Ympäristöterveydenhuollon liikelaitoksen perustaminen ... · Ympäristöterveydenhuolto oli osana koetalousarviota. Ympäristöterveydenhuollon kustannustietoja ... Valvontayksiköissä

Hankesalkku

Turvallisuus

Projekti

Ympäristöterveydenhuollon liikelaitoksen

perustaminen

Hankejohtaja: Riikka Åberg

Uusimaa 2019 -hanke, Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus

Uudenmaan liitto // Nylands förbund, Helsinki-Uusimaa Regional Council

Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland, [email protected] • www.uusimaa2019.fi

http://www.uusimaa2019.fi/

Sisällysluettelo

1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 1

1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 1

1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 1

1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 1

1.3.1. Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet ...................................................................... 2

1.3.2. Rohkean uudistumisen mahdollisuudet ............................................................................. 2

2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 2

2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 2

2.1.1 Hallinto- ja tukipalvelut ............................................................................................................ 2

2.1.2 ICT-valmistelu ja viestintä ....................................................................................................... 3

2.1.3 Talous ja sopimukset ............................................................................................................... 3

2.1.4 Toimipisteiden kartoitus ........................................................................................................... 4

2.1.5 Asiakaspalvelu ja ruotsinkieliset palvelut ................................................................................. 4

2.1.6 Yhteistyö tartuntatautilääkäreiden kanssa ............................................................................... 5

2.1.7 HYTE-valmistelu ...................................................................................................................... 5

2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 5

2.2.1 Maakunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyömuodot kuntien kanssa ......................................... 5

2.2.2 Liikelaitoksen organisointi ....................................................................................................... 5

2.2.3 Eläinlääkintähuollon järjestäminen .......................................................................................... 6

2.2.4 Yhteistyöverkostojen vakiinnuttaminen ................................................................................... 9

2.2.5 Yhteinen laatujärjestelmä käyttöön ........................................................................................ 10

2.3. Rajaukset ................................................................................................................................ 10

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................. 11

4. Organisaatio ja päätöksenteko ................................................................................................... 11

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ................................................................................... 11

4.2. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ........................................................................................... 12

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ............................................................ 12

6. Riskit ............................................................................................................................................. 13

7. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit .................................. 13

1

1. Projektin nykytila ja tavoitteet

1.1. Projektin nykytilan kuvaus

Raporttiin on koottu Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon nykytilan kuvaus ja

maakuntavalmistelussa ehdotetut vaihtoehdot ympäristöterveydenhuollon järjestämistavoiksi.

Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus koostui kahdeksasta kunnallisesta ympäristöterveydenhuollon

valvontayksiköstä ja aluehallintovirastosta siirtyvistä alkoholihallinnon sekä eläinsuojelu- ja

eläintautivalvonnan tehtävistä.

1.2. Vaatimukset

Ympäristöterveydenhuollon valmistelukokonaisuus sisälsi maakuntalain 6 §:n kohdan 5 mukaisesti

siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät, jotka koostuvat kuntien ympäristöterveydenhuollon

valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain

mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja valtion korvaamien kuntien valvontaeläinlääkärien

hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Uudellamaalla ympäristöterveydenhuollon

valmistelukokonaisuuteen kuului aluehallintoviraston alkoholivalvonta (maakuntalaki 6 § kohta 3), jolla

on samat valvontakohteet kuin ympäristöterveydenhuollolla.

1.3. Tavoitteet

Projektin tavoitteena oli valmistella Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon organisaatio ja palvelut,

huolehtia hankkeeseen liittyvästä viestinnästä ja yhteistyöstä organisaatioiden kanssa sekä määritellä

yhteistyötarpeita kuntien kanssa. Valmistelun lähtökohtana oli ympäristöterveydenhuollon järjestäminen

tilaaja-tuottajamallin mukaan siten, että liikelaitos vastaisi käytännön toiminnasta ja ohjaus tapahtuisi

maakuntakonsernista. Valmistelussa kiinnitettiin erityistä huomiota eläinlääkintähuollon

2

muodostamiseen, koska ehdotettu lainsäädäntö sisälsi muutoksia ja lisävelvoitteita nykytoimintaan

nähden mm. eläintauti- ja eläinsuojelupäivystyksen osalta.

1.3.1. Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet

Toiminnan jatkuvuuden ja turvallisen siirtymän turvaamiseksi ympäristöterveydenhuollon valmistelussa

suunniteltiin toiminnan organisointia liikelaitoksessa siten, että elintarvikevalvonta, terveydensuojelu,

alkoholivalvonta sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta ja eläinlääkäripalvelut olisivat muodostaneet

omat palvelukokonaisuutensa. Palvelut olisivat jakautuneet alueellisesti siten, että alueet olisivat olleet

yhtenevät SOTE-liikelaitoksen kanssa. Nykyinen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö on melko

pitkälle erikoistunutta eri lakien mukaisiin valvontatehtäviin ja sektorikohtaisesti järjestetyillä palveluilla

olisi saatu toiminta turvallisesti siirrettyä maakunnan vastuulle. Viranomaistoiminnan yhtenäisyyttä ja

asiakkaiden saamaa palvelutasoa olisi varmistettu erillisen laatu- ja valmiuspäällikön tehtävällä.

1.3.2. Rohkean uudistumisen mahdollisuudet

Eläinlääkäripalveluihin ja eläinsuojelu- sekä eläintautivalvontaan kohdistui uudistuksessa suurin

muutostarve, koska em. palveluihin oli suunniteltu uusia päivystysvelvoitteita ja kuntien

valvontaeläinlääkäreiden ja aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden työt olisivat yhdistyneet

uudistuksessa. Uudenmaan alueen eläinlääkäripalveluiden järjestämistavat ovat moninaiset

kunnaneläinlääkäreistä ostopalveluna järjestettyyn eläinlääkintähuoltoon. Helsingin yliopiston

Yliopistollisen eläinsairaalan asema alueen kunnallisten eläinlääkäripalveluiden yhtenä tuottajana oli

erikseen huomioitava asia valmistelussa, joka koski vain Uuttamaata. Uudenmaan

eläinlääkäripalveluiden uudistamista valmisteltiin siten, että suunniteltuihin lainsäädännön velvoitteisiin

pystyttäisiin vastaamaan ja toimintatapoja yhtenäistämään. Keinoja tähän oli esimerkiksi

kunnaneläinlääkäreiden yhteisvastaanotot, nykyistä suuremmat päivystysalueet, pieneläin- ja

suureläinpäivystyksen osittainen keskittäminen sekä pääkaupunkiseudun erillinen

valvontaeläinlääkäripäivystys, joka olisi vastannut pääkaupunkiseudun eläinsuojelu- ja

eläintautipäivystyksestä.

2. Projektin kuvaus

2.1. Projektin laajuus

Ympäristöterveydenhuollon valmistelussa määriteltiin aluksi järjestäjän ja liikelaitoksen välistä

tehtävänjakoa sekä liikelaitoksen organisointia, yhteistyöpintoja ja tehtäviä. Valmisteluun sisältyi

ympäristöterveydenhuollon henkilöstön, talouden ja sopimusten kartoitukset. Alustavasti hahmoteltiin

myös päätöksentekotasoja erityislainsäädännön kysymyksissä.

2.1.1 Hallinto- ja tukipalvelut

Nykyiset valvontayksiköt nojaavat hallinto- ja tukipalveluissa (HR, talous, ICT, lakipalvelut, viestintä,

arkisto ja kirjaamo, sihteeripalvelut) kuntien hallintoon. Ympäristöterveydenhuollon yksiköissä on varsin

niukasti toimistohenkilöstöä ja muuta omaa hallinnollista henkilöstöä ei esimiehiä lukuun ottamatta ole,

joten toiminnassa nojataan kuntien hallintohenkilöstöön. Kuntien hallinto- ja tukipalveluiden käyttämää

työaikaa nimenomaan ympäristöterveydenhuollon tehtäviin ei ole erikseen seurattu ja hallinto- ja

tukipalvelut voivat olla kokonaan keskitetty erilleen ympäristöterveydenhuollon organisaatiosta.

3

Liikelaitoksen henkilöstömäärä olisi ollut noin 220 htv, joista suurin osa ympäristöterveydenhuollon

asiantuntijoita (eri nimikkeiset tarkastajat ja eläinlääkärit). Liikelaitoksen suunnittelussa lähdettiin siitä,

että liikelaitoksen johdon tarvitsemat hallinto- ja tukipalvelut esimerkiksi talous-, henkilöstö- ja

viestintäasioissa saataisiin konsernista. Tarkempaa arvioita palveluiden mitoituksesta, siihen

tarvittavista henkilöresursseista tai kustannuksista ei vielä tehty. Sihteeripalvelut olisivat sijoittuneet

liikelaitokseen, koska sihteerit sijoittuvat useissa valvontayksiköissä ympäristöterveydenhuollon

yksiköihin. Oikeuspalvelut ja mahdollisuus saada ympäristöterveydenhuollon lakeihin perehtyneen

juristin palveluita ovat ympäristöterveydenhuollossa erityisen tärkeitä, koska kokonaisuuteen kuuluu

erilaisten viranomaispäätösten valmistelua ja valvontaa. Juristipalveluiden osalta tarve erikoistuneisiin

palveluihin tunnistettiin.

2.1.2 ICT-valmistelu ja viestintä

Ympäristöterveydenhuolto siirtyi valtion kärkihankkeena toteutetun yhteisen valtiollisen

ympäristöterveydenhuollon valvontatietojärjestelmän (VATI) käyttöön tammikuussa 2019. VATI-

hankkeesta johtuen ympäristöterveydenhuollon ICT-tarpeita ei erikseen määritelty. Hankkeessa

osallistuttiin VIMANAn tekemään valtakunnalliseen kartoitukseen nykyisistä tietojärjestelmistä.

Ympäristöterveydenhuolto olisi käyttänyt hankintojen, talouden seurannan ja HR-asioiden osalta

maakunnan yhteisesti sovittuja järjestelmiä.

