3 2011Tässä numerossa:

▪ Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmmin ▪ Vuosiloman perussäännökset ▪ Lakineuvoja vastaa ▪ Miten suojautua harhaanjohtavalta markkinoinnilta? ▪ Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus ▪ Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita ▪ Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SEINÄJOKI21.–23.10.2011

www.yrittajapaivat.fi

YrittäjäINFO

Sisällysluettelo

YRITTÄJÄINFOKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSTiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola,p. 09 2292 2952, raija-liisa.konkola@yrittajat.fi

AssistenttiAnna Lantee,p. 09 2292 2855anna.lantee@yrittajat.fi

Visuaalinen ilmeSuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Antti Huotilainen, johtaja Timo Lindholm, lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, lakineuvoja Albert Mäkelä, kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sekä lainopillinen asiamies Anja Tuomola.

ISSN 1239-4637

3 • 2011

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011

Numero www.yrittajat.fi,kirjaudu jäsennumerolla

1/2011 14.1.

2/2011 11.3.

3/2011 6.5.

4/2011 19.8.

5/2011 7.10.

6/2011 9.12.

1. VEROT JA RAHAT .................................................................................................4Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemmin ....................................4

2. TYÖNANTAJAN ABC ........................................................................................... 5Vuosilomalain perussäännökset ........................................................................... 5Lakineuvoja vastaa ................................................................................................8Näytä olevasi jäsen! ...............................................................................................8

3. YRITYSTOIMINNAN ABC ..................................................................................9Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta? ..........................................9Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimus ....................................................... 10Lakineuvoja vastaa ...............................................................................................11Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita .............................................11Yhteyksiä maailmalta – Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) ............... 12Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihin .............................. 12

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ ........................................................................................ 13Sairauspäivärahaa myös yrittäjälle ....................................................................... 13

4

3 • 2011

1. Verot ja rahat

Suhdannehuippu tänä vuonna, korkohuippu myöhemminYrittäjien ja pk-yritysten tätä vuotta koskevat odotukset ovat kohtuullisen positiiviset. Talouden makronumerot ovat jo vuoden ajan kohentuneet selvästi, joten Suomen talous näyttää tänä vuonna olevan raiteillaan. Ensi vuosi on jo epävarmempi. Siihen vaikuttavat sekä kansainvälisen talouden horjuvuus, että Suomen talouspolitiikan ratkaisut. Vaikka talouspolitiikan valta onkin nykyoloissa melko rajallinen, on kotimaisessa talouspolitiikassa nyt poikkeuksellisen paljon pelissä.

Suomen Yrittäjät, johtaja Timo Lindholm, p. 09 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

Talouskasvun huippu osuu tähän vuoteen

Tuoreimmat ennusteet lupaavat Suomen taloudelle tälle vuodelle vähintään 3 pro-sentin talouskasvua. Lähes 4 prosentin lisäys kokonaistuotannon määrässä on mahdollinen, jos kaikki osuu kohdalleen. Ulkomainen kysyntä on selvästi voimistu-nut, mikä on näkynyt vientinumeroissa ja teollisuuden uusien tilausten määrässä. Huippu on kuitenkin lähellä. Talouden vauhti ei ehkä enää kiihdy.

Saksan Ifo-indeksi mittaa maan koko elinkeinoelämän odotuksia ja on siten mer-kittävä eurooppalaista talouskehityksen ennakoija. Yritysten nykytilannetta kuvaa-va Ifo-indeksin osa on edelleen noussut, mutta odotuksia peilaava osa on taittunut laskuun. Tämä viittaa siihen, että Suomen eurooppalaisilla vientimarkkinoilla suhdan-nehuippu osuus tähän vuoteen. Vuosi 2012 näyttää jo heikommalta.

Investoinnit sanelevat työllisyyden

Pitemmän ajan talouskehityksessä kotimai-set investoinnit ovat ratkaisevia. Ilman niitä talous ja yritystoiminta eivät uudistu, kas-vun mahdollisuudet jäävät hyödyntämättä eikä talouteen synny riittävästi työpaikkoja ja tuloja.

Jokainen investointi on yrityskohtainen päätös, ja sen toteuttaminen on kiinni siitä, onko yrityksillä taitoa, varaa, halua ja uskal-lusta laajentaa liiketoimintaansa. Näiden lisäksi investointien määrään vaikuttavat verotus ja rahoituksen saatavuus. Kansal-lisella talouspolitiikalla on siten suuri vai-kutus investointeihin ja yritystoimintaan.

Jos yritysten tulosten ja maksamien osinkojen verotus ei ole kannustavaa eikä vakaata, on turha odottaa kotimaista in-vestointiaaltoa. Sama koskee rahoituksen saatavuutta. Pankkitoiminnan kansain-

välisen säätelyn tiukentaminen vaikuttaa eniten pk-yritysten rahoitukseen – myös Suomessa, vaikka meillä pankit ovatkin vakavaraisia ja kannattavia.

Korkojen nosto on alkanut

Euriborkorkoja säätelevä EKP:n ohjaus-korko juuttui finanssi- ja talouskriisin takia kahdeksi vuodeksi yhteen prosent-tiin. Huhtikuussa EKP otti ensimmäisen askeleen rahapolitiikan normalisoinnissa ja nosti ohjauskorkonsa 1,25 prosenttiin. Kun keskuspankki tekee ensimmäisen ko-ronnostonsa, on se selvä viesti rahapoli-tiikan linjan muutoksesta. Markkinoilla pidetäänkin selvänä, että koronnostoja tulee ensimmäisen noston jälkeen vielä useita ja että 12 kuukauden euribor ylittää vuoden kuluessa 3 prosentin rajan.

Perusteet koronnostolle EKP löysi sekä oppikirjasta että eurotalouden nykytilasta. Keskuspankin päätehtävä on rahamarkki-

noiden vakauden ylläpidon ohella inflaa-tion torjuminen. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nostaneet euromai-den inflaation yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen, olivat muodolliset perusteet koronnostoon kasassa.

Nykyoloissa EKP:n on pakko miettiä myös Euroopan velkakriisin nykytilaa ja arvioida, kestääkö se korkeamman korko-tason. EKP:n arvio päätyi siihen että kestää – muuten koronnosto olisi lykkääntynyt edelleen. Kohoavat korot nostavat helposti myös euron arvoa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin ja vaikeuttavat siten euromaiden vientiä alueen ulkopuolelle. Ylivelkaantuneiden maiden kuluttajille kor-keammat korot rajoittavat rahankäyttöä kulutukseen. Tätä kautta julkisen talouden tasapainottaminen näissä maissa vaikeu-tuu. Näillä perusteilla EKP:n ensimmäinen koronnosto tuli kovin aikaisin.

