5 2011Tässä numerossa mm.

▪ Euroopan velkakriisin hoidossa edistyttävä ▪ Budjetin veroesitykset ▪ Sosiaalihuoltopalvelujen alv ▪ Viime hetken SEPA-vinkit ▪ Työterveyshuollon korvausperusteet ▪ Henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet ▪ Julkiset hankinnat –opas päivitetty ▪ Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva

YrittäjäINFO

Sisällysluettelo

YRITTÄJÄINFOKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSTiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola,p. 09 2292 2952, raija-liisa.konkola@yrittajat.fi

ViestintäassistenttiAnna Lantee,p. 09 2292 2855anna.lantee@yrittajat.fi

Visuaalinen ilmeSuunnittelija Lea HultSuomen Yrittäjät

TaittoKirsi PääskyvuoriPainomerkki Oy

Kirjoittajina tässä numerossa ovat lainopillinen asiamies Harri Hellstén, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen, veroasiantuntija Laura Kurki, koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu, lakineuvoja Tuomas Liinamaa, asiamies Max Lindholm, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, johtaja Anna Lundén, lakineuvoja Albert Mäkelä ja lainopillinen asiamies Tiina Toivonen.

ISSN 1239-4637

5 • 2011

YRITTÄJÄINFON ILMESTYMINEN VUONNA 2011

Numero www.yrittajat.fi,kirjaudu jäsennumerolla

1/2011 14.1.

2/2011 11.3.

3/2011 6.5.

4/2011 19.8.

5/2011 7.10.

6/2011 9.12.

1. VEROT JA RAHAT .................................................................................................4Euroopan velkakriisin hoidossa on edistyttävä ......................................................4Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli käyttöön vuoden 2012 alusta ............4Budjetin veroesitykset 2012 .................................................................................. 5Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus.............................................................6Viime hetken SEPA-vinkit ......................................................................................7

2. TYÖNANTAJAN ABC ...........................................................................................8Työsopimuksen päättämismenettely henkilöperusteisessa irtisanomistilanteessa ...........................................................................................8Lakineuvoja vastaa ................................................................................................9Työkyvyn seurannan mallit kuntoon työpaikalla – työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivat ............................................................................... 10

3. YRITYSTOIMINNAN ABC .................................................................................11Lakineuvoja vastaa ...............................................................................................11Muutoksia jätehuollon vastuisiin ja jätteenkuljetusjärjestelmiin ......................... 12SOLVIT – eurooppalaisten yritysten ilmaista ongelmanratkaisua ........................ 13Kylmäalan siirtymäkauden rekisterin voimassaoloaika päättyy ............................ 13EEMontti-kilpailu energiaremonttien tarjoajille ................................................... 14Julkiset hankinnat –opas yrittäjille päivitetty ....................................................... 14Uudesta tekijänoikeusoppaasta ohjeet selviytymiseen ........................................ 14

4. YRITTÄJÄ IHMISENÄ .........................................................................................15Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta .......................................................15Oppisopimuskoulutuksella kilpailukykyä! ........................................................... 16Hyödynnä monipuoliset jäsenpalvelut ................................................................. 17

4

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Suomen Yrittäjät, varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, p. 09 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

Euroopan velkakriisin hoidossa on edistyttäväMonien EU-maiden raskas julkisen talouden velkaantuneisuus jarruttaa eurooppalaista talouskehitystä vielä pitkään. Suomalaisten pk-yritysten toimintaa tämä velkaantuneisuus uhkaa eniten ja nopeimmin vaikeuttaa rahoitusmarkkinoiden kautta. Ellei velkakriisin hoidossa edistytä nopeasti ja hallitusti, voivat rahoitusmarkkinat halvaantua syksyn 2008 tapaan. Ulkomaankauppa ja investoinnit vähenisivät ja rahoituksen saatavuus heikkenisi Suomessakin.

Kreikan tilanteesta on uutisoitu yötä päi-vää jo parin kuukauden ajan. Jos Kreikka olisi ainoa yli varojensa elänyt EU-maa, ei suurta ongelmaa olisi. Markkinoiden mielenkiinto on kuitenkin Kreikassa, koska sen asema on heikoin ja koko velkakriisin hoidon on siksi lähdettävä tämän maan tilanteen korjaamisesta.

Jälkiviisaasti on helppo todeta, että Kreikka oli ylivelkaantunut jo 10 vuotta sitten, jolloin maan julkisen talouden velan suhde BKT:n arvoon 120 prosentin luok-kaa. Poliittiset syyt velkaantumiseen voi jotenkin ymmärtää: ulkomaista laina- ja tukirahaa otettiin vastaan niin pitkään kuin sitä edullisesti tai ilmaiseksi sai. Vaikeam-pi on mieltää, mikseivät erilaisia riskejä joka päivä hinnoittelevat rahoitusmarkki-nat nähneet Kreikan umpikujaa jo vuosia sitten. Umpikujan tunnistaminen ajoissa olisi nostanut Kreikan valtion lainojen korot pilviin ja katkaissut velan lisäämisen.

EKP joutuu joustamaan

Rahoitusmarkkinat ovat yksiselitteisesti luokitelleet Kreikan maksukyvyttömäksi. Maalla ei ole realistisia mahdollisuuksia

selviytyä veloistaan. Tästä syystä kansainvä-lisen rahoituksen välittäminen Kreikalle on perusteltua vain siksi, että saadaan aikaa koko Euroopan velkakriisin patoamiseen. On vältettävä tilanne, jossa esimerkiksi Italia tai Espanja – tai molemmat – menet-

täisivät rahoitusmarkkinoiden luottamuk-sen ja samalla lainarahan välttämättömän saannin markkinoilta.

Rahoituksen välittäjän rooli jäänee en-tistä suuremmalta osin Euroopan keskus-pankille, vaikka tällainen rahoitus ei kuulu-kaan normaaliin keskuspankkitoimintaan. EKP voi paisuttaa tasettaan ja se voi tehdä sen nopeasti ja itsenäisesti ilman loputto-mia poliittisia kompromisseja.

Rahoituksen jatkaminen ei silti ratkaise kriisiä. Tarvitaan tuntuva velkasaneeraus ja suurten eurooppalaisten pankkien va-kauttaminen. Kreikan velat on vähintään puolitettava ja saksalaiset ja ranskalaiset pankit pääomitettava – mieluummin Sak-san ja Ranskan omin voimin.

Näiden toimien jälkeen seuraa ratkaise-vin vaihe: kriisin kärjistymisen estäminen Italian ja Espanjan kohdalla. Siihen tarvi-taan keskuspankin joustavaa ja riittävää rahoitusta sekä uskottavaa kansallista ta-louspolitiikkaa monissa Keski- ja Etelä-Eu-roopan maissa. Talouden epävarmuuden aika ei saisi enää pitkittyä. Kriisiin täysin sivullisten osapuolten kuten suomalaisten yrittäjien pitäisi jo päästä rakentamaan lä-hitulevaisuuttaan vakaammissa oloissa.

Uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli käyttöön vuoden 2012 alustaSuomalaisten vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi Suomessa otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli. Siinä Suomen Vientiluotto Oy hoitaa luotonannon ja luottoihin liittyvän korontasauksen ja Finnvera Oyj varainhankinnan ja likviditeetin hallinnan.

Rahoitus olisi OECD-ehtoista, ja siihen liittyvät luottoriskit katettaisiin Finnveran vientitakuilla. Luottomuotoisen vienninra-hoituksen yhteenlaskettu luottokanta voisi olla enintään kolme miljardia euroa.

Suomen nykyinen vienninrahoitusmalli ei ole kilpailukykyinen keskeisiin kilpailija-maihin verrattuna. Suomen vientitakui-siin ja korontasaukseen perustuvan mallin ongelmana on liikepankkien vaikeutunut

tilanne muun muassa lähivuosina voimaan tulevan Basel-3 -sääntelyn takia, joka vai-kuttaa jo nyt pankkien kykyyn myöntää pääomatavaroiden viennin edellyttämää pitkäaikaista vienninrahoitusta.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös perustuu työ- ja elinkeinoministe-riön asettaman Vienninrahoitus 2011 -työ-ryhmän yksimieliseen esitykseen. Uuden mallin jatkovalmistelussa on tärkeä var-

mistaa, että Finnveran valtion takauksiin perustuva varainhankinta mahdollistaa riittävän edullisen rahoituksen saamisen pääomamarkkinoilta.

Myös Finnvera Oyj:n suhdannerahoi-tusjärjestelmää jatketaan vuoden 2012 loppuun saakka.

Samoin TESIn vakautusrahoitusohjel-man toimeenpano saa jatkoa vuoden 2012 loppuun. www.finnvera.fi

5

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Budjetin veroesitykset 2012 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus antoi 5.10.2011 eduskunnalle vuoden 2012 budjettiesityksen. Se noudattaa varsin tarkkaan hallitusohjelmaa, jonka tavoitteena on painopisteen siirtäminen työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Verotusta kiristävät mm. kotitalousvähennyksen leikkaaminen sekä valmisteverojen ja liikenteen polttoaineverojen korottaminen. Myönteisiä asioita ovat osinkoveroratkaisu ja yhteisöveron alentaminen.

Yhteisö- ja pääomaverokannat • Yhteisövero laskee26%:sta25%:iin

vuoden 2012 alusta. • Pääomaverokantanousee28%:sta30

%:iinjayli50000euronosalta32%:iin.• Yhteismetsillesäädetäänuusi28%:n

verokanta.

Osinkoverotus

• Osinkoverotuksenrakennesäilyynykyi-sellään ja listaamattoman osakeyhtiön osingon yhteen kertaan verotettu määrä säilyy9%:ssanettovaroista.

• Koskamyösyhteenkertaanverotetunosingon vero laskee yhteisöveron laski-essa26%:sta25%:iin,ratkaisumerkit-see osakeyhtiömuotoisten pk-yrittäjien enemmistön verotuksen keventymistä.

• Yhteen kertaan verotetun osingonenimmäismäärä alenee kuitenkin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Tämän ylittävästäosingosta70%onomistajanpääomatuloa, josta uusi pääomavero on30%(kokonaisveroyhtiö+osakas40,7%)jayli50000euronosalta32%(kokonaisveroyhtiö+osakas41,8%).

• Jososinkoylittää9%yrityksennettova-roista,70%ylittävästäosastaonsaajanansiotuloa, joka verotetaan progressii-visen ansioverokannan mukaan.

• Myöspörssiosingoista70%onedel-leen saajan pääomatuloa.

Ansiotulot

• Ansiotuloveroperusteisiintehdään3,3%:n tarkistus. Pienten ansiotulojenverotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä. Myös kunnallisve-rotuksen perusvähennystä korotetaan.

• Kotitalousvähennyksenenimmäismää-rääalennetaan2000euroon(nyk.3000euroa)jatyökorvauksestaonjatkossavähennyskelpoista45%(nyk.60%).

• Asuntovelkojenkoronvähennysoikeusalenee asteittain niin, että vähennys-kelpoistaon85%vuonna2012,80%vuonna2013ja75%vuonna2014.

• Maltillisten palkkaratkaisujen yhtey-dessä hallitus on valmis harkitsemaan toimia, joilla tuetaan talouskasvua, ko-titalouksien ostovoiman ja kotimaisen kysynnän kehitystä sekä yritysten kilpai-lukykyä.

Perintö- ja lahjaverotus

• Perintö-jalahjaverotuskiristyy200000euroaylittävissäsiirroissa16%:iin(nyk.13%)lähisukulaistenvälisissäluovutuk-sissa.

Arvonlisäverotus

• Yleistäarvonlisäverokantojenkorotustaei toteuteta.

• Työvaltaistenpalvelualojenkutenpar-turi- ja kampaamopalveluiden ja eräi-den käsityövaltaisten alojen alv-kokeilu päättyy vuoden 2011 lopussa. Näihin sovellettu9%:nveronousee23%:iinvuoden 2012 alusta.

• Arvonlisäverolaajennetaansanoma-jaaikakausilehtiin, jotka siirtyvät 9%:nalv-kantaan.

Valmisteverot ja muut välilliset verot

• Makeis- ja virvoitusjuomaveroa sekäalkoholi- ja tupakkaveroa korotetaan. Makeisten ja jäätelön valmistevero nou-see 75 sentistä 95 senttiin kiloa kohti, virvoitusjuomien 7,5 sentistä 11 senttiin litralta. Hintavaikutukseksi arvioidaan makeisten osalta alle 2%, jäätelönosalta3,5%javirvoitusjuomien2,5%.Mietojen alkoholijuomien valmistevero nouseenoin15%javäkevämpiennoin10%.Alkoholijuomienhintavaikutusolisi keskimäärin 4,5 prosenttia. Vuoden 2012 aikana selvitetään, tulisiko vuoden 2013 alusta lukien ottaa käyttöön erilli-nen sokerivero.

• Liikenteenpolttonesteiden verotasoanostetaan kaksivaiheisesti. Vuoden 2012 alusta korotettaisiin moottori-bensiinin veroa noin 2,3 senttiä litralta ja dieselöljyn noin 2,6 senttiä litralta. Lisäksi edellisen hallituksen päätöksen mukaisesti dieselpolttoaineen vero nou-see 7,9 senttiä litralta vuoden 2012 alus-ta lukien ja henkilö- ja kuorma-autoista kannettava ajoneuvoveron käyttövoi-mavero alenee. Korotukset painottuvat dieseliin hieman enemmän kuin ben-siinin. Myös ajoneuvoveroa korotetaan ja autoveroasteikkoa tarkistetaan siten, että vähäpäästöisimpien autojen vero-tus kevenee.

• Energiaintensiivisten yritysten ener-giaverotusta kevennetään korjaamalla ns. energiaveroleikkuria vuoden 2013 alusta. Samassa aikataulussa etsitään windfall-veron toteutukselle toimiva malli.

Rakennusalan veronumeromenettely

• Veronumeron käyttöönottamiseksirakennusalalla säädetään uusi laki veronumerosta ja rakennusalan vero-numerorekisteristä, jota Verohallinto ylläpitäisi. Rekisteristä jokainen voisi tarkistaa, onko palvelun käyttäjän yk-silöimä henkilö ja veronumero sinne merkitty.

Yritysverotusta koskevat selvitykset

• Hallitusohjelmanmukaanhallituskau-della selvitetään lisäksi eräitä elinkei-noverotuksen muutoksia. Näitä ovat tappiontasausjärjestelmän laajentami-nen, mahdollisuus tulolähdejaon pois-tamiseen, tuotannollisten investointien korotettujen poistojen jatkotarve, kon-serniverojärjestelmän uudistaminen ja korkojen vähennyskelpoisuuden käsit-tely.

• MyösT&K-verovähennyksen toteutta-mismahdollisuudet selvitetään.

• Sijoitetun vapaan oman rahastostanostettavien pääoman palautusten.

Suomen Yrittäjät, johtaja Anna Lundén, p. 09 2292 2937 anna.lunden@yrittajat.fi

6

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotusVerohallinto on päivittänyt ohjettaan sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotuksesta. Päivitetyssä Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus -ohjeessa (14.9.2011, Dnro: 604/40/2011) tarkoitettuja edellytyksiä sosiaalipalvelujen arvonlisäverottomuudelle sovelletaan 1.10.2011 alkaen.

Yksityisten perhepäivähoitajien ja ns. kotipalvelujen tukipalvelujen tarjoajien rekisteröityminen valvontaviranomaisen rekisteriin ei ole enää edellytys sosiaalipal-velun myynnin arvonlisäverottomuudelle, vaan valvonta on järjestetty muulla tavoin. Lisäksi ohjeella on muutettu näyttövaati-muksia, joiden perusteella alihankkijoiden myymät palvelut ovat arvonlisäverottomia.

Sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverottomuuden edellytyksetYksityiset sosiaalipalvelut ovat arvonlisäve-rottomia seuraavilla edellytyksillä:1)Palveluntuottajaonrekisteröityyksityis-

ten palvelujen tarjoajien rekisteriin tai tämä on tehnyt toiminnastaan ilmoi-tuksen siihen kuntaan, jonka alueella palveluja tuotetaan. Sen kunnan, jonka alueella palveluja tuotetaan, sosiaali-huollosta vastaava toimielin valvoo toimintaa sekä antaa tietoja ilmoituk-senantovelvollisuuden täyttämisestä.

2)Sosiaalihuoltoperustuujokoviranomai-sen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimuk-seen.

3)Palveluntuottajallaonasiakkaankans-sa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma.

4)Palveluntuottajalla on omavalvonta-suunnitelma, jonka toteutumista pal-veluntuottaja seuraa.

Alihankkijat

Yksinomaan se, että palvelut kuuluvat rekisteriin merkityn tai ilmoituksen teh-neen palveluntuottajan asiakkaalleen tarjoamaan kokonaisuuteen, ei vapauta alihankkijaa arvonlisäverovelvollisuudesta. Alihankkijantarjoamienpalvelujenarvon-lisäverottomuuden edellytyksenä on, että myös alihankkijan myymät palvelut täyt-tävät ohjeen kohdissa 4.2 – 4.5 esitetyt vaatimukset. Alihankkijan ei kuitenkaantarvitse tehdä palvelusuunnitelmaa sosi-aalipalvelun saajan kanssa, vaan riittää, että kokonaispalvelun tarjoaja on tehnyt asiakkaan kanssa palvelusuunnitelman. Palvelusuunnitelmassa tulee mainita ali-hankintana hankittavat palvelut ja niiden tarve.

Kunnan, kuntayhtymän tai yksityisten palveluntuottajien toisilta yksityisiltä palve-luntuottajilta ostamat sosiaalihuoltopalve-lut, jotka luovutetaan edelleen asiakkaalle, ovat verottomia, mikäli ohjeen kohdissa 4.2 – 4.5 esitetyt verottomuuden edelly-tykset täyttyvät. Myös kunnan tai kuntayh-tymän toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle alihankintana myymät sosiaalihuollon pal-velut, kotipalvelujen tukipalvelut mukaan lukien, ovat verottomia.

Esimerkki 1: Yksityinen palveluntuotta-ja ylläpitää yksikköä, jossa on palvelutalo ja päiväkoti. Palveluntuottaja ostaa päi-väkotipalvelut toiselta palvelutuottajalta. Päiväkotipalveluja myyvän palveluntuot-tajan myynti toimintayksikön pitäjälle on verotonta.

Esimerkki 2: Yksityinen palveluntuottaja myy kotipalveluja asiakkaille. Kunta maksaa osan asiakkaiden kustannuksista. Kotipal-veluja tuottava yritys ostaa ateriapalvelut yritykseltä, joka on tehnyt ilmoituksen kun-nalle ja täyttää muutoinkin verottomuuden edellytykset. Ateriapalvelujenmyynti onverotonta.

Riittävänä näyttönä siitä, että toiselle palveluntuottajalle myyty palvelu luovu-tetaan edelleen asiakkaalle, voidaan pitää palveluntuottajan antamaa kirjallista va-kuutusta. Vakuutuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: palveluntuottajan nimi, osoite ja mahdollinen Y-tunnus, alihankki-jan nimi, osoite ja mahdollinen Y-tunnus, viittaus palveluntuottajan ja asiakkaan vä-liseen sopimukseen (asiakkaannimi jaosoite sekä sopimuksen päiväys ja mahdol-linennumero),alihankkijanluovuttamanpalvelun luonne ja sen tarve sekä palvelun suorittamisen aloittamispäivä. Vakuutus tulee lisäksi päivätä ja allekirjoittaa. Jos kunta osallistuu asiakkaalle luovutetun palvelun maksamiseen, riittävänä näyttönä voidaan pitää kopiota tositteesta, josta osallistuminen ilmenee.

Ohje on luettavissa kokonaisuudessaan Verohallinnon internetsivuilta osoitteessa: www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet > 2011 >Sosiaalihuol-topalvelujen arvonlisäverotus

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Laura Kurki, p. 09 2292 2928, laura.kurki@yrittajat.fi

7

5 • 2011

1. Verot ja rahat

Viime hetken SEPA-vinkitMaksamisen siirtymäaika SEPAan päättyy lokakuun lopussa. Marraskuun 2011 alusta alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita.

Allaon luetteloasioista, jotka yrityksellätulee olla käytössä 1.11.2011 alkaen, jotta yrityksen maksut kulkevat ilman katkoksia ja aikaa vievää käsityötä.

1)Pankkiyhteysohjelmista on oltava käy-tössä SEPA-kelpoiset versiot

a) Pankkiyhteys- ja taloushallinnon oh-jelmistojen SEPA-päivitysten tuleeolla asennettuina ja käytössä. Jotkut pankkiyhteysohjelmistojen toimittajat tarjoavat myös konversiopalveluita van-hojen ja uuden standardin välillä. Jos ohjelmistojen asennukset viivästyvät lokakuun lopun määräpäivästä, yritys voi turvautua verkkopankkiin maksujen lähettämisessä.

b)Josyrityskäyttääyrityksenverkkopank-kia, pankki on tehnyt siihen tarvittavat muutoksetSEPA-maksujenmaksamistavarten.

c) Jos yritysonulkoistanutmaksuliiken-

teensä hoitamisen tilitoimistolle tai muulle asiainhoitajalle, yrityksen tulee varmistaa, että tilitoimisto on huo-lehtinut SEPA-muutoksista pankkienkanssa.

2)Yhteystapa ja turvajärjestelyt pankin ja yrityksen välillä pitää tarkistaa

SEPA-maksujen käyttöönotosta onsovittava oman pankin kanssa. Osa pankeista on luopunut tiedonsiirrossa PATU-avaimenkäytöstäjasiirtynytny-kyaikaisempaan Web Service -kanavaan, joka edellyttää uusia sopimuksia pankin kanssa.

3) Tilinumerot laskuilla IBAN-muotoon Yrityksen laskulomakkeilla tulee olla IBAN- ja BIC-muotoiset tilinumerot.Yritys voi käyttää tilisiirtolomaketta, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästäänIBAN-muotoinentilinumero

ja pankinBIC-koodi. Siirtymäajan tili-siirtolomaketta, jossa saajan tilinume-rot esitetään sekä kotimaisessa että kansainvälisessäIBAN-muodossa,voikäyttää 31.12.2012 saakka. Suositus kui-tenkin on, että kotimaista tilinumeroa ei tulosteta siirtymäajan lomakkeelle. Myös verkkolaskulla tilinumeron tulee ollaIBAN-muotoinen

4)IBAN-tilinumero pankkiviivakoodiin Jos yrityksen laskuilla tai tilisiirtolomak-

keilla on ollut pankkiviivakoodi, uusi IBANinsisältäväpankkiviivakoodiversioon oltava käytössä viimeistään 1.11.2011 alkaen erääntyvillä laskuilla.

Lisätietoja SEPAan siirtymisestä saatomasta pankistasi, tilitoimistosta ja oh-jelmistotalosta.

Lähde: Finanssialan Keskusliitto, www.fkl.fi

8

5 • 2011

2. Työnantajan ABC

Työsopimuksen päättämismenettely henkilöperusteisessa irtisanomistilanteessaTyösopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Työsopimuksen päättäminen voi tulla kyseeseen myös henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella, joita voivat olla esimerkiksi velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti.

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja paina-vasta syystä. Kun kyseessä on työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste, sel-laisena voidaan työsopimuslain mukaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvi-en, työsuhteeseen olennaisesti vaikutta-vien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja pai-navuutta arvioitaessa on otettava huomi-oon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Laissa on myös lueteltu tilanteet, jol-loin asiallista ja painavaa syytä ei ainakaan pääsääntöisesti katsota olevan. Näitä ovat esimerkiksi sairaus, vamma tai tapatur-ma, osallistuminen lailliseen tai työnte-kijäyhdistyksen järjestämään työtaistelu-toimenpiteeseen, työntekijän poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai hänen osallistumisensa yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan, tai turvautuminen oikeusturvakeinoihin.

Työsopimuslain sääntely niistä menet-telytavoista, joita tulee noudattaa henkilö-perusteisessa irtisanomistilanteessa, täh-tää siihen, että mahdollisen irtisanomisen perusteet, syyt ja vaihtoehdot käsitellään vielä työsuhteen kestäessä tavalla, joka minimoi riskin siitä, että työntekijän työso-pimus päätetään perusteettomasti.

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen ilmoittaminen

Työnantajan on ensinnäkin saatuaan tie-don sellaisesta työntekijän henkilöön liit-tyvästä seikasta, tai käyttäytymisestä, joka voi oikeuttaa työsuhteen irtisanomiseen, noudatettava lain 9. luvun 1. pykälässä mainittua määräaikaa. Säännöksen mu-kaan työnantajan tulee toimittaa irtisano-minen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta.

Kohtuullista aikaa arvioitaessa työnan-tajalle on varattava vähintään viikkojen aika selvittää tapauksen tosiseikat sen arvioimi-

seksi, onko syytä päättää työsuhde. Sään-nöksen sanamuodon ja vakiintuneen tul-kinnan mukaan aika alkaa kulua siitä, kun työnantaja saa tiedon henkilöön liittyvästä irtisanomisperusteesta. Näin ollen esimer-kiksi työnantajan ollessa lomalla alkaa aika kulua vasta hänen lomansa päätyttyä, jos hän vasta silloin saa tiedon esimerkiksi työntekijän varkauksista työpaikalla.

Jos työntekijän menettely on ollut niin räikeää, että työnantajalla olisi ollut oi-keus purkaa työsopimus, mutta purkua ei ole tehty laissa säädetyn 14 vuorokauden määräajassa, vanhentuneeseen purku-perusteeseen voidaan tietenkin vedota, kun työnantaja irtisanoo työntekijän työ-sopimuksen kohtuullisen ajan, mutta 14 vuorokautta tapahtumien jälkeen.

Työntekijän kuuleminen

Työnantajalla on velvollisuus kuulla työn-tekijää ennen työsuhteen irtisanomista. Kuulemisvelvoitteen toteuttaminen muo-dostaa elimellisen osan irtisanomisen lail-lisuusarviointia. Työn-antajan tulee siis varata työntekijälle mahdolli-suus tulla kuulluksi henkilöperusteisesta irtisanomisesta. Kuu-lemiselle ei ole varattu erillistä määräaikaa, mutta sen on toki tapahduttava ennen irtisanomista.

Työntekijällä on lain mukaan oikeus käyttää avustajaa silloin, kun häntä kuul-laan henkilöperusteisesta irtisanomisesta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnan-tajan on kerrottava työntekijälle etukäteen, tarpeeksi ajoissa, siitä, että häntä aiotaan kuulla työsuhteen irtisanomisperusteesta. Ajantuleeollariittävänpitkä,jottatyönteki-jällä on aito mahdollisuus hankkia itselleen avustaja.Avustajavoiollaesimerkiksiluot-tamusmies, työsuojeluvaltuutettu, ammat-tiliiton asiamies, lakimies tai joku työtoveri.

Kuulemistilaisuudessa työntekijän kanssa keskustellaan vasta mahdollisen irtisanomisen perusteesta tai perusteista ja hänelle annetaan mahdollisuus kertoa asiasta oma näkemyksensä. Tarkoituksena on nimenomaan turhien, perusteettomien irtisanomisten välttäminen.

Työntekijän ei ole kuitenkaan pakko osallistua kuulemiseen, eli työnantajan velvollisuuden täyttää menettely, jossa työnantaja varaa työntekijälle mahdol-lisuuden tulla kuulluksi. Jos työntekijän kuuleminen ei ole mahdollista hänestä johtuvastasyystä(esimerkiksipoissaolo),ei työnantajan katsota laiminlyöneen kuu-lemisvelvoitettaan.

Sijoittaminen muihin työtehtäviin

Osana työsuhteen päättämismenettelyä työnantajan on selvitettävä mahdollisuus välttää työsopimuksen irtisanominen si-joittamalla työntekijä muuhun työhön. Säännös perustuu aikaisempaan oikeus-käytäntöön, jossa on käsitelty lähinnä työ-kyvyttömyystapauksia, joissa on katsottu työnantajalla olevan velvollisuus pyrkiä välttämään irtisanomista, jos se vain on mahdollista, siirtämällä työntekijä muuhun työhön(esimerkiksivaativastavarastotyös-tävastaanottopuolelle).

Työnantajan uudelleensijoitusvelvolli-suus koskee nykyään kaikkia henkilöperus-teisia irtisanomistilan-teita. Työntekijälle tulee tarjota sellaista muuta työtä, jota hän voi hoi-taa ammattitaitonsa,

kokemuksensa sekä työntekoonsa liittyvät ominaisuutensa huomioon ottaen ja joka on työnantajan työnjärjestelyt huomioi-den tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Perusedellytyksenä on tietenkin, että työtä ylipäätänsä on tarjolla.

Tämä perusvaatimus johtanee siihen, että harvassa pk-yrityksessä syntyy kuva-tunlaista velvollisuutta uudelleensijoitta-miseen. Uudelleensijoitusvelvollisuutta ei myöskään ole silloin, kun työntekijä on syyllistynyt sellaiseen vakavaan rikko-mukseen tai laiminlyöntiin, joka horjut-taa osapuolten välistä luottamusta niin olennaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella vaatia työsuhteen jatkamista.

Irtisanomisen muodot

Irtisanominen voidaan toteuttaa henkilö-kohtaisella ilmoituksella tai, jos se ei ole

Suomen Yrittäjät, asiamies Max Lindholm, p. 09 2292 2853, max.lindholm@yrittajat.fi

”Työnantajan uudelleensijoitusvelvollisuus koskee nykyään kaikkia henkilöperusteisia

irtisanomistilanteita.”

9

5 • 2011

2. Työnantajan ABC

mahdollista, lähettämällä kirjattu kirje tai sähköinen viesti. Työntekijän katsotaan saaneen tiedon irtisanomisesta seitsemän-tenä päivänä lähettämisestä. Jos työntekijä kuitenkin on vuosilomalla tai työajan tasoi-tusvapaalla, joka kestää vähintään kaksi viikkoa, katsotaan työsuhteen päättäminen toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Työsuhde päättyy irtisanomisajan jäl-keen. Irtisanomisajan kesto on työsopi-muslain mukainen, ellei työehtosopimus muuta edellytä. Työnantaja voi edellyttää, että työntekijä tekee työnsä täysipainoi-sesti koko työsuhteen irtisanomisajan. Jos osapuolet niin sopivat, voidaan työntekijä

vapauttaa työntekovelvollisuudesta osit-tain tai kokonaan irtisanomisaikana, jolloin työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vä-henee vastaavalla tavalla.

Vuosilomia voidaan pitää normaalis-ti, jos niistä on työntekijälle ilmoitettu. Työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuultava ennen loman mää-räämistä, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava kuukautta ennen loman alka-mista. Jollei tämä ole mahdollista, voidaan loman ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista, ellei asiastasovita(mieluitenkirjallisesti)toisin.Lomakausi on 2.5.–30.9. ja talvilomakausi on 1.10–30.4. Jos halutaan, että työntekijä

käyttää pitämättömät vuosilomapäivänsä irtisanomisaikanaan, on asiasta syytä teh-dä erillinen kirjallinen sopimus.

Jos työntekijä vaatii työnantajaa ilmai-semaan kirjallisesti irtisanomisen syyt työnantajan tulee viipymättä kirjallisesti ilmoittaa työsopimuksen päättymispäi-vämäärä ja työsopimuksen päättämisen perusteet(esimerkiksix,ytaiz).

Työsuhteen päättämiseen liittyvät lo-makepohjat löytyvät Suomen Yrittäjien nettisivuilta osiosta ”TyönantajanABC”.Lomakkeiden käyttäminen edellyttää jäsen-sivuille kirjautumista jäsennumerolla.

Lakineuvoja vastaaLakineuvoja vastaa –palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Yrityksen toiminta on hiljentynyt ja työntekijöiden lomauttaminen on tarpeen. Miten ilmoitan lomautuksista työntekijöille oikein?

Vastaus:

Lomauttaminen edellyttää aina työsopi-muslain mukaista perustetta. Työnantajal-la on oikeus lomauttaa työntekijä toistai-seksi, jos työnantajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, taikka määräajaksi, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vas-taavaa koulutusta.

Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Kun lomautusten tarve havaitaan yrityk-sessä, työnantajan on ensimmäisenä esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksesta. Työsopimuslain mukaan työnantajan on esitettävä ennakkoselvitys käytettävissään olevien tietojen perusteella viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Ennakkoselvityksessä on ilmoitettava lomautuksen perusteet sekä sen arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta ja kesto.

Lomautuksen laajuudella tarkoitetaan mm. sitä, kuinka montaa työntekijää lo-mautus koskee. Toteuttamistapa puoles-taan tarkoittaa mm. sitä, keskeytetäänkö työnteko kokonaan vai toteutetaanko lo-mautus työajan lyhentämisellä tai muilla järjestelyillä.

Ennakkoselvitys voidaan antaa suulli-sesti tai kirjallisesti. Kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltavampi. Ennakkoselvitys on annettava työtekijälle henkilökohtai-sesti, paitsi jos lomautus kohdistuu use-ampaan työntekijään. Tällöin se voidaan antaa tiedoksi työtekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti.

Työnantajan on myös varattava työn-tekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Kuu-lemisen tarkoituksena on antaa työtekijöille mahdollisuus lausua mielipiteensä suunni-tellusta lomautuksesta. Kuuleminen tulee toteuttaa ennakkoselvityksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautusilmoituksen antamista siten, että työnantaja voi huo-mioida työntekijöiden näkemykset ennen lopullista lomautuspäätöstä.

Ennakkoselvityksen antamisen ja työn-tekijän kuulemisen laiminlyönti ei kuiten-kaan vaikuta lomauttamisen laillisuuteen, jos lomautukselle on olemassa työsopi-muslain mukainen peruste.

Jos yrityksessä on vähintään 20 työn-tekijää, työnantajan tulee soveltaa YT-lain mukaisia menettely- ja määräaikoja kos-kevia neuvottelusääntöjä. Työnantajalla ei tällöin ole työsopimuslain mukaista ennakkoselvitys- ja kuulemisvelvollisuutta.

Lomautusilmoitus

Työsopimuslain mukaan työntekijälle on ilmoitettava henkilökohtaisesti lomautuk-

sesta viimeistään 14 päivää ennen lomau-tuksen alkamista. Lomautusilmoitus on syytä antaa kirjallisesti. Siinä on mainittava lomautuksen peruste, alkamisajankohta sekä kesto tai arvioitu kesto. Määräaikai-sen lomautuksen kesto on ilmoitettava täsmällisesti, mutta toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta riittää, että ilmoi-tetaan sen arvioitu kesto.

Lomautusilmoitusaika on työntekijän normaalia työaikaa, jolta hänellä on myös oikeus saada työsopimuksen mukainen palkkansa. Lomautusilmoitusaika laske-taan sen antamista seuraavasta päivästä alkaen. Jos siis lomautusilmoitus annetaan esimerkiksi kuukauden 1. päivä, viimeinen työpäivä ennen lomautuksen alkua on kuu-kauden 15. päivä.

Poikkeustapauksissa velvollisuutta lo-mautusilmoituksen antamiseen ei ole. Jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työn-tekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi, ei lomautusilmoitusta tarvitse an-taa. Tällainen tilanne voi liittyä esimerkiksi opintovapaaseen tai vuorotteluvapaaseen.

Sekä lomautuksen ennakkoselvitystä et-tä lomautusilmoitusta varten on saatavilla lomakepohja osoitteesta www.yrittajat.fi. Epäselvissä tapauksissa neuvoa kannattaa kysyä myös Suomen Yrittäjien neuvonta-palvelusta.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Albert Mäkelä, p. 09 229 221, albert.makela@yrittajat.fi

10

5 • 2011

2. Työnantajan ABC

Työkyvyn seurannan mallit kuntoon työpaikalla – työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivatVuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos korostaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Lainmuutoksen myötä Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus ennaltaehkäisevän työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista on 60 prosenttia, jos työpaikalla on sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen malleista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Jos malleista ei ole sovittu, on korvaus 50 prosenttia. Vapaaehtoisen sairaanhoidon korvaustaso on edelleen 50 prosenttia. Uudistus koskee ensimmäisen kerran työnantajan tilikauden 2011 kustannuksia ja yrittäjän kustannuksia 1.1.2012 alkaen. Jos siis työnantaja haluaa säilyttää 60 pro-sentin korvaustason ennalta ehkäiseväs-tä työterveyshuollosta, tulee mallit laatia ennen kuluvan vuoden loppua. Hallintamalli-en laatimiseksi tulee työnantajan ottaa yhte-ys työterveyshuoltoon.

Sairausvakuutuslain muutoksen keskeinen tarkoitus on kannus-taa työpaikkoja toteuttamaan työterveysyh-teistyötä työkyvyn edistämiseksi ja työky-vyttömyyden ehkäisemiseksi. Toimivalla työterveyshuollolla on monia myönteisiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentymiseen. Hyvinvointia edistävillä tekijöillä on tut-kitusti merkitystä yrityksen toiminnalle ja taloudelle. Päävastuu työkyvyn edistämi-sestä on jatkossakin työnantajalla. Työ-terveyshuollon tehtävänä on puolestaan toimia työpaikan asiantuntijana ja antaa tietoja, ohjata ja neuvoa työpaikkoja työ-kyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen järjestämiseksi.

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi

Työnantajalla on oikeus saada pakollisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon jär-jestämisestä aiheutuvista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista korvausta (korvausluokkaI).Työnantajallaonmyösoikeus saada korvausta vapaaehtoisesti järjestämästään sairaanhoidosta ja muus-taterveydenhuollosta(korvausluokkaII).Sairaanhoidon korvaamisen edellytyksenä on, että sen toteuttaa sama työterveys-

huolto kuin ennaltaehkäiseväkin toiminta. Korvauksen määrä on molemmissa kor-vausluokissa 50 prosenttia työnantajalle aiheutuneista hyväksyttävistä työterveys-huollon kustannuksista.

Sairausvakuutuslain muutoksen joh-dosta korvausluokassa I on nyt kuiten-kin kaksi korvaustasoa. Korkeamman 60 prosentin korvauksen edellytyksenä on,

että työnantaja, työn-tekijät ja työterveys-huolto yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytän-

nöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea tulee toteuttaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana.

Käytännöt on dokumentoitava kirjalli-sesti sekä työpaikan että työterveyshuollon asiakirjoihin. Käytäntöjen tulee sisältää toi-menpiteet varhaisen tuen tarpeen tunnis-tamiseksi ja tuen antamiseksi sekä saira-uspoissaolojen seuraamiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Toimintakäytännöissä sovitaan myös työnantajan velvollisuudesta toimittaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työ-terveyshuollolle, ellei työntekijä ole erik-seen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista. Lisäksi toimin-takäytännöissä sovitaan työkykyseurannan toteutuksen ja raportoinnin esittämisestä työterveyshuollon toimintasuunnitelmas-sa, työkykyseurannan tietojen ja varhaisen tuen toteutumisen analysoimisesta työpai-kalla säännöllisesti yhdessä sovitun käy-tännön mukaisesti sekä työterveyshuollon velvollisuudesta raportoida vuosittain työ-kykyseurannasta yli 20 hengen työpaikoilla.

Yli 20 työntekijän työpaikalla toimin-tatavan tulisi olla työpaikan ja työterveys-huollon yhteisesti sopima ja kirjallisesti laatima. Pienillä alle 20 hengen työpaikoilla ei edellytetä erillisen kirjallisen toimintata-

van kuvausta. Näillä työpaikoilla varhaisen tuen toimintatavoista voidaan sopia työ-paikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuo-sittaisen tarkistamisen yhteydessä niin, että työpaikalla toteutettavat käytännöt ja yhteistyö työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin sekä työter-veyshuoltoyksikön toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä työterveyshuollon toiminta-suunnitelmaan. Myös pientyöpaikkojen velvollisuutena on huolehtia työkyky- ja sairauspoissaoloseurannasta ja ongelmien esiintyessä ottaa yhteyttä työterveyshuol-toon ja toimia yhteistyössä työterveyshuol-lon kanssa.

Työterveyshuollon kustannusten kor-vaamisessa yrittäjälle noudatetaan soveltu-vien osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiseen asetettuja edellytyksiä. Vastaavasti, kuten pienten työpaikkojen osalta, yrittäjältä ei edellytetä erillistä kirjallisen toimintatavan kuvausta, vaan yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tu-kea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhais-ta tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjataan työterveyshuollon toimintasuun-nitelmaan. Työnantajayrittäjään voidaan soveltaa yrityksessä sovittuja käytäntöjä, jos työnantajayrittäjä toteuttaa omat pal-velunsa osana yrityksen toimintaa ja hakee myös kustannuksistaan korvauksen yrityk-sen hakemuksessa.

Työpaikalla tulee olla edellä mainituin tavoin kirjallisesti kuvattuna ja käytettävis-sä työpaikan ja työterveyshuollon yhteisesti sopimat työkyvyn hallinnan toimintatavat viimeistään 31.12.2011. Jos työkyvyn hallin-nan käytännöistä ei ole sovittu, on korvaus 50 prosenttia.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

”Päävastuu työkyvyn edistämisestä on jatkossakin työnantajalla.”

11

5 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Lakineuvoja vastaaLakineuvoja vastaa –palstalla käsitellään Suomen Yrittäjien lakineuvontaan tulevia tyypillisiä kysymyksiä.

Kysymys: Mitä oikeuksia minulla on muun kuin vuokranantajan tehdessä vuokraamassani liikehuoneistossa korjaustöitä? Onko minulla oikeutta vuokranalennukseen esimerkiksi taloyhtiön teettämän putki- tai julkisivuremontin johdosta?

Vastaus:

Liikehuoneiston vuokraukseen sovelle-taan lakia liikehuoneiston vuokrauksesta (LHVL).LHVL19 §:ssäsäädetäänvuok-ralaisen ja vuokranantajan oikeuksista ja velvollisuuksista korjaus- ja muutostöiden sekä hoitotoimenpiteiden suorittamisen yhteydessä.LHVL19§eikuitenkaankoskevuokrasopimukseen nähden ulkopuolis-ten tahojen eli käytännössä kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön teettämiä korjaustöitä silloin kun nämä eivät ole vuokranantajana. Tällaisiin vuokrasopimuksiin nähden ulko-puolisen tahon suorittamiin korjaustöihin eisiissovelletaLHVL19§:nmukaisiail-moitusaikoja.

VuokralaisellaonLHVL21§2momentinperusteella oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Lisäedellytyksenä on, että puutteellinen kunto ei ole johtunut vuokralaisen laimin-lyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuok-ralaisen oikeus vuokranalennukseen alkaa siitä hetkestä, kun vuokranantaja saa tie-don huoneiston puutteellisesta kunnosta.

Vuokralaisen oikeus saada vuokranalen-nusta ei riipu vuokranantajan tuottamuk-

sesta(elisiitäonkohäntoiminuthuolel-lisestivaiei),jotenvuokranalennusoikeuson olemassa siitä huolimatta, että vuokra-nantaja ei ole itse myötävaikuttanut teh-tävään korjaus- tai muutostyöhön millään tavalla. Jos huoneisto tulee puutteelliseen kuntoon taloyhtiön teettämän putki- tai jul-kisivuremontin vuoksi, on vuokralaisella oi-keus vuokranalennukseen sanotun pykälän mukaisesti. Puutteellinen kunto tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osa liikehuoneistosta on pois käytöstä remontin aikana. LHVL 21 §:n2momenttieiolepakottavaaoikeutta,joten osapuolet voivat vuokrasopimukses-sa tai muuten sopia, että oikeutta vuokran-alennukseen ei lainkaan ole.

Vuokranalennuksesta on erotettava remontin perusteella vaadittava vahin-gonkorvaus (esimerkiksi alentuneet tuo-totremontinajalta).Vahingonkorvauksensaamisen edellytyksenä on, että vuokra-nantaja on aiheuttanut vahingon huolimat-tomuudellaan(ns.tuottamusperusteinenvahingonkorvausvastuu).Vuokranantajaeisiis ole vastuussa taloyhtiön suorittaman remontin vuokralaiselle aiheuttamien va-hinkojen korvaamisesta, jos vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vuokranantajan viaksi jäävästä menettelystä. Oikeus vahin-

gonkorvaukseen olisi olemassa esimerkiksi silloin, kun vuokralainen on ilmoittanut huoneiston kunnon puutteellisuudesta vuokranantajalle ja tämä on viivytellyt hä-nen vastuulleen kuuluvan vian korjaami-sessa ja tästä on aiheutunut vuokralaiselle vahinkoa. Taloyhtiön teettäessä remonttia vuokranantajan tuottamusperusteinen va-hingonkorvausvastuu on siten rajoitetum-paa, mutta ei kuitenkaan poissuljettua. Oikeuskäytännössä vahingonkorvaus-vaatimukset menestyvät huomattavasti vuokranalennusvaatimuksia harvemmin juuri siksi, että vahingonkorvauksen edel-lytyksenä on vuokranantajan tuottamus.

LHVL14§:ssäsäädetäänsiitä,mitkäpy-kälät ovat vuokralaisen suojaksi pakottavaa oikeutta, eli mistä ei voida sopimuksella sopia vuokralaisen vahingoksi. Vuokra-laisen oikeus vahingonkorvaukseen on pakottavaa oikeutta, joten tätä oikeutta ei voida sopimuksin etukäteen rajoittaa. Tällainen ehto on mitätön. Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen taas ei ole yllä esitetyin tavoin pakottavaa oikeutta, joten siitä voidaan vapaasti sopia.

Suomen Yrittäjät, lakineuvoja Tuukka Hämäläinen,p. 09 229 221,tuukka.hamalainen@yrittajat.fi

12

5 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Muutoksia jätehuollon vastuisiin ja jätteenkuljetusjärjestelmiinUusi jätelaki tulee voimaan 1.5.2012. Uudistuksen taustalla ovat muun muassa EU-lainsäädännön asettamat uudet vaatimukset jätehuollon toimialalle. Suomen Yrittäjien yksi tärkeimmistä tavoitteista lainvalmisteluprosessissa on ollut sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän säilyttäminen. Tässä tavoitteessa on pääosin onnistuttu.

Uusi jätelaki antaa mahdollisuuden kuljet-taa kunnan vastuulla oleva yhdyskuntajäte kiinteistöiltä joko kunnan järjestämänä tai markkinalähtöisesti niin, että kiinteistön haltija sopii kuljetuksesta suoraan kuljetus-yrityksen kanssa. Jälkimmäinen kuljetus-malli vastaa nykyistä sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää. Kunnat voivat jat-kossakin päättää alueellaan noudatetta-vasta jätteenkuljetusjärjestelmästä sekä varsin pitkälti myös siitä, miten yhteistyö yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ra-kennetaan ja miten paljon toimintamah-dollisuuksia yrityksille halutaan antaa. Uusi laki asettaa päätöksenteolle kuitenkin uusia rajoitteita ja reunaehtoja.

Kunnan oikeus yritysten jätteisiin laajentuu

Yritykset huolehtivat pääsääntöisesti it-se elinkeinotoiminnassa syntyvästä jät-teestään. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että elinkeinojätteiden mahdollinen rahallinen arvo koituu yritysten itsensä hyväk-si. Uuden jätelain mu-kaan kunnan oikeus yri-tyksen jätteisiin on kui-tenkin laajentumassa. Yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa se-kä koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollon järjestäminen siirtyy kuntien vastattavak-si siirtymäjakson jälkeen 1.6.2014. Jos jätemäärät ovat vähäisiä, yritys voi anoa kunnalta vapautusta jätteen luovuttamis-velvollisuudesta.

Uudessa jätelaissa on toinenkin uusi säännös, joka antaa kunnille tietyissä ta-pauksissa oikeuden yritysjätteisiin. Edel-lytyksenä on, että yritys nimenomaisesti pyytää kunnalta jätehuollon palvelujen järjestämistä sen vuoksi, ettei markkinoil-la ole saatavilla kohtuullisesti yksityistä jätehuoltopalvelua. Jos kysymyksessä on jatkuvaluonteinen palvelu, kunta voi tehdä sopimuksen palveluntuottamisesta yrityk-sen kanssa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Muuten kunta vastaa edelleen julkisessa toiminnassa sekä asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan muun kuin ongelmajätteen jätehuollosta.

Uusi päätös sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta

Uusi jätelaki edellyttää, että niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty sopimuspe-rusteisesti, tulee tehdä kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös 1.5.2013 mennessä. Sopimusperusteinen jätteenkuljetusjär-jestelmä on käytössä noin puolessa Suo-men kunnista. Useissa kunnissamme ovat jo käynnistyneet tai tulevat lähiaikoina käynnistymään kuljetusjärjestelmää kos-kevan päätöksenteon valmistelut. Uutta kuljetusmallia koskevaa päätöstä ei ole kuitenkaan syytä tehdä ennen uuden lain voimaantuloa.

Toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien kannalta on sopimusperustei-nen malli, jossa asukkaat voivat itse valita mieleisensä yrityksen kuljettamaan jättei-tään. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus on myös kunnan talouden kannalta hyvä vaihtoehto, koska se vaatii kunnalta vain

vähän omaa panos-tusta. Kunnan malli suosii isoja yrityksiä ja vähentää pienten yritysten määrää. Jos kunnassa kuitenkin päätetään siirtyä kun-nan järjestämään jät-teenkuljetukseen, tulee

järjestelmän vaihtamiselle asettaa 3–5 vuo-den siirtymäjakso. Siirtymäjakson aikana kunnassa on voimassa sopimusperustei-nen kuljetusjärjestelmä. Jätteenkuljetusyri-tysten suojaamiseksi on suositeltavaa, että siirtymäjakso olisi mahdollisimman pitkä.

Uusi jätelaki asettaa sopimusperustei-selle jätteenkuljetukselle tiettyjä edellytyk-siä. Jätehuoltoviranomainen voi päätök-sellään jatkaa jo alueellaan noudatettavaa sopimusperusteista jätteenkuljetustapaa tai siirtyä kunnan mallista sopimusperus-teiseen malliin, jos kaikki laissa säädetyt kriteerit täyttyvät. Kriteerit liittyvät muun muassa kuntalaisten oikeuteen saada kul-jetuspalvelua syrjimättömin ehdoin sekä kuljetusmallin yhteensopivuuteen jätehuol-lon alueellisten kehittämissuunnitelmien kanssa. Laki edellyttää, että jätteenkulje-tusta koskevat kysymykset on käsiteltävä kunnissa tarvittaessa uudelleen.

Kuljetusjärjestelmästä päättää kunnan jätehuoltoviranomainen

Uudessa laissa määritellään, että kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätteen-kuljetusjärjestelmästä. Muita jätehuoltoon liittyviä viranomaistehtäviä ovat esimerkik-si jätehuoltomääräysten ja jätetaksan hy-väksyminen. Jätehuoltoviranomaiselle kuu-luvat tehtävät ovat luonteeltaan julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi näitä tehtäviä ei voida siirtää yksityiselle toimijalle, kuten kuntien jäteyhtiöille. Viranomaistehtäviä voidaan jatkossakin hoitaa kunnan määrää-mässä toimielimessä tai jätehuoltotehtäviä hoitavassa kuntayhtymässä.

Uusi jätelaki kuitenkin edellyttää, että jos jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelu-tehtävät hoidetaan kuntien yhteistoimintana kuntien yhteisesti omistamassa jäteyhti-össä, jätehuollon viranomaistehtävät on siirrettävä kuntien yhteiselle toimielimelle. Tällainen toimielin voi olla esimerkiksi yhden kunnan alueelle perustettava jätelautakunta. Säännös on pakottava. On ensiarvoisen tärkeää, että lautakunnan jäsenet olisivat riippumattomia jäteyhtiön toiminnasta. Jäteyhtiöiden intressinä on usein kunnan mallin mukainen kuljetusjärjestelmä.

Nykyisen jätelain mukaan kuljetusjärjes-telmiä koskevat päätökset voidaan tehdä jokaisessa jätehuoltoyhtiön osakkaana olevassa kunnassa itsenäisesti. Jos kun-ta haluaa säilyttää jätehuoltoon liittyvän päätöksenteko-oikeuden jatkossakin itsel-lään, on kunnan hoidettava jätehuollon palvelutehtävänsä ilman yhteistyötä tois-ten kuntien kanssa. Jätehuoltoon liittyviä palvelutehtäviä ovat esimerkiksi jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Kunta voi ulkoistaa useita tehtäviä myös yksityisten yritysten hoidettavaksi.

Mikäli asia on tulossa ajankohtaiseksi kunnassasi tai haluat saada asiasta lisätie-toja, ota yhteys lainopilliseen asiamieheen Tiina Toivoseen, p. 09 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi.

Kunnan vastuulle kuuluvien yhdys-kuntajätteiden kuljetus voidaan järjestää kunnan jätehuoltoviranomaisen tekemän päätöksen mukaisesti joko kunnan järjes-tämänä, jossa kunta päättää, kuka tai ketkä sen alueella huolehtivat jätekuljetuksista tai ns. sopimusperusteisesti, jolloin kiin-teistön haltijat päättävät, keneltä tilaavat jätekuljetuksen ja tekevät sopimuksen va-litsemansa yrityksen kanssa.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, p. 09 2292 2917, tiina.toivonen@yrittajat.fi

Toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien kannalta

on sopimusperusteinen malli, jossa asukkaat voivat itse valita

mieleisensä yrityksen kuljettamaan jätteitään.

13

5 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

SOLVIT – eurooppalaisten yritysten ilmaista ongelmanratkaisuaSuomalaisyritys kohtaa ongelmia saattaessaan CE-merkittyä tuotetta jostain EU-maasta Slovakian markkinoille. Suomalaisyrityksen arvonlisäveropalautus on viivästynyt. Suomen kansalaisella on ongelmia tuontiautonsa rekisteröinnissä, siirtokilvissä tai CE-hyväksytyissä lisävarusteissa. Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa SOLVIT-palvelu voi auttaa.

Nämä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa EU:n epävirallinen SOLVIT-palvelu on auttanut suomalaisia yrityksiä eurooppalaisen byro-kratian ja lainsäädännön kanssa. Vastaavia tilanteita voi syntyä hyvin erilaisissa tilan-teissa. Kyse voi olla ongelmista esimer-kiksi ajoneuvon rekisteröinnin, tutkinnon tunnustamisen, yrityksen perustamisen tai tavaroiden tullauksen yhteydessä.

SOLVIT tarjoaa apua yrityksille ja kansa-laisille konkreettisissa ongelmatilanteissa, joita syntyy toisessa EU:n jäsenvaltiossa viranomaisten rajoittaessa yrityksen tai kansalaisen toimintaa vastoin sisämark-kinasääntöjä. Ongelmia ratkova verkosto koostuu jäsenmaiden viranomaisista, ja se palvelee ilman muodollisia tai aikaa vieviä muutoksenhaku- ja tuomioistuinme-nettelyjä. Suomessa SOLVIT toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Miten SOLVIT käytännössä toimii?

Yritys voi olla yhteydessä SOLVITiin verkko-sivujen välityksellä tai puhelimitse. SOLVIT auttaa, jos ongelmassa katsotaan loukatun yrityksen sisämarkkinaoikeuksia. Ongel-man arviointiin ja tapauksen käsittelyyn

osallistuvat SOLVIT-keskusten lisäksi ne toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, joiden alaan ongelma kuuluu. Yrityksen tietoja ei kuitenkaan välitetä eteenpäin, vaan tapaus analysoidaan anonyymisti.

SOLVIT-palvelu on maksuton. Toimin-nalle on asetettu tiettyjä laatustandardeja, kuten kymmenen viikon määräaika, jon-ka puitteissa esitettyyn ongelmaan tulisi löytyä ratkaisu. Useimmissa tapauksissa ongelma kyetään kuitenkin ratkaisemaan alle tavoiteajassa.

SOLVIT-menettely ei tule kyseeseen, jos ongelma on kahden yrityksen tai kuluttajan ja yrityksen välinen asia. Se ei myöskään epävirallisen luonteensa vuoksi korvaa virallisia muutoksenhakumenettelyjä, ei-kä SOLVIT voi auttaa, jos asiassa on jo käynnistetty oikeuskäsittely.

Koska SOLVIT-menettely perustuu jä-senvaltioiden epäviralliseen yhteistyöhön, on lähtökohtana ratkaisun löytämiselle viranomaisten omatoiminen halu tehdä yhteistyötä ja tarkastella avoimesti omia toimintatapoja sekä niiden myötä tehtyjä ratkaisuja. Joissakin tapauksissa ongelma-na ei ole ainoastaan säännön soveltaminen vaan sääntö itse.

Epävirallisesta luonteestaan huolimat-ta SOLVIT-menetelmä on joissain tilan-teissa johtanut siihen, että jäsenvaltio on oma-aloitteisesti muuttanut kansallista säädöstään, mikäli sen on katsottu olevan ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa.

Suomalainen yritys on osa eurooppalaisia sisämarkkinoita

Euroopan unionin sisämarkkinoilla tarkoi-tetaan henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta unionin sisällä. Suomalainen yritys on osa sisä-markkinoita tehdessään esimerkiksi kaup-paa toisessa EU-maassa. Puolen miljardin EU-kansalaisen unioni ja maailman laajin talousalue edellyttää markkinoiden mut-katonta toimintaa ja siten myös yhteisten sääntöjen noudattamista.

Vaikka EU:n sisämarkkinat toimivat ylei-sesti ottaen hyvin, on väistämätöntä, että tämänkokoisessa järjestelmässä syntyy vir-heitä tai vähintäänkin näkemyseroja siitä, miten yhteistä lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan käytännössä. SOLVIT-verkos-tosta onkin apua silloin, kun sisämarkkina-oikeudet ovat hyvin tiedossa, mutta niiden hyödyntäminen toisessa jäsenvaltiossa ei ota onnistuakseen.

Älä jää pienenkään ongelmasi kanssa yksin!

Lisätietoja: SOLVIT verkossa: www.solvit.eu, solvit@tem.fi, ylitarkastajatAkseliKoskela,p. 010 606 4928 ja Eila Vilhunen, p. 010 606 4686

Kylmäalan siirtymäkauden rekisterin voimassaoloaika päättyyKylmäalan pätevyysasetuksen (452/2009) siirtymäaika päättyi 4.7.2011. Siirtymäkauden rekisteri poistetaan Tukesin verkkosivuilta syyskuun aikana. Jos yritystäsi ei ole vielä rekisteröity pätevyysasetuksen mukaiseen kylmälaiteliikerekisteriin, voit hakea määräaikaista kylmälaiteliiketodistusta tietyin edellytyksin.

Menettelyn avulla yrityksesi toimintaedel-lytykset säilyvät siihen saakka, kun olet päivittänyt kylmäalan pätevyytesi asetuk-sen vaatimukset täyttäväksi.

Määräaikainen todistus myönnetään ainoastaan toiminnanharjoittajille, joilla on kumotunpätevyysasetuksen(1187/2001)mukainen kylmälaiteliiketodistus (ovatsiirtymäkaudenrekisterissä).

Toiminnanharjoittajan on oltava kylmä-alan koulutuksessa pätevyyden täydentämi-

seksi. Oppilaitos kirjoittaa todistuksen kou-lutuksessa olemisesta, mikä perustuu yksi-löllisesti suunniteltujen opintojen kestoon. Määräaikainen todistus voidaan myöntää ainoastaan yhden kerran. Kylmälaiteliikkeen määräaikaisuus näkyy kylmälaiteliikerekis-terissä. Ellei toiminnanharjoittaja hae pä-tevyyksiä ennen määräajan päättymistä, yritys poistetaan kylmälaiteliikerekisteristä.

Keskeiset asiat määräaikaisen kylmälai-teliiketodistuksen saamiseksi:

• Toiminnanharjoittajalla onoltava ku-motunpätevyysasetuksen(1187/2001)aikana myönnetty kylmälaiteliiketodis-tus(=siirtymäkaudenrekisterissä).

• Opintojenkestomääräytyysuoritetta-van koulutuksen mukaan.

• Koulutuksessaoleviahenkilöitäeirekis-teröidä kylmäalan pätevyysrekisteriin.

• Määräaikainen todistusmyönnetäänainoastaan yhden kerran.

Kylmälaiteliike poistetaan rekisteristä, el-lei se hae määräaikaan mennessä uusia todistuksia.

Lähetä Tukesiin toimintailmoitus, jonka liitteenä on oppilaitokselta saatu todistus koulutuksessa olemisesta. Tutkinnon tai tutkinnon osan valmistuttua lähetä Tukesil-le pätevyyshakemus sekä toimintailmoitus.

www.tukes.fi

14

5 • 2011

3. Yritystoiminnan ABC

Uudesta tekijänoikeusoppaasta ohjeet selviytymiseenPieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä puuttuu tietoa tekijänoikeuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä, vaikka tekijänoikeuksien ja muiden aineettomien oikeuksien suojaamisesta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Tietoaukkoa paikkaamaan elinkeinoelämän etujärjestöt ovat julkistaneet uuden tekijänoikeusoppaan, joka tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja pk-yritysten tarpeisiin.

EEMontti-kilpailu energiaremonttien tarjoajilleEEMontti – Lämmityskulut puoleen on energiaremonttien tarjoajille suunnattu kilpailu, jossa etsitään innovatiivisia ratkaisuja pientalojen energiatehokkuuden parantamiseksi kohtuukustannuksin.

Julkiset hankinnat –opas yrittäjille päivitettyOpas tarjoaa yrityksille tietoa hankintamenettelyyn osallistumisen perusedellytyksistä sekä tietoa esimerkiksi virheellisten hankintapäätösten muutoksenhausta.

Green Net Finland ry:n järjestämän kilpai-lun päärahoittajana toimii Suomen itsenäi-syyden juhlarahasto Sitra. Nimi EEMontti tulee sanasta EnergiarEMontti.

EEMontti-kilpailu on avoin kaikille suo-malaisille energiaremontteja tarjoaville yri-tyksille. Kilpailu on osa kehityshanketta, jonka tavoitteena on kerätä hyviä teknisiä esimerkkiratkaisuja pientalojen energia-remontteihin.Aiheonyhteiskunnallisestimerkittävä, sillä pelkästään asuintalojen

lämmittämiseen uppoaa lähes viidennes kaikesta energian loppukäytöstä Suomes-sa.

Kilpailun päätavoitteena on puolittaa neljän kohdekiinteistön lämmitysjärjestel-män ostoenergian kulutus, johon luetaan mukaan tilojen, ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden lämmityksen vaatima energia. Eri aikakausina rakennetut kohdekiinteis-töt edustavat kaikkiaan noin 500 000:ta suomalaista pientaloa, joissa ei ole ve-

sikiertoista lämmitysjärjestelmää. Juuri tämäntyyppisiä taloja on pidetty vaikeasti remontoitavina.

Asiantuntijaraativalitseejätettyjentar-jousten joukosta kullekin talolle voittaja-ratkaisun, joka toteutetaan tammikuun alussa 2012.

Kilpailu parhaasta kokonaisratkaisusta päättyy 21.10.2011.

Lisätietoja: www.eemontti.fi

Uudistettuun oppaaseen on päivitetty kynnysarvot, joiden ylittävät hankinnat hankintalaki velvoittaa hankintayksikön kil-pailuttamaan. Oppaassa selostetaan han-

kintamenettelyitä, joihin on otettu uusina mukaan dynaaminen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa. Tärkeätä on myös tietää, miten hankintaviranomaisen

päätöksen voi hakea muutosta. Hankinta-oikaisu on uusi muutoksenhakumenettely. Opas sisältää useita hyödyllisiä linkkejä.Löydät oppaan yrittajat.fi-sivuilta.

Tekijänoikeuksista sopiminen ja oikeuksi-en puolustaminen korostuvat tämän päi-vän digitaalisessa toimintaympäristössä. Etenkin pk-yritysten kilpailukykyyn vaikut-taa ratkaisevasti se, miten tehokkaasti ja ennustettavasti ne pystyvät turvaamaan immateriaalisia oikeuksiaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, Kes-kuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimittamassa oppaassa neuvotaan muun muassa, miten tekijänoikeuksista voidaan sopia selkeästi työsuhteessa ja yrityksen muissa sopimussuhteissa. Tavoitteena on auttaa yrityksiä oivaltamaan tekijänoikeuk-

sien suuri merkitys liiketoiminnalle sekä lisätä yleistä tietämystä ja osaamista.

Työoikeudessa on luonnollisena perus-periaatteena, että työntekijä saa työstään palkan ja työn tulokset kuuluvat työnanta-jalle. Monelle työnantajalle voi kuitenkin olla yllätys, että tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijänoikeus kuuluu teoksen luo-neelle henkilölle, toimipa tämä työsuh-teessa tai ei.

Tämän vuoksi elinkeinoelämä perään-kuuluttaa tekijänoikeuslain muuttamista siten, että työsuhteessa syntyvät tekijän-oikeudet kuuluisivat aina työnantajalle.

Muutos olisi tarpeellinen erityisesti pk-yrityksille. Uudessa oppaassa järjestöt suosittelevat työnantajille työsopimuksiin mallilauseketta, joka siirtää työsuhteessa luotujen teosten taloudelliset tekijänoike-udet työnantajalle.

Oppaan on kirjoittanut alan pitkäai-kainen vaikuttaja, Viestinnän keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen. Hanke on osa Suomen kansallisen IPR-strategian täytäntöönpanoa.

Löydät oppaan yrittajat.fi-sivuilta.

15

5 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvastaTyöttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä vailla olevalla ja sitä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työttömänä pidetään lähtökohtaisesti henkilöä, joka ei ole työsuhteessa tai päätoimisesti työllisty yrittäjänä. Yrittäjän perheenjäsen saattaa palkkatyöstä työttömäksi jäädessään menettää oikeuden työttömyysetuuteen perheessä harjoitetun yritystoiminnan ja siihen osallistumisen vuoksi. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yrityksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Harri Hellstén, p. 09 2292 2940, harri.hellsten@yrittajat.fi

Yrittäjän työllistäessä samassa taloudessa asuvan perheenjäsenensä on hyvä olla perillä työllistämisen vaikutuksesta per-heenjäsenen työttömyysturvaan.

Milloin perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa?

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvassa henkilö, joka päätointaan varten on velvol-linen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuk-sen. Lisäksi yrittäjäksi katsotaan yrityksen osaomistaja. Osaomistajan määritelmän kautta myös yrittäjän perheenjäsen saate-taan katsoa yrittäjäksi työttömyysturvassa, vaikkei hän omistaisi yrityksestä mitään. Tällöin hänen työttömyysetuushakemuk-sensa ratkaistaan yrittäjiä koskevien sään-töjen pohjalta.

Osaomistajana pidetään ensinnäkin henkilöä, joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä per-heenjäsentensä kanssa yhdessä on vä-hintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä taikka muutoin vastaava määräämisvalta.

Lisäksi osaomistajana pidetään henki-löä, joka ilman johtavaa asemaa työsken-telee yrityksessä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vä-hintään puolet osakepääomasta, osakkei-den tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräysvalta.

Edelleen, jos yritystoimintaa ei harjoi-teta osakeyhtiön nimissä, osaomistajaksi katsominen edellyttää, että henkilö työs-kentelee yrityksessä t. yhteisössä (esim.ay,ky,osuuskunta),jossahänellätaihänenperheenjäsenillään taikka hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on edellisiä kah-ta kohtaa vastaava määräysvalta.

Johtavassa asemassa olevaksi henki-löksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen tai vastaavassa asemassa oleva henkilö. Hallituksen varajäsenen ei yleensä katsota olevan johtavassa ase-massa, ellei hän tosiasiallisesti osallistu hallitustyöskentelyyn. Perheenjäseniksi

puolestaan katsotaan varsinaisen yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvat puoli-so, lapset ja lapsenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.

Mikäli henkilö edellä mainituin perus-tein katsotaan yrityksen osaomistajaksi, pidetään häntä työttömyysturvassa yrit-täjänä riippumatta siitä, missä asemassa hän on työtä yrityksessä tehnyt. Yrittäjäksi katsominen edellyttää kuitenkin, että henki-lö työskentelee yrityksessä. Pelkkä yrityksen omistaminen, yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuminen tai perhesuhde yri-tyksen omistajan kanssa ei kuitenkaan tee henkilöstä yrittäjää.

Yrittäjästatus voi myös muuttua työt-tömyysturvassa henkilön omistuksesta tai johtavasta asemasta yrityksessä luopumi-sen, avioeron sekä varsinaisen yrittäjän kanssa samasta taloudesta pois muutta-misen johdosta.

Osaomistaja-yrittäjän oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yri-tystoimintansa tai yritystoiminta on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuu-kauden ajan. Osaomistajayrittäjän osalta lähtökohta on sama kuin varsinaisella yrittäjällä eli työttömyysturvan saamisek-si tulisi koko yritystoiminta lopettaa tai keskeyttää neljäksi kuukaudeksi.

Yritystoiminnan lopettamista tai vä-hintään neljän kuukauden keskeytystä ei osaomistajayrittäjän osalta kuitenkaan edellytetä, jos hänen päätoiminen työl-listymisensä yritystoiminnassa on ollut satunnaista, hänen työnsä yrityksessä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta tai hänen työn-sä yrityksessä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymi-sen johdosta. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseessä on yrittäjän perheenjäsen, jolla it-sellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15:tä prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä.

Satunnaisesta päätoimisesta työllisty-misestä yritystoiminnassa on kyse silloin, kun henkilö on työllistynyt yrityksessä päätoimisesti yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan. Jotta kuuden kuukauden raja ylittyy, edellytetään työllistymisjaksoilla olevan ajallinen yhteys. Tämä perheenjä-seniä koskeva poikkeus arviodaan aina jälkikäteen.

Työ loppumiseen tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta rinnastetaan esim. koko yrityksen tuotan-tosuunnan tai toiminnan vaihtaminen sekä tietyn toiminnan lopettaminen tai ulkoistaminen. Työn päättymisen tulee olla ulkopuolisen selkeästi havaittavissa ja luotettavasti osoitettavissa; pelkkä työn vähäisyydestä johtuva työn loppuminen ei siten oikeuta työttömyysturvaan tällä perusteella.

Jotta yrittäjän perheenjäsen voisi pääs-tä työttömyysetuuksien piiriin kolmannen poikkeuksen perusteella, eli työ on loppu-nut yritystoiminnan edellytysten pysyväis-luonteisen heikentymisen johdosta, on hä-nen osoitettava, että yritystoiminnan tulo jää siinä työskentelevää perheenjäsentä kohti laskettuna alle määrän, joka osoittaa yritystoiminnanolennaisuutta(alle710€/kkYEL-vakuutetulla).Yrityksessäeitässätilanteessa myöskään voi enää työskennellä muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Työttömyysetuudet

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saa-dakseen tulee myös osaomistajayrittäjän liittyäyrittäjäkassanjäseneksi.Ansiopäivä-rahaan oikeuttava jäsenyysaika yrittäjäkas-sassa on vähintään 18 kuukautta.

Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siir-tyvä osaomistajayrittäjä voi kuitenkin saada palkansaajasäännösten mukaista päivära-haa, jos yritystoiminta lakkaa yritystoimin-nan ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Edellä mainitun niin sanotun jälkisuoja-ajan säilyminen edellyttää, että palkansaa-jakassasta eroaminen ja yrittäjäkassaan liittyminen tapahtuu kuukauden sisällä. Jälkisuoja-ajan jälkeen osaomistajayrittäjäl-lä on oikeus yrittäjiä koskevien säännösten

16

5 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

mukaiseen ansiopäivärahaan aikaisintaan kerrytettyään 18 kuukauden jäsenyysajan yrittäjäkassassa. Mikäli palkansaajasta-tukselta yrittäjästatukseen siirtyvä henkilö vaihtaa välittömästi palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, ei hänelle tule katkoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ansiosidonnaistapäivärahaamaksetaanenintään 500 päivältä.

Mikäli henkilö ei täytä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisen edelly-tyksiä eli yleensä ei ole työttömyyskassan

jäsen, voi hän saada Kansaneläkelaitoksen maksamia peruspäivärahaa tai työmark-kinatukea.

Peruspäivärahan saamisen edellytyk-senä on yrittäjän työssäoloehdon täyttä-minen, eli työskenteleminen edellisten 48 kuukauden aikana vähintään 18 kuukauden ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollutlaajuudeltaanolennaista(YEL-vakuu-tuksen vuositulon tai TyEL-palkan on oltava vähintään 8520 e/vuosi).Peruspäivärahaamaksetaan myös enintään 500 päivältä.

Työmarkkinatukea maksetaan ensi ker-taa työmarkkinoille tulevalle sekä työttö-mälle, joka ei täytä työssäoloehtoa. Lisäksi sitä maksetaan työttömälle, joka ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkki-natuki on tarveharkintainen. Tuen suuruu-teen vaikuttavat omien tulojen lisäksi myös puolison tulot. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu.

Oppisopimuskoulutuksella kilpailukykyä! Oppisopimus on hieno mahdollisuus vahvistaa omaa ja henkilöstösi osaamista!

Suomen Yrittäjät ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät toteuttavat jo kolmannen kerran yrittäjien ja pienyritysten henkilöstön osaamistarpeisiin suunnatun oppisopimus- koulutuskampanjan.

Tänä vuonna koulutuksen painopisteinä ovat liiketoimintasuunnitelman päivitys, asiakaspalvelu, myynti, tuotekehitys ja verkkomarkkinointi uusien asiakkaiden hankinnassa.

Koulutus toteutetaan lyhytkestoisena koulutuksena, jonka ei välttämättä tarvitse johtaa tutkintoon. Koulutus voi kuitenkin tarvittaessa olla myös tutkintotavoitteista, jolloin oppisopimus kestää pidempään. Yrittäjälle itselleen suunnattuja tutkintoja ovat muun muassa yrittäjän ammattitut-

Suomen Yrittäjät,koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu,p. 09 2292 veli-matti.lamppu@yrittajat.fi

kinto, yritysjohtamisen erikoisammatti-tutkinto sekä tuotekehittäjän erikoisam-mattitutkinto.

Koulutustarve määritellään ja koulutus suunnitellaan yhdessä yrittäjän ja oppi-sopimustoimiston kanssa. Toteutuksesta tehdään suunnitelma, joka toteutetaan oppisopimusrahoituksen puitteissa. Kou-lutus on yrittäjälle edullista.

Ota ensisijaisesti yhteys alueesi op-pisopimustoimistoon marraskuun lop-puun mennessä ja varmista alueellinen

saatavuus. Toimi nopeasti, paikkoja on rajoitetusti!

Oman alueesi oppisopimustoimiston löydät osoitteesta www.hyvadiili.fi.

OPPISOPIMUS ON

www.hyvadiili.fi

17

5 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Hyödynnä monipuoliset jäsenpalvelutSuomen Yrittäjät tarjoaa maksutonta neuvontaa ja tietoa puhelimitse ja yrittajat.fi-sivuilla jäsenyrittäjille. Näistä palveluista hyötyy niin työllistävä yritys kuin yksinyrittäjäkin. Neuvontaan saat yhteyden soittamalla numeroon 09 229 221 ja nettisivuilta saat täyden hyödyn kirjautumalla jäsennumerolla.

Työsuhdeneuvontaa puhelimitseSelvyyttä työehtosopimuksiin, apua lomien laskentaan ja tarkistuksia työsopimuksiin. Suomen Yrittäjien maksuton puhelinneu-vonta auttaa jäsenyrittäjiä työsuhdekysy-myksissä joka arkipäivä klo 9–16 nume-rossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Työsuhdelomakkeet netissäKirjallinen työsopimus turvaa niin työnan-tajan kuin työntekijänkin arjen. Lomautuk-sissa ja irtisanomistilanteissa oikein toimi-minen on erityisen tärkeää. Suomen Yrit-täjien jäsenillä on käytössään laaja kattaus työsuhdelomakkeita tarkkuutta vaativiin työsuhdetoimiin. Lomakkeet saat käyttöön osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Palkkataulukot netissäMikä on kohtuullinen palkkapyyntö ja mikä on yleissitovissa sopimuksissa määritel-ty palkka?Apuapalkkojenmäärittelyynlöytyy alakohtaisista palkkataulukoista, jotka löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jä-sennumerollasi.

Verotusneuvontaa puhelimitseVerotilin kommervenkit, arvonlisäveron käyttäytyminen kotimaankaupassa ja ulko-maankaupassa, verotus sukupolvenvaih-doksessa – apua polttaviin verokysymyk-siin saat Suomen Yrittäjien maksuttomasta puhelinneuvonnasta työsuhdekysymyksis-sä joka arkipäivä klo 9–16 numerossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Tietopaketti käännetystä arvonlisäverosta rakennusalalleKoskeeko käännetty arvonlisävero yritystä-ni ja miten se käytännössä toimii? Suomen Yrittäjien jäsenille on koottu tietopaketti ra-kennusalan käännetystä arvonlisäverosta, löydät paketin osoitteesta www.yrittajat.fi/verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsen-numerollasi.

Elinkeinonharjoittajan matkakorvausohjeetElinkeinonharjoittajan matkakorvaukset poikkeavat osakeyhtiöstä tai henkilöyhtiös-tä palkkaa nostavien yrittäjien verovapaista matkakorvauksista. Ohjeistuksen matka-korvauksiin löydät Suomen Yrittäjien sivuil-ta osoitteesta www.yrittajat.fi/verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Laaja verotili-tietopaketti netissäMiten palautukset menevät verotilillä, kuin-ka virheistä ilmoitetaan, miten arvonlisä-vero kohdistetaan ja mistä saa verotilin tunnukset? Kysymyksiin löytyy vastaus Suo-men Yrittäjien laajasta Verotili-paketista, jonka löydät osoitteesta www.yrittajat.fi/verotjarahat kirjautumalla sivuille jäsen-numerollasi.

Puhelinneuvontaa yrittäjän sosiaaliturvastaYrittäjällä on suuri vastuu omasta eläk-keestään, terveydestään ja työttömyystur-vastaan.Apuayrittäjänsosiaaliturvankie-muroihin saat Suomen Yrittäjien maksut-tomasta puhelinpalvelusta joka arkipäivä klo 9–16 numerossa 09 229 221. Varaudu kertomaan jäsennumero!

Yrittäjien kuntolomatSuomen Yrittäjät ry toteuttaa yrittäjien lomatoimintaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa. Vuoden 2011 ai-kanaRAY:ntukimahdollistaanoin7500henkilön ja noin 1200 yrittäjän ja yrittäjä-perheenjäsenen tuetun loman. Lue lisää osoitteesta http://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/kuntolomat/

Energiatietoutta Tiivistä faktaa energiakriittisille yrityksille niin energiaverotuksesta, uusiutuvat ener-gian tuista, Suomen ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta kuin sähkön kilpailutta-misestakin. Tutustu osoitteessa www.yrit-tajat.fi/yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Hankintalakiopas jäsenilleOsallistutko kuntien tai valtion kilpailutuk-siin? Ota hankintalaki haltuun yrittäjille kir-joitetun hankintalakioppaan avulla. Lataa opas itsellesi osoitteesta www.yrittajat.fi/yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Apua epäasiallisen puhelinmarkkinoinnin estämiseenEpäasiallinen puhelinmarkkinointi on kas-vava ilmiö. Lue Suomen Yrittäjien ohjeet tilanteeseen, jossa saat laskun, vaikka et ole mielestäsi tehnyt suullista sopimusta puhelimessa. Ohjeita osoitteesta www.yrit-tajat.fi/yritystoiminnanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

YrityspörssiKanava yrityksen myyntiin ja ostoon. Suo-men Yrittäjien jäsenet saavat Yrityspörssin ilmoituspaketistahuikean37,5%:nalen-nuksen – ilmoituspaketilla saa näkyvyyttä netin lisäksi YrittäjäSanomissa ja Kaup-palehdessä. Löydät palvelun osoitteessa www.yritysporssi.fi

YrityshakuLöydä ajantasaisesti yli 80 000 luotettavaa, palveluhalukasta ja -kykyistä suomalaista yritystä elinkeinoelämän kaikilta toimialoil-ta, maamme jokaisesta kunnasta, Suomen kaikilta talousalueilta. Mukaan yritysha-kuun pääset liittymällä Suomen Yrittäjien jäseneksi. www.yrittajat.fi/yrityshaku.

Yt-lakiopasYhteistoimintalaki koskee kaikkia vähin-tään 20 henkeä säännöllisesti työllistäviä yrityksiä. Suomen Yrittäjien jäsenillä on käytössään käytännönläheinen yt-lakiopas, joka helpottaa lakiin paneutumista ja sen käytännön soveltamista. Yt-lakioppaan saat käyttöösi osoitteesta www.yrittajat.fi/tyonantajanabc kirjautumalla sivuille jäsennumerollasi.

Yrittäjän veroseminaari Veroseminaari tarjoaa yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa. Asiantuntijoidenjohdollaluodaankattavakatsaus verotuksen nykytilaan ja tulevai-suuden näkymiin. Seuraava veroseminaari järjestetään 15.–17.11.2011. Jäsenyrityksille vähintään 30 prosentin etu normaalihin-noista! Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri.

18

5 • 2011

4. Yrittäjä ihmisenä

Laki- ja työsuhdepäivätSeminaarissa käsitellään yritys- ja työ-lainsäädännön asioita konkreettisesti pk-yrityksen näkökulmasta kokeneiden asiantuntijoiden johdolla. Seuraavat laki- ja työsuhdepäivät järjestetään 18.–20.4.2012. Jäsenyrityksillevähintään30%:netunor-maalihinnoista! Tutustu kaikkiin koulu-tuksiimme osoitteessa www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri.

YrittäjäSanomatYrittäjäSanomista luet ajankohtaiset yrittä-jäuutiset, päättäjien haastattelut sekä suo-situn lakipalstan kysymykset ja vastaukset. YrittäjäSanomat lähetetään maksutta 10 kertaa vuodessa jäsenyrittäjille.

Yrittäjä-lehtiYrittäjä on yrittäjyyden lifestyle-lehti jokai-selle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen toimintaympäristöstä. Löydä mie-lenkiintoiset yrittäjätarinat ja uudet ideat maailmalta. Tilaa Yrittäjä-lehti jäsenetuhin-taan34€/vuosi,tilauskäyhelpostinetissähttp://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyritta-jat/tiedotustoiminta/yrittajalehti/

YrittäjäINFOKuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Yrittä-jäinfo on tiedote ajankohtaisista yrityksen toimintaan ja johtamiseen liittyvistä asi-oista. Lue mm. tuoreista lakimuutoksista ja yritystoiminnan tärkeistä päivämääristä www.yrittajat.fi kirjautumalla sivuille jäsen-numerollasi.

yrittajahuoltamo.fiYrittäjähuoltamolla voit arvioida huolto-tarpeesi, päivittää tietosi yrittäjän sosi-aaliturva-asioissa sekä inspiroitua Hyvin-voivayrittäjä-blogin kirjoituksista. Suomen Yrittäjien ja Fennian yhteinen palvelu löytyy osoitteesta www.yrittajahuoltamo.fi

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – koulutus@yrittajat.fi

7.00 Aamiainen

9.40 Laiva saapuu Tukholmaan

13.30 Kahvi ja välipala

14.00 Sukupolvenvaihdos, verotus ja verosuunnitteluKTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.00 Kirjanpidon uutta oikeuskäytäntöä ja säädöshankkeita Kirjanpitolautakunnan uusimmat ratkaisut

Professori, KHT Markku Koskela, Helsingin Yliopisto

16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

16.30 Yrittäjä syytettynä: mitä tapahtuu, miten toimii puolustusAsianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45 laiva lähtee Helsinkiin)

17.15 Uusin vero-oikeuskäytäntöOTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

20.00 Buffetillallinen

Ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/vero2011/ilmoittaudu, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita syntymävuosi, majoitusvaihtoehto ja mahdolliset ruoka-allergiat.

OsallistumismaksuJäsenhinta420 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 450 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 470 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Normaalihinta580 € / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä, 610 € / hlö 1-hengen sisähytissä ja 630 € / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

Koulutuksen toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.

Yrittäjän veroseminaari15.–17.11.2011 Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki –Tukholma – Helsinki

Seminaarin puheenjohtajana toimii KLT, KHT Seppo Laine

8.00 Aamiainen

9.55 Laiva saapuu Helsinkiin

Torstai 17.11.

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus Johtaja Kari Hiltunen, Suomen Yrittäjät

12.20 Ajankohtaista verotuksesta, mihin yrittäjän verotus on menossa Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

12.40 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

13.00 Mitä odotettavissa olevat veromuutokset merkitsevät yrittäjälle, miten muutoksiin voi varautua, tarjoutuuko verosuunnittelun mahdollisuuksia?

KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

13.45 Buffetlounas

Hytteihin majoittautuminen

14.45 Ajankohtaista arvonlisäverotuksestaVaratuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

15.45 Uuden hallituksen veropolitiikka yrittäjän kannaltaPuheenjohtaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjät

16.15 Tauko

16.30 Pk-yrityksen verosudenkuopat ja vero-ongelmista selviytyminenVeroasiantuntija Satu Grekin, Ernst & Young

(17.30 laiva lähtee Tukholmaan)

17.30 Vakuutuskorvaukset ja verotus: Henki- ja eläkevakuuttaminen

Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

VahinkovakuuttaminenAsiantuntijapalveluiden päällikkö Pia-Maria Pesonen, Vahinko-Fennia

18.00 Tauko

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin

19.15 Tauko

21.00 Ala carte illallinen Kylmäsavustettua pallasta, dijon-sinappi, perunasalaatti ja maalaisleipää Chateubriand Bearnaise ja perunagratiini Vadelmapiirakka ja suklaamoussea

Tiistai 15.11.

HUOM! Kaikki ajat ovat paikallista aikaa!

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

Keskiviikko 16.11.

Yhteistyössä

Yritysverotuksen ajankohtaiset asiat pähkinänkuoressa! Asiantuntijoiden johdolla luodaan kattava katsaus verotuksen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin.Tervetuloa mukaan!

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi