WIIPURILAISEN OSAKUNNAN JÄSENLEHTI 4 | 2015SÄÄNUMERO

WILLI

WIIPURILAINEN OSAKUNTA

WEB wiipurilainenosakunta.fiFACEBOOK Wiipurilainen OsakuntaINSTAGRAM wiipurilainenosakunta

3

SISÄLLÄ4 PÄÄKIRJOITUSTiia Yli-Kankahila

5 KURAATTORIN AJATUKSETAnssi Tuovinen

6 WIO VUONNA 2016Uudet virkailijat ja toimijat

7 SENIORES WIBURGENSESSenioreiden kuulumisia

8 DAAMARIRAPORTTISade yllätti daamit

11 KARJALASTA KAJAHTAAWIOL:in kuulumisia

12 EMÄNNÄN NURKKALämpöä sadepäiviin

PAMAUSRAPORTTI 14Sää oli mainio, mutta juhlasalissa kävi veto

TESTAA, MILLAINEN 18 PAMAUSSÄÄ OLISIT!

ILMASTON MUUTOKSEN 20 OUDOT SEURAUKSETLue ja hämmästy!

ILMASTOTIETEEN LAITOS 22 Hyödyllistä tietoa maamme sääennustajista

SÄÄ- JA 25 ILMAKEHÄSANASTOAYleissivistykseksi

METEOROLOGIYSTÄVÄNI 26Haastattelu

SÄÄENNUSTE 27VUODELLE 2016Sarjakuva

WILLI 4/2015 | Päätoimittajat Tiia Yli-Kankahila, Olavi Seppänen | Kirjoittajat Tiia Yli-Kankahila, Olavi Seppänen, Anssi Tuovinen, Ekaterina Virkunen, Annamaria Hänninen, Kaarlo Lekander, Maisa Mikkonen, Maiju Partamies, Anton Falkenberg, Silva Smolander, Iiro Uotila, Suvi Okkola | KansiKuvat Ekaterina Virkunen | valoKu-vat kuvaajat ja kuvien lähteet merkitty viitteisiin | taitto ja ulKoasu Ekaterina Virku-nen | Painos 120 kpl | PainoPaiKKa Picaset Oy, Helsinki

Willi on Wiipurilaisen Osakunnan täysin sitoutumaton julkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, joiden lisäksi ilmestyy yksi erikoisnumero, FuksiWilli. Willi toimitetaan kaikille halukkaille osakunnan jäsenille kotiin. Mikäli osoitteesi muuttuu, ota yhteyttä päätoimittajiin. Tämä lehti on saanut HYYn järjestölehtitukea.

4

niin ilman kylmiä hermoja monet taittosessiot olisi-vat päättyneet juurikin niin. Viimeisimmässä työto-distuksessani saan kiitosta paineensietokyvystäni. Paljolti saan kiittää geenejä, mutta paljon olen myös oppinut Willin teosta. Kiitos kaikille niille, jotka aina lähettivät juttunsa hyvän sään aikaan ajoissa, ja kiitos myös niille, jotka lähettivät juttunsa myös minuutteja ennen kuin lehti lähti painoon.

WILLI on tarkoittanut minulle pakopaikkaa tieteel-lisestä kirjoittamisesta; toimituskuntalainen voi kirjoittaa jotain muutakin kuin esseitä, tenttivas-tauksia, kandia ja gradua. Syksyn ensimmäisessä periodissa kävin tieteellisen kirjoittamisen kurssin. Kurssikirjana oli Tiede ja Teksti - Tehoa ja tai-toa tutkielman kirjoittamiseen (Sonja Kniivilä, Sari Linblom-Ylänne & Anne Mäntynen). Kirjas-ta löytyy kuvailut kahdeksasta erilaisesta kirjoit-tajatyypistä: epäonnistumista karttava kirjoittaja, vetkutteleva kirjoittaja, luova kirjoittaja, kriittinen kirjoittaja, pulppuava kirjoittaja, säännöllinen kir-joittaja, täydellisyyteen pyrkivä kirjoittaja ja tietoa rakentava kirjoittaja. Ilokseni ja epäonnekseni tun-nistin itseni luovaksi kirjoittajaksi:

Kirjoittajalle olennaisinta ovat luovuus ja tajunnan-virta. Tieteellisen ilmaisun perinteet ärsyttävät ja haittaavat hänen kirjoittamistaan. Hänen mielestään säännöt rajoittavat liikaa omien mielipiteiden ilami-semista. Luova kirjoittaja ei pidä (ei halua pitää) kir-joittamista kurinalaisena työnä vaan hallitsematto-mana prosessina, jossa kaikki ulkoa tulevat säännöt rajoittavat häntä. Hän suhtautuu kirjoittamiseen ro-manttisesti; teksti kumpuaa lähteestä.

IhmIsIllä on aIna tapana laInata jonkIn merkkI-henkIlön vIIsaIta sanoja. Olen aina miettinyt, että missä ne minulle osoitetut elämänviisaudet oikein ovat? No, äitini tapaa sanoa, että “käsityön jälki saa näkyä”. Myös Willi on käsityön tekele, “amatöörien väkerrys”. Jälleen suuri kiitos osakunnalle, että olen saanut olla mukana tässäkin puuhassa. Toivon, että Willi on tuonut hymyn lukijoidensa kasvoille.

#asiakunnossa#winteriscoming#kirjoittamiseniloa Tiia

TEKSTI TIIA YLI-KANKAHILAKUVA HEIDI YLI-KANKAHILA

PÄÄKIRJOITUSOsakunnalla puhaltavat taas pian uudet tuulet ja sää onkin tämän lehden teema. Uudet virkailijat aloit-tavat taas vuodenvaihteen jälkeen omissa vastuute-htävissään. Ensi vuoden virkailijaluettelon löydät myös tästä Willistä. Willin osalta Olavi Seppänen saa päätoimittajaparikseen Tuuli Kasson. Minun on aika sanoa hyvästit Willin toimittamiselle ja kiit-tää päätoimittajakollegoitani Olavi Seppästä ja Sil-va Smolanderia niin haskoista, kuin kaaottisistakin hetkistä lehden taittamisen ja toimittamisen parissa.

Lukijoiden lisäksi minun päätoimittajakaudestani on joutunut kärsimään Karjalaisten flyygeli. Usei-den tuntien taittosessioiden välissä kaivatun tauon ovat tuoneet kurkku suorana lauletut ja kömpelös-ti flyygelillä säestettyt musiikkikappaleet. Voi olla, että jopa seinänaapurin Hyrmyläiset eli Helsingin yliopiston raskaan musiikin ystävät ovat ihmitel-leet, että mitä metakkaa osakuntatiloista oikein kuu-luu. Kerran sain myös kaaoksen aikaan, kun print-tasin postitustarroja, ja tarrat tietysti jumiutuivat printterin sisään. Printteri meni vaihtoon. Jos joku muistaa Kummelin sketsin Jankon Betoni ja sen kuinka lopussa läiskitään tavaroita pois pöydältä,

5

KURAATTORILTArakkaat wIIpurIlaIset ja ystävät.

