YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN … · 2018-01-03 · YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 Hallituksen jaosto 17.12.2014 § 12, päivitysten hyväksyminen

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINENVALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019Hallituksen jaosto 17.12.2014 § 12, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2015Hallituksen jaosto 17.12.2015 § 29, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2016

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta 7.12.2016 § 9, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2017

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta 13.12.2017 § 25, päivitysten hyväksyminen vuodelle 2018

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS

TIIVISTELMÄ

Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valvontasuunnitelman päivityksessä vuodelle2018 on terveydensuojelun lakialoilla tehty päivityksiä, jotka johtuvat pääosin kuluneenvuoden aikana tapahtuneista lakimuutoksista. Koko ympäristöterveydenhuollon toimi-alalla varaudutaan maakuntamuutoksen valmistelun vaatimaan ajankäyttöön. Ympäris-töterveyskeskuksessa varataan erikseen resurssia myös varautumisen suunnitteluun,varautumiseen liittyvään harjoitteluun sekä epidemiaselvitystyöryhmän työskentelyyn.

Ympäristöterveydenhuollon uusi valtakunnallinen valvontaohjelma VATI otetaan käyt-töön 1.1.2019. Käyttöönotto helpottanee valvontatietojen raportointia keskusviranomai-sille, mutta sen käyttöönotto tulee vaatimaan resurssia vuosina 2018–2019.

Elintarvikevalvonnassa on huomioitu Eviran julkaisema päivitetty riskiluokitusohje vuo-den 2018 valvontatiheyksiä suunniteltaessa. Valvontaprojektien osalta osallistutaan val-takunnallisiin projekteihin ja jatketaan omaa alkutuotantoprojektia. Valvontatyön paino-pisteenä panostetaan Eviran ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2018 alkutuotannon koh-teiden tietojen selvittämiseen, laadukkaaseen alkutuotannon valvontaan ja tietojen kir-jaamiseen valtakunnalliseen järjestelmään. Toisena painopisteenä ovat elintarvikkeitakuljettavien toimijoiden selvitys- ja valvontatyö.

Terveydensuojelulain muutos on tullut voimaan toukokuussa 2017. Sen seurauksenatoimintojen ilmoitusvelvollisuutta on edelleen kevennetty. Myös talousveden ja pakatunveden valvontaa ja ilmoitusmenettelyä on muutettu.

Valvira on julkaissut laajan ohjeen asumisterveyshaitan selvittämisestä. Ohje koulujenja päiväkotien valvontaan ja sisäilmaongelmiin julkaistaan vielä 2017 aikana. Tervey-densuojelussa yksi valvonnan painopiste on julkisten tilojen terveydellisten olojen laa-dukas selvitystyö. Toimialan strategiassa on myös linjattu aktiivinen osallistuminen kun-tien sisäilmaryhmätyöskentelyyn osana ennaltaehkäisevää toimintaa. Erikoistumista si-säilmaongelmien selvitystyöhön kehitetään hankkimalla kolmelle viranhaltijalle raken-nusterveysasiantuntijan koulutus. Ennalta ehkäisevää terveydensuojelutyötä jatketaanaktiivisella sidosryhmätyöskentelyllä, antamalla lausuntoja sekä lisäämällä tiedotustatoimialan ajankohtaisista asioista.

Tupakkalain osalta valvonnassa noudatetaan valtakunnallisia painopisteitä. Vähittäis- jatukkumyynnin osalta jatketaan valvontaa valtakunnallisella 0,5 valvontatiheydellä muttatarkastusten yhteydessä tehdään kohdekohtaista riskinarviointia, jonka perusteella onmyös mahdollista nostaa tai laskea kohteen valvontatiheyttä. Myynnin valvonta kohdis-tetaan kokonaisuuden lisäksi erityisesti vähittäismyyntipakkausten valvontaan.

Savuttomuuden osalta painopisteenä on tarkastaa kaikki toimialueella olevat tupakointi-tilalliset ravintolat. Savuttomuuden osalta varaudutaan myös taloyhtiöiden parvekkeitaja asuinhuoneistoja koskevien tupakointikieltohakemusten käsittelyyn. Käsittely on en-nakoimatonta työtä ja useita tiloja koskevissa hakemuksissa vaatii asiaa hoitavalta vi-ranhaltijalta merkittävän työpanoksen.

Eläinlääkinnän toimialueella valvontasuunnitelman päivityksessä on tapahtunut vainvähäisiä muutoksia. Tarkennuksia on tehty eläinten sisämarkkinakauppaan sekä tuon-tiin ja vientiin liittyvissä asioissa. Uutena valvontakohteena on lisätty yksi oriasema.

Valvonnan painopistealueena vuonna 2018 ovat eläinsuojelulain mukaiset ilmoituksenvaraiset toimijat, varsinkin tallit, sekä alkutuotanto, jonka valvontaan on tulossa merkit-täviä muutoksia.

Toimintaympäristössä jatkuu maidon- ja lihantuotantotilojen määrän väheneminen, mikäjohtaa sairaskäyntien vähenemiseen. Keskimääräinen tilakoko on noussut ja samallaeläinten hoidon painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön, mi-kä on myös yksi lähivuosien eläinlääkäreiden koulutuksen painopistealue.

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JA YHTEISET PERIAAT-TEET

Sisältö 1

Luettelo valvontasuunnitteluun sisältyvistä osasuunnitelmista

1 Tarkastussuunnitelmat ja valvonnan painopisteet on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunni-telmissa. Tarkastusten määrittely on esitetty Liitteessä 1.2 Näytteenotto-, projekti- ja hankesuunnitelmat on esitetty toimialakohtaisissa valvontasuunnitel-missa3 Koulutussuunnitelma on esitetty kohdassa 2.34 Häiriötilannesuunnitelma on esitetty kohdassa 4.1 ja sisällysluettelo Liite 25 Viestintäsuunnitelma on esitetty kohdassa 4.2 ja sisällysluettelo Liite 3

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT 2015–2019, JA KYSEISEN TOIMIALANVALVONNAN ERITYISPIIRTEET

Sisältö 34

Elintarvikevalvontasuunnitelma 37Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 52Tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelma 66Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalvelujenjärjestämissuunnitelma 72

1

SISÄLTÖ

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JA YHTEISETPERIAATTEET .................................................................................................................................... 21 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA ............................................ 2

1.1 Valvontasuunnitelman rajaus .................................................................................................. 21.2 Valvontaohjelmat ja – suunnitelmat, säädösperusta ................................................................ 3

1.2.1 Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat, toimialan viranomaiset ja viranomaisohjaus .. 31.2.2 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ............................................................................. 4

2 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS .................................................................................................. 52.1 Toimintaympäristö ................................................................................................................... 52.2 Henkilöstö ja voimavarat ......................................................................................................... 6

2.2.1 Terveydensuojelu ................................................................................................................. 72.2.2 Eläinlääkintähuolto ................................................................................................................ 72.2.3 Resurssien käyttö ................................................................................................................. 8

2.3 Koulutussuunnitelma, pätevyyden varmistamisen ja ylläpidon periaatteet ............................. 102.4 Toiminnan laadun kehittäminen ja sisäinen auditointisuunnitelma ......................................... 112.5 Toimivallan delegointi viranhaltijoille...................................................................................... 11

3 VALVONTA ................................................................................................................................. 113.1 Valvonnan tavoitteet .............................................................................................................. 113.2 Tarkastukset, riskinarviointi, tiheys ja käytettävä aika ............................................................ 123.3 Tarkastuskertomus................................................................................................................ 133.4 Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman valtakunnalliset painopisteet 2015 –2019 sekä valvontaprojektit ja hankkeet ......................................................................................... 15

3.4.1 Ohjelmakauden teema ........................................................................................................ 153.4.2 Varautuminen valtakunnalliseen tietokantaan ..................................................................... 153.4.3 Valtakunnalliset, aluehallintoviraston tai ympäristöterveyskeskuksen sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelliset valvontaprojektit ja hankkeet......................................................................... 16

3.5 Ympäristöterveyskeskuksen omat painopistealueet .............................................................. 163.5.1 Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelun laatujärjestelmä ........................................ 163.5.2 Varautuminen ja valmiussuunnittelu.................................................................................... 163.5.3 Sidosryhmäkoulutus ........................................................................................................... 173.5.4 Alkutuotannon selvityshanke............................................................................................... 173.5.5 Varautuminen maakuntauudistukseen ................................................................................ 17

3.6 Valvonnan maksullisuus ........................................................................................................ 183.7 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat ..................... 183.8 Kohde- ja valvontatietojärjestelmät ........................................................................................ 19

4 VALMIUSSUUNNITTELU, HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAT JA VIESTINTÄSUUNNITELMA 204.1 Valmiussuunnittelu ja häiriötilannesuunnitelmat ........................................................................ 204.2 Viestintäsuunnitelma ................................................................................................................. 21

5 VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITTELY JA YLLÄPITO ........................................................ 215.1 Päivitys ................................................................................................................................. 215.2 Hyväksyminen ....................................................................................................................... 215.3 Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien vuosiraportointi ................................................... 225.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi..................................... 22

LIITE 1 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY ......................................................................................... 26LIITE 2 HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO ................................................... 28LIITE 3 VIESTINTÄSUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO ............................................................ 28

Yleinen osa

2

VALVONTASUUNNITELMAN YHTEINEN OSA: TOIMIALOJEN YLEISET JAYHTEISET PERIAATTEET

1 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA

1.1 Valvontasuunnitelman rajaus

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksessa on laadittu ym-päristöterveydenhuollon lakialat kattava valvontasuunnitelma vuosille 2015–2019. Val-vontasuunnitelmassa käsitellään ympäristöterveyskeskuksen toimialueen elintarvike-,tupakka- ja terveydensuojelulain mukaista valvontaa sekä nikotiinivalmisteiden myyntiä.Valvontasuunnitelmassa käsitellään myös eläinlääkintähuoltoa koskevat valvontasuun-nitelmat painopistealueineen. Ympäristöterveyskeskus on liittänyt myös nikotiinivalmis-teiden myynnin valvontasuunnitelman osaksi tupakkalain mukaista valvontasuunnitel-maa vaikka lakisääteistä velvoitetta laatia valvontasuunnitelma lääkelain mukaista niko-tiinivalmisteiden myynnin valvontaa varten ei ole. Säteilylain mukainen solariumlaittei-den valvonta ja ympäristönsuojelulain mukainen otsoni- ja f-kaasuasetusten mukainenvalvonta toteutetaan ympäristöterveydenhuollon muiden lakialojen valvonnan yhteydes-sä.

Suunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnalli-nen valvontaohjelma vuosille 2015–2019, valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimi-alakohtaiset valvontaohjelmat, niiden vuosipäivitykset sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö.

Valvontasuunnitelma on laadittu siten, että toimialojen yleiset, kaikille yhteiset asiat onkoottu yhteiseen osaan. Yhteisen osan lisäksi valvontasuunnitelmassa on esitetty ter-veydensuojelun ja eläinlääkinnän toimialakohtaiset suunnitelmat lakialoittain ja ominaosinaan. Valtakunnallisen valvontaohjelman linjauksen mukaisesti toimialakohtaisetvalvontasuunnitelmat on laadittu todellisen valvontatarpeen mukaisesti, jolloin valvon-nan toteumaraportit kertovat, miten hyvin valvonnan kokonaistarve ja toimialakohtaisettavoitteet on saavutettu.

Valvontasuunnitelmaan sisältyy toimialoittain säännöllisen ja suunnitelmallisen valvon-nan lisäksi arvio muista valvontayksikön vastuulla olevista tehtävistä kuten: ennaltasuunnittelemattomat valvontatapaukset, asiakkaiden yhteydenotot ja niihin liittyvät selvi-tykset, ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, henkilökunnan kou-lutus sekä häiriötilannetoiminta, joista esimerkkinä epidemiaselvitykset. Nämä tehtävätovat suurelta osin ympäristöterveydenhuollon ennaltaehkäisevää työtä. Ympäristöter-veyskeskuksen strategisena tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta ja riittävien re-surssien varaaminen siihen. Myös valvontatyöhön liittyviin matkoihin käytetty aika huo-mioidaan tarkasteltaessa kokonaistyöpanosta, vaikka sitä ei lasketa kuuluvaksi tarkas-tukseen käytettävään aikaan. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan elintarvi-kevalvonnan toimialakohtaisesta valvontaohjelmasta tulee käydä ilmi, mitkä ohjelmankohdat ovat lakisääteisiä ja mitkä ohjeellisia.

Yleinen osa

3

1.2 Valvontaohjelmat ja – suunnitelmat, säädösperusta

1.2.1 Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat, toimialan viranomaiset ja vi-ranomaisohjaus

Laatimiensa valvontaohjelmien avulla keskusviranomaiset ohjaavat ja sovittavat yhteenympäristöterveydenhuollon lakien mukaista toimeenpanoa. Ympäristöterveydenhuollonyhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, toimialakohtaisten valtakunnallisten val-vontaohjelmien ja ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunnitelman suhdetta on kuvat-tu seuraavassa taulukossa.

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALTAKUNNALLINEN VALVONTAOHJELMA(Evira, Valvira)

Ympäristöterveydenhuollon yhteiset asiat, toimintaympäristön muutokset, ympäristöterveydenhuollonlait, yhteiset periaatteet ja toimintatavat

TOIMIALAKOHTAISET VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMATElintarvikelaki Eläinlääkintä-

huoltolakiTerveydensuojelulaki Tupakkalaki

EVIRA VALVIRA↓

Ympäristöterveyskeskuksen (valvontaviranomaisen) valvontasuunnitelma

Valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) sekä ympäristöterveydenhuol-lon erityislainsäädäntö edellyttävät kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon valvon-tasuunnitelman. Tämä valvontatutkimusohjelma laaditaan suunnitelman valmistelun ai-kana voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Elintarvikelaki (23/2006) 48§Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 10§Tupakkalaki (549/2016) 8 §Terveydensuojelulaki (763/1994) 4a § ja 6 §Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta(665/2006)

Valvontasuunnitelmissa esitetyt ympäristöterveydenhuollon tehtävät hoidetaan pääosinkunnissa tai seudullisissa valvontayksiköissä. Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovatannettujen säännösten ja määräysten noudattamista toimialueillaan. Ministeriöidenalaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympä-ristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialoillaan seuraavasti:

MMMEvira Elintarvikelainsäädäntö, eläinlääkintähuoltolaki

STMValvira Terveydensuojelulainsäädäntö, tupakkalainsäädäntö, elintarvikelaki (alko-

holijuomat)Fimea Lääkelaki (nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti)Stuk Säteilylaki (solariumlaitteiden valvonta), talousvesiasetus STMa 1352/2015

isojen vesilaitosten jakaman veden radioaktiivisuus (laki muuttunut ja nu-mero saattaa muuttua julkaistaessa)

Yleinen osa

4

YMYmpäristöviranomainen

Ympäristönsuojelulaki (otsoni- ja f- kaasu asetus /kylmä- ja jäähdytyslaitteet)

1.2.2 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö

Suomen lainsäädäntö: www.finlex.fi -> ajantasainen lainsäädäntöElintarvikelainsäädäntökansio (Evira, Edita) päivityksineen on Ympäristöterveyskeskuk-sen toimipisteissä käytettävissä.

Elintarvikesäädökset

Evira on siirtänyt viranomaisohjauksen ylläpitämäänsä valvontaviranomaisille tarkoitet-tuun Eviranet palveluun, johon valvontayksikössä on kaikilla käyttäjätunnukset.

Evira / Eviranet https://eviranet.evira.fi/

Terveydensuojelu- ja tupakkasäädökset

Terveydensuojelun lainsäädäntö ja soveltamisohjeet sekä Terveydensuojelulain mukai-sen valvonnan ja laatutyön tueksi laadittu valtakunnallinen terveydensuojelun valvonta-ohjeisto, josta löytyy mm. tarkastusohjeet ja malliasiakirjat ajantasaisena löytyy alla ole-vasta osoitteesta.http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu

Ympäristöterveydenhuollon viranomaisille on rakennettu Valviran verkkopalvelu, johonon käyttäjätunnukset. Palvelu sisältää terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisia oh-jeita ja tietoja.https://yth.valvira.fi/public/Login.aspx?ReturnUrl=%2fPublic%2fDefault.aspx

REACH - neuvontapalvelu: http://www.kemikaalineuvonta.fi/

Lääkelaki

www.fimea.fiLääkelain mukaista myyntilupaa koskeva lainsäädäntö ja luettelo:http://www.fimea.fi/valvonta/laaketehtaat_ja_-tukkukaupat

http://www.finlex.fi/

https://eviranet.evira.fi/

http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu

https://yth.valvira.fi/public/Login.aspx?ReturnUrl=%2fPublic%2fDefault.aspx

http://www.kemikaalineuvonta.fi/

http://www.fimea.fi/

http://www.fimea.fi/valvonta/laaketehtaat_ja_-tukkukaupat

Yleinen osa

5

2 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS

2.1 Toimintaympäristö

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä aloitti toimintansa 1.1.2007. Yhtymä muuttinimensä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäksi syyskuussa 2016. Yhtymän toimi-alat 1.1.2017 alkaen ovat terveys- ja sairaanhoitopalvelut, ikääntyneiden palvelut jakuntoutus, perhe- ja sosiaalipalvelut, strategia- ja tukipalvelut sekä ympäristötervey-denhuolto.

Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kun-nanvaltuustot valitsevat jäsenet. Valtuuston alaisena hyvinvointikuntayhtymää johtaahallitus. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta vastaa laissa kunnan tervey-densuojeluviranomaiselle määrätyistä tehtävistä siltä osin kuin kunnat ovat antaneetympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen kuntayhtymälle. Hyvinvoinnin ja ter-veydenedistämisen lautakunta myös hyväksyy ympäristöterveydenhuollon valvonta-suunnitelman.

Ympäristöterveydenhuollon yksikön toiminta-alue kattaa kymmenen kuntaa: Asikkala,Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä,joissa on yhteensä noin 87 000 asukasta. Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötäyttää valtioneuvoston periaatepäätöksen vaatimukset seudullisten valvontayksiköidenkoosta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toiminta-alue sekä terveydensuojelunja eläinlääkinnän toimipisteet on kuvattu seuraavassa kartassa.

Yleinen osa

6

2.2 Henkilöstö ja voimavarat

Ympäristöterveyskeskuksessa työskentelee vuonna 2018 toimialajohtaja, eläinlääkintä-johtaja, terveydensuojelupäällikkö, kaksitoista terveydensuojeluinsinööriä, kahdeksaneläinlääkäriä, kaksi valvontaeläinlääkäriä ja kaksi toimistosihteeriä. Ympäristöterveys-keskuksen toimiala jakautuu kahteen tulosalueeseen, jotka ovat terveydensuojelu jaeläinlääkintähuolto.

Yleinen osa

7

2.2.1 Terveydensuojelu

Terveydensuojelun tulosalueen johtajana toimii toimialajohtaja. Toimialajohtaja vastaatulosalueen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä henkilöstö- ja taloushallin-non tehtävistä tulosalueella. Terveydensuojelupäällikön vastuulla on valvontasuunni-telmien laatiminen ja valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi sekä tulosalueentoiminnan ohjaus valvontasuunnitelman mukaisesti. Terveydensuojelun henkilöstö onsijoitettu kahteen osaamiskeskukseen, jotka sijaitsevat Heinolassa ja Hollolassa. Jokai-seen osaamiskeskukseen on sijoitettu kaikkien valvottavien lakialojen erikoistuja. Pie-nemmillä lakialoilla (tupakka ja nikotiini) on vain 1-2 erikoistujaa koko alueella.

Terveydensuojelun kokonaisresurssi on 14,75 htv, josta 11,3 htv käytetään toimialanlakialojen mukaisiin tehtäviin. Muilta osin resurssia käytetään toimialan ja tulosalueenjohtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin, raportointiin, toimistotöihin sekä varautumiseen jalaadun kehittämiseen.

2.2.2 Eläinlääkintähuolto

Eläinlääkintähuollon tulosalueen johtajana toimii eläinlääkintäjohtaja. Eläinlääkäreidentoimipisteet on hajautettu maakuntaan siten, että vastaanottoja sijaitsee Asikkalassa,Hartolassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Orimattilassa ja Sysmässä. Eläinlääkä-reiden keskinäisestä työnjaosta on sovittu tietyiltä osilta. Eläinlääkintähuollon kokonais-henkilöresurssi vuonna 2017 on 10,9 htv.

Eläinlääkintähuollon kokonaisresurssista (10,9 htv) on käytettävissä peruseläinlääkin-tään 6,1 htv, tuotantoeläinten terveydenhuoltoon 0,8 htv, eläinten hyvinvoinnin valvon-taan 2,25 htv, eläinten terveyden valvontaan 0,2 htv, sivutuotevalvontaan 0,05 htv hal-lintotehtäviin 0,55 htv, elintarvikevalvontaan 0,2 htv ja toimistotöihin 0,75 htv.

Lisäksi Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkintä ja päivystyshankitaan ostopalveluna Helsingin yliopiston tuotantoeläinsairaalalta.

Eläinlääkäripäivitys on järjestetty maakunnallisena toimintana, jota hallinnoi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Toimialue jakaantuu kolmeen eri päivystysalueeseen,joilla on keskitetty päivystyspuhelinnumero. Pieneläinpäivystys on eriytetty muusta päi-vystyksestä viikonloppuisin ja arkipyhinä yöaikaa lukuun ottamatta.

Yleinen osa

8

2.2.3 Resurssien käyttö

Terveydensuojelun säännöllisen valvonnan tarkastusten ja valvontakohteiden määrääsekä suunnitellun ja ennakoimattoman valvonnan määrää on käsitelty taulukoissa 4 - 5.Terveydensuojelun kokonaisresurssin jakautumista lakialoittain arvioidaan taulukossa4. Valvontaan käytettävän aikaresurssin (htv) valtakunnalliset laskentaperusteet ovatmuuttuneen merkittävästi elintarvikevalvonnassa ja jonkin verran myös terveydensuoje-lulain mukaisessa valvonnassa. Uuden ajankäytön laskentatavan näkökulmasta valvon-taa kevennetään ja painotetaan enemmän kumppanuuteen sekä neuvontaan ja ohjauk-seen. Valvonnan painopistettä erityisesti elintarvikevalvonnassa on ohjeen mukaansuunnattu toimijoiden monimuotoiseen neuvontaan ja ohjaukseen. Keskitetty tietojärjes-telmä ja sitä kunnissa käyttävät kuntajärjestelmät eivät ole kuitenkaan kehittyneet muu-toksen tahdissa, jonka takia taulukossa 4 esitetyt resurssimäärät ovat huomattavasti to-dellista tarvetta alemmat. Arvioissa pyritään huomioimaan myös tiedossa olevat muu-tokset lainsäädännössä ja toimintaympäristössä sikäli kun ne toteutuvat esitetyssämuodossaan. Ympäristöterveyskeskuksen tavoitteena on, että riskinarviointiin perustu-va suunnitelmallinen valvonta pystytään toteuttamaan yli 90 %:sti kaikilla lakialoilla.

Säännöllisen valvonnan suunnittelun rakenne ja resurssien laskentatapa on muutettuelintarvikevalvonnassa pohjautuvaksi kohdekohtaiseen riskinarviointiin ja arviointia ontarkennettu vuodelle 2018. Riskienarvioinnin viimeinen päivitys pudottaa kohteiden tar-kastustiheyksiä vuodesta 2017 vielä jonkin verran. Näiden arviointiohjeiden lisäksi koh-teiden riskinarvioinnissa on käytetty hyväksi pitkäaikaisen valvontahistorian aikana koh-teesta ja sen toiminnasta saatua tietoa. Muiden lakialojen kohteiden riskiarvioinnin läh-tökohtana käytetään valtakunnallisen valvontasuunnitelman kohdetyyppikohtaisia ris-kinarviointeja. Valvonnassa tarkastusmääriä voidaan tarvittaessa nostaa kohdekohtai-seen riskinarviointiin ja aikaisempaan kohteen valvontahistoriaan perustuvan kokonais-arvioinnin perusteella. Vuonna 2018 tullaan tekemään tupakan vähittäismyyntikohteidenkohdekohtaista riskinarviointia.

Valvontaa tukevien tehtävien kirjaaminen valvontasuunnitelmaan on katsottu tarpeelli-seksi, koska nämäkin tehtävät ovat lakisääteisiä ja näihin tehtäviin käytettävän työajanosuus kokonaisresurssista on merkittävä ja kasvaa vuosittain. Huomattava osa näistätehtävistä on ennaltaehkäisevää terveydensuojelua, joka lisää valvonnan vaikuttavuuttaja on siksi valittu valtakunnallisessa valvontaohjelmassa sekä ympäristöterveyskeskuk-sessa tärkeäksi strategiseksi painopistealueeksi. Edellä mainittu työ koostuu muun mu-assa hyväksymis- ja ilmoitusmenettelyistä, asunnontarkastuksista, toimijoille ja asiak-kaille annettavasta neuvonnasta ja ohjauksesta sekä kouluttautumisesta. Laajempaanihmismäärään kohdistuvaa ennaltaehkäisevää terveydensuojelua toteutetaan työsken-telemällä sidosryhmissä erilaisissa kuulemis-, neuvottelu- ja työryhmätapaamisissa se-kä antamalla lausuntoja esimerkiksi ympäristölupa, maankäyttö ja rakennuslupa asiois-sa.

Yleinen osa

9

Taulukko 3. Ympäristöterveyskeskuksen resurssien kohdentuminen vuonna 2018

Ympäristöterveyskeskus 2017 ELhtv

TsLhtv

TupL/LääkLhtv

Yhteen-sä htv

Säännöllinen valvonta, sis. näyt-teenotto / josta projektit

1,25 /0,05

1,61/0,11 0,14 3,0/

0,1Muut valvontaa tukevat tehtävät (si-sältää myös ennakoimattomat tarkas-tukset, asunnontarkastukset ym.)

3,50 4,51 0,28 8,29

Valvonnan kokonaistyöpanostarve 11,3 htv. Vuosille 2018–2019 varataan henkilöstö-resurssia maakuntamuutoksen valmisteluun liittyviin tehtäviin. Koko henkilökuntaa kos-kevia valmistelutehtäviä (työpajat, toiminnan kehittämiseen osallistuminen jne) vartentyöpanosta on varattu myös lakialoille muiden tehtävien alle. Muihin valvontaa tukeviintehtäviin käytettävä resurssi on laskettu säännöllisen valvonnan resurssista kerrottunaterveydensuojelulain mukaisten tehtävien osalta 2,8:llä, elintarvikelain tehtävien osalta2,82:llä ja muiden lakialojen osalta 2,0:lla.

Taulukko 4. Ympäristöterveyskeskuksen valvonta vuonna 2018

Ympäristöterveys-keskus 2016

Säännöllinenvalvontatarkastukset 2017

Ennakoimattomattarkastukset 2017

Lakialan säännölli-sen valvonnantarkastukset 2017lakialan tarkastus-ten 2017 koko-naismäärästä

kpl/v kpl /v (arvio) % (arvio)ELEL (maitotilat, vesi-viljely)

468+50proj75 *)

300 94

TsLTsL (asumisterveys)

297+60proj0

35100

9063 (mukanaas.tark)**)

TupL/LääkL 68 20 71Yhteensä 943 185 84YHTEENSÄ 943 kpl/v (TA 2018 877 kpl)

*) Nämä tarkastukset huomioidaan ja resurssoidaan eläinlääkintähuollon valvontasuun-nitelmassa.

**) Asunnontarkastukset on huomioitu valvontasuunnitelmassa vaikka ne ovatkin luon-teeltaan ennakoimattomia tarkastuksia. Suuren määrän takia ne vähentävät säännölli-sen valvonnan osuutta tarkasteltaessa prosenttilukuja. Jos asunnontarkastuksia eihuomioida, on terveydensuojelussa säännöllisen valvonnan osuus 90 %.

Yleinen osa

10

2.3 Koulutussuunnitelma, pätevyyden varmistamisen ja ylläpidon periaatteet

Valtioneuvoston periaatepäätökseen elintarvikevalvonnan kehittämisestä sisältyy ajatushenkilöstön erikoistumisesta seudullisissa yksiköissä. Tavoitteena on, että valvontayk-siköissä olisi erikoisosaamista kaikilta ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Ter-veydensuojelun tulosalueella erikoistumista on toteutettu siten, että terveydensuojeluin-sinööreille on nimetty erikoisosaamisalueet. Erikoisosaajat huolehtivat oman erikois-osaamisalueensa ajantasaisen lainsäädännön ja keskusviranomaisten antamien ohjei-den hallitsemisesta sekä muun henkilöstön tiedottamisesta. Myös työnjakoa vaativimpi-en tarkastuskohteiden osalta on pyritty ohjaamaan erikoisosaamisalueiden perusteella.Kaikki terveydensuojeluinsinöörit voivat toimia koko valvonta-alueella, jolloin erikois-osaaminen voidaan varmistaa esimerkiksi loma-aikoina. Syvempää perehtymistä vaati-vien kohteiden valvonta on keskitetty tietyille erikoistujille koko valvonta-alueella. Eri-koistumista ja tehtävienjakoa on entisestään tarkennettu vuodelle 2018 ja esimerkiksialkutuotannon valvonta on huomioitu erikoistumisessa aikaisempaa paremmin.

Terveydensuojelun laatujärjestelmään on laadittu perehdytysohjelma uusia työntekijöitäja sijaisia varten. Perehdyttämisellä ja sen seurantakeskustelulla varmistutaan oikeidentoimintatapojen ja prosessien hallinnasta valvontatyössä. Terveydensuojelupäällikkökoordinoi perehdytyksen ja se tapahtuu pääasiassa lakialoittain erikoistujien toimesta.

Eläinlääkintähuollon tulosalueella on sovittu erityyppisten valvontatehtävien ja tiettyjenpraktiikkatehtävien jakamisesta eri viranhaltijoiden kesken. Eläinlääkintähuollossa ontärkeää kaikkien viranhaltijoiden riittävä yleisosaaminen.

Valvonnan laadun turvaamiseksi on tärkeää huolehtia henkilöstön riittävästä koulutuk-sesta. Tulosalueiden budjeteissa on osoitettu oma tilikohta henkilökunnan koulutukseenvaratuille määrärahoille. Koulutuksen kohdentamiseksi henkilökohtaiset koulutustarpeetkäydään vuosittain läpi esimiehen kanssa kehityskeskustelussa. Viitteellinen koulutus-suunnitelma laaditaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Koulutuksessapainotetaan oman erikoisosaamisalueen ja työtehtävien mukaista koulutusta unohta-matta kuitenkaan työtehtävien riittävän laaja-alaista osaamista. Vuoden 2018 talousar-viossa on varauduttu hankkimaan 2-3 terveydensuojeluinsinöörille rakennusterveysasi-antuntijakoulutus. Henkilökunnan osallistumisesta eri koulutustilaisuuksiin päätetäänhalukkaiden osallistujien oman esityksen pohjalta joko kuukuukausipalaverissa tai yksit-täisten osallistujien osalta suoraan esimiehen toimesta. Terveydensuojelun henkilöstöl-le pyritään osoittamaan valvontasuosituksen mukaan koulutusta 5-8 pv/henkilö ja eläin-lääkintähuollon henkilöstölle 8-10 pv/henkilö vuodessa. Koulutuksissa käytetään hyväk-si soveltuvin osin myös työnantajan järjestämää yleistä koulutusta esimerkiksi johtami-sessa, atk- ohjelmien käytössä ja vastaavassa. Koulutukseksi lasketaan myös omaeh-toinen ammattitaidon ylläpito (mm. kirjallisuuteen tai tiettyyn asiaan perehtyminen).Koulutuksiin pyritään mahdollisuuksien mukaan osallistumaan etäyhteyksien kautta,mikäli sellainen on saatavilla. Koulutusmateriaalit tallennetaan yhteiselle palvelimelle,josta ne ovat henkilökunnan käytettävissä. Jokaisen koulutuksen pääkohdat esitellääntulosalueen kuukausipalaverissa. Terveydensuojelun henkilökunnan osallistuminenkoulutuksiin dokumentoidaan koulutuskirjapitoon. Uusien työntekijöiden perehdyttämi-nen työtehtäviin toteutetaan dokumentoidusti, etukäteen laaditun perehdytysohjelmanmukaisesti.

Eläinlääkintähuollon tulosalueella kaikkien eläinlääkäreiden tulee osallistua peruseläin-lääkinnän koulutuksiin sekä lisäksi oman erikoisosaamisensa koulutuksiin.

Yleinen osa

11

2.4 Toiminnan laadun kehittäminen ja sisäinen auditointisuunnitelma

Terveydensuojelun tulosalueella on käytössä toiminnan laadun arviointi- ja kehittämistyö.Tässä työssä laaditaan laatujärjestelmään sisäinen auditointisuunnitelma, joka kattaalaatujärjestelmän eri osa-alueiden sisäisen auditoinnin sekä henkilökunnan osaamisenmonitoroinnin.

Auditointisuunnitelmaa laadittaessa aloitetaan valmisteluvaiheena henkilökunnan ver-taisarviointi parityöskentelynä, siten että parit arvioivat vuorollaan toistensa suorittamaatarkastusta. Arviointia varten laaditaan lomake, jonka tulokset käydään läpi palautekes-kustelussa. Tavoitteena on kerätä ja jakaa hyviä käytäntöjä valvontatyön kehittämiseksisekä tunnistaa rakentavassa ja positiivisessa hengessä kehittämiskohteita. Ensimmäi-nen täysi arviointikierros on suoritettu vuoden 2017 aikana.Valmisteluvaiheen jälkeen osaamisen monitorointia jatketaan vuosittain, siten että kunkintarkastuksia suorittavan viranhaltijan tekemä tarkastus auditoidaan vähintään kerrankolmessa vuodessa. Auditoijana voi toimia yksikön esimies, terveydensuojelupäällikkötai viranhaltija toisesta valvontayksiköstä.

2.5 Toimivallan delegointi viranhaltijoille

Lainsäädännön tarkoittamana kunnan monijäsenisenä valvontaviranomaisena Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä toimii kuntayhtymän hyvinvoinnin ja terveydenedis-tämisen lautakunta. Yhtymän hallitus on delegoinut toimivaltaansa alaisilleen viranhalti-joille lukuun ottamatta monijäsenisen toimielimen päätettäväksi säädettyjä pakkokeino-ja, valvontasuunnitelmien hyväksymistä sekä ympäristöterveydenhuollon toimialaankuuluvien maksujen perusteista päättämistä. Toimivalta on määritetty tarkemmin ympä-ristöterveyskeskuksen päätösvaltamatriisissa. Päätösvaltamatriisi on päivitetty11.12.2017.

3 VALVONTA

3.1 Valvonnan tavoitteet

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäris-tön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja sitenvarmistaa kuntalaisille terveellinen elinympäristö, jossa ei esiinny terveyshaittaa aiheut-tavia tekijöitä. Valvonnan tavoitteena on tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelujajäsenkuntien asukkaille ja yrityksille laadukkaasti, tehokkaasti sekä tasapuolisesti ja kat-tavasti koko toiminta-alueella. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää näkökul-maa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset huomioidaan toiminnassa. Tällaisiamuutoksia ovat mm. lainsäädännön muutokset, yhdyskuntarakenteen muutokset, tiedotympäristön terveyshaitoista. Terveyshaittoja ehkäisevän vaikutuksen takia ennaltaeh-käisevä terveydensuojelutyö on nostettu valtakunnallisesti painopistealueeksi koko oh-jelmakaudelle. Ympäristöterveyskeskus osallistuu aktiivisesti elinympäristön terveelli-syyteen vaikuttavaan suunnitteluun mm. antamalla lausuntoja vireillä olevista kaavoista,ympäristöluvista ja rakennuslupahankkeista muille viranomaistahoille. Tätä työtä teh-dään myös erilaisissa sidosryhmätapaamisissa ja työryhmissä.

Yleinen osa

12

Elintarvikevalvonnan tavoitteena on valmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn tur-vallisuus sekä hyvä terveydellinen ja elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä var-mistaa, että elintarvikkeista annettavat tiedot ovat riittävät ja oikeat eivätkä johda kulut-tajia harhaan. Tavoitteena on suojata kuluttajaa elintarvikkeiden aiheuttamilta terveys-vaaroilta ja taloudellisilta tappioilta.

Terveydensuojeluvalvonnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön ter-veyttä. Lainsäädännön tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisiaelinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Tervey-densuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveysvaarantai -haitan esiintymistä, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisiatekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämisek-si ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset ja määräykset.

Tupakkalain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheut-tavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Tupakkalain tarkoituksena on myös vä-hentää kaikenikäisten ihmisten altistumista ympäristön tupakansavulle. Tupakoinnin ai-heuttamia haittoja ehkäistään tehokkaimmin rajoittamalla uusien tupakoitsijoiden mää-rää. Käytännössä monet aloittavat tupakoinnin jo ennen kuin ovat saavuttaneet tupakanostamiseen oikeuttavan iän. Juuri tässä vaiheessa ennaltaehkäisevien toimien terveyttäedistävä kokonaisvaikutus on suurimmillaan. Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lää-kevalmisteiden myyntikanavan laajentamisella on tarkoitus parantaa tupakoinnin lopet-tamista yrittävien mahdollisuutta saada lopettamista helpottavia lääkevalmisteita.

3.2 Tarkastukset, riskinarviointi, tiheys ja käytettävä aika

TarkastuksetTarkastustyypit ja sisällön määrittely on kuvattu koosteessa yhteisen osan LIITTEESSÄ1. Tarkastustoiminnalla selvitetään valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmu-kaisuutta. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin jatuotteisiin. Yksittäinen tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai vainjonkin osa-alueen tarkastuksen. Valvontaohjelma-asetuksen mukaan tarkastukset voi-vat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnantai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen mahdollisten terveyshaitto-jen selvittämiseksi sekä turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelk-kää näytteenottokäyntiä ei pidetä tarkastuksena.

Vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta on elintarvikealantoimijalla. Turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta toimija varmistaa omavalvonnanavulla. Viranomaisvalvonnan tehtävänä on tarpeellisten neuvojen, ohjauksen ja keho-tusten avulla varmistaa, että omavalvonta toimii tehokkaasti ja että elintarvikkeen turval-lisuus, jäljitettävyys ja vaatimuksenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jakelu- ja kä-sittelyvaiheissa. Valvonta-asetuksen mukaan elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöi-sesti ilman ennakkoilmoitusta ja silloin kun kohteessa on toimintaa. Tilanteissa, joissahalutaan toimija tai toiminnan vastuuhenkilö paikalle, tarkastuksesta sovitaan ennalta.Asiakirjojen tarkastus voidaan suorittaa myös valvontaviranomaisen toimitiloissa. Oiva-hymy – järjestelmä on valtakunnallinen tietoalusta ja menettelytapa, jonka avulla val-vontatulokset vähittäismyymälöiden, tarjoilupaikkojen ja laitosten tarkastuksista julkiste-taan. Valvontatulosten esilläpito on kohteissa pakollista. Lähtökohtana on, että nämätarkastukset ovat tavanomaisia kunnan valvontasuunnitelman mukaisia suunnitelmalli-

Yleinen osa

13

sia tarkastuksia, joista peritään kunnan valvontataksan mukainen maksu. Myös elintar-vikehuoneistoilmoituksen käsittelyn jälkeisen ensimmäisen tarkastuksen tulokset julkis-tetaan Oiva-arviointiohjeen mukaan Oiva järjestelmän kautta ja tarkastus sisältyy suun-nitelmallisiin, maksullisiin tarkastuksiin. Vuodesta 2016 lähtien myös valtakunnalliset,alueelliset ja paikalliset projektit kirjataan ja julkaistaan säännöllisen valvonnan tarkas-tuksina.

Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoitteena on selvittää terveys-vaaran tai -haitan esiintyminen, eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykösellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Terveydensuoje-luviranomainen voi antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset oh-jeet, toimenpide-ehdotukset ja määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinva-raista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutki-muksia varten. Tarkastus voi liittyä myös jälkivalvontaan, jos kohteeseen on annettukehotuksia tai määräyksiä. Jälkivalvontatarkastukset tehdään aina asetetun määräajankuluttua. Ilmoitusmenettelyyn liittyviä nk. käyttöönottotarkastuksia voidaan tehdä har-kinnan mukaan myös ennen toiminnan aloittamista kohteessa. Näillä tarkastuksillavarmistetaan vireille tulleen ilmoituksen tietojen oikeellisuus kohteessa ja ilmoitetuntoiminnan soveltuminen ilmoitettuun tilaan. Valtakunnallisen linjauksen mukaan valvon-takohde kuuluu säännöllisen valvonnan piiriin heti kun valvontaviranomainen on vas-taanottanut toimintaa koskevan ilmoituksen. Tämän perusteella myös nk. käyttöönotto-tarkastukset ovat maksullista säännöllistä valvontaa.

Ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunnitelmassa tarkastukset on kirjattu lakialoit-tain valvontakohdetyyppien mukaan. Tarkastuksen sisältö määräytyy sen mukaan, mil-laiseen kohteeseen ja minkä lain perusteella se tehdään ja saattaa olla tarkoituksenmu-kaista tehdä tarkastus samanaikaisesti useamman lain perusteella (yhdistetty tarkas-tus).

Tarkastus voidaan toteuttaa myös yhteistyössä useamman viranomaisen kanssa yh-teistarkastuksena samanaikaisesti. Yhteistarkastuksia tehdään muun muassa suurtenkokoontumistilojen käyttöönotossa, yleisötilaisuuksien ja ohjelmapalveluiden valvon-nassa. Tärkeimmät yhteistyöviranomaiset näissä tarkastuksissa ovat rakennusvalvon-taviranomainen, poliisi ja pelastusviranomainen.