Ympäristöterveydenhuollossa on käytössä lukuisia erilaisia tietojärjestelmiä eri aihe-alueiden

erikoistehtäviin. Näistä valtaosa on selainpohjaisia valtakunnallisia ohjelmia kuten eläinten vienti- ja

tuontivalvonnassa käytettävä TRACES-järjestelmä ja ruokamyrkytysepidemioiden raportointiin

käytettävä RYMY. Kunnaneläinlääkäreiden käytössä olevat klinikkaohjelmat kartoitettiin, käytössä oli

kolme ohjelmaa. Siirtymävaiheessa olisi käytetty nykyisiä ohjelmia, mutta tavoitteena oli siirtyä yhteisen

ohjelman käyttöön, joka olisi mahdollistanut eläinpotilaiden internet-ajanvarauksen.

Viestinnän osalta maakunnan internet-sivuja kehitettiin omana hankkeena, mutta yksityiskohtaisempaa

ympäristöterveydenhuollon rakennetta ei vielä suunniteltu.

2.1.3 Talous ja sopimukset

Ympäristöterveydenhuolto oli osana koetalousarviota. Ympäristöterveydenhuollon kustannustietoja

kerättiin myös Kuntaliiton ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmistelijoille suunnatussa kyselyssä.

Molempien kyselyiden lopputulos oli ympäristöterveydenhuollon menojen osalta samansuuntainen,

vajaa 17 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus oli suurin, n. 75 %; palvelujen ostojen osuus 19 % ja

loput muita toimintamenoja (mm. aineet ja tarvikkeet). Tulojen osalta tiedoissa oli eroavaisuuksia, koska

vastauksissa ei välttämättä ollut eroteltu varsinaisia maksutuottoja (valvontamaksuista saatavat tulot ja

klinikkamaksut), valtion kunnille maksamia eläinlääkintähuollon korvauksia ja

ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden sisäisiä kuntaosuuksia. Valvontamaksuja arvioitiin

olevan n. 5 milj. euroa.

Valvontayksiköillä on huoneenvuokrasopimusten ohella toimintaan liittyviä sopimuksia, kuten

löytöeläinsopimukset, elintarvike-, vesi- ja sisäilma-analyysejä koskevat laboratoriopalvelusopimukset

sekä eläinlääkintähuollon sopimukset, jos toiminta on ulkoistettu. Sopimukset kartoitettiin valmistelussa

(liite 1).

Näytteiden analysointiin käytetään neljän eri laboratorion (MetropoliLab Oy, Novalab Oy, Uudenmaan

vesi- ja ympäristö ry, VITA-Terveyspalvelut Oy) palveluita. Näytteitä voidaan tutkia kiireellisissä

tapauksissa myös virka-ajan ulkopuolella.

4

Eläinlääkintähuollossa oli kaksi ulkoistettua palveluntarjoajaa. Helsingin yliopistolla oli sopimus

Helsingin, Espoon (vain päivystys), Mäntsälän, Pukkilan ja Myrskylän eläinlääkintähuollosta.

Eteläkärjen ympäristöterveydenhuollolla oli sopimus yksityisen eläinlääkäriaseman kanssa.

Eläinlääkintähuoltoon liittyvien sopimusten voimassaolo vaihteli toistaiseksi voimassa olevista

sopimuksista määräaikaisiin, jotka päättyvät vuosina 2020-2021.

Löytöeläinten hoitoa tarjoaa 11 eri palveluntuottajaa. Helsingin, Espoon ja Vantaan löytöeläinten hoito

on keskitetty Viikin löytöeläintaloon, jossa toiminnasta vastaa yksityinen palveluntarjoaja. Ao. kunnilla

on myös sopimukset löytöeläinten kuljettamisesta. Myös Keski-Uudenmaan alueella löytöeläinten hoito

on keskitetty. Muissa valvontayksiköissä palvelut on järjestetty kuntien toimesta, ja sopimuksia on

useita. Löytöeläinten hoidon vuosikustannukset olivat vuonna 2018 n. 450 000 €.

2.1.4 Toimipisteiden kartoitus

Valmistelussa kartoitettiin ympäristöterveydenhuollon nykyinen palveluverkko, joka muodostuu

ympäristöterveydenhuollon toimipisteistä ja kunnaneläinlääkäreiden sekä ulkoistetuista vastaanotoista.

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköillä on käytössään 13 toimipistettä. Helsingin, Vantaan,

Hyvinkään, Keski-Uudenmaan ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstö sijaitsee

keskitetyissä tiloissa. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on käytössään toimistotila sekä Hangossa että

Raaseporissa. Espoon henkilöstöstä suurin osa sijaitsee Espoon toimipisteessä ja muutama henkilö

Kirkkonummen toimipisteessä. Lohjan henkilöstön päätoimipiste on Lohjalla ja sivutoimipisteet

Karkkilassa ja Vihdissä.

Kunnaneläinlääkärin vastaanottoja on 14 kpl, joista neljä sijaitsee valvontayksikön toimipisteen

yhteydessä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstö sijaitsee

aluehallintoviraston eri toimipisteissä (Helsinki, Kouvola, Hämeenlinna).

Maakuntavalmistelun lähtökohtana oli, että henkilöstö jatkaisi maakunnan aloittaessa nykyisissä

toimipisteissään. Uutta palveluverkkoa ei vielä suunniteltu, mutta kunnaneläinlääkäreiden

yhteisvastaanottoja pidettiin toivottuna kehityssuuntana. Lisäksi huomioitiin, että maakunnan eri

kiinteistöt olisivat olleet myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä. Etätyö oli käytössä

kaikissa valvontayksiköissä, joten henkilöstöllä oli valmiutta monipaikkaisten työpisteiden käyttöön.

2.1.5 Asiakaspalvelu ja ruotsinkieliset palvelut

Valvontayksiköissä käy satunnaisesti käyntiasiakkaita, mutta varsinaista erillistä asiakaspalvelua ei

käyntiasiakkaille ole lukuunottamatta eläinlääkäreiden vastaanottoja. Asiakaspalvelussa keskeiseksi

ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja lupa-asioissa nousivat internet-sivut ja sähköiset palvelut,

keskitetty neuvontapuhelin ja mahdollinen chat-palvelu.

Ruotsinkielisten palveluiden tarve tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi valmistelussa. Ruotsinkielisten

palveluiden laajuus vaihteli eri valvontayksiköissä, koska Uudellamaalla on sekä kaksikielisiä että

pelkästään suomenkielisiä kuntia. Henkilöstöltä edellytyssä kielitaidossa oli eroa myös kaksikielisissä

kunnissa, osassa kuntia oli vaadittu ns. laajaa kielikoetta ja osassa ns. virkamiesruotsin osaamista.

Valmistelussa päätettiin valvontahenkilöstölle suunnattavan kielitaitokyselyn toteuttamisesta, jossa olisi

painotettu erityisesti ruotsin kielen taitoa. Myös englannin kielen osaamisen tarve nousi esille erityisesti

pääkaupunkiseudulla. Kielitaitokyselyä ei ehditty toteuttamaan valmistelun keskeytymisen vuoksi.

5

2.1.6 Yhteistyö tartuntatautilääkäreiden kanssa

Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämistä tehdään yhteistyössä

ympäristöterveydenhuollon ja tartuntatautilääkäreiden sekä –hoitajien välillä. Maakuntavalmistelussa

keskusteltiin epidemiaselvitysten organisoimisesta maakunnan tasolla yhdessä

maakuntavalmistelijoiden sekä HUSin, Espoon, Helsingin ja Vantaan tartuntatautilääkäreiden kanssa.

Paikallistason yhteistyön jatkuvuutta pidettiin keskeisenä, mutta toisaalta maakuntauudistus olisi

mahdollistanut epidemiaselvityksiin liittyvän tilastollisen epidemiologisen analyysin keskittämistä

muutamille asiantuntijoille.

2.1.7 HYTE-valmistelu

Alkoholivalvonnan ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori ja isojen valvontayksiköiden

tupakkavalvontaa tekevät tarkastajat osallistuvat kaupunkien nykyiseen HYTE-työhön kuuluviin

PAKKA-työryhmiin. Koko ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja

valvontayksiköillä on erilaisia yhteistyömuotoja kunnan sisällä lähtien kaavalausunnoista

osallistumiseen kuntien sisäilmatyöryhmiin. Nämä yhteistyömuodot liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseen vaikka niitä ei nykyisin olekaan nimetty HYTE-työksi.

Terveydensuojelulakiin suunniteltiin erillistä vaatimusta maakunnan terveydensuojeluviranomaisen ja

kunnan yhteistyöstä. Nykyisiä yhteistyömuotoja kartoitettiin ja hyvinvoinnin terveyden ja edistämisen

osalta valmistelussa osallistuttiin maakunnan yhteiseen HYTE-valmisteluun.

Ympäristöterveydenhuollon liikelaitokseen olisi nimetty HYTE-koordinaatiosta vastaava henkilö, jotta

yhteistyö maakunnan järjestäjän ja kuntien välillä olisi varmistuttu.

2.2. Lopputuotokset

2.2.1 Maakunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyömuodot kuntien kanssa

Maakunnan sisäisistä yhteistyötahoista tärkeimmiksi tunnistettiin sosiaali- ja terveyspalvelut,

pelastuslaitos ja maaseutupalvelut. Maakunnan ja kuntien yhteistyön todettiin olevan tärkeää mm.

rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja kuntien valmiusasioiden osalta. Paikallistason yhteistyön

säilyttämisen tärkeyttä esimerkiksi kuntien sisäilmaryhmissä korostettiin valmistelussa, mutta tarkempia

suunnitelmia tulevista yhteistyömuodoista ei vielä valmisteltu. Valvontayksiköiden edustajat pitivät

HYTE-yhteistyötä tärkeänä ja kuntien nykyiseen HYTE-työhön pyritään aktiivisesti mukaan.

2.2.2 Liikelaitoksen organisointi

Ympäristöterveydenhuollon valmisteluun liittyen järjestettiin yhteistyössä Deloitte Oy:n kanssa

ympäristöterveydenhuollon organisointia ja eläinlääkintähuollon järjestelyitä koskevat työpajat.

Valmistelussa hahmoteltiin liikelaitoksen alustava organisoituminen ja eläinlääkintähuollon tavoiteltu

järjestämisvaihtoehto. Ympäristöterveydenhuollon organisointitilaisuudessa käsiteltiin tulevan

organisoitumisen lisäksi asiakaspalvelua, ilmoitusten ja lupien käsittelyä, epidemiaselvitysryhmän

toimintaa, HYTE-yhteistyötä sekä mahdollista tulevaa terveydensuojelun päivystysvelvoitetta (liite 2).