Miss’ Saimaan ja Laatokan aaltoisat veet lyö rantoihin lainehiansa siell’ yhdessä oomme me leikitelleet kuin veljyet toistemme kanssa. Siis onni on kun meidät yhtehen toi, niin syntymämaa sulle laulumme soi,ja sulle myös kallihin kansa ja sulle myös kallihin kansa.

Mikä oikeastaan on merkityksellistä? Kuten yllä olevassa Wiipurilaisen Osakunnan mars-sissa iloitaan mm. siitä, että on tultu yhteen, rohkenen väittää, että yksi oiva näkökulma kysymyksen vastaukseksi voisi olla yh-dessä oleminen ja yhdessä tekeminen. Onpa myös eräs aiempi vaikutta-ja todennut, että oikea tie onneen on toisten ihmisten onnelliseksi tekeminen.

Näistä lähtökohdista asioi-ta pohtiessani haluaisin herät-tää mieliinne arvostuksen tekemistänne kohtaan. Olen edel-leen – oikeastaan näin kuraat-torikauteni loppumetreillä ene-nevissä määrin – suunnattoman iloinen yhteisöstämme. Juuri nyt olen eritoten iloinen viime viikolla osakunnan vaalikokouksessa val-linneesta aktiivisesta hengestä. kIItos sIItä kaIkIlle!

Näen osakunnan hienona pitkän ja perinteik-kään jatkumon vaalijana ja myös sopivasti nyky-isyyteen mukautuvana. Oikeanlainen mukautumi-nen ja muutos ovat välttämättömiä asioita, jotta voi päästä 362-vuotiaaksi organisaatioksi tai viettää vu-osittain lähes katkeamatta samaa hienoa juhlaa yli 150. kertaa.

Kuitenkin paljon kokeneen yhteisön pitää muistaa toimintoja päivittäessään kokemuksensa ja niistä saamansa opit. Toimijoiden on hyvä puntaroida toi-mintaa, mutta muistaa kuitenkin rakentava, oikeas-ti eteenpäin vievä ja toisia, yhteisöä sekä edeltäjien perintöä kunnioittava toimintatapa.

Yhteisössä toimiessa erilaisuuden ymmärtämin-en, hyväksyminen ja arvostaminen ovat tärkeitä avaimia älykkäälle dialogille. Näihin taitoi-hin näen osakunnan parhaimmillaan kasvattavan hyvin, muttei näiden sovi unohtua melskeen keskel-lä. Halusin kirjoittaa nämä muutamat ajatukset teille makusteltaviksi. Toivon toki niiden herättävän ajatuksia ja rakentavia keskusteluja sopivan tilan-teen tullen taikka toimintaa suunnitellessa ja to-

teuttaessa.

Lopuksi kirjattakoon vielä ajatus marraskuun lopulta. Tänä vuonna osakunnan piirissä on ol-

lut aihetta juhlaan, kun osakunnan kuoro Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat ju-

hlisti 85-vuotista taivaltaan. 29.11. kuoron Etelä-Karjalan kiertueella Imatralla konsertissa kuoron lippu-

laulua kuunnellessani kirkastui korostamani yhteisöllisyys.

Senpä vuoksi haluan toivottaa osakunnalle ja sen jäsenille mitä parhainta loppuvuotta ja aina vain parempia tulevia monia vu-osia tuon laulun säkeillä:

Sisar, kätesi käteen anna, veli veikkosi joudu luo! Kekoon laulaen kortes kanna,

koko tarmosi tuleen tuo!Hei, laulaen kortes kanna, koko tarmosi tänne tuo!

Kovin kohtalo kolhi meitä, kylä kylmäsi, kodit kaas’.

Kovin tummia tempos teitä, pitää valjeta teiden taas!

Mihin maallinen matka kantaa, kuhun kutsumus kunkin vie,

iät Viipurin lahden rantaa syvä kaipuumme käypä lie,

ain Viipurin lahden rantaa syvä kaipuumme käypä lie!

TEKSTI ANSSI TUOVINENKUVA LAURI AHONEN

6

WIO VUONNA 2016Osakunnan kOkOuksessa 13/2015 valittiin Osakunnan kuraattOri kaudelle

2016-2017 ja uudet virkailijat sekä tOimikuntalaiset vuOdelle 2016

kuraattorI Anton Falkenberg varakuraattorI Suvi Okkola sIhteerI Maini Salmi Isäntä Otso Heiskanen emäntä Liisa Lavonen ja Essi Kuukka toImInnanohjaaja Piia Pohjalainen koulutusneuvos Antti Silvolahti tIedotusneuvos Anu Märkälä ulkoasIaInneuvos Annamari Kiviaho huoneIstoneuvos Juuso Paajanen kIrjaston- ja arkIstonhoItaja Oona Laine ja Eetu Sairanen maakuntasIhteerI Aino Pesonen lIIkuntasIhteerI Ella Taavitsainen verkkovastaava Maiju Partamies abI-InfosIhteerI Roosa Marttinen ulkoasIaInsIhteerI Tiia Yli-Kankahila kulttuurIsIhteerI Tuuli Kasso senIorIsIhteerI Leena Vasara asuntolasIhteerI Marja Silvolahti fuksIsIhteerI Oona Laine ja Venla Kaplas järjestösIhteerI Patrik Nurminen pamausmestarI Anna Luikko ja Roosa Marttinen wIllIn päätoImIttaja Tuuli Kasso laulunjohtaja Silva Smolander valokuvaaja Niklas Nurminen vaalIpäällIkkö Aino Pesonen

APUEMÄNNÄT Maini Salmi, Roosa Marttinen, Niklas Nurminen, Sari Yläoutinen, Linda Sairanen, Emilia Hyvönen, Anna Pirt-tikoski, Patrik Nurminen

APUISÄNNÄT Rasmus Tavi, Eetu Sairanen, Juu-so Paajanen, Samuel Mustonen, Juho Myyryläinen, Venla Kaplas, Justiina Kyyrä, Essi Jurvanen

ASUNTOLATOIMIKUNTA Antti Silvolahti, Essi Kuukka, Lii-sa Lavonen, Piia Pohjalainen, Anna Luikko, Maini Salmi KOULUTUSTOIMIKUNTA Ella Kaplas, Essi Kuukka, Essi Jurva-nen, Piia Pohjalainen, Aino Pesonen, Linda Sairanen OHJELMATOIMIKUNTA Maini Salmi, Maiju Partamies, Iiro Uo-tila, Tuuli Kasso, Otto Kaplas TIEDOTUSTOIMIKUNTA Suvi Okkola, Silva Smolander ULKOASIAINTOIMIKUNTA Ella Kaplas, Otto Kaplas, Suvi Okko-la, Maiju Partamies, Pekka Sutinen, Linda Sairanen

WILLIN TOIMITUSKUNTA Roosa Marttinen, Ella Kaplas, Oona Laine, Iiro Uotila, Otto Kaplas, Samuel Mustonen, Maiju Laamanen, Silva Smolander, Linda Sairanen

PaljOn Onnea kaikille valituille!