Elintarvike- ja terveydensuojelulain mukaiset tarkastukset tallennetaan Digia tarkastajaohjelman kautta valtakunnalliseen kohdetietojärjestelmään. Myös muiden lakialojenosalta ollaan siirtymässä Oivajärjestelmän tyyppiseen tarkastus- ja arviointimenettelyyn.Vuoden 2017 lopussa on julkaistu ensimmäisiä luonnoksia tarkastuslomakkeista. Ym-päristöterveyskeskus on ollut mukana testaamassa näiden lomakkeiden käyttöä ja tuleeottamaan viralliset lomakkeet ja valvonta-ohjeet käyttöön valtakunnallisen ohjeistuksenmukaisesti. Käyttöönotto tulee todennäköisesti ajoittumaan vuodelle 2018.

3.3 Tarkastuskertomus

Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus Hallintolain (434/2003) 39 §:n mu-kaan ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisi epä-kohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään aika, valvonnan tarkoitus, läsnä olleet, sovel-lettu lainsäädäntö ja lakiperusteet, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tar-vittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet (kehotus) ja niiden määräajat,

Yleinen osa

14

mahdollinen uusintatarkastus sekä maksun määräytyminen ja tarkastuksesta lisätietojaantava henkilö. Projektitarkastuksia varten laadittu tarkastuslomake voi toimia tarkas-tuspöytäkirjana sellaisenaan, kunhan se täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Tarkastus-kertomus laaditaan Digia Tarkastaja-ohjelman muodostamalle tarkastuskertomuspohjal-le tai Oiva arviontipohjalle. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Käy-tännössä kertomus laaditaan vähintään kahtena kappaleena, joista toinen jää viran-omaiselle ja toinen toimitetaan tarkastajan allekirjoittamana tarkastuskohteeseen liittee-nä mahdollinen kohteessa täytetty tarkastuslista tai muut dokumentit (esim. tarkastuslis-tat, tutkimustodistukset, valokuvat). Tilanteen mukaan tarkastuskertomus voidaan toi-mittaa tiedoksi myös muille tahoille kuten viranomaisille, kuitenkin ottaen huomioon jul-kisuuslainsäädäntö. Salassa pidettäviä tarkastuskertomuksia esimerkiksi epäsiisteys-tarkastuksilta ei toimiteta sähköpostitse. Poikkeuksen tästä tarkastuskertomusten toimi-tuskäytännöstä muodostavat elintarvikevalvonnan suunnitelmallisten tarkastusten tar-kastuskertomukset sekä esille asetettavat Oivaraportit, jotka lähtevät keskitetystä järjes-telmästä suoraan kohteisiin, eikä niitä allekirjoiteta. Viranomaisen kappale Oiva-pöytäkirjasta tallennetaan sähköisesti verkkoasemalle ja tulostetaan vain tarvittaessa.Kuten kohdassa 3.2 on todettu myös muiden lakialojen tarkastusten tekeminen ja rapor-tointi on siirtymässä Oivaraporttityyppiseksi todennäköisesti 2018 aikana. Asiassa me-netellään valtakunnallisten aikataulujen ja ohjeiden mukaisesti.

Päätös (esimerkiksi määräys tai kielto) tehdään omana asiakirjanaan. Päätöksiin liitty-vät kirjalliset kuulemiset sekä itse päätökset toimitetaan asianosaisille todisteellisesti,koska näissä viranomaisella on nk. todistustaakka. Päätöstä edeltävä vireillä olosta il-moittaminen ja kuuleminen voidaan suorittaa suullisesti erittäin kiireellisissä tapauksissatai tilanteessa, jossa kuultava henkilö ei kykene vastaamaan kirjallisesti tarkastuksenyhteydessä (suullinen kuuleminen, Hallintolaki 37§). Normaalitilanteessa kuuleminentehdään aina erikseen kuulemiskirjeellä (kirjallinen kuuleminen). Tarkastuksen yhtey-dessä tapahtuvan kuulemisen yhteydessä tulee laatia jäljentävä tarkastuskerto-mus/kuuleminen, jonka kuultava ja tarkastaja allekirjoittavat. Suullisessa kuulemisessatulee esittää samat kuulemisessa vaadittavat asiat kuin kirjallisessa kuulemisessa janämä tulee läpikäydä ja kirjata yhteistyössä kuultavan kanssa.

Tupakkalainsäädännön valvonnassa käytössä on valtakunnallisen valvontaohjelman liit-teiden mukaiset tarkastuskertomusmallit. Malleista poikkeavan tarkastuskertomuksenlaadinta voi tulla kyseeseen esimerkiksi valitustapausten tai lääkelain valvonnan yhtey-dessä. Tupakkalainsäädännön mukainen valvonta keskittyy jatkossa suurelta osin tuot-teiden myyntiin liittyvään valvontaan. Savuttomuuden osalta uutena painopisteenä tule-vat taloyhtiöiden osakehuoneistojen tai niihin liittyvien ulkoalueiden tai parvekkeiden tu-pakointikieltohakemukset.

Säteilylainsäädännön mukaisessa solariumlaitteiden valvonnassa ja ympäristönsuojelu-lainsäädännön mukaisessa otsoni- ja f-kaasuasetusten valvonnassa käytetään ensisi-jaisesti valvontaohjeistuksen mukaisia lomakkeita. Valvonnassa havaituista puutteistaannetaan kehotus ja jatkokäsittely siirretään Säteilyturvakeskukseen tai ympäristöviran-omaiselle tapauksesta riippuen.

Yleinen osa

15

3.4 Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman valtakunnalliset painopisteet 2015 –2019 sekä valvontaprojektit ja hankkeet

3.4.1 Ohjelmakauden teema

Ohjelmakauden 2015–2019 valtakunnallinen teema on valvonnan vaikuttavuus. Ympä-ristöterveydenhuollon yhteiseen valvontaohjelmaan kirjatut tavoitteet on huomioitavakoko ympäristöterveydenhuollon alueen valvonnassa. Valvontatoiminnan vaikuttavuuttavoidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia,kuten kouluttamista ja tiedottamista sekä toiminnanharjoittajien kannustamista teke-mään lainsäädännön asettamia velvoitteita. Vuosille 2018–2019 on julkaistu valtakun-nallisesta valvontaohjelmasta päivitys terveydensuojelulain, tupakkalain sekä yleistenkuvausten osalta.

Valvonnan vaikuttavuutta edistetään seuraavia valtakunnallisia tavoitteita toteuttamalla:- valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen- arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen- valvonnan yhdenmukaisuuden ja maksullisuuden edistäminen- tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen- valvonnan näkyvyyden varmistaminen.

Ympäristöterveyskeskuksen omat tavoitteet valtakunnallisten lisäksi- maakuntamuutoksen edellyttämät valmistelutyöt- henkilökunnan kouluttautuminen (koulutussuunnitelma)- omien koulutustilaisuuksien järjestäminen eri toimijaryhmille- sisäisen auditoinnin jatkaminen (pariarvioinnit)- varautuminen ja valmiussuunnittelu- laatujärjestelmän saattaminen loppuun- alkutuotannon kohdeselvitykset, kirjaukset järjestelmiin ja tarkastusten käynnistämi-

nen sekä valvontamenettelyistä sopiminen.

3.4.2 Varautuminen valtakunnalliseen tietokantaan

Keskusvirastot laativat yhteenvedon yhteisen valvontaohjelman tavoitteiden toteutumi-sesta vuoden 2018 loppuun mennessä. Toteutumisen arviointi perustuu sähköisillä tie-tojärjestelmillä saatuihin yhteenvetoraportteihin valvontayksiköiden syöttämillä tiedoilla.Toteutumisen arviointia hyödynnetään ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämi-sessä ja tulevan ohjelmakauden valmistelussa. Tavoitteisiin on loppuvuonna 2016 lisät-ty myös sähköisen tulossiirron testaaminen vuonna 2017 ja sen toimiminen 2018. Ym-päristöterveyskeskuksessa ensimmäiset näytetulokset on siirretty keskitettyyn järjes-telmään syyskuussa 2016 vesinäytteiden osalta. Vuoden 2017 lopun tilanteessa ympä-ristöterveyskeskuksella on vakiintuneessa käytössä kaikkien keskitetyn järjestelmänvastaanottamien näytetulosten läpikäynti, tarkastus ja siirto. Tulostensiirtoa laajenne-taan sitä mukaan kuin keskitetty järjestelmä pystyy ottamaan niitä vastaan.

Yhteinen valtakunnallinen nk. vati tuotanto-, toiminnanohjaus ja arkistointi-ohjelma onvalmisteilla ja tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.Tavoitteita on kuvattu tarkemmin valtakunnallisen valvontaohjelman 2015–2019, päivi-tys 2018–2019 yhteisessä osassa. Ympäristöterveyskeskuksen toiminnassa sekä val-vontasuunnitelmassa huomioidaan edellä mainitut tavoitteet.

Yleinen osa

16

3.4.3 Valtakunnalliset, aluehallintoviraston tai ympäristöterveyskeskuksen sekäKanta- ja Päijät-Hämeen alueelliset valvontaprojektit ja hankkeet

Valvontaprojektit ja hankkeet ovat keskusvirastojen, aluehallintovirastojen tai ympäristö-terveyskeskuksen valitsemien painopisteiden mukaan kohdistettua valvontaa (tarkas-tuksia, mittauksia, näytteenottoa ja analysointia) laaditun ohjeistuksen ja materiaalinavulla. Päijät-Hämeen alueella projekteja voidaan toteuttaa yhteistyössä Lahden kau-pungin terveysvalvonnan kanssa. Maakunnallisesti yhteistyötä tehdään mm. Kanta-Hämeen ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden kanssa. Projektiohjeistuksestavastuussa oleva taho laatii projektista yhteenvedon. Projektien tuloksista tiedotetaanvalvontayksiköittäin tai yhteisesti ennalta sovitusti. Projektien toteutukseen varataanvalvontasuunnitelmissa riittävät resurssit. Projektit on esitelty tarkemmin lakialakohtai-sissa suunnitelmissa. Projektit ovat osa suunnitelmallista valvontaa.

Säteilylainsäädännön mukaista solariumlaitteiden valvontaa sekä otsoni- ja f-kaasuasetusten mukaista valvontaa tehdään ympäristöterveyskeskuksen alueella kokoohjelmakauden ajan muiden lakialojen ohessa yhteistarkastuksina. Vuositasolla tarkas-tuksia arvioidaan tehtävän noin 40 kappaletta. Tehtävä valvonta on riskiperusteista,jossa huomioidaan muun muassa laitetyypit, kylmäaineiden määrät ja tyyppi, vuotoriskitsekä laitteistoilta edellytetyt huoltosyklit. Valvonnassa noudatetaan ympäristöhallinnonohjeessa 3/2015 annettuja linjauksia sekä ympäristöhallinnon f-kaasuvalvontaa koske-villa verkkosivuilla julkaistuja päivitettyjä lisäohjeita (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Kasvihuonekaasupaastojen_raportointi_ja_seuranta/Otsoni_ja_fluorattujen_kasvihuonekaasujen_asetusten_valvonta). F-kaasuasetuksen mukainen val-vonta on asiakkaalle maksullista. Solariumien valvonta kuuluu myös terveydensuojelu-lain mukaisen säännöllisen valvonnan piiriin tarkastustiheydellä 0,2. Tarkastuksiin käy-tettävä aika sisältyy muuhun valvontatyöhön käytettävään aikavaraukseen.

3.5 Ympäristöterveyskeskuksen omat painopistealueet

3.5.1 Ympäristöterveyskeskuksen terveydensuojelun laatujärjestelmä

Ympäristöterveyskeskus on omana painopisteenään aloittanut oman laatujärjestelmänlaatimisen vuonna 2014 tekemällä laatujärjestelmän rungon ja päättämällä toteutusta-vasta. Laatujärjestelmässä käytetään hyväksi valtakunnallisia viranomaisohjeita sekämuita toiminta-ohjeita. Laatujärjestelmää laaditaan lakialoittain erikoistumisalueiden te-kemällä valmistelulla. Ohjelmakaudelle varataan resurssia työn tekemiseen muun toi-minnan ohessa. Vuoden 2018 aikana laatujärjestelmä saadaan pääpiirteissään valmiik-si ja prosessit kuvattua. Laatutyössä hyödynnetään yhtymän IMS-järjestelmää soveltu-vin osin. Tämän jälkeen laatujärjestelmän ylläpitoa ja päivitystä jatketaan vuosittain.

3.5.2 Varautuminen ja valmiussuunnittelu

Varautumisen suunnitelmakohtaisten tilannetoimintaohjekorttien laadinnan lisäksi laadi-taan vuonna 2018 häiriötilannesuunnitelmat tai -kortit säteilyvaaratilanteiden ja sähkö-katkotilanteiden varalle. Lisäksi osallistutaan maakunnan varautumisen valmisteluun.Muilta osin painopisteitä kuvataan tarkemmin lakialakohtaisessa osiossa. Varautumi-seen ja valmiussuunnitteluun sekä tähän liittyvään harjoitteluun on suunniteltu käytettä-

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Kasvihuonekaasupaastojen_raportointi_ja_seuranta/Otsoni_ja_fluorattujen_kasvihuonekaasujen_asetusten_valvonta



Yleinen osa

17

väksi ympäristöterveyskeskuksessa vuosittain 0,3 htv työpanos. Työpanos on huomioi-tu valvontaa tukevien tehtävien ajankäytössä. Vuonna 2018 järjestetään yhteistyössäLahden terveysvalvonnan kanssa vesilaitoksia koskeva YRJÖ 2018 valmiusharjoitus.

Hyvinvointikuntayhtymän alueelle on nimetty yhteinen epidemiaselvitystyöryhmä, jonkavastuulle kuuluu Lahden kaupungin terveydensuojelun ja hyvinvointiyhtymän ympäristö-terveyskeskuksen alueilla tapahtuvat epidemiat niiden kuntien osalta, jotka ovat anta-neet perusterveydenhuollon yhtymän järjestettäväksi. Epidemioiden selvittämiseen jaraportointiin liittyviä menettelyitä on tarkoitus yhtenäistää valvontayksiköissä muun mu-assa käyttöönotettava yhteinen epidemiaselvitysprosessikuvaus.

3.5.3 Sidosryhmäkoulutus

Ympäristöterveyskeskuksessa järjestetään vuosittain ympäristöterveydenhuollon koulu-tustapahtumia sidosryhmille Päijät-Hämeen alueella. Sidosryhmäkoulutusta tehdäänpääsääntöisesti oman henkilökunnan toimesta. Sidosryhmäkoulutusta pyritään keskit-tämään sellaisille valvonnan alueille, joista on hyötyä esimerkiksi riskialttiiden kohteidenvalvonnassa tai sidosryhmille, joille halutaan tiedottaa esimerkiksi tulevista muutoksista.Sidosryhmäkoulutukseksi katsotaan myös erilaiset alueen yhteistyöviranomaisten ta-paamiset. Säännöllisenä sidosryhmäkoulutuksena toteutetaan muun muassa suurtalo-uksien ja muiden suurten keittiöiden emännille suunnattua emäntäpäivää. Vuonna 2018on tarkoitus toteuttaa perinteinen emäntäpäivä suurten yksiköiden vastaavalle henkilö-kunnalle sekä koulutusiltapäivä elintarvikehuoneiston perustamista suunnitteleville yrit-täjille. Vuosittain osallistutaan mahdollisuuksien mukaan luennoitsijana eri tahojenpyynnöstä järjestettäviin toimialaan koskeviin koulutustilaisuuksiin.

3.5.4 Alkutuotannon selvityshanke

Evira edellyttää, että vuoden 2018 loppuun mennessä valvontayksiköiden tulee perus-taa alkutuotannon puuttuvat valvontakohteet Kuti-järjestelmään. Keskusviranomainensuosittelee myös, että loppuvuonna 2017 julkaistu alkutuotannon elintarvikevalvonta jariskinarviointiohje 10507/1 huomioidaan valvonnassa jo vuonna 2018 ja viimeistään2019. Alkutuotannon Oiva arviointiohjeet ovat vielä Evirassa kesken.

Ympäristöterveyskeskuksessa osoitetaan vuodelle 2018 työpanosta 0,5 htv alkutuotan-non valvontaohjeiden laatimiseen, ilmoituslomakkeiden päivittämiseen, kohteiden selvit-tämiseen ja niiden riskien arvioimiseen. Tässä yhteydessä myös selvitetään ja luodaankäytäntö kohteiden tietojen kirjaamiseen Kuti-järjestelmään ja sovitaan, miten erityyp-pisten kohteiden valvonta toteutetaan ympäristöterveyskeskuksessa.

3.5.5 Varautuminen maakuntauudistukseen

Ympäristöterveydenhuolto kokonaisuudessaan siirtyy 1.1.2020 alkaen maakuntien vas-tuulle. Ympäristöterveyskeskuksen valvonta-alueeseen kuuluvien Myrskylän ja Pukkilanympäristöterveydenhuolto siirtyy Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuulle. Iitinkunnan ympäristöterveydenhuolto siirtyy vastaavasti Päijät-Hämeen maakunnan järjes-tämisvastuulle. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäväkokonaisuuksia, joiden kanssaympäristöterveydenhuollolla on kiinteää yhteistyötä (mm. alkoholivalvonta, vesihuollon

Yleinen osa

18

asiat, varautuminen). Toisaalta myös kuntiin on jäämässä ympäristöterveydenhuollolletärkeitä yhteistyötahoja, esim. ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, tekninen toimi.Ympäristöterveyskeskuksen viranhaltijat osallistuvat aktiivisesti paikalliseen valmistelu-työhön Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on, että yhteistyö niin maakunnan sisäisten yh-teistyökumppaneiden kuin kuntiin jäävien yhteistyötahojenkin kanssa toimii. Myös maa-kuntien väliseen yhteistyöhön varaudutaan. Samalla huolehditaan valvonta-alueesta ir-taantuvien kuntien ja siihen liittyvän kunnan valvonnan jatkumisesta häiriöttömästi or-ganisaatiomuutoksesta huolimatta. Ympäristöterveydenhuollossa varaudutaan maakun-tauudistukseen tekemällä tiivistä yhteistyötä Lahden ja Iitin ympäristöterveydenhuollos-ta vastaavien tahojen kanssa. Tätä varten on nimetty ympäristöterveydenhuollon val-mistelutyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja käsittelee maakuntaan siirtymisenedellyttämiä yhteisiä asioita.

3.6 Valvonnan maksullisuus

Ympäristöterveydenhuollon maksullisuudesta säädetään valvontasuunnitelma-asetuksessa sekä toimialakohtaisissa säädöksissä. Valvontasuunnitelman mukainensuunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksujen periminen edellyttää hyväksyttyäsuunnitelmaa ja maksutaksaa. Maksullisuus koskee sekä ilmoitus- ja hyväksymisme-nettelyjä sekä suunnitelmallista tarkastustoimintaa mukaan lukien suunnitelmassa esite-tyt projektit ja hankkeet, näytteenottoa ja näytteen tutkimista. Maksullisia voivat ollamyös sellaiset tarkastukset, jotka tehdään kohdetyyppiin, jota on valvontasuunnitelmas-sa muutenkin suunniteltu tarkastettavan, vaikka erillistä mainintaa projektista tai hank-keesta ei valvontasuunnitelmassa olisikaan.

Tarkastusten perusteella annettujen määräysten valvonta, kun valvonta perustuu sään-nösten noudattamatta jättämiseen, on maksullista, mutta lakialojen erot on laskutuksenosalta huomioitava. Myös terveyshaittaepäilyyn perustuva ensimmäinen asunnontar-kastus vakituisissa asuinrakennuksissa on maksuton.

Asiakasmaksutuotot peritään toimijoilta voimassa olevan ympäristöterveyskeskuksentaksan (tuntitaksa) mukaisina. Tuotot ohjautuvat suoraan tulosyksiköiden talousarviontulopuolelle ao. tilikohtaan ja ovat näin tulosalueen käytettävissä. Maksutaksan päivitys-tarve arvioidaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä.

Ympäristöterveyskeskuksen jäsenkunnat maksavat ympäristöterveyskeskukselle kun-taosuutta sen mukaan, kuinka paljon suoritteita kuhunkin kuntaan on kohdistunut. Myöskuntaosuudet tuloutuvat ympäristöterveyskeskuksen talousarvioon.

3.7 Näytteenotto ja näytteiden tutkiminen, laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat

Näytteiden tutkiminen ja kuljetukset on kilpailutettu ja 1.1.2017 alkaen ympäristöter-veyskeskuksella on Eurofins Environment Testing Finland Oy:n tutkimuslaboratorionkanssa 2+1+1 vuotinen sopimus. Tutkimuslaboratoriolla on ympäristöterveyskeskuksenkäyttämien palveluiden osalta Eviran hyväksyntä. Ympäristöterveyskeskus on sopinutlaboratorion kanssa laboratoriopalvelujen osalta myös virka-ajan ulkopuolella noudatet-tavat menettelyt. Esimerkiksi epidemia-, ruokamyrkytys- tai häiriötilanteessa voidaanerityisistä syistä esimiehen päätöksellä tapauskohtaisesti käyttää myös muuta Eviran

Yleinen osa

19

hyväksymää laboratoriopalvelujen tuottajaa. Käytettävä laboratorio on Elintarviketurval-lisuusvirasto Eviran hyväksymä.

Viranomaisnäytteenottoa tehdään omana työnä, mutta näytteenottopalvelua voidaan ti-lata laboratoriolta tarvittaessa. Vuosittainen näytteenotto on suunniteltu kohdetyypeit-täin ja kohteittain näytteenottosuunnitelmissa. Ympäristöterveyskeskuksessa on suunni-telmallisesti pyritty lopettamaan palvelunäytteenotto ja ohjaamaan toimijat itse järjestä-mään tämä työ.

Ympäristöterveyskeskuksessa on linjattu, että myös toimijat voivat ottaa viranomais-näytteitä. Toimijoilla tässä yhteydessä tarkoitetaan pääsääntöisesti uima-allas ja vesi-/vesihuoltolaitosten toimijoita. Toimijoiden viranomaisnäytteenotto on kirjattava myösvalvontatutkimusohjelmaan ja toimijan tulee esittää terveydensuojelulle näytteenottajanja hänen mahdollisen varahenkilönsä pätevyys näytteenottoon. Minimivaatimuksenanäytteenottajan pätevyydelle pidetään allasvesi- tai talousvesihygieniapassin suoritta-mista tai vaihtoehtoisesti ympäristönäytteenottajan sertifikaattia. Myös muu vähintäänedellä kuvatun tasoinen pätevyys hyväksytään. Pätevyyden lisäksi viranomaisnäyt-teenottoa varten näytteenottajalla tulee myös olla kokemusta näytteenotosta. Tervey-densuojeluviranomainen arvioi tapauskohtaisesti näytteenottajan pätevyyden ja näyt-teenottokokemuksen riittävyyden viranomaisnäytteiden ottamiseen.

Toimijan näytteenoton käynnistyessä tehdään viranomaisen kanssa yhteinen näyt-teenottokierros kohteittain. Tässä sovitaan näytteenottopisteet tai – alueet, kiinnitetäänhuomiota yleisiin näytteenottovaatimuksiin ja käytäntöihin kuten esimerkiksi hanojenliekitys, näytteiden kuljettaminen jne. Näytteenottoon liittyen käydään toimijan edustajankanssa läpi myös tarvittavat näytteenottotiedot ja lähetteet huomioiden käytössä olevasähköinen tulostensiirto viranomaiselle. Vaikka toimija tekeekin varsinaisen näytteenot-totyön, se tulee aina suorittaa viranomaisnäytteiden vaatimustason ja käytäntöjen mu-kaan, koska viranomainen vastaa näytteenoton luotettavuudesta.

Valvontaan liittyvässä erikoisanalytiikassa, mm. sisäilma tai eläinlääkintähuollon ana-lyysit, voidaan laboratoriopalvelujen tuottaja valita analyysitarpeen mukaan. Tällöin kui-tenkin aina varmistutaan laboratorioanalytiikan riittävästä laadusta ja laboratorion hy-väksynnästä viranomaisvalvonnan tutkimusten osalta.

Selvitys- ja mittaustöiden osalta varmistetaan, että toimijalla on akkreditointi viran-omaisvalvontaa varten tehtäviin tutkimuksiin ja mittauksiin. Ulkopuoliset toimijat vastaa-vat käyttämiensä laboratorioiden tutkimustuloksista ja siitä, että laboratorio on Eviranhyväksyntä tehdä kyseisiä analyysejä.

3.8 Kohde- ja valvontatietojärjestelmät

Ympäristöterveyskeskuksessa käytössä oleva Digia Tarkastaja – ohjelma toimii tervey-densuojelun kohteiden osalta kattavasti ja eläinlääkinnän osalta alkutuotannon elintar-vikevalvonnan kohderekisterinä (asiakkaan ja kohteen perustiedot sekä valvontakirjapi-don suoritteet, esimerkiksi tarkastus-, näytteenotto- ja neuvontasuoritteet). Ohjelmanteknisestä päivittämisestä ja käytettävyydestä vastaavat yhtymän atk:n ohjelmalle ni-metty pääkäyttäjä ja terveydensuojelun pääkäyttäjät. Ohjelman käyttöön liittyvistä kir-jaamistavoista ja kaikkia käyttäjiä koskevista menettelyistä sovitaan ja annetaan ohjaus-ta erikseen yhteisissä palavereissa. Tarkastaja-ohjelman päivittämiseen ja ylläpitoon on

Yleinen osa

20

varattu riittävät taloudelliset resurssit ja erityyppistä päivitys- ja ylläpitotyötä tehdäänterveydensuojelussa jatkuvasti. Koko henkilökunta osallistuu tähän työhön. Vuoden2017 aikana ympäristöterveyskeskuksen valvomien kohteiden tietoja on läpikäyty jär-jestelmällisesti kunnittain ja tietoja on verrattu valtakunnalliseen kohderekisteriin. Työnpohjalta tietoja on päivitetty ja korjattu molemmissa järjestelmissä. Tämä työ jatkuu vie-lä muutamien kuntien osalta vuonna 2018.

Ympäristöterveyskeskuksessa valvontakohteiden ajan tasaisten kohderekisterin ylläpitoperustuu kohteiden rekisteröintiin hyväksymis- tai ilmoitusmenettelyn kautta sekä koh-teiden kartoitukseen yritysrekistereiden ja tiedotusvälineiden avulla, viranomaisyhteis-työn (rakennusvalvonta, poliisi, pelastustoimi, ympäristövalvonta) tai viranhaltijoidenpaikallistuntemuksen kautta. Ympäristöterveyskeskuksen alkutuotantopaikkojen rekiste-röinti Digia Tarkastaja-ohjelmaan on osittain toteutunut (muun muassa maidontuotanto-tilat) ja sen ajan tasalle saattaminen (lihakarjan kasvatus, kalastus ja vesiviljely, muu al-kutuotanto) on käynnissä. Alkutuotannon selvitystyö on ympäristöterveyskeskuksenvuoden 2018 painopiste-alue. Alkutuotannon tietojen rekisteröintiin ja selvittämiseen onvarattu ympäristöterveyskeskuksessa vuonna 2018 erikseen henkilöstöresurssia ja ta-voitteena on, että alueen alkutuotanto on kirjattu järjestelmään ja kohteiden valvontatar-ve on selvitetty vuoden 2018 aikana Eviran ohjeiden mukaisesti.

Eläinlääkintähuollossa on praktisoivilla eläinlääkäreillä käytössään ProVet -ohjelma, jo-ka toimii samalla potilastietojärjestelmänä (omistaja- ja potilastiedot ja hoitotoimenpi-teet). ProVet -ohjelman päivittämistä kaikkia eläinlääkäreitä palvelevaksi yhteiseksiverkkoversioksi kehitetään.

4 VALMIUSSUUNNITTELU, HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAT JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

4.1 Valmiussuunnittelu ja häiriötilannesuunnitelmat

Ympäristöterveyskeskuksen häiriötilannesuunnitelma liittyy Päijät-Hämeen hyvinvoin-tiyhtymän ja ympäristöterveyskeskuksen toimialueen kuntien valmiussuunnittelun koko-naisuuteen. Ympäristöterveyskeskuksen valmiussuunnitelman yleinen osa on päivitetty2017. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden häiriötilannesuunnitelma on laadittu(sisällysluettelo liitteenä) ja päivitetty vuonna 2014. Häiriötilannesuunnitelma talousve-den laadun turvaamiseksi on valmistunut 2017. Suunnitelmien päivitystarve arvioidaanvuosittain. Vuonna 2018 suunnitelmien päivitystarvetta aiheuttaa muun muassa toimin-taympäristön organisaatiomuutokset, epidemiaselvitystyön ja selvitystyöryhmien uudel-leen organisointi (kohta 3.5.2) sekä olemassa olevien suunnitelmien täydentäminenvuonna 2018 laadittavilla operatiivisen häiriötilannetoiminnan toimintaohjekorteilla. Ai-healue, johon sisältyy myös maakunnan varautumisen valmistelua, on suunnitelmakau-della valtakunnallinen sekä ympäristöterveyskeskuksen oma painopistealue, jota kuva-taan myös kohdassa 3.5.2.

Yleinen osa

21

4.2 Viestintäsuunnitelma

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksessa noudatetaanavointa tiedotustapaa. Omaa toimialaa koskevista asioista tiedotetaan kuntayhtymännettisivuilla. Lisäksi pyydettäessä annetaan omaa toimintaa koskevia haastatteluja jaasiantuntijalausuntoja tiedotusvälineille. Ympäristöterveyskeskuksen viestintäsuunni-telma (sisällysluettelo liitteenä) on päivitetty vuonna 2014. Suunnitelman päivitystarvearvioidaan vuosittain ja tarvittaessa päivitystyö tehdään samalla. Se palvelee ympäristö-terveyskeskuksen sisäistä ja ulkoista viestintää sekä tiedottamista normaali- ja häiriöti-lanteissa. Suunnitelmassa on huomioitu myös asiakaspalvelu, neuvonta, opastus sekäasiakaspalautejärjestelmä. Pääasiallinen tiedotusvastuu on ympäristöterveyskeskuksentoimialajohtajalla, joka koordinoi ja jakaa tiedottamisvastuuta kyseessä olevan tilanteenja tiedotussuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaan. Vuonna 2018 ympäristö-terveydenhuollon strateginen painopiste on aktiivisen, ohjaavan viestinnän lisääminenuusia viestintäkanavia käyttäen.

5 VALVONTASUUNNITELMAN KÄSITTELY JA YLLÄPITO

5.1 Päivitys

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunni-telma on laadittu vuosille 2015–2019. Suunnitelman ajantasaisuudesta huolehditaantarkastamalla sen päivitystarve ja päivittämällä sitä tarvittaessa keskusvirastojen päivi-tysohjeiden mukaan vuosittain. Ympäristöterveyskeskus arvioi päivitystarpeen vuosit-tain voimassaolevan lainsäädännön huomioiden.

5.2 Hyväksyminen

Valvontasuunnitelma on hyväksyttävä kunnan monijäsenisessä toimielimessä. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta kä-sittelee ympäristöterveyskeskuksen valvontasuunnitelman vuosille 2015–2019 ja käsit-telee myös päivitykset. Mikäli valvontasuunnitelmaan tehdään olennaisia muutoksia,päivitetty suunnitelma esitetään lautakunnan hyväksyttäväksi. Mikäli suunnitelmaan eiole tarvetta tehdä toiminnan kannalta olennaisia muutoksia, tuodaan suunnitelma tie-doksi lautakunnalle. Hyväksymisen yhteydessä lautakunta myös kirjaa suunnitelmanseurantatavan.

Toiminnanharjoittajille on varattu mahdollisuus hallintolain 41§:n mukaisesti vaikuttaavalvontasuunnitelman sisältöön. Suunnitelmien päivityksen vireilläolosta on tiedotettukuntayhtymän internet-sivuilla hyvissä ajoin ennen hyvinvoinnin ja terveydenedistämi-sen lautakunnan käsittelyä. Hyväksytty valvontasuunnitelma on nähtävillä myös ympä-ristöterveyskeskuksen internet-sivuilla. Hallituksen jaoston hyväksymä valvontasuunni-telma toimitetaan vuosittain aluehallintoviranomaiselle VYHA järjestelmän kautta.

Yleinen osa

22

5.3 Toimialakohtaisten valvontasuunnitelmien vuosiraportointi

Toimialakohtaiset vuosiraportit laaditaan alue- ja keskushallinnon viranomaisten vaati-musten mukaan. Sähköisestä raportoinnista riippumatta tullaan lautakunnan käsittelyävarten edelleen laatimaan valvontasuunnitelman toimialakohtaiset toteumaraportit ja ar-vioinnit. Sähköinen raportointi on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä toteutet-tu keskusvirastojen edellyttämällä tavalla.

Talousvettä toimittavien laitosten (yli 1000 m³/d) valvontatulokset raportoidaan vuosit-tain maaliskuun loppuun mennessä ja asetuksen (177/2008) mukaisten yleisten uima-rantojen valvontatietokooste syyskuun loppuun mennessä Etelä-Suomen aluehallintovi-rastoon vuosittain raportointilomakkeilla. Analyysitulokset on siirretty jo vuonna 2017Yhti järjestelmän kautta valtakunnalliseen tietokantaan. valvontakoosteiden tekemisvel-voite todennäköisesti loppuu kun kaikki valvontayksiköt saavat siirrettyä analyysitulok-set yhti järjestelmään. Ympäristöterveyskeskuksella on valmius vastaanottaa laborato-riolta, käsitellä ja siirtää tutkimustuloksia keskitettyyn tietojärjestelmään siinä tahdissakuin keskitetty järjestelmä pystyy tietoja vastaanottamaan. Järjestelmän ja siirron ontarkoitus toimia kaikkien tulosten osalta vuonna 2018. Ympäristöterveyskeskus toimiiasiassa saatujen ohjeiden mukaisesti ja siirtää tietoja sitä mukaa kun se on mahdollista.

5.4 Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja raportointi

Ympäristöterveyskeskuksessa on ollut jo useita vuosia käytössä jokaisen tarkastajanhenkilökohtainen valvontasuunnitelma säännöllisen valvonnan osalta. Jokainen valvojavastaa suunnitelmansa toteutumisesta ja toteumaa seurataan kaksi kertaa vuodessakäytävissä kehityskeskusteluissa. Henkilökohtaiset kohdekohtaiseen riskienarviointiinperustuvat suunnitelmat on kytketty ympäristöterveyskeskuksen yhteiseen valvontatut-kimusohjelmaan, jonka toteumaa seurataan neljän kuukauden välein tehtävällä seuran-nalla. Seurantalomake on esitetty taulukossa 7.

Valvontasuunnitelmien toteutumisen raportointi tehdään keskusviranomaisille VYHA –järjestelmän avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjeis-sa annettujen ohjeiden mukaisesti. Siihen saakka kunnes luotettavat raportit keskitetys-tä tietokannasta saadaan otettua valtakunnallisin mittarein joko kuntajärjestelmän kaut-ta tai keskusviranomainen toimittaa ne, valvontasuunnitelmien toteutumista seurataantämän lisäksi neljän kuukauden välein tehtävän ympäristöterveyskeskuksen oman suo-riteseurannan kautta. Raportti ja toteuman arviointi toimitetaan vuosittain jaoston käsi-teltäväksi. Arviointiraportissa arvioidaan valvontasuunnitelman toteutumista valvonta-kohdetyypeittäin koko suunnitelman osalta ja toimialoittain. Valvontasuunnitelman to-teumaraportissa tuodaan selkeästi esille myös todellisen valvontatarpeen mukainen re-surssitarve suhteessa tarkasteluvuonna käytettävissä olleisiin resursseihin sekä resurs-sien käytön jakautuminen suunnitelmallisen valvonnan ja muun valvontaa tukevaan jaennakoimattomaan välillä. Jaoston käsittelemä arviointiraportti toimitetaan VYHA järjes-telmän kautta aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Muun valvontaa tu-kevan työn osuuden arviointitapaa on muutettu ohjelmakaudelle 2015–2019.

Yleinen osa

23

Taulukko 5. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnissa käsitellään

Arviointikohde Tarkastelu ja selvitysSuunnitellun toiminnanja tarkastusten katta-vuus

• kaikkien toimialojen valvonnan kattavuudesta• valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden val-vonnan toteutumisesta• erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetystä ajastaverrattuna suunniteltuun ajankäyttöön• tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrästä ja laa-dusta sekä kunnan viranomaisen toimenpiteistä näiden epä-kohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräys-tenmukaiselle tasolle

Tarkastusten ja näyt-teiden määrä (suhtees-sa valvontasuunnitel-maan)

• toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä• näytteistä ja analyyseistä• valvontaprojekteihin osallistumisesta

Valvonnasta saaduttulot ja niiden kohden-tuminen

• valvonnasta kertyneistä maksutuloista toimialoittain• valvonnasta saatujen tulojen kohdentumisesta, tieto siitäonko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöter-veydenhuollon valvonnan kehittämiseen

Voimavarat ja yhteis-toiminta-alueen toimi-vuus

• voimavarojen riittävyydestä suhteessa lainsäädännön vaa-timukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan• paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihinvalvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin• erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakienmukaiseen valvontaan (VYHA)

Toiminnan kehittämis-tarpeet

• toimenpiteistä, joilla tilannetta parannetaan seuraavallatoimintavuodella

Mahdolliset toiminnantarkastamiset (audi-toinnit)

• poikkeamat, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpi-teistä (VYHA)

Valvontasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöter-veyskeskuksessa kohderyhmätasolla myös toimintavuoden kuluessa neljän kuukaudenvälein (taulukko 7). Terveydensuojelupäällikkö vastaa neljännesvuosiseurannan toteu-tumisesta. Toteutumisseurantataulukko tiedotetaan henkilökunnalle terveydensuojelunhenkilökuntapalavereissa sekä terveydensuojelun johtoryhmälle raportin valmistumistaseuraavassa kokouksessa. Terveydensuojelun toimintaa ohjataan toteumaraportin pe-rusteella. Tämän lisäksi ympäristöterveyskeskuksen johtoryhmässä seurataan talousar-vioon kirjattujen suoritetavoitteiden toteutumista kuukausittain.

Yleinen osa

24

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä / Terveydensuojelu

Suoriteseuranta x/2016, x.x.2017Elintarvikkeiden tarjoiluToimintatyyppi (KUTI) Kohderyhmä Kohteet kpl Tarkastukset

VASUTarkastetut

kohteet 2017Tarkastuksia

2017Toteuma %tavoitteesta

uuTark/ulkopTA

Ravintolatoiminta E1008.10 0 0 0 0 0 / 0Grilli- tai pikaruokalatoiminta E1008.20 0 0 0 0 0 / 0Kahvilatoiminta E1008.30 0 0 0 0 0 / 0Pubitoiminta (vain juomatarjoiluatai vähäistä elintarviketarjoilua)

E1008.40 0 0 0 0 0 / 0

Laitoskeittiö E1008.50 0 0 0 0 0 / 0Keskuskeittiö E1008.60 0 0 0 0 0 / 0Tarjoilukeittiö E1008.70 0 0 0 0 0 / 0Yhteensä 0 0 0 0 0 / 0

uutark=uusintatarkastus, sis. SVtarkkiin

EL kaikki tarkit yht. x kpl

Valvontasuunnitelma 2017

Elintarvikkeiden vähittäismyyntiToimintatyyppi (KUTI) Kohderyhmät Kohteet kpl Tarkastukset

VASUTarkastetut

kohteet 2017Tarkastuksia


uuTark/ulkopTA

Ulkomyyntialue E1006.90 0 0 0 0 0 / 0Tukkumyynti E1006.120 0 0 0 0 0 / 0Vähittäismyynti E1006.130 0 0 0 0 0/ 0Yhteensä 0 0 0 0 0 / 0

uutark=uusintatarkastus, sis. SVtarkkiin


Laitokset, muu valmistus ja kuljetusToimintatyyppi (EVO 2011-2014)

Kohderyhmä Kohteet kpl TarkastuksetVASU

Tarkastetutkohteet 2017

Tarkastuksia2017

Toteuma %tavoitteesta

uuTark/ulkopTA

Liha-alan laitokset E1001.10-100 0 0 0 00 / 0

Kala-alan laitokset E1002.10-30 0 0 0 0 0 / 0Maitoalan laitokset E1000.10-60 0 0 0 0 0 / 0Vilja- ja kasvisalanvalmistus

E1004.10-60 0 0 0 00 / 0

Muiden elintarvikkeidenvalmistus

E1005.10-40 0 0 0 00 / 0

Elintarvikekuljetukset E1009.10-40 0 0 0 0 0 / 0Kontaktimateriaalit E1011.10-180 0 0 0 0

0 / 0Yhteensä 0 0 0 0 0 / 0

uutark=uusintatarkastus,sis. SV tarkkiin


Yleinen osa

25

TSLKohdetyyppi Kohderyhmä Kohteet Tarkastukset

VASUTarkastukset


uuTark/ulkopTA

kpl hEU-laitos/Talousvettätoimittavan laitoksenvedenjakelualue (1352/2015) YHTI03.010 0 0 0 0 0Talousvettä toimittavanlaitoksen vedenjakelualue(1352/2015) jaTukkulaitos

YHTI03.010YHTI03.030 0 0 0 0 0

Talousvettä toimittavanlaitoksen vedenjakelualue(401/2001) YHTI03.020 0 0 0 0 0

Lasten ja nuorten kohteet YHTI03.090 0 0 0 0 0

Esiopetus YHTI03.160 0 0 0 0 0

Peruskoulu YHTI03.170 0 0 0 0 0

Lukio YHTI03.180 0 0 0 0 0

Ammattioppilaitos YHTI03.190 0 0 0 0 0

Muut koulut YHTI03.200 0 0 0 0 0

Muu aikuiskoulutus YHTI03.220 0 0 0 0 0

Aamiaismajoitus YHTI03.230 0 0 0 0 0

Hotelli YHTI03.240 0 0 0 0 0

Hostelli YHTI03.250 0 0 0 0 0

Lomakeskus, mökit YHTI03.260 0 0 0 0 0Muu loma-asuntojenammattimainen tarjoaminen YHTI03.270 0 0 0 0 0

Muu majoitustoiminta YHTI03.290 0 0 0 0 0

Kosmetologiset huon. YHTI03.380 0 0 0 0 0

Muu ihon käsittely YHTI03.410 0 0 0 0 0Päiväkoti,ryhmäperhepäiväkoti YHTI03.510 0 0 0 0 0

Lastenkodit, koulukodit YHTI03.540 0 0 0 0 0

Ammatilliset perhekodit YHTI03.550 0 0 0 0 0

Vanhainkodit YHTI03.570 0 0 0 0 0Vanhusten tehostetunpalvelun yksiköt YHTI03.580 0 0 0 0 0

Kehitysvammalaitos YHTI03.590 0 0 0 0 0

Palveluasuminen YHTI03.600 0 0 0 0 0

Yleiset uimarannat YHTI03.650 0 0 0 0 0

Pienet yleiset uimarannat YHTI03.660 0 0 0 0 0

Yleiset altaat YHTI03.680 0 0 0 0 0

Yleinen liikuntatila YHTI03.710 0 0 0 0 0

Yhteensä 0 0 0 0 0 / 0Sv tarkit

uuTark = uusintatarkastus,sisältyy SV tarkastuksiin SV Kaikki kohder. 0

Astark 0Muu UlkopTa 0TsL yht. tarkit 0

UlkopTA = suunnitelmanulkopuolinen ennaltasuunnittelematon tarkastus,Ei laskettu SV tarkastuksiin.Määrä erikseen taulukon alla

Valvontatarve Valvira

Yleinen osa

26

LIITE 1 TARKASTUSTEN MÄÄRITTELY

ELINTARVIKEVALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöTarkastusten sisältö ja toteuttaminen: Eviran mallilomakkeet ja tuote- ja olosuhdevalvonnan ohjeet, www.evira.fi, extranet jalainsäädäntö www.finlex.fi

Säännöllisen valvonnan tarkastukset raportoidaan valtakunnallisen Oiva-järjestelmän kautta. Oiva-järjestelmän tarkastussi-sältö on haettavissa oheisista linkeistä https://www.oivahymy.fi/portal/fi/tunnethan+oivan-/yleista+oivasta/

Digia kirjauksissa pääsääntöisesti kaikki suunnitelmallinen valvonta on omavalvontaa, myös asiakirjatarkastukset. Katsotarkempi määrittely ympäristöterveyskeskuksen elintarvikevalvonnan tarkastusten tilastointiohjeesta.