0,0

1,0

2,0

3,0

4,0

5,0

6,0

12 kk euriborkorko, kuukausikeskiarvot, %

5

3 • 2011

2. Työnantajan ABC

Vuosilomalain perussäännökset

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Anja Tuomola, p. 09 2292 2952, anja.tuomola@yrittajat.fi

Vuosiloman ansaitseminen

Lomanmääräytymisvuosi poikkeaa kalen-terivuodesta ja on 1.4.–31.3. välinen aika. Lomaa ansaitaan työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täy-deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoi-sesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täy-deltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Sil-loin, kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, ansaitsee hän lomaa 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Laskentatapa vaihtuu aina 1.4. Loman pi-tuutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. 35 tunnin sääntö koskee niitä työntekijöi-tä, jotka eivät kuulu 14 päivän säännön piiriin ja tekevät vähintään 35 tuntia työ-tä kuukaudessa. Työntekijä kuuluu vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain.

Täytenä lomanmääräytymiskuukaute-na pidetään, työntekijän työsopimuksessa sovitusta työajasta riippuen joko sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssä-olon veroista päivää, tai sellaista kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Varsinainen lomakausi on 2.5–30.9, jolloin työnantajan tulee antaa kesäloma ja talviloma seuraavan talven kuluessa eli 1.10–30.4.

Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän säännön kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla seuraavat:

- Työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

- Aika, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi anne-tun vapaan vuoksi, jolla hänen keski-määräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana

viikkotyöajan tasaamiseksi annetuis-ta vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittäviä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana.

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työn-tekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhem-

painvapaan aikana, tilapäisen hoitova-paan (sairaan lapsen hoito) ja pakotta-vista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana

2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lo-manmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sai-rautta tai tapaturmaa kohden

3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn pa-lauttamiseksi tai säilyttämiseksi an-nettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymi-sen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden

4) sairauden leviämisen estämiseksi anne-tun viranomaisen määräyksen vuoksi

5) opintovapaan vuoksi, enintään kuiten-kin 30 työpäivää lomanmääräytymis-vuodessa, ja vain jos työntekijä on välit-tömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön

6) työnantajan suostumuksella työn edel-lyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työs-säolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan

7) lomauttamisen takia, enintään kuiten-kin 30 työpäivää kerrallaan

8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrat-tavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymis-vuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen

9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen tai ylimääräisen palveluksen vuoksi

10)sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.

Niiden työntekijöiden osalta, jotka kuuluvat 35 tunnin säännön piiriin työssäolon veroi-sena aikana pidetään 2. ja 3. kohdassa tar-koitetuissa tapauksissa (sairaus, tapatur-ma ja lääkinnällinen kuntoutus) enintään 105 kalenteripäivän sekä 5. ja 7. kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa (opintovapaa ja lomautus) 42 kalenteripäivän jaksoa.

Oikeus vapaaseen, ellei lomapäiviä kerry

Niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sopimuksensa mukaan alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaata voi saa-da kaksi arkipäivää työssäolokuukaudelta. Vuoden jatkuneessa työsuhteessa työnte-kijällä on oikeus neljän viikon pituiseen vapaaseen, jonka ajalta hänelle maksetaan lomakorvaus.

Lomakorvauksen suuruus on 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edel-tävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hä-nelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhem-painvapaan ajalta palkkaan lisätään poissa-olon vuoksi saamatta jäänyt palkka. Poissa-oloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikko-työajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Ellei työnte-kijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ole sovittu, palkka lasketaan poissaolon alka-mista edeltäneen 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Lomakorvaus on maksettava ennen va-paan alkamista, ja jos työntekijä ei käytä oi-keuttaan vapaaseen, maksetaan lomakor-vaus viimeistään lomakauden päättyessä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.–31.3. Lomakausi 2.5–30.9.

6

3 • 2011

2. Työnantajan ABC

Oikeus vapaan pitämiseen on myös työntekijällä, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvien, enintään lyhytai-kaisin keskeytyksin jatkuvien määräaikais-ten työsopimusten perusteella. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua.

Toisin kuin vuosiloman osalta, työn-tekijän ei ole kuitenkaan pakko käyttää vapaataan. Jollei työntekijä käytä oikeuttaan vapaaseen, maksetaan hänelle lomakorva-us viimeistään lomakauden päättyessä. Vapaan antamisen osalta noudatetaan samoja säännöksiä kuin vuosiloman an-tamiseen.

Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka

Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen mukaan, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä.

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työnte-kijällä on oikeus saada viikko- tai kuukau-sipalkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijällä on kaksiosainen palkka, kuten provisiopalkan ja pohjapalkan yhdistelmä, saa hän vuosilomansa ajalta pohjapalk-kansa sekä kerroinjärjestelmän perusteella lasketun provisioon perustuvan osuuden.

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkka tai työaika vaihtuu kesken loman-määräytymisvuoden, voidaan työntekijän kanssa sopia siitä, että lomapalkka laske-taan lomanmääräytymisvuoden keskimää-räisen kuukausipalkan mukaan. Samoin voidaan sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin lomajakson ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan, jos kuukausipalkan määrä on muuttunut tai jos työntekijä on loman alkaessa kuukau-sipalkkainen, vaikka hän on ollut aiemmin esimerkiksi tuntipalkkainen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Tunti- tai urakkapalkkaiselle 14 päivän säännön piirissä olevalle työntekijälle las-ketaan keskipäiväpalkka. Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymis-vuoden aikana työssäolon ajalta maksettu palkka, hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lo-manmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään vuoro-kautisen säännöllisen työajan lisäksi tehty-jen työtuntien kahdeksasosa. Jos työntekijä työskentelee viikossa yli tai alle viisi päivää, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä.

Jotta keskipäiväpalkasta saadaan vuo-silomapalkka, kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain mukaisella kertoimella:

Jos työnantaja kuuluu jonkin sellaisen yleis-sitovan työehtosopimuksen piiriin, jossa on viitattu teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja SAK:n väliseen lomapalk-kasopimukseen, lasketaan 14 päivän sään-nön piirissä olevalle työntekijälle kuitenkin vuosilomapalkka lomapalkkasopimuksen mukaan. Tällöin työntekijälle lasketaan kes-kituntiansio, joka kerrotaan lomapalkkaso-pimuksesta löytyvällä kertoimella.

Tuntipalkkaisten 35 tunnin säännön pii-rissä olevien työntekijöiden lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti. Vuosiloma-palkka on 9 % taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymis-vuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuo-den aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tuntipalkkaisten lomapalk-kapohjaan lisätään myös laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tila-päisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta se-kä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka.

Työehtosopimuksissa on alakohtaisia määräyksiä

Muun muassa rakennusalan työehtosopi-muksessa on omat vuosilomaa koskevat määräykset. Tässä työehtosopimuksessa lomarahalla tarkoitetaan lomapalkan, lomakorvauksen ja lomaltapaluurahan muodostamaa kokonaisuutta. Lomarahan määrä on 18,5 % työssäolon ajalta mak-setusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Kesälomaosuutta vastaava lomaraha maksetaan työntekijälle ennen kesäloman alkamista ja talvilomaosuut-ta vastaava lomaraha ennen talviloman alkamista. Koululaisten ja opiskelijoiden lomarahan määrä on 14 %.