KUVA JA TEKSTI EKATERINA VIRKUNEN

7

SENIORES WIBURGENSESJOULUISET SENIORITERVEISET!

Taas on vuosi vierähtänyt. Senioritoimin-nan puolesta se on ollut vaihteleva –

aivan kuten sää toisinaan.

Seniorit ovat niin vierailleet ja siemailleet ti-slaamossa kuin harjoittaneet korkeakult-

tuuriakin. Joskus ollaan juhlittu pienem-mällä porukalla, toisinaan taas koko sali on täyttynyt wiipurilaisesta naurusta, laulus-ta ja yhdessäolosta. Tänä vuonna seniorei-den viimeinen tapahtuma on 7.12 järjestet-tävä joululounas, joka nautitaan tällä kertaa Karjalatalolla. Karjalaisen Nuorisoliiton to-iminnanjohtaja Hilkka Hilu Toivonen-Alast-alo kertoo liiton toiminnasta ja ajankohtai-sista kuulumisista.

Ensi vuoden tapahtumista on hyvä lait-taa nyt jo ylös senioreiden vuosikok-

ous, joka pidetään keskiviikkona 10.2. klo 18 alkaen. Paikka ilmoitetaan myöhem-min. Kaikki toiminnasta innostuneet tai ute-liaat, sekä valmistuneet että valmistumises-ta haaveilevat, ovat lämpimästi tervetulleita. Kokouksessa valitaan hallitus vuodelle 2016

ja suunnitellaan vuoden ohjelmaa. Tarjoi-luakin on – joskin osakunnan emännistön suussa sulavia taidonnäytteitä ei välttämättä pystytä peittoamaan.

Seniorit haluavat kiittää kaikkia jäseniään, kaikkia tapahtumiin osallis-

tuneita, osakuntaa ja erityisesti senio-rilounailla ja juhlissa puhuneita ystäviä ja vierailijoita mukavasta ja antoisasta vuo-desta. Seniorit haluavat myös kiittää senio-risihteeriä Laura Väisästä tästä kuluneesta vuodesta ja panoksestaan senioritoiminnan eteen.

Ensi vuonna seniorisihteerinä aloittaa Leena Vasara. Leenan kerrotaan ole-

van akateemisesti orientoitunut ja lahjakas, ystävällinen ja sympaattinen osakuntafuksi, joka rohkeasti hyppäsi seniorisihteeriin saap-paisiin, kun hänelle pestiä tarjottiin osakun-nan vaalikokouksessa. Yliopistolla Leena opiskelee matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa. Seniorit odottavat jo innol-la uuden seniorisihteerinsä tapaamista ja alkavaa yhteistyötä vuonna 2016.

Valkoista ja lumihiutaleiden täyteistä joulunaikaa kaikille lukijoille!

TEKSTI ANNAMARIA HÄNNINEN

8

DAAMARIRAPORTTI 2015

9

Juhlapäivän 7.11. rituaalit aloitettiin perintei-sesti valmistautumalla talvisotaan osakun-

tadaamin emännöimillä etkoilla. Tällä kertaa et-kot pidettiin Mäkelänrinteessä. Ilma oli pilvinen, mutta valoisa ja kuiva. Voimia koitokseen saati-in etkotarjoiluista. Daamien tapaan aikaa ku-lui myös laittautumiseen. Hiukset täyttyivät pal-mikoilla ja nenät puuteroitiin. Eräs daameista tiesi kertoa, että illaksi oli luvattu sadetta. Mitäs tuosta, koska ilta vietetään osakuntatiloissa?

Lähdön aika daamareille saapui jälleen yllättäen, mutta daamithan saavat saapua

muodikkaasti puoli tuntia myöhässä. Kauhuk-semme saimme huomata, että saderintama oli jo saapunut. Daamin painajainen. Valuuko ripsari? Suoristuvatko kiharat? Onneksi moni paikalla ol-leista asuu samassa rakennuksessa, ja sateenvar-joja oli mahdollista hakea vielä matkaan.

Perillä huomasimme saapuneemme Wtv:n kuvauksiin ja jätimme tietenkin alkajaisik-

si viestit tv-chatiin. Huomenta osakunnan kuvauk-set olivat jo käynnissä, ja väsynyt juontaja viih-dytti daameja on-and-off camera onnistuneesti. Ohjelman aikana tuli myös säätiedotuksia, jotka

SADE YLLÄTTI DAAMIT!

10

painottuivat sadetutkaan. Olisipa tullut katsottua Huomenta osakunta jo ennen etkoille lähtöä.

Ohjelman kuvausten jälkeen kanavan hen-kilökunta johdatti daamit huoneeseen, jon-

ka ovet avattiin vain lauantaisin. Pääsimme mukaan katsomaan Suomen suurinta tv:tä. Lauantaipäivään kuuluu tietysti myös syödä tv:n ääressä. Tarjolla oli tapaksia, gourmet-pizzaa ja suklaamoussea. Kaikki nämä oli vieläpä tehty Os-tos-tv:ssä esitellyssä aromipesässä. Tv:stä nähtiin esimerkiksi uusintoja sellaisista klassikoista kuin Liskojen yö 2 sekä uusina ohjelmina Biisikärpänen,

jokin saippuasarja ja myöhäisillan elokuva. Daamit päättivät katsoa viimeisen vielä nauho-ituksena uudelleen. Biisikärpäsessä arvuuteltiin osakunnan laulukirjasta löytyvien laulujen sano-ituksia.

Wtv:n ohjelmatarjonta oli huippuluokkaa, ja rennon tv-päivän päätteeksi oli ener-

giaa lähteä vielä jatkoille. Sade oli jo lakannut, mutta ei pieni sade enää olisi haitannutkaan.

TEKSTI MAIJU PARTAMIESKUVAT ANTTI SILVOLAHTI

JA MORGUEFILE

11

Karjalassa kajahtaa

WiOL konsertoi marraskuun viimeisenä viikonloppuna Lappeenrannassa ja Ima-

tralla. Viikonloppukiertueen aikana kuoro esitti ohjelmistoa tuoreelta Oi Karjala -levyltä sekä en-simmäiseen adventtiin sopivaa keskelle syystalven pimeyttä joulun valoa tuovaa ohjelmistoa. Oi Kar-jala on kuoron 85-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehty levy, joka julkaistiin kuoron vuosijuhlakon-sertin yhteydessä lokakuussa.

Kiertue lähti tahmeasti liikkeelle, kun muuan bassolla oli unet kesken, kun kiertuebussin oli

määrä lähteä. Pienen odottelun jälkeen tämä mata-laääninen sankari saatiin kuitenkin bussiin, ja niin päästiin nostamaan kytkintä, ja matka kohti Lap-peenrantaa saattoi alkaa. Myöhästyneestä lähdöstä huolimatta perille päästiin tunti etuajassa. Sammon-lahden kirkolla kuorolle tarjottiin lounas, minkä vo-imin jaksoikin iloisesti laulaa konsertin lähes sat-apäiselle yleisölle. Tämän jälkeen WiOL pakkautui jälleen kiertuebussiin, jossa laulu raikasi koko matkan Imatran kylpylään. Seuraavana päivänä pidimme kylpylän ravintolassa lyhyen lounaskon-sertin, jonka ohjelmisto koostui joululauluista. Kyl-pylä tarjosi kuorolle lounaan, jonka saattelemana WiOL lähti kohti Konserttihovia. Matkalla pysäh-dyttiin tietysti ihailemaan Imatrankoskea. Konsert-tihovin akustiikkaa on kehuttu kovasti - eikä syyttä, sillä se ylitti kaikki odotukset. Konsertit olivat kai-kin puolin onnistuneita.

Konsertoinnin lisäksi viikonloppuun mahtui WiOLille tyypilliseen tapaan paljon muutak-

in. Imatran kylpylän allasosaston akustiikka tuli

testattua useaan kertaan muita altaissa lilluvia lau-lulla ilahduttaen. Marraskuun pimeys unohtui het-kessä, kun melkein kolmekymmentä kuorolaista lauloi kuumavesialtaassa Laulua Vuokselle. Tunnol-liset wiolistit jatkoivat äänenhuoltoa myös aamuyön puolella kylpylän karaokessa.

Oi Karjala on ollut WiOLille pitkä projekti, jolle nyt järjestetty kiertue oli tietynlainen

loppuhuipennus. Levyn ohjelmistolla on konserto-itu paljon, mutta samanlaista suurta tunnelataus-ta kuin tällä kiertueella ei ole aiemmissa konsert-eissa ollut. Vastaanotto konserttipaikoilla oli mitä sydämellisin. Kappaleet tuntuivat entistä suurem-milta ja henkilökohtaisemmilta. Viipuri, Tammis-uo… nostatti kylmiä väreitä aivan uudella tavalla sekä molemmissa konserteissa että Imatrankosken luona laulettuna. Oli ilo päästä viemään Etelä-Kar-jalaan sitä karjalaista lauluperinnettä, joka elää WiOLissa niin arjessa, juhlassa kuin konserttien-jälkeisillä karonkkamaisilla bussimatkoillakin.

WiOLin kuulumisia pääset seuraamaan kuoron Facebook-sivulla www.facebook.com/Wii-

purilaisenOsakunnanLaulajat ja internet-sivuilla www.wiol.fi. Kuoron kotisivuilta voi myös tilata tu-oretta Oi Karjala -levyä.

Kiertuetta tukivat Viipurin taloudellinen ko-rkeakouluseura sekä Pamaus-seura. Suuren ki-

itoksen kuorolta saavat myös Sammonlahden seura-kunta, Konserttihovi sekä Imatran kylpylä.

TEKSTI JA KUVA KAARLO LEKANDER JA MAISA MIKKONEN

12

EMÄNNÄN NURKKA

LÄMPÖÄ SADEPÄIVIIN

Sää vaikuttaa huomattavasti ihmisiin. Aurinko antaa ener-giaa ja tuo useimmille hymyn huulille, kun taas pimeinä

sadepäivinä mieliala voi olla apea ja olo voimaton. Onneksi jokaiseen säähän voi yhdistää sopivia aktiviteetteja, joissa on sitä jotakin.

Sadepäivänä on lupa jäädä sisälle. Sateen ropinaa voi kuun-nella vilttiin käpertyneenä hyvän kirjan ja teekupin tai viini-

lasin kera. Kotipäivän voi käyttää myös lempisarjansa tai kes-ken jääneiden projektien parissa. Kunnon myrskyn aikaan on hyvä hetki kokoontua ystäväporukalla jakamaan kummitus-tarinoita tai katsoa mielitietyn kanssa kauhuelokuva. Tunnel-ma on taattu. Tuulisella säällä kannattaa kaivaa esiin sisäinen lapsi ja lennättää leijaa. Auringonpaistetta moni suomalainen odottaa taukoamatta, joten tekemistä ei tarvitse kauan keksiä. Muistakaa kuitenkin käyttää aurinkorasvaa.

Sää vaikuttaa myös siihen, mitä tekee mieli syödä. Suoma-laiset syövät jäätelöä ympäri vuoden. Omaa jäätelöham-

mastani alkaa kolottaa vain aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Kesällä ei tee mieli kokata liedellä, minkä vuoksi salaatteja tu-lee syötyä useammin. Kylmällä säällä keho kaipaa rasvaa ja lämpöä. Silloin maistuvat lihapullat ja muusi. Sadepäivät, ja miksei lumisetkin, ovat luotuja keitolle. Tässä fuksisitseillä kehuttu sosekeittoresepti piristämään loskaisina keleinä ja tuomaan vaihtelua jouluruokiin.

Seuraavaksi säältä odotan: lumisadetta

KUVA MORGUEFILE

13

valmIstusaIneet:

1 (150 g) sipuli1 (500 g) bataatti3 (300 g) porkkanaa1 valkosipulin kynsi8 dl vettä1,5 kasvisliemikuutio0,5 pkt Koskenlaskija voimakas sulatejuusto1 dl kevytmaitoa0,5 tl suolaa(2 rkl kurpitsansiemeniä)

valmIstus:

1. Kuori ja kuutioi sipuli, bataatti ja porkkanat. Lisää ne kiehuvaan kasvis-liemeen valkosipulin kynnen kanssa. Keitä kypsäksi, n. 30 min.

2. Soseuta keitto. Lisää juusto noka-reina sekä maito. Sekoittele ja anna kiehua kunnes juusto on sulanut, n. 3 min. Mausta suolalla.

3. Tarjoile keitto halutessasi paahdettu-jen kurpitsansiementen kanssa.

BATAATTI-PORKKANASOSEKEITTO

(6‒8 annosta)

TEKSTI JA KUVA MAIJU PARTAMIES

Reseptin lähde: http://www.valio.fi/reseptit/bataatti-porkkanasosekeitto/Kirjoittaja on WiO:n emäntä ja verkkovastaava, joka yrittää löytää sisäisen

suurtalouskokkinsa.

14

PAMAUS

15

SÄÄ ON MAINIO PAMAUKSELLE

mutta niinhän se on aina, koska Knut Posse pamusrahvaineen ei pienistä myrskyistä hätkähdä.

Alkucocktaililla fuksit saavat nauhansa, ja niin alkaa taival civiksenä. Onneksi olkoon

kaikille ex-fukseille!

Varsinaisena juhlapaikkana Tekniskan salit, tuo Eerikinkatu 2:ssa sijaitsevien juhlap-

aikkojen ylpeys, ottaa 520. Wiipurin Pamaus-ta juhlistamaan tulleen kansan auliisti vastaan. Haasteellisesta viikonpäivävalinnasta huolimat-ta kansaa onkin saapunut mukavasti paikalle. Sil-tikin allekirjoittanut päivätöissä käyvänä asian-harrastajana toteaa vaatimattomana toiveenaan, että seuraavan kerran kun joku tekee jotain jota juhlitaan vielä viidensadan vuoden päästä niin hän valitsisi päivän joka sattuisi esimerkiksi lauantaille joka vuosi.

Pöytiin istahdettua lähtee Pukki-laulu soimaan ja niin alkaa taas tuttu ilonpito.

Juhlan kuluessa allekirjoittanut hämmästelee salissa käyvää jatkuvaa vetoa. Ovatko sääilm-

iöt tunkeutuneet Tekniskan saleihinkin? No mut-ta, eihän se olekaan syysmyrsky, vaan onpahan vain Pekka Torvinen, KO:n kuraattori, joka su-haa frakinliepeet liuhuen myrskytuulen vauhdil-la oman paikkansa ja virvokepisteen väliä. Ei-hän sitä janossa suin sovi istua, koska oivallinen juomaveikko.

Kuoromme WiOL on jälleen loistavassa ve-dossa kerrassaan loistavan johtajansa Mik-

ko Sidoroffin kera. Pamaussaarnassa pääsemme kuulemaan itäisen naapurimaan kansasta ja itäisten läänitysten ongelmista.

Pamausmestarit paljastavat pöydässä, että menu on käännetty pöytäkorttiin gallialaisten

kielelle aikamme kylänvanhimman Googlen suo-siollisin neuvoin. Näyttää silti aivan ranskalle.

16

Munkkien syysmuodissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, vaan he luottavat tuttu-

un tummaan. Olisikohan jonkun pitänyt kertoa heille, että valkoinen on syksyn muotiväri? Esi-tys on hieman yllättäen täynnä hienoa rytmiik-kaa. Ensi vuonna myös melodian kera? Tällä kertaa pamausrahvasta huijataankin oikein olan takaa, mutta kukaan ei pamahda ennenaikaises-ti vaan kaikki saavat pidäteltyä ruutitynnyrin syt-tymiseen asti.

AH, RINKELI. MIKÄPÄ SEN PIRISTÄVÄMPÄÄ JA

KOTOISAMPAA HERKKUA PIMEÄÄN SYYSILTAAN?

Revyy on vallan mainio, setää ilahduttaa että fuksitkin ovat ymmärtäneet Liisankadun ju-

malallisen parhauden.

Tanssiaisten tahdissa on mukava pyörähdellä. Jostain syystä salin laidalla avoinna oleva ik-

kuna vetää tanssiyleisöä magneetin tavoin pu-oleensa.

17

Jatkot päräyttää käyntin WORO tuttuine ja uusine hitteineen. Tällä kertaa mikrofoniin

tarttuu myös Ylivieskan oma poika ja ylpeys, rumpali Ville Nevala. Yleisökin on jälleen ker-ran aivan mahtava.

Quarterseurue kokoontuu keittiöön. Hieman yllättäen pöydästä poistuu voittajan ruusuk-

keen kera KyO:n edustaja. Onneksi on taas vuo-

si aikaa harjoitella.

EI VOI MUUTA SANOA KUIN ETTÄ ON MEILLÄ HIENO OSAKUNTA, HIENOJA IHMISIÄ JA HIENOJA JUHLIA! KIITOS PAMAUSMESTARIT AINO JA JUHO! <3

TEKSTI ANTON FALKENBERGKUVAT JUHO MYYRYLÄINEN

18

1. Millä kulkuneuvolla lähdet Pamauk-seen?

a. Taksilla, eiku bussilla, eiku metrolla…

b. Julkisilla.

c. Millä tahansa kulkuneuvolla, jolla pääsee ovelta ovelle viettä-mättä aikaa ulkona.

d. Kävely virkistää kivasti.

2. Millainen juhlakampaus sinulla on?

a. Villi ja vapaa.

b. Tiukka ja päätänuoleva.

c. Runsas ja lämpöä eristävä.

d. Sama kuin aina muulloinkin.

3. Yleensä kotiin unohtuu?

a. Kalossit.

b. Sateenvarjo.

c. Lapaset.

d. Osakuntanauha.

4. Mitä voitat arpajaisista?

a. Kuvakirjan.

b. Mainoslippiksen.

c. Et mitään.

d. Risteilylahjakortin.

5. Miten jatkot ja sillis sujuvat?

a. Juhlit koko yön. Levähdät leh-tihuoneen sohvalla pari tuntia niin, että silliksellä jaksaa taas.

b. Lähdet kotiin ennen jatkoja. Sil-liskin jää väliin.

c. Vietät muutaman tunnin jat-koilla. Hyvien yöunien jälkeen sillis maittaa erinomaisesti.

d. Jaksat jatkoilla viiteen, menet sitten kotiin pariksi tunnik-si nukkumaan ja vaihtamaan vaatteet. Olet takaisin osakun-nalla ysiltä laittamassa sillistä / siivoamassa

Vastaa oheisiin kysymyksiin

19

Eniten a-vastauksia:

LUMIMYRSKY-PAMAUS. Pysäytät lähes koko Helsingin liikenteen: bussit tuskin liikkuvat, metro on tupaten täynnä ja kaikki taksit ovat va-rattuja. Vieraat ehkä hieman myöhästyvät, kam-paukset menevät pilalle ja kengät ovat täynnä lunta, mutta se ei tarkoita etteivätkö juhlat olisi onnistuneet. Muistele esimerkiksi vuotta 2012.

Eniten b-vastauksia:

VESISADE-PAMAUS. Olet marraskuun viimei-sen päivän jääkylmä tihkusade. Teet sateenvarjon muistaneista äkkiä kovin suosittuja. Synkkä mie-lesi ei voi kuitenkaan pilata juhlia. Muistele esi-merkiksi vuotta 2013.

Eniten c-vastauksia:

PAKKAS-PAMAUS. Olet kylmä ja kaunis. 20 astetta pakkasta ja puoli metriä lunta. Vieraat pa-nostavat kerrospukeutumiseen ja jumppaliikkei-siin matkalla juhlapaikalle ja sieltä pois. Naisten korvat ovat vaarassa paleltua kampausten varje-lun takia. Muistele esimerkiksi vuotta 2010.

Eniten d-vastauksia:

LÄMPÖ-PAMAUS. Olet henkäys syksyn läm-pöä talven kynnyksellä. Lämpötila ei putoa alle viiden plus-asteen edes yön pikkutunteina. Vie-raat ovat kiitollisia ohuissa juhlavaatteissaan, mutta kaipaavat samalla jo kunnon talvea. Muis-tele esimerkiksi vuotta 2009.

TEKSTI SILVA SMOLANDERKUVA EKATERINA VIRKUNEN

SAAT SELVILLE MILLAINEN PAMAUS-SÄÄ SINÄ OLISIT.

20

TÄRKEIN ENSIMMÄISENÄ: ALKOHOLI JA SITSIT!

Ilmastonmuutos vaikuttaa moneenkin klas-siseen alkoholituotteeseen. Ensimmäisenä

voitaisiin käsitellä jokaisen raavaan suoma-laisen naisen ja miehen lempijuoma eli olut. Lämpenevässä ilmastossa ohran tuotanto kärsii, ja se tuottaa kannattavuusongelmia panimoille. Sama ongelma on myös viinintuottajien kanssa, koska viinilajikkeet ovat hyvin sääriippuvaisia. 2050-lukuun mennessä perinteisten viinialueid-en, Ranskan, Italian ja Kalifornian, arvioidaan olevan täysin kelvottomia viinien kasvattami-seen.

Perusraaka-aineiden eivät ole ainoita, joiden kanssa tulee ongelmia. Muun muassa belgi-

alaisen lambic-oluen valmistaminen tulee tule-vaisuudessa mahdottomaksi, ainakin Belgiassa. Kyseisen oluen vierteeseen ei lisätä ollenkaan hiivaa, vaan ilmassa leijuvien villihiivan itiöiden

annetaan asuttaa olut. Sen takia lambicia pitää kypsyttää ulkosalla ja sille otollinen lämpötila on 3–8 celsiusta. Liian lämpimässä hiiva ei kukois-ta. Ilmastonmuutoksen takia yö- ja päivälämpöti-lat ovat nousseet, ja sadassa vuodessa kyseisen ol-uen valmistusaika on lyhentynyt useita viikkoja. Valmistamisella suotuinen aikaväli on pienenty-nyt niin paljon, että kyseisen oluen valmistamin-en ei tulevaisuudessa ole välttämättä kannattavaa.

ILMASTONMUUTOS EI VAIKUTA AINOASTAAN ALKOHOLIIN

VAAN MYÖS MUIHIN PÄIHTEISIIN.

Tutkimuksissa on huomattu unikkokasvien tuottavan sitä enemmän oopiumia, mitä

enemmän ilmakehässä on hiilidioksidia. Tällä hetkellä kasvien tuottaman oopiumin ja muiden alkaloidien määrä on 1950-lukuun nähden kak-sinkertainen, ja 2090-lukuun mennessä sen arvi-oidaan olevan 4,5-kertainen. Oopiumin johdan-naisiahan ovat sitten heroiini, kodeiini, morfiini ja monet muut. Toisissa tutkimuksissa on havait-tu ilmakehän lisääntyneen hiilidioksiditason vai-kuttavan taas käänteisesti tupakan nikotiinitasoi-hin.

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA MYÖS ERILAISIIN

LUKSUSRUOKIIN.

Kaikkihan tietävät, että nousevat lämpö-tilat vaikuttavat kahvin ja suklaan saat-

avuuteen. Yllättävää kyllä, lämpenevä ilmasto vaikuttaa välillisesti myös mereneläviin. Ilmas-tonmuutoksen ansiosta valtameret happamo-ituvat huomattavasti sinne imeytyvän hiilidiok-sidin takia. Teollisen vallankumouksen ajoista valtameret ovat happamoituneet 30 prosenttia. Happamat olosuhteet liuottavat nilviäisten ja äyriäisten kuoren kalsiumkarbonaattia. Näiden lajien ulkoinen tukiranka käytännössä sulaa pois.

Ilmastonmuutoksen oudot seuraukset

21

Luonnonvaraisten eläinten lisäksi tämä vaikuttaa ratkaisevasti osterien viljelyyn.

Pysytään vielä merissä. Yksi äänen vedessä liikkumiseen vaikuttava tekijä on boraatti-bo-

raattihappo-reaktio, joka vaimentaa ääniä. Hap-pamoituvassa vedessä boraatin määrä vähenee, jolloin edellä mainitun reaktion aikaansaama ty-ynyefekti pienenee, ja ääni kulkee pidemmälle. Tämä vaikuttaa muun muassa merinisäkkäisi-in. Vaikutus ei ole kuitenkaan hirveän merkit-tävä, vain noin 2 desibeliä, mutta silti jännittävä juttu.

ILMASTONMUUTOS VAIKUTTAA LENTÄMISEEN.

Siirtykäämme meren syvyyksistä taivaille. Il-mastonmuutos vaikuttaa myös osaltaan

lentämiseen. Ei sen takia, että kohonneissa lämpötiloissa koneet paistuisivat, vaan turbulens-sin takia. Mekanismi on aika simppeli. Korkealla ilmakehässä ilmastonmuutoksen ja sen seurauk-sena Arktiksen merijään sulamisen johdosta pohjoisen napapiirin alueet lämpenevät nopeam-min kuin päiväntasaajan läheisten leveysasteiden alueet, ja lämpötilaerot kasvavat. Koska korkeal-la ilmakehässä olevat suihkuvirtaukset ovat sitä voimakkaampia, mitä suuremmat lämpötilaerot ovat, turbulenssin määrä lisääntyy. Readingin yli-opistossa tehdyn tutkimuksen mukaan 2050 men-nessä turbulenssien frekvenssi kaksinkertaistuisi ja niiden intensiteetti kasvaisi 10–40 prosenttia.

USKOKAA TAI ÄLKÄÄ IHMISTOIMINNASTA PERÄISIN

OLEVA HIILIDIOKSIDI VAIKUTTAA MYÖS

SATELLIITTIEN LENTORATOIHIN, TOSIN AIKA

TRIVIAALISTI.

Yhdessä atmosfäärin ylemmässä osassa, ter-mosfäärissä, hiilidioksidi vaikuttaa eri tav-

alla kuin alemmilla tasoilla, joissa se heijastaa säteilyä takaisin maan pinnalle ja saa ilmaston lämpenemään. Termosfäärissä hiilidioksidi to-imii kuitenkin viilentävänä tekijänä. Termos-fäärin viilentyessä se painuu enemmän kasaan, jolloin partikkeleita osuu vähemmän satelliittien liikeradoille. Siispä satelliittien kokema ilman-vastus pienenee, jonka seurauksena ne kulkevat kovempaa.