Säännöllisen valvonnantarkastus (maksullinen)

”projektitarkastus ”maksullinen taimaksuton)

Uudelle toimijalle tai toiminnan olennaiselle muutokselle säännöllisen valvonnan tarkastus voidaan pääsääntöisesti tehdävasta toimijan tekemän kirjallisen ilmoituksen käsittelyn jälkeen. Ilmoitettavat elintarvikehuoneistot tarkastetaan toiminnanalettua (1, 3 tai 6 kk), ajankohdassa huomioidaan luonne ja laajuus. Tarkastus voidaan tehdä myös ennen toiminnan aloitta-mista, jos on ilmoituksen perusteella syytä epäillä elintarviketuvallisuuden vaarantuvan. Valvontakohde kuuluu säännöllisenvalvonnan piiriin sen jälkeen kun toimintaa koskeva ilmoitus on vastaanotettu. Toimija esittää omavalvontasuunnitelmanviimeistään ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä. Tarkastus ja raportointi toteutetaan Oiva-arviointiohjeiden sekä yleisoh-jeiden mukaisesti. Omavalvontasuunnitelman ja siihen liittyvien muiden asiakirjojen tarkastus voidaan tehdä myös asiakirja-tarkastuksena ja siitä muodostuu Oiva raportti.

Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta, myös ennalta ilmoittaminen tulee tilanteesta riippuen kysee-seen. Tarkastus voi kohdistua koko toimintaan tai johonkin osa-alueeseen. Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) ei oletarkastus.

Kotiin perustetun elintarvikehuoneiston valvonta tehdään asiakirjatarkastuksena, poikkeuksena terveysvaaraepäily.Mikäli tarkastus tehdään asiakasvalituksen tai vastaavan (maksuton) perusteella, veloitetaan tarkastuksesta säännöllisenvalvonnan osuus.

Projektin puitteissa tapahtuva suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa (maksullinen, sisältyy tarkastuksen hin-taan). Projektitarkastukset kirjataan säännöllisen valvonnan tarkastuksina ja niistä muodostuu oiva raportti. Huomioi suorite-perustetyyppi!. Projektitarkastus on SV tarkastus, joka erotellaan projektiksi suoriteperustetyypillä

Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajien suorit-tama yhteistarkastus. F-kaasuasetusten valvonta toteutetaan pääsääntöisesti muiden lakialojen yhteistarkastuksena. Tarkas-tus on maksullinen.

Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.Näytteenotto (maksullinen taimaksuton)

Kohdistuu esimerkiksi viranomaisnäyte, joka otetaan omavalvonnan toimivuuden arviointinäytteisiin (maksullinen) tai suunni-teltuihin projekteihin (maksullinen). Tarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus sisällytetään tarkastuksenhintaan.

Projektien, jossa näytteenotto kohdistetaan ilman riskinarviointia ja ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltu (esimerkiksikartoitustutkimukset), ovat maksuttomia.

Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) ei ole tarkastus.

ENNAKOIMATON VALVONTATarkastus, hyväksymistar-kastus (sisällytetään päätöksenhintaan) Huom! vain laitoksilla

Koskee laitoksia ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittelyä. Voi olla yhteistarkastus ja ilmoitetaan ennalta.Hyväksyttävät elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista pääasiallisesti toimintaedellytyksien osalta.

Tarkastus, kuluttajavalitustai toimijan ilmoitus (maksu-ton)

AsiakasvalitusTerveysvaaraepäily tai terveysvaaratilanne, myös kotiin perustettu elintarvikehuoneistoTakaisinvetoRuokamyrkytys, epidemia- tai niiden epäily

Tarkastus, muu ennakoi-maton (maksullisuus tapauskoh-taisesti)

Kohdistuu muun muassa:- häiriötilanteisiin liittyvä tarkastus (maksuton)- tuonnin ja viennin valvonta (maksullinen)- Eviran valvontapyyntö (maksullisuus tapauskohtaisesti)- muu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella (maksullisuus tapauskohtaisesti)

Tarkastus, seuranta- taijälkitarkastus (maksullinen)

Tarkastus, joka tehdään toimijalle EL säännöllisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä annetun kirjallisen kehotuksen (eimääräyksen) valvomiseksi tilanteessa, jolloin jälkivalvonta on suoritettava ennen seuraava säännöllisen valvonnan tarkastus-ta, myös ruokamyrkytyksen tai epidemia selvitystyön osalta todettujen epäkohtien lisävalvonta.Tarkastus, joka tehdään EL säännösten noudattamatta jättämisen johdosta annettujen pakkokeinojen toteutumisen valvomi-seksi.

Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteistä päättää terveydensuojelujohtaja.Näytteenotto (maksullinen) Kohdistuu elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisen valvontaan (pakkokeinot) ja siihen liittyvään näytteenottoon. Myös

valvonta-asetuksen 27 tai 28 artiklan lisävalvonnan näyte (tavanomainen suunniteltu valvontatoiminta ylittyy, ongelmanselvitys tai korjaavien toimien toteutuksen valvomiseksi) sekä tuonnin ja viennin valvonta.

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos on huono. Uusintanäytteenottoa (maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynytja kyseessä on patogeenimikrobit.

Näytteenotto (maksuton) AsiakasvalitusTerveysvaaratilanneRuokamyrkytys, epidemia- tai niiden epäily

http://www.evira.fi/


https://www.oivahymy.fi/portal/fi/tunnethan+oivan-/yleista+oivasta/

Yleinen osa

27

TERVEYDENSUOJELUVALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöValtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille 2011 – 2014, LIITE 2 (s.132) tarkastuksen kohderyhmäkohtai-nen sisältö haettavissahttp://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhullon_yhteinen_valvontaohjelma_paivitys_14062012.pdfTerveydensuojelun valvontaohjeisto Versio 1.0 (23.9.2010) haettavissahttp://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveydenhuollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeistoLainsäädäntö www.finlex.fi

Tarkastukset kirjataan ja tallennetaan keskitettyyn tietokantaan valtakunnallisen YHTI järjestelmän kautta. Valtakunnallisetkohdetieto- ja kirjaamisohjeet on julkaistu YHTI ja VATI ohjeissa, jotka löytyvät ajantasaisina Valviran sivuilta.

Säännöllisen valvonnantarkastus (maksullinen)

Projektitarkastus (maksullinen)

Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatko-tutkimuksia varten. Suunnitelmakauden painopisteen mukaisesti terveydensuojeluviranomainen osaltaan edistää laadukkai-den sisäilmaselvitysten tekemistä ohjaamalla selvitystyön tekemistä ulkopuolisille asiantuntijoille. Solarium valvontatyönosuus lisätään kohteen TsL tarkastusaikaan ja huomioidaan tarkastuksesta perittävässä hinnassa. Veloitus taksan ja TsLperusteella.

Mikäli tarkastus tehdään toimenpidepyynnön (maksuton) perusteella, veloitetaan tarkastuksesta säännöllisen valvonnanosuus.

Projektin puitteissa tapahtuva valvontasuunnitelmassa suunniteltu valvonta on osa säännöllistä valvontaa (maksullinen).Tarkastus voi olla eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen yhdistetty tarkastus tai eri viranomaisten edustajiensuorittama yhteistarkastus. F-kaasuasetusten valvonta toteutetaan pääsääntöisesti muiden lakialojen yhteistarkastuksena.Tarkastuksesta ilmoitetaan kohteelle etukäteen, ellei ennalta ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoitusta.

Näytteenotto (maksullinen) Tarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus (ja mittaus) sisällytetään säännöllisen valvonnan tarkastuksenhintaan.

Pelkkä näytteenottokäynti (selvitys tai mittaus) ei ole tarkastus ja käynnistä veloitetaan Ympäristöterveyskeskuksen tuntitak-san mukainen veloitus. Kohdistuu esimerkiksi toiminnanharjoittajien talous- ja uimaveden tarkkailuun.

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos on huono. Uusintanäytteenottoa (maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynytja kyseessä on patogeenimikrobit. Viranomaisen vastuulla olevaa näytteenottoa voidaan myös ulkoistaa esim. koulutetunnäytteenottajan tehtäväksi, kun viranomainen varmistuu näytteenottajan luotettavuudesta.

ENNAKOIMATON VALVONTATarkastus, käyttöönotto Käyttöönottotarkastukset liittyvät terveydensuojelulain mukaiseen ilmoitusmenettelyyn. Tarkastukset tehdään toimijan

kanssa sovittavana ajankohtana ilmoituksen ja siihen liittyvien asiakirjojen vastaanottamisen jälkeen. Kohde kuuluu säännöl-lisen valvonnan piiriin ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen ja tarkastus on maksullinen SV tarkastus vaikka se tehtäisiinennen toiminnan alkamista. Ilmoituksen käsittelystä toimijalle lähetetään todistus, joka korvaa aiemmin tehdyn viranhaltija-päätöksen.

Tarkastus,toimenpidepyyntö asuntotai huoneisto(maksullisuus tapauskohtaisesti)

Asumisterveysohje ja – opas ja Valviran ohjeet muun muassa 3/2011 Asuntojen siivottomuustapauksissaTarkastus, joka suoritetaan toimenpidepyynnön johdosta asunnossa tai TsL:n mukaisessa huoneistossa. Ensimmäinentarkastuskäynti on maksuton. Seuraavat tarkastukset tai mittaukset, tutkimukset, selvitykset ovat maksullisia. Näytteidenanalyysikustannukset ja näytteenottotyö ovat aina maksullisia. Suunnitelmakauden painopisteen mukaisesti terveydensuoje-luviranomainen osaltaan edistää laadukkaiden sisäilmaselvitysten tekemistä ohjaamalla selvitystyön tekemistä ulkopuolisilleasiantuntijoille.

Tarkastus, muuennakoimaton (maksullisuustapauskohtaisesti)

Kohdistuu muun muassa:- toiminnanharjoittajan vaihdos (maksuton),- yleisötilaisuuden hygieeniset olosuhteet (maksuton) tai muu tilapäinen toiminta (maksuton),- vainajiin tai hautaamiseen liittyvä tarkastus (maksuton),- yksityisen terveydenhuollon yksikön tarkastus (maksullinen),- alusten saniteettitodistustarkastus (maksullinen)- yksityisen sosiaalialan yksikön tarkastus lausunnon yhteydessä kohteessa, joka ei siirry säännöllisen valvonnan piiriin

(maksuton),- häiriötilanteeseen liittyvä tarkastus (maksuton),- toimijan pyynnöstä todistus tai vastaava, (maksullinen),- projektitarkastus, jota ei ole valvontasuunnitelmassa suunniteltu (maksullisuus tapauskohtaisesti)- tai muu tarkastus, jota ei ole voinut ennalta suunnitella (maksullisuus tapauskohtaisesti)

Uusintatarkastus (maksullinen) Tarkastus, joka tehdään tarkastusten perusteella säännösten noudattamatta jättämisen johdosta annettujen määräysten(tehtyjen päätösten) valvomiseksi.Tarkastus, joka tehdään asunto- ja huoneistotarkastuksen jälkivalvontana.Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päätetään päätösvaltamatriisin mukaisesti.

Uusintatarkastus (maksuton) Tarkastus, joka tehdään toiminnanharjoittajalle säännöllisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä annetun toimenpidekeho-tuksen (ei määräyksen) valvomiseksi tilanteessa, jolloin jälkivalvonta on suoritettava ennen seuraavaa säännöllisen valvon-nan tarkastusta.Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päätetään päätösvaltamatriisin mukaisesti.

Näytteenotto (maksullinen) Katso: Tarkastuksen yleinen sisältö, näytteenottoTarkastuksen yhteydessä tapahtuva näytteenottotyön osuus (ja mittaus) sisällytetään säännöllisen valvonnan tarkastuksenhintaan lisäämällä maksutaulukon mukaista maksua.Pelkkä näytteenotto (selvitys tai mittaus) käynti ei ole tarkastus ja käynnistä veloitetaan Ympäristöterveyskeskuksen tunti-taksan mukainen veloitus. Kohdistuu esimerkiksi kaivon omistajan kaivovesitutkimuksiin, puhtausnäytteisiin tai TsL:n huo-neiston sisäilman laadun tai asumisterveyden selvitykseen näyttein (tutkimuksin tai mittauksin).

Palvelunäytteitä ei pääsääntöisesti oteta. Jos palvelunäyte otetaan, tulee näytteenotosta laskuttaa myös arvonlisävero.

Uusintanäytteenotto (maksullinen), kun tulos huono, raja-arvo ylittyy ja kyseessä patogeeni mikrobit. Uusintanäytteenottoa(maksullinen) harkitaan, kun tulos heikentynyt ja kyseessä patogeeni mikrobit.

Näytteenotossa ja mittaus- sekä selvitystöissä voidaan harkinnan mukaan käyttää myös ulkopuolista konsulttia.

Näytteenotto (maksuton) Näytteenotto (ja mittaus), joka suoritetaan asiakkaan ilmoituksen, valituksen, toimenpidepyynnön (ei sisäilma, asumisterve-ys) tai epidemiaepäilyn johdosta. Uusintanäytteenotto maksuton.

http://www.valvira.fi/files/valvontaohjelmat/ymparistoterveydenhullon_yhteinen_valvontaohjelma_paivitys_14062012.pdf

http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveydenhuollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeisto

http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/ymparistoterveydenhuolto/ymparistoterveydenhuollon_laatujarjestelma_-_terveydensuojelun_valvontaohjeisto


Yleinen osa

28

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTA

SUUNNITELMALLISET Tarkastuksen yleinen sisältöValtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman vuosille 2015 – 2019, www.valvira.fiValviran tupakka extranet->uudet valvontalomakkeet (lopulliset versiot julkaistaan 2018)Lainsäädäntö www.finlex.fi

Tupakkalain alaisten tuot-teiden myynnin tarkastus Sisältyy tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myyntilupaan liittyvät asiat. Tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupa-

kointivälineiden, sähkösavukkeiden, tupakkajäljitelmien ja nikotiininesteiden myynnin järjestelyihin, myyntiin, omavalvontaan,mainontaan ja esilläpitoon liittyvät asiat sekä näiden tuotepakkauksiin liittyvät asiat. Tarkastuksessa siirrytään käyttämäänValviran laatimaa tupakkalain alaisten tuotteiden myyntipaikan tarkastuslomaketta.

Lääkelain mukaisessa nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynnin tarkastuksessa tarkastetaan myynti, myyntilupaan liittyvätasiat ja omavalvonta.

Tupakointikiellot ja rajoi-tukset Sisältää, ravintoloiden tupakkatilojen valvontaa. Valvonnassa kiinnitetään huomioita omavalvontaan, laitteiston huoltoon ja

toimivuuteen, tupakkatilojen luvanvaraisuuteen. Tarkastuksissa siirrytään käyttämään Valviran laatimaa Tupakointikieltojen ja–rajoitusten tarkastuslomaketta.

Tarkastus, joka tehdään toimenpidepyynnön (maksuton) perusteella, voi sisältyä säännöllisen valvonnan tarkastukseen,jolloin siitä veloitetaan säännöllisen valvonnan osuus.

ENNAKOIMATON VALVONTAUusintatarkastus Tarkastus, joka tehdään tarkastusten perusteella annettujen määräysten noudattamatta jättämisen valvomiseksi tai pakko-

keinon (kielto, myyntiluvan peruuttaminen, teettämisuhka, uhkasakko) valvomiseksi tai kirjallisen huomautuksen, varoituksentai kehotuksen valvomiseksi.

Uusintatarkastuksen jälkeisistä tarvittavista toimenpiteitä päättää toimialajohtaja.Tarkastus, myyntilupapää-töksen johdosta Sisältyy tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden myynti, myyntilupaan liittyvät asiat, omavalvonta, sekä tupakan, tupakka-

tuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainonta myyntipaikassa tai tukkumyyntipaikassa. Voidaan toteuttaamyös asiakirjatarkastuksena.

Lääkelain mukaisessa tarkastuksessa nikotiinikorvaushoitotuotteiden osalta edellä mainitut soveltuvat seikat.Tarkastus, ilmoituksen taivalituksen johdosta

Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvontaa.Tupakointikiellon tai – rajoitusten valvontaa.

Sisältö vaihtelee asian mukaan. Näitä ovat mm. asiakasvalitukset, viranomaisilmoitukset tai muunvalvonnan yhteydessä havaittu tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamiseen liittyvä epäkohta. Esimerkiksi yleisötilaisuuk-sissa, päiväkodeissa ja kouluissa.

Tarkastus, asuinyhteisöntupakointikielto hakemus

sisältyy tupakansavun esiintymisen ja kulkeutumisen tarkkailua.

Näytteenotto (mittaus)(maksullinen)

Merkkisavututkimus, esimerkiksi valvontakeinojen käytön, tupakointikieltojen ja -rajoitusten valvonnan, yhteydessä (Työterve-yslaitoksen menetelmä ja ohjeet), Aistinvarainen tutkimus on kuitenkin ensisijainen tutkimus. Pelkkä näytteenottokäynti ei oletarkastus.

LIITE 2 HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELOLIITE 3 VIESTINTÄSUUNNITELMA, SISÄLLYSLUETTELO

http://www.valvira.fi/

2014

HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMAYMPÄRISTÖTERVEYSKESKUSPERUSPALVELUKESKUS OIVAPERUSPALVELUKESKUS AAVA

HEINOLAN KAUPUNKI TERVEYSTOIMI

SISÄLTÖ

HÄIRIÖTILANNESUUNNITELMA, ELINTARVIKKEIDEN JA VEDEN VÄLITYKSELLÄ LEVIÄVIENEPIDEMIOIDEN SELVITTÄMINEN ..................................................................................................... 11 HÄIRIÖTILANTEISIIN VARAUTUMINEN JA VALMIUDEN YLLÄPITÄMINEN ................................ 1

1.1 Häiriötilanteet, joihin varaudutaan ............................................................................................... 11.2 Häiriötilannesuunnitelma, prosessikuvaus ja lomakkeet .............................................................. 21.3 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ympäristöterveyskeskuksen toimialueenselvitystyöryhmät .............................................................................................................................. 31.4 Säännölliset tapaamiset .............................................................................................................. 41.5 Organisaatioiden sisäinen ja organisaatioiden välinen tiedottaminen sekä perehdytys ............... 41.6 Häiriötilanne- ja kriisiviestinnän linjaukset ................................................................................... 5

1.6.1 Viranomaisverkko VIRVE ...................................................................................................... 71.6.2 Vaaratiedote ......................................................................................................................... 71.6.3 Mediapalvelupiste ................................................................................................................. 71.6.4 Kansalaisten (altistuneiden, läheisten, omaisten) neuvontapuhelinpäivystys tai – piste ........ 7

1.7 Laboratoriot, yhteistyö- ja asiantuntijatahot ja yhteystiedot.......................................................... 82 TAPAUSMÄÄRITELMÄT, VIRANOMAISILMOITUKSET ................................................................. 8

2.1 Ruokamyrkytys tai epidemia ....................................................................................................... 82.2 Epidemiaepäily, epidemiaepäilyilmoitus ja epidemiaselvitys ....................................................... 92.3 Ruokamyrkytysepidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY) ja aluehallintovirastolle ja ELY-keskukselle ilmoittaminen ................................................................................................................. 9

3 NÄYTTEENOTTO JA TUTKIMUKSET ........................................................................................... 113.1 Yhteystiedot ja toimenpideohjeita.............................................................................................. 12

3.1.1 Potilasnäytteet .................................................................................................................... 133.1.2 Elintarvikenäytteet, puhtaus- ja olosuhdenäytteet ja talousvesinäytteet .............................. 133.1.3 Uimavesinäytteet ................................................................................................................ 153.1.4 Eläinnäytteet ....................................................................................................................... 15

3.2 Lainsäädäntöä .......................................................................................................................... 154 OPERATIIVINEN SUUNNITELMA, HÄIRIÖTILANTEEN HALLINTA JA TOIMINTA ..................... 17

4.1 Ruokamyrkytys- tai epidemiaepäily herää tai tieto vastaanotetaan ........................................... 184.2 Tilannekuvan muodostaminen .................................................................................................. 18

4.2.1 Ruokamyrkytysepäilyn käsittely .......................................................................................... 194.2.2 Pienen epidemiaepäilyn käsittely ........................................................................................ 204.2.3 Suuren epidemiaepäilyn käsittely ........................................................................................ 21

5 JÄLKITOIMENPITEET ................................................................................................................... 22LIITE 1 VASTAANOTTOLOMAKE .................................................................................................... 23LIITE 2 HAASTATTELULOMAKE, SUOMI ....................................................................................... 27LIITE 3 HAASTATTELULOMAKE, ENGLANTI................................................................................. 29LIITE 4 HAASTATTELULOMAKE, RUOTSI ..................................................................................... 31LIITE 5 HAASTATTELULOMAKE, HISTAMIINIMYRKYTYS ............................................................ 33LIITE 6 SELVITYSTYÖRYHMÄT OIVA, AAVA JA HEINOLA TERVEYSTOIMI YHTEYSTIEDOT ... 35LIITE 7 FAKSILOMAKE, EPÄILYILMOITUS .................................................................................... 40LIITE 8 RYMY – KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA (EI JULKINEN) ........................................... 41LIITE 9 PROSESSIKUVAUS ............................................................................................................. 42

Laadittu 28.9.2012 Jaana SeilaPäivitetty 12 /2014 Jaana PyyköläPäivitetty

2014

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN VIESTINTÄ-SUUNNITELMA

SISÄLTÖ

YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA .................................................... 11 VIESTINTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄSSÄ ......................................... 1

1.1 Viestintästrategia-, suunnitelma ja viestinnän linjaus................................................................... 11.2 Viestintävastuut .......................................................................................................................... 11.3 Viestintä häiriö- tai kriisitilanteessa ............................................................................................. 11.4 Viestintäjohtaja ........................................................................................................................... 11.5 Henkilökunta, salassapito, tietojärjestelmät ja tietoturvallisuus .................................................... 2

2 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN SISÄINEN VIESTINTÄ ............................ 22.1 Infokanava .................................................................................................................................. 22.2 Henkilöstölehti Sanatori ja Viikkotiedote...................................................................................... 22.3 Graafinen ohjeisto, ulkoasu ja yhtymän esittely ........................................................................... 2

3 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ULKOINEN VIESTINTÄ........................... 33.1 Internet-sivut ............................................................................................................................... 33.2 Sähköpostin, internetin, sosiaalisen median käyttö ja videoneuvottelu ........................................ 33.3 Sähköinen asiointi ....................................................................................................................... 43.4 Palvelupalautejärjestelmä ........................................................................................................... 43.5 Julkaisusarja ja sisäinen sarja ..................................................................................................... 43.6 Virallinen ilmoitustaulu ................................................................................................................ 53.7 Toiminnan ja talouden tilastot ja raportointi ................................................................................. 53.8 Kaksikielisyys.............................................................................................................................. 5

4 VIESTINTÄ YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSESSA ...................................................................... 54.1 Viestinnän linjaus ........................................................................................................................ 54.2 Viestintävastuut .......................................................................................................................... 6

4.2.1 Viestintävastuu normaalioloissa ............................................................................................ 64.2.2 Viestintävastuu ja asiantuntijuus häiriötilanteessa................................................................. 64.2.3 Viestintävastuu ja asiantuntijuus poikkeusoloissa ................................................................. 7

4.3 Henkilökunta, salassapito, tietojärjestelmät ja tietosuoja ............................................................. 85 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN SISÄINEN VIESTINTÄ ......................................................... 8

5.1 Yhtymän sisäiset tiedotuskanavat ............................................................................................... 85.2 Viestintä ympäristöterveyskeskuksen sisällä ja tulosalueiden välillä ........................................... 8

6 YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUKSEN ULKOINEN VIESTINTÄ ....................................................... 96.1 Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus, viranomaisen tiedotusja vastausvelvoite ............................. 96.2 Lausunnot, tarkastuskertomukset, ilmoitus-, hakemus- ja myyntilupa-asiakirjat,vastaanottotodistukset ja päätösten tiedoksianto ............................................................................ 106.3 Asianosaisen kuuleminen ......................................................................................................... 106.4 Terveysvaarasta, epidemiaepäilystä tai selvityksestä, eläintautiepäilystä ilmoittaminen sekätartuntatautiviranomaiselle ilmoittaminen ........................................................................................ 116.5 Toiminnanharjoittajan velvoittaminen tiedottamiseen tai tiedotus toiminnanharjoittajankustannuksella ................................................................................................................................ 116.6 Lomakkeet ja toiminnassa jaettavat tiedotteet, ohjeet ja esitteet ............................................... 126.7 Sähköinen asiointi, yleissähköposti ja lomakkeet ...................................................................... 126.8 Palvelupalaute .......................................................................................................................... 126.9 Internet-sivujen ylläpito ja sähköpostin, internetin ja sosiaalisen median käyttö tiedotuksessa .. 126.10 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen ...................................................... 136.11 Mediatiedotteet ....................................................................................................................... 136.12 Haastattelu- tai artikkelipyynnöt ja vastineet julkiselle sanalle ................................................. 136.13 Mediatilaisuus ......................................................................................................................... 146.14 Kriisiviestinnästä ..................................................................................................................... 14

6.14.1 Kriisiviestinnän keinoja häiriö- tai poikkeusolotilanteissa ................................................... 156.14.2 Selvitystyöryhmien tiedotus............................................................................................... 166.14.3 Viranomaisverkko VIRVE .................................................................................................. 166.14.4 Vaaratiedote ..................................................................................................................... 166.14.5 Mediapalvelupiste ............................................................................................................. 176.14.6 Kansalaisten (altistuneiden, läheisten, omaisten) neuvontapuhelinpäivystys tai -piste ...... 17

6.15 Toiminnan ja talouden raportointi ............................................................................................ 176.16 Tapaamiset ja vierailut, alueellinen yhteistyö .......................................................................... 17

7 VIESTINTÄSUUNNITELMAN YLLÄPITO ...................................................................................... 17LIITE 1 TIEDOTEMALLIPOHJAT...................................................................................................... 19LIITE 2 MEDIAN YHTEYSTIEOJA .................................................................................................... 26

Laadittu 26.4.2012 Jaana SeilaPäivitetty 4.6.2012 Jaana SeilaPäivitetty 17.9.2012 Jaana SeilaPäivitetty 12/2014 Jaana Pyykölä

34

SISÄLTÖ

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT JA KYSEISEN TOIMIALAN VALVONNANERITYISPIIRTEET ............................................................................................................................. 37ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019 ................................................................. 371 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI ...................................................... 372 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY ...................................... 37

2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen ......................................................................................... 372.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen ........................................................................................... 382.3 Omavalvonta ......................................................................................................................... 38

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 393.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 393.2 Tarkastusten sisällön määrittely ja tarkastettavat oivakohdat ................................................ 40

4 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT... 434.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 434.2 Valvontatarpeen, ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan muun valvontaatukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve ............................................................................. 44

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, SEURANTAOHJELMAT JAVALVONTAPROJEKTIT ................................................................................................................... 48

5.1 Näytteenotto, omavalvonnan toimivuuden valvonta ............................................................... 485.2 Näytteenotto, muu lainsäädännön edellyttämä ja seurantaohjelmat ...................................... 485.3 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto ..................................... 49

TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2015–2019 ................................................. 521 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI ...................................................... 522 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY ...................................... 523 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 53

3.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 533.2 Tarkastusten sisällön määrittely ............................................................................................ 58

4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVATTEHTÄVÄT ........................................................................................................................................ 58

4.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 584.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve sekämuun valvontaa tukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve ................................................... 60

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET 645.1 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma.................................................................................... 645.2 Projektit, hankkeet ja niiden tavoitteet sekä edellisiin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto . 65

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019........................................... 661 VALVONTAKOHTEET, VALVONTAKOHDEREKISTERI JA MYYNTILUVAT ........................... 662 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS .................................................................... 66

2.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys jatarkastukseen käytettävä aika ......................................................................................................... 662.2 Tarkastusten sisällön määrittely ............................................................................................ 67

3 TUPAKKA- JA LÄÄKELAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUTVALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT ............................................................................................... 68

3.1 Valvonnan painopisteet ......................................................................................................... 684 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT JAPAINOPISTEET................................................................................................................................. 71

4.1 Näytteenotto.......................................................................................................................... 71

35

4.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset ................................................................................ 71ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJENJÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2015 – 2019 ................................................................................... 72JOHDANTO ....................................................................................................................................... 721 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO KUNNASSA ....................................................................................... 722 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................. 723 ELÄINLÄÄKINTÄPALVELUT ........................................................................................................ 73

3.1 Henkilöstö ja resurssit ............................................................................................................... 733.2 Henkilöstön koulutus ................................................................................................................. 743.3 Henkilöstön rekrytointi ............................................................................................................... 743.4 Tietojärjestelmät ....................................................................................................................... 743.5 Yhteistyö ja viestintä ................................................................................................................. 753.6 Toimipisteet ja varustelu ........................................................................................................... 753.7 Peruseläinlääkintä virka-aikana ................................................................................................ 783.8 Peruseläinlääkintä päivystysaikana ........................................................................................... 783.9 Terveydenhuolto, Naseva ja Sikava .......................................................................................... 79

4 VALVONTATEHTÄVÄT ................................................................................................................. 804.1 Yhteenveto valvontakohteista ................................................................................................... 804.2 Valvontatehtävät (AVI) .............................................................................................................. 80

4.2.1 Eläinsuojeluvalvonta ........................................................................................................... 814.2.2 Epäilyyn perustuvat tarkastukset ........................................................................................ 814.2.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus ................... 824.2.4 Eläintautivalvonta................................................................................................................ 834.2.4.1 Vapaaehtoinen Maedi-Visna ja CAE-terveysvalvonta ...................................................... 844.2.4.2 Vapaaehtoinen Scrapie - terveysvalvonta MMMas 215/2013; D 66 ................................. 864.2.4.3 Mehiläisten esikotelomätä ................................................................................................ 864.2.4.4 Vesiviljelylaitokset ............................................................................................................ 894.2.4.5 Vapaaehtoinen BKD:n valvontaohjelma ........................................................................... 904.2.4.6 Muu tautivalvonta ............................................................................................................. 944.2.4.7 Tilarehustamot ................................................................................................................. 944.2.4.8 Sivutuotevalvonta (BSE-näytteet) .................................................................................... 954.2.4.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen ................................................................................... 974.2.4.10 Valmiuseläinlääkärit ....................................................................................................... 98

4.3 Valvontatehtävät (kunta) ........................................................................................................... 994.3.1 Maitohygieniatarkastukset .................................................................................................. 994.3.2 Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat .......................................................................... 1004.3.2.1 Kanojen salmonellavalvonta .......................................................................................... 1004.3.2.2 Yleistä ............................................................................................................................ 1004.3.2.3 Valvontakäynnit ............................................................................................................. 1014.3.2.4 Toiminta todettaessa salmonellaa .................................................................................. 1034.3.2.5 Kustannukset ................................................................................................................. 1044.3.2.6 Epäkohtailmoitukset tukivalvontaan ............................................................................... 1084.3.3 Riistanlihantarkastus ......................................................................................................... 1084.3.4 Eläinten sisämarkkinakauppa sekä maahantuonnit/viennit ja siirrot EU:n ulkopuolisistamaista ........................................................................................................................................ 1094.3.4.1 Yleistä ............................................................................................................................ 1094.3.4.2 Tuonti ja vienti yhtymän alueella .................................................................................... 1104.3.5 Lääkkeiden käytön valvonta .............................................................................................. 111

5 VAHVISTETUT MAKSUT ............................................................................................................. 1115.1 Klinikkamaksut ........................................................................................................................ 1115.2 Asiakasmaksut........................................................................................................................ 111

36

5.3 Päivystyspuhelinmaksut .......................................................................................................... 1115.4 Subventiot 2017 ...................................................................................................................... 112

6 ASIAKASVALITUKSET ............................................................................................................... 1127 VAKUUTUKSET ........................................................................................................................... 1128 TILASTOINTI ................................................................................................................................ 1139 SEURANTA JA RAPORTOINTI ................................................................................................... 113LIITE 1 SUORITETILASTO YHTEENVETO 2016, HYÖTYELÄIMET JA PIENELÄIMET ................ 114LIITE 2 ERIYTETTY PIENELÄINPÄIVYSTYS ................................................................................. 114LIITE 3 KUNNANELÄINLÄÄKÄRIT ................................................................................................ 115LIITE 4 YLEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA .............................................................................. 115LIITE 5 RESURSSITAULUKKO ...................................................................................................... 115

Elintarvikevalvonta

37

TOIMIALAKOHTAISET VALVONTASUUNNITELMAT JA KYSEISEN TOIMI-ALAN VALVONNAN ERITYISPIIRTEET

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019

Suunnitelmaan sisällytetään ilmoitettujen elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen (elin-tarvikelain muutos 352/2011 (22.1 §) sekä hyväksyttyjen (13.2 §) ja ilmoitettujen (13.3§) elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Myös hyväksymis- ja ilmoi-tusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää alkutuotantoa ja muuta elintarviketoimintaa valvotaantarvittaessa. Suunnitelmassa esitetään lisäksi muun valvontaa tukevan ja ennakoimat-toman työn resurssienkäyttösuunnitelma. Ympäristöterveyskeskus tekee ja raportoielintarvikevalvonnan tarkastukset annetun valtakunnallisen oivaohjeistuksen mukaan jaraportoi tehdyt tarkastukset Oiva järjestelmän kautta. Valvontatyötä ohjataan voimassaolevan lainsäädännön sekä Oivaohjeistuksen mukaisesti.

1 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI

Ympäristöterveyskeskuksen elintarvikevalvontakohderekisterin (EL 83 §) ylläpito jaajantasallapito on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitäviä kohteita ovat:

- ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (EL muutos352/2011 14 ja 15 §) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot

- liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta- liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja

joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomai-selle (EL muutos 352/2011 15a.1 §); liikkuva elintarvikehuoneisto merkitään kuiten-kin rekisteriin vain siinä valvontayksikössä, joka on hyväksynyt ko. huoneiston taikäsitellyt ko. elintarvikehuoneistoa koskevan ilmoituksen toiminnan alkaessa

- toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketuk-seen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (EL muutos643/2010 21a §); sekä

- ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (EL muutos 352/201122.1 §).

2 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY

Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä onsäädetty EL 13–15 ja 22 §:ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassaasetuksessa (VNa 420/2011).

2.1 Valvontakohteiden hyväksyminen

Laitosten hyväksyminen on ympäristöterveyskeskuksessa delegoitu toimialajohtajalle.Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähit-täismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen toimin-nan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontaviranomaisen on ratkais-tava asia 60 vuorokauden kuluessa asian vireille tulosta, ellei asian laajuus, hakemuk-

Elintarvikevalvonta

38

sen puutteellisuus tai muu erityinen syy edellytä asian pitempää käsittelyä. Laitoksenvaatimustenmukaisuuden selvittäminen edellyttää tarkastuskäyntiä (yleinen elintarvike-hygienia-asetus (EY) N:o 852/2004, artikla 6.3). Laitoksen hyväksymisestä tai ehdolli-sesta hyväksymisestä tehdään päätös (EL 13 ja 15 § ja malliasiakirja).

2.2 Valvontakohteesta ilmoittaminen

Elintarvikelain mukaiset ilmoitukset ympäristöterveyskeskuksessa käsittelee kohdettavalvova viranhaltija. Elintarvikealan toimijan ja kontaktimateriaalitoimijan on tehtävä kir-jallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta EL 14 §:ssä säädetylle valvontaviranomaiselleviimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoi-tettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää lain-säädännön sille asettamat vaatimukset (EL muutos 352/2011 13.5 §, EL muutos643/2010 21a §). Ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon voidaan tehdä aloitustarkastus pe-rustellusta syystä tai toimijan pyynnöstä heti kun toimintaa koskeva ilmoitus on vas-taanotettu. Aloitustarkastus kuuluu säännölliseen valvontaan. Ilmoitusvelvollisuus kos-kee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsitte-lyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Tällaisiavoivat olla esimerkiksi maahantuontiyritykset tai ensisaapumistoimijat. Ilmoituksen käsit-telystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettami-sesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle.

Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissäajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojenoleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopet-tamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuo-tannon toimijalle, että on vastaanottanut ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta vi-ranomaiselta. Elintarvikelain muutoksen (352/2011) 13.6 §:ssä sekä 22.3 ja 22.4 §:ssäon lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitustavalvontaviranomaiselle. Itujen tuotanto katsotaan elintarvikevalvontaviranomaisen hy-väksyntää edellyttäväksi alkutuotannoksi (EY 210/2013). Muutos ei koske pienimuotois-ta toimintaa, jota harjoitetaan osana muuta elintarvikehuoneistotoimintaa.

2.3 Omavalvonta

Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopai-koilla omavalvonnan kuvaus. Hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen hyväksymishake-mukseen tulee liittää omavalvontasuunnitelma (elintarvikevalvonta-asetus 4.3 §). Elin-tarvikehuoneistoa koskevasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi tieto omavalvontasuunni-telmasta (elintarvikevalvonta-asetus 3.1 §). Valvontaviranomaisen on tarvittaessa an-nettava elintarvikealan toimijalle tarpeellisia omavalvontasuunnitelman täydentämistä,korjaamista tai muuttamista sekä siihen kuuluvia laboratoriotutkimuksia koskevia ohjeitaja kehotuksia (elintarvikelain muutos 352/2011, 53 §).

Omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata toiminnan kriittiset kohdat ja siihen tulee tar-vittaessa liittää näytteenottosuunnitelma ja tieto laboratoriosta, jossa omavalvonnannäytteet tutkitaan. Ympäristöterveyskeskus on laatinut yhteistyössä Päijät-Hämeenmuiden valvontayksiköiden kanssa valvontaviranomaisten käyttöön tarkoitetun seudulli-

Elintarvikevalvonta

39

sen ohjeen omavalvonnan näytteenotolle asetettavista vaatimuksista. Ohje on otettukäyttöön myös Kanta-Hämeen valvontayksiköissä.Valvontakohteiden omavalvontasuunnitelmiin liittyviä tarkastuksia/valvontaa voidaanharkinnan mukaan toteuttaa myös asiakirjatarkastuksina.

3 TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

3.1 Riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontatarpeen määrittely, tarkastustiheys ja tarkas-tukseen käytettävä aika

Ympäristöterveyskeskuksen toteuttama elintarvikelain mukainen valvonta on suunni-telmallista, tehokasta, yhdenvertaista ja avointa sekä riskeihin perustuvaa (valvonta-asetus 882/2004 ja EU:n valvonta-asetus). Elintarvikevalvonnan ilmoitettujen sekä hy-väksyttyjen elintarvikehuoneistojen kohdekohtainen riskiluokitus, valvontatiheys ja val-vontaan käytettävä aika perustuvat Eviran 1.1.2017 julkaisemaan elintarvikehuoneistonriskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen ohjeeseen (10503/2). Ohje löytyy Eviransivuilta ja Eviranetistä.

Valvontakohteet on kaikkiaan hyvin kattavasti riskinarvioitu ja kohdekohtaisessa ris-kinarvioinnissa on huomioitu myös muun muassa kohteesta tiedossa oleva toiminta- javalvontahistoria. Tehtyjä riskitekijöiden arviointeja tarkastetaan uusilla ja vanhoilla koh-teilla valvonnan yhteydessä tarvittaessa. Riskitekijöiden arviointi tarkastetaan uudelleenmyös, jos kohteen toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia.

Ympäristöterveyskeskuksen toimialueiden kohteissa huomioidaan riskiluokitusohjeistonmukaisesti kohteen kokonaisriski. Kokonaisriskiä arvioidessa huomioidaan muun mu-assa, miten toimija on aiemmin noudattanut lainsäädäntöä ja muuta toimintaansa kos-kevaa lainsäädäntöä ja miten luotettavaa toimijan omavalvonta on ollut. Eviran riskiar-viointi ohjeen tarkastustiheydet perustuvat lähtökohtaan, että kohteessa toiminta onpääsääntöisesti kunnossa. Edellä kuvatun perusteella valvontatiheyttä voidaan nostaatai laskea. Valvonnassa voidaan myös huomioida kohteen toiminnan kausiluonteisuus.Jos kohde on toiminnassa yli kuusi kuukautta kerrallaan, katsotaan toiminnan olevanjatkuvaa. Työaikaa esittävässä taulukossa 2a on huomioitu erikseen poikkeuksellisensuurta työmäärää tai kohteessa todettujen puutteiden (Oiva arvio C tai D) edellyttämäälaajempaa ohjeistusta vaativa työajan lisäys. Työmäärän lisäyksessä huomioidaanmyös säännöllisen valvonnan vähentymisen aiheuttama aikaisempaa useampien oiva-rivien tarkastaminen kohteessa käyntikerralla, joka lisää tarkastusaikaa. Lisätyötä edel-lyttävien kohteiden määräksi arvioidaan 60 % ja lisätyön määräksi 0,5 h/kohde. Ympä-ristöterveyskeskuksessa on arvioitu vuonna 2017 tarkemmin ympäristöterveyskeskuk-sen omia linjauksia suhteessa Eviran riskiluokitusohjeeseen.

Valvontaa suorittavilla viranhaltijoilla on käytössään kohdekohtaiset henkilökohtaisetvalvontasuunnitelmat, joissa on huomioitu edellä kuvattu riskinarviointi. Riskinarvioin-nissa keskeisimmät valvontaan vaikuttavat tekijät ovat kohteen kokoluokka sekä toi-minnasta muodostuva riskiluokka ja kohteen toiminnasta ja valvonnasta käytössä olevataikaisemmat valvontatiedot.

Riskinarviointiperusteista kohdekohtaista arviointia kehitetään ja päivitetään Ympäristö-terveyskeskuksessa muun muassa elintarvikelainsäädäntöön erikoistuneiden viranhalti-

Elintarvikevalvonta

40

joiden muodostamassa työryhmässä. Jos riskinarviointi poikkeaa valtakunnallisesta lin-jasta, muutokset perustellaan.

3.2 Tarkastusten sisällön määrittely ja tarkastettavat oivakohdat

Kaikkien lakialojen tarkastusten sisältö on määritelty ja esitetty yhteisen osan kohdassa3.2 sekä Eviran elintarvikehuoneistojen riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminenohjeessa 10503/1, 2.12.2015.

Ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen säännöllisen elintarvikevalvonnan osalta ympäris-töterveyskeskuksessa käytetään valtakunnallista ajantasaista Oiva arviointiohjetta. Tar-kastajan tarkastuskäynnin yhteydessä huomaamat epäkohdat, joita ei ole suunniteltutarkastettavaksi tulee myös aina tarkastaa. Jos yritys on tehnyt elintarvikehuoneistoil-moituksen, tarkastetaan ensimmäisellä käyntikerralla myös kohdat 1 ja 2. Oheisessataulukossa 3 on esitetty tehtävien tarkastusten Oiva arviointikohteiden jakautuminenympäristöterveyskeskuksessa niin, että kaikki arvioitavat asiakokonaisuudet tulevat tar-kastetuiksi 3 vuoden syklillä Oivaohjeen mukaisesti. Tarkastajan oman arvioinnin mu-kaan oheisen taulukon jaotuksesta voidaan poiketa mutta 3 vuoden syklillä kokonaisto-teumasta on kuitenkin huolehdittava. Taulukkoa päivitetään 3 vuoden välein tai tarvitta-essa Oiva ohjeistuksen muuttuessa. Taulukko on päivitetty vuodelle 2016 ja tarkastettumuutosten osalle vuodelle 2017.

Taulukko 1. Oivatarkastukset 3 vuoden syklillä Ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissaOivatarkastukset 3 - vuoden syklillä

Ilmoitetut elintarvikehuoneistot, soveltuvin osin. Versio 14.11.2017

Jos tarkastaja huomaa käynnillään epäkohdan, joka ei ole suunniteltu TARKASTETTAVAN, tulee tuo kohta tarkastaa myös.

Jos yritys on tehnyt elintarvikehuoneistoilmoituksen, tarkastetaan ensimmäisellä tarkastuskerralla myös kohdat 1 ja 2

2016 2017 2018 2019

1 Omavalvontasuunnitelma1.1 Omavalvontasuunnitelma ja sen tarkastettavuus X X1.2 Omavalvontasuunnitelman riittävyys X X

2 Tilojen ja välineiden soveltuvuus, riittävyys ja kunnossapito2.1 Tilojen soveltuvuus harjoitettavaan toimintaan X X2.2 Tilojen kunto X X2.3 Työvälineet, kalusteet ja laitteet X X

3 Tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus3.1 Tilojen yleinen siisteys ja puhtaus X X X X3.2 Työvälineiden ja laitteiden puhtaus X X X X3.3 Siivousvälinetilan ja siivousvälineiden puhtaus X X X X3.5 Haitta ja muut eläimet X X3.6 Jätehuolto X X

Elintarvikevalvonta

41

3.7 Sivutuotteet (myymälät ja tukkumyynti) X X4 Henkilökunnan toiminta ja koulutus4.1 Henkilökunnan työtapojen hygieenisyys X X X X4.2 Käsihygienia X X X X4.3 Työvaatteet (sis. Korut) X X X X4.4 Henkilökunnan terveydentilanseuranta X4.5 Henkilökunnan perehdytys, opastus ja koulutus X4.6 Hygieniaosaamisen todentaminen X

5 Elintarvikkeiden tuotantohygienia5.1 Tuotannon yleiset järjestelyt (asiaa ei arvioida, ei arviointiohjetta)5.3 Vesi ja jää (asiaa katsotaan ohjeessa 2.1) X X5.5 Pakkaaminen (sekä pakkausmateriaalien puhtaus) X

6 Elintarvikkeiden lämpötilojen hallinta6.1 Elintarvikkeiden säilytys X X6.2 Kylmänä säilytettävät elintarvikkeet X X X X6.3 Kuumana säilytettävät elintarvikkeet X X X X6.4 Jäähdytys X X6.5 Lämpötilanhallinta valmistuksessa (asiaa ei arvioida, ei arviointiohjetta)

6.6 Pakastaminen X

7 Myynti7.1 7.4 Tuoteryhmien erillään pito ja hygienia myynnissä ja tarjoilussa X X7.2 7.5 Tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta myynnissä X X X X7.3 7.6 Tuotteiden säilyvyyden ja myyntiajan hallinta tarjoilussa X X X X

10 Allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet10.1 Erillään pito ja ristikontaminaatio X X

11 Elintarvikkeiden koostumus11.1 Lisäaineet, aromit ja entsyymit X X11.2 Ravitsemuksellinen täydentäminen X X11.3 Muuntogeeniset ainesosat X X11.4 Uuselintarvikkeet ja uudet prosessit X X

12 Elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset12.1 Ravintolisät X12.2 Erityisille ryhmille tarkoitetut elintarvikkeet X12.3 Nimisuojatut tuotteet X12.4 Muut tuotekohtaiset vaatimukset X X

Elintarvikevalvonta

42

12.5 Luomutuotteen aitous X X13 Elintarvikkeista annettavat tiedot13.1 Yleiset pakkausmerkinnät X13.2 Ravintoarvomerkintä X13.3 Markkinointi (ravitsemus ja terveysväitteet) X X13.4 Erityislainsäädännön edellyttämät pakkausmerkinnät X X

14 Pakkaus ja elintarvikekontaktimateriaalit14.1 Pakkaus ja muut elintarvikekontaktimateriaalit X

15 Elintarvikkeiden toimitukset15.1 Elintarvikkeiden vastaanottaminen X15.3 Kuljetuksen olosuhteet X X15.4 Lämpötilan hallinta kuljetuksissa X X

16 Jäljitettävyys ja takaisinvedot16.1 Elintarvikkeiden jäljitettävyys X16.2 Naudanlihan merkitsemisjärjestelmä X16.3 Merestä saadun kalan ja kalastustuotteiden jäljitettävyys X

16.4Dioksiinipoikkeuksen alaisen kalan ja kalastustuotteiden jäljitettä-vyys X

16.6 Takaisinvedot X16.7 Vähäriskisen toiminnan sääntöjen noudattaminen X

17 Elintarvikkeiden tutkimukset17.1 Omavalvontasuunnitelman mukainen näytteenotto X X17.2 Tutkimustulosten perusteella tehdyt toimenpiteet X X17.11 Lääkejäämät (Ei tarkisteta ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa)17.12 Kasvinsuojeluainejäämät X X17.13 Ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet X17.14 Hometoksiinit X17.15 Prosessissa syntyvät vierasaineet X17.16 Muut vierasaineet X17.17 Muut kemialliset tutkimukset (Ei tarkisteta toistaiseksi)

18 Oiva raportin esilläpito18.1 Oiva raportin esilläpito X X X X19 Kaupanpitämistä koskevat vaatimukset19.4 Maito ja maitotuotteet X19.6 Levitettävät rasvat X19.7 Siipikarjanlihan vesipitoisuuden seuranta (ei vielä Oivaohjetta 2017)

Elintarvikevalvonta

43

4 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVAT TEHTÄVÄT

4.1 Valvonnan painopisteet

Valvonnan yleiset painopisteet ja toimenpiteet on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.4.Elintarviketurvallisuuden valtakunnalliset toimenpiteet ja painopisteet on esitetty myösValtakunnallisen elintarvikevalvontasuunnitelman 2015–2019 osan 1 liitteessä 3, jokaon päivitetty vuodelle 2017. Painopistetaulukossa on esitetty myös valtakunnalliset pro-jektit, joihin osallistutaan. Projektit on esitelty tarkemmin projekteissa kappaleessa 5.Oiva-järjestelmää koskevien ohjeiden muutokset ja päivitykset otetaan valvontatyössähuomioon.

- Painopisteenä kaikessa toiminnassa on varautuminen maakuntauudistukseen jasen tuomiin toiminnallisiin muutoksiin vuosina 2017–2019. Hankkeeseen varataantyöaikaa koko henkilöstölle.

- Vuodelle 2018 painopistealueena on elintarvikekuljetusta tekevien toimijoiden tieto-jen ajantasaistaminen ja tarkastukset. Selvitystyötä on tehty jo vuoden 2017 aikanamutta tarkastukset jäävät pääsääntöisesti vuodelle 2018. Tarkastukset kohdenne-taan erityisesti niihin kohteisiin, joita ei ole tarkastettu viimeisen 3 vuoden aikana.Tarkastukset suunnitellaan henkilökohtaisiin vasuihin.

- Kolmantena laajana painopistealueena on alkutuotannon kohteiden selvittäminen,tietojen ajantasaistaminen, riskinarviointi ja tarvittaessa tarkastaminen. Selvitystyökohdistetaan vuonna 2018 alkutuotantoon pois lukien viljan viljely. Painopisteenä onkala-, muna- ja hunajatuotanto.

Alkutuotannon tilanteen selvittämistä koskevan Eviran antaman ohjeistuksen perusteel-la ympäristöterveyskeskuksessa varataan vuodelle 2018 henkilöstöresurssia 0,5 htvtiedossa olevan alkutuotannon kohteiden riskinarviointiin, kohdekannan tietojen tarkas-tamiseen ja päivittämiseen sekä mahdollisten uusien kohteiden kirjaamiseksi tietokan-taan. Erityistä huomiota selvitystyön yhteydessä kiinnitetään alkutuotannon yhteydessätoimiviin elintarvikehuoneistoihin sekä käytettävän veden valvontaan. Hankkeessa selvi-tystyön aluksi laaditaan oma toiminta-ohje (mm. toiminnasta tarvittavat tiedot, kohteistaselvitettävät asiat ja riskinarviointi) ja päivitetään ilmoituslomakepohjat tarpeellisten läh-tötietojen saamiseksi toimijoilta. Hankkeessa laaditaan myös tietojen kirjaamisohje kun-taohjelmaan / kohdetietojärjestelmään yhdessä oman VATI ryhmän kanssa. Selvitys-työn lisäksi varaudutaan tekemään myös tarkastuksia kohteissa mm. riskinarvioinninselvittämiseksi. Arvio tarkastuksista on noin 30 kpl. Tarkastukset kirjataan normaalinasuunnitelmallisena valvontana. Muu työ sekä huoneistojen ja käytettävän veden valvon-ta kirjataan erikseen laadittavan ohjeistuksen mukaisesti. Hankkeen yhteydessä onmyös tarkoitus selkeyttää valvonnan käytännön järjestelyjä. Toimintaa suunnitellaantarkemmin vuonna 2018 kun myös alkutuotannon Oiva ohjeistus julkaistaan.

Liittyen hallituksen normienpurkutalkoisiin myös elintarvikevalvonnassa valvontaa ohja-taan keskusviranomaisenkin toimesta voimakkaasti tarkastuksista asiakkaiden neuvon-taan ja ohjaukseen. Muutos on nähtävissä muun muassa Eviran julkaisemassa riski-luokitusohjeessa, jossa säännöllisen valvonnan tarkastustiheyksiä on laskettu merkittä-västi edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä on huomioitu myös Ympäristöterveyskeskuksenlakialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa sekä käytännön työssä.

Elintarvikevalvonta

44

4.2 Valvontatarpeen, ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan muun valvontaatukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve

Taulukko 2a. Taulukossa on esitetty elintarvikevalvonnan kohdemäärät, säännöllisenvalvonnan tarkastukset ja valvontaan tarvittava työaika 2018. Osa tarkastuksista voi-daan tehdä eri lakialojen yhdistettyinä tarkastuksina. Projekteihin liittyvät tarkastukseteivät sisälly taulukon tarkastusmääriin. Projektitarkastukset on esitetty kohdassa 5.3sekä kokonaissuoritemääränä yleisen osan kohdassa 2.2.3

Elintarvike toimintatyyppi Kohdemäärä 2017Tarkastaja

Kohdetyypin tar-kastukset yhteensä

2018MAITOALAMuu maitoalan valmistus 0 0Juuston valmistus 0 0LIHA-ALARaakalihavalmisteiden valmistus 1 2Lihavalmisteiden valmistus kypsä 3 10KALA-ALATuoreiden kalastustuotteiden käsittely 3 10Kalajalosteiden valmistus 5 26MUNA-ALAMunapakkaamo 2 3VILJA- JA KASVISALAMyllytoiminta 4 1Leipomotuotteiden valmistus, helposti pilaantuviatuotteita 17 12Ruoka- ja kahvileipien valmistus 11 6Muiden viljatuotteiden valmistus 1 0Kasvis-, marja- ja hedelmätuotteiden valmistus 13 4Pakkaamotoiminta, vähäistä kauppakunnostusta 6 2ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUSYhdistelmätuotteiden valmistus 0 0Makeisten valmistus 1 1Juomien valmistus 5 0Muu elintarvikkeiden valmistus (esim. kahvinpaahto) 16 3ELINTARVIKKEIDEN MYYNTIElintarvikkeiden tukkumyynti 5 4Elintarvikkeiden vähittäismyynti 206 91Ulkomyyntialue 9 11

Elintarvikevalvonta

45

Elintarvike toimintatyyppi Kohdemäärä 2017Tarkastaja

Kohdetyypin tar-kastukset yhteensä

2018

VIENTI JA TUONTIElintarvikkeiden maahantuonti 2 0ELINTARVIKKEIDEN TARJOILURavintolatoiminta 116 95Grilli- ja pikaruokalatoiminta 25 13Kahvilatoiminta 125 39Pubitoiminta 22 0Suurtalous, laitoskeittiö 94 65Suurtalous (keskuskeittiö / pitopalvelu) 51 43Suurtalous, tarjoilukeittiö 75 17ELINTARVIKKEIDEN KULJETUKSETElintarvikkeiden kuljetus 14 5Elintarvikkeiden pakastekuljetus 5 1Elintarvikkeiden kuljetus jäähdytettynä 13 5Elintarvikkeiden kuljetus lämpimänä 6 1ELINTARVIKKEIDEN VARASTOINTI JA PAKASTA-MINENEläinperäisten elintarvikkeiden varastointi 0 0Muu elintarvikkeiden varastointi 5 1Elintarvikkeiden pakastaminen 1 0Elintarvikkeiden pakkaaminen 0 0KONTAKTIMATERIAALITOIMIJAKontaktimateriaalit, keramiikka 3 0Kontaktimateriaalit, paperi ja kartonki 3 0Kontaktimateriaalit, muovit 6 4VÄHÄRISKINEN TOIMINTA ELINTARVIKEHUO-NEISTOSSAVähäriskinen lihan käsittely 1 0ALKUTUOTANTOMaidontuotanto **) 212 72Hunajantuotanto 16 4Peltoviljely 20 0Puutarhaviljely, avomaa 33 0Puutarhaviljely, kasvihuone 4 0Lihantuotanto **) 14 0Munantuotanto **) 8 0Siitosmunantuotanto 0 0Kalastus 4 0

Elintarvikevalvonta

46

Vesiviljely 0 0Itujen tuotanto 0 0Alkutuotannon tuotteiden kuljetus 0 0Sienimö 0 0YHTEENSÄ 1186 479 (551 maito) SV Tarkastusten ajankäyttö 141 htp (0,64 htv)Matka-aika (479+50) tark x 0,5 h = 35,3 htp = 0,16 htvPoikkeuksellisen suurta työmäärää vaativien SVkohteiden tarkastusajan lisäys*) 0,6 x 468 x 0,5 h = 18,8 htp = 0,09 htvOiva uusintatarkastusten määrä arvio 47 kpl, 10%SV tarkastuksista 47 x 3 h= 18,8 htp = 0,09 htvProjekti/hanke tarkastukset 50 kpl (4h)=26,7 htp=0,12 htvProjektinäytteenotto, taulukko 4 20 x 1,0 h = 2,6 htp = 0,02 htvMaitohygieeniset tarkastukset **)(Eläinlääkintä tekee) 30 htp = 0,14 htv

Säännöllisen valvonnan ajankäyttö yhteensä

141 htp + 35,3 htp +18,8 htp + 18,8 htp +26,7 htp + 2,6 htp + 30 htp= 273,1 htp =1,24 htv

*)Valtakunnallisen riskiluokituksen mukaan lasketun säännöllisen valvonnan ajankäy-tössä ajankäyttö on huomioitu niin, että valvottavan kohteen toiminnassa kaikki on pää-osin kunnossa. Epäkohdat (arvosanat C ja D) ja niihin liittyvä lisätyö sekä kohteen ko-koluokassa poikkeuksellisen suuri työmäärä tarkastuksella on huomioitu säännöllisenvalvonnan lisänä työajassa omalla rivillään. Lisätyötä vaativien kohteiden määräksi koh-teen vaativuuden tai epäkohtiin liittyvän ohjauksen osalta arvioidaan olevan 60%. Tar-kastusajan lisäksi on arvioitu 0,50 h/kohde. Tarkastuksiin käytettävä matka-aika onmyös ilmoitettu taulukossa erikseen.

**) Maidontuotannon nk. navettatarkastukset sekä lihan ja munien tuotannon tarkastuk-set huomioidaan eläinlääkintähuollon valvontaohjelmassa. Työ kuuluu kuitenkin elintar-vikevalvonnan kokonaisuuteen. Terveydensuojelun osalta näissä kohteissa valvotaanilmoituksen varainen toiminta. Terveydensuojelun osalta alkutuotannon valvontaa teh-dään projektien puitteissa kunnes valvontaa ohjaava ohjeistus julkaistaan.

Elintarvikevalvonta

47

Taulukko 2b. Esimerkkejä muista valvontayksikön vastuulla olevista ja valvontaa tuke-vista elintarvikevalvonnan tehtävistä, resurssien käyttösuunnitelma vuodelle 2017 Muuntyön osuus arvioidaan laskennallisesti kertoimella 2,82 säännölliseen valvontaan käytet-tävästä ajasta. Kerrointa on nostettu vuodesta 2017 0,32 yksiköllä, koska toiminnassavaraudutaan painopisteenä aikaisempaa enemmän mm. alkutuotannon selvitystyöhön,varautumisen suunnitteluun ja paikallisen näkyvyyden lisäämiseen. Resurssien kooste-taulukko on esitetty yleisen osan taulukossa 2.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu mm. seuraavasti:Neuvonta/yhteydenotto (arvio 700 kpl) tai konsultaatio (arvio 260 kpl) mm. toiminnan-harjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, Toiminnanharjoittajien tuki ja ohjaus, neu-vonta muiden lakialojen tarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työryhmissä tai ko-kouksissa ja tarvittaessa viranomaisnäytteet omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi,joka ei liity tarkastukseen.Hyväksymispäätösten käsittely (neuvonta, hakemusasiakirjat, ennakkovalvonta, tar-kastus, toimenpiteet ja päätös)Ilmoituksenvarainen toiminta (ilmoitusten käsittely, todistus, toimenpiteet ja alustavariskinarviointi) määräarvio 100 kplTilapäisen toiminnan tarkastukset ja toimenpiteet, esimerkiksi suuret yleisötilaisuudetAlkutuotannon selvityshanke 2018 (painopiste)Lausunnot (arvio 15 kpl)Perehtyminen ja koulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2018).Toimenpidepyynnöt, häiriötilanteet, valitus tai ruokamyrkytys- tai epidemiaepäily, ta-kaisinvedot, arvio 5 tarkastustaTarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tarkas-tuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien toteutuksen valmistelu, ohjaussekä raportointi ei sisälly suunnitelmalliseen työaikaan.Tarkastaja-ohjelma - projektit ja muutMuu työajan kohdistaminen:

- Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019.

- Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen,viestintä ja tiedotus ja internetsivujen päivitys.

- Maakuntauudistukseen liittyvä valmistelutyö.- Varautuminen ja häiriötilanteisiin liittyvä ylläpito ja kehitystyö.

Kiinteä hallinnollisiin töihin varattava työaika (mm. suunnittelu, raportointi ja toteuma-seuranta)Ei Kuti-kohteisiin liittyvät toimenpiteetSisäisen auditoinnin/arvioinin jatkaminen terveydensuojelussa. Ajankäytöllisesti audi-tointiin ja arviointiin liittyy mm. paritarkastuksia kohteissa.Yhteensä 768,5

htp3,50 htv

Elintarvikevalvonta

48

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, SEURANTAOHJELMAT JA VALVONTA-PROJEKTIT

5.1 Näytteenotto, omavalvonnan toimivuuden valvonta

Omavalvontanäytemäärä ja tutkimukset käyvät ilmi kyseisen valvontakohteen tiedoistaja riskinarvioinnista. Viranomaisnäytteenottoa koskeva yhteenveto on esitetty taulukos-sa 3. Lähtökohtaisesti elintarvikevalvonnassa omavalvontanäytteenottoa ei tehdä viran-omaisen toimesta kuin yksittäisissä poikkeustapauksissa. Laitosvalvontaan liittyvä näyt-teenotto on esitetty projektinäytetaulukossa 4.

Ympäristöterveyskeskus varautuu ruokamyrkytysten ja erityistilanteiden osalta näyt-teenottoon. Muu viranomaisnäytteenotto kohdistetaan projektiluonteisesti ennalta suun-niteltuihin kohteisiin.

5.2 Näytteenotto, muu lainsäädännön edellyttämä ja seurantaohjelmat

Taulukko 3. Arvioitu muu lainsäädännön edellyttämä näytteenotto ja seurantaohjelmatvuonna 2018, toteuma sisällytetään muuhun työhön

Ympäristöterveyskeskuksessa tehdään ensisaapumisvalvonnan tarkastuksia Eviranlaatiman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuosittain päivitettävä suunnitelma on ympäris-töterveyskeskuksen H:asemalla.

Näytteet Arvio(kpl)

Kuluttajavalitusten perusteella, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarati-lanteiden tai ruokamyrkytysten, epidemioiden tai niiden epäilyn selvityttämi-seksi

30

Elintarvikemääräysten noudattamatta jättämisestä johtuvien toimenpiteidenvalvontaan liittyvä näytteenotto ja lisäainevalvonta (Valvonta-asetus 27 ja 28art.)Muu valvonta-asetuksen 27 - 28 artiklan mukainen valvonta (tarkastukset,tutkimukset) mm. teurastus, lihanleikkaus, maidontuotanto, kalastus ja vesi-viljely

30

EU:n ulkopuolisen tuonnin ja viennin valvonta 5Zoonoosiseuranta- ja kartoitusohjelmat (Valtio maksaa näytteenotto- ja tut-kimuskulut ja Ympäristöterveyskeskus lähetyskulut):Kansallinen salmonellavalvontaohjelmaKampylobakteerit broilereissa tietyillä teurastamoillaEHEC teurastamoissa ja eläintenpitopaikoillaElintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelmaEläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaoh-jelmaYmpäristökontaminanttien ja muiden vierasaineiden seurantaohjelmatEläinlääkinnällistä rajatarkastusta koskeva vierasainevalvontaohjelma

30

Yhteensä 95

Elintarvikevalvonta

49

5.3 Projektit ja hankkeet ja niihin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotto

Suunnitellut projektit ja hankkeet sekä näytteenotto ovat osa säännöllistä valvontaa.Projektitarkastukset ja ajankäyttö on esitetty taulukossa 4. Tarkastukset eivät sisällytaulukossa 2 a esitettyihin tarkastuksiin ja ajankäyttöön. Tarkastus- ja näytemäärät tar-kentuvat tarkempien projektikuvausten ja – ohjeiden valmistuttua. Projekteille nimetäänvastuuhenkilö ympäristöterveyskeskuksessa, joka vastaa projektiohjeen laatimisesta taivaltakunnallisessa/alueellisessa projektissa projektin ohjauksesta. Projektista vastaavahenkilö koostaa projektin tuloksista ympäristöterveyskeskuksen oman yhteenvedon jaalueellisissa/valtakunnallisissa projekteissa vastaa tietojen kokoamisesta ja edelleentoimittamisesta projektin vastuuhenkilölle.

Valtakunnalliset projektit ja hankkeet sekä niiden tavoitteet:

Valvontasuunnitelman laatimishetkellä kaikki valtakunnallisesti toteutettavat projektit ei-vät ole vielä selvillä tai ne ovat vain otsikkotasolla. Ympäristöterveyskeskuksessa osal-listutaan valtakunnallisiin projekteihin käytettävissä olevien resurssien ja kohdekannansoveltuvuuden puitteissa keskusvirastojen projektiohjeistuksen mukaisesti. Vuoden2018 alustavasti tiedossa olevat projektit:

Valtakunnalliset projektit:

- Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontahanke v. 2018–2019Projekti ei Eviran suunnitelmasta huolimatta käynnistynyt vuonna 2017. Ympäristö-terveyskeskus seuraa tilannetta ja arvioi projektiin osallistumisen projektiohjeen jul-kaisun jälkeen, jos projekti toteutetaan vuosina 2018–2019. Hankkeen tavoitteenaon nostaa nimisuojattujen tuotteiden valvonnan laatua, turvata kuluttajan oikeussaada alkuperältään ja laadultaan sitä mistä hän maksaa. Projektilla pyritään myösnostamaan nimisuojatuotteiden valvontaa vähittäismyynnissä ja turvata toimijoidentasavertainen kilpailuasetelma. Projektissa valvontaa keskitetään ympäristöterveys-keskuksen alueella mm. leipomoihin ja isoihin kauppoihin.

- Patogeenit lehtivihanneksissa/valmissalaateissa 2018–2019Projektissa selvitetään taudinaiheuttajien esiintymistä vähittäismyynnissä myytävis-sä pakatuissa lehtivihanneksissa/salaateissa. Projekti toteutetaan näytteenotolla jaanalyysit kohdistuvat STEC ja EPEC – bakteeriryhmiin. Osallistuminen näytteenot-toprojektiin arvioidaan ympäristöterveyskeskuksessa tarkemman projektiohjeen jul-kaisun jälkeen.

- Gluteenittomien elintarvikkeiden valvontahanke 2018Alustavien tietojen mukaan projektin painopisteenä on gluteenittomuuden valvontaelintarvikkeiden valmistuksessa, myynnissä ja tarjoilussa. Projektista ei ole enem-pää tietoa vasun laatimishetkellä. Osallistuminen hankkeeseen arvioidaan ympäris-töterveyskeskuksessa projektiohjeen julkaisun jälkeen.

Elintarvikevalvonta

50

Aluehallintoviraston projektit:Ei ole vuonna 2017

Ympäristöterveyskeskuksen ja alueelliset projektit:

- Kasvisten alkutuotannon hygienia tarkastusprojekti v. 2016–2018 (ympäristöter-veyskeskus)Projekti jatkaa vuonna 2016 aloitettua HEVI tuottajien valvontaprojektia. Vuoden2017 projekti koski alkutuotannon valvontaa esimerkiksi tiloilla, joilla tuotetaan mar-joja kuten mansikkaa, pensasmustikkaa jne. Kohteiden määrää selvitetään projektinyhteydessä ja tarvittaessa siihen voidaan lisätä esim. HEVI tuotteita. Tarkastuksensisältö tarkentuu projektiohjeessa mutta sen on tarkoitus sisältää ensisijaisesti tuo-tantoon liittyvän hygienian valvontaa ja ohjeistusta huomioiden tuotettavan marjantai hevi tuotteen. Vuoden 2018 projekti on pääsääntöisesti tarkoitus kohdistaa sel-laisenaan syötävien kasvisten tuotannon hygienian valvontaan. Osa tarkastuksistasiirretään vuodelta 2017.

Elintarvikevalvonta

51

Taulukko 4. Valvontaprojektit tai – hankkeet ja muu suunniteltu näytteenotto 2018.

Valvontaprojekti tai -hanke Tarkastukset (kpl) Näytteitä (kpl)ValtakunnallinenPatogeenit pakatuissa lehtivihanneksissa arvio myöhemmin arvio myö-

hemminPohjoismainen gluteenihanke arvio myöhemmin arvio myö-

hemminNimisuojatuotteet 10 Ei

AluehallintovirastoEi ole vuonna 2018 Ei Ei

Ympäristöterveyskeskus tai alueellinenKasvisten alkutuotantoon liittyvä tarkastuspro-jekti

20 Ei

Alkutuotannon selvityshanke 30+työaikavaraus eiMuu suunniteltu näytteenottoKalastustuotteita jalostavien laitosten listeria-näytteet 3-5 kpl/laitos, 1 h/näyte

20

Yhteensä kpl 50 kpl 20

Terveydensuojeluvalvonta

52

TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2015–2019

Suunnitelmaan sisällytetään terveydensuojeluvalvonnan valvontatarve ja säännöllinenvalvonta. Suunnitelmassa esitetään lisäksi muun valvontaa tukevan ja ennakoimatto-man työn resurssienkäyttösuunnitelma.

1 VALVONTAKOHTEET JA VALVONTAKOHDEREKISTERI

Ympäristöterveyskeskuksen valvontakohderekisterin ylläpito ja ajan tasalla pito on ku-vattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitäviä kohteita ovat muun muassa:

- julkiset huvi-(* ja **), kokoontumis-(* ja **) ja majoitushuoneistot- työtilat tai muut TsL 13 § 1 mom. 1 kohdan kohteet- uimahallit, -altaat, kylpylät ja uimarannat- eläinsuojat, -aitaukset tai vastaavat asemakaava-alueella(*)- koulut tai oppilaitokset- päivähoitopaikat, lastenkodit, ryhmäperhepäiväkodit, esiopetustilat- vanhainkodit, palvelutalot ja muut asumispalvelut- kauneushoitolat, muu ihon käsittely tai – hoitopaikka sekä solariumit- julkinen kuntosali tai liikuntatila- muut laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta saattaa aiheutua käyt-

täjille terveyshaittaa- talousvettä toimittavat laitokset- kirkot (*) ja uskonnollisten yhdistysten tilat(*) sekä hautausmaat(*) ja eläinten hauta-

usmaat(*)- työtilat asuinrakennuksessa tai asuinalueella(*).

(*) merkityt kohteet ovat ilmoitusvelvollisia mutta eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnanpiiriin, kts. kohta 2.

(**) Julkisista huvi- ja kokoontumistiloista ei suunnitelmallisen valvonnan osalta kuiten-kaan poisteta lasten- ja nuorten käyttöön tarkoitettuja kohteita.

Partureissa ja kampaamoissa voi olla myös kosmetologista toimintaa kuten kulmien te-koa ym. jolloin ne kuuluvat tältä osin ilmoitusvelvollisuuden ja valvonnan piiriin. Tästä onannettu erillinen Valviran linjaus.

2 VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS- JA ILMOITUSMENETTELY

Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet vaativat joko terveydensuojeluviran-omaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia, jolloin terveydensuojeluviranomai-nen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee val-vonnan piiriin suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Terveydensuojelu-lain muutos tuli voimaan 2017. Lakimuutoksen myötä viranhaltijapäätösten teko ilmoi-tusten johdosta loppui. Sen sijaan kohteisiin lähetetään todistus ilmoituksen vastaanot-tamisesta ja käsittelystä vastaanottotodistukseksi. Lakimuutoksen myötä on tehty myöslinjaus, jonka mukaan kohde tulee valvonnan piiriin heti kun ilmoitus otetaan vastaan.Tämä myös mahdollistaa ennen toiminnan aloitusta tehtävät nk. käyttöönottotarkastuk-set säännöllisenä valvontana kohdetta valvovan viranomaisen harkinnan mukaan. Val-


53

vira on laatinut soveltamisohjeet terveydensuojelulain 13 §:n mukaisesta ilmoitusvelvol-lisuudesta koskien huvi-, kokoontumis- ja majoitushuoneistoja sekä sosiaalialan laitok-sia. Myös ne valvontakohteet, jotka ovat nykyisen terveydensuojelulain tulkinnan mu-kaan ilmoitusvelvollisia, mutta eivät ole sitä aina olleet (esim. uskonnollisten yhdistystentilat, teatterit ja talousvettä toimittavat laitokset), kuuluvat suunnitelmallisen valvonnanpiiriin. Näiltä kohteilta on perusteltua vaatia ilmoitus, mikäli esim. toiminnanharjoittajavaihtuu tai tiloissa ja/tai toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Valvontakohteidensäännöllisen valvonnan tarkastusten yhteydessä tarkastetaan aina myös kohteen pää-töstilanne ja toiminnan vastaavuus tehtyyn päätökseen, mikäli sellainen on terveyden-suojelulain mukaisesti annettu.



Ympäristöterveyskeskuksessa ei ole arvioitu terveydensuojelun valvonnan valvontakoh-teiden valvontatarvetta (riskinarvio) kohdekohtaisesti. Ympäristöterveyskeskuksen ter-veydensuojelun valvontasuunnitelman riskinarviointina käytetään valtakunnallisen ter-veydensuojelun valvontaohjelman 2015 - 2019 kohdetyyppikohtaista riskinarviointia,jonka perusteella tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustiheydet jatarkastusajat (taulukko 1). Keskimääräisistä tarkastustiheyksistä ei tehdä vähennyksiä,koska kohdekohtaista riskinarviointia ei ole tehty. Kuitenkin pitkäaikaisen valvontatiedonja paikallisen asiantuntemuksen perusteella tarkastustiheyttä on mahdollista nostaa ta-pauskohtaisesti.

Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat

- altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät (lapset, nuoret, vanhukset, liikuntarajoit-teiset, sairaat)

- altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys)- altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu)- erityiskohde, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä- aikaisemman valvonnan tulokset, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty- onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista- toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit- tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin- muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät.

Valvontakohdetyypit luokitellaan kolmeen eri riskiluokkaan seuraavasti:

Riskiluokka 3Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, esimer-kiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteenovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).

Riskiluokka 2Kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveys- tai viihtyisyys-haittaa.


54

Riskiluokka 1Kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai viihtyisyyshait-taa, kun toimintoja on vähän, ne ovat rajoitettuja, altistuvien määrä on pieni, terveysris-kit eivät ole merkittäviä, toiminta ei ole herkkä häiriöille, altistusaika on lyhyt (matala ris-ki).


55

Taulukko 1. Terveydensuojelulain mukaisten ilmoituksen- tai luvanvaraisten kohteidenriskiluokka sekä tarkastustiheys ja -aika valtakunnallisen terveydensuojelun toimialanvalvontaohjelman mukaan.

Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypitRiskiluokka Tarkastus-

tiheys/vuosi

Tarkastukseenkeskimäärinkäytettävä aika(tuntia)Toimintaluokka: Toimintatyyppi

Talousvettä toimittavalaitos (asetus 1352/2015):

EU-raportoitava vedenja-kelualue (vedentoimitus yli1000 m3/d tai väh. 5000käyttäjää)

3 2 - 1 8 - 15

Talousveden jakelu jakäyttö Muu vedenjakelualue (ve-

dentoimitus 10 – 1000m3/d tai 50 – 5000 käyttä-jää)

3 2 – 1(0,5*)

4 - 8

Talousvettä toimittavalaitos (asetus 401/2001):

Pieni vedenjakelualue(vedentoimitus < 10 m3/dtai alle 50 käyttäjää

2 1 – 0,5(0,3*)

2 - 6

Talousveden käyttö japakkaaminen Talousveden pakkaami-

nen

3 1 4 - 8

Kokoontuminen,julkiset huvi- jakokoontumishuoneistot

Lasten ja nuorten kohteet:kerhotilat, nuorisotilat jaleirikeskukset, lasten ilta-päiväkerhot ja sisäleikki-puistot

2 – 1 0,3 2 – 4

Opetustoiminta, koulutja oppilaitokset

Esiopetus, peruskoulu,lukio, ammattioppilaitos,muut koulut ja oppilaitok-set, korkeakoulu ja muuaikuiskoulutus

2 – 1 0,3 5 – 15

Majoitustoiminta,majoitushuoneistot

Hotellit, hostellit, maatila-matkailu, asuntolat jne. 2 – 1 0,2 2 – 4


56

Kauneudenhoitoa jaihon käsittelyä suoritta-vat huoneistot ja laitok-set

Kosmetologiset huoneis-tot, tatuointi ja lävistys,muu ihon käsittely tai hoito

2 - 1 0,3 2 - 3

Solarium2 0,2 2

*) jos vain jakelua


57

Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypitRiskiluokka Tarkastus-

tiheys/vuosi

Tarkastukseenkeskimäärinkäytettävä aika(tuntia)Toimintaluokka: Toimintatyyppi

Sosiaalihuollon palvelut

Lasten päiväkodit ja vas-taavat

2 0,5 – 0,3 2 - 6

Lastenkodit / lastensuoje-luyksiköt ja vastaavat

Vanhainkodit ja vastaavat

Muut sosiaalialan yksiköt

Liikunta ja virkistystoi-minta

Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), huomattavamäärä uimareita päivässä 2 1 2 – 4

Pienet yleiset uimarannat

2 1 2 - 3

Yleiset altaat:uimahalli, kylpylä, uimala,vesipuisto tai muu yleinenallas

3 2 – 1 4 – 5

Yleiset saunat 2 1 2 – 3

Yleinen liikuntatila:urheiluhalli, kuntosali taimuu yleinen liikuntatila

1 0,25 2 - 4

Riskiluokat:

Luokkaan 3 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa;esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkit-täviä, altistusaika on pitkä (korkea riski).Luokkaan 2 kuuluvat ne kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, muttaterveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski)Luokkaan 1 kuuluvat ne kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (ma-tala riski).

Tarkastustiheys:

2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa


58

3.2 Tarkastusten sisällön määrittely

Kaikkien lakialojen tarkastusten ja sisällön määrittely on esitetty yhteisen osan kohdas-sa 3.2 ja LIITTEESSÄ 1.

4 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAA TUKEVATTEHTÄVÄT


Valvonnan yleisiä valtakunnallisia painopisteitä on kuvattu yhteisen osan kohdassa 3.4ja tarkemmin taulukossa 2a. Taulukossa 2b on kuvattu ympäristöterveyskeskuksensuorittaman valvonnan omia painopisteitä.

Taulukko 2a. Terveydensuojelun valvonnan painopisteet vuosina 2015 – 2019 valta-kunnallisen terveydensuojelun toimialan valvontaohjelman mukaan.

Kohde 2015 – 2019Terveydensuojelun painopisteet

Talousvesi · Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan janäytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi.

· Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelmanlaatiminen.

Kauneushoitolatai muu ihon-käsittely

Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus).

Terveydellistenolojen valvonta

Laadukkaat sisäilmaselvitykset:· Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä si-

säilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityisasunnot).· Koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa.

Sidosryhmät Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteos-sa lausuntomenettelyn tai sidosryhmätyöskentelyn kautta (kaava,ympäristölupa, rakennuslupa jne.).


59

Taulukko 2b. Ympäristöterveyskeskuksen omat terveydensuojelun painopisteet2018–2019

Kohde 2018 – 2019Terveydensuojelun painopisteet (ympäristöterveyskeskus)

Koulu, päiväkoti,julkiset tilat

Terveydelliset olot, yhteistarkastukset säännöllisessä valvonnassaja sisäilmaryhmätoiminta (Valviran ohje 2018).

Julkisten tilojen radonmittausten ja tulosten tarkastaminen ja kirja-us kohteen tietoihin valvonnan yhteydessä. Huomioidaan STUKinradonvapaa lapsuus kampanja ja käytetään tietoja hyväksi neu-vonnassa ja ohjauksessa.

Maakuntamuutos Työaikavaraus maakuntamuutoksen edellyttämään valmisteluun.Aikavaraus on huomioitu yleisessä osassa.

Lastenhoitopaikat Päiväkotien ja vastaavien kohteiden hygienia ja varautuminenesim. täiongelmaan. Toteutetaan säännöllisen valvonnan yhtey-dessä vuosina 2018–2019.