Luontoisedut loman aikana

Palkkaan kuuluvat luontoisedut kuten puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellainen luon-toisetu, jota ei loman aikana voida antaa, kuten työpaikalla tarjottava lounasetu, korvataan rahalla. On kuitenkin huomat-tava, että jos työntekijällä on luontoisetuna lounasseteli, voidaan lounasseteli antaa lomankin ajalta, mutta tällöin ennakonpi-dätys on suoritettava koko niiden nimel-lisarvosta. Vaihtoehtoisesti lounasseteli voidaan korvata rahassa, jolloin niiden arvo on verohallituksen määräämä verotusarvo.

Vuosilomapalkan maksuaika

Vuosilomapalkka tulee lain mukaan mak-saa ennen loman alkamista, kuitenkin si-ten, että enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatetta-vana palkanmaksupäivänä. Lomapalkan maksamisen yhteydessä työntekijälle an-netaan vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenevät lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

Lomaltapaluuraha eli lomaraha

Lomaltapaluurahaa eli lomarahaa koskevat säännökset eivät sisälly vuosilomalakiin, vaan eri alojen työehtosopimuksiin. Jos yrityksen toimialalla on voimassaoleva ns. yleissitova työehtosopimus, joutuu myös järjestäytymätön työnantaja yleensä mak-samaan lomaltapaluurahaa.

Lomaltapaluurahan määrä on 50 % vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pide-tään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaltapaluuraha yleensä kultakin loman osalta erikseen.

Lomaltapaluuraha maksetaan nykyisin yleensä siten, että puolet siitä maksetaan

LOMAPÄIVIEN MÄÄRÄ KERROIN2 1,83 2,74 3,65 4,56 5,47 6,38 7,29 8,110 9,011 9,912 10,813 11,814 12,715 13,616 14,517 15,518 16,419 17,420 18,321 19,322 20,323 21,324 22,225 23,226 24,127 25,028 25,929 26,930 27,8

7

3 • 2011

2. Työnantajan ABC

ennen lomaa ja puolet sen päätyttyä. Lo-maraha maksetaan useiden sopimusten mukaan myös lomakorvauksen yhteydessä silloin, kun työsuhde päättyy lomakauden aikana taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai jos työntekijä lähtee eläkkeelle tai asepalvelukseen. Maksuperuste kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta loma-korvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole siihen mennessä saanut lomaa tai lomakorva-usta. Jos työsuhde on päättyessään jatku-nut vähintään vuoden, kertyy työntekijälle kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä loman-määräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lyhyt eikä alkamis- tai päättymiskuu-kaudelta ole kertynyt lomaa, mutta näiltä kuukausilta olisi yhteensä, noudatettavan kertymissäännön mukaan kertynyt joko 14 päivää tai 35 tuntia työaikaa tai työssäolon veroista aikaa, nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täy-deksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Määräaikaisissa työsuhteissa työskente-levien osalta on mahdollisuus sopia siitä, että peräkkäisissä määräaikaisissa työ-suhteissa vuosilomaetuuksia ei makseta lomakorvauksena määräaikaisen työsuh-teen päättyessä, vaan lomaetuus siirretään pidettäväksi seuraavassa työsuhteessa.

Vuosiloman antaminen

Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman mää-räämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alka-mista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoi-tettava lomakaudelle. Sen ylittävä osa annetaan seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on an-nettava yhdenjaksoisena, jollei työn käyn-

nissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa 12:ta arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Myös sil-loin, kun on kyse kausiluonteisesta työstä, kesäloma voidaan antaa lomakauden ul-kopuolella saman kalenterivuoden aikana, mikäli loman antaminen lomakaudella ai-heuttaisi olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Vaikka lauantait ovat yleisiä vapaa-päiviä, ne luetaan vuosiloman pituutta määrättäessä normaaleiksi arkipäiviksi. Itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaat-toa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei kuitenkaan lueta vuosilomalain mukaan arkipäiviksi.

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä äitiys- eikä isyysva-paan ajaksi. Vuosiloman voi sen sijaan an-taa vanhempainvapaan aikana. Jos lomaa ei äitiys- tai isyysvapaan vuoksi voidaan antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Vuosiloman ajankohdasta voidaan sopia

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että vuosilomasta 12 päivää ylittävä osa pide-tään seuraavana lomakautena. Samoin voidaan sopia koko vuosiloman sijoittami-sesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalente-rivuoden alusta, jolle kyseinen lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Samoin voidaan sopia työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneen vuosiloman pitämisestä työsuh-teen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia 18 päivää ylittävän loman osan pi-tämisestä myöhemmin säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä loman osa.

Työntekijän aloitteesta työntekijä ja työnantaja voivat sopia 24 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhen-nettynä työaikana esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Vuosiloman siirtäminen poissaolon vuoksi

Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilo-mansa alkua, on loma työntekijän pyynnös-tä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta vuosiloman aikana ja jatkuu yli seitsemän päivää, siir-retään seitsemän päivää ylittävä osa jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta vii-vytystä. Siirretty kesäloma on ensisijaisesti annettava kesälomakaudella ja talviloma ennen lomakauden alkua. Jos tämä ei ole mahdollista, annetaan kesäloma saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraa-van kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, kor-vataan loma rahakorvauksella.

Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä vuosi-lomapalkoista ja korvauksista. Vuosiloma-kirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus sekä niiden määräy-tymisen perusteet.

Korvaus perhevapaan ajalta kertyneestä vuosilomasta

Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta, jos hän on velvollinen maksamaan työntekijäl-le lomapalkan tai lomakorvauksen ajalta, jolta työntekijä on saanut äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa.

Vuosilomakustannuskorvausta makse-taan 2,5 päivältä jokaiselta kalenterikuu-kaudelta, joilta työntekijälle on kertynyt vuosilomaa ja joilta vanhempainpäivära-haa on maksettu vähintään 14 päivältä. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa ei oteta huomioon. Vuosilomakustannuskorvausta maksetaan enintään se määrä, jonka työn-antaja on ollut velvollinen maksamaan lomapalkkana tai lomakorvauksena koro-tettuna kertoimella 1,26.

Korvaus maksetaan työnantajalle jäl-kikäteen vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Hakuaika on syytä tarkistaa jo perhevapaan aikana.

Lisätietoja: Suomen Yrittäjien neuvonta-palvelu, p. (09) 229 221

8

3 • 2011

2. Työnantajan ABC

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Vastaus:

Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman mää-räytymiseen vaikuttavat työsuhteen kesto ja tehtyjen työpäivien tai -tuntien määrä. Vuosilomalain 5 §:n mukaan työntekijä ansaitsee 2,5 lomapäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ-suhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden lomanmääräytymisvuoden lop-puun (31.3.) mennessä, työntekijä ansait-see 2 lomapäivää kultakin täydeltä loman-määräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa puolikas päivä pyöristetään täydeksi lomapäiväksi.