Liikelaitoksen organisaation suunnittelua jatkettiin sparrausryhmän ja esivalmisteluryhmän kokouksissa.

Tärkeinä asioina pidettiin paikallisorganisaation säilyttämistä siirtymävaiheessa ja

ympäristöterveydenhuollon palvelualueita eri sektoreittain (elintarvikevalvonta, terveydensuojelu,

alkoholivalvonta, eläinlääkäripalvelut sekä eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta). Eläinperäisiä

elintarvikkeita valmistavien laitosten ja elintarvikeviennin valvontaan suunniteltiin

6

hygieenikkoeläinlääkäreistä koostuvaa laitosvalvojatiimiä. Myös alkoholivalvonta ja valvontaeläinlääkärit

olisivat muodostaneet omat tiiminsä. Muita erityisosaamista vaativia tehtäviä kuten vesivalvontaa tai

ravintolisien valvontaa olisi voitu keskittää tietyille asiantuntijoille tai joillekin alueille.

2.2.3 Eläinlääkintähuollon järjestäminen

Eläinlääkintähuollon tilaisuudessa käsiteltiin kunnaneläinlääkäreiden yhteisvastaanottoja,

eläinlääkintähuollon organisoitumista ja päivystysalueita sekä varautumista tulevaan eläinsuojelu- ja

eläintautipäivystyksen järjestämiseen (liite 3). Tilaisuuteen osallistuivat lähes kaikki Uudenmaan

kunnan- ja valvontaeläinlääkärit, valvontayksiköiden esimiehiä ja aluehallintoviraston

läänineläinlääkäreitä. Uudenmaan eläinlääkintähuollon erilaiset järjestämistavat ja resurssit ovat

nähtävissä alla olevassa kuvassa.

7

Eläinlääkintähuoltoon kuuluu nykyisellään peruseläinlääkäripalveluiden järjestäminen sekä virka-aikana

että sen ulkopuolella. Yksityinen palveluntarjonta tulee ottaa huomioon palvelun mitoituksessa.

Eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävät ovat valtion korvaamia ja niistä huolehtivat kuntien

valvontaeläinlääkärit ja aluehallintoviraston läänineläinlääkärit.

Uudellamaalla päivystystä hoidetaan Lohjalla, Hyvinkäällä ja Keski-Uudellamaalla

kunnaneläinlääkäreiden toimesta ns. sekapäivystyksenä, jossa hoidetaan sekä pien- että suureläimiä.

Porvoolla ja Vantaalla on keskinäinen sopimus, jonka perusteella päivystys on eriytetty pieneläin- ja

suureläinpäivystykseen. Helsingin yliopisto ja yksityinen eläinlääkäriasema vastaavat osan alueen

päivystyksestä. Lisäksi aluehallintoviraston läänineläinlääkärit osallistuvat valtakunnalliseen

eläintautipäivystykseen.

Eläinlääkintähuollon valmistelussa keskeistä oli mahdollisten tulevien eläinsuojelu- ja

eläintautipäivystysvelvoitteiden täyttäminen ja yhtäaikaisten päivystäjien määrän vähentäminen.

Nykyisistä valvontayksiköistä Helsingillä, Espoon ympäristöterveydellä ja Eteläkärjen

ympäristöterveydellä ei ole virkaeläinlääkäripäivystystä. Uudellamaalla on yleistä myös ns.

sopimuspäivystäjien käyttö, jotka eivät ole virkasuhteessa kuntaan. Päivystyksen nykytilanne on

kuvattu alla.

8

Maakunnalle suunniteltujen päivystysvelvoitteiden täyttäminen olisi edellyttänyt merkittäviä muutoksia

nykyiseen nähden. Päivystyksen osalta ehdotettiin pien- ja suureläinpäivystyksen erottamista koko

Uudellamaalla ja pieneläinpäivystyksen keskittämistä klo 21 jälkeen. Päivystävät kunnaneläinlääkärit

olisivat vastanneet alueensa eläinsuojelu- ja eläintautipäivystyksestä. Helsingin yliopisto olisi jatkanut

nykyisten sopimuskuntien eläinlääkäripalveluiden tuottajana ja pääkaupunkiseudun eläinsuojelu- ja

eläintautipäivystys olisi järjestetty valvontaeläinlääkäripäivystyksenä, joka olisi tarkoitettu vain

viranomaisille (poliisi, tulli, pelastuslaitos). Eläinlääkintähuollon pienryhmän esitykset käsiteltiin

ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmässä ja niitä pidettiin hyvänä pohjana jatkovalmisteluun.

Helsingin Yliopiston asema Uudenmaan eläinlääkäripalvelujen tuottajana tunnistettiin valmistelussa ja

todettiin, että asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, koska eläinlääkäreitä koulutetaan

vain Helsingin yliopistossa. Asia tulisi huomioida eläinlääkäripalveluita koskevaa lainsäädäntöä

uudistettaessa, mikä tuotiin esille myös maa- ja metsätalousministeriölle.

9

Eläinlääkintähuollon osalta tehtiin myös tarkempi suunnitelma, jossa hahmoteltiin tarvittavia

henkilömääriä ja niiden sijoittumista eri alueille.

2.2.4 Yhteistyöverkostojen vakiinnuttaminen

Valmistelun yhteydessä sovittiin valvontasuunnitelmien yhtenäistämisestä riippumatta

maakuntauudistuksen toteutumisesta. Työ aloitettiin elintarvikevalvontasuunnitelmien

yhtenäistämisestä ns. ketjukohteiden (esim. pikaruokaravintola- ja kahvilaketjut) riskinarvioinnin ja

tarkastustiheyden osalta. Terveydensuojelun valvontasuunnitelmasta laadittiin tiekartta, jossa päädyttiin

aloittamaan koulujen, uimarantojen ja majoitushuoneistojen valvontaprosessien harmonisointi.

10

Uusimaa2019-hankkeen ehdotuksesta sovittiin säännölliset yhteistyöverkostot vuodelle 2019 ja

alustavat teemat tapaamisille (liite 4). Verkostojen kautta valvontayksiköiden henkilöstö tulee tutuksi ja

voidaan keskittyä käytännönläheiseen yhteistyöhön, joka hyödyttää valvontakohteita. Esimerkiksi

keväällä 2019 elintarvikevalvonnan tapaamisen aiheena on elintarvikehuoneistojen omavalvonnan

näytteenotto-ohjeiden yhtenäistäminen ja terveydensuojelupuolella asumisterveysasiat. Valmistelussa

toimineen esivalmisteluryhmän toiminta vakiinnutetaan ja tapaamisia jatketaan samalla kokoonpanolla

yhteisten asioiden parissa 2-4 kertaa vuodessa.

2.2.5 Yhteinen laatujärjestelmä käyttöön

Hankkeen myötä Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt lukuun ottamatta Eteläkärjen

ja Lohjan ympäristöterveyttä päättivät ottaa yhteiseen käyttöön kaupallisen ympäristöterveydenhuollon

Laatunet-järjestelmän. Laatunet toimii yhteisten toimintaohjeiden alustana ja sen kautta voidaan

vertailla eri alueiden toiminnan tilastotietoja, mikä tuo aineistoa tiedolla johtamiseen.

2.3. Rajaukset

Ympäristöterveydenhuollossa oli hallituksen esityksen 148/2017 mukaan mahdollista tehdä

erillisratkaisu sopimuksella maakunnan kanssa. Rahoitus olisi tullut maakunnalta ja erillisratkaisuun

siirtyvä henkilöstö jäänyt kunnan palvelukseen. Erillisratkaisussa kunnalla tai kunnilla yhdessä olisi

tullut olla elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontatehtäviin käytettävissään vähintään 30

htv ja maakuntaan jäädä vastaavasti vähintään 30 htv. Erillisratkaisu ei olisi koskenut eläinsuojelu- ja

eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka olisivat joka tapauksessa jääneet maakunnan tehtäviksi.

Helsinki ilmoitti hakevansa erillisratkaisua ja kysyi muiden Uudenmaan kuntien kiinnostusta

yhteistyöhön asiassa. Muut valvontayksiköt eivät yksin täyttäneet ehdotettua 30 htv:n kriteeriä.

Erillisratkaisun valmistelu ei edennyt vuoden 2018 aikana eikä erillisratkaisun valmistelua sisältynyt

Uusimaa2019-hankkeeseen.

11

3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet

Hankkeessa kartoitettiin valmistelun osa-alueiden välisiä hankkeen sisäisiä riippuvuuksia.

Ympäristöterveydenhuollon osalta tunnistettiin seuraavat riippuvuudet:

Projekti 1_111 Juridinen ja hallinnollinen rakenne

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon järjestäjätoiminnon yhteensovittaminen konsernivalmisteluun.

Projekti 1_347 Ensihoidon; valmiuden ja varautumisen järjestäminen

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon ja tartuntatautilääkäreiden/hoitajien yhteistyön varmistaminen vesi-

ja elintarvikevälitteisten epidemioiden ja zoonoosien selvittämisessä.

Projekti 1_314 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelutehtäviin on tulossa HYTE-velvoite, HYTE koskee

myös alkoholi- ja tupakkavalvontaa, yhteistyötavoista sovittava.

Projekti 1_511 Pelastustoimen järjestämistoiminto

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon järjestämistoiminnon yhteensovittaminen pelastustoimen

järjestämistoimintoon.

Projekti 1_514 Maakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollon varautumistehtävien huomioiminen maakunnallisessa

varautumisessa.

Projekti 1_63 Maatalouspalvelut

Kuvaus: Ympäristöterveydenhuollolle kuuluvien eläinsuojeluvalvontatehtävien (CAP-tukivalvonta)

huomioiminen maksajavirastosopimuksessa.

4. Organisaatio ja päätöksenteko

4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko

Hanke sijoittui Uusimaa2019-valmistelussa muutosjohtaja Markus Sovalan johtamaan maku-

valmistelukokonaisuuteen ja siellä turvallisuus-hankekokonaisuuteen yhdessä pelastustoimen ja

varautumisen kanssa. Projektin omistajana toimi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka

Åberg huhti-joulukuussa 2018 50 % työpanoksella ja 30 % työajalla huhtikuun 2019 loppuun.

