Lammasneuvoja työssään
Taulukko lihantuotannosta Etelä-Savossa kunnittain v. 2011 (Matilda, tietorekisteri).
ENONKOSKI
HEINÄVESI
HIRVENSALMI
JOROINEN
JUVA
KANGASNIEMI
KERIMÄKI
MIKKELI
MÄNTYHARJU
PERTUNMAA
PIEKSÄMÄKI
PUNKAHARJU
PUUMALA
RANTASALMI
RISTIINA
SAVONLINNA
SULKAVA
0 200000 400000 600000 800000
Lihantuotanto / kg
11
ProA
gria
Kas
viProAgria KasviKasvintuotantoneuvonnan tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn ylläpito ja paranta-
minen, tuotteiden ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta ja pienryhmäneuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen.
Kasvintuotanto Etelä-Savossa on kokonaisuutena pysynyt edellisten vuosien tasolla. Ak-tiiviviljelijöiden määrän väheneminen on hidastunut. Vuonna 2012 viljelijätukea hakeneita oli 2917 kpl. Käytössä oleva peltoala on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Keskipeltoala nousee tilamäärän laskiessa. Peltoa oli käytössä keskimäärin 25,50 hehtaaria tilaa kohti. Pellon käy-tössä muutokset ovat pieniä edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikka kotieläintilojen määrä on vähentynyt, siitä huolimatta nurmiala on hieman kasvanut, vilja-alat ovat pysyneet ennallaan ja öljy-, mauste- ja energiakasvien viljely vähentynyt. Prosentuaalisesti valkuaiskasvien viljely on lisääntynyt eniten. Tosin valkuaiskasvien viljelypinta-alat ovat vielä vähäiset.
YmpäristöneuvontaKiinnostus luomutuotantoon on edelleen jatkunut vuoden 2012 aikana. Luomutuotan-
nossa on kaikkiaan 9000 ha, joka on 12,3 % peltoalasta. Koko maassa luomuala on 205 000 ha, joka on 9,0 % koko maassa viljeltävästä peltoalasta. Etelä-Savossa luomupellon osuus koko peltoalasta on kolmanneksi suurin manner-Suomessa. Luomutilojen keskikoko kasvoi edellisvuodesta ollen 36,43 ha. Vuoden lopussa Etelä-Savon alueella oli 247 luomumaatilaa. Luomutilojen osuus Etelä-Savossa on 8,5 % kaikista maatiloista.
Kiinnostus siirtyä luomutuotantoon näkyi myös luomuperuskurssilaisten määrässä. Perus-kursseja järjestettiin kaksi kappaletta. Kursseilla oli yhteensä 35 kurssilaista.
ProViljelys -kokonaisuudesta eniten neuvojat tekivät viljelysuunnitelmia yhteensä 680 ti-lalle, joista luomutiloille 109. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin 49 tilalle 1-3 kertaa kesässä. Ympäristötuen ravinnetaselaskelmia laskettiin 95 tilalle.
Leipävilja 2,7 %
Rehuvilja 26,5 %
Valkuaiskasvit 1,0 %
Peruna 0,5 &
Öljykasvit 1,1 %
Energiakasvit 0,7 %
Vihannekset 0,7 %
Marjat ja hedelmät 0,9%
Mausteet 1,3 %
Heinät 45,4 %
Taimitarhat 0,1 %
Kesannot 11,9 %
Viljelemätön 0,8 %
Pellon käyttö kasviryhmittäin 2012
12
Hankerahoituksella koulutettiin viljelijöitä pienryhmissä Kasvintuotanto kannattaa ja MaitoTaito -hankkeissa. Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen pienryhmät koostuivat vilja-, valkuaiskasvi- ja luomuviljelijöistä. MaitoTaito- hankkeen pienryhmät keskittyivät nurmivilje-lyn tehostamiseen luomu- ja tavanomaisilla tiloilla. Ryhmiä toimi kaikkiaan 7 ja ryhmissä oli yhteensä 64 viljelijää.
Ravinnehävikit euroiksi yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa jatkui koko vuoden 2012. RaE -hankkeen avulla neuvojan johdolla tilat tehostavat ravinteiden hyö-dyntämistä ja vähentävät maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen talou-dellinen hyöty ja vesien parempi tila. Tilakäyntejä neuvojat tekivät 50 tilalle ja pitivät 4 aihee-seen liittyvää tiedotustilaisuutta. Läsnä oli 98 kuulijaa.
Proagrian neuvojat kouluttivat vuoden aikana kasvinsuojeluruiskun käyttäjäkoulutuksissa 227 viljelijää ja testasivat 134 kasvinsuojeluruiskua.
Maatilan energiasuunnitelmat herättivät mielenkiintoa viljelijäväestössä. ProAgria Etelä-Savolla on kaksi valtuutuksen saanutta neuvojaa. Energiasuunnitelmassa selvitetään tilan nykytilanne ja valitaan parhaat mahdolliset keinot energiatehokkuuden parantamiseksi ja uu-siutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi
Tarkastustoiminnassa seitsemän ProAgria Etelä-Savon neuvojaa osallistui luomu- ja vilje-lytarkastustoimintaan. Viidellä neuvojalla on luomutarkastusten valtuutus ja kolmella neuvo-jalla viljan ja piensiementen tarkastusvaltuutus. Ely-keskuksen ohjaamana luomutarkastuksia tehtiin peltoviljelyyn, kotieläintuotantoon ja elintarviketoimintaan 94 tilalla. Eviran ohjauk-sessa viljelytarkastuksia tehtiin 19 tilalle.
Avomaavihannes- ja marjantuotantoPuutarhaneuvonnan tavoitteena on puutarhatilojen kilpailukyvyn säilyttäminen, tuottei-
den ja tilan toiminnan laadun parantaminen sekä uusien viljelymenetelmien käyttöönoton edistäminen. Keinoina ovat tilakohtainen neuvonta sekä kurssien ja retkien järjestäminen. Avomaavihannesten kokonaispinta-ala oli Etelä-Savossa 600 ha, marjatuotannon 640 ha ja omenanviljelyn 26 ha.
Tilakohtainen neuvontaa toteutettiin tiloilla kasvustokäynteinä, marjatiloilla 15 kpl ja vi-hannestiloilla tuholaistarkkailuna viikoittain kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmia puutar-hatiloille tehtiin yhteensä 23 kpl.
Kasvintuotanto kannattaa -hankkeen herukka- ja mansikkapienryhmissä on käynyt osal-listujia yhteensä 16 tilalta. Pienryhmäläiset oppivat toisiltaan vertailemalla hyviä käytäntöjä tilojen välillä ja hakemalla aktiivisesti uutta tietoa.
Kotimaiset Kasvikset ry:n toimeksiannosta tehtiin Laatutarha-auditointeja puutarhatuot-teita viljeleville tiloille 16 kpl.
ProAgria Etelä-Savon puutarhaviljelyneuvojan toimiminen valtakunnallisen marjanviljeli-jöiden yhdistyksen, Hedelmän ja Marjanviljelijäin Liiton Mikkelin piirin sekä eteläsavolaisten herukanviljelijöiden osuuskunnan sihteerinä luo hyvät puitteet säännölliseen keskusteluyhtey-teen viljelijäryhmien ja neuvonnan välillä.
TalousneuvontapalvelutTalousneuvonnan tavoitteena on maa- ja metsätilojen kilpailukyvyn parantaminen. Kei-
noina ovat mm investointien suunnittelu ja talouden seuranta. Talousneuvonnan palvelujen kysyntä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Maatilan elinkeinosuunnitelmia laadittiin 37 ti-lalle ja muita taloussuunnitelmia laadittiin 52 tilalle.
Työnäytös RaE-hank-keen Separointipäivässä
Rantasalmella
ProA
gria
Kas
vi
13
Nurmikasvuston havainnointia
Laidunpäivässä
Investoiville tiloille ProAgria Etelä-Savolla oli tarjota hankerahoituksella investoivan tilan tukitiimitoimintaa. Neuvojamme olivat mukana 13 investoinnissa suunnittelemassa tuotan-non laajentamista.
Maatilan hallitusmallineuvontaa kehitettiin ja laajennettiin. ProAgria Etelä-Savon talous- ja tuotantoneuvojat olivat mukana 8 tilan hallituspalavereissa. Neuvojat toivat palavereihin osaamista tuotannosta ja taloudesta sekä ulkopuolista näkemystä tilan yrittäjien päätök-senteon taustaksi. Toimintatapa sai valtakunnallista huomiota ja sitä esiteltiin myös toisissa maakunnissa. Toiminnan rahoittajana toimi Maatilayrityksen hallittu kasvu –hanke.
MaitoTaito -hankkeen rahoituksella kokoontui 3 pienryhmää johtamisteeman ympärille. Osallistujia oli 27 henkilöä.
Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset lisääntyivät edelleen edellisestä vuodesta. Eri-tyisesti metsätilojen sukupolvenvaihdoksien kysyntä on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2012 aikana 120 tilalla neuvojat olivat mukana suunnittelemassa vaihdosta. Näistä 52 oli metsä-tiloja. Sukupolvenvaihdoksia edistettiin koulutustilaisuuksilla. Hymy-hankkeen rahoituksella maatiloille suunnattuja sukupolvenvaihdos -teemapäiviä oli 4, joissa oli 98 osallistujaa ja jat-kajille suunnattu opintomatka. Mukana oli 24 osallistujaa.
Metsätilallisille pidettiin kaksi infopäivää yhteistyössä Metsäliiton ja Sampo-pankin kans-sa. Paikalla tilaisuuksissa oli yhteensä noin 240 asiasta kiinnostunutta.
ProAgria Etelä-Savon talousneuvojista kaksi laajensi osaamistaan kaupanvahvistuksiin ja olivat mukana 28 kiinteistökaupassa kaupanvahvistajana.
ProAgria Etelä-Savon neuvojat avustivat viljelijätukien hakemisessa 622 tilaa.
Yrittäjien hyvinvointiHymy -hankkeen rahoituksella järjestettiin jaksamiseen ja varhaiseen välittämiseen liittyviä
teemapäiviä. Mukana oli 34 henkilöä.ProAgria Etelä-Savon neuvojat ovat toimineet asiantuntijoina viljelijöiden työterveyshuol-
lon tilakäynneillä. Tilakäyntien määrä palasi lähelle normaalia edellisen vuoden pudotuksen jälkeen. 164 tilakäynnillä neuvoja oli mukana tai kävi tilalla yksin.
TilitoimistoProAgrian kirjanpitopalvelujen laajeneminen tilitoimistoksi mahdollisti entistä monipuo-
lisemman palveluvalikoiman. Tilitoimiston vahvuutena on kiinteä yhteistyö talous-, yritys- ja veroneuvojien kanssa ja osaaminen niin maa- ja metsätalous- kuin yhtiö- ja yritysverotukses-sakin. Veroneuvontapalveluja tehtiin yhteensä 622 asiakkaalle ja tulosanalyysejä laadittiin 53 tilalle.
ProA
gria
Kas
vi
14
ProAgria Yritys
ProA
gria
Yrit
ys
Maaseutuyrittäjyys on monipuolistanut maaseudun elinkeinotoimintaa. Eteläsavolaisista maatiloista 40 % harjoittaa maatalouden rinnalla muuta yritystoimintaa ja yli kolmannes kai-kista mikroyrityksistä toimii maaseudulla. Maatalouden ohella harjoitettava yritystoiminta ja maaseudulla toimivat mikroyritykset vahvistavat maaseudun elinvoimaisuutta ja työllisyyttä.
ProAgria Etelä-Savo osana Yritys Suomi palvelujärjestelmääProAgria Etelä-Savo on tiiviisti mukana Yritys Suomi palvelujärjestelmässä seudullisten
yrityspalvelujen kautta. Toimintavuoden aikana TE- toimistot toteuttivat Kotti -nimisen en-nakointikyselyn eteläsavolaisille yrityksille. Seudulliset yrityspalvelut olivat mukana tulosten purkamisessa ja käytännön asioiden eteenpäin viemisessä. ProAgria Etelä-Savon rooli oli mer-kittävä asioiden viennissä yritystasolle.
Etelä-Savossa toimii viisi seudullista yrityspalvelupistettä. Yhteistyö seudullisten elinkei-notoimijoiden kanssa on mennyt eteenpäin ja syventynyt. Seudullisten yrityspalvelujen ta-voitteena on selkeyttää ja tehostaa yritysten neuvontaa. Seudulliset yrityspalvelupisteet ovat rakentuneet Savonlinnan seudulle (Savonlinnan seudun kuntayhtymän ympärille), RaJuPu-Su –seudulle, Mikkelin seudulle (Miset Oy:n yhteyteen) ja Pieksämäen seudulle (Pieksämäen kaupungin elinkeinopalvelun yhteyteen). Keski-Savon seutu yp:ssä ovat mukana Etelä-Savosta Joroinen ja Heinävesi.
Yritysneuvonnnan strategiaan uutta suuntaaYritysneuvonnan strategia päivitettiin vuoden 2012 aikana. ProAgria Etelä-Savon ja maa-
ja kotitalousnaisten yrityspalveluiden kohderyhmänä ovat edelleen monialaiset maatilat ja muut maaseudulla toimivat yritykset. Kuitenkin kohderyhmäpainotus on siirtymässä monia-laisista maatiloista maaseudun muuhun yritystoimintaan. Palvelujen osalta tärkeimpinä pal-veluina säilyvät liikkeenjohdolliset asiantuntijapalvelut. Tuoteperhettä laajennetaan toimiville yrityksille suunnattuihin palveluihin.
Tilipalvelukonseptia on laajennettu myös yritysasiakkaille. Vuoden loppupuolella lansee-rattiin Kasvunvara -työkirja. Työkirjan avulla päästään syventämään asiakasymmärrystä ja ra-kentamaan palvelupolkuja asiakkaille. Kasvunvara- työkirjan työkaluista rakennetaan uusia tuotteita palveluvalikoimaamme. Uuden strategian mukaisesti asiantuntijapalveluja tarjotaan alkaville ja toimiville yrityksille. Keskeiset toimialat ovat matkailu, koneurakointi, mökkitalkka-rit, elintarvikkeet, hevoset ja energia. Kuitenkin kaikille toimialoille tehdään neuvontapalvelu-ja. Vuoden aikana on panostettu vahvasti yritysneuvojien osaamisen kasvattamiseen. Suurin osa yritysneuvojista aloitti yritysneuvojan erityisammattitutkintoon valmentavan koulutuksen.
15
ProA
gria
Yrit
ys
Yritysten kehittäminen hanketoiminnan avullaVuoden aikana toteutettiin Pro Matkailu ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittä-
miseen kehittämishankkeita. Pro Matkailu -hanke keskittyy matkailu- ja ruokapalveluyritysten kehittämiseen. Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hanke kehittää toimialo-jen yritystoimintaa sekä seudullisia yrityspalveluja.
Hankkeissa toteutetut teemapäivät ja opintoretket olivat asiakastarpeista lähteviä. Hank-keiden Masva-kartoituksiin osallistui yhteensä 66 asiakasta ja opintomatkoihin ja teemapäi-viin osallistui 282 henkilöä.
Luontohoivaa -hanke aloitettiin alkuvuodesta 2012. Hanke paneutuu luonto-, eläin- ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoon hyvinvointi- ja terveyspalveluiden ja yrittä-misen yhteydessä. Mukana on 20 yritystä. Hanke tarjoaa koulutusta työpajojen muodossa sekä yrityskohtaista kehittämistä.
Valmistelussa oli myös Saimaa Lake Villas yritysryhmähanke. Hankkeeseen on sitoutunut Mikkelin seudulta 12 korkeatasoisia vuokramökkejä omaavaa yrittäjää. Muutamien yrittäjien palveluvalikoimassa on myös ruokapalveluja. Hanke paneutuu yrittäjäverkostotoiminnan ke-hittämiseen sekä yritysten kehittämistyöhön.
Yritysneuvonnan vaikuttavuusAsiakkaat, jotka käyttävät ProAgria Etelä-Savon yritysneuvontaa, ovat aloittamassa yri-
tystoimintaa tai investoimassa voimakkaasti. Tämä tarkoittaa työpaikkojen ja liikevaihdon lisäystä.
YritysTutkassa ja liiketoimintasuunnitelmassa valmistellaan rahoitushakemukset pääsään-töisesti Etelä-Savon ELY-keskuksen maaseutuosastolle. Yritysneuvonta valmistelee noin 50-60 % ELY-keskuksen maaseutuosaston rahoittamista hankkeista. ELY-keskukselta ja asiakkailta saamamme palautteen perusteella rahoitushakemusten laatu ja yritysidean kokonaisvaltai-nen arviointi on helpottanut rahoituspäätösten tekoa. Yrittäjän näkökulmasta ELY-keskuksen avustukset on saatu täysimääräisenä. Neuvonnalla on pystytty myös vaikuttamaan siihen, että yrittäjän näkemykset muotoutuvat realistisemmiksi esim. asiakasmäärien suhteen ja yrittäjät saavat tietoa kilpailutilanteesta sekä näkemyksen yritystoimintansa vahvuuksista, heikkouksis-ta ja kehittämiskohteista.
Tuote Asiakasmäärä
Masva-tehtävät 66
YritysTutka 23
YritysInvest 13
EVL-kirjanpito 10
Muut maaseutuyritysten suunnitelmat ja laskelmat 3
Yrityksen liiketoimintasuunnitelman ohjaus / kehittämissuunnitelma 3
Markkinoinnin suunnittelu 1
Yritysneuvonnan asiakasmäärät tuotteittain 2012
16
Maa- ja kotitalousnaiset
Maa
- ja
kotit
alou
snai
set
Älä ruoki hukkaa – kampanjan toisena vuonna Etelä-Savossa järjestettiin kuusi tietoiskua MLL:n ja seurakuntien perhekerhoissa Pieksämäellä, Mäntyharjulla, Ristiinassa, Kerimäellä ja Anttolassa. Tilaisuudet kokosivat yhteensä 79 lasta ja 69 aikuista. Älä ruoki hukkaa -kampanjassa kannustet-tiin Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tuella vähentämään kotitalouksien ruokahävikkiä ja lisättiin tietoisuutta kuluttajan roolista osana elintarvikkeiden ruokaketjua.
Kuv
a M
ervi
Kuk
kone
n
Maa- ja kotitalousnaiset on kaikille avoin naisten järjestö, joka on asiantuntijoidensa avulla vahva ja tunnettu maaseudun kehittäjä. Toimintamme tavoitteena on maaseudun ihmisten, erityisesti maaseudun naisten hyvinvointi.
Maa – ja kotitalousnaisten neuvonnassa vuosien 2012 – 2014 teema on
Tällä teemalla halutaan korostaa:
Lähiruuan ja kotimaisen elintarvikeketjun arvostusta sekä kestävän kehityksen mukaisia ruokavalintoja. Lisäksi teemalla edistetään käytännön ruuanvalmistus-taitojen ja alueellisen ruokaperinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Oman lähimaiseman arvojen tunnistamista sekä maiseman hyödyntämistä pai-kallisissa yrityksissä.
Monimuotoista maaseudun yritystoimintaa, joka tarjoaa hyviä tuotteita ja pal-veluja lähellä kuluttajaa.
Yhteisöllistä toimintaa lähellä maaseudun naisia. Hyödynnetään myös nykytek-niikan tarjoamia mahdollisuuksia järjestön toimintaan osallistumisessa ja vies-tinnässä.
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö ja sen palvelut ovat jokaista lähellä.
”NÄE HYVÄ LÄHELLÄ”
17
Maa
- ja
kotit
alou
snai
set
Kuv
a: K
alle
Hel
lströ
m
Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisessa Maa- ja metsätalousministeriön rahoitta-massa Ruisleipätalkoot 2011-2012 -hankkeessa edistettiin paikallista lähiruokaa, muistutet-tiin kuluttajia ruisleivän terveellisyydestä sekä palautettiin leipomiskäytäntöä arkeen. Rukiin puolesta kampanjoitiin paikallisissa tapahtumissa Mikkelissä, Anttolassa, Pieksämäellä, Ju-valla ja Rantasalmella ja ruisleivän tekoon perehdyttiin seitsemällä kurssilla eri paikkakunnil-la. Ruisleipätalkoissa yhteistyötahoina olivat MTK:n tuottajayhdistykset, myllyt, viljelijät sekä paikalliset ruisleivän taitajat.
Lasten luontoretki järjestettiin Enonkosken koululla. Luontopolulla opittiin tunnistamaan kotimaisia marjoja ja muita herkullisia metsänantimia yhteistyökumppani Arktiset Aromit ry:n materiaalin tuella. Luontoretken lopuksi oppilaat nauttivat mainioista metsänantimista mustikkamuffinsin muodossa.
Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset järjesti syksyn aikana neljä 1.−3. – luokkalaisille suun-nattua Hevi-etsivä ja kasvisaarteen arvoitus -tapahtumaa, jonka aikana tutustuttiin kaikkia aisteja hyödyntäen erilaisiin kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin. Tapahtumissa Kangasniemen Kallialan, Juvan Kirkonkylän, Punkaharjun Kulennoisten ja Mikkelin Otavan koulujen oppilaat pääsivät ratkaisemaan jännittävää kasvisaarteen arvoitusta toimintaradalla, jonka tehtävät haastoivat aistit ja tarjosivat kiehtovia elämyksiä monipuolisesta kasvisten maailmasta. Ta-pahtuma huipentui, kun nokkelat ratkaisunmetsästäjät julistettiin oikeiksi Hevi-etsiviksi. Kas-visetsiviä kertyi Etelä-Savoon 362!
Tunne oma lähimaisemasiMKN maisemapalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä maanomistajien, asukkaiden ja kult-
tuuriympäristön hoidon sidosryhmien kanssa eteläsavolaisen kulttuuriympäristön ja maata-lousluonnon hyväksi. Painopisteenä ovat laajat luonnon- ja maisemanhoidon yleissuunnit-telutyöt sekä viljelyalueiden luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ohjaava neuvonta ja suunnittelu. Etelä-Savon MKN maisemapalveluiden neuvontatoiminta ulottuu myös Keski-Suomeen.
Vuosina 2011-13 toteutamme Etelä-Savon Ely-keskuksen toimeksiantona Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin ’Maakunnan Parhaat Maisemat’. Inventoinnin rahoittavat ympäristöministeriö ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Päivitysinventoinneissa on kartoitettu yli 120 eteläsavolaisen maisema-alueen nykytilanne.
ReE-hanke eli Ravinnehävikit euroiksi on syksyllä 2011 aloitettu yhteistyöhanke Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kanssa. RaE pyrkii tehostamaan ravinteiden hyödyntämistä tiloilla ja vähentämään maatalouden vesistökuormitusta. Tavoitteena on maatilojen taloudellinen hyöty ja vesien parempi tila. Vuonna 2012 RAE-hankkeessa tehtiin Etelä-Savossa 50 tilakäyn-tiä, joilla selvitettiin mm. lannan hyödyntämismahdollisuuksia, ravinnekuormituslähteitä ja mahdollisia vesienhoitotoimenpiteitä. Lisäksi kosteikoista kiinnostuneille tiloille tehtiin erik-seen kosteikkokartoitukset. Hankkeessa tehdään myös laajempaa kosteikkokartoitusta hank-keen painopistealueilla. Tämä aloitettiin 2012 Kyyveden valuma-alueella ja sitä tullaan teke-mään myös muilla painopistealueilla. Lisäksi hankkeessa tiedotettiin ajankohtaisista asioista ja tutkimustuloksista sekä järjestettiin kaikille avointa koulutusta ja työnäytöksiä.
Häävi -hankkeessa saatiin myös arvokasta kokemusta maanomis-
tajien ja karjanomistajien välisestä laidunyhteistyöstä. Hankkeessa
on erityisesti onnistuttu lisäämään yhdistysten kiinnostusta erityistu-
kien hakuun sekä lisätty tietoi-suutta Laidunpankki -palvelun, www.laidunpankki.fi, mahdolli-
suuksista
18
Maa
- ja
kotit
alou
snai
set
Kuv
a: M
ervi
Kuk
kone
n
Syksyllä 2012 päättynyt kolmevuotinen, neljän maakunnan yhteinen Härkää sarvista (HÄÄVI) -hanke edisti laidunnusta luonnon- ja maisemanhoitokeinona. Laidunnuksen ja hoi-don piiriin saatiinkin useita arvokkaita kohteita. Näistä muutamia esitellään loppujulkaisussa Laiduntarinoita (www.ympäristö.fi > haku > Laiduntarinoita).
Monimuotoinen maaseutuyrittäjyys lähellä ihmistäMaa- ja kotitalousnaisten tarjoamia yritysneuvonnan palveluja tehtiin vuonna 2012 niin
yritysneuvonnan aloittamiseen, laajentamiseen kuin kehittämiseenkin liittyen. Neuvonnan kärkitoimialoja olivat: matkailu-, urakointi-, hevos- ja elintarvikeyrittäjyys. Tuotannon laajen-tamis- ja kehittämishankkeita kohdistui jokaiselle toimialalle. Kehittämis- ja laajentamistoi-menpiteillä yritykset pyrkivät vahvistamaan asemansa markkinoilla sekä vastaamaan asiak-kaiden tarpeisiin.
Promatkailu - ja Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen -hankkeissa jatket-tiin eteläsavolaisten maaseutuyritysten kehittämistä. Hankkeiden teemapäivissä on tiedotet-tu eri toimialoihin liittyvistä ajankohtaisista ja kiinnostavista aiheista. Vuonna 2012 erityisen suosittuja olivat klapituotantoon ja aamiaismajoitustoimintaa liittyvät tilaisuudet. ProMat-kailu hankkeen toiminnan avulla on käynnistynyt kaksi matkailutoiminnan yritysryhmähan-ketta, joista Saimaa LakeVillas -verkostoon on sitoutunut 12 mökkivuokrausyritystä eripuo-lilta Etelä-Savoa. Hankkeissa tehtiin myös kartoituskäyntejä, joissa yhdessä yrittäjän kanssa arvioitiin tulevaisuuden kehittämistarpeita. Hankkeisiin osallistui vuoden aikana kaikkiaan yli 400 maakunnan toimivaa yrittäjää tai yritystoiminnan käynnistämisestä kiinnostunutta.
Vuoden 2012 heinäkuusta alkaen ProAgria Keskusten liiton hallinnoiman Maakuntien Parhaat -laatumerkin valtakunnallista merkkiyhdyshenkilötyötä on hoidettu Etelä-Savosta kä-sin. Maakuntien Parhaat laatumerkin edellytykset ovat tuotteiden ja palvelujen korkea koti-maisuusaste, asiakaslähtöinen toiminta sekä laadukkaat tuotteet tai palvelut ja niiden jatkuva kehittäminen.
Järjestö lähelläsiMaaseudun naiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat verkostoissaan ja pyrkivät
edistämään maaseudun elävänä pysymistä. Järjestötoiminta kokoaa maaseudun ja maaseu-tukaupunkien ihmisiä yhteisölliseen toimintaan. Aktiivisuuden esille tuomiseksi sekä siihen edelleen kannustamiseksi Etelä-Savossa valitaan vuosittain vuoden Maa- ja kotitalousnainen.
Etelä-Savossa on jo kuusi kertaa valittu vuo-den Maa- ja kotitalousnainen. Ravitsemis- ja talousalan opettaja Marketta Tyrväinen Pieksämältä on Etelä-Savon vuoden 2012
Maa- ja kotitalousnainen.
Aiemmin valitut:2011 Marjatta Valkonen Kangasniemi2010 Mirja Lignell Sulkava2009 Kirsi Paasonen Ristiina2008 Leena Toiviainen Kerimäki2007 Leila Lehtinen Mikkeli
19
Koulutukset, matkat, tapahtumat, kampanjat ja tilaisuudet tarjoavat mahdollisuuden jat-kuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Keitetääs kahvit -järjestökampanjan ympärille yhdistykset järjestivät erilaista toimintaa ja tapahtumia mm. kahvikuppinäyttely keräsi Sulka-van kirjastossa lukuisia vierailijoita. Kahvipöydän hurmaavia herkkuja ja erilaisia kahvijuomia valmistettiin ja maistettiin piirikeskuksen leivonta- ja kahvikursseilla mm. Juvalla, Anttolassa, Kangasniemellä ja Mikkelissä.
Etelä-Savossa vietettiin ensimmäistä Naisvoimaa-päivää 3.2. yhdessä paikallisten kirjas-tojen kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset Anttolassa, Savonlinnassa, Sulkavalla ja Juvalla järjestivät tilaisuuksia, joissa tutustuttiin naiskirjailijoiden tuotantoon, keskusteltiin niiden teemoista, esiteltiin runotekstejä ja joissakin kirjastoissa tavattiin itse kirjailijoitakin. Perinteisen ruskamatkan kohteena olivat v. 2012 Kuusamon ja Saariselän maisemat.
Maakunnallinen Johda ja vaikuta -kehittämishanke päättyi kesäkuussa 2012. Hankkeen tavoitteena oli parantaa erityisesti naisten käytännön osaamista järjestötoiminnallisissa ja kunnallisissa luottamustehtävissä sekä lisätä itseluottamusta ja rohkeutta osallistua vaikut-tamiseen. Hankkeen informaatio- ja koulutustilaisuuksissa sekä opintomatkalla tavoitettiin yhteensä 612 henkilöä, joista varsinaisiin koulutustilaisuuksiin, pienryhmätoimintaan ja opin-tomatkoille on osallistunut 452 henkilöä. Hanke kokosi osallistujia hyvin erilaisista järjestöistä ja ammattiryhmistä, myös ns. perinteisten maaseutujärjestöjen ulkopuolelta. Johda ja vaikuta -hanke onnistuikin ylittämään toiminnallisia rajoja ja edesauttamaan aidon verkostoitumisen syntymisessä.
Maa
- ja
kotit
alou
snai
set
Johda ja vaikuta -hankkeessa mm. opeteltiin käyttämään sosiaalis-ta mediaa vaikuttamis- ja tiedottamisvälineenä järjestötoiminnas-sa. Hankkeen aikana luotiin yhdistysten toiminnasta tiedottavia uutistekstejä verkkosivuille ja facebookiin sekä otettiin käyttöön toiminnasta tiedottamista helpottava google-kalenteri.
Kuv
a: K
irsi V
äisä
nen
20
Mikkelin kalatalouskeskus
VALTIONAVULLISET TOIMINNOT
Osakaskuntien neuvonnan ja toiminnan tehostaminenMikkelin kalatalouskeskuksen toiminta-alueella vesialueiden omistus on pirstoutunut pie-
niin yksiköihin. Osakaskuntien tarkkaa määrää on jopa vaikeaa arvioida. Kalatalouskeskuk-sen jäsenenä on noin 250 osakaskuntaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin puolet koko maakunnan vesipinta-alasta. Jäsenosakaskunnille on vuoden 2012 tammikuussa lähetetty yksi jäsenkirje.
Kalatalouskeskuksen neuvojat osallistuivat vuonna 2012 46:en osakaskunnan kokouk-seen, joissa oli 315 osallistujaa. Viidelle osakaskunnalle laadittiin uudet säännöt ja 29 osakas-kunnalle tehtiin kokouspöytäkirjat. Tämän lisäksi osakaskunnille tarjottiin kokousmateriaalia (pöytäkirja- tuloslaskelma-, toimintakertomus- ja äänestyslomakkeet) sähköisessä muodossa osoitteessa www.muikkusuomi.fi. Osakaskunnille annettiin neuvontaa puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa.
Osakaskunnille on markkinoitu sähköisiä palveluita. On aloitettu osakaskuntien sähkö-postiosoitteiden kerääminen, jolloin mm. tiedottamista voidaan hoitaa nykyistä tehokkaam-min. Osakaskuntien sähköpostilistalla on tällä hetkellä noin 80 osoitetta. Heille on lähetetty vuoden 2012 aikana 10 tiedotetta.
Virallisia osakaskuntien yhdistymisiä on tähän mennessä vuonna 2012 toteutunut kaksi. Ensimmäisessä yhdistymisessä neljästä osakaskunnasta muodostettiin Hietavirran osakas-kunta, jonka pinta-ala on 695,51 ha. Toinen yhdistyminen oli Ristiinan osakaskunnan muo-dostaminen, jossa yhdeksän osakaskuntaa yhdistyi. Uuden Ristiinan osakaskunnan pinta-ala on hieman yli 1373 ha. Kalatalouskeskus on ollut mukana yhdistymishankkeessa. Virallisten yhdistymisten lisäksi on oltu mukana synnyttämässä ja käynnistämässä useaa osakaskuntien yhteistyöhanketta.
Kalatalouskeskus oli lisäksi mukana Puruveden ja Mikkelin alapuolisen Saimaan alueille suunnitelluissa osakaskuntien yhdistymishakkeissa, jotka toteutunevat vuoden 2013 aikana.
Kalastusalueiden neuvonnan ja toiminnan tehostaminenMikkelin kalatalouskeskuksen alueella toimii 21 kalastusaluetta. Näistä kalatalouskeskuk-
sen jäsenenä on 16. Mikkelin kalatalouskeskus hoitaa isännöinnin 11 Etelä-Savon kalastusalu-eella. Lisäksi Mikkelin kalatalouskeskus hoitaa Pohjois-Savon puolella olevan Koirus-Sotkan kalastusalueen isännöintiä. Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt osallistuivat 53:en kalastus-alueen varsinaiseen tai hallituksen kokoukseen. Osallistujia kokouksissa oli 561 kpl.
Kalastusalueiden kokouksissa pidettiin esitelmiä eri aiheista. Tänä vuonna käsiteltiin useimmiten pyydysten merkintää ja kalastuksenvalvontaa.
Ahvenposti tiedotteita on lähetetty kalastusalueille kaikkiaan 10 kappaletta. Kun otetaan huomioon kalatalouskeskuksen isännöimät alueet, niin tiedotteet saavuttavat 19 maakunnan 21 kalastusalueesta.
Mik
kelin
kal
atal
ousk
esku
s
21
Mik
kelin
kal
atal
ousk
esku
s Kalatalouskeskus järjesti yhdessä Luonterin kalastusalueen kanssa Luonterin kalapäivän Makutsaaren laavulla. Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä. Tilaisuudessa pidettiin esitel-mä pyydysten merkitsemisestä ja kalastuslain muutoksesta valvonnan osalta.
Kalatalouskeskuksen henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä osallistui valtakunnallisille kalastusaluepäiville, jotka järjestettiin helmikuun puolivälissä laivaseminaarina. Etelä-Savon kalastusalueiden edustajia oli myös runsaasti (n. 40 kpl) paikalla. Kalatalouskeskus järjesti yhteiskuljetuksen valtakunnallisille kalastusaluepäiville. Maakunnallisille kalastusaluepäiville osallistui kaksi kalatalouskeskuksen toimihenkilöä. Osallistujia päivillä oli n. 50.
Kalatalouskeskus päivitti Kermajärven ja Luonterin kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuun-nitelmat.
Kalastuslain muutoksista tiedottaminenLupaneuvontaa on annettu runsaasti puhelimitse ja erilaisissa tilaisuuksissa. Kalastuksen-
valvonnasta ja pyydysten merkitsemisestä annettiin tiedotteita tiedotusvälineisiin. Tiedotteita annettiin viisi kappaletta. Jutut on julkaistu alueen lehdissä. On jaettu paperista esitettä pyy-dysten merkitsemisestä useita satoja kappaleita erilaisissa tilaisuuksissa.
Kalastusalueita on opastettu ja organisoitu kalastuksenvalvonnan ja valvontaiskujen jär-jestämisessä. Valvonta on ollut aktiivista mm. Mikkelin ja Puulan kalastusalueilla. Norppa-alueelle laadittiin valvontasuunnitelma. Kalatalouskeskuksella ei ole omaa kalustoa kalastuk-senvalvontaan.
Toimihenkilöt ovat osallistuneet kalastuksenvalvojien kouluttajien koulutukseen.
Toiminta kalastusmaksukertymän lisäämiseksiMikkelin kalatalouskeskuksen nettisivut ovat osoitteessa www.muikkusuomi.fi. Sivuilla on
ajan tasalla olevat tiedot kaikista maakunnan viehelupa-alueista sekä perustiedot kalastuslu-pajärjestelmästä. Nettisivuilla on vuonna 2012 käyty 47763 kertaa ja sivuavauksia on tehty 132308 kpl. Vastaavat tiedot ovat myös paperisessa ”Kalapaikkoja Etelä-Savossa” – oppaas-sa. Internet-sivuilla on myös MMM:n banneri ”Maksa kalastuslupasi täällä”.
Lupaneuvontaa on annettu puhelimitse, sähköpostitse ja erilaisissa asiakastapaamisissa.Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt ovat tehneet kalastuksenvalvontaa norppa-alueella.
Ammattikalastajien toimintaedellytysten parantaminenKalatalouskeskuksen toimihenkilöt hoitavat kalastusalueiden isännöinnin ohessa yleisvesi-
alueen ammattikalastajien lupa-asioita Puruvedellä, Paasivedellä ja Savonselällä. Harry Här-könen vastaa Puruveden ammattikalastajien seuran toiminnasta.
Kalatalouskeskus on osallistunut saimaannorpalle turvallisten pyydysten kehittämishank-keeseen ja neuvotteluihin saimaannorpan suojelun ammattikalastukselle aiheuttamien ongel-mien ratkaisemisesta. Osallistuttiin troolikalastus Saimaalla keskustelutilaisuuteen.
Ammattikalastajia ja vesialueiden omistajia on opastettu ja osallistuttu neuvotteluihin ve-sialueiden vuokraamiseen liittyvissä asioissa. Osallistuttiin Hirvensalmella pidettyyn järvikalan jatkojalostuksen kehittämiskokoukseen.
Kalatalouskeskuksen toimihenkilöt ovat suorittaneet työterveyshuollon koulutuksen kala-talouden asiantuntijoille. He voivat siis tehdä työterveyshuollon asiantuntijakäyntejä yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöstön kanssa. Tällä toiminnalla voidaan osaltaan parantaa ammattikalastajien työssä jaksamista.
Kalatalouskeskus on neuvotellut ELY-keskuksen kanssa periaatteista, joilla kalastusmat-kailu- ja ohjelmapalveluyrittäjien lupajärjestelyt voitaisiin järkevimmin hoitaa.
22
Mik
kelin
kal
atal
ousk
esku
s
Mik
kelin
kal
atal
ousk
esku
sHANKETOIMINTA
NorppahankkeetKalatalouskeskus on jatkanut Saimaannorppa suojellaan sopimalla II – hanketta. Hank-
keen keskeisin tavoite oli saada aikaan vapaa-ehtoisia kevätkalastuskieltosopimuksia osakas-kuntien kanssa. Lisäksi tuotettiin esitemateriaalia kalastuksen ja norpan suojelun yhteensovit-tamisesta, järjestettiin koulutustilaisuuksia kalastuksenvalvonnasta norppa-alueella, laadittiin valvontasuunnitelma kalastusalueittain, tehtiin yhteenveto valvonnasta vuodelta 2012, autet-tiin osakaskuntia järjestäytymään, osallistuttiin RKTL:n laatimien tutkimusten tekemiseen ja pyrittiin parantamaan tutkijoiden ja kalastajien välistä kanssakäymistä ja yhteistyötä.
Norppahankkeita rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto, MMM, kalastusalueet ja kala-talouskeskus. hanke on kaikkien toimijoiden mielestä täyttänyt hyvin sille asetetut tavoitteet.
Kalapaikkaopas ja valtakunnallinen kalastuspäiväKalatalouskeskukselle myönnettiin vuonna 2011 kalataloudenedistämisvaroja kalapaikka-
oppaan paperi- ja nettiversion laatimiseen ja päivittämiseen sekä valtakunnallisen kalastus-päivän tapahtuman järjestämiseen. Varoja siirtyi hieman myös vuodelle 2012. Vuonna 2012 päivitettiin netissä olevaa Etelä-Savon kalapaikkaopasta sitä mukaa, kun muutoksia ilmoitet-tiin.
Valtakunnallisen kalastuspäivän tapahtumaan osallistuttiin Pieksämäellä ja Kerimäellä. Osallistujia oli yhteensä 665 kpl.
OMA TOIMINTA
Toimintaympäristö ja henkilöstöKalatalouskeskuksen varsinainen kokous päätti huhtikuussa 2012 yksimielisesti, että kala-
talouskeskus irtaantuu ProAgria Etelä-Savo ry:stä vuoden 2013 alusta ja aloittaa toiminnan Etelä-Savon kalatalouskeskus ry:nä. Asia ja säännöt hyväksyttiin vielä ylimääräisessä varsinai-sessa kokouksessa toukokuussa.
Kalatalouskeskuksen toimihenkilöinä olivat toiminnanjohtaja Rauno Jaatinen, kalatalous-neuvoja Harry Härkönen ja kalastusmestari Mikko Kokkonen.
Johtokuntaan kuuluivat vuonna 2012 Markku Auvinen (pj), Yrjö Kyyhkynen (vpj), Pentti Kinnunen, Matti Laukkarinen, Olli Liimatainen, Juha Pajari, Jorma Korhonen, Vesa Tiainen ja Heikki Pahkasalo.
Kalanviljely ja kalanpoikasten välitysPutikon kalanviljelylaitoksella tuotettiin 2-vuotiaita ja 2-kesäisiä Vuoksen kantaa olevia
järvitaimenen poikasia. Kesä 2012 oli hyvä kalanviljelykesä.Kalatalouskeskuksen vuokraamissa luonnonravintolammikoissa tuotettiin kuhaa (Terva-
järvi ja Hatlampi) ja siikaa (Pyylinsaari). Luonnonravintolammikko kasvatus onnistui koh-tuullisen hyvin vuonna 2012. Poikasvälitystä tehtiin kuhan-, siian-, harjuksen- järvilohen-, järvitaimenen-, kirjolohen-, ankeriaan ja nieriänpoikasilla sekä jokiravuilla. Istutusten tekijöi-tä opastettiin istutusmenetelmien sekä istutuslajien ja kantojen valinnassa. Siirtoistutuksissa avustettiin tarvittavien lupien hankkimisessa.
23
Kalatalousselvitykset ja muu kalavesien hoitoPäivitettiin Luonterin ja Kermajärven kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat.Kalatalouskeskus teki koeravustuksia kahdeksassa kohteessa Koloveden ja Sulkavan kalas-
tusalueilla. Uusittiin ja päivitettiin kalastusalueiden viehelupa-alueiden karttoja.Osallistuttiin hoitokalastushankkeisiin Sääminginsalon kalastusalueella. Hankkeessa hoi-
tokalastusta tehdään Kuonajärvellä. kalastukset aloitettiin vuonna 2012 ja niitä jatketaan myös vuonna 2013.
Osallistuttiin ELY-keskuksen vetämien vesienhoitotyöryhmien työskentelyyn. Osallistuttiin Järvitaimen työryhmän sekä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun ohjausryhmän työsken-telyyn.
KalastuksenvalvontaJärjestettiin kalastuksenvalvontakoulutuksia Mikkelissä, Savonlinnassa (2 kpl), Heinäve-
dellä ja Pieksämäellä. Tilaisuuksiin osallistui yli 250 henkilöä ja kokeen hyväksytysti suoritti myös reilusti yli 200 henkilöä. Lisäksi norppa-alueelle laadittiin valvontasuunnitelmia kalas-tusalueittain ja tehtiin yhteenveto valvonnasta vuodelta 2012. Tehtiin yhteinen valvontapäivä Metsähallituksen kanssa 20. kesäkuuta.
EdunvalvontaVesienomistajia ja kalastusalueita avustettiin vesioikeus-, ympäristölupa, YVA-, ym. proses-
seissa ja ammattikalastusasioissa. Laadittiin lausuntoja ja valituksia mm. turvetuotantoon, sähkökaapelien vesistöön sijoittamiseen, tuuligeneraattorin vesistöön sijoittamiseen, norppa-alueen kalastuskieltoon, moottoriliikennekieltoon vesialueella sekä jätevesipuhdistamoon liit-tyvissä asioissa yhteistyössä osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa.
Muu toimintaKalatalouskeskuksen toimihenkilöt osallistuivat kalataloutta edistävien toimikuntien työs-
kentelyyn ja järjestettäviin koulutustilaisuuksiin. Toimihenkilöt osallistuivat kalatalouden keskusliiton järjestämiin koulutuksiin. Etelä-Savon kalataloustoimijat jatkoivat yhteisiä ko-koontumisia, joissa käytiin läpi maakunnan ajankohtaisia kalatalousasioita ja mietittiin uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Järjestettiin kalankuljetuskoulutus Pieksämäellä. Tilaisuuteen osallistui noin 15 luonnon-ravintolammikko-kasvattajaa.
Puhelinneuvontaa annettiin runsaasti mm. kalastuslupiin ja -maksuihin, kalastuslainsää-däntöön, osakaskuntien vesialueisiin jne. liittyvissä asioissa. Kalatalouden ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsenistölle jäsenkirjeissä, lehdistötiedotteissa ja muissa alan lehdissä. Li-sättiin sähköistä tiedotusta sekä osakaskunnille että kalastusalueille.
Tehtiin raputiedote aluelehti Saimaaseen, jota jaetaan koko Itä-Suomen alueelle.Markkinoitiin Suomen Kalastuslehteä, joka on keskeinen ja tärkeä tiedonvälityskanava
osakaskuntiin ja kalastusalueisiin.M
ikke
lin k
alat
alou
skes
kus
24
Hankkeilla kehitetään eteläsavolaista maaseutua
ProAgria Etelä-Savon hankkeet v 2012
Energiaratkaisut maaseudulla, alueiden välinen hanke
Hymy, Hyvinvoiva maatalousyrittäjä
Härkää sarvista, alueiden välinen hanke
Johda ja vaikuta
Kasvintuotanto kannattaa
Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen
Lihatilan skarppiohjelma
Luontohoiva Green Care
Etelä-Savon maaseutustrategia toimenpideohjelma
Maatilayrityksen hallittu kasvu
MaitoTaito, alueiden välinen hanke
Norppa II
ProMatkailu
Ravinnehävikit euroiksi RaE, alueiden välinen hanke
Saimaa Lake Villas
Tosilampuri, alueiden välinen hanke
Mik
kelin
kal
atal
ousk
esku
s
Han
kkee
t
25
Talo
uden
tun
nusl
uvut
TULOSLASKELMA 1.1.‐31.12.2012 1.1.‐31.12.2011
Palvelu‐jamyyn.tuotot
Palvelumaksut 1792577,97 1823701,34
Muuttoiminnantuotot 18066,12 0,00
Avustuksetjatuet
Val.onvarsinainenmääräraha 529347,89 657728,56
Hankemaksatukset 994054,32 923235,42
Val.ontuetjakorvaukset 500,00 650,00
Myynninoikaisuerät ‐8810,70 ‐7524,07
Tuototyhteensä 3325735,60 3397791,25
Kulut
Palvelutoiminnankulut ‐603372,77 ‐566265,54
Henkilöstökulut ‐1914072,86 ‐1977754,43
Poistot ‐16427,12 ‐16576,71
Muutkulutyhteensä ‐833220,23 ‐828737,25
Kulutyhteensä ‐3367092,98 ‐3389333,93
VarsinaisentoiminnantuoHo/kulujäämä ‐41357,38 8457,32
Varainhankinta 73365,05 85606,66
Sijoitus‐jarahoitustoiminta 6756,76 7891,73
Sanunnaiseterät
Tilinpäätössiirrot 0,00 0,00
Verot ‐8723,17 ‐6529,92
Tilinpäätöserät 25866,51 ‐10961,18
Tilikaudenyl‐/alijäämä 55907,77 84464,61
TASE 31.12.2012 31.12.2011
VASTAAVAA
PYSYVÄTVASTAAVAT
AineeHomathyödykkeet 2480,47 1123,61
Aineellisethyödykkeet 33877,53 48243,51
Sijoitukset 138770,84 226270,84
VAIHTUVATVASTAAVAT
Vaihto‐omaisuus 4917,88 4654,92
Saamisetyhteensä 1379235,26 1231916,76
Rahatjapankkisaamiset ‐6646,63 61445,94
VASTAAVAAYHTEESNÄ 1552635,35 1573655,58
VASTATTAVAA
OMAPÄÄOMA
Muutrahastot 184197,65 210645,76
Edellisten.likausienyli‐/alijäämä 882021,42 797556,81
Tilikaudenyli‐/alijäämä 55907,77 84464,61
Omapääomayhteensä 1122126,84 1092667,18
Sidotutrahastot
Vapaaehtoisetvaraukset
Pakollisetvaraukset
VIERASPÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainatrahoituslaitoksilta 0,00 0,00
Saadutennakot 2354,63 2354,63
Pitkäaikainenvieraspääomayht. 2354,63 2354,63
Lyhytaikainen
Saadutennakot 94774,42 123331,93
Ostovelat 82019,24 79171,68
Muutlyhytaikaisetvelat 118154,02 100632,38
Siirtovelat 133206,20 175497,78
Lyhytaikainenvieraspääomayht. 428153,88 478633,77
VASTATTAVAAYHTEENSÄ 1552635,35 1573655,58
E E
Tunnusluvut
E E
26
www.proagria.fi/etelä-savo
Pulkkinen Pasi, pj Teittiläntie 31 51900 JUVA [email protected] 595 3795
Karjalainen Esa Kontilantie 46 52230 HURISSALO [email protected] 0500 150 145
Lahtinen JuhaEnolahdentie 27752970 [email protected] 255 715
Laitinen TuomoOhensalontie 102351340 Hännilä[email protected] 743
Nousiainen JukkaMäntyseläntie [email protected] 549 252 Pekonen Leena Mäkrämäentie 150 77120 VENETMÄKI [email protected] 040 563 9659
Ylönen Päivi Harjujärventie 2 51420 HARJUMAA [email protected] 040 529 4254
ProAgria Etelä-Savon hallitus ja henkilöstöHallitus
Mikkelin toimipaikkaMikonkatu 550100 MIKKELIpuh. (vaihde) 0400 261 094
Savonlinnan toimipaikkaKirkkokatu 957100 SAVONLINNApuh. (vaihde) 0400 261 094 (Mikkeli)
ProAgria Etelä-Savon toimipaikat
Juvan toimipaikkaJuvantie 1351900 JUVApuh. (vaihde) 0400 261 094 (Mikkeli)
Sähköposti: [email protected]
Tukipalvelutiimi (Mikkelin toimipaikka)
Häkkinen Pekka Kehityspäällikköpuh. 0400 381 432
Haaranen Eija IT-tukipuh. 0400 859 380
Laitinen Marjo Asiakaspalvelusihteeripuh. 0400 256 325
Leppänen Arja Hankesuunnittelijapuh. 0400 256 359
Muotka Ulla Viestintäsihteeripuh. 0400 256 357
Pahkasalo Heikki Toimitusjohtajapuh. 040 583 4890
Savolainen MerviTalouspäällikköpuh. 0400 256 592
Tiusanen HelenaTaloussihteeripuh. 0400 256 614
Johtoryhmä
ToimitusjohtajaPahkasalo Heikkipuh. 040 583 4890
ProAgria MaitoLihaToimialavastaava Kiesilä Outipuh. 0400 693 090
ProAgria YritysToimialavastaava Häkkinen Pekkapuh. 0400 381 432Maa- kotitalousnaiset
Toiminnanjohtaja Lahdenvesi-Korhonen Leenapuh. 0400 875 326
Talous- ja yritysneuvoja,tiimivastaavaPirkkalainen Minnapuh. 040 717 8660
ProA
gria
Ete
lä-S
avon
hal
litus
ja h
enki
löst
ö
27
ProA
gria
Ete
lä-S
avon
hal
litus
ja h
enki
löst
öMaatilatiimi, länsi
Asikainen Aila, PieksämäkiKasvintuotanto- ja luomuneuvojapuh. 040 867 5575
Ikonen Matti, MikkeliKasvintuotantoneuvojapuh. 0400 624 956
Karila Arto, MikkeliYritysneuvojapuh. 040 182 7162
Kiesilä Outi, HirvensalmiProAgria Maito/Liha toimialavastaavapuh. 0400 693 090
Kotimäki Juha-Antti, MikkeliLuomuneuvojapuh. 050 301 1752Linturi Anu, MikkeliKirjanpitäjäpuh. 040 756 3948
Luostarinen Sinikka, MikkeliMaitotilaneuvojaHaukankatu 7, 50190 Mikkelipuh. 040 764 0545
Lyömiö Matti, MäntyharjuTalousneuvoja, kaupanvahv.- veroneuvonta, sukupolven-vaihdosneuvontapuh. 0400 343 952
Matikainen Harri, MikkeliKasvintuotantoneuvojapuh. 040 680 6820
Oravainen Hanna, KangasniemiMaitotilaneuvojapuh. 040 186 5366
Penttinen Mikko, RistiinaTalous- ja yritysneuvojapuh. 0400 256 590Reinikainen Virpi, MikkeliMaitotilaneuvojapuh. 043 824 9500
Seppänen Arja, MikkeliKirjanpitäjäpuh. 0400 256 593
Sunio Anna, KangasniemiLihatilan skarppiohjelma –hankehankevastaavapuh. 043 824 9499
Tiihonen Mirja, MikkeliPuutarhaviljelyneuvojapuh. 0400 638 138
Tunnila Petri, JoroinenKasvintuotantoneuvojapuh. 040 533 6683
Ukkonen Mervi, KangasniemiMaitotilaneuvojapuh. 040 728 7263
Maatilatiimi, itä
Pirkkalainen Minna, RantasalmiTalous- ja yritysneuvoja, tiimivastaavapuh. 040 717 8660
Ahonen Vuokko, SulkavaTalousneuvojapuh. 040 524 9945
Gustafsson Auvo, HeinävesiTalousneuvoja, kaupanvahvistaja- veroneuvonta, sukupolven-vaihdosneuvontapuh. 0400 278 913
Heltelä Sari, Juva Lammastilaneuvojapuh. 040 593 7528
Hulkkonen Päivi, Kerimäkikasvintuotantoneuvojapuh. 043 824 9501
Hämäläinen Sanna, KerimäkiMaitotilaneuvojapuh. 0500 243 568Karstunen Anja, SavonlinnaMaitotilaneuvojapuh. 040 527 5060
Kekkonen Vesa, KerimäkiKasvintuotantoneuvojapuh. 040 832 7168
Kokkonen Anna-Maria, KerimäkiKasvintuotantoneuvojapuh. 040 161 8290
Nykänen ArjaLuomuasiantuntijapuh. 0400 429 089
Piiparinen Jarmo, JuvaLammastilaneuvojapuh. 040 678 4212
Piispa Timo, JuvaKasvintuotantoneuvojapuh. 040 702 4813
Pitkänen Olli, RantasalmiKasvintuotanto- ja koneneuvojapuh. 0400 126 208
Puttonen Marketta, JuvaMaitotilaneuvojapuh. 040 592 0543
Saastamoinen Niina, Juva Maitotilaneuvojapuh. 040 735 9912
Sairanen Jukka, SavonlinnaKasvintuotantoneuvojapuh. 0400 165 414
Tolvanen Tero, JuvaLuomuneuvojapuh. 040 516 5857
Yritystiimi
Häkkinen Pekka, MikkeliProAgria Yritys toimialavastaavapuh. 0400 381 432
Mutka-Paintola Kirsi, SavonlinnaKotitalous- ja yritysneuvojapuh. 040 579 6330
Mättölä Kirsi, MikkeliYritysneuvojapuh. 0400 826 789
Nurhonen MikkoEnergiaratkaisut maaseudulla -hanke –hankevastaavapuh. 043 824 9498
Pajari Tarja, SavonlinnaYritysneuvojapuh. 0400 183 064
Penttinen Mikko, RistiinaTalous- ja yritysneuvojapuh. 0400 256 590
Rönkkönen Virpi, MikkeliYritysneuvojapuh. 040 186 5374
28
Maa- ja kotitalousnaisten tiimi
Lahdenvesi-Korhonen Leena, MikkeliToiminnanjohtajapuh. 0400 875 326
Kukkonen Mervi, JuvaKotitalousneuvojapuh. 040 842 3549
Mutka-Paintola Kirsi, SavonlinnaKotitalous- ja yritysneuvojapuh. 040 579 6330
Ryhänen Saara, MikkeliLuonnonhoidonneuvojapuh. 040 486 8237
ProA
gria
Ete
lä-S
avon
hal
litus
ja h
enki
löst
ö
29
000000126134
ProAgria Etelä-SavoProAgria Etelä-Savo ry
Mikonkatu 550100 Mikkeli
Puh. 0400 261 094
www.proagria.fi/etela-savo Ymp
äris
töm
erki
tty
pai
notu
ote,
441
582
• Te
rop
rint,
Mik
keli
• 3/2
013