Kysymys:

Osa-aikainen työntekijä tekee töitä tarpeen mukaan, 0–37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy?

Osa-aikaisen työntekijän osalta täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään vuosilomalain 6 §:n mukaan kalenterikuu-kautta, jolta hänelle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää. Jos työntekijälle ei kerry 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräy-tymiskuukaudeksi katsotaan myös sellai-nen kalenterikuukausi, jonka aikana työn-tekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia. Jos työtuntimäärä jää kalenterikuukauden aikana alle tämän, vuosilomaa ei kerry kyseiseltä kuukaudelta.

Jos tuntipalkkainen työntekijä työsken-telee alle 14 päivänä kalenterikuukaudes-sa, hänen vuosilomapalkkansa määräytyy vuosilomalain 12 §:n mukaan prosentti-perusteisesti. Työntekijän lomapalkka on 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden lomanmääräyty-misvuoden loppuun mennessä, lomapalk-ka on 9 prosenttia.

Työehtosopimuksella voidaan poiketa vuosilomalain määräyksistä. Näin on tehty etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla.

Näytä olevasi jäsen!Julkaise yrittäjäjärjestön jäsenyydestä kertova banneri yrityksesi kotisivuilla.

Näin kerrot asiakkaillesi ja muille yhteis-työkumppaneillesi kuuluvasi Suomen Yrit-täjiin. Banneri sopii käytettäväksi yrityksesi yleisesittelyn yhteydessä.

Banneria ei tule käyttää tuotemarkki-noinnin yhteydessä.

Jäsenyydestä kertovan bannerin yritys voi sijoittaa kotisivuilleen ja lisätä linkiksi www.yrittajat.fi.

Bannerin voit hakea osoitteesta www.yrittajat.fi >>jäsenedut. Bannerin lataaminen edellyttää kirjautu-mista jäsennumerolla.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p. 09 229 221, albert.makela@yrittajat.fi

9

3 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Miten suojaudun harhaanjohtavalta markkinoinnilta?Yrittäjiin kohdistuva epäasiallinen ja harhaanjohtava markkinointi on lisääntynyt viime vuosina. Suomen Yrittäjien vuonna 2010 julkaiseman yksinyrittäjäkyselyn mukaan yrittäjät kokevat, että merkittävä osa heihin kohdistuvasta markkinoinnista on harhaanjohtavaa tai muuten häiritsevää. Yrittäjälle voi olla epäselvää, miten tällaiseen markkinointiin voi reagoida.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. 09 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Palvelujen ja tuotteiden markkinointi ja mainonta kuuluvat perustuslain suojaa-man sananvapauden piiriin. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus haluamallaan tavalla markkinoida hyödykkeitään. Lail-la voidaan kuitenkin rajoittaa tai kieltää tiettyjen tuotteiden markkinointi. Esimer-kiksi tupakkatuotteiden tai väkevien alko-holijuomien markkinointia on rajoitettu. Markkinoinnissa ei myöskään saa esittää väitteitä, jotka eivät pidä paikkansa tai ovat epäasiallisia ja harhaanjohtavia.

Markkinointi voi olla harhaanjohtavaa monin erilaisin tavoin. Totuudenmukainen markkinointiviesti voi olla harhaanjohtava, jos myyjä jättää kertomatta sellaisen tär-keän tiedon, jonka vuoksi ostajalle syntyy väärä käsitys esimerkiksi tarjolla olevan hyödykkeen hinnasta, laadusta tai sopi-muksen syntymisestä ja kestosta. Jos os-taja olisi ymmärtänyt tilaamansa tuotteen ja tekemänsä sopimuksen ehdot oikein, sopimusta ei olisi alun alkaenkaan solmittu myyjän kanssa. Myös valelaskujen lähettä-minen on harhaanjohtavaa markkinointia. On syytä olla tarkkana tällaisten laskujen varalta, ettei tule maksaneeksi palvelusta, jota ei ole lainkaan tilannut.

Tyypillisiä ongelmatilanteita puhelinmyynnissä

Puhelinmyynti on laillinen ja hyväksytty tapa markkinoida hyödykkeitä sekä tehdä sopimuksia. Sopimus syntyy, kun ostaja kertoo puhelun aikana haluavansa tilata myyjän tarjoaman tuotteen tai palvelun. Sopimuksen syntymisen jälkeen yritys-ten välisistä sopimuksista ei voida enää yksipuolisesti vetäytyä, vaan ehdoiltaan huonokin sopimus velvoittaa osapuolia sopimuksen mukaisen suorituksen täyttä-miseen. Ostaja ei voi myöhemmin peruut-taa sopimusta ja jättää laskua maksamatta vedoten esimerkiksi heikentyneeseen talo-udelliseen tilanteeseensa tai siihen, ettei käytä palvelua. Jos taas yrittäjä kieltäytyy

tilaamasta puhelimessa tarjottua hyödy-kettä, sopimusta ei synny, vaikka myyjä kieltäytymisestä huolimatta lähettäisikin tilausvahvistuksen.

Jotkut toimijat käyttävät puhelinmarkki-nointia epäasiallisin keinoin edistääkseen myyntiään. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta tai päätös tilauksesta tulee tehdä heti, voi olla parasta selvittää asiaa tarkemmin ennen vastauksen antamista. Yrittäjä voi myös kieltää puhelinmarkkinoijan yhteydenotot. Kielto-oikeutta voidaan käyttää jo puhelun aikana tai kirjallisesti, esimerkiksi sähkö-postin välityksellä. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä jokaiselle markkinoijalle erikseen.

Usein käy niin, että ostaja huomaa myyjän epäasialliset markkinointikeinot vasta myöhemmin, kun kaupat on jo tehty. Asia voi tulla ikävällä tavalla esille laskusta, jonka loppusumma ei vastaa myyjän tar-jousta tai myyjän kanssa sovittua hintaa. Myös tilausvahvistuksessa tai kirjallisissa sopimusteksteissä voi olla ehtoja, jotka poikkeavat suullisesti sovitusta. Sopimus on syntynyt suullisesti sovitun mukaisena, eivätkä jälkeenpäin lähetetyt sopimuseh-dot tule sopimuksen osaksi. Ostajalla on oikeus vaatia myyjää noudattamaan sopimusta.

Vältä aiheettomat maksuhäiriömerkinnät

Suullisesti esimerkiksi puhelimessa teh-tyjen sopimusten syntyminen ja sisältö voi olla vaikea näyttää riitatapauksessa jälkikäteen toteen. Tilausvahvistus ja muut sopimukseen liittyvät yleiset ehdot on syytä lukea aina heti huolellisesti, ja yrittäjän on syytä mainitussa tilantees-sa ilman aiheetonta viivytystä kirjallisesti (esim. sähköpostilla tai faksilla) reklamoida sopimuskumppanilleen, ettei hyväksy jäl-keenpäin toimitettuja ehtoja sopimuksen osaksi. Samassa reklamaatioasiakirjassa on syytä ilmoittaa suullisesti sovittujen

ehtojen keskeinen sisältö sovituista ja myyjän lupaamista asioista. On järkevää riskinhallintaa vaatia aina kirjallinen sopi-mus, ellei esimerkiksi kaupan taloudellisen arvon vähäisyydestä johtuen halua valita suullista sopimuksentekotapaa.

Vaikka ostaja katsoo, että tilattua tuotet-ta tai palvelua on markkinoitu virheellisesti tai muuten epäasiallisesti, on mahdollista, että myyjä käynnistää laskun perinnän. Saa-tavan siirtyminen perintätoimiston perit-täväksi ei vielä itsessään aiheuta yrittäjälle maksuhäiriömerkintää. Viimeistään tässä vaiheessa on kuitenkin syytä laatia kirjal-lisesti perusteellinen reklamaatio asiasta ja toimittaa se mahdollisimman nopeasti sekä myyjälle että tarvittaessa myös perin-tätoimistolle. Perintätoimiston suorittama perintä keskeytetään, jos laskusta on rek-lamoitu ja se on riitautettu perustellusti. Perintätoimiston lähettämään laskuun tulee siis aina tällaisissa tilanteissa rea-goida ja olla yhteydessä perintätoimiston asiakaspalveluun.

Yritys voi saada luottotietoihinsa mer-kinnän, jos se ei maksa sellaista saatavaa, jonka se on velvollinen sovitun mukaisesti suorittamaan. Valitettavasti luottotieto-merkintä voi olla mahdollinen myös sel-laisissa tilanteissa, joissa ostaja on tullut myyjän puolelta huijatuksi tai harhaanjoh-detuksi. Huijatuksi tullut ostaja voi kuiten-kin välttyä häiriömerkinnältä reagoimalla perintätoimiston (perintäkirje) tai oikeu-den (haaste) kirjallisiin yhteydenottoihin. Yrittäjä ratkaisee tietenkin viime kädessä itse, miten hän tällaisissa tilanteissa haluaa menetellä. On kuitenkin hyvä huomata, että jos ostaja ei vastaa perintätoimiston lähettämään trattakirjeeseen tai maksa saatavaa, hänen luottotietoihinsa tulee merkintä. Myös haasteeseen vastaamat-ta jättäminen tai vastaukselle asetetun määräajan ylittäminen johtaa tavallisesti velkojan vaatimusten mukaiseen tuomi-oon ja ostajan luottotietomerkintään.

10

3 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Osakeyhtiö, yhtiöjärjestys ja osakassopimusOsakeyhtiön toiminnan lähtökohdat

Suomen Yrittäjät, lainsäädäntöasioiden päällikköJanne Makkula,p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi

Osakeyhtiö on tavallisin yritysmuoto Suo-messa. Pienten osakeyhtiöiden suosio on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimassa olleen ns. uuden osakeyhtiölain alennet-tujen osakepääomavaatimusten vuoksi. Osakeyhtiön perustaminen vaatii omaa pääomaa vähintään 2 500 euroa, joka on sijoitettava yhtiön osakepääomaksi. Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen oi-keushenkilö, joka syntyy, kun se merkitään kaupparekisteriin, eivätkä osakkeenomis-tajat vastaa yhtiön velvoitteista ilman eri sitoumusta. Yhtiön ja osakkeenomistajien vastuun erillisyyden vuoksi on velkojien suojaksi säädetty, että osakeyhtiön varoja voidaan jakaa ainoastaan osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla.

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus-periaatteen lähtökohtana on, että osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Enem-mistöperiaatteen mukaan mitä enemmän osakkeenomistaja on sijoittanut yhtiöön, sitä suuremmat valtaoikeudet hänellä on. Tämä ääni per osake -periaate näkyy erityisesti osakkeenomistajien päätök-sentekofoorumissa eli yhtiökokouksessa, jossa päätökset tehdään pääsääntöisesti annettujen äänten enemmistöllä.

Osakeyhtiöllä on lain mukaan oltava hallitus, jonka päätöksenteossa osake-omistuksella ei ole suoraa merkitystä. Varsinkin suurissa ja keskisuurissa osa-keyhtiöissä tyypillistä on omistuksen ja johdon erillisyys, eli hallituksessa on usein sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät lainkaan omista yhtiön osakkeita. Yhtiökokous va-litsee hallituksen, mistä seuraa, että hal-litukseen valitaan omistajien haluamat henkilöt. Pienissä yhtiössä omistajina ja hallituksen jäseninä ovat samat henkilöt.

Yhtiöjärjestys osakeyhtiössä

Osakeyhtiölaki on tahdonvaltainen, eli osakkeenomistajat voivat määrittää keski-näistä oikeussuhdettaan laista poikkeavalla tavalla. Lain säännöksistä poikkeaminen

voidaan toteuttaa ensinnäkin yhtiöjärjes-tyksellä, joka on osakeyhtiössä pakollinen. Osakeyhtiölaki vaatii, että yhtiöjärjestykses-sä on aina mainittava yhtiön nimi, kotipaik-kana oleva Suomen kunta ja yhtiön toimi-ala. Muilta osin yhtiöjärjestyksen sisältö on jätetty varsin vapaasti osakkeenomistajien päätettäväksi. Osakeyhtiölain pakottavista säännöksistä ei kuitenkaan voida yhtiöjär-jestyksellä poiketa. Tällaisia ovat esimerkik-si yhtiön varojen jakoa koskevat velkojien suojaksi tarkoitetut säännökset.

Yhtiöjärjestykseen voidaan osakkeen-omistajien halutessa ottaa esimerkiksi lunastuslauseke tai suostumuslauseke, joilla voidaan rajoittaa osakkeen vapaata luovutettavuutta. Lain mukaan osake on nimittäin vapaasti luovutettavissa, eli osak-keenomistaja voi esimerkiksi myymällä osakkeensa irrottautua yhtiöstä ja muuttaa omistuksensa rahaksi.

Lunastuslausekkeella tarkoitetaan yh-tiöjärjestyksen määräystä, jonka mukaan osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omis-tajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Suostumuslauseke merkitsee sitä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus, jonka an-taa yhtiön hallitus. Näiden lausekkeiden käytännön merkitys ja tarkoitus on estää ei-toivottujen henkilöiden pääsy yhtiön osakkeenomistajiksi.

Osakassopimus osakeyhtiössä

Osakassopimus-termiä käytetään tyypil-lisesti osakeyhtiöiden omistajien välisten sopimusten yhteydessä, mutta sopimuk-sessa voi olla osapuolina muitakin kuin yhtiön osakkeenomistajia. Esimerkiksi kohdeyhtiö itse on usein osapuolena osa-kassopimuksessa. Sehän on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä osakassopimuksesta, joka on syntynyt käytännön tarpeista täydentä-mään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

Yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksel-la on useita käytännön eroja. Yhtiöjärjestys on pakollinen ja julkinen normisto toisin kuin osakassopimus, joka on vapaaeh-toinen. Osakassopimuksen sisältö myös pidetään yleensä ulkopuolisilta salassa. Yhtiöjärjestys sitoo muitakin tahoja kuin yhtiötä ja sen osakkeenomistajia, kun taas osakassopimus sitoo ja velvoittaa vain niitä, jotka ovat sopimukseen sitoutuneet. Vaikka yhtiökokouksen päätös olisi osakas-sopimuksen ehtojen vastainen, ei päätöstä voida moittia osakeyhtiölain mukaisesti. Yhtiöjärjestyksen vastaiset päätökset sen sijaan ovat osakkeenomistajien moiteoi-keuden alaisia.

Osakassopimusta on syytä harkita jo yhtiötä perustettaessa, jos perustajia on enemmän kuin yksi, ja silloin, kun yhtiöön otetaan uusia osakkeenomistajia. Osakas-sopimus on joustava väline, kun halutaan sopia tarkasti kunkin osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska yhtiöjärjestys mahdollistaa osakkeiden vaihdannan va-pauden rajoittamisen ainoastaan lunastus-lausekkeen ja suostumuslausekkeen avulla, sovitaan mahdolliset muut osakkeenomis-tajien haluamat osakkeiden luovutuskiellot ja muut ehdot osakassopimuksessa. Tyy-pillisesti sovittavia asioita ovat esimerkik-si osakkeiden lunastusoikeudesta ja sen ehdoista sopiminen osakassopimuksen rikkomistilanteissa, osakkeenomistajan kuoltua tai tultua työkyvyttömäksi.

On kuitenkin huomattava, että osa-kassopimuksen ehdot ja yhtiöjärjestyksen määräykset on sovitettava yhteen niin, että ne tukevat toisiaan ja ettei asiakirjojen vä-lille synny ristiriitaa. Osakassopimuksessa sovitaan usein myös esimerkiksi osingon-jakopolitiikasta, työskentelyvelvoitteesta, salassapidosta ja kilpailukiellosta sekä pää-töksentekomenettelystä yhtiökokouksessa ja hallituksessa.

11

3 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Lakineuvoja vastaa Lakineuvoja vastaa -palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys:

Minulle on lähetetty lasku, vaikka en mielestäni ole tilannut yhtään mitään. Kuinka tällaisessa tilanteessa tulisi menetellä välttyäkseen maksuvelvollisuudelta ja maksuhäiriömerkinnältä?

Vastaus:

Lasku, joka ei perustu sopimukseen tai muuhun sitoumukseen, on aiheeton. Tyypillinen esimerkki erimielisyydestä on laskun lähettäjän väite siitä, että yrittäjä on tilannut tuotteen tai palvelun puhelimessa, vaikka näin ei olisikaan tapahtunut. Vas-taanottajalla ei ole mitään velvollisuutta reagoida tällaiseen aiheettomaan laskuun eli ”valelaskuun”. On jopa suotavaa pidät-täytyä yhteydenotosta laskun lähettäjään. Ei ole mitään syytä peruuttaa, irtisanoa, purkaa tai muutoin päättää sopimusta, jos mitään sopimusta ei alun perinkään ole tehty. Tällainen viestittely voi jopa aiheuttaa tulkintaongelmia sopimuksen olemassaolosta, jos velkoja siirtäisi asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos olet aiheettoman laskun johdosta saanut maksukehotuksen perintätoimis-tolta, on siihen kuitenkin syytä vastata välttyäksesi tarpeettomilta seuraamuksil-ta, kuten maksuhäiriömerkinnältä. Tällöin perintätoimistolle tulee reklamoida las-kusta ilmoittamalla, ettei se näkemyksesi mukaan perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa oma näkemyksensä siitä, mitkä tapahtumat ovat edeltäneet laskun vastaanottamista.

Perustellusti riitautetun laskun perin-tää ei voida riidattomana jatkaa, vaan se tulee siirtää riitaisena tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kantajan asemassa olevan laskun lähettäjän tulee pystyä esittämään laskun perusteen olemassaolo (esim. pu-

helinnauhoite suullisesta sopimuksesta, kirjallinen sopimusasiakirja), mikäli hän haluaa menestyksekkäästi jatkaa saatavan perintää oikeudessa. Myyjän yksipuolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvis-tus eivät lähtökohtaisesti riitä osoittamaan laskun perustetta, vaikka niillä voikin olla todistuksellista ja tulkinnallista merkitystä, jos syntyneen sopimuksen sisällöstä on epäselvyyttä.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa kuitenkin olla alusta asti yhteydessä las-kun lähettäjään tilanteen selvittämiseksi. Suomen Yrittäjien lakineuvonnasta saat myös yksityiskohtaisempia neuvoja siitä, kuinka juuri Sinun tilanteessasi kannattaa toimia.

Näin hyödynnät UM:n kansainvälistymispalveluita Ulkoministeriö auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Maantieteellisesti laaja UM:n edustustoverkosto (suurlähetystöt, pääkonsulaatit ja konsulaatit) tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymiseen edistämiseen liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

UM:n palvelut on tarkoitettu kaikille yrityk-sille, joiden vienti- tai investointihankkee-seen liittyy suomalainen intressi.

Edustustojen tuella avataan yrityksil-le ovia ja luodaan yhteyksiä asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa suuri. Edustusto voi esimerkiksi järjestää sopimuksesta yrityksen promoo-tiotilaisuuden tiloissaan. Eri puolilla maa-ilmaa on noin sata toimipistettä.

Suurlähetystöjen ohjauksessa toimivat kunniakonsulit voivat myös auttaa yrityksiä tarvittavien liikeyhteyksien löytämiseksi.

Tietopalveluiden myötä edustusverkos-ton osaamista tarjotaan myös yrityksille. Kauppapolitiikka-lehti (www.kauppapoli-tiikka.fi) sekä Maailman markkinat -julkaisu sisältävät maatietoa.

Yleisperiaate on, että edustustojen tar-joama julkinen kansainvälistymispalvelu on maksutonta yrityksille. Jos toiminnasta aiheutuu edustustolle selkeitä ja eriteltäviä ylimääräisiä kustannuksia, peritään kulut soveltaen valtion maksuasetusta.

Edustustot vastaavat kaupallis-talou-dellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisten edustustojen kanssa. Mikäli

Finpro ei ole edustettuna asemamaassa, edustusto vastaa itse tai ohjaa tiedustelijan eteenpäin.

Kaupan ja investointien esteistä voi ilmoittaa kyselylomakkeella (Solvit-palvelu) tai suoraan ulkoministeriön markkinoille-pääsyasioiden yksikköön. Ilmoitukset kä-sitellään ehdottoman luottamuksellisesti.

Yhteystiedot UM:ssä: Ulkoasianneuvos Manu Virtamo p. 09 1605 5795 tai Kirsi Niemelä p. 09 1605 5507.

Suomen Yrittäjät, kansainvälisten asioiden asiamiesThomas Palmgren, p. 050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Antti Huotilainen, p. 09 229 221, antti.huotilainen@yrittajat.fi

12

3 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Suomen Yrittäjät, kansainvälisten asioiden päällikköThomas Palmgren, p. 050 500 3384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Yhteyksiä maailmalta – Enterprise Europe Network (Yritys-Eurooppa) Enterprise Europe Network -palvelu kuuluu Euroopan komission yritystukiverkostoon, joka toimii 47 maassa ja käsittää yli 3 000 asiantuntijaa.

Enterprise Europe Network tarjoaa neu-vontapalveluita pk-yrityksille kansainvälis-tymiseen ja EU:n sisämarkkinoihin liitty-vissä asioissa. Lisäksi pk-yrityksiä tuetaan kansainvälisissä teknologiansiirtohank-keissa teknologiatarpeiden määrityksestä yhteistyösopimusten allekirjoittamiseen. Verkosto tarjoaa mahdollisuuden verkottua kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusien liiketoimintamahdollisuuk-sien luomiseksi ja uusille markkinoille pää-semiseksi. Verkosto tiedottaa myös EU:n puiteohjelmien tarjoamista mahdollisuuk-sista ja järjestää tilaisuuksia ajankohtaisis-ta aiheista.

Suomen kansalliseen verkostoon kuu-luu yhdeksän partneria, ja sitä koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Neuvontapal-veluita tarjoavat Varsinais-Suomen ELY-

Ventures Oy (Espoo, Kuopio, Oulu), Licen-tia Oy, Turku Science Park Oy ja Hermia Yrityskehitys Oy.

Suomen pisteiden yhteystiedot löydät sivuilta www.enterpriseeurope.fi vasem-malta kohdasta ”Ota yhteyttä!”. Tämä on yksi verkosto, jota kannattaa kokeilla. Pal-velut ovat ilmaisia eivätkä vaadi mitään erityistä rekisteröitymistä tai jäsenyyttä välittäjäorganisaatioissa.

Verkoston kansalliset verkkosivut: www.enterpriseeurope.fi

Teknologiapörssi ja liiketoimintapörssi: www.enterpriseeurope.fi/partner

Enterprise Europe Network verkkosivut: www.enterprise-europe-network.ec.europa.eu/

keskuksen kautta koko ELY-keskusverkosto ja Helsingin seudun kauppakamari. Tekno-logiapalveluita tarjoavat Suomen Tekno-logiakeskusten Liitto TEKEL, Technopolis

Uusi ympäristötakaus soveltuu myös energiainvestointeihinFinnvera on voinut huhtikuun alusta lähtien myöntää ympäristötakauksia vakuudeksi luotoille, joita myönnetään ympäristönsuojeluinvestointien lisäksi myös uusiutuvaan energiaan liittyviin ja energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Näitä takauksia voidaan myöntää kaiken kokoisille yrityksille koko maassa.

Takaus soveltuu mm. vesiensuojelu-, il-mansuojelu- ja jätteiden hyödyntämisin-vestointeihin sekä uusiutuvan energian hankkeisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi tuulivoimalapuistot, biopolttoainelaitokset tai metsäenergiaa hyödyntävien lämpö-voimalaitokset. Takausta voidaan käyttää myös energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettuihin hankkeisiin.

Takaus voidaan myöntää myös ulkomail-la toteutettavalle, Suomen ympäristön tilaa merkittävästi parantavalle investoinnille.

Finnveran takaus voi olla enintään 80 % taattavan luoton määrästä. Ennen takauk-sen myöntämistä edellytetään erillinen asi-antuntijan laatima selvitys ja ulkomaisten investointien osalta lisäksi ulkoministeriön lausunto hankkeen tarkoituksenmukaisuu-desta ja tehokkuudesta.

Lähde: www.finnvera.fiLisätietoja: Finnvera Oyj, p. 020 460 11, www.finnvera.fi

13

3 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Sairauspäivärahaa myös yrittäjälleSuomen Yrittäjien kesällä 2010 jäsenillään teettämän sosiaaliturvakyselyn vastaajista 88 % kaipasi lisää tietoa yrittäjien sairausajan etuuksista.

Kyselyyn vastanneista viimeisen viiden vuo-den aikana työkyvyttömänä olleista yrittä-jistä peräti 34 % ilmoitti, ettei ole hakenut sairauspäivärahaa työkyvyttömyysajaltaan. Yleisimmät syyt etuuden hakemisen väliin jättämiselle olivat lyhyt työkyvyttömyys ja se, ettei yrittäjällä ollut yritystoimintansa vuoksi mahdollisuutta pitää sairauslomaa. Vastaajista kuitenkin yli viidennes (23 %) ilmoitti, etteivät he ole edes tienneet mah-dollisuudesta saada etuutta sairausajal-taan ja 19 % etteivät he uskoneet saavansa sairauspäivärahaa. Vastaajista 16 % koki sairauspäivärahan määrän niin alhaiseksi, etteivät he viitsineet nähdä hakemisen vaivaa. Tässä kirjoituksessa kerron perus-edellytykset sairauspäivärahan saamisel-le sekä miten kyseisen etuuden suuruus määräytyy.

Kelan maksama sairauspäiväraha kor-vaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä myös yrit-täjälle. Sairauspäivärahaa maksetaan, kun henkilön työkyvyttömyys on kestänyt vähin-tään omavastuuajan. Omavastuuaika YEL-vakuutetuilla yrittäjillä on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Arkipäi-

viä ovat päivät maanantaista lauantaihin arkipyhät pois lukien. Jos yrittäjällä tai am-matinharjoittajalla ei ole YEL-vakuutusta, omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää, kuten pal-kansaajilla. Jos henkilö saa sairausloman ajalta palkkaa, maksetaan sairauspäiväraha työnantajalle. Jos palkka on päivärahaa pienempi, Kelan toimisto maksaa erotuk-sen sairauslomalaiselle. Sairauspäivära-haa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajalta. Sairauspäivärahaa tulee hakea Kelalta neljän kuukauden kulu-essa työkyvyttömyyden alkamisesta.

YEL- ja MYEL-vakuutetun sairauspäivä-raha määräytyy yrittäjän eläkevakuutuksen vuosityötulon mukaan. Vuonna 2010 al-kavan päivärahan perusteena on vuoden 2008 keskimääräinen YEL-tai MYEL-työ-tulo, joka on tarkistettu palkkakertoimella. Yrittäjä voi myös pyytää Kelaa laskemaan päivärahan työkyvyttömyyttä edeltävän kuuden kuukauden YEL- työtulon perus-teella, jos työtulo vuosituloksi muutettu-na on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin verotuksessa todettu vuoden 2008 työtulo. Tällöin Kela laskee työtulot kuu-

den kuukauden ajalta välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista ja kertoo ne kahdella vuositulon saadakseen. YEL- tai MYEL-vakuutuksettoman päiväraha mak-setaan verottajalle ilmoitettujen tulojen mukaan.

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tu-kea työkyvyttömän henkilön työssä pysy-mistä ja paluuta työhön. Se on tarkoitettu 16–67-vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle tai yrittäjälle. Osasairauspäi-värahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivä-rahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää saira-uspäivärahaa, on osasairauspäivärahas-sa normaali omavastuuaika. Osa-aikaisen henkilön työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, joka ei saa vaarantaa henkilön terveyttä eikä toipumista. Osasairauspäi-värahan edellytyksenä onkin henkilöä hoi-tavan (työterveys)lääkärin arvio siitä, että työhön paluu osasairauspäivärahan turvin on mahdollista toipumista vaarantamat-ta. Yrittäjällä tulee osasairauspäivärahan saamiseksi työmäärän vähentyä 40–60 % työkyvyttömyyttä edeltävästä ajasta. Osa-sairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä, ja sitä mak-setaan 12–72 arkipäivältä.

Sairauspäivärahan 300 arkipäivän enimmäisajan täyttymisen jälkeen edelleen työkyvyttömällä henkilöllä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

TYÖTULO/V. 2008 SAIRAUSPÄIVÄRAHA/ V. 20106 186,65 € (YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alaraja 08) 14,91 € (n. 370 €/kk)10 000 € 24,10 € (n. 600 €/kk)15 000 € 36,15 € (n. 900 €/kk)20 000 € 48,19 € (n. 1 200 €/kk)30 000 € 72,29 € (n. 1 800 €/kk)

Esimerkkejä sairauspäivärahan suuruudesta erisuuruisilla työtuloilla:

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari9.–10.6.2011 Hotelli Viru, Tallinna

Yhteistyössä

OsallistumismaksuJäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto.

Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

9.00 Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15 Buffet-lounas

14.00 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

14.05 Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen • Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

15.15 Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa • Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.30 Tulevaisuuteen varautuminen • Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VarmaKehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

18.10 Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna

Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikkaYhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Torstai 9.6.2011

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajan- vaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Perjantai 10.6.2011

7.00 Aamiainen

9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan • 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet • Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito • Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen • Millä eväillä tulevaisuuteen?

Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45 Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa)

16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

Maksuton puhelinneuvonta on paljon käytetty jä-senetu. Neuvontapalvelumme vastaa vuosittain noin 50 000 neuvontapyyntöön. Aina voit soittaa neuvontapalveluun, haluatpa keskustella asian-tuntijan kanssa suunnittelu- tai päätöksenteko-vaiheessa olevasta asiasta tai tarvitset neuvoa ongelmatilanteessa.

Asiantuntijamme ovat aina puhelinsoittosi pääs-sä. Puhelinneuvonnasta saat opastusta ja neu-vontaa mm. yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä, sopimusasioissa ja verotuksessa, yrittäjän sosi-aaliturvassa, työsuhdeasioissa tai sukupolven- ja omistajanvaihdostilanteissa.

Soita arkisin

(09) 229 221

maksuttomaan neuvontapalveluun,

puhelusi yhdistetään asiantuntijalle!

Yritysjuridiikka ja yleisneuvonta▪▪ yhtiömuodot▪▪ kuluttajansuoja▪▪ kirjanpito ja tilintarkastus▪▪ tietosuoja-asiat▪▪ riitojen ratkaisu▪▪ sovintomenettely

Sopimusoikeus▪▪ yrityksen sopimukset▪▪ toimitussopimukset▪▪ kiinteistöt ja rakentaminen▪▪ kuljetus ja liikenne

Verotus▪▪ arvonlisäverotus▪▪ elinkeinoverotus▪▪ henkilöverotus

Yrittäjän sosiaaliturva ▪▪ eläkeasiat▪▪ sairaus▪▪ työterveyshuolto▪▪ työkyvyttömyys▪▪ työttömyys

Työelämän juridiikka ja TES-neuvonta▪▪ työsuhdeasiat▪▪ työaika▪▪ palkkataulukot▪▪ työehtosopimusten sisältö, yleissitovat sopimukset

▪▪ työnantajamaksut▪▪ YT-laki

Ulkomaankauppa▪▪ EU ja ulkomaankauppa▪▪ idänkauppa▪▪ USA:n ja Latinalaisen Amerikan kauppa ▪▪ kv. neuvontaverkosto lähes 30 maassa

Maksukyvyttömyysasiat▪▪ konkurssi▪▪ yrityssaneeraus▪▪ velkajärjestely▪▪ luottotietoasiat

Ympäristöasiat ▪▪ ympäristönsuojelu▪▪ ympäristövahingot▪▪ jätehuolto▪▪ viranomaisvelvoitteet

Maksutonta puhelinneuvontaa Suomen Yrittäjien jäsenille:

Sukupolven- ja omistajanvaihdokset▪▪ verotus▪▪ perintöoikeus▪▪ uuden omistajan löytäminen▪▪ Yrityspörssi ja Yrityskaupan Puhemies -palvelu

Koulutus▪▪ yrittäjien kouluttautumismahdollisuudet ja koulutuksen rahoittaminen

▪▪ yrittäjätutkinnot▪▪ yrittäjän oppisopimus▪▪ henkilöstökoulutus▪▪ työpaikallaoppimisen järjestelyt

Markkina-, teollis- ja kilpailuoikeus▪▪ kilpailuasiat▪▪ julkiset hankinnat▪▪ tekijänoikeus▪▪ IT-oikeus▪▪ patentit, tavaramerkit, mallisuoja ym.

Rahanarvoista tietoa yhdellä puhelinsoitolla!Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi

käytössäsi on suuri, sadan asiantuntijan verkosto. Saat yhteyden neuvontapalveluun soittamalla ar-kisin 9–16 Suomen Yrittäjien puhelinvaihteeseen (09) 229 221, josta puhelusi yhdistetään kulloin-kin tarvitsemallasi asiantuntijalle.

Neuvontapalvelu on tarkoitettu vain jäsenyrityk-sille, joten kerrothan jäsennumerosi soittaessasi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortista, jäsenlehden osoitelipukkeesta tai jäsenmaksulaskusta. Palve-lussa on suuren kysynnän vuoksi ajoittain ruuh-kaa, joten otathan yhteyttä hyvissä ajoin.

Kysy alueellisista neuvontapalveluista

omasta aluejärjestöstäsi!

”Älä jää painimaan yritystoimintaan liittyvän ongelman kanssa yksin, ota rohkeasti yhteyttä – hoidetaan homma kuntoon!”

Suomen▪Yrittäjät▪–▪PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi