LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö /Undervisnings- och kulturministerietValtion liikuntaneuvosto / Statens idrottsrådPL / PB 2900023 Valtioneuvosto / Statsrådet www.liikuntaneuvosto.fi
978-952-263-440-5 (painettu)978-952-263-441-2 (pdf)
Grafiikka: Pirita TolvanenTaitto: Reetta Martikainen
Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4
TEKIJÄT
Sami KokkoRiikka HämyläPauliina HusuJari VillbergAnne-Mari JussilaAnette MehtäläJorma Tynjälä jaTommi Vasankari
3
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
SISÄLTÖValtion liikuntaneuvoston alkusanat ....................................................................... 4
1 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen aineistonkeräys ja menetelmät 2016 ........................ 6 Sami Kokko, Riikka Hämylä, Pauliina Husu, Jari Villberg, Anne-Mari Jussila, AnetteMehtälä,JormaTynjäläjaTommiVasankari
2 Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset........................ 10 SamiKokko,AnetteMehtälä,JariVillberg,KwokNgjaRiikkaHämylä
3 Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen .................................... 16 PauliinaHusu,Anne-MariJussila,KariTokola,HenriVähä-YpyäjaTommiVasankari
4 Liikuntapaikat ja -tilaisuudet .............................................................................. 23 KimmoSuomi,AnetteMehtäläjaSamiKokko
5 Urheilu ja seuraharrastaminen ........................................................................... 27 KaisuMononen,MinnaBlomqvist,PasiKoskijaSamiKokko
6 Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet ............................................ 36 MirjaHirvensalo,TimoJaakkola,ArjaSääkslahtijaTaruLintunen
7 Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle .................... 41 SannaPalomäki,AnetteMehtälä,PerttiHuotarijaSamiKokko
8 Koulupäivän aikainen liikunta ............................................................................. 46 8.1. Välituntiliikunta ............................................................................................... 46 KatjaRajala,HennaHaapala,KatariinaKämppi,HartoHakonenjaTuijaTammelin
8.2. Koulumatkaliikunta ....................................................................................... 48 JouniKallio,HartoHakonen,KatariinaKämppijaTuijaTammelin
9 Urheilun ja liikunnan seuraaminen ................................................................... 51 PasiKoski,AnttiLainejaPerttiMatilainen
10 Arvot, syrjintä ja kiusaaminen .......................................................................... 57 AnttiLaine,MikkoSalasuojaPerttiMatilainen
11 Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa ..................... 62 JariParkkari,AnuRäisänen,KatiPasanenjaArjaRimpelä
12 Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä ........................ 67 EvaRoos,AnetteMehtälä,CarolaRay,SamiKokkojaSofiaHampf
13 Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon ....................................................... 73 KwokNg,PauliRintalajaAijaSaari
14 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ....................................................... 79
Sammanfattning ............................................................................................................ 84
Summary ......................................................................................................................... 90
4
Valtion liikuntaneuvoston alkusanat
Lapsenkokonaisvaltaisenkasvunjakehityksennäkökulmastaontarpeellista–elleivälttämätöntä–ettäliikuntaterveelläjamielekkäällätavallakuuluuosaksipäivittäistäelämää.Kysymyseiolemielipiteestä, vaantieteelliseennäyttöönpohjautuvasta tosiasiasta.Tästä johtuenkansallisellatasollaontarkoituksenmukaistatietää,kuinkalapsetjanuoretmaassammeliikkuvatjamitkäovatkeskeisetliikuntakäyttäytymiseenvaikuttavattaustamuuttujat.
Lukuisista yksittäisistä tutkimushankkeista huolimatta liikuntapoliittista päätöksentekoa on jopitkäänhankaloittanutse,ettävaltakunnantasoistaseurantatietoa lasten januorten liikunnanmäärästä ja keskeisistä trendeistä onolemassa riittämättömästi. Tyypillisesti lasten ja nuortenliikuntakäyttäytymistäonselvitettyosanalaajempiaterveys- jahyvinvointitutkimuksiajaennenkaikkeakyselyidenmuodossa.Eriaikarytmillätoistettaviintutkimuksiinonsisällytettykysymyksiäliikkumisestaerilaisintarkennuksin.Liikutko?Kuinkauseinliikut?Milläintensiteetilläliikut?Hen-gästyen?Hikoillen?Vaiurheiluseurassa?
Tämä tausta tunnistaen periaatteessa yksinkertaiseen kysymykseen, paljonko suomalaislapsetliikkuvat,eiolehelppoaantaayksiselitteistävastausta.
Valtionhallintommeontoiminnallisestihajautunut.Lastenjanuortenliikunnanedistämisennä-kökulmastaseontarkoittanutsitä,ettäurheilu-jaliikunta-asiatkuuluvatliikuntapolitiikan,koulunliikuntatunnitjayleinenkoulujärjestelmäkoulutuspolitiikan,kävely-japyörätietliikennepolitiikan,kouluterveydenhuolto sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä elinympäristöjen, kuten asuinalueidenkehittäminenpitkältiympäristöpolitiikanhoidettavaksi.Todellisuusnäyttäytyyvastaavanamyöstutkimuksennäkökulmasta.Tiedämmeeriosa-alueilta,kutenseuratoiminnastajakoululiikunnas-tapaljon,muttaarjenkokonaisaktiivisuudestajasenmuodostumisestaliianvähän.
Näistälähtökohdistasyntyiaikoinaanajatuskansallisesta,seurantamuotoisestalastenjanuortenliikuntaakäsittelevästäliikuntatutkimuksesta.LastenjanuortenliikuntakäyttäytyminenSuomessa(LIITU)-tutkimuksessakerätääntietoasamanaikaisestilastenjanuortenliikunnanmäärästä,liik-kumisenpaikoista,motiiveista,kokemuksistajatavoista.Tutkimuseiajatteleasiaahallintokunnit-tainvaanyhdenyhteisennimittäjäneliliikunnankautta.
Vuonna2014 sen aineisto julkaistiinensimmäisen kerran.Nyt kaksi vuottamyöhemmin käsis-sämmeontoinenkierros.Vuoden2016LIITU-aineistoontähänmennessäkattavinkansallinentutkimus,jossalastenjanuorten(9-,11-,13-ja15-vuotiaiden)liikkumistaonmitattusekaob-jektiivisestiliikemittareillaettäkyselyllä, jokatoteutettiinsuomenkielistenkoulujenlisäksimyösruotsinkielisissäkouluissa.
Kyselytutkimuksen yhdistäminen objektiiviseen liikemittaukseen auttaa tuottamaan kauan kai-vattuaymmärrystälastenjanuortenliikunnankokonaistilasta.Kyselyntekohetkellä62prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuoristaosallistuiurheiluseuratoimintaan.Vastaavastisuositustenmu-kaantapahtuva,vähintääntunninpäivittäinenliikuntaonyleistynytlastenjanuortenkeskuudessavuodesta2014vuoteen2016.Näistäseikoistahuolimattavainkolmasosalapsistajanuoristaliik-kuusuositustenmukaisesti.Objektiivistenmittaustenmukaansuomalaisetlapsetjanuoretvietti-vätpuoletvalveillaoloajastaanjokoistuentaimakuulla.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenlapsetjanuoretkäyttivätvainreilunkymmenesosanvalveillaoloajastaan.
Tutkimustuloksetvahvistavatymmärrystämmesiitä,ettäfyysinentekeminenjatoimintaovatny-kyihmiselle satunnaista ja siten keskimääräisesti vähäisempää kuinmihin aiemmat sukupolvettottuivat.Onselvää,ettäkatsantokantaliikunnanedistämiseenonradikaalistikinmuututtava.Or-ganisoitu,ohjattuliikuntaonedelleenmerkittävässäroolissalastenjanuortenelämässä,muttaseeimitenkäänyksinriitä,jostavoitteenaonterveydenkannaltariittävästiliikkuminen.Kaikkilapsetjanuoreteivätseuroissaharrasta,osalopettaaseurassaliikkumisenjaosaseuroissaliikkuvistaeisaavutasuositustenmukaisenliikunnanmäärää.
5
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Olennaisintaonhyväksyäsetosiasia,ettäyhteiskuntaonmuuttunutjapäivittäävallitsevatkäytän-nötvastaamaanväestönliikuntakäyttäytymisentarpeisiin–koskeesesittenseuroissatapahtuvaatoimintaa,koululiikunnankehittämistätaikuntienliikuntatoimintaa.Kysymysonnyky-yhteiskun-nassavallitsevistaolosuhteista,asenteista,arvostamisesta,arjensuunnittelusta,kannustuksesta,ohjeistajaliikuntanäkökulmanmuistamisestakaikessayhteiskunnallisessapäätöksenteossa.
LIITU-tutkimusmuistuttaaosuvastimyössiitä,ettäliikuntakeskusteluaeioletarkoituksenmukais-tajohtaaainoastaanvälinearvoiseensuuntaan.Toimintakyvynkohenemisen,fyysisenkunnonjaterveydenedistämisennäkökulmatovatkeskeisiä,muttaeivätläheskäänainoita.Valtaosalapsistajanuoristatykkääliikkuaseuroissajamuussaohjatussatoiminnassa,koskaliikuntatarjoaayhdes-säolollemielekkäänalustan.
Keskiarvojensijaanonmyösnostettavaesiinuusianäkökulmia.Tutkimuksenmukaannoin15pro-sentillanuoristaontoimintarajoitetaivamma, jokahäiritseeheidänpäivittäisiätoimiaan.Liikun-ta-jaurheiluharrastuksetovatkoulunjainternetinjälkeenkolmanneksiyleisinpaikka,jossalapsetjanuoretkokevatkiusaamistajasyrjintää.LIITU-tutkimusosoittaamyös,ettäurheilunjaliikunnantulevaisuudenkatsojakunnastaonhuolehdittukehnosti.Tämäkoskeeerityisestiurheilu-jaliikunta-tapahtumienpaikanpäälläseuraamista.Urheilunseuraamiseenliittyviähavaintojakorreloimyösse,ettälastenjanuortenarvostuksessasuomalaistenhuippu-urheilijoidenkansainvälinenmenestysjäitaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenohellatärkeysjärjestyslistauksenhännille.
Onolemassaasioita,jotkamuuttuvatminuutissa.Onasioita,joidenkorjaamiseenmeneevuosiajaonasioita,jotkatarvitsevatjuurtuakseenelintapoihimmesukupolven.Näinollenjuuriseoh-jus,jollaliikuntaapyritäänlisäämään,tuleeollamahdollisimmanmonikärkinen.Olennaisimmattoimettehdäänpaikallisellatasolla.Suomalainenkuntakenttäuudistuujaliikunta-asioidenase-mointisenmyötä.Onkeskeistä,ettäkouluyhteisö,seurat,järjestöt,kunnallisettoimijatjayrityk-setratkaisevatasioitakokonaisvaltaisestiyhteiseenmaaliintähdäten.Toimenpideketjutpäätyvätlopultaperheeseen.Vanhemmat,isovanhemmatjamuutläheisetvaikuttavatkeskeisestilastenjanuortenliikuntasuhteeseen.
Yhteiskuntaonherännytlastenjanuortenliikunnanpuolesta.YhtenähallituksenkärkihankkeistaLiikkuvakoulu -ohjelma jalkautuuvaltakunnallisesti tavoitteenaan,että jokainenperuskoululai-nenliikkuupäivässätunninverran.Onmahdollista,ettäkoulustamuodostuukeskeisinväestöntoimintakyvyn,fyysisenkunnon,hyvinvoinninjasosiaalisenkoheesionvoimavara.Koulukiinnittyyliikuntaanmyöskoulujenliikuntatilojen,kerhotoiminnan,aamu-jailtapäivätoiminnan,harraste-toiminnanjakoulupihojennäkökulmasta.Perusopetuksentuntijaonmyötäliikuntatuntienmääräkasvaa,opetussuunnitelmanperusteetovatuudistuneetjalastenfyysistätoimintakykyämitataanvuodesta2016alkaenMove!-mittauksilla.
LIITU-tutkimusonerinomainenesimerkkiuudenlaisesta yhteistyöstä tutkimustiedon tuottami-sessa.
ValtionliikuntaneuvostohaluaakinkiittääJyväskylänyliopistoa,KIHU:a,LIKES:ä,UKK-instituuttia,Turunyliopistoa,NuorisotutkimusseuraajaFolkhälsaninakunnianhimoisenraportinkokoamises-sajamonitieteisentietopaketinsaattamisessakansallisentasonkeskusteluun.
Minna Paajanenpääsihteeri
Tapio Korjuspuheenjohtaja
6
1 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen aineistonkeräys ja menetelmät 2016
LastenjanuortenliikuntakäyttäytyminenSuomessa(LIITU)-tutkimuksessakerätäänkokomaankattavastitietoaajassatapahtuneistamuutoksista(trendeistä)9-,11-,13-ja15-vuotiaidenlastenjanuortenliikunta-aktiivisuudesta,liikuntakäyttäytymisestäjapassiivisestaajanvietostasekänäi-hinyhteydessäolevistatekijöistä.TässäLIITU-raportissatarkastellaanlastenjanuortenliikunta-käyttäytymisentilaakeväällä2016.
LIITU-tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 WHO-Koululaistutkimuksen ai-neistonkeräyksenyhteydessä.JotuolloinLIITU-tutkimuksentavoitteenaoliluodaSuomeenkokomaan kattava lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trenditietoa tuottava tutkimus. Vuonna2016LIITU-tutkimustoteutettiinensimmäisenkerran itsenäisenä.Samallatutkimuksenkohde-ryhmää laajennettiin koskemaanmyös9-vuotiaita lapsia ja kyselyn rinnalla toteutettiinpaikal-laanolon ja liikkumisen objektiiviset mittaukset liikemittarilla. Vuoden 2016 LIITU-aineisto ontähänmennessäkattavinkansallinentutkimus,jossalastenjanuortenliikkumistaonmitattuob-jektiivisesti.Kyselyssäuusinaosa-alueinakysyttiinmuunmuassalastenjanuortenarvoistasekäsyrjinnän ja kiusaamisenkokemuksista.Vuonna2016LIITU-kysely toteutettiin suomenkielistenkoulujenlisäksimyösruotsinkielisissäkouluissa.Jatkossatutkimustoistetaanvähintääntässälaa-juudessakahdenvuodenvälein,vuonna2018jälleenyhdessäWHO-Koululaistutkimuksenkanssa.
TutkimuksestavastasiJyväskylänyliopistonTerveydenedistämisentutkimuskeskusyhteistyössämuidenliikuntatieteellisentiedekunnantutkijoiden,Kilpa-jahuippu-urheiluntutkimuskeskuksen(KIHU),Liikunnanjakansanterveydenedistämissäätiön(LIKES),UKK-instituutin,Turunyliopiston,Nuorisotutkimusseuran,SamfundetFolkhälsaninjavaltionliikuntaneuvostonkanssa.Paikallaan-olonjaliikkumisenobjektiivisistamittauksistavastasiUKK-instituutti,jokamyöstoteuttimittauk-setPirkanmaallajaSatakunnassa.MuuallaSuomessamittauksettoteutettiinyhdessäyhdeksänalueellisenkumppaninkanssa, jotkaolivatJyväskylänyliopisto(Keski-Suomenalue),KisakallionUrheiluopisto(LäntinenUusimaa),KuortaneenUrheiluopisto(Etelä-PohjanmaajaVaasa),LapinUrheiluopisto(Lappi),Lounais-SuomenLiikuntajaUrheilury,LiikU(Varsinais-Suomi),ODL,OulunDiakonissalaitosOulun Liikuntalääketieteellinen klinikka (Pohjois-Pohjanmaa), TanhuvaaranUr-heiluopisto(Etelä-KarjalajaSavo),SuomenUrheiluopisto(Päijät-Häme)jaVuokatinUrheiluopisto(Kainuu).Tutkimustarahoittaaopetus-jakulttuuriministeriö.
MITEN TUTKITTIINLIITU-tutkimuksenaineistonkeräystoteutettiinmaalis-toukokuussa2016.Vuoden2016LIITU-tutki-muskoostuiinternet-pohjaisestakyselylomakkeesta(liite1)sekäpaikallaanolonjaliikkumisenob-jektiivisestamittaamisestaliikemittarilla(UKKAM30jaUKKRM42,UKK-instituutti,Tampere).Lisäksitoteutettiinrehtorikysely(internet).Kyselyttoteutettiinsekäsuomenkielisissäettäruotsinkielisissäkouluissa.Liikemittauksettoteutettiinvainsuomenkielisissäkouluissa.SuomenkielisilläkouluillaolimahdollisuusvalitaosallistuakovainLIITU-tutkimuksenkyselyynvaisekäkyselyynettäpaikallaan-olonjaliikkumisenobjektiivisiinmittauksiin.Objektiivisiamittauksiavartenjokaiseltatutkimukseenosallistuvanluokanoppilaaltajahänenhuoltajaltaanvaadittiinsuostumusmittauksiinosallistumi-seen.Kyselyävarteneivaadittukirjallistasuostumusta,elleikoulunkanssaolluttoisinsovittu.Lisäksiuseatkunnat/kaupungitvaativattutkimusluvan,jotkahaettiinjamyönnettiin.
Kyselyt toteutettiin luokkakyselynäopettajajohtoisesti. Kyselyyn vastaamiseenoli varattuaikaayksioppitunti(45min)jasitäseuraavavälitunti(15min).Josvarattuaikaeiriittänytkyselyynvas-taamiseen,oppilastaohjeistettiinjättämäänkyselykesken.Lapsetjanuoretvastasivatkyselyynitsenäisestitietokoneellataitabletilla.Kolmasluokkalaisetvastasivatkyselyynopettajanjohdollasiten,ettäopettajalukikysymyksetjavastausvaihtoehdotääneen.
Sami Kokko, Riikka Hämylä, Pauliina Husu, Jari Villberg, Anne-Mari Jussila, Anette Mehtälä, Jorma Tynjälä ja Tommi Vasankari
7
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Vuoden2014kyselylomakettamuokattiinvuoden2016tutkimustavartenjasesisälsiosineriky-symyksiäkuinkaksivuottaaiemmintoteutettukysely.Jatkossavuoden2016lomakettaontarkoi-tuskäyttääniinätutkimusvuosina,kunLIITU-tutkimustoteutetaanitsenäisenä.Toistasuppeampaalomakettaontarkoituskäyttää,kunLIITU-tutkimustoteutetaanyhdessäWHO-Koululaistutkimuk-senkanssa. Tärkeimmät, kahdenvuodenvälein trendiseurantaavaativat kysymyksetovatmuka-nakaikillatutkimuskerroilla.Vuonna2016kyselyitäolikolmeerilaistaversiota:A-kyselyjaB-kysely5–9-luokkalaisillejakolmasluokkalaistenkysely.NoinpuolellekouluistalähetettiinohjeetA-kyselyynvastaamiseenjanoinpuolelleB-kyselyynvastaamiseen.A-kyselyssäolikysymyksiävapaa-ajastajasyrjinnästäjaB-kyselyssäkysymyksiäliikunnanseuraamisesta,muutoinkyselytolivatsamanlaisia.Kolmasluokkalaisille oli oma, suppeampi kysely, joka koostui samoista kysymyksistä kuinmuilla.RuotsinkielisissäkouluissavastattiinvainA-kyselyynjakolmasluokkalaistenkyselyyn.Kyselytesites-tattiinhelmikuussa2016Jyväskylässä.Kyselyistäonkoottuyhdistelmä,jokaonliitteenä1.Liittee-seenonmerkitty,missälomakkeissamikäkinkysymysonollut.
Kyselyt toteutettiin objektiivisiinmittauksiin osallistuvissakin kouluissa luokkakyselyinä. Tavoit-teena oli, että kyselyyn vastaaminen ja liikemittareiden jakaminen ja käytön opastaminen ta-pahtuisivat samana päivänä. Aina tämä ei kuitenkaan koulun aikataulujen vuoksi onnistunut.Liikemittarinjakamisestajaopastuksestavastasivatalueellisettutkimusavustajat,jotkakiersivätomanalueensaobjektiivisiinmittauksiinosallistuneillakouluilla.Tutkimusavustajaohjeistilapsiajanuorialiikemittarinkäyttöönjaauttoijokaistakiinnittämäänmittarinkuminauhavyöllälantionoikeallepuolelle.Tutkimusavustajakirjasiylöskunkinoppilaanmittarinnumeronjamittauksenaloitusajan.Mittausajanjaksokestiseitsemänpäivää,javiimeisenäpäivänätutkimusavustajahakimittaritoppilailtakirjatenmyösmittaustenlopetusajankohdatylös.Mittariakäytettiinkokoval-veillaoloaika,ainoastaansuihkun,saunomisenjauinninajaksimittarituliottaapois.Jokainenlapsijanuori saimittausviikostaanhenkilökohtaisenpalautteen, jossakuvattiinmitenpaljonhänolikunakinmittauspäivänäistunuttaiollutmakuulla,seisonutpaikallaanjaliikkunutkevyestija/taireippaasti.Lisäksipalautteessakerrottiin,mitenmonenamittauspäivänälapsitainuorisaavuttiliikuntasuositukseneli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään tunnin.Palautteet toimitettiinkouluillejaopettajatjakoivatneedelleenoppilaille.Osaoppilaistasaipalautteenjohuhti-touko-kuussa,osakoulujenalettuaelokuussa.
Jokaiselle liikemittauksiin osallistuvalle lapselle ja nuorelle määritettiin etukäteen henkilökoh-tainentutkimustunnus,jonkaavullaliikemittarituloksetjakyselynvastauksetolimahdollistayh-distäätoisiinsa.Kyselyynvastattiinnimettömänäjaoppilassaikeskeyttääkyselyynvastaamisenmissävaiheessatahansa.Objektiiviseenmittaamiseenosallistuneidenlastenjanuortenhenkilö-tiedotsuojattiinhuolellisestiaineistonkeruunaikanajapoistettiinsenjälkeen.Tätenkenenkäänhenkilöllisyyseipaljastunuttutkimuksenraportointivaiheessa.
LIITU-tutkimuksenotanta tehtiinWHO-Koululaistutkimuksenprotokollanmukaisestipoimimal-laTilastokeskuksenkoulurekisteristäsatunnaisotannalla458suomenkielistäperuskouluaja151ruotsinkielistäperuskoulua.Otannattehtiinuseammassaerässä,jolloinlisäotostenavullasaatiinriittävästikoulujamukaantutkimukseen.Lisäksiosastasuostuneistakouluistapyydettiinjälkikä-teenuseampaaoppilasryhmääosallistumaantutkimukseen.285suomenkielistäkoulua(10513lastajanuorta)ja65ruotsinkielistäkoulua(1975lastajanuorta)lupautuimukaantutkimukseen.109suomenkielistäkoulua(3452lastajanuorta)olihalukasosallistumaanpelkästäänLIITU-kyse-lyynja176(7061lastajanuorta)lupautuisekäkyselyynettäobjektiivisiinmittauksiin.Kouluista57prosenttiaolirekisteröitynytLiikkuvakoulu-ohjelmaanaineistonkeruunotosvaiheessa.
LIITU2016suomenkieliseenkyselyynvastasiyhteensä6411lastajanuortajavastausprosenttioli61.Ruotsinkieliseenkyselyynvastasi1154lastajanuortavastausprosentinollessa58.Liikemit-taritolivatkäytössä3284suomenkielisellälapsellajanuorella.Lopullisentutkimusaineistonkokoaineistonpuhdistuksenjälkeenonesitettytaulukossa1.
8
TAULUKKO 1. LIITU 2016 –tutkimukseen osallistuneet koulut sekä lapset ja nuoret (n).
koulut lapset ja nuoretSuomenkielinen kysely A 126 2598Suomenkielinen kysely B 94 2168Suomenkielinen kysely 3. lk 107 1645Suomenkielinen kysely yhteensä 285 koulua 6411 (joista 327 luokkaa) Ruotsinkielinen kysely 44 1154Kyselyt yhteensä 367 7565Objek�iviset mi�aukset 172 3284
Tutkimuksen lopuksi toukokuussa lähetettiin tutkimukseenosallistuneidensuomen- ja ruotsin-kielisten koulujen rehtoreille kutsu sähköiseen rehtorikyselyyn. Kyselyssä rehtoreita pyydettiinarvioimaankoulun toimintaa liikunnanedistämiseksi. Kyselyperustui Liikkuva koulu -ohjelmantoimenpiteisiin,muttavastauksiatoivottiinsekäohjelmaanrekisteröityneiltäettärekisteröitymät-tömiltäkouluilta. 368rehtorista191(51%)vastasikyselyyn.Rehtorikyselyntuloksetraportoi-daantoisaalla.
Aineistojenanalysoinnissakäytettiinjakaumatietoja,ristiintaulukointiasekäKhiinneliötestiä.Mo-nimuuttujamenetelmiäkäytettiintarvittaessajaneontällöinmainittutulosluvuissa.Kyselyaineis-tojenanalysoinnissakäytettiinSPSS22ohjelmaa.
RAPORTIN RAKENNE JA KÄSITTEISTÖLIITU2016-raporttikoostuutästä johdannosta jakahdestatoistatulosluvusta.Tuloslukujen jäl-keenesitelläänpäätulostenperusteellatehdytjohtopäätöksetsekäolennaisimmattoimenpide-suositukset.Ensimmäisetkaksituloslukuakohdentuvatsuomalaislastenja-nuortenliikunta-aktii-visuuteenjapassiiviseenajanviettoon.Ensimmäinentuloslukuperustuuheidänitsearvioihin(2Itsearvioituliikunta-aktiivisuus,istuminenjaruutuaikasekäliikkumisenseurantalaiteetja-sovel-lukset)jatoinenliikemittarillaobjektiivisestimitattuuntietoon(3Objektiivisestimitattupaikallaa-nolojaliikkuminen).Ensimmäisessätulosluvussaonmyösliikkumisenseurantalaitteisiinja-sovel-luksiinliittyväätietoa.Kolmastuloslukukäsitteleesitä,kenenjärjestämissätilaisuuksissalapsetjanuoretliikkuvat(4Liikuntapaikatja-tilaisuudet)janeljästuloslukukohdentuuliikunnanjaurhei-lunseuraharrastamiseen(5Urheilujaseuraharrastaminen).Viidestuloslukutarkasteleekoettualiikunnallistapätevyyttä jaesteitä (6Koettu liikunnallinenpätevyys ja koetutesteet) ja kuudesvanhempienjakavereidentukealiikuntakäyttäytymiselle(7Vanhempienjakavereidentuki las-tenjanuortenliikunnalle).Seitsemästuloslukuraportoikoulumatkojenkulkemistaliikunnallisestiaktiivisestisekävälituntienaikaista liikkumista (8Koulupäivänaikainen liikunta).Kahdeksas tu-loslukutarkasteleeliikunnanjaurheilunseuraamista,niinpaikanpäälläkuinmedianvälityksellä(9Urheilun ja liikunnan seuraaminen). Yhdeksäs tulosluku kuvaa laajemmin lasten ja nuortenarvomaailmaa sekä tarkemmin liikunnassa ja urheilussaesiintyvää syrjintää ja kiusaamista (10Arvot,syrjintäjakiusaaminen).Kymmenestuloslukuesitteleeliikuntaanliittyvienvammojenylei-syyttä(11Liikuntavammatkoulussa,vapaa-ajallajaurheiluseuroissa).Kaksiviimeistätuloslukuatarkastelevatkaikistayllämainituistatekijöistäolennaisiksinousseitaerojaensinkieliryhmien(12Suomen-jaruotsinkielistenerotliikuntakäyttäytymisessä)jasittentoimintakyvynrajoitteiden(13Toimintakyvyn ja -rajoitteidenyhteydet liikunta-aktiivisuuteen japaikallaanoloon) suhteen.Vii-meinen lukukohdentuukunkintulosluvunpäätulostenperusteella tehtyihin johtopäätöksiin janiistäkumpuaviintoimenpidesuosituksiin(14Johtopäätöksetjatoimenpidesuositukset).
Raportinyläkäsiteon liikuntakäyttäytyminen, jolla tarkoitetaan liikunta-aktiivisuuden lisäksi sii-henyhteydessäoleviatekijöitä,muttamyösliikunnallisestipassiivistaaikaajasiihenyhteydessäoleviatekijöitä.Liikunnallisestiaktiivisestaajastakäytetääneritulosluvuissahiemanerikäsitteitä,kutenliikuntatailiikkuminen.Olennaisempaaonse,ettäliikunnan/liikkumisenrasittavuuden(in-tensiteetin)kuvaamisessakäytetäänyhdenmukaisestiseuraavaamäärittelyä:kevyt liikunta/liik-kuminen(lightphysicalactivity;1,5–2,9MET–metabolicequivalent–elilepoaineenvaihdunnankerrannainen),reipasliikunta/liikkuminen(moderate-to-vigorousphysicalactivity;3,0–5,9MET)sekärasittavaliikunta/liikkuminen(vigorousphysicalactivity(≥6,0MET)(mm.Suniym.2014).Liikunnallisestipassiivisestakäyttäytymisestä(sedentarybehaviour)käytetäänkyselyissätermejä
9
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
passiivinenajanviettojatarkemministuminenjaruutuaika.Objektiivisestimitatuntiedonluvussakäytetään termiäpaikallaanolo sekä tarkemminmakuullaolo, istuminen ja seisominen, joidenenergiankulutusonvähäinen(alle1,5MET).
VaikkaLIITU2016-aineistokerättiinkoulujenkauttajatietyiltäluokkatasoilta,raportoidaanseikä-luokittain(9-,11-,13-ja15-vuotiaat),koskaotosonyleistettävissäjasuuriosakysymyksistäeiolekouluriippuvaisia,vaankuvaavatlastenjanuortenliikkumista/liikuntaajaesimerkiksiliikuntatilan-teitayleisemmin.Aineistossamukanaolevienlastenjanuortenkeskimääräiseniänvarmistettiinvastaavankyseessäolevaaluokkatasoa.SamaamenetelmääonkäytettykansainvälisessäHealthBehaviour in School-agedChildren (HBSC) -tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa kolmasluokka-laistenkeski-ikäolinoin9,4vuotta,viidesluokkalaistennoin11,4vuotta,seitsemäsluokkalaistennoin13,4vuottajayhdeksäsluokkalaistennoin15,4vuotta.Niissätulosluvuissa,joissatarkastelunkohteenaolevattekijätsensijaanovatkouluriippuvaisia,käytetääniänsijastaluokkatasoja,jottatuloksiaonhelpompitulkita.
Tuloksetraportoidaantulosluvuissalähtökohtaisestiseuraavasti:ensinkerrotaantuloskokotutki-musjoukossajasenjälkeenerotiänjasukupuolenmukaan.Osassaluvuistatarkastellaanerojasu-kupuolenmukaaneriikäluokissa.Näidenjälkeentarkastellaankyseessäoleviailmiöitäsuhteessaitsearvioituunliikunta-aktiivisuuteen,jokokaksiluokkaisena(7päivänä/muut)taineliluokkaisena(0–2,3–4,5–6tai7päivänä)(liite1,kysymys12).Lisäksivuoden2016aineistoavertaillaanvuo-den2014aineistoonniidenilmiöidenosalta,joissakysymys-javastausvaihtoehdotolivattäysinsamoja.Tämäolitässävaiheessamahdollistaainoastaansuomenkielisillä11-,13-ja15-vuotiaillalapsillajanuorilla.Kaikkiraportoiduterotovatlähtökohtaisestitilastollisestimerkitseviä.Mikälijokineroontekstiinkirjoitettu,vaikkaseeioletilastollisestimerkitsevä,ontämämainittuerik-seen.
Haluamme Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin puolesta esittää lämpimät kiitokset kaikilletutkimuksessamukanaolleille! Tutkimuseiolisi onnistunut ilman,ettäkoulut,niiden rehtorit,opettajatsekälapsetjanuoretolisivatolleetmukananiinaktiivisestikuinolivat.Haluammekiittäämyöskaikkia tutkimuksen toteutuksessamukanaolleitayhteistyötahoja jaheidän tutkijoitaan.Tutkimuksenovatmahdollistaneetvaltionliikuntaneuvostosekäopetus-jakulttuuriministeriö.
10
2 Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, istuminen ja ruutuaika sekä liikkumisen seurantalaitteet ja -sovellukset
Sami Kokko, Anette Mehtälä, Jari Villberg, Kwok Ng ja Riikka Hämylä
JOHDANTOKansallisenlastenjanuortenliikuntasuosituksenmukaan”Kaikkien7–18-vuotiaidentuleeliikkuavähintään1–2 tuntiapäivässämonipuolisesti ja ikäänsopivalla tavalla.” (Tammelin&Karvinen2008,6.)Liikkumallasuositustaenemmänterveyshyödytlisääntyvät,silläliikuntasuositusmäärit-tääterveydenkannaltareippaanliikunnanvähimmäismäärän.Lisäksisuosituksessaohjeistetaansisällyttämäänjokaiseenpäiväänrasittavaa liikuntaa.Rasittava liikunta, jossaselvästihengästyyjasydämensykenouseehuomattavasti,toteutuulapsillayleensälyhyissäjaksoissa.(Tammelin&Karvinen2008.)Maailmanterveysjärjestö(WHO2010)määrittääliikuntasuosituksessaansamanvähimmäismääränelituntireipasta liikuntaapäivittäin.Lisäksi lastenjanuortenliikunnantulisisisältäärasittavaaliikuntaavähintäänkolmekertaaviikossa.
LIITU-tutkimuksessaselvitettiinlastenjanuortenitsearvioitualiikunta-aktiivisuuttakyselyäedel-tävälläviikolla(reipasliikunta,liite1,kysymys12)sekärasittavanliikunnanuseuttatavallisenvii-konaikana(rasittavaliikunta,liite1,kysymys15).Lisäksilapsiltajanuoriltakysyttiinheidänaiko-muksistaanlisätävapaa-ajanliikuntaa(liite1,kysymys21).Lastenjanuortenistumisenmäärääsekäruutuaikaatarkastellaanjäljempänäluvussa(liite1,kysymykset17.,18.ja47.–49.)Luvussakuvataanensinlastenjanuortenitsearvioidunliikunta-aktiivisuuden,istumisenjaruutuajanja-kaumatkokovastaajajoukonosalta,senjälkeenerotikäryhmienjasukupuoltenvälilläjalopuksiverrataankevään2016aineistoavuoden2014aineistoonitsearvioidunliikunta-aktiivisuuden(rei-pasliikunta)jaruutuajanosalta.
LIIKUNTASUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN 2016Keväällä2016vajaakolmasosa(31%)9–15-vuotiaistasuomalaislapsistaja-nuoristasaavuttilii-kuntasuositukseneliliikkuireippaastivähintääntunninpäivittäin.9-ja11-vuotiaistasuositustenmukaisestiliikkuinoin40prosenttia,13-vuotiaistaenääneljäsosaja15-vuotiaistavainharvempikuinjokaviides(kuvio1).Viitenätaikuutenapäivänäviikossaliikkuvienosuusoli31prosenttia,ollenmelkosamallatasollakaikissaikäryhmissä.Tätäharvemminliikkuvien(3–4päivänäsekä0–2päivänä)lastenjanuortenosuudetolivatselvästisuuremmatvanhemmissaikäryhmissä.15-vuo-tiaistavähänliikkuvia(0–2päivänä)olijokaviides.
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 1. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet iän mukaan (n = 7321) (%).
%
41 39
2617
31 30 32 3429 31
21 2130
3626
8 8 1119
11
11
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Pojat liikkuivat liikuntasuositusten mukaisesti yleisemmin kuin tytöt (kuvio 2). Toisaalta tytötliikkuivatpoikiayleisemminkolmenataineljänäpäivänäviikossa.Viitenätaikuutenapäivänäjakorkeintaankahtenapäivänäviikossa liikkuvia lapsia januoriaoli yhtäpaljon sekäpojissaettätytöissä.
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
PojatTytötKaikki
KUVIO 2. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet sukupuolen mukaan (n = 7340) (%). * Tilastollises� merkitsevä ero.
%
* *36
27 31 30 32 3123
30 26
11 11 11
9-vuotiaatpojatjatytötolivatliikunnallisestilähesyhtäaktiivisia.Vanhemmissaikäryhmissäpo-jatolivataktiivisempiakuintytöt.Liikuntasuosituksentäyttävienosuusolilähesyhtäsuuri9-ja11-vuotiaissapojissa(taulukko2),muttahuomattavastiharvempipoikaliikkuiliikuntasuosituksenmukaisesti13-vuotiaanajaedelleenharvempi15-vuotiaana.Tytöilläliikuntasuosituksenmukai-sestiliikkuvienosuusväheniiänmyötä,suurimmanpudotuksenollessa11ja13ikävuodenvälissä.
9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki44 39 41 46 33 39 31 21 26 21 13 17
TAULUKKO 2. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) täy�ävien lasten ja nuorten osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 7314) (%).
Lapsistajanuoristavainkuusiprosenttialiikkuirasittavastiviikonjokaisenapäivänä(kuvio3).Toi-saalta63prosenttiasaavuttimaailmanterveysjärjestöWHO:nrasittavanliikunnansuositukseneliliikkuirasittavastivähintäänkolmenapäivänäviikossa.
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 3. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien lasten ja nuorten osuudet iän mukaan (n = 7279) (%).
%
136 4 3 6
24 20 20 17 20
35 38 38 37 3729
36 3844
37
12
Päivittäinrasittavastiliikkuvienosuuspieneneeiänmyötä.9-vuotiaistanoinjokakahdeksasliik-kuipäivittäinrasittavasti,kun15-vuotiaistaenäänoinjokakolmaskymmenes.WHO:nrasittavanliikunnansuositustenmukaisestiliikkuviaoli9-vuotiaissa72prosenttiaja15-vuotiaissa56pro-senttia.
Pojatliikkuivatrasittavastityttöjäyleisemminviikonaikana(kuvio4).SensijaanWHO:nrasittavanliikunnansuosituksenpojatjatytötsaavuttivatyhtäyleisesti(63—64%).
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
PojatTytötKaikki
KUVIO 4. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien lasten ja nuorten osuudet sukupuolen mukaan (n = 7298) (%).
%
8 5 6
21 19 20
35 39 37 36 37 36
Suurinosalapsistaaikoilisätäliikuntaavapaa-aikanaan.11-vuotiaistalapsistaliikuntaaaikoilisätä90 prosenttia, 13-vuotiaista 87 prosenttia ja 15-vuotiaista 80 prosenttia. Tytöt (90%) aikoivatlisätävapaa-ajanliikuntaansapoikia(82%)yleisemmin.
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LISÄÄNTYILiikuntasuosituksenmukaisestiliikkuvia lapsia januoria(11–15-v.)oliLIITU-tutkimuksenaineis-toissayleisemminvuonna2016(29%)kuinvuonna2014(20%)(kuvio5).Vähänliikkuvienlastenjanuortenosuusolivastaavastipienentynyt.
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
20142016
KUVIO 5. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2764) ja vuonna 2016 (n = 4672) (%).* Tilastollises� merkitsevä ero.
%
2029 29 32 33
2818
12
*
*
Lapsetjanuoretolivatliikunnallisestiaktiivisempiavuonna2016kuin2014kaikissaikäryhmissä(kuvio6).Liikuntasuositussaavutettiinkaikissaikäryhmissäyleisemminvuonna2016verrattunavuoteen2014.Vastaavastivähän liikkuviennuortenosuudetolivatpienentyneet, joskaaneroteivätolleettilastollisestimerkitseviä.
13
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
0
20
40
60
80
100 0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
KUVIO 6. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2764) ja vuonna 2016 (n = 4672) iän mukaan (%).
2014 2016 2014 2016 2014 2016
11-v. 13-v. 15-v.%9
28
33
31
9
21
31
40
18
34
30
19
10
29
34
27
28
38
24
10
18
34
30
18
Sekäpoikienettätyttöjenliikunta-aktiivisuusolilisääntynytvuodesta2014vuoteen2016(taulukko3).Liikuntasuositustenmukaisestiliikkuviapoikiaoliyleisemminvuonna2016(35%)kuinvuonna2014(23%).17prosenttiatytöistäliikkuisuositustenmukaisestivuonna2014ja24prosenttiavuon-na2016.Vähänliikkuviaolivuonna2016vähemmän(12%)kuinvuonna2014(18–19%).
Pojatolivatmolempina tutkimusvuosina liikunnallisestiaktiivisempiakuin tytötkaikissa ikäryh-missä,paitsi15-vuotiaissavuonna2014.Tuolloinjokakymmenes15-vuotiaistatytöistäjapojistasaavuttiliikuntasuosituksen,kunvuonna2016tämänikäisistäpojistajo23prosenttiajatytöistä13prosenttialiikkuivähintääntunninpäivittäin(taulukko3).
11-v. 13-v. 15-v. Vuosi Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki2014 36 26 31 22 15 19 11 9 102016 46 33 39 31 21 26 21 13 17
TAULUKKO 3. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) täy�ävien osuudet tutkimusvuoden, iän ja sukupuolen mukaan (vuonna 2014 n = 2764; vuonna 2016 n = 5514) (%).
ISTUMINEN JA RUUTUAIKA LISÄÄNTYVÄT IÄN MYÖTÄ, VANHEMPIEN PUUTTUMINEN VÄHENEELapsetjanuoret(11–15-v.)istuivatarkipäivinä(6t59min;n=5475)enemmänkuinviikonlop-puna(5t ja47min;n=5462).Nuoremmat lapset istuivatvähemmänkuinvanhemmat lapsetniinarkenakuinviikonloppuna.11-vuotiaatistuivatarkisinkeskimäärin5tuntia58minuuttiajaviikonloppuisin5 tuntia2minuuttia.13-vuotiaillavastaavat luvutolivatarkisin7 tuntia17mi-nuuttiajaviikonloppuisin6tuntia2minuuttiasekä15-vuotiaillaarkisin7tuntia52minuuttiajaviikonloppuisin6tuntia23minuuttia.11-ja13-vuotiaatpojatistuivatarkipäivisinvähemmänjaviikonloppuisinyhtäpaljonkuinsamanikäisettytöt.Sensijaan15-vuotiaatpojat istuivatarkisinsamanverranjaviikonloppuisinenemmänkuinsamanikäisettytöt.
Vainviisiprosenttialapsistajanuorista(9–15-v.)täyttiruutuaikaakoskevansuositukseneliviettiruudunääressäkorkeintaankaksituntiapäivässä(kuvio7).Noinpuolellelapsistajanuoristaker-tyiylikaksituntiaruutuaikaavähintäänviitenäpäivänäviikossa.Ruutuaikasuosituksettäyttyivätyleisemminnuoremmillakuinvanhemmillalapsilla.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutmerkittäviäerojasiinä,kuinkamonenapäivänäviikossaruutuaikasuositusylittyi.Lapsillejanuorillekertyisitäuseampanapäivänäruutuaikaaylikaksituntiapäivässämitävähemmänliikunnallisestiaktiivisiaheolivat.
14
0
20
40
60
80
100
5-7 päivänä3-4 päivänä1-2 päivänä0 päivänä
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 7. Lasten ja nuorten osuudet sen mukaan, kuinka monena päivänä viikossa ruutuaikaa kertyi yli kaksi tun�a päivässä* ikäryhmi�äin jaoteltuna (n = 6628) (%). *0 päivänä = täy�ää ruutuaikasuosituksen eli ruutuaikaa ei kerry yhtenäkään viikon päivänä yli kahta tun�a.
%
105 3 2 5
3122
14 1120
27 3125 23 26
3342
5964
49
Harvempi15-vuotiaannuorenvanhempiottikantaa lapsensaruutuaikaankuinmuiden ikäryh-mienlastenjanuortenvanhempi.9-vuotiaidenlastenvanhemmat(36%)toivoivatmuidenikä-ryhmienvanhempia(48—54%)harvemminlapsensavähentävänruutuaikaa.Lastenvanhemmat(35—47%)asettivatkuitenkinrajojaruutuaikaanhuomattavastiyleisemminkuinnuortenvan-hemmat(10—19%).Vainjokakymmenes15-vuotiaidenvanhemmistaasettinuorelleenruutuai-karajoituksia.Poikienjatyttöjenvanhemmatsuhtautuivatsamallatavoinruutuaikaan.
RUUTUAIKAA YHÄ ENEMMÄN, VANHEMPIEN RAJOITUKSIA VÄHEMMÄNRuutuaikasuosituksentäyttävien(11–15-v.)osuusolilaskenutvuodesta2014(5%)vuoteen2016(3%).Lapsiajanuoria,joilleruutuaikaakertyiylisuosituksenvähintäänviitenäpäivänäviikossa,olivuonna2014allepuolet(49%)vastaajajoukosta,vuonna2016ylipuolet(54%).Suurinkasvu,kahdeksanprosenttiyksikköä,olitapahtunut15-vuotiaissa.
Vuonna 2016 suurempi osuus (49%) vanhemmista toivoi nuorten vähentävän ruutuaikaansakuinvuonna2014(38%),muttatoisaaltaheasettivatsiihenrajojaentistäharvemmin.Ylipuolet11-vuotiaidenvanhemmistarajoittilastensaruutuaikaavuonna2014,vuonna2016enää35pro-senttia.13-vuotiaistanuorista28prosenttiasairajatruutuajalleenvuonna2014,muttavuonna2016 rajoja asetettiinenää joka viidennelle (19%).Myös15-vuotiaistapienempiosa sai rajatruutuajalleenvuonna2016(9%)verrattunavuoteen2014(17%).
LIIKUNNAN SEURANTALAITTEET JA SOVELLUKSETNykypäivändiginatiiveiksikinkutsututnuoretkasvavattietämättämillaistaelämäolisiilmaninterne-tiä.Aikuistenkeskuudessaliikkumistaseuraavatjaliikunnalliseenaktiivisuuteenkannustavatmatka-puhelinsovelluksetovaterittäinsuosittuja,muttaniidenkäytöstänuorisonkeskuudessatiedetäänvähemmän.
Kevään2016LIITU-tutkimuksessa11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltakysyttiin,onkoheilläjokinliikuntaamittaavistalaitteista(liite1,kysymys59).Puoletpojista(50%)jahiukanpienempiosuustytöistä(45%)raportoiomistavansaliikunta-aktiivisuuttaseuraavanälypuhelinsovelluksen.Jokakuudespoikajatyttö(16%)myöskäyttisovellustaseuratakseenliikunta-aktiivisuuttaan.Var-sinaistenliikuntamittareiden,kutensykemittarit jaurheilukellot,omistajiaolivähemmän(pojat= 29%, tytöt = 25%) kuin sovellustenomistajia. Liikuntamittareita käyttiaktiivisesti vain jokakymmenes lapsi januori. Sovellusten jamittareidenkäyttäjätolivat keskimäärin liikunnallisestiaktiivisempiajaistuivatvähemmänkuinmuutlapsetjanuoret.
15
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
YHTEENVETOSuositustenmukainen,vähintääntunninpäivittäinenliikuntaoliyleistynytlastenjanuortenkes-kuudessavuodesta2014vuoteen2016.LIITU-tutkimuksenkevään2016aineistossakolmasosalapsistajanuoristaliikkui liikuntasuositustenmukaisesti.Tästähuolimattasuurinosalapsistajanuoristaliikkuuedelleenliianvähän.Keväällä2016vähän(0–2päivänäviikossa,tunninpäivässä)liikkuvialapsiajanuoriaolijokakuudes.Myösiänmyötätapahtuvaliikunta-aktiivisuudenvähene-minenonedelleenajankohtainenhaaste,niinpojillakuintytöilläkin.LIITU-tutkimuksenvuoden2014aineistokerättiinWHO-koululaistutkimuksenyhteydessä.Huomioitavaaon,ettäjosverra-taankevään2016LIITU-tuloksiavuoden2014WHO-Koululaistutkimuksentuloksiin (Incleyym.2016),onliikuntasuosituksenmukaisestiliikkuvienlastenjanuortenosuuspysynytsamana.
Lähes kaksi kolmesta lapsesta ja nuoresta saavuttiWHO:n rasittavan liikunnan suosituksen eliliikkuivähintäänkolmenapäivänäviikossarasittavasti.NuoremmatlapsetliikkuivatWHO:nsuosi-tustenmukaisestiyleisemminkuinvanhemmatlapset.Poikienjatyttöjenvälilläeiolluteroa.Kan-sallisenpäivittäisenrasittavanliikunnansuosituksensaavuttivainkuusiprosenttialapsistajanuo-rista.Nuoremmatlapsetsaavuttivatkansallisensuosituksenyleisemminkuinvanhemmatlapsetjapojatyleisemminkuintytöt.Valtaosalapsistaaikoilisätävapaa-ajanliikuntaansavuodensisällä.
Lapsetjanuoretistuivatarkisinkeskimäärinylitunninenemmänkuinviikonloppuisin.Ruutuaika-suositustäyttyivainviidelläprosentillalapsistajanuorista,janoinpuolellaheistäruutuaikasuosi-tusylittyivähintäänviitenäpäivänäviikossa.Ruutuaikaolilisääntynytvarsinkinnuortenkeskuu-dessa.Vanhempiensuhtautuminenlastensaruutuaikaanolimuuttunutaiempaavapaammaksielirajoituksiaasetettiinharvemminkuinennen.
11–15-vuotiaistalapsistajanuoristanoinpuoletomistiliikuntaamittaavanälypuhelinsovelluksenjanoinjokaneljäsvarsinaisenliikuntamittarin,kutensykemittarintaiurheilukellon.Huomattavastiharvempikäyttiniitäaktiivisesti.Liikunnanseurantalaitteitataisovelluksiakäyttävälapsitainuoriolikeskimäärinliikunnallisestiaktiivisempijaistuivähemmänkuinmuutlapsetjanuoret.
16
3 Objektiivisesti mitattu paikallaanolo ja liikkuminen
Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä ja Tommi Vasankari
JOHDANTOSäännöllinenjamonipuolinenliikkuminenlapsenajanuorenamuodostaaperustanterveellekas-vulle ja kehitykselle (Poitras ym.2016).Runsaspaikallaanolo,erityisesti istuminen,onpuoles-taanhaitallistaterveydelle(deRezendeym.2014;Carsonym.2016).Viimevuosienteknologinenkehitysontuonutuusia,objektiivisia,aiempaatarkempiajaluotettavampiamenetelmiäpaikal-laanolon ja liikkumisenmittaamiseen (Aittasalo ym. 2015;Vähä-Ypyä ym. 2015). Kevään2016LIITU-tutkimuksessauuttaliikemittarimenetelmääkäytettiinensimmäistäkertaasuomalaisialap-siajanuoriaedustavassaotoksessa.AikaisemminsamaamenetelmääväestönpaikallaanolonjaliikkumisenmittaamiseenonkäytettyaikuisillaTerveys2011-tutkimuksessa(Husuym.2016)sekälapsillajanuorillaNaantalinliikkuvakoulu-tutkimuksessa(Husu&Vähä-Ypyä&Vasankari2016).
Tässäluvussaesitelläänkevään2016LIITU-tutkimuksenliikemittarituloksia.Ensinkuvataan,mi-tenlastenjanuortenvalveillaoloaikajakautuipaikallaanoloonjaeritehoiseenliikkumiseen.Tä-mänjälkeenkuvataanpaikallaanolonjasenkatkaisevientaukojensekäeritehoisenliikkumisenjapäivänaikanaotettujenaskeleidenjakaumatkokoosallistujajoukossasekäikä-jasukupuoliryh-mittäin.Lopuksitarkastellaan,mitensuomalaisetlapsetjanuoretsaavuttivatliikuntasuositukseneliliikkuivatreippaastivähintään60minuuttiapäivässä(WHO2010).
MITTAUSMENETELMÄN KUVAUSLastenjanuortenpaikallaanoloajaliikkumistamitattiinlantiollapidettävälläliikemittarilla,jostakäytettiinversioitaUKKAM30jaUKKRM42(UKK-instituutti,Tampere).Osallistujatkäyttivätliike-mittariaviikon(seitsemänpäivää)ajanainavalveillaollessaan.Mittariolikiinnikuminauhavyössä,jonkalapsetjanuoretpukivatylleenaamullaherättyäänjariisuivat illallanukkumaanmennes-sään.Mittaririisuttiinmyöspeseytymisenjavesiliikunnanajaksi.
Liikemittaritallensiliikkumisestaaiheutuvaakiihtyvyyssignaaliakolmiaksiaalisesti100Hz:ntark-kuudella. Liikkumista ja paikallaanoloa kuvaavatmuuttujat laskettiin kiihtyvyyssignaalin raaka-tietoihinperustuvienMAD jaAPE (MeanAmplitudeDeviation jaAngleofPosturalEstimation)-menetelmienavullakäyttäenkuudensekunninanalyysijaksoa(epoch).Paikallaanolo(istuminen,makaaminen ja seisominen) tunnistettiin liikemittarin raakadatastahuomioimalla sekä liikkeenmatalatehoettämittarinasentosuhteessatunnistettuunpystyasentoon.Mittarinasentomääri-tettiinjokaisenanalyysijaksonlopussa.Analyysijaksoistalaskettiinyhdenminuutinliukuvaekspo-nentiaalinenkeskiarvojaliikkuminenluokiteltiintehonmukaankolmeenluokkaan:kevyt(1,5–2,9MET),reipas(3,0–5,9MET)jarasittava(≥6,0MET)(Suniym.2014).
Paikallaanoloa ja liikkumista kuvaavina muuttujina käytettiin istumisen/makuulla olon, paikal-laanseisomisenjaeritehoisen liikkumisenkeskimääräisiäosuuksia liikemittarinkäyttöajasta(=mittausaika). Lisäksi tarkasteltiinpaikallaanolon jaeri tehoisen liikkumisenkokonaiskestonpäi-vittäisiäkeskiarvoja sekäsitä, kuinkamontakertaapäivässä istuminen taimakaaminenpäättyipystysuuntaiseenliikkeeseen(=ylösnousu)jakuinkamontaaskeltalapsetjanuoretkeskimäärinottivatpäivänaikana.Mikäli liikemittariaolikäytettyyli19tuntiapäivässä,katsottiin lapsentainuorennukkuneenmittariyllään.Tällöin19tunninylimeneväaikavähennettiinistuen/makuullavietetystäajasta.
17
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
LIIKEMITTAREIDEN KÄYTTÖYhteensä3284lastatainuortaottiliikemittarinkäyttöönsä,mutta10mittariapalautuiilmanni-meätaimuita tunnistetietoja.Tässä tarkastelussakäytettävää liikemittariaineistoasaatiin3274lapselta ja nuorelta (57% tyttöjä).Heistä 90 prosenttia (n = 2931, 59% tyttöjä) oli käyttänytmittariavähintäänneljänäpäivänä,ainakin10tuntiapäivässä.Tätärajaavoidaanpitääriittävänäkuvaamaanpaikallaanolonjaliikkumisenmääräävalveillaoloaikana.
Ylipuoletlapsistajanuoristakäyttimittaria6–7päivänäviikonaikana,keskimäärin14tuntiapäi-vässä(taulukko4).9-vuotiaista43prosenttiakäyttimittariaviikonjokaisenapäivänä,kunvastaavaosuus15-vuotiaillaoli35prosenttia.Alakouluntytötjapojateivätjuurieronneettoisistaanmitta-rinkäyttöajansuhteen,muttayläkoulussasuurempiosatytöistäolikäyttänytliikemittariakaikkinaviikonpäivinäkuinpojista(40%vs.29%).
A Liikemi�aria käy�äneet 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Päivienlkm Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki1-3 11 6 8 9 7 8 17 11 13 23 9 154 6 8 7 8 9 8 11 6 8 10 10 105 13 15 14 17 19 18 17 17 17 16 17 176 28 27 28 24 28 26 27 25 26 21 25 237 42 44 43 42 37 40 28 41 36 30 38 35n 441 536 977 443 519 962 302 480 782 214 339 553
B Liikemi�aria vähintään 4 päivänä, ainakin 10 tun�a/päivä käy�äneet 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikkit:min/päivä 13:52 13:45 13:48 14:01 13:55 13:58 14:08 14:17 14:13 14:21 14:11 14:15n 391 504 895 403 482 885 250 429 679 165 307 472
TAULUKKO 4. Liikemi�arin käy�öpäivien lukumäärät (%) ([A]; n = 3274) ja keskimääräiset käy�öajat mi�aria vähintään 4 päivänä, ainakin 10 tun�a päivässä käy�äneillä ([B]; n = 2931).
18
PAIKALLAANOLON JA LIIKKUMISEN OSUUDET VALVEILLAOLOAJASTALapset januoretviettivätkeskimäärinpuoletvalveillaoloajastaan istuentaimakuulla (kuvio8).Istumisen/makuullaolonosuusolipienin9-vuotiaillajasekasvoitasaisestivanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.Keskimäärinkymmenesosapäivästävietettiinpaikallaanseisten.Seisomisenosuuskasvoihiemannuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä,erityisestitytöillä.Tytöilläseiso-misenosuusolijonkinverransuurempikuinpojilla.Paikallaanseisomisenkeskimääräinenosuusvalveillaoloajastaoliyhtäsuuri9-vuotiaillatytöilläja15-vuotiaillapojilla.
Suurin osa lasten ja nuorten liikkumisesta oli kevyttä (1,5–2,9MET) (kuvio 8). Nuoremmissaikäryhmissäkevyttä liikkumistaoli enemmänkuinvanhemmissa.Tytöillä kevyttä liikkumistaolihiemanenemmänkuinpojilla,muttavanhemmissaikäryhmissäerotasoittui.Reipastaliikkumis-ta (3,0–5,9MET)oli noinkymmenesosavalveillaoloajasta ja rasittavaa liikkumista (≥6,0MET)vainpariprosenttia.Lapset(9-ja11-vuotiaat)liikkuivatkeskimäärinenemmänkuinnuoret(13-ja 15-vuotiaat). Pojilla oli keskimäärin enemmän reipasta ja rasittavaa liikkumista kuin tytöillä.15-vuotiallatytöillärasittavaaliikkumistaolienääalleprosenttivalveillaoloajasta.
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v.11-v.9-v.15-v.13-v.11-v.9-v.
Rasi�ava liikkuminenReipas liikkuminenKevyt liikkuminenSeisominenMakuu ja istuminen
KUVIO 8. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloajasta (n = 2931) (%).POJAT
%
TYTÖT
2,8
15
26
6
50
2,4
14
25
6
53
1,7
11
23
8
56
1,3
9
21
9
60
1,7
12
30
9
47
1,4
10
27
10
52
1,1
8
23
12
56
0,87
22
14
57
PAIKALLAANOLON MÄÄRÄLapsetjanuoretistuivattaiolivatmakuullakeskimäärin7tuntia44minuuttiapäivässä.9-vuotiail-latämäaikaolikeskimäärin6tuntia41minuuttia,11-vuotiailla7tuntia19minuuttia,13-vuotiailla8tuntia2minuuttiaja15-vuotiailla8tuntia24minuuttia(kuvio9).Pojatistuivattaimakasivatvalveilla ollessaan keskimäärinhiemanenemmän kuin tytöt kaikissamuissa ikäryhmissäpaitsi13-vuotiaissa.
0
2
4
6
8
10
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 9. Istumisen ja makuulla olon keskimääräinen aika päivässä tunteina (n = 2931).
tun�a
6,9 6,5 6,77,4 7,2 7,3
8,0 8,0 8,08,6
8,1 8,2
19
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Paikallaanseisomiseenkäytettiinkeskimäärin78minuuttiapäivässä.Nuoret(13-ja15-vuotiaat)seisoivatkeskimäärinenemmänkuinlapset(9-ja11-vuotiaat),jatytötseisoivatkaikissaikäryh-missäkeskimäärinenemmänkuinpojat(kuvio10).
0
40
80
120
160
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 10. Paikallaan seisomiseen käyte�y keskimääräinen aika päivässä minuu�eina (n = 2931).
minuu�a
52
7665
53
8068 64
10490
78
117103
Lapset januorettauottivat istumistaankeskimäärin36kertaapäivässä.Ylösnousujenlukumää-rässäeiollutsuurtaeroaikäryhmienvälillä.Tilastollisestimerkitseväeroolivain9-vuotiaidenja15-vuotiaidenvälillä.Tytöillätauottamistakuvaaviaylösnousujaolienemmänkuinpojilla,erityi-sestinuoremmissaikäryhmissä(kuvio11).Pojilla ikäryhmienvälilläeiollut juurierojaylösnou-sujen lukumäärässä,mutta tytöillä ylösnousujen lukumäärä pieneni 9-vuotiaista 15-vuotiaisiinsiirryttäessä.Vanhimmatkin tytötnousivatkuitenkinkeskimäärinuseamminylöspäivänaikanakuinnuorimmatpojat.
0
10
20
30
40
50
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 11. Ylösnousujen keskimääräinen lukumäärä päivässä (n = 2931).
lukumäärä
34
4138
34
40 3834
38 3733
36 35
LIIKKUMISEN MÄÄRÄLapsetjanuoretottivatkeskimäärin10243askeltapäivässä.Nuoremmatikäryhmätottivatenem-mänaskeleitakuinvanhemmatryhmät(kuvio12).Pojatottivatkeskimäärinenemmänaskeleitakuintytöt,muttasukupuoltenvälineneroolivanhemmissaikäryhmissäpienempikuinnuorem-missa.9-vuotiaattytötottivatvainhiemanenemmänaskeleitapäivässäkuin13-vuotiaatpojat.Keskimäärinenitenpäivittäisiäaskeleitakertyi9-vuotiaillepojillejavähiten15-vuotiailletytöille.
20
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 12. Päivi�äisten askelten lukumäärä keskimäärin (n = 2931).
lukumäärä
12546
1037211322 11849
948610562
9967
8534 9061 87167918 8197
Lapsetjanuoretliikkuivatkevyesti(1,5–2,9MET)keskimäärin3,5tuntiapäivässä.9-vuotiaillaolikevyttäliikkumistalähestuntienemmänpäivässäkuin15-vuotiailla(kuvio13).Tytöilläolikevyttäliikkumistakeskimäärinenemmänkuinpojilla;9-ja11-vuotiaattytötliikkuivatkevyestihiemanenemmänkuinsamanikäisetpojat,muttavanhemmissaikäryhmissäsukupuoltenvälilläeiollutmerkitsevääeroa.
0
2
4
6
8
10
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 13. Kevyen liikkumisen määrä keskimäärin päivässä tunteina (n = 2931).
tun�a
3,6 4,1 3,9 3,4 3,7 3,6 3,3 3,2 3,2 3,0 3,1 3,0
Reipasta(3,0–5,9MET)liikkumistakertyilapsillejanuorillekeskimäärin92minuuttiajarasittavaa(≥6MET)liikkumista14minuuttiapäivässä.Sekäreippaanettärasittavanliikkumisenmäärävä-heniselvästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.
Pojat liikkuivatkaikissatarkastelluissa ikäryhmissä,molemmilla tehoalueillakeskimäärinenem-mänkuintytöt(kuvio14).
21
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
0
40
80
120
160
Rasi�ava liikkuminen
Reipas liikkuminen
Rasi�ava liikkuminen
Reipas liikkuminen
Rasi�ava liikkuminen
Reipas liikkuminen
9-v.11-v.13-v.15-v.
KUVIO 14. Reippaan ja rasi�avan liikkumisen määrä keskimäärin minuu�eina (n = 2931).
minuu�a
POJAT TYTÖT KAIKKI
124115
93
76
23 20 14 11
9986
14 11 10 7
110
66
18 15 11 8
6860
99
77
LIIKUNTASUOSITUKSEN SAAVUTTAMINENKolmasosa(34%)9–15-vuotiaistasuomalaislapsistaja-nuoristaliikkuireippaastitairasittavastivähintään60minuuttiajokaisenamittauspäivänä.Tarkastelussaolivatmukanaliikemittariavähin-täänneljänäpäivänä,ainakin10tuntiapäivässäkäyttäneetlapsetjanuoret.9-vuotiaistaliikun-tasuosituksensaavuttinoinpuolet,11-vuotiaistareilukolmannes,13-vuotiaistaenääneljäsosaja15-vuotiaistavainjokakymmenes(kuvio15).Pojatsaavuttivatsuosituksentyttöjäuseammin:kaikissaikäryhmissäsuosituksensaavuttaneitapoikiaolienemmänkuintyttöjä.
Saavuttaakseenliikuntasuosituksenmittarianeljänäpäivänäkäyttäneidenlastenjanuorten(n=265;9%)pitisiisliikkuareippaastitairasittavastiainakin60minuuttiajokaisenaneljänäpäivänä.Vastaavastimittariaviitenä(n=530;18%),kuutena(n=855;29%)jaseitsemänä(n=1281;44%)päivänäkäyttäneidenpitiliikkuareippaastitairasittavastivähintääntuntijokaisenamittaus-päivänä.
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 15. Liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a reipasta/rasi�avaa liikkumista jokaisena mi�auspäivänä) saavu�avien lasten ja nuorten osuudet (n = 2931) (%).
%
65
4151 50
2737
32
1521 18
8 11
Kun liikkumisenkokonaismääräntarkasteluunotettiinmukaanmyöskevyt liikkuminen,84pro-senttia 9-vuotiaista liikkui vähintään kolme tuntia jokaisenamittauspäivänä (kuvio 16). Kolmeneljästä11-vuotiaasta,puolet13-vuotiaista ja kaksi viidestä15-vuotiaasta liikkui vähintäänke-vyestiainakinkolmetuntiapäivässä. Ikäryhmienvälinenerosiissäilyimyöskevyenliikkumisensisältävissätarkasteluissa,muttasukupuoltenväliseterotolivatpienemmätkuinvainreippaantairasittavanliikkumisensisältävissätarkasteluissa.
22
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v.11-v.9-v.
PojatTytötKaikki
KUVIO 16. Vähintään kolme tun�a jokaisena mi�auspäivänä liikkuneiden lasten ja nuorten osuudet (kevyt, reipas ja rasi�ava) (n = 2931) (%).
%
83 85 8476 75 76
58
4751
42 39 40
YHTEENVETO Objektiivistenmittaustenmukaansuomalaiset lapset januoretviettivätpuoletvalveillaoloajas-taan joko istuen taimakuulla (7 t44min).Paikallaanseistenheviettivätnoinkymmenesosanajastajakevyestiliikkuenkeskimäärinneljänneksen.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenlap-setjanuoretkäyttivätvainreilunkymmenesosanvalveillaoloajasta.Paikallaanolonmäärälisään-tyimerkittävästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä,jasamanaikaisestierityisestireippaanjarasittavanliikkumisenmäärävähentyi.Pojatliikkuivatreippaastijarasittavastienem-mänkuin tytöt jahemyös saavuttivat liikuntasuosituksen tyttöjäuseammin. Tytötpuolestaanliikkuivatkevyestijonkinverranpoikiaenemmän,erityisestikahdessanuorimmassaikäryhmässä.Tytötmyösseisoivatkeskimäärinpoikiaenemmänjatauottivatistumistapoikiauseammin.
Aikaisemmistatutkimuksistapoiketentässätutkimuksessapystyttiinerottamaanpaikallaanseiso-minenistumisestajamakuullaolostajamyöspäivittäistenylösnousujenmäärävoitiintunnistaa.Seisomiseenkäytettyaikanäyttäisilisääntyvännuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiirryttäessä.Ylösnousujen lukumäärässäei sensijaantapahtunutsuuriamuutoksia,mikäsamanaikaisen is-tuentaimakuullavietetynajanlisääntymisenkanssaviestiisiitä,ettänuoretistuvattaimakaavatpidempiäaikojakerrallaankuinlapset.
Näidentulostenvertaaminenaikaisemmintehtyihinobjektiivisiinmittauksiinonhaastavaaliike-mittariaineiston analysointimenetelmiin liittyvien erojen vuoksi. Tässä tutkimuksessa käytettyämenetelmääonlapsillajanuorillakäytettyaikaisemminvainalueellisestirajatummassaNaantalinliikkuvakoulu-tutkimuksessa(Husu&Vähä-Ypyä&Vasankari2016),jasiihenverrattunatuloksetovatvarsinsamansuuntaisia.
Jatkossatarvitaansystemaattisestisamallamittausmenetelmälläkerättyäseurantatietoasuoma-laistenlastenjanuortenpaikallaanolostajaliikkumisesta.Erityisestitulisitarkastella,mitenlastenjanuortenpaikallaanolojaliikkuminenjakautuvatpäivänaikana,jottapystyttäisiintunnistamaansellaisetajanjaksot, joissaolisimahdollistavähentää tai tauottaapaikallaanoloa ja lisätä liikku-mista.Arki-javiikonloppupäiviätulisitarkastellaerikseen.Lisäksitarvitaantietoapaikallaanolonvähentämisenjaerityisestikevyenliikkumisenlisäämisenvaikutuksistalastenjanuortentervey-teen.
23
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
4 Liikuntapaikat ja -tilaisuudetKimmo Suomi, Anette Mehtälä ja Sami Kokko
JOHDANTOLIITU-tutkimuksessa liikuntapaikkojen luokitusnojautuu soveltaenvaltakunnalliseenopetus- jakulttuuriministeriön käyttämään ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hal-linnoimaan LIPAS liikuntapaikkaluokitteluun (Suomi& Vehkakoski 2016). Kyseessä on Suomen 34000 liikuntapaikanGIS-paikkatietojärjestelmä (Geographical Information Systems), jossa jo-kaisellaliikuntapaikallaonomakarttakoordinaatteihinperustuvasijaintitietosekäsiihensidotutominaisuustiedot,kutenkoko,pituus,leveys,korkeusjalajimahdollisuudet.TässätutkimuksessaLIPAS-luokittelusta poiketenmukanaovat kaupunkitila (aukiot, skeittipaikka, puistot) ja koulunpiha-alue.LIPAS-tietokannanylläpitoonannettuopetus-jakulttuuriministeriöstäJyväskylänyli-opistonliikuntatieteellisentiedekunnanhoidettavaksijo1980-luvultalähtien.LIPAS:takäyttävätliikuntaviranomaiset päättäessään liikuntarakentamisen valtionavuista. Kunnat käyttävät sitäomien liikuntapaikkojensamarkkinointiin jaurheiluliitot voivatetsiä järjestelmästä sopivia tur-naus- ja leiripaikkoja. Yksityinen sektori käyttää systeemiä liikuntarakentamisenmarkkinointiinsekärakennusmateriaalienmyymiseen.
Tässäluvussatarkastellaanlastenjanuortenosallistumistaerilaisiinliikunta-jaurheilutilaisuuk-siin(liite1.kysymys20)sekäliikuntapaikkojenkäytönuseutta(liite1.kysymys22)kouluajanulko-puolella,lastenjanuortenvapaa-aikana.
MISSÄ LAPSET JA NUORET LIIKKUVAT VAPAA-AIKANAAN?Kutenvuonna2014,kevään2016LIITU-tutkimustulostenmukaankevyenliikenteenväylätolivatkäytetyinlastenjanuortenliikuntapaikka,silläniilläliikkuikeskimäärinyli70prosenttialapsistajanuoristavähintäänviikoittainkouluajanulkopuolella.Vainkuusiprosenttialapsistajanuoristailmoitti,etteiliikukevyenliikenteenväylillälaisinkaan.Tytöt(75%)liikkuivatviikoittainenemmänkevyenliikenteenväylilläkuinpojat(67%).(Taulukot5ja6.)
Lapset ja nuoret käyttivät säännöllisesti viikoittain toiseksi yleisimmin sisäsaleja ja ulkokenttiä.Ylikolmanneksellelapsistajanuoristanäilläliikuntapaikoillaonsuurimerkityspäivittäisessäelä-mässä.Lapsistajanuoristanoinneljäsosaeiliikkunutsisäsaleissajanoinkuudesosaeiliikkunutulkokentillälainkaan.Näissäliikuntapaikoiksirakennetuissaympäristöissäliikkuisiisainakinjoskusvapaa-aikanaannoin80prosenttialapsistajanuorista.(Taulukot5ja6).
Aidossaluonnossaliikkuivähintäänkerranviikossakolmasosatutkimukseenosallistuneistalapsis-tajanuorista.Heistä12prosenttiaeiliikkunutluonnossavapaa-ajallalainkaan.Kaupunkitilassaliikkuminenolilähesyhtäsuosittuakuinaidossaluonnossaliikkuminen;kaupunkitilaakäyttiliik-kumisympäristönäviikoittaintaiuseamminkeskimäärin30prosenttialapsistajanuorista.Ulkoi-lualueidenja-reittienviikoittaisiakäyttäjiäolihiemanylineljäsosa(26%)lapsistajanuoristakutenmyöskoulupihankäyttäjiä(25%)kouluajanulkopuolella.Tyypillisimmilläänaidossaluonnossajaulkoilualueillasekä–reiteilläliikuttiinmuutamankerranvuodessataienintäänmuutamankerrankuukaudessa,jolloinluontoliikuntaeinäytäolevanvarsinaisestilastenjanuortentyypillisintäva-paa-ajanliikuntaa.(Taulukot5ja6.)
Koulupihallaonmerkittäväsija lasten(11-v.)kouluajanulkopuolisessavapaa-ajankäytössä;vain19prosenttialapsistaeiliikkunutvapaa-aikanaankoulupihallalaisinkaan.Toisaaltaiänyhteyslii-
24
kuntapaikkojenkäytönyleisyyteennäkyiselvimminkoulupihojenkäytössä:piha-alueellakoulu-ajanulkopuolellavähintäänkerranviikossaliikkui11-vuotiaista40prosenttia,mutta15-vuotiaistaenää13prosenttia.Lastenjanuortenliikkuminenkaikissatarkastelluissaliikuntapaikoissaolisitävähäisempäämitävanhempialapsetolivat,muttaliikuntapaikkojensuosituimmuuteenikäeivai-kuttanut.(Taulukko5.)
Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiKevyen liikenteen väylät 67 75 75 74 62 71Sisäsalit 40 32 39 38 31 36Ulkokentät 43 24 40 32 26 33Aito luonto 29 36 34 33 30 33Kaupunki�la 33 28 38 31 21 30Ulkoilualueet ja -rei�t 25 27 28 26 23 26Koulun piha-alue 31 19 40 20 13 25n 2573 - 2768 - 1868 - 1863 - 1591 - 5330 - 2636 2825 1928 1899 1619 5446
TAULUKKO 5. Niiden lasten ja nuorten osuudet, jotka käy�vät liikuntapaikkoja liikkumiseen kouluajan ulkopuolella vapaa-aikana noin kerran viikossa tai useammin (%).
TAULUKKO 6. Liikuntapaikkojen käy�ö kouluajan ulkopuolella (n = 5330 - 5446) (%)
useita kertoja noin kerran muutaman kerran muutaman ei viikossa viikossa kuukaudessa kerran vuodessa ollenkaanKevyen liikenteen väylät 52 19 14 9 6Sisäsalit 21 15 15 25 24Ulkokentät 18 15 21 31 15Aito luonto 14 19 28 27 12Koulun piha-alue 13 12 15 24 37Kaupunki�la 13 18 23 23 23Ulkoilualueet ja -rei�t 9 17 25 32 17
Lapset januoretkäyttiväterilaisia liikuntapaikkoja liikkumiseenkouluajanulkopuolellasitäylei-semminsäännöllisesti(noinkerranviikossataiuseammin)mitä liikunnallisestiaktiivisempiaheolivat.Yhteysolijohdonmukaisestisamansuuntainenliikuntapaikasta,ikäryhmästätaisukupuo-lestariippumatta.
Vuoden 2014 LIITU-raporttiin verrattuna uutena taustamuuttujana tarkasteltiinmaaseudun jakaupungin eroja, koska oletuksena oli, ettämaaseudulla olisi kärsitty liikuntamahdollisuuksienpuutteestaenemmänmuunmuassakyläkoulujenlakkauttamisbuuminjohdosta.LIITU2016-tu-lostenmukaanmaaseudunlapsetkompensoivatvarsinaistenliikuntapaikkojenpuutettaulkokent-tienjaluontoympäristönaktiivisemmallakäytölläkaupunkeihinverrattuna,muttaerotmaaseu-dunjakaupunginvälilläeivätolleetmerkittäviä.Kaupunginjamaaseudunyhtäläisyyttäselittäneese,ettäkoulujalakkautetaansamassatahdissamyöskaupungeissa,jolloinmenetetäänainasisä-liikuntapaikka(koulunsali)japahimmassatapauksessamyösulkoliikuntapaikka(koulunpiha),joskoulupoistuulakkautuksenvuoksiyleisestäkäytöstä.
KETKÄ LASTA LIIKUTTAVAT LASTEN VAPAA-AIKANA?
Omaehtoinen liikunta
Omaehtoinen liikunta oli lasten ja nuorten yleisin liikunnanmuoto, sillä 91 prosenttia ilmoittiharrastavansaomaehtoistaliikuntaavähintäänkerranviikossa.Paljoneli4–7kertaaviikossaoma-ehtoisestiliikkuviaolivastaajista51prosenttiajalähesjokatoinenpäiväliikkuvia(vähintään2–3kertaaviikossa)liikkuviaoli79prosenttia.Vähänelikerranviikossaliikkuviaoli13prosenttiaja
25
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
ei lainkaanomaehtoisesti liikkuviaoli yhdeksänprosenttia lapsista januorista (pojista10% jatytöistä7%).
Omaehtoinenliikkuminenväheninuoremmistavanhempiinikäryhmiinmentäessä.Paljonoma-ehtoisestiliikkuviaoli9-vuotiaissanoinkolmeneljäsosaa(73%),11-vuotiaissavajaakolmeviides-osaa(57%),13-vuotiaissakaksiviidesosaaja15-vuotiaissavähemmänkuinkolmasosa(31%).
Noinkolmannes(34–35%)13-ja15-vuotiaistanuoristaliikkuiomaehtoisesti2–3päivänäviikossa,11-vuotiaistanoinneljännes(27%)ja9-vuotiaistakuudesosa.Myöskerranviikossaliikkuvienosuussuurenisitämukaa,mitävanhempialapsetolivat(9-v.:6%;11-v.:10%;13-v.:15%;15-v.:21%)
Urheiluseurojen ohjattu liikunta
9–15-vuotiaistalapsistajanuorista53prosenttialiikkuiurheiluseuroissavähintäänkerranviikos-sa,pojat (58%) yleisemminkuin tytöt (49%).Urheiluseurassavähintäänkaksi kertaaviikossaliikkuilapsista(9-ja11-vuotiaat)45prosenttia,13-vuotiaista42prosenttiaja15-vuotiaista33pro-senttia.9-vuotiaitavainkerranviikossaliikkuvialapsiaoliurheiluseuroissa15prosenttia,15-vuo-tiaissa nuorissa enää kahdeksan prosenttia. Seuroissa kerran viikossa liikkuvien osuus oli noinpuoletseuroissapaljon(4–7päivänä)liikkuvienosuudesta.
Liikuntakerhot
Liikuntakerhojen toimintaan osallistui vähintään kerran viikossa keskimäärin 27 prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Yleisimminkerhoihinvähintäänkerranviikossaosallistuivat9-vuotiaatlapset(35%)jaharvimmin15-vuotiaatnuoret(18%).Pojatjatytötolivattässäharras-tuksessatasaväkisenaktiivisia.
Koulujen muu ohjattu liikuntatoiminta
Koulujenmuuhunohjattuunliikuntaanosallistuivähintäänkerranviikossa23prosenttialapsistajanuorista.9–11-vuotiaat(30%)lapsetosallistuivatkoulujenmuuhunohjattuuntoimintaansel-keästiyleisemminkuin13–15-vuotiaat(14–15%)japojatyleisemmin(26%)kuintytöt(18%).
Liikuntayritykset
Lapsistajanuorista41prosenttiaosallistuivähintäänkerranviikossayksityistenyritystentarjoa-miinliikuntapalveluihin.Tytötottivatosaayksityistenyritystenliikuntapalveluihinhuomattavastiyleisemminkuinpojat,silläpojistavähintäänkerranviikossayritystentarjoamiinpalveluihinosal-listui34prosenttiajatytöistä47prosenttia.
ASUINPAIKALLA YHTEYS LIIKUNTA- JA URHEILUTILAISUUKSIIN OSALLISTUMISEENLapset januoretosallistuivat sitäyleisemminsäännöllisesti (kerranviikossa taiuseammin)eri-laisiinliikunta-jaurheilutilaisuuksiinvapaa-aikanaanmitäaktiivisempiaheliikunnallisestiolivat.Vahvimminliikunta-aktiivisuudenyhteyssäännölliseenosallistumiseennäkyiurheiluseuranjalii-kunta-alanyritystenkohdalla,heikoimminkouluntaimuunseuranjakerhonkohdalla.
Lapset januoretosallistuivatsäännöllisestiurheiluseurojenohjattuun liikuntaanhuomattavastiyleisemminkaupungissa(ka.58%)kuinmaaseudulla(ka.45%)iästäjasukupuolestariippumat-ta.Maaseudullapojat(75%)liikkuivatmuidenseurojentaikerhojenjärjestämissätapahtumissayleisemminkuinkaupungissaasuvatpojat(70%).Myöskoulujenohjattuuntoimintaanosallistu-minenoliyleisempäämaaseudullaasuvienpoikienkeskuudessakuinkaupungissaasuvien,var-sinkin11-vuotiaiden(44%vs.29%)ja13-vuotiaiden(26%vs.16%)joukossa.15-vuotiaattytötosallistuivatliikunta-alanyritystentoimintaanyleisemminkaupungissa(66%)kuinmaaseudulla(56%),kuntaasomaehtoinenliikkuminenolitämänikäisillätytöilläyleisempäämaaseudulla(91%vs.85%).
YHTEENVETOTämäntutkimuksenmukaanlastenjanuortenliikuntapaikkojenkäyttöprofiilionurbanisoitunut.Lastenjanuortenliikuntapaikkojenkäyttöprofiilissasuosituimpia”liikuntapaikkoja”olivatkevyenliikenteenväylät,joillaliikkuivähintäänkerranviikossaläheskolmeneljästälapsestajanuoresta.Tuloskertooaktiivisestakulkutavastakodinjakouluntaiharrastustenvälilläsekätoisaaltakevyen
26
liikenteen väylien yleisyydestä asuinalueiden ja perusopetuksen koulujen välillä (Suomi 2005).Varsinaisetrakennetutliikuntapaikat–sisäsalitjaulkokentät–olivattoiseksisuosituimpialiikun-tapaikkoja,joitaainakinjossainmäärinkäyttineljäviidestätutkimukseenosallistuneistalapsistajanuorista.
Läheskaksiviidesosaalapsistajanuoristaeiliikkunutvapaa-aikanaankoulupihallalaisinkaan.Kou-lunpiha-alueenkäyttämättömyydessävoiollayhtenätekijänäkoulujenlakkauttamiset,jolloinnii-denpihojenkäyttövapaa-ajanliikuntaanonvaikeutunut.Koulunpiha-alueellanäyttääkuitenkinolevanedelleenmerkittäväsija11-vuotiaidenlastenvapaa-ajanliikunta-aktiivisuudessa.
Lastenjanuortensuosituimmaksiliikuntapaikaksiosoittautunutkevyenliikenteenväyläonsuosi-tuinliikuntapaikkamyösaikuisväestönkeskuudessa.Aikuistenjanuortenliikkumisympäristönäyt-täätältäosinolevansamankaltaistumassa.Toisaaltaaikuisväestönkäyttöprofiilissakorostuvatlap-siajanuoriaenemmänaitoluontojaulkoilualueetsekä–reitit,kuntaasrakennetutliikuntapaikatnäyttävätolevanvarsinmerkityksellisiä liikuntapaikkoinalapsille januorille.Lapsistajanuoristaharvaliikkuisäännöllisestiaidossaluonnossa,ulkoilualueillaja-reiteillä.Ehkähiemanyllättäen,tähäntutkimukseenosallistuneidenlastenjanuortenliikkumispaikkojenkäytössämaaseudunjakaupunginvälilläeiollutmerkittäviäeroja.
Yhdeksänkymmenestälapsestajanuorestaliikkuivähintäänkerranviikossaomaehtoisesti.Nuo-remmat liikkuivatomaehtoisestimerkittävästiyleisemminvähintään joka toinenpäivä viikossakuinvanhemmatlapset.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutmerkittäviäeroja.
Säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa urheiluseuran puitteissa harjoitteli kaksi viidestä9–15-vuotiaasta.Korkeintaankerranviikossaliikkuiharvempikuinjokakahdeksas.Seuroissaker-ranviikossaliikkuvienmääräolivainnoinpuoletseuroissapaljon(vähintäänjokatoinenpäivä)liikkuvienmäärästä.Tämäkertooseurojentoimintapolitiikanolevankeskittynytenemmänsään-nölliseenuseammankerranviikossatapahtuvaanurheiluharjoitteluunkuinkerranviikossa”hönt-säilyyn”.
Lapsetjanuoretosallistuivaturheiluseurojenohjattuunliikuntaanyleisemminkaupungissakuinmaaseudulla.Maaseudullapojat harrastivat liikuntaa kerhoissa, koulussa taimuissa seuroissa,kutenesimerkiksipartiossa,yleisemminkuinkaupungissaasuvatpojat.
YritystenpalveluihinosallistuisäännöllisestinytselvästisuurempiosuuslapsistajanuoristakuinviimeLIITU-tutkimuksenaikoihin(41%vs.30%).Tuloksiaeitosinvoiverratatäysinkeskenään,sillä 9-vuotiaat eivät olleet tutkimuksessa mukana lainkaan vuonna 2014 ja kysymyksen vas-tausvaihtoehdot poikkesivat nykyisistä. Vanhimman ikäryhmän tytöt osallistuivat liikunta-alanyritysten toimintaan yleisemmin kaupungissa kuinmaaseudulla omaehtoisen liikunnanollessasuositumpaamaaseudulla.Keskimäärintytötottivatosaayksityistenyritystenliikuntapalveluihinyleisemminkuinpojat.Syynävoiollase,ettätytöilleonmarkkinoillaenemmäntarjontaa(mm.hevosharrastus,monipuolinentanssinharrastusjatanssistudiot)kuinpojille(kehonrakennus,voi-mailu,kamppailulajit)(Suomi2012).
27
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
5 Urheilu ja seuraharrastaminen
Kaisu Mononen, Minna Blomqvist, Pasi Koski ja Sami Kokko
JOHDANTO Urheiluseuratoiminnallaonmerkittäväroolisuomalaisessaliikuntakulttuurissalastenjanuortenliikunta-aktiivisuuden ja liikuntakasvatuksen edistäjänä. Neljä viidestä suomalaisesta nuorestavähintäänkinkokeileeseuratoiminnassamukanaoloaennenaikuisikää(Koski&Tähtinen2005).Kansallisen liikuntatutkimuksenmukaan3–18-vuotiaista lapsista januoristanoin43prosenttiaharrastivuonna2009liikuntaataiurheiluaurheiluseurassa(SLU2010).EdellisenLIITU-tutkimuk-senmukaanseuratoimintaanosallistuivuonna2014ylipuolet11–15-vuotiaistalapsistajanuo-rista(Blomqvistym.2015).
Seuraharrastamisensuosioonviimeisenvuosikymmenenaikanakasvanutjaonkorkeimmillaannoin11-vuotiaana(Airaym.2013).Urheiluseuratoimintaantullaanmukaankeskimäärin6–9-vuo-tiaana ja valtaosa urheiluseurassa harrastavista valitsee päälajinsa viimeistään yläkouluiässä. (Kokko&Villberg&Kannas2010;Aarresola&Konttinen2012b).Vuoden2014LIITU-tutkimuksenmukaanurheiluseuratoimintaan tultiinmukaannoin seitsemänvuotiaana japäätösyhden lajinharrastamisestatehtiinkeskimäärinyhdeksänvuotiaana(Blomqvistym.2015).
Urheiluseurassaharrastavienosuusalkaalaskea11ikävuodenjälkeenja15–18-vuotiaistaenääjoka kolmas harrastaa liikuntaa urheiluseurassa (SLU 2010). Vaikka lopettamisen huippukohtaonkin15-ikävuodenvaiheilla, alkaa sekiihtyä jomuutamaavuottaaikaisemmin.Vuoden2014LIITU-tutkimuksessalopettamisenyleisimmäksisyyksimainittiinkyllästyminenlajiin.Lisäksijouk-kueessatairyhmässäviihtymättömyysjaettäharrastuseitunnutarpeeksiinnostavaltavaikuttivatusein11–15-vuotiaidenlastenjanuortenlopettamispäätökseen(Blomqvistym.2015).
Tässä LIITU-tutkimuksessa urheiluseurassa harrastamiseen liittyvillä kysymyksillä kartoitettiinseuratoimintaanosallistumista,urheiluseuraharrastuksenaloittamista,harrastamisenmonipuoli-suutta,harrastettujalajeja,harjoittelunmääriä,kilpailemistajatavoitteitapäälajissa,valmentajantoimintaasekäurheiluharrastuksenlopettamiseenvaikuttaneitatekijöitä(liite1,kysymykset42ja42A–42T).Urheiluseuraharrastamiseen liittyviinkysymyksiinvastasivatainoastaanseuratoimin-nassakyselyntekohetkellämukanaolleetlapsetjanuoret.
URHEILUSEURATOIMINTAAN OSALLISTUMINENKaikistaLIITU-kyselynurheiluseuratoimintaanosallistumistakoskeviinkysymyksiinvastanneista(n=6922)hiemanylipuolet(51%)harrastiliikuntaataiurheiluaurheiluseurassasäännöllisestijaak-tiivisesti.Lisäksi11prosenttiaosallistuiseuratoimintaansillointällöin(kuvio17).Näinollenkaikenkaikkiaan62prosenttiaharrastiliikuntaataiurheiluaurheiluseurassakyselyntekohetkellä.Ikäryh-mittäintarkasteltunaseuraharrastaminenoliyhtäyleistäyhdeksänvuotiailla(68%)ja11-vuotiailla(67%).Osallistumisenväheneminennäkyijo13-vuotiailla(63%)jaharrastajienosuusoliselvästipienin15-vuotiailla(48%).Yhdeksänvuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasään-nöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(53%)kuinsamanikäistentyttöjen(47%).Yhdek-sänvuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasäännöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(57%)kuinsamanikäistentyttöjen(50%).Yhdeksänvuotiaidenseuratoimintaansil-lointällöinosallistuvientyttöjenosuus(17%)olipuolestaansuurempikuinsamanikäistenpoikienosuus(12%).11-vuotiaidenikäryhmässäurheiluseurassaaktiivisestijasäännöllisestiharrastavienpoikienosuusolisuurempi(60%)kuinsamanikäistentyttöjen(52%).11-vuotiaidenseuratoimin-taansillointällöinosallistuvientyttöjenosuus(13%)olisuurempikuinsamanikäistenpoikien(10%).Lisäksi11-vuotiaillatyttöjenosuus(22%)olipoikia(18%)suurempiharrastuksenlopettaneissa.
28
0
20
40
60
80
100
En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaan
En harrasta, mu�a olen aiemmin
harrastanut
Harrastan silloin tällöin
Harrastan säännöllises� ja ak�ivises�
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 17. Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan ja yhteensä (n = 6922) (%).
%
53 56 52
39
51
15 11 11 9 1119 20
2734
25
13 13 1018
13
Neljäsosalapsistajanuorista(25%)eiharrastanutliikuntaataiurheiluaurheiluseurassakyselyn-tekohetkellä,muttaoli harrastanut aikaisemmin.Näidenharrastuksen lopettaneidenosuusolikorkein15-vuotiailla(34%).Yhdeksän-(19%)ja11-vuotiaista(20%)oliurheiluseuraharrastuksenlopettanutviidesosaja13-vuotiaistanoinjokaneljäs(27%).Urheiluseuratoiminnanlopettaneistalähesneljäviidestä(79%)olihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen,tytöt(85%)poikia (72%)yleisemmin.Tärkeimpiäsyitäsille,miksi lapsi tainuorieiollutkuitenkaanmennytuudelleenmukaanurheiluseuratoimintaan(n=1294)olise,etteiollutlöytynytkiinnos-tavaataisopivaalajia(54%),eiollutmotivaatiota(eiolekiinnostanuttaijaksanut)(36%),eiollutaikaa(30%),oliajatellutaloittavansamyöhemmin(29%)taiolihalunnutpanostaaopiskeluun(26%).
Vastaajista13prosenttiaeiollutkoskaanharrastanutliikuntaataiurheiluaurheiluseurassa.Yh-deksän-ja11-vuotiaillakyseinenosuusoli13ja13-vuotiaillakymmenenprosenttia.Vanhimmastaryhmästäeli15-vuotiaistasensijaanlähesviidennes(18%)eiollutkoskaanosallistunuturheilu-seuratoimintaan.Reilupuolet(51%)lapsistajanuorista,jotkaeivätolleetkoskaanharrastaneetliikuntaajaurheiluaurheiluseurassa,olisitäkuitenkinharkinnut,tytöistä(53%)hiemanuseampikuinpojista(46%).Tärkeimpiäsyitäsille,miksilapsitainuorieiollutvielämennytlainkaanmu-kaanurheiluseuratoimintaan(n=468)olise,etteiollutlöytynytkiinnostavaataisopivaalajia(50%),eiollutmotivaatiota(eiolekiinnostanuttaijaksanut)(30%),kodinläheisyydessäeioleollutharrastusmahdollisuuksia(30%),harrastaminenoliollutliiankallista(28%)taioliajatellutaloit-tavansamyöhemmin(27%).
Urheiluseurassaliikuntaataiurheiluaharrastavat(n=3152)olivatmenneetmukaantoimintaankeskimäärinkuudenjaseitsemänikävuodenvaiheilla(6,5±2,6).Tytöt(6,4±2,7)aloittivatharras-tamisenurheiluseurassahiemanpoikia(6,6±2,7)aikaisemmin.Nuorinryhmä,jostatämätietoonkäytettävissä,eli11-vuotiaatolivataloittaneetseurassaharrastamisenhiemannuorempana(6,1±2,3)13-vuotiaisiin(6,6±2,6)ja15-vuotiaisiin(6,9±3,0)verrattuna.Läheskolmeviidesosaa(58%)lapsistajanuoristaolialoittanuturheiluseurassaharrastamisenallekouluikäisenä,janoinjokaviides7–8-vuotiaana(21%)jayli8-vuotiaana(21%).
Lajikirjossa,jossaseuraharrastaminenoliensikertaaaloitettu,olierojasukupuoltenvälillä.Pojillasuosituimmataloituslajitolivatjalkapallo(38%),jääkiekko(13%)jasalibandy(12%)jatytöillävastaavastitanssi(17%),voimistelu(15%)jaratsastus(13%).Sukupuoltenvälilläolierojamyösvalitussapäälajissa.Suosituimmatpäälajitolivatpojillajalkapallo(27%),salibandy(15%)jajää-kiekko(14%)jatytöillävastaavastitanssi(17%),ratsastus(16%)jajalkapallo(10%)(Liite2).
Kolmeviidesosaa (60%)urheiluseuratoiminnassamukanaolevista lapsista januoristaharrastiseurassavainyhtälajia(kuvio18).Kahtalajiaharrastinoinneljännes(26%)jakolmeataiuseam-paalajiaharrastiseuratoiminnassamukanaolevistalapsistajanuorista14prosenttia.Kahtataiuseampaalajiaharrastavienosuusolimuitaikäluokkiasuurempi11-vuotiailla.Sukupuoltenvälilläeiolluterojaharrastettujenlajienmäärässä.
29
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
0
20
40
60
80
100
3 lajia tai useampaa2 lajiaYhtä lajia
11-v. 13-v. 15-v. Kaikki
KUVIO 18. Yhtä tai useampaa lajia seurassa harrastavien osuudet iän mukaan ja yhteensä (n = 3204) (%).
%
5262
6960
29 2722
2619
11 914
Päätösyhdenlajinharrastamisesta(n=1850)tehtiinkeskimäärinvähänyliyhdeksänvuotiaana(9,2±2,9).Päätöksenyhdenlajinharrastamisestaoli10–12-vuotiaanatehnytvähänylikolmasosalapsistajanuorista(36%),7–9-vuotiaanareiluneljäsosa(29%),allekouluikäisenäviidesosa(21%)jayli12-vuotiaana15prosenttia.11-vuotiaatolivattehneetpäätöksenharrastaavainyhtälajianuorempana(8,1±2,3)13-vuotiaisiin(9,6±2,8)ja15-vuotiaisiin(10,2±3,3)verrattuna.
MUUTOKSET LASTEN JA NUORTEN URHEILUSEURATOIMINTAAN OSALLISTUMISESSA VUODESTA 2014 VUOTEEN 2016Seurassaurheiluaharrastavien lasten januortenosuusoli vuonna2016 (58%)suurempikuinkaksivuottaaiemmin(54%)(kuvio19).Aikaisemminurheiluseurassaharrastaneiden,muttasit-temmin lopettaneidenosuusoli pysynyt samalla tasolla. Ei koskaan seuratoiminnassamukanaolleidenlastenjanuortenosuusolipienentynytvuodesta2014vuoteen2016.
0
20
40
60
80
100
En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaan
En harrasta, mu�a olen aiemmin
harrastanut
Harrastan silloin tällöin
Harrastan säännöllises�ja ak�ivises�
20142016
KUVIO 19. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2736) ja 2016 (n = 4550).
%
46 48
8 10
28 2818 14
Urheiluseurassa harrastavien osuus oli 13-vuotiailla vuonna 2016 suurempi kuin kaksi vuottaaiemmin.Säännöllisestijaaktiivisestiharrasti13-vuotiaistavuonna2014ylikaksiviidesosaa(44%)javuonna2016reilutpuolet(52%).Sillointällöinseurassaharrastaviaolivuonna2014kah-deksanprosenttiaja2016kymmenesosa.
Sekäpoikienettätyttöjenharrastaminenurheiluseurassaoliyleistynytvuodesta2014vuoteen2016(kuvio20)samassasuhteessa.Pojistavuonna2014urheiluseurassaharrasti55prosenttiaja60prosenttiavuonna2016.Tyttöjäoliurheiluseuratoiminnassavuonna2014mukanareilupuolet(53%)javuonna2016läheskolmeviidesosaa(57%).
30
0
20
40
60
80
100
2 0162 0142 0162 014
En harrasta, enkä ole koskaan harrastanutkaanHarrastan silloin tällöinEn harrasta, mu�a olen aiemmin harrastanutHarrastan säännölli-ses� ja ak�ivises�
KUVIO 20. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 2736) ja 2016 (n = 4550) sukupuolen mukaan.
% POJAT TYTÖT
18
27
10
45
18
29
7
46
14
29
10
47
14
26
10
50
Urheiluseuraharrastuksenaloittamisiässäolierojavuosien2014ja2016välillä.Vuonna2016ur-heiluseuraharrastusaloitettiinkeskimäärinaikaisemmin(6,6±2,7vuotiaana)kuinvuonna2014(7,0±2,5vuotiaana).Erojaolimyösharrastettujenlajienmäärässä.Vuonna2016suurempiosuus11-vuotiaista(49%)harrastiuseampaakuinyhtälajiaverrattunavuoteen2014(42%)(kuvio21).Vuonna2016 suurempi osuus 15-vuotiaista (72%) harrasti vain yhtä lajia verrattuna vuoteen2014.Lisäksikolmeataiuseampaalajiaharrastavien15-vuotiaidenosuusolipienentynytvuodes-ta2014(13%)vuoteen2016verrattuna(7%).Päälajinvalintaiässäeiollutsuurtaeroavuosien2014ja2016välillä.Päätösyhdenlajinharrastamisestatehtiinsekävuonna2016(9,5±2,8)että2014(9,4±2,6)keskimäärinvähänyliyhdeksänvuotiaana.
0
20
40
60
80
100
201620142016201420162014
3 lajia tai useampaa2 lajiaYhtä lajia
KUVIO 21. Urheiluseurassa yhtä tai useampaa lajia harrastavien lasten ja nuorten osuudet vuonna 2014 (n = 1462) ja 2016 (n = 2648) iän mukaan.
% 11-v. 13-v. 15-v.
14
28
58
12
26
62
7
21
72
19
30
51
9
28
63
13
21
66
HARJOITTELU JA KILPAILEMINEN PÄÄLAJISSAUrheiluseurassaharrastavillalapsillajanuorilla(n=3944)olisekävalmentajanohjaamiaharjoi-tuksia(3,0±1,7)ettäpäälajinomatoimisiaharjoituksia(3,1±2,2)keskimäärinkolmekertaaviikos-sa.Läheskolmellaneljäsosallalapsistajanuoristaolivalmentajanohjaamiaharjoituksiavähintäänkaksikertaaviikossa(taulukko7).Vähintäänneljäkertaaviikossavalmentajanjohdollaharjoitte-levienosuuskasvoiiänkarttuessa.Valmentajanohjauksessakahdestakolmeenkertaanviikossaharjoittelevienpoikienjatyttöjenosuudetolivatyhtäsuuret.Tyttöjenosuusolisuurempikerranviikossaharjoittelevissa javastaavastipoikienylineljäkertaaviikossavalmentajanohjauksessaharjoittelevissa.
31
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
TAULUKKO 7. Valmentajan ohjaamien viikoi�aisten harjoituskertojen osuudet päälajissa (%)
Krt/vko 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki (n = 988) (n = 1165) (n = 1099) (n = 692) (n = 1923) (n = 2021) (n = 3944)
Ei yhtään 8 7 8 8 8 7 81 kerran 24 20 19 17 14 26 202–3 kertaa 44 45 39 39 42 42 424–5 kertaa 20 22 27 30 28 20 24Yli 5 kertaa 4 6 7 6 8 5 6Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100
Omatoimisiapäälajinharjoituksiatekivähintäänkaksikertaaviikossaylipuoletlapsistajanuoris-ta(taulukko8).Erotomatoimisestipäälajiaanharjoittelevienosuuksissaikäluokkienvälilläolivatsuurimmat kerran viikossa, 2–3 kertaa viikossa ja yli viisi kertaa viikossaharjoittelevienosalta.Yhdeksänvuotiaidenosuusyliviisikertaaomatoimisestiharjoittelevissaoliselvästisuurempikuinmuissaikäryhmissä.Pojistaläheskolmeviidesosaajatytöistänoinpuoletharjoitteliomatoimisestivähintäänkaksikertaaviikossa.Tyttöjenosuusolisuurempieilainkaanomatoimisestiharjoittele-vissa.Pojatharjoittelivatkinsekävalmentajanohjauksessaettäomatoimisestityttöjäuseammin.
TAULUKKO 8. Omatoimisten viikoi�aisten harjoituskertojen osuudet päälajissa (%).
Krt/vko 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki (n = 966) (n = 1138) (n = 1067) (n = 668) (n = 1875) (n = 1964) (n = 3839)
Ei yhtään 26 26 24 25 23 27 251 kerran 16 22 23 23 20 22 212–3 kertaa 24 29 33 35 31 29 304–5 kertaa 15 15 12 12 15 13 14Yli 5 kertaa 19 8 8 5 11 9 10Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100
Valmentajanohjaamaharjoituskertakestipäälajissakeskimäärin91(±37)minuuttia(n=2810).11-vuotiailla(89minuuttia)harjoituskerrankestoolilyhyempikuin13-vuotiailla(93minuuttia).Pojillaharjoituskerrankesto(95minuuttia)olipidempikuintytöillä(88minuuttia).Päälajinoma-toiminenharjoituskertakestikeskimäärinminuuttia70(±44)minuuttia(n=2273).Pojillapäälajinomatoimisenharjoittelukerrankesto(77minuuttia)olipidempikuintytöillä(63minuuttia).
Valtaosa(76%)urheiluseurassaharrastavistalapsistajanuorista(n=3054)osallistuitaiolivii-meksikuluneenkaudenaikanaosallistunutkilpailutoimintaan(kuvio22).Noinneljäsosalapsistajanuoristaeiosallistunutkilpailutoimintaanlaisinkaan.Nuorimmassa ikäryhmässäosallistuttiinenemmänharraste-japaikallistasonkilpailuihin,kuntaasvaltakunnallisentasonkilpailuihinosal-listuminenlisääntyivanhemmissaikäryhmissä.Pojatosallistuivattyttöjäuseamminsekäpaikal-lis- taialuetasonettävaltakunnallisentasonsarjaantaikilpailuihin.Tytöistäsuurempiosuuseiosallistunutlainkaantaiosallistuiharrastetasonkilpailuihin.
32
0
20
40
60
80
100
KaikkiTytötPojat15-v.13-v.11-v.
En/emme osallistu sarjaan tai kilpailuihinHarrastetasoPaikallis- tai aluetasoValtakunnallinen taso
KUVIO 22. Eritasoisiin sarjoihin tai kilpailuihin osallistumisen osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 3054) (%).
%
23
25
32
19
17
36
24
20
32
25
18
23
24
15
30
30
23
28
20
34
31 28 19 24
Läheskahdellakolmasosalla (64%)urheiluseurassaharrastavista(n=3033)olikilpailullisiata-voitteitaurheilijana(kuvio23).Menestystäjuniorisarjoissatai-kilpailuissatavoiteltiinyleisimminnuorimmassaikäluokassaosuudenvähetessäkohtivanhempiaikäluokkia.Eikilpailullisiatavoit-teitaomaavienosuusvastaavastilisääntyivanhemmissaikäluokissa.Pojistasuurempiosuusta-voittelimenestystäaikuistensarjoissataikilpailuissakansallisestitaikansainvälisestikuintytöistä.Tytöistäsuurempiosuusurheiliilmankilpailullistatavoitettaharrastusmielessätaikehittyäkseenliikunnallisesti.
0
20
40
60
80
100
KaikkiTytötPojat15-v.13-v.11-v.
Ei kilpailullista tavoite�aMenestys juniorisar-joissa/kilpailuissaMenestys aikuisten sarjoissa/kilpailuissa kansallises� tai kansainvälises�
KUVIO 23. Kilpailullisten tavoi�eiden osuudet iän ja sukupuolen mukaan (n = 3033) (%).
%
31
33
31
27
36
28
37
36
43
23
41
29
36
27
3442
3036
VALMENTAJAN TOIMINNAN ARVIOINTIYli50prosenttiaurheiluseurassaharrastavistalapsistajanuoristaolitäysinsamaamieltäkahdek-sassakolmestatoistavalmentajantoimintaaarvioivastaväittämästä(kuvio24).Yleisimmintäysinsamaamieltäoltiinsiitä,ettävalmentajaosasikehittäätaitoja,antoikannustavaapalautetta jahelpostiymmärrettäviäohjeita,kehittifyysisiäominaisuuksia,oli rohkaiseva ja loikannustavanharjoitusilmapiirin,oliystävällinenjahelpostilähestyttävä,perustelimiksijotakinharjoitellaanjaohjasihauskojajainnostaviaharjoituksia.Lähespuoletolitäysinsamaamieltäsiitä,ettävalmen-taja innosti liikkumaan jaurheilemaanomallaajalla janoinkaksiviidestäsiitä,ettävalmentajaohjasi heitä urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin ja huomioi heidänmielipiteitään tai ehdo-tuksiaan.Hiemanylikolmannesoli täysinsamaamieltäsiitä,ettävalmentajakeskusteliheidänkanssaanuseinjareiluneljännessiitä,ettävalmentajakannustiharrastamaanmyösmuitalajeja.
33
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
KUVIO 24. Seuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten arviot valmentajan toiminnasta (n = 2860 - 2986) (%).
0 20 40 60 80 100kannustaa harrastamaan myös muita lajeja
keskustelee usein kanssani
huomioi mielipiteitäni ja ehdotuksiani
ohjaa urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin
innostaa liikkumaan ja harjoi�elemaan omalla ajalla
ohjaa hauskoja/innostavia harjoituksia
perustelee, miksi jotakin harjoitellaan
on ystävällinen ja helpos� lähesty�ävä
on rohkaiseva ja luo kannustavan harjoitusilmapiirin
osaa kehi�ää fyysisiä ominaisuuksiani
osaa antaa helpos� ymmärre�äviä ohjeita
antaa kannustavaa palaute�a harjoituksissa
osaa kehi�ää taitojani
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
En samaa enkä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
%
60 27 6 43
55 29 10 42
54 31 9 33
53 31 10 33
53 29 11 43
53 29 11 43
52 30 11 43
51 30 11 44
49 30 12 45
43 32 15 55
42 35 15 44
35 34 19 88
28 29 26 98
Urheiluseurassaharrastavienlastenjanuortenarvioissavalmentajantoiminnastaoliikäryhmienvälillä eroa jokaisessa väittämässä. Kriittisyys yleistyy iän myötä. Täysin samaamieltä olevienosuudet olivat suuremmat 11- ja 13-vuotiaissa kuin 15-vuotiaissa kaikissa väittämissä (tauluk-ko9).Suurimmaterottäysinsamaamieltäolevienosuuksissa11-ja15-vuotiaidenvälilläolivatväittämissävalmentajaniohjaahauskojataiinnostaviaharjoituksia,onrohkaisevajaluokannus-tavanharjoitusilmapiirinjainnostaaliikkumaanjaurheilemaanomallaajalla.Lastenjanuortenmielipiteetvalmentajantoiminnastaerosivatpoikienjatyttöjenvälilläkolmeaväittämäälukuunottamattakaikissamuissaväittämissä.Täysinsamaamieltäolevientyttöjenosuudetolivatpoikiasuuremmatkaikissamuissaväittämissäpaitsivalmentajanikannustaaharrastamaanmuitalajeja(taulukko9). Suurimmaterot täysin samaamieltäolevienosuuksissapoikien ja tyttöjenvälilläolivat väittämissä valmentajaniohjaahauskoja tai innostaviaharjoituksia,on rohkaiseva ja luokannustavanharjoitusilmapiirin,onystävällinenjahelpostilähestyttäväjaantaakannustavaapa-lautettaharjoituksissa;poikienollessakriittisempiä.
TAULUKKO 9. Valmentajan toiminnan arvioinnissa täysin samaa mieltä olevien vastaajien osuudet (%) iän ja sukupuolen mukaan (n = 2860‒2986).
Valmentajani… 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikkiosaa kehi�ää taitojani 65 61 54 57 64 60antaa kannustavaa palaute�a harjoituksissa 59 55 47 50 59 55osaa antaa helpos� ymmärre�äviä ohjeita 58 54 48 51 57 54osaa kehi�ää fyysisiä ominaisuuksiani 56 53 47 53 53 53on ystävällinen ja helpos� lähesty�ävä 58 52 46 48 57 53on rohkaiseva ja luo kannustavan harjoitusilmapiirin 59 53 45 48 58 53perustelee, miksi jotakin harjoitellaan 55 53 45 49 55 52ohjaa hauskoja/innostavia harjoituksia 58 50 41 45 56 51innostaa liikkumaan ja harjoi�elemaan omalla ajalla 55 49 42 49 50 49ohjaa urheilullisiin/terveisiin elämäntapoihin 47 42 37 44 42 43huomioi mielipiteitäni ja ehdotuksiani 44 42 38 40 44 42keskustelee usein kanssani 35 36 34 36 35 35kannustaa harrastamaan myös muita lajeja 32 26 24 31 24 28
34
URHEILUSEURAHARRASTUKSEN LOPETTAMISEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄTUrheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosa(25%)vastaajista(n=1705).Harrastusolilo-petettukeskimäärin11-vuotiaana (10,5±3,0). Päätöksenurheiluseuraharrastuksen lopettami-sestaolitehnyt10–12-vuotiaanaläheskaksiviidesosaalapsistajanuorista(38%),7–9-vuotiaanalähesneljäsosa(24%),allekouluikäisenä10prosenttiajayli12-vuotiaanareiluneljäsosa(28%).Sukupuoltenvälilläeiolluterojalopettamisiässä.Lopettaneistareiluviidesosaarvioi,ettäkyllästy-minenlajiin(23%)taiettäeiviihtynytjoukkueessatairyhmässä(23%)vaikuttivaterittäinpaljonharrastuksenlopettamisen(taulukko10).Tämänlisäksi17prosentinmielestäse,ettäharrastami-neneiolluttarpeeksiinnostavaataiettäeiolluttarpeeksihauskaavaikuttivaturheiluharrastuksenlopettamiseenerittäinpaljon.
TAULUKKO 10. Yleisimpien urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet (n = 1305‒1338) (%).
Syy Eri�äin paljon Jonkin verran Ei lainkaanKyllästyin lajiin 23 38 40En viihtynyt joukkueessa/ryhmässä 23 37 40Harrastaminen ei ollut tarpeeksi innostavaa 17 40 43Minulla ei ollut tarpeeksi hauskaa 17 35 48Minulla oli muuta tekemistä 16 35 49En pidä kilpailemisesta 14 20 66Ryhmäni/joukkueeni toiminta loppui 14 15 72Kaverinikin lope�vat 10 23 67En pitänyt valmentajasta 10 22 68Halusin harrastaa jotain muuta urheilulajia 9 28 62
Urheiluseuraharrastuksen lopettamiseenvaikuttaneidensyiden jakaumissaolierojaeri-ikäisillä(taulukko11).Nuoremmillehaluharrastaajotainmuutaurheilulajiaolivanhempiaikäluokkiaylei-sempisyylopettaaharrastus.Vanhemmillaikäluokillaolinuorempiaenemmänmerkitystäsillä,ettäryhmäntaijoukkueentoimintaloppui,olimuutatekemistätaiettäkaveritkinlopettivat.
TAULUKKO 11. Urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet iän mukaan (n = 1307‒1313) (%).
Halusin harrastaa Ryhmäni/joukkueeni Minulla oli Kaverinikin jotain muuta toiminta loppui muuta tekemistä lope�vat urheilulajia 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v.Eri�äin paljon 10 11 9 10 13 17 13 16 18 7 12 10Jonkin verran 37 27 23 12 14 16 32 33 37 20 26 23Ei lainkaan 53 62 68 78 73 67 55 51 45 73 62 67
Poikienjatyttöjenvälilläolierojaharrastuksenlopettamiseenvaikuttaneidensyidenjakaumissa(taulukko12).Pojilletyttöjämerkityksellisempiäsyitälopettaaurheiluseuraharrastusolivatkylläs-tyminenlajiinjaseettäolimuutatekemistä.Tytöillälopettamispäätökseenvaikuttipoikiaenem-mänse,ettähalusiharrastaajotainmuutaurheilulajia.
35
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
TAULUKKO 12. Urheiluseuraharrastuksen lope�amiseen vaiku�aneiden syiden osuudet sukupuolen mukaan (n = 1309‒1322) (%).
Kyllästyin Minulla oli Halusin harrastaa lajiin muuta tekemistä jotain muuta urheilulajia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat TytötEri�äin paljon 26 19 19 13 7 11Jonkin verran 38 38 36 34 28 29Ei lainkaan 36 43 45 53 65 60
YHTEENVETOUrheiluseuratoiminnallanäyttääolevanedelleenvahva,jopakasvava,roolisuomalaisessaliikunta-kulttuurissalastenjanuortenliikuttajana.TämänLIITU-aineistonmukaanurheiluseuratoimintaanosallistuikyselyntekohetkellä62prosenttia9–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Urheiluseurahar-rastuksenvetovoimanäyttääkinolevannousussa,silläharrastajamäärätovatkasvaneetverrattunasekäviimeiseenKansalliseenliikuntatutkimukseen(SLU2010),jossaurheiluseuratoiminnassaolimukana3–18-vuotiaistalapsistajanuoristanoin43prosenttiaettävuoden2014LIITU-tutkimuk-seen(Blomqvistym.2015),jossaurheiluseurassaharrasti54prosenttia11–15-vuotiaistalapsistajanuorista.Urheiluseuraharrastuksenlopettaneitalapsiajanuoriaolineljäsosaja13prosenttiaeiollutkoskaanosallistunuturheiluseurojentoimintaan.Osallistumisestaseuratoimintaanonkinsiistullutlähesnorminkaltainenkäytäntö,silläseurattavoittavattämäntutkimuksenmukaanjolähesyhdeksänkymmenestälapsestajanuoresta.Asiassaontapahtumassataitapahtunutjokinmuutos,sillävanhimmassaikäryhmässäkyseinenosuusolilähellä80prosenttia.Sekäpoikienettätyttöjenharrastaminenurheiluseurassaoliyleistynytsamassasuhteessavuodesta2014vuoteen2016.Sukupuoltenväliseterotolivatylipäätäänpieniä.Selvimmäterotolivatlajimieltymyksissä.
Kevään2016LIITU-aineistonmukaanseuratoimintaaloitettiinkeskimäärinkuudenjaseitsemänikävuodenvaiheilla.11-vuotiaatraportoivataloittaneensaseuraharrastuksenkeskimäärinkuusi-vuotiainaja15-vuotiaatseitsemänvuotiaina.Kolmeviidesosaaurheiluseuratoiminnassamukanaolevistalapsistajanuoristaharrastiseurassavainyhtälajiajapäätösyhdenlajinharrastamisestatehtiinkeskimäärinyhdeksänvuotiaana.Kolmeneljästäurheiluseuratoimintaanosallistuneestaolikaudenaikanaosallistunut lajinsakilpailutoimintaan ja läheskahdellakolmestaoli kilpailullisiatavoitteitaurheilijana.Urheiluseurassaharrastavillalapsillajanuorillaolisekävalmentajanohjaa-miaharjoituksiaettäpäälajinomatoimisiaharjoituksiakeskimäärinkolmekertaaviikossa.
Nämäseuratoimintaanosallistumistakuvaavattuloksetantavatviitteitäsiitä,ettäurheiluseura-harrastaminenaloitetaanyhänuorempana jaettämyöspäälajivalitaanvarhaisessavaiheessa.Seuraharrastamisenaloitusiänvarhaistuminenonolluthavaittavissajoaikaisemmin(Koski2009,56)jasamasuuntanäyttääjatkuvan.TämänLIITU-aineistonmukaanmonipuolisestiurheiluseu-rassaerilajejaharrastavienosuudetolivatmelkopieniä,muttatoisaaltalieväämuutostamoni-puolistumiseenolimyöshavaittavissanuoremmissaikäluokissa.
Valtaosaurheiluseurassaharrastavista lapsista januoristaoli täysin tai jokseenkinsamaamiel-täsiitä,ettäheidänvalmentajansaosaakehittäätaitojajafyysisiäominaisuuksia,antaahelpostiymmärrettäviäohjeitajakannustavaapalautetta,onystävällinenjahelpostilähestyttävä,onroh-kaisevajaluokannustavanharjoitusilmapiirin,ohjaahauskojajainnostaviaharjoituksiasekäpe-rusteleemiksijotakinharjoitellaan.Valmentajantoiminnassanäyttiarvioidenperusteellaolevankehitettävää urheilullisiin ja terveisiin elämäntapoihin ohjaamisessa, lasten ja nuortenmielipi-teidentaiehdotustenhuomioimisessasekäheidänkanssaankeskustelemisessajamuidenlajienharrastamiseenkannustamisessa.
Urheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosalapsistajanuorista.Lopettamisenmerkittävim-piäsyitäolivatkaikissaikäluokissalajiinkyllästyminen,seetteiviihtynytjoukkueessatairyhmässä,jaseettäharrastamineneiolluttarpeeksiinnostavaataihauskaa.Huomioitavaaonkuitenkin,ettäurheiluseuratoiminnan lopettaneista lähesneljäviidestäolihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen.Tärkeimpiäsyitä,miksitoimintaaneioltukuitenkaanmentyuudelleenmukaanolivatse,etteiolelöytynytsopivaalajiataieioleollutmotivaatiota.Syitäsille,etteilapsitainuoriollutollutkoskaanmukanaurheiluseuratoiminnassaolivatedellistenlisäksise,ettäkoti-paikkakunnallaeiolemahdollistaharrastaataiettäharrastusonliiankallis.
36
6 Koettu liikunnallinen pätevyys ja koetut esteet Mirja Hirvensalo, Timo Jaakkola, Arja Sääkslahti ja Taru Lintunen
JOHDANTOKoettuliikunnallinenpätevyysonyksimerkittävimmistäliikunta-aktiivisuudentaustatekijöistäniinlapsuudessakuinnuoruudessa.Yleisesti liikunnallisellapätevyydellätarkoitetaan ihmisenkoke-mustaedellytyksistäänonnistua fyysistä toimintaa jamotoriikkaa vaativissa tehtävissä. Lapsenjanuorenkokemuspätevyydestäsyntyyvuorovaikutuksessapsykologisen,sosiaalisenjafyysisenympäristönkanssa.Liikuntavoikinparhaimmillaantukealapsenjanuorenkokonaisvaltaisenhy-vinvoinninkehittymistätarjoamallaonnistumisenkokemuksiaerilaisissaliikuntatilanteissa.Pitkäl-läaikavälillälastenjanuortensäännöllisetmyönteisetkokemuksetkumuloituvatmyösyleiseksiitsearvostukseksi.
Fyysinentoimintakykytarkoittaaelimistöntoiminnallistakykyäselviytyäfyysistäponnisteluaedel-lyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista (Rissanen1999). Kouluikäisillä se tarkoittaa,ettäheidäntulisiselvitäomanarkielämänsäfyysisistätehtävistäsekäopiskelustakohtuuttomastiväsymättäeliniin,ettähevapaa-ajallaan jaksavatmyösharrastaa ja tavataystäviään.Fyysinentoimintakykymuodostuuriittävistäkestävyys-,nopeus-,voima-jaliikkuvuusominaisuuksistasekämotorisistaperustaidoista(Jaakkolaym.2012).Lapsilla januorillatoimintakyvyneriosa-alueetovatyhteydessäerilaisiinasioihin.Esimerkiksihyväkestävyysjamotorisettaidotovatyhteydessäkognitiivisiintoimintoihinjasitäkauttamm.koulussamenestymiseen(Donnellyym.2016;Syvä-oja2014;vanDeraFels2015).Motorisetperustaidotmuuntuvateriharrastuksissatarvittaviksiliikuntataidoiksi,mikävahvistaafyysistäpätevyydenkokemustajalisäämotivaatiotaliikuntaakoh-taan(Stoddenym.2008;Robinsonym.2015).
Koettupätevyysonyksiavaintekijäliikunnallisestiaktiivisenelämäntavanomaksumisessa(Jaak-kolaym.2016;Wallhead&Buckworth2004).Koettuliikunnallinenpätevyysonyhteydessämyössisäiseenmotivaatioonmuunmuassakoulunliikuntatunneilla(Sas-Nowosielski2008),aikomuk-seenollaliikunnallisestiaktiivinenvapaa-aikana(Taylorym.2010),koulunliikuntatuntienliikun-nalliseenaktiivisuuteensekäkoulunulkopuoliseenliikuntaanosallistumiseen(Carroll&Loumidis2001;Taylorym.2010;Wallhead&Buckworth2004).
Vähänliikkuvienlastenjanuortenaktivoimiseksi,ontärkeäätietää,minkälaisiaesteitätairajoituk-sialapsetjanuoretraportoivatliikunnanharrastamiselle.Tärkeimmäksiliikunnanharrastamisenesteeksinuoretovataikaisemmissatutkimuksissaraportoineetajankulumisenmuissaharrastuk-sissajaitsensäkokemisenepäliikunnalliseksi(Karvonen&Rahkola&Nupponen2008;Palomäki&Heikinaro-Johansson2011,64–65).Jaksaminen,väsymys,viitsiminen,epäliikunnallisuusjalais-kuusovatyksilöllisiäsyitä, joitanuoret raportoivatavoimissavastauksissa (Hölttä2013). Nuo-ret raportoivatmyösniinkutsuttujatilannekohtaisia,ulkoisista tekijöistä johtuviaesteitäkutenmieluisanlajinohjauksenjatilojenpuutteensekäkavereidenharrastamattomuuden.Harvalapsitainuorikuitenkaankieltääliikunnanmerkityksellisyydenhyvinvoinnille.(Karvonen&Rahkola&Nupponen2008).
KOKEMUS LIIKUNNALLISESTA PÄTEVYYDESTÄ Koettualiikunnallistapätevyyttäanalysoitiinaikaisemminkehitetynmittarinsuomenkieliselläver-siolla(PhysicalSelf-PerceptionProfile-mittari[PSPP];Fox&Corbin,1989;Jaakkola2002).Mittarikäsittääviisi väittämää, joistamuodostettiinkeskiarvomuuttuja (liite1, kysymys19). Koetun lii-kunnallisenpätevyydenmuuttujanolisiismahdollistasaadaarvojavälillä1–5.Analyysejävartenmittarinskaalatkäännettiinniin,ettävastaus1tarkoittimatalaaarvoaja5korkeataarvoa.
37
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Lapsetjanuoretkokivatitsensäverrattainkorkeastiliikunnallisestipäteviksi(taulukko13).Sekäpoikienettätyttöjenkoettuliikunnallinenpätevyysolikorkein11-vuotiaanajaalhaisin15-vuoti-aana.Pojatkokivat itsensätyttöjä fyysisestipätevimmiksikaikissa ikäryhmissä.Koetussa liikun-nallisessapätevyydessäeiolluttapahtunutmerkittäväämuutostavuosien2014ja2016aikana.
11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki3,95 3,61 3,77 3,79 3,50 3,64 3,73 3,35 3,53
TAULUKKO 13. Koe�u liikunnallinen pätevyys (keskiarvo) pojilla (n = 2647) ja tytöillä (n = 2807) iän mukaan (vaihteluväli 1–5, 5 = korkein arvo, 1 = alhaisin arvo).
Lastenjanuortenkoettuliikunnallinenpätevyysolisitäkorkeampimitäaktiivisempiaheliikunnal-lisestiolivat.Pojatkokivatkorkeampaaliikunnallistapätevyyttäkuintytötkaikissaliikunta-aktiivi-suus luokissa.
KOKEMUS LIIKUNNALLISESTA TOIMINTAKYVYSTÄ SEKÄ HALU JA KYKY KEHITTYÄLastenjanuortenkokemustaomastafyysisestätoimintakyvystäänmitattiinsovelletullaLintusen(1987;1996)mittarilla.Lasten januortenkäsitystäomasta fyysisestätoimintakyvystäarvioitiinkysymällä:millainenoletkoulussajavapaa-ajallakahdeksassaeritoimintakyvynosa-alueessa(lii-te1,kysymys24).Lapsetjanuoretvalitsivatnumeron,jokaparhaitenkuvasiheidänkäsitystäänomastakestävyydestä,nopeudesta,voimastajanotkeudestasekäliikuntataidoista,kutentasapai-nosta,pallonkäsittelytaidoistajaliikkumistaidoista.Esimerkiksi1=väsynhelposti,5=olenkestävätai 1=olen kankea,5=olennotkea. Lisäksi kysyttiin lasten januortenkykyä jahaluakehittäätoimintakykyä(liite1,kysymys24).
Keskimäärin lapsilla ja nuorilla näyttiolevanmyönteinen käsitys omasta fyysisestä toimintaky-vystään(taulukko14).9-ja11-vuotiaatlapsetarvioivatfyysisentoimintakyvynosa-alueensapa-remmiksikuin13-ja15-vuotiaat.Varsinkinnopeus,tasapainosekäjuoksemisenjahyppäämisentaidotarvioitiinsitäparemmiksimitänuorempialapsetolivat.Pojatarvioivatfyysisentoimintaky-kynsätyttöjäparemmaksiläheskaikillaosa-alueilla;tasapainotaitonsapojatjatytötarvioivatyhtähyviksijavainnotkeudessapojatkokivatitsensätyttöjäheikommiksi.
Yhdeksänvuotiaidenlastenkäsityssiitä,voivatkohetullaparemmiksi liikunnassa ja11–15-vuo-tiaiden lasten januortenkäsitys siitä,pystyvätköhekehittymään fyysisissäominaisuuksissaan,olimelkokorkeallatasolla.Poikienikäluokat(11—15-v.)eiväteronneettoisistaan,muttatytöilläpystyvyydentunneolikorkeampi15-vuotiaanakuin11-vuotiaana.Halukehittyäfyysisissäomi-naisuuksissaolipojillakorkeampi11-vuotiaanakuin15-vuotiaanatoisinkuintytöillä, joillahalukehittyäkasvoiiänmyötä.
38
TAULUKKO 14. Koe�u fyysinen toimintakyky sekä halu ja kyky kehi�yä (vaihteluväli 1–5, 5 = korkein arvo, 1 = alhaisin arvo) pojilla ja tytöillä.
Kestävyys (n = 7103)Nopeus (n = 7106)Voimakkuus (n = 7098)Notkeus (n = 7045)Tasapaino (n = 7047)Pallonkäsi�ely (n = 7040)Juokseminen/hyppääminen (n = 7088)Taitavuus liikunnassa ja peleissä (n = 7070)9-v.: Voin tulla paremmaksi liikunnassa (n = 1707). 11—15-v.: Pystyn kehi�ymään fyysisissä ominaisuuksissa (n = 5328). 9-v.: Haluan tulla paremmaksiliikunnassa (n = 1702). 11—15-v.: Haluan kehi�ää fyysisiä ominaisuuksia (n = 5318).
9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki Pojat Tytöt Kaikki4,08 3,97 4,03 4,07 3,85 3,96 3,86 3,72 3,79 3,77 3,52 3,644,22 3,97 4,09 3,99 3,78 3,88 3,83 3,64 3,73 3,77 3,47 3,614,03 3,66 3,85 3,89 3,7 3,79 3,76 3,57 3,66 3,75 3,44 3,593,44 3,81 3,62 3,22 3,41 3,32 3,13 3,24 3,19 2,98 3,22 3,14,19 4,28 4,24 4,09 4,1 4,1 3,98 3,89 3,93 3,89 3,81 3,854,15 3,66 3,91 4,14 3,64 3,89 3,92 3,56 3,73 3,76 3,46 3,64,38 4,17 4,28 4,15 3,96 4,05 3,89 3,73 3,81 3,82 3,57 3,69
4,38 4,09 4,23 4,21 3,87 4,04 3,98 3,73 3,85 3,9 3,62 3,75
4,32 4,3 4,31 4,29 4,06 4,17 4,22 4,13 4,17 4,25 4,15 4,2
4,61 4,56 4,59 4,45 4,32 4,39 4,34 4,46 4,4 4,27 4,47 4,37
LIIKUNNAN HARRASTAMISEN ESTEETLapsiltajanuoriltakysyttiinmissämäärinerilaisettekijätestävätheitäharrastamastaliikuntaajaurheilua(liite1,kysymykset23).Hevastasivatvalmiiksimuotoiltuihinväittämiinviisiluokkaisellaasteikolla:1=Estääerittäinpaljon,2=Estääpaljon,3=Estääjonkinverran,4=Estäävainvähänja5=Eiestälainkaan.Seuraavissakuvioissa25—28onraportoituniidenlastenjanuortenosuudet,jotkavastasivatesteenrajoittavanedesvähän(1—4)hänenliikkumistaan.
Ikäryhmienvälistenerojentarkasteluosoittijohdonmukaisestisen,ettäläheskaikkienesteidenraportointilisääntyiiänmyötä.Kun11-vuotiaillaviitsiminenjaajanpuuteolivatnoinkolmannek-senraportoimiaesteitä,niin15-vuotiaillanäitäesteitäraportoijoselvästisuurempiosavastaa-jista(50—60%).Tyttöjenjapoikienmainitsematesteetpoikkesivatvainvähäntoisistaan,muttatytötraportoivatpoikiayleisemminläheskaikkiaesteitä.Vainkavereidenharrastamattomuusolipojillaomanharrastuksenesteenätyttöjäyleisemmin.(Liite3.)
Yleisinesteliikunnanharrastamiselleoli,etteikodinläheisyydessäollutkiinnostavanlajinohjaus-ta.Ylipuolettytöistäja39prosenttiapojistavastasiliikunnanharrastamisenolevanliiankallista.Seuraavaksiyleisimmätesteetolivatyksilöllisiä.Lapsetjanuoretraportoivat,etteivätheviitsiläh-teäliikkumaan,heilläeioleaikaaliikkuataiheidänaikansakuluumuissaharrastuksissa(kuviot25ja26).Viidenyleisimmänesteenjoukkoonmahtuivieläse,etteikoululiikuntainnosta.Kolman-nesvastaajistanimesi liikunnankilpailullisuudenjasen,etteiole liikunnallinentyyppi liikunnanesteeksi.Vainpieniosavastaajista(14%)pitiliikuntaatarpeettomanataihyödyttömänä.(Liite3.)
Avoimissavastauksissatiedusteltiinmuitamahdollisiaesteitäliikunnanjaurheilunharrastamisel-le.Lapsetjanuoretvastasivatuseinterveyteenjavammoihinliittyviäyksityiskohtaisiaesteitäsekäliikuntapaikoillekulkemiseenjakaverienpuutteeseenliittyviäesteitä.Ulkoistenesteidenyleisyysolipoikkeavahavaintoverrattuna2014kyselynvastauksiin,jolloinyksilöllisetsyytkutenviitseliäi-syysjaajanpuutemainittiinyleisimmin.
39
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta ei innosta
Ei aikaaEi viitsi lähteäLiian kallistaEi lajin ohjausta
11-v. 13-v. 15-v. Kaikki
KUVIO 25. Poikien viisi yleisintä liikunnan este�ä (n = 2015—2219) (%).
%
4656 53 52
37 41 43 4035
4553
44
3238
4638
3340 38 37
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta ei innosta
Ei aikaaEi viitsi lähteäLiian kallistaEi lajin ohjausta
11-v. 13-v. 15-v. Kaikki
KUVIO 26. Ty�öjen viisi yleisintä liikunnan este�ä (n = 2130—2397) (%).
%
4958
6859
51 5359
54
3948
6049
34
4960
4739
4451
44
LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN YHTEYS LIIKUNNAN ESTEISIINEsteitätarkasteltiinmyösliikunta-aktiivisuudensuhteen.Vähitenaktiiviseenryhmäänluokiteltiinlapsetjanuoret,jotkailmoittivatliikkuneensaedelliselläviikolla60minuuttiaenintäänkahtenapäivänä.Heidänryhmäänsäverrattiinkolmenataineljänäpäivänä,viitenätaikuutenapäivänäjakaikkinaseitsemänäpäivänätunninliikuntaaraportoineisiin.
Liikunnan harrastamisen esteiden raportointi erosi huomattavasti vähiten ja eniten liikkuvienryhmissä (kuviot27 ja28).Pääsääntöisestiesteidenyleisyysväheniaktiivisuuden lisääntyessä.Vähitenliikkuvistapojista71prosenttiajatytöistä74prosenttiailmoittiliikunnanharrastamistaanestäväksitekijäksisen,etteiviitsinytlähteäliikkumaan.Noinkaksikolmasosavähitenliikkuvistatytöistäjapojistailmoittiesteeksi,etteiollutliikunnallinentyyppi.Ylipuoletvähänliikkuvistapo-jistajatytöistäpitiesteenämyöskoululiikunnanvähäistäinnostavuutta.
40
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta ei innosta
Ei lajin ohjausta
Ei ole liikunnallinen tyyppi
Ei viitsi lähteä
0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä
KUVIO 27. Liikunta-ak�ivisuuden mukaan neljään ryhmään jae�ujen poikien liikunnan harrastamisen yleisimmät esteet (n = 2010—2213) (%).
%
74
59
42
66
46
28
57 58 54 56
4235
2717
42
28
0
20
40
60
80
100
Ei ole liikunnallinen tyyppi
Koululiikunta ei innosta
Ei lajin ohjausta
Ei viitsi lähteä
0-2 päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä
KUVIO 28. Liikunta-ak�ivisuuden mukaan neljään ryhmään jae�ujen ty�öjen liikunnan harrastamisen yleisimmät esteet (n = 2128—2393) (%).
%
75
63
42
70 6857
65
53
37
62
42
2317
31
46
25
YHTEENVETO Tämäntutkimuksentuloksetosoittivat,ettäsuomalaistenlastenjanuortenkoettuliikunnallinenpäte-vyysoliverrattainkorkeallatasolla.Huomionarvoistatuloksissaonkuitenkinse,ettäsekätyttöjenettäpoikienkoettuliikunnallinenpätevyyslaski11-vuotiaista15-vuotiaisiin.Ilmiöheijastaneemurrosiänmukanaantuomaaherkkyyttäkaikenlaisellevertailullesekäfyysisenaktiivisuudenmääräntyypillistävähenemistämurrosiänaikana.Kyseinentulososoittaa,ettäyksilöllistenonnistumisenkokemustentarjoaminensekähyvienliikuntakokemustenaikaansaaminenonerityisentärkeääjuurinuorille.
Toinenmerkittävähuomioon se, että tytöt kokivat jokaisessa ikäryhmässä vähemmän liikunnallistapätevyyttäverrattunapoikiin.Siksierityistähuomiota tulisi kiinnittää tyttöjen liikunnallisenpätevyy-denkokemustenedistämiseenniinkotona,koulussakuinvapaa-ajalla.Yleisestiottaenmonipuolisetjavaihtelevatliikuntamuodot,-sisällötsekätoimintatavatosaltaanvarmistavat,ettäkaikentasoisetlapsetjanuoretsaavatliikunnallisestatoiminnastaheidänpätevyyttäänedistäviäkokemuksia.Pedagogisistatoimenpiteistäolennaisintaonkeskittyäomaankehittymiseensosiaalisentainormatiivisenvertailunsijaan.Lastenjanuortenkokemaliikunnallinenpätevyysonyhteydessämyöhempäänliikunta-aktiivi-suuteensekäsiihenliittyviinmotivaatiotekijöihin.Siksiontärkeäätukeapätevyydenkokemuksiakaikillalapsilla januorilla riippumattaheidän taustoistaan jakyvyistään. Ilahduttavaaon,että tyttöjenuskomahdollisuuksiinsakehittyäparaneejahalukehittääfyysisiäominaisuuksiaanlisääntyyiänmyötä.
Läheskaikki lapset januoretarvostivat liikuntaajapitivätsenharrastamistatärkeänä. Liikunnanjaurheilunharrastamiseenliittyikuitenkinrunsaastiesteitä,joidenraportointiolisitäyleisempäämitävanhemmastanuorestaolikysymys.Esteistämerkittävinolise,etteikodinläheisyydessäollutkiinnos-tavanliikunnanohjausta.Harrastamistapidettiinmyöskalliina.Liikunnanesteitäraportoitiinsuhteel-lisenrunsaasti.Erityisestinelapsetjanuoret,joidenyleinenliikunta-aktiivisuudenmääräolialhainen.Heidänraportoimistaanliikunnanesteistäsuuriosanäyttiliittyvänomaankehollisuuteensekäkoke-mukseenomastaliikunnallisestapätevyydestä.Heidänliikunnallisuuttaantulisikinjatkossakaikinta-vointukeaniinkoulussakuinkotonakin.Myösseurojenjakuntienmatalankynnyksenharrasteryhmiäolisitärkeääjärjestääkattavastieripuolillamaata.
41
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
7 Vanhempien ja kavereiden tuki lasten ja nuorten liikunnalle
Sanna Palomäki, Anette Mehtälä, Pertti Huotari ja Sami Kokko
JOHDANTOLäheisetihmiset,kutenvanhemmatjakaveritvaikuttavatmonineritavoinlastenjanuortenlii-kunta-aktiivisuuteenjaliikuntaansosiaalistumiseen.Liikuntaajasenhyötyjäarvostavatvanhem-mattukevattodennäköisestilapsiaanolemaanfyysisestiaktiivisia,jopariippumattasiitä,kuinkapaljonheitseharrastavatliikuntaa(Trostym.2003).Monennuorenkohdallaliikunnanharrasta-minenalkaahiipuamurrosiässä,muttavanhempienjakavereidensosiaalinentukinäyttäisiolevanyksiliikunta-aktiivisuuttaylläpitävistätailisäävistätekijöistä(Davison&Jago2009;Jago&Page&Cooper2012;Morriseyym.2015).
LIITU-tutkimuksessa2016selvitettiinvanhempientarjoamaasosiaalistatukeakysymällälapsiltajanuoriltaerikseenäidinjaisäntuenuseuttasamoillaväittämillä(liite1.kysymykset38–39).Täs-säluvussavanhempiensosiaalinentukilastensaliikuntaharrastukselleonjaettuemotionaaliseentukeen(kuvio29)javälineelliseentukeen(kuvio30).Lisäksikyselyssäneljäväittämääkoskikave-reiltasaatuasosiaalistatukeajasenuseuttatyypillisenviikonaikana(liite1.kysymys41).
VALTAOSA VANHEMMISTA KANNUSTAA LASTAAN LIIKKUMAANKeväällä 2016 kerätyn kyselyaineistonmukaan kahdeksan lasta kymmenestä koki, ettäainakintoinenvanhemmistakannustaaheitäliikkumaanusein.Sensijaanliikunnastataiurheilustakes-kusteleminenvanhempienkanssaeiollutyhtäyleistä,sillähiemanylipuoletlapsistajanuoristailmoittisitätapahtuvanusein.Molemmatemotionaalisentuenmuodot,kannustaminenjakes-kusteleminen,olivatyleisimpiä11-vuotiaidenmielestäjavähäisimmiksinekokivat15-vuotiaat.
0
20
40
60
80
100
Vanhemmat keskustelevat kanssasi liikunnasta
Vanhemmat kannustavat liikkumaan
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 29. Vanhempien tarjoama emo�onaalinen tuki liikuntaharrastukselle. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikä-ryhmi�äin, joiden vanhemmista ainakin toinen tuki liikkumista kuviossa mainitulla tavalla usein tai eri�äin usein (%).
%
82 85 82
7080
5358 56
4954
42
LIIKUNTAKULUJEN MAKSAMINEN YLEISIN JA PYSYVIN VÄLINEELLISEN TUEN MUOTOVanhempientarjoamistavälineellisentuenmuodoistayleisinoliliikuntakulujenmaksaminen,jotailmoittitapahtuvanuseinlähes80prosenttialapsistajanuorista.Toiseksiyleisinoli liikuntapai-koilletai-harrastuksiinkyyditseminen,jokaolirunsaan60prosentinmukaanuseintoistuvatuenmuoto.Noinpuoletlapsistajanuoristailmoittiainakintoisenvanhemmistakäyvänseuraamassaharjoituksia, pelejä tai kisoja usein.Harvinaisinta oli vanhemman kanssa yhdessä liikkuminen,jota11-vuotiaistaharrastikuitenkinvielälähespuolet,mutta15-vuotiaistaenäävajaakolmannes.Useimmatvälineellisentuenmuodotpysyivät9-ja11-vuotiaillavieläsamallatasolla,muttavähe-nivätvanhemmissaikäryhmissäjaerityisestiikävälillä13–15-vuotta.Liikuntapaikoillekyyditsemi-sessä,liikuntaharrastustenseuraamisessasekävanhempienkanssaliikkumisessatapahtuunoin20prosenttiyksikönväheneminen11-ja15-ikävuodenvälissä.Pysyvinvälineellisentuenmuotonäyttäisiolevanliikuntakulujenmaksaminen.
0
20
40
60
80
100
Vanhemmat maksavat
liikuntakuluja
Vanhemmat seuraavat harjoituksiasi,
pelejäsi tai kilpailujasi
Vanhemmatliikkuvat kanssasi
Vanhemmat kyyditsevät liikkumaan
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 30. Vanhempien tarjoama välineellinen tuki liikuntaharrastukselle. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikäryhmi�äin, joiden vanhemmista ainakin toinen tuki liikkumista kuviossa mainitulla tavalla usein tai eri�äin usein (%). Yhdeksänvuo�ailta ei kysy�y liikuntakulujen maksamista.
%
6571
66
5364
43 4637
26
38
54 5546
35
48
83 8272
79
LIIKKUMISEN TUKI ON OSITTAIN SUKUPUOLISIDONNAISTATarkasteltaessaerikseentyttöjenjapoikiensaamaatukea,havaittiinettätytötkokevatsaavansatukeaenemmänäidiltäkuinpojat,japojatpuolestaanenemmänisältäkuintytöt(taulukko15).Selvimminerotnäkyivätisienkohdalla,jotkalastenjanuortenmukaanesimerkiksikeskustelivatliikunnasta,seurasivatliikuntaasekäharrastivatsitäuseamminpoikienkuintyttöjenkanssa.Myöstyttöjenjapoikiennäkemyksetvanhempienyhteenlasketustatuestaerosivat,silläpojatkokivatsaavansakaikenkaikkiaanhiemanenemmäntukeavanhemmiltaan.Vanhempientukeatarkastel-tiintässäns.tuki-indeksinavulla,johonlaskettiinmukaankaikkikysytytvanhempientuenmuodot(omaliikkuminen,kannustaminen,keskusteleminen,kyyditseminen,lapsenkanssaliikkuminen,lapsenliikunnanseuraaminenjaliikuntakulujenmaksaminen).
TAULUKKO 15. 11–15-vuo�aiden poikien ja ty�öjen näkemykset äidin, isän ja molempien vanhempien tuesta liikuntaharrastukselleen. Vanhempien tukea kuvataan ns. tuki-indeksillä (vaihteluväli äidin ja isän tuessa 0–7 ja vanhempien yhteenlasketussa tuessa 0–14).
Pojat (n=2506–2338) Tytöt (n=2722–2539) ka kaÄidin tuki-indeksi 3,22 3,58Isän tuki-indeksi 3,58 2,98Yhteenlaske�u vanhempien tuki-indeksi 6,67 6,43
43
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
MUUTOKSET VANHEMPIEN TARJOAMASSA TUESSA VUODESTA 2014 VUOTEEN 2016Vanhempientukilastensaliikuntaharrastuksellenäyttäälisääntyneenviimevuosina,sillämonettuenmuodotolivat11–15-vuotiaidenlastenjanuortenmukaanyleisempiä2016kuin2014.Sel-vimmin,ylikymmenenprosenttiyksikköä,olilisääntynytliikuntaankannustaminen.Vuonna2014lapsista januorista59%koki saavansakannustustauseinäidiltään ja55% isältään.Vastaavatosuudetvuonna2016olivat71%äidiltäja62%isältä.Myösliikuntapaikoilletai-harrastuksiinkyyditseminenoliyleistynyt,samoinliikuntakulujenmaksaminen.Sensijaanliikunnanharrasta-minenyhdessälapsentainuorenkanssaeiollutvuonna2016senyleisempääkuinvuonna2014.Vanhempientuenyleistymistävoiosaltaanselittääluvussakaksiraportoitulastenjanuortenlii-kunta-aktiivisuudenlisääntyminen.Kun lapset januoretharrastavatyhäenemmänohjattua lii-kuntaaurheiluseuroissataiyksityisensektorinpalveluissa,tarvitaanmyöserilaisiavanhempienantamiatukimuotojaenemmän(esim.kyydityksetjakulujenmaksaminen).
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS KULKEE KÄSI KÄDESSÄ VANHEMPIEN TUEN KANSSAVanhempientuenjalastenliikunta-aktiivisuudenyhteyksientarkasteluosoitti,ettäaktiivisestiliik-kuvatlapsetjanuoretsaavatvanhemmiltaanmyöspaljontukea.Vanhempientuki-indeksi,johonlaskettiinyhteenmolempienvanhempienkaikkitukimuodot,olisitäsuurempi,mitäuseampanapäivänälapsitainuoriliikkuisuosituksenmukaisestivähintääntunnin(kuvio31).Erottuessaoli-vatkaikkienliikunta-aktiivisuudenmukaanmuodostettujenryhmienvälillätilastollisestimerkitse-viä,muttatyttöjenjapoikienvälilläeierojaollut.
KUVIO 31. Vanhempien tuen yhteys lasten ja nuorten (11–15-vuo�a) liikunta-ak�ivisuuteen. Vanhempien tukea liikunnan harrastamiselle kuvaa ns. tuki-ideksi (vaihteluväli 0–14). Lasten ja nuorten liikunta-ak�ivisuu�a kuvataan liikuntasuosituksen täy�ymisellä (kuinka monena päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a).
0123456789
7 päivänä5–6 päivänä3–4 päivänä0–2 päivänä
PojatTytötKaikki
Vanhempien tuki liikunnalle
Lapsi tai nuori liikkunut vähintään 60 minuu�a päivässä
KAVEREIDEN KANSSA LIIKUTAAN ENITEN YKSITOISTAVUOTIAANAYleisinkavereidentuenmuotooliliikkuminenkavereidenkanssa,jotakertoiharrastavansauseinnoinkaksiviidestälapsestatainuoresta(kuvio32).11-vuotiaistalapsistaylipuoletliikkuiuseinka-vereidensakanssa,mikäolihuomattavastiyleisemminkuinmuissaikäryhmissä.Myös13-vuotiaatliikkuivatkavereidensakanssayleisemminkuin9-tai15-vuotiaat.
Noinkolmasosakyselyynvastanneistakertoi,ettäkaveritpyytävätuseinmukaanliikkumaantaiurheilemaan.Samoinnoinkolmasosalapsistajanuoristasaikavereiltaanuseinkannustustaliik-kumiseensataikehujaurheilusuorituksistaanjarunsaskolmanneskeskusteliuseinkavereidensakanssaliikunnastataiurheilusta.Näissäkintuenmuodoissahavaittiin,että11-vuotiaidenlastenkaveritpyysivätmukaansasekäkannustivat liikkumaanselvästiyleisemminkuinmuissa ikäryh-missä.9-vuotiaatlapsetkeskustelivatkavereidensakanssaliikunnastataiurheilustahuomattavas-timuidenikäryhmienlapsiajanuoriaharvemmin.
44
9-v.11-v.13-v.15-v.Kaikki
KUVIO 32. Niiden lasten ja nuorten osuudet ikäryhmi�äin, jotka ilmoi�vat kavereidensa tukevan liikkumistaan tai urheilemistaan usein tai hyvin usein kuviossa mainituilla tavoilla (%).
%0 20 40 60 80 100
Harrastavat liikuntaa tai urheilua kanssasi (n = 6825).
Kysyvät/pyytävät sinua mukaan liikkumaan tai urheilemaan (n = 6722).
Kannustavat sinua liikkumaan tai kehuvat urheilusuorituksiasi (n = 6667).
Keskustelevat kanssasi liikunnasta tai urheilusta (n = 6567).
3058
4537
43
21
40
3027
32
2443
3327
32
19
46
4037
35
Pojat (48%) liikkuivatkavereidensakanssausein taihyvinuseinyleisemminkuin tytöt (39%).Poikien (37%)kaveritmyöspyysivät liikkumaankanssaanyleisemminkuintyttöjenkaverit (27%).Sensijaanpojatjatytötkeskustelivatkavereidensakanssaliikunnastajaurheilustasekäsaivatkannustustaliikkumiseensakavereiltaanyhtäyleisesti.
PALJON LIIKKUVAT NUORET SAAVAT PALJON TUKEA MYÖS KAVEREILTAANLastenjanuortenliikunta-aktiivisuudenjakavereidentuenvälistäyhteyttätutkittiinkavereidentuki-indeksinavulla. Indeksimuodostettiinneljästäväittämästä(kuvio4), joidenyhteenlaskettusummavaihtelivälillä0–4.
Kavereiden tuki oli sitä yleisempää, mitä useampana päivänä lapsi tai nuori liikkui vähintääntunninpäivässä(kuvio33).Erotkavereidentuessaolivatkaikkienliikunta-aktiivisuudenmukaanmuodostettujen ryhmien välillä tilastollisesti merkitseviä. Yhteyksien tarkastelu ikäryhmittäinosoittikuitenkin,etteikavereidentuellaollutyhteyttä9-vuotiaidenlastenliikkumisenmäärään.Muissa ikäryhmissä (11–15-vuotta) paljon liikkuvat saivat kavereiltaan yleisemmin tukea kuinharvemminliikkuvat.Lisäksitytötjapojaterosivatsiten,ettäpaljonliikkuvat(vähintäänviitenäpäivänäviikossa)pojatsaivatyleisemmintukeakavereiltaankuinpaljonliikkuvattytöt(kuvio33).
KUVIO 33. Kavereiden tuen yhteys lasten ja nuorten (9–15-vuo�a) liikunta-ak�ivisuuteen. Kavereiden tukea liikunnan harrastamiselle kuvaa ns. tuki-indeksi (vaihteluväli 0–4). Lasten ja nuorten liikunta-ak�ivisuu�a kuvataan liikuntasuosituksen täy�ymisellä (kuinka monena päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a).
0
1
2
3
4
7 päivänä5–6 päivänä3–4 päivänä0–2 päivänä
PojatTytötKaikki
Kavereiden tuki liikunnalle
Lapsi tai nuori liikkunut vähintään 60 minuu�a päivässä
45
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
YHTEENVETOVanhempiensosiaalinentukiliikunnalleväheneenuorteniänkarttuessakaikissatukimuodoissa.Kuitenkin esimerkiksi liikkumaan kannustaminen ja liikuntakulujenmaksaminen säilyvät varsinyleisinätuenmuotoinaaina15-vuotaisiinasti.Äidit tukivatuseammintyttöjen liikuntaa ja isätpuolestaanpoikienliikuntaa.Kaikenkaikkiaanpojatkokivatsaavansavanhemmiltaanjonkinver-ranenemmäntukealiikuntaankuintytöt.Vanhempientarjoamasosiaalinentukilisääntyihiemanvuosien2014ja2016välillä.
Yleisin kavereiden sosiaalisen tuenmuoto oli liikkuminen kavereiden kanssa. Kavereiden tuenmerkitysolisuurimmillaan11-vuotiaissa,jolloinylipuoletnuoristailmoittikavereidenliikkuvankanssaanusein.Myöskavereidentukiväheneevanhemmissaikäryhmissä.Huomionarvoistaoli,ettäläheskaikkivanhempiensosiaalisentuenmuodotolivatyleisempiäkuinkavereidentuki.Ai-noastaanyhdessäliikkuminenkavereidenkanssanousisuositummaksikuinvanhempienkanssaliikkuminennuorten iän lisääntyessä. Sekä vanhempienettäkavereiden tukioli selvästi yhtey-dessänuortenliikunta-aktiivisuuteen,sitenettätuenmääräolisitäsuurempaa,mitäenemmännuoretliikkuivat.
46
8 Koulupäivän aikainen liikunta
8.1. VÄLITUNTILIIKUNTA
Katja Rajala, Henna Haapala, Katariina Kämppi, Harto Hakonen ja Tuija Tammelin
JOHDANTOLapsetjanuoretviettävätaikaavälitunneillauseitatuntejaviikoittain, jotenvälituntiliikuntavoimuodostaamerkittävänosankoululaistenliikunta-aktiivisuudesta.Jokaiseenpäiväänpitäisisuo-situstenmukaansisältyätuntireipasta liikuntaa(Tammelin&Karvinen2008).Keskimäärinkol-masosapäivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivänaikana (Tammelin ym.2015). Koulunhenkilökunnanmielestäkoulupäivänaikainen liikkuminenedistääkouluviihtyvyyttä japarantaaoppituntientyörauhaa(Kämppiym.2013).Välituntiliikuntatarjoaakoululaisillemielekästäteke-mistävälituntienajaksi.Useissa(55%)peruskouluissakoulupäiväonrakennettuniin,ettäsiihensisältyyvähintäänyksipitkänoin30minuutinvälitunti(Wissym.2016),jonkaaikanalapsillajanuorilla on tavalliseen 15minuutin välituntiin verrattuna enemmän aikaa liikkua koulupihalla,koulunlähiympäristössä,koulunliikuntasalissataimuissasisätiloissa.Välituntiliikuntaanosallistu-minenonmyönteisestiyhteydessälastenjanuortenkokemiinsosiaalisiintekijöihinkoulussa,ku-tenvertaissuhteisiinjayhteenkuuluvuudentunteeseensekäkouluilmapiiriin(Haapalaym.2014).Osallistumalla välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen koululaiset voivat vaikuttaaomankouluyhteisönsä toimintatapoihin.Välituntiliikunta tarjoaamonin tavoinmahdollisuuksialastenjanuortenosallisuudenkehittämiseenkoulussa.
LIITU-tutkimuksessaselvitettiinvälituntienviettopaikkaakysymällälapsiltajanuorilta,viettävätköhevälituntinsasisällävaiulkona (liite1,kysymys32).Välituntiliikunnanmäärääselvitettiintie-dustelemalla,mitälapsetjanuoretyleensätekevätkoulussavälitunneilla(liite1,kysymykset33ja34).Lisäksikysyttiinlastenjanuortenosallistumistavälituntitoiminnansuunnitteluun(liite1,kysymys36).Tuloksetraportoidaanluokkatason,sukupuolenjaliikunta-aktiivisuudenmukaan.
VÄLITUNNIT – ULKONA VAI SISÄLLÄ, ISTUEN VAI LIIKKUEN?Läheskaikkikolmas-javiidesluokkalaisetmuttaallepuoletseitsemäs-jayhdeksäsluokkalaisistailmoittiviettävänsävälitunnitpääsääntöisestiulkona(kuvio34).Poikienjatyttöjenvälilläeijuuriolluteroavälituntienviettopaikassa.
0
20
40
60
80
100
9. lk7. lk5. lk3. lk
PojatTytötKaikki
KUVIO 34. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät välitunnit enimmäkseen tai aina ulkona (n = 7241) (%).
%99 99 99 99 98 99
5345 49 46
41 43
47
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Välitunneilla istumistatarkasteltiinerikseenulko- jasisävälituntienosalta.Ulkovälitunneillaylä-koululaisetistuivatselvästienemmänkuinalakoululaiset(kuvio35).Viidesluokkalaisistaneljäpro-senttiaviettikaikkitaiuseimmatvälitunnitulkonaistuen,kunseitsemäsluokkalaisista21prosent-tiajayhdeksäsluokkalaisista28prosenttiaistuikaikillataiuseimmillaulkovälitunneilla.Poikienjatyttöjenvälilläeiollutjuurikaaneroja.
0
20
40
60
80
100
9. lk7. lk5. lk
PojatTytötKaikki
KUVIO 35. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät useimmat tai kaikki ulkovälitunnit istuen (n = 4894) (%).
%
5 4 4
21 21 2126 30 28
Istuminensisävälitunneillaolihuomattavastiyleisempääkuinulkovälitunneilla(kuvio36).Seitse-mäsluokkalaisista72prosenttiajayhdeksäsluokkalaisista76prosenttiaistuikaikillataiuseimmillasisävälitunneilla.Sukupuoltenväliseterotolivatvähäisiä.Viidesluokkalaistentuloksiaeioleesitet-ty,koskaheidänkoulupäiviinsäeijuurikuulunutsisälläistuenvietettyjävälitunteja.
0
20
40
60
80
100
9. lk7. lk
PojatTytötKaikki
KUVIO 36. Niiden koululaisten osuudet, jotka vie�vät useimmat tai kaikki sisävälitunnit istuen (n = 2923) (%).
%
7570 72
7874 76
Välituntiliikunnankokonaismäärääkuvataanvälituntiliikuntaindeksillä(ks.Rajalaym.2014),jokasisältääkyselynvaihtoehtojenmukaisestikävelyn,liikuntapelitja-leikit,pallopelit,osallistumisenohjattuunvälituntiliikuntaansekätoimimisenvälituntiliikunnanohjaajana.Mitäsuurempivälitun-tiliikuntaindeksion,sitäenemmänjareippaamminkoululaisetliikkuvatvälituntienaikana(vaihte-luväli0–63).Välituntiliikunnankokonaismäärääkuvaavanvälituntiliikuntaindeksinluotettavuuttaonaikaisemmintutkittusuhteessakiihtyvyysanturimittareillamitattuunvälituntiliikunnanmää-räänjamittareidenvoidaantodetamittaavansamaaasiaa.(Rajalaym.2014.)
Välituntiliikunnanmäärässäoliselväeroalakoululaistenjayläkoululaistenvälillä(kuvio37).Vii-desluokkalaiset (välituntiliikuntaindeksi 27,0) liikkuivat välitunneilla enemmän kuin seitsemäs-luokkalaiset(13,8)jayhdeksäsluokkalaiset(11,5).Pojatliikkuivattyttöjäenemmänkaikillaluok-katasoilla.
48
0
5
10
15
20
25
30
35
Kaikki9. lk7. lk5. lk
PojatTytötKaikki
KUVIO 37. Välitun�liikunnan määrää kuvaava välitun�liikuntaindeksi (vaihteluväli 0–63) (n = 5446).
Välitun�liikunta-indeksi
29,9
24,127,0
17,1
10,813,8 13,6
9,511,5
20,7
15,017,8
Lastenjanuortenitsearvioituliikunta-aktiivisuuskokoviikonaikanaolipositiivisestiyhteydessävälituntiliikunnan määrään. Liikuntasuosituksen saavuttavilla lapsilla ja nuorilla välituntiliikun-taindeksiolikeskimäärinkorkeampi(21,7)kuinvähemmänaktiivisilla,jotkaliikkuivatvähintääntunninpäivässä5–6päivänäviikossa(indeksi17,8),3–4päivänäviikossa(indeksi15,1)taikor-keintaankahtenapäivänäviikossa(indeksi13,8).Itsearvioidunliikunta-aktiivisuudenpositiivinenyhteysvälituntiliikunnanmääräänhavaittiinerityisestiyläkoululaisilla.
OSALLISTUMINEN VÄLITUNTITOIMINNAN SUUNNITTELUUNKeväällä2016neljännes(25%)lapsistajanuoristavastasiosallistuneensaomankoulunsavälitunti-toiminnansuunnitteluun.Alakoululaisetolivatosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunylä-koululaisiauseammin.Aktiivisimminvälituntitoimintaanolivatvaikuttaneetviidesluokkalaiset,jois-takolmannes(33%)ilmoittiosallistuneensavälituntitoiminnansuunnitteluun.Kolmasluokkalaisistavälituntitoiminnansuunnitteluunoliosallistunutneljännes(28%),seitsemäsluokkalaisistavajaavii-dennes(17%)jayhdeksäsluokkalaisistaviidennes(20%).Sukupuoltenvälilläerojaolivain9.luokalla,jolloinsuurempiosuustytöistä(24%)kuinpojista(16%)osallistuivälituntitoiminnansuunnitteluun.
YHTEENVETOAlakoululaistenvälituntienviettotavatovathyvinerilaisiakuinyläkoululaisten.Alakoululaisetviet-tävät läheskaikki välitunnitulkona ja liikkuvat välitunneilla selvästienemmänkuinyläkoululai-set.Pojat liikkuvatvälitunneilla tyttöjäenemmänkaikilla luokkatasoilla.Välitunneilla istuminenoli yleisempääyläkouluissa verrattunaalakouluihin.Koululaisista vainneljäsosaoli osallistunutvälituntitoiminnansuunnitteluun,alakoululaisethiemanaktiivisemminkuinyläkoululaiset.
8.2. KOULUMATKALIIKUNTA
Jouni Kallio, Harto Hakonen, Katariina Kämppi ja Tuija Tammelin
JOHDANTOKoulumatkankulkeminenfyysisestiaktiivisesti,tavallisimminkävellentaipyöräillen,voimuodos-taamerkittävänosanlapsentainuorenpäivittäisestäliikunta-aktiivisuudesta.Kaupunkialueillaylipuoletlastenjanuortenpäivittäisestäreippaanliikunnanmäärästäonhavaittukertyvänaktiivi-sestakoulumatkankulkemisesta(Rainhamym.2012).Erityisestikoulumatkapyöräilynonhavaittuolevanyhteydessähyväänkestävyyskuntoon(Laroucheym.2014).
LIITU-tutkimuksessakysyttiinoppilaidenkoulumatkanpituuttajakulkutapaa(liite1,kysymykset29ja30).Yleisintätapaakulkeakouluunkysyttiinerikseentalvensekäkeväänjasyksynosalta.Tuloksiatarkastellaanluokkatason,sukupuolen,vuodenaikojenjaliikunta-aktiivisuudenmukaan.
49
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
KOULUMATKOJEN KULKEMINEN AKTIIVISESTI – KÄVELLEN JA PYÖRÄLLÄKoulumatkanpituusvaikuttaaluonnollisestikulkutapoihin.Yläkoululaistenkoulumatkatovatpi-tempiäkuinalakoululaisilla(taulukko16):ylikolmenkilometrinkoulumatkaon28prosentillatut-kimukseenosallistuneistaalakoululaisista(3.ja5.luokat)ja50prosentillayläkoululaisista(7.ja9.luokat).
TAULUKKO 16. Kolmas- ja viidesluokkalaisten (n = 3 441) sekä seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten (n = 3505) osuudet eripituisilla koulumatkoilla (%).
Luokkataso 0–1,0 km 1,1–3,0 km 3,1–5,0 km Yli 5 km3. lk ja 5. lk 37 35 13 157. lk ja 9. lk 21 29 16 34
Suurin osa kyselyyn vastanneista koululaisista, joiden koulumatka oli alle viisi kilometriä, kulkikoulumatkansakävellentaipyöräillenkeskimäärinvuodenaikana(kuvio38).Kolmas-,viides-jaseitsemäsluokkalaisten keskuudessa aktiivinen kouluun kulkeminen oli yhtä yleistä (79–83%).Yhdeksäsluokkalaisillaaktiivinenkulkeminenolimuitaluokkatasojaharvinaisempaa(61%).Suku-puoltenväliseterotolivatvähäisiä.
0
20
40
60
80
100
9. lk7. lk5. lk3. lk
PojatTytötYhteensä
KUVIO 38. Koulumatkan fyysises� ak�ivises� (kävellen tai pyöräillen) kulkevien osuudet alle viiden kilometrin koulumatkoilla keskimäärin vuoden aikana (n = 5 157) (%).
%
79 81 8085 81 83 80 77 79
59 63 61
Koulumatkanpituusjavuodenaikavaikuttivatkuitenkinselvästikoulumatkanaktiiviseenkulkemi-seen.Koulustaallekilometrinetäisyydelläasuvista97prosenttiakulkikoulumatkansaaktiivisestikeväisinjasyksyisin(vihreäväri)ja86prosenttiatalvisin(sininenväri)(kuvio39).Yliviidenkilo-metrinkoulumatkankulkiaktiivisesti15prosenttiakeväisinjasyksyisinjaneljäprosenttiatalvisin.
50
KUVIO 39. Koulumatkansa ak�ivises� (kävellen tai pyörällä) kulkevien osuudet eripituisilla koulumatkoilla eri vuodenaikoina (n = 6 798) (%).
0
20
40
60
80
100
yli 5 km3,1 - 5,0 km1,1 - 3,0 km0 - 1,0 km
%
3., 5. ja 7. lk kevät/syksy
3., 5., 7. ja 9. lk talvi
9. lk kevät/syksy
Talvisinaktiivinenkulkeminenkouluunoliyhtäyleistäkaikillatutkimukseenosallistuneilla luok-katasoilla. Keväisin ja syksyisin aktiivinen kulkeminen oli yhdeksäsluokkalaisilla selvästi muitaluokkatasoja vähäisempää (kuvio39). Kävelyoli yhdeksäsluokkalaisilla yhtä yleistä kuinmuilla,muttapyöräilyhuomattavastivähäisempää(28%)kuinmuilla(60%).Onmahdollista,ettämo-nillapyöräilyvaihtuu9.luokallamopoiluun.Muullamoottoriajoneuvollakulkeminen(poislukienvanhempienkyytitaikoulukyyti)on9.luokallaselvästiyleisempää(37%)kuinesimerkiksiseitse-mäsluokkalaisilla(6%).
Vaikka koulumatkojen kulkeminenaktiivisestion yhtä yleistäpojilla ja tytöillä, kulkutavassaonkuitenkinsukupuoltenvälisiäeroja.Pojatpyöräilevätkouluunyleisemminkuintytöt,jatytötkäve-levätkouluunyleisemminkuinpojat.Eroonsuurintalvella,jolloinpojatkulkevatpyörälläkouluunkolmekertaayleisemminkuintytöt(pojat18%vs.tytöt6%).
Lastenjanuortenitsearvioituliikunta-aktiivisuuskokoviikonaikanaolipositiivisestiyhteydessäkoulumatkanaktiiviseenkulkemiseen.Lapsetjanuoretjaettiinliikunta-aktiivisuudenperusteellaneljäänryhmään:niihin,jotkaliikkuivatvähintääntunninpäivässä7päivänäviikossa(liikuntasuo-situksensaavuttavat),5–6päivänäviikossa,3–4päivänäviikossajakorkeintaankahtenapäivänäviikossa.Liikuntasuosituksensaavuttajienryhmässä73prosenttialapsistajanuoristakulkikoulu-matkansakävellentaipyöräillen,vähitenaktiivisistavain53prosenttia.
YHTEENVETOSuurinosakoululaisistakulkeekoulumatkansakävellentaipyöräillen,yhdeksäsluokkalaisetmuitaikäryhmiäharvemmin.Aktiivisenkulkemisenhaasteinaovatpitkätkoulumatkat,talvisekäyhdek-säsluokkalaisillamopoilu tai kyyditysmoottoriajoneuvolla. Tytöt ja pojat kulkivat kouluun yhtäaktiivisestiympärivuoden,joskintalvellatytötvaihtoivatpyöräilynkävelyynpoikiauseammin.
51
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
9 Urheilun ja liikunnan seuraaminen
Pasi Koski, Antti Laine ja Pertti Matilainen
JOHDANTOLapsetjanuoretkohtaavatliikuntaanjaurheiluunliittyviävirikkeitäuseissaympäristöissä,kutenperhe- ja kaveripiirissä sekäkoulussa.Unohtaaei sovimyöskäänmedian roolia, joka lukuisinekanavineenonläsnäarjessamme.Moniinliikuntamuotoihinjaurheilulajeihinensikosketussaat-taakintullamediavälitteisestitaiylipäätäänpenkkiurheilukokemustenkautta.Penkkiurheilullisetkokemuksetvoivatollamäärittämässäliikuntasuhdettammejasitämillaisiinaktiviteetteihinmah-dollinenkiinnostusherää.
Liikuntakulttuurinnäkyvimmänosa-alueenelikilpa-jahuippu-urheilunolemassaolojahyvinvointirakentuuyleisökiinnostuksenvaraan(Heinilä2000).Urheilulajitkamppailevatmediahuomiostajayleisönkiinnostuksestapaitsitoistensakanssamyösliikuntakulttuurinulkopuolistenelämänpiiri-enkanssa.Niinpävoisiolettaa,ettäolemassaolevastayleisöstähuolehtiminenjauusienseuraa-jienhoukutteleminenolisihuippu-urheilustajasenhyvinvoinnistavastaavientahojenkiinnostuk-senkohteena.Tämänsuuntainenpitkäjänteinenoteasiaaneikuitenkaanoleollutkovintavallistajanuorisonkiinnostusurheilunja liikunnanseuraamiseenetenkinpaikanpäälläonvähentynytmerkittävästi1990-luvultaalkaen(Koski2015).Eräsurheilunjaliikunnanpaikanpäälläseuraami-sensuosioonliittyvistähaasteistaonsyntynytmedian–senvälineidenjatarjonnankirjon–kehit-tymisenkautta.Niinpäurheilunjaliikunnanseuraamisessakannattaakinerottaapaikanpäälläjamediavälitteisestitapahtuvaseuraaminen.
Mediakentän muutokset ovat oleellisesti muokanneet sitä perustaa, johon mediavälitteinenpenkkiurheilu rakentuu. Esimerkiksi sosiaalinenmedia jamuut internetiin liittyvät uudenlaisetviestintämuodotvaikuttavatmerkittävästipenkkiurheilukäyttäytymiseen.Samallatarjontaonha-jautunuterikanavienkeskenjakuluttajiltavaaditaanentistäenemmänomaaaktiivisuuttajasuu-rempiataloudellisiapanostuksiamediavälitteistenpenkkiurheilutoiveidensatyydyttämiseksi.Se,näkyyköperheenkotivastaanottimistaerillismaksuunperustuviakanavia,määrittääpaljoltisitä,mitäurheilualapsillajanuorillaonmahdollisuuskotonaseurata.
Tässäluvussapaneudutaansiihen,mitenyleistäurheilunjaliikunnanseuraaminenpaikanpäälläjamediavälitteisestiolisuomalaislastenja-nuortenkeskuudessakeväällä2016(liite1,kysymyk-set64,65ja68)jamitämuutoksiaseuraamisessaontapahtunutkuluneenparinvuodenaikana.Vertailujatehdäänsukupuolittain,ikäluokittainjaliikunta-aktiivisuudensuhteen.
URHEILUN JA LIIKUNNAN SEURAAMINEN PAIKAN PÄÄLLÄNytkerätynaineistonperusteella11-,13-ja15-vuotiaistasuomenkielisistäperuskoululaisistaylipuolet(58%)olikäynytvähintäänkerranvuodessaseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä(taulukko17).Kuudestitaiuseamminkäyneidenosuusoliviidennes(20%),ylikym-menenkertaakäyneiden14prosenttiajayli20kertaakäyneidenkahdeksanprosenttia.Vastaa-vastiharvemminkuinkerranvuodessaseuraamassaolleitaoli19prosenttiajaheitä,jotkaeivätkäykoskaanoli23prosenttia.
52
TAULUKKO 17. Urheilu- ja liikuntatapahtumien paikan päällä seuraaminen vuo�a kohden sukupuolen ja iän mukaan (%).
Kerrat Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiUseammin kuin 20 kertaa vuodessa 10 5 8 8 6 811–20 kertaa vuodessa 7 5 6 7 5 66–10 kertaa vuodessa 8 7 7 9 8 83–5 kertaa vuodessa 15 14 15 15 13 141–2 kertaa vuodessa 20 23 24 20 21 22Harvemmin kuin kerran vuodessa 18 21 18 20 20 19Ei koskaan 22 25 22 21 27 23Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100n 858 1037 614 650 628 1895
Suomessatiedetäänliikunnanharrastamisenvähenevänkansainvälisestikinvertaillenpoikkeuk-sellisenjyrkästiyläkouluiässä(Airaym.2013).Samansuuntainenmuutosnäyttääkoskevanmyösurheilu-jaliikuntatapahtumienpaikanpäälläseuraamista.Ylikymmenenkertaavuodessaurhei-lu-jaliikuntatapahtumissapaikanpäälläkäyneitäoli11-ja13-vuotiaista14prosenttiaja15-vuoti-aista11prosenttia.Vastaavasti15-vuotiaista27prosenttiaeikäykoskaanseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä,kun11-ja13-vuotiallakyseinenosuusoli21–22prosenttia.
Pojatolivatkäyneettyttöjäyleisemminseuraamassaurheilu-jaliikuntatapahtumiapaikanpäällä.Luokissa3–5kertaavuodessaja6–10kertaavuodessapoikienosuusolitosinvainprosenttiyk-siköntyttöjäsuurempi,muttaerotkasvoivatkäymiskertojen lisääntyessä.Ylikymmenenkertaavuodessapaikanpäälläkäyviäolipojista17prosenttiajatytöistäkymmenenprosenttia.Yli20ker-taavuodessapaikanpäälläpenkkiurheilevienosuusolipojillakymmenenjatytöilläviisiprosent-tia.Tyttöjä,jotkaeivätkäyneetpaikanpäälläkoskaantaikävivätharvemminkuinkerranvuodessa,oliyhteensä45prosenttia.Poikienosaltavastaavalukemaoli40prosenttia.
Lasten januortenpenkkiurheiluatarkasteltiinmyösheidän liikunta-aktiivisuutensaperusteella.Havainnot tukivat ajatusta liikuntasuhteesta ja siihen sisältyvää ideaa liikunnasta ja urheilustaomanakulttuurisestirakentuvanamoniulotteisenasosiaalisenamaailmana(vrt.Koski2008).Ak-tiivisimpienliikkujienjoukostalöytyinimittäinyleisemminmyösniitä,jotkakävivätseuraamassaliikunta-jaurheilutapahtumiapaikanpäällä(kuvio40).Vastaavastiharvoinliikunnallisestiaktiivis-tenjoukossaolityypillisempää,etteiurheilutapahtumissakovinuseinkäyty.
0
20
40
60
80
100
0-2 pv/vk3-4 pv/vk5-6 pv/vk7 pv/vk
Ei lainkaanHarvemmin1‒2 krt vuodessa3‒10 krt vuodessayli 10 krt vuodessa
KUVIO 40. Urheilun ja liikunnan seuraaminen paikan päällä liikunta-ak�ivisuuden mukaan (monenako päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a) (n = 1382) (%).
%
LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
18
17
24
26
15
21
21
24
24
10
35
26
19
14
7
51
23
14
66
53
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Keväällä2014kerättyynaineistoonperustuvassaensimmäisessäLIITU-tutkimuksessahavaittiin,ettäurheilunseuraamisessapaikanpäälläoli tapahtunutmerkittävämuutos.Vuonna2014oliikäryhmästä10–14-vuotiaatkäynytnoin120000lastajanuortavähemmänseuraamassaurhei-luapaikanpäälläkuinvuonna1991.Vuosien1991ja1999välilläniidenlastenjanuortenosuus,jotkaeivätolleetkertaakaanedellisen12kuukaudenkuluessakäyneetpaikanpäälläseuraamassaurheilua,olikasvanut20prosenttiyksikköä,noin20prosentistayli40prosenttiin.Vuoden2014aineistoonpohjautuvassaLIITU-raportissatodettiin,ettätuoosuusoliedelleensuurentunut.Lä-hespuoletvastanneista(47%)eiollutkäynytvuodenaikanaseuraamassaurheiluapaikanpäälläkertaakaan.(Koski2015.)
Kunverrataanurheilunjaliikunnanpaikanpäälläseuraamisenosaltakevään2016aineistoakak-sivuottaaiemminkerättyynaineistoon,voidaannostaamuutamiahavaintojaesiin.Ensinnäkin1990-luvultaalkanut trendieinäyttäisi jatkuneenyhtä selvänäenääkuluneenkahdenvuodenaikana.Vähintäänkerranpaikanpäälläurheiluaseuranneidenosuusolinimittäinvuoden2016aineistossajonkinverransuurempikuinvuoden2014aineistossa(58%vs.53%).Tässäkohtaaonkuitenkinsyytämainitamahdolliseksiselitykseksise,ettävuodesta2014poiketenvuonna2016liikunta-sanaolikysymyksessäurheilunrinnallalaventamassaasiaajamyösvastausluokituksessaolieroavuutta.(Vrt.Koski2015,36.)
Joslaskevatrendivähintäänkerranvuodessaseuraavienosuudenosaltaolipysähtynyt,urheilu-jaliikuntatapahtumienpaikanpäälläseuraamisenaktiivisuusolikysymyksenlaventamisestahuo-limattamuiltaosin jokatapauksessavähentynyt.Vuonna2014useamminkuinviidestivuodenaikanapaikanpäälläurheilutapahtumassakäyneitäoli vastanneista28prosenttia, kunvuonna2016näinuseinkäyneitäoli21prosenttia.Kyseineneroolilöydettävissäkummassakinsukupuo-liryhmässä(pojat:33%→26%;tytöt24%→18%).Lisäksisenjoukon,jokaeikoskaankäynyturheilutapahtumissa,osuusolimolemmillasukupuolillakasvanutneljäprosenttiyksikköä(pojat:18%→22%;tytöt:21%→25%).(Vrt.Koski2015,36.)
URHEILUN JA LIIKUNNAN SEURAAMINEN TIEDOTUSVÄLINEISTÄUrheilunjaliikunnanosuustiedotusvälineissäonniinsuuri,ettäteema-alueensisältöihinonvai-keaollatörmäämättäpäivittäin.Mediakentänmuutoksettekeväturheilunjaliikunnanseuraami-senanalysoimisenhaasteelliseksi,etenkinkanavienlaajankirjontakia.Suomessaeiolekerättyyksityiskohtaisiatietojasiitä,mitenlapsetjanuoretkäyttävättiedotusvälineitäurheilunjaliikun-nanseuraamiseen.Vuoden2014LIITU-tutkimuksenaineistonkeruussakin jouduttiintyytymäänkokokyselynrajallisenpituudenturvaamiseksivarsinpelkistettyynyleiskuvaanmediavälitteisenpenkkiurheilunosalta.Kevään2016aineistonkeruussaolimahdollistakerätäjonkinverranyksi-tyiskohtaisempiatietojasiitä,kuinkapaljonlapsetjanuoretseurasivaturheiluajaliikuntaatiedos-tusvälineistäsekämitätiedotusvälineitäseuraamiseenkäytettiin.
Nytkerätynaineistonperusteellauseimmillalapsillajanuorillaurheilunjaliikunnanseuraaminentiedostusvälineistävieviikoittaisestaajankäytöstävainpienenosan(taulukko18).Vastaajista15prosenttiailmoitti,etteikäytäviikoittainlainkaanaikaamoiseen.Jonkinverran,muttakuitenkinenintääntunninviikossaaikaaurheilunjaliikunnanseuraamiseentiedotusvälineistäkäytti40pro-senttia,tunnistaviiteentuntiin34prosenttiajatätäenemmännoinjokakymmenes(11%).
Ikäryhmittäiset erot olivat pieniä, mutta iän myötä kiinnostus näyttäisi hieman vähenevän.Pojat käyttivät tyttöjäenemmänaikaaurheilun ja liikunnanseuraamiseentiedotusvälineistä.Esimerkiksiyliviisituntiaviikossaseuranneidenosuusolipojista15prosenttiajatytöistäyh-deksänprosenttia.Vastaavastipojistaheitä,jotkaseurasivatkorkeintaantunninviikossa,oli44prosenttiajatytöistä62prosenttia.
54
TAULUKKO 18. Urheilun ja liikunnan seuraaminen �edotusvälineistä yhden viikon aikana sukupuolen ja iän mukaan (%).
Aika Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiYli 15 tun�a 2 1 2 1 1 1Noin 11–15 tun�a 3 2 4 2 2 2Noin 6–10 tun�a 10 6 9 8 7 8Noin 3–5 tun�a 20 11 16 15 15 15Noin 1–2 tun�a 21 18 18 22 18 1930–60min 15 20 19 18 15 18Alle 30 min 17 26 20 22 23 22Ei ollenkaan 12 16 12 12 19 15Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100n 841 1017 600 635 620 1858
Liikunta-aktiivisuuden perusteella mediavälitteisen penkkiurheilun aktiivisuutta tarkasteltaessalöytyi vastaavansuuntainenyhteyskuinpaikanpäälläurheilunseuraamisessa.Elimikäli tunninliikuntasuositustäyttyyviikonaikanamontakertaa,ontodennäköistä,ettälapsitainuoriseuraaurheiluajaliikuntaamyöstiedotusvälineistä(kuvio41).Seitsemänäpäivänäviikossatunninliikku-vistaylipuoletseurasiliikuntaajaurheiluamedioidenkauttavähintääntunninviikossa,kunvas-taavaosuusniidenjoukossa,jotkaylsivättunninliikuntasuositukseenenintäänkahtenapäivänäviikossa,oli19prosenttia.
0
20
40
60
80
100
0-2 pv/vk3-4 pv/vk5-6 pv/vk7 pv/vk
Ei lainkaanEnintään tunnin viikossa1‒2 tun�a viikossa3‒5 tun�a viikossaYli 5 tun�a viikossa
KUVIO 41. Urheilun ja liikunnan seuraaminen �edotusvälineistä yhden viikon aikana liikunta-ak�ivisuuden mukaan (monenako päivänä viikossa on liikkunut vähintään 60 minuu�a) (n = 1359) (%).
%
LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
8
39
26
16
11
14
41
20
15
10
22
42
16
12
8
41
40
98
2
Mediakentänmuutoksetnäkyväterityisestierilaistenviestintäkanavienkirjossa janiidenmarkki-naosuuksienvaihtelussa.Yleisimminlastenjanuortenurheilunjaliikunnanseuraamiseenkäyttä-mättiedotusvälineetolivat televisio (mukaan lukiennetti-tv),sosiaalinenmedia (esim.Twitter jaFacebook)jamuutnettitallenteet(esim.Youtube)(kuvio42).Niidenviikoittaisiakäyttäjiäliikunnanjaurheilunseuraamiseenoliyli40prosenttiavastaajista.LaajinkäyttäjäkuntaoliYoutubenkaltaisillanettitallenteilla.Sellaistenvälitykselläurheiluajaliikuntaaseurasivastaajistaviikoittainylipuolet(53%).Päivittäinurheilua ja liikuntaa seurasi sosiaalisestamediastavajaaneljännes,nettitallenteiltaviidennesjatelevisiostajokakymmenes.Nettitallenteidenjasosiaalisenmediankeskeinenrooliur-heilunjaliikunnanseuraamisessasekäse,ettäneovatmoniltaosinohittaneetsuosiossatelevision,kertovatosaltaansiitä,mitenmediavälitteisenpenkkiurheilunkenttäonmuuttunuttaimuuttumas-sa.Tätätäydentävättiedotsiitä,ettänoinpuoletlapsistajanuoristaeilainkaanseuraaurheiluajaliikuntaaradiostaeikälehtienkautta.
55
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
0
20
40
60
80
100
Teks�-tvAikakaus-lehdet ja kirjat
Sanoma-leh�en paperi-versiot
Muut ne�sivut ja blogit
Sanoma-leh�en
ne�sivut ja -lehdet
RadioTelevisioMuut ne�-
tallenteet
Sosiaalinen media
Ei koskaanHarvemminViikoi�ainPäivi�äin
KUVIO 42. Urheilun ja liikunnan seuraaminen eri �edotusvälineistä (n = 1833–1879) (%).
%
29
25
23
23
51
31
11
7
50
30
14
6
51
33
124
57
31
93
68
22
73
50
28
16
6
19
28
33
20
19
39
32
10
Sosiaalisen median käyttö urheilun ja liikunnan seuraamiseen oli yleisintä 13-vuotiaiden kes-kuudessa. Päivittäin sosiaalistamediaa urheilun ja liikunnan seuraamiseen käytti13-vuotiaista27prosenttia.Vastaavaosuusoli11-vuotiailla17prosenttiaja15-vuotiailla25prosenttia.Mui-dennettitallenteidenpäivittäiskäyttöurheilunja liikunnanseuraamiseenolisensijaansuurinta11-vuotiailla (21,3%). Iän lisääntyessä tämäntyyppinen seuraaminen väheni hieman (13-v.→20,7%;15-v.→18,3%).Televisionjaradionpäivittäiskäyttöurheilunjaliikunnanseuraamiseenpysyiikäryhmittäintarkasteltunasuurinpiirteinsamana(televisio9,4–10,3%;radio6,0–7,0%).
Mediavälitteinenpenkkiurheiluonperinteisestiollutenemmänmiestenjapoikienkuinnaistenja tyttöjenkiinnostuksenkohteena.Kuten todettua, suuntaonnähtävissä tässäkinaineistossa,muttahavaintoeikuitenkaanpädekaikkiintiedostusvälineisiin(kuvio43).Urheiluviestinjakajinatutummatelitelevisio,teksti-tv,radio,sanomalehdetniinpaperisinakuinsähköisinäkinversioinasekäerilaisetnettitallenteetolivatpojillajonkinverranyleisemmässäkäytössäkuintytöillä.Sensi-jaanselkeämminliikunnallisenviestinvälineetkutenaikakauslehdet,blogityyppinennettitarjontajajoissainmäärinmyössosiaalinenmediaolitytöilläpoikiayleisemmässäkäytössä.
0
20
40
60
80
100
TytötPojatTytötPojatTytötPojatTytötPojat
Ei koskaanHarvemminViikoi�ainPäivi�äin
KUVIO 43. Urheilun ja liikunnan seuraaminen yleisimmin käytössä olevista �edotusvälineistä sukupuoli�ain (pojat n = 822–848; tytöt n = 1004–1024) (%).
%
SOSIAALINEN MEDIA MUUT NETTITALLENTEET TELEVISIO RADIO
33
23
21
23
22
33
32
13
18
33
35
14
20
45
29
6
48
32
13
7
54
31
106
26
26
25
23
15
22
35
28
56
Urheilunja liikunnanmediavälitteisestäseuraamisestakerättyjentietojenvertaaminenvuosien2014ja2016aineistojenvälilläeiolekysymysasettelussatehtyjenmuutostentakiamahdollistakuinosittain.Sevoidaan todeta,ettäniidenosuus, jotkaeivätkoskaanseuranneeturheilua jaliikuntaatiedotusvälineistäolikummassakinaineistossasamaasuuruusluokkaa(vuonna2014=9%javuonna2016=8%).
YHTEENVETO Lastenjanuortenpenkkiurheiluaktiivisuusolivuoden2014tilanteeseennähdenjatkanutlasku- trendiäänsiltäosin,ettäaktiivisimpien,useinpaikanpäälläurheiluajaliikuntaaseuraavienosuusolipienentynytjatoisaaltaniidenosuus,jotkaeivätkäykoskaanurheilu-jaliikuntatapahtumissa,olijonkinverransuurentunut.Sensijaanvähintäänkerranvuodessapaikanpäälläurheilu-jalii-kuntatapahtumienseuraajiensuhteellinenosuuseiollutenäävähentynyt.Huippu-urheilunpitkä-jänteisenkehittämisennäkökulmastavoidaankuitenkinvarsinyksiselitteisestitodeta,etteiuudenpotentiaalisenkatsojasukupolvenkasvattamisestaole kovinhyvinhuolehdittu.Tämävoinäkyäjatkossa,eivainkokoliikuntakulttuurinarvostuksessajaasemassasuhteessamuihinelämänalu-eisiin,vaanmyöserilajienmarkkina-asemissa.Jälkimmäistäkohtaavoidaanalleviivatasillämuis-tutuksella,ettäpenkkiurheiluntiedetäänolevansukupolvisidonnaista (ks.Koski1998;Zacheus2008).Hiipuvallatrendillävoiollavaikutuksianiinyksilöidenliikuntasuhteenrakentumiseenkuinkokoliikuntakulttuurinasemaanjaarvostukseen,ainakinkilpa-jahuippu-urheiluakoskien.
Mediavälitteisenurheilunja liikunnanseuraamisenmuutoksiineivertailutiedonpuutteentakiapäästäkunnollakiinni.Kaikenkaikkiaanmediaympäristömmemuuttuukuitenkinniinvoimakkaas-ti,ettänuomuutoksetnäkyvät väistämättämyösmediavälitteisessäurheilun ja liikunnan seu-raamisessa.Urheilulla ja liikunnallaonsuhteellisensuurirooli janäkyvyysmediassa,mutta isoosalapsistajanuoristaeikäytäseuraamiseenkovinkaanpaljoaaikaa.Vainyhdelläkymmenestämediavälitteiseenurheilunjaliikunnanseuraamiseenkuluiyliviisituntiaviikossa.
Sukupolvieneronäyttäytyyetenkinsiinä,mitätiedotusvälineitäurheilunjaliikunnanseuraami-seenkäytetään.Sosiaalinenmediajaerilaisetnettitallenteetolivatyleisimminlastenjanuortenkäytössäolleetmediat.Lehdetjaradioalkavatolla–perinteistenmuotojenrinnalletulleistanet-tiversioistahuolimatta– lähinnämarginaalisiaviestintuojia lasten januorten ryhmälle,ainakinurheiluunjaliikuntaanliittyen.Televisionasemaonvieläsillätavoinvankka,ettävainyksiviidestävastanneestakertoi,etteikoskaanseuraaurheiluajaliikuntaatelevisiosta.Televisionasemiavan-kistaaosaltaanse,ettäsitäseurataannykyisinrunsaastimyösnetinvälityksellä,esimerkiksiYleAreenantyyppisistäsovelluksista.
Pojatolivatedelleentyttöjäyleisemminkiinnostuneitaurheilunja liikunnanseuraamisestaniinpaikanpäälläkuinmediavälitteisestikin.Ikäluokittainenvertailuviittasikiinnostuksenväheneväniänmyötä,mitäeiyhtäselvästiolluttunnistettavissaparinvuodentakaisessaaineistossa.Liikun-ta-aktiivisuusoliyhteydessäurheilunjaliikunnanseuraamiseen,kutenodottaasaattoikin.Aktiivi-simmatliikkujatovattodennäköisestimyösaktiivisemminseuraamassaalantapahtumiajaasioitaniinpaikanpäälläkuinmediavälitteisestikin.
57
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
10 Arvot, syrjintä ja kiusaaminen
Antti Laine, Mikko Salasuo ja Pertti Matilainen
JOHDANTOArvotovatihmisentoiminnanyleisluontoisiapäämääriä,jotkaohjaavatkäyttäytymistä,valintojajahavaintoja.Niihinnojautuen ihmiset ilmaisevathyvänä ja toivottunapitämänsäasiat.Arvotmäärittävätmyössitä,mitäpidetääntavoittelemisenarvoisenajamitenihmistentulisikäyttäytyätosiaankohtaan.Tietytarvotovatvarsinpysyväluonteisia, sillä ihmisilläon tarve jonkinlaiseensosiaaliseen kanssakäymiseen ja aistinautintoihin sekä haasteiden kohtaamiseen ja vaihteluunelämässään.Osaarvoistaontietoisemminvalittuja.Neovattietyssäajassajapaikassasosiaalises-timäärittyneitä.Tästäsyystäarvotsaavatkulttuuristajaihmisestäriippuenerilaisiapainotuksia.Painotuserotvoivatsynnyttääihmistenvälillesyviänäkemyseroja,mikälitoistenihmistenarvo-maailmatuntuuvieraaltataipelottavalta.(Helkama2015.)
SuomalaistennuortenarvojaonselvitettyNuorisobarometreissävuodesta1994lähtien.Edellisenkerranarvojakartoitettiinvuonna2013tehdyssäkyselyssä(Myllyniemi2013).LIITU-tutkimuksentässä luvussa valotetaanarvoja11–15-vuotiaiden lasten januortenosalta.Vastaajilta kysyttiinomakohtaistenjayhteiskunnallistenasioidentärkeydestä.Kysymyksissäkeskityttiinasioihin,joitavoipitääarvoinataiyhteiskunnallisentoiminnanpäämäärinä.Omaanelämäänliittyvistäarvoistaesimerkiksi terveyteen,ulkonäköön,harrastusmahdollisuuksiin ja fyysiseenkuntoonyhdistyvätarvostukset liittyvät läheisesti liikunnan sosiaalisiinmerkityksiin. Yhteiskunnallisiin arvoihin liit-tyenjäljitetäänmuunmuassavastaajiensuhtautumistahuippu-urheilunjataiteenyhteiskunnal-lisiinmerkityksiin.Vastaustenvälitykselläsyntyyvarsinhyväkäsityssiitä,millaisenarvonlapsetjanuoretantavatsuomalaistenhuippu-urheilumenestyksellejakotimaistentaiteilijoidenkansainvä-lisellesuosiolle(ks.Salasuo&Piispa&Huhta2016).
Arvojenohellatässäluvussatarkastellaanlastenjanuortensyrjintä-jakiusaamiskokemuksialii-kunnassajaurheilussa.Syrjintäävoidaanpitääseurauksenaarvojenjaarvostustenristiriidasta.Kankkusen ja kumppaneiden (2010) tutkimuksen mukaan syrjintäkokemukset vaikuttavat voi-makkaastierityisestilapsiinjanuoriin.Lastenjanuortenelämässäsyrjintäkonkretisoituukiusaa-misena,häirintänä,ulossulkevinakäytäntöinäjafyysisenäväkivaltana.Pahimmillaansyrjintävoijohtaasosiaaliseensyrjäytymiseenjaitsenvahingoittamiseen.(Ks.Kankkunenym.2010.)Aiheentutkiminenonjäänytliikunnanjaurheilunosaltavähällehuomiolle(ks.Berg&Piirtola2014;Berg& Kokkonen2016). Aiemman tutkimuksen vähäisyys on yllättävää, sillä syrjintä on liikuntalain(2015)lähtökohtien,yhdenvertaisuuslain(2014)periaatteidenjaennenkaikkealastenjanuortenhyvinvoinninkannaltaäärimmäisenvakavaasia.Aiheentutkiminenontarpeellistajaajankohtais-ta,silläviimevuosinatehdyissäselvityksissäjatutkimuksissa(ks.esim.Junkala&Lallukka2012;Kokkonen2012)onnähtävissävahvojasignaalejasyrjinnästäliikunnassajaurheilussa.
Tuloksiatarkastellaansukupuolittain, ikäluokittain ja liikunta-aktiivisuudenmukaan.Liikunta-ak-tiivisuudenmukainentarkastelutehdään2-luokkaisesti(liikuntasuosituksensaavuttavatjasuosi-tustavähemmänliikkuvat).
TULOKSET
Arvot
Tutkituilta11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltakysyttiin,mitentärkeitätietytomaanelä-määnliittyvätasiatheilleovat(liite1,kysymys60).Listattunaoli12asiaa,joistakullekinolikuusivastausvaihtoehtoa(Täysinyhdentekevää;Melkoyhdentekevää;Eitärkeää,muttaeiyhdenteke-vää;Melkotärkeää;Hyvintärkeää;Enosaasanoa).Tulostarkastelussamelkotärkeääjahyvintär-keääluokatonyhdistetty.
Tytötkokivatkaikkiomaanelämäänliittyvätasiatpoikiatärkeämmiksi.Asioidentärkeysjärjestysolikuitenkinomaaulkonäköälukuunottamattamolemmillasukupuolillasama.Tärkeimmiksikoet-tiinihmissuhteetkavereidenkanssa(83%)javapaa-aikakavereidenkanssa(80%).Ihmissuhteetperheenjäsenten ja sukulaisten kanssa (78%) sekä vapaa-aika perheenjäsenten ja sukulaistenkanssa(72%)koettiinmyöstärkeiksi,muttanejäivättärkeysjärjestyksessäkavereidenvastaavien
58
luokkientaakse,neljännelle jakuudennellesijalle.Omaterveys (79%)olikolmanneksi jaomafyysinenkunto(75%)viidenneksitärkeimmäksikoettuomaanelämäänliittyväasia.Yli70prosen-tinosuuteenylsilisäksikoulumenestys(73%).Tätäseurasivatharrastusmahdollisuudet(70%)jataloudellinentoimeentulo(67%).(Kuvio44.)
Omanulkonäöntärkeäksikokeneidenosuusolipojilla(52%)vastausvaihtoehdoistapienin.Tytöil-läomanulkonäöntärkeäksikokeneidenosuuden(67%)taaksejäivätmenestyminenharrastuk-sissa(66%)jamahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille(58%).Pojillamahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille(56%)olivastausvaihtoehdoistatoiseksipieninjamenestyminenharrastuksis-sa(62%)kolmanneksipienin.(Kuvio44.)
PojatTytötKaikki
KUVIO 44. Melko ja hyvin tärkeäksi koetut omaan elämään lii�yvät asiat sukupuolen mukaan (pojat n = 1419–1476; tytöt n = 1490–1528) (%).
%0 20 40 60 80 100
Mahdollisuus matkustaa lomalla ulkomaille
Oma ulkonäkö
Menestyminen harrastuksissa
Taloudellinen toimeentulo
Harrastusmahdollisuudet
Vapaa-aika perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa
Koulumenestys
Oma fyysinen kunto
Ihmissuhteet perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa
Oma terveys
Vapaa-aika kavereiden kanssa
Ihmissuhteet kavereiden kanssa 79
8783
7783
8075
8379
7482
7872 79
7568
7973
67 7772
66 7370
6471
6762
6664
5267
6056
5857
Täysinyhdentekevää-vastauksienväliseterotolivatomaanelämäänliittyvienasioidenosaltavä-häiset(7–11%).Noinkymmenenprosenttiakaikistavastaajistakokitäysinyhdentekeväksimah-dollisuudenmatkustaalomallaulkomaille(10,5%)jamenestymisenharrastuksissa(10,1%).Omaulkonäköolitäysinyhdentekevääniukastiallekymmenelleprosentille(9,5%)kaikistavastaajista.
Kolmenomaanelämään liittyvänasian tärkeys lisääntyi iänmyötä.Nämäolivatomaulkonäkö(11-v.50%→15-v.68%),taloudellinentoimeentulo(11-v.61%→15-v.75%)jaihmissuhteetkavereidenkanssa(11-v.79%→15-v.85%).Vastaavastikolmenomaanelämäänliittyvänasiantärkeysväheniiänmyötä.Nämäolivatharrastusmahdollisuudet(11-v.73%→15-v.65%),me-nestyminenharrastuksissa(11-v.66%→15-v.59%)javapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa(11-v.76%→15-v.70%).Kuudenmuunomaanelämäänliittyvänasiantärkeyseivaihdel-luttilastollisestimerkitsevästiikäluokkienvälillä.
