Kirsi Siltanen
Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente
www.uta.fi/sente
Kunnat, kaupunkiseudut ja maakunta: Näkökulmia yhteisen tulevaisuuden tekemiseen
Jari Kolehmainen
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
S-posti: [email protected]
Puh. 050-5749704
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
2
Sisältö
• Aluekehityksen iso kuva: Kilpailukyky ja resilienssi
• Tulevaisuuden tekeminen yhdessä?
• Maakuntauudistus: legitimiteetti ja yhteistyö
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
3
Aluekehityksen iso kuva:
Kilpailukyky ja resilienssi
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
4
Kilpailukykyparadigma
Lähde: Kostiainen, Castellsia mukaillen Lähde: Linnamaa 1999, Sotarauta 2001
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
5
Väestökehitys kunnittain 2010-luvulla
Lähde: aineistot Tilastokeskus, analyysi Timo Aro 2016
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
6
Maakuntien kilpailukyky
Lähde: A
lueid
en v
ahvuuksie
n a
naly
ysi, 2
017
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
7
Toinen näkökulma: aluetalouden resilienssi
1. RAKENNEMUUTOSHERKKYYS / VASTUSTUSKYKY
• Kysymys: Kuinka herkkä aluetalouden nykyinen elinkeinorakenne on sekä
negatiivisille että positiivisille shokeille?
2. PALAUTUMIS- / TOIPUMISNOPEUS
• Kysymys: Millä vauhdilla aluetalous palautuu negatiivisista tai positiivisista
shokeista (entisellä rakenteella) perusuralle?
3. KASVU-URAN UUDISTUMINEN
• Kysymys: Kuinka aluetalouden perusura muuttuu talouden negatiivisten tai
positiivisten shokkien johdosta?
3. RAKENNEMUUTOSVALMIUSOMINAISUUS
• Kysymys: Mikä on aluetalouden kyky muuttua rakenteellisesti negatiivisen tai
positiivisen taloudellisen shokin kautta?
Lähde: muokattu Martin 2012; Karppinen & Vähäsantanen 2015
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
8
EP - Resilienssin paradoksi? (1/2)
Lähde: Kurikka & Kolehmainen, tulossa
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
9
EP - Resilienssin paradoksi? (2/2)
• Resilienssiä selittää todennäköisesti suurelta osin
pienyritysvaltaisuus, mutta myös erilaiset kulttuuriset tekijät.
• Vientiriippuvuus on pientä, mikä on kaksiteräinen miekka:
hitaampaa heilahtelua kv-markkinoiden mukana, mutta kasvun
imuun pääsy vaikeampaa.
• Etelä-Pohjanmaan resilienssin vahvuus on laman
vastustuskyvyssä, haasteena uusiutuminen. → Mistä impulssit
tuotantorakenteen uudistamiseen?
• Alueen resilienssi ja suorituskyky eivät näytä kulkevan käsi
kädessä, pikemminkin päinvastoin
Lähde: muokattu Kurikka & Kolehmainen (tulossa)
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
10
Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle
• Kuinka kehitetään sekä alueellista kilpailukykyä että
resilienssiä? Ovatko nämä tavoitteet mahdollista
yhdistää?
• Kuinka voidaan varmistaa ekologisesti, sosiaalisesti
ja taloudellisesti kestävä kehittämistyö?
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
11
Tulevaisuuden tekeminen yhdessä
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
12
Etelä-Pohjanmaa
Muuttuvan
väestön preferenssit
Yritysten sijaintipreferenssit
Tietämys-, elämys- ja
biotalouden logiikka
Natisevan hyvinvointi-
järjestelmän tarpeet &
uudet rakenteet
• Tietoisuus mahdollisuuksista
• Moninaisempi väestö
• Kuluttajuuden muutos
• Vaihtoehtojen kaipuu
• Vaativammat asiakkaat
• Eriytyvä sosio-ekonominen kehitys
• Muuttuva kansalaisuus &
kuntalaisuuus
• Julkisrahoitteisten palveluiden
uudelleenrakenteistuminen
• Osaavan työvoiman saatavuus
• Muut toiminnan edellytykset
• Uudet, radikaalit teknologiat?
• Kansainvälisesti hajautuvat
arvoverkot?
• Niukkenevat luonnonvarat
• Uudet osaamistarpeet
Lähde: muokattu ja täydennetty Sotaraudan pohjalta
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
13
Alueyhteisön toivottu tulevaisuus
Alueyhteisön nykytila(esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
”Musta aukko”
Mitä tilkkeeksi ”mustaan aukkoon”?
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
14
Alueyhteisön toivottu tulevaisuus
Eri toimijoiden omat toimet (alueen kehittämiseksi)
Maakunta, kunnat, muut paikalliset toimijat
ja niiden verkostot
Alueyhteisön nykytila(esim. resurssit, osaamiset, yritykset)
Eri toimijoiden omatulevaisuustyö ja visiointi
Mitä tilkkeeksi ”mustaan aukkoon”?
Yhteinen verkostomainentulevaisuus- ja strategiatyö
Alueyhteisön yhteistyön laatu
”Puhumisesta tekemiseen” - Vastuu omista teoista
Lähde: m
uokatt
u K
ole
hm
ain
en y
m. 2015
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
15
Verkoston kehittyminen
Lähde: Siltanen & Kolehmainen 2011
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
16
Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle
• Missä asioissa Etelä-Pohjanmaalla tulisi pystyä
syvään yhteistyöhön (esim. agrobiotalous / ruoka,
korkeakoulut, maakuntauudistus)?
• Mitkä asiat maakunnan sisäisessä yhteistyössä toimii?
• Millaisia pullonkauloja maakunnan sisäisessä
yhteistyössä on?
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
17
Maakuntauudistus:
Legitimiteetti ja yhteistyö
sanotaan, että on
kiire, mihin on kiire
MAAKUNTAUUDISTUS: TUNNELMAPUNTARI
2/2/2018
odottava. Mutta sitten se vaihtelee, mitä tässä kollegan
kanssa erilaisissa tilaisuuksissa keskustelee, niin sen
kuvais näin, että jos kysymys on nykyisten
hallituspuolueitten edustajista, varsinkin Kokoomuksen tai
Keskustan kannattajista tai niin ku sitä lähellä olevista, niin
usko on vahvempi kuin vasemmistolaisissa
hämmentynyt on paras sana, että ei täs niiku…
Hämmentynyt ja sellanen epäuskoinen, ja… En, en oikein
niiku, tosiaan se, että ku ei löydy niitä vankkoja
puheenvuoroja tämän puolesta, ei kokonaisuuden puolesta
ne jotka on tonne valikoitunu noita asioita valmistelemaan, nii
niihin sillä tavalla luotetaan, että ne nyt sentään yrittää
parhaansa
tuo sote on ollut niin, se on ollut niin dominoiva asia
kunnissa, että kenties koetaan vähän helpotustakin
Nii semmonen tietty
epätietosuus, ja vähän
sekavuus, mikä on mun
mielestäni ihan
ymmärrettävää, koska tässä
on niin isosta asiasta kysymys
En mä sitä välttämätt sanos et tää ois
mikään huono henki tän asian tiimoilta.
Kenties se on ymmärretty että näin
ollaan nyt päätetty ja mennään
eteenpäin.
emme ainakaan ole huonoimmasta päästä siitä kuinka tähän
suhtaudutaan, vaan ihan mä uskon että ihan parhaimmassa
päässä kuitenki tässä SuomessaTässä ja musta tuntuu, että lähemmäs väliaikaishallintoa
siirryttäessä on sellainen odottava ja semmoinen
innostunut olo siitä, että tässä oikeesti tapahtuu jotain
Kysyi ryhmässä mukana olijoilta
kysymyksen, että miltä tää nyt
vaikuttaa tää uudistus, että
oottekste tästä innoissanne?
Kukaan ei vastannut hänelle
yhtään mitään
kyllä aika monella sellainen epäilyksen
siemen kalvaa siellä jossain syvällä
vaikka uudistuksessa on täysillä mukana
ja valmistelee ja haluaa uskoa, että
kaikki menee hyvin
Aikamoista odottelua ja semmosta
epäselvyyttä, epämääräisyyttä
Etelä-Pohjanmaalla ei ollut - - että oltais tätä
peruslinjaa vastaan protestoitu
liikehdintääkin tietyllä tavalla sitten muihin töihin ja sellaista
pelkoa
Laaja
spektri
tunnelmia
ne ihmiset jotka tätä tekee tällä hetkellä virkansa puolesta,
miettii sitä, että mitenkä minun työni säilyy
Väsyminen - - kun
lakeja odotellaan ja
odotellaan
yleisvaikutelma on innostunu ja kyl mun mielest tätä tosi
hyvässä yhteishengessä tehdään
MAAKUNTAUUDISTUS: TOIMINNAN JA
KOKEMUKSEN PARADOKSI
Haasteena on uudistuksessa mukana olevien toimijoiden toiminnan ja
kokemuksen ristiriita
1. Uudistus etenee, joten omasta asemasta käsin siihen on julkisesti
luotava uskoa, jotta on mahdollisuus onnistua. Valmistelijat erittäin
sitoutuneita uudistusprosessiin ja heillä on hyvä tuki.
• EP:llä on vahva tekemisen ”henki”, työryhmät ovat saaneet aikaan tuloksia
• Kritiikki kohdistuu lähinnä valtakunnantason politiikkaan, maakunnalliset
valmistelijat nauttivat laajaa luottamusta.
2. Uudistukseen liittyy paljon myös epäilyjä ja huolia, joita esitetään
yksityisesti.
• Kuinka yhdistää valmisteluprosessissa oikea tieto, ripeä eteneminen ja
mahdollisuus tuoda esille myös prosessiin liittyviä huolia ja epävarmuuksia?
→ Kuinka luotettava ja laadukas valmistelu yhtäältä ja epäilyt ja huolet
toisaalta voitaisiin kääntää jatkovalmistelun ja maakuntamallin
kehittämisen voimavaraksi?
2/2/2018
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
20
Julkisen arvojohtamisen strateginen triangeli
Julkinen arvo
Legitimiteetti ja
tuki
Operationaalinen
kapasiteetti
Lähde: Moore 2013, 103.
Mallin perimmäiset tavoitteet,
Esim. julkistalouden tasapainottaminen, integraatio
Haluttujen suoritteiden ja arvojen
tuottaminen toimivien prosessien avulla. Eri toimijoiden toiminnan
oikeutus ja vastuu siitä.
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
21
Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi
• Kuntien legitimiteetin painopiste siirtynee tuotospainotteisesta (output)
syötepainotteiseen (input) legitimiteetin suuntaan:
• Aiemmin kuntien legitimiteetti on näyttäytynyt lähinnä kykynä suorittaa
tehtäviä ja tarjota laadukkaita palveluita kuntalaisilleen (output).
• Jatkossa korostuvat toimivallan, edustuksellisuuden, päätöksenteon
sujuvuuden ja yhteisön kehittämisen ulottuvuudet (input).
• Maakunnat aloittavat legitimiteettinsä rakentamisen (lähes) tyhjästä:
• Siirtymävaiheessa ja palvelujärjestelmän toimintakäytäntöjen ja -
prosessien hakiessa muotoaan erilaiset palveluhäiriöt (uudistuksen
inertiavaikutukset) murentavat palvelunkäyttäjien uskoa maakunnan
kykyyn hoitaa tehtäviään.
• Maakuntien demokratiaan ja edustuksellisuuteen liittyvät kysymykset
voivat hankaloittaa legitimiteetin rakentamista entisestään.
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
22
Legitimiteetin rooli uudistuksen onnistumiseksi
• Suurin legitimiteettiongelma muodostuu uudistuksen
tasapäistävyydestä eli siitä, ettei maakuntauudistus tunnista erilaisten
alueiden tarpeita, edellytyksiä eikä tulevaisuuksia, vaan perustuu
samanlaisen mallin