KUVIEN LÄHTEET: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lithium_borate.svghttps://en.wikipedia.org/wiki/File:Slaapbol_R0017601.JPGhttps://en.wikipedia.org/wiki/Transiting_Exoplanet_Survey_Satellite TEKSTI IIRO UOTILA

22

ILMATIETEEN LAITOS

23

HISTORIA

Ilmatieteen laitoksen (Finnish Meteorological In-stitute) varhaisin edeltäjäorganisaatio, Helsingin yliopiston magneettinen observatorio, perustet-tiin vuonna 1838 keisari Nikolai I:sen päätök-sellä. Sen tehtäviin kuului mitata maan magneet-tikentän vaihteluja ja suorittaa ilmatieteellisiä havaintoja. Kun painopiste muuttui magneettisis-ta mittauksista meteorologiaan 1800-luvun lopus-sa, laitos siirtyi Suomen Tiedeseuran alaisuuteen ja nimeksi tuli Meteorologinen Päälaitos. Lai-tos siirtyi valtiolle vuonna 1919 maatalousmin-isteriön alaisuuteen, jolloin nimeksi tuli Valtion Meteorologinen Keskuslaitos. Toimitilat sijaitsi-vat Kaisaniemessä ensin puisessa rakennuksessa ja vuosina 1966-2005 samalle paikalle rakenne-tussa Säätalossa. Ilmatieteen laitos sai nykyisen nimensä vuonna 1968.

LAITOS TÄNÄÄN

Nykyään Ilmatieteen laitos tunnetaan Suomen liikenne- ja viestintäministeriön alaisena laitok-sena, jonka tehtävänä on tuottaa sääpalveluita ja

toimia tutkimuslaitoksena. Syyskuusta 2005 läh-tien IL on sijainnut Kumpulan kampuksella Dy-namicum-toimitalossa Erik Palménin aukiolla. Osoite viittaa kansainvälisesti tunnetuimpaan suomalaiseen ilmakehätutkijaan. Vuonna 2009 lakkautetun Merentutkimuslaitoksen toimin-not on jaettu Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kesken. Laitoksen pääjohta-jana toimii Petteri Taalas. Laitoksen organisaa-tion päähaarat ovat sää ja turvallisuus sekä tutki-mus- ja menetelmäkehitys.

TEHTÄVÄT

Yksi Ilmatieteen laitoksen päätehtävistä on sääennusteiden laatiminen. Meteorologit laati-vat sääennusteita hyödyntämällä erilaisia sääha-vaintoja ja sääennustusmallien tuottamia en-nusteita. Jotta sääennusteesta tulisi riittävän hyvä ja luotettava, on meteorologilla oltava runsaasti teoreettista ja käytännön osaamista sään käyttäy-tymisestä. Ennusteen pohjaksi tarvitaan sääha-vainnoista saatuja tietoja alkutilanteesta, joiden avulla ilmakehän tilaa lasketaan eteenpäin sääen-nustusmallien avulla. Säähavaintoja Ilmatieteen

24

laitos hankkii sekä maalla että merellä sijaitsev-ilta havaintoasemilta, sääluotausasemilta, sää-satelliiteista ja -tutkista ja muista mahdollisis-ta mittauksista. Sääennusteita laaditaan useita päivittäin ja Ilmatieteen laitoksella on myös 24h sääpäivystys, johon kuka tahansa voi soittaa mil-loin vain, sillä tarvetta tuoreimmalle säätiedolle löytyy aina. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös turvallisuus, kuten tiedottaminen vaarallisista sääolosuhteista. Tuorein tieto säästä on erityis-en tärkeää mm. meri- ja lentoliikenteen kannalta. Ilmatieteen laitos tuottaakin kaikki Suomen len-tosääpalvelut siviili- ja sotilasilmailulle. Toimi-pisteitä tähän tarkoitukseen löytyy Helsingistä, Tampereelta, Kuopiosta ja Rovaniemeltä.

ILMATIETEEN LAITOS LAATII SÄÄENNUSTEITA,

TIEDOITTAA VAARALLISISTA SÄÄOLOSUHTEISTA

JA OSALLISTUU HUIPPUTUTKIMUKSEEN.

Ilmatieteen laitos tuottaa sää- ja konsultointi-palveluita moniin erilaisiin tarkoituksiin esim-erkiksi mediataloille, kaupallisille yrityksille, teollisuuteen, energialaitoksille, tutkimuslai-toksille, kunnille ja viranomaisille. Palveluiden tuottaminen, tutkimus, tuotekehittely ja tietohallinto vaativat usein laajaa monitieteistä osaamista, minkä vuoksi Ilmatieteen laitoksella työskenteleekin paljon eri alojen edustajia: mete-orologeja, fyysikoita, tähtitieteilijöitä, biologeja, tietojenkäsittelijöitä, kemistejä, insinöörejä, vies-tinnän osaajia jne. Työntekijöitä on tällä hetkellä yhteensä noin 720 henkilöä.

Ilmatieteen laitos on myös aktiivinen korkeat-asoisen tutkimuksen toimija, joka tutkii laajasti ilmakehään ja mereen liittyviä aiheita. Sään ja ilmaston lisäksi tutkimuksessa paneudutaan mm. ilmalaatuun, avaruussäähän, ilmakehän koostu-mukseen sekä uusiin havaintomenetelmiin. Tut-kimus Ilmatieteen laitoksella on maailmanlaa-juisesti kärkitasoa omalla alallaan, ja tutkijat tekevät huipputiedettä useissa kansainvälisissä projekteissa.

TEKSTI SUVI OKKOLAKUVAT SUVI OKKOLA JA EKATERINA VIRKUNEN

Lähteet:Ilmatieteen laitoksen internet-sivut:http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abchttp://ilmatieteenlaitos.fi/historiahttp://ilmatieteenlaitos.fi/saaennustehttp://ilmatieteenlaitos.fi/henkilosto-ja-tyopaikat

Wikiartikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmati-eteen_laitosKasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja vaikutukset -kurssimoniste, J. Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos (2014)

25

SÄÄLLÄ tarkoitetaan ilmakehän hetkellistä tilaa eli säämuuttujien, kuten mm. lämpötilan, sademäärän, tuulen nopeuden ja suunnan sekä ilman kosteuden ti-laa määrätyssä paikassa tiettynä ajan hetkenä.

AUER = ilmassa esiintyvää sameutta, joka johtuu hyvin pienistä kuivista hiuk-kasista. Se on väriltään ruskean kellertävää auringon suunnassa ja sinertävää muualla. Luo tasaisen hunnun maiseman ylle tehden sen värit himmeiksi.

ILMASTO = jonkin alueen säästä ja sen muutoksista laskettu pitkän ajan kes-kiarvo. Tyypillisin vertailukauden pituus 30 vuotta. Ilmaston olosuhteisiin vai-kuttavat mm. ilmakehän kiertoliikkeet, merivirtaukset sekä alueen leveyspiiri ja korkeus merenpinnasta.

ILMASTONMUUTOS = ilmasto-olosuhteiden vaihtelua pidemmän aikavä-lin kuluessa. Tapahtuu sekä luonnostaan että ihmisen toiminnan seuraukse-na. Luonnollista vaihtelua ovat mm. geologisten aikajaksojen vaihtelut jääkau-sien ja lämpimien jaksojen välillä. Ihmisen toiminta taas muuttaa ilmastoa joko suoraan tai epäsuorasti aiheuttamalla muutoksia ilmakehän koostumukseen ja fysikaalis-kemiallisiin prosesseihin. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyt-tö ja sademetsien hävittäminen voimistaa kasvihuoneilmiötä aiheuttaen muu-toksia ilmastoon.

KASVIHUONEILMIÖ = ilmakehän alimpien osien lämpenemistä kasvihuone-kaasujen, kuten hiilidioksidin, vesihöyryn ja metaanin johdosta. Aiheutuu si-itä, että kasvihuonekaasut päästävät auringon tulosäteilyn maanpintaan, mutta hidastavat lämmön säteilyä pois maapallolta. Tällöin ilmakehän lämpötila py-syy maanpinnan lähellä n. 33 °C korkeampana kuin ilman kasvihuonekaasu-jen vaikutusta, jolloin keskilämpötila olisi n. -18 °C. Luonnollinen ilmiö, joka itsessään ei aiheudu ihmisen toiminnasta, mutta kasvihuonekaasujen määrää il-makehässä lisäävä ihmistoiminta voimistaa tätä ilmiötä.

HUURRE = syntyy sumu- tai pilvipisaroiden tarttuessa puihin tai muihin pin-toihin ja jäätyessä saman tien.Meteorologi = meteorologian alalta yliopistokoulutuksen saanut tutkija. Tutkii säätä, ilmastoa ja ilmakehää sekä laatii näiden muutoksiin liittyviä ennusteita.

MYRSKY = säätilanne, voimakas tuuli, joka saavutetaan tuulen nopeuden yli-ttäessä 10 minuutin keskiarvona tietyn kynnysarvon. Suomessa 21 m/s (n. 76 km/h), kansainvälisesti 25 m/s (90 km/h).

SÄÄ- JA ILMAKEHÄSANASTOA

TEKSTI SUVI OKKOLA KUVA EKATERINA VIRKUNEN

26

METEOROLOGIYSTÄVÄNI1 Mistä lähtien olet halunnut opiskella meteoro-logiaa?Ajatus tuli mieleeni muistaakseni abivuoden alku-puolella.

2 Miksi olet kiinnostunut tästä alasta?Kiinnostuin ensin fysiikasta ollessani lukiossa. En kuitenkaan halunnut lähteä opiskelemaan pelkkää fysiikkaa, joten päädyin soveltamaan sitä meteoro-logiaan.

3 Montako meteorologian opiskelijaa suurin piirtein aloittaa opintonsa Helsingissä vuosittain?Luku pyörii yleensä siinä kympin tuntumassa. Miun fuksivuotenani eli vuonna 2012 meitä oliyhdeksän meteorologifuksia, joista vielä kahdeksan jatkaa saman pääaineen parissa.

4 Millaista ainejärjestötoimintaa meteorologeille on tarjolla? Oletko siinä itse mukana?Meteorologian ainejärjestö on nimeltään Synop ry. Synop järjestää kokousten ja vuosijuhlien lisäk-si mm. excuja, fuksitapahtumia, lautapeli-iltoja, kurssikirjojen yhteistilauksia ja sen sellaisia. Syn-opin pilvikerho kokoontuu aina välillä katsomaan esim. leffoja ja joskus jopa havainnoimaan erilaisia pilviä taivaalta.

Olin vuonna 2014 taloudenhoitajana, mutta nyt ke-skityn vain osakunnan asioihin.

5 Mitkä ovat valmistuneiden ja työllistyneiden meteorologien tyypillisiä työtehtäviä?Noin 25 % valmistuneista meteorologeista päätyy päivystystyöhön, johon kuuluu normaalin sääpäiv-ystyksen lisäksi myös lento- ja sotilassääpalvelu. Päivystäjät havainnoivat ja ennustavat säätä erilai-sia malleja sekä omaa kokemustaan käyttäen. Päiv-ystys on ympärivuorokautista, joten työ on kolmi-vuorotyötä. Pieni osa näistä päivystäjistä tekee sitä yleisölle eniten näkyvää työtä eli esittää itse tehdyn ennustuksensa median välityksellä kansalle. Lento- ja sotilassääpalvelu palvelee siviili- ja sotilaslento-kenttiä esim. varoittamalla säähän liittyvistä riskeis-tä lentokentällä ja sen läheisyydessä.

Loput n. 75 % valmistuneista päätyvät mm. ener-giayrityksiin suunnittelemaan uutta tuulivoimalaa, tutkimaan ilmastonmuutosta tai vaikkapa erilaisi-in fyysikon työtehtäviin. Työttömiä meteorologeja ei juurikaan ole.

6 Kertoisitko yllättävimmän asian, jonka olet op-pinut säästä ja ilmastosta tutkintosi aikana?Ehkä se, että jotkin ilman epäpuhtaudet eivät nosta-kaan maapallon keskilämpötilaa, vaan jopa laskevat sitä. Asian laita on näin esimerkiksi rikkiaerosoleil-la niiden ollessa stratosfäärissä.Lisäksi myös vesi elementtinä hämmästyttää min-ua; pilvissä voi olla jopa -18 asteista vettä ali-jäähtyneenä, mutta toisaalta lunta voi sataa jopa silloin, kun maanpinnalla ilman lämpötila on +7 as-tetta.

7 Oletko tavannut Pekka Poudan? Jos olet, missä ja miksi?Kerran sattumalta Pasilan juna-asemalla. Pekan piti kerran tulla Synopin vuosijuhlille, mutta ei valitet-tavasti saapunutkaan paikalle. Pekkahan muuten puhuu mie-sie murretta!

8 Millainen sää on sinulle kaikkein mieluisin?Aktiviteetistä riippuen ideaalilämpötila on siinä 15-30 asteen välillä. Pilvisyys ei niin haittaa, kunhan ei sada.

9 Onko tänä jouluna lunta vai ei? Sanotaan nyt vaikka, että Etelä-Karjalassa on valkea joulu, mutta Helsingissä on musta joulu.

TEKSTI OLAVI SEPPÄNENKUVA JUHO MYYRYLÄINEN

27

EKATERINA VIRKUNEN