Ympäristöterveydenhuollon valmistelua esiteltiin Uusimaa2019-hankkeen strategisessa johtoryhmässä

4.5.2018, maakuntahallituksessa 4.6.2018 ja maakuntavaltuustolle 12.6.2018.

Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen oli yhden työpajan aiheena yhdessä varautumisen ja

pelastustoimen kanssa valtioneuvoston järjestämässä Oma maakunta-tilaisuudessa 6.6. 2019.

Ympäristöterveydenhuollon valmistelua esiteltiin maakuntahallituksen konserni- ja

elinvoimatoimikunnalle 1.10.2018, yrittäjäfoorumille 11.10.2018 sekä kuntajohtajakokouksessa

27.2.2019.

Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija esitteli Uudenmaan valmistelua Kuntaliiton järjestämissä

ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmistelijoiden tilaisuuksissa 18.9.2018 Tampereella ja

22.1.2019 Helsingissä. Valmistelua esiteltiin erikseen myös maa-ja metsätalousministeriön

12

kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle 1.3.2019 ja sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja

palveluosaston johtaja Jari Keinäselle 8.3.2019.

4.2. Projektin tärkeimmät sidosryhmät

Valmistelussa oli tiiviisti mukana ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä, jonka puheenjohtajana

toimi Tiina Tiainen Porvoosta ja sihteerinä Miia Suurkuukka Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Ryhmässä oli edustettuna kaikki kahdeksan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä (Espoon

seudun ympäristöterveys, Eteläkärjen ympäristöterveys, Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut,

Hyvinkään kaupungin ympäristöterveys, Lohjan seudun ympäristöterveys ja Vantaan ympäristökeskus),

Etelä-Suomen aluehallintoviraston eläinlääkintä ja alkoholivalvonta sekä Uudenmaan ELY-keskuksen

maaseutupalvelu. Ryhmä kokoontui kuukausittain.

Ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija vieraili touko-marraskuun 2018 aikana ELY-keskuksen

maaseutuyksikössä, kaikissa Uudenmaan ympäristökeskuksen valvontayksiköissä sekä

aluehallintovirastossa (liite 5). Valmistelua esiteltiin koko Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon

yhteisessä henkilöstötilaisuudessa toukokuussa 2018, jossa oli hankevalmistelun esittelyn ohella maa-

ja metsätalousministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ajankohtaiskatsaukset sekä Uudenmaan

maakunnan järjestöneuvottelukunnan jäsenen puheenvuoro.

Eläinlääkintähuollon valmistelussa toimi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelijan johdolla

erillinen työryhmä, johon kuului kaksi valvontaeläinlääkäriä, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, kaksi

eläinlääkintähuollon esimiestä sekä läänineläinlääkäri.

Lisäksi valmistelun tukena oli ympäristöterveydenhuollon sparrausryhmä, jossa oli jäseninä

esivalmisteluryhmän puheenjohtaja, sihteeri, Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholihallintoyksikön

päällikkö ja ELY-keskuksen maaseutuyksikön johtaja.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaanin ja yliopistollisen eläinsairaalan

edustajien kanssa järjestettiin erillinen tapaaminen 30.1.2019.

5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava

työmäärä

Ympäristöterveydenhuoltoa valmistelusta vastasi ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka

Åberg huhti-joulukuussa 2018 resurssisopimuksen 50 % työaikaosuudella ja 30 % osuudella huhtikuun

2019 loppuun.

Keskeinen resurssi valmistelussa on ollut ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä, joka

kokoontui valmistelun aikana noin kerran kuukaudessa. Muita keskeisiä tahoja olivat

eläinlääkintähuollon pienryhmä sekä ympäristöterveydenhuollon sparrausryhmä, jotka kokoontuivat 4-5

kertaa valmistelun aikana. Työryhmien jäsenet ovat kokousten lisäksi osallistuneet taustamateriaalien

keräämiseen. Työryhmien valmisteluun käyttämää työaikaa ei ole erikseen seurattu.

13

6. Riskit

Projektin aikana valmisteluun vaikuttavina riskeiksi tunnistettiin ympäristöterveydenhuollon mahdollisen

erillisratkaisun vaikutus liikelaitoksen muodostumiseen sekä ympäristöterveydenhuollon

ylimaakunnallisista tehtävistä sopiminen.

Ympäristöterveydenhuollon mahdollinen erillisratkaisu olisi pirstaloinut maakunnan vastuulle kuuluvan

kokonaisuuden ja vähentänyt saatavia synergiahyötyjä, koska alkoholivalvonta sekä eläinsuojelu- ja

eläintautivalvonta olisivat joka tapauksessa jääneet maakunnan hoidettavaksi. Ylimaakunnallisista

tehtävistä sopiminen muiden maakuntien kanssa olisi vaatinut yhteistä näkemystä tehtävien

keskittämisestä ja yksityiskohtaista valmistelua. Valmistelussa oli tarpeen varautua tehtävien

hoitamiseen myös omana toimintana.

7. Projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät

keskeiset dokumentit

Dokumentin nimi Päiväys:

Tekijä(t):

Dokumentin osoite

EI LIITTEENÄ:

Liite 1 Hankintasopimukset

24.1. 2019

Riikka Åberg

Hanketoimisto/Hankkeen hallinnointi/Projektikuvaukset kevät 2019/Turvallisuusvalmistelu.../Ympäristöterveydenhuolto

LIITTEENÄ:

Liite 2 Kooste ympäristö-terveydenhuollon liikelaitoksen työpajan tuloksista

6.9.2018

Deloitte Oy


Liite 3 Kooste eläinlääkintä-huollon työpajan tuloksista

18.9. 2018

Deloitte Oy


Liite 4 Yhteistyötapaamiset 2019

17.3. 2019

Riikka Åberg


Liite 5 Yhteenveto valvontayksikkövierailuista

22.11. 2018

Riikka Åberg


Yth-liikelaitoksen organisoituminen:Kooste työpajan 29.8.18 tuloksista

Sisältää ryhmiltä saadut muistiinpanot sekä työpajassa kirjatut kommentit

Malli 1 – ”Sektoriorganisaatio”

Kooste ryhmätöistä

Hyödyt Haasteet

• Yhdenmukaisuus toimii hyvin

• Valvojien erikoistumisesta on hyötyä

asiakkaalle (esim. nopeaa, kattavaa

neuvontaa)

• Yhtenäiset valvontalinjaukset,

valvontatavat, ketjuille koko aluetta

koskeva neuvonta

• Asiantuntemus helppo turvata, yhtenäinen

palvelu

• Isompien asiakkaiden palvelu mahdollista

keskittää

• Hinnoittelun yhtenäistyminen

• Kuinka taataan aluetuntemus /

paikallistuntemus ja etenkin esimiesten

aluetuntemus? Aluetuntemus voi heikentyä

muuten.

• Useita tarkastajia joissakin kohteissa (elint., tsl,

tupakka)

• Sektorien valinnassa tulisi ottaa huomioon

asiakasryhmät, jolloin asiakkaan ei tarvitse asioida

kovin monen eri viranomaisen kanssa

• Asiakkaiden fyysinen tapaaminen vaikeutuu

• Yhteistyökumppanit kaukana (esim.

rakennusvalvonta ym.)

• Palvelu myös ruotsiksi

• Yhteydenottokynnys haasteissa nousee, tämä voi

heikentää yhdenmukaisuutta

Asiakaslähtöisyys

ja yhdenmukaisuus

Malli 1 (sektoriorganisaatio), hyödyt ja haasteet

Tummennetut huomiot korostuivat ryhmien keskusteluissa


Hyödyt Haasteet

Kysymys:

Mikä työntekijöitä

motivoi?

Erikoistuminen vai laaja-

alaisuus?

• Mahdollisuus erikoistumiseen syventää

osaamista ja parantaa asiantuntijuutta –

tuleeko erikoistuneiden työntekijöiden

työnkuvasta toisaalta liian suppea?

• Saman asiantuntija-alueen kollegat

helposti saavutettavissa ja tukemassa

työntekijää

• Paljon työkavereita

• Töiden päällekkäisyys poistuu

• Yhtenäiset ohjeistukset

• Kuinka tavoitettavissa esimies on ja tunteeko

esimies henkilöstön sekä henkilöstö

esimiehen?

• Onko esimies kaukana alueelta, jolloin

esimiehen osaaminen aihealueista kaventuu?

• Tuleeko olla väliesimiehiä, panostuksia etätyön

johtamisosaamiseen vai kuinka taataan hyvä

johtaminen alueilla?

• Työ-/toimipisteen keskittämisen tuottamat

haasteet (pitkät tarkastusmatkat/työmatkat,

koko yth tulisi olla samassa toimipisteessä, onko

tarkastuskohteista riittävä tieto)

• Tekeekö erikoistuminen työstä yksipuolista ja

vaikuttaako tämä työntekijän motivaatioon?

Voisivatko omatarkastajat olla yleistarkastajia ja

näiden tukena olla erikoistuneita tarkastajia?

• Osaamisen kaventuminen, onko kaikki yhden tai

kahden varassa?

• Kuinka taataan kaksikielisyys?

Työntekijän

asiantuntemus ja

motivaatio



Hyödyt Haasteet

• Resurssien tasaisempi jakautuminen

• Yhtenäisempi valvonta ja hinnoittelu

• Etätyö lisääntyy

• Malli voisi toimia eläintautivalvonnassa

• Toimipisteet alueilla, jolloin lähipalvelut

turvataan

• Voidaan hyödyntää muulla alueella ”istuvaa”

asiantuntijaa

• Johtamisjärjestelmästä saadaan selkeä

• Kuinka alueilla tulisi taata paikallistuntemus /

varautua paikallistuntemuksen

heikkenemiseen?

• Lisääkö malli kokousten määrää entisestään kun

palvelukokonaisuudet hajallaan eri alueilla?

• Toimiiko käytössä oleva tekniikka vieläkään

(haasteet esim. Skype-yhteyksissä)

• Missä toimipisteet sijaitsevat?

• Kuinka erityistilanteisiin vastataan maakunnassa?

• Miten taataan riittävä ruotsin kielen osaaminen?

• Syrjäinen kohde ja reuna-alueet voivat jäädä

valvonnassa vähäisemmälle huomiolle

• Jääkö osa sektoreista liian pieniksi?

Maakunnan

kokonaisuus


Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 1

• Mietittävä, mitä ”alueellinen twisti” tarkoittaa:

• Yhteistyökoordinaattori alueille varmistamaan säännölliset tapaamiset,

valmiuden yhdenmukaistamisen, kunta- ja viranomaisyhteistyön.

• Hänellä oltava aluetuntemus voidaan yhdistää esim. lausuntojen

valmisteluun (sektoritarkastajien yhteistyö tärkeää tässäkin)?

• Lähiesimiesten tuki ja etäjohtamistaidot varmistettava, esimiehen tulisi myös

jalkautua

• Valmius-varautuminen, HYTE ja muu viranomaisyhteistyö turvattava

• Sisäinen yhteistyö varmistettava, ”kasvot selvillä”

• Esimiesten koulutus, varmistettava oikeudet ja valtuudet

• Eläintautivalvontaan toimii paremmin kuin malli 2

• Sektorien valinnassa pitäisi ottaa huomioon asiakasryhmät

Tummennetut konkreettisia kehittämisideoita

Malli 2 – ”Alueellinen organisaatio”


Malli 2 (alueellinen organisaatio), hyödyt ja haasteet

Hyödyt Haasteet

• Paikallistuntemus säilyy ja on valvojilla

hyvä

• Organisaatio ja palvelut ovat lähellä

toimijoita

• Tutut valvojat todennäköisesti

• Voidaan yhdistää alueella esim. päiväkotien

elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonta

• Toisaalta alueella oleva esimies voi olla

parempi tae koko Uudenmaan toiminnan

yhdenmukaiseksi kuin etäinen sektoriesimies

• Antaa mahdollisuuden yhtenäistää toimintaa –

kuten nytkin

• Asiakkaan palveleminen helpompaa

• Toiminta jatkuisi luultavasti ennallaan, eikä

tehotumista ja yhtenäisiä toimintatapoja ehkä

kehittyisi

• → Mitä hyötyä maakunnasta, jos jatketaan

kuten nyt?

• Erikoistuminen ja yhdenmukaisuuden

rakentaminen haastavampaa

• Resurssien jakautuminen yksiköihin

Asiakaslähtöisyys

ja yhdenmukaisuus



Hyödyt Haasteet

Kysymys:

Mikä työntekijöitä

motivoi?

Erikoistuminen vai laaja-

alaisuus?

• Matkustaminen työtehtävissä pysyy

todennäköisimmin ennallaan ja

kohtuullisina

• Aluetuntemus vahva

• Työnkuvat ovat jonkin verran laajempia, mikä

motivoi enemmän eikä asiantuntemus kapene

liikaa

• Esimiesten kokonaisnäkemys vahvempi ja

esimiehet pystyvät sijaistamaan toisiaan

paremmin tässä kuin puhtaassa

sektoriorganisaatiossa

• Tiedon siirtyminen yth-sektorien välillä

helpompaa

• Alueellinen esimies lähellä

• Työntekijöille henkisesti helpompi vaihtoehto

• Erikoistuminen haastavampaa

• Erikoistuminen / osaamisen lisääminen

vaikeampaa vähäväkisillä alueilla

• Tuki erikoisosaamisessa heikompaa ja

erikoisosaamisalueiden tuen saanti hankalampaa

työkavereilta

• Valvonnan yhdenmukaistaminen

• Resurssien jakautuminen yksiköihin

• Mihin lähiesimies sijoittuu ja kuinka hänelle kertyy

riittävän laaja osaaminen

• ”Kahden johtajan ongelma”, kun sektorijohtajat ja

aluejohto. Onko sektori- ja aluejohtajilla eri

agendat?

• Alue-esimiesten määrän väheneminen

Työntekijän

asiantuntemus ja

motivaatio



Hyödyt Haasteet

• Erityistilanteissa toiminta vahvaa ja

helpommin hallittavissa (esim.

talousvesiepidemiassa näytteitä voi ottaa

sekä elintarvike- että terveydensuojelu-

tarkastajat)

• Pienempi muutos nykyiseen ja rakenne

säilyisi paljolti ennallaan

• ”Linjajohdon” kautta yhtenäisempi

valvonta vrs. nykytilanne

• Osaamista voitaisiin lainata naapurialueelta

• Yhtenäiset tietojärjestelmät?

• Sektoriorganisaatioon nähden vaikeampi

yhdenmukaistaa valvontaa

• Toiminta on edelleen omissa yksiköissä, eikä

toiminta niinkään yhtenäisenä maakuntana

• Tavoitteet alueellisia - mustasukkaisuus alueen

resursseista?

• Keskitetysti järjestettävien palveluiden

suunnitteluun erityistä huomiota – esim. yhteinen

asiakasneuvonta tai erityisosaamista edellyttävä

valvonta

Maakunnan

kokonaisuus



• Tässäkin mallissa voidaan tehdä koko alueesta vastaavia yksiköitä, esim.

laitosvalvonta

• Poikkialueelliset ei-hallinnolliset tiimit (esim. päiväkotitarkastajat) voisivat

jakaa tietoa keskenään

• Erikoistumista vaativat tehtävät esim. kahdesta yksiköstä käsin,

pienemmissä yksiköissä yhdistettävä esim. elintarvike- ja tupakkavalvonta

(ei riitä resurssit erillisille tarkastuksille)

• Vaikka on näennäiset yksiköt, ei tiukkoja rajanvetoja (yhteistarkastukset,

toimistotyöt toisessa yksikössä)

• Puhelinpäivystyksen keskittäminen vai päivystys jokaisessa yksikössä?

• Yksikössä yhteiset tietojärjestelmät

• Johtamisjärjestelmä on erityisen haasteellinen – kuinka varmistetaan yhtenäinen

toiminta, kun suora johtosuhde katkeaa sektorilta?

• Organisaatiosta tulee väkisinkin hybridi

• Riittävätkö resurssit ylipäänsä?


Yhteenveto mallien analyysista

Malli 1 – Sektoriorganisaatio

Hyödyt:

• Valvojien erikoistuminen

• Saman asiantuntija-alueen kollegat helposti saavutettavissa ja tukemassa

• Resurssien tasaisempi jakautuminen

• Yhtenäiset valvontalinjaukset, valvontatavat ja hinnoittelu

• Ketjuille koko aluetta koskeva neuvonta

Haasteet:

• Paikallistuntemuksen heikentyminen

• Esimiehen tuttuus, tavoitettavuus ja asiantuntemus; hyvän johtamisen takaaminen

• Maantieteelliset etäisyydet (työpaikalle, yhteistyökumppaneihin jne.)

Malli 2 – Alueellinen organisaatio

Hyödyt:

• Vahva paikallistuntemus

• Organisaatio ja palvelut lähellä toimijoita, alueellinen esimies lähellä

• Maantieteelliset etäisyydet kohtuullisia

• Erityistilanteissa toiminta vahvaa ja helpommin hallittavissa

• Pienempi muutos nykytilanteeseen

• Työnkuvat laajempia

Haasteet:

• Jos pysytään nykytilanteessa, tehostuuko toiminta ja kehitetäänkö yhtenäisiä toimintatapoja

• Erikoistuminen haastavampaa

• ”Kahden johtajan ongelma”

Ryhmätyö 2: tarkemmat kysymykset

Kysymys 1: Ehdotus HYTE-yhteistyön sisällöstä ja järjestämisestä maakunnassa

• Ainakin yhteistyö kaavoittajien, tilakeskusten, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa

• Virallisiin lausuntoihin maakunnan yhteinen tiimi, joissa edustajia joka alueelta

• Pitäisi olla säännöllisiä yhteistapaamisia teemoittain (esim. kaavoittajat) alueilla

• Koko Uusimaa alueena yhteistapaamisiin liian iso. Organisoinnin vastuu pitäisi olla selkeä.

• Joko niin että koko Uudellamaalla yksi koordinaattori, joka huolehtisi tapaamisten ym. yhteistyön

järjestämisestä

• Tai sitten asian vastuu annettaisiin alue-esimiehille.

Kysymys 2: Ehdotus epidemiaselvitysten hoitamisesta maakunnassa (epidemiaselvitysryhmän kokoonpano ja selvitysten tekeminen maakunnan alueella)?

• Vaikea ja tärkeä asia, tulee pohtia huolella

• Epidemiatyöryhmän vetäjä (tsl + elintarvike ja epidemiologista osaava), elintarvikesektorin ja

terveydensuojelusektorin johtajat, tartuntatautilääkäri / hoitaja, viestintä (tiedotuskäytännöt +

toimintamallit suunniteltu)

• Kohteen elintarvikevalvoja, alueen talousvesivalvonnasta vastaava, paikallinen terveyskeskus,

tartuntataudit, viestintä (asukkaat, kunta, tiedotusvälineet)

Kysymys 3: Miten varautumistehtävä ja mahdollinen tuleva terveydensuojelun päivystys kannattaisi järjestää?

• Päivystys tarvitaan terveydensuojeluun ja eläintautivalvontaan (eläinsuojelu)

• Eläintautipäivystys tulee keskittää

• Maakunnassa yhtenäinen varautumissuunnitelma vastuuhenkilöineen/alueittain (elintarvikkeet,

vedet, eläintaudit),

• Terveydensuojelussa maakunnallinen päivystysrinki, johon kuuluvat päivystävät vuorollaan (tulee

olla mandaatti toimia)

• Päivystäjällä yhteystiedot alueen terveydensuojelun vastuuhenkilöön (yhteys tarvittaessa?)

• Yksi puhelinnumero päivystäjälle!

• Erikoistunut jos koskee koko maakunnan yth:a, ”ei soittopyyntöautomaattia”: elintarvike, sisäilma-

ja asumisterveys, talousvesi, eläinsuojelu, uusien toimijoiden neuvonta sekä elintarvike- että ts,

elintarvikkeiden tilapäismyynnin neuvonta

• Keskitetty – yksi luukku / puh.nro, alueilla työskentelevät asiantuntijat ja tarkastajat osallistuvat –

aluetoimistolle eksyville neuvontaa alueellisesti (aika vähäistä)

• Nettisivuja pitää kehittää paljon nykyisestä, hyvät hakutoiminto, yleisneuvontaa antava chat-

palvelu, joka ohjaa oikealle nettisivulle ja oikealla taholle (koko maakunnan yhteinen?), puhelimesta

ei päästä eroon – päivystyspuhelin on helppo järjestää molemmissa malleissa, käyntiasiakkaita

vähän – joitakin kaivovesiasiakkaita pullojen noutamisen yhteydessä

• Helpompi toteuttaa sektoriorganisaatiossa, mutta mahdollinen myös alueorganisaatiossa

Kysymys 4: Maakunnan asukkaiden tarvitseman neuvonnan järjestäminenYleisneuvonta vai erikoistunut neuvonta / keskitetty vai hajautettu / eri neuvontatavat: nettisivut,

puhelin, chat, käyntiasiakkaat

Kysymys 5: Miten yritysten toiminnan aloittamiseen liittyvä eri lakien mukaisten ilmoitusten/lupien (alkoholi, elintarvike, tupakka, terveydensuojelu) käsittely tapahtuisi maakunnassa

• Keskittäminen auttaa erikoistumista, voi olla tylsää

• Keskittäminen tuo rutiinia, ei vie aikaa valvonnasta keskitetyssä mallissa

• Hajautetussa mallissa paikallisasiointi helpompaa

• Hakemusten puutteellisuus vaatii paikallistuntemusta

Keksitetty vai hajautettu käsittely

YTH-Eläinlääkintähuollon organisoituminen:Kooste työpajan 6.9.18 tuloksista

Sisältää ryhmiltä saadut muistiinpanot

Malli 1 – Yhdistetty pien- ja suureläinpäivystys


Malli 1, hyödyt ja haasteetHyödyt Haasteet

• Lähetemahdollisuus Vantaalle ja

lähetemahdollisuus on selkeä

• Eläinlääkäripalvelut ja päivystys ovat

suhteellisen lähellä asiakasta

• Yhteisvastaanottojen myötä yhtenäinen

palvelu- ja varustetaso alueiden

vastaanottojen välillä

• Ei tiukkoja toiminta-aluerajoja

• Paranee saavutettavuus

• Yhdenmukaisuus

• Asiakkaan matka kasvaa nykyisestä

• Odotusajat ovat pidemmät

• Odotus jakautuu pieneläin- ja suureläinten

välille ja palvelu voi viivästyä

• Subventiot

• Päivystysaikainen matka hyötyeläimille

• Valvontaeläinlääkäririnki ei riitä vaan

praktikoiden on osallistuttava

virkaeläinlääkäripäivystykseen

• Vastaanotto lähipalveluna on eläinsuojelullisesti

hyödyllinen, kauempana olevat

yhteisvastaanotot voivat nostaa kynnystä

• Malli ei ratkaise kunnolla uutta eläinsuojelu- ja

eläintautipäivystystä


Asiakaslähtöisyys ja

yhdenmukaisuus


• Monipuolinen toimenkuva voi olla hyvä

tehtävien muuttuessa, hyvin

organisoituna

• Hyvää mahdollisuus vertaistukeen ja

kollegoilta oppimiseen

yhteisvastaanotoilla

• Mahdollisuus erikoistua

peruseläinlääkäripalveluiden puitteissa

• Päiväsaikaan voidaan jakaa töitä järkevästi

(akuutit, leikkaukset, muu ajanvaraus)

kuitenkin turvaten kaikille riittävän

osaamisen ylläpidon

• Yhteinen maakunta - kuitenkin selkeät

vastuut

• Eläinlääkäreillä parempi tulotaso

päivystyksissä

• Työyhteisö on tärkeä - valvontaeläinlääkärit

samaan praktikoiden kanssa

• Laaja osaamisalue voi olla haastava (sekä

pien- että suureläimet). Vaatii kouluttamista

ja osaamisen päivitystä

• Jos eläinsuojelu ei ole takapäivystystä, voi

johtaa resurssipulaan

• Sekapäivystys voi olla viikonloppuisin

raskasta

• Viisi päivystäjää ringissä sitoo edelleen paljon

• Praktikko- ja virkaeläinlääkärit motivoitava

päivystämään

• Päivystys rankempaa, enemmän yötöitä

• Pieneläinpuhelut kuormittavat yöaikaan,

korvattava vapaa-aikana

• Yhteisvastaanoton toimivuus riippuu

henkilökemioista/työnjaosta/johtamisesta

• Asiakkaiden odotukset korkeita, vaatimustaso

ylittää pieneläinten osalta usein peruspraktiikan

mahdollistaman tason


Työntekijän

asiantuntemus ja

motivaatio


• Tärkeää, että yhteisvastaanotot muun

ympäristöterveydenhuollon alueellisten

toimipisteiden yhteydessä, erityisesti

valvontaeläinlääkäreiden sijaittava

vastaanottojen yhteydessä

• Palvelu myös päivystysaikaan olisi

tasaisesti eri alueilla

• Rajat auki – loistavaa!

• Mihin ohjataan salakuljetetut eläimet?

Vantaa, valvontaeläinlääkärille, YES?

• Kansalaiskritiikki

• Eläinlääkintähuolto saattaa etääntyä muusta

ympäristöterveydenhuollosta

• Valvontaeläinlääkärien takapäivystys, riittääkö,

jos eläinten hyvinvointilaissa on kuitenkin

maakunnalle osoitettu päivystysvelvollisuus? Ei

ole hallinnollisesti ihan oikein, että poliisi

toimittaa eläimet löytöeläintaloon ilman

päätöstä.


Ympäristöterveyden-

huollon ja maakunnan

kokonaisuus

Kehittämisehdotukset/muita huomioita malliin 1• Malli olisi parempi, jos yöajan pieneläinpäivystys voisi olla Vantaalla

• Puhelimeen vastaamista voisi kierrättää muiden yöunien turvaamiseksi

• Vantaalla sijaitsevan pieneläinkeskuksen ja keskisen alueen tilat voivat olla

yhdessä/yhdistämistä keskiselle alueelle harkittava henkilöstöresurssin turvaamiseksi

• Eläinsuojelupäivystyksen pitäisi olla myös praktikoiden (Keskinen, Itäinen, Läntinen) osalta

vain takapäivystys eli vain poliisin kanssa

• PKS-eläinsuojelu/tautipäivystyksen osalta hyödynnettäisiin mahdollisesti hoitajia

• Klo 22 jälkeen pieneläinpuhelut ohjattaisiin Vantaalle

• YES tiiviimmin mukaan sekä takapäivystyksenä että valvonnassa

• Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman virkaeläinlääkäripäivystyksen

• Viikonloppu tulisi voida jakaa, palautumismahdollisuus varmistettava päivystysvapailla

• Säilytyspaikka laittoman tuonnin eläimille tulee järjestää

• 5 eläinlääkäriä päivystyspiirissä liian vähän, lisää väkeä tarvitaan työsidonnaisuuden järkeistämiseksi

• Läntisellä alueella pitäisi olla 2 päivystäjää?

• Mitä takapäivystys tarkoittaa?

• Kuinka saadaan selville paljonko virka-ajan ulkopuolella todellisuudessa tulee salakuljetettuja elämiä?


Malli 2 – Eriytetty päivystys ja päiväaikainen praktiikka/virkatehtävät



• Parempi varustelu Vantaalla

• Parempi palvelu paremmalla välineistöllä

• Suureläinasiakkaat saavat nopeamman

avun

• Asiakkaiden saama palvelu

yhdenmukaisempaa

• Pieneläimille tulee pidempi matka

vastaanotolle, johtaa eläinsuojeluongelmiin

• Eläinsuojelutapaukset voivat lisääntyä

Asiakaslähtöisyys ja

yhdenmukaisuus



• Päivystyksen kuormittavuus vähenee

huomattavasti ja vähemmän yötöitä

• Erilliset puhelinnumerot pien- ja

suureläinpäivystykseen

• Mahdollisuus erikoistua

• Kouvolan mallin mukaisesti työntekijät

voisivat jakaa tehtäviä mielenkiinnon

mukaan

• Haavoittuvuus vähenee

• Kapeampi ja paremmin hallittava työnkuva

päivystäjille

• Tulojen epäsäännöllisyys ja päivystäjillä

matalampi tulotaso

• Työsidonnaisuus säilyy

• Työnkuva voisi kaventua

• Ulkopuolisia suureläinpäivystäjiä tuskin

saataisiin, joten päivystys suurelta osin

vakituisille

• Työntekijä joutuu sopeutumaan toimimaan

monessa eri pisteessä ja työtehtävässä

• Praktikon syvällinen osaaminen esimerkiksi

laittomista tuonneista voi olla haaste

Työntekijän

asiantuntemus ja

motivaatio



• Vantaan resursoinnin arviointi vaikeaa,

osaamiskeskus vaatisi kuitenkin nykyistä

enemmän resursseja

• Pieneläinpäivystyksen keskittäminen olisi

erittäin suuri muutos nykyiseen

• Valvonnan kannalta samat haasteet kuin

mallissa 1

• Kytkös koko ympäristöterveydenhuoltoon

Ympäristöterveyden-

huollon ja maakunnan

kokonaisuus



• Pitäisikö suureläinpäivystysalueiden olla vielä suurempia?

• Yhteistyön suureläinpäivystäjien välillä pitäisi toimia siten, että voidaan toimia

tarvittaessa alueiden yli (maakunnan pelisäännöt)

• Vantaalla vastattaisiin kaikkiin pieneläinpuheluihin, soittaa alueen

suureläinpäivystäjälle ja antaa potilaan tiedot, jos suureläinpäivystäjä on ilmoittanut

haluavana tehdä myös pieneläimiä päivystyksessä

• Pääkaupunkiseudun oma virkaeläinlääkäripäivystys oltava ja säilytyspaikka laittomille

• PKS-alueelle tarvittaisiin joka tapauksessa valvontaeläinlääkäripäivystys, johon kaikki vellit

osallistuisivat

• Periaatteessa ei nähty kovin suurta eroa malliin 1 (yhden ryhmän kommentti)


Yhteenveto mallien analyysista

Malli 1 – Yhdistetty pien- ja suureläinpäivystys

Hyödyt:

• Lähetemahdollisuus on selkeä ja mahdollinen Vantaalle

• Eläinlääkäripalvelut ja päivystys ovat suhteellisen lähellä asiakasta

• Vastaanotoilla yhtenäinen palvelu- ja varustelutaso

• Monipuolinen toimenkuva voi olla hyvä tehtävien muuttuessa, hyvin organisoituna

• Hyvää mahdollisuus vertaistukeen ja kollegoilta oppimiseen yhteisvastaanotoilla

Haasteet:

• Asiakkaan matka kasvaa nykyisestä

• Odotusajat ovat pidemmät

• Laaja osaamisalue voi olla haastava (sekä pien- että suureläimet). Vaatii kouluttamista ja osaamisen päivitystä

• Jos eläinsuojelu ei ole takapäivystystä, voi johtaa resurssipulaan

• Sekapäivystys voi olla viikonloppuisin raskasta

• Mihin ohjataan salakuljetetut eläimet?

Malli 2 – Eriytetty päivystys ja päiväaikainen praktiikka/virkatehtävät

Hyödyt:

• Päivystyksen kuormittavuus vähenee huomattavasti, vähemmän yötöitä

• Suureläinasiakkaat saavat nopeamman avun

• Vantaalla hyvä varustelutaso

Haasteet:

• Pieneläimille tulee pidempi matka vastaanotolle, mikä voi johtaa eläinsuojeluongelmiin; pieneläinpäivystyksen keskittäminen erittäin suuri muutos nykyiseen

• Tulojen epäsäännöllisyys ja päivystäjillä matalampi tulotaso

• Valvonnan kannalta samoja haasteita kuin mallissa 1

Malli 1 sai äänestyksessä selvän enemmistön kehityskelpoisempana mallina

Ryhmätyö 2: tarkemmat kysymykset

Kysymys 1: Yhteisvastaanotot (hyödyt, sijainti, työkierto)

Hyvää:

• Työnjako akuutit / ajanvaraus

• Parempi varustelutaso

• Poissaolojen järjestely

• Valvontaeläinlääkärit voivat olla yhteisvastaanotoilla, mutta valvontaeläinlääkäreitä tulee olla useampi yhdessä

vertaistuen/työtehtävien takia

• Kollegatuki

• Työnjako on mahdollista tehdä järkevästi, myös päivystysvapaat voitaisiin turvata

• Voidaan tehokkaasti käyttää vastaanottotiloja

Huonoa:

• Ihmissuhdeongelmat -> vaaditaan hyvää työnjohtoa

Huomioita:

• Riittävästi avustajia tarvitaan esim. puhelimeen vastaaminen

• Yhteisvastaanoton sijainti tulee määritellä väestöpohjan, myös asiakkaan kohtuullinen asiointietäisyys

määriteltävä

• Poistuvista ostopalveluista vapautuvia resursseja tulee käyttää tarvittavien lisäresurssien rekrytointiin: avustajat,

Vantaan pieneläinkeskuksen vakipäivystysvirat

Kysymys 2: Päivystysjärjestelyt (päivystyksen tekeminen virkatyönä, päivystysvapaat)

• Kaikkien tulisi päivystää virkamääräyksellä

• Palkankorotukset tulisi kohdistaa päivystyskorvauksiin

• Riittävät päivystysvapaat: 2 pv viikonlopusta, 1 pv arkipyhästä, 1 päivä kolmesta arki-illasta

• Ainakin yksi päivystysvapaa tulisi pitää viikonloppupäivystystä seuraavalla viikolla

Kysymys 3: Valvontaeläinlääkäreiden takapäivystystä ja parityöskentelyä (miten järjestettäisiin käytännössä)

Ei vastauksia

LUONNOS 12.11.2018

1 (1)

Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistyöverkostot ja niihin liittyvät tapaamiset vuonna 2019 Aihe Osallistujat Tapaamistiheys ja

ajankohta Kokoonkutsuja Tarkempi sisältö

Ympäristöterveydenhuollon esivalmisteluryhmä

Yth:n johtajat, Avi, Ely 2-4 x vuodessa Uusimaa2019-hanke, Riikka Åberg

Uudenmaan valvontamenettelyiden yhtenäistäminen (mm. valvontasuunnitelmat)

Yth:n ja alkoholivalvonnan tapaaminen

Avin alkoholivalvonta ja yth:n valvontayksiköt, aiheista riippuen 1-3 osallistujaa/yksikkö

Syksy 2019 AVI/Riku-Matti Lehikoinen

Alkoholivalvonnan ja yth:n yhteistyö esim. ravintoloista johtuvan melun osalta

Valvontaeläinlääkäritapaamiset Valvontaeläinlääkärit, eläinsuojelu/eläintautivalvontaa tekevät läänineläinlääkärit

2 x vuodessa Kevään tilaisuus AVI (Tiina Juselius), syksyn tilaisuus Helsinki

EHO:n yhtenäistäminen, linjaukset valvontatapauksiin

Eläinlääkäripalvelut Kunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, läänineläinlääkärit, yth:n johtajat

Tarvittaessa Sovitaan tarvittaessa erikseen

Eläinlääkäripalveluiden ja päivystyksen jatkosuunnittelu

Elintarvikevalvonta/ laitosvalvojien tapaaminen

Laitosvalvojat 2-3 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin

Laitosvalvonnan linjaukset ja tulkinnat

Elintarvikevalvonta/ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen valvonta

Elintarvikevalvonnan henkilöstö ja esimiehet

1-2 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin, seuraavana vuorossa Vantaa ja Porvoo

Tapaamisissa keskitytään 1-2 teemaan. Kevään tapaaminen esim. omavalvontanäytteenoton soveltaminen ja liikkuvien huoneistojen valvonta. Syksyllä aiheena esim. valvontaprojektit 2020 ja elintarvikevalvontasuunnitelma.

Terveydensuojelu Terveydensuojelun henkilöstö ja esimiehet

1-2 x vuodessa Kiertävä vuoro valvontayksiköittäin, aloitus Lohja

Tapaamisissa keskitytään 1-2 teemaan. Kevään tapaaminen asumisterveysasioista ja syksyn terveydensuojelun tiekartasta.

Riikka Åberg, ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija

Yhteenveto ympäristöterveydenhuollon maakuntavalmisteluun liittyvistä valvontayksikkövierailuista

Ympäristöterveydenhuollon valmisteluun liittyen järjestettiin jokaiseen valvontayksikköön vierailu, johon osallistui ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija ja valvontayksikön henkilöstö. Vierailut toteutettiin 25.9-15.11.2018. Vierailujen kohteena olivat Eteläkärjen ympäristöterveys, Porvoon ympäristöterveys, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuolto, Vantaan ympäristökeskus, Espoon seudun ympäristöterveys, Lohjan ympäristöterveys ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäreitä tavattiin erikseen ja Helsingissä valmistelua esiteltiin ympäristöpalveluiden henkilöstölle järjestetyssä infossa. Vierailuihin osallistui pääosin ympäristöterveydenhuollon henkilöstöä. Eteläkärjen tapaamiseen osallistui myös Hangon kaupunginjohtaja. Keski-Uudenmaan valvontayksikön vierailuun osallistui ympäristöjohtaja ja Hyvinkään vierailuun ympäristötoimen johtaja sekä osan aikaa toimialajohtaja. Helsingin tilaisuuteen osallistui ympäristöjohtaja ja ympäristöpalveluiden henkilöstöä. Vierailuissa käytiin läpi valvontayksikön toimintaa, maakuntavalmistelun tilannekatsaus ja keskustelua valmisteluun liittyvistä kysymyksistä.

Valvontayksiköiden tilat ja henkilöstö

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköillä on käytössään 13 toimipistettä. Helsingin, Vantaan, Hyvinkään, Keski-Uudenmaan ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstö sijaitsee keskitetyissä tiloissa. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on käytössään toimistotila sekä Hangossa että Raaseporissa. Espoon henkilöstöstä suurin osa sijaitsee Espoon toimipisteessä ja muutama henkilö Kirkkonummen toimipisteessä. Lohjan henkilöstön päätoimipiste on Lohjalla ja sivutoimipisteet Karkkilassa ja Vihdissä. Kunnaneläinlääkärin vastaanottoja on 14 kpl, joista neljä sijaitsee valvontayksikön toimipisteen yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alkoholivalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstö sijaitsee aluehallintoviraston eri toimipisteissä (Helsinki, Kouvola, Hämeenlinna). Kaupungeissa vireillä olevat toimitilahankkeet vaikuttavat valvontayksiköiden tiloihin ja esimerkiksi Hyvinkään henkilöstö on siirtymässä toisiin tiloihin vuonna 2019. Ympäristöterveydenhuollon yksiköissä on varsin niukasti toimistohenkilöstöä ja muuta omaa hallinnollista henkilöstöä ei esimiehiä lukuun ottamatta ole, joten toiminnassa nojataan kuntien hallintohenkilöstöön. Myös toimistosihteereiden tehtävät ovat osin jaettuja esimerkiksi ympäristönsuojelun kanssa.

2 (4)

Käytössä olevat nimikkeet (terveystarkastaja, elintarviketarkastaja, terveydensuojelutarkastaja, terveydensuojelusuunnittelija, ympäristötarkastaja jne.) eroavat erityisesti tarkastajien osalta ja käytössä on osin eri työaikoja. Etätyö on käytössä kaikissa valvontayksiköissä, etätyöpäivien määrän osalta on erilaisia käytäntöjä. Alkoholivalvonnan tarkastuksia tehdään runsaasti virka-ajan ulkopuolella, mikä on selvä ero elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaan.

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja

Erikoistuminen ja työnjako

Valvontayksiköiden toiminnassa oli havaittavissa yhtäläisinä piirteinä erikoistuminen joko terveydensuojelu- tai elintarvikevalvonnan tehtäviin. Suuremmissa valvontayksiköissä oli erikoistuttu pienempiä valvontayksiköitä pidemmälle, mikä näkyi työnjaossa. Tupakkavalvonnan erikoistumisen asteessa oli suurimmat erot, kokonaan tupakkavalvontaan keskittyneistä tarkastajista siihen että tupakkavalvontaa hoidettiin osin elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan yhteydessä.

Elintarvikevalvonnassa työnjako oli pääosin valvontakohteiden alueelliseen sijaintiin perustuva, ja lisäksi esimerkiksi elintarvikemyymälöiden, ravintolisien ja alkutuotannon valvontaa oli keskitetty kokonaan tai osaksi useamman tarkastajan työnkuvaa. Terveydensuojelussa aluejako oli harvinaisempi ja työt otettiin yhteisestä työjonosta tai jaettiin muutoin. Tarkastajat saattoivat olla erikoistuneita esimerkiksi asumisterveys- ja päiväkotien/koulujen valvontaan, vesiasioihin ja lausuntoihin joko kokonaan tai osana työnkuvaa. Valvontayksiköiden sijainti vaikuttaa eri lakien mukaisiin käytännön tehtäviin ja valvontakohteisiin. Elintarvikevalvonnassa suunnitelmallisen valvonnan osuus on kaikissa valvontayksiköissä selvästi terveydensuojeluvalvontaa suurempi. Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan tehtävät poikkeavat jonkin verran toisistaan, esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten yrittäjien osuus on suurempi pääkaupunkiseudulla. Elintarvikevälitteisiä epidemioita on Helsingissä selvästi eniten, kun osassa valvontayksiköistä ei epidemioita aina ole edes vuosittain. Terveydensuojelulain mukaisessa talousvesivalvonnassa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella paljon vesiosuuskuntia ja omia kaivoja, mikä vaikuttaa työmäärään. Myös uimarantojen määrässä on isoja eroja, muutamasta rannasta 30:een rantaan. Kaikista yksiköistä osallistutaan kuntien sisäisiin sisäilmatyöryhmiin ja kohdekohtaisiin työryhmiin, mutta kuntien kiinteistöpuolen oma asiantuntemus sisäilma-asioista vaihtelee. WHO:n mukaiset laivatarkastukset yhdistävät Eteläkärjen, Helsingin ja Porvoon valvontayksiköitä. Osa erityistehtävistä kuten ruumiinsiirtotodistukset ja tupakkavalvonnan erityiskysymykset ovat keskittyneet lähinnä Helsinkiin. Asiakaspalvelu ja neuvonta

Kolmella valvontayksiköllä oli keskitetty neuvontapuhelin, muilla yhteydenotot ohjautuivat pääosin suoraan tarkastajille. Alkoholivalvonnassa oli harkittu yhteistä neuvontaa, mutta sitä ei ollut toistaiseksi toteutettu. Valvontayksiköissä käy satunnaisesti käyntiasiakkaita, mutta varsinaista erillistä asiakaspalvelua käyntiasiakkaille ei ole. Elintarvikelain mukaisten uusia huoneistoja ja toimijanvaihdoksia koskevien ilmoitusten käsittely ja aloitustarkastukset oli keskitetty Keski-Uudenmaan ja Porvoon valvontayksikössä omaksi toiminnakseen, mistä saadut kokemukset olivat olleet positiivisia.

3 (4)

Näytteenotto ja laboratoriot

Näytteenoton järjestelyissä oli eniten eroja, koska kolmessa valvontayksikössä oli käytössä avustavaa henkilökuntaa näytteenottoon. Suurimmassa osassa valvontayksiköitä terveydensuojelulain mukaisten vesinäytteiden otto oli lähes kokonaan ulkoistettu ja sisäilmanäytteenotto oli vähentynyt. Elintarvikenäytteet on suunnattu projekteihin ja kohteen tarkastaja ottaa näytteet niissä yksiköissä, joissa ei ole avustavaa henkilöstöä. Näytteiden analysointiin käytetään neljän eri laboratorion palveluita.

Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon järjestelyissä on merkittäviä eroavaisuuksia, koska osassa valvontayksiköitä on kunnaneläinlääkärit ja osassa eläinlääkintähuolto on ulkoistettu joko Helsingin yliopistolle tai ulkopuoliselle yritykselle. Kunnaneläinlääkärit päivystivät säännöllisesti vain yhdessä valvontayksikössä, muissa yksiköissä päivytys hoidettiin pääosin ulkopuolisilla työsopimussuhteisilla päivystäjillä. Eläinlääkintähuoltoon liittyvien sopimusten voimassaolo vaihtelee toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista määräaikaisiin, jotka päättyvät vuosina 2020-2021. Vantaan valvontayksikkövierailun yhteydessä arvioitiin Vantaan eläinlääkärin vastaanottotilan riittävyyttä mahdolliseen tulevan maakunnan pieneläinpäivystykseen. Vastaanottotilat ovat ajanmukaiset ja riittävästi varustellut ns. peruseläinlääkäritasoiseen päivystykseen. Käytössä on asianmukaiset odotustilat asiakkaille, kaksi erillistä vastaanottohuonetta, erillinen leikkaushuone, röntgen, laboratorioanalyysihuone, henkilöstön sosiaali- ja taukotila sekä toimintaan liittyviä muita apu- ja huoltotiloja. Tiloissa voi toimia yhtäaikaisesti kaksi päivystäjää.

Valmisteluun liittyvä palaute ja jatkovalmistelussa huomioitavia kysymyksiä

Ruotsinkielisen palvelun tarve tuli esille erityisesti Eteläkärjen ja Porvoon ympäristöterveydenhuollon vierailuissa, mutta muissakin valvontayksiköissä ruotsinkielistä palvelua kysytään satunnaisesti. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstö suhtautui rauhallisesti tulevaan muutokseen. Yhteisiä tilaisuuksia pidettiin hyödyllisinä, vaikka uudistus on pitkittynyt keskeneräisen lainsäädännön vuoksi. Suurin osa yksiköistä on kokenut aikaisemmin vastaavan muutoksen, kun nykyiset yhteistoiminta-alueet on muodostettu. Henkilöstö piti erikoistumista tärkeänä, ja toivoi maakunnan tuovan siihen nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Myös valvontaresursseihin liittyvät erot ja niiden jakautuminen tulevassa maakunnassa oli esillä tapaamisissa. Muita esille tulevia kysymyksiä oli mm. toimipisteen sijainti, työmatkat, palkkaharmonisointi ja vastaavat henkilöstön asemaan liittyvät asiat. Uudet velvoitteet eläintauti- ja eläinsuojelupäivystyksen järjestämiseen ja pyrkimys yhteisvastaanottoihin sekä nykyistä suurempiin päivystysalueisiin herättivät osassa valvontayksiköissä huolta. Aluehallintoviraston tapaamisissa tuli esille huoli nykyisen osaamisen pirstaloitumisesta, kun Avin eläinlääkintähuollon ja alkoholivalvonnan tehtävät jakautuvat maakunnille. Lisäksi keskusteltiin kunnaneläinlääkärijärjestelmän tärkeydestä eläintautien vastustamisessa ja Uudenmaan liian niukoista valvontaeläinlääkäriresursseista, mikä heijastuu työssäjaksamiseen. Tapaamisissa tuli esille myös eläinlääkäripalveluiden paikallinen tärkeys hevoselinkeinolle ja yliopistosopimuksen merkitys kunnan elinkeinoelämälle ja eläinlääkärikoulutuksessa.

Löytöeläintoiminnan järjestämistä ei käsitelty vierailuissa, koska tehtävä ei ole kuulunut kaikkien valvontayksiköiden vastuulle vaan on hoidettu suoraan kunnista. Vierailuissa tuli kuitenkin esille löytöeläintilojen tärkeys eläinsuojelutapausten säilytyspaikkana valvontaeläinlääkäreiden työssä. Lisäksi eläintautilain mukaista karanteenitilaa pidettiin

4 (4)

tärkeänä tulevassa maakunnassa mahdollisen pääkaupunkiseudun virkaeläinlääkäripäivystyksen tueksi.

Alkoholivalvonnan tapaamisessa tuli esille maakunnan ympäristöterveydenhuollon tupakkavalvonnan mahdollinen yhdistäminen alkoholivalvontaan, missä nähtiin synergiaetuja. Mahdollinen ympäristöterveydenhuollon erillisratkaisu vaikuttaa asiaan, koska valtaosa alkoholi- ja tupakkavalvonnan kohteista on pääkaupunkiseudulla.

Kaikki valvontayksiköt pitivät tiivistynyttä Uudenmaan valvontahenkilöstön yhteistyötä tervetulleena ja osassa valvontayksiköitä keskusteltiin yhteisten tapaamisten järjestämisestä myös terveydensuojelussa. Elintarvikevalvonnassa toivottiin nykyisten koko valvontahenkilöstön tapaamisen sijaan keskittymistä joihinkin erityisteemoihin, joiden osalta sovitaan yhteisistä linjauksista. Valvontaeläinlääkäreille toivottiin säännöllisiä tapaamisia vastaavasti kuin laitosvalvojilla jo on. Eläinlääkinnän osalta toivottiin, että eläinlääkäreiden yhteisiä valmistelutilaisuuksia jatketaan. Lisäksi alkoholivalvonnan osalta tuli esille tarve yhteistyön tiivistämiseen nykyisten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden kanssa esimerkiksi ravintolameluun liittyen.

Yhteenveto ja ehdotetut jatkotoimenpiteet

1. Nykyisillä valvontayksiköillä on niukasti avustavaa toimistohenkilöstöä eikä omaa

hallintohenkilöstöä, joten yth:n liikelaitoksen on tukeuduttava maakunnan hallinnon palveluihin

2. Valvontahenkilöstön toive nykyistä syvällisemmästä erikoistumisesta tulee ottaa huomiooon organisoitumisen jatkotyöstämisessä esim. sektorikohtaisten työryhmien avulla

3. Toimipisteverkon tavoitetilan määrittäminen on tarpeen aloittaa sekä toimistotilojen että eläinlääkärivastaanottojen osalta

4. Asiakaslähtöisyys ja alueen erityispiirteet (esim. ruotsinkielinen väestö, yliopiston asema) tulee ottaa huomioon palveluiden järjestämisessä

5. Muutokseen liittyviä tilaisuuksia ja viestintää tulee jatkaa ja osallistaa henkilöstöä aktiivisesti valmisteluun. Toiminnan yhtenäistämistä jatketaan eri aihealueiden säännöllisten tapaamisten avulla.

Documents

Ympäristöterveydenhuollon liikelaitoksen perustaminen ... · Ympäristöterveydenhuolto oli osana koetalousarviota. Ympäristöterveydenhuollon kustannustietoja ... Valvontayksiköissä