60

4.2 Valvontatarpeen ja ympäristöterveyskeskuksen säännöllisen valvonnan resurssitarve se-kä muun valvontaa tukevan ja ennakoimattoman työn resurssitarve

Terveydensuojelulain muutoksessa terveydensuojelusta on poistunut lain 13 §:n mukai-sista ilmoituksista tehtävä päätösmenettely. Tässä yhteydessä tulee muutos myös nk.ennakkotarkastuksiin ja päätöksentekoon. Ilmoituksesta tehdään vain todistus vastaan-ottamisesta. Kohde tulee kuitenkin säännöllisen valvonnan piiriin heti kun ilmoitus ote-taan vastaan, joten käyttöönottotarkastus on mahdollista tehdä harkinnan mukaan.

Taulukko 3a. Taulukossa on esitetty kohdemäärät, suunnitelmallisen valvonnan tarkas-tukset ja valvontaan tarvittava työaika 2018. Osa tarkastuksista voidaan tehdä eri la-kialojen yhdistettyinä tarkastuksina. Tarkastusten aikamäärät eivät sisällä tarkastus-matkoihin käytettyä aikaa. Ympäristöterveyskeskuksen oman ajankäyttöseurannan mu-kaan keskimääräinen matka-aika kohteeseen on 0,5 tuntia. Tämä huomioidaan maksu-taksaan lisätyllä käyntimaksulla. Käyntimaksu koskee kaikkien lakialojen mukaistasuunnitelmallista valvontaa. Käyntimaksua ei peritä toimistolla tehdystä tarkastuksesta.

Terveydensuojelun kohderyhmäValvonnan painopisteet: taulukko 2

Tarkastus-tiheys Vasu

2018

Kohdemäärä2017 Tarkas-

taja

Kohdetyypintarkastukset

yhteensä 2018

Tarkastusai-ka

h/tarkastus

Tarkastus-aikah/v

EU-raportoitavat vedenjakelualueet 2 5 8 10 801352/2015 mukainen vedenjakelu-alue (isot laitokset) 1 (0,5) 28 32 8 256401/2001 mukainen pieni vedenja-kelualue 1 (0,3) 11 12 5 60Tukkulaitos 1 3 1 8 8Talousveden pakkaus 1 1 0 0Lasten ja nuorten kohteet, kerhoti-lat, nuorisotilat ja leirikeskukset 0,3 42 19 4 76Messu- ja kongressikeskukset 0 0 0 0Esiopetus 0,3 7 1 5 5Peruskoulu 0,3 49 14 9 126Lukio 0,3 5 0 7 0Ammattioppilaitos 0,3 3 2 8 16Muut koulut ja opetuslaitokset 0,3 7 2 7 14Korkeakoulu 0,3 1 0 7 0Muu aikuiskoulutus 0,3 1 0 6 0Aamiaismajoitus sekä majoitusmaatilamatkailun yhteydessä 0,2 11 2 3 6Hotelli 0,2 10 2 4 8Hostellit, retkeilymajat, retkeilyho-tellit, kesähotellit, huoneistohotellit 0,2 6 1 3 3Lomakeskusten ja leirintäalueidenmökit 0,2 22 2 3 6Muu loma-asuntojen ammattimai-nen tarjoaminen 0,2 57 4 3 12


61

Terveydensuojelun kohderyhmäValvonnan painopisteet: taulukko 2

Tarkastus-tiheys Vasu

2018

Kohdemäärä2017 Tarkas-

taja


yhteensä 2018

Tarkastusai-ka

h/tarkastus

Tarkastus-aikah/v

Asuntolat, yömajat, pakolaistenvastaanottokeskukset 0,2 4 0 0Muu majoitustoiminta 0,2 13 2 3 6Kosmetologiset huoneistot ja laitok-set 0,3 52 37 3 111Tatuointi ja lävistys 0,3 2 1 3 3Solarium 0,2 9 2 0Muu ihon käsittely ja -hoito 0,3 4 1 3 3Yleiset alueet, rakennukset ja laitok-set 1 4 0 0Jätteet ja jätevedet 0 1 0 0Suuret yleisötilaisuudet 0,3 2 0 3 0Muu ympäristöterveysvalvonnankohde 0 1 1 0Päiväkoti 0,5 46 15 5 75Ryhmäperhepäiväkoti 0,3 8 1 4 4Perhepäivähoito 0 0 0 0Leikkitoiminta ja muu päivätoiminta 0,3 1 0 5 0Lastenkodit, koulukodit, nuorisoko-dit 0,5 13 9 5 45Ammatilliset perhekodit 0,5 16 4 5 20Muut lastensuojeluyksiköt mm.perhekuntoutusyksiköt 0,3 1 0 5 0Vanhainkoti, laitoshuolto 0,5 1 0 6 0Vanhusten tehostetun palveluasu-misen yksiköt laitostyyppinen 0,5 32 12 6 72Kehitysvammalaitos, muu kehitys-vammaisten yksikkö, tehostettupalv. 0,5 10 3 5 15Palveluasuminen, tukiasuminen jamuut asumispalvelut 0,3 9 4 5 20Kehitysvammaisten työ- ja päivä-toimintakeskus 0,3 6 0 5 0Aikuisten päivähoito 0,3 0 0 5 0Muut yksiköt 0,3 1 0 5 0Yleiset uimarannat, EU-uimarannat(merkit. määrä uimareita) + avannot 1 6 8 6 48Pienet yleiset uimarannat + avannot 1 64 65 4 260Yleiset altaat 1 13 12 4 48Saunat 1 0 0 3 0Yleinen liikuntatila 0,25 42 17 3 51Määrittelemätön valvontakohdeTESU2A 0 1 0Muu käyttäjälleen mahdollisestiterveyshaittaa aiheuttava huoneisto 0 0 0Muut yksiköt, mielenterveys- japäihdekuntoutujat, tehostettu pal-velu 0 0Yhteensä 630 297 1457


62

Säännöllisen valvonnan ajankäyttö,tarkastus 194,3 htp 0,89 htv

Matka-aika 220 x 0,5 h 19,8 htp 0,09 htv

YHTEENSÄ 214,1 htp 0,98 htv

Vesilaitosten tarkastukset tehdään ja kirjataan jakelualueittain. Jakelualueiden tarkas-tuksiin voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esimerkiksi asia-kirjojen tarkastuksia kuten näytetulosten tai valvontasuunnitelman läpikäyntiä.

Muut uimapaikat kohderyhmä on poistettu säännöllisen valvonnan taulukosta. Uima-paikkojen terveydellisten olojen valvonta kuuluu osana esimerkiksi leirikeskuksen ter-veydellisten olojen kokonaistarkasteluun. Uimapaikka kuuluu osana muuhun toimintaaneikä näitä kohteita tarkasteta erilisinä. Uimapaikan tarkastamiseen käytettävä työaikasisältyy uimapaikan sisältävän kohteen tarkastusaikaan. Leiri- ja kurssikeskusten val-vonta voi koostua monesta terveydensuojelulain osa-alueesta. Tämä on huomioitu/onhuomioitava tarkastusajassa. Jos muu uimapaikka kohde sijaitsee yleisellä uimarannal-la (esim. avantouimapaikka) se huomioidaan kyseisen uimarannan tarkastus- ja näyte-määrässä. Uimarantana toimivia uimapaikkoja on läpikäyty ja kunnissa tehtyjen päätös-ten mukaisesti uimapaikkoja on joko lopetettu tai siirretty pieniksi yleisiksi uimarannoik-si, joihin tehdään säännöllistä valvontaa ja näytteenottoa.

Aikaisemmin hotellien, leirikeskusten ja vastaavien kohteiden uima-allasosastoja onvalvottu osana muuta toimintaa. Asiasta aluehallintovirastolta saadun linjauksen mu-kaan kohteet valvotaan 2018 alkaen julkisina uima-altaina omalla säännöllisen valvon-nan tarkastuksellaan vuosittain ja niiden määrät ovat kyseisessä kohderyhmässä.

Valvontaa tukevan muun työn osuuden arvioinnissa on lakialalla käytetty lukua 2,8, jollaon kerrottu säännölliseen valvontaan käytettävä työaika (säännöllinen valvonta, projektitja näytteenottotyö). Kerroin on muita lakialoja selvästi korkeampi terveydensuojelulainsisältämien monien laaja-alaisten tehtävien sekä asiakokonaisuuksien takia. Merkittävinajankäytön panos asetetaan lakialaan kuuluvan neuvonnan- ja ohjauksen antamiseen,asumisterveyden sekä julkisten tilojen sisäilmaongelmien viranomais- ja asiantuntijateh-tävien hoitamiseen kohteissa ja kuntien sisäilmaryhmissä toimimiseen. Merkittävä työ-panos käytetään myös koko suunnitelmakauden painopisteenä olevaan ennaltaehkäi-sevään terveydensuojelutyöhön. Suurin osa tästä työstä muodostuu lausuntomenette-lyistä (kaavoitus, ympäristöluvat, rakennusluvat jne.), sidosryhmätyöskentelystä sekäjulkisten tilojen ja toimintojen tilojen ilmoitusmenettelystä (TsL). Ympäristönsuojelulainmuutos edellyttää lausunnon pyytämistä terveydensuojeluviranomaiselta mm. ympäris-tölupamenettelyssä. Muun muassa ympäristönsuojelulain muutos on lisännyt lausunto-jen määrää.


63

Taulukko 3b. Muuhun terveydensuojeluvalvontaan tarvittava työmäärä lasketaan käyt-täen kerrointa. Ympäristöterveyskeskuksessa kertoimen arvoksi on arvioitu 2,8. Ker-rointa on nostettu vuodesta 2017 0,3 yksikköä, koska toiminnassa varataan resurssiamm. sisäilmaryhmätyöskentelyyn, varautumisen suunnitteluun ja paikallisen näkyvyy-den lisäämiseen. Kertoimen arvo tarkastetaan vuosittain huomioiden muun muassa ter-veydensuojeluvalvonnan valvontatarpeen muutokset.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu muun muassa seuraavasti:

Yhteydenotto (arvio 900 kpl) tai -käynti, konsultaatio (arvio 270 kpl) mm. toiminnan-harjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu, neuvonta muiden lakialojen tarkastuksenyhteydessä, asiantuntijana työryhmissä tai kokouksissa.Asunnon- ja huoneistotarkastukset (arvio 100 kpl, näytteet ja mittaukset 10 kpl), yh-teydenotto/neuvonta (arvio 400 kpl) ja konsultaatio 50 kpl, sisäilmatyöryhmätoimintaja katselmukset kohteissa (arvio 80 kpl)Hyväksymishakemusten käsittely, tarkastukset, toimenpiteet ja päätöksetIlmoituksen edellyttämät toiminta, Ilmoitusten käsittely, todistukset ja tarkastukset.Tilapäinen toiminta, ilmoituksen johdosta tehtävät tarkastukset ja toimenpiteet, esi-merkiksi suuret yleisötilaisuudet.F-kaasutarkastusten (40 kpl) ajankäytön tilastointi vasussa TsL alla.Uusintatarkastukset, jälkivalvontaYksityistalouksien talousvesi, uima- ja talousvesitarkkailu, näytteenotto, muu kuinensimmäisessä kohdassa mainittu tapahtuma.Lausunnot (arvio 95 kpl)Koulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2018) ja omatoiminen perehtymi-nen.Toimenpidepyynnöt (muut kuin asunnot ja huoneistot), valitus tai häiriötilanteet, toi-menpiteet.Tarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tar-kastuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien suunnittelu, ohjaus ja ra-portointi.Tarkastaja-ohjelman sekä valtakunnallisen vati tietojärjestelmän tietojen ylläpito sekäoman vati työryhmän toiminta.Keskusvirastojen pyynnöstä tapahtuva mahdollinen näytteenotto, mahdolliset sani-teettitodistukset tai vainajiin liittyvät tarkastukset.Muu työajan kohdistaminen:Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen, viestintä ja tiedotusja internetsivujen päivitys.Varautuminen ja häiriötilanteisiin liittyvä ylläpito ja kehitystyöMaakuntamuutoksen valmistelutyö

Yhteensä 991,5 htp4,51 htv


64

5 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT TAI HANKKEET

5.1 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma

Ympäristöterveyskeskus on hankkinut vuoden 2016 loppuun saakka ostopalveluna vi-ranomaisnäytteenoton sekä uimarantojen että pienten talousvesitoimijoiden osalta. Vi-ranomaisnäytteenotto tältä osin toteutetaan omana viranomaistyönä 1.1.2017 alkaen.Laboratoriokilpailutus on tehty loppuvuonna 2016 ja sama laboratorio jatkaa sopimus-kumppanina 2 + 1 + 1 vuotisella sopimuksella 1.1.2017 alkaen. Käytettävä laboratorio,Eurofins Environment Testing Finland Oy on Eviran hyväksymä käytettävien analyysienosalta. Mikäli sopimuslaboratorio teettää analyysejä alihankintana, sen velvollisuus onhuolehtia, että käytetty laboratorio on myös Eviran hyväksymä kyseisiin näytteisiin. Uu-sintanäytteet, saastumisepäilynäytteet ja vastaavat otetaan pääsääntöisesti omana työ-nä. Laboratorio vastaa näytteiden kuljetuksesta osaamiskeskuksista laboratorioon ker-ran viikossa. Laboratorion kanssa tehdyssä sopimuksessa on varauduttu myös erityisti-lanteiden vaatimaan näytteiden analysointiin.

Toimijoiden itse ottamien viranomaisnäytteiden edellyttämät näytteenottajan pätevyys jakokemusvaatimukset on kuvattu yleisen osan näytteenotto osiossa.

Näytteenotto kuuluu säännöllisen valvonnan piiriin ja käytettävä aika lasketaan keskiar-vona yhden henkilötyötunnin mukaan/näyte. Työaika sisältää matka-ajan.

Taulukko 4. Näytteiden määrä ja analyysit vuonna 2018 (arvio)Näytteenotto kohdistuu 2017 Valvon-

takoh-teita(kpl)

Näyt-teitä*)(kpl/v)

Analyysit*)

Mik-robiobio-logi-nen

Fysi-kaalis-kemi-allinen

Aistinvarai-nen tai pH jat/ºC

Viranomaisnäytteet (suunnitelmallinen valvonta)TalousvesiStm asetus (1352/2015) 37 220 x x xStm asetus (401/2001) **) 135 115 x x xUimavesiAllas STM asetus (315/2002) 13 240 x xUimaranta STM asetus(177/2008) 6 30 x xUimaranta STM asetus(354/2008)***)

65 245 x x

Häiriötilanteet, kuluttajavalitus, terveysvaara tai terveyshaitan selvitys, näyt-teenotto, mittaukset tai selvitykset (ennakoimaton)Varaus 20 Analyysit tilanteen mukaanYhteensä 256 870Työaika 870 h 116 htp/0,53htv

*) Kohteiden valvontatutkimusohjelmien näytemäärän ja analyysien mukaisesti tai asetuksenedellyttämä näytteenottomäärä ja analyysit.**) Näytemäärä sisältää kohdetyypin ”talousveden jakelu osana kaupallista ja julkista toimintaa”näytteitä noin 85 kpl.***) Näytemäärä sisältää aikaisemmin seuratun ”muu uimakohde” kohdetyypin (esim. avantoui-mapaikat ja leirikeskukset) mukaisia näytteitä noin 75 kpl.


65

5.2 Projektit, hankkeet ja niiden tavoitteet sekä edellisiin sisältyvät tarkastukset ja näytteenot-to

Projektit, hankkeet ja näytteenotto kuuluvat osana säännölliseen valvontaan. Tarkastus-ja näytemäärät tarkentuvat tarkempien projektikuvausten ja – ohjeiden valmistuttua.Tarkastukset ovat osa suunnitelmallista valvontaa. Projekteille nimetään vastuuhenkilöympäristöterveyskeskuksessa, joka vastaa projektiohjeen laatimisesta tai valtakunnalli-sessa/alueellisessa projektissa projektin ohjauksesta. Projektista vastaava henkilökoostaa projektin tuloksista ympäristöterveyskeskuksen oman yhteenvedon ja alueelli-sissa/valtakunnallisissa projekteissa vastaa tietojen kokoamisesta ja edelleen toimitta-misesta projektin vastuuhenkilölle.

Projekteihin ja hankkeisiin kohdistuvat suunnitelmalliset tarkastukset ja näytearviot onesitetty taulukossa 5. Projektinäytteet otetaan suunnitelmallisen valvonnan näytteinätoimijan kustannuksella.

Taulukko 5. Valvontaprojektit ja hankkeet 2018-

Valvontaprojekti tai - hanke Tarkastukset (kpl) Näytteitä (kpl)ValtakunnallinenPainopistevalvonta, sisältyy säännölliseen val-vontaan

Taulukot 2 ja 3a Ei

AluehallintovirastoEi ole vuonna 2017 0 EiYmpäristöterveyskeskus tai alueellinenLasten ja nuorten kokoontumishuoneistot. Sel-vitys, tiedotus ja tarkastusprojekti 2017-2018

noin 20 tarkastuk-set v. 2018

F-kaasutarkastukset 2018 40

Yhteensä kpl / arvioitu työaika htv sisältäämatka-ajan

60 kpl / 24 htp /0,11 htv

0

- Lasten ja nuorten kokoontumishuoneistot. Selvitys, tiedotus ja tarkastusprojekti2017–2018.

Projektissa on tarkoitus selvittää kuinka monessa julkisessa kokoontumishuoneistossa,jotka eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin, on tiloja lapsille ja nuorille. Selvitys-työtä ja ilmoitusmenettelyjä tehdään vuonna 2017 ja kohteita tarkastetaan vuonna 2018.Lapsille ja nuorille tarkoitetut kokoontumistilat ovat edelleen säännöllisen valvonnan pii-rissä. Projektissa myös tiedotetaan ilmoitusvelvollisuudesta toimijoille. Kohteet tarkaste-taan, jotta käyttötarkoitus selviää. Valvonnassa kiinnitetään huomiota myös talousvedenvalvontaan, mikäli kohde ei ole verkoston piirissä.

Tupakka- ja lääkelain valvonta

66

TUPAKKA- JA LÄÄKELAIN VALVONTASUUNNITELMA 2015 – 2019

Valvontasuunnitelmassa on esitetty Ympäristöterveyskeskuksen tupakkalainsäädännönvalvontatarve sekä suunnitelmallinen, säännöllinen valvonta ja lääkelain valvontatarve,vaikka lääkelain valvontasuunnitelmaa ei lainsäädännössä edellytetä. Valvontasuunni-telmaan sisältyvät säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi muut kunnallisenvalvontayksikön vastuulla olevat ja valvontaa tukevat tupakka- ja lääkelain valvonnantehtävät. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut tupakkalain muutos tulee edellyttämäänterveydensuojelulta jonkin verran enemmän ennalta suunnittelemattomia tarkastuksiamuun muassa asuntojen tupakansavuhaitta tapauksissa. Lain johdosta myös ympäris-töterveyskeskuksen maksutaksaan tehtiin muutoksia 1.1.2017 alkaen. Ympäristöter-veyskeskuksessa varaudutaan tältä osin lakimuutoksen edellyttämiin muutoksiin.

Tupakkatuotteiden myynnin valvonnan osalta ympäristöterveyskeskuksen alueella onvuonna 2017 tarkastettu lähes kaikki myyntikohteet kertaluontoisesti. Tehostetulla tar-kastustiheydellä haluttiin tehdä kohteeseen neuvovia ja ohjaavia tarkastuskäyntejä,koska muuttuneessa tupakkalaissa oli useita uusia velvoitteita toimijoille. Vuonna 2018valvontaa jatketaan normaalitiheydellä ja valvontatiheydet määritellään riskiperusteises-ti, jota on kuvattu tarkemmin kohdassa 2.1. Tupakanmyyntikohteisiin on vuoden 2017aikana toimitettu myös tupakkalain edellyttämät uudenmalliset myyntilupatodistukset jasamalla toimijoita vielä erikseen neuvottiin ja ohjattiin uuden tupakkalain mukaisessatoiminnassa.

1 VALVONTAKOHTEET, VALVONTAKOHDEREKISTERI JA MYYNTILUVAT

Ympäristöterveyskeskuksen valvontakohderekisterin ylläpito ja ajan tasalla pito on ku-vattu yhteisen osan kohdassa 3.6. Rekisteröitävät valvontakohdetyypit on kuvattu tau-lukossa 1.

Tupakkavalvonta kohdistuu:- Tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden myyntilupahakemusten käsittelyyn, tupakka-

tuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien, nikotiininesteiden, säh-kösavukkeiden ja tupakointivälineiden myynnin valvontaan sekä mainonnan jamuun myynnin edistämistoiminnan valvontaan.

- Markkinointikiellon valvontaan.- Asuinyhteisöjä koskevien tupakointikieltohakemusten käsittelyyn.- Tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvontaan.

Nikotiinikorvaushoitotuotteiden valvonta kohdistuu:- Myyntilupahakemusten käsittelyyn, myyntipaikkojen ja myynnin valvontaan.



Valvontakohteiden valvontatarpeen lähtökohtana on käytetty valtakunnallisessa tupak-kalain valvontaohjelmassa 2015 – 2019 esitettyjä tiheyksiä (taulukko 1). Tarkastustihe-yttä voidaan lisätä riskinarvioinnin perusteella. Valtakunnallisen valvontaohjelman mu-


67

kaan esitettyjä valvontatiheyksiä ei ole perustetta alentaa edes riskinarviointiin perustu-en. Lääkelain myynnin valvontatiheys on sama kuin tupakkatuotteiden myynnin valvon-tatiheys.

Valvontakohteiden tarkastustarpeen määrittäminen riskiperusteisesti aloitetaan vuoden2018 tehtyjen tarkastusten yhteydessä.

Tarkastustiheyttä lisätään vähintään 0,5 tarkastuksella per vuosi1) jos edellisessä ja tehdyssä tarkastuksessa on tullut ilmi rikkomuksia tai toimijan

asenne on muulla tavoin kielteinen ja piittaamaton tupakkalain säännöksiin.2) jos omavalvonta on puutteellista (tupakkalain alaisten tuotteiden myynti, ravintoloi-

den tupakointitilat).3) jos tupakansavulle altistuvien ihmisten määrä on suuri ja/tai erityisryhmä (lapset,

nuoret, vanhukset, sairaat).

Taulukko 1. Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastukseenkeskimäärin käytettävä aika.

Tupakkalain mukainen kohdetyyppiLääkelain mukainen myyntipaikka

Tarkastus-tiheys /vuosi

Tarkas-tukseenkeskimää-rin käytet-tävä aika(tuntia)

Tupakointikiellot ja -rajoitukset

Ravintola tai muu ravitsemislii-ke, jossa on erillinen tupakointi-tila

0,3 2

Tupakkatuotteiden myynti,mainonta ja esilläpito

Vähittäismyynti (myös tukku-myymälät, joissa on vähittäis-myyntiä)

0,5 2

Tupakkatuotteiden tukkumyynti 0,5 2Nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti, mainonta jaesilläpitoNikotiinikorvaushoitotuotteiden myyntilupa-asiat, myynti jaesilläpito

0,5 2

2.2 Tarkastusten sisällön määrittely

Kaikkien lakialojen tarkastusten ja sisällön määrittely on esitetty yleisen osan kohdassa3.2 ja LIITTEESSÄ 1.

2.3 Tarkastuksessa käytettävät menetelmät

Tupakointikieltoja ja -rajoituksia koskevilla tarkastuskäynneillä ilmassa voidaan todetaolevan tupakkalaissa tarkoitettujen tuotteiden savua tai höyryä, jos se on nähtävissä,haistettavissa tai tunnettavissa. Savun ja höyryn kulkeutuminen voidaan lisäksi selvittää


68

myös merkkiainetutkimuksella. Aistinvarainen arviointi tupakointikieltojen ja rajoitustenvalvonnassa on suositeltavin menetelmä savun tai höyryn havainnointiin, sillä mittaus-menetelmät niiden havaitsemiseksi ovat rajalliset.

Tupakka- ja lääkelain mukaiseen säännölliseen valvontaan ei suunnitella näytteenottoa.Näytteenotto voi tulla kyseeseen valitustapausten käsittelyn yhteydessä, esimerkiksimainonta ja myynninedistäminen, tupakointikiellot ja -rajoitukset (savumerkkiainetutki-mus) tai tupakka- ja nikotiinituotteet, tupakointivälineet tai – jäljitelmät (tuotenäyte, kulu-tustavara). Uusintanäytteenoton tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaisesti

Viranomaisvalvonnassa otetut näytteet tutkitaan ensisijaisesti Eurofins Enviroment tes-ting Oy:n laboratoriossa, Niemenkatu 73, 15140 Lahti.

3 TUPAKKA- JA LÄÄKELAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTASUUNNITELMA JA MUUT VALVONTAATUKEVAT TEHTÄVÄT


Tupakkalain valvonnan painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmalli-sesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan mahdollisista lainsäädäntömuutoksista ai-heutuvat uuden tarpeet.

Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistettuihin kohdetyyppeihin voidaan kohdistaasuunnitelmallista valvontaa silloin, kun valvontakohdetyyppi on valvontaohjelman pai-nopistealueena. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osaltatupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhtey-dessä.

Jos muun tarkastustoiminnan yhteydessä syntyy epäily puutteista, niin tehdään kohtee-seen tarkastus. Tarkastuksesta laaditaan aina tarkastuskertomus. Mikäli tupakka- tailääkelain mukaisessa säännöllisen valvonnan tarkastuksessa havaitaan puutteita, koh-de tarkastetaan myös seuraavana vuonna.

Valtakunnalliset painopistealueet

Toimintavuosi 2015 2016 2017 2018 2019Tupakointikiellotja rajoitukset

Ulkoalueilla järjestettävätyleiset tilaisuudet

Ravintoloiden tupakointiti-lat

Myynti ja mark-kinointi

Tupakan vastikkeiden jatupakkajäljitelmien mai-nonnallinen esilläpito

Erikoisliikkeet sekä vähit-täismyyntipakkaukset

Ympäristöterveyskeskuksen omat valvonnan painopisteet noudattavat vuosina 2018–2019 valtakunnallisia painopisteitä seuraavasti.

Ravintoloiden tupakointitilat

Tarkastetaan kaikki toimialueella sijaitsevien ravintoloiden tupakointitilat. Ravintoloidentupakointitilojen valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota tupakointitilan omavalvon-


69

tavelvoitteiden toteutumiseen, laitteiston huoltoon sekä toimivuuteen. Tupakkatiloista eisaa levitä savua niihin tiloihin, joissa tupakointi on kielletty.

Tupakkalain alaisten tuotteiden myynti ja markkinointi

Toimialueella ei toistaiseksi sijaitse erikoisliikkeitä, jotka myyvät lähes yksinomaan tu-pakkalaissa tarkoitettuja tuotteita. Tämän vuoksi toimialueella valvonnan painopisteenämyynnin ja markkinoinnin kannalta ovat tupakkalain alaisten tuotteiden vähittäismyynti-pakkaukset. Asiaan kiinnitetään huomiota vähittäismyynnin tarkastusten yhteydessä,jolloin tarkastetaan että tuotteiden vähittäismyyntipakkaukset ovat säännösten mukai-sia.

Suunnitelmallisen valvonnan varattavat henkilöresurssit on esitetty taulukossa 2a sekämuu kunnan tupakkalain tarkoittama valvonta ja siihen varattavat henkilöresurssit taulu-kossa 2b

Taulukko 2a Taulukossa on esitetty Ympäristöterveyskeskuksen tupakka- ja lääkelainmukaisten valvontakohteiden määrät, suunnitelmallisen valvonnan tarkastukset ja val-vontaan tarvittava työaika 2017 sekä tupakkalainsäädännön valvonnan painopisteet.Osa tarkastuksista tehdään eri lakialojen yhdistettyinä tarkastuksina. Projektit eivät si-sälly taulukon tarkastusmääriin. Projektit on esitetty taulukossa 3.

Tupakka- ja lääkelain mukainenkohdetyyppi

Tarkastus-tiheysVasu

PHSOTEY2018

Kohdemäärä2017

Tarkastaja


yhteensä 2018

Tarkastusaikah/tarkastus

Tarkastusaikah/v

Tupakointikiellot ja – rajoituksetRavintola tai muu ravitsemusliike,jossa on erillinen tupakointitila 0,3 6 6 2 12Ulkoalueilla järjestettävät tilaisuu-det joissa osallistujia 0 7 0 2 0

Myyntipaikat:Vähittäismyynti 0,5 121 60 2 120Muut kuin myyntipaikat 0,5 1 0 0Nikotiinikorvaushoitotuotteidenmyyntilupa-asiat, myynti ja esillä-pito 0,5 60 25 2 50Yhteensä, tupakka 135 66 132Yhteensä, nikotiini 60 25 50Yhteensä, tupakka ja nikotiini 195 91 182Tarkastusten ajankäyttö 24,3 htp 0,11 htvMatka-aika 6,1 htp 0,03 htvSäännöllisen valvonnan ajankäyttöyhteensä 30,4 htp 0,14 htv


70

Taulukko 2b. Muu tupakka- ja lääkelainvalvontaan tarvittava työmäärä

Muuhun tupakka- ja lääkelainvalvontaan tarvittava työmäärä lasketaan käyttäen ker-rointa. Ympäristöterveyskeskuksessa kertoimen arvoksi on vuosille 2017–2019 arvioitu2,0. Kertoimen arvo tarkastetaan vuosittain huomioiden muun muassa tupakka- ja lää-kelainvalvonnan valvontatarpeen muutokset muun muassa riskiarvioinnin ja valvonta-kokemuksen perusteella. Vuosille 2017–2019 kerrointa on nostettu edellisvuodesta lä-hinnä lakimuutoksen tuomien lisätehtävien takia.

Resurssitarve (htp), joka kohdistuu muun muassa seuraavasti:

Neuvonta / yhteydenotto TupL ja LääkL (arvio 100 kpl), Konsultaatio/muu viran-omaistyö (arvio 40 kpl) mm. toiminnanharjoittajan vaihdos, ennakkosuunnittelu,neuvonta muiden lakialojen tarkastuksen yhteydessä, asiantuntijana työryhmissä taikokouksissaValitukset, jotka koskevat tupakan tai nikotiinivalmisteiden myyntiä alaikäisille,myyntiluparikkomuksia, mainontaa ja myynninedistämistä tai tupakointikieltojen rik-komuksetMyyntilupahakemusten käsittelyt, tarkastukset, toimenpiteet ja päätöksetTilapäinen toiminnan johdosta tehtävät tarkastukset ja toimenpiteet, esimerkiksisuuret yleisötilaisuudetAsuinhuoneistojen tupakansavuhaittoihin liittyvät tarkastukset, lausunnot ja hallin-nolliset toimenpiteet, ennakko-arvio 20 tarkastusta ja 5 hallinnollista toimenpidettäMaakuntauudistukseen liittyvä valmistelutyöKoulutukseen osallistuminen (koulutussuunnitelma 2018) ja omatoiminen perehty-minenTarkastuksiin voi liittyä vähäisissä määrin suunnittelematonta työtä esimerkiksi tar-kastuksilla ilmenevien valvonta-asioiden takia. Projektien suunnittelu, ohjaus ja ra-portointi eivät sisälly suunnitelmalliseen työaikaanPainopistevalvonnan kohteiden kartoitus, riskinarviointi ja tietokannan ylläpito mm.koulujen, oppilaitosten ja harrastetilojen läheisyydessä sijaitsevat myyntipaikat sekälasten savuttomuuden valvonta lasten ja nuorten käyttämissä tiloissa.Tupakkalainsäädännön mahdollisten muutosten aiheuttamat toimenpiteet, omaksu-taan ja toteutetaan lain aiheuttamat muutokset ja delegoinnitMuu työajan kohdistaminen:Laatujärjestelmän laadinta, laatu- ja prosessityö vuosina 2015–2019Ympäristöterveydenhuollon paikallisen näkyvyyden lisääminen, viestintä ja tiedotusja internetsivujen päivitysMaakuntamuutoksen valmistelutyöKiinteä hallinnollisiin töihin varattava työaika (mm. suunnittelu, raportointi ja to-teumaseuranta)Yhteensä 60,8 htp

0,28 htv


71

4 NÄYTTEENOTTO- JA TUTKIMUSSUUNNITELMA, VALVONTAPROJEKTIT JA PAINOPISTEET

4.1 Näytteenotto

Tupakka- ja lääkelain mukaiseen säännölliseen valvontaan ei suunnitella näytteenottoa.Näytteenotto voi tulla kyseeseen valitustapausten käsittelyn yhteydessä, esimerkiksimainonta ja myynninedistäminen, tupakointikiellot ja -rajoitukset (savumerkkiainetutki-mus) tai tupakka- ja nikotiinituotteet, tupakointivälineet tai – jäljitelmät (tuotenäyte, kulu-tustavara). Uusintanäytteenoton tarpeellisuus harkitaan tapauskohtaisesti.

4.2 Projektit ja niihin sisältyvät tarkastukset

Uuden tupakkalain vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnallisetvalvontaprojektit järjestetään ohjelmakauden 2015 – 2019 loppupuolella. Valvonta-suunnitelman laatimisvaiheessa vuodelle 2018 ei valtakunnallisista projekteista ole vieläkäytettävissä tietoja. Ympäristöterveyskeskus osallistuu projekteihin käytettävissä ole-vien resurssien puitteissa. Projekteissa noudatetaan niitä koskevaa ohjeistusta ja aika-taulua. Projektit ovat osa suunnitelmallista valvontaa. Vuonna 2018 ympäristöterveys-keskuksessa keskitytään säännölliseen valvontaan sekä sen yhteydessä suunniteltuihinpainopisteisiin.

Taulukko 3. Valvontaprojektit ja painopistevalvonta 2018

Valvontaprojekti tai - hanke Tarkastukset (kpl)ValtakunnallinenPainopistevalvonta Taulukko 2a sekä kpl 3.1.AluehallintovirastoEi ole vuonna 2018Ympäristöterveyskeskus tai alueellinenEi ole vuonna 2018Yhteensä

Eläinlääkintä

72

ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNAN JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVE-LUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2015 – 2019

JOHDANTO

Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläin-lääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestäalueellaan. Suunnitelmassa on otettava huomioon sekä valtakunnallinen että alueelli-nen suunnitelma ja se on päivitettävä tarvittaessa sekä vähintään kerran kolmessavuodessa.

1 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO KUNNASSA

Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava peruseläin-lääkintäpalvelujen ja päivystyksen järjestämisestä, eläinsuojeluvalvonnasta, alkutuotan-non valvonnasta kuten maitotilojen hygieenisistä tarkastuksista, ante mortem-lihantarkastuksesta, eläintautien valvonnasta ja vastustuksesta, sivutuotevalvonnastasekä eläinten tuonnin ja viennin valvonnasta.

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä vastaa eläinlääkintähuollon järjestämisestäAsikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Myrskylän, Orimattilan, Padasjoen,Pukkilan ja Sysmän kuntien alueella. Valvontaeläinlääkärit ovat valtuutettu toimimaanmyös Lahden alueella. Yhtymässä on ympäristöterveyskeskus, jonka tulosalueita ovateläinlääkintähuolto sekä terveydensuojelu. Toiminnasta vastaa toimialajohtaja ja eläin-lääkinnässä eläinlääkintäjohtaja.

Suurin osa yhtymän jäsenkunnista on maatalousvaltaisia kuntia. Tuotantotilojen määräon kuitenkin vuosittain vähentynyt, mikä on johtanut sairaskäyntien vähenemiseen.Samaan aikaan kuitenkin pieneläinten hoitomäärät ovat lisääntyneet. Asikkalan, Harto-lan, Padasjoen ja Sysmän alueella vapaa-ajan asukkaiden runsas määrä lisää loma-kausina huomattavasti pieneläinhoitotapauksia.

Yhtymän alueella ja välittömässä läheisyydessä on myös yksityisiä eläinlääkäripalvelu-jen tarjoajia. Lahdessa toimii kaksi eläinlääkäriasemaa, Hollolassa yksi. Yhden eläin-lääkärin vastaanottoja on Nastolassa ja Padasjoella. Yhtymän Heinolan toimipisteissäkunnaneläinlääkäri on mukana yksityisen eläinlääkäriaseman toiminnassa. Tämän li-säksi yhtymän eteläisellä alueella on sekä pieneläin- että hyötyeläinpraktiikkaa tekeviäyksityisiä eläinlääkäreitä. Lahden eläinlääkäriasemat ovat auki lauantaisin ja joillakin onmyös iltavastaanottoja.

Eläinlääkintä

73

3 ELÄINLÄÄKINTÄPALVELUT

3.1 Henkilöstö ja resurssit

Yhtymän palveluksessa on 8 kunnaneläinlääkäriä sekä kaksi valvontaeläinlääkäriä.Valvontaeläinlääkäri vastaa niistä valvontatehtävistä, joista on mahdollista saada kor-vaus valtion varoista. Kunnaneläinlääkärit avustavat tarvittaessa valvontaeläinlääkäriäsekä vastaavat lisäksi kunnalle kuuluvista valvontatehtävistä. Kunnaneläinlääkäreille onosoitettu vastuualueet. Erikoisosaamista pyritään hyödyntämään koko yhtymän alueel-la.

Eläinlääkintähuollon kokonaishenkilöresurssi vuonna 2018 on 10,9 htv.Elintarvikelain mukaisiin valvontatehtäviin on osoitettu 0,2 htv.

Taulukko 1. Eläinlääkintähuollon henkilökunta ja vastuualueet 2018

Henkilö Virkanimike Toimipiste VastuualueJarmo Olkkonen eläinlääkintäjohtaja Sysmä hallinto, vesiviljely-

laitoksetTarja Havukainen eläinlääkäri Orimattila eläinsuojelu, ter-

veydenhuoltoJaana Häyhä eläinlääkäri

valmiuseläinlääkäriAsikkala eläintaudit

Anni Pekkala-Mikkonen

eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Hollola Kananmunapak-kaamot, siipikarjansalmonellavalvontaeläintaudit

Marita Johansson eläinlääkäri Kärkölä maitohygieenisettarkastukset, tuontija vienti

Elina Oros eläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Hartola eläinsuojelu,eläintaudit

Riikka Lasonen eläinlääkäri Padasjoki terveydenhuolto,hevoset

Tuomo Tuuli eläinlääkäri Heinola pieneläimet,hevoset

Marika Rättö valvontaeläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Orimattila eläinsuojelu, eläin-taudit, sivutuoteval-vonta

Kaisa Kotamäki valvontaeläinlääkärivalmiuseläinlääkäri

Orimattila eläinsuojelu, eläin-taudit, sivutuoteval-vonta

Kirsi HakkalaTiina Kirsi

toimistosihteeritoimistosihteeri

HollolaHollola

toimistotyöttoimistotyöt

Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkinnän palvelut on järjestettyerillisellä ostopalvelusopimuksella Helsingin yliopistolliselta tuotantoeläinsairaalalta.

Eläinlääkintä

74

3.2 Henkilöstön koulutus

Jokaisella kunnaneläinlääkärillä tulee olla mahdollisuus osallistua peruseläinlääkinnän,oman erikoisosaamisalueensa sekä valvontatehtäviin liittyviin koulutuksiin. Näitä ovatEviran ja ESAVIn järjestämät maksuttomat koulutus- tai neuvottelupäivät sekä tämän li-säksi esim. Suomen Eläinlääkäriliiton, Fennovet Oy:n, eläinlääkäreiden erikoisyhdistys-ten ja HY:n järjestämät koulutukset. Lähivuosina yksi koulutuksen painopistealue onterveydenhuolto. Valmiuseläinlääkärit osallistuvat valmiuseläinlääkäreille järjestettyihinkoulutuksiin ja harjoituksiin. Koulutuspäivien lukumäärä tulisi olla vähintään 8 - 10pv/v/eläinlääkäri. Kehityskeskusteluiden yhteydessä tehdään henkilökohtaiset koulutus-suunnitelmat. Yleinen koulutussuunnitelma on liitteenä (liite 4).

3.3 Henkilöstön rekrytointi

Yhtymässä on oma rekrytointiosasto. Uuden työntekijän ja haun valmistelu käynnistyyrekrytointiluvan anomisella kuntayhtymän johtajalta. Lupa on voimassa 6 kuukautta jase vaaditaan kaikkiin toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja virkoihin. Määräaikai-siin ei lupaa pääsääntöisesti vaadita.

Rekrytointi laatii yhdessä ympäristöterveyskeskuksen johdon kanssa hakuilmoituksen jatoimittaa rekrytoivalle esimiehelle tarkastettavaksi. Hakuilmoitukset julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla, infokanavalla ja yhtymänwww-sivuilla. Lisäksi ilmoitus voidaan julkaista esim. työ- ja elinkeinotoimiston www-sivuilla, sanomalehdissä, ammattilehdissä tai internet-sivuilla. Hakemusten perusteellakutsutaan haastateltaviksi tarvittava määrä hakijoita. Henkilöiden kelpoisuusvaatimuk-set varmistetaan todistusten perusteella ja tarvittaessa vielä Eviran rekistereistä.

Vuosilomien, aktiivivapaiden ja koulutuspäivien ajaksi on mahdollista palkata ulkopuoli-nen sijainen sovittujen periaatteiden mukaan. Käytössä on sijaislista, jonka perusteellalähetetään tieto tarjolla olevista sijaisuuksista. Alle yhden viikon vapaissa keskinäinensijaistaminen on peruslähtökohta. Tästä on tehty paikallinen sopimus.

3.4 Tietojärjestelmät

Yhtymän strategian yksi painopistealue on teknologian hyödyntäminen ja tietojärjestel-mien tehokas käyttö. Eläinlääkinnässä mahdollisia kehitettäviä kohteita ovat mm mobii-lipalvelujen käyttöönotto sekä tietotekniikan hyödyntäminen tilastoinnissa ja raportoin-nissa.

Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmiä ja rekistereitä pyritään käyttämään aktiivisestivalvonnan työkaluina. Kartturin, Eläintenpitäjärekisterin ja Eviranetin käyttöoikeudet ontarkoitus saada kaikille eläinlääkäreille, Traces valvontaeläinlääkäreille ja tietyille eläin-lääkäreille, samoin kuin Eliten ja Elviksen korvaava Elvi sitten kun se tulee kunnaneläin-lääkäreiden käytettäväksi. Kaikilla kunnaneläinlääkäreillä on käytössä Provet-eläinlääkintäohjelmisto ja valvontaeläinlääkärillä Tarkastaja-ohjelma. Jotta tietojärjes-telmien käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, pyritään osallistumaan niitä koskeviinkoulutuksiin.

Eläinlääkintä

75

3.5 Yhteistyö ja viestintä

Valvontaa pyritään suorittamaan yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa.Vuosittaisilla ESAVI:n järjestämillä neuvottelupäivillä käydään läpi ajankohtaisia asioita.Lisäksi ollaan yhteydessä puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Muita yhteistyötahojavalvonnassa ovat poliisi, Ely-keskus, ympäristöviranomaiset, rakennusvalvonta, tervey-densuojelu sekä sosiaali- ja terveystoimi. Moniongelmaisissa kohteissa yhteistarkastuk-set ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Alueellisen yhteistyön kehittämiseksi on järjestettysäännöllisiä tapaamisia poliisin ja eläinlääkäreiden kesken.

Erityistilanteita varten ympäristöterveyskeskuksessa on valmistunut häiriötilannesuunni-telma sisältäen hälytyskaavion ja nimetyn erityistyöryhmän poikkeustilanteita varten(ruokamyrkytykset, eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä leviävät tartuntataudit,zoonoosit). Häiriötilannesuunnitelmaa on esitetty yleisen osan kohdassa 4.1 sekä liit-teessä 2.

Viestintään kuuluvat tiedottaminen, neuvonta ja opastus sekä asiakaspalvelu. Työnteki-jöiden ajantasaiset yhteystiedot löytyvät kuntayhtymän kotisivuilta. Yhtymän kotisivujenlöytymistä jäsenkuntien kotisivujen kautta on testattu ja annettu palautetta, mikäli tämäon osoittautunut hankalaksi. Yhtymässä on tiedotuksesta ja viestinnästä vastaava hen-kilö. Ympäristöterveydenhuollon osalta pääasiallinen tiedotusvastuu on ympäristöter-veyskeskuksen johtajalla, joka koordinoi ja jakaa tiedottamisvastuuta eri tilanteissa.Tiedottamisessa käytetään internet-sivuja, lehti-ilmoituksia, infolehtisiä postin välityksel-lä, paikallisten järjestöjen (esim. MTK) yhteissähköpostitusta, meijerin tiedonvälitys-kanavia (maitoauto). Ympäristöterveyskeskuksessa on valmistunut tiedotussuunnitel-ma, joka on esitetty yleisen osan kohdassa 4.2 ja liitteessä 3.

Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvan asiakaspalautejärjestelmän avulla sekä erik-seen projektina toteutetuilla kyselyillä.

3.6 Toimipisteet ja varustelu

Kaikissa yhtymän toimipisteissä on vastaanottotilat lemmikkieläinten hoitoa varten sisäl-täen vähintään odotushuoneen, toimenpidehuoneen, toimistotilan, sosiaaliset tilat ja va-rastotilaa lääkkeitä ym. tarvikkeita varten.

Tavoite on, että toimipisteissä on vähintään peruseläinlääkinnän edellyttämä varustelu-taso sisältäen potilasturvallisuuteen vaikuttavat asiat, kuten kunnollinen pieneläinvaakasekä työturvallisuuteen liittyvät varusteet, kuten astutusliinat, kuonokopat, kissahanskatja turvasaappaat. Vuosille 2017 ja 2018 on varattu määrärahaa vanhentuneiden vas-taanottokalusteiden (hoitopöydät, leikkauspöydät, leikkausvalaisimet ja toimistokalus-teet) uusimiseen. Hankinnoille on myös työsuojelullisia perusteita.

Kaikilla eläinlääkäreillä on kannettava tietokone, jossa on Provet- eläinlääkäriohjelma.Kannettava ultraäänilaite on tällä hetkellä Asikkalassa, Hartolassa, Hollolassa, Kärkö-lässä, Orimattilassa ja Sysmässä, vastaanottoultrat ovat Hollolassa, Kärkölässä ja Ori-mattilassa. Tämän lisäksi eläinlääkäreillä on käytössä omia ultraäänilaitteita. Sysmässäon yhtymän omistuksessa rtg-laitteisto. Kuvan kehittämisessä käytetään terveystoimendigitaalista kehityskonetta ja ohjelmistoa.

Eläinlääkintä

76

Päivystysluonteinen sijaisen majoittaminen on mahdollista Asikkalan, Hartolan, Hollolanja Kärkölän toimipisteissä.

Asikkalan ja Padasjoen toimipisteKanavatie 1117200 VääksyJaana Häyhä, Riikka Lasonen(03) 766 1179, 044 729 7827 (Häyhä), 044 729 7765 (Lasonen)

Toimipiste toimii yhteisvastaanottona kahdelle eläinlääkärille. Riikka Lasonen hoitaahevospraktiikka ja nautojen terveydenhuoltokäyntejä tarvittaessa koko pohjoisella alu-eella. Jaana Häyhä toimii valmiuseläinlääkärinä.

Asikkalan kunnan kanssa on tehty vuokrasopimus kahden auton autotallin, varastotilanja päivystyshuoneen vuokraamisesta samasta rakennuksesta.

Toimipisteessä on puhelinaika arkiaamuisin klo 8 – 9 ajanvarauksia varten. Akuuttejatapauksia lukuun ottamatta praktiikka perustuu ajanvarauksella sovittuihin käynteihinvastaanotolla tai tiloilla.

Hartolan toimipisteTerveystie 1 A19600 HartolaElina Oros044 729 7764

Tilat käsittävät odotusaulan, tilavan toimenpidehuoneen, toimistohuoneen, sosiaaliset ti-lat ja lämpimän autotallin.

Heinolan toimipisteReumantie 218100 HeinolaTuomo Tuuli044 729 7942

Toimipisteessä toimii myös yksityinen eläinlääkintäasema ja kaksi eläinhoitajaa. Toimin-ta on pieneläinpainotteista.

Hollolan toimipisteParinpellontie 2 B16710 Hollola kkAnni Pekkala-Mikkonen044 729 7906

Toimipisteessä on vastaanottotilat pieneläimiä varten sisältäen odotustilan, toimenpide-huoneen, leikkaushuoneen, pienet sosiaalitilat ja lepohuoneen päivystäjää/sijaista var-ten. Ajanvarauksia otetaan aamuisin ja eläinlääkäri on tavoitettavissa kiireellisissä ta-pauksissa matkapuhelimesta koko päivän.

Eläinlääkintä

77

Kärkölän toimipisteRinnetie 2 as 116600 JärveläMarita Johansson044 729 7800

Toimipisteessä on tilat pieneläinten perushoitotoimenpiteitä varten ja lisäksi on toimisto,lepohuone ja lämmin autotalli. Ajanvarauksia otetaan aamuisin puhelinaikaan klo 8-9 jaeläinlääkäri on tavoitettavissa kiireellisissä tapauksissa matkapuhelimesta koko päivän.Tuotantoeläimet hoidetaan tilakäynneillä.

Orimattilan toimipisteKotiseututie 4 b16300 OrimattilaTarja Havukainen050 035 1446

Toimipisteessä on vastaanotto pieneläimiä varten käsittäen toimenpidehuoneen, odo-tustilan ja toimistotilat. Arkiaamuisin on puhelinaika klo 8 – 10. Vastaanottotoiminta ta-pahtuu ajanvarauksella.

Sysmän toimipisteLeppäkorventie 1419700 SysmäJarmo Olkkonen044 729 7762

Toimipisteessä on arkiaamuisin polityyppinen vastaanotto pienimuotoisia toimenpiteitävarten klo 8–9 ilman ajanvarausta, muulloin sopimuksen mukaan. Alueella on runsaastimaidontuotantotiloja.

ValvontaeläinlääkäritPL 110015871 HollolaMarika Rättö, Kaisa Kotamäki044 729 7904 (Rättö), 044 729 7779 (Kotamäki)

Eläinlääkintä

78

3.7 Peruseläinlääkintä virka-aikana

Peruseläinlääkintäpalveluihin sisältyy perustason terveyden- ja sairaanhoito, yksinker-taiset kirurgiset toimenpiteet, neuvonta, akuuttien sairastapausten hoito ja ensiapu,eläinten lopettaminen, todistusten kirjoittaminen sekä terveydenhuoltotyö sekä puhelin-neuvonta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuottaa peruseläinlääkintäpalvelut seuraavienkuntien alueella: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki,Sysmä. Helsingin yliopistollinen tuotantoeläinsairaala hoitaa peruseläinlääkintäpalveluterillisellä sopimuksella Myrskylän ja Pukkilan kunnissa sekä Orimattilan länsiosissa.

Eläinlääkäreiden työtehtävien päällekkäisyyttä helpottamaan on yhtymässä laadittu yh-teistyöohje. Se perustuu parityötyöskentelyyn. Kokonainen tai osa työpäivästä voidaanrauhoittaa valvontatehtäviä, toimistotöitä, leikkausiltapäiviä, ajanvarauspotilaita ym. teh-täviä varten. Tällöin puheluliikenne ja akuuttipraktiikka ohjataan lähialueella toimivalletyöparille.

Virka-aikana tavoitteena on, että kiireellinen eläinlääkärin apu on saatavissa kolmentunnin sisällä ja kiireetön ajanvarauksella kahden viikon sisällä.

3.8 Peruseläinlääkintä päivystysaikana

Eläinlääkäripäivystys on järjestetty arki-iltaisin klo 16–8 ja viikonloppuisin perjantaistaklo 16 maanantaiaamuun klo 8. Arkipyhinä ja yleisinä vapaapäivinä ovat vastaavat ajat.

Yhtymän alueella on kolme erillistä päivystysaluetta:- alue 1 käsittää yhtymän kunnista kunnat Hollola ja Kärkölä sekä päivystyssopimuk-

sella Lahden kaupunki. Päivystysringissä on 4 eläinlääkäriä.- alue 2 käsittää yhtymän kunnista kunnat Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja

Sysmä. Päivystysringissä on 5 eläinlääkäriä.- alue 3 käsittää yhtymän kunnat Myrskylä, Orimattila ja Pukkila. Päivystyksestä vas-

taa sopimuksella Helsingin yliopistollinen tuotantoeläinsairaala.

Edellä mainittujen päivystysten lisäksi yhtymässä on osittainen eriytetty pieneläin-päivystys. Se käsittää kaikki kolme päivystysaluetta. Viikonloppuisin päivystys on per-jantaina klo 16–20, lauantaina ja sunnuntaina klo 8–20. Arkipyhinä ja yleisinä vapaapäi-vinä sovelletaan lauantain ja sunnuntain kellonaikoja ja näitä edeltävänä työpäivänäperjantain aikoja.

Arki-iltaisin sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä yöaikaan pieneläinpäivystystä ei oleeriytetty.

Potilasmäärät tänä aikana ovat vähäiset ja suurin osa työstä on puhelinneuvontaa.Eriytetyn pieneläinpäivystyksen järjestäminen ei näillä käyntimäärillä ole taloudellisestijärkevää. Lisäksi yksityiset eläinlääkäriasemat pitävät myös iltavastaanottoja. Evidensi-an Hattulan toimipisteen kanssa on tehty sopimus remissiopotilaiden varalta. Sopimuson voimassa päivystysaikana silloin, kun eriytetty pieneläinpäivystys ei ole voimassa.

Eläinlääkintä

79

Yhtymässä on päivystyksessä keskitetty yhteydenottonumero. Numero on erikseenpieneläimille ja suureläimille ja ne ovat samat koko yhtymän alueella. Molemmat nume-rot ovat maksullisia. Päivystäjät kirjautuvat palvelunumeron välityksellä oman alueensapäivystäjiksi, samoin pieneläinpäivystäjä. Silloin kun eriytettyä pieneläinpäivystystä eiole, pieneläinpäivystysnumeroon soitetut puhelut ohjautuvat suureläinpäivystäjälle. Päi-vystysnumerot ovat viikoittain paikallisten lehtien ilmoitussivuilla.

Eriytetyn pieneläinpäivystyksen laatua valvotaan seuraamalla päivystykseen osallistu-vien eläinlääkäreiden henkilöllisyyttä ja ammatillista pätevyyttä. Lisäksi asemilta onpyydetty käytössä olevat hinnastot. Asiakastyytyväisyyttä seurataan jatkuvan asiakas-palautemahdollisuuden sekä projektiluonteisten asiakaskyselyiden avulla. Kerran vuo-dessa järjestetään kaikkien päivystysosapuolien välinen tapaaminen, jonka tarkoitukse-na on kehittää toimintaa ja yhteistyötä sekä käsitellä saatua palautetta.

3.9 Terveydenhuolto, Naseva ja Sikava

Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi eläinten terveyteen, tuotokseen, hyvinvointiinsekä sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyviä asioita. Terveydenhuoltokäyntejä voidaantehdä myös tautiongelmien selvittämiseksi. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän tervey-denhuollon merkitys kasvaa tuotantoyksiköiden koon kasvaessa. Järjestelmiä hyödyn-netään myös nauta- ja sikatilojen lakisääteisen ketjuinformaatiotiedon tuottamisessasekä kirjanpitovaatimusten täyttämisessä.

Tilakäyntien perusteella tilalle laaditaan vähintään kerran vuodessa kirjallinen tervey-denhuoltosuunnitelma. Lisäksi tarvittaessa laaditaan lääkityssuunnitelma tilalla esiinty-vien tautien hoitamiseksi. Yhteen terveydenhuoltokäyntiin käytetään keskimäärin aikaanoin puolen työpäivän verran.

Terveydenhuoltokäyntejä tehdään terveydenhuoltosopimuksen tehneille tiloille kansal-listen terveydenhuolto-ohjelmien edellyttämällä tiheydellä: nautatiloille kerran vuodessaja sikatiloille 4-6 kertaa vuodessa. Niille tiloille, joille v. 2014 uudistuneen lääkelainsää-dännön nojalla luovutetaan lääkkeitä varalle tulevia sairastapauksia varten, tehdäänterveydenhuoltokäyntejä tiheämmin (4-24 kertaa vuodessa) tilan eläinmäärästä riippu-en. Lääkkeiden varalle luovutukseen ja sen edellyttämään tiheämpään terveydenhuol-tokäyntiväliin on sitoutunut yhteensä noin 30 nauta- ja sikatilaa.

Reilut puolet alueen nautatiloista on liittynyt terveydenhuoltorekisteriin (Naseva-järjestelmä). Sikatiloista lähes kaikki kuuluvat kansalliseen terveydenhuoltorekisteriin(Sikava-järjestelmä). Tuotantorakenteen muuttumisen myötä pieniä tiloja on lopettanut,mikä vähentää erityisesti Sikava-sopimusten määrää. Toisaalta yhä suurempi osa jat-kavista tuotantoeläintiloista kuuluu terveydenhuoltojärjestelmiin. Maataloustukiehtojensekä elintarviketeollisuuden laatujärjestelmien muutokset vaikuttavat jonkin verran ter-veydenhuoltosopimusten ja -käyntien määriin. Keväällä 2015 käynnistynyt Maaseutuvi-raston rahoittama viisivuotinen Neuvo 2020-tilaneuvontajärjestelmä, joka korvaa ter-veydenhuoltokäynnin kustannukset tiloille, on ylläpitänyt kiinnostusta terveydenhuolto-käynteihin. Neuvo-terveydenhuoltokäyntien valtuutus on neljällä yhtymän eläinlääkärillä.

Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä yhtymän alu-eella koordinoi kunnaneläinlääkäri Riikka Lasonen. Myös muut yhtymän tuotantoeläin-ten terveydenhuoltoon perehtyneet kunnaneläinlääkärit sekä Helsingin Yliopiston tuo-

Eläinlääkintä

80

tantoeläinsairaalan eläinlääkärit tekevät terveydenhuoltokäyntejä praktiikka-alueellaan.Lisäksi yhtymän alueella terveydenhuoltopalveluja tarjoavat yksityiset eläinlääkärit, joillaon terveydenhuoltosopimus yhteensä noin 30 tilan kanssa.

Taulukko 2. Naseva- ja Sikava-tilat

Kunta Naseva-tilat Sikava-tilatAsikkala 22 1Hartola 23 1Heinola 8 0Hollola 15 5Kärkölä 18 0Myrskylä 8 0Orimattila 46 3Padasjoki 4 0Pukkila 5 0Sysmä 43 2yhteensä 192 12Tilat, joilla on terveydenhuoltosopimus yhty-män eläinlääkärin (ml. Tuotantoeläinsairaala)kanssa.

4 VALVONTATEHTÄVÄT

4.1 Yhteenveto valvontakohteista

Taulukko 3. Yhteenveto valvontakohteista

Valvontakohteet 2018 kohteita yht.Maitohygieeniset tarkastukset 72 213Munapakkaamot 1 2Ilmoituksenvaraiset toimijat (tallit, kennelit) 20 138Lampoloiden terveysvalvonta 4 6Siipikarjan salmonellavalvonta 10 15Vesiviljelylaitokset/terveysvalvonta 7 7Vesiviljelylaitokset/luonnonravintolammikot 1 3Sivutuotevalvonta/haaskapaikat 7 7Sivutuotealan laitokset 1 1Sonniasema 1 1Oriasemat 1 1

4.2 Valvontatehtävät (AVI)

Kunnan on järjestettävä alueellaan kaikki eläinlääkintähuollolle määrätyt valvontatehtä-vät. Vastuu valvontatehtävien toteutumisesta kuntayhtymässä on eläinlääkintäjohtajallaja valvontaeläinlääkäreillä.

Eläinlääkintä

81

4.2.1 Eläinsuojeluvalvonta

Eläinsuojeluvalvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinsuojeluasetuksen ja niidennojalla annettujen säädösten ja päätösten perusteella tehtävää valvontaa.

Eläinsuojeluvalvontaa ovat epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä luvan- jailmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvat tarkastukset.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella eläinsuojeluviranomaisia ovat yhty-män kahdeksan kunnaneläinlääkäriä ja kaksi valvontaeläinlääkäriä, terveydensuojeluin-sinöörit ja alueen poliisit. Yhtymän valvontaeläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit voivattoimia eläinsuojeluviranomaisina koko yhtymän alueella. Pääosin kunnaneläinlääkärittoimivat eläinsuojelutehtävissä omalla lähitoimialueella. Vuonna 2018 hyvinvointiyhty-mässä on kaksi kokoaikaista valvontaeläinlääkäriä. Valvontaeläinlääkäreillä on valtuu-det suorittaa eläinsuojelutarkastuksia poikkeustapauksissa Lahden kaupungin alueella.

4.2.2 Epäilyyn perustuvat tarkastukset

Eläinten huonosta kohtelusta tai hoidosta huolestuneet kuntalaiset tekevät ilmoituksenvirkaeläinlääkärille, joka kirjaa ilmoituksen eläinsuojelukansioonsa kohtaan ilmoituksenvastaanotto ja ilmoittaa tulleesta ilmoituksesta välittömästi valvontaeläinlääkärille. Joseläinlääkärillä on aihetta epäillä eläinsuojelulain vastaista menettelyä, hän suorittaaeläinsuojelutarkastuksen. Eläinlääkärin on itse harkittava, onko hän jäävi tekemään tar-kastuksen. Esim. vakiintunut asiakassuhde tai solmittu terveydenhuoltosopimus tekeväteläinlääkäristä jäävin. Ensisijaisesti eläinsuojelutarkastuksia suorittavat valvontaeläin-lääkärit. Kunnaneläinlääkäri ja valvontaeläinlääkäri ovat hyvä työpari tarkastuksella.Vaikeat tapaukset käsitellään yhdessä läänineläinlääkärin kanssa. Tarvittaessa poliisiltapyydetään virka-apua turvaamaa tarkastuksen sujuvuutta.

Tarkastuksesta laaditaan aina eläinsuojelutarkastuskertomus. Päätös laaditaan, joslainsäädäntöä on rikottu. Yhtymässä on suositus käyttää tarkastuskertomuksen ja pää-töksen tekoon sähköistä päätöspöytäkirjaa. Tarkastuksen kohteella on hallintolain mu-kainen oikeus joko tulla kuulluksi tarkastuksen aikana tai laatia kirjallinen selvitys enneneläinsuojelutarkastuspäätöstä.

Virkaeläinlääkärin havaitessa eläinsuojelulain vastaista menettelyä, hän antaa eläinsuo-jelulain 42 §:n mukaisen määräyksen korjata epäkohta määräajassa. Hallintopäätök-sestä eläinlääkäri toimittaa kopion poliisille tiedoksi ja tarvittaessa liitää päätökseen tut-kintapyynnön. Aluehallintovirastoon lähetetään myös oma kopio. Kunnaneläinlääkäri /valvontaeläinlääkäri tekevät uusintatarkastuksen kohteeseen määräajan umpeuduttua.Uusintatarkastuksella varmistetaan, onko määräystä noudatettu. Eläinsuojelutarkastus-päätös uusintatarkastuksesta toimitetaan poliisille ja Aluehallintovirastoon viipymättä.

Poliisi aloittaa tarvittaessa esitutkinnan eläinsuojelurikkomuksista tai rikoksista. Aluehal-lintoviraston eläinlääkäreillä on mahdollisuus tehdä havaituista eläinsuojelulain laimin-lyönneistä maataloustukiin liittyviä täydentävien ehtojen tukileikkauksia. Virkaeläinlää-käri säilyttää kopiot eläinsuojelutarkastuskertomuksista ja päätöksistä eläinsuojelukan-siossaan toimipaikassaan sekä sähköiset päätöspöytäkirjat yhtymän suojatuissa tieto-koneissa.

Eläinlääkintä

82

Eläinsuojelulain 44 §:n mukaisissa tapauksissa eläimiin kohdistuu tarpeetonta kipua jatuskaa siinä määrin, että virkaeläinlääkärin on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin heti.Virkaeläinlääkäri voi hankkia eläimille hoitoa, ruokaa, siirtää eläimet toiseen pitopaik-kaan saamaan asiallista hoitoa tai jos em. toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia, myy-dä, lopettaa tai teurastuttaa eläimet. Suureläinten toimittaminen teurastamolle elintarvi-kehygieniaa vaarantamatta kiireellisessä tilanteessa täydellisen ketjuinformaatiotiedos-ton mukaisesti on lähes mahdotonta. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueellakunnat vastaavat alueensa talteen otetuista eläimistä. Pieneläimet voidaan täten toimit-taa kunnan kanssa sopimuksen tehneeseen eläinhoitolaan. Virkaeläinlääkärit voivathankkia kiiretoimenpiteen kohteena oleville eläimille hoitoa tarvittaessa myös muustakuin kyseisen kunnan sopimushoitolasta.

Jatkuvasti kiristyvä taloustilanne asettaa uusia haasteita kotieläintiloille. Tuottajien ta-loudellinen ahdinko lisää väistämättä kiiretoimia vaativia eläinsuojelutapauksia. Valmiut-ta kiireellisiin eläinsuojelutoimenpiteisiin on kehitettävä yhdessä poliisin ja läänineläin-lääkäreiden kanssa. Virkaeläinlääkärit pyrkivät järjestämään yhteistyökokouksia poliisinja läänineläinlääkäreiden kanssa vähintään kerran vuodessa.

4.2.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkas-tus

Eläinsuojelutarkastuksia tehdään myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sel-laisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemis-ta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sir-kukset, eläintarhat, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit, sekä ravi- ja ratsutallitja riistaeläintarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia voidaan tehdä myös eläinkilpailuihin jamuihin vastaaviin tilaisuuksiin.

Valvontaeläinlääkärien tavoitteena on tarkastaa luvan- ja ilmoituksenvarainen toimintariskinarvioinnin perusteella 1 - 3 vuoden välein.

Taulukko 4. Luvan ja ilmoituksen varaisen eläintenpidon kohteet

Kunta Kennel Talli Eläin-hoitola

Riistan-hoidollinen

tarhaEläin-

kauppa Muut

Asikkala 1 8 1Hartola 1 5Heinola 2 7 5Hollola 8 21 3 2Kärkölä 3 2Myrskylä 2 2 1 2Orimattila 9 36 1 1Padasjoki 1Pukkila 2 2Sysmä 2 7 1Yht. 27 92 13 6

Eläinlääkintä

83

On varmistettava, että valvontaeläinlääkärit pystyvät käyttämään työaikaansa suunni-telmallisesti ilmoituksen varaisen toiminnan tarkastuksiin vuonna 2018. Hyvä yhteistyöyhtymän kunnaneläinlääkäreiden kanssa mahdollistaa ammattimaisen eläintenpidontarkastukset. Valvontaeläinlääkärit kohdistavat tarkastukset vuonna 2018 erityisesti he-vostalleihin, kenneleihin sekä riistanhoidollisiin tarhoihin.

4.2.4 Eläintautivalvonta

Ajankohtaista eläintautivalvonnasta

Afrikkalainen sikarutto

Helposti leviävä, lakisääteisesti vastustettava eläintauti, joka aiheuttaa sikaeläimille (vil-lisiat, kesysiat ja minisiat) voimakasoireista verenvuotokuumetta, mikä usein johtaa kuo-lemaan. Tartunnan aiheuttaja on virus, johon ei ole hoitoa tai rokotetta. Tauti ei tartuihmisiin.

- taudin varhainen havaitseminen tärkeää!- ilmoituksiin kuolleista villisioista suhtauduttava vakavasti - näytteitä on otettava tar-

vittaessa myös päivystysaikana- lyhyellä tähtäimellä tärkeintä ASF kuolleitten villisikojen raatojen keräys ja ympäris-

tön ASF viruksella saastumisen ehkäisy- pidemmällä tähtäimellä villisikapopulaation pienentäminen.

Viron tilanne huono- ensimmäinen villisikatapaus elokuussa 2014- kotisikatapaus heinäkuussa 2015 – tähän mennessä 17 on saanut tartunnan- mukana myös suuria tuotantosikaloita- ongelmana villisikojen raatojen saastuttama ympäristö- villisikojen tartuntatapauksia enenevissä määrin koko Baltiassa

MMMa afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta 10/14, muutos 26.9.2016Toimintaohje löydettäessä kuollut luonnonvarainen villisika, Eviran ohje15352/2(25.1.2016).

Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihintarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen hel-posti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavieneläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa yleensä kunnaneläinlääkäri, aluehallintovi-rasto tai Evira, siten kuin eläintautilaissa on tarkemmin säädetty. Joidenkin lakisäätei-sesti vastustettavien eläintautien vastustamistoimenpiteistä on säädetty eläintautilainnojalla erillissäädöksin.

Kunnan- tai läänineläinlääkärin on viipymättä tutkittava eläin, jossa epäillään vastustet-tavaa tai uutta vakavaa eläintautia ja arvioitava, onko kyseessä epäily, joka on syytävarmistaa lisätutkimuksilla. Joskus päätöksen lisänäytteiden ottamisesta tekee Evira.Epäilyn kynnys on syytä pitää riittävän alhaisena.

Eläinlääkintä

84

Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily, aluehallintovirasto voi antaa pitopaikalle vält-tämättömiä toimenpiteitä koskevan päätöksen taudin leviämisen estämiseksi. Päätök-sen siitä, onko kyseessä virallinen eläintautiepäily, tekee aluehallintovirasto.

Eläinlääkärin on ilmoitettava vastustettavan eläintaudin epäilystä tai todetusta taudistaviipymättä. Kunnaneläinlääkäri tekee ilmoituksen aluehallintovirastolle. Helposti leviä-västä, vaarallisesta ja uudesta vakavasta eläintaudista on ilmoitettava välittömästi,myös päivystysaikana. Valvottavista ja MMM:n asetuksessa 1010/203 luetelluista eläin-taudeista on ilmoitettava seuraavana arkipäivänä. Muista eläintaudeista ilmoitetaan vainkuukausiyhteenvedossa.

Kunnaneläinlääkäriä koskeva velvoite ilmoittaa erikseen lueteltujen zoonoosien esiin-tymisestä terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille on kirjattu eläintau-tien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta annetun MMM:n asetuksen(1010/2013) 15 §:ään.

Aluehallintovirasto suunnittelee, ohjaa ja toteuttaa eläintautien vastustamista toimialu-eellaan. Aluehallintovirasto ylläpitää toimialueensa eläintautivalmiutta ja laatii toimialuet-taan koskevia valmiussuunnitelmia eläintautien varalta. Osa kunnaneläinlääkäreistä onnimetty valmiuseläinlääkäreiksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävieneläintautien vastustustyöhön. Esimies suunnittelee, miten varmistetaan välttämättömieneläinlääkintähuollon tehtävien hoito poikkeustilanteissa.

4.2.4.1 Vapaaehtoinen Maedi-Visna ja CAE-terveysvalvonta

Eviran sivuillahttp://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/- ohje vapaaehtoisesta maedi-visna ja CAE-terveysvalvonnasta- liittymisilmoitus- tarkastuskertomus- lopettamisilmoitus

Suomessa on tullut 1.1.2014 voimaan uusi eläintautilaki (441/2013), jonka mukaanlampaiden maedi-visna (MV)- ja vuohien caprine arthritis-encephalitis (CAE)- tautienterveysvalvontaohjelma muuttuu vapaaehtoiseksi.

Pitopaikasta vastuussa oleva toimija liittää lampaiden tai vuohien pitopaikan terveysval-vontaan lähettämällä liittymisilmoituksen eläinten pääasiallisen pitopaikan aluehallintovi-rastoon läänineläinlääkärille. Liittymisilmoituksella toimija sitoutuu noudattamaan terve-ysvalvonnan ehtoja.

Verinäytteitä otetaan yli 12 kuukauden ikäisistä lampaista ja vuohista. Kunnaneläinlää-käri myös tarkastaa eläimet kliinisesti maedi-visnaan ja CAE-tautiin viittaavien oireidenvaralta. Samassa yhteydessä tarkistetaan, että eläinten yksilömerkinnät ja rekisteröinti-tiedot ovat ajan tasalla. Vaikka laidunpitopaikkoja ei tarvitse ilmoittaa terveysvalvon-taan, tulee kaikki pitopaikat huomioida tarkastuksessa ja kaikki ne pitopaikat tulee tar-kastaa, joissa on tarkastusajankohtana eläimiä.

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/

http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys+ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkitseminen+ja+rekisterointi/

Eläinlääkintä

85

Taulukko 5. Näytteenotto-ohjelma (Lähde Eviran ohje vapaaehtoiseseta maedi-visna jaCAE-terveysvalvonnasta, 15316/3)

Mitä tutkitaan Näytemäärä Näytteenottoväli

Näytteenotto, kun ohjelma aloitetaan alusta (perusnäytteenotto-ohjelma)

1. Kaikki yli 12 kk riippuueläinmäärästä

heti


12 – 18kk edellisestä


12 – 18kk edellisestä

4. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä5. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä6. jne Otanta enintään 50 32 – 38 kk edellisestä

Näytteenotto ylimpään terveysluokkaan kuuluneista eläimistä muodostetussauuden pitopaikan katraassa


heti

2. Otanta enintään 50 12 – 18 kk edellisestä3. jne Otanta enintään 50 32 – 38 kk edellisestäNäytteenotto aiemmin M3-statuksen saaneessa katraassa, jolle on myönnettyterveysluokka 1

Otanta enintään 50 12 – 18 kk välein, kunnes katrason tutkittu yhteensä viisi kertaa.Sen jälkeen 32 – 38 kk välein.Aiemman ohjelman mukainennäytteenotto lasketaan mukaan.

Toimija huolehtii, että kunnaneläinlääkäri pyydetään tarkastuskäynnille sinä ajanjakso-na, kun pitopaikan eläimistä tulee ottaa terveysvalvonnan mukaiset näytteet. Uusi ter-veysvalvontaohjelma on toimijalle maksullinen. Toimija voi irtisanoutua terveysvalvon-nasta ilmoittamalla pitopaikan eroamisesta aluehallintovirastolle.

Kunkin toimipisteen kunnaneläinlääkäri huolehtii toimialueellaan olevien ohjelmaan kuu-luvien katraiden verinäytteen otosta, terveydentilan tarkastamisesta ja terveystodistuk-sen tekemisestä sekä mahdollisista rajoittavista määräyksistä. Valvontaeläinlääkäri voihalutessaan tai tarvittaessa tehdä näytteenoton tai osallistua siihen.

Alkuperäiset valvontaohjelmaan liittymis- ja lopettamistodistukset, terveystodistukset,rajoittavat määräykset ja niiden peruuttamisasiakirjat toimitetaan tilalle. Kunnaneläin-lääkäri pitää luetteloa toimialueellaan olevista ohjelmaan kuuluvista tiloista sekä säilyt-tää jäljennökset kaikista asiakirjoista kunnes vähintään kolme vuotta on kulunut siitä,kun tila on erotettu tai se on irtisanoutunut terveysvalvontaohjelmasta. Kunnaneläinlää-käri toimittaa jäljennökset asiakirjoista Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.

Eläinlääkintä

86

Taulukko 6. Maedi-Visna-tilat

Maedi-VisnaKunta Tilat

(lkm)Tarkastustiheys Keskim.

tarkas-tusaika

Tarkastukset2018

12 – 16 kk 34 – 38 kk 6 hHeinola 1 1 1Kärkölä 1 1 1Orimattila 4 0 5 2Yhteensä 6 4

4.2.4.2 Vapaaehtoinen Scrapie - terveysvalvonta MMMas 215/2013; D 66

Maa-ja metsätalouministeriön scrapie-asetus (MMMas lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta 763/2016) on tullut voimaan 15.9.2016.

EU on myöntänyt Suomelle mitättömän alhaisen riskin luokituksen scrapie-taudille. Tilo-jen vapaaehtoinen scrapie-valvontaohjelma lakkaa.

Jatkossa scrapie-tautia tutkitaan raatojen keräilyyn päätyneistä yli 18 kk ikäisistä lam-paista ja vuohista ja syrjäisillä alueilla yli 50 uuhen/kutun tiloilta sekä tautiepäilyn perus-teella.

4.2.4.3 Mehiläisten esikotelomätä

Ruokkijamehiläisten ruuan mukana toukille antamat Paenipacillus larvaen itiöt muuttu-vat bakteereiksi, jotka lisääntyvät toukan suolessa. Bakteerit tappavat sikiön tavallisestikennon peittämisen jälkeen, esikotelovaiheessa. Kuollut toukka mätänee ruskeaksimassaksi, jossa muodostuu erittäin runsaasti kestäviä itiöitä, joiden avulla tauti voi levi-tä edelleen. Itiöt ovat hyvin kestäviä ja säilyvät kakustossa kymmeniä vuosia.

Esikotelomätää epäiltäessä sikiökakulta etsitään aukkoista sikiöintiä, tummuneita japainuneita tai reikäisiä kennonkansia. Kuollut sikiö hajoaa ruskeaksi massaksi, joka ve-nyy tulitikulla kokeiltaessa (tyypillinen puuliimaa muistuttava haju). Myöhemmin massakuivuu kennoon kovaksi, tiukasti kiinnittyneeksi ruveksi

Määräykset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön asetukseen mehiläisten esikote-lomädän vastustamisesta (MMMa 11/2015; D 127).

Eviran sivuilla:https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/mehilaiset/- ohje mehiläisten esikotelomätään liittyvästä viranomaistoiminnasta- ohje valtuutettujen tarkastajien käyttämisestä ja tarkastajana toimimisesta- luettelo valtuutetuista tarkastajista- tarkastuskertomus-Suomen mehiläishoitajien liiton sivuilla:Saneerausohjeet www.mehilaishoitajat.fi > Hoitotyöt > Taudit > Esikotelomätä (EKM)

https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/mehilaiset/

http://www.mehilaishoitajat.fi/

Eläinlääkintä

87

Liiton oma torjuntaohjelma

Esikotelomätä on vastustettava, valvottava eläintauti. Mehiläistarhaaja (myös muu vas-tuussa oleva toimija ja valtuutettu tarkastaja) on velvollinen ilmoittamaan viipymättäkunnaneläineläinlääkärille tai läänineläinlääkärille mehiläistarhan toukissa havaitsemis-taan esikotelomädälle tyypillisistä oireista ja/tai tutkimustuloksista, joiden mukaan tar-halta otetuissa sikiökakku- tai hunajanäytteissä esiintyy P.larvae-bakteereja. Kunnan-eläinlääkäri ilmoittaa epäilystään läänineläinlääkärille (seuraavana arkipäivänä ilmoitet-tava).

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös pientä pesäkuoriaista Tropilaelaps-punkkia (vastustet-tava, valvottava eläintauti) tai muuta sellaista uutta vakavaa mehiläistautia, jota Suo-messa ei aikaisemmin ole todettu.

Jos kunnaneläinlääkäri on saanut ilmoituksen tai muusta syystä epäillee tarhalla esiin-tyvän esikotelomätää, on kunnaneläinlääkärin tehtävä viivytyksettä tarhalla tarkastus-käynti, tarkastettava kaikki pesät ja huolehdittava näytteenotosta. Näytteenotto-ohjeet janäytelähete löytyvät Eviran sivuilta. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran Kuopiontoimipaikkaan.

Jos esikotelomätä on todettu Eviran tutkimuksissa, kunnaneläinlääkärin ei tarvitse teh-dä tarkastusta, mutta pitää selvittää, onko tauti voinut levitä muille tarhoille ja jos on,niin käydä niissä tarkastuksella ja ottaa näytteitä.

Jos aluehallintovirasto epäilee pitopaikassa olevan esikotelomätää, on kyseessä viralli-nen eläintautiepäily. Aluehallintovirasto tekee päätöksen tartunnan leviämisen estämi-seksi = antaa rajoittavat määräykset.

Toimija on velvollinen ehkäisemään tartunnan leviämistä. Kunnaneläinlääkärin tai val-tuutetun tarkastajan tulee neuvoa toimijaa näissä toimenpiteissä.

Jos kyseessä on virallinen eläintautiepäily, aluehallintovirasto laatii selvityksen taudinalkuperästä ja levinneisyydestä. Aluehallintovirasto voi käyttää apuna kunnaneläinlää-käriä tai Eviran valtuuttamaa tarkastajaa.

Kunnaneläinlääkärin tai hänen (kirjallisesta) pyynnöstään valtuutetun tarkastajan ontehtävä tarkastuskäynti ja otettava näytteet niissä pitopaikoissa, joista tai joihin esikote-lomätä on tehdyn selvityksen mukaan voinut levitä. Kontakteja ovat saman tarhaajanmuut pitopaikat ja tartuntatarhasta 3 km säteellä olevat pitopaikat.

Epäilyn perusteella annetut rajoittavat määräykset on peruttava välittömästi, jos tarhaltaotetuista näytteistä ei löydy P.larvae-bakteerin itiöitä.

Mikäli esikotelomätä on todettu, rajoittavien määräysten purkamisen edellytyksenä onpitopaikan saneeraus. Saneeraus on tarhaajan vastuulla ja hän vastaa saneerauksenkustannuksista. Ohje löytyy Suomen mehiläishoitajien sivuilta.

Kun tarhuri on tehnyt tarhalla saneeraustoimenpiteitä, hänen on järjestettävä omaval-vontanäytteiden (toimija maksaa näytteiden tutkimisen) ottaminen taudinhävitystoimen-piteiden onnistumisen osoittamiseksi.

Eläinlääkintä

88

30 vrk:n kuluttua saneerauksen loppumisesta ja negatiivisten omavalvontanäytteidenottamisesta kunnaneläinlääkärin tai hänen pyynnöstään valtuutetun tarkastajan tuleekäydä tarhalla tarkastamassa kaikki pesät kliinisten oireiden varalta ja ottamassa näyt-teet. Näiden näytteiden tutkiminen maksetaan valtion varoista. Mikäli esikotelomätäälöydetään edelleen, tulee saneeraus uusia.

Kun kunnaneläinlääkäri saa tiedokseen Eviran kielteisen tutkimusvastauksen lähettä-mistään näytteistä, tulee hänen lähettää tutkimusvastaus ja saneerauksen jälkeisen tar-kastuksen tarkastuskertomus aluehallintovirastoon, jolloin läänineläinlääkäri peruu ra-joittavat määräykset.

Rajoittavat määräykset on kumottava myös, jos pitopaikan mehiläispesät on tuhottu japitopaikka on ollut tyhjillään 6 kuukautta.

Kunnaneläinlääkäri laskuttaa omasta työstään kuntaa ja lähettää tarkastuskertomuksetaluehallintovirastoon.

Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa toimialueellaan olevista mehiläistarhoista jasäilytettävä jäljennökset kaikista asiakirjoista. Alkuperäiset asiakirjat toimitetaan tilalle.

Taulukko 7. Mehiläistarhanpitäjät

Kunta EläintenpitäjätAsikkala 6Hartola 5Heinola 4Hollola 6Kärkölä 5Myrskylä 3Orimattila 24Pukkila 7Sysmä 4

Pieni pesäkuoriainen

- Tavattu ensimmäistä kertaa EU:n alueella Etelä-Italiassa syksyllä 2014.- Suomeen tuodaan mehiläisiä Italiasta.- 2014 tuotu 16 erää virallista tietä, näistä 10 Etelä-Italiasta.- Aikuinen pesäkuoriainen on 5-7 mm pitkä ja 3-4,5 mm leveä ruskea tai tumman-

ruskea kuoriainen.- Hyönteinen, joka munii mehiläispesiin ja jonka toukat voivat aiheuttaa suurta tu-

hoa mehiläisyhdyskunnassa.- Munista kuoriutuvat vaaleat toukat syövät hunajaa, mehiläisten toukkia sekä sii-

tepölyä ja voivat aiheuttaa runsaslukuisina mehiläispesien kennostojen romah-tamisen, jolloin pesä tuhoutuu.

- Mehiläispesistä toukat kaivautuvat maaperään ja kehittyvät siellä koteloiksi jakoteloista jälleen kuoriaisiksi, jotka hakeutuvat mehiläispesiin lisääntymään.

Eläinlääkintä

89

4.2.4.4 Vesiviljelylaitokset

Vesiviljelylaitoksia valvotaan Eviran vuosittain VHS-ohjelmien, lisävakuusohjelmien jariskiperusteisen valvontaohjelman perusteella tekemän valvontaohjelman mukaisesti.Tarkastuksia ja näytteenottoja tehdään vastustettavien kalatautien esiintymisen selvit-tämiseksi ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi. Tarkastustiheys ja näytteenotto riippuvatkasvatettavasta kalalajista ja siitä, sijaitseeko laitos sisämaassa vai merialueella.Riskiperusteisesti valvotaan kalojen VHS (viral haemorrhagic septicemia), IHN (infec-tious haematopoietic necrosis), ISA (Infectious salmon anemia), KHV (koikarpin her-pesvirus), SVC (spring viraemia of carp) ja IPN (infectious pancreatic necrosis) tautejaniillä alueilla, joilla ne on listattu vastustettaviksi eläintaudeiksi. Lisäksi Eviraan tulevistanäytteistä tutkitaan PD (pancreas disease) tai SD (sleeping disease) – tauteja aiheutta-via SAV (salmonid alphavirus) – kantoja.

Gyrodactylus salaris – loisen varalta tehtävä valvonta hoidetaan Eviran kautta suoraankalastajien ja tiettyjen laitosten kanssa.

Tarkastuksella käydään läpi laitoksen kalakirjanpito sekä laitosten itse laatima omaval-vonnan kuvaus, mikä on ollut edellytyksenä Eviran myöntämälle terveysluvalle. Tarkas-tuksessa käydään erityisesti läpi laitoksen toiminnassa tai sijainnissa olevat sellaisetseikat, joiden voidaan katsoa lisäävän laitoksen riskiä saada tai levittää tauteja. Riskita-so nousee, jos laitos tuo materiaalia merialueelta sisämaahan, on tuonut kalaa/mätiäulkomailta 3 vuoden sisällä tai laitoksen näytteenotto, kirjanpito ym. ovat olleet puutteel-lisia. Kunnan tai valvontaeläinlääkäri tiedottaa läänineläinlääkäreitä mahdollisista huo-maamistaan riskiperusteista. Sairaat ja poikkeavasti käyttäytyvät kalat pyritään aina ot-tamaan näytteiksi. Vesiviljelylaitostarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tarkastaja-ohjelmaan, jonka kautta tarkastukset tulevaisuudessa siirtyvät keskitettyyn tiedonke-räysjärjestelmään (Kuti 1b).

Tarkastuksessa käytetään Eviran lomaketta - vesiviljelylaitoksen tarkastuskertomus(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/). Alkuperäinen lomake annetaan laitokselle, kopiot Aluehallintovirastoon, Eviraan, tar-kastaneelle kunnaneläinlääkärille, ministeriöön ja yhtymän toimistolle. Näytteiden lähet-teenä käytetään Eviran lomaketta tutkimuslähete, vesiviljelylaitoksilla tehtävä virus-tautija BKD-kartoitus(http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/). Ko-piot annetaan samoin kuin edellä. Näytteenottoon on varattava näytteenottovälineidenlisäksi kylmälaukku tai vastaava sekä kylmävaraajia. Näytteenottaja vastaa paketin toi-mittamisesta Helsingin Eviraan. Lähettämisestä tulee sopia Eviran kanssa ja toimitusai-kataulu on hyvä suunnitella etukäteen esim. matkahuollon kautta, jotta näytteet saa-daan mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi.

Evira.net – palveluun on luotu työtila vesiviljelyeläinten eläintautivalvonnalle. Työtilaakäyttävät läänineläinlääkärit ja siellä on Excel-taulukot kalanviljelylaitoksista sekä luon-nonravintolammikoista. Taulukoihin on listattu vuosittainen riskiperusteinen virusval-vonta sekä vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta. Evira voi myöntää kunnaneläinlää-kärille lukuoikeuden työtilaan. Työtilan taulukot on mahdollista saada myös läänineläin-lääkäreiltä kopiona tai tiedostona.

Yhtymän alueella vesiviljelylaitosten valvontaan ja toimintaan on perehtynyt virkaeläin-lääkäri Jarmo Olkkonen. Valvonnasta vastaavien pätevyys varmistetaan osallistumalla

http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/

http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/elaintautitutkimus/

Eläinlääkintä

90

Eviran järjestämiin koulutuksiin sekä itseopiskelulla. Alueen valvontakohteista on ajantasalla oleva luettelo yhteystietoineen valvovalla eläinlääkärillä sekä yhtymän toimistol-la.

Lainsäädäntöä: MMMa 470/2008, MMMa1/EEO/2011

4.2.4.5 Vapaaehtoinen BKD:n valvontaohjelma

BKD (Bacterial Kidney Disease) on varsinkin lohikalojen bakteeriperäinen munuaissai-raus. Tautia esiintyy makeassa vedessä ja merivedessä sekä viljellyillä että luonnonka-loilla. BKD on luonteeltaan krooninen tauti kaikenkokoisilla kaloilla ja aiheuttaa kasvunheikentymistä ja kuolleisuuden lisääntymistä. Avatussa kalassa todetaan vaaleita pe-säkkeitä varsinkin munuaisessa, mutta myös maksassa ja pernassa. BKD leviää kalas-ta kalaan rikkoutuneen ihon kautta sekä myös veden välityksellä. Tautiin ei ole hoitoa.Ainoa keino päästä siitä kokonaan eroon on laitoksen saneeraaminen.

BKD on muuttunut vastustettavasta eläintaudista ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Samoinmaantieteellinen jako BKD- rajoitusalueeseen ja suoja-alueeseen on poistunut. Taudinvastustus perustuu jatkossa vapaaehtoiseen vastustusohjelmaan, jonka tarkoituksenaon valvoa BKD:n esiintymistä ja ennaltaehkäistä taudin leviämistä sisämaan alueelle.

Vapaaehtoiseen BKD-terveysvalvontaohjelmaan voidaan liittää sellainen sisävesialu-een pitopaikka, jossa kasvatetaan lohikaloja tai niiden sukusoluja istutettavaksi taikkasiirrettäväksi toiseen pitopaikkaan jatkokasvatusta varten. Sisävesialueeksi katsotaansellaiset vesistöt, jonne merialueen kalat eivät voi nousta tai niiden on ohitettava kaksipatoa kalateitä pitkin. Myös luonnonravintolammikot voivat liittyä ohjelmaan.

Valvontaohjelmaan liitytään täyttämällä Eviran internetsivuilta löytyvä liittymislomake jalähettämällä se oman alueen aluehallintovirastoon.

Ohjelmaan kuuluva pitopaikka tarkastetaan kerran kalenterivuodessa siten, että tarkas-tusten väli on vähintään 6 kuukautta. Tarkastuksen yhteydessä otetaan näytteeksi 60kalaa, 60 kalan elinnäytteet tai 60 kalan ovariaalineste. Toimija voi ottaa näytteet myösitse muuna ajankohtana, mikäli siitä sovitaan valvovan eläinlääkärin kanssa tarkastuk-sen yhteydessä. Luonnonravintolammikoista ei tarvitse ottaa näytteitä, mikäli ei oleepäilyä taudista.

Aluehallintovirasto tekee päätöksen pitopaikan sijoittamiseksi tiettyyn terveysluokkaanperustuen tehtyihin tutkimuksiin ja tietoihin terveysvalvontaan kuulumisesta.

Terveysluokka 1- Pitopaikassa ei ole koskaan todettu BKD:ta tai hyväksytysti saneerattu.- BKD valvontaa on toteutettu kahden vuoden ajan (ei vaadita, jos laitos on juuri

tyhjennetty kaloista ja vedestä, desinfioitu, pidetty tyhjänä 6 vk ja jatkoseuran-nassa BKD-tulokset kielteiset).

- Kahden edellisen vuoden ajan on noudatettu nykyistä vastaavia velvoitteita jarajoituksia.

- Vedenottopaikan läheisyydessä elävistä kaloista aiheutuva taudin leviämisriskiei ole merkittävä.

Eläinlääkintä

91

Terveysluokka 2- BKD:ta ei ole koskaan todettu tai hyväksytysti saneerattu.- On toteutettu BKD valvontaa vähintään yhdellä tarkastuksella ja näytteenotolla

negatiivisin tuloksin (luonnonravintolammikosta ei oteta näytteitä), eikä BKD:tätiettävästi esiinny.

- On noudatettu ohjelman velvoitteita ja rajoituksia vähintään laitoksella tarkas-tuksen tekohetkellä olevien kalojen osalta.

Terveysluokka 3- Kaikki muut ohjelmaan liittyneet pitopaikat.

Sisävesialueelle saadaan vapauttaa BKD-taudille alttiiseen lajiin kuuluvia vesiviljely-eläimiä ja niiden sukusoluja ainoastaan pitopaikasta, joka kuuluu terveysluokkaan 1 tai2. Ohjelmaan kuuluva laitos saa ottaa lohikaloja ja niiden sukusoluja vain sellaisistapaikoista, joille AVI on myöntänyt terveysluokan 1. Toimija vastaa terveysvalvonnannoudattamiseen liittyvistä kustannuksista MMM:n asetuksen 1012/2013 mukaisesti.Tarkastuskäynti voidaan yhdistää koko maassa kalojen virustautien vuoksi tehtäviin tar-kastuksiin, jolloin tarkastuksesta ei laskuteta toimijaa.

BKD:n terveysvalvontaan liittyneistä pitopaikoista pidetään rekisteriä Eviran internetsi-vuilla.

Eläinlääkintä

92

Taulukko 8. Tarkastukset ja näytteenotto kalanviljelylaitoksilla ja rapulaitoksilla vuonna2016. Taulukkoon on yhdistetty riskiperusteinen virustautien valvonta ja BKD-taudin va-paaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvien valvonta. Ahvenanmaalla toteutetaan VHShävitysohjelmaa, josta erillinen ohjeistus. (Lähde: Eviran ohjekirje vesiviljelylaitosteneläintautivalvonta 29.2.2016.)

Laitostyyppi Laji Tarkastusti-heys2

Virusnäytteet(norm 30 ka-laa)3

VapaahtoiseenBKD-ohjelmaankuuluvat laitoksetBKD-näytteet(norm 60 kalaa)

Emokalalaitos, siislaitos, jolla emoka-loja

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetkerran vuodessa(näytteiden tutkimi-sen maksaa toimijajollei sitä yhdistetäriskiperäisen virus-tautivalvonnanvuoksi tehtävääntarkastukseen)

Poikaslaitos, elielävää kalaa myy-vä laitos sisävesi-alueella1 (ei pelkkähautomo)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetkerran vuodessa(näytteiden tutkimi-sen maksaa toimijajollei sitä yhdistetäriskiperäisen virus-tautivalvonnanvuoksi tehtävääntarkastukseen)

Poikaslaitos, elielävää kalaa myy-vä laitos merialu-eella (ns. välikas-vattamo)

lohikalat joka II vuosi2 joka II vuosi3

Hautomo kaikki lajit joka IV vuosi2 6

Luonnonravinto-lammikot

kaikki lajit joka IV vuosi2 3, 4 Tarkastus kerranvuodessa, näytteetvain jos BKD-epäily(tarkastuksen mak-saa toimija jollei sitäyhdistetä riskiperäi-sen virustautival-vonnan vuoksi teh-tävään tarkastuk-seen)

Ruokalaitos5

sisävesialueella1lohikalat joka IV vuosi2 3

Eläinlääkintä

93

Kaikki laitokset5Saaristomerellä(Uusikaupunki-Ahvenanmaa-Dragsfjärd)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3

RuokalaitoksetKaakkois-Suomenmerialueella (Kot-kasta itään)

lohikalat joka vuosi joka II vuosi3

Ruokalaitokset5muualla merialu-eella

lohikalat joka II vuosi2 joka II vuosi3

Laitos jossa vainkarppeja, muitasärkikaloja, kuhaa,sampea tai rapuja

karppimuut särki-kalatkuhasampiravutsimpukat

joka IV vuosi2 3

Terveysluvan saa-nut perkaamo

kaikki lajit joka IV vuosi2 3

1) Sisävesialuetta on nousuesteen (pato, jossa ei ole kalatietä) yläpuoleinen alue tai kahden kalatien ylä-puoleinen alue vesistössä. Merialue muuttuu jokisuussa merikalojen nousualueeksi. Merikalojen nou-sualue jatkuu ensimmäiseen nousuesteeseen (pato) asti tai toiseen nousuesteen ohittavan kalatienyläpäähän asti. Pohjavettä käyttävä laitos (ml. hautomo) katsotaan sisävesialueen laitokseksi.

2) Tarkastukset (ml. tarvittaessa näytteenotto), jotka tehdään harvemmin kuin joka vuosi, voidaan satun-naistaa siten, että alueen laitoksista tarkastetaan esim. 25 % vuodessa niin, että kukin laitos tulee tar-kastetuksi kerran neljässä vuodessa, ei välttämättä juuri joka neljäs vuosi.

3) Jos laitoksella epäillään vastustettavaa eläintautia tai laitoksen riskitaso katsotaan korkeaksi, tuleenäytteet ottaa aina.

4) Luonnonravintolammikoista ei oteta näytteitä, jollei ole syytä epäillä vastustettavaa kalatautia. Joslammikossa pidetään lohikaloihin kuuluvia lajeja ja kalat ovat peräisin luonnosta pyydetyistä emoka-loista, tulee emokalat olla tutkittu a) BKD:n varalta, jos LRL kuuluu BKD terveysvalvontaan b) IPN:n va-ralta, jos emokalat on pyydetty merialueelta tai merikalojen nousualueelta ja LRL on sisävesialueella

5) Ruokakalalaitokselta saa myydä kalaa vain teurastettuna/teurastettavaksi, ei istutuksiin tai jatkokasva-tukseen.

6) Hautomosta ei oteta näytteitä, jollei ole syytä epäillä vastustettavaa kalatautia, mutta jos luonnonva-raisten lohikalojen sukusoluja tuodaan hautomoon merialueelta tai merikalojen nousualueelta ja kuo-riutuneet poikaset on tarkoitus siirtää sisämaahan, tulee emokalat olla tutkittu ja haudonnassa noudat-taa mitä MMM.n päätöksen 806/2014 5 §:ssä säädetään. Jos luonnosta pyydettyjen lohikaloihin kuulu-vien emokalojen poikaset on tarkoitus siirtää pitopaikkaan joka kuuluu BKD:n terveysvalvontaan tai is-tutettavaksi sisävesialueelle, tulee emokalat tutkia BKD:n varalta. Lisäksi, jos miltä tahansa alueeltaperäisin olevien luonnonvaraisten kalojen sukusoluista on tarkoitus perustaa emoparvi kalanviljelyyn,tulee luonnosta pyydetyt emokalat olla tutkittu MMM:N asetuksen 1009/2013 6§, muut. 391/2014 mu-kaisesti.

Eläinlääkintä

94

Taulukko 9. Terveysvalvontaan kuuluvat laitokset

Kunta LaitoksetValvon-

takäynnitAika Riskitaso vapaaeht. BKD-

ohjelma

Asikkala 1 1 4 normaali kylläHartola 2 2 8 normaali kylläHollola 2 2 8 normaali kylläMyrskylä 1 1 5 normaali kylläSysmä 1 1 4 normaali kylläYhteensä 7Vapaaehtoiseen BKD-valvontaohjelmaan kuuluvat luonnonravintolammikotHartola 1 1 3 normaali

Taulukko 10. Muut vesiviljelylaitokset yhtymän alueella

Tarkastustiheys Valvontakäynnit 2018joka 4. vuosi

Luonnonravintolammikot 3 1 1Rapulaitokset 1 1 0

4.2.4.6 Muu tautivalvonta

Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan.Evira lähettää seurantaohjelmien toimeenpanosta erillisen kirjeen aluehallintovirastoillesilloin, kun seurantaohjelmaa ei edellytetä suoraan kansallisen lainsäädännön nojalla.Tällaisia erikseen vuosittain pyydettäviä seurantanäytteitä otetaan muun muassa lin-tuinfluenssan varalta tiloilta ja teurastamoilta.

Näytteitä ottavat valvontaeläinlääkärit tai kunnaneläinlääkärit. Näytteet otetaan ja toimi-tetaan tutkittaviksi Eviran ohjeiden mukaisesti. Näytteenottaja laskuttaa tekemästääntyöstä kuntayhtymää, joka laskuttaa aluehallintovirastoa. Näytteenottoja seurataan kuu-kausittain ja tarvittaessa tiheämmin.

4.2.4.7 Tilarehustamot

Kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri hyväksyy yhtymän alueella tilarehustamot.Tilarehustamo on sivutuoteasetuksen mukainen laitos, joka valmistaa tai käsittelee re-hua turkiseläinten, tarhakoirien tai kalansyötiksi kasvatettavien toukkien ruokintaan vainsamalla tilalla käytettäväksi.

Toimija hakee hyväksymistä rehustamolleen Eviran hakulomakkeella(https://www.evira.fi/yhteiset/elaimista-saatavat-sivutuotteet/)jonka hän postittaa kunnaneläinlääkärille tai valvontaeläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäritai valvontaeläinlääkäri tekee hyväksymistarkastuksen rehustamoon. Hyväksyntätarkas-tuksesta laaditaan Eviran lomakkeella tarkastuskertomus(https://www.evira.fi/yhteiset/elaimista-saatavat-sivutuotteet/)

https://www.evira.fi/yhteiset/elaimista-saatavat-sivutuotteet/


Eläinlääkintä

95

Kunnaneläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri valvoo tilarehustamoita säännöllisesti (Evi-ran ohje 10053/2). Eviran ohjeen mukaan aluehallintoviraston ja kunnan alueella sijait-sevista tilarehustamoista on tarkastettava 50 %:a riskinarvioon perustuen. Kuitenkinniin, että alueen tilarehustamot tulee tarkistetuksi 3 vuoden välein. Tuotantomääriltäänsuurten tai riskiltään suurten laitosten tarkastustiheyden tulee olla vähintään joka toinenvuosi. (https://www.evira.fi/yhteiset/elaimista-saatavat-sivutuotteet/)

Tällä hetkellä alueella ei ole yhtään toimivaa tilarehustamoa.

4.2.4.8 Sivutuotevalvonta (BSE-näytteet)

Eläimistä saatavia sivutuotteita ovat muut kuin ihmisravinnoksi eläimistä saatavat tuot-teet. Näitä ovat esimerkiksi kuolleet eläimet, entiset eläinperäiset elintarvikkeet, kom-postointilaitoksiin menevä ruokajäte, teurastamon eläinperäinen jäte sekä tilalla suorite-tun teurastuksen jätteet.

Lainsäädäntöä:Uudistettu sivutuoteasetus on astunut voimaan 4.3.2011. Uusi asetus on jaettu kahteenerilliseen osaan: varsinaiseen sivutuoteasetukseen (EY) N:o 1069/2009, joka sisältääartiklat, ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 142/2011, jossa on annettu toimeenpanoonliittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä.

Valvontaeläinlääkäri valvoo ja koordinoi koko yhtymän alueen sivutuotevalvontaa.Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri

MärehtijätKotiteurastus ja BSE-näytteetSuomessa syntyneistä, itsestään kuolleista naudoista ei tarvitse enää ottaa BSE-näytettä. Kotiteurastuksen sivutuotteet on toimitettava raatokeräilyyn, paitsi nah-ka/vuota, jonka saa haudata. Teurasjätteet on kuitenkin pidettävä erillään raadoista.Kuolleina syntyneet märehtijät saa haudata koko yhtymän alueella.

HevosetKuolleet hevoset voi haudata siten, ettei kaivoja tai pohjavesialueita ole lähellä. Erityistäilmoitusmenettelyä asiasta ei ole säädetty. Hevosen ruho voidaan hävittää myös polt-tamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai kuljettaa käsiteltäväksi käsittelylaitokseen(Honkajoki Oy).

Siat ja siipikarjaSikojen ja siipikarjan raatoja saa haudata ainoastaan syrjäiseksi luokitelluilla alueilla,joita yhtymän kunnista ovat Hartola ja Heinola. Muissa kunnissa hautaaminen on kiellet-ty. Raadot ja kotiteurastuksen sivutuotteet on hävitettävä toimittamalla ne hyväksyttyynkäsittelylaitokseen tai polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleina syntyneetporsaat voidaan kuitenkin haudata. Siipikarjan osalta alle 20 linnun pitopaikkojen raato-jen hävittäminen hautaamalla on sallittua.


Eläinlääkintä

96

Sivutuotteiden hautaamisen valvontaToimijan on pidettävä kirjaa hautaamistaan sivutuotteista. Tarvittaessa valvontaeläin-lääkäri tarkistaa hautauspaikan, haudattavan sivutuotteen ja käytettävät välineet. Keräi-lyalueilla valvotaan, että sivutuotteet hävitetään säädösten mukaisesti.Syrjäisten alueiden osalta valitaan vuosittain 1-3 tilaa ja tarkastetaan niiden sivutuottei-den hävitystavat. Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti tiloihin, joilla on aikaisempi-en tarkastusten tai eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädöstennoudattamatta jättämisestä. Todettuihin säädöstenvastaisuuksiin puututaan neuvomallatai ohjeistamalla tilaa. Jos säädökset edelleen jätetään noudattamatta, huomautetaanasiasta uudelleen kirjallisesti. Jos tila vielä tämänkin jälkeen tila jättää säädökset nou-dattamatta, tehdään tutkintapyyntö poliisille. Toiminnan oikeellisuus jatkossa varmiste-taan seuraamalla vuosittain erityisesti niitä tiloja, joiden kohdalla puutteita on aiemminhavaittu.

HaaskakäyttöLainsäädäntöä: Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o1069/2009(sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU)N:o 142/2011 ja MMMa N:o 1193/2011 eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistäjohdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käy-töstä. Sivutuotteiden haaskakäyttöä säätelee myös jätelaki, ympäristönsuojelulaki jamaankäyttö- ja rakennuslaki.

Haaskasta on tehtävä aloitus- ja lopetusilmoitus valvontaeläinlääkärille ja kuukausittai-nen käyttöilmoitus. Haaskapaikan tiedot kirjataan valtakunnalliseen haaskapaikkarekis-teriin (eläintenpitäjärekisterin osa) ja haaskapaikalle annetaan oma tunnus. Valvonta-eläinlääkäri pitää luetteloa saamistaan ilmoituksista ja rekisteröi ne haaskapaikkarekis-teriin.

Jos haaskailmoituksessa ilmoitettavan aineksen käyttöä haaskana ei voida sallia (esim.märehtijäperäinen aines), haaskanpitäjälle ilmoitetaan, ettei käyttö ole sallittua. Haas-kanpitäjää ohjeistetaan sallituista ja ei sallituista sivutuotteista sekä tehostetaan kysei-seen haaskanpitäjään kohdistuvaa valvontaa. Jos rikkomukset jatkuvat, tehdään tutkin-tapyyntö poliisille. Valvontaeläinlääkäri pyrkii tarkastamaan kaikki alueen haaskapaikatja niiden kirjanpidon vuosittain, ensisijaisesti kuitenkin ne toimijat, joiden aikaisemmantoiminnan perusteella on olemassa viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Ym-päristönsuojelusihteerin mukanaolo tarkastuksilla on suositeltavaa.

Taulukko 11. Haaskapaikat kunnittain

Hollola 2Padasjoki 1Sysmä 4Yhteensä 7

KrematorioMyrskylässä sijaitsevan lemmikkieläinkrematorion toimintaa valvoo valvontaeläinlääkäri.Aluehallintovirasto määrittelee tarkastustiheyden.

Eläinlääkintä

97

4.2.4.9 Eläinten keinollinen lisääntyminen

SonniasemaSonninsperma-asetuksen mukaisesti sonniasemien ja sonninspermavarastojen ja kei-nosiemennysonnien karanteenien valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri, yhtymässävalvontaeläinlääkäri. Aluehallintoviraston hyväksymällä sonniasemalla valvontaeläin-lääkäri (tai kunnaneläinlääkäri) käy vähintään kahdesti vuodessa tarkastamassa tilat jatoiminnan. Karanteenitila tarkastetaan kerran vuodessa. Valvontakäynneillä varmiste-taan, että hyväksymisen edellytykset täyttyvät ja että niiden toiminnassa noudatetaansäädettyjä vaatimuksia. Valvontaeläinlääkäri tiedottaa tarkastuksen tuloksista viipymät-tä AVI:a ja Eviraa.

Lainsäädäntöä: MMM asetus 1/EEO/2012Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri

Hevosten alkionsiirtoHevosten alkionsiirtoa suorittavan alkioryhmän on ennen toiminnan aloittamista tehtäväsiitä rekisteröintiä varten ilmoitus Eviraan. Kunnaneläinlääkärin on tarkastettavaalkioryhmä sen rekisteröintiä varten ja kirjoitettava todistus, josta ilmenee mm.alkionsiirroista vastaavan eläinlääkärin nimi. Kunnaneläinlääkärin on myös vuosittainvalvottava, että alkioryhmä noudattaa sille asetettuja vaatimuksia. Ensimmäinentarkastuskäynti on tehtävä ennen toimintaan tarvittavan luvan myöntämistä jaalkionsiirtotoiminnan aloittamista.

OriasemaAluehallintovirasto tarkastaa aseman ennen hyväksymistä. Hyväksymisenedellytyksenä, että oriasemalle on nimetty asemaeläinlääkäri, joka Suomessa laillistettueläinlääkäri. Aluehallintovirasto valtuuttaa kirjallisesti asemaeläinlääkärin.Aluehallintovirasto ilmoittaa oriaseman hyväksymisestä ja asemaeläinlääkärinvaltuutuksesta kunnaneläinlääkärille ja Eviralle. Asemaeläinlääkärin vaihtuessaoriasema ilmoittaa asiasta aluehallintovirastolle vähintään viisi arkipäivää ennenvaihtumista. Kunnaneläinlääkäri tarkastaa oriaseman vähintään kerran jokaisenlisääntymiskauden aikana ja tiedottaa tarkastuksesta aluehallintovirastoon ja Eviraan.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on 1 toiminnassa oleva oriasema

Taulukko 12. Oriasemat kunnittain

Orimattila 1Yhteensä 1

Yhtymässä valvonnasta vastaa valvontaeläinlääkäri.

Lainsäädäntöä:

- Eläintautilaki 441/2013- MMMa 1033/2013 Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä hevoseläimiä

sekä hevoseläinten alkioita ja sukusoluja koskevista terveysvaatimuksista- MMMa 1034/2013 hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien

vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista

Eläinlääkintä

98

- MMMa 780/2014 kotimaan kauppaa varten kerättävälle hevoseläimen spermalleeläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista

- MMMa 85/2015 kotimaan kauppaa varten kerättäville hevoseläinten alkioille jamunasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista

Vastuuhenkilöt: valvontaeläinlääkäri, Tuomo Tuuli

4.2.4.10 Valmiuseläinlääkärit

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valmiuseläinlääkärit ovat valvontaeläinlääkärit,Jaana Häyhä, Elina Oros ja Anni Pekkala-Mikkonen.

Valmiuseläinlääkärit osallistuvat vähintään kerran vuodessa yhden työpäivän ajan alue-hallintoviraston ja/tai Eviran järjestämään koulutukseen. Aluehallintoviraston koulutuk-sessa käydään läpi valmiussuunnitelmat ja valmiusvarasto.

Poikkeustilanteessa pyritään hoitamaan ensisijaisesti eläintautitilanteen vaatimat tehtä-vät ja vain kiireelliset praktiikkatehtävät. Muut alueen kunnaneläinlääkärit kuin valmius-eläinlääkärit voivat lyhytaikaisesti huolehtia valmiuseläinlääkäreiden praktiikka-alueestapoikkeustilanteessa. Tarvittaessa ja tilanteen pitkittyessä otetaan kunnaneläinlääkäreillesijaiset. Esimies laatii varosuunnitelman eläintautivalvonnan poikkeustilanteissa toimi-misesta. Varosuunnitelma sisältää toimintaohjeen tautitapauksia epäiltäessä tai todet-taessa. Varosuunnitelman testaamiseksi osallistutaan mahdolliseen aluehallintovirastonvalmiusharjoitukseen, jos tilaisuus tarjoutuu.

Eläinlääkintä

99

4.3 Valvontatehtävät (kunta)

4.3.1 Maitohygieniatarkastukset

Maidontuotantotiloja valvotaan elintarvikelain edellyttämällä tavalla. Tarkastuksissa käy-tetään Eviran lomaketta ja ohjetta (”Maidontuotantotilan hygieniatarkastuskertomus” ja”Maidontuotantotilojen hygieniatarkastuskertomus, ohje”), jotka löytyvät Eviran sivuiltahttps://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/elintarvikkeet/alkutuotanto/.Lisäksi käytetään kuntayhtymässä laadittua arviointitaulukkoa, johon merkitään arvioin-tikohteen arvosana neliportaisesti (ABCD). Tämän riskinarvion perusteella määräytyykunkin kohteen tarkastusväli, joka voi vaihdella yhdestä kolmeen vuoteen. Valvonnanavuksi on myös koottu lista tarkastuksen ns. indikaattorikohteista.

Tarkastuksissa arvioidaan mm. maidon laatua viimeisen vuoden aikana, työskentelyhy-gieniaa, tuotantotilojen ja eläinten puhtautta sekä käydään läpi tilan omavalvontasuun-nitelma, lääke- ja rehukirjanpito, tilalla käytössä olevan veden tutkimustulokset ja tar-kastetaan korvamerkit. Havainnot kirjataan, ja epäkohtien korjaamisesta ja aikataulustasovitaan tilan vastuuhenkilön kanssa. Pöytäkirjasta toimitetaan kappaleet tilalle ja yhty-män toimistolle. Jos tarkastuksella on havaittu puutteita ns. indikaattoreiksi valituissakohdissa, lähetettään kopio myös aluehallintovirastolle. Tarkastuskohteesta täytetääntarvittaessa seurantalomake, johon kirjataan havaittujen epäkohtien korjaamiseksi sovi-tut toimenpiteet, aikataulu sekä tapa, jolla korjausta valvotaan, esim. valokuva sähkö-postitse tai uusintakäynti. Maidontuotantotarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tar-kastaja-ohjelmaan, jonka kautta tarkastukset tulevaisuudessa siirtyvät keskitettyyn tie-donkeräysjärjestelmään (Kuti 1b).

Tarkastuksista vastaavat yhtymän eläinlääkärit siten, ettei valvonta kohdistu omilleasiakastiloille. Mahdollisista uusintatarkastuksista voi huolehtia myös tilan hoitava eläin-lääkäri. Tarkastuskäynneistä laskutetaan ympäristöterveyskeskuksen määrittämän tak-san mukaisesti. Jos on annettu kehotus korjata joku puute määräajassa, on toteutumi-sen valvomiseksi suoritettu uusintatarkastus maksullinen (asetus 882). Luettelo tarkas-tuskohteista yhteystietoineen säilytetään yhtymän toimistolla.

Lainsäädäntöä:Asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011)Elintarvikelaki 23/2006 (muuttuu 1.1.2017)Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus(EY) 853/2004 ja 852/2004 liite I(muuttuu 1.1.2017)

https://www.evira.fi/tietoa-evirasta/lomakkeet-ja-ohjeet/elintarvikkeet/alkutuotanto/

http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2011/20111368

Eläinlääkintä

100

Taulukko 13. Valvontakohteet kunnittain

Kunta Tiloja v. 2017lopussa

V. 2018tarkastettavat

Asikkala 24 7Hartola 22 1Heinola 7 6Hollola 35 13Kärkölä 15 7Myrskylä 9 4Orimattila 50 13Padasjoki 3 1Pukkila 11 4Sysmä 37 16YHTEENSÄ 213 72

4.3.2 Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat

Taulukko 14. Munapakkaamot, kanalat ja kalkkunatilat kunnittain

Kunta Pakkaamot Kanalat KalkkunatilaAsikkala 2 1Hartola 1Heinola 1Hollola 1 1Kärkölä 1 2Orimattila 3Padasjoki 2Sysmä 2

Munapakkaamotarkastukset kirjataan terveydensuojelun Tarkastaja-ohjelmaan, jonkakautta tarkastukset siirtyvät keskitettyyn tiedonkeräysjärjestelmään (Kuti 1b).

4.3.2.1 Kanojen salmonellavalvonta

4.3.2.2 Yleistä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella on 53 siipikarjatilaa, joista 10 tilaakuuluu viralliseen salmonellavalvontaohjelmaan. Kaikki tilat yhtä kalkkunatilaa lukuunottamatta ovat munantuotantotiloja. Suurimmassa osassa tiloista munia menee vainsuoramyyntiin. Valvonta on siirretty yhtymän alueella keskitetysti yhdelle alueen eläin-lääkärille, joka valvoo valvontaohjelman noudattamista alueella ja delegoi näytteenotto-ja alueen muille eläinlääkäreille.

Eläinlääkintä

101

4.3.2.3 Valvontakäynnit

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma koskee broilereita, kalkkunoita ja muninta-kanoja. Salmonellavalvontaa koskeva lainsäädäntö muuttui 1.1.2014. Kanojen, elibroilereiden ja munintakanojen, sekä kalkkunoiden salmonellavalvonta on eläintautilainmukaista pakollista terveysvalvontaa.

Yhtymässä on tehty linjaus, jossa uuden salmonellavalvontaan liittyvän tilanomavalvontanäytteenotto aloitetaan heti ilmoituspäivän jälkeen lain määräämänohjeistuksen mukaan. Ensimmäinen viranomaisnäytteenotto tulee vain suoramyyntiäharjoittavilla pienillä tuottajilla (alle 50 munivaa) 3 vuoden kuluttua, suuremmillatuottajilla (yli 50 munivaa) kahden vuoden kuluttua ja pakkaamoon tuottavilla tiloillaseuraavana vuonna.

Kunnaneläinlääkäri valvoo salmonellavalvontaohjelman noudattamista toimialueensapitopaikoissa. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä pakolliseen terveysvalvontaankuuluvissa kanojen ja kalkkunoiden pitopaikoissa tarkastuksia sen selvittämiseksi, onkopakolliseen terveysvalvontaan sisältyviä velvoitteita (ilmoitukset, näytteenotto,kirjanpito) noudatettu ja esiintyykö pitopaikassa salmonellaa (eläintautilaki 8 §).Kunnaneläinlääkärin vastuulla on huolehtia siitä että tarkastuskäynnit javiranomaisnäytteenotot tehdään salmonella-asetuksen edellyttämällä tavalla javaadituin väliajoin. Kunnaneläinlääkärin vastuuta tarkastuksista ei poista se, että toimijaei erikseen kutsu kunnaneläinlääkäriä käynnille. Kunnaneläinlääkärin on hyvä sopiaajoissa toimijan kanssa tarkastuskäynnistä siten, että näytteenoton ajankohtaakoskevat vaatimukset tulevat huomioiduksi.

Salmonellanäytteenoton toteutuminen tarkastetaan pitopaikan salmonellavalvontaakoskevan kirjanpidon perusteella. Parvien salmonellanäytteenottoa koskevien tietojenon oltava yhdistettävissä pitopaikassa pidettävän siipikarjan tunnistamisasetuksenmukaisen luettelon parvitietoihin. Tämän perusteella voidaan varmistua siitä, ettänäytteet on otettu kaikista pitopaikassa olleista tai pitopaikassa olevista parvista.Tarkastuskäynnin yhteydessä kunnaneläinlääkärin on otettava pitopaikasta näytteitätaulukon 14 mukaisesti. Kunnaneläinlääkärin on otettava näytteet kaikista niistäpitopaikan parvista, jotka ovat näytteenottoon sopivassa iässä tai tuotantovaiheessa.Kunnaneläinlääkärin näytteenotolla voidaan korvata toimijan vastuulla olevanäytteenottokerta.

Jos tilalla on useita pitopaikkoja, tarkastuskäynti on tehtävä jokaiseen pitopaikkaansäädetyin väliajoin. Kunnaneläinlääkärin on tehtävä tarkastuskäynti pitopaikkaan kerranvuodessa, jos kysymyksessä on emokasvattamo, hautomo, kasvatuskanala, kanala taibroileri- tai kalkkunakasvattamo. Tarkastusajankohtana pitopaikassa on oltava ainakinyksi näytteenoton kannalta sopivan ikäisiä lintuja sisältävä parvi. Kanalassa, jossa onaiemmin todettu salmonella, on tehtävä tarkastus, kun salmonellatartunnan saaneenparven kanssa samoissa tiloissa pidettävän seuraavan tuotantokierron parven linnutovat 22–26 viikon ikäisiä. Munintakana- ja broileriemokanaloissa kunnaneläinlääkärintarkastuskäynti on tehtävä kaksi kertaa kunkin emoparven munintakauden aikana.Näytteenottojen välillä on oltava vähintään neljä kuukautta, ellei ole perusteltua syytälyhentää näytteenottojen väliaikaa. Kalkkunoiden emokanaloissa kunnaneläinlääkärintarkastuskäynti on tehtävä kerran kunkin emoparven munintakauden aikana. Ainakinyhden kalkkunaemoparven lintujen on oltava tarkastuskäynnin ja kunnaneläinlääkärinsiipikarjan salmonellavalvontanäytteenoton aikana 30–45 viikon ikäisiä.

Eläinlääkintä

102

Pienimuotoisen toiminnan pitopaikoissa tarkastus on tehtävä joka toinen vuosi, joslintuja on vähintään 50 ja joka kolmas vuosi, jos lintuja on alle 50. Joskunnaneläinlääkäri epäilee, että parvesta aiemmin otettujen salmonellanäytteidenkielteinen tutkimustulos on virheellinen, on parvesta otettava näytteet tämän ohjeenkohdan 5.9. mukaisesti. Jos kunnaneläinlääkäri toteaa, että pakolliseenterveysvalvontaan sisältyvien velvoitteiden noudattamisessa on vakavia puutteita, ontarkastuskäyntienmäärää lisättävä. Asia on syytä kirjata tarkastuskertomukseen.Pakollisen terveysvalvonnan vaatimusten tarkastamisen lisäksi kunnaneläinlääkärintulee samalla käynnillä tarkastaa pitopaikan tautisuojaus, sekä tuotantohygienia jatarvittaessa antaa toimijalle neuvoja ja ohjeita asiasta. Tämä osa tarkastuksestatehdään eläintautilain 90 §:n nojalla. Tautisuojauksesta säädetään eläintautilain 7 §:ssä.Alkutuotantopaikan on laadittava kirjallinen kuvaus menettelytavoista, joillavastustettavien eläintautien leviämistä pitopaikkaan ennaltaehkäistään. Kirjallinenkuvaus tarkastetaan käynnin yhteydessä. Lisäksi tarkastukseen sisällytetään vähintäänne asiat, jotka on mainittu Eviran tarkastuskertomuslomakkeessa. Pienimuotoisentoiminnan pitopaikoissa lomaketta käytetään soveltuvin osin. Tautisuojauksen jatuotantohygienian tarkastus tehdään valtion kustannuksella. Kunnaneläinlääkärin onlaadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, jonka jäljennös annetaanpitopaikasta vastuussa olevalle toimijalle ja toimitetaan aluehallintovirastoonläänineläinlääkärille. Tähän tarkoitukseen on saatavissa lomake Eviran internetsivuilta:www.evira.fi> Tietoa Evirasta -> Lomakkeet ja ohjeet -> Salmonellavalvonta.Lomakkeen osa I koskee pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvää tarkastusta ja osa IItautisuojauksen ja tuotantohygienian tarkastamista.

Taulukko 15. Salmonella- ja pakkaamovalvonta

SalmonellavalvontaKunta Tilat

(lkm)Tarkastustiheys Keskim. tarkas-

tusaika 3 hTarkas-tukset2018

2 vvälein

3 vvälein

jokavuosi

Asikkala 3 3 0 0 3 3Hartola 1 0 1 0 3 0Heinola 1 0 1 0 3 1Hollola 1 0 0 1 3 1Kärkölä 2 1 0 1 3 1Orimattila 3 1 2 0 3 1Padasjoki 2 1 1 0 3 1Sysmä 2 1 1 0 3 2Yhteensä 15 10

Munapakkaamovalvonta Keskim. tarkas-tusaika 3 - 5 h

Tarkas-tukset2018

Kärkölä 1 1 3 0Hollola 1 1 5 1Yhteensä 2 1

Eläinlääkintä

103

4.3.2.4 Toiminta todettaessa salmonellaa

Kanojen tai kalkkunoiden pitopaikalle osoitetaan päätös taudin leviämisen estämiseksi(eli rajoittavat määräykset), jos pitopaikan kana- tai kalkkunaparvessa todetaan salmo-nella tai jos kysymyksessä on virallinen eläintautiepäily. Eläintautilain mukaan päätök-sen tekee aluehallintovirasto, mutta kiireellisissä tapauksissa kunnaneläinlääkäri voitehdä väliaikaisen päätöksen. Päätöksen sisältö on kuvattu salmonella-asetuksen 22§:ssä, kun kysymyksessä on muu pitopaikka kuin hautomo.

Jos salmonella on todettu pitopaikasta otetussa näytteessä, päätös annetaan jo en-simmäisten laboratoriotulosten perusteella ennen Eviran laboratorion varmistusta. Pito-paikan (myös hautomon) rehutuotantoympäristössä tai muussa tuotantoympäristössätodettu salmonella johtaa virallisen eläintautiepäilyn perusteella tehtyyn päätökseen.Joidenkin parviryhmien näytteenottoon sisältyvää pöly tai sivelypölynäytettä ei luokitellatuotantoympäristönäytteeksi vaan parveen kohdistuvaksi näytteeksi. Parvi on salmonel-lapositiivinen, vaikka pelkästään pöly- tai sivelypölynäyte on positiivinen. Virallineneläintautiepäily voi olla mahdollinen ilman, että salmonella on todettu mistään pitopai-kasta otetusta näytteessä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos pitopaikkaan ontoimitettu rehua, jonka saastumisesta salmonellalla on vahva epäily.

Taudin leviämisen estämiseksi tehtävä päätös koskee koko pitopaikkaa ja on voimassakoko pitopaikassa saman ajan. Jos pitopaikassa on parvia, joissa ei ole todettu sal-monellaa ja jotka kuuluvat eri epidemiologiseen yksikköön salmonellapositiivisen par-ven kanssa, aluehallintovirasto voi antaa niitä parvia koskevan poikkeusluvan. Samaanepidemiologiseen yksikköön kuuluvat linnut, joilla on keskenään samansuuruinen riskialtistua salmonellatartunnalle tai joiden välillä salmonellatartunnan leviäminen on mah-dollista henkilöstön, rehunjakelun, laitteiden tai välineiden välityksellä taikka muiden pi-topaikassa noudatettavien menettelytapojen vuoksi. Taudin leviämisen estämiseksikoskevaa päätöstä ei peruuteta yksittäisten parvien osalta. Kaikki pitopaikan parvet ontutkittava ennen poikkeusluvan myöntämistä. Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan tu-lee hakea poikkeuslupaa aluehallintovirastolta. Poikkeuslupa mahdollistaa parven tuot-tamien siitos- tai kananmunien luovuttamisen rajoituksetta haudontaan tai elintarvik-keeksi ja parven lintujen luovuttamisen muihin pitopaikkoihin tai teurastamisen normaa-lijärjestelyin ilman lihan kuumennusta.

Jos näytteitä tutkivan laboratorion salmonellatulos osoittautuu Elintarviketurvallisuusvi-raston varmistuksessa muuksi kuin salmonellaksi, päätöstaudin leviämisen estämiseksikumotaan välittömästi. Samoin toimitaan, jos päätös taudin leviämisen estämiseksi on annettu virallisen eläintautiepäilyn perusteella ennen näytteiden tutkimista japitopaikasta otetuissa näytteissä ei todeta salmonellaa.

Päätöksen tekevän aluehallintoviraston tai kunnaneläinlääkärin on tiedotettava päätök-sestä taudin leviämisen estämiseksi sekä päätöksen kumoamisesta seuraaville toimi-joille: teurastamolle, johon pitopaikasta toimitetaan kanoja tai kalkkunoita, laitokselle,johon pitopaikasta toimitetaan elintarvikekäyttöön tarkoitettuja munia, rehualan toimijal-le, joka toimittaa pitopaikkaan rehua, ja maatalouslomituksen paikallisyksikköön, jos pi-topaikassa käytetään lomituspalvelua. Lisäksi kunnaneläinlääkärin tai aluehallintoviras-ton on ilmoitettava siipikarjassa todetusta salmonellatartunnasta viimeistään seuraava-na arkipäivänä kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille.

Tarkemmat toimintaohjeet löytyvät eläintautilain salmonella-asetuksesta.

Eläinlääkintä

104

4.3.2.5 Kustannukset

Pitopaikasta vastuussa oleva toimija vastaa pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvänsalmonellanäytteenoton sekä kunnaneläinlääkärin tarkastuskäynnin ja siihen sisältyvännäytteenoton kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin tarkastuskäynnistä toimija ei maksakäyntimaksua suoraan kunnaneläinlääkärille, vaan aluehallintovirasto lähettää käynnis-tä jälkikäteen laskun kunnaneläinlääkärin toimittaman selvityksen perusteella maa- jametsätalousministeriön asetuksen 1012/2013 mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri saa kor-vauksen omalta työnantajaltaan.

Kunnaneläinlääkärin on eriteltävä pakollisen terveysvalvonnan tarkastamiseen käytettyaika tautisuojauksen ja tuotantohygienian tarkastukseen käytetystä ajasta laskutukses-saan. Salmonellaepäilyihin ja todettuihin salmonellatartuntoihin liittyvät kunnaneläinlää-kärin näytteenotot ja näytteiden tutkiminen tehdään valtion varoin. Salmonellan johdos-ta tehtävistä eläinten lopettamisesta ja hävittämisestä, puhdistus- ja desinfektiotoimen-piteistä sekä muista taudin hävittämistoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaapitopaikasta vastuussa oleva toimija.

Eläinlääkintä

105

Taulukko 16. Siipikirjan pakolliseen terveysvalvontaan sisältyvä salmonellanäytteenotto (Lähde Evi-ran ohje 15312/2 Siipikarjan salmonellavalvonta)

Kohde Ajankohta Kasva-tus-

muoto

Näytelaji Näytemäärä Lähetet-tävät yh-

teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käyntija näytteenotto

(krt)

BROILERIT JA KALKKUNATVANHEMPAIS- JA ISOVANHEMPAISPOLVI

Emokasvattamo* 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-

vuttuapohjapaperi/alusmateriaali/sivelynäyte

10 kpl 2

Kasvatusparvi 4 viikon ikäiset tossu 2 paria 2

2 viikkoa ennensiirtoa emo-kanalaan tai mu-ninnan alkua

tossu 2 paria 2

Emokanala* Broileri:2/emoparvi 1)

Kalkkuna:1/emoparvi

Munivat emot 2 viikon välein tossu ja 1 pari ja 1

sivelypöly liina 900 cm2 1

Hautomo 1/vuosiTuotanto-ympäristö

kirjallinen suunni-telma

pölynäyte 10 - 15 g/näytesivelynäyte

TUOTANTOPOLVIBroileri- ja kalkkunakasvattamo 1/vuosiKasvatusparvi 3 viikon sisällä

ennen teuras-tusta

tossu 2 paria 2

viranomaisennäytteenotto

tossu ja 1 pari ja 1

pölynäyte taisivelypölynäyte

250 ml/100 gliina 900 cm2

1

Broileri- ja kalkkunakasvattamo, jos parvi teurastetaan useammassa erässä pienteurasta-mossa ja kasvatusaika on broilereilla yli 81 vrk tai kalkkunoilla yli 100 vrk

1/vuosi

Kasvatusparvi 6 viikon välein tossu 2 paria 2

viranomaisennäytteenotto

tossu ja 1 pari ja 1



1

*) Emoilla tarkoitetaan siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja (Gallus gallus-lajin linnutja kalkkunat) 1) Näytteenottojen välillä on oltava vähintään neljä kuukautta

Eläinlääkintä

106


muoto


teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käyntija näytteenotto

(krt)

MUNINTAKANAT

VANHEMPAIS- JA ISOVANHEMPAISPOLVI

Emokasvattamo* 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-


10 kpl 2

Kasvatusparvi 4 viikon ikäiset lattia1) tossu 2 paria 2häkki uloste 2 x 150 g 2

2 viikkoa ennensiirtoa emo-kanalaan tai mu-ninnan alkua

lattia1) tossu 2 paria 2

häkki uloste 2 x 150 g 2

Emokanala* 2/emoparvi 2)

Munivat emot 3 viikon välein lattia 1) tossu ja sively-pöly

1 pari ja liina900 cm2

11

häkki uloste 2 x 150 g 2

Hautomo 1/vuosiTuotanto-ympäristö

kirjallinen suunni-telma

pölynäyte 10 - 15 g/näytesivelynäyte

TUOTANTOPOLVI

Kasvatuskanala 1/vuosiUntuvikot välittömästi saa-


5 kpl 1

Kasvatusparvi kaksi viikkoaennen siirtoakanalaa tai mu-ninnan alkua

lattia 1) tossu 2 paria 1

häkki uloste 2 x 150 g 2 3)

Kanala 1/vuosiMuniva parvi 22 - 26 viikon

ikäiset linnut,sitten 15 viikonvälein4)

lattia1) tossu 2 paria 1

häkki uloste 2 x 150 g 2 3)

viranomaisennäytteenotonyhteydessä



1

*) Emoilla tarkoitetaan siitosmunien tuotantoa varten kasvatettavia tai pidettäviä lintuja (Gallus gallus-lajin linnut ja kalkkunat)1) Myös luomutuotanto tai muu vapaa kasvatus2) Näytteenottajan välillä on oltava vähintään neljä kuukautta3) Yhdistetään laboratoriossa yhdeksi näytteeksi4) Jos linnut teurastetaan, viimeinen näytteenotto neljän viikon sisällä ennen teurastusta

Eläinlääkintä

107


muoto


teis-näytteet

(kpl)

Kunnaneläin-lääkärin käynti janäytteenotto (krt)

BROILERIT, KALKKUNAT JA MUNINTAKANAT

PIENIMUOTOINEN TOIMINTA**

Pitopaikan lintumäärä vähintään 50 joka toinen vuosi

Kasvatusparvitai muniva parvi

2 kertaa vuo-dessa

lattia/tarha

tossu 1 pari/osasto 1

häkki uloste 150 g 1viranomaisennäytteenotto

tossu tai uloste 1 pari/osasto150 g

1



1

Pitopaikan lintumäärä alle 50 joka kolmas vuo-si

Kasvatusparvitai muniva parvi

1 kerran vuo-dessa

lattia/tarha

tossu 1 pari/osasto 1

häkki uloste 150 g 1viranomaisennäytteenotto

tossu tai uloste 1 pari/osasto150 g

1



1

**Pienimuotoisella toiminnalla tarkoitetaan seuraavia pitopaikkoja:1) kanalat, joiden tuottamia munia luovutetaan kuluttajille vain suoraan pitopaikasta taikka pitopaikasta vas-

tuussa olevan toimijan harjoittamassa torikaupassa tai ovelta ovelle myynnissä,2) broileri- ja kalkkunakasvattamot, joiden tuottamaa siipikarjanlihaa luovutetaan kuluttajille vain suoraan

pitopaikasta,3) emokasvattamot, emokanalat ja kasvatuskanalat, joiden lintuja tai niiden jälkeläisiä luovutetaan vain 1 ja

2 kohdissa mainittuihin pitopaikkoihin.

Eläinlääkintä

108

4.3.2.6 Epäkohtailmoitukset tukivalvontaan

Maitohygieniatarkastuksissa, salmonellavalvonnassa ja vierasainevalvontaohjelmanmukaisessa valvonnassa huomatuista puutteista tiedotetaan aluehallintovirastoa. Tar-kastusten pöytäkirjat toimitetaan aluehallintovirastolle. Valvonnat tehdään vuosittaistenvalvontaohjeiden mukaan. Valvontaa tekevien eläinlääkäreiden jatkuvasta kouluttami-sesta huolehditaan.

4.3.3 Riistanlihantarkastus

Luonnonvaraista riistaa ei saa enää tarkastaa kunnan hyväksymissä lahtivajoissa vaanainoastaan Eviran hyväksymissä riistankäsittelylaitoksissa. Lahtivajoissa voidaan käsi-tellä riistanlihaa metsästäjien omaan käyttöön. Metsästäjät voivat myydä vähäisiä mää-riä tarkastamatonta riistanlihaa suoraan kuluttajille tai vähittäismyyntiin. Vähäiseksimääräksi katsotaan 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista, 1 000 jänistä/kania tai3 000 lintua metsästysseuraa tai metsästäjää kohden. Lihaa saa myydä vain kokonai-sena tai leikattuna, ei käsiteltynä (esim. jauheliha, lihavalmisteet). Toiminnasta on teh-tävä elintarvikehuoneistoilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ainoastaanmikäli riista myydään kokonaisena ja nylkemättömänä, ilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Metsästäjä voi teettää ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa oman talouden käyttöön li-havalmisteita, kuten säilykkeitä, makkaroita ja palvilihaa. Tällöin lihan ei tarvitse ollatarkastettua. Lihan valmistaminen tuotteiksi on luvallista vähittäismyynnin yhteydessäsilloin, kun tuotteet myydään suoraan kuluttajille. Sen sijaan hyväksytyissä lihankäsitte-lylaitoksissa saa käsitellä ainoastaan tarkastettua lihaa.

Metsästäjien järjestämissä yksityistilaisuuksissa voidaan tarjoilla tarkastamatonta luon-nonvaraisen riistan lihaa. Tilaisuudet voivat olla esimerkiksi hirvipeijaisia, häitä ja syn-tymäpäiviä. Tilaisuus voidaan järjestää myös hyväksytyissä elintarvikehuoneistossa,mikäli se on yksityinen ja tarkoitettu selkeästi rajatulle joukolle kutsuttuja vieraita. Poliisivoi huutokaupata tarkastamatonta luonnonvaraista riistaa yksityishenkilöille.

Metsästysseura voi kouluttaa seurueeseensa henkilöitä suorittamaan riistan alustavantarkastuksen heti kaadon tai pyynnin jälkeen ennen eläinlääkärin tekemää tarkastusta.Henkilön on suoritettava Eviran hyväksymä koulutus. Laillistetun eläinlääkärin koulutuson kyseiseen tehtävään riittävä. Mikäli koulutettu henkilö ei havaitse tarkastuksessa mi-tään epänormaalia, riistaeläimen pää ja sisäelimet voidaan jättää pyyntipaikalle ja lihan-tarkastukseen toimitetaan pelkkä ruho. Jos ruhosta on otettava trikiininäyte, lihantarkas-tukseen tulee toimittaa aina pää ja pallea, mutta ei sisäelimiä.

Taulukko 17. Elintarvikehuoneistoilmoituksen tehneet lahtivajat

Kunta Elintarvikehuoneistoilmoituksen tehneet lahtivajatOrimattila 1Hollola 1Yhteensä 2

Eläinlääkintä

109

Yhtymän alueella ei ole hyväksyttyjä riistankäsittelylaitoksia. Lähialueen laitoksia ovat:Muhniemen lahtivaja (Kouvola), Liha-REM Oy (Iitti), Hattulan tilateurastamo Oy (Hattu-la) ja Strutsitila Syrjynen (Pälkäne).

4.3.4 Eläinten sisämarkkinakauppa sekä maahantuonnit/viennit ja siirrot EU:n ul-kopuolisista maista

4.3.4.1 Yleistä

Eläinten maahantuonnit ja siirrot EU:n ulkopuolisista maistaEU:n ulkopuolisista maista tuotaville eläimille tulee aina suorittaa eläinlääkinnällinen ra-jatarkastus ensimmäisessä EU-maassa, johon eläin saapuu. Poikkeuksena matkusta-jan mukana ei-kaupallisesti siirrettävät omat lemmikit, jotka tulli tarkastaa osana tullival-vontaa siihen hyväksytyillä rajanylityspaikoilla.

Ei-kaupalliset siirrot kolmansista maistaOmistajan matkustuksen takia mukana siirtyvät omat lemmikit (5 tai alle), joita ei luovu-teta tai myydä eteenpäin EU:n alueella.

Tuonti kolmansista maista EU:n alueelle myytäviksi tai luovutettaviksi tuotavat lemmikkieläimet

SisämarkkinakauppaSisämarkkinakaupalla tarkoitetaan kaikkia sellaisia elävien eläinten, sperman ja alkioi-den siirtoja, jotka tapahtuvat Suomesta toisiin EU-maihin, Norjaan tai Sveitsiin tai näistämaista Suomeen. Eläintautien leviämisen estämiseksi sisämarkkinakauppaa koskevateläinlajikohtaiset Euroopan Unionin säädökset, joita siirroissa on noudatettava.Osa eläinlajeista vaatii tuojaksi rekisteröitymisen. Lemmikkieläimet (koirat, kissat, fre-tit) EU-maiden välisiin siirtoihin sovelletaan tiettyjä eläinten terveyttä koskevia vaati-muksia. Näitä vaatimuksia noudatetaan tällä hetkellä voimassa olevan niin kutsutunlemmikkieläinasetuksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o576/2013) mukaisesti. Lemmikkieläinten muulla kuin kaupallisella siirrolla ei saa olla ta-voitteena eläimen myynti tai omistajuuden siirto. Lemmikkieläimellä tarkoitetaan eläintä,joka on omistajan tai valtuutetun henkilön mukana siirron aikana ja pysyy tämän vas-tuulla siirron aikana. Jos koirien, kissojen, frettien tai hillerien yhteismäärä on kuusi taienemmän tai ne ovat tarkoitettu tuonnin jälkeen myytäviksi tai luovutettaviksi uudelleomistajalle, on noudatettava kaupallisen tuonnin ehtoja; mm. rekisteröityminen tuojaksi,TRACES.

EU:n sisällä kaupallisissa kuljetuksissa terveystodistus laaditaan TRACES -järjestelmässä, jonka käyttöoikeudet ovat AVI:n eläinlääkäreillä, valvontaeläinlääkärilläja joillain kunnaneläinlääkäreillä. Sisämarkkinakaupan terveystodistusmallin täyttöohjeetlöytyvät Komission asetuksesta N:o 599/2004.

Eläinten vienti EU-maiden ulkopuolelle edellyttää useimmiten eläinten terveyttä koske-vaa todistusta. Vientimaan viranomaiset määrittävät ne ehdot, millä vienti voi tapahtua.Viennissä tarvittavia eläinten terveyttä koskevia terveystodistuksia myöntävät Suomes-sa ainoastaan virkaeläinlääkärit (kunnan-/kaupungin ja valvontaeläinlääkärit, lää-nineläinlääkärit, tarkastuseläinlääkärit) omalla toimialueellaan. Koirille, kissoille ja freteil-le annettavia lemmikkieläinpasseja voivat myöntää myös muut laillistetut eläinlääkärit.

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/koirat-kissat-ja-fretit/oman-lemmikin-ei-kaupallinen-siirto/

https://www.evira.fi/elaimet/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/koirat-kissat-ja-fretit/koirien-kissojen-ja-frettien-tuonti/

Eläinlääkintä

110

EU-maista tuotaville eläimille pyritään tekemään tuontitarkastuksia siten, että ainakinyksi, mielellään vuoden ensimmäinen tuontierä vuodessa kunkin Eviran rekisteröinninvaativan tuojan osalta tarkastetaan. Tarkastuksia tehdään tarpeen mukaan enemmän jamyös ei-rekisteröinnin vaativien tuontien, kuten hevosten, osalta epäilyn perusteella tairiskiperusteisesti ja aiemmin tehdyn tarkastuksen havaintojen perusteella. Tiettyjeneläinten (esim. naudat) kohdalla näytteet otetaan kaikista tuontieristä. Tuoja voi myöspyytää virkaeläinlääkäriä tarkastamaan tuontieläimet. Tarkastukset raportoidaan Tra-ces-järjestelmään. Yhtymän alueelle tuodaan lähinnä naudan sukusoluja ja alkioita, koi-ria ja hevosia. Koiria tuodaan EU-maiden lisäksi Venäjältä.

4.3.4.2 Tuonti ja vienti yhtymän alueella

Valvontaeläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri määrää tuontivaatimukset täyttämättömäteläimet siirtoja käyttökieltoon eristykseen, kunnes on selvitetty, millaisista puutteistaon kyse. Jos puutteita, kuten puuttuvaa tai virheellistä terveystodistusta, ei ole mahdol-lista täydentää jälkikäteen kohtuullisessa ajassa tai eläinten epäillään levittävän eläin-tautia, eläimet määrätään palautettaviksi tai jos se ei ole mahdollista, lopetettaviksi. Näi-tä menettelyjä sovelletaan myös laittomasti tuotujen eläinten mahdollisiin jälkeläisiin, al-kioihin, sukusoluihin sekä niistä saatuihin tuotteisiin. Valvonta- tai kunnaneläinlääkäriilmoittaa laittomista tuontieristä aluehallintovirastoon hallintopäätöksen tekoa varten.EU:n alueella tapahtuvista laittomista tuonneista hallintopäätökset tekee aluehallintovi-rasto ja EU:n ulkopuolisista Evira. Palauttaminen toiseen EU-maahan vaatii yhteyden-oton vastaanottajamaan viranomaisiin, jotta varmistetaan että vastaanottajamaa hyväk-syy erän palauttamisen. Eläimistä otetaan tarvittaessa näytteitä Eviraan. Mahdollisetraadot hävitetään sivutuoteasetuksen mukaisesti tautiriski huomioiden. Tapauskohtai-sesti harkitaan tutkintapyynnön tekemistä poliisille. Tutkintapyyntö tehdään aina tahalli-sista ja toistuvista rikkomuksista.

Yhtymän alueella kunnaneläinlääkärit suorittavat vientitarkastuksia pääasiassa lemmik-kieläimille, joita kuljetetaan näyttelyihin tai lomamatkoille mukaan. Yleisimpiä kohdemai-ta ovat Venäjä, Baltian maat, Ruotsi, Norja ja eteläisen Euroopan maat. Tarkastukset jatodistuksen kirjoittaminen tapahtuvat vastaanotoilla normaalin pieneläinpraktiikan yh-teydessä, ja kustannuksista vastaa eläimen omistaja.

Hevosten vientiä yhtymän alueella tapahtuu säännöllisesti. Kaikista hevosten vienneistäon tehtävä tarvittava todistus TRACES-järjestelmässä. Poikkeuksena ovat tietyt ehdottäyttävät kilpailumatkat Pohjoismaihin, jolloin terveystodistusta ja eläinlääkärintarkastus-ta ei vaadita. Venäjän viennissä vaaditaan lisäksi näytteiden ottoa ja erikseen Evirastatilattavat lomakkeet. Yhtymän alueella tapahtuu myös nautojen myyntiä Venäjälle jaBaltiaan. Kalanpoikasten vienti Venäjälle vaatii tietyt tutkimukset Evirassa sekä Evirastatilattavan Venäjän vientitodistuksen.

Yhtymän alueella Viking Genetics Finland Oy harjoittaa elävien sonnien, naudan su-kusolujen ja alkioiden vientiä EU:n sisämarkkinoille ja EU:n ulkopuolisiin maihin sekätuontia EU:n alueelta. Valvontaeläinlääkäri tai kunnaneläinlääkäri tekee vientitarkastuk-set ja -todistukset toimijan kustannuksella.

Vastuuhenkilö: valvontaeläinlääkäri, Marita JohanssonTRACES-käyttöoikeudet lisäksi: Jarmo Olkkonen, Marita Johansson

Eläinlääkintä

111

4.3.5 Lääkkeiden käytön valvonta

Eläinlääkärit antavat ohjeita ja neuvoja eläinlääkkeiden oikeasta käytöstä, varoajoista jakirjanpitovaatimuksista eläinten omistajille sekä vastaanotto- että tilakäynneillä hoitota-pahtuman yhteydessä. Selvitys eläinlääkärin käyttämistä ja luovuttamista lääkkeistäannetaan eläimen omistajalle viipymättä. Selvitys sisältää kaikki lääkelainsäädännönmääräämät tiedot. Kirjallinen lääkeselvitys annetaan potilaskäynnillä joko paperisenatulosteena tai sähköpostina. Mikäli tämä ei ole mahdollista, lääkitysselvitys toimitetaanseuraavana päivänä postiin tai sähköpostiin. Tuotantoeläintiloille jaettavaksi on laadittuohje ”Tuotantoeläimelle annettuja lääkkeitä koskevaan kirjanpitoon kirjattavat tiedot”, jo-ta voidaan jakaa tilakäyntien ja tarkastusten yhteydessä.

Nauta- ja sikatilojen vapaaehtoisilla terveydenhuoltokäynneillä tarkastellaan tilan lääk-keiden käyttöä ja tarvittaessa terveydenhuoltosuunnitelmaan kirjataan ohjeita toiminta-tapojen parantamiseksi. Eläinsuojelulain mukaisilla ammattimaisen eläintenpidon tar-kastuksilla erityisesti hevostalleilla kiinnitetään huomiota lääkkeiden käyttöön ja säily-tykseen ja annetaan neuvontaa muun muassa kirjanpitovaatimuksista.

Lääkkeiden käytön valvontaa suoritetaan maidontuotantotiloilla tehtävillä hygieniatar-kastuksilla. Lisäksi tarkastetaan tilat, joilla syytä epäillä väärinkäytöksiä, sekä tilat, joillaon todettu lääkejäämiä elintarvikkeissa teurastamoiden ja meijereiden tekemässä val-vonnassa. Tarkastuksilla käydään läpi lääkkeiden säilytys, oikea käyttö, lääkittyjeneläinten merkitseminen, varoaikojen noudattaminen ja jäämätestaus sekä lääkekirjanpi-to.

5 VAHVISTETUT MAKSUT

5.1 Klinikkamaksut

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä ei ole käytössä klinikkamaksuja.

5.2 Asiakasmaksut

Kunnan valvontatehtävien suorittamisesta peritään yhtymän Hyvinvoinnin ja terveyden-edistämisen lautakunnan vahvistaman ympäristöterveydenhuollon taksan mukainenasiakasmaksu. Taksan perusteena on valvontatyön tuntihinta 65 € sekä käyntimaksu35 € (v. 2017). Maksutaksassa on esitetty valvontatehtäville ajankäyttöön perustuvatmaksut, esim. maitohygieenisille tarkastuksille 195 € (3 h). Käyntimaksun kanssa koko-naishinnaksi tulee 230 €.

5.3 Päivystyspuhelinmaksut

Yhtymän hallituksen jaosto on vahvistanut seuraavat päivystyspuhelinmaksut:- keskitetty hyötyeläinpäivystysnumero klo 8 - 20: 2,035 €/min, klo 20 - 8: 4,006 €/min- keskitetty pieneläinpäivystysnumero klo 8 - 20: 2,035 €/min, klo 20 - 8: 4,006 €/min

Eläinlääkintä

112

5.4 Subventiot 2017Yhtymän alueella subventioista päättää kukin jäsenkunta erikseen ja maksut menevätkuntien määrärahoista. Subventioita on käytössä ainoastaan pohjoisella alueella seu-raavissa kunnissa:

Asikkala– matkakorvauksista: omavastuu 31,00 €, sis. alv

Hartola ja Sysmä – käyntimaksu ja matkakorvaus: omavastuu lasketaan edellisten summasta ja vastaasuuruudeltaan 15 km:n etäisyydelle tehtyä sairasmatkaa, tällä hetkellä 47,40 €– toimenpidemaksu: omavastuut Sysmä 40 €, Hartola 100 €, maksimi kunnan osuus 80€, lasketaan verottomista summista, omistaja maksaa koko alv:n. Ei ilta- ym. korotuksia.

Padasjoki– käyntimaksu: omavastuu 50,90 €– matkakorvaus 32,74 €– toimenpide: 49,60 € (maksimi kunnan osuus 99,20 €)Summat sisältävät alv:n, ei ilta- ym. korotuksiaKunnaneläinlääkärien Provet- ohjelma laskee subventio-osuudet ja vähentää tämäntuottajan laskusta. Eläinlääkäri laskuttaa keskitetysti summat kunnilta. Mikäli tämä ei olemahdollista, tilalle jätetään kuntakohtainen subventiolaskelma, jonka avulla tuottaja voihakea korvauksen itse kunnalta.

6 ASIAKASVALITUKSET

Asiakasvalitus voi tulla postin, sähköpostin tai palautesivujen välityksellä. Valitus ohja-taan ympäristöterveyskeskuksen johtajalle, joka päättää valitukseen liittyvistä jatkotoi-menpiteistä. Käsittelyyn pyydetään hoitoon osallistuneiden sekä vastaavan esimiehenselvitykset sekä mahdolliset asiakirjat. Tapaukset pyritään käsittelemään mahdollisim-man nopeasti ja ympäristöterveyskeskuksen johtaja laatii vastineen selvitysten perus-teella. Vastine ja selvitykset lähetetään valituksen tekijälle. Tapauskohtaisesti asia voi-daan siirtää eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan käsiteltäväksi edellä mainittujenselvitysten kera. Asiakas voi valittaa myös itse kyseiseen lautakuntaan. Lautakuntapyytää asiaan vastinetta ympäristöterveyskeskuksen johtajalta. Tällöin toimitaan kutenedellä ja asiakirjat toimitetaan lautakunnalle.

7 VAKUUTUKSET

IF vahinkovakuutusyhtiö on vakuuttanut voimassa olevan tapaturmavakuutuslain mu-kaan työntekijät yhtymässä (vak.no 0011251225). Samassa yhtiössä on myös julkisyh-teisön vastuuvakuutus (vak.no 0003244360). Enimmäiskorvaus henkilö- ja esinevahin-goissa 1 000 000 €, vakuutuksenottajan omavastuu korvattavasta vahingosta 4 000 €.Tapaturmat ilmoitetaan HaiPro-järjestelmässä, mitä kautta tiedot siirtyvät vakuutusyhti-ölle.

Eläinlääkintä

113

8 TILASTOINTI

Eläinlääkärit pitävät tilastoa vastaanottokäynneistä, sairasmatkoista ja valvontakäyn-neistä. Käynnit on eritelty virka-aikaan ja päivystysaikaan sekä lisäksi jaettu useampaaneri luokkaan ajan käytön mukaan. Vuoden 2016 tilastot liitteenä (liite 1, liite 2 ja liite 3).

9 SEURANTA JA RAPORTOINTI

Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan laatimalla eläinlääkintähuollon suunni-telman toteutumisen arviointiraportti Eviran ohjeen (15908/2/liite 1ja liite 2) mukaisesti.Raportti toimitetaan vuosittain jaoston käsiteltäväksi sekä AVI:lle maaliskuun loppuunmennessä ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmän (VY-HA) kautta. Raportissa käsitellään mm. seuraavia asioita:

- eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu- eläinlääkäripäivystyksen toteutuminen- ostopalvelujen laadun arviointi- arvio yksityisistä eläinlääkäripalveluista- tuotantoeläinten terveydenhuoltopalvelujen saatavuus- työjärjestelyt kiireellisen ja ajanvarausperusteisen työn kesken- eläinsuojeluvalvonnan toteutumisen kuvaus- pätevyyden ja osaamisen varmistaminen- valvontaeläinlääkäreiden perehdyttäminen- vaadittavat toimenpiteet, jotta tavoitteisiin päästäisiin- toiminnan kehittämistarpeet

Valvontasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista on tarpeen seurata myöstoimintavuoden kuluessa. Valvontatehtävissä, joista on mahdollisuus saada korvaustavaltion varoista, johto ja vastuu toiminnan toteutumisesta on valvontaeläinlääkärillä jamuissa valvonta tehtävissä eläinlääkintäjohtajalla. Suunnitelman toteutumista seurataaneläinlääkinnän tulosalueen kokouksissa. Tämän lisäksi ympäristöterveyskeskuksen joh-toryhmässä seurataan talousarvioon kirjattujen eläinlääkinnän suoritteiden, kuten vas-taanottokäyntien, sairasmatkojen, valvontakäyntien sekä päivystyssuoritteiden toteutu-mista kuukausittain.

Eläinlääkintä

114

LIITE 1 SUORITETILASTO YHTEENVETO 2016, HYÖTYELÄIMET JA PIENELÄIMET

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO vuosi 2016HYÖTY- JA PIENELÄIMET YHTEENSÄ

6Takapäi-vystys

a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 hAsikkala 9525 105 272 78 1000 386 125 4 19 17 20 25 35 45 23 0 122 292 103 1035 431 148 4 19Hartola 9525 130 105 79 478 368 159 1 4 8 19 27 6 12 11 1 138 124 106 484 380 171 1 4Heinola 9525 17 131 16 1421 158 67 0 0 7 13 20 67 61 49 0 24 144 36 1488 219 116 0 0Hollola 9525 38 129 63 836 208 90 1 13 18 39 78 80 76 57 1 56 168 141 916 284 148 1 13Kärkölä 9525 114 115 85 315 232 135 2 8 30 56 28 26 36 35 2 144 171 113 341 268 172 2 8Lahti 11 5 1 74 52 22 1 1 4 18 9 414 436 290 13 15 23 10 488 488 325 1 1Myrskylä 9525 58 40 34 136 28 22 0 9 24 10 9 10 4 5 0 82 50 43 146 32 27 0 9Lahti (Nastola) 9525 6 41 31 790 172 75 3 7 1 5 14 38 62 50 2 7 46 45 828 234 127 3 7Orimattila 9525 254 251 201 1351 207 171 8 16 90 62 37 122 103 73 0 344 313 238 1473 310 244 8 16Padasjoki 9525 1 9 20 24 34 3 0 4 0 0 1 5 6 6 1 1 9 21 29 40 10 0 4Pukkila 9525 114 57 21 56 19 33 0 16 37 23 4 8 8 15 0 151 80 25 64 27 48 0 16Sysmä 9525 231 152 44 689 262 87 1 4 29 29 62 8 16 16 3 260 181 106 697 278 106 1 4Ulkokunnat 3 21 9 82 116 61 0 0 0 1 1 50 62 65 0 3 22 10 132 178 126 0 0

1082 1328 682 7252 2242 1050 21 101 265 295 315 869 927 695 23 1347 1623 997 8121 3169 1768 21 101

Kunta/vastuu-yksikkö

1Sairasmatka

5Vastaanottokäynti

Sairasmatkat yhteensä, virka-ja päivystysaikana

VIRKA-AIKANA PÄIVYSTYSAIKANA VIRKA- JA PÄIVYSTYSAIKAISET YHTEENSÄ

2Vastaanottokäynti

3Tarkastus-käynti

4Sairasmatka

Vastaanottokäynti, virka- japäivystysaikana

Tarkastus-käynti, virka- japäivystysaikana

LIITE 2 ERIYTETTY PIENELÄINPÄIVYSTYS

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO VUOSI 2016PIENELÄIMET

a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 hAsikkala 9525 23 35 18Hartola 9525 4 3 0Heinola 9525 55 52 32Hollola 9525 69 62 32Kärkölä 9525 10 16 14Lahti 382 324 174Myrskylä 9525 1 1 1Lahti (Nastola) 9525 33 47 25Orimattila 9525 40 66 34Padasjoki 9525 4 6 4Pukkila 9525 1 0 2Sysmä 9525 4 8 6Ulkokunnat 49 56 56

675 676 398

Kunta/vastuuyksikkö

5Vastaanottokäynti

Eläinlääkintä

115

LIITE 3 KUNNANELÄINLÄÄKÄRIT

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ/ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SUORITTEET/YHTEENVETO vuosi 2016HYÖTYELÄIMET

6Takapäi-vystys

a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h a < 2 h b > 2 h a 1/2 -1 h b 1 - 2 h c > 2 h a < 1/2 h b 1/2 -1 h c > 1 h

Asikkala 9525 105 272 78 1000 386 125 4 19 17 20 25 12 10 5 0Hartola 9525 130 105 79 478 368 159 1 4 8 19 27 2 9 11 1Heinola 9525 17 131 16 1421 158 67 0 0 7 13 20 12 9 17 0Hollola 9525 38 129 63 836 208 90 1 13 18 39 78 11 14 25 1Kärkölä 9525 114 115 85 315 232 135 2 8 30 56 28 16 20 21 2Lahti 11 5 1 74 52 22 1 1 4 18 9 32 112 116 13Myrskylä 9525 58 40 34 136 28 22 0 9 24 10 9 9 3 4 0Nastola 9525 6 41 31 790 172 75 3 7 1 5 14 5 15 25 2Orimattila 9525 254 251 201 1351 207 171 8 16 90 62 37 82 37 39 0Padasjoki 9525 1 9 20 24 34 3 0 4 0 0 1 1 0 2 1Pukkila 9525 114 57 21 56 19 33 0 16 37 23 4 7 8 13 0Sysmä 9525 231 152 44 689 262 87 1 4 29 29 62 4 8 10 3Ulkokunnat 3 21 9 82 116 61 0 0 0 1 1 1 6 9 0Sairasmatkat yht. 1082 1328 682 265 295 315Kaikki yhteensä 1082 1328 682 7252 2242 1050 21 101 265 295 315 194 251 297 23

Kunta/vastuu-yksikkö

VIRKA-AIKANA PÄIVYSTYSAIKANA

1Sairasmatka

2Vastaanottokäynti

3Tarkastus-käynti

4Sairasmatka

5Vastaanottokäynti

LIITE 4 YLEINEN KOULUTUSSUUNNITELMA

LIITE 5 RESURSSITAULUKKO

Mallilomake srk:n henkilöstön kehittämissuunnittelun prosessiin

Koulutus / kehittämissuunnitelma vuonna 2018Kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet vuosina 2018

Vastuuyksikkö / Tulosalue / Tulosryhmä Eläinlääkintä 9525

HUOM! Viemällä hiiren osoittimen kentän oikeaan yläkulmaan (punainen kolmio) saat tiedot kentän sisällöstä

2018 Kunnaneläinlääkärit peruseläinlääkintä ulkoinen koulutus 4800kunnaneläinlääkärit 8 kpl 2018

2018 Kunnaneläinlääkärit erikoisosaaminen ulkoinen koulutus 3200kunnaneläinlääkärit 8 kpl 2018

2018 Kunnaneläinlääkärit valvontatehtävätulkoinenkoulutus 0

kunnaneläinlääkärit 8 kpl 2018

2018 Valmiuseläinlääkäriterityistilanteidenhallinta

ulkoinenkoulutus 0

valvontaeläinlääkärit 2 kpl,kunnaneläinlääkärit 2 kpl 2018

2018 Valvontaeläinlääkärit valvontatehtävätulkoinenkoulutus 0

valvontaeläinlääkärit 2 kpl 2018

2018 Kaikkitietojärjestelmienkäytön kehittäminen

sisäinenkoulutus 0 kaikki 2018

8000

Seuranta ym vapaatatekstiä

4 vrk/hlö, eläinlääkäripäivät,tuotantoeläinlääkäripäivät

Oman nimetynosaamisalueenkehittäminen

2 vrk/hlö, Avinneuvottelupäivät,

eläinsuojelupäiväivät

2 vrk/hlö, valmiuspäivät2 vrk/hlö, eläinsuojelupäivät,

muu Avi/Eviran koulutus1vrk/hlö, esim tulosalueen

kokousten yhteydessä

AjankohtaVuosi Ammattiryhmä ja -ryhmät, joillekoulutus onsuunnattu

Osaamisvaje /kehittämistarveaihe

Kehittämis- jatoteutustapa

Kustannukset Osallistuja/osallistujat

RESURSSITARPEEN KARTOITUSEläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma(EHO) 2015-2019

1 (3)

Evira 257149 10/2014

Kunta / Ympäritöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluePäijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

1. ELÄINMÄÄRÄT KUNNAN ALUEELLAa. Tuotantoeläintilat Lkm

Nautatilat 311

Sikatilat 26

Lammas- ja vuohitilat 169

Hevostilat 395

Siipikarjatilat 53

Vesiviljelylaitokset 12

Turkistarhat 1

Tarhatun riistan tilat 6

Mehiläistarhat 64

Muut tuotantoeläinyksikötb. Lemmikit Lkm

Arvio lemmikkien määrästä 11 050

2. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUTa. Terveydenhuoltosopimukset

Nauta LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 196

Tilat, joilla terveydenhuoltosopimus kunnaneläinlääkärin kanssa 184

Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista nautatiloista) 61,6 %Siat LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 12


Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista sikatiloista) 46,1 %Siipikarja LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 0


Terveydenhuoltotilojen osuus (% kaikista siipikarjatiloista) 0 %Muut terveydenhuoltosopimukset LkmTilat, joilla terveydenhuoltosopimus 0


Terveydenhuoltotyön resurssitarve (htv) 0,8 htvb. Muut kunnan eläinlääkäripalvelut, arvio palvelutarpeesta

Sairaskäynnit tiloilla (muu kuin terveydenhuolto) LkmSairaskäynnit virka-aikana 2 800

Sairaskäynnit päivystysaikana 700Sairaskäynnit tiloilla pieneläinvastaanotolla LkmSairaskäynnit virka-aikana 8 600

Sairaskäynnit päivystysaikana 2 150

Kunnan eläinlääkäripalveluiden resurssitarve (htv) 6,1 htv

3. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTAa. Terveysvalvonta

Pakolliseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat LkmSiipikarjan salmonellavalvontaohjelma 15

Uudistuseläimiä tuottavat sikalat, salmonellavalvonta


2 (3)

Evira 257149 10/2014

Keinosiemennyssonneja tuottavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta

Raakamaitoa luovuttavat nautojen pitopaikat, salmonellavalvonta

Vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat tilat LkmMaedi-visna / CAE 6

Scrapie --- ei ole enää voimassa

Tarhattujen hirvieläinten terveysvalvontaohjelma 0

Vesiviljelyeläinten terveysvalvontakohteet 7

b. Muu eläinten terveyden valvonta

Eläinten terveyden valvonnan resurssitarve (htv) 0,2 htv

4. SIVUTUOTEVALVONTALkm

Haaskanpitäjiksi ilmoittautuneet toimijat 7

Ilmoitetut haaskat 11

Sivutuotealan laitokset 1

Hautaamisilmoitukset 0

Sivutuotevalvonnan resurssitarve (htv) 0,05 htv

5. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTAa. Ilmoituksenvaraiset kohteet Lkm

Kennelit 27

Hevostallit 92

Riistanhoidolliset tarhat 6

Lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat

Eläinkaupat

Eläinhoitolat 13b. Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset Lkm

Arvio epäilyyn perustuvista tarkastuksista 325

c. Muu eläinten hyvinvoinnin valvonta 20

Eläinten hyvinvoinnin valvonnan resurssitarve (htv) 2,25 htv

6. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON HENKILÖRESURSSITa. Eläinlääkärit Htv

Eläinlääkäripalvelut 6,9

Eläinten terveyden valvonta 0,2

Sivutuotevalvonta 0,05

Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2,25

Elintarvikevalvonta 0,2

Muut tehtävät 0,55

Eläinlääkärit yhteensä 10,15

Päivystykseen osallistuvien eläinlääkäreiden määrä (lkm) 7 lkmb. Muut kuin eläinlääkärit Htv

Eläinhoitaja/avustaja

Terveystarkastajan tekemä eläinsuojeluvalvonta

Muut tehtävät 0,75

Muut kuin eläinlääkärit yhteensä 0,75Ostopalvelut eläinlääkintähuollossa (sanallinen kuvaus)Ostopalveluiden laajuus ja laatu:Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan länsiosan peruseläinlääkinnän palvelut mukaan lukien terveydenhuolto onjärjestetty erillisellä ostopalvelusopimuksella Helsingin yliopistolliselta tuotantoeläinsairaalalta. Eriytetty


3 (3)

Evira 257149 10/2014

pieneläinpäivystys ostetaan viikonloppuisin ja arkipyhinä kahdelta eläinlääkäriasemalta Lahdesta.Päivystyskäyntien määrä yhteensä 1 749 v. 2016.

Documents

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN … · 2018-01-03 · YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEINEN VALVONTASUUNNITELMA 2015 - 2019 Hallituksen jaosto 17.12.2014 § 12, päivitysten hyväksyminen