!rittäjyy"arinoi# KYMENLAAKSOSTA2010

Tiedustelut:Reijo Vaurula,reijo.vaurula@kinno.fiMaarit Koverola,maarit.koverola@cursor.fi

Toimitus:Reijo Vaurula,YES -keskus, Kouvola

Ulkoasu ja taitto:Petteri Meropetteri.mero@me.com

Painopaikka:Solver Oy, Kouvola (Anjalankoski)

Kustantaja:YES -keskus / Kouvola Innovation Oy,kehityspalvelut, KouvolaYES -keskus / Cursor Oy, Kotka

ISBN 978-952-92-7277-8

!rittäjyy"arinoi# KYMENLAAKSOSTA2010

KASVATETAANKO SINUSTA NYT väkisin yrittäjää näiden hyvien yrittäjätarinoiden myötä? Ei, mutta sinusta toivotaan yritte-liästä kansalaista, joka tehdessään työk-seen mitä tahansa, voisi toimia yrittäjä-mäisesti eikä vain ajatella, että ”mä olen täällä vaan töissä”.

Kuten hyvin tiedät, Kymenlaaksossa on teollisuuden vaikeuksien vuoksi me-netetty satoja työpaikkoja viime vuosi-en aikana. Kehitys ei varmaankaan jat-ku näin synkkänä, mutta uutta isoa teolli-suutta tuskin tänne tulee lisää.

Siksi on hyvä herättää kysymys, oli-siko yrittäjyys tai yrittäjän palvelukses-sa työskentely yksi vaihtoehto. Tähän kirjaan valitut yrittäjätarinat valavat toi-vottavasti sinuun uskoa siihen, että elä-mässä kannattaa yrittää ja joskus ottaa hallittuja riskejäkin. Lähes kaikki näis-tä yrittäjistä kertovat yrittämisen yhdek-

si tärkeimmistä eduista vapauden, mah-dollisuuden tehdä asioita omalla taval-la. Toki yrittäjä tekee pitkää päivää ja lomaedut ovat pienemmät kuin esimer-kiksi virkamiehellä. Silti jokainen tähän kirjaan haastateltu yrittäjä näkee valin-tansa positiivisena.

Yrittäjät myös haluavat sellaisia työn-tekijöitä, joilla on yrittävä elämänasenne valmiina. Kahvi- ja ruokatuntien odottami-seen keskittyvät työntekijät eivät ole yri-tyksen kannalta hyviä työntekijöitä. Usea yrittäjä korostaa myös omassa haastatte-lussaan vastaavasti arvostavansa ja myös palkitsevansa hyviä työntekijöitään.

Monen yrittäjän oman yritysidean taustalla on keksintö, innovaatio – voi-siko tämän tai tuon asian tehdä toisella tavalla. Tämä nousee esiin monessa tä-mänkin kirjan tarinassa. Mieti itse: löy-tyisikö joku idea, jota voisi lähteä kehit-

tämään edelleen? Suomessa olisi puun-jalostuksesta löydettävissä paljon uusia innovaatioita. Ne pitäisi vain löytää!

Tiedämme, että toisenlaisiakin esimerk-kejä on ja on yrittäjiä, jotka ovat tehneet konkurssejakin. Ymmärrät varmaan, että emme mielellämme halua ottaa negatiivi-sia esimerkkejä esiin, jos pyrimme maakun-tana kohti parempaa tulevaisuutta.

LUOVUUS JA INNOVATIIVISUUS – tapa aja-tella asioita uudella tavalla – sitä me kai-paamme Kymenlaaksossa. Teissä nuoris-sa on valtava potentiaali, te olette mo-nessa asiassa meitä vähän vanhempia edellä ja meitä viisaampia. Toivomme, että voisitte käyttää tätä lahjakkuutta ja potentiaalia kotiseutumme hyväksi sitten kun olette hakeneet koulutuksenne ja ammattitaitonne vaikkapa jostakin muu-alta. Teitä tarvitaan täällä!

!uor" – teitä #rvi#an tää$ä!

TÄMÄN KIRJAN ON kustanut valtakun-nallinen YES -yrittäjyyskasvatusverkos-to ja sen aluetoimijat, Kotkan-Haminan ja Kouvolan seudun YES -keskukset. Toi-vomme, että tällä kirjalla olisi käyttöä kouluissa yrittäjyyskasvatuksen opetus-suunnitelmaa toteutettaessa ja toivom-me, että tämä kirja voisi olla omalta osal-taan herättämässä Kymenlaaksoon uutta, yritteliästä elämänasennetta.

$aarit %overolaprojektipäällikköKotkan-Haminan YES -keskuskehittämisyhtiö Cursor Oy

Re&o 'aurulaprojektipäällikköKouvolan seudun YES -keskusKouvola Innovation Oy

www.yes-keskus.fiwww.nuoriyrittajyys.fi

www.tat.fiwww.yrittajat.fiwww.cursor.fiwww.kinno.fi

ASIAAN LIITTYVIÄ NETTIPORTAALEJA

KUVA

: PA

ULA

OJA

NSU

U

Satu Ahlman: Kymenlaaksolaisia yrittäjätarinoita .....................................6Pirjo Kuusela: Ei pelkästään rahasta mutta kannattavasti .............................7Jaana Seikkula-Leino: Miten yrittäjyydestä opitaan oikeasti? ...........8Siru Vainio: Keitä ovat tulevaisuuden tekijät? ........................10Pentik Oy ...........................................12

YRITTÄJYYSTARINATGameworn Europe ............................14Nuttu – lasten kvariaatti .....................16

Mediatehdas Dakar Oy ......................18Tmi Sofia Virtanen .............................20Arvolista Oy .......................................22Menokone Oy ....................................24Idiootti ...............................................26Nitro Games ......................................28Lomakylä Santalahti ...........................30Caminito Oy ......................................32Kouvolan ompelukonehuolto A. Huttunen .......................................34Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy ........36Kouvolan Musiikki Oy ........................38Huvipaja Oy .......................................40

City-TB ...............................................42Kymen Putkipojat ..............................44Puu ja Kaato Ky .................................46Joona Oy ...........................................48Kotkan Garderobi Oy ........................50Vekkuli-päiväkodit .............................52Puurin Kanala ....................................54Kaakon Kuntohoito Oy ......................56Erkan Öncü Ky ...................................58East Ligth Oy .....................................60Fin kotimaan puhelinpalvelut Oy .......62

Erilaisia yritysmuotoja ........................64

%&ä$yslu"telo

6

ONNITTELUT OIVALLISESTA VALINNAS-TA, sinulla on kymenlaaksolaisia yrittäjä-tarinoita kertova YES -katalogi kädessäsi! YES -verkostossa tehdään aktiivista yrittä-jyyskasvatustyötä joka päivä eri puolil-la Suomea. Yksi työmuoto on koulu-yritysyhteistyö. Jotta hyvät käytän-teet, tarinat ja caset leviäisivät koko kansan tietoisuuteen, julkaisemme YES -katalogisarjaa. Tämä ka-talogi saa kunnian olla ensim-mäinen alueellinen katalogi julkaisusarjassamme.

Yrittäjyys kantaa Suomea ja tämän vuoksi koulu-yritysyh-teistyön tulisi olla luonnollinen ja säännöllinen osa oppilaitos-ten arkea. Tässä yhteistyössä niin oppilaat kuin opettajatkin saa-vat tuoreinta tietoa eri sekto-reiden työelämävaatimuksis-ta. Vastaavasti yrittäjä saa yh-teistyön kautta tietoa tämän päivän koulusta, nuorten näkö-kulmasta ja tutustuu samalla ehkäpä tulevaisuuden työntekijäänsä.! Yhteis-kunnan ja yrittäjien näkökulmasta it-seensä luottava, omat taidot tiedostava ja ammattitaidostaan ja osaamisestaan

itsevarma yksilö voi hyvin ja pärjää asen-teellaan yhteiskunnan myllerryksissä.

Toivomme katalogin yrittäjätarinoiden tempaavan Sinut mukaan hedelmällisen

ja eteenpäin vievän koulu-yritysyhteis-työn TUNTEESEEN ja tuovan ideoi-ta oman alueesi koulu-yritysyhteis-työhön. Ehkäpä alueellinen julkaisu-

sarjamme saa jatkoa Sinun alueesi yrittäjätarinoista jatkossa…?

Kiitos Kymenlaakso!

()u *hlmanYES -verkoston johtaja

”Valmentaja – se on minun työni yritysneuvojana”, kiteyttää yri-

tysneuvoja Pirjo Kuusela Kotkan-Ha-minan kehitysyhtiö Cursor Oy:stä.

VALMENNETTAVAT TÄHTÄÄVÄT OMAAN maaliinsa mutta ovat silti joukkuepelaa-jia, koska yrittäminen yksin ilman ver-kostoja on rankkaa suossa tarpomista. Minusta katsoen pelaajat ovat kahdes-sa joukkueessa: joko yritystoimintansa aloittamista suunnittelevia tai jo toimi-via yrittäjiä, jotka päivittävät yritystään ja sen toimintoja vastaamaan asiakkaidensa muuttuvia tarpeita – asiakas haluaa ostaa vain kun tuote tai palvelu täyttää hänen tarpeensa ylivoimaisesti.

Kun etsitään kokonaisvaltaisia ratkai-suja toimivan yrittäjän ongelmiin, ei tyy-dytä pelkästään tuunaamaan ulkokuor-ta. Käydään läpi osa osalta kokonaisuus – esimerkiksi tuotanto, markkinointi, las-kenta ja henkilöstöasiat. Aika ajoittain tehtävä yrityksen huoltotarkastus päivit-tää yrityksen palvelut ja tuotteet sellaisik-si, että asiakas valitsee juuri sen yrityksen monien kilpailijoiden joukosta.

Aloittava yrittäjä opettelee perusasioi-ta yrityksensä toimintojen rakentamisessa

'i pelkä(äänKymenlaaksola&ia yrittäjä#rinoi#

7

kannattavaksi liiketoiminnaksi. Koska ku-kaan ei ole mestari luonnostaan, on opis-keltava yritystoiminnan perussäännöt osa-na yhteiskuntaa. Liiketoimintakokonaisuus käsittää monia tehtäviä: tuotannon, mark-kinoinnin, talous-ja hallintoasiat, kehittä-misen ja asioinnin viranomaisten kanssa.

– Aluksi ohjaan aloittavan yrittäjän neuvontatilaisuuteen opiskelemaan pe-rusasioita ja lopulta kirjaamaan suunnitel-mansa liikeideakuvaukseksi sekä kannat-tavuusarvioksi rahoitussuunnitelmineen, kiteyttää Pirjo Kuusela.

Omat ajatukset selkiytyvät ja asiakirjat auttavat jatkossa idean esittelemistä esi-merkiksi rahoittajille. Erittäin tärkeää on tun-nistaa yritystoimintaa väijyvät vaarat. Niiden päivänvaloon nostamista kutsutaan riskien-hallinnaksi. Yhteisneuvontatilaisuudessa yrit-täjäkokelas on kaltaistensa joukossa. Siispä yhteistoimintaverkkoja virittämään!

SUOMESSA ON NOIN 270 000 YRITYSTÄ

LASKENTATAPOJA ON MONTA, mutta kar-keasti arvioiden maassa on noin 270 000 yritystä. Yrittämisen tärkeyden ymmär-

tää kun muistaa, että ilman kannattavaa yritystoimintaa ja siitä koituvaa veroker-tymää ei voitaisi rahoittaa päiväkotien, koulujen tai vaikkapa armeijan ylläpitoa. Menestyvä yritystoiminta pitää siis yh-teiskunnan rattaat pyörimässä.

Yritystoiminta on eri asia kuin harras-tustoiminta. Yrittäjä on sijoittanut itsensä, osaamisensa ja varallisuuttaankin tehtä-vään, johon sisältyy myös melkoinen me-nettämisen riski. Yrityksen on tuotettava voittoa, jotta yrittäjällä olisi yksityiselä-mässään varaa maksaa omat kulunsa ruo-kalaskuista harrastuksiin. Toiminnan pitää olla kannattavaa, mutta sen pyörittämi-nen ei saa viedä yrittäjän kaikkea valveil-laoloaikaa. Kukaan ihminen ei ole robotti 24/7 – puheet sellaisista ovat satuja.

Yksi yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuk-sista ovat vuorovaikutustaidot. Pitää löytää ne ihmiset ja tahot, joiden kanssa yhteispe-liä pelaamalla syntyy maaleja. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä ja osata yksin. Useinkaan se ei ole edes taloudellisesti kannattavaa. Perusasia on, että osaa arkipäivän käytösta-vat ja osaa ottaa muutkin huomioon.

Mielenkiintoisia valmennettavia riittää. – Erityisen iloinen olen silloin kun tapaan

nuoren innokkaan yrittäjänalun, jonka lii-

keidea poikkeaa kaik-kein tavanomaisim-mista tai joka on yri-tyksen tuleva jatkaja.

Suomessa kanne-taan huolta siitä, että yrittäjämme harmaan-tuvat kovaa vauh-tia eikä jatkajia yri-tyksiin tahdo löytyä. Nuorten ajatusmal-lit liikkuvat liukkaas-ti ja he näkevät busi-nessmahdollisuudet tuoreimpina kuin me keski-ikäiset. Nuo-ret uskaltavat pistää itsensä peliin, heittäy-tyä. Eräskin nuori mies rakensi kirjoittami-sen lahjastaan yrityksen (tässä kirjassa toi-saalla esitellään tämä nuori mies – Tuukka Sandström). Hän yhdisti elämänkokemuk-sensa taksikuskina Helsingissä. Ajoreissuilla kuullut jutut rakentuivat hulvattomaksi pok-kariksi ”Taksipuhetta”. Kirjan tekeminen ja muidenkin kirjoittajien teosten kustantami-nen veivät miehen. Idea osaamisen ja har-rastuksen muuttamisesta yritystoiminnaksi toi hänet asiakkaaksemme ja yhdessä ryh-dyimme pohtimaan, kuinka saada ideasta aikaiseksi kannattavaa liiketoimintaa.

rah)# mut# kann*#v)ti

8

PÄÄOSIN IHMISET OPPIVAT asioita koulun ulkopuolella. Mietipä esimerkiksi, mitä asioita osaat ja mitkä tiedoista ja taidoista ovat karttuneet koulun ulkopuolella? Mik-si emme hyödynnä tätä paremmin? Yrit-täjyyskasvatuksessa tarkoituksena on, että oppimista tapahtuu koulun ulkopuolella. Hmm… mielenkiintoista. Mutta ajatelkaa, mikä mahdollisuus. Kerrankin voidaan hy-vällä omallatunnolla karata koulusta ja vie-läpä kouluaikana. Tutustuin kerran, taisi olla vuonna 1989, Isossa-Britanniassa op-pilaitokseen, jossa oli keskeinen tavoite, että opetus tiettyjen periodien aikana to-teutetaan poissa koulusta. Kyseessä ei siis ollut mikään luokkaretki, vaan esimerkik-si viikon ajan oltiin poissa koulusta oppi-massa. Opittiinpa sitten mitä tahansa, ker-tolaskuja, maanosia, kirjallisuutta, mentiin ulos koulusta. Jospa olisin saanut kokea tämän omassa koulussani!

KUN LUPASIN KIRJOITTAA tämän lyhyen artikkelin yrittäjyyskasvatuksesta, lupasin myös hieman ”briiffata” yrittäjyyskasva-tukseen. Mistä on siis kyse? Yrittäjyyskas-vatuksessa pyritään siihen, että opitaan yrittäjyydestä sekä kehitytään yritteliäiksi.

Yrittäjyyskasvatuksessa puhutaan usein sisäisestä ja ulkoisesta yrittäjyydestä. Si-säinen yrittäjyys tarkoittaa yritteliästä toi-mintatapaa, joka liittyy lähinnä yksilön ja yhteisön luovaan toimintaan tietynlaises-sa ympäristössä. Sisäinen yrittäjyys on myös sitä, kun yhteisössä kehittyy yritte-liäs ilmapiiri. Havaitaan olemassa olevat mahdollisuudet, tartutaan niihin ja luote-taan omaan onnistumiseen. Yrittäjyyskas-vatuksen alkuvaiheessa eli perusasteella käsitetään yrittäjyyskasvatuksen erityises-ti liittyvän sisäisen yrittäjyyden kehittymi-seen. Toisaalta painotetaan myös ulkois-ta yrittäjyyttä. Ulkoinen yrittäjyys liitetään esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämän tunte-misen kehittämiseen, yritysyhteistyöhön, yrittäjyydestä kiinnostumiseen ja yrittä-jäksi kasvamiseen. Ideaalitilanteessa yrit-täjyyskasvatus on sen kaltaista, että sii-hen liittyvät sekä sisäisen ja ulkoisen yrit-täjyyden elementit.

YRITTÄMISTÄ ON TEHTY yhdessä ja yksin. Aina on myös yritetty. Mutta miksi yrit-tämistä halutaan nykyaikana entisestään vahvistaa? Miksi yrittäminen halutaan viedä oppilaitoksiin? Euroopan unioni ja

siten myös Suomi painottaa hyvinvoin-nin luomisessa yrittäjyysvalmiuksien op-pimista. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisäl-tyä koko koulutusjärjestelmään. Yritte-liään yhteiskunnan merkitys tulee esille myös entistä laaja-alaisemmin – ei pel-kästään elinkei noelämän näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaalisesta lähtökohdasta jo pelkästään perhesuh teiden muutok-set luovat paineita erilaisten vaihtoeh-tojen etsimiseen. Työorganisaatiot ovat muuttuneet, globaalit tekijät ohjaavat kansainvälistymiseen ja niin edelleen. Yksilöt ovat eri vaihtoehtojen ja epävar-muuden edessä.

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN AVULLA ON mah-dollista ohjata yksilöitä ja yhteiskuntaa kohtaamaan muutoksia ja hakemaan vaih-toehtoisia ratkaisuja selviytymiseen. Yrit-täjyyskasvatus on perimmiltään kansalais-kasvatusta, jolloin vaikutetaan taitoihin, käyttäytymiseen ja uskomuksiin. Yritteli-äisyyden kehittyminen liittyy henkilökoh-taiseen elämään sekä ammatillisten ja ta-loudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Yrittävät ihmiset toimivat eri puolilla yh-teiskuntaa – sekä liiketaloudellisella että

+iten yrittäjyyde(ä opi#an oike)ti?

9

voittoa tuottamattomilla sektoreilla. Yrittä-jyyskasvatuksessa on kyse myös siitä, että kasvatus- ja koulutustyön tavoitteina ovat uusien yritysten perustaminen, yritysten toiminnan tehostaminen sekä liikeideoiden kehittäminen. Nämä tavoitteet ovat yksilö- ja ryhmäkohtaisia. Lisäksi yritysten perus-tamiseen (ja toiminnan tehostamiseen) liit-tyvät tavoitteet ovat sidoksissa sekä koko yhteiskuntaan että erilaisten yhteisöjen si-säiseen toimintaan.

KUTEN MAINITSIN, yrittäjyyskasvatukses-sa puhutaan myös yrittäjistä – on kai aika luonnollista. Käytännössä yrittäjät ovat kuitenkin oiva esimerkki siitä, miten omal-la yritteliäisyydellä on mahdollistunut yrit-täjäksi kehittyminen. Yrittäjäesimerkeistä kuuleminen viitoittaa polkua siihen, mi-ten muutkin voisivat kehittää omaa yritte-liäisyyttään ja yrittäjyyttään. Tämän vuok-si tähän kirjaan kootut yrittäjätarinat ovat loistava väline ajatusten herättämiseen. Mukana on myös monenlaisia yrittäjän tarinoita – ja paljon! Ja hyvä näin! Yrittä-jyydestä tulisi saada monipuolinen kuva. Suomessa yrittäjyydestä puhutaan aika vakavasti ja yksioikoisesti, kravatit kaulas-sa ja hillitysti. Niin, ja onko yrittäjyys sit-ten jotenkin omistettu miehille? Se on niin hienoa – sitä ”oikeaa” bisnes-juttua! Ja missä keskustelu liikkuu? Itk-ala, noki-at jne. Onko yrittäjyys muuten jotenkin in-

sinööriasioihin liittyvä asia – tuskin? No, ehkä joku tämänkin sortin yrittäjyydestä innostuu, ja hyvä niin. Mutta kun ajatel-laan, että yrittäjyyskasvatuksessa pitäisi in-nostaa nuoria yrittäjyyteen, niin kai point-ti on siinä, että huomioidaan yrittäjyyden laaja-alaisuus. Tarkastelepa, miten tässä kirjassa tulee esille, kuinka ennakkoluulot-tomasti on lähdetty kehittämään jotakin yritysideaa? Siinä on juuri se juttu, mikä liittyy yrittäjyyteen. Kehitä idea ja lähde viemään sitä määrätietoisesti eteenpäin! Ja ole rohkea ja erilainen muin muut!

MITEN SITTEN OPETTAJA kasvattaa yrittä-jyyteen? Hyvä kysymys. Aloitetaanko op-pitunti näin: ”Tänään me sitten opimme yrittäjyydestä – ja minä kerron teille, miten tämä asia opitaan”? Hah, hah! Ehkä olisi aiheellista laittaa lapset ja nuoret itse poh-timaan, miten sitä yrittäjyyttä voisi tehdä. Ja mitä opettaja voi sitten siinä tehdä? Tu-kea esimerkiksi sitä, että oppijat näkevät mitä villeimpiä esimerkkejä yrittäjyydestä. (Huom! tätäkin kirjaa voi hyödyntää, jos haluaa laittaa jotakin ideointia alkuun…)

LISÄKSI TÄMÄN KALTAISTA prosessia voi-daan tukea esimerkiksi aivoriihillä ja aja-tuskartoilla, joissa vapaasti ja luovasti ”heitellään” ideoita laidasta toiseen. Tä-män jälkeen eri vaihtoehdot punnitaan ja valittujen ratkaisujen perusteella laa-

ditaan toi minnan to-teuttamiseen järkevä suunnitelma. Näin on mahdollista yrittäjyys-kasvatuksessa vahvis-taa oppilaiden syste-maattista ja strategis-ta ajattelua, joka on myös yrittäjyyskasva-tuksen keskeinen läh-tökohta. Liike – ideoi-den kehittäminen pe-rustuu myös tämän kaltaiseen ajattelumal-liin. Näitä ideoita voi myös testata oppilai-tos-yritys-yhteistyössä. Mitä oikeat yrittä-jät ajattelevat oppilaiden ideoista? Näin voidaan vahvistaa oppilaiden valmiuksia lähteä kehittämään omaa yritystoimin-taansa jossakin vaiheessa elämäänsä.

Tätä juttua kirjoittaessani en ole vie-lä nähnyt niitä kaikkia yrittäjyystarinoita ja – ideoita, jotka tähän kirjaan tulevat. No, itse taidankin tämän jutun päätteeksi läh-teä nettiin surffailemaan Suomen hulluinta yritysideaa. Saadessanne kirjan käteenne, hakekaa se siitä!

+aana (eikkula-,einoKirjoittaja on yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopistosta

KUVA: PAULA OJANSUU

10

Pitäisikö yrittäjyys saada huimaan kasvuun Kymenlaaksossa? Syytä

olisi, sillä ilman uusia yrityksiä, toi-mivien yritysten kasvua tai ihmettä ei alueellamme ole hääppöisiä tu-levaisuudennäkymiä. Kuten kaikki tiedämme, väki ikääntyy – jopa no-peammin kuin muualla Suomessa - perinteiset teollisuuden alat eivät työllistäkään kuten ennen ja nuoria valmistuu suoraan kortistoon. Alu-eemme imago ja yrittäjyysilmapiiri eivät tunnu houkuttelevan.

NYT VIIMEISTÄÄN ON aika kääntyä tule-vaisuutemme tärkeimmän, mutta liian usein taka-alalle jäävän ryhmän, nuorten puoleen. On osoitettava aitoa kiinnos-tusta sekä tukea heidän työllistymiseen-sä. Kymenlaaksoa on kehitettävä yrittä-jämyönteisemmäksi, jotta suurempi osa nuoria jäisi tai palaisi opiskelujensa jäl-keen kotipaikkakunnalleen yrittämään ja työtä tekemään.

MYÖS HYVIN USEIN nuoren yrittäjäuraa jar-ruttaa – jopa tietämättään – koti ja kou-lu! Yritteliäisyyteen johtava ja kannustava

,eitä ov* tuleva&uuden tek-ät?kasvatus ei olekaan itsestäänselvyys. Eivät nuoret luonnostaan pelkää yrittämistä ja työntekoa, vaan luottavat vanhemmilta ja viisaammilta saamaansa informaatioon ja tekevät tulevaisuudensuunnitelmansa sen mukaan. Jos koululla ei ole tarjota ajan-tasaista tietoa yrittämisestä, sitä on han-kittava! Ikävä kyllä hyvin usein päädytään toistelemaan vanhentuneita kliseitä yrittä-jyydestä, sen sijaan että käytettäisiin esi-merkkeinä toimivia menestyviä yrityksiä ja nuoria yrittäjiä. Tehokas jarruttaja on myös yhteiskuntamme, jonka visioissa ihmiset ovat samasta muotista valettuja ”konei-ta” samankokoisine palkkapusseineen ja eläkkeineen. Olemmehan kaikki oppi-neet; luovuus ei elätä ja raha ratkaisee? Raha on tietenkin yksi yrittäjyyden ele-mentti, mutta rinnalle nousee koko ajan uusia vahvoja arvoja. Niistä syntyy inno-vatiivisia yrityksiä ja konsepteja!

YRITTÄJYYS EI OLE vaikeaa, kun idea, asenne ja motivaatio ovat kohdallaan. Yrityksen perustaminen on helppoa – tu-kea ja tietoa löytyy yllin kyllin kun osaa etsiä ja pyytää! Nykyään yrittäjät kannus-tavat toisiaan; on tärkeää verkostoitua

erilaisten ja eri ikäisten yrittäjien kans-sa. Kaikkien ei tarvitse itse perustaa yri-tystä, sen voi ”periä” tai ostaa asiakkai-neen päivineen. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, voi palkata työntekijöitä, asiantunti-joita tai käyttää alihankintayrityksiä. Tilo-jen ja laitteiden omistukselle löytyy usei-ta vaihtoehtoja. Monet ovat luoneet yri-tyksen harrastuksensa pohjalta. Nuoret tiedostavat yrittäjyyden riskit, mutta ovat rohkeita kokeilemaan. Epäonnistumista ei enää koeta suureksi häpeäksi, vaan se saattaa jopa edesauttaa onnistumista.

YRITTÄJÄN VAPAUS JA luovuus omassa työssään korvaa hieman pidemmät päi-vät kuin palkansaajilla. Oma hyvinvointi, terve itsekeskeisyys ja itsetuntemus ovat nousevia trendejä. Varmasti moni nuori miettii jo näiden saavuttamiseksi yrittä-jyyttä vaihtoehtona!

”Yrittäjyys kantaa Suomea” on slo-gan, joka myös Kymenlaaksossa tulisi viimeistään nyt ottaa tosissaan. Yrittä-jyyden pitää olla varteenotettava vaihto-ehto, kun ohjaamme nuoria ”tulevaisuu-den tekijöitä” heidän työelämä-suunni-telmissaan!

11

KIRJOITTAJA:Siru Vainio on yrittäjä, Kouvolan Yrit-

täjien puheenjohtaja ja Kymen Yrittäjien nuorten yrittäjien yhteyshenkilö.

Siru Vainio valmistui vaatetus-/sisus-tus alan artesaaniksi 1996 ja heti tuolloin perusti ystävänsä kanssa vaatetusalan yri-tyksen. Muutaman vuoden jälkeen hei-dän tiensä erkanivat ja Siru halusi ruveta yrittämään yksin, Siru Design onkin toimi-nut siitä lähtien. Siru on yrittämisen ohel-la kouluttautunut paljon. Hän valmistui si-sustussuunnittelijaksi 2004, jonka jälkeen sisustuksen ja vaatetuksen lisäopintoja on ollut tasaisesti vuoteen 2009 saakka.

Siru Design tarjoaa yksilöllistä suunnitte-lua ja valmistusta sisustukseen ja vaatetuk-seen. ”Sisustustekstiilit ja vaatteet valmis-tamme ateljeetyönä omassa ompelimos-sa Kouvolassa. Toimin yhteistyöverkostossa muiden alan ammattilaisten kanssa ja teem-me puolin ja toisin alihankintatöitä toisillem-me.” Siru pitää hyvien ja luotettavien kump-panien löytymistä yhtenä tärkeimmistä teki-jöistä yritystoiminnalleen. Toinen tärkeä asia on palvelun ja tuotteen tiukka laadunval-vonta, eli ammattiylpeys. ”Kaikkein tärkeim-pänä kuitenkin tulevat asiakkaat, joiden an-siosta olen saanut yrittää jo näin pitkään.” Tällä hetkellä Siru Design suunnittelee uu-distuksia toimintaansa, niin kuin yrittämi-seen usein kuuluukin. ”Katsotaan mitä tule-vaisuus tuo tullessaan.”

Yhtiömuoto toiminimiToimiala sisustussuunnitteluToimipaikka KouvolaPerustamisvuosi 1998Liikevaihto 50 000

www.sirudesign.fi

SIRU DESIGN

12

,u.ankoskel# koto&in oleva Anu /entik USKOO PIENEEN YRITTÄJYYTEEN

Pentik Oy:n tarina alkoi 1960-luvulla kun Anu Penti-käinen jäi työttömäksi kotitalousteknikon ja askarte-

luohjaajan työstään. Pentikäiset muuttivat perheenpään, Topi Pentikäisen opettajapestin perässä Posiolle. Siellä alkoi Pentikin tarina, Pentikäisten lastenhuoneesta. En-simmäinen tehdas valmistui Posiolle vuonna 1974.

– ALOIN VALMISTAA KYNTTILÄNJALKOJA lastenhuoneessa missä oli myös ensim-mäinen polttouuni. Oulussa vuonna 1972 messuilla oli ensimmäinen messuosas-tomme ja sain siellä muutaman hyvän oh-jeen, joiden varassa on menty eteenpäin.

Minulle sanottiin, että luokaa yhdessä hyvä nimi tuotteelle, nykyisin puhutaan brändistä ja älkää myykö kaikille, valitkaa asiakkaanne. Topi tuli sitten minulle töi-hin ja vaikka silloin varoiteltiin, että yrit-täjäpariskunnalle tulee helposti ero. Me olemme edelleen onnellisesti yhdessä.

13

PENTIKILLÄ OLI ALUSTA alkaen halua laa-jentaa toimintaansa ja hakea hyvät suun-nittelijat ja muotoilijat heille töihin, ulko-maita myöten.

– Henkinen kasvu oli välttämätöntä, Anu Pentik tähdentää.

Pentik Oy työllistää tänä päivänä yli 300 ihmistä, myymälöitä on Suomessa 80, Ruotsissa on viisi ja Norjassa neljä myymälää.

– Emme aio kasvattaa enää myymälöi-den määrää Suomessa, mutta laajennam-me niiden kokoa. Kuusankosken laajen-nettu myymälä on Anu Pentikin mielestä nyt sopivan kokoinen, jotta siellä voidaan ottaa myyntiin uudet sisustusideat, joita hänellä on paljon.

Lamasta huolimatta Pentik Oy:n liike-vaihto on kasvanut 11 prosenttia. Vuo-den 2008 32 miljoonasta liikevaihdo ar-vioidaan kasvavan kuusi miljoonaa eli 38 miljoonaan euroon.

– Minulla on yhä vielä 67-vuotiaana-kin ilo ja innostus tähän työhön ja halu-an suunnitella uutta, nimenomaan sisus-tukseen. Pentik ei ole pelkkä kipon tekijä, Anu Pentik tähdentää.

PENTIK OY VALMISTUTTAA osan tuot-teistaan Aasiassa, Puolassa ja Unkaris-sa, mutta keramiikka ja kynttilät tehdään edelleen Suomessa. Yhtiön tuotantolai-

toksilla Posiolla on töissä yli 100 henki-löä. Posiolla on tuotantolaitosten yhtey-dessä myös Pentikin historiasta kertova tasokas museo ja näyttely.

Pentik Oy valmistaa vuosittain yli mil-joona keramiikkaesinettä.

Anu Pentik on halunnut palata omille juurilleen Kuusankoskelle ja pitää vuosit-tain vaihtuvia näyttelyjä Pentik-paviljon-gissa Kuusankoskella.

ANU PENTIK PERÄÄNKUULUTTAA KÄDENTAITOJA

ANU PENTIK USKOO edelleen yrittäjyy-teen Suomessa vaikka moni yritys viekin tuotantoaan halvempiin maihin Aasiaan:

– Aika pian Aasian halpatuotannon maat nostavat hintojaan ja logistiikka tulee aina vain kalliimmaksi. Euroopan hintataso ei olekaan kohta enää niin korkea kun pal-kat eivät enää nouse niin kuin ennen.

– Täällä voitaisiin pian taas alkaa teh-dä lasia ja perustaa kutomoita. Ongel-ma vain on siinä, ettei Euroopassa kohta enää osata tehdä käsillä mitään.

– Silti uskon, että tulevaisuudessa mennään takaisin kohti pienyrittäjyyt-tä, enää ei tarvitse ottaa sellaisia riskejä kuin me otimme aloittaessamme oman yrittäjyytemme.

Yhtiömuoto: osakeyhtiöToimiala: keramiikan tuotanto ja myyntiPerustamisvuosi: 1974 (ensimmäinen tehdas valmistui Posiolle)Toimipaikat: tehtaat: Posio, Puola, Unkari, Aasia myymälöitä: 89 (Suomessa 80, Ruotsissa viisi, Norjassa neljä)Työntekijöitä: yli 300 Liikevaihto: 37,1 M" (2009)

www.pentik.com

PENTIK OY

14

YRITYSIDEANSA MATTI SAI menestykses-tä Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa vuon-na 2008 ollessaan yhdeksännellä luokal-le. Paitsi 500 euron palkinnon, Matti sai uskon oman liikeideaansa.

– Päätin yhdistää huvin ja hyödyn, ei siinä sen kummempaa, Matti kertoo.

Gameworn Europe perustettiin vuo-den 2009 huhtikuussa, varsinainen myyn-titoiminta alkoi saman vuoden marras-kuussa, silloin avattiin myös nettisivut osoitteessa www.gwe.fi.

YRITYKSEN TUOTEVALIKOIMIIN KUULUU toistaiseksi TPS:n, KalPan, Suomen A- maajoukkueen ja KooKoon pelipai-

0ukiolainen per.ti oman yrityksen:GWE ON EUROOPAN ENSIMMÄINEN KÄYTETTYJÄ PELIPAITOJA MYYVÄ YRITYS

Yrityksen perustamiseen ei ikä ole välttämättä este. Tämän on

osoittanut Elimäen lukion opiskeli-ja, Matti Lindholm. Hän perusti yri-tyksen ollessaan vuonna 2009 luki-on toisella luokalla. Matin yrityksen nimi on Gameworn Europe ja tuot-teena käytetyt jääkiekkopelipaidat.

toja. Suunnitelmissa on laajentaa vali-koimaa isojen liigajoukkueiden paitoi-hin, kuten Jokereiden ja Kärppien pai-toihin.

– Isoilla joukkueilla on paljon faneja ja siksi myös potentiaalisia asiakkaita, Mat-ti laskeskelee.

Matin oma ensimmäinen paitaos-tos oli vuonna 2007 hankittu venäläi-sen Avangard OMSK -joukkueen Evgeni Chemerilovin käytetty pelipaita.

– Olin siihen asti ostanut vain fanipai-toja. Tuosta Chemerilovin paidasta alkoi myös käytettyjen paitojen ostaminen ja nyt homma on vähän lähtenyt lapasesta, Matti naurahtaa.

15

Yhtiömuoto toiminimiPerustamisvuosi 2009Toimiala nettimyyntiToimipaikka Kouvola (Elimäki)Työntekijöitä yksi (osa-aikainenLiikevaihto < 50 000"

www.gwe.fi

GAMEWORN EUROPE

Oskar Osalan paita on Matin kokoelman arvokkain. –Toista tonnia sen arvo on, Matti arvelee.

Tarkkaa myytyjen paitojen määrää Matti Lindholm ei paljasta liikesalaisuu-teensa vedoten mutta jotakin voi päätel-lä yrittäjän kotitoimistossa olevasta kym-menien pelipaitojen rekistä.

– Alku on ollut lupaavaa.

ISOJA LAAJENNUSSUUNNITELMIA EI Eli-mäen lukion toista luokkaa käyvällä Ma-tilla ole yrityksensä suhteen. Hän epäi-lee, että tienaisi aikaan elantonsa paitoja myymällä. Nollatulosta yrittäjä pitää hy-vänä tavoitteena muutaman vuoden ku-luessa. Ensimmäiselle vuodelle on budje-toitu pientä tappiota.

Erikoisin paita, mitä häneltä on jo ky-selty, on Kiuruveden Jänteen käytetty paita. Vielä ei ole tehty tilausta. Myös Vancouverin olympialaisten paitoja on kyselty, sellaisen hankkiminen voikin olla haastava toimeksianto, sillä paitojen hin-nat muodostuvat aika korkeiksi, olym-piapronssi on paitojen hintaa ilman muu-ta nostava tekijä.

Vanhemmiltaan yrittäjägeenin peri-nyttä Mattia saattaa kiinnostaa yrittäjyys ammattina. Se tähtäimessä hän suunnit-telee opiskelu-uraansakin:

– Journalistiikaa tai kauppatieteitä, lo-pullinen valinta on vielä tekemättä.

16

– OLEN AINA HAAVEILLUT yrittäjyydestä, koska yrittäjä saa tehdä mitä haluaa, hä-nellä on työssään vapaus ja itsenäisyys. Sairaanhoitajan työssä koin olevani ora-vanpyörässä, jonka vauhtiin en voi itse vaikuttaa, Tanja Palmu perustelee omaa valintaansa.

Tanja Palmulla ei ole omasta perhe-piiristä kokemusta yrittäjyydestä, mut-ta sedän ja enon yritysten kautta hänel-lä oli tuntuma, mistä yrittäjyydessä on kyse.

– Mietin omaa yritysideaani jonkin ai-kaa, jotenkin halusin sen liittyvän lapsiin, kierrätykseen ja ekologisuuteen.

– Idea jalostui kun siirsin muutossa lasten vaatteita laatikoihin. Toivoin jon-

Käyt"y(ä l)tenva*tee(a brändi – !uttu

Tanja Palmu mietti muutama vuosi sitten, palatako hoitovapaaalta sairaan-hoitajan kiireiseen vuorotyöhön. Tanjalla oli vakituinen työpaikka Tampe-

reella. Paluu juurille Kotkaan alkoikin kiehtoa entistä enemmän ja haaveet omasta yrityksestä alkoivat toteutua. Näin syntyi Nuttu lasten kvariaatti.

kun tulevan hakemaan ne pois jaloista.Tanja Palmu oli keskustellut ystäväpii-

rissään, kuka olisi valmis ostamaan käytet-tyjä lasten vaatteita. Aika moni oli valmis.

– En kuitenkaan halunnut perustaa mi-tään kirpputoria, vaan halusin tältä liik-keeltä tasoa ja olenkin ollut myytäväksi otetun tavaran kanssa tarkka.

Aiemmin kierrätysvaatteita ostivat ih-miset, joilla ei ollut varaa uusiin. Nykyi-sin on toisin, Nutun asiakkaina on paljon kierrätyshenkisiä ja trenditietoisia ihmi-siä, jotka ajattelevat ekologisesti.

Käytännössä Tanja Palmu ostaa vaat-teita asiakkailta ja osa jättää liikkeeseen myyntitiliin vaatteita myytäväksi. Osan vaatteista Nuttu saa myös lahjoituksina.

17

– Aika paljon joutuu tavarasta laitta-maan pois, läheskään kaikki ei kelpaa myyntiin. Osa meille tulleista vaatteista menee hyväntekeväisyystyöhön Venäjäl-le kahden venäläläisen rouvan kautta kir-kon ja lastensairaalan hyväksi.

Parhaiten Nutun valikoimista menevät coretex-kengät ja -vaatteet sekä toppa-puvut. Myös äitiysvaatteet ovat kysytty-jä sekä ihan pienten vauvojen 50–60 cm -kokoiset vaatteet kuten kestovaipat ja Manduca-kantoreput.

Parhaat viikonpäivät myynnin kannal-ta ovat alkuviikon päivät sekä lauantai.

– Vuodenajoista parasta myyntiaikaa ovat syksy ja talvi.

Jo ensimmäisen toimintavuotensa ai-kana Nutun toimintakonsepti on muok-kaantunut hieman alkuperäisestä.

– Nyt valikoimiin on tullut myös uu-sia vaatteita, ruotsalainen lastenvaate-merkki, jossa ekologisuus on myynti-valttina.

ALOITTAVA YRITTÄJÄ TARVITSEE ASIANTUNTIJOIDEN APUA

AIVAN OMIN VOIMIN ei Tanja yritystään laittanut pystyyn. Alkuvaiheessa asian-tuntija-apu on tärkeää. Sitä Tanja Pal-mu sai Kotkan alueen yritysneuvonnasta, Cursor Oy:ltä.

– Kävin myös Cursorin järjestämiä yrittäjäkursseja, ne olivat minulle todella tärkeitä, koska minulla ei ole myyntialan koulutusta, Tanja perustelee.

Yrityksen nimikään ei ole yhdentekevä, sen keksiminen ei ole välttämättä help-poa. Tanja Palmua auttoi mainostoimisto.

– Mainostoimisto loi koko tuotebrän-din, yleisilmeen nimeä myöten ja olen ol-lut siihen erittäin tyytyväinen.

Nutun asiakkaina on monenikäisiä, vauvasta vaariin. Liikkeessä käy paljon lapsiperheitä, äitejä lastenvaunuineen sekä isovanhempia ostamassa vaatteita lasten lapsilleen. Lisätuotteiksi Tanja on ottanut ekologiset pesupähkinät.

NUORILLE, MAHDOLLISESTI OMAA yri-tysideaansa miettiville Tanjalla on hy-viä ohjeita:

– Kannattaa olla rohkea ja määrätie-toinen ja uskoa omaan unelmaansa. Mi-nun ei tarvinnut tehdä tähän yritysideaan suuria investointeja.

– Asiantuntijoita kannattaa kuunnella ja ottaa vastaan asiantuntija-apu esimer-kiksi yritysneuvonnasta, Tanja ohjeistaa.

Yrittämisessä Tanja Palmun on yllättä-nyt se, että varsinaisen myyntityön lisäksi on yrittäjällä paljon myös paperitöitä.

– Yrittäjällä on oltava hyvä kirjanpitäjä, joka pitää paperit järjestyksessä ja hyvä mainostoimisto helpottaa myyntityötä.

Ikävintä Tanja Palmun työssä on se, että hän yksin kiinni yrityksessään kuusi päivää viikossa.

– Kesällä olen käyttänyt tuuraajaa, että voin pitää vähän lomaa, mnyös oma sis-koni on silloin tällöin ollut tässä apuna.

Tanja Palmu näkee yrityksensä tule-vaisuuden valoisana.

– Palkkaan yhden työntekijän lisää, aloitan nettikaupan ja tähän liikkeeseen tulee myyntiin luomu- ja lähiruokaa ja mahdollisesti tämän Nutun voisi ketjut-taa ja tehdä tästä isomman brändin, Tan-ja Palmu unelmoi.

NUTTU – LASTEN KVARIAATTI

Yritysmuoto toiminimiToimiala lasten vaatteiden myynti (käytetyt ja uudet)Perustamivuosi 2009Työntekijöitä yksiToimipaikka Kotka, keskustaLiikevaihto n. 50000 eSlogan Tee ekoteko ja anna hyvän kiertää.

www.nuttu.fi

18

– MINUA KIINNOSTIVAT LUKIOAIKANA vi-deoiden teko, sytyin aiheelle kouluni, Langinkosken lukion mediakurssilla, jos-sa yhdistettiin musaa, kuvista ja äidinkiel-tä, Pasi kertoo.

Paitsi koulun mediakurssi, Pasia innos-tivat yrittäjyyteen hänen vanhempansa.

– Vanhemmat olivat yrittäjähenki-siä, vaikkeivät varsinaisesti toimineet-kaan yrittäjinä. Äitini on tehnyt elämän-työnsä kirjanpitoalalla ja hän on tehnyt kirjanpitoa yritykselleni vielä eläkkeel-le jäätyään.

Pasi Riialin yrittäjyys alkoi sattumalta, harrastuksen kautta. Pasi harrasti lasket-telua, maastopyöräilyä ja hiihtoa.

– Kuvasin kavereiden suorituksia kil-pailuissa ja myin sitten näitä taltiointeja osanottajille.

Opiskelupaikan valinnassa painoi vaa-kakupissa aika paljon osittain yritystoi-minnaksi muodostunut harrastus.

– Hain oikikseen, mutta media-alakin kiinnosti. Kävin oikiksen pääsykokeis-sa ja kun en päässyt sisään, pyrin me-dianomikouluun. Silloin alan koulutus-ta sai Torniossa ja Tampereella. Nykyi-sin koulutusta saa varmaan kymmenellä paikkakunnalla.

– Minä pääsin Tornioon.

SE, ETTÄ PASI pyrki oikeustieteelliseen, heijastui myöhemmin työelämässä sii-hen, että Pasi saa yleensä paneutua työ-paikalla erilaisiin sopimuksiin, joita me-dia-alalla eri tuotannoissa kyllä riittää.

– Sopimusten teko näyttelee tärkeää osaa ja jos on tavoitteena formaatti, joka myydään maailmalle, on sopimusten te-koon paneuduttava. Tuotteen arvo voi myöhemmin nousta yllättävästi.

Myös armeija-ajan Pasi hyödynsi opin-tojaan ajatellen. Hän pääsi pioneerikou-lun tutkimusosastolle tallentamaan do-kumentteja pioneerien toiminnasta ja sai hyvää työkokemusta myöhempää am-mattiaan varten.

Pasi muistelee lämmöllä opiskeluvuo-siaan Torniossa:

– Ensimmäisenä vuotena meillä oli pe-rusopintoja, toisena vuonna teimme juttuja omalle radio- ja TV-kanavalle sekä lehteen. Kolmantena ja neljäntenä vuonna meillä oli kuuden viikon jaksoja, joissa opiskeltiin jo-takin tiettyä osa-aluetta kuten leikkaamista, käsikirjoittamista, ohjaamista jne.

Työharjoittelunsa Pasi suoritti monen pojan unelmatyöpaikassa, legendaarisen F1-selostaja Matti Kyllösen yrityksessä CreaVideossa. Pasi pääsi kiertämään maa-ilmaa F1-kisoja kuvausryhmän mukana.

– Maailma tuli kierrettyä kahdessa vuodessa, se oli mielenkiintoista, joskin kiireistä aikaa.

”/ositiiv&u. pitää o$a aina mukana”

Pasi Riiali suuntautui jo lukioaika-na nykyiseen ammattiinsa mutta

ei silloin ajatellut asiaa niin pitkälle.

- Vanhempien merkitys kannustajina on ollut yrittäjän urallani tärkeää, Mediatehdas Da-kar Oy:n toimitusjohtaja Pasi Riiali korostaa.

19

LOPPUTYÖNSÄ PASI TEKI dokumentti-na Åke Lindmanin Lapin kullan kimallus- elokuvan tekemisestä.

– Se kesä oli kiireinen, saatoin lentää alkuviikosta jostakin päin maailmaa F1-ki-soista Lappiin lopputyötäni tekemään ja taas kohta jonnekin päin maailmaa moot-toreiden pariin, Pasi muistelee aikaa 10 vuotta sitten.

Pasi oli perustanut jo opiskeluaika-naan toiminimen, Hemmofilm-nimellä.

Kotkaan Pasi Riiali ajautui niin, että hän teki alihankintatöitä media-alan yrit-täjälle Leo Märkälälle. Vähitellen ympäril-le kertyi useiden toimijoiden ja yritysten yhteisö Mediacenter, jonka toimijat täy-densivät toistensa osaamista.

Toiminimestä muotoutui kommandiit-tiyhtiö (ky) ja vähitellen osakeyhtiö, Me-diacenter Kotka Oy. Silloin kimpassa oli viisi yritystä.

– Me emme kilpailleet toistemme kanssa vaan hyödyimme toisistamme.

Mediacenterin kautta Pasi Riiali teki yhteistyötä Hannu Oksasen kanssa, jolla oli oma yritys nimeltä Oksanen Töölöstä Oy. Hannu Oksanen muutti myös Kotkaan ja miehet perustivat yhdessä Mediatehdas Dakar Oy:n vuonna 2007. Nykyisin yrityk-sellä on kolme omistajaa ja 10 työntekijää, liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa.

– Kasvunäkymät ovat huimat. Meil-lä on pari TV-sarjaa teon alla ja kesään

(2010) mennessä tulee päätökset neljäs-tä ohjelmasta.

– Arvelen, että kesällä työntekijämää-rä kaksinkertaistuu, olemme jo nyt pal-kanneet kaksi uutta henkilöä, vakinais-taneet kaksi tuntityöntekijää. Lisätyövoi-maa saamme tilapäistyövoimastamme, freelancereista.

MEDIATEHDAS DAKAR OY toimii Karhulan teollisuuspuistossa, jossa on entisiä teh-dasrakennuksia, muun muassa Ahlströ-min rakennuksia.

– Tämä meidän rakennuksemme on van-ha Ahlströmin konepaja ja tästä tehdään kulttuuriteollisuuden talo, toiseen päähän tulee elokuvastudio ja äänitysstudio.

Pasi Riiali korostaa, että työn tekemises-tä pitää ja kaikkien tulee saada nauttia:

– Tämä työnteko on järjettömän kivaa, meillä on täällä hyvä porukka, Pasi kehuu väkeänsä.

– Meillä on täällä golfin lyöntipaikka ja pingishuone. Ei ole huono asia, että työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Posi-tiivisuus pitää aina olla mukana – emme koskaan sano omasta yrityksestä mitään negatiivista ja työntekijöistä on tärkeää pitää huolta.

Mediatehdas Dakar Oy näkee suu-ret mahdollisuudet sijainnillaan erityises-ti TV-tuotantojen suhteen, myös kansain-välisesti. TV-tuotannon suhteen Kymen-

laaksossa on kasvupotentiaalia.– Ensinnäkin täällä tuotantotilojen

vuokrat ovat huomattavasti edullisem-mat kuin pääkaupunkiseudulla ja toisek-si meillä on Kymenlaaksossa monenlaisia kuvauspaikkoja, kuten saaristoa, suo-, joki- ja järvimaisemaa, metsiä, peltoja ja erämaata. Tässä suhteessa kuvausmil-jöiden suhteen meillä olisi erinomaiset mahdollisuudet saada tänne asiakkaita Euroopasta, Pasi Riiali uskoo.

– Venäjää unohtamatta, hän lisää.Pasi Riiali sai nuoren yrittäjän palkin-

non vuonna 2004. Ai niin, mistä yritykselle tuli nimi Dakar?– Se vain tuntui niin luontevalta, ei sil-

lä mitään liiittymäkohtaa ole afrikkalai-seen Dakar-kaupunkiin.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala mainos/media-alaPerustettu 2007Työntekijöitä 10–20 (vaihtelee vuoden aikana)Kotipaikka KotkaLiikevaihto 600.000 euroa

www.dakar.fi

MEDIATEHDAS DAKAR OY

20

SOFIA VIRTANEN ON harrastanut valoku-vausta pienestä pitäen ja kuljetti nuorena kameraa mukana lähes aina.

– Kuvasin elämää ja läheisiäni, olen ottanut paljon kuvia. Hyllyssä on paljon nuoruusvuosien albumeja, Sofia kertoo.

Sofia mietti lukion jälkeen omaa alaan-sa ja päätyi sanomalehteen työharjoitte-luun. Hän oli kiinnostunut kirjoittamises-ta, mutta kun tuli hankkineeksi vanhan fil-mikameran, kuvaaminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän.

– Lähdin opiskelemaan Lahden kansan-opistoon kirjoittamista ja siellä palo valoku-vaamisen lopullisesti syttyi ja aloin miettiä valokuvaamista ammattina, Sofia Virtanen kertoo ammatinvalintansa taustoja.

1rittäjä 2oi toteut#a ITSEÄNSÄ JA OMAA HAAVETTAAN

Haminassa Isoympyräkadulla on tunnelmallinen, suoras-taan kuvauksellinen vanha puutalo, jossa sijaitsee valo-

kuvaamo Sofia Virtanen. Kun liikkeen ovesta astuu sisään, tuntuu kuin kiireinen maailma jäisi jonnekin kauas taakse. Tiskin takana ei häärikään miljööseen kuuluva vanha herras-mies vaan nuori, energinen nainen, Sofia Virtanen.

Yritysmuoto toiminimiToimia-ala valokuvaamoPerustamisvuosi 2008Toimipaikka HaminaTyöntekijöitä yksi

www.sofiavirtanen.fi

TMI SOFIA VIRTANEN

21

SOFIA MENI VALOKUVAAMOON töihin ja sai sinne oppisopimuksen. Töiden pää-tyttyä hänen mieleensä iskostui ajatus omasta yrityksestä.

– Pitkän harkinnan jälkeen päätin pe-rustaa yrityksen toiminimellä ja vuoden etsiskelyn jälkeen Haminan keskustasta löytyi liiketila idyllisestä puutalosta, Sofia kertoo muutaman vuoden takaisia vaihei-ta elämässään.

Yrittäjyys on ollut mukana jo Sofian lapsuuden leikeissä ja hänellä on suvus-saan useita yrittäjiä.

– Yrittämisessä minua kiinnostaa vas-tuu. Saa itse määrätä työaikansa ja teh-dä töitä vaikka yömyöhään ja taas vas-taavasti mennä seuraavana päivänä myö-hemmin töihin.

SOFIA VIRTASELLA YRITTÄJYYS merkitsee paitsi vapautta mutta myös itsensä likoon laittamista oman yrityksensä eteen. Yrit-täjä tekee kaiken työn itsensä tähden ja rakkaudesta yrittämiseen.

– Etuna on ilman muuta se, että voin samalla toteuttaa itseäni, osaamistani ja omaa haavettani, Sofia tähdentää.

– Totta kai yrittäjänä työskentelemi-sessä on haittansakin ja se on se, että yrittäjä on aina töissä, Sofia myöntää.

Apua työssään Sofia Virtanen kertoo saavansa ihanilta asiakkailta, voimak-kaasta omasta tahdostaan sekä ystävien

ja toisten yrittäjien tuesta.Nuorelle yrittäjyydestä haaveileval-

le nuorelle Sofialla on nuoresta yrittäjän urastaan huolimatta hyviä neuvoja:

– Jos tunnet, että sinussa asuu pie-ni yrittäjä, ei muuta kuin yrittämään, So-fia rohkaisee tämän kysymyksen äärellä puntaroivia nuoria.

– Yrittäjyyttä harkitsevan kannattaa miettiä tarkkaan, onko yritysidea kannat-tava ja pystyykö liiketoiminnalla elättä-mään itsensä.

VALOKUVAAJANA SOFIA LUONNEHTII itse-ään näin:

– Olen nuori ja innokas valokuvaaja, joka ei kavahda uusiakaan haasteita. Pyr-kimyksenäni on suunnitella jokaisella asi-akkaalle yksiölliset ja personoidut kuva-ukset asiakkaan toiveita kuunnellen.

– Asiakaskuvausten lisäksi minulla on meneillään jatkuvasti omia, monipuolisia kuvausprojekteja, joista osa on päässyt myös näyttelyihin esille.

– Tulevaisuudessa haluan jatkuvasti kehittyä yrittäjänä, Sofia heittää.

Sofia Virtanen tekee kuvauksia laajal-la skaalalla, tapahtumakuvista muotoku-viin. Yksityisille ihmisille kuvattaessa suo-situimpia aiheita ovat olleet perinteisesti muotokuvat, häät, valmistujaiset, lapsiku-vat sekä lemmikit ja perhekuvat.

Yrityksille Sofia Virtanen tarjoaa muun muassa esite-, PR-, tuote- ja ta-pahtumakuvauksia. Lisäksi yritys hoitaa kuvanvalmistuspalvelut, kuvien korjauk-sen ja kuvankäsittelyt, passikuvaukset ja liikkeessä on myynnissä kehyksiä ja valo-kuvaustarvikkeita.

22

– KYLLÄ SIINÄ PANKKIKIN mietti, onko yri-tyksellä ylipäätänsä tulevaisuutta ja kannat-taako sitä lähteä rahoittamaan, Arvolista Oy:n toimitusjohtaja Matti Koskinen kertoo tunnelmiaan noin 15 vuoden takaa.

Yritystoiminnan alku ei ollut Matti Koskiselle ja hänen yhtökumppaneilleen helppoa. Ensimmäisenä toimintavuote-na yrityksellä oli velkaa enemmän kuin liikevaihtoa eli tilanne oli aika kestämä-tön. Arvolista Oy:n omistajilla oli kuiten-

kin vakaa usko tuotteeseensa ja kehittä-mistyön kautta yrityksensä kasvuun. Usko on nyt osoittautunut oikeaksi.

Tehtaan linjasto uusittiin ensimmäisen seitsemän vuoden aikana täysin ja sitä on kehitetty koko ajan.

Yritys jakoi vasta yhdeksän toiminta-vuotensa jälkeen omistajilleen ensimmäi-set osingot. Moni yritystoiminnasta haa-veileva haluaisi saada itsellensä hyvää yrityksestä mahdollisimman nopeasti. Sil-

lä periaatteella yritystoiminta ei kehity. – Olimme päättäneet pitää rahan yri-

tyksessä ja kehittää yritystä emmekä nos-taa tuottoja itsellemme, Matti Koskinen selvittää.

Kun Arvolista Oy vietti uusien omis-tajiensa alaisuudessa 10-vuotisjuhlaan, pankinjohtaja tuli onnittelemaan hyvästä yritystoiminnasta.

– Emme ota enää nykyisin velkaa in-vestointeihin ja yrityksen laajennuksiin.

HUIMAA KASVUA

ARVOLISTA OY ON ollut kasvuyritys, jonka tuotannon kasvu on ollut viime vuosina varsin ripeää. Vuodelle 2010 Matti Kos-kinen arvioi kasvun olevan 14–15 prosen-tin luokkaa.

Mitä Arvolista Oy sitten oikein myy ja mihin hurja kasvu perustuu?

– Me myymme ja valmistamme kor-kealaatuisia, valmiiksi pintakäsiteltyjä ra-kennuslistoja sekä sisustus- ja saunapa-neeleita, Matti Koskinen selvittää lyhyes-ti yrityksensä toimintaidean.

– Olen aina luottanut työstetyn puun merkitykseen ja menestykseen ja kun toimintaideasta tekee toimivan, se an-taa edellytykset kasvuun. Suomessa osataan valmistaa tuotteita, mutta mark-kinointi ja logistiikka jää usein liian vä-hälle huomiolle.

3uotekehitys ja laadunvalvon# OVAT KEHITYKSEN

EDELLYTYS

Matti Koskisen ajautuminen yrit-täjäksi on ja ei ole tyypillinen

yrittäjän tarina. Alunperin hän työs-kenteli Arvopuu Oy:n myyntimie-henä ja oli työhönsä tyytyväinen. Kun yritykselle tuli toimintaongel-mia, neljä työntekijää halusi turvata omat työpaikkansa ja päätti ostaa yrityksen itselleen ja marssi pankin-johtajan puheille.

23

– Kaikki palikat on oltava hallussa, Matti Koskinen tähdentää.

Sisustussuunnittelun suosio ja sen kautta valmiiden sisustustarvikkeiden hyvä menekki ovat olleet Arvolista Oy:n kasvun salaisuus.

Tärkeä merkitys Arvolista Oy:n kas-vulle on ollut hyvä verkostoituminen alan muiden yritysten kanssa sekä hyvät toimi-tussopimukset. Arvolista Oy ei tee kaik-kia tuotteitaan Myllykoskella vaan käyt-tää alihankkijoinaan useita sahoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin työvaiheisiin listojen valmistuksessa. Arvolista Oy toi-mittaa puulistat muun muassa Keskol-le, mikä onkin yrityksen tärkein kauppa-kumppani. Yrityksellä on myös vientiä Norjaan ja Ruotsiin. Viennin osuus tuo-tannosta on 10 prosenttia.

TOIMITUSJOHTAJA MATTI KOSKINEN on kehittänyt yrityksensä toimintalogistiikas-ta erittäin toimivan ja nopean.

– Meillä on 48 tunnin toimintavarmuus kun esimerkiksi kilpailijoilla se on 73 tun-tia. Tämä tarkoittaa sitä, että tilattu tava-ra on asiakkaalla 48 tunnin kuluttua tilauk-sesta Suomessa kaupoissa. Tämä on yksi tärkeä vahvuutemme. Vuonna 2009 mei-dän toimitusvarmuutemme oli 99,3 pro-senttia, toimitusjohtaja kehuu yritystään.

– Ilman hyvää ATK-järjestelmää tämä ei onnistuisi.

Kun tilaus jälleenmyyjiltä tulee Arvolis-talle kello 21 mennessä, alkaa yön aikana tilauksen kasaaminen terminaalivarastos-ta, jossa on yli 373 nimikettä. Arvolistan oma täysperävaunu lähtee liikkeelle kello 7 ja on Keravalla Keskon varastolla kello 10 mennessä. Seuravaana päivänä tava-ra on tavaran tilanneessa kaupassa. Öisin terminaalivarastossa rakennetaan koonti-tilaus useille kymmenille kaupoille.

Vuosittain Arvolista oy käyttää sahata-ravaa 16000 kuutiometriä, valmista listaa tulee 16 miljoonaa metriä ja pintakäsit-telyaineita käytetään vuodessa 345 000 litraa.

Arvolista Oy toi ensimmäisen Suo-messa markkinoille määrämittaiset listat, viivakoodatut tuotepaketit, valkolakatut paneelit, päätypontatut paneelit, pinta-käsitellyt saunapaneelit, laude-elementit ja käsitellyt lauteet. Kaikki toimitusjohta-ja Koskisen ideoita.

TOIMITUSJOHTAJALLA ON KOKO ajan työn alla kehitysideoita, joita hän keksii itse ja saa myös asiakkailtaan.

– Kamera laadunvalvonnassa on tär-keä tuotevalvonnan kannalta, se parantaa ilman muuta laatua. Suunnittelun alla on saunan 3D-suunnitteluohjelma, joka olisi myös asikkaiden käytettävissä nettisivuilla.

Ilman hyviä työntekijöitä ei yritys ky-kene hyvään tulokseen hyvistä toiminta-

olosuhteista huolimatta.– En ole kertaakaan 15 vuoden aika-

na antanut yhdellekään työntekijälle epä-kohteliaasti palautetta hänen työstään, siinä olen tarkka. Haluan arvostaa työn-tekijöitä useilla eri tavoilla, ilman hyviä työntekijöitä me emme menestyisi, Matti Koskinen korostaa.

– Meillä ovat tietokoneet lahjomat-tomina työnjohtajina ja kolmen kuukau-den välein meillä jaetaan tuotantopalk-kiot tehtaan käyttöasteen, terminaalivar-muuden ja reklamaatioiden (valitusten) perusteella.

– Näillä periaatteilla olemme kyen-neet nostamaan yrityksen tuotantokapa-siteettia.

Arvolista Oy:n henkilöstöpolitiikka on-kin johtanut siihen, että työntekijöiden vaihtuvuus on erittäin pieni. Oikeastaan yritykseen otetaan vain uusia työntekijöi-tä kun kasvanut tuotanto sitä vaatii.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala puunjalostusPerustamisvuosi 1994Toimipaikka Kouvola, MyllykoskiTyöntekijöitä 23Liikevaihto 7,1 miljoonaa euroa

ARVOLISTA OY

24

PERUSTAJA JÄI LIIKKEESEEN 20 prosentin vähemmistöosakkaana palkalliseksi toi-mitusjohtajaksi.

– Yrittäjän urani alku ei ollut miten-kään helppoa. Laman jälkimainingeissa en saanut oikein luottoakaan, mutta ko-valla työnteolla sain yrityksen menesty-mään, Tomi Piipponen kertoo.

Menokone menestyi hyvin ja reilut 10 vuotta oli koko ajan tasaista kasvua. Asia-kaskunta laajeni Kymenlaaksosta pääkau-punkiseudulle ja viime vuosina myös ra-jan taakse Venäjälle. Vuonna 2007 yrityk-sen vuosimyynti oli noin 7,6 miljoonaa euroa.

– Yrittäjä oli monta vuotta tiukilla ja vasta yrityskaupan yhteydessä tuli vuosi-en työlle taannehtiva korvaus.

Toimitusjohtaja Piipponen on tyyty-väinen siihen, että hän myi Menokoneen hyvässä kunnossa, yrityksen maksuval-mius on luokiteltu kolmen A:n arvoiseksi eli parhaaksi mahdolliseksi.

TOMI PIIPPOSEN TYÖURA alkoi 1980-lu-vun loppupuolella Kouvolassa veljekset Suhosen moottoripyöriä ja veneitä myy-vässä yrityksessä.

Veneiden varusteiden ja perämootto-reiden myynnistä hän oli saanut kokemus-ta myös Kotkan Venevarusteessa. Auto-myyjäharjoittelijanakin Piipponen ehti toi-mia Kotkan Veholla.

Menokoneen nimen syntyä on moni kysynyt. Selitys on varsin yksinkertainen:

– Kun Menokone perustettiin, mai-nosalan ammattilainen Kari Tumppi Tuo-mainen keksi yritykselleni hyvän ja mene-

3omi /iipponen aloitti YRITTÄJÄN URANSA MYYJÄNÄ

Tomi Piipponen perusti mootto-reilla, lähinnä vesillä liikkuvien va-

paa-ajan menopelien myyntipaikan, Menokoneen Kouvolaan vuonna 1995. Hän myi yrityksestään enem-mistöosakkuuden vuonna 2006.

25

vän nimen ja olen siihen tyytyväinen. Tomi Piipponen laittoi myös henkilönsä

peliin täysillä yrityksensä mainostamisessa. Eräässä mainoksessa kaljupäinen toi-

mitusjohtaja kuvattiin takaapäin ja teks-tissä väitettiin kuvan esittämän henkilön olevan takaa-ajettu ja tavattaessa häneltä kannattaa kysyä venetarjousta.

Brändin luominen onnistui ja hyvin pian Menokone tunnettiin paitsi hyvänä veneiden ja perämoottoreiden jälleen-myyjänä, myös vesiskoottereiden, moot-torikelkkojen ja mönkijöiden myyjänä.

MOOTTORIPYÖRÄT, MÖNKIJÄT JA VENEET LIIKKUVAT,

KELKKARINTAMALLA HILJAISEMPAA

ITSE ASIASSA VIIME vuosina Menokone on ollut eräs maamme parhaita mönki-jöiden myyjiä. Vuosittain niitä on myyty 140–170 kappaleen verran.

Menokone oli edelläkävijöitä netti-markkinoinnissa ja sen myötä liikkeen asiakaskunnasta on yli puolet muualta kuin Kouvolan talousalueelta.

– Tavaraa menee pääkaupunkiseudul-ta aina Oulua myöten. Monet pääkau-punkiseudulta kotoisin olevat kesämökki-läiset hoitavat veneasiansa tässä meillä.

Menokone myy vuosittain yli 200 uut-ta venettä, muutamia vesijettejä ja sato-

ja perämoottoreita. Moottorikelkkojen myynti sen sijaan on vähentynyt merkittä-västi. Vaikka 2009 talvi olikin hyvä moot-torikelkkailijoille, myynti oli vain puolet parhaiden vuosien luvuista.

– Parhaina vuosina myytiin noin 90 moottorikelkkaa, nykyisin puolet siitä.

Vuonna 2007 Menokone laajensi toimin-taansa uuteen halliin Kouvolan Korjalassa ja samalla tulivat edustukseen myös Yamaha-, Honda- ja Ducati-moottoripyörät, joiden kauppa on edennyt suotuisissa tuulissa am-mattitaitoisten myyjien toimesta.

– Myymme nykyisin noin satakunta uutta moottoripyörää ja hieman toista sataa käytettyä, toimitusjohtaja Piippo-nen laskeskelee.

Menokoneen edustama toimiala on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti ja Tomi Piipposen mukaan keskittyminen näyttää jatkuvan.

– Tavarantoimittajat vaativat nykyisin entistä parempia tiloja, veneetkin pitäisi nykyään myydä sisätiloissa.

Menokoneelle on kertynyt vankka asia-kaskunta myös itärajan takaa. Yrityksellä on myös venäjänkielinen nettisivusto. Toi-mitusjohtaja Piipponen kehaisee idänkau-pan myyjäänsä Inna Tuomista, jonka ta-vassa kohdata venäläiset asiakkaansa on Piipposen mielestä osasyynsä, että Kou-volassa myydään paremmin veneitä venä-läisille kuin esimerkiksi Lappeenrannassa.

TYÖNTEKIJÖISTÄ KANNATTAA PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA

TOIMITUSJOHTAJA PIIPPONEN NÄKEE yri-tyksensä työntekijöiden jatkuvan koulut-tamisen tärkeänä:

– Minä uskon hyvin voivan henkilö-kunnan heijastuvan myönteisesti myös asiakaspalveluun.

– On tärkeää saada henkilökunta viih-tymään työtehtävissään ja siinä auttaa koulutus, avoimuus ja tasavertaisuuden periaate työntekijöiden ja johdon kes-ken, Piipponen perustelee.

Tomi Piipposen mielestä jokaisella työntekijällä voi silti olla omia tavoitteita ja kehittymistoiveita työssään.

– Se lisää motivaatiota ja jaksamista työssä. Hyviä työntekijöitä ei saa välttä-mättä suoraan koulun penkiltä.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala moottorikäyttöisten laitteiden myynti Perustamisvuosi 1995Toimipaikka Kouvola, KorjalaTyöntekijöitä kahdeksanLiikevaihto 5,3 miljoonaa euroaSlogan: ...ja menet, et meinaa!

www.menokone.fi

MENOKONE OY

26

– KIRJOITTAMINEN ON AINA kiinnosta-nut minua. Taksia ajaessani sain mate-riaalia esikoisteokseeni, kertoo Tuukka Sandström.

Kirjan kustantaminen ei ole Suomes-sa tänä päivänä helppoa. Keskimäärin yksi prosentti tarjotuista käsikirjoituksista päätyy kirjaksi asti. Tämän saman haas-teen edessä oli myös Tuukka Sandström, hän tosin kuului niihin onnekkaisiin, jolle tarjottiin kustannussopimusta, josta hän yllättäen kieltäytyi.

– Olin vähän skeptinen kustantajan markkinointiponnisteluihin oman kirja-ni suhteen. He halusivat myös pehmen-tää aika raadollisiakin tarinoita sisältävän teoksen sisältöä.

KYMENLAAKSOSSA ON TILAA PIENKUSTANTAMOLLE

NOINA AIKOINA TUUKKA oli kyllästynyt ajamaan taksia Helsingissä ja oman yri-tyksen, pienkustantamon perustaminen väikkyi mielessä. Myös halu palata omille juurille Haminaan vahvistui koko ajan.

– Pääkaupunkiseudulla pienkustanta-mo olisi hukkunut massaan. Tällä alueella on potentiaalia, paljon kirjailijoita. Paikal-lisuuskin on ilman muuta etu, tuore kir-jankustantaja perustelee.

Tuukka muutti Haminaan ja haave omasta pienkustantamosta näki päivän-valon. Alkuun hän pääsi hakeutumalla kehitysyhtiö Cursor Oy:n yritysneuvon-taan. Aloitteleva yrittäjä sai myös startti-rahaa TE-toimistolta.

Kustantamo sai nimekseen Idiootti. Esikoisteos Taksipuhetta ilmestyi syys-kuussa 2009, lainarahalla. Tuukka mark-kinoi itse kirjaansa, ja teos pääsikin hy-vin esille.

– Kirjasta oli juttua suunnilleen tu-sinassa eri lehdessä ja olin myös usei-ta kertoja radiossa pälisemässä. Kirja sai varmaan enemmän julkisuutta verrattuna siihen, että olisin ollut rivikirjailijana jon-kun ison kustantajan leivissä.

3uukka väsyi ajamaan #ksia ja PERUSTI YRITYKSEN, PIENKUSTANTAMON

Haminasta kotoisin oleva Tuuk-ka Sandström aloitti opiskelun-

sa Tampereella ja jatkoi niitä Viros-sa ja Moskovassa mutta päätyi aja-maan taksia Helsingin yöhön.

27

TUUKKA SANDSTRÖM EI elättele yrittä-jyydeltään mitään ruusuisia unelmia ja tietää, mihin on ryhtynyt. Taksipuhetta-kirjaa on myyty noin kaksi ja puoli tuhat-ta, ja keväällä 2010 Idiootti on julkaissut kolme runokirjaa. Miksi runokirjoja?

– Tuoreen kustantamon on hankala saada tasokkaita proosakirjoittajia talliin-sa, mutta runoja suuret kustantamot ei-vät niin innokkaasti julkaise. Runoudella on oma pieni, mutta aktiivinen harrasta-jajoukkonsa. Pienkustantaja pystyy täs-mämarkkinoimaan runokirjoja vähällä ra-halla, Tuukka Sandström perustelee.

Idiootti ei kuitenkaan ole muuttumas-sa varsinaiseksi runokustantamoksi, sillä syksyllä tulee pelkkää proosaa.

KILPAILU LUOVILLA ALOILLA ON KOVA

KIRJANKUSTANTAJAN TIE EI ole helppo. Kirjojen myyntiaika on lyhentynyt koko ajan, nykyisin se on noin 1,5 vuotta.

– En ole turvallisuushakuinen henki-lö ja olen varautunut epäonnistumisiin-kin. Tulo on kyettävä luomaan pienistä puroista.

Starttiraha on yrittämisen aloittamises-sa tärkeä, samoin kaikki se apu, mitä yri-tysneuvonta antaa. Parasta yrittäjyydessä on se, että saa olla oma herransa, Tuukka

Sandström perustelee omaa yrittäjyyttään.Niin kirjailijat kuin muutkin taiteen te-

kijät saavat tärkeän osan tuloistaan eri-laisten apurahojen kautta. Vaikka Taksi-puhetta on myynyt kaksi ja puoli tuhatta, ja Tuukka sai yrityksensä perustamiseen starttirahaa, ei pienkustantamolla hel-posti äkkirikastu.

– Töitä on tehtävä koko ajan ja etsit-tävä hyviä uusia käsikirjoituksia. Luovil-la aloilla kilpailu on kovaa. Monet teke-vät työtä intohimosta ja rakkaudesta luo-vaan työhön, mistä syystä markkinoilla on paljon tuotteita, joiden tuotot eivät ole mitenkään suhteessa työpanokseen. Ei esimerkiksi siivousalalla kukaan tee töi-tä palkatta silkasta rakkaudesta siivoami-seen, mutta taidealoilla tämä on hyvin ta-vallista.

– Luovien alojen erikoispiirre on se, että markkina jakautuu hyvin voimak-kaasti. Yksi hittikirja saattaa rikastuttaa sekä kirjailijan että kustantajan, mutta suurin osa kirjoittajista tienaa surkeasti, Tuukka muistuttaa.

VENÄJÄN TAITO ON PÄÄOMAA

TUUKALLA ON TAKATASKUSSAAN vielä yksi valttikortti, jota hän aikoo yrittäjänä hyödyntää: venäjän kielen taito. Sand-strömin mielestä venäjän kielen tarve tu-

lee lisääntymään ja siinä ei pelkkä koulu-opetus yksin riitä.

– Venäjäntaitoisia tarvitaan muun mu-assa erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin. Tääl-lä Kaakkois-Suomessa kannattaa ehdotto-masti lukea venäjää koulussa, mutta kan-nattaa myös käydä Venäjällä päivittämässä näkemystään. Monet kuvittelevat, että siel-lä vallitsee edelleen 90-luvun kaaos, vaik-ka tosiasiassa taloudellinen kehitys on ol-lut nopeaa. Esimerkiksi Pietarissa asuu pal-jon ihan tavallista keskiluokkaa, ei pelkkää köyhälistöä ja uusrikkaita.

Elokuussa 2010 Idiootilta tulee en-simmäinen käännöskirja, pietarilaiskirjai-lija Andrei Astvatsaturovin humoristinen kulttiromaani Ihmisiä alastomuudessa.

– Venäjän osaaminen on ilman muuta minulle pääoma.

Yhtiömuoto toiminimiToimiala kirjojen kustantaminenPerustamisvuosi 2009Kotipaikka HaminaTyöntekijöitä yksiLiikevaihto 9 000 (4kk)

www.idiootti.fi

IDIOOTTI

28

JUSSI TÄHTINEN HARRASTI nuoruudes-saan tietokonepelejä ja on siinä onnel-lisessa asemassa, että voi nykyisin teh-dä työkseen pelejä ja elättää niin itsensä kuin koko joukon muitakin pelintekijöitä. Harrastus johti sittemmin ammattiin.

– Olin kiinnostunut jo kouluaikana pe-leistä ja pelaamisesta. Valmistuttani Ky-menlaakson ammattikorkeakoulusta me-dianomiksi työskentelin ensin matkapu-helinverkkojen puolella, Jussi Tähtinen kertoo.

NITRO FX ON alunperin digitaalisen medi-an markkinointitoimisto, joka perustettiin Helsinkiin vuonna 2000 ja toinen toimipis-te Kotkaan vuonna 2004. Jussi Tähtinen tuli yhtiön palvelukseen vuonna 2004 työ-harjoittelijaksi, joka paikan höyläksi.

/el&unnittel-a – UNELMATYÖ?

Lähes jokainen tietokonepelejä pelannut on varmaan jossakin vaiheessa haaveillut pelien tekemisestä tai

ainakin vähintään miettinyt, miten pelejä tehdään. Jolla-kin voi olla valmiina idea pelistä.

29

– Pelien kehittämistyö oli alkanut jo tuolloin ja vuonna 2007 peliliiketoimin-ta eriytettiin omaksi Nitro Games -yhti-ökseen ja minusta tuli sen senior desig-ner, tuottaja, Jussi kertoo.

Ensimmäinen Nitro FX:n pelimäinen tuote oli vuonna 2004 valmistunut ope-tuskäyttöön tehty Kustaan sota -multime-diaprojekti.

Idea ensimmäisestä omasta PC-stra-tegiapelistä syntyi Nitron työntekijöillä vuonna 2005. Yrityksessä oli jo riittävästi peliosaamista. East India Company -stra-tegiapelin kehittäminen alkoi pari vuotta myöhemmin ja vuonna 2009 peli lansee-rattiin markkinolle.

– East India Company -pelistä kiinnos-tui ruotsalainen Paradox Interactive -ni-minen pelikustantaja ja se ostikin sen oi-keudet ja julkaisi pelin vuonna 2009.

PELIEN MENESTYMISESSÄ ON tärkeää, min-kälaiset arvostelut se saa pelilehdissä.East India Company on saanut Mikrobitissä ar-vion 5/5 ja Pelit-lehdessä 80/100.

Julkaisussopimus oli Nitro Gamesil-le iso askel eteenpäin ja loi turvaa jatkaa uusien pelien kehittämistä.

– Tietokonepelien ikä on aika ly-hyt, PC-strategiapelien hieman pitempi. Meillä on kuitenkin haasteena seuraavan

sukupolven konsolipelien kehittäminen ja ns. vakavien pelien suunnittelu ope-tuskäyttöön, Jussi Tähtinen kertoo Nitro Gamesin tulevaisuuden näkymistä.

Yksi tällainen ns. vakava peli on Me-rikeskus Vellamolle kehitetty virtuaali-nen esittelykierros, Virtual Naval Battles, jonka ensimmäinen skenaario valmistui tammikuussa 2010 ja loput kolme vähän myöhemmin.

– Pelien tekijän ei ole varaa jäädä pol-kemaan paikalleen vain esimerkiksi PC-pelien tekijäksi, pitää olla koko ajan uusia haasteita, Jussi Tähtinen korostaa.

Pelien tekijän parhaat markkinat ovat Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopas-sa. Kotimaassa pelimarkkinat ovat aika pienet.

NITRO GAMES EI ole pelien tekijänä Suo-messa suurin, mutta yksi suurimmista tuotantoon keskittyvistä yrityksistä ja on menestynyt hyvin. Vielä vuonna 2008 yri-tyksen liikevaihto oli hieman toista sataa tuhatta euroa mutta jo vuodelle 2009 hyppäys oli melkoinen, liikevaihto oli 650 000 euroa. Vuodelle 2010 arvio osoittaa edelleen huimaa kasvua:

– Arvioisin, että vuoden 2010 liike-vaihto on noin 1,5–2,0 miljoonaa euroa, Jussi Tähtinen laskeskelee.

NITRO GAMESIN KILPAILUVALTTINA Jussi Tähtinen pitää hyviä tuotteita ja sellaisia pitää olla koko ajan kehitteillä. Jussi Täh-tinen kehuu myös yrityksensä työntekijä-joukkoa, joka on erittäin motivoitunutta.

Jos joku on kiinnostunut pelialasta, Jus-si Tähtinen antaa hyvän koulutusvinkin:

– Ohjelmoinnin opiskelu antaa hy-vät eväät, esimerkiksi KyAMK:n pelioh-jelmointipuoli. Lisäksi sisällöntuotannos-sa on hyvä hallita grafiikka, 3D-ohjelmat sekä animaatioiden teko.

– Tälle alalle eivät työntekijät tule min-kään koulutusputken kautta vaan enem-mänkin oman harrastuneisuutensa pe-rustella, niin kuin minäkin, Jussi Tähtinen kertoo.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala peliteollisuusPerustamisvuosi 2007Toimipaikka Kotka ja HelsinkiTyöntekijöitä 18Liikevaihto 650 000 (2009)Slogan Get it done!

www.nitrogames.fi

NITRO GAMES

30

JUKKA MARKKOLA OLI valmistunut mer-kantiksi 1990. Hän muutti vuonna 1991 Espoosta Kotkaan ja otti kaverinsa kans-sa vastaan haasteen ja perusti yrityksen aloittaakseen lomakylän pyörittämisen.

Se tarkoitti yrittäjälle kovaa työntekoa ja tavoitteeksi asetettiin ympärivuotinen toiminta. Vaatimustaso kasvoi ja oli alet-tava rakentaa uusia ja parempia mökkejä.

– Ilman paremman tason mökkejä ei tätä lomakylää olisi, matkailijoiden vaati-mustaso on kasvanut ja ilman parempia palveluja ei tällä alalla pärjää.

Vuonna 2000 Jukka Markkolan yh-tiökumppani halusi vaihtaa alaa ja luo-pui omasta puolikkaastaan ja sen jälkeen Santalahti on ollut Katriinan ja Jukan yh-teinen yritys.

Lomakylä Santalahden kehitys on ol-lut huimaa monella mittarilla mitattuna. Viimeisen 10 vuoden aikana asiakasmää-rä yöpymisinä mitattuna on noussut 15 000 yöpymisestä 36 000:een.

Kun lomakylä oli parikymmentä vuotta sitten auki vuodessa viisi kuukautta, on se nyt avoinna ympäri vuoden. Kun alueella oli 50 pientä, lähinnä kesäkäyttöön soveltuvaa pientä mökkiä, on niitä jäljellä enää 11, mut-ta niiden sijaan on alueelle rakennettu eri-kokoisia mökkejä useita kymmeniä, joista isoimpaan mahtuu 20 henkeä. Myös mök-kien taso on jotakin aivan muuta, nykyisin puhutaan luksustason majoituksesta, jossa ei ole juuri enää toivomisen varaa.

Yrityksen menestymistä mitataan myös liikevaihdolla. Se on kasvanut alku-aikojen vaatimattomista luvuista tämän päivän 800 000 euroon.

0eirintäaluee(a KASVOI MENESTYVÄ

LOMAKYLÄ

Sijoittajat olivat hankkineet Kotkan Mussalossa sijaitsevan Lomakylä

Santalahden omistukseensa edellisen nousukauden aikana, parikymmentä vuotta sitten. Toiminnat oli vuokrattu ulospäin, mutta se ei tuottanut edes vuokria ja siksi toiminnan pyörittämi-seen etsittiin uutta yrittäjää.

– Sen verran otimme lainaa isältäni, että saatiin kännykkä ja toimistoon pe-rustavarat, Jukka Markkola kertoo.

Lomakylä Santalahti käsitti 20 vuotta sitten 50 pientä kesäkäyttöön tarkoitet-tua lomamökkiä ja leirintäalueen perus-palvelut, ei juuri muuta.

Katriina Halles-Markkola tapasi tule-van miehensä keväällä 1991 ja valmistui vuonna 1993 kauppaopistosta yo-merko-nomiksi.

Santalahden leirintäalueen yhteydes-sä ollut minigolf tuli 1990-luvun alussa myyntiin ja pienen hintakilpailun jälkeen se päätyi Katriinalle.

– En ollut ikinä edes pelannut mini-golfia enkä käynyt edes kentällä, mutta niin vain minusta tuli minigolfyrittäjä, Kat-riina naurahtaa.

Niin alkoi Lomakylä Santalahden ke-hittämistoiminta ja siitä lähtien on raken-nettu koko ajan lisää eikä rakentamiselle näy loppua.

MATKAILIJOIDEN VAATIMUSTASO KASVAA KOKO AJAN

JUKKA MARKKOLA OSTI lomakylän yhtiö-kumppaninsa kanssa vuonna 1998.

– Kyllä kauppahinta veti talouden tiu-kille, mutta usko omaan yrittämiseen oli kova.

31

– Lomakylä on työllistänyt meidät mo-lemmat täysipäiväisesti vuodesta 2000 lähtien.

– Me molemmat pidämme hiihtä-misestä ja laskettelusta ja alkuvuosina olimme talvet Rukalla hiihdonopetta-jina ja kesät olimme täällä Kotkassa. Yhdistelmä toimi hyvin, Markkolat sa-novat.

Toki laskettelu on edelleen tärkeä osa Katriinan ja Jukan elämää, mutta enää harrastuksena.

Kun Jukalta kysyy yrittäjän elämän hy-viä puolia, vastaus tulee heti:

– Yrittäjän työ tuo elämään mahdolli-suuksia ja vapautta tehdä asioita omien ideoiden pohjalta.

Idearikkaana yrittäjänä Jukka Mark-kola on halunnut kehittää lomakyläänsä asiakkailta saamansa palautteen pohjal-ta. Yksi innovaatio on muutama vuosi sit-ten valmistunut Luolasaunamaailma, jos-sa on savusauna ja lämminvesiallas maan alla holvikaarien sisällä.

Yrittäjän elämän varjopuolia on tietys-ti se, että hän on lähes aina työssä.

– Alkuvuosina teimme 15 tunnin työ-päiviä emmekä pitäneet juurikaan lomia, talvet menivät hiihdonopettajan työssä.

– Vuonna 2009 pidimme ensimmäi-sen kesäloman, olimme kaksi viikkoa pois täältä Santalahdesta, Markkolat kertovat.

YRITTÄJÄ JOUTUU TEKEMÄÄN LÄHES KAIKKEA

YRITTÄJÄN TYÖNKUVA ON muuttunut pa-rinkymmenen vuoden aikana paljon.

– Ei oikeastaan ole työtä, jota täällä ei ole tehnyt. Rakennustöissäkin joutuu osallistumaan moneen vaikka meillä on-kin käytössä ammattirakentajat.

Rakentaminen Santalahdessa ei ole suinkaan loppunut, vaikka tuoreimmat luk-susmökit eivät ole kuin parin vuoden ikäi-siä. Parhaillaan Jukalla on suunnitteilla kuu-den ison loma-asunnon rakennusprojekti.

– Jo aiemmin valmistuneisiin mökkei-hin suunnittelin makuuhuoneita normaa-lia enemmän ja näihin uusiin tulee ma-kuuhuoneiden yhteyteen oma WC.

– Myös mökkien saunat on pyritty si-joittamaan erilleen niin, että jos mökis-sä majoittuu iso ryhmä, osan saunomi-nen ei häiritse muita mökissä asuvia, Juk-ka Markkola perustelee.

Vaikka Lomakylä Santalahti on saa-vuttanut hyvän aseman ja on yksi Suo-men neljästä viiden tähden eli parhaim-man luokituksen saaneista leirintäalueis-ta, markkinointia ei pidä unohtaa.

– Koko ajan on panostettava markki-nointiin. Olemme hiljattain uudistaneet nettisivustomme, siihen työhön minulta meni kolme kuukautta vuoden 2009 lo-pulla, Jukka Markkola korostaa.

Lomakylä Santalahdessa käy paljon myös ulkomaalaisia matkailijoita. Venä-läiset ovat tykästyneet luksustason mök-keihin ja kesäisin käy paljon turisteja Kes-ki-Euroopasta.

– Olemme mukana mm. kehitysyh-tiö Cursor Oy:n ja Nordic Marketingin yhteishankkeessa, jonka avulla haetaan Suomeen erityisesti saksalaisia matkaili-joita. Odotamme hakkeelta paljon.

Lomakylä Santalahden hienoja mök-kejä käyttävät muun muassa yritysasiak-kaat kokoustensa pitoon ja henkilöstönsä virkistystapahtumiin. Isoja mökkejä vuok-rataan myös erilaisiin sukujuhliin.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala lomakylätoimintaPerustamisvuosi 1991Toimipaikka Kotka, Santalahti (Mussalo)Työntekijöitä talvella 8, kesällä 25Liikevaihto 800 000 eSlogan: Viiden tähden alla – ihan meren rannalla

www.santalahti.fi

LOMAKYLÄ SANTALAHTI

32

TARINA ALKAA YLLÄTTÄEN Lontoossa lentokentällä. Argentiinalainen mies ky-syy lentokentän hampurilaisbaarissa istu-valta suomalaiselta naiselta, onko tämän pöydässä tilaa.

Antoisa keskustelu päättyy, kun tu-lee molempien aika lähteä omilla len-noilleen. Yllätyksekseen molemmat ovat matkalla samaan kohteeseen, Argentii-

nan pääkaupunkiin Buenos Airesiin ja vieläpä samalla lennolla.

Kun heillä oli vielä koneessa vierek-käiset paikat, lopun voi arvata. 13 tun-nin lennon aikana Sergio ja Leena eivät nukkuneet lainkaan vaan keskustelivat koko ajan.

Niin syntyi suomalais-argentiinalainen romanssi, joka johti myöhemmin avioitu-

%ergio tuli 4rgentiin)# %uomeen JA PERUSTI TÄNNE JÄÄTELÖBAARIN

Ehkä Sergio Adler ei olisi uskonut 10 vuotta sitten, jos hänelle oli-

si tultu kertomaan, että hän tulee perustamaan Suomeen jäätelöbaa-rin ja vieläpä sisämaan kaupunkiin, Kouvolaan.

33

miseen ja avioparin muuttamiseen Suo-meen 2000-luvun alussa.

JÄÄTELÖ TULI ADLEREIDEN kuvaan kun pariskunta mietti, mitä työtä Suomessa voisi tehdä. Sergio Adler on koulutuksel-taan liikunnanopettaja mutta opettajan statuksen saaminen Suomessa osoittau-tui sen verran hankalaksi, että piti keksiä jotakin muuta.

Suomalaiset syövät jäätelöä vuodessa keskimäärin 14 litraa vuodessa, mikä on kolmanneksi eniten maailmassa. Adlerit näkivät siinä yritysidean.

– Myös argentiinalaiset rakastavat jää-telöä ja halusimme tuoda ajatuksen jää-telöbaarista tänne, Adlerit kertovat.

Niin syntyi Caminito-jäätelöbaarin konsepti, ei ihan suomalainen, mutta jol-lakin lailla kiinnostava.

– Haluamme Caminiton näyttävän iloiselta ja värikkäältä, niin kuin jäätelö-kin on.

Nimi Caminito ja sen kirjava väri-maailma on kunnianosoitus Sergion kotikaupungille, Buenos Airesille. Ca-minito on Euroopasta lähteneiden siir-tolaisten rakentama värikäs katu ja on nykyisin yksi tärkeimmistä Buenos Aire-sin nähtävyyksistä.

KOUVOLAN CAMINITON ON sisustanut Lahden muotoiluinstituutissa opiskellut argentiinalainen Laura Zubilliga.

Caminiton tapa palvella asiakkaita on suomalaisittain hieman poikkeava: asi-akas päättää ensin, minkä kokoisen an-noksen hän haluaa ostaa ja ostaa lipun. Vasta sen jälkeen aletaan valitsemaan tis-kiltä makuja, joita on valikoimissa 25–30 erilaista makua.

Suositumpia ovat minttu, mango ja marjasorbetit. Näiden rinnalla pysyvät sitkeästi perinteinen vanilja, mansikka ja päärynä.

Caminiton jäätelö tehdään itse ala-kerran jäätelötehtaassa. Kaikki tehdään alusta asti itse, Caminitossa ei käytetä edes valmista jäätelöpohjaa. Myös jää-telöiden lisäaineet ja aromit värejä myö-ten ovat luonnollisia, peräisin marjoista ja hedelmistä.

Jäätelönvalmistusprosessi kestää yh-teensä viisi tuntia. Talvisaikaan jäätelöä tehdään toki kesää vähemmän – keski-määrin kerran, pari viikossa.

TOISTAISEKSI CAMINITO JÄÄTELÖBAARI toi-mii vain Kouvolassa, mutta Sergio Adleril-la on kyllä laajentamissuunnitelmia ja kun jäätelökoneissa on kapasiteettia, jäätelöä

voitaisiin toimittaa myös muille ravintoloil-le. Tähän Adlerilla on suunnitteilla erityi-nen Premium-linja.

– Parhaillaan on työn alla sopimus saada meidän jäätelöämme myyntiin neljään eri kahvilaan eri puolilla Suomea, Sergio kertoo suunnitelmistaan.

Lisäksi Sergio Adler haluaisi nähdä Ca-minitossa erilaista toimintaa, esimerkiksi asiakastilaisuuksia ja iltoja nuorille. Ser-gio haluaisi tuoda jäätelöbaarinsa kautta enemmän sosiaalisuutta Kouvolaan.

Jäätelöbaarin alakerrassa on erin-omaiset tilat vaikkapa kokousten pitoon.

CAMINITO OY

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala kahvilatoiminta, jäätelön valmistusPerustamisvuosi 2008Toimipaikka Kouvola, kävelykatu ManskiTyöntekijöitä talvella kolme, kesällä 6–7

www.caminito.fi

34

Kun Ari Huttunen aloitti mekaa-nikko-oppilaana työnsä ompe-

lukoneiden parissa 36 vuotta sitten, oli maahantuojilla vielä omat huolto-palvelunsa. Ompelukoneiden huol-topalvelut on vähitellen ulkoistet-tu yrittäjille. Ari Huttusenkin oli täs-tä syystä perustettava oma yritys vuonna 1980.

Ompelukoneala on kokenut monta teknistä mullistusta, joissa huoltopalve-luiden on ollut pysyteltävä mukana. Ny-kyiset yrittäjinä työskentelevät huoltajat on koulutettu maantuojien toimesta ja koulutetaan edelleen, mutta koko ajan ikääntyvä reilun kymmenen ompelukone-mekaanikon ammattikunta uhkaa näivet-tyä sitä mukaa kun ammattitaitoisia huol-tajia jää eläkkeelle.

Ompelukonehuoltajilla on maassam-me mielenkiintoinen ongelma. Käsissä on hyvä tuote, jota ei juurikaan tarvit-se mainostaa ja asiakaskunta on vakiin-

tunut eli töitä on enemmän kuin ehtii tehdä.

– Jos sellaisen sopimuksen saisi ai-kaan, että minä voisin kouluttaa työlleni ja yritykselleni jatkajan ja hän sitten os-taisi aikanaan yrityksen ja huoltopalvelut jatkuisivat, siinä voisi olla mieltä, Ari Hut-tunen tuumii.

– Oma terveys on tällä hetkellä vielä kohtuullinen, mutta erilaiset työstä johtu-vat kulumat kyllä vaivaavat ja jossain vai-heessa voivat estää työnteon.

Ari Huttunen ei ole huolensa kanssa yksin: Suomessa on lähivuosina kymme-nien tuhansien yrittäjien etsittävä yrityk-selleen jatkaja.

NYKYAIKAINEN OMPELUKONE ON TIETOKONE

ARI HUTTUSEN TYÖURAN aikana ompelu-koneiden maahantuojien määrä on tup-laantunut. Tämä heijastuu tietysti painei-na koneita korjaavien mekaanikkojen työ-

hön. Koneiden mallimäärä on kasvanut ja ala on kokenut monta merkittävää teknis-tä mullistusta tietotekniikan ansiosta.

– Kun vuonna 1976 markkinoille en-simmäinen elektroninen ompelukone, olimme me huoltajat vähän hukassa. On-neksi maahantuoja (Singer) koulutti mei-

,uka huol#a ompelukone" 10 vuoden pää(ä? – USEAT HYVIN TOIMIVAT YRITYKSET KOHTA VAILLA JATKAJAA

35

dät hyvin. Olihan se iso muutos kun ko-neesta jäi pois 250–300 mekaanista osaa korvattiin elektronisella ohjauskortilla ja lineaarimoottoreilla.

– Ompelukonetekniikan suurin muu-tos oli se, kun neulatanko ja syöttömeka-nismi alkoivat toimia sähköisesti. Koneen logiikka on elektroniikan myötä muuttu-nut totaalisesti, Ari Huttunen myöntää.

Uusin innovaatio ompelukoneissa on kirjontalaite, jonka avulla pystytään jo ko-tikoneella tekemään kirjontatöitä. Tällai-sen koneen hinnat ovat noin 4 000 eu-ron luokkaa.

HALVALLA EI VOI SAADA HYVÄÄ

OMPELUKONEIDEN MYYNTI ON ponnah-tanut viime aikoina rajuun nousuun, niin maailmalla kuin meilläkin. Suomessa myyntilukuja ovat nostaneet markettien myymät halvat koneet, joita saa jopa 99 euron tarjouksissa.

– Kuluttajan on hyvä miettiä, kuka nämä markettikoneet huoltaa, koska me emme niitä huolla, meillä on jo nykyisten merkkien ja mallien kanssa kädet täynnä töitä, niitä on useita satoja erilaisia.

– Hyvä ompelukone maksaa, siinä on metallirunko eikä prässätty muovirunko ja elektroniikan määrä nostaa hintaa.

Ari Huttunen määrittelee, että asial-

lisen perusompelukoneen saa 400–600 eurolla, sen halvemmalla ei saa hyvää. Erityisesti halpojen ja vanhojen koneiden huolto on kuluttajan kannalta olennainen kysymys. Arvokkaammille merkkikoneille taataan huolto ja varaosapalvelut, niihin myös koulutetaan huoltajat.

– Töitä meillä riittää, koska lisää kou-lutettuja huoltajia ei tule, Ari Huttunen huokaa.

Jos esimerkiksi Helsingin päässä huol-taja sairastuu, koneet lähetetään muille huoltajilla, joilla on jo ennestään kädet täynnä töitä. Ari Huttusen piirinä on käy-tännössä joidenkin koneiden osalta puo-li Suomea.

Keväällä 2010 Ari Huttunen sai kokea tä-män ongelman kun naapurikaupungissa lo-petti vastaava liike toimintansa ja kaikki ko-neet vain lykättiin Huttuselle Kouvolaan.

VARAOSAMYYNTI ON TAITOLAJI

PELKKÄ OMPELUKONEIDEN KORJAAMINEN ei ole mikään kultakaivos edes ompelu-konemekaanikolle. Lukuisat konemallit vaativat varaosia ja maahantuojat eivät välttämättä pidä niitä varastoissaan.

Niinpä Ari Huttunen tuo maahan tiet-tyjen koneiden varaosia, etupäässä Eu-roopasta, jotkut osat Yhdysvalloista.

– Me kyllä korjaamme 1940-luvun

poljettavatkin mallit siinä kuin nykyaikai-set elektroniset modernit mallit. Onnek-si vielä yli 90 % varaosista on saatavilla markkinoilta vaikka uusia konemalleja tu-lee markkinoille vuosittain.

Ompelukoneiden huoltoajat ovat työ-ruuhkasta huolimatta vielä kohtuullisia, viikosta kahteen.

Ari Huttusen mielestä yhden merkin koulutus ei auta, sillä merkkejä on 5–6. Kun merkit vielä käyvät keskenään veristä kilpailua, ei ole olemassa yhteistä orga-nisaatiota, joka kouluttaisi huoltajia, jot-ka hallitsevat kaikki merkit ja mallit. Viime kädessä häviäjänä on kuluttaja.

– Kyllä viimeistään 10 vuoden päästä tilanne on todella mielenkiintoinen. Kuka huoltaa silloin kuluttajien koneet jos ku-kaan ei kouluta jatkajia, Ari Huttunen heittää hyvän kysymyksen.

KOUVOLAN OMPELUKONEHUOLTO A.

HUTTUNEN

Yhtiömuoto toiminimiToimiala ompelukoneiden myynti ja huolto ja varaosien maahantuontiPerustamisvuosi 1980Toimipaikka KouvolaTyöntekijöitä yksi

36

TYKKIMÄKI OY:N TOIMITUSJOHTAJA Saka-ri Pasanen ei maalaile ruusuisia kuvia sa-lintäyteiselle nuorisojoukolle, joka on tul-lut kuuntelemaan Kouvola-talolle mah-dollisuutta hakea kesätyötä Tykkimäen huvipuistosta.

– Työnteko huvipuistossa ei todellakaan ole yhtä juhlaa. Tämä on lähiseudun rankin kesätyöpaikka, työajat ovat tylsiä, työ on yk-sitoikkoista asiakaspalvelua, joskus on kyl-mä, joskus kuuma ja koko ajan on hymyiltä-vä vaikka asiakkaat eivät aina hymyilekään, Sakari Pasanen opastaa työnhakijoita.

– Tämän päivän kriittisille asiakkaille ei riitä kuin paras ja asiakkaalla on oikeus hyvään palveluun riippumatta siitä, min-kälainen sää on ja onko jonoja vai ei.

– Meidän vaatimuksemme on, että asiakaspalvelun on oltava Tykkimäellä ensiluokkaista, sillä vain tyytyväiset asi-akkaat tulevat uudelleen.

Kesätyö huvipuistossa ei suinkaan ole niin synkkää kuin Sakari Pasanen to-

tesi palauttaessaan nuoria maan pinnal-le. Hän haluaa välittää nuorille realistisen kuvan hakemastaan kesätyöstä.

– Mikään ei ole sen palkitsevampaa kuin nähdä väen viihtyvän ja kun itse on samalla tehnyt parhaansa.

KÄDENPURISTUS EI SAA OLLA MÄRKÄ LAPANEN

TYKKIMÄEN HUVIPUISTOSTA HAKEE vuosit-tain kesätyötä tuhatkunta nuorta. Haas-tatteluun pääsee noin 300, josta yli puo-let saa työpaikan 15. toukokuuta alkaval-le kaudella. Tulevana kesänä Tykkimäen huvipuisto on auki 89 päivää.

Jokainen kesätyön hakija täyttää ha-kulomakkeen internetissä, tulostaa ne ja lähettää postitse.

Kun haastatteluun kutsutut nuoret saa-puvat haastattelutilanteeseen, siinä jyvät erottuvat akanoista varsin nopeasti.

– Jos katse on kengänkärjissä ja kä-denpuristus kuin märkä lapanen, on joh-topäätös selvä – ei asiaa asiakaspalve-luun. Kyllä on osattava ja uskallettava katsoa silmiin, Pasanen tähdentää.

Tykkimäen rekrytoinnissa on kiinnitet-ty kunkin työpisteen vaatimuksiin erityistä huomiota. Usean työpisteen vaatimuksissa korostetaan innostunutta myynti-ja asiakas-palvelutaitoa ja alttiutta palvella ja neuvoa asiakkaita. Myös kuuntelutaito on hyvin tär-keä ominaisuus sekä esiintymisvalmius.

– Lastenlaitteissa kärsivällisyys on tär-keä hyve. Jos nostat päivän aikana sato-ja kertoja pienen lapsen leppäkerttuju-naan ja sieltä pois, se voi käydä fysiikan-kin päälle, Sakari Pasanen muistuttaa.

– Oma-aloitteisuus ja havainnointi-kyky on joissakin tehtävissä olennaista, mutta tietyissä tehtävissä omat ideat on parasta pitää poissa, erityisesti laitteissa turvallisuus on kaiken a ja o, siellä kaikki tehdään kuten aina ennenkin.

3ykkimäen huvipu&to ON HALUTTU KESÄTYÖPAIKKATykkimäen huvipuisto on edelleen yksi suosituimpia kesätyöpaikkoja Kouvolan seudulla. Kun kesälle 2010 teolli-

suus tarjoaa aiempaa vähemmän kesätyöpaikkoja, se heijastuu välittömästi palvelualoille ja Tykkimäeltä haki en-nätysmäärä kesätöitä, noin tuhat nuorta, joista kolmisen sataa pääsi haastatteluun ja 170 valittiin kesätöihin.

37

HAASTE: SUOMALAISET HYMYILEMÄÄN

– ESIMIESTEHTÄVÄ ON KAI jonkinlainen palkkio hyvin hoidetusta työstä aiempina vuosina, hän arvelee.

Tykkimäen huvipuiston työntekijöis-tä 40 % on entisiä edelliskausien työn-tekijöitä.

– Useat työntekijät ovat meille kesä-työssä koko opiskeluaikansa, neljästä kuuteen kesään

– Valitettavasti emme pysty työllistä-mään heitä opiskelun päätyttyä vakinai-sesti, mutta tarjoamme taatusti mielen-

kiintoisen kesätyön ja asiakaspalvelun korkeakoulun, toimitusjohtaja Sakari Pa-sanen kehuu työpaikkaa.

Sakari Pasasen oma yrittäjyys alkoi vasta huvipuistossa vuonna 2005 kun hä-nestä tuli Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy:n osaomistaja.

– Olin menestyvän kansainvälisen yri-tyksen palveluksessa (Unilever Oy) ja hain vuonna 2000 avoimeksi tullutta hu-vipuiston toimitusjohtajan paikkaa. Edel-lisessä työpaikassa pitivät hakuani mel-keinpä vitsinä, mutta tosissani minä olin.

– Tavoitteenani oli nostaa kävijämää-rä, liikevaihto ja kannattavuus kasvuun,

Sakari Pasanen kertoo.Hyvin hän tavoitteessaan onnistuikin,

sillä Pasasen tultua remmiin liikevaihto on tuplaantunut, kävijämäärä vakiintunut yli 200 000 kävijän ja toiminta on kannat-tavaa. Tykkimäki on Suomen kolmannek-si suurin huvipuisto.

– Pahin kilpailija ei välttämättä ole joku toinen huvipuisto vaan kaikki se, mikä kilpailee perheen vapaa-ajasta.

– Palkitsevinta tässä työssä on ihmis-ten ilo ja haasteena nykyisin on saada suomalaiset hymyilemään.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala huvipuistoalaOmistuspohja Kouvolan kaupunki (46 %), Osuuskauppa Ympäristö (34 %), Cannon Hill Holding Oy (Sakari Pasanen) (20 %)Perustamisvuosi 1986 huvipuisto 1987-2005 terraario 1960-luvulla perustettu neljän tähden leirintäalueLiikevaihto 4,0 M"Työntekijöitä vakinaisia 7Sesonkityöntekijöitä 170Kävijämäärä noin 230 000

TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY

- Haastattelutilanteessa on tärkeää hyvä kä-denpuristus ja katse silmissä, opastaa Tykki-mäen huvipuiston toimitusjohtaja Sakari Pa-sanen.

38

5p"#jien koulut#j)# YRITTÄJÄKSI

Kouvolalaisen musiikkialan yrittä-jän Juha Tynnisen kaltaisista rat-

kaisuista ollaan Opettajien Ammatti-järjestössä huolissaan, sillä pätevien miesopettajien pako alalta on uhka miesopettajuudelle.

JUHA TYNNINEN TEKI kuitenkin mieles-tään riittävän pitkän uran opettajana ja opettajien kouluttajana Savonlinnan nor-maalikoulussa.

– Kyllä opettajakin voisi joskus tarkis-taa impulssia omaan työhönsä ja tehdä vaikka jotakin muuta välillä.

Energisenä tunnettu Tynninen teki opettajan työnsä sivussa melkein koko-naisen toisen päivätyön toimimalla Hei-nolassa opettajien täydennyskoulutusyk-sikön kouluttajana ja tekemällä musiikin oppikirjoja kouluihin.

39

NETTIKAUPPA PAHIN KILPAILIJA

VUONNA 2001 JUHA TYNNINEN perus-ti musiikkiliikkeen Kouvolaan perusteelli-sen harkinnan tuloksena.

– Opettajien koulutustehtävästä asia-kasneuvonta oli tuttua ja olin asioinut aika paljon musiikkialan maahantuojien kanssa.

– Kyselin maahantuojilta, missä olisi hyvä paikka perustaa musiikkiliike ja sil-loin Kouvolan seutu näytti neitseellisel-tä, Juha Tynninen perustelee muuttoaan Kouvolaan.

Kouvolan Musiikki Oy on kasvanut ta-saisesti koko ajan Tynnisen käsissä.Hä-nellä on toinen liike Lappeenrannas-sa. Kouvolassa ei ole kilpailevaa liikettä, Lappeenrannassa on.

– Todellinen kilpailu musiikkikaupoille tulee kuitenkin nettimyynnistä.

– Saksa ja muu Eurooppa ovat tasai-sesti haalineet asiakkaita Suomesta ja halpa dollari on myös saanut monet te-kemään ostoksensa Yhdysvalloista.

– Tulevaisuudessa mennään varmaan vielä isompiin yksiköihin, pienten liikkei-den aika alkaa olla ohi.

Musiikkikaupan avaaminen Kouvolaan oli Juha Tynniseltä viisas ratkaisu kaupan menestymisen kannalta, tätä todistaa joka vuosi jatkunut tasainen kasvu.

Talouden notkahdus ei Juha Tynnisen mukaan näy vielä alalla, mutta ensi vuo-desta hän odottaa haastavaa myös mu-siikkikaupalle.

– Tämä vuosi on myynnillisesti kuta-kuinkin sama kuin viime vuosi.

– Lamapuheet eivät näy vielä meidän asiakkaidemme ostokäyttäytymisessä, ih-miset uskovat vielä omaan talouteensa.

SÄHKÖKITARA MYY EDELLEEN HYVIN

SOITTIMET OVAT TOIVOTTUJA joulu- ja päättäjäislahjoja. Muutama vuosi sitten digitaaliset pianot olivat suosittuja lah-joja. Nykyisin sähkökitaralla on hyvä me-nekki.

Kouvolan Musiikki myy vuosittain 400–500 kitaraa, erityisesti sähkökitaroita.

– En osaa sanoa syytä kitaran suosi-oon, ehkä se on jotenkin henkilökoh-taisempi soitin kuin piano, sen kanssa

voi säestää itseään ja lauleskella vaikka omassa huoneessaan, musiikkikauppias arvelee.

Yrittäjän työpäivä on paljon pitempi kuin opettajan työpäivä, mutta yrittäjä on tyytyväinen alan vaihtoon:

– Kyllä minä olen tyytyväinen amma-tin vaihtooni vaikka tässä työssä päivät ovat pitkiä ja yrittäjällä on vastuu työn-tekijöistään.

– Se, mitä tapaan edelleen opettajia asiakkaina, vahvistaa, että koulussa työ on muuttunut aina vain vaativammak-si, opettajan työnkuva on menossa huo-nompaan suuntaan, ex-opettaja, yrittäjä Juha Tynninen pohtii.

KOUVOLAN MUSIIKKI OY

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala musiikkikauppaPerustettu 2001Toimipaikat Kouvola ja Lappeenranta

40

– KUN TÄTÄ TEKEE työkseen, on tästä huvi kaukana, varsinkin pimeinä ja loskaisina vuodenaikoina, mutta silti tämä on mukavaa työtä, Harri ”Hapa” Oksanen tunnustaa.

Vuodessa Oksaselle kertyy tien päällä yli 120 000 ajokilometriä.

Hapa Oksasen työt äänentoiston kanssa alkoivat harrastuksesta kouluai-koina Naukion yläasteella Kuusankoskel-la 1980-luvun alussa. Koulun discot tar-vitsivat vetäjiä ja kaverinsa, Simo-Pekka Tervon kanssa nuoret miehet aloittivat discojen järjestämisen.

– Siitä homma alkoi laajentua, mu-kaan tulivat nuorisotalot ja keikat ympä-ri maakuntaa ja 18-vuotiaana aloitin yri-tystoiminnan.

VUONNA 1987 OKSANEN ja Tervo perus-tivat ensimmäisen yrityksensä, Disco Shi-ne Ky:n. Yritys tarjosi ohjelma- ja dj-pal-veluja sekä vuokralle laitteita. Asiakkaina olivat lähinnä ravintolat. Parhaimpina vuo-sina Disco Shine työllisti yli 30 henkilöä.

– Meillä on tässä vuosien mittaan kier-tänyt töissä varmaan toista sataa henki-löä, monet ovat hakeneet omalle ural-leen potkua meiltä, muun muassa Hyp-pösen Henkka, joka teki aikanaan töitä TV:ssä, Hapa Oksanen luettelee.

Se, että Huvipajan palveluksessa on ol-lut paljon työntekijöitä vuosien aikana, ei kerro, että yrityksesä olisi huono työilma-piiri. Pikemminkin päinvastoin. Nykyisin yri-tyksessä on työntekijöiden vaihtuvuus pie-ni ja Huvipajalle on vaikea päästä töihin, kun väki ei vaihdu. Nuorimmallakin työn-tekijällä on nyt takanaan viisi vuotta talos-sa. Yrityksessä on nykyisin 11 työntekijää.

– Hyvä henki yrityksessä on tärkeä asia ja hyvä, ammattitaitoinen henkilö-kunta on suuri vahvuus yritykselle, Hapa Oksanen perustelee.

MONI NUORI HAAVEILEE työstä äänentoisto-firmassa. Roudarin hommat houkuttelevat.

– Ei tähän työhön mitään glamouria liity, raakaa puurtamista tämä on ja työ-ajat ovat joskus aika epäinhimilliset.

– Periaatteessa meille ei valmistuta oikeastaan mistään koulusta, tie on ää-nentostoalan tärkein korkeakoulu. Toki jo useassa ammattikorkeakoulussa on alan koulutusta, mutta sen lisäksi pitää hallita monta asiaa, ääni- ja valotekniikka sekä pitäisi olla joko kuorma-auton tai linja-auton ajokortti, Oksanen luettelee.

Huvipaja Oy:n toimitusjohtaja Harri Oksanen pitää tärkeänä, että yrityksellä on hyvä kirjanpitäjä.

– Vaikka minulla on kauppaopiston tutkinto ja olen laskentamerkonomi, ei tulisi kuuloonkaan, että minä puuttuisin kirjanpitoon.

Vuonna 1994 Oksanen perusti Hu-vipaja Oy:n Disco Shinen rinnalle lähin-nä äänentoisto- ja valotekniikkaa varten. Muina osakkaina ovat Harri Setälä ja Kir-si Meriluoto.

HARRI OKSANEN HALUAA Huvipajan säily-vän tulevaisuudessakin suurin piirtein sa-man kokoisena ja pitää nykyisen työnte-kijäjoukon palveluksessaan.

,aikki alkoi koulun d&co&#Lämmin kesä, aurinkolasit, festarit

hyvä musiikki... Kiertäminen huip-pubändien mukana kesäisin roudarina on monen nuoren kaverin haave. Harri Oksanen, kouvolalaisen Huvipaja Oy:n toimitusjohtaja ei istu kesäisin toimis-tossaan vaan huhkii siinä, missä muut-kin firman työntekijät kaiutinkaappien ja valotrussien kanssa sekä tarttuu tar-vittaessa myös keikkabussin rattiin.

41

– Kasvua isompaan luokkaan en vält-tämättä näe tärkeänä. Ehkä haluaisin ke-hittää joitakin palvelun osa-alueita kuten kuva- ja asennuspalveluita sekä hankkia isompia screenejä.

– Nykyisin asiakkaat osaavat vaatia ja haluavat avaimet käteen -periaatteella kaiken valmiina. Siksi on tärkeää, että täl-lä alalla on hyvät verkostot ja yritykset voi-vat tehdä yhteistyötä. Kaikkien ei kannata hankkia joitakin kalliita erikoislaitteita, niitä kannattaa vuokrata sellaiselta, jolla ne on.

Nykyisin bändit ostavat entistä useam-min äänentoiston sitä tarjoavilta yrityksiltä. Jos bändi ei kierrä koko aikaa, ei sen kan-nata investoida ääni- ja valotekniikkaan.

– Meillä on tiivistä yhteistyötä Moving Light Oy -nimisen yrityksen kanssa.

Huvipaja Oy:llä on kalustossaan kiinni-tettynä noin miljoonan euron verran. Jos aikoo perustaa äänentoistoalan yritystä, hyvään äänentoistosettiin uppoaa helpos-ti 100 000 euroa, jäähallitason äänentois-toon tarvitaan jo puoli miljoonaa euroa.

– Stadionluokan äänentoistoon tarvi-taan vielä paljon enemmän. Me emme halua edes kilpailla sillä tasolla, Suomes-sa on muutama isompi yritys, jotka hoita-vat isot äänentoistokeikat.

LAMA ON PURAISSUT äänentoistoalaan-kin, sillä varsinkaan yritykset eivät juuri ti-laa tapahtumiinsa palveluita laman aika-

na. Siksi pitkät yhteistyösopimukset bän-dien kanssa ovat juuri nyt tärkeitä.

– Meillä on onneksi ollut hyviä, pitkä-aikaisia yhteistyösopimuksia, muun mu-assa Jean S. on käyttänyt meidän äänen-toistoamme ja bussipalveluitamme jo yli 10 vuotta.

Harri Oksanen näkee yrittäjän työn plussina vapauden vaikka työpäivät ää-nentoistoalalla kesäaikana ovatkin hyvin pitkiä ja lähes koko ajan ollaan tien päällä.

– Yrittäjällä on vastuullaan periaattees-sa koko yritys ja vastuu siitä, että työnte-kijöillä on töitä, se tietysti joskus painaa.

– Mielenkiintoista tämä työ kuitenkin on ja muusikoiden kanssa on kiva tehdä työtä, Hapa Oksanen vakuuttaa.

Äänentoistoalan isot yritykset ovat pää-kaupunkiseudulla. Hapa Oksanen sanoo, ettei Huvipaja muuta Kouvolasta mihinkään.

– Työntekijämme asuvat täällä ja yri-tykselle on edullista toimia täältä käsin vaikka työtehtävämme ovatkin ympäri maata. Täällä myös ihmisillä on parempi asennoituminen työhön, Oksanen kehuu työntekijäjoukkoansa.

HUVIPAJA OY

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala äänentoisto- ja valolaitteiden myynti ja vuokraus, tapahtuma- järjestelytPerustamisvuosi 1994Toimipaikka KouvolaTyöntekijöitä 11Liikevaihto 1,0 miljoonaa euroa Slogan Työtä huvin vuoksi.

www.huvipaja.fi

42

– KUN ALOITIN YRITTÄJÄNÄ vuonna 1985, oli Kouvolassa 12 miehitettyä huoltoase-maa, nyt jäljellä on kaksi, Keijo Nauma-nen listaa.

City-TB:n palveluasenne on noteerat-tu valtakunnallisestikin merkittäväksi, sillä Keijo Naumasen vetämä yritys on saanut vuonna 2003 Vuoden Teboil -kauppiaan tittelin sekä samana vuonna myös Kou-volan yrittäjäpalkinnon.

– Tietysti nämä tunnustukset lämmit-tävät, mutta yrittäjän arjessa tärkeintä on asiakkaiden tyytyväisyys ja työntekijöi-den viihtyminen työssään, Keijo Nauma-nen tähdentää.

Yrittäjäksi Keijo Naumanen ryhtyi vuonna 1985 sanouduttuaan irti huol-topäällikön tehtävistä KoneSokokselta, joka fuusioitiin toiseen yritykseen.

– Olin saanut tuttavan kautta tietoa

tästä avautuvasta paikasta ja niin otin ris-kin ja aloin yrittäjäksi.

Vuosi 2009 on Keijo Naumaselle juh-lavuosi: omaan mittariin tulee 60 vuotta ja yrittäjänä neljännesvuosisata.

– Parasta yrittäjyydessä on ilman muu-ta vapaus vaikka toisaalta on koko ajan huoli henkilöstöstä ja yrityksen rahalii-kenteestä, silti työ on vapaata.

Nykyisin Keijo Naumasen työpäivä al-kaa kello 8 aamulla ja päättyy 10 tuntia myöhemmin. Työnarkomaanina tunnet-tu yrittäjä väittää pitävänsä myös lomat. Naumanen on tunnettu myös siitä, että hänelle voi soittaa työajan jälkeen myös kotiin eikä hän ole koskaan kieltäytynyt auttamasta asiakasta.

– Ei sitä henkisesti ole koskaan töistä pois, vaikkei jalat olisikaan täällä, pää jää usein tänne, Keijo naurahtaa.

Kuvaavaa Naumasen yrittäjäasenteelle on, että kun hänellä oli alkuvuodesta 2009 olkapääleikkauksen vuoksi käsi paketissa, ei hän suinkaan malttanut sairastaa kotona, vaan pyöri lähes joka päivä työpaikallaan.

BENSIININMYYNTI ON PALVELUA, EI BISNESTÄ

VAIKKA ASIAKKAAT SEURAAVAT tarkkaan polttoaineiden hintoja, niiden merkitys huoltamoyrityksen taloudessa on häviä-

/alkitu$a yrittäjä$ä RIITTÄÄ VIRTAA

Keskellä Kouvolaa sijaitseva City-TB -huoltoasema on käsite ja eräänlainen historiallinen ilmiö: täyden palvelun huoltoasema keskellä kaupunkia.

43

vän pieni, vain noin 10 prosenttia liike-vaihdosta.

– Tulos tehdään kaikella muulla eli pe-sulla, huoltopalveluilla, kahviolla ja au-tonvuokrauksella, nimenomaan tässä jär-jestyksessä.

Kouvolan City-TB -huoltamo sijaitsee suojeltavassa, funkkistyylisessä kiinteis-tössä, joka on toisaalta myyntiä rajoittava tekijä. Tilaa on vähän niin päivittäistava-roille kuin myös autotarvikkeiden myyn-nille, joilla on merkittävä osuus huolto-aseman tuotolla tänä päivänä.

– Olen toki miettinyt joskus uuden huoltamon perustamista uuteen paik-kaan, mutta jos rakennuskustannukset ovat puoli miljoonaa ja itse tontti ja sii-hen tehtävät erilaiset turvallisuusratkai-sut miljoonan euron luokkaa, asian voi unohtaa.

Vuonna 2003 City-TB kävi läpi pe-rusteelliset remontin ja oli kiinni neljä kuukautta.

– Remontti onnistui hyvin ja ilman sitä olisi tämä toiminta tällä tontilla pitänyt lopettaa. Tosin suojelumääräykset hie-man rajoittivat tilojen laajentamista.

– Suomessa on huoltamotoiminnal-le äärettömän tiukat turvallisuusmäärä-ykset ja hyvä niin. Yrittäjä kuitenkin itse maksaa tämän kaiken omasta pussistaan eli yrittäjälle tämä turvallisuus tulee kal-liiksi. Siksi niin moni huoltoasema joutui

lopettamaan määräyksien tiukentuessa muutamia vuosia sitten, Keijo Naumanen selventää.

NYKYNUORET LIIAN PASSIIVISIA

CITY-TB ON OLLUT vuosien myötä mo-nen nuoren tet-harjoittelupaikkana. Kei-jo Naumasella on hyvä käsitys nuorten työntekoaktiivisuudesta. Se ei ole lain-kaan positiivinen:

– Olen todella huolissani nykynuo-rista, erityisesti pojista. Minä edellytän työnantajana nuorilta aktiivisuutta ja sitä heillä ei todellakaan ole.

Naumanen kertoo useita esimerkkejä, miten moni nuorelle annettu työtehtävä jää tekemättä ellei nuorta ole koko ajan patistamassa työhön, mikä hänen pitäisi oma-aloitteisesti tehdä. Kyse ei ole niin-kään laiskuudesta vaan saamattomuu-desta, jota Keijo Naumanen inhoaa sy-dämensä pohjasta.

– Ennen kaikkea poikien passiivisuut-ta en pysty käsittämään. Heitä ei näytä kiinnostavan koulunkäynti eikä työnteko. Mikä heitä sitten oikein kiinnostaa?

Keijo Naumanen myöntää, että jouk-koon mahtuu hyviäkin nuoria, mutta liian vähän. Monet aktiivisista nuorista ovatkin saaneet kesätyöpaikan City-TB:llä.

– Yleiskäsitykseni tet-harjoittelijoista

on valitettavan kielteinen, ei sille voi mi-tään. Nuorilta puuttuu halua sitoutua.

– Työnantajat eivät voi toimia ikuisesti elämään kouluttajina.

– Olen sanonutkin nuorille, että nyt heillä on tilaisuus näyttää, mihin he pys-tyvät ja sen, haluavatko he saada meiltä esimerkiksi kesätöitä.

Yrittäjällä on oikea huoli nuorten tule-vaisuudesta.

– Kuka enää tulevaisuudessa pystyy tällaisella huonolla asenteella varustet-tuja nuoria työllistämään. Kun yrityksen kuluista 40 prosenttia menee palkkoihin, on yrittäjällä oikeus saada tälle kulueräl-le myös vastinetta. Laiskat työntekijät ei-vät vain valitettavasti pärjää, Keijo Nau-manen tähdentää.

Yhtiömuoto Ky (City TB) Oy (City TB-huolto)Toimiala huoltamotoimintaPerustamisvuosi 1985Työntekijöitä 9Toimipaikka KouvolaLiikevaihto 1,5 miljoonaa euroa

www.citytb.fi

CITY-TB

44

– KYLLÄ ME SAAMME asiakkaamme aika pitkälti vanhojen asiakkuuksien kautta eli taloyhtiöiden isännöitsijöiden kautta ja puskaradio on myös aika hyvä mark-kinointikeino, toteavat Kymen Putkipojat eli Aki Relander ja Tuomas Ellonen.

– Myös hyvin tehty työ on hyvä mai-noskeino ja se, että urakkahinnat pitävät kutinsa ja asiakas on tyytyväinen.

Kymen Putkipojat on perustettu vuonna 2003 ja jo tässä ajassa nuori yri-tys on vakiinnuttanut asemansa Kymen-laaksossa putkialan urakoitsijana. Yksi tärkeä tekijä tässä on molempien nuor-ten yrittäjien kohtelias käytös ja miellyt-tävä palveluasenne.

AKI RELANDER JA Tuomas Ellonen ovat luokkakavereita ja valmistuivat Kouvolan seudun ammattiopistosta vuonna 1999. Tänä päivänä niin kuin poikien valmis-tuessa, oli putkiasentajilla hyvin töitä ja molemmat pojat olivat toisen palveluk-sessa muutaman vuoden.

– Sanoimme molemmat itsemme irti vakituisesta työstä ja päätimme toteuttaa idean, josta olimme usein puhuneet eli perustamme yhteisen yrityksen.

Mitään suurta kynnystä oman yrityk-sen perustamiseen eivät sen enempää Aki kuin Tuomaskaan osaa sanoa.

6yvä$ä )iak)palvelu$a PÄRJÄÄ

Millä yritys myy itsensä asiakkaiden tietoisuuteen? Kaikilla, varsinkaan pienillä yrityksillä ei ole suinkaan isoja mainosbudjetteja eivätkä ne ky-

kene mainostamaan medioissa. Yrityksen nettisivut ovat yksi tärkeä markki-nointikanava, samoin yritysten katukuvan käyntikortit eli autot. Pohjois-Ky-menlaaksossa katukuvassa näkyy usein neljä pakettiautoa, joiden kyljissä on lyhyesti yrityksen nimi ”Kymen Putkipojat”.

45

– Ei se ollut mikään hyppy tuntemat-tomaan vaikka periaatteessa otimmekin ison riskin. Starttirahaakaan emme voi-neet hakea, kun emme olleet työttöminä.

ALKUVUOSINA NUORET YRITTÄJÄT jou-tuivat tekemään paljon pitempää päi-vää kuin toisen palveluksessa. Työpäivä saattoi venyä 15 tunnin mittaiseksi. Hy-vää sparrausta yritystoiminnalleen he sai-vat ja saavat edelleen entiseltä ammat-tiopiston opettajaltaan, nyt jo eläkkeellä olevalta Törrösen Topilta.

– Topi auttaa meitä monessa asiassa. Hän toimi alkuun työmailla valvojanakin, kun meillä ei ollut vielä lupia ja auttaa yhä vielä joskus urakkalaskennassa.

Kymen Putkipojat eivät käyttäneet yri-tysneuvonnan palveluja, mutta suosittele-vat niitä ilman muuta aloittavalle yrittäjälle.

– Me saimme apua muuta kautta ja olimme ottaneet itse asioista selvää, mut-ta ilman tukea ja neuvoja ei nuori yrittäjä kyllä selviä, Aki ja Tuomas muistuttavat.

Kymen Putkipojat on otettu alan yri-tyskentässä hyvin vastaan. Töitä on riit-tänyt, koska putkialalla on suorastaan pulaa työntekijöistä. Vaikka uudisraken-tamiseen lama on lyönyt leimansa, sa-neerausrakentamisessa erityisesti ker-rostaloissa on putkiasentajilla työmaa-

ta vielä useiksi vuosiksi. Kerrostalokanta Suomessa alkaa olla siinä iässä, että mo-nessa talossa putkien uusimisella alkaa olla suorastaan kiire.

PARASTA YRITTÄJÄNTYÖSSÄ ON VAPAUS

– ILMAN MUUTA VAPAUS, sanoo Aki Re-lander enempiä miettimättä kysyttäessä yrittäjän työn parhaita puolia.

– Rasittavinta ja raskainta on aina al-kuvuosi, tammikuu, kun lasketaan ura-kata ja odotellaan, kuinka paljon nii-tä saadaan. Meilläkin on kolme muuta kaveria töissä ja vastaamme heidänkin töistään.

Mitään suurempia takaiskuja eivät yrit-täjät osaa omalla yritysurallaan sanoa. Tie-tysti urakoiden meneminen toisille tuo jos-kus pettymyksiä, muttei se luo alalla varsi-naista kateutta. Töitä on kuitenkin riittänyt kaikille.

Molemmat yrittäjät sanovat, että malt-tavat pitää myös lomaa.

– Pari viikkoa vuodessa, putkipojat nauravat.

– Viikonloppuisin rentoudutaan mökil-lä, polttopuiden teko on hyvää vastapai-noa näille metallitöille.

Työpäivä alkaa aamulla kello 7 ja päät-tyy illalla. Akilla työpäivä venyy helposti vielä muutamalla tunnilla yrityksen pape-ritöiden parissa.

– Hyvä kirjanpitäjä on tärkeä apu yrit-täjälle. Meillä on se onni, että äitini te-kee vielä toistaiseksi meille kirjanpi-don ja paljon ylimääräistäkin. Mistä me saamme yhtä hyvän kirjanpitäjän, kun hän lopettaa, Aki Relander pohtii yrityk-sensä tulevaisuutta.

Yhtiömuoto kommandiittiyhtiöToimiala LVIPerustamivuosi 2003Toimipaikka Kouvola (Valkeala)Työntekijöitä viisiLiikevaihto 700 000 euroaSlogan ”Ollaan omia itsejämme”

KYMEN PUTKIPOJAT

46

/artioharr)t. johti YRITTÄJYYTEEN

Marko Ylä-Kotola oli nuorena ahkera partiolainen ja viihtyi luonnossa vaikka onkin paljasjalkainen kau-

punkilainen Kotkasta. Lukioaikana hän liikkui paljon met-sässä vaeltamassa ja jatko-opintoja suunniteltaessa ha-keutuminen Kotkan puu- ja metsätalouden oppilaitok-seen vuonna 1994 oli itsestään selvä ratkaisu.

– OPISKELIJAN KROONISESSA RAHAPU-LASSA tuli tehtyä puunkaatoja äidin van-halla moottorisahalla ja itseluottamus puiden kaadossa lisääntyi, Marko Ylä-Kotola kertoo.

Moni yrittäjä ei ole suoraan heittäyty-nyt yrittäjäksi, vaan on hankkinut työko-kemusta toisen palveluksessa ja on näin päässyt seuraamaan yrittämistä läheltä. Valmistumisen jälkeen Marko Ylä-Koto-la oli Keisarinkosket Oy:n palveluksessa eräoppaana kesäisin ja talvet teki yksi-nään metsätöitä. Toiminimi Puu ja Kaato näki päivänvalon vuonna 1999.

47

Sitten Marko haki motivaatiota työ-hönsä puolentoista vuoden ajan rauhan-turvaajan tehtävistä Bosniasta ja Afga-nistanista. Kotimaahan palattuaan hän teki pari vuotta luokanopettajan töitä Haminassa.

– Keväisin alkoi tulla taas puiden kaa-tokeikkoja niin paljon, että jouduin ot-tamaan virkavapaata opettajan tehtä-vistä. Palkkasin ensimmäiset työntekijät vuonna 2003 ja jäinkin yrittäjäksi sama-na vuonna.

– Parin vuoden päästä hankin yrityk-selle ensimmäisen oman traktorin, vuon-na 2006 toisen traktorin ja silloin minul-la olikin jo 10 kaveria töissä, Marko Ylä-Kotola kertoo yrityksensä kasvuvaiheista.

– Siitä taas vuoden päästä oli minul-la töissä 15 miestä ja urakat olivat laajalla alueella, Porvoo–Kouvola–Imatra-linjan kaakkoispuolella.

Sitten Marko Ylä-Kotolaa kohtasi yl-lättävä suru – hänen vaimonsa kuoli syö-pään. Häneltä meni kuin sumussa jonkin aikaa 2,5 vuotiaan lapsen yksinhuoltaja-na. Silloin ei maistunut työnteko ja yritys-toiminta oli lopahtaa kokonaan.

– Sitten kun itkut oli itketty, syttyi taas halu työntekoon ja nyt mennään eteen-päin, Marko vakuuttaa elämänuskoa täynnä.

Puu ja kaato Ky on nyt Ylä-Kotolan mielestä sopivan kokoinen yritys. Jos hän ottaisi lisää miehiä töihin, ei hän kykenisi yksin hoitamaan työnjohdollisia toimen-piteitä ja joutuisi palkkaamaan toimisto-työntekijän.

PUU JA KAATO KY on löytänyt itselleen hy-vän markkinan isojen metsäyhtiöiden väli-maastossa. Laman myötä isot metsäyhtiöt ovat myös vähentäneet omien metsurei-densa lukumäärää eivätkä sähköyhtiöiden asentajatkaan tee enää metsätöitä.

– Me operoimme vähän kuin väli-maastossa, täytämme kenttää niin, että kun eri toimijoille tulee yllättäviä ja no-peita metsänhoidollisia tarpeita, me pys-tymme reagoimaan niihin nopeasti.

Yrityksen työnantajia ovat pääasias-sa sähköyhtiöt, kaupungit ja kunnat sekä suuret metsäyhtiöt.

Kun Marko Ylä-Kotolan yritysidea lähti aikanaan liikkeelle pihapuiden kaadosta, niiden osuus yrityksen liikevaihdosta on enää hyvin marginaalinen.

– Pihapuiden kaadot tuovat yritykselle kuitenkin tärkeää näkyvyyttä.

Hyvää näkyvyyttä Puu ja Kaato Ky sai myös vuonna 2008 Kotkan Meripäi-vien juhlakulkueessa parhaana palkittu-na esiintyjänä.

PUU JA KAATO KY

Yhtiömuoto kommandiittiyhtiöToimiala metsätyötPerustamisvuosi toiminimi 1999, kommandiittiyhtiö 2006Toimialue Kymenlaakso, Etelä- Karjala, Itä-UusimaaTyöntekijöitä 15Liikevaihto n. 900 000 euroa

www.puujakaato.fi

48

VUONNA 1994 HÄN perusti yhtiökump-paninsa kanssa Kuntokeskus Ykkösen Kouvolaan ja oli kuntosalibisneksessä mukana 13 vuotta. Siinä sivussa yrittäjä treenasi oman kroppansa kuntoon ja ylsi amerikkalaisessa jalkapallossa aina Eu-roopan mestaruuteen asti.

– Olen ollut koko ikäni kiinnostunut puu-tarhoista ja viherhommista ja tein kuntokes-

kuksen pyörittämisen sivussa viikonloppui-sin viherurakoita, kertoo Jouni Nurmi.

Jouni Nurmen kohdalla kaikki alkoi oman pihan laittamisesta.

– Vuonna 2001 perustin sitten toimini-mi Joonan viherurakoita varten ja vuon-na 2006 myin kuntosalibisneksen toiselle yhtiökumppanilleni ja siirryin kokoaikai-sesti viherpuolelle.

Valkealan ABC-huoltamon viereiselle tontille noussut piha-ja puutarhakeskus aloitti toimintansa kevällä 2006 ja saa mukavasti asiakkaita niin Valkealan oma-kotirakentajista kuin ohi kulkevista kesä-mökkiläisistä. Joona Oy työllistää seson-kiaikana toistakymmentä työntekijää.

– Toimintakonsepti alkaa olla nyt val-mis. Saman katon alla ovat puutarhako-

7iheralan yrittäjä 8ouni !urmi:– PK-YRITTÄJIEN OLISI KORKEA AIKA OPPIA TEKEMÄÄN YHTEISTYÖTÄ

Kun Turun poika Jouni Nurmi haki väliaikaisen kouluttajan paikkaa

Laskuvarjojääkärikoulusta Utista, ei hän arvannut, että hän tulee perusta-maan seudulle yrityksen ja toisenkin.

49

neet, taimet, mullat, kivet ja leikkokukat tuoreimpana lisänä. Investoinnit on teh-ty ja nyt oli tarkoitus saada koko kapa-siteetti maksimaaliseen käyttöön, Jouni Nurmi tuumii.

Erilaisten puutarhakoneiden ja moot-torisahojen edustusta Jouni Nurmi pitää lähinnä asiakaspalveluna, katteet konei-den myynnissä ovat sen verran pienet.

Samassa kiinteistössä on myös ralli-autoilija Toni Gardemeisterin yritys, joka myy varusteta ralliautoiluun. Ralli on myös Jouni Nurmen ratto, hän ajaa va-paa-aikanaan rallia BMW:llä.

Joona Oy tarjoaa tarvittaessa omako-titalon tekijälle koko pihapaketin avaimet

käteen – periaatteella suunnittelusta lähti-en. Vuosittain Joona Oy tekee alusta lähti-en täysin valmiiksi parikymmentä pihaa.

– Pihojen hintahaarukka on ollut 5000 eurosta 35 000 euroon.

HYVÄ TOIMIJAVERKOSTO ON KAIKEN A JA O

JOUNI NURMI PITÄÄ tärkeänä, että alan yrittäjät pitävät yhtä ja kykenevät yhteis-työhön.

– Nyt olisi jo korkea aika unohtaa ka-teus ja pk-yrittäjien pitäisi löytää toisen-sa. Meillä on ringissä eri alan yrittäjiä ja teemme keskenämme paljon yhteistyö-tä alkaen pihojen suunnittelusta päätyen kivitöihin.

– Jokaisen yrittäjän ei kannata inves-toida esimerkiksi erikoiskoneisiin vaan tehdä yhteistyötä sellaisen kanssa, jolla koneet on.

Joona Oy:llä on Kymenlaaksossa muun muassa piha- ja leikkivälineitä val-mistavan Lappsetin edustus ja asennus-palvelu.

Jouni Nurmen mukaan urakat tulevat menemään aina vain isommiksi ja pien-ten yrittäjien on melkeinpä mahdotonta

edes jättää tarjousta, kun omat resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.

– Yrittäjien yhteistyö, erilaisten ”työ-osuuskuntien” muodostaminen on pk- yrittäjälle tällä viheralalla melkeinpä hen-kiinjäämisstrategia, viheryrittäjä arvelee.

– Nyt olisi jo korkea aika luopua katteita jäytävästä kateudesta, Nurmi pudottelee.

HYVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ TARVITAAN AINA

JOONA OY TYÖLLISTÄÄ useita nuoria opiskelijoita kesäksi. Hänellä on hyvä vinkki kesätyön hakijoille:

– Ole itse aktiivinen ja mieti, miten joku homma voitaisiin tehdä vielä parem-min tai nopeammin. Hyviä, uusia ideoita ei ole koskaan liikaa.

Viheralan tulevaisuus työllistäjänä näyttää hyvältä, mutta hyviä monitaitoi-sia työntekijöitä on vaikea saada:

– Sellaisen työntekijän, joka osaa teh-dä perinteiset vihertyöt, ymmärtää pui-den ja niiden kaadon päälle, osaa ajaa koneita ja tehdä kivitöitä löytäminen on todella vaikeaa. Jonkun oppilaitoksen pi-täisi aloittaa tällainen yleiskoulutus, Jou-ni Nurmi vihjaa.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala viheralan vähittäismyynti ja urakointiPerustamisvuosi 2001Toimipaikka ValkealaTyöntekijöitä talvella 3 kesällä 15Liikevaihto 1,1 miljoonaa euroaSlogan Voisiko tämän työn tehdä vielä paremmin?

www.joona.info

JOONA OY

50

– YRITTÄJÄLLÄ ON VAPAUS omaan ajan-käyttöönsä ja annan aikaa lapsilleni illal-la. Kun en katso TV:tä lainkaan, käytän sen ajan kotona lapsiin, Sari kertoo.

Sari Pitkäpaasi valmistui sairaanhoitajaksi.– Valmistumiseni aikoihin oli hoitajista

ylitarjontaa ja menin töihin isäni vihanne-salan yritykseen.

Sari Pitkäpaasi alkoi miettiä oman yri-tyksensä perustamista alle 25-vuotiaana.

– Kotkan seudulta puuttui hyviä, nuor-ten suosimia vaateliikkeitä, siitä lähti mi-nun yritysideani.

– Otin rohkeasti yhteyttä Best seller -ket-jun Suomen toimitusjohtajaan ja kysyin, voi-sinko aloittaa Vero Moda -ketjun franchising -yrittäjänä Haminassa, Sari kertoo.

Hän oli oppinut isänsä yrityksessä sen verran kustannuslaskentaa, että yrittämi-sellä on tienattava oma palkka.

Hyvä yritysidea vaatii seuraavaksi ra-hoituksen ja niin tehtiin rahoituslaskel-ma, jonka kanssa Sari meni pankkiin ky-symään lainaa.

– Ensimmäisessä pankissa ei yrityside-aani uskottu, toisessa pankissa uskottiin. Niin sitten käynnistin ensimmäisen yri-tykseni, Vero Moda -liikkeen Haminassa vuonna 2000.

Nuoren yrittäjän päivät olivat alkuvuo-sina pitkiä. Tietokoneet eivät olleet vielä siinä määrin vähittäiskaupan apuna kuin tänä päivänä ja yrittäjällä oli paljon pa-peritöitä työpäivän jälkeen. Kauppa kävi kuitenkin hyvin ja Sari Pitkäpaasi alkoi us-koa yhä enemmän vaatebisnekseen.

Vuonna 2001 avattiin muutama vuosi aiemmin Kotkasta lopetettu Vero Moda uudelleen.

Sarin ensimmäinen yritys oli toimini-mellä, seuraavan liikkeen tultua mukaan Sari päätti perustaa osakeyhtiön, Kotkan Garderobi Oy:n useamman liikkeen yh-teiseksi hallintayhtiöksi.

Vuonna 2006 Sari Pitkäpaasi avasi Pa-saati-liikekeskukseen kaksi vaatetusliiket-tä: Vero Modan sekä Vila-merkin liikkeen. Vuonna 2006 hän luopui Haminan liik-keestä kun Vero Moda lopetti Haminassa.

– Kun olin saanut ensimmäisen lap-seni vuonna 2004, totesin, että Kotkasta puuttuu äitiys- ja lastenvaateliike ja pää-tin avata Jumalniemen kauppakeskuk-seen Lasten Vaatekaappi -liikkeen.

YRITYSTOIMINTA LAAJENEE TOISIIN KAUPUNKEIHIN

KUN SARI PITKÄPAASIN yritykset avattiin Pasaatissa, hänen yritystensä liikevaihto kaksinkertaistui. Sarin ruokahalu yrittä-jänä oli kuitenkin kasvanut koko ajan ja Lappeenrantaan avattiin toinen Lasten Vaatekaappi -liike.

Vuonna 2007 hän laajensi liiketoimi-ansa Lahteen, jonne avattiin kauppakes-kus Trioon toinen Vila-liike. Viimeisin uusi liike on vuonna 2009 Helsinkiin Aleksan-terinkadulle, maan parhaimmille liikepai-koille avattu Suomen suurin Vila-liike.

Kun yrittäjä aikoo laajentaa ja perus-taa uusia liikkeitä, se vaatii aina uutta ra-hoitusta. Pankkien lisäksi on olemassa muitakin rahoitustahoja, kuten vakuutus-yhtiöt ja valtion omistama Finnvera, jon-ka tehtävänä on antaa lainoja ja takauk-sia yrityksille.

6al.in työ$&tää itseni mielekkää(iAurinkoinen, energinen, nuorekas

ja hymyilevä Sari Pitkäpaasi voi-si olla hyvinkin yrittäjien imagollinen keulakuva. Hän jaksaa koko ajan olla innostunut yrittäjyydestä. Sekään ei ole hänelle ongelma, että kotona on kolme pientä lasta. Äidillä on aikaa myös lapsillensa.

51

– Minun ei ole tarvinnut koskaan kiin-nittää kaikkea omaisuuttani yritysteni lai-nojen vakuudeksi, pankkini on ollut aktii-vinen ja hakenut erilaisia rahoitusvaihto-ehtoja, Sari Pitkäpaasi kiittelee.

Vieläkään yrittäjän kasvunälkä ei ole laantunut. Seuraavana tähtäimessä on Kouvola:

– Kun Kouvolan Manskilla uudistetaan kauppakeskusta, olen tulossa sinne kah-den liikkeen kanssa: Vila sekä Lasten vaa-tekaappi, Sari kertoo.

HYVÄT TYÖNTEKIJÄT KULLAN ARVOISIA

SARI PITKÄPAASIN YRITYKSISSÄ on 31 työntekijää. Kun liikkeet sijaitsevat vie-lä eri paikkakunnilla, ei yrittäjä itse ehdi

johtaa niiden operatiivista toimintaa pai-kan päällä. Siksi Sari Pitkäpaasi arvostaa hyviä työntekijöitä ja haluaa pitää heis-tä myös hyvää huolta, kuunnella heitä ja olla heitä lähellä.

– Tarjoan työntekijöilleni koko ajan pieniä porkkanoita, kannustimia myynnin mukaan. Itse perheellisenä ja naisena ym-märrän perheellisten työntekijöiden tar-peet työn ja vapaa-ajan suhteen ja haluan ottaa ne huomioon työvuoroja jaettaessa.

– Työntekijöille on järjestetty hyvä, laa-jennettu terveydenhuolto, jumppaetu ja silloin tällöin vietämme työhyvinvointipäi-viä jossakin kylpylässä tai muualla yhdessä.

Vaikka yrittäjä Sari Pitkäpaasi tekee joskus pitkääkin päivää, ei hänellä ole

koskaan ollut ahdistusta suurtakaan työ-määräänsä kohtaan.

– En olisi mitään ilman hyviä työnteki-jöitä enkä jaksaisi ilman heitä.

– Yrittäjän elämä on vaiherikasta ja mielenkiintoista. Eipähän tarvitse vanha-na miettiä, että tätäkö tämä koko elämä on ollut, Sari heläyttää nauraen.

Jos joku nuori haluaa muotiliikkee-seen töihin tai vaikkapa harjoittelijaksi, yrittäjä antaa pari hyvää vinkkiä:

– Ulospäin suuntautuneisuus ja haluk-kuus tehdä asiakaspalvelua on ehdoton edellytys, myös oma yritteliäisyys ja oma-aloitteisuus on eduksi.

– Enemmän meille olisi tulijoita töihin, kun voidaan ottaa, Sari myöntää.

KOTKAN GARDEROBI OY

Yhtiömuoto osakeyhiöToimiala vaatteiden vähittäiskauppaPerustamisvuosi 2001Toimipaikat seitsemän liikettä: Kotka 4, Lappeenranta 1, Helsinki 1, Lahti 1 Työntekijöitä 31Liikevaihto 5,0 miljoonaa euroa

– Hyvä työ ja työntekijöiden motivaatio nä-kyy ulospäin asiakkaille, tähdentää yrittäjä Sari Pitkapaasi (oikealla).

52

– KUN KAKSI NAISTA selvitti kaupungin rakennusalan virkamiehille, että meil-lä olisi haave rakentaa oma päiväkoti, saimme osaksemme pitkiä katseita. Ky-syipä joku, tietävätkö miehenne, mitä oi-kein olette puuhaamassa, naiset naura-vat nyt makeasti muutaman vuoden ta-kaisille muistoilleen. Silloin ei kyllä aina naurattanut.

Miksei päiväkoti voisi olla yritys? Yksi-tyisten päiväkotien määrä Suomessa tulee

varmasti kasvamaan. Yhdistyspohjaisten päiväkotien rinnalle on noussut viime vuo-sina yrityspohjalta toimivia päiväkoteja ja niitä arvostetaan. Espoossa toimivat Tena-va-päiväkodit saivat presidentin myöntä-män InnoSuomi-palkinnon vuonna 2006. Myös Porvoossa ja Espoossa toimivat Ku-perkeikka-päiväkodit ovat luoneet uutta yrittäjämäistä otetta varhaiskasvatukseen.

Marja-Liisa Laaksosen ja Carita Wii-alan rohkean yritysidean taustalla ei ollut minkäänlaista protestia:

– Emme olleet niinkään tyytymättömiä aiempiin työyhteisöihimme, ei niissä si-nänsä mitään vikaa ollut, mutta halusim-me tehdä asioita vähän toisella tavalla.

– Tärkein periaatteemme oli toteut-taa päiväkoti lasten ehdoilla, niin, että lapset saavat osallistua mahdollisimman paljon arjen toimintaan eikä meillä ole Vekkuli- päiväkodeissa tiukasta rajattu-ja osastoja eri ikäisille, Marja-Liisa Laak-sonen selittää.

TYÖYHTEISÖN TIILIMUURIT

ENSIMMÄINEN VEKKULI-PÄIVÄKOTI valmis-tui Kotkaan vuonna 2002. Sitten valmis-tui Ki–Kiva-päiväkoti Kotkan Koivulaan, vuonna 2006 Mukava-päiväkoti Pyhtääl-le ja vuoden 2010 tammikuussa Sukkela- päiväkoti Kotkan Karhulaan.

Marja-Liisa Laaksonen ja Carita Wiiala ovat oppineet muutaman vuoden aikana paljon yrittäjyydestä ja siitä, kun naiset toimivat yrittäjinä. Yrittäjyys on aika mie-hinen maailma.

– Yrittäjän pitää selvästi tietää, mik-si hän aikoo yrittäjäksi. Näyn on olta-va selvä. Marja-Liisa Laaksonen sanoo, että hänellä oli jo vuonna 2002 selvä visio, millainen on hyvä ja toimiva päi-väkoti.

– Oli sattuman kauppaa, että sain työ-toverikseni samalla tavalla ajattelevan Caritan, yhdessä oli paljon helpompi vie-dä tätä näkyä eteenpäin.

/äiväkotikin 2oi o$a osakeyhtiö

Kotkassa kaksi tarmokasta var-haiskasvattajaa halusi työltään

vähän enemmän ja alkoi puuha-ta oman päiväkodin perustamista yrityspohjalta. Eivätpä Marja-Liisa Laaksonen ja Carita Wiiala arvan-neet, ettei kaikki menekään niin kuin suunniteltiin. Vekkuli Oy -päiväkote-ja on nyt neljä, kolme Kotkassa ja yksi Pyhtäällä.

53

Naiset halusivat miettiä päiväkodin toimivuutta arjen ja rutiinin kannalta siinä mielessä, että se palvelisi parhaiten lap-sia, eikä vain siellä työskenteleviä aikui-sia. Naiset puhuvat myös ”työyhteisön tiilimuureista”, joita on vaikea murtaa:

– Meillä on aina tehty näin, ei tätä nyt tarvitse muuttaa - tätä ajattelua on monil-la työpaikoilla aivan liikaa ja se estää luo-vuuden kukoistamisen.

– Päiväkodin ohjelmassa laulutunti oli lähes ainoa hetki, jolloin voitiin poiketa etukäteissuunnitelmista.

YRITYSMAAILMA ON KOVIN MIEHINEN

YRITTÄJYYSMAAILMAN MIEHISYYTEEN Mar-ja-Liisa ja Carita ovat törmänneet monta kertaa. Jo lupa-asioissa kahta päiväkotia rakennettuvaa naista pidettiin kummajai-sina. Myös itse rakennusvaiheessa naisia yritettiin suoraan sanoen vedättää lasku-tusasioissa, mutta onneksi lähipiirin mies-väki oli tarkkana ja vääristä laskutusperi-aatteista päästiin sopimukseen.

Marja-Liisa ja Carita näkevät yrittämi-sessä myös paljon hyviä puolia:

– Yrittäjän työssä yhdistyvät mielenhyvä ja työnhyvä. Tätä työtä on kivaa tehdä.

Se näitä puuhakkaita päiväkotiyrittäjiä vähän harmittaa, että yrittäjämäinen toi-

VEKKULI-PÄIVÄKODIT

Yhtiömuoto osakeyhtiö (4 osakasta)Toimiala päiväkotitoimintaToimipaikat Kotka: Vekkuli, Sukkela, Ki-Kiva; Pyhtää: MukavaPerustamisvuosi 2002Liikevaihto 950 000 eTyöntekijöitä 25Motto: Jos voit antaa lapselle yhden lahjan, anna innostusta.

www.vekkuli.fi

minta päivähoitosektorilla on ollut koko ajan kovaa taistelua. Tukea on tullut ko-vin harvalta taholta .

Vekkuli-päiväkodeissa keskeisenä toi-mintaperiaatteena on ilmaisutaidon ke-hittäminen. Päiväkodin nettisivuilla on mottona lause: Jos voit antaa lapselle vain yhden lahjan, anna innostusta. Vek-kuli-päiväkodit ovat suosittuja ja niiden hoitopaikkoja suorastaan jonotetaan.

Kotkan kaupungilla on päivähoito-paikoista 10 prosenttia yksityisissä päi-väkodeissa.

54

– JOTENKIN VAIN KOIN, että jos en muu-ta saa aikaan, niin minä haluan edistää kanojen hyvinvointia ja vapautan ne hä-keistään.

Niin tehtiin Puurin kanalassa remontti vuonna 1990, jolloin kolmasosa kanoista päästettiin lattialle tepastelemaan. Suo-mi sinnitteli laman kourissa, leipomot sa-neerasivat ja moni hyvä ostaja jäi pois. Alkuun lattiakanalaidea ei toiminut vää-ränlaisen pesäratkaisun takia.

– Takaiskuista oli jo kokemusta kun vuonna 1988 jouduin parissa viikossa et-simään munille ostajan kun iso keskuslii-ke sanoi sopimuksensa irti. Silloin pääsin myymään leipomoihin.

RIITTÄÄKÖ ISÄLTÄ PERITTY AMMATTI?

KARJALAISJUURET OVAT SAANEET Ari Puurin yrittämään aina uudestaan takais-kuista huolimatta. Kun leipomot 90-luvun alun laman seurauksena vähenivät, katse kääntyi suurkeittiöihin, joita Kouvolan ta-lousalueella on useita.

– Eräässä neuvottelussa esitin uuden idean, että voisin kaupan tekijäisinä käy-dä esittelemässä päiväkodeissa untuvik-koja ja niin tuli kaupat, Ari naurahtaa.

Jos Puurin kanala menetti hyviä asiak-kaita, eivät vaikeudet vielä tähän loppu-neet. Suomen liityttyä EU:hun myös mu-nien hinta romahti. 2000 kanan yksikkö oli liian pieni.

– Siinä sitä mietittiin, että millä perhe ruokitaan. Mietin vakavissani, että onko tämä isältä peritty ammatti myös minun työni. Mietin myös kestääkö oma terveys ja kävin sitä ihan lääkärillä testaamassa.

Ari Puuri mietti aikansa, kävipä työvoi-matoimiston testeissäkin ja päätyi siihen, että hänellä on rakennukset, laitteisto ja am-mattitaito. Oli tehtävä opintomatka Hollan-tiin ja Tanskaan uusia ideoita etsimään.

– Löysin Hollannista lattiakanaloihin sopivan pesäratkaisun, mikä oli minulla aiemmin epäonnistunut.

Puurin kanamäärä on kasvanut joka vuosi nykyiseen 10 000 kanaan. Lattiakana-lan etuja on kanojen parempi viihtyminen. Myös munien laatu on parantunut, ne ovat myös puhtaampia.

Vaikka kanat voivat lattialla paremmin, munantuottajan taivaalla riitti alkuvuosi-na synkkiä pilviä. Talousahdinko heijastui kuntiin 1990-luvun puolessa välin ja sitä kautta suurkeittiöiden toimintaan.

Tällä hetkellä Ari Puurin on jo huomat-tavasti helpompi hymyillä.

– Kaikki kananmunat viedään käsistä, meidän ei juuri tarvitse mainostaa. Tois-takymmentä vuotta tehty brändäys alkaa tuottaa tulosta.

Vaikka Suomen suurimmassa kanalassa on 200 000 kanaa ja 20 000–40 000 kanan kanaloita rakennetaan jatkuvasti, Ari Puuri ei aio toistaiseksi laajentaa, vaikka Puurin kanalan munilla olisikin kysyntää pääkau-punkiseutua myöten.

– Tärkeintä on hyvä laatu, kasvu ei ole itsetarkoitus. Laajensimme vuonna 2009 jolloin hankimme noin 2 300 kanaa lisää.

– Tavoitteena on tällä hetkellä työme-netelmien kehittäminen niin, että kulutta-va käsityö voitaisiin siirtää koneille. Käsit-telimme vuonna 2009 kaksi miljoonaa ka-nanmunaa käsin, Ari Puuri luettelee.

Kanaloiden pito muuttuu Suomessa vuoden 2012 jälkeen kun EU:n alueella

4ri /uuri hal.i VAPAUTTAA KANAT

Kouvolan Kiehuvassa kanalaa pitävän Ari Puurin yrittä-jyys ei ole aina ollut myötämäkeä. Kun hän osti isäl-

tään kanat ja kanalan 1980-luvun lopulla, mietti hän jo sil-loin vakavasti, onko saanut elämässään mitään aikaan.

55

ei saa olla enää vanhoja häkkikanaloita. Puurin kanala on tässä suhteessa jo EU-kunnossa.

TILAUKSESSA BRÄNDI

VUONNA 1996 PUURIN kanalan vanha pakettiauto sanoin sopimuksensa irti. Ylimääräiseen investointiin ei ollut varaa, joten oma äiti suostui avustamaan auton hankinnassa.

– Siitä lähti liikkeelle idea, joka poi-ki kokonaisen brändin. Auton väriksi va-littiin turkoosi ja Timo Teippi suunnitte-

li teippaukset, kot–kot-kirjaimilla. Lisäksi siskon mies heitti ajatuksen kanan jäljis-tä auton teippauksessa. Timolta ei kui-tenkaan löytynyt mallia kananjalan jäl-jestä. Niinpä otin yhden kanan, jonka jalka kastettiin väriin. Näin meille tuli aito malli kananjalan jäljistä, Ari Puuri kertoo.

Auton lisäksi Puurin kanalan brändi näkyy logossa, keltaisissa työasuissa, ka-na-aiheisena kravattina.

– Kun suurkeittiöt arvostivat vain hin-taa, eivät itse tuotetta, oli minun aletta-va miettimään, kuka arvostaa lattiakano-jen munia?

– Totesimme kuluttajalle sillä olevan merkitystä, mutta miten päästä kulutta-jan luo?

Aikansa munafarmari haki yhteyksiä kauppoihin ja sitkeys palkittiin viimein ja vuonna 1996 alkanut yhteistyö kaup-pojen kanssa on ollut Ari Puurille erittäin tärkeää.

Puurin kanalasta ja sen tuotteista on syntynyt brandi ja ihmiset maksavat vä-hän enemmän vapaiden kanojen munista ja Ari Puuri on päässyt toteuttamaan haa-veensa, kanojen vapauttamisen.

– Tie ei ole ollut helppo, mutta koke-mukset ovat olleet kaikesta huolimatta an-toisia. Kyllä tällaiselle karjalaisjuuriselle ih-misten kanssa asioiminen ja asiakkaiden tapaaminen on mitä suurinta terapiaa.

Kuluttajissa on herättänyt huolta ko-lesteroli, jota on kananmunissa.

– Terveelle ihmiselle kanamuna ei lisää kolesterolia, mutta jos arvot ovat koholla, on oltava varovaisempi Ari Puuri lohduttaa.

Yhtiömuoto toiminimiToimiala alkutuotantoPerustamisvuosi 1953 (Ari Puuri yrittäjäksi 1983)Työntekijöitä neljä (kanoja 10 000)Toimipaikka Kouvola, KiehuvaLiikevaihto 390 000 e

PUURIN KANALA

Puurin Kanalan isäntä Ari Puuri on ollut myönteisesti yllättynyt kanalansa saamasta julkisuu-desta. – Paras palaute tulee kuitenkin tyytyväisiltä asiakkailta, toteaa yrittäjä nöyrästi. Puurin perhe on tiiviisti mukana kanalan toiminnassa.

56

– HALUAISIN SIIRTYÄ ELÄKKEELLE vähitel-len ja keskittyä lymfa- ja akupunktio- hoi-toihin sekä tuotemyyntiin näissä tiloissa ja jättää enemmän voimia vaativaa fysio-terapia- hoitotyötä muille, mutta ei ole oikein ketään, kuka ottaisi tämän vas-tuun, Riitta Kytö toteaa.

– Omat lapset ovat jo muissa amma-teissa.

Sama jatkamisongelma tulee olemaan lähivuosina edessä Suomessa kymmenis-sä tuhansissa yrityksissä. Tässäkin kirjassa asia nousee esiin useamman yrittäjän pu-heenvuorossa. Yrittäjällä on hyvä tuote ja

valmis asiakaskunta, mutta ei sopivaa jat-kajaa työlleen.

– Tällä alalla työllisyystilanne on hyvä, liikaa väkeä ei ole tyrkyllä töihin, varsinkaan vähän syrjemmälle, kuten tänne Virojoelle.

Siitä kun Riitta Kytö valmistui fysio-terapeutiksi vuonna 1974, on ala muut-tunut paljon. Pysyäkseen mukana laa-dukkaassa fysioterapiassa Riitta Kytö on joutunut hakeutumaan monille täyden-nyskoulutuskursseille vuosittain.

– Ala on kehittynyt passiivisesta hoi-dosta aktiivisuuteen. Kun aloitin työn, ei ollut käytössä salilaitteita liikehoitoihin.

– Myös itsehoito eli omaehtoinen har-joittelu on lisääntynyt.

– Nykyisin myös etsitään kipupaikka, onko kipu nivelissä, kudoksissa, hermo-kalvoissa vai missä. Kivun hallinta ja sii-hen vaikuttaminen on tullut keskeiseksi kun ennen hoidettiin vain lihaksia, Riit-ta Kytö selvittää omien työtehtäviensä muuttumista vuosikymmenien aikana.

VENÄJÄN LÄHEISYYS NÄKYY VÄLILLISESTI ASIAKASKUNNASSA

KAAKON KUNTOHOITO OY:N toimitilat si-jaitsevat Virojoella, lähellä Vaalimaan ra-ja-asemaa. Näköetäisyydellä olevalla 7- tiellä kulkee vilkas liikenne. Ohi soljuvasta liikenteestä ei kostu juurikaan asiakkaita paikalliselle fysioterapiayrittäjälle, mut-ta Virojoellakin asuu venäläisiä maahan-muuttajia ja heitä on kyllä asiakkaina.

– Venäläiset ovat tyytyväisiä ja kiitol-lisia asiakkaita. Toki venäjän kielen osaa-misesta olisi hyötyä, mutta toistaiseksi on pärjätty Riitta Kytö naurahtaa.

Riitta Kytö uskoo, että ohikulkuliiken-teestä saisi asiakkaita, jos yrityksellä olisi tarjota spa-tyyppisiä kylpylähoitoja, jois-ta venäläiset olisivat kiinnostuneita. Riit-ta Kytö ei aio enää itse tähän haastee-seen vastata, nykyinen toiminta on yrityk-selle riittävää. Kaakon Kuntohoidolla on toinen toimipiste Klamilassa.

+&tä minä sa&in JATKAJAN TYÖLLENI?

Kaakon Kuntohoito Oy:n vuonna 1980 perustanut fysioterapeutti

Riitta Kytö ei olisi vielä ihan valmis lopettamaan työntekoa, sillä hän viihtyy työssään hyvin. Hän on kui-tenkin miettinyt vähän työtehtävien-sä keventämistä

57

– Asiakkaita tulee meille Miehikkä-lästä asti ja toistaiseksi olemme kaikki kolme työllistetyt. Tosin kilpailu alueel-la on kiristynyt, kun terveyskeskukselle tuli pari vuotta sitten lisää yksi fysiote-rapeutin virka.

– Nykyisin täytyy tehdä enemmän töi-tä asiakkaiden hankkimiseksi, Riitta Kytö toteaa.

NAISTEN TALOSSA VIISI YRITTÄJÄÄ

KAAKON KUNTOHOITO OY toimii yhte-nä yrityksenä vuonna 1989 Virojoelle pe-rustetussa ns. ”Naisten talossa”. Kaakon Kuntohoito Oy:n lisäksi talossa toimii neljä muuta yrittäjää: kosmetologi, kak-si parturi-kampaajaa ja hieroja.

– Silloin olisi varmaan kannattanut pe-rustaa osuuskunta, joka olisi ottanut hoi-taakseen kiinteistön ja yrittäjät olisivat ol-leet tässä vuokralaisina. Sinänsä tällainen erilaisten yritysten keskittäminen samaan yhteyteen on hyvä ja toimiva idea, myös asiakkaiden kannalta.

Riitta Kytö pitää yrittäjyyden par-haimpana puolena itsenäisyyttä, mah-dollisuutta työskennellä ihmisten kans-sa ja sitä, että saa itse päättää omista työtehtävistään.

– Raskainta on varmaan se, että on ol-

tava joka paikan höylä, on osattava vä-hän yhtä ja toista. Byrokratia ja erilaisten raporttien laatiminen eri viranomaisille on lisääntynyt merkittävästi viime vuosi-na, se vie aikaa muulta työltä eikä aina ole niin mieleistä.

Yhtiömuoto osakeyhtiöToimiala fysioterapiapalvelut, lymfaterapia ja alan oheistuotteiden myyntiPerustettu 1980Toimipaikat Virolahti, KlamilaTyöntekijöitä kolmeLiikevaihto 160 000

www.kaakonkuntohoito.fi

KAAKON KUNTOHOITO OY

58

-rkan tuli 3urk&# ja per.ti MENESTYVÄN KAHVILAN

KOTKAAN

Erkan Öncün Suomeen tulo on hyvin klassinen tarina: hän muutti Turkista Suomeen vuonna 1994 suomalai-

sen naisen perässä.

AIKA MONI TURKKILAINEN maahanmuut-taja päätyy yrittäjäksi ja perustaa joko pizzerian tai kebab-ravintolan. Näin kävi myös Erkan Öncülle. Hän perusti vuonna 1998 Kotkaan pizzerian.

– Silloin Kotkassa toimi neljä kebab-pizzeriaa ja kilpailu oli kovempaa, Erkan kertoo.

Viime vuosina on puhuttu paljon maa-hanmuuttajien kohtaamista ongelmista ja asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat koventuneet. Erkan Öncü sanoo, ettei hänellä ole ollut koskaan mitään ongel-mia suomalaisten kanssa.

59

– Päinvastoin, meillä on kanta-asiak-kaita ja hyvä asiakaskunta.

Erkan Öncülla oli kokemusta ravin-tola-alalta jo kotimaastaan, jossa hänen isälle oli iso ravintola. Suomeen tulon-sa myötä Erkan Öncü ajatteli hyödyntää Turkissa saamansa kokemuksen ravinto-la-alalta ja perusti Kotkaan pizzerian.

KEBAB-PIZZERIA SAI RINNALLEEN vuonna 2008 Kahvila & Konditoria Aromen.

– Kotkassa ei juuri ollut tällaista kah-vilaa, jossa tarjotaan tuoreita kondito-riatuotteita. Suomessa tehdään liikaa raakapakasteista leivonnaisia. Kondito-riapuolen käsityötaito on katomassa, Er-kan toteaa.

Kun kahvila Arome avattiin, oli ensim-mäisinä pari kuukausina sisään melkein-pä jonotettava parhaimpana kahviaikana.

– Kahvilan vastaanotto on ollut mah-tava, Erkan kiittelee.

Kahvila Aromessa on oma turkkilai-nen kondiittori, joka yhdistää turkkilaista ja suomalaista konditoriaperinnettä.

– Ehkä meillä on tarjonta jotakin keski-eurooppalaiseen suuntaan, Erkan arvelee.

Kahvila Aromen raaka-aineita tuo-daan ulkomailta, kuten Italiasta ja Belgi-asta, josta tulee suklaa.

– Italialainen kahvilaperinne on Eu-roopassa vanhaa, Turkkiinkin konditoria-kulttuuri tuli aikanaan Italiasta.

Kahvila Aromen suosituin yksittäinen tuote on tiramisu, joka Erkan Öncün mu-kaan ei saa olla liian makea ja kerman, liköörin ja sokerin suhde pitää olla juu-ri oikea.

– Kaikkien näiden elementtien tulee olla maistettavissa ja erotettavissa toi-sistaan.

YRITTÄJÄN ON KOKO ajan mietittävä uu-sia ideoita ja kehitettävä yritystään.

Suositun kebab-pizzerian puolelle Erkan aikoo tuoda valikoimiin pihvit ja kanatuotteet.

Yrittäjän tärkeänä ominaisuutena Er-kan Öncü pitää kärsivällisyyttä. Tästä hän kertoo hyvän esimerkin synnyinmaansa luonnosta:

– Palmupuun siemenen istutus on hyvä esimerkki. Kun puun siemen istutetaan, taimi alkaa työntyä päivänvaloon vasta viiden vuoden kuluttua. Sitten kasvi ottaa melkoisen kasvupyrähdyksen ja kasvaa vajaassa kuukaudessa monta metriä. Kuka pystyy sanomaan, kasvaako kasvi kuukau-dessa vai viidessä vuodessa, mikä ei näy päälle päin, Erkan arvuuttelee.

ERKAN ÖNCÜ KY

Yhtiömuoto kommandiittiyhtiöToimiala ravintola-alaPerustamisvuosi 1998Toimipaikat kebab-pizzeria ja kahvila Arome KotkassaTyöntekijöitä 10Liikevaihto 700 000–900 000 eSlogan Yrittämisessä tarvitaan malttia ja kärsivällisyyttä.

60

– MENIN NAIMISIIN SUOMALAISEN mie-hen kanssa vuonna 1986 Moskovassa ja tulin Suomeen vuonna 1987. Koulutuk-seltani olen koneenrakennusinsinööri ja taloudenhoitaja, minulla on myös kaupal-lista koulutusta, Natalia Tiilikka kertoo.

Natalia Tiilikka perusti miehensä ja venäläisten yhteistyökumppanien kans-sa vuonna 1989 Minskiin Valko-Venäjälle

puunjalostusalan yhteisyrityksen ja vuon-na 1990 jo tuolloin perustettu East Light Oy aloitti vientitoiminnan Venäjälle.

– Veimme Venäjälle kodinkoneita, elintarvikkeita, autoja – lähes sitä kaikkea mitä rajan yli nytkin menee.

Tätä toimintaa varten East Light Oy ra-kensi kaksi lämmintä varastoa Uusi-Sum-maan. Valko-Venäjällä tehtiin tammesta ja

lehtikuusesta lankkuja omilla koneilla.Tiilikan perheen Valko-Venäjän bis-

nes koki takaiskuja kun maassa tuli val-taan presidentti Lukashenko, joka omalla talouspolitiikallaan oli kielsi puutavaran viennin melkein kokonaan.

Tiilikat keskittyivätkin Venäjän vientiin.– 1990-luku oli levotonta aikaa Venä-

jän kaupassa ja vuonna 1998 valuutta-

,aakko&-%uomessa #rvi#an VENÄJÄN OSAAMISTA

Varastointi- ja huolintaliike East Light Oy:n markkinointijohtaja Natalia Tiilikka on tempperamenttinen suomalais-tunut venäläinen, joka on tottunut tulemaan toimeen miesten maailmassa. Hän järjestelee rautaisella ammatti-

taidolla kumipyörillä kulkevia tavaravirtoja Suomen ja Venäjän välillä. Yhtiöllä on toimipaikat niin Haminassa kuin Vi-rojoella ja yhtiössä uskotaan tulevaisuuteen.

61

kriisi käytännössä pysäytti koko kauppa-toiminnan. Melkein vuosi taisteltiin ole-massaolosta, mutta kun meillä oli omia varastoja, aloitimme varastointi- ja huo-lintabisneksen, Natalia Tiilikka kertoo.

– Pikku hiljaa asiat alkoivat sujua ja asi-akkaita oli niin paljon, että vuonna 2004 rakensimme uuden ison terminaalin Ha-minan satamaan ja vuonna 2009 saimme valmiiksi hallin rajalle, Vaalimaalle.

– Liikevaihto on tosin pudonnut par-haimpien vuosien 3,5 miljoonasta euros-ta lähes puoleen. Parhaimpina vuosina työllistimme yli 40 henkilöä, nyt vain 16.

LOGISTIIKKA-ALAA ON VAIKEA ENNUSTAA

NATALIA TIILIKKA SANOO logistiikka-alan olevan hyvin arvaamaton toimiala. Hän ei anna kovin mairittelevaa kuvaa enti-sen kotimaansa tullista, se on hänen mu-kaansa arvaamaton.

– Erilaisia sääntöjä tulee koko ajan, toiminnan tulevaisuutta ei pysty ennusta-maan. Tullimaksut saattavat muuttua yh-dessä yössä, Natalia Tiilikka luettelee.

– Toisaalta Venäjä on niin iso pelikump-pani tuossa vieressä, ettemme me Suo-messa tule toimeen ilman sitä. Venäjästä on saatavilla paljon hyötyä, Natalia Tiilikka summaa Venäjän positiivisia puolia.

Natalia Tiilikan mielestä tavara tullaan edelleenkin viemään Venäjälle.

– Minä uskon logistiikan tulevaisuuteen sen vaikeuksista huolimatta, joskin kilpailu eri toimijoiden kesken varmasti kiristyy.

– On syytä muistaa, että muutama vuosikymmen sitten, 1970-luvulla ei osat-tu uneksiakaan, että Suomen kautta tul-taisiin viemään sellaisia määriä tavaraa, kuin tänä päivänä viedään.

Miksi sitten Venäjän kannattaa tuoda maahan tavaraa Suomen kautta Venäjälle?

– Tähän on yksinkertaisesti syynä se, että Suomi koetaan turvallisena läpikul-kumaana, hävikki matkalla Suomen kaut-ta tuodussa tavarassa on häviävän pientä, muutaman prosentin luokkaa ja Suomes-sa on oikein hyvä infrastruktuuri. Kaiken kaikkiaan Venäjällä luotetaan Suomeen.

Vaikka Suomi on luotettava kumppa-ni, logistiikka-alan tulevaisuuteen vaikut-tavat valuuttojen suhteet. Euron kurssi suhteessa dollariin ja ruplaan vaikuttaa alan tulevaisuuteen niin Suomessa, Bal-tiassa kuin Venäjällä.

LAKOT VAIKEUTTAVAT LOGISTIIKKAYRITTÄJÄN TYÖTÄ

TALVEN 2010 AIKANA Suomessa koet-tiin kuljetusalalla melkoinen lakkokevät. Ensin lakossa oli AKT:n eli kuljetusalan

väki ja sitten ahtaajat. Molemmat lakot vaikeuttivat huolinta-alan yritysten toi-mintaa, rekat eivät kulkeneet ja tavara makasi konteissa Hampurin ja Rotterda-min satamissa. Pahin asia lakossa oli se, että asiakkaat lähtivät muihin maihin, ku-ten Viroon ja Latviaan.

– Minusta on ihan törkeää järjestää lakkoja talouskriisin aikana, koska jokai-nen yrittäjä taistelee viimeisen asti ja yrit-tää säilyttää työpaikkoja.

– Lisäksi luulen, että ennen lakon jär-jestämisestä pitää selvittää, pystyykö yrit-täjä maksamaan erikoiskorvauksia työnte-kijälle vai ei? Järjestän nyt toimintaa uu-della tavalla. Omaa työporukkaa tullaan vähentämään ja lisätään alihankkijoiden käyttöä, Natalia Tiilikka suunnittelee.

Yritysmuoto osakeyhtiöToimiala logistiikkaPerustamisvuosi 1989Toimipaikat Hamina ja VaalimaaTyöntekijöitä 16Liikevaihto 2,5 miljoonaa euroa

EAST LIGHT OY

62

– OTIN LOPPUTILIN VUONNA 1997 ja pää-tin perustaa erään toisen henkilön kans-sa oman yrityksen Karhulaan, meillä oli matkapuhelinmyynti ja Soneran edustus, Mika Turkki kertoo.

Muutaman vuoden päästä Mika Tur-killa oli kolme myymälää ja 15 työntekijää ja ikää vasta vajaa 30 vuotta. Vastuu pai-noi harteita ja vauhti alalla oli kova.

Vuonna 2003 hän perusti uuden yhti-ön nimeltään Fin Kotimaan Puhelinpalve-lut Oy:n, jonka liikeideana on tuottaa te-hokasta, asiakastyytyväistä palvelua niin asiakkaille kuin operaattoreillekin etä-myynnin muodossa koko maahan.

Matkapuhelinmyymälöistä Mika Turk-ki luopui yrityskaupan mukana vuonna 2005.

– Olin huomannut puhelimia myytäes-sä, että saaduista asiakkaista ei juurikaan huolehdittu kaupan teon jälkeen. Pää-tin perustaa yrityksen, joka on yhteydes-sä asiakkaisiin ja tavallaan huolehtii, että heillä on oikeanlaiset liittymät ja palvelu operaattorin taholta toimii.

Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on alan ainoa yritys Suomessa. Toki operaat-toreilla on omia myyntihenkilöitä, mutta Fin Kotimaan Puhelinpalvelut Oy on ope-raattoreista riippumaton tietoliikennepal-veluden meklari, joka ei myy vain yhden operaattorin tuotteita, vaan etsii asiak-kaalle parhaimmat ratkaisut.

Suomessa on nykyisin 7,8 miljoonaa puhelinliittymää. Asukasta kohti se tekee 1,5 liittymää.

– Ala on kovin kilpailtu ja edelleen meillä on Euroopan halvimmat puhelin-kustannukset. Matkapuhelin on kohta markettien sisäänvetotuote siinä missä ennen oli kahvi ja tulevaisuudessa mat-kapuhelin tietotekniset ominaisuudet ja puhelimen palvelut tulevat olemaan lai-tetta tärkeämmät kilpailuvaltit.

Kouvolassa olevasta toimipisteestä yrityksen 50 työntekijää soittavat vuosit-

tain 370000 puhelua, joista 100000 poikii jonkinlaisen muutoksen asiakkaan liitty-mään. Yritys on kasvanut varsin nopeasti nykyiseen mittaansa, mutta laajentumis-pyrkimyksiä ei yrityksen toimitusjohtajalla ja perustajalle ole tällä hetkellä.

– Laajentaminen tarkoittaisi toista toi-mipistettä jollekin toiselle paikkakunnal-le ja meillä on itse asiassa iso haasteet saada hyviä työntekijöitä. Alasta on vä-hän vääriäkin käsityksiä, tämä ei ole joku nuorten hätätyöpaikka, josta maksetaan kurjaa palkkaa provisiopohjalla, Mika Turkki tähdentää.

MEILLE TYÖNTEKIJÄ ON SIJOITUS

MIKA TURKILLE ON muodostunut selkeä käsitys työntekijöistä, joita hän ottaa töi-hin kuukausittain. Varsinaiset valinnat te-kee rekrytointiyritys, mutta toimitusjohta-ja haastattelee uudet työntekijät.

– Monet yritykset eivät uskalla ottaa uusia työntekijöitä, koska työntekijä on yritykselle kallis. Totta kai työntekijä on kallis, jos hän ei tee mitään. Mutta meil-

/uhelinpalveluyritys #rjoaa töitä 50:$eMika Turkki on kotoisin Mänty-

harjulta ja tuli kouluun Kouvo-laan vuonna 1988 ja valmistui kolmen vuoden päästä laskentatoimen mer-konomiksi. Varsin pian puhelias sa-volainen sai töitä ja hankki tärkeää myyntikokemusta matkapuhelinalal-ta, joka oli tuottoisa ala 1990-luvulla.

63

lä työntekijä on sijoitus. Kun molemmat ovat tyytyväisiä sekä talo että työnteki-jä niin tulos on molemmille positiivinen, toki se ottaa aina aikansa, kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta pitää olla kär-sivällinen.

– Yritys ei saa olle pelkkä työpaikka työntekijälle, työssä pitäisi olla tekemi-sen meininki ja on tärkeää, että työnte-kijä myös viihtyy työssään.

Mika Turkin mukaan yrityksen työnteki-jät voi karkeasti jakaa kolmeen luokkaan:

– Yksi kolmasosa on alan ammattilai-sia, joilla on halu tehdä asiakaspalvelua nimenomaan puhelimitse- ei kasvotusten Toinen kolmasosa ei vielä tiedä, mitä elä-mältään haluaa ja odottaa, tämä ikäluok-ka on pääasiassa 18–30 vuotiaita ja ta-loudelliset seikat pakottavat työhön.

– Kolmas kolmasosa on sellainen ryh-mä, joka on tehnyt elämässään paljon ja haluaa vaihtelua elämäänsä, iältään he ovat jo yli 45-vuotiaita, monet paluu-muuttajia entiselle kotiseudulleen.

Mika Turkki haluaa korjata väärinkäsi-tyksiä puhelinmyyntialasta, jolla on vähän huono leima.

– Meidän toimintamme on enemmän-kin asiakaspalvelua kuin myyntityötä, me tiedämme asiakkaistamme aika paljon puhelimenkäyttäjinä. Meille ei ole myös-kään uusien liittymien myynti tärkeintä vaan asiakastyytyväisyys.

YRITTÄJÄ TOIVOISI ENEMMÄN AIKAA IDEOIMISEEN

FIN KOTIMAAN PUHELINPALVELUT OY:N toimitusjohtaja toivoisi, että hänelle jäisi enemmän aikaa ideoida ja kehittää yrit-tämistoimintaa.

– Ala muuttuu ja kehittyy koko ajan, uusin tieto on itse kaivettava esiin.

Yrittäjän työssä parhaimpana Mika Turkki pitää sitä, että saa tehdä töitä sil-lä tyylillä kun haluaa ja pystyy mukautta-maan aikatauluja tarpeen mukaan. Rasit-tavimpana hän pitää sitä, että alaan liittyy tietynlainen jatkuva epävarmuus.

– Tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei voi itse vaikuttaa, ne tietysti stressaa-vat välillä.

Mika Turkki on tyypillinen yrittäjä, joka ei juurikaan malta pitää lomaa, mutta vasta-painona työlle hänellä on mielenkiintoinen ja aika kalliskin harrastus, rallin ajaminen. Toki sieltä saa todella paljon uusia kontak-teja, jotka ovat aina yritysmaailmassa tär-keitä. Ilman asiakkaita, yhteistyökumppa-neita ei liikemaailmassa pärjää.

– Kalustona minulla BMW M3, jolla ajan ralleja ja historic-ralleihin osallistun Opel Ascona 400 -mallisella autolla. Ajan vuodessa kymmenkunta rallia.

Yritysmuoto osakeyhtiöToimiala puhelinpalvelualaPerustamisvuosi 2003Toimipaikka KouvolaTyöntekijöitä 50Liikevaihto 2,7 miljoonaa euroaSlogan Tunnemme myymämme tuotteet ja haluamme oppia niistä aina lisää.

www.puhelinpalvelut.fi

FIN KOTIMAAN PUHELINPALVELUT OY

64

KOMMANDIITTIYHTIÖ on itsenäinen yh-tiö, jonka varat ja velat ovat erillään yh-tiömiesten omaisuudesta. Kommandiit-tiyhtiö perustetaan kirjallisella yhtiöso-pimuksella. Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä, vastuunalai-sia ja äänettömiä. Molempia tulee olla vähintään yksi. Vastuunalaiset yhtiömie-het vastaavat kommandiittiyhtiön vel-voitteista henkilökohtaisesti, kun taas äänettömät yhtiömiehet ovat vastuus-sa kommandiittiyhtiön velvoitteista ai-noastaan asettamallaan pääomapanok-sella. Kommandiittiyhtiö täytyy ilmoittaa kaupparekisteriin.

'rila&ia yritysmuotojaTOIMINIMI tarkoittaa nimeä, jota elinkei-nonharjoittaja eli yritys käyttää toimin-nassaan. Toiminimeen syntyy yksinoike-us joko rekisteröimällä se kaupparekiste-riin tai vakiinnuttamalla se.

Yleiskielessä toiminimellä saatetaan tar-koittaa myös itse yritystä varsinkin yksityi-sen elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa.

OSAKEYHTIÖ on monissa maissa esiintyvä yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirto-kelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omista-jilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rahoi-tettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suur-ten yritysten omistamisen pienissä osissa.

FRANCHISING-YRITTÄJYYS tarkoittaa sitä, että joku suuri ketju antaa yrittäjyysoi-keuksia johonkin tiettyyn tuotemerkkiin tällaisia oikeuksia hakeville eli liike toimii merkin toimiluvalla.

65

Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiöPL 14, Kyminlinnantie 6, 48601 Kotkakeskus 040!190 2500, info@cursor.fi email: etunimi.sukunimi@cursor.fiwww.cursor.fi

Markku MerovuoYrityspalvelujohtajaPuh. 040!190 2511

Kristiina KuparinenYritysneuvoja, vastuualueena aloittavat yrityksetPuh. 040 190 2516

Milla LehkonenYritysneuvoja, aloittavat yrityksetPuh. 040 190 2518

Pirjo KuuselaYritysneuvoja, vastuualueena toimivat yrityksetPuh. 040 190 2517

Sini HukkaYritysneuvoja, vastuualueena kansainväliset asiatPuh. 040 190 2513

Marja HolopainenProjektipäällikkö, Bic Kymi innovaatiopalvelutPuh. 040 190 2514

Eija HämäläinenProjektipäällikkö, vastuualueena sijoittuvat yrityksetPuh. 040!588 7696

Maarit KoverolaProjektipäällikkö, Kotkan-Haminan seudun YES -keskusPuh. 040!190 2545

Outi VilénProjektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteenPuh. 040!190 2515

Jari JärvinenYritysneuvoja, vastuualueena maaseutuyritystoiminta ja bioenergiaPuh. 020!747 3439, 0400 432!742

Kuvat: Kari-Matti Salonen

66

Kouvola Innovation Oy:n yrityspalvelut Paraatikenttä 4, 45100 Kouvola Vaihde puh. 020!615 7210 info@kinno.fi www.kinno.fi

Gardemeister, Leena Yrityspalvelupäällikkö Puh. 020 615 8191 leena.gardemeister@kinno.fi

Lehmusmetsä, Timo Yritysneuvoja Puh. 020 615 5957 timo.lehmusmetsa@kinno.fi

Kalenius, Pekka Projektipäällikkö, Bic Kymi ry Puh. 020 615 8107 pekka.kalenius@kinno.fi

Vaurula, Reijo Projektipäällikkö, Kouvolan seudun YES -keskus Puh. 020 615 6457 reijo.vaurula@kinno.fi

Ikonen, Jukka Yritysneuvoja, maaseutuyritystoiminta Puh. 020 747 3415, 040 5036 605 jukka.ikonen@proagria.fi

Vilén, OutiProjektipäällikkö, Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteenPuh. 040!190 2515outi.vilen@cursor.fi

Airikainen, AleksandraProjektipäällikkö,BisnesmaratonPuh. 020 615 8140aleksandra.airikainen@kinno.fi

67

+u&tiinpanoja

68

+u&tiinpanoja