Liikunta-aktiivisuudellaoliselväyhteyskahteenomaanelämäänliittyvänasiantärkeyteen.Liikun-tasuosituksienmukaanliikkuvatkokivatharrastusmahdollisuudet(77%vs.67%)jamenestymi-senharrastuksissa(74%vs.60%)niitätärkeämmiksi, jotkaeivät liikkuneet liikuntasuositustenmukaisesti.Lisäksivapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa(77%vs.71%),mahdolli-suusmatkustaalomallaulkomaille(61%vs.55%)jaomafyysinenkunto(78%vs.74%)oliliikun-tasuositustenmukaanliikkuvilletärkeämpääkuinniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti.Muillaomaanelämäänliittyvienasioidentärkeydellä ja liikuntasuositustenmukaanliikkumisellaeiolluttilastollisestimerkitsevääyhteyttä.Huomionarvoistakuitenkinon,ettäomaulkonäköolihiemantärkeämpääniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisestikuinniille,jotkaliikkuivatliikuntasuositustenmukaisesti(60,3%vs.58,7%).
Omaanelämäänliittyvienasioidentärkeydenohella11-,13-ja15-vuotiailtalapsiltajanuoriltaky-syttiinsuhtautumistayhteiskunnallisiinarvoihinliittyviinasioihin(liite1,kysymys61).Vastattava-naolikymmenenasiaajakäytössäolisamakuusikohtainenvastausasteikkokuinomaanelämäänliittyviäasioitakoskevassakysymyksessä.Myöställäkohtaamelkotärkeääjahyvintärkeääluokatontulostarkastelussayhdistetty.
59
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Suomalaisurheilijoidenkansainvälistämenestystälukuunottamattatytötkokivatkaikkiyhteiskun-nallisiinarvoihinliittyvätasiatpoikiatärkeämmiksi.Molemmillasukupuolillasuomalaisurheilijoi-denkansainvälinenmenestysjäijokatapauksessasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainväli-senmenestyksenohellatärkeysjärjestyslistauksenhännille.Suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyksenkokitärkeäksi47prosenttiajasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälisenme-nestyksentärkeäksi30prosenttia.(Kuvio45.)
Suomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenkokitäysinyhdentekeväksi16pro-senttiajamelkoyhdentekeväksi15prosenttia.Suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyk-senosaltavastaavatlukematolivat12ja11prosenttia.Minkäänmuunasianosaltatäysinyhden-tekevääjamelkoyhdentekevääluokkienosuudeteivätkohonneetylikymmeneenprosenttiin.
Omaanelämäänliittyvistäasioistapoiketenyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvienasioidentärkeysjär-jestysvaihteli jonkinverranpoikienjatyttöjenvälillä.Tärkeysjärjestyslistauksenhännille jääneidenasioidenlisäksikaikkeintärkeimpänäpidettyasiaolikuitenkinmolemmillasukupuolillasama:laaduk-kaanterveydenhuollonkokitärkeäksi79prosenttiavastaajista(tytöt83%japojat74%).(Kuvio45.)
Laadukkaanterveydenhuollonjälkeentytötpitivättärkeimpinäeläintenoikeuksia(79%),suku-puoltenvälistätasa-arvoa(78%) ja ihmisoikeuksia (77%).Pojilla laadukastaterveydenhuoltoaseurasivatsukupuoltenvälinentasa-arvo(67%),koulutusjärjestelmänmaksuttomuus(67%)jalaadukas peruskoulu (65%). Sukupuolittain tarkasteltuna luokkien väliset erot olivat kuitenkinmelkovähäisiä:pojillatoiseksi jaseitsemänneksitärkeimmäksikoetunasianvälinenerooliyh-deksänprosenttia(58–67%)jatytöilläviisiprosenttia(74–79%).Kahdeksanneksitärkeimmäksikoettuunympäristönsuojeluun(pojat52%,tytöt68%)erooli johiemanselvempi.(Kuvio45.)
PojatTytötYhteensä
KUVIO 45. Melko ja hyvin tärkeäksi koetut yhteiskunnallisiin arvoihin lii�yvät asiat sukupuolen mukaan (pojat n = 1401–1429; tytöt n = 1456–1490) (%).
%0 20 40 60 80 100
Suomalaisen taiteen ja kul�uurin kansainvälinen menestys
Suomalaisurheilijoiden kansainvälinen menestys
Ympäristönsuojelu
Eläinten oikeudet
Laadukas peruskoulu
Tasa-arvo ihonväristä ja kul�uurista riippuma�a
Ihmisoikeudet
Koulutusjärjestelmän maksu�omuus
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Laadukas terveydenhuolto 74
8379
6778
7267
7471
6477
7164
7670
6574
7058
7969
5268
6049
4547
2733
30
Kolmenyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvänasiantärkeyslisääntyiiänmyötä.Nämäolivatkoulu-tusjärjestelmänmaksuttomuus (11-v.63%→15-v.77%), tasa-arvo ihonväristä jakulttuuristariippumatta(11-v.63%→15-v.76%)jasukupuoltenvälinentasa-arvo(11-v.65%→15-v.78%).Neljänyhteiskunnallisiinarvoihinliittyvänasiantärkeysvähentyiiänmyötä.Nämäolivatympäris-tönsuojelu(11-v.65%→15-v.56%),eläintenoikeudet(11-v.72%→15-v.65%),suomalaisur-heilijoidenkansainvälinenmenestys(11-v.49%→15-v.45%)jasuomalaisentaiteenjakulttuurinkansainvälinenmenestys(11-v.35%→15-v.26%).Laadukkaanperuskoulun,laadukkaantervey-denhuollonjaihmisoikeuksientärkeyseivaihdellutikäluokkienvälillätilastollisestimerkitsevästi.
Liikuntasuosituksienmukaan liikkuvatkokivat suomalaisurheilijoidenkansainvälisenmenestyksen(57%vs.44%)niitätärkeämmiksi, jotkaeivät liikkuneet liikuntasuositustenmukaisesti.Toisaaltaniille,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisestikoulutusjärjestelmänmaksuttomuus(72%vs.67%)jasukupuoltenvälinentasa-arvo(73%vs.70%)olitärkeämpääkuinliikuntasuositustenmukaan liikkuville.
60
Syrjintä ja kiusaaminen
Tutkituista11-,13-ja15-vuotiaistalapsistajanuoristaylikolmannes(37%)kokijoutuneensasyrji-tyksitaikiusatuksi(liite1,kysymys63).Heitä,jotkaeivätolleetkokeneetsyrjintäätaikiusaamista,olirunsaatpuolet(56%),jakuusiprosenttiaeiosannutsanoamielipidettään.Useinsyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksi joutuneitaoliviisiprosenttia.Tytötkokivatsyrjintäätaikiusaamistapoi-kiaenemmän. Ikäryhmittäintarkasteltunasyrjintäätaikiusaamista ilmenieniten13-vuotiaidenkeskuudessajavähiten15-vuotiaidenkeskuudessa,muttaikäryhmienväliseterotolivatkuiten-kinmelkopieniä. (Taulukko19.) Liikuntasuosituksienmukaan liikkuvatkokivat syrjintää tai kiu-saamistavähemmän(33%)kuinne,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti(39%).
TAULUKKO 19. Itse syrjityksi ja/tai kiusatuksi joutuminen sukupuolen ja iän mukaan (%).
Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. KaikkiKyllä, usein 4 6 4 6 5 5Kyllä, joskus 29 35 32 34 30 32En 61 52 56 54 60 56En osaa sanoa 5 8 8 6 6 6Yhteensä 100 100 100 100 100 100n 1422 1487 1036 1028 841 2909
Syrjityiksitaikiusatuiksijoutuneiltakysyttiin,missäsyrjimistätaikiusaamistatapahtui(liite1,kysy-mys63A).Selvästiyleisinpaikkaolikoulu(78%).Noinneljännes(24%)kokijoutuneensasyrjinnäntai kiusaamisenkohteeksi internetissä janoinviidennes (19%) liikunta- jaurheiluharrastuksissa.Muidenvastausluokkienosuudetolivat5–12prosenttia(nuorisopalvelut5%,muutharrastukset8%,kadullakulkiessa9%,muissanuortenhengailuympäristöissä10%jakodissa12%).Tytötjoutui-vatsyrjityiksitaikiusatuiksipoikiayleisemminkoulussa(81%vs.73%)jainternetissä(27%vs.20%).Kodissaosuusolimolemmillasukupuolillasamajamuissakysytyissäpaikoissapojilla1–2prosenttiatyttöjäsuurempi.(Kuvio46.)
PojatTytötYhteensä
KUVIO 46. Tilanteet, joissa joudu�u syrjityksi ja/tai kiusatuksi sukupuolen mukaan (pojat n = 437–463; tytöt n = 566–594) (%).
%0 20 40 60 80 100
Nuorisopalveluissa
Muissa harrastuksissa
Kadulla kulkiessa
Muissa nuorten suosimissa hengailuympäristöissä
Kodissa
Liikunta- ja urheiluharrastuksissa
Interne�ssä
Koulussa 73
8178
2027
24
201819
121212
1110101099
978
655
Ikäryhmienväliseterotolivatsyrjimis-taikiusaamispaikkojensuhteenvähäiset.Ainoatilastollisestimerkitseväeropaikantuimuihinnuortensuosimiinhengailuympäristöihin(esim.kauppakeskukset,kahvilatjahuoltoasemat),joissakohdattusyrjintätaikiusaamineniänmyötälisääntyi(11-v.7%→15-v.13%).Tämäonvarsinluonnollista,sillämyöslastenjanuortenajanviettotällaisissapaikoissaiänmyötälisääntyy.
Liikunta-jaurheiluharrastuksissasyrjinnäntaikiusaamisenkohteiksijoutuneiltakysyttiin,mistäsyys-tähesyrjintäätaikiusaamistakokivat(liite1,kysymys63B).Viisiyleisintäsyytäolivatulkonäkö(49%),vähäisetliikunnallisettaidot(33%),pukeutumistyyli(29%),muutsyyt(25%)jaikä(20%).Anne-tuista16vastausvaihtoehdostaviidenosuusjäiallekymmenenprosentinsuuruiseksi.Nämäolivat
61
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
rikkaus (6%), ihonväri (7%), seksuaalinensuuntautuminen (7%),vammaisuus (7%) jauskonto(8%).Muidenkuudenvastausvaihtoehdonosuudetolivatylikymmenen,muttaalle20prosenttia(poliittisetnäkemykset11%,köyhyys12%,sukupuoli14%,kielitaito15%,puhetapa18%jater-veydentila19%).
Tytötjoutuivatliikunta-jaurheiluharrastuksissasyrjityiksitaikiusatuiksipoikiayleisemminulkonäön(56%vs.42%),pukeutumistyylin(33%vs.24%),vähäistenliikunnallistentaitojen(35%vs.30%),puhetavan(21%vs.14%)jasukupuolen(17%vs.10%)takia.Pojatpuolestaanjoutuivatliikunta-jaurheiluharrastuksissatyttöjäyleisemminsyrjityiksitaikiusatuiksikielitaidon(20%vs.9%),poliittis-tennäkemysten(18%vs.6%),rikkauden(10%vs.3%),ihonvärin(10%vs.4%)jaterveydentilan(22%vs.17%)takia.
Liikunta- ja urheiluharrastuksissa ulkonäön takia syrjityksi tai kiusatuksi joutuminen lisääntyi iänmyötäselvästi(11-v.42%→15-v.60%).Muidensyidenosaltaikäryhmittäiseterotolivatvähäisiä.Liikuntasuositustenmukaanliikkuvatjoutuivatsyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksiliikunta-jaurhei-luharrastuksissauseamminkuinne,jotkaeivätliikkuneetliikuntasuositustenmukaisesti(20%vs.18%).Eroeikuitenkaanolluttilastollisestimerkitsevä,jaonmyössyytäpitäämielessä,ettäliikuntasuo-situstenmukaanliikkuvatmyösviettävätliikunta-jaurheiluharrastuksissaenemmänaikaakuinne,jotkaeivätliikuliikuntasuositustenmukaisesti.
YHTEENVETOOmassaelämässäänerityisen tärkeinäasioina11–15-vuotiaat lapset januoretpitivätkavereita japerhettäsekäomaaterveyttäjafyysistäkuntoa.Omaulkonäköolitärkeätäerityisestitytöille.Näi-denarvostustenajattelisiheijastuvanlastenjanuortenliikuntakäyttäytymiseen.Liikuntaanliittyvienarvostustensuhdeliikuntasuositustentäyttämiseeneiolekuitenkaanniinyksinkertainen.Liikunta-suositustenmukaanliikkuvilleomafyysinenkuntoolitärkeämpääkuinniille,jotkaeivätliikuliikun-tasuositustenmukaisesti.Samanlaistayhteyttäeiollutkuitenkaanhavaittavissaliikuntasuositustenjaomanulkonäönvälillä.HavaintoonyhdenmukainenNuortenvapaa-aikatutkimuksen(Merikivi&Myllyniemi&Salasuo2016) tulostenkanssa, jossahavaittiinomaehtoisen jaulkonäköön liittyvänliikkumisenlisääntyvänvasta15ikävuodenjälkeen.
Omaanelämäänliittyvienasioidenlisäksilapsiltajanuoriltakysyttiinsuhtautumistayhteiskunnalli-siinarvoihin liittyviinasioihin. Laadukas terveydenhuoltokoettiin tärkeimmäksiyhteiskunnalliseksiarvoksi.Senlisäksitytötkorostivatvastauksissaaneläintenoikeuksia,sukupuoltenvälistätasa-arvoajaihmisoikeuksia.Pojatpuolestaanantoivatarvoalaadukkaanterveydenhuollonlisäksisukupuoltenväliselletasa-arvolle,maksuttomallekoulutusjärjestelmällejalaadukkaalleperuskoululle.
Osanayhteiskunnallisiaarvojaselvitettiin,mitensuomalaisurheilijoidenkansainvälinenmenestyssuh-teutuumuihinyhteiskunnallisiinarvoihin.Lastenjanuortenarvostuksessasuomalaistenhuippu-ur-heilijoidenkansainvälinenmenestysjäitaiteenjakulttuurinkansainvälisenmenestyksenohellatärke-ysjärjestyslistauksenhännille.Tulostenperusteellasuomalaisetlapsetjanuoretarvostivaterityisestihyvinvointivaltionperuspalveluitajasukupuoltenvälistätasa-arvoa.Suomalaistenmenestystähuip-pu-urheilussajataiteessapidettiinlastenjanuortenkeskuudessaselvästivähämerkityksellisempänä.
Omanelämänkannaltatärkeäksikoetuistaasioistajayhteiskunnallisiinarvoihinliittyviinasioihinsuh-tautumisestalöytyikyselyynvastanneidenlastenjanuortenkeskuudestamielenkiintoinensukupuo-liero.Suomalaisurheilijoidenkansainvälistämenestystälukuunottamattatytötkokivatkaikkikysytytasiatjaarvotpoikiatärkeimmiksi.
Tutkituista lapsista januoristareilustiylikolmanneskertoi joutuneensasyrjityksi taikiusatuksi.Syrjintäätaikiusaamistakokeneistanoinviidenneskokitulleensasyrjityksitaikiusatuksiliikunnantaiurheilunparissa.Liikunta- jaurheiluharrastuksetolivatkoulun ja internetin jälkeenkolman-neksi yleisin paikka, jossa syrjimistä ja kiusaamista tapahtui.Muissaharrastuksissa ja nuoriso-palveluissa syrjintäkokemukset olivat selvästiharvinaisempia. Liikunta- ja urheiluharrastuksissayleisimmätsyrjinnäntaikiusaamisensyytliittyivätulkonäköön,vähäisiinliikunnallisiintaitoihinjapukeutumistyyliin.Muidenannettujenvastausvaihtoehtojenmukaisiasyrjintäkokemuksiaolihar-vemmalla,muttaonsyytäkorostaa,ettäsyrjinnänsyitäeioletuloksissasuhteutettuesimerkiksivähemmistöjenkokoon.Tästäsyystäniidenlastenjanuortenmäärää,jotkakokivatjoutuneensasyrjinnäntaikiusaamisenkohteeksi ihonvärin,seksuaalisensuuntautumisen,vammaisuuden jauskonnontakia,voidaanpitäävarsinmerkittävinä.
Tämätutkimusonensimmäisiä,jossaselvitetäänlaajemminsyrjintääjakiusaamistaliikunta-jaurheiluharrastuksissa. Liikunta- ja urheiluharrastukset näyttävät tulosten perusteella sellaisiltalastenjanuortenvapaa-ajanfyysisiltäympäristöiltä,joissaerilaisetarvotjaarvostuksetjohtavatsyrjimiseenjakiusaamiseenyleisemminkuinmuissavapaa-ajanfyysisissäympäristöissä.Tuloksetovathuolestuttavia.Neherättävätkysymyksenliikunnanjaurheilunparissatoimivienaikuistenkyvystätunnistaajapuuttuasyrjintäänsekäkiusaamiseen.Tilanteenkorjaaminenedellyttääpi-kaisiatoimiapoliittisiltapäättäjiltä,virkamiehiltä,urheiluliikkeeltäja-seuroiltasekävanhemmilta.Myöstutkimustietoavakavastaongelmastakaivataanakuutistilisää.
62
11 Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa
Jari Parkkari, Anu Räisänen, Kati Pasanen ja Arja Rimpelä
JOHDANTOLiikuntaanaktivointiatulee lisätä ja liikuntaasekäurheiluatuleeohjata jaopettaaturvallisuus-näkökohdathuomioonottaen,sillämuutoinliikunnanharrastajistajaliikunnanterveyshyödyistäjopapuoletsaatetaanmenettää(Parkkariym.2003;Parkkari&Kannus&Fogelholm2004;Som-merym.2007;Haikonen&Parkkari2010).Loukkaantumisetjavammatvoivatkatkaistaliikunnanharrastamiseneikäuuttaliikuntalajiaainaetsitätilalle.Erityisestipojatovataiempientutkimustenmukaanolleet alttiita liikuntatapaturmille (Parkkari ym.2003;Parkkari&Kannus&Fogelholm2004;Haikonen&Parkkari2010;Karhola2013).Liikunnankokeminenfyysisesti,psyykkisestijasosiaalisesti antoisaksi ja turvalliseksi lisää liikkumisesta saatavaa positiivista kokemusta,mikäpuolestaanlisäätodennäköisyyttäharrastaaliikuntaaläpielämän.Kevään2016LIITU-tutkimuk-sessatarkasteltiin11-,13-,ja15-vuotiaidenlastenjanuortenliikuntavammoihinliittyviätekijöitä(liite1,kysymykset44–46B).
LIIKUNNASSA LOUKKAANTUNEIDEN MÄÄRÄLIITU-tutkimukseenosallistuneistanuoristaylipuolet(53%)ilmoittiloukkaantuneensaliikunnanyhteydessävähintäänkerranedeltävänvuodenaikana.Pojistaoliloukkaantunut56%jatytöistä50%.Enitenloukkaantumisiasattuiurheiluseuraliikunnassa,puolet(49%)urheiluseurassahar-rastavistaoliloukkaantunuturheiluseuraliikunnassavähintäänkerran.Vapaa-ajanliikunnassasat-tuienemmänvammojakuinkoululiikunnassa.Urheiluseuraliikunnassajakoululiikunnassalouk-kaantumistenmäärissäeiolluterojaikäryhmienvälillä(kuvio47).Muussavapaa-ajanliikunnassaloukkaantumistenmääräväheniiänmyötä,11-ja13-vuotiaillesattuienemmänloukkaantumisiakuin15-vuotiaille.
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta (KL)
Muu vapaa-ajan liikunta (VA)
Urheiluseuraliikunta (US)*
11-v. (n: US = 1185, VA = 1723, KL = 1669) 13-v. (n: US = 1111, VA = 1758, KL = 1719) 15-v. (n: US = 730, VA = 1526, KL = 1504) Kaikki (n: US = 3046, VA = 5039, KL = 4922)
KUVIO 47. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuus ikäryhmi�äin kolmessa eri liikuntamuodossa (%). * Urheiluseuraliikunnassa osuus laske�in urheiluseurassa harrastavista lapsista ja nuorista, muussa vapaa-ajan liikunnassa ja koululiikunnassa kaikista tutki�avista.
%
48 5147 49
37 3426
33
22 20 20 21
63
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Urheiluseurassapojille (52%) sattuienemmän loukkaantumisia kuin tytöille (46%).Myös va-paa-ajanliikunnassapojille(37%)sattuienemmänvammojakuintytöille(29%).Koululiikunnassaloukkaantumistenmäärässäeiolluteroatyttöjenjapoikienvälillä(kuvio48).
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta (n = 4922, poikia 2341,
ty�öjä 2557)
Muu vapaa-ajan liikunta (n = 5039, poikia 2405,
ty�öjä 2607)
Urheiluseuraliikunta* (n = 3046, poikia 1471,
ty�öjä 1561)
PojatTytötKaikki
KUVIO 48. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuudet sukupuoli�ain kolmessa eri liikuntamuodossa (%)* Urheiluseuraliikunnassa osuus laske�in urheiluseurassa harrastavista lapsista ja nuorista, muussa vapaa-ajan liikunnassa ja koululiikunnassa kaikista tutki�avista.
%
5246 49
3729
33
21 20 21
LOUKKAANTUMISET LIIKUNTA-AKTIIVISUUDEN MUKAANLoukkaantumisetolivatyhteydessäliikunta-aktiivisuuteen.Riskiloukkaantuakasvoisitäsuurem-maksi,mitäuseampanapäivänäviikostaharrasti liikuntaa.Sekäpojillaettätytöillä loukkaantu-misriskikasvoimerkitsevästi,kunliikuntaaharrastettiinvähintään60minuuttiapäivässäviitenäpäivänäviikossataiuseammin(kuvio49).
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
Pojat (n = 1333) Tytöt (n = 1285) Kaikki (n = 2622)
KUVIO 49. Liikunnassa loukkaantuneiden osuudet liikunta-ak�ivisuuden mukaan (%).
%
38
2632 30
35 3222
30 26
10 10 10
LOUKKAANTUMISET LIIKUNTALAJEITTAINTaulukoihin20–23onkoottukuhunkinkymmenenlajia, joissatapahtuienitenloukkaantumisiapojillajatytöillä.Urheiluseuraliikunnassaenitentapaturmiasattuiniissälajeissa,joissaonenitenharrastajia.Pojillavammojaesiintyienitenjalkapallon,jääkiekonjasalibandynparissa(taulukko20).Vastaavastitytöilläkärjessäolivatratsastus,jalkapallojatanssi(taulukko21).
64
Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä urheiluseuraliikunnassa loukkaantuneista (%)jalkapallo 234 31jääkiekko 111 15salibandy 86 11laske�elu 27 4koripallo 26 3pyöräily 25 3parkour 22 3moo�oriurheilu 19 3uin� 17 2pesäpallo 12 2muut lajit 174 23Yhteensä 753 99*
*Osalle nuorista sattui loukkaantuminen useammassa lajissa ja kaikki eivät ilmoittaneet vammalajia.
TAULUKKO 20. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain pojilla urheiluseurassa (n = 758).
TAULUKKO 21. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain tytöillä urheiluseuraliikunnassa (n = 724).
*Osalle nuorista sattui loukkaantuminen useammassa lajissa ja kaikki eivät ilmoittaneet vammalajia.
Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä urheiluseuraliikunnassa loukkaantuneista (%)ratsastus 133 18jalkapallo 108 15tanssi 66 9naisvoimistelu, joukkuevoimistelu 46 6lentopallo 27 4yleisurheilu 26 4cheerleading 26 4juoksu 25 3telinevoimistelu 22 3pesäpallo 18 2muut lajit 223 31Yhteensä 720 99*
65
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
TAULUKKO 22. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain pojilla muussa vapaa-ajanliikunnassa (n = 884).
*Osalle nuorista sattui loukkaantuminen useammassa lajissa ja kaikki eivät ilmoittaneet vammalajia.
Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä kaikista muussa vapaa-ajan liikunnassa loukkaantuneista (%)jalkapallo 195 22pyöräily 101 11salibandy 59 7moo�oriurheilu 51 6jääkiekko 42 5laske�elu 35 4trampoliini 35 4parkour 29 3juoksu 26 3koripallo 23 3muut lajit 217 25Yhteensä 813 92*
TAULUKKO 23. Loukkaantumiset liikuntalajei�ain tytöillä muussa vapaa-ajan liikunnassa (n = 752).
*Osalle nuorista sattui loukkaantuminen useammassa lajissa ja kaikki eivät ilmoittaneet vammalajia.
Tapaturmalaji Loukkaantuneiden Loukkaantuneiden osuus määrä kaikista muussa vapaa-ajan liikunnassa loukkaantuneista (%)juoksu 103 14jalkapallo 79 11ratsastus 63 8pyöräily 48 6ulkoilu, lenkkeily 46 6tanssi 26 3voimistelu 24 3laske�elu 23 3rullalautailu 23 3trampoliini 23 3muut lajit 229 30Yhteensä 687 91*
66
Kaikissakolmessaliikuntaympäristössäloukkaantumisiaraportoitiinvuonna2016enemmänkuinvuonna2014(kuvio50).
0
20
40
60
80
100
Koululiikunta(n = 6744)
Muu vapaa-ajan liikunta (n = 6954)
Urheiluseuraliikunta* (n = 3971)
20142016
KUVIO 50. Liikunnan aikana loukkaantuneiden osuus tutkimusvuosi�ain kolmessa eri liikuntamuodossa vuosina 2014 ja 2016 (%).
%
4148
2432
1419
Liikunta-aktiivisuudenyhteyttäloukkaantumisiinanalysoitiinlogistisellaregressiolla.Liikuntaym-päristöjen välisen eron tutkimisessa käytettiinWilcoxoninmerkittyjen sijalukujen testiä. Iän jasukupuolenyhteyttäliikuntavammoihinjatutkimusvuosienvälisiäerojavammojenyleisyydessäanalysoitiinkäyttäenordinaalistalogististaregressiota.
YHTEENVETOLiikunnanaikana sattuvat loukkaantumisetovatnuorten keskuudessa yleisiä janeovat tämäntutkimuksen perusteella lisääntymässä. Pojille sattuu hieman enemmän loukkaantumisia kuintytöille.Pojillavammojaesiintyieniten jalkapallon, jääkiekon jasalibandynparissa.Vastaavastitytöilläkärjessäolivatjalkapallo,ratsastusjatanssi.Tutkimusosoittaa,ettälisääntyväliikunnanharrastamineneisuojaavammoilta,vaanvammatlisääntyvätharrastamisenmäärännoustessa.
Tapaturmienehkäisykaikessalaajuudessaanonosaperuskoulunturvallisuustyötäjaseonkirjat-tumyös Perusopetuksenopetussuunnitelmanuusiin perusteisiin (Opetushallitus 2014).Niissätodetaan,ettäoppilaidentuleeperusopetuksenaikanaoppiatuntemaanjaymmärtämäänhyvin-vointiajaterveyttäedistävienjasitähaittaavientekijöidensekäturvallisuudenmerkityksen.Heitäohjataanennakoimaanvaaratilanteitajatoimimaanniissätarkoituksenmukaisesti.Terveydenjahyvinvoinninlaitoksenselvityksenmukaanopettajillesuunnattuamoduuliaturvallisuudestajata-paturmistaeikuitenkaanhuomioidaperus-eikätäydennyskoulutuksissa(Samposaloym.2012).Tämänlisäksiperusopetuksenoppimateriaaleissajuurilastenjanuortenkannaltatärkeätliikun-ta-jaurheilutapaturmienehkäisyasiatkäsitelläänpintapuoleisesti,jolloinmonetmahdollisuudetaiheidenesilleottamiseenjääväthyödyntämättä.
Liikuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman (LiVE) tavoitteena on väestön liikunnalli-sen elämäntavan edistämisenohessa ehkäistä liikuntavammoja (www.terveliikkuja.fi). LiVE-oh-jelmaan kuuluu kolme toimeenpanevaa hanketta: Terve Urheilija (2006–), Terve koululainen(2010–)jaSmartMoves(2014-).TerveUrheilija-hankeonsuunnattuurheilijoillejaheidänval-mentajilleensekäohjaajilleen.TerveUrheilija-hankekouluttaaaktiivisestiohjaajiajavalmenta-jia sekäurheilijoitapaikallisesti javaltakunnallisesti (terveurheilija.fi).Tervekoululainen (TEKO)-hankkeessaollaantuottamassajajalkauttamassasähköisiämateriaalejajaverkkokoulutustaylä-kouluihin,alakoulussakolmanneltakuudennelleluokalle,sekäesi-jaalkuopetukseen.Hankkees-sanuortenarjenturvallisuuttajaterveellisyyttälähestytäänkymmeneneripainoalueenkautta.Oppimateriaalitovatmaksuttomia jakaikkienvapaastisaatavillahankkeenverkkosivuiltawww.tervekoululainen.fi.SmartMoves-hankkeentavoiteon16–19-vuotiaidenammattiinopiskeleviennuortenterveellisenjaturvallisenliikkumisenlisääminen,istumisenvähentäminenjaliikunta-javapaa-ajantapaturmienehkäisy(www.smartmoves.fi).
67
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
12 Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä
Eva Roos, Anette Mehtälä, Carola Ray, Sami Kokko ja Sofia Hampf
JOHDANTO Aikaisempiatutkimustuloksialiikuntakäyttäytymiseneroistasuomen-jaruotsinkielistenlastenjanuortenvälilläonniukasti.Tulostenmukaansuomenkielisetlapsetjanuoretnäyttävätkuitenkinolevanliikunnallisestiaktiivisempiajakokevanyleisemminolevansahyviäliikunnassakuinruotsin-kielisetlapsetjanuoret.Lisäksisuomenkielisetnäkevätitsensäruotsinkielisiäyleisemminliikun-nallisestiaktiivisinamyöstulevaisuudessa(Kannas&Brunell2000.)WHO-koululaistutkimuksenaineistoihinperustuvan, trendieroja suomen- ja ruotsinkielisten lasten ja nuorten terveydessäjaelintavoissatarkastelevanraportinmukaansuomenkielisetkokivatparempaafyysistäkuntoa,liikkuivatrasittavastisekäsaavuttivatkansallisenliikuntasuosituksen(Tammelin&Karvinen2008)ruotsinkielisiäyleisemminkaikkinatutkimusvuosina(1994–2014)(Simonsenym.2016).
Vuoden 2016 LIITU-kysely toteutettiin suomenkielisten koulujen lisäksi myös ruotsinkielisissäkouluissa.Hankkeenyhteydessätutkitaannytensimmäistäkertaaerojalastenjanuortenliikun-takäyttäytymisessäkieliryhmienvälillä.Tässä luvussa tarkastellaanedellisissä luvuissa (lukuja9ja13lukuunottamatta)läpikäytyjäliikuntakäyttäytymiseenliittyviätekijöitäerikseensuomen-jaruotsinkielisiltälapsiltajanuorilta.Luvussakäsitelläänainoastaantilastollisestimerkitseväterotkieliryhmienvälilläkokotutkimusjoukontasolla.
Tarkasteltavien muuttujien tarkemmat kuvaukset löytyvät raportin edellisiltä sivuilta, kyseistäosa-aluettakäsittelevästäluvusta.Jatkossalapsiajanuoriasuomenkielisistäkouluistakutsutaansuomenkielisiksi(S)javastaavastilapsiajanuoriaruotsinkielisistäkouluistaruotsinkielisiksi(R).
ITSEARVIOITU LIIKUNTA-AKTIIVISUUS JA ISTUMINENSuomenkielisistäkolmasosa(32%)jaruotsinkielisistäneljäsosa(25%)saavuttiviikoittaisenreip-paanliikunnansuosituksen(vähintään60minuuttiapäivässä)(kuvio51).
0
20
40
60
80
100
0-2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
suomenkieliset ruotsinkieliset kaikki
KUVIO 51. Viikoi�aisen liikuntasuosituksen (vähintään 60 minuu�a päivässä) saavu�avien ja suositusta vähemmän liikkuvien suomenkielisten (n = 6339) ja ruotsinkielisten (n = 1014) lasten ja nuorten osuudet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%
3225
31 31 32 3126 30 26
11 14 11
*
68
Ruotsinkielisistälapsistajanuorista(72%)puolestaanhuomattavastisuurempiosakuinsuomen-kielisistälapsistajanuorista(62%)saavuttiWHO:nrasittavanliikunnansuosituksen(vähintäänkolmenapäivänäviikossa)(kuvio52).Ruotsinkieliset(89%)myösaikoivatlisätävapaa-ajanliikun-taansaseuraavanvuodenaikanahiukanyleisemminkuinsuomenkieliset(86%).
0
20
40
60
80
100
korkeintaan 2 päivänä3-4 päivänä5-6 päivänä7 päivänä
suomenkieliset ruotsinkieliset kaikki
KUVIO 52. Viikon aikana rasi�avas� liikkuvien suomenkielisten (n = 6298) ja ruotsinkielisten (n = 1012) lasten ja nuorten osuudet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%
*
6 8 6
1925
20
37 39 37 3828
37
Suomenkielisetistuivatvähemmänkuinruotsinkielisetsekäarkisin(S6t54min,R7t24min)ettäviikonloppuisin (S5 t42min,R6 t).Heillemyöskertyi ruutuaikaayli kaksi tuntiapäiväs-sävähintäänkolmenapäivänäviikossaharvemmin(60%)kuinruotsinkielisille(66%).Suurempiosuussuomenkielisistä(29%)kuinruotsinkielisistä(22%)ilmoittikotiväenasettavanrajoituksiaruutuajalleen,jasuomenkieliset(54%)myösaikoivatvähentääruutuaikaansayleisemminkuinruotsinkieliset(47%).
LIIKUNTAPAIKAT JA -TILAISUUDETRuotsinkielisetlapsetjanuoret(25%)liikkuivaturheiluseurojenjärjestämissätilaisuuksissaylei-semminvähintäänneljänäpäivänäviikossakuinsuomenkielisetlapsetjanuoret(22%).Toisaaltasuomenkielisistälapsistajanuoristaylipuolet(52%)liikkuiomaehtoisestivähintäänneljänäpäi-vänäviikossaruotsinkielisissäosuudenjäädessä45prosenttiin.
Suomenkielisistäsuurempiosuuskäyttivapaa-aikanaanerilaisialiikuntapaikkojakuinruotsinkie-lisistä.Suomenkielisistäylipuolet (52–54%) liikkuisäännöllisesti (vähintäänmuutamankerrankuukaudessa) sisäsaleissa, ylläpidetyillä ulkoilualueilla sekä kaupunkitiloissa. Ruotsinkielisistälapsista januoristasisäsaleissa jakaupunkitiloissa liikkuisäännöllisestiallepuolet(47%), jayl-läpidetyilläulkoilualueillavain38prosenttia.Koulunpiha-alueellavapaa-aikanaliikkuivähintäänmuutamankerrankuukaudessakaksiviidestäsuomenkielisestä(40%)jareilukolmannesruotsin-kielisistä(36%).Molemmatkieliryhmätkäyttivätsäännölliseenliikkumiseenyleisimminkevyenliikenteenväyliä(S86%,R80%).
KOETTU LIIKUNNALLINEN PÄTEVYYS JA KOETUT ESTEETSuomenkieliset(3.68)kokivatkeskimäärinkorkeampaaliikunnallistapätevyyttäkuinruotsinkieli-set(3.53).Ruotsinkielisetarvioivatkuitenkinuseimmatfyysisentoimintakyvynosa-alueetparem-miksikuinsuomenkieliset.Ruotsinkielisetkokivatolevansakestävämpiä(Ska=3,80,Rka=3,96),voimakkaampia(Ska=3,70,Rka=3,81)japarempiajuoksemaanjahyppäämään(Ska=3,86,Rka=3,99)kuinsuomenkieliset.Lisäksiruotsinkielisetuskoivatsuomenkielisiäsuuremmassamäärinvoivansakehittyäfyysisissäominaisuuksissaan(Ska=4,15,Rka=4,34).Kuitenkinsuurempiosuus9-vuotiaista suomenkielisistä kuin ruotsinkielisistäuskoi voivansa tulla paremmaksi liikunnassa(Ska=4,33,Rka=4,13).Kysymystäeikysyttymuiltaikäryhmiltä.
Koetutliikunnanharrastamisenesteetvaihtelivatjonkinverrankieliryhmienvälillä(kuvio53).Mo-lemmissakieliryhmissäyleisimmäksiliikunnanesteeksikoettiinlähelläolevienharrastusmahdolli-suuksienpuute,suomenkieliset(56%)yleisemminkuinruotsinkieliset(49%).Liikunnankokemi-nenhyödyttömäksimainittiinesteeksikaikkeinharvimmin(S13%,R17%).Harrastuksenkalleusjaviitsiminenestiväthiukanallepuoltasuomenkielisistä(47%)janoinkahtaviidestäruotsinkie-lisistä(41–42%)liikkumasta.Kahtaviidesosaasuomenkielisistä(41%)jahiukanylikolmasosaaruotsinkielisistä (35%)koululiikuntaei innostanut, kun taaskaksi viidestä ruotsinkielisestä (41%)jakolmasosasuomenkielisistä(33%)koki,etteioleliikunnallinen.Noinkolmasosalleliikunta
69
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
oliliiankilpailuhenkistä(S36%,R32%).Noinkolmannesruotsinkielisistäkokiliikunnanikäväksitaitylsäksi(31%)taikavereidenharrastamattomuuden(34%)estävänheitäitseäänliikkumasta.Viimeksimainittujenväittämienkanssasamaamieltäoleviensuomenkielistenosuusjäireiluunneljännekseen(26–28%).
suomenkielisetruotsinkieliset
KUVIO 53. Suomenkielisten (n = 4539–4621) ja ruotsinkielisten (n = 806–835) lasten ja nuorten kokemat liikunnan esteet (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%0 20 40 60 80 100
Liikunnasta ei ole hyötyä minulle
Liikunta on ikävää/tylsää
Hikoilu liikunnan yhteydessä tuntuu inho�avalta
Kaveritkaan eivät harrasta liikuntaa
Terveys rajoi�aa
En ole liikunnallinen tyyppi
Liikunta on liian kilpailuhenkistä
Koululiikunta ei innosta minua
Ei ole aikaa liikuntaan
Liikunnan harrastaminen on liian kallista
En vaan viitsi lähteä liikkumaan
Ko�ni läheisyydessä ei ole kiinnostavan lajin ohjausta *
*
*
*
*
*
*
*
*
VÄLITUNTI- JA KOULUMATKALIIKUNTASuurempiosuussuomenkielisistä(66%)kuinruotsinkielisistä(58%)ilmoittiviettävänsävälitunnitenimmäkseenulkona.Ulkovälitunneillaruotsinkieliset(20%) istuivatsuomenkielisiäenemmän(16%).Välituntiliikuntaindeksinkeskiarvoolikuitenkinkorkeampiruotsinkielisillä(20)kuinsuo-menkielisillä(18),jotenruotsinkielisetliikkuivataktiivisinaollessaanyleisemminreippaastikuinsuomenkieliset.Ruotsinkieliset(30%)olivatmyösosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunsuomenkielisiä(24%)useammin.
Suuremmallaosallasuomenkielisistä(77%)kuinruotsinkielisistä(66%)lapsistajanuoristaolialle5kilometrinkoulumatka.Tästäjoukostasuomenkielisistä77prosenttiajaruotsinkielisistä63pro-senttiailmoittikulkevansakoulumatkataktiivisestikävellentaipyöräillen.Suomenkielisetkulkivatyleisemminkuinruotsinkielisetkoulumatkansaaktiivisestisekäsyksylläjakeväällä(S87%,R75%)ettätalvella(S67%,R51%).
VANHEMMAT JA KAVERIT LIIKUNTAHARRASTUKSEN TUKENAValtaosamolempienkieliryhmienvanhemmistakannustilapsiaantainuoriaanliikkumaan,suo-menkielisten (80%) yleisemmin kuin ruotsinkielisten (73%). Sen sijaan suurempi osuus ruot-sinkielisistä(51%)kuinsuomenkielisistä(47%) lapsista januorista ilmoitti,ettäainakintoinenvanhemmistakäyseuraamassaheidänharjoituksiaantaikilpailujaan.
Suomenkielistenlastenjanuorten(32%)kaveritpyysivätmukaansaliikkumaantaiurheilemaanyleisemminkuinruotsinkielisten(29%)kaverit.Ruotsinkieliset(39%)puolestaankeskustelivatkavereidenkanssaliikunnastajaurheilustayleisemminkuinsuomenkieliset(34%).
URHEILU- JA SEURAHARRASTAMINENRuotsinkieliset(70%)osallistuivatyleisemminvähintäänsillointällöinseuratoimintaankuinsuo-menkieliset(61%).Ruotsinkielisetolivataloittaneeturheiluseuraharrastuksenhiemannuorem-panakuinsuomenkieliset(Ska=6v7kk,Rka=6v3kk),jahemyöstekivätsuomenkielisiänuo-rempanapäätöksenvainyhdenlajinharrastamisesta(Ska=9v6kk,Rka=7v10kk).
70
Suosituinlaji11–15-vuotiaidenjoukossamolemmillakieliryhmilläolijalkapallo(S18%,R23%).Seuraavaksisuosituimmatolivatsuomenkielisilläsalibandysekätanssi/kilpatanssi(9%)jaruot-sinkielisillätanssi/kilpatanssisekäratsastus(9%).Jalkapallo(26%)olisuosituinlajimyös9-vuo-tiaillamolemmissakieliryhmissä.Seuraavaksisuosituimmatlajitnuorimmassaikäryhmässäsuo-menkielisilläolivatjääkiekko(8%)jatanssi/kilpatanssi(7%)jaruotsinkielisilläkäsipallo(14%)jasalibandy(8%).
Suomenkielistenlastenjanuorten(25%)keskuudessaoliyleisemminaiemminurheiluseurassaharrastaneita,muttasittemminlopettaneitakuinruotsinkielisissä(21%).Lopettamisensyissäolimyöskieliryhmienvälisiäeroja(kuvio54).Kolmeviidestäsuomenkielisestä(58–61%)janoinpuo-letruotsinkielisistä(48–50%)koki,etteiollutviihtynytjoukkueessataiettäitseharrastuseiollutolluttarpeeksiinnostavaa.Ylikolmasosasuomenkielisistä(37–39%)janeljäsosaruotsinkielisistä(26–27%)ilmoittilopettamisensyyksisen,etteijoukkuehenkeäollutolluttarpeeksitaiettäoliha-lunnutharrastaamuutaurheilulajia.Pienempiosuuskoki,ettäharrastusoliollutliiankallis(S22%,R15%).Ruotsinkielisetilmoittivatlopettamisensyyksisuomenkielisiäuseamminainoastaansen,ettäheilläoliollutmuutatekemistä(S49%,R60%).
suomenkielisetruotsinkieliset
KUVIO 54. Suomenkielisten (n = 1145–1185) ja ruotsinkielisten (n = 153–161) lasten ja nuorten syyt urheiluseuraharrastuksen lope�amiselle (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%0 20 40 60 80 100
Muu�o uudelle paikkakunnalle
Harrastus oli liian kallis
Heikko kilpailumenestys
Harjoi�elu oli liian rankkaa
Ei jäänyt aikaa muille harrastuksille
Sairaus/loukkaantuminen
Ryhmän toiminta loppui
Voi�aminen ja kilpaileminen korostuivat liikaa
Taitoni eivät kehi�yneet
Valmennuksen taso oli heikko
En pitänyt valmentajasta
Kaverinikin lope�vat
En pidä kilpailemisesta
En ollut niin hyvä kuin halusin olla
Halusin panostaa opiskeluun
Ei jäänyt rii�äväs� aikaa olla kavereiden kanssa
Joukkuehenkeä ei ollut tarpeeksi
Halusin harrastaa muuta urheilulajia
Oli muuta tekemistä
Ei ollut tarpeeksi hauskaa
Harrastaminen ei ollut tarpeeksi innostavaa
Kyllästyin lajiin
En viihtynyt joukkueessa *
*
***
*
Suurempiosuussuomenkielisistä (78%)kuin ruotsinkielisistä (71%) lapsista januorista, jotkaeivätkyselyntekohetkelläosallistuneetseuratoimintaan,muttaolivataikaisemminosallistuneet,olisihalukasaloittamaanurheiluseuraharrastamisenuudestaan.
Lapsilta januorilta, jotkaeivätkyselyntekohetkelläharrastaneet liikuntaaurheiluseurassa (mu-kaanlukienmyöshe,jotkaeivätkoskaanolleetharrastaneetseurassa),kysyttiinsyitäheidänseu-raharrastamattomuudelleen. Suomenkieliset ilmoittivat ruotsinkielisiä useammin syiksi harras-tuksenkalleuden(S20%,R11%),lähelläolevienharrastusmahdollisuuksien(S22%,R12%)jakyydin(S13%,R5%)puutteen.Ruotsinkielisetpuolestaanilmoittivatsuomenkielisiäuseamminsyiksiajanpuutteen(S28%,R38%)jahalunpanostaaopiskeluun(S24%,R34).
LIIKUNTAVAMMAT KOULUSSA, VAPAA-AJALLA JA URHEILUSEUROISSASuurempiosuusruotsinkielisistä(29%)kuinsuomenkielisistä(19%)vastasi,ettäheilläolikulu-neenvuodenaikanaolluttapaturmiataisyntynytvammojakoululiikunnassataiohjatussaopiske-
71
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
lijaliikunnassa.Ruotsinkieliset(55%)olivatsuomenkielisiä(41%)useamminjoutuneetolemaanpäivän tai useamman poissa harrastuksista tai koulusta vapaa-ajan liikunnan aikana tapahtu-neentapaturman/vammantakia.Ruotsinkieliset(66%)olivatmyösolleetsuomenkielisiä(57%)useamminpoissakoulustaurheiluseuraliikunnassasattuneenvammantakia.
ARVOTKieliryhmienvälilläolirunsaastierojasiinä,kuinkatärkeiksilapsetjanuoretkokivatomaanelä-määnsäliittyvätasiat.Suomenkielisetkokivatläheskaikkitarkasteltavatasiatyleisemminvähin-täänmelkotärkeiksikuinruotsinkieliset(kuvio55).Vainmenestyminenharrastuksissa(S64%,R62%)jamahdollisuusmatkustaaulkomaille(S57%,R56%)koettiinkieliryhmissäkeskimäärinyhtäyleisestitärkeiksi.
suomenkielisetruotsinkieliset
KUVIO 55. Suomenkielisten (n = 2218–2288) ja ruotsinkielisten (n = 709–736) lasten ja nuorten melko tai hyvin tärkeinä pitämät, omaan elämään lii�yvät asiat (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%0 20 40 60 80 100
Mahdollisuus matkustaa lomalla ulkomaille
Oma ulkonäkö
Menestyminen harrastuksissa
Taloudellinen toimeentulo
Harrastus-mahdollisuudet
Vapaa-aika perheen kanssa
Koulumenestys
Fyysinen kunto
Ihmissuhteet perheenjäsenten kanssa
Oma terveys
Vapaa-aika kavereiden kanssa
Ihmissuhteet kavereiden kanssa *
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Kieliryhmienvälilläolimyöserojasiinä,kuinkatärkeinähepitivätkysyttyjäyhteiskuntaanliittyviäasioita.Näitäkinasioitasuomenkielisetpitivätyleisemminmelkotärkeinäverrattunaruotsinkieli-siin(kuvio56).Yhtäyleisestivähintäänmelkotärkeiksikoettiinkoulujärjestelmänmaksuttomuus(S71%,R69%),ihmisoikeudet(S71%,R68%)jaeläintenoikeudet(S67%,R67%).
72
suomenkielisetruotsinkieliset
KUVIO 56. Suomenkielisten (n = 2182–2233) ja ruotsinkielisten (n = 690–706) lasten ja nuorten melko tai hyvin tärkeinä pitämät, yhteiskuntaan lii�yvät asiat (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%0 20 40 60 80 100
Suomalaisen taiteen ja kul�uurin arvostus
Suomalaisen urheilun menestys
Ympäristön suojelu
Eläinten oikeudet
Tasa-arvo ihonväristä ja kul�uurista riippuma�a
Ihmisoikeudet
Koulujärjestelmän maksu�omuus
Laadukas peruskoulu
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Laadukas terveydenhuolto *
*
*
*
*
*
*
YHTEENVETOTässä tutkimuksessa suurempiosa (32%) suomenkielisistä kuin ruotsinkielisistä (25%) ylsi lii-kuntasuositukseen,kutenmyösaiemmissatutkimuksissaonhavaittu(Simonsenym.2016).Suo-menkielisetliikkuivatomatoimisesti,hyödynsiväterilaisialiikuntapaikkojajakulkivatkoulumatkataktiivisestiyleisemminkuinruotsinkieliset,kuntaas ruotsinkielistenkeskuudessaurheiluseura-harrastaminenoliyleisempää.Suomenkielistenjoukossaolisuurempiosuusurheiluseuraharras-tuksenlopettaneitakuinruotsinkielistenjoukossa.Ruotsinkielisetaikoivatlisätäliikuntaatulevai-suudessayleisemminkuinsuomenkieliset.
Aiemmistatutkimuksistapoiketenruotsinkielisetliikkuivatviikonaikanavapaa-aikanaanrasitta-vastiyleisemminkuin suomenkieliset.Myös välituntiaktiviteetit– kunhuomiooneioteta istu-mistajaseisoskelua–olivatkeskimäärinreippaampiatehoiltaankuinaktiviteetit,joihinsuomen-kielisetlapsetjanuoretuseimmitenvälitunneillaosallistuivat.Ruotsinkielisetolivatosallistuneetvälituntitoiminnansuunnitteluunyleisemminkuinsuomenkielisetlapsetjanuoret.
Ruotsinkielisetistuivatsuomenkielisiäenemmänsekävapaa-ajallaettäkoulussa,jaheillekertyienemmänruutuaikaakuinsuomenkielisille.Suurempiosuussuomenkielisistäkuinruotsinkielis-tävastasi,ettäkotiväkiasettaarajoituksiaheidänruutuajalleen.Suomenkielisetlapsetjanuoretmyösaikoivatvähentääruutuaikaansalähitulevaisuudessayleisemminkuinruotsinkieliset.
Suomenkielisilläliikunnallisenpätevyydentunneolisuurempikuinruotsinkielisillä,minkämyösaiemmattutkimuksetovattodenneet(Kannas&Brunell2000).Aiemmastapoiketenruotsinkie-lisetarvioivatfyysisentoimintakykynsäsuomenkielisiäparemmaksi.Ruotsinkielisilläolisuomen-kielisiinverrattunayleisemminliikunnanaikanasattuneitavammojajaniistäjohtuviapoissaoloja.
73
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
13 Toimintakyvyn ja -rajoitteiden yhteydet liikunta-aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
Kwok Ng, Pauli Rintala ja Aija Saari
JOHDANTOYK:nyleissopimusvammaistenhenkilöidenoikeuksista(artikla31)korostaakerättyjenaineisto-jenerittelyäsiten,ettävammaistenhenkilöidenkokematesteettunnistetaan.Maailmanterveys-järjestön (WHO) toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveydenkansainvälinen luokitus (ICF)kuvaa,mitensairauksienjavammojenvaikutuksetnäkyvätyksilönelämässä(WHO2001;2007).YK:nyleissopimuksenjaICF:nyhdistäminenedellyttää,ettäselvityksissähuomioidaanvammai-sennuorensubjektiivinenkokemustoimintakyvystäänjasenrajoitteidenseurauksista.
KansallinenLIITU-tutkimussuoritettiintavallisissaperuskouluissa,jotennelapsetjanuoret,jotkakäyvät erityiskoulua eivät olleetmukana tutkimuksessa. Tulokset perustuvat lasten ja nuortenomiinvastauksiinjalisäksiheidänilmoittamansatoimintarajoitteeteivätvälttämättäolelääkärintoteamia. Kysymykset on esitetty 11-, 13- ja 15-vuotiaille nuorille suomen- ja ruotsinkielisissäkouluissa.
Terveyden, toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden selvittämiseksi LIITU-tutkimuksessa lapsilta januorilta kysyttiinonkoheilläpysyviä vaikeuksianähdä, kuulla,puhua sujuvasti, liikkua tai käsi-telläesineitä,hengittäätaimuistaaasioita/keskittyä.Tämäntyyppisetvaikeudetovathyvinuseinvahvasti yhteydessä sensorisiin, fyysisiin ja älyllisiin vammoihin, jotka aiheuttavat pysyvää toi-minnanvajavuutta (Üstün ym. 2003). Esimerkiksi aikaisemmissa tutkimuksissaon todettu, ettävammaisistasuomalaisistanuoristavain20prosenttiapojistaja12prosenttiatytöistäsaavutti60minuutinpäivittäisen liikuntasuosituksen,kunvastaavat luvutvammattomillanuorillaolivat30prosenttiapojillaja18prosenttiatytöillä(Ngym.2014;Kalmanym.2015).
Tämänluvuntavoitteenaonesittäämillaisiapysyviävaikeuksia(toimintarajoitteita)suomalaisillanuorillaesiintyy, jatarkastellatoimintarajoitteidenyhteyksiäliikunta-aktiivisuuteen,urheiluseu-rassaharrastamiseen,paikallaanoloon jakoulumatkojenaktiiviseenkulkemiseen, sekävertaillanäitävammattomiinnuoriin.Lukijanonhyvähuomata,ettätässäluvussaesitettävätarvotsaat-tavat poiketa huomattavastikin edellisistä luvuista, sillä tässä luvussa on pääosinmukana vainvaikeuksiataivammoja ilmoittaneet lapset januoret.Tässä luvussapysyvänvaikeudenrinnallakäytetäänkäsitteitätoimintarajoitejavamma.
TOIMINTARAJOITTEIDEN YLEISYYSTytötkokivattoimintarajoitteitaenemmänkuinpojat(16,8%vs.13,4%)(taulukko24).Selvästisuurinvaikeusliittyimuistamiseen.
Nähdä Kuulla Puhua Liikua Hengi�ää Muistaa Ei YhtäänPojat N 70 39 54 40 72 222 2383Pojat % 2,5 1,4 2 1,5 2,6 8,1 86,6Tytöt N 106 22 67 43 160 300 2429Tytöt % 3,6 0,8 2,3 1,5 5,5 10,3 83,2 Muutamat nuoret ilmoittivat enemmän kuin yhden toiminnallisen vaikeuden (sarakkeiden yhteissumma ei ole 100 %).
TAULUKKO 24. Toimintarajoi�eiden yleisyys sukupuolen mukaan.
74
Toimintarajoitteitaraportoineidentyttöjenosuus,päinvastoinkuinpoikien,kasvoiiänmyötä(tau-lukko25).Kaikissaikäryhmissäolimyösmuutamaprosenttiniitänuoria,joillaolienemmänkuinyksitoimintarajoite.
TAULUKKO 25. Toimintarajoi�eiden yleisyys iän ja sukupuolen mukaan.
11-v. 13-v. 15-v. 0 1 2+ 0 1 2+ 0 1 2+Pojat N 863 99 35 787 99 31 713 86 15Pojat % 86,6 9,9 3,5 85,8 10,8 3,4 87,6 10,6 1,8Tytöt N 883 96 44 837 132 53 690 126 36Tytöt % 86,3 9,4 4,3 81,9 12,9 5,2 81,0 14,8 4,2
TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET LIIKUNTA-AKTIIVISUUTEENWHO:nliikuntasuosituksetovatsamanlaisetsekävammaisilleettävammattomille5–17-vuotiaillelapsille.Kunkysyttiinedellisenseitsemänpäivänliikunta-aktiivisuutta(reipasliikunta),pojatolivatjokaisessatoimintarajoitekategoriassatyttöjäaktiivisempia.Nepojat,joillaolikuulemisenkanssavaikeuksia,olivat kaikistaaktiivisimpia;38prosenttianäistäpojista saavutti liikuntasuosituksen(kuvio57).Osuusolisuurempikuinvammattomillapojilla(35%).Liikuntasuosituksestakauim-maksijäivätnetytötjapojat,joillaonliikkumisenvaikeus,esimerkiksiliikuntavamma.Liikuntara-joitteisistatytöistäliikuntasuosituksensaavuttivain12prosenttiajapojista15prosenttia.
0
20
40
60
80
100
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 57. Liikuntasuosituksen saavu�aneiden poikien ja ty�öjen osuudet eri ryhmissä (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%
VAIKEUKSIA...
3328
38
2330
16 15 12
28 24
35
2322 18
*
Päivittäinen liikkuminenväheni iänmyötä sekävammaisillaettävammattomillanuorilla (kuvio58).11-vuotiaatvammattomatpojatliikkuivatenemmänkuinsamanikäisetvammaisetpojat.Vä-hitenliikkuivat15-vuotiaattytöt,joillaonkaksitaiuseampitoimintarajoite(6%).
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v. 11-v.
Ei Yhtään Yksi Kaksi +
KUVIO 58. Liikuntasuosituksen saavu�aneet nuoret, joilla on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%
POJAT TYTÖT
48
35
2332
27 2922
33 30
1713 11
2113
3221 23
6
75
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET URHEILUSEURASSA HARRASTAMISEENSekäpojatettätytöt,joillaolitoimintarajoitteitamuistamisessatailiikkumisessajatytötjoillaolivaikeuksiakuulemisessa,harrastivatliikuntaaurheiluseurassatilastollisestimerkitsevästivähem-mänkuinvammattomatnuoret.Erivammaryhmiensisälläpoikienjatyttöjenvälilläselvineroolivain kuulemisen vaikeuksia kokevilla nuorilla (kuvio 59). Alle kuudesosa liikkumisen vaikeuksiakokevistanuoristasaavuttiliikuntasuosituksen(kuvio57),muttakuitenkinläheskolmasosaheistäharrastiliikuntaaurheiluseurassa(kuvio59).
0
20
40
60
80
100
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 59. Urheiluseurassa liikuntaa harrastavien poikien ja ty�öjen osuudet (%).
%
VAIKEUKSIA...47
4351
25
44 4030
4237
51 50
30
4639
Urheiluseurassaharrastaminenvähenipojillaiänmyötä,muttatytöilläväheneminenliittyienem-mäntoimintarajoitteidenmääräänkuin ikään.Tosin tytöistäkin11-vuotiaatolivataktiivisempiakuin15-vuotiaat.13-ja15-vuotiaidenpoikienharrastaminenurheiluseurassaväheniselvästi,kunheilläolienemmänkuinyksitoimintarajoite(kuvio60).
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v.11-v.
Ei Yhtään Yksi Kaksi +
KUVIO 60. Urheiluseurassa liikuntaa harrastaneet nuoret, joilla on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).*Tilastollises� merkitsevä ero.
%
POJAT TYTÖT
6154 57
5246
25
7
42
55
37 40 3934
39
5347 50
32
*
*
*
TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET ISTUMISEEN JA RUUTUAIKAANLähes kaikille nuorille,mukaan lukien vammattomat nuoret, kertyi ruutuaikaa vähintään kaksituntiapäivässä lähes jokaisenapäivänä,enemmänkuitenkinheille, jotka raportoivat toiminta-rajoitteita. Jokaisessa ikäluokassa, sekä tytöissäettäpojissa,mitäuseampi toimintarajoite, sitäuseampanapäivänäheillekertyivähintäänkaksituntiaruutuaikaa(kuvio61).
76
0
1
2
3
4
5
6
7
15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v. 11-v.
Ei Yhtään Yksi Kaksi +
KUVIO 61. Kahden tunnin ruutuajan päivien määrät, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a. *Tilastollises� merkitsevä ero.
päivää
POJAT TYTÖT
4,14,5 4,8 4,9
5,4 5,3
6,1
3,9
55,3 5,1 5,35,2
6,2
4,6 4,75,3
5,9
*
*
**
Vastaavastiistuminenlisääntyiiänjatoimintarajoitteidenmääränmukaansekäpojillaettätytöil-lä.Nuoret,joillaontoimintarajoitteitailmoittivatistuvansaarkipäivinäjaviikonloppunaenemmänkuinvammattomatnuoret.Kaikillanuorilla–mukaanlukienvammattomatnuoret–istumiseenkäytettyaikaolivähintään6tuntiapäivässä(kuviot62ja63).Nuoret,joidentoimintarajoiteliittyyliikkumiseen,istuivatenemmänkuinmuutjaviikonloppuisinenemmänkuinviikolla,pojatjopa10tuntiapäivässäviikonloppuna(kuvio63).
0
2
4
6
8
10
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 62. Istumisen määrät arkipäivinä. *Tilastollises� merkitsevä ero.
tun�a VAIKEUKSIA...
77,5
6,2
8,4 8,37,6
8,59,3
7,3 7,56,8 7
7,8 7,9 *
0
2
4
6
8
10
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 63. Istumisen määrät viikonloppuna.
tun�a VAIKEUKSIA...
6,5 6,6 6,7
8,7
7,5
5,6
9,7
7,1 7,16,6
5,7 5,5
8,7
7
77
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
TOIMINTARAJOITTEIDEN YHTEYDET KOULUMATKOJEN KULKEMISEENKaikistanuoristavähintäänneljäkymmenestäliikkuiaktiivisesti(kävellentaipyörällä)koulumat-kansa vuodenajasta riippumatta. Keväisin ja syksyisin vammattomat nuoret liikkuivat yleensäuseammin(65%)aktiivisestikuinnuoret,joillaontoimintarajoitteita(kuvio64).Sukupuoltenvä-liseterotolivatvähäisiä, lukuunottamattaniitänuoria, joillatoimintarajoite liittyikuulemiseen(kuvio65).
0
20
40
60
80
100
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 64. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet syksyisin/keväisin (%).
%
VAIKEUKSIA...70
57 56
7062
5646
5751 54
65 656359
0
20
40
60
80
100
ei yhtäänmuistaahengi�ääliikkuapuhuakuullanähdä
PojatTytöt
KUVIO 65. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet talvisin (%). *Tilastollises� merkitsevä ero.
%
VAIKEUKSIA...
45 4841
6555
4249 48 51
41
52 4946 47
*
Koulumatkojen aktiivinen kulkeminen väheni pääsääntöisesti iänmukana, siten että 11-vuoti-aatliikkuivatuseammin(noin80%)kuin13-vuotiaatja13-vuotiaat(noin60%)taaspuolestaanuseamminkuin15-vuotiaat(noin40%).Trendiolierityisenselväsyksynjakeväänaktiivisessaliik-kumisessa(kuvio66).Se,ettäolikonuorellatoimintarajoitteitayksitaienemmän,eiollutsuoraanyhteydessäsiihen,ettäkulkikohänkoulumatkansaaktiivisestivaiei.Kaikkienaktiivinenkouluunkulkeminenolivähäisempäätalvisinkuinsyksyisinjakeväisin,paitsiniillä15-vuotiaillapojilla,joillaoliyksitaiuseampitoimintarajoite(kuviot66ja67).
78
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v.11-v.15-v.13-v.11-v.
Ei Yhtään Yksi Kaksi +
KUVIO 66. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet syksyisin/keväisin, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).
%
POJAT TYTÖT
83 8174
68
53
36
7973
52
65
46 49
69
27
40
67 66
39
0
20
40
60
80
100
15-v.13-v. 11-v.15-v.13-v.11-v.
Ei Yhtään Yksi Kaksi +
KUVIO 67. Koulumatkansa ak�ivises� kulkevien osuudet talvisin, kun nuorella on yksi tai useampi tai ei yhtään koe�ua vaikeu�a (%).
%
POJAT TYTÖT
6662
54 50 4739 38
61 61
2939
3340
47
59
46 4842
YHTEENVETONoin15prosentillanuoristaontoimintarajoitetaivamma,jokahäiritseeheidänpäivittäisiätoi-miaan.Erilaisiatoimintarajoitteitakokevatnuoret,liikuntarajoitteitalukuunottamatta,saavutti-vatliikuntasuosituksetjaosallistuivatliikuntaseuratoimintaanyhtäaktiivisestikuinvammattomatnuoret.Liikuntarajoitteitakokeneetnuoretsaavuttivatliikuntasuosituksetmuitaselvästiharvem-min. Pojatolivat aktiivisempia kuin tytöt ja liikunta-aktiivisuusmyös väheni iänmukana kutenvammattomillanuorilla.Ruutuaikajamuuistuminenlisääntyivättoimintarajoitteidenlisääntyes-sä,muttaolimäärältäänsamansuuntaistakuinvammattomillanuorilla.Koulumatkojenaktiivinenkulkeminenväheniiänmyötäkaikillanuorilla.Ylipuoletnuorista(paitsiliikuntarajoitteisetpojat)kulkivatkoulumatkansaaktiivisestisyksyisinjakeväisin.
79
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
14 Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset
Vähäinenliikkuminen,liikuntasekäliiallinenpaikallaanolo,senerimuodoissa,ovatnykyajansuu-riakansanterveyteenjahyvinvointiinliittyviähaasteita.TässäluvussaesitetäänLIITU-tutkimuksenvuoden2016päätulokset,niidenperusteellatehdytjohtopäätöksetjatoimenpidesuositukset.
Kolmasosa lapsista ja nuorista saavuttaa liikuntasuosituksen; liikunta-aktiivisuus vähenee iän myötä selvästi edelleen
Suomalaisetlapsetjanuoretviettivätylipuoletvalveillaoloajastaanpaikallaanistuentaimakuulla.Reippaaseentairasittavaanliikkumiseenhekäyttivätvainkymmenesosanajasta.Reipasjarasit-tavaliikkuminenolivanhemmissaikäryhmissäselvästivähäisempääkuinnuoremmissaryhmissä.Vastaavastipaikallaanolonmäärälisääntyimerkittävästinuoremmistavanhempiinikäryhmiinsiir-ryttäessä.Pojatliikkuivatreippaastijarasittavastienemmänkuintytöt.Tytötpuolestaanliikkuivatkevyesti,seisoivatjatauottivatistumistaanjonkinverranpoikiaenemmän.
• Lastenjanuortenarkeentuleesaadalisäämonipuolisiajahelpostitoteutettaviatapojavä-hentää paikallaanoloa ja lisätä liikkumista. Erityishuomiota tulisi kiinnittää yläkoululaisillesuunnattuihintoimiin.
• Tarvitaanuseidentoimijoidenstrategistayhteistyötäjatoimenpiteitä,jotkakohdentuvatläpi-leikkaavastilastenjanuortenarkeen(koulumatkat,koulupäivät,iltapäivätoiminta,harrastuk-set,vapaa-ajankulkeminen,kotijalähiympäristö).
• Lapsetjanuorettulisiottaamukaantoimenpiteidensuunnitteluun.Käyttäytymisenmuutok-seenriittääpientenasioidenhuomioiminenjaarkisetoivallukset.
Lasten ja nuorten lähielinpiirien tulisi olla mahdollisimman omavaraisia liikuntapaikoiltaan. Monipuoliset ja maksuttomat lähiliikuntapaikat palvelevat liikunnan edistämistä parhaiten.
Lastenjanuortensuosituinliikuntapaikka(kevyenliikenteenväylä)onsamankaltaistanutaikuis-ten ja nuorten liikkumisympäristön käyttöä. Kevyen liikenteen väylä ei kehitä lastenmotoristaoppimistariittävästi.Parempiaolisivatmonimuotoisetliikkumisympäristöt,jotkasijaitsevatlastenkotipiirissä(pihajaasunto),kaupunkienkorttelipiirissäjamaaseudullanaapurustossakylientaiasuintalojenelinpiireissä,joitavoivatrakentaaasunto-osakeyhtiötjakiinteistötitse.
• Lastenjanuortenlähipiiritpitäisitehdämahdollisimmanomavaraisiksiliikuntapaikoiltaan,jol-loinheidäneitarvitsisilähteäkorttelielinpiirejäkauemmaksikodista.
• Tärkeintäolisisaadamonipuolisialähiliikuntapaikkojalastenjanuortenlähielinpiireihin,joi-denkäyttöäeiolisirajattumitenkäänesim.vuorojenvaraamisellataimaksuilla.
• Parhaattulokset liikunta-aktiivisuudenlisäämiseksisaadaanlähiliikuntapaikkojenavulla, joi-denpitäisiollaavoinnaainaniin lähelläkoteja,etteiniihintarvitserakentaapukuhuoneita,parkkipaikkojatms.,jolloinneovaterittäinhalpojarakentaa.
Koulujenpihatovatverratenvähälläkäytöllä.Lasteniänkarttuessakoulupihojakäytetäänentistävähemmän.Tämäonmaa-alueidenhukkakäyttöä,koskamerkittävänajanjaksonvuorokaudessakoulujenpihatovatkäyttämättömiä.Kunkoulupihatjokoulujensaavutettavuudenvuoksiovatyh-dyskunnankeskeisilläpaikoilla,tulisikoulupihojentehokkaampaankäyttöönkiinnittäähuomiota.
• Koulupihojakäytetäänluonnollisestienemmän,josneovathyvinvarusteltujajaavoimia.Erästapasaadakoulujenpihatenemmänliikunnalliseenkäyttöön,onrakentaapihojenyhteyteenlähiliikuntapaikkoja.
• Lähiliikuntapaikkojavoidaanlisätämyösasuinkiinteistöissä,jolloinneovatesim.kerrostalojenpihoillakaikkiensaavutettavissa.Josnerakennetaansamaanaikaankuinmuukinkiinteistö,kustannustehokkuusonhyvä.
• Kokonaisuudessaanlastenjanuortenliikkumisympäristöjätulisitukeaenemmänkaavoituk-sessa.Riittävätliikunta-,leikki-jaluontopaikattuleevaratajoyleiskaavaan.Suositeltavaaon,
80
ettäkuntiensuunnittelijatjapäättäjätalkaisivathyväksyänykyistäenemmänliikunta-javirkis-tysteemallisiaosayleiskaavoja.Niitä täydennetäändetaljikaavoituksenasemakaavamääräyk-sillä,jolloinkoulujenpihoille,asuinalueille,kortteleihinjaasuinkiinteistöjenpihoillerakennet-taansäännönmukaisestilähiliikuntapaikatsamaantapaankuinnykyäänrakennetaanautojenparkkipaikat.Kevytrakenteisillejapienimuotoisillelähiliikuntapaikoilleriittääuseintoimenpi-deluvat,jolloinraskastakaavoitusprosessiaeitarvita.
Urheiluseurat tavoittavat lähes yhdeksän kymmenestä 9–15-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta ja lähes kaksi kolmasosaa osallistuu toimintaan parhaillaan. Urheiluseuraharrastus aloitetaan entistä nuorempana ja yhteen lajiin keskittyminen ja kilpaileminen luonnehtivat toimintaan osallistumista.
Urheiluseuratoimintaan osallistui 62 prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista. Urheilu-seuraharrastuksenlopettaneitaolineljäsosaja13prosenttialapsistajanuoristaeiollutkoskaanosallistunuturheiluseurojentoimintaan.Seuratoimintaantullaanmukaanentistänuorempanajavaltaosalapsistajanuoristaharrastaavainyhtälajia.Kilpailutoimintaanosallistuuedelleenmer-kittäväosalapsistajanuorista.
• Urheiluseuroissatapahtuvanohjatunharjoitteluntuleeollalaadukastaliikuntakasvatusta,jokatarjoaamyönteisiäliikuntakokemuksiajakehittäätaitoja,muttamyösinnostaamonipuoliseenomaehtoiseenharjoitteluunjaliikuntaansekäohjaaurheilullisiinjaterveisiinelämäntapoihin.
• On tärkeää miettiä, miten nykymuotoisessa seuratoiminnassa pystytään mahdollistamaanlapselleliikunnanilo,monipuolistenliikuntataitojenjahyvänharjoitettavuudenkehittyminen.
• Kansallisen lasten januorten liikuntasuosituksen (Tammelin&Karvinen2008)mukaisia taiurheilijanpolullakehittymisenmahdollistavien(Mononenym.2014)kokonaisliikuntamääriensaavuttamiseenvaaditaanseurassatapahtuvanharjoittelunlisäksirunsaastiomaehtoistalii-kuntaa.
Urheiluseuraharrastuksenolilopettanutneljäsosalapsistajanuorista.Lopettamisenmerkittävim-piäsyitäolivatkaikissaikäluokissalajiinkyllästyminen,seetteiviihtynytjoukkueessatairyhmäs-sä,harrastamineneiolluttarpeeksi innostavaataieiolluttarpeeksihauskaa.Huomioitavaaonkuitenkin,ettäurheiluseuratoiminnanlopettaneista lähesneljäviidestäolihalukasaloittamaanharrastamisenurheiluseurassauudelleen.
• Valmentajienjaohjaajienosaamisenkehittämisessäerityistähuomiotatuleekiinnittäälastenjanuortensisäisenmotivaationrakentumiseenvaikuttavientekijöiden,kutenkoetunpätevyy-den,autonomiansekäsosiaalisenyhteenkuuluvuudentunteen,tukemiseensekävuorovaiku-tustaitoihin.
• Ontärkeääpohtia,mitenlapsiajanuoriavoidaanosallistaatoiminnansuunnitteluunjatoteu-tukseenenemmän,jolloinharrastuksestatulisiinnostavampaajahauskempaajasiinäviihdyt-täisiinparemminjapidempään.
• Onhaettavaratkaisuja,joillapystytääntarjoamaanlapsillejanuorillelisäähuokeitajamoni-muotoisiamatalankynnyksenmahdollisuuksiajokoaloittaataitullamukaanuudelleenurhei-lijantailiikkujanpolulle.
Lapset ja nuoret kokevat itsensä pääosin päteviksi liikkujiksi. Liikunnan kalleus ja vaikea saavutettavuus estävät heitä liikkumasta enemmän.
Lastenjanuortenkoettuliikunnallinenpätevyysjafyysinentoimintakykyolisitäkorkeampimitänuorempiaheolivat.Tytötarvioivatliikunnallisenpätevyytensäpoikiaalhaisemmaksi.
• Ontärkeäätukeakaikkienlastenjanuortenliikunnallisenpätevyydenkokemuksia.• Huomiotatuleekiinnittää13—15-vuotiaidenjaerityisestityttöjenliikunnallisenpätevyydenkokemustenedistämiseenniinkotona,koulussakuinvapaa-ajalla.
Ulkoisetesteetkutenliikunnansaavutettavuusjaliikunnankalleusolivatmerkittäviäesteitä.Vä-hiten liikkuviaesti liikkumastaomatkehollisuudenkokemuksetsekäalhaisetpätevyydenkoke-mukset
81
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
• Lastenjanuortenkokematerilaiset liikunnanesteettuleetunnistaa jahyödyntää liikunnanedistämisessä.
• Seurojen, koulujen ja kuntien tulee tarjota halpoja jamonipuolisia liikuntamahdollisuuksiakaikillelapsillejanuorille.
Vanhempien ja kavereiden liikunnallisella tuella on yhteys lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Liikuntaharrastusten ylläpitämiseksi tarvitaan läheisten monipuolista tukea kaikissa ikävaiheissa, myös murrosiässä.
Suuriosasuomalaisistavanhemmistatukeelastensaliikuntaaerityisestikannustamallasekämak-samallaliikuntakuluja.Kavereidentuki,kutenyhdessäliikkuminen,koettiinerityisentärkeäksivar-haisnuoruudessa(11–13-v.).Paljonliikkuvatnuoretkokivatsaavansamuitaenemmänmonipuolistatukeavanhemmiltaan,jaenitenmyöskavereidentukea.Vanhempientuenlisääntyminentutkimus-vuosien2014–2016aikanavoiollayhteydessäsiihen,ettälapsetjanuoretharrastavatyhäenem-mänliikuntaaohjatusti,nuoremmissaikäryhmissäerityisestiurheiluseuroissajavanhemmissamyösyksityisensektorinpiirissä.Tämäedellyttääuseinvanhempienosallistumistajatukeamm.kyyditse-mistäjakulujenmaksamista.
• Lapset januorettarvitsevat liikuntaharrastustensaylläpitämiseksivanhempiensa jamuidenläheistenmonipuolistatukeakaikissa ikävaiheissa,myösmurrosiässä, jolloin liikunta-aktiivi-suustyypillisestihiipuu.
• Jottakavereidentukeavoitaisiinhyödyntäälastenjanuortenliikunnassanykyistätehokkaam-min,tulisisitäjärjestävientahojen(kutenurheiluseurojen)toiminnassakiinnittääenemmänhuomiota lasten januortenvuorovaikutussuhteisiin jaohjataheitä yhteistoimintaan ja yh-dessätekemiseen.Aikuistenohjaamantoiminnanrinnallatuleetarjotamahdollisuuksiamyöslastenjanuortenliikunnalliselleautonomiallejakannustaaomaehtoiseenliikkumiseen.
Välitunneilla yläkoululaiset liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän kuin alakoululaiset. Koululaisista neljäsosa osallistuu välituntitoiminnan suunnitteluun.
Alakoululaistenvälituntienviettotavatovathyvinerilaisiakuinyläkoululaisten.Alakoululaisetviet-tävätläheskaikkivälitunnitulkona,liikkuvatvälitunneillaselvästienemmänjaistuvatvähemmänkuinyläkoululaiset.Välituntienviettäminensisällälisääistumistahuomattavastiverrattunaulko-välitunteihin.
• Välituntiliikuntaaonsyytäkehittääerityisestiyläkouluissa.• Istumista välitunneilla voi vähentää lisäämällä ulkovälitunteja ja järjestämällä koulupihallemielekästätekemistämyösyläkoululaisille.Samanaikaisestiontärkeääluodaerilaisiavälitun-tiliikunnanmahdollisuuksiamyöskoulunsisätiloihin,kutenkäytäville,aulatiloihinjaliikunta-saliin.
• Välituntitoiminnansuunnittelussaontärkeäähuomioidamyösvähitenliikkuvatlapsetjanuo-retjaheidäntoiveensa.
Koululaisistavainneljäsosaoliosallistunutvälituntitoiminnansuunnitteluun,alakoululaisethie-manaktiivisemminkuinyläkoululaiset.Välituntiliikunnansuunnittelujatoteuttaminentarjoavatmoniakonkreettisiatapojalastenjanuortenosallisuudenkehittämiseenkoulussa.
• Kunlastenjanuortenannetaanosallistuaitsevälituntitoiminnansuunnitteluunjatoteutuk-seen, toimintaon todennäköisestiheillemieluisaa.Nuortenäänelleon tärkeääantaatilaaerityisestiyläkoulussajavarsinkintytöille.
Koulumatkat kuljetaan pääasiassa kävellen tai pyörällä, mutta kulkeminen voisi olla aktiivisempaa talvisin.
Suurinosakoululaisistakulkeekoulumatkansakävellentaipyöräillen,yhdeksäsluokkalaisetmuitaikäryhmiäharvemmin.Aktiivisenkulkemisenhaasteinaovatpitkätkoulumatkat,talvisekäyhdek-säsluokkalaisillamopoilu tai kyyditysmoottoriajoneuvolla. Tytöt ja pojat kulkivat kouluun yhtä
82
aktiivisestiympäri vuoden, joskin talvella tytöt vaihtoivatpyöräilynkävelyynpoikiauseammin.Vaikkatilannekoulumatkaliikunnanosaltaonkeskimäärinhyvä,koulujenvälilläonkuitenkinsuu-riaeroja(Kallioym.2015)jatalvisinaktiivinenkulkeminenvoisiollayleisempää.
• Aktiiviseenkoulumatkojenkulkemiseenvoidaanvaikuttaamonintavoinsekäkotonaettäkou-lussa.
• Vanhempienmallijakannustussekäkuljettamisestaluopuminenlyhyilläkoulumatkoillatuke-vataktiivisuutta.
• Koulutvoivatedistääkoulumatkaliikuntaa järjestämälläsäilytyspaikatkulkuvälineille japyö-räilykypärille,laatimallavaaranpaikkakartoituksiajakannustamallaaktiiviseenkulkemiseen.
Urheilun ja liikunnan tulevaisuuden katsojakunnasta on huolehdittu kehnosti. Tämä koskee erityisesti urheilu- ja liikuntatapahtumien paikan päällä seuraamista. Toisaalta mediavälitteisessä seuraamisessa on siirrytty uudenlaiseen aikakauteen.
Urheilunjaliikunnanseuraaminentarjoaayhdenväylänliikuntakulttuuriinkiinnittymiseenjaliikun-tasuhteenrakentumiseen.Paikanpäälläurheilunjaliikunnanseuraamineneiolelastenjanuortenkeskuudessayhtäyleistäkuinedellisenvuosituhannenlopulla.Toisinsanoentapahtumienjärjestä-jäteivätole2000-luvullakovinhyvinonnistuneetuudenkatsojasukupolvenkasvatustyössä.
Toisaaltaurheilunjaliikunnanseuraamisessaonsiirryttyuudenlaiseenaikakauteen,mikäilmeneemediavälitteisenpenkkiurheilunmuutoksissa.Useimmillalapsillajanuorillaurheilunjaliikunnanseuraaminentiedotusvälineistävieajankäytöstämelkopienenosan.Laajinkäyttäjäkuntaonpe-rinteistenviestimiensijastaYoutubenkaltaisillanettitallenteilla.
• Liikuntakulttuurinpitkäjänteinenkehittäminenedellyttäisi,ettälastenjanuortenkohderyhmäotettaisiinparemminhuomioonniinurheilunjaliikunnantapahtumissakuinmediavälitteises-säurheilunjaliikunnantarjonnassa.
Kiusaaminen ja syrjintä varjostavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamista
Lapsetjanuoretpitävättärkeinähyvinsamankaltaisiatasa-arvoonjayhdenvertaisuuteenliittyviäyhteiskunnallisiaarvoja,jotkaovatvuonna2015voimaantulleenliikuntalainlähtökohtina.Omas-saelämässäänlapsetjanuoretarvostavatsosiaalisiasuhteitakavereihinjaperheenjäseniinsekävapaa-ajanviettoaheidänkanssaan.Myösomaaterveyttäjafyysistäkuntoapidetääntärkeänä.Liikunnankansalaistoimintaavoidaankinlähtökohtaisestipitääotollisenapaikkanalastenjanuor-tenmyönteisenarvopohjanvahvistamisessa.
Myönteisistäarvoistahuolimattaliikunta-jaurheiluharrastamisenpäällelankeaakuitenkinhuo-lestuttava varjo. Liikunta- ja urheiluharrastukset ovat koulun ja internetin jälkeen kolmanneksiyleisinpaikka,jossalapsetjanuoretkokevatkiusaamistajasyrjintää.
• LastenjanuortenkasvunvahvistamiseksiOpetus-jakulttuuriministeriönjakuntientulisisi-toaliikunnanjaurheilunavustuskäytännöttiukemminliikuntalainlähtökohtiin–tasa-arvoon,yhdenvertaisuuteen,yhteisöllisyyteen,monikulttuurisuuteen,terveisiinelämäntapoihinsekäympäristönkunnioittamiseenjakestäväänkehitykseen.
• Liikuntapolitiikassatulisipanostaasellaisiinliikuntapaikkoihinja-tiloihin,joissalapsetjanuo-retvoivatliikkuavapaa-ajallaanomaehtoisestiyhdessäkavereidenjavanhempienkanssa.
• Raportissatunnistetaankiusaamisenjasyrjinnänyleisyysliikunnanjaurheilunharrastamises-sa.Tuloksetovathuolestuttaviajavaativatpikaisiatoimiapoliittisiltapäättäjiltä,virkamiehiltä,urheiluliikkeeltäja-seuroiltasekävanhemmilta.Myöstutkimustietoavakavastaongelmastakaivataanakuutistilisää.
Lasten ja nuorten liikunnan yhteydessä tapahtuvat loukkaantumiset ovat yleistyneet niin koulussa, urheiluseuroissa kuin vapaa-ajallakin. Liikuntavammojen ehkäisytyötä on tehostettava.
Kaikissakolmessa liikuntaympäristössä (koulu,urheiluseurat,muuvapaa-aika) loukkaantumisiaraportoitiinvuonna2016enemmänkuinvuonna2014.Tutkimukseenosallistuneistapojista56
83
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
prosenttiailmoittiloukkaantuneensaliikunnanyhteydessävähintäänkerranedeltävänvuodenai-kana.Tytöillävastaavalukuoli50%.Riskiloukkaantuakasvoisitäsuuremmaksi,mitäuseampanapäivänäviikostanuoriharrastiliikuntaa.
• Liikuntavammojenehkäisytyötätuleetehostaakaikissaikäryhmissä.• Koulutjaurheiluseurattavoittavatkohderyhmänkattavastijaovattämänvuoksiotollisiapaik-kojavammojenehkäisytyöntoteuttamiselle.
• Täydennyskoulutustenlisäksi,opettajien,ohjaajienjavalmentajienolisitärkeähyödyntääLii-kuntavammojenvaltakunnallisenehkäisyohjelman(LiVE)ilmaista,tieteelliseentutkimukseenperustuvaamateriaaliaverkkosivuillawww.terveliikkuja.fi.
Kieliryhmien välillä oli useita eroja liikuntakäyttäytymisessä. Ruotsinkieliset liikkuvat suomenkielisiä vähemmän vapaa-ajalla ja koulumatkoilla.
Suomenkielisetlapsetjanuoretylsivätpäivittäiseenreippaanliikunnansuositukseenruotsinkielisiäyleisemmin,ruotsinkielisetpuolestaanliikkuivatrasittavastiyleisemmin.Suomenkielistensuurempireippaanliikunnanmäärävoiselittyäruotsinkielisiäyleisemmälläarkiliikunnanmäärällä:suomen-kielisetliikkuivatomaehtoisesti,hyödynsiväterilaisialiikuntapaikkojajakulkivatkoulumatkatkävel-lentaipyöräillenruotsinkielisiäyleisemmin.Ruotsinkielisillekertyienemmänistumistajaruutuai-kaa,jaheilmoittivatsuomenkielisiäharvemmin,ettäheilläonkotonarajoituksiaruutuajalle.
• Ruotsinkielisetkoulutvoisivatottaaaktiivisemmanroolinlastenjanuortenliikunta-aktiivisuu-teenkannustamisessasekäkoulu-ettävapaa-aikana.
• Ruotsinkielistenlastenjanuortenvanhempienkanssatulisipohtiakoulukyyditystentarpeelli-suuttasekämahdollistaruutuajanrajoittamista.
Ruotsinkielisetraportoivatenemmänliikunnanaikanasattuneitavammojajaniistäjohtuviapois-saoloja.
• Ruotsinkielisissäkouluissa jaurheiluseuroissatäytyisikiinnittäähuomiotasiihenettä liikun-nanopettajillaja-ohjaajillaonriittävästitietämystäliikuntaanliittyvistäriskeistäjaniidenen-naltaehkäisystä.
Pojat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt toimintarajoitteita kokevien lasten ja nuorten joukossa. Paikallaanoloa kertyi eniten liikkumisessaan vaikeuksia kokevilla pojilla.
Vammattomiin nuoriin verrattuna vaikeudet kuulemisessa (kuulovamma tai vastaava) rajoittaaliikunta-aktiivisuuttavähitenjaliikkumisenvaikeus(liikuntavammataivastaava)eniten.
Toimintarajoitteita kokevat pojat saavuttivat liikuntasuositukset ja osallistuivat liikuntaseuratoi-mintaanyleisemminkuintytöt.Prosenttiosuudetolivatsamaaluokkaakuinvammattomillanuo-rilla(20–30%),lukuunottamattaliikkumisessaanvaikeuksiakokevianuoria,joidenprosenttiosuusjäialle15:een.
Vammaistennuortenpaikallaanolonprosenttiosuudetolivathyvinsamankaltaisiakuinvammat-tomillanuorilla,sekäarkenaettäviikonloppuna,noin6–7tuntia.Enitenpaikallaanoloa,jopa10tuntiapäivässäviikonloppuisin,olipojilla,joillaonliikkumisenrajoitteita.Vähintäänkahdentun-nin ruutuaikapäivienmäärä lisääntyi toimintarajoitteiden lisääntymisenmukaan jokaisessa ikä-luokassa.
• Koulujen,niiden lähiympäristön ja liikunnanharrastuspaikkojenesteettömyyttätuleekehit-tää.Olosuhteitatulisitarkastellasiitänäkökulmastamahdollistavatkoneleikkimisen,aktiivi-sentoiminnanjaliikunnanharrastamisenmyösniissätilanteissa,joissaosallistujallaonjokintoimintarajoitetaivamma.
• Koulujenjaliikunnallisiaharrastuksiatarjoavientahojentulisikehittäämatalankynnyksenlii-kuntaa,jokaeipohjaudukilpailemiseentaiparemmuuteen.Etenkinmuistamisenjakeskitty-misensekäpuhumisenvaikeuksiaomaavatnuoretsekätytötkaikissavammaryhmissävoivattullasyrjäytetyiksiperinteisestäliikuntatoiminnasta.
• Tarvitaanlisäselvityksiämitenuseammantoimintarajoitteen,vammantaivaikeudenyhtäai-kaisuusvaikuttaafyysiseenaktiivisuuteen.LisäksionsyytätäydentääLIITU-tutkimustaselvi-tykselläerityiskouluissaja-luokillaopiskelevienlastenjanuortenfyysisestäaktiivisuudesta.
84
Barns och Ungdomars Motions- och idrottsvanor i FinlandResultat av LIITU-undersökning 2016Sami Kokko & Anette Mehtälä (red.)Statens Idrottsråds Publikationer 2016:4
ILIITU-studiensamlaslandsomfattandeinformationomförändringaritid(trender)i9-,11-,13-och15-årigabarnochungasfysiskaaktivitet,motionsbeteendeochstillasittande,samtomdefaktorersomhänförsigtilldessa.DenhärLIITU-rapportengranskarbarnochungasfysiskaaktivi-tetochstillasittandeförvåren2016.
LIITU-studiengenomfördesförstagångenår2014isambandmedWHO-skolelevstudiensdata-insamling.År2016genomfördesLIITU-studienför förstagångensjälvständigt.Samtidigtutvid-gadesmålgruppenattäveninnefatta9-årigabarn,ochparallelltmedenkätengjordesobjektivamätningaravdenfysiskaaktivitetenochstillasittandemedhjälpavrörelsedetektorer(UKKAM30ochUKKRM42).
LIITU2016ärdenhittillsmestomfattandenationellastudiensominnehållerobjektivamätningaravbarnochungdomarsfysiskaaktivitet.Nyadelområdensominkluderadesienkätenkartladeblandannatbarnochungdomarsvärderingarochmobbningsupplevelser.LIITU2016genomför-desförförstagångenävenisvenskspråkigaskolor.Ifortsättningenkommerstudienattrepeterasmedtvåårsmellanrumiminstdennaomfattning,ochår2018skerdettaigenisambandmedWHO-skolelevstudien.
109finskspråkigaskolor(3452barnochunga)och65svenskspråkigaskolor(1975barnochunga)deltogiLIITU-enkäten,och176finskspråkigaskolor(7061barnochunga)varvilligaattdeltabådeienkätenochiobjektivamätningarna.Vidtidpunktenförinsamlingenvar57procentavdedelta-gandeskolornamediEnskolairörelse–programmet.
DenfinskspråkigaLIITU2016-enkätenbesvaradessammanlagtav6411barnochunga,medensvars-procentpå61.Densvenskspråkigaenkätenbesvaradesav1154barnochungasomgavensvarspro-centpå58.Rörelsedetektorernaanvändessammanlagtav3284finskspråkigabarnochunga.
14 SLUTSATSER OCH ÅTGÄRDSREKOMMENDATIONEROtillräckligmängdfysiskaktivitetochstillasittandeidessolikaformer,utgörenavdagensstoraut-maningarförfolkhälsanochdetallmännavälmåendet.IföljandekapitellpresenterasLIITU2016-forskningenshuvudresultat,deslutsatsersomgjortspåbasenavdessa,samtåtgärdsförslag.
En tredjedel av barnen och unga uppfyller rekommendationen om fysisk aktivitet; den fysiska aktiviteten minskar forstättningsvis tydligt med åldern
Finländskabarnochungatillbringaröverhälftenavsinvaknatidantingensittandeellerliggande.Endastentiondelavdenvaknatidenanvändestillraskochansträngandefysiskaktivitet.Deäldreåldersgruppernautövaderaskochansträngandefysiskaktivitetbetydligtmerasällanändeyngregrupperna.Mängdenstillasittandeökadeocksåmedåldern.Pojkarnavarfysisktaktivaoftareänflickorna.Flickornadäremotutövade lätt fysiskaktivitet, stodochtogpauser i sittandetnågotoftareänpojkarna.
• Barnochungabehövermångsidigaochenkeltgenomförbaralösningarförattfåmerafysiskaktivitetinivardagenochförattminskapåsittstillasittande.Specielluppmärksamhetbordeägnasåtåtgärderriktademothögstadieelever.
• Detbehövsettstrategisktsamarbetemellanfleraolikaaktörerochåtgärdersomriktarsigpåalladedelområdensombarnensochungasvardagbestårav(skolresor,skoldagar,eftermid-dagsverksamhet,hobbyn,transportpåfritiden,hemochnärmiljö).
• Barnochungabordeengagerasiplaneringenavåtgärder.Förattändrapåettbeteendekrävsiblandbaraattmanuppmärksammarsmåsakerisinvardag.
Barns och ungas närmiljö borde vara möjligast självförsörjande i fråga om idrotts-platser. Mångsidiga och kostnadsfria idrottsplatser främjar idrottande effektivast.
Denpopulärasteidrottsplatsenblandbarnochungaärgång-ochcykelvägar,vilket innebärattderasanvändningav idrottsplatser inte skiljer sigavsevärt fråndevuxnas.Gång-och cykelvä-
Sammanfattning
85
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
garutvecklarintebarnsmotoriskafärdighetertillräckligt.Bättrealternativskullevaramångsidigaidrottsmiljöersomfinnsihemmet(gårdochbostad), istäderikvartersområdenochpålands-bygdenisambandmedbyarellerbostadsområden.Bostadsaktiebolagochfastigheterkansjälvbestämmaombyggetavidrottsplatser.
• Barnsochungasnärmiljöbordegörasmöjligastsjälvförsörjandevadbeträffaridrottsplatser,såattdeintebehöverfärdasutanförkvartersområdetförattrörapåsig.
• Ibarnsochungasnärmiljöbordedetfinnasmångsidigaidrottsplatservarsanvändninginteskullevarabegränsadmedtillexempelbokningarellerkostnader.
• Debästaresultatenförattökapådenfysiskaaktivitetennåsmedhjälpavsådananäridrottsplat-seribarnsochungasnärmiljösomalltidäröppna.Dessabordevarasånärahemmenattdetintebehöveromklädningsrumellerparkeringsplatser,eftersomdedåävenärbilligareattbygga.
Skolgårdarnasanvändningsgradärtämligenliten.Juäldrebarnenblir,destomindreutnyttjardeskolgården.Dettaärslöseriav landområden,eftersomskolgårdarnastårtommaenstordelavdygnet.Eftersomskolorsplaceringbyggerpåtillgänglighet,befinnersigskolgårdarnaoftapåcen-tralaplatserisamhället,vilketefterfrågareneffektivareanvändningavskolgårdarna.
• Skolgårdarnautnyttjasgivetvismeraomdeärvälutrustadeochöppnaföralla.Ettsättattökapåanvändningsgradenärattbygganäridrottsplatserisambandmedskolgårdarna.
• Näridrottsplatser kan byggas i samband med bostadsfastigheter såsom våningshus, näridrottsplatsenfinnspådengemensammagårdenärdentillgängligföralla.Omidrottsplatsenbyggssamtidigtsomdenövrigafastighetenärkostnadseffektivitetensärskiltgod.
• Isinhelhetbörbarnsochungasnäridrottsplatserstödasmeraiplanläggningen.Entillräck-ligmängdnäridrottsplatser bör tryggas redan i generalplanen. Eftersträvansvärt är attbe-slutsfattare och planerare inom kommunerna i större utsträckning godkänner sådanadel-generalplaner,somriktarsigpå idrottochrekreation.Dessakompletterasavdetaljplanensdetaljplanebestämmelser, vilket ledertill attnäridrottsplatser skullebyggs i sambandmedskolgårdar,bostadsområden,kvarterochbostadsfastigheterlikaregelrättsomdetidagbyggsparkeringsplatserförbilar.Förbyggetavenklareochmindrenäridrottsplatserräckeroftabaraettåtgärdstillstånd,ochdetbehövsingaarbetsdrygaplanläggningsprocesser.
Idrottsföreningar når nästan nio av tio av 9-15-åriga barn och unga, och nästan två tredjedelar deltar i verksamheten som bäst. Barnen är allt yngre när de börjar en idrottsföreningshobby och verksamheten präglas av specialisering och tävlande.
62procentav9–15årigabarnochungadeltogiidrottsföreningsverksamhet.Enfjärdedelhadeslutatentidigareidrottsföreningshobbyoch13procenthadealdrighaftenidrottsföreningshob-by.Allt yngrebarngårmed i föreningsverksamhetenochmajoritetenavbarnenochdeungasysslarendastmedenidrottsgren.Enbetydligandelavbarnenochdeungadeltaritävlingar.
• Förattnåantingendennationellarekommendationenomfysiskaktivitet(Tammelin&Karvi-nen2008)ellerdenmängdfysiskaktivitetsomrekommenderasförkommandeprofessionellaidrottsutövare(Mononen2014)krävsattbarnenochungautöverträningeniidrottsförening-enävenrörpåsigrikligtpåegenhand.
• Idrottsföreningsverksamhetenbordevaraenhögklassigfysiskfostran,somerbjuderbarnenochungapositivaerfarenheterochutvecklarderasidrottsligakompetenser,mensomävenmotiverardemattrörapåsigmångsidigtpåegenhandochstöderutvecklingenavenfysisktaktivochhälsosamlivsstil.
• Detär viktigt attbeaktahuruvidadennuvarande föreningsverksamhetenklarar avatt för-medlaidrottsglädjeochutvecklabarnensidrottsligakompetenserochförmågaatttränarätt.
Enfjärdedelavbarnenochungahadeavbrutitenidrottsföreningshobby.Iallaåldersgruppervardeviktigasteorsakernaförattslutaattbarnenochungahadetröttnatpåidrottsgrenen,attdeintetrivdesilagetellergruppen,atthobbynintevartillräckligtengagerandeellerattdeintehadetillräckligtroligt.Anmärkningsvärtvardockattavdebarnochunga,somhadeslutatentidigarehobby,varnästanfyraavfemvilligaattdeltaiidrottsföreningsverksamhetpånytt.
• Iutvecklingenavkompetenserhostränareochledareiidrottsföreningsverksamhetenbordemanbetonafaktorersomharattgöramedbarnsochungasinremotivation,såsomupplevd
86
kompetens,autonomi,känslaavgemenskapochsocialafärdigheter.• Detärviktigtattfinnasättattgörabarnochungadelaktigaiplaneringenochverkställandetavverksamheten,eftersomdetskullegöraverksamhetenbådemeraengagerandeochroligare,ochdeskulletroligtvistrivaslängreisinhobby.
• Detbehövslösningarförattökapåutbudetavbilligamöjlighetermedlågtröskelförattdelta,såattalltflerabarnskullekommamedellerbörjapånyttmedenidrottshobby.
Barn och unga upplever sig huvudsakligen vara idrottsligt kompetenta. Kostnader i samband med idrott och tillgänglighet hindrar barn och unga ifrån att röra på sig mera.
Deyngrebarnenochungaupplevdesigvarameraidrottsligtochfysisktkompetentaändeäldre.Flickornaupplevdesigvaramindreidrottsligtkompetentaänpojkarna.
• Detärviktigtattstödaallabarnochungaiattfåidrottsupplevelserdärdekännersigkompetenta.• Uppmärksamhetborderiktasmotatt13–15årigaochspecielltflickorävenharupplevelseravidrottsligkompetensbådeihemmet,skolanochpåfritiden.
Yttrehinder,såsomkostnaderochtillgänglighet,utgjordebetydligahinderföridrottande.Blanddeminstfysisktaktivabarnenochungavarvanligahinderupplevelseravdenegnakroppenochlågupplevdkompetens.
• Dehindersomstårivägenförbarnochungasidrottandebordeidentifierasochkunskapomdessabordeanvändasifrämjandetavidrott.
• Föreningar,skolorochkommunerbordeerbjudabilligaochmångsidigaidrottsmöjligheteråtallabarnochunga.
Föräldrarnas och kompisarnas stöd till idrottande hade ett positivt samband med mängden fysisk aktivitet. Barn och unga i alla åldrar, även i tonåren, behöver mångsidigt stöd från sina närmaste för att klara av att upprätthålla en idrottshob-by.
Enstordelavdefinländskaföräldrarnastödersinabarnsidrottande,oftastgenomattuppmuntrademochbetalaförderasidrottsrelateradekostnader.Kompisarsstöd,såsomattidrottatillsam-mans,upplevdessomsärskiltviktigtiförpuberteten(11-13åringar).Demestfysisktaktivaungauppgavattdefickmeramångsidigtstödfrånbådeföräldrarnaochkompisarna,jämförtmeddemindrefysisktaktiva.Detupplevdaföräldrastödetökadeunderforskningsåren2014-2016,vilketdelviskanberopåattbarnochungaialltstörreutsträckningdeltariorganiseradidrottsverksam-het,deyngrespecielltiidrottsföreningsverksamhetochdeäldreäveninomprivatasektorn.Dettaförutsätteroftaettstörredeltagandeochstödfrånföräldrarna,blandannatgenomattskjutsabarnetochbetalaförrelateradekostnader.
• Barnochungaiallaåldrarbehövermångsidigtstödfrånföräldrarnaförattupprätthållaenidrottshobby,menspecielltipubertetenärstödetsärskiltviktigt,eftersomdetäridenåldernsomdenfysiskaaktivitetenvanligtvisminskar.
• Förattbättretavarapåkompisarsstödtillidrottande,bordemaninomidrottsverksamheten(tex föreningarna) fästamerauppmärksamhetpåbarnensochungas växelverkanoch sty-rademmotattsamarbetaochattgörasakertillsammans.Vidsidanomdenorganiseradeidrottsverksamhetenbordebarnochungaävenerbjudasmöjlighetentillidrottsligautonomiochuppmuntrasattrörapåsigsjälvständigt.
Högstadieeleverna rör på sig mindre och sitter mera på rasterna än lågstadieelever-na. En fjärdedel av eleverna deltar i planeringen av skolans rastverksamhet.
Detfannsstoraskillnadermellanlågstadie-ochhögstadieelevernaihurdetillbringarsinaraster.Lågstadieelevernavarutenästanallaraster,rördepåsigbetydligtmeraochsattmindreänhög-stadieeleverna.Attvarainnepårastenökarpåsittandet.
• Specielltihögstadietbordemanutvecklarastaktiviteten.
87
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
• Sittandepårasternakanminskasgenomattökapåmängdenuterasterochgenomattorga-niserameningsfull verksamhetpå skolgårdenäven förhögstadieeleverna.Samtidigtärdetviktigtattskapaolikaförutsättningarförrastaktivitetäveninneiskolbyggnaden,såsomikor-ridorerna,aulanochgymnastiksalen.
• Iplaneringenavrastaktiviteterärdetviktigtattuppmärksammadebarnochunga,somärminstfysisktaktiva,ochävenbeaktaderasönskemål.
Endastenfjärdedelavelevernahadedeltagitiplaneringenavskolansrastverksamhet,lågstadie-elevernanågotoftareänhögstadieeleverna.Planeringenoch förverkligandetav rastaktivitetererbjuderkonkretamöjligheterattutvecklabarnochungasdelaktighetiskolan.
• Närbarnochungasjälvafårdeltaiplaneringenochförverkligandetavrastaktiviteterna,ärverksamhetensannolikaretillderastycke.Detärdärförviktigtatterbjudaungamöjlighetentilldelaktighetochspeciellthögstadieeleverochflickorbordeengagerasiplaneringenavras-taktiviteterna.
Skolvägen utgör huvudsakligen en fysisk aktivitet, till fots eller med cykel, men på vintern kunde andelen av dem som genom egen fysisk aktivitet tar sig till skolan vara större.
Störstadelenavelevernatarsiggenomegenfysiskaktivitet(promenerandeellercyklande)tillskolan,eleveriårskursniomerasällanänövrigaåldersgrupper.Långaskolvägarochvinternutgörenutmaningmotdetta,ochföreleveriårskursnioärävenmopederellerskjutsermedmotorfor-donvanliga.Flickorochpojkarhadelikaoftafysisktaktivskolväg,menpåvinternvardetenstörreandelflickorsomersattecyklandemedpromenerande.Fastänskolvägsaktivitetenimedeltalärgod,finnsdetstoraskillnadermellanskolorna(Kalliomfl2015),ochpåvinternkundefysisktakti-vatransportformervarameraförekommande.
• Detfinnsflerasättattpåverkadetaktivaresandettillskolanbådeihemmetochiskolan.• Föräldrarkanstödaskolvägsaktivitetengenomegetexempelochuppmuntransamtgenomattinteskjutsabarnetpåkortaskolvägar.
• Skolorkanfrämjaskolvägsaktivitetengenomattordnaförvaringsutrymmeförfortskaffnings-medelochcykelhjälmar,görauppenkartläggningöverfarligaplatserochuppmuntraelever-naattfärdasaktivt.
Den framtida tittarskaran för sport och idrott har beaktats otillräckligt, speciellt då det gäller att följa med sport- och idrottsevenemang på plats. Å andra sidan har man i den mediala uppföljningen övergått till en ny tidsålder.
Attföljamedsportochidrotterbjuderettsättattanknytatillidrottskulturochbyggauppettper-sonligtförhållandetillidrott.Attföljamedsportochidrottpåplatsärintelikavanligtblandbarnochungasomdetvarislutetavdetförraårhundradet.Menandraordhardesomorganiserarevenemangpå2000-taletintelyckatsfödaennytittargeneration.
Åandrasidanharmanövergåttiennytidsålderiuppföljningenavsportochidrott,vilketfram-kommeriförändringaravdenmedialabänkidrotten.Deflestabarnochungaanvänderbaraenkortdelavsintidåtattföljamedsportochidrott.Användarkretsenförtraditionellamedierharminskatochdessahariställetersattsavinternettjänstersåsomyoutube.
• Enlångsiktigutvecklingav idrottskulturenförutsätterattmålgruppenbarnochungabättreskullebeaktasibådeidrottsevenemangochidetmedialautbudetavsportochidrott.
Mobbning och diskriminering skuggar barn och ungas utövande av idrott
De samhälleliga värderingarna jämnställdhet och jämlikhet, som utgör utgångspunkten i den2015ikraftträddaidrottslagen,delasavbarnochunga.Socialarelationerochtidmedkompisarochfamiljemedlemmaruppskattasavbarnochunga.Ävendenegnahälsanochfysiskakondi-tionenansågsvaraviktiga.Idrottsverksamhetärenlämpligbraplatsattstärkabarnochungaspositivavärdegrund.
88
Trots de positiva värderingarna ligger det en oroväckande skugga över idrottsverksamheten.Idrottshobbynärefterskolanochinternetdentredjevanligasteplatsendärbarnochungautsättsförmobbningochdiskriminering.
• FörattstödabarnsochungasutvecklingbordeUtbildnings-ochkulturministerietsamtkom-munernabindaidrottsbidragentätareihopmedutgångspunkternaiidrottslagen–jämnställd-het,jämlikhet,gemenskap,mångkulturalitet,hälsosammalevnadsvanor,respektförnaturenochhållbarutveckling.
• I idrottspolitikenbordeman satsa på sådana idrottsplatser och –utrymmen, där barnochungapåsinfritidkanrörapåsigsjälvständigtmedkompisarochfamiljemedlemmar.
• Irapportenuppmärksammasförekomstenavmobbningochdiskrimineringisambandmedidrottsverksamhet.Resultatenäroroväckandeochkräveromgåendeåtgärderavpolitiskabe-slutsfattare, tjänstemän, idrottsrörelser-och föreningarsamtav föräldrar.Utöverdettabe-hövsdetmeraforskningomdettaallvarligaproblem.
Skador i samband med idrott har blivit vanligare både i skolan, idrottsföreningar och på fritiden. Förebyggande arbete av idrottsskador måste utökas.
Iallatreidrottsomgivningar(skolan,idrottsföreningarna,fritiden)rapporteradesmeraidrottsskadorår2016jämförtmed2014.Upptill56procentavpojkarnasomdeltogistudienrapporteradeattdehadeskadatsigisambandmedidrottunderdetgångnaåret.Förflickornavarmotsvarandeandel50procent.Riskenattskadasigvarstörrejufleradagariveckanbarnochungavarfysisktaktiva.
• Förebyggandearbeteavidrottsskadorskallutökas.• Skolanochidrottsföreningarnanårhelaåldersgruppen,ochärdärförlämpligaarenorförverk-ställandetavförebyggandearbeteavidrottsskador.
• Utövertilläggsutbildning,borde lärare, ledareochtränareutnyttjadetnationellaprogram-metförförebyggandeavidrottsskadorLiVE:sgratis,forskningsbaseradematerialpånätsidanwww.terveliikkuja.fi.
Det fanns flera skillnader i idrottsbeteendet mellan språkgrupperna. De svenskspråki-ga rörde på sig mindre än de finskspråkiga på fritiden och under skolresorna.
Definskspråkiganåddedennationellarekommendationenomfysiskaktivitet istörreutsträck-ningändesvenskspråkiga,mendesvenskspråkigahademeraansträngandefysiskaktivitet.Definskspråkigasstörremängdfysiskaktivitetkanförklarasmedmeravardagsmotion:definsksprå-kigarördepåsigpåegenhand,utnyttjadeolikaidrottsplatserochtogsigsjälvtillskolanistörreutsträckningändesvenskspråkiga.Desvenskspråkigasattmeraochhademeraskärmtid,samtmeddelademerasällanändefinskspråkigaattdeharbegränsningarförskärmtidendärhemma.
• Svenskspråkigaskolorkundetaenaktivareroll iuppmuntrandetavbarnochungasfysiskaaktivitet,bådeiskolanochpåfritiden.
• Medsvenskspråkigabarnsochungasföräldrarbordemandiskuteranödvändighetenavattskjutsabarnettillskolanochmöjligabegränsningarförskärmtidenihemmet.
• Svenskspråkiga rapporterademera idrottsrelaterade skador samt frånvaro i sambandmeddessa.
• Isvenskspråkigaskolorochidrottsföreningarbordemanfästauppmärksamhetvidattlärareoch tränarehartillräckligtmedkunskapom idrottsrelaterade risker samt förebyggandeavidrottsskador.
Pojkar var mera fysiskt aktiva än flickor bland de unga som hade funktionsned-sättningar. Stillasittande var mest förekommande hos pojkar som upplevde rörel-sesvårigheter.
Jämförtmedungautanfunktionshinderbegränsasdenfysiskaaktivitetenminstavsvårighetermedhörseln(hörselskadaellermotsvarande)ochmestavrörelsesvårigheter(rörelsehinderellermotsvarande).
89
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Pojkarmed funktionsnedsättningar nådde rekommendationenom fysisk aktivitet ochdeltog iidrottsföreningsverksamhetoftareänflickorna.Andelarnavarisammaklasssomhosungautanfunktionsnedsättningar (20–30%), förutomfördeungasomupplevde rörelsesvårigheter, varsandelblevunder15procent.
Ungamedfunktionsnedsättningarvarstillasittandeiganskasammautsträckningsomandrabådepåvardagenochpåveckoslutet,ungefär6-7timmar.Meststillasittande,upptill10timmarpåveckosluten,varpojkarsomhaderörelsesvårigheter.Dagardåskärmtidenöverskridertvåtimmarökademedmängdenfunktionsnedsättningariallaåldersgrupper.
• Tillgängligheteniskolor,skolornasnäromgivningochpåidrottsplatserbörutvecklas.Manbor-debeaktahuruvidaomständigheternamöjliggörlek,aktivitetochidrottävenidesituationerdärdeltagarenharenfunktionsnedsättningellerettfunktionshinder.
• Skolorocholikainstansersomerbjuderidrottsverksamhetbordeutvecklaidrottmedlågtrös-kelattdelta,somintegårutpåatttävlaochpåattvarabäst.Specielltungaochflickorsomharsvårighetermedattminnas,koncentrerasigochprata,kanbliåsidosattafråndentraditionellaidrottsverksamheten.
• Detbehövstilläggsutredningarkringhurflerafunktionsnedsättningar,skadorochspecialsvå-righetersamtidigtpåverkardenfysiskaaktiviteten.Utöverdettafinnsdetorsakattkomplet-teraLIITU-studienmedenutredningavdenfysiskaaktivitetenhosbarnochungaispecialsko-lor-ochklasser.
90
Summary
The Physical Activity Behaviours of Children and Adolescents in Finland Results of the LIITU study, 2016Sami Kokko and Anette Mehtälä (eds.)Publications of the National Sports Council 2016:4
Nationwidecomprehensiveinformationof9-,11-,13-and15-year-oldchildren’sandadolescents’physicalactivityandsedentarybehaviour,aswellasrelatedfactorsandchangesintime(trends)withinLIITUstudyweregathered.Thisreportpresentsthefindingsfromthe2016LIITUsurveyonthechildren’sandadolescents’physicalactivityandsedentarybehaviour.
LIITUstudywascarriedoutforthefirsttimein2014,inconnectionwiththeWHOCross-nationalHealthBehavioursinSchool-agedChildren(HBSC)survey.Intheyear2016,theLIITUstudywascarriedoutindependently.Atthesametime,LIITUwasextendedtocover9-year-oldchildren,andthesurveywascarriedoutinparallelwiththeobjectivemeasurementsofphysicalactivityandsedentarybehaviourusingaccelerometers(UKKAM30andUKKRM42).
Sofar,the2016LIITUisthemostcomprehensivenationalstudyonchildren’sandadolescents’physicalactivitythatwasmeasuredobjectively.Thereincludedsomenewquestionareasinthesurvey,e.g.children’sandadolescents’valuesaswellas,theexperiencesofdiscriminationandbullying. LIITU surveywas conducted both in Swedish speaking schools and Finnish speakingschools.Thereareplansforthesurveytoberepeatedeverytwoyears.Thenextsurveytakesplaceinin2018,onceagain,inconjunctionwiththeHBSCstudy.
109Finnishschools(3452childrenandadolescents)and65Swedishschools(1975childrenandadolescents)participatedonlytotheonlinequestionnaireand176Finnishschools(7061childrenandadolescents)werewillingtoparticipatetotheonlinequestionnaireaswellastakepartinthecollectionofobjectivemeasurements.Duringthesamplingproceduretherewere57percentoftheschoolsintheFinnishSchoolsontheMoveprogramme.
Atotalof6411childrenandadolescentsrepliedtotheLIITU2016questionnaire,theresponseratebeing61%.IntheSwedishversiontheresponseratewas58%,withatotalof1154childrenandadolescentsprovidingresponsestothequestionnaire.Accelerometerswereusedby3284Finnishchildrenandadolescents.
Main results and recommendations
One-third of the children and adolescents achieve the national and global recommen-dation on physical activity; physical activity still declines rapidly with age.
Finnishchildrenandadolescentsspentmorethanhalfoftheirwakinghourssittingorlyingdown.They used only one-tenth of their time engaged inmoderate or vigorous activities.Modera-te-to-vigorousphysicalactivity levelsamongolderagegroupswereclearly lower thanamongyoungerage.Similarly,sedentarytimeincreasedsignificantlywiththeage.Boystookpartinmoremoderate-to-vigorousphysicalactivitythangirls.Girls,ontheotherhand,tookpartinlightphy-sicalactivity,stoodandpausedtheirsittingtimesomemorethanboys.
• Itisimportanttogetmoreversatileandeasilyimplementedmeanstoreducesedentarytimeandtopromotephysicalactivityinchildren’sandadolescents’everydaylife.Specialattentionshouldbepaidtosecondaryschool-agechildren.
• Thereisaneedforthenumberofactorsinvolvedinstrategiccooperationandactions,whichextendacrosschildren’sandadolescents’everydaylife(schooljourneys,schooldays,after-noonactivities,hobbies,leisuretimetransportation,homeanditssurroundings).
• Childrenandadolescentsshouldbeinvolvedintheplanningoftheseactions.
91
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Children’s and adolescents’ closest surroundings should be as self-contained for their physical activity facilities as possible. Versatile and free neighborhood sport facilities promote physical activity effectively.
Themostgenerallyusedvenuesforphysicalactivityofchildrenandadolescentswerecyclingandpedestriantrails.Theresultsuggeststhatchildren’sandadults’physicalactivityenvironmenthasbecomemorealike.Cyclingorpedestriantrailsdonotdevelopchildren’smotorskillsenough.Improvementswouldconsistofversatilephysicalactivityenvironments,whicharelocatednear-bychildren’shomes(apartmentsandyards),cityblocksandresidentialareasinvillagesorruralareas.Thesekindsoffacilitiescouldbebuiltupbythehousingcooperativesandrealestatethem-selves.
• Children’sandadolescents’neighborhoodshouldbeasself-containedfortheirphysicalac-tivityfacilitiesaspossible,sothattheydidn’thavetogoveryfarfromhomesurroundings.
• Themostimportantthingwouldbetogetnearchildren’sandadolescents’homesversatileneighborhoodsportfacilities,whichusewouldn’tbelimitedinanywaye.g.byrequiringboo-kingsorfees.
• Thebestresultsinpromotingphysicalactivitycanbeobtainedwithneighborhoodsportfaci-lities,whichshouldbealwaysopenandaresoclosetohomesthatthereisnoneedtobuildchangingrooms,parkinglots,etc.,inwhichcase,theyareverycheaptobuild.
Schoolyardsareinrelativelylittleuse.Schoolyardsareusedevenlessaschildrengetolder.Thisisawasteofland-use,becauseasignificantperiodofadayyardsareunused.Theschoolyardsarealreadyatkeylocationsofcommunitiesduetotheaccessibilityofschools,sooneshoulddrawattentiontothemoreeffectiveuseoftheschoolyards.
• Naturally,theschoolyardsareusedmoreiftheyarewell-equippedandopen.Onewaytogettheschoolyardstophysicallyactiveuseistobuildneighborhoodsportfacilitiesinconnectiontothem.
• Neighborhoodsportfacilitiescanalsobebuiltinrealestates,inwhichcasetheyarewithineveryone’sreache.g.inthecourtyardsoftheblockofflats.Iftheyarebuiltatthesametimeastherestoftheproperty,thecosteffectivenessisgood.
• Asawhole,physicalactivityofchildrenandadolescentsshouldbesupportedmore intheplanningofland-use.Sufficientexercisevenues,playgroundsandnatureshouldbealreadyreservedinthezoningplan.Itisrecommendedthatthemunicipalplannersandpolicymakersbegintoacceptmorecommunity-basedplansonthethemeofphysicalactivityandrecrea-tion.Theseplansshouldbecomplementedbythedetailedcityplans.Neighborhoodsportfacilitiesshouldbebuiltasaruletotheschoolyards,residentialareas,cityblocks,andyardsofrealestateinthesamewaythatthecarparkinglotsarebuiltnowadays.
Sports clubs attain almost nine out of ten 9–15-year-old child and adolescent and almost two-thirds of them participate currently in sports club activities. Children and adolescents begin practice in sports clubs younger than before and the concentration on just one sport and competition characterize the participation.
Themajority(62%)ofthe9-to-15-year-oldchildrenandadolescentstookpartinsportsclubac-tivities.One-quarteroftherespondentshaddroppedoutofsportsclubactivitiesand13percentofchildrenandadolescentshadneverparticipatedinthem.Childrenandadolescentsparticipate
92
insportsclubactivitiesatayoungeragethanbeforeandthevastmajorityofthemengageinonlyonesport.Thesignificantpartofthechildrenandadolescentsstillparticipatetothecompetitiveactivities.
• Traininginsportsclubshavetobehigh-quality,whichprovidespositivephysicalactivityexpe-riences, develop the skills, but also inspire the diverse spontaneous exercise andphysicalactivity,aswellasdirectstothesportyandhealthylifestyle.
• Inthecurrentformofsportclubs,itisimportanttothinkhowitenableschildrentofeelthejoyofphysicalactivity,developavarietyofphysicalskillsandgraspagoodabilitytorespondtoexercise.
• Inorderthatthenationalchildren’sandadolescents’physicalactivityrecommendation(Tam-melin&Karvinen2008)or thetotalphysicalactivityamountenablingdevelopment inthesportspaths(Mononenetal.2014)areachieved,plentyofspontaneousphysicalactivityinadditiontopracticingsportsinclubsisrequired.
One-quarterofchildrenandadolescentsdroppedoutsportsclubs.Inallagegroups,themostprominentcausesofdroppingoutwereboredomofsport,noenjoyinateamorgroup,orthehobbywasn’tarousingenough.Itisworthtonotethatofthosewhohaddroppedoutofsportsclubactivities,almostfouroutoffivewerewillingtostartpracticinginasportsclubagain.
• Duringthedevelopmentofcoaches’andtrainers’skills,attentionisneededinthewaytheycansupportfactorsaffectingestablishmentoftheinternalmotivationofchildrenandado-lescents,suchascompetence,autonomyandsocialcohesion,andtotheinteractionskills.
• Itisimportanttoconsiderhowtoinvolvemorechildrenandadolescentsinthedesignandimplementationoftheactivities,inorderthehobbieswouldbemorearousingandfunforchildrenandadolescents,andthattheywouldpersistforlongerinthehobbies.
• Wehavetoapplysolutionsthatarecapableofprovidingchildrenandadolescentsmorelow-costanddiverselow-thresholdopportunitieseithertostartoutorareturntopathofsportsorphysicalactivity.
Children and adolescents mainly perceive themselves as a physically competent. The high cost and inaccessibility of physical activities prevent them to be more physically active.
Perceivedphysicalcompetenceandphysicalperformanceofchildrenandadolescentswashighertheyoungertheywere.Girlsevaluatetheirphysicalcompetencelowerthanboys.
• Itisimportanttosupportthesensesofphysicalcompetenceofallchildrenandadolescents.• Attentionshouldbepaidtothepromotionofsensesofphysicalcompetenceamong13–15year-olds,andgirlsinparticular,athome,atschoolaswellasatleisuretime.
Externalobstaclessuchasaccessibilityandthehighcostofphysicalactivitiesweremajorobst-acles.Theleastphysicallyactiveperceivedthatperceptionsoftheirbodyandlowsenseofphysi-calcompetencepreventedthemfrombeingphysicallyactive.
• Differentobstaclestophysicalactivityperceivedbychildrenandadolescentsshouldbeiden-tifiedandutilizedtothepromotionofphysicalactivity.
• Clubs,schools,andmunicipalitiesshouldoffercheapanddiversesportsactivitiesforallchild-renandadolescents.
There is a relationship with the physically active support of the parents and friends and children’s and adolescents’ physical activity. In order to maintain the physically active hobbies there is a need to a wide range of support in all stages of life, also in adolescence.
AlargepartoftheFinnishparentssupportstheirchildren’sphysicalactivity,inparticularbyen-couragingandpaying thecostsofhobbies.Supportof friends, suchasbeingphysicallyactivetogether,wasfelttobeofparticularimportanceinbeingphysicallyactiveintheageof11–13years.Highphysicallyactiveadolescentsfeltthattheygotvariedsupportfromtheirparentsand
93
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
comparedtoothers,themostsupportwasalsofromtheirfriends.Theincreaseintheparents’supportduring research years 2014–2016 canhave relationship to the fact that childrenandadolescentspracticemoreaswellasmoreguidedphysicalactivityamongyoungeragegroupsinsportsclubs,andtheolderagegroupsalsointheprivatesector.Thisoftenrequiresthepartici-pationandsupportofparents,includingtransportationandthepaymentofthecostsofhobbies.
• Childrenandadolescentsneedawiderangeofsupportfromtheirparentsandotherclosedonesinordertomaintaintheirhobbiesinallstagesoflife,alsoduringadolescence,whenthelevelofphysicalactivitytypicallydecreases.
• Inorderthatwecouldutilizethesupportof friendsmoreeffectively forthepromotionofchildren’sandadolescents’physicalactivity,theproviders(suchassportsclubs)shouldpaymoreattentiontotheinteractionofchildrenandadolescentsandguidethemtocollaborateandworktogether.Inparallelofadult-guidedactivity,thereshouldbeprovisionsforchildrenandadolescentstobephysicallyactiveautonomously,andencouragethemtothesponta-neousphysicalactivity.
Secondary pupils are less physically active and sit more than the primary pupils during recess times. One-quarter of the pupils participated in the recess activities planning.
Primarypupilsspendtheirrecesstimesverydifferentlycomparedtothesecondarypupils.Pri-marypupilsspendalmostallrecesstimesoutdoors,aresignificantlymorephysicallyactiveduringrecesstimesandsitlessthansecondarypupils.Spendingtherecesstimesindoorsmakessittingsignificantlymorethanrecesstimesspentoutdoors.
• Physicalactivityatrecesstimesshouldbedeveloped,inparticular,atsecondaryschools.• Sittingduringrecesstimescanbereducedbyincreasingoutdoorrecesstimesandbyarran-gingsomethingmeaningful todoat schoolyardalso to thesecondarypupils.At thesametime,itisimportanttocreateavarietyofopportunitiesforphysicalactivityatrecess,inclu-dingtheinnersideofschool,suchascorridors,lobbiesandgymnasiums.
• Itisimportanttotakeintoaccountalsotheleastphysicallyactivechildrenandadolescentsandtheiraspirationswhenplanningtherecessactivities.
Onlyaquarterofpupilshadtakenpartinrecessactivitiesplanning,withtheprimarypupilslitt-lemoreinvolvedthanthesecondarypupils.Thedesignandimplementationofrecessphysicalactivitiesoffermanyconcretewaystothedevelopmentofsocialinclusionofchildrenandado-lescentsatschool.
• Whenchildrenandadolescentsareallowedtoparticipateinthedesignandimplementationofrecessactivities,theactivitiesarelikelytobepreferableforthem.Itisimportanttogivespacetothevoiceofadolescentsatsecondaryschools,andespeciallyofgirls.
Travelling to and from school is mainly travelled on foot or by bike, but travelling could be more active in the winter.
Themajorityofpupilstraveltheirwaytoschoolonfootorbybike,9thgradersfewerthanotheragegroups.Challengesforactivetravelinclude,longdistancestoschool,winter,andfor9thgra-dersdrivingamopedorridinginamotorvehicle.Boysandgirlstravelledtoschoolequallyactiveallyearround,althoughinwinterthegirlsswitchedfromcyclingtowalkingmoreoftenthanboys.Althoughthestatusregardingactiveschooltravelling,onaverage,isgoodthereare,bigdifferen-cesbetweentheschools(Kallioetal.2015)andactivetravelcouldbemorecommoninwinter.
• Activeschooltravellingcanbeinfluencedbymanyways,bothathomeandatschool.• Parents’rolemodelingandencouragement,aswellasstoppingtoprovidearideforshortschooljourneyssupportthephysicalactivity.
• Schools canpromotephysical activityby arranging storageplaces for vehicles andbicyclehelmets,bydrawingupriskmappingandbyencouragingactivetravelling.
94
Spectator provisions for children and adolescents are poor. On the other hand, we have entered a new era of watching sport via media.
Followingsportprovidesonewaytoattachoneselftothesportcultureandestablishrelationshiptothephysicalactivity.Followingsportintheactualvenueisnotascommonasitwasattheendofthepreviousmillenniumamongchildrenandadolescents.Inotherwords,theorganizersoftheeventshavenotbeenverysuccessful intheeducationworkofthenewgenerationatthetwenty-firstcentury.
On theotherhand,wehaveenteredaneweraofwatching sportviamedia,whichhas seenchangesinspectatorsport.Followingsporttakesupalittletimeamongmostofthechildrenandadolescents.ThelargestusergroupwatchessportfromthewebsitessuchastheYouTubeinsteadofthetraditionalmedia.
• The long-termdevelopmentofsportsculturewouldrequirethatchildrenandadolescentsarebettertakenintoaccountintheprovisionofthesporteventsintheactualvenueaswellassportsonthemedia.
Bullying and discrimination overshadow the children’s and adolescents’ physical activity
ChildrenandadolescentsfindsimilarsocialvaluesregardingequalityisaveryimportantaspectoftherevisedFinnish2015sports law. Intheirownlives,childrenandadolescentsappreciatethesocialrelationshipswithfriendsandfamilymembers,aswellasleisuretimewitheachother.Healthandphysicalfitnessisconsideredimportant.Citizenactioninexerciseorphysicalactivitiesmay,inprinciple,endorsethepositivebasisofvaluesofchildrenandadolescents.
Inspiteofthepositivevaluesfromsport,thereexistsadisturbingshadow.Sporthobbiesare,after school and the Internet, the thirdmost commonplacewhere children and adolescentsexperiencebullyinganddiscrimination.
• In order to strengthen the growthof children and adolescents, theMinistry of EducationandCultureandthemunicipalitiesshouldlinkphysicalactivityandsportfundingpoliciestobemorestrictlytosportslawprinciples–equality,community,culturalpluralism,ahealthylifestyle,aswellasrespectfortheenvironmentandsustainabledevelopment.
• Physicalactivitypolicyshouldinvestinsportsvenuesandfacilities,wherechildrenandado-lescentsareabletobephysicallyactivespontaneously,togetherwiththeirfriendsandpa-rents.
• Thisreportidentifiestheprevalenceofbullyinganddiscriminationinrelationtophysicalacti-vityandsports.Theresultsarecauseforconcernandrequireurgentactionsfromthepoliticalleaders,officials,sportsagentandclubs,aswellasfromparents.Moreresearchaboutthisseriousproblemisneededacutely.
Injuries occurring during children’s and adolescents’ physical activity have become more common at school, sports clubs as well as leisure time. Sports injury prevention work need to be enhanced.
Inallthreephysicalactivityenvironment(school,sportsclubs,andotherleisure-time)theinjurieswerereportedmoreintheyear2016thanin2014.56percentofboysreportedgettinginjuredduringphysicalactivityatleastonceduringthepreviousyear.Ingirls,thecorrespondingvaluewas50percent.Therisktogetinjuredincreased,themoredaysaweektheypracticedsports.
• Sportsinjurypreventionworkmustbeenhancedinallagegroups.• Schoolsandsportsclubsattainthetargetgroupcomprehensively,andare,therefore,favorab-lecontextstoimplementingpreventionofinjuries.
• Inadditiontothesupplementaryeducation,itwouldbeimportantthatteachers,trainersandcoachestakeadvantageofthefree,scientificresearch-basedmaterialonthewebsitewww.terveliikkuja.fifromthenationalsportsinjuriespreventionprogramme(LiVE).
95
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
There were a number of differences in physical activity behaviour between language groups. Swedish-speaking children and adolescents were physically less active at lei-sure time and on journey to school than Finnish-speaking children and adolescents.
MoreFinnish-speakingchildrenandadolescentsachievedmoderatetovigorousphysicalactivityrecommendationsthanSwedish-speakingchildren.However,moreSwedish-speakingchildrenandadolescentswerevigorouslyphysicallyactivethanFinnish-speakingchildren.Grea-terphysicalactivityofFinnish-speakingchildrenmaybeexplainedbytheeverydayphysicalactivity:theydidspontaneousphysicalactivity,tookadvantageofavarietyofsportsfacilitiesandtravelledjourneystoschoolonfootorbybikemoregenerallythanSwedish-speakingchild-ren.TheSwedish-speakingchildrenandadolescentssatmore,reportedmorescreentime,andtheirscreentimewasrestrictedlessgenerallyathomethanFinnish-speakingchildren.
• TheSwedish-languageschoolscouldtakeamoreactiveroleinencouragingandpromotingchildren’sandadolescents’physicalactivityatschoolaswellatleisuretime.
• TheparentsofSwedish-speakingchildrenandadolescentsshouldconsideredthenecessityofschoolridesandpossiblerestrictionsforscreentime.
TheSwedish-speakingchildrenreportmoreinjuriesandabsencesduetoinjuriesoccurredduringphysicalactivity.
• Swedish-language schools and sports clubs should draw attention to physical educationteachersandtrainerstohavesufficientknowledgeoftherisksofphysicalactivityandtheirpreventionofinjuries.
Boys were physically more active than girls among children and adolescents with perceived disabilities. Boys with perceived moving difficulties accumulated the most sedentary time.
Comparedtothenon-disabledchildrenandadolescents,difficultiesinhearing(hearingimpair-mentorcorresponding)limitsphysicalactivitytheleast,anddifficultyinmoving(physicaldisabi-lityorcorresponding)themost.
Moreboyswithperceiveddisabilitiesachievedthephysicalactivityrecommendationsandtookpartinthesportsclubsactivitiesthangirls.Theprevalencesweresimilartonon-disabledado-lescents(20–30%),withtheexceptionofadolescentshavingdifficultiesinmoving,whoseper-centagestayedinlessthan15.
Percentages of sedentariness of disabled adolescentswere very similar to non-disabled ado-lescents during theweek aswell as on theweekend,whichwas about 6–7 hours. Themostsedentary,forupto10hoursadayonweekends,wasboyswithmovingdifficulties.Thenumberofdayswithatleasttwohoursofscreentimeincreasedinaccordingtothenumberofdifficultiesineachagegroup.
• Schools, their immediateenvironmentandaccessibilityofphysicalactivity facilitiesshouldbedeveloped.Thecircumstancesshouldbeconsideredfromthepointofviewiftheyenab-le playing, exercising, and physical activity also in the cases where the participant has aconstraintordisability.
• Schoolsandprovidersofphysicalactivitiesshoulddeveloplow-thresholdphysicalactivities,whichisnotbasedoncompeteorsuperiority.Inparticular,adolescentsperceivingdifficultiesinrememberingandconcentration,andspeaking,aswellasgirlsinallfunctionaldifficultygroupscanbeincludedinthetraditionalsportsactivities.
• Thereisaneedforfurtherclarificationonhowmorethanonetypeofdifficultyinfluencesphysicalactivity.Furthermore,itisnecessaryassessthephysicalactivitylevelsofchildrenandadolescentsgoingtospecialschoolsandclassesintotheLIITU-research.
96
LÄHTEET
Aarresola, O. & Konttinen, N. (2012a) Nuori Urheilija -tutkimus: 14–15-vuotiaiden jouk-kueurheilijoiden harjoittelu, urheilupolut ja mikroympäristö. KIHUn julkaisusarja nro 30. http://www.urheilututkimukset.fi/web/julkaisut/6407/
Aarresola,O.&Konttinen,N. (2012b)Nuori Urheilija -tutkimus: 14–15-vuotiaiden yksilöurhei-lijoiden harjoittelu, urheilupolut ja mikroympäristö. KIHUnjulkaisusarjanro29,ISBN:978-952-5676-48-8.http://www.urheilututkimukset.fi/web/julkaisut/6406/
Aira,T.,Kannas,L.,Tynjälä,J.,Villberg,J.&Kokko,S.(2013)Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop-off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-koululaistutkimuksen (HBSC-Study) ai-neistoilla 1986–2010. Julkaisuja/Jyväskylänyliopisto,terveydenedistämisentutkimuskeskus5.Jyväskylä:Jyväskylänyliopisto.
Aittasalo,M.,Vähä-Ypyä,H.,Vasankari,T.,Husu,P.,Jussila,AM.,Sievänen,H.(2015)Mean amp-litude deviation calculated from raw acceleration data: a novel method for classifying the inten-sity of adolescents’ physical activity irrespective of accelerometer brand.BMCsportsscience,medicineandrehabilitation7,18.Epub2015/08/08.
Berg,P.&Kokkonen,M.(toim.)(2016)Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikun-nassa ja urheilussa.Helsinki:Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura,julkaisuja186.
Berg,P.&Piirtola,M. (2014)Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa – tutkimuskatsaus 2000–2012.Helsinki:LiikuntatieteellisenSeurantutkimuksiajaselvityksiä10.
Blomqvist,M.,Mononen,K.,Konttinen,N.,Koski,P.jaKokko,S.(2015)Urheilu ja seuraharrasta-minen. TeoksessaSamiKokko&RiikkaHämylä(toim.)Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014,Valtionliikuntaneuvostonjulkaisuja2015:2,Helsin-ki:Valtionliikuntaneuvosto,74–82.
Carroll,B.&Loumidis,J.(2001)Children’s perceived competence and enjoyment in physical edu-cation and physical activity outside school.EuropeanPhysicalEducationReview7,24–43.
Carson,V.,Hunter,S.,Kuzik,N.,Gray,C.E.,Poitras,V.J.,Chaput, JP.,Saunders,T.J.,Katzmarzyk,P.T.,Okely,A.D.,ConnorGorber,S.,Kho,M.E.,Sampson,M.,Lee,H.,Tremblay,M.S.(2016)Syste-matic review of sedentary behaviour and health indicators in school-aged children and youth: an update. Appliedphysiology,nutrition,andmetabolism=Physiologieappliquee,nutritionetmetabolisme41(6Suppl3),S240–65.Epub2016/06/17.
Davison,K.K.&Jago,R.(2009)Changeinparentsandpeersupportacrossages9to15yrandadolescentsgirl’sphysicalactivity.Medicine & Science in Sports & Exercise 41(9),1816–1825.
Donnelly, J., Hillman, C., Castelli, D., Etnier, J., Lee, S., Tomporowski, P.,Lambourne, K. & Sza-bo-Reed,A. (2016)Physical activity, fitness, cognitive function, and academic achievement in children: A Systematic Review.Medicine&ScienceinSports&Exercise48(6),1197–1222.
Fox,K.R.&Corbin,C.B.(1989)The physical self-perception profile: Development and preliminary validation.JournalofSport&ExercisePsychology11,408–430.
Haapala,H.,Hirvensalo,M.,Laine,K.,Laakso,L.,Hakonen,H.,Kankaanpää,A.,Lintunen,T. &Tammelin,T.(2014)Recessphysicalactivityandschool-relatedsocialfactorsinFinnishprimaryandlowersecondaryschools:cross-sectionalassociations. BMC Public Health 14, 1114.
Haikonen,K.&Parkkari, J. (2010)Liikuntatapaturmat.TeoksessaHaikonen,K.&Lounamaa,A.(toim.) Suomalaiset tapaturmienuhreina2009. THL raportti13/2010.Helsinki: Yliopistopaino.http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085395
Heinilä,K.(2000)Mikäonurheilunviihteellinenmerkitys?TeoksessaMiettinen,M.(toim.)Haas-teena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia?Liikunnanjakansantervey-denjulkaisuja124.Jyväskylä:LIKES,287–307.
Helkama,K.(2015)Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää.Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.
Husu,P.,Suni,J.,Vähä-Ypyä,H.,Sievänen,H.,Tokola,K.,Valkeinen,H.,Mäki-Opas,T.&Vasankari,T.(2016)Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: a cross-sectional study.BMCpublichealth16,920.Epub2016/09/03.
Husu,P.,Vähä-Ypyä,H.&Vasankari,T.(2016)Objectively measured sedentary behavior and phy-sical activity of Finnish 7- to 14-year-old children- associations with perceived health status: a cross-sectional study.BMCpublichealth16(1),338.Epub2016/04/17.
97
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Hölttä, I. (2013)Kunliikuntaei“uppoa”.LiikunnanharrastamattomuudensyytkuudenLiikkuvakoulu–hankkeenkoulun7.ja8.luokkalaisilla.Jyväskylänyliopisto.Liikuntakasvatuksenlaitos.Progradu–tutkielma.
Inchley,J.,Currie,D.,Young,T.,Samdal,O.,Torsheim,T.,Augustson,L.,Mathison,F.,Aleman-Diaz,A.,Molcho,M.,Weber,M.&Barnekow,V.(toim.)(2016)Growing up unequal: gender and socio-economic differences in young people’s health and well-being. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2013/2014 survey.HealthPolicyforChildrenandAdolescents.Copenhagen:WHORegionalOfficeforEurope.
Jaakkola,T. (2002)Changes in students’ exercise motivation, goal orientation, and sport com-petence as a result of modifications in school physical education teaching practices. LIKES–Re-searchReportsonSportandHealthno.131.UniversityofJyväskylä,Finland.
Jaakkola,T.,Sääkslahti,A.,Liukkonen,J.&IivonenS.(2012)Peruskoululaisten fyysisen toiminta-kyvyn seurantajärjestelmä. Jyväskylänyliopisto.Liikunta-jaterveystieteidentiedekunta.https://www.jyu.fi/sport/tutkimus/move/FTSloppuraportti22.8.2012.pdf
Jaakkola,T.,Yli-Piipari,S.,Watt,A.&Liukkonen,J.(2016)Perceived physical competence, motiva-tion and enjoyment in physical education as longitudinal predictors of adolescents’ self-reported physical activity. JournalofScienceandMedicineinSport19(9),750–754.
Jago,R.,Page,A.S.&Cooper,A.R.(2012)Friends and physical activity during the transition from primary to secondary school.Medicine&ScienceinSport&Exercise44(1),111-117.
Junkala, P.& Lallukka, K. (2012)Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Helsinki: Sisäasiainministeriön jul-kaisu1/2012.
Kalman,M.,Inchley,J.,Sigmundova,D.,Iannotti,R.J.,Tynjälä,J.A.,Hamrik,Z.,Haug,E.&Buck-sch,J.(2015)Secular trends in moderate-to-vigorous physical activity in 32 countries from 2002 to 2010: a cross-national perspective.EuropeanJournalofPublicHealth25(Suppl2),37–40.
Kankkunen,P.,Harinen,P.,Nivala,E.&Tapio,M.(2010) Kuka ei kuulu joukkoon? Lasten ja nuorten kokema syrjintä Suomessa.Helsinki:Sisäasiainministeriönjulkaisu36/2010.
Kannas, L.&Brunell,V. (2000).Subjektiv hälsa, hälsovanor och skoltrivsel. Jämförelse mellan svensk- och finskspråkiga elever 1994-1998. Terveystieteidenlaitoksenjulkaisusarja10.Jyväsky-lä:Jyväskylänyliopisto
Karhola,L. (2013)Nuorten liikuntavammojen yleisyys sekä tapaturma-alttiit lajit koulussa, va-paa-ajalla ja urheiluseuroissa. Opinnäytetyö Nuorten Terveystapatutkimuksessa, Lääketieteenyksikkö,Tampereenyliopisto.
Karvonen,T.,Rahkola,A.&Nupponen,H.(2008)”Enoleliikunnallinentyyppi”–sanooaiempaauseampikouluikäinen.Liikunta&Tiede45(6),8–12.
Kokko,S.&Villberg,J.&Kannas,L.(2011)Nuori urheilijan polulla. 13–15-vuotiaiden urheilijoiden arvioita harjoitusmääristään, harjoittelun monipuolisuudesta sekä elämäntavoista. Jyväskylän yliopisto. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. http://www.nuorisuomi.fi/fi-les/ns2/Urheilu-seurat_PDF/Nuori_Urheilijan_Polulla_raportti_final.pdf
Kokkonen,M.(2012)Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Helsinki:Valtionliikuntaneuvostonjulkaisuja2012:5.
Koski,P.(1998)Hiipuukohiihto,uupuukoyleisurheilu?Penkkiurheilueioleperinnelaji.Liikunta & Tiede 35(1),6–7.
Koski, P. (2008) Physical Activity Relationship (PAR). International Review for the Sociology of Sport. 43,2,151-163
Koski,P.(2009)Liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa.Helsinki:SLU.
Koski,P. (2015)Kilpaurheilunseuraaminen.TeoksessaKokko,S.&Hämylä,R. (toim.)Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.LIITU-tutkimuksentuloksia2014.Valtionliikuntaneu-vostonjulkaisuja2015:2.Helsinki,34–38.
Koski,P.&Tähtinen,J.(2005)Liikunnanmerkityksetnuoruudessa.Nuorisotutkimus,23,1,3–21.
Kämppi,K.,Asanti,R.,HirvensaloM.,Laine,K.,Pönkkö,A.,Romar, J-E. &Tammelin,T. (2013) Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toi-mintakulttuurin edistämisestä koulussa.Liikunnanjakansanterveydenjulkaisuja269.
Larouche,R.,Saunders,T.,Faulkner,G.,Colley,R.&Tremblay,M.(2014)AssociationsbetweenactiveSchoolTransportandPhysicalActivity,BodyComposition,andCardiovascularFitness:AsystematicReviewof68Studies.Journal of Physical Activity & Health11(1),206–227.
98
Liikuntalaki1.5.2015(390/2015).
Liikuntavammojenvaltakunnallinenehkäisyohjelma.TerveUrheilija-hanke.TampereenUrheilu-lääkäriasema,UKK-insituutti2006.www.terveurheilija.fi.
Liikuntavammojen valtakunnallinen ehkäisyohjelma. Terve koululainen (TEKO) -hanke. Tampe-reenUrheilulääkäriasema,UKK-instituutti2010.www.tervekoululainen.fi.
Liikuntavammojenvaltakunnallinenehkäisyohjelma. SmartMoves -hanke. TampereenUrheilu-lääkäriasema,UKK-insituutti2014.www.smartmoves.fi.
Lintunen,T.(1987)PerceivedPhysicalCompetenceScaleforChildren.Scandinavian Journal of Sport Sciences9,57–64.
Lintunen,T. (1996)PerceivedPhysicalCompetenceScale (PPCS).TeoksessaOstrow,A.C. (ed.),Directory of Psychological Tests in the Sport and Exercise Sciences. SecondEdition.Morgantown,WV:FitnessInformationTechnology,251–253.
Merikivi,J.,Myllyniemi,S.&Salasuo,M.(2016)Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-ai-katutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Helsinki:Nuorisotutkimusseuranjulkaisuja184,sarjaKenttä.
Mononen,K.,Aarresola,O.,Sarkkinen,P.,Finni,J.,Kalaja,S.,Härkönen,A.&Pirttimäki,M.(toim.)(2014) Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä. KIHUn julkaisusarja nro 46, ISBN: 978-952-5676-71–6.http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDgvMjUvMTBfMTBfMTV-fMTE2X1ZhbGludGF2YWloZV93d3cucGRmIl1d/Valintavaihe_www.pdf
Morrisey,J.L.,Janz,K.F.,Letuchy,E.M.,Francis,S.L.&Levy,S.M.(2015)The effect of family and friend support on physical activity through adolescence: a longitudinal study.InternationalJour-nalofBehavioralNutritionandPhysicalActivity12,103.
Myllyniemi,S.(2013)Vaikuttavaosa.Nuorisobarometri 2013.Helsinki:Nuorisoasiainneuvottelu-kunta50&Nuorisotutkimusseura145.
Ng,K.W.,Rintala,P.,Tynjälä,J.A.,Villberg,J.&Kannas,L.K.(2014)PhysicalactivitypatternsofadolescentswithlongtermillnessesordisabilitiesinFinnishgeneraleducation.European Journal of Adapted Physical Activity7(1),58–72.
Opetushallitus. (2014)Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.Helsinki:Opetus-hallitus. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perus-teet_2014.pdf
Palomäki,S.&Heikinaro-Johansson,P.(2011)Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi pe-rusopetuksessa 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:4. Opetushallitus. Tampere: Tampe-reenYliopistopainoOy.
Parkkari,J.,Kannus,P.&Fogelholm,M.(2004)Liikuntavammat–suurintapaturmaluokkaSuo-messa. Suomen Lääkärilehti59(41),3889–95.
Parkkari,J.,Kannus,P.,Kujala,U.,Palvanen,M.&Järvinen,M.(2003)Liikuntavammatjaniidenehkäisy.Suomen Lääkärilehti58(1),71–6.
Poitras,V.J.,Gray,C.E.,Borghese,M.M.,Carson,V.,Chaput,J.P.,Janssen,I.,Katzmarzyk,P.T.,Pate,R.R.,ConnorGorber,S.,Kho,M.E.,Sampson,M.,Tremblay,M.S.(2016)Systematic review of the relationships between objectively measured physical activity and health indicators in school-aged children and youth. Appliedphysiology,nutrition,andmetabolism=Physiologieappliquee,nutritionetmetabolisme41(6Suppl3),S197-239.Epub2016/06/17.
Rainham,D.,Bates,C.,Blanchard,C.,Dummer,T.,Kirk,S.&Shearer,C.(2012)Spatial Classificati-on of Youth Physical Activity Patterns.AmericanJournalofPreventiveMedicine42(5),e87–e96.
Rajala,K.,Itkonen,H.,Kankaanpää,A.,Tammelin,T.&Laine,K.(2014)Yläkoululaisten subjektiivi-sen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta&Tiede51(6),63–70.
deRezende,L.F.,RodriguesLopes,M.,Rey-Lopez,J.P.,Matsudo,V.K.&LuizOdo,C.(2014)Seden-tary behavior and health outcomes: an overview of systematic reviews.PloSone9(8),e105620.Epub2014/08/22.
Rissanen,L. (1999)Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toi-mintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve.Oulu:Oulunyliopisto.
Robinson,L.,Stodden,D.,Barnett,L.,Lopes,V.,Logan,S.,Rodrigues,L.&D’Hondt,E.(2015)Mo-tor competence and its effect on positive developmental trajectories of health.SportsMedicine45(9),1273–1284.
99
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Salasuo,M.,Piispa,M.&Huhta,H. (2016) Exceptional Life Courses. Elite Athletes and Succes-sful Artists in 2000s Finland.Helsinki: FinnishYouthResearchSociety, FinnishYouthResearchNetworkPublications177,internetpublications97.
Samposalo,H.,Markkula,J.,Merikanto,I.,Imporanta,T.&Lilllsunde,P.(2012)Tapaturmat kus-tantajien tuottamissa perusopetuksen oppimateriaaleissa: Selvitys tapaturmien ehkäisyn sisäl-löistä tietyissä 1.−9. vuosiluokkien oppiaineissa.Terveydenjahyvinvoinninlaitos(THL).Raportti19/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103036/THL_RAPO19_2012_web.pd-f?sequence=1
Sas-Nowosielski,K.(2008)Participationofyouthinphysicaleducationfromtheperspectiveofself-determinationtheory.Human Movement9,134–141.
Simonsen,N.,Roos,E.,Suominen,S.,Laakso,M.,Lehto,E.,Villberg,J.,Tynjälä,J.,Välimaa,R.,Oja-la,K.&Kannas,L.2016.Hälsotrender bland elever i svensk- och finskspråkiga grundskolor 1994-2014 – WHO:s skolelevsstudie (HBSC-Study).Jyväskylä:Terveydenedistämisentutkimuskeskus,7
SLU(SuomenLiikuntajaUrheilu)(2010)Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Lapset ja nuo-ret. SLU-julkaisusarja 7. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMjkvMT-NfNDRfMzJfMjgwX0xpaWt1bnRhdHV0a2ltdXNfbnVvcmV0XzIwMDlfMjAxMC5wZGYiXV0/Liikun-tatutkimus_nuoret_2009_2010.pdf
Sommer,H.,Brügger,O.,Lieb,C.&Niemann,S.(2007)Cost to the national economy of non-occu-pational accidents in Switzerland: road traffic, sport, home and leisure. BFU-reportno.58.
Stodden, D., Goodway, J., Langendorfer, S., Roberton,M., Rudisill,M., Garcia, C. &Garzia, L.(2008)Adevelopmentalperspectiveontheroleofmotorskillcompetenceinphysicalactivity:Anemergentrelationships.Quest60(29),290–306.
Suni,J.,Husu,P.,Aittasalo,M.&Vasankari,T.(2014)Liikunta on osa liikkumista- Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan. Liikunta&Tiede51(6),30-32.
Suomi,Kimmo(2000):Liikuntapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo.Liikunnankehittämiskes-kus,Jyväskylänyliopisto1/2000.
Suomi,K.,Sjöholm,K.,Matilainen,P.,Glan,V.,Nuutinen,L.,Myllylä,S.,Pavelka,B.,Vettenranta,J.,Vehkakoski,K.&Lee,A.(2012)Liikuntapaikkapalvelutjaväestöntasa-arvo:seurantatutkimusliikuntapaikkapalveluidenmuutoksista1998–2009.Opetus-jakulttuuriministeriönVeikkausvoit-tovaroistakustantamajulkaisu.
Suomi,K.&Vehkakoski,K.(2016)Applied classification in LIPAS-project of sport facilities, venues and sites.FacultyofSportandHealthSciences.GeographicalInformationSystemsGIS-DataBankofFinnishSportFacilities.UniversityofJyväskylä.http://www.lipasinfo.fi.www.liikuntapaikat.fi
Syväoja,H. (2014)Physical activity and sedentary behavior in association with academic per-formance and cognitive functions in school-aged children. LIKES-ResearchReportsonSportandHealth292.Jyväskylä:LIKES-ResearchCenterforSportandHealthSciences.
Tammelin,T.&Karvinen,J.(toim.)(2008)Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuo-tiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMDUvMTFfMjJfMDBfNDAzXzA4MDEyOUxpaWt1bnRhc3Vvc2l0dXNfa-2lyamFfa2V2eXRfXzA4LnBkZiJdXQ/080129Liikuntasuositus-kirja%28kevyt%29_08.pdf
Tammelin,T.,KulmalaJ.,HakonenH.&KallioJ.(2015)Koulu liikuttaa ja istuttaa.Liikkuvakoulu-tutkimuksentuloksia2010–2015.Tutkimustiivistelmä.LIKES-tutkimuskeskus.http://www.liikku-vakoulu.fi/filebank/1934-LiikkuvaKoulu_koulu_liikuttaa_ja_istuttaa__4s.pdf.Viitattu28.9.2016
Taylor,I.,Ntoumanis,N.,Standage,M.&Spray,C.(2010)Motivationalpredictorsofphysicaledu-cationstudents’effort,exerciseintentions,andleisure-timephysicalactivity:Amultilevellineargrowthanalysis.Journal of Sport & Exercise Psychology32,99–120.
Tiehallinto(2005)Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina – Suunnittelu ja vuorovaikutus. Hel-sinki:Tiehallinnonsisäisiäjulkaisuja16/2005.
Trots, S.G., Sallis, J.F., Pate,R.R., Freedson,P.S., Taylor,W.C.&Dowda,M. (2003) Evaluatingamodelofparentalinfluenceonyouthphysicalactivity.American Journal of Preventive Medicine 25(4),277-282.
Üstün,T.B.,Chatterji,S.,Bickenbach,J.E.,Kostanjsek,N.&Schneider,M.(2003)TheInternationalClassificationofFunctioning,DisabilityandHealth:Anewtoolforunderstandingdisabilityandhealth.Disability & Rehabilitation 25(11–12),565–571.
100
VanderFels, I.M.,TeWierike,S.C.,Hartman,E.,Elferink-Gemser,M.T.,Smith, J.&Visscher,C.(2015)The relationship between motor skills and cognitive skills in 4-6-year old typically develo-ping children: A systematic review.JournalofScienceandMedicineinSport18(6),6
Vähä-Ypyä,H.,Vasankari,T.,Husu,P.,Suni,J.&Sievänen,H.(2015)A universal, accurate inten-sity-based classification of different physical activities using raw data of accelerometer.Clinicalphysiologyandfunctionalimaging35(1),64-70.Epub2014/01/08.
Wallhead,T.L.&Buckworth,J.(2004)Theroleofphysicaleducationinthepromotionofyouthphysicalactivity.Quest56,285–301.
Wiss,K.,Hakamäki,P.,Hietanen-Peltola,M.,Koskinen,H.,Laitinen,K.,Manninen,M.,Saaristo,V.&Ståhl,T. (2016)Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2015. Tilas-tokatsaus 2/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. http://www.julkari.fi/bitstream/hand-le/10024/130509/Tilastokatsaus_peruskoulut_2016_nett.pdf?sequence=1
WorldHealthOrganization(WHO)(2001) International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).Geneva,Switzerland:WorldHealthOrganization.http://apps.who.int/classifi-cations/icfbrowser/.
WorldHealthOrganization(WHO)(2007)ICF-CY,International Classification of Functioning, Disa-bility and Health: Children and Youth version.Geneva:WorldHealthOrganization.
World Health Organization (WHO) (2010) Global recommendations on physical activity for health. Geneva:WorldHealthOrganization.
Yhdenvertaisuuslaki1.1.2015(1325/2014).
Zacheus,T. (2008)Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset lii-kuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turunyliopistonjulkaisuja,sarjaC,osa268.Turku:Turunyliopisto.
101
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
LIITE 1. LIITU 2016 -YHDISTELMÄKYSELYLOMAKE/ 3., 5., 7. JA 9. LUOKAT
KANSALLINEN LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMISEN MONITO-ROINTITUTKIMUS
LIITELOMAKKEEN RAKENNE:
5.–9. -luokkalaiset:Kysymykset1–59(AjaBlomake)60–63B(vainAlomake)64–68(vainBlomake)
3. -luokkalaiset:Kysymykset1–2,4–8,10,12,15,20,24,29–30,32,35–39,41–42,42EGORS,43,47,47,49,51–58,69,merkitty*-merkillä.Mikälivastausvaihtoehdotpoikkeavat5.–9.-luokkalaistenlomakkeesta,3.-luokkalaistenvastausvaihtoehdotmerkitty*-merkillä.
Anna henkilökohtainen tunnistenumerosi:__________
1.* Sukupuoli:PoikaTyttö
2.* Millä luokalla olet?5.luokalla7.luokalla9.luokalla *3.luokalla,muullaluokalla,millä?___
3. Oletko urheilu- tai liikuntaluokalla?EnKylläEntiedä
4.* Missä kuussa olet syntynyt? TamHelMaaHuhTouKesäHeiEloSyysLokaMarrasJoulu
5.* Minä vuonna olet syntynyt?19981999200020012002200320042005*200520062007
6.* Pituutesi:________cm
7.* Painosi:________kg
8.* Minkälaisella paikkakunnalla asut nykyisin?Kaupungissa,keskustassaKaupungissa,keskustanulkopuolellaMaaseudullakirkonkylässätaiasutuskeskuksessaMaaseudullakirkonkyläntaiasutuskeskuksenulkopuolella
9. Tämä kysymys vain 9. -luokkalaisille: Mitä luulet tekeväsi, kun olet käynyt peruskoulun loppuun?Pyrin lukioonPyrinammattikouluuntaimuuhunammatilliseenkoulutukseenPyrinoppisopimuskoulutukseenPyrinsuorittamaankaksoistutkintoaMenentöihinJääntyöttömäksiEn osaa sanoa
102
10.* Missä maassa olet syntynyt?SuomessaMuussa maassa
Jos vastasi muussa maassa: Missä maassa olet syntynyt?
VirossaVenäjälläThaimaassaRuotsissaSomaliassaKiinassaIrakissaYhdysvalloissa(USA)Muussamaassa,missä_________________
11. Valitse yksi vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tilannettasi. Kunvertaatitseäsimuihinsamanikäisiin,onkosinullapysyviävaikeuksia…
Ei ole vaikeuksia.Kyllä, mutta vai-keudet eivät juuri häiritse arkeani.
Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät jonkin verran arkeani.
Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät arkeani paljon.
Kyllä, ja vaikeudet häiritsevät arkeani erittäin paljon.
nähdä,vaikkakäyt-täisitsilmälaseja?
kuulla, vaikka sinulla olisikuulolaite?
puhuasujuvasti?
liikkumisessataiesineidenjatavaroi-denkäsittelyssä?
hengittää,esimer-kiksihengenahdis-tusta?
muistaaasioitataikeskittyä?
Seuraavissa kolmessa kysymyksessä (12., 13. ja 14.) liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, joka nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja saa sinut hetkeksi hengästymään esimerkiksi urheillessa, ystävien kanssa pelatessa, koulumatkalla tai koulun liikuntatunneilla. Liikuntaa on esimerkiksi juokseminen, ripeä kävely, rul-laluistelu, pyöräily, tanssiminen, rullalautailu, uinti, laskettelu, hiihto, jalkapallo, koripallo ja pesäpallo.
12.* Mieti 7 edellistä päivää. Merkitse, kuinka monena päivänä olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päiväs-sä? 0päivänä1234567päivänä
13. Mieti tavallista viikkoa. Merkitse, kuinka monena päivänä liikut vähintään 60 minuuttia päivässä? 0päivänä1234567päivänä
14. Kuinka paljon liikut tavallisen viikon aikana yhteensä?En lainkaanNoin½tuntiaviikossaNointunninviikossa2-3tuntiaviikossa 4-6tuntiaviikossa 7tuntiataienemmänviikossa
103
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
Seuraavissakahdessakysymyksessä(15.ja16.)rasittavallaliikunnallatarkoitetaankaikkeasellaistaliikuntaa,jonkaaikanasydämensykenouseehuomattavastijahengästytselvästi.Seuraavaatarkentavaalausettaei3.-luokkalaisil-la.Rasittavaaliikuntaaonesimerkiksivauhdikkaatpelitjaleikitjajuoksutaihiihto.
15.* Mieti tavallista viikkoa. Merkitse, kuinka monena päivänä viikossa liikkumisesi sisältää rasittavaa liikun-taa? 0päivänä1234567päivänä
16. Kuinka paljon tavallisen viikon aikana liikkumisesi sisältää rasittavaa liikuntaa yhteensä?Ei lainkaan Noin½tuntiaviikossaNointunninviikossa2-3tuntiaviikossa4-6tuntiaviikossa7tuntiataienemmänviikossa
17. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin istut arkipäivinä? ____tuntia
18. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin istut viikonloppuna? ____tuntia
19. Vastaa seuraaviin itseäsi koskeviin väittämiin mahdollisimman tarkasti. Valitse yksi vaihtoehto, joka parhaiten vastaa sinun käsitystäsi:
Olenhyväliikunnassa 12345 Olenhuonoliikunnassa
Olenmielestäniyksiparhaistaliikunnassa 12345 Kuuluntaidoiltaniheikoimpiinliikunnassa
Olenitsevarmaurheilutilanteissa 12345 Enluotaitseeniurheilutilanteissa
Olenkyvykkäimpienjoukossavalittaessaoppilaitaurheilutehtäviin
12345 Enkuuluniihinoppilaisiin,joitavalitaanurheilu-tehtäviin(kilpailut,pelitym.)
Olenensimmäistenjoukossakuntarjoutuumahdolli-suuspäästäsuorittamaanurheilutehtäviä
12345 Vetäydyntaka-alallekuntarjoutuumahdolli-suuspäästäsuorittamaanurheilutehtäviä
20.* Seuraavassa tiedustellaan osallistumistasi erilaisiin liikunta- ja urheilutilaisuuksiin. Vastaa jokaiseen vaakarivin kohtaan. Kuinka usein siis liikut vapaa-aikanasi?
Harvemmin kuin kerran viikossa taienlainkaan
Yhtenä päivänä viikossa
2-3 päivänäviikossa
4-5 päivänäviikossa
6-7 päivänäviikossa
Koulunjärjestämissäliikuntakerhoissa (koulunoppituntejaeilasketamukaan)
Urheiluseuranjärjestämissäharjoituksissa, kilpailuissataiotteluissa
Muunseurantaikerhonjärjestämissäliikuntatilaisuuk-sissa(järjestäjinäesim.partio,seurakunta,kyläyhdistys).Urheiluseuratoimintaaeilasketatässämukaan
Liikunta-alanyritystenjärjestämissätilaisuuksissa (järjestäjinäesim.kuntokeskukset,sisäliikuntapuistot,laskettelukeskukset,ratsastustallit,tanssiopisto)
Omaehtoisesti(esim.pihapelitja–leikit,höntsäily)
104
21. Aiotko seuraavan vuoden aikana lisätä vapaa-ajan liikuntaasi? Ehdottomastien Luultavastien Luultavastikyllä Ehdottomastikyllä
22. Kuinka usein käytät alla olevia paikkoja liikkumiseen kouluajan ulkopuolella vapaa-aikanasi? Laita yksi ruksi ruutuun jokaiselle vaakariville vaikka et käytäkään liikuntapaikkaa.
Liikuntapaikannimi En käytä laisinkaan
Muutaman kerran vuodessa
Muutaman kerran kuukaudessa
Noin kerran viikossa
Useita kertoja viikossa
Koulunpiha-alue
Ulkokentät;myösulkojääradat
Sisäsalit;myösjäähallit
Aitoluonto;metsät(esim.suunnistus,vaellus,marjastus),vesistöt(esim.veneily,surfaus)
Ylläpidetytulkoilualueet,ulkoilureitit;esim.pu-ruradat,hiihtopaikatKevyenliikenteenväylät;kävely-japyörätiet
Kaupunkitila;aukiot,skeittipaikka,puistot
23. Missä määrin seuraavat tekijät estävät sinun liikunnan ja urheilun harrastamista?
Estää erittäin paljon
Estää paljon
Estää jonkin verran
Estää vain vähän
Ei estä lainkaan
Kotiniläheisyydessäeiolekiinnostavanlajinoh-jaustaLiikunnanharrastaminenonliiankallista
Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa
Enoleliikunnallinentyyppi
Terveytenirajoittaaliikunta-aktiivisuuttani
Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsilähteäliikkumaanEioleaikaaliikuntaan
Koululiikuntaeiinnostaminua
Hikoiluliikunnanyhteydessätuntuuinhottavalta
Liikunnastaeiolehyötyäminulle
Liikuntaonikävää/tylsää
Liikuntaonliiankilpailuhenkistä
Muusyy,mikä______
105
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
24.* Seuraavassa saat miettiä, millainen olet liikunnassa koulussa ja vapaa-ajalla. Valitse se numero, joka parhaiten sopii sinuun.
*Olenkestävä 12345 Väsynhelposti
*Olennopea 12345 Olenhidas
*Olenvoimakas 12345 Olenheikko
*Olennotkea 12345 Olenkankea
*Minullaonhyvätasapaino 12345 Minullaonhuonotasapaino
*Olentaitavakäsittelemäänpalloa 12345 Olenhuonokäsittelemäänpalloa
*Olenhyväjuoksemaanjahyppäämään 12345 Olenhuonojuoksemaanjahyppäämään
*Olentaitavaliikunnassajapeleissä 12345 Enoletaitavaliikunnassajapeleissä
Pystynkehittymäänfyysisissäominaisuuksissani 12345 Enpystykehittymäänfyysisissäominaisuuksissani
Haluankehittääfyysisiäominaisuuksiani 12345 Enhaluakehittääfyysisiäominaisuuksiani
Seuraavat väitteet, vain 3. -luokkalaisten lomakkeessa:
*Vointullaparemmaksiliikunnassa 12345 Envoitullaparemmaksiliikunnassa
*Haluantullaparemmaksiliikunnassa 12345 Enhaluatullaparemmaksiliikunnassa
25. Kuinka monta oppituntia sinulla on keskimäärin tavallisen koulupäivän aikana? (merkitse oppituntimäärä numeroin)____oppituntia
26. Arvioi, kuinka monta tavanomaisen koulupäivän oppitunneista vietät pääasiassa istuen? (merkitse oppi-tuntimäärä numeroin) ____oppituntia 27. Mikä oli liikuntanumerosi viimeksi saamassasi koulutodistuksessasi (ei-valinnainen kurssi)? 45678910+vastausvaihtoehto:emmeolevieläsaaneetliikunnastanumeroatodistuksessa
28. Montako minuuttia sinulla on tällä hetkellä koulun liikuntaoppitunteja kunakin päivänä viikossa? Jos sinulla ei ole liikuntaa jonakin päivänä, valitse 0 min.
0min,45min,60min,75min,90min,120min,yli120min
maanantaitiistaikeskiviikkotorstaiperjantai
29.* Kuinka pitkä matka sinulla on kouluun? 0 - 1,0 km 1,1-3,0km 3,1-5,0km 5,1-10,0km 10,1 - 20,0 km yli 20 km
30.* Kuinka kuljet koulumatkasi yleensä? Valitse yksi yleisin kulkutapa.
Kävellen Pyörällä Vanhempien kyydillä Koulukyydillä Muulla moottoriajoneuvolla
Talvella
Syksylläjakeväällä
106
31. Aiotko seuraavan vuoden aikana kulkea koulumatkasi nykyistä useammin kävellen tai pyöräillen? ehdottomastien luultavastien luultavastikyllä ehdottomastikyllä
32.* Missä olet yleensä koulun välitunneilla? Valitse itsellesi sopivin vaihtoehto. Kaikkivälitunnitulkona Enimmäkseenulkona,muttasillointällöinsisällä Enimmäkseensisällä,muttasillointällöinulkona Kaikkivälitunnitsisällä
33. Tätä kysymystä ei esitetä, jos vastasi 32. kaikki välitunnit sisällä. Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla ULKONA? Vastaa jokaiselle riville.
En koskaan Silloin tällöin Useimmilla välitunneilla Kaikilla välitunneilla
Istun
Seisoskelen
KävelenOsallistunliikuntapeleihintai-leikkeihin(esim.hippa,hyppynaruhyppely,kiipeily,keinuminen)Pelaanpallopelejä(esim.jalkapalloa,sählyä)
Osallistunohjattuunvälituntiliikuntaan/-toimintaan
Toiminvälituntiliikunnanohjaajana
34. Tätä kysymystä ei esitetä, jos vastasi 32. kaikki välitunnit ulkona. Mitä teet yleensä koulussa välitunneilla SISÄLLÄ? Vastaa jokaiselle riville.
En koskaan Silloin tällöin Useimmilla välitunneilla Kaikilla välitunneilla
Istun
Seisoskelen
Kävelen
Osallistunliikuntapeleihintai-leikkeihin (esim.hippa,hyppynaru,tanssimatto)Pelaanpallopelejä(esim.jalkapalloa,sählyä)
Liikun/pelaankoulunliikuntasalissa
Liikun/pelaankoulunmuissasisätiloissa (esim.aula/käytävä)Osallistunohjattuunvälituntiliikuntaan/ -toimintaanToiminvälituntiliikunnanohjaajana
35.* Onko koulusi Liikkuva koulu? (Vastaa sen mukaan, mitä itse tiedät. Älä kysy opettajalta.)EiKylläEntiedä
36.* Oletko osallistunut seuraaviin koulusi toimintoihin?
Kouluntilojenjapiha-alueidensuunnittelu En Kyllä
Välituntitoiminnansuunnittelu En Kyllä
Oppituntitoiminnansuunnittelu En Kyllä
Koulunteemapäivien,juhlien,retkientaileirikoulunjärjestäminen En Kyllä
107
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
37.* Valitse, mikä vastausvaihtoehto kuvaa parhaiten koulusi tämänhetkistä tilannetta
Ei toteudu lainkaan
Toteutuu vain vähän
Toteutuu jonkin verran
Toteutuu paljon
Toteutuu täysin
*Välitunneillamennäänpääsääntöisestiulos
*Jokaiseenkoulupäiväänsisältyyvähintään30minyhtenäinenliikkumisvälitunti*Oppilaatohjaavatmuitaoppilaitavälituntiliikunnassa
*Koulussaonriittävästivälituntivälineitä
Välituntivälineetovatkaikkiensaatavilla
Kouluosallistuuliikuntakampanjoihinjatapahtumiin
*Koulunpihallaonpihamaalauksia
Koulunpihallaonpelialuejariittävästimuita liikunnallisiatoimintapaikkoja*Koulunliikuntasalionkäytössävälituntiliikkumisessa
Koulunmuitasisätilojakäytetäänvälituntiliikkumisessa
Koulunpiha-aluettajalähiympäristöähyödynnetäänoppitunneilla(muutkuinliikuntatunnit)Oppitunneillakatkaistaanpitkiäistumisjaksoja
*Koulussakannustetaanoppilaitaliikkumaan koulumatkatkävellentaipyöräillenKoulullaontoimivatpolkupyörienjakypärien säilytysratkaisutKoulussaontehtykoulumatkojenvaaranpaikkakartoitus
*Koulullaonliikunnallistakerhotoimintaa
38.* Kuinka usein äitisi (tai äitipuolesi, jos äitisi ei asu ensisijaisessa kodissasi) yleensä…
Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Ei ole tai en tapaa häntä
*Harrastaaitseliikuntaataiurheilua
*Kannustaasinualiikkumaantaiurheilemaan
*Kyyditseesinualiikuntapaikalletai urheiluharrastukseesi*Harrastaakanssasiliikuntaataiurheilua
*Käyseuraamassaharjoituksiasi,pelejäsitaikilpailujasi
*Keskusteleekanssasiliikunnastataiurheilusta
Maksaaliikunta-taiurheiluharrastukseenliittyviäkuluja
39.* Kuinka usein isäsi (tai isäpuolesi, jos isäsi ei asu ensisijaisessa kodissasi) yleensä…
Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin usein Ei ole tai en tapaa häntä
*Harrastaaitseliikuntaataiurheilua
*Kannustaasinualiikkumaantaiurheilemaan
*Kyyditseesinualiikuntapaikalletai urheiluharrastukseesi*Harrastaakanssasiliikuntaataiurheilua
*Käyseuraamassaharjoituksiasi,pelejäsitaikilpailujasi
*Keskusteleekanssasiliikunnastataiurheilusta
Maksaaliikunta-taiurheiluharrastukseenliittyviäkuluja
108
40. Ottaako kotiväkesi kantaa siihen, kuinka paljon liikut vapaa-aikanasi? Ei,kotiväkenieiotakantaaliikuntaani Kyllä,kotiväkenitoivoo,ettäjatkanliikkumistayhtäuseinkuintällähetkellä Kyllä,kotiväkenitoivoo,ettäliikkuisinnykyistäuseammin Kyllä,kotiväkenirohkaiseeminualiikkumaannykyistäuseammin
41.* Tyypillisen viikon aikana: Kuinka usein kaverisi…
Ei koskaan Harvoin Joskus Usein Hyvin useinHarrastavatliikuntaataiurheiluakanssasi
Kysyvät/pyytävätsinuamukaanliikkumaantaiurheilemaan
Keskustelevatkanssasiliikunnastataiurheilusta
Kannustavatsinualiikkumaantaikehuvaturheilusuorituksiasi
42.* Harrastatko liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? a.Kyllä,harrastansäännöllisestijaaktiivisesti b.Kyllä,harrastansillointällöin c.Enharrastatällähetkellä,muttaolenaiemminharrastanut d.Enharrasta,enkäolekoskaanharrastanutkaan
42A. Jos vastasi 42. a tai b: Mitä lajia aloit ensimmäiseksi harrastaa urheiluseurassa?Lajilistapudotusvalikkoonjaviimeiseksivaihtoehdoksi”muulaji,mikä.
42B. Jos vastasi 42. a tai b: Minkä ikäisenä aloit harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? (merkitse numeroin ikä) Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.
42C.Josvastasi42.ataib:Kuinkamontaalajiaharrastattällähetkelläurheiluseurassa?(Otahuomioonkaikkierivuodenaikoinaurheiluseurassaharrastamasilajit) Yhtälajia 2lajia 3lajia 4lajia 5lajia
42D. Jos vastasi 42C. yhtä lajia: Minkäikäisenä teit päätöksen ja aloit harrastaa vain tätä yhtä lajia urheiluseu-rassa? (merkitse numeroin ikä)Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.
42E.* Jos vastasi 42. a tai b: Mitä lajeja harrastat urheiluseurassa tällä hetkellä? Merkitse kaikki tällä hetkellä harrastamasi lajit. (Valitse sinulle tärkein laji ensimmäiseksi. Tätä lajia kutsutaan jatkossa päälajiksesi. Jos har-rastat useampia lajeja, niin valitse lajit tärkeysjärjestyksessä.1.laji = tärkein laji tälle sivulle, jonka jälkeen 2.laji = toiseksi tärkein laji seuraavalle sivulle jne.) 3. -luokkalaisten kysymys: Mitä lajia harrastat urheiluseurassa tällä hetkellä? Valitse alasvetovalikosta sinulle tärkein laji.
Lajilistanäkyyoppilaalle.
SeuraavatURHEILU-kysymyksetkoskevatedellisessäkysymyksessätärkeimmäksimerkitsemääsilajiaelipäälajiasi,elleitoisinolemainittu.
42F. Jos vastasi 42. a tai b: Minkä tason sarjaan tai kilpailuihin osallistut kuluvan tai olet osallistunut viimeisen kauden aikana? En/emmeosallistusarjaantaikilpailuihin Osallistun/osallistumme,harrastetasonsarjaantaikilpailuihin? Osallistun/osallistumme,paikallis-taialuetasonsarjaantaikilpailuihin Osallistun/osallistumme,valtakunnallisentasonsarjaantaikilpailuihin
42G.* Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta kertaa normaalina viikkona sinulla on (merkitse viikoittaiset kerrat lukuna, ei yhtään kertaa = 0) 3. -luokkalaisten kysymys: Kuinka monta kertaa normaalina viikkona sinulla on mieluisimmaksi/tärkeimmäksi valitsemassasi lajissa… (merkitse viikoittaiset kerrat lukuna, ei yhtään kertaa = 0)Valmentajanohjaamiaharjoituksia ____Pelejä/kilpailuja ____Päälajinomatoimisiaharjoituksia ____
109
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
42H. Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta minuuttia yksi tavallinen harjoituskerta kestää? (esim. 60 minuuttia)Valmentajanohjaamaharjoituskerta ____Päälajinomatoiminenharjoituskerta ____
42i. Jos vastasi 42. a tai b: Kuinka monta tuntia viikossa liikut tai urheilet päälajin tapahtumien lisäksi va-paa-ajallasi viikossa?Muidenlajientapahtumissa ____Omatoimisesti(muutkuinpäälajinomatoimisetHarjoituksetesim.kavereidenkanssapelailu) ____
42J. Jos vastasi 42. a tai b: Mikä on kilpailullinen tavoitteesi urheilijana? Merkitse korkein tavoitetasosi.Minullaeiolekilpailullistatavoitetta,urheilenharrastusmielessätaikehittyäkseniliikunnallisestiMenestysjuniorisarjoissa/kilpailuissaMenestysaikuistensarjoissa/kilpailuissakansallisestitaikansainvälisesti
42K. Jos vastasi 42. a tai b: Arvioi seuraavien väittämien pohjalta omaa käsitystäsi valmentajastasi. Valmenta-jani…
Täysineri mieltä
Jokseenkin erimieltä
En samaa enkä erimieltä
Jokseenkin samaamieltä
Täysinsamaamieltä
osaakehittäätaitojani
osaakehittääfyysisiäominaisuuksiani (nopeus,voima,kestävyys)osaaantaahelpostiymmärrettäviäohjeita
antaakannustavaapalautettaharjoituksissa
perustelee,miksijotakinharjoitellaan
huomioimielipiteitänijaehdotuksiani
ohjaaurheilullisiin/terveisiinelämäntapoihin
innostaaliikkumaanjaharjoittelemaanomallaajalla
kannustaaharrastamaanmyösmuitalajeja
onystävällinenjahelpostilähestyttävä
ohjaahauskoja/innostaviaharjoituksia
onrohkaisevajaluokannustavanharjoitusilmapiirin
keskusteleeuseinkanssani
42L. Jos vastasi 42. c: Mitä lajia aloit ensimmäiseksi harrastaa urheiluseurassa?Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.
42M. Jos vastasi 42. c: Minkä ikäisenä aloit harrastaa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? (merkitse numeroin ikä)Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.
42N. Jos vastasi 42. c: Mitä lajia (lajeja) harrastit seurassa silloin, kun lopetit urheiluseuraharrastuksesi? (jos harrastit useampia lajeja, niin valitse lajit tärkeysjärjestyksessä 1.laji = tärkein laji)1. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.2. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.3. laji:________ Lajilista pudotusvalikkoon ja viimeiseksi vaihtoehdoksi ”muu laji, mikä.
42O.* Jos vastasi 42. c: Minkä ikäisenä lopetit urheiluseuraharrastuksesi? Tähän myös pudotusvalikko ja vastausvaihtoehdot väliltä 3 (”3v tai nuorempana”) - 17 vuotta.* 3. - luokkalaisilla pudotusvalikossa 3 (”3v tai nuorempana”) - 11 vuotta)
42P. Jos vastasi 42. c: Mikä seuraavista kuvaa parhaiten aiempaa osallistumistasi urheiluseuratoimintaan? Harrastin urheiluseurassa... kokeilumielessä harrastusmielessä kilpailumielessä
110
42Q. Jos vastasi 42. c: Arvioi vielä, missä määrin seuraavat syyt vaikuttivat päätökseesi lopet-taa liikuntaharrastus urheiluseurassa?
Ei lainkaan Jonkin verran Erittäinpaljon
Sairaus/loukkaantuminen
Harrastusoliliiankallis
Muuttouudellepaikkakunnalle
Ryhmäni/joukkueenitoimintaloppui
Enviihtynytjoukkueessa/ryhmässä
Joukkuehenkeäeiolluttarpeeksi
Kaverinikinlopettivat
Heikkokilpailumenestys
Enollutniinhyväkuinhalusinolla
Taitonieivätkehittyneet
Kyllästyinlajiin
Harrastamineneiolluttarpeeksiinnostavaa
Minullaeiolluttarpeeksihauskaa
Enpidäkilpailemisesta
Minullaolimuutatekemistä
Minulleeijäänytriittävästiaikaaollakavereidenkanssa
Halusinharrastaajotainmuutaurheilulajia
Halusinpanostaaopiskeluun
Minulleeijäänytaikaamuilleharrastuksillekuinurheilulle
Voittaminenjakilpaileminenkorostuivatliikaa
Harjoitteluoliliianrasittavaa/rankkaa
Valmennuksentasooliheikko
Enpitänytvalmentajasta
Muusyy,mikä?_______________
42R.* Jos vastasi 42. c: Olisitko uudestaan halukas harrastamaan liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? En Kyllä, kokeilumielessä Kyllä,harrastusmielessä Kyllä,kilpailumielessä
42S.* Jos vastasi 42. d: Oletko koskaan harkinnut harrastavasi liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa? En Kyllä
111
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
42T. Jos vastasi 42R. tai 42S., kyllä: Valitse korkeintaan kolme syytä, miksi et ole vielä mennyt mukaan urheiluseuratoimintaan?
Minullaeiolemotivaatiota(eiolekiinnostanutenolejaksanut)
Minulla ei ole aikaa
Enolelöytänytkiinnostavaataisopivaalajia
Harrastaminenonliiankallista
Minullaonmuitaharrastuksia
Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaaurheiluseurassa
Haluanpanostaaopiskeluun
Entiedä,mitenpääsisinmukaantoimintaan
Kotiniläheisyydessäeioleharrastusmahdollisuutta
Minullaeiolekyytiäharrastuspaikalle
Olenajatellutaloittaaharrastamisenmyöhemmin
Terveytenirajoittaaharrastusmahdollisuuksiani
Muusyy;mikä
43.* Tämä kysymys näkyy taas kaikille:
a. Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi TALVELLA. Merkitse kolme eniten harrastamaasi liikuntamuotoa numeroin 1 (= eniten harrastamasi liikuntamuoto), 2 (= toiseksi eniten harrastamasi liikunta-muoto) ja 3 (=kolmanneksi eniten harrastamasi liikuntamuoto).
Liikuntamuotolistanäkyyoppilaalle.
b. Millaista liikuntaa tavallisesti harrastat vapaa-aikanasi KESÄLLÄ. Merkitse kolme eniten harrastamaasi liikuntamuotoa numeroin 1 (= eniten harrastamasi liikuntamuoto), 2 (= toiseksi eniten harrastamasi liikunta-muoto) ja 3 (=kolmanneksi eniten harrastamasi liikuntamuoto).
Liikuntamuotolistanäkyyoppilaalle.
44. Jos vastasi 42. a tai b: Onko sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma URHEILUSEURALIIKUNNAN yhteydessä? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin
44A. Jos vastasi 44. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapaturmasi sattuivat? _________________________
44B. Jos vastasi 44. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? ____enyhtäänpäivää ____päivää
45. Onko Sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma VAPAA-AJAN LIIKUNNAN yhteydessä (ei urheiluseurassa)? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin
112
45A. Jos vastasi 45. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapatur-masi sattuivat? _________________________
45B. Jos vastasi 45. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? Enyhtäänpäivää ____päivää
46. Onko Sinulle sattunut viimeksi kuluneen VUODEN aikana tapaturma tai vamma KOULULIIKUNNASSA tai ohjatussa OPISKELIJALIIKUNNASSA? Ei Kerran 2kertaa 3kertaataiuseammin
46A. Jos vastasi 46. kerran tai useammin: Missä URHEILU- TAI LIIKUNTALAJEISSA Sinun vammasi tai tapaturmasi sattuivat? ________________
46B. Jos vastasi 46. kerran tai useammin: Montako päivää YHTEENSÄ jouduit olemaan poissa harrastuksista tai koulusta näiden vammojen tai tapaturmien takia viimeisen VUODEN aikana? Enyhtäänpäivää ____päivää
47.* Mieti tavallista viikkoa. Kuinka monena PÄIVÄNÄ VIIKOSSA sinulle kertyy ruutuaikaa (mm. TV, tietokone, tabletti, kännykkä, konsolipelit) enemmän kuin kaksi tuntia päivässä? 0päivänä 1päivänä 2päivänä 3päivänä 4päivänä 5päivänä 6päivänä 7päivänä
48. Aiotko seuraavan vuoden aikana vähentää ruudun ääressä viettämääsi aikaa? Ehdottomastien Luultavastien Luultavastikyllä Ehdottomastikyllä
49.* Ottaako kotiväkesi kantaa siihen, miten paljon vietät aikaa ruudun ääressä? Ei,kotiväkenieiotakantaaruutuaikaani Kyllä,kotiväkenitoivoominunvähentävänruutuaikaani Kyllä,kotiväkeniasettaarajojaruutuaikaani
50. Kuinka mielestäsi menestyt seuraavissa oppiaineissa verrattuna muihin samanikäisiin? erittäinhuonosti,huonosti,kohtalaisesti,hyvin,erittäinhyvinÄidinkielessäMatematiikassaYleensäoppiaineissa
51.* Kuinka monta läheistä ystävää sinulla tällä hetkellä on? Eiyhtään Yksi Kaksi Kolmetaiuseampia
52.* Tunnetko koskaan itseäsi yksinäiseksi? En Kyllä,joskus Kyllä, melko usein Kyllä,hyvinusein
113
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
53.* Omistaako perheesi auton (henkilö-, paketti- tai kuorma-auto)? Ei Kyllä,yhden Kyllä,kaksitaiuseampia
54.* Onko sinulla oma huone? Ei Kyllä
55.* Kuinka monta tietokonetta perheelläsi on (mukaan lukien kannettavat ja tabletit, mutta ei pelikonsoleja eikä älypuhelimia)? Eiyhtään Yksi Kaksi Useampiakuinkaksi
56.* Kuinka monta kylpyhuonetta kotonasi on? Eiyhtään Yksi Kaksi Useampiakuinkaksi
57.* Onko kotonasi astianpesukone? Ei Kyllä
58.* Kuinka monta lomamatkaa ulkomaille teit viime vuonna perheesi kanssa? Enyhtään Yhden Kaksi Useampiakuinkaksi
59. Onko sinulla jokin seuraavista liikuntaa mittaavista laitteista?
Ei ole On,muttaenkäytäsitäaktiivisesti Onjakäytänsitäaktiivisesti
Sovellusälypuhelimessa
Syke-taiaktiivisuusmittari/ranneketaiurheilukello
Muu, mikä
KYSYMYKSET 60–63B VAIN A LOMAKKEESSA
60. Miten tärkeitä seuraavat omaan elämään liittyvät asiat ovat sinulle? (valitse vaihtoehto, joka parhaiten vastaa näkemystäsi)
Täysinyhdente-kevää
Melko yhden- tekevää
Eitärkeää,muttaei yhdentekevää
Melko tärkeää
Hyvin tärkeää
En osaa sanoa
Omaulkonäkö
Omaterveys
OmafyysinenkuntoKoulumenestysTaloudellinentoimeentuloIhmissuhteetperheenjäsentenjasukulaistenkanssaIhmissuhteetkavereidenkanssaHarrastusmahdollisuudetMenestyminenharrastuksissa
Mahdollisuusmatkustaalomallaulkomaille
Vapaa-aikaperheenjäsentenjasukulaistenkanssa
Vapaa-aikakavereidenkanssa
114
61. Miten tärkeitä seuraavat yhteiskuntaan / arvoihin liittyvät asiat ovat sinulle? (valitse vaih-toehto, joka parhaiten vastaa näkemystäsi)
Täysinyh-dentekevää
Melkoyh-dentekevää
Eitärkeää,muttaei yhdentekevää
Melko tärkeää
Hyvin tärkeää
En osaa sanoa
Laadukasperuskoulu
Koulutusjärjestelmänmak-suttomuus(peruskoulustakorkeakouluihin)Tasa-arvoihonväristäjakulttuuristariippumattaSukupuoltenvälinenta-sa-arvoLaadukasterveydenhuolto
Suomalaisentaiteenjakulttuurin(esim.bänditjanäyttelijät)kansainvälinenmenestysSuomalaisurheilijoidenkansainvälinenmenestysYmpäristönsuojelu
Ihmisoikeudet
Eläintenoikeudet
115
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
62. Kuinka paljon aikaa käytät keskimäärin viikossa yhteensä seuraaviin vapaa-ajanviettota-poihin? (valitse parhaiten ajankäyttöäsi kuvaava vaihtoehto)
En ollenkaan
Alle tunnin
1-2 tuntia
3-6 tuntia
7-10tuntia
Yli10 tuntia
Televisionkatselu(myöstallenteiltajatietokoneeltatapahtuva)
Lehtienjakirjojenlukeminen(paperiversioina)Pelaaminentietokoneella,pädillä,pelikonsolillataipuhelimellaPuhelimessapuhuminen(myösskypenjanettiyhteydenvälityk-sellätapahtuva)Sosiaalisenmedian,"Somen"(esim.facebook,instagram,twitter,youtube)käyttäminen(mukaanlukienkäyttöävartentapahtuvavalokuvienjavideoidenkuvaaminen)Muutietokoneenjapuhelimenvälityksellätapahtuvaviestintä(esim.chättäily,sähköposti-,teksti-japikaviestintä)MuunetissäsurffaaminenPiirtäminen,maalaaminenjamuukuvataiteenharrastaminen(myöstietokoneella)Kirjoittaminen(esim.päiväkirjan,tarinoidenjanovellienkirjoitta-minentaibloginpitäminen)Käsitöidentekeminen(esim.pienoismallienjapalapelienraken-taminen,ompelujanikkarointi)MusiikinkuunteluMuumusiikinharrastaminen(esim.jonkinsoittimensoittaminentaikuorossalaulaminen)NäytteleminenjamuuteatteritoiminnassamukanaoleminenUrheiluseurojenharjoitus-jakilpailutilaisuuksiinosallistuminenLiikunnanjaurheilunharrastaminenyksin(muukuinurheiluseu-rojenjärjestämätoiminta)Liikunnanjaurheilunharrastaminenkavereidentaiperheenjä-sentenkanssa(muukuinurheiluseurojenjärjestämätoiminta)Muidenyhdistystenkuinurheiluseurojen(esim.nuoriso-,ihmis-oikeus-jaympäristöjärjestöt,partio,seurakunta)tilaisuuksiinosallistuminenHengailukavereidenkanssaomassataiheidänkodissaHengailukavereidenkanssanuoriso-jamuissaharrastustiloissaHengailukavereidenkanssakaupungilla(esim.kauppakeskukset,kahvilatjahuoltoasemat)
63. Oletko ITSE kokenut joutuneesi syrjityksi ja/tai kiusatuksi?
EnKyllä,joskusKyllä,useinEnosaasanoa
116
63A. Jos vastasi 53. Kyllä usein tai kyllä joskus: Missä tilanteissa olet kokenut joutuneesi syrjityksi ja/tai kiusatuksi?
Ei Kyllä En osaa sanoaKoulussaKodissaLiikunta-jaurheiluharrastuksissaMuissaharrastuksissaNuorisopalveluissa(esim.nuorisotalossa)Muissanuortensuosimissahengailuympäristöissä(kauppakeskuk-set,kahvilat,huoltoasematjne.)KadullakulkiessaInternetissä(esim."Somessa")
63B. Jos vastasi 53A ”Liikunta- ja urheiluharrastuksissa” vaihtoehtoon Kyllä: Onko liikunta- ja urheiluharrastuksissa kokemasi syrjintä ja/tai kiusaaminen johtunut seuraavista syistä?
Ei Kyllä En osaa sanoaIkäUlkonäköPukeutumistyyliIhonväriUskontoSukupuoliSeksuaalinensuuntautuminenPoliittisetnäkemyksetKielitaitoPuhetapaTerveydentilaKöyhyysRikkausVammaisuusVähäisetliikunnallisettaidotSyrjintäonjohtunutjostainmuustasyystä,mistä?
117
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
KYSYMYKSET 64–68 VAIN B LOMAKKEESSA
64. Kuinka usein seuraat urheilua ja liikuntaa seuraavista tiedotusvälineistä? (silläeiolemerkitystä,mitälaitettaseuraamiseenkäytät:esim.katsotkotelevisiotatv-vastaanottimen,tietoko-neen,pädintaipuhelimenkautta/nettisivujatietokoneen,pädintaipuhelimenkautta)
En kos-kaan
Harvemmin kuin kerran kuussa
1-3kertaakuussa
1-3kertaaviikossa
4-6kertaaviikossa
Päivittäin
Televisio(myösnetti-tv,esim.YleAreena)Muutnettitallenteet (esim.Youtube)Teksti-tv
Radio(myösnettiradio)Sosiaalinenmedia (esim.Twitter,Facebook)SanomalehtienpaperiversiotSanomalehtiennettisivutjadigitaalisetnäköislehdetMuutnettisivutjablogitAikakauslehdetjakirjat (paperiversioina)
65. Kuinka paljon arvioit keskimäärin seuraavasi urheilua ja liikuntaa yhden viikon aikana yhteensä edellisessä kysymyksessä mainituista tiedotusvälineistä? (valitse seuraavista parhaiten ajankäyttöäsi kuvaava vaihtoehto)
En ollenkaanAlle30min30–60minNoin1–2tuntiaNoin3–5tuntiaNoin6–10tuntiaNoin11–15tuntiaYli15tuntia
66. Kuinka paljon seuraat seuraavia kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia tiedotusvälineistä, kun tapahtu-mat ovat käynnissä?
En ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon ErittäinpaljonAlppihiihdonjalumilautailunMM-kisatAmpumahiihdonMM-kisatJalkapallonmiestenMM-jaEM-kisatJääkiekonmiestenMM-kisatMuidenmiestenpalloilulajienMM-jaEM-kisat (esim.lentopallo,koripallo,salibandy)NaistenpalloilulajienMM-jaEM-kisatKesä-jatalviolympialaisetParalympialaisetPohjoismaistenhiihtolajien(maastohiihto, mäkihyppy,yhdistetty)MM-kisatX-Gamesit(Extremesportsgames)YleisurheilunMM-jaEM-kisat
118
67. Kuinka paljon seuraat seuraavia urheilu- ja liikuntaohjelmia tiedotusvälineistä?
En ollenkaan Vähän Jonkin verran Paljon ErittäinpaljonSuoratottelu-jatapahtumalähetyksetkansainvälisistäurheilunsuurtapahtumista(esim.Olympialaiset,MM-jaEM-kisat)Suoratottelu-jatapahtumalähetyksetmuistakansainväli-sistätapahtumista(esim.kansainvälistenpalloilusarjojenottelut)Suomenmaajoukkueidenottelu-jatapahtumalähetykset(muutkuinMM-jaEM-kisaottelut)Suoratottelu-jatapahtumalähetyksetkotimaisistatapah-tumistaLiikunta-jakuntoiluaiheisetohjelmatElektroninenurheilu(e-sports)ohjelmatUrheiluaiheisetajankohtais-,makasiini-javiihdeohjelmatUrheilunuutisohjelmat(esim.Urheiluruutu)
68. Kuinka usein käyt seuraamassa urheilu- ja liikuntatapahtumia paikan päällä?
En koskaanHarvemminkuinkerranvuodessa1–2kertaavuodessa3–5kertaavuodessa6–10kertaavuodessa11–20kertaavuodessaUseamminkuin20kertaavuodessa
69.* Tämä kysymys vain 3. -luokkalaisille: Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita koululiikunnassa?
Ei lainkaan tärkeää
Vainvähäntärkeää
Jonkin ver-rantärkeää
Tärkeää Erittäintärkeää
HengästynjahikoilentunnillaOpintoimimaanryhmässävastuullisestiOpinuusialiikuntataitojaOpinhuolehtimaanhyvinvoinnistaniOpettajaonreilujaoikeudenmukainen
Kysely päättyi.Kiitos osallistumisestasi!
119
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTAKÄYTTÄYTYMINEN SUOMESSA LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016
LIITE 2. Liitetaulukko 2. Urheiluseurassa harrastavien lasten ja nuorten päälajit (%) sukupuolittain ja yhteensä.
Pojat Tytöt Kaikkin=1582 n=1633 n=3215
Jalkapallo 27,2 10,3 18,6Tanssijakilpatanssi 0,5 16,6 8,7Salibandy 14,6 2,8 8,6Ratsastus 0,3 16,2 8,4Jääkiekko 13,5 0,9 7,1Voimistelu 1,6 8,9 5,3Yleisurheilu 2,2 4,7 3,5Koripallo 3,0 2,3 2,6Lentopallo 1,3 3,4 2,4Uinti 2,7 2,2 2,4Pesäpallo 1,7 2,5 2,1Cheerleading 0,0 3,6 1,8Käsipallo 1,3 1,3 1,3Hiihto 1,3 1,1 1,2Tennis 1,4 1,1 1,2Uimahypyt 0,1 0,4 1,2Karate 1,3 0,7 1,0Sulkapallo 1,1 0,8 1,0Judo 1,3 0,4 0,9Ringette 0,0 1,7 0,9Suunnistus 0,6 1,1 0,9Golf 1,1 0,3 0,7Nyrkkeily 0,8 0,7 0,7Taekwondo 0,6 0,8 0,7Amerikkalainenjalkapallo 0,9 0,2 0,6Aerobic 0,3 0,7 0,5Alppihiihto 0,6 0,4 0,5Ampumaurheilu 0,7 0,2 0,5Luistelu 0,1 0,8 0,5Aikido 0,5 0,3 0,4Pyöräily 0,5 0,2 0,4Taitoluistelu 0,0 0,8 0,4Futsal 0,5 0,1 0,3Lumilautailu 0,4 0,2 0,3Muodostelmaluistelu 0,0 0,6 0,3Paini 0,4 0,1 0,3Sukellus 0,6 0,0 0,3Ampumahiihto 0,1 0,2 0,2Jujutsu 0,4 0,1 0,2Jääpallo 0,2 0,1 0,2Keilailu 0,4 0,1 0,2Miekkailu 0,3 0,2 0,2Painonnosto 0,4 0,1 0,2
120
Hiihtosuunnistus 0,1 0,0 0,1Jousiammunta 0,3 0,0 0,1Pöytätennis 0,2 0,0 0,1Squash 0,1 0,1 0,1Taido 0,1 0,1 0,1Vesipallo 0,1 0,1 0,1Voimanosto 0,1 0,1 0,1Yhdistetty 0,1 0,1 0,1Melonta 0,1 0,0 0,0Mäkihyppy 0,1 0,0 0,0Purjehdus 0,1 0,0 0,0Rullaluistelu 0,0 0,1 0,0
LIITE 3.
Liitetaulukko 3. Liikuntaharrastuksen esteet pojilla ja tytöillä ikäryhmittäin, niiden oppilaiden osuus (%), jotka vastasivat väittämän pitävän paikkansa (vain vähän, melko hyvin tai erittäin hyvin).
Kotiniläheisyydessäeiolekiinnostavanlajinohjausta,N=5401 46 52 45 55 52 66 55Liikunnanharrastaminenonliiankallista,N=5399 40 50 41 50 42 57 46Kaveritkaaneivätharrastaliikuntaa,N=5390 24 24 34 27 37 30 29Enoleliikunnallinentyyppi,N=5374 28 31 36 32 37 40 34Terveytenirajoittaaliikunta-aktiivisuuttani,N=5362 28 30 30 32 29 33 30Pidänliikuntaatärkeänä,muttaenvaanviitsilähteäliikkumaan,N=5353
36 39 46 48 51 58 46
Eioleaikaaliikuntaan,N=5371 32 35 38 49 46 59 43Koululiikuntaeiinnostaminua,N=5382 31 39 39 44 37 49 40Hikoiluliikunnanyhteydessätuntuuinhottavalta,N=5382 20 33 22 32 20 30 26Liikunnastaeiolehyötyäminulle,N=5361 15 14 15 11 16 13 14Liikuntaonikävää/tylsää,N=5366 23 25 25 26 27 34 27Liikuntaonliiankilpailuhenkistä,N=5340 29 38 34 38 33 41 36Muusyy,mikä________,N=4862 13 18 15 18 14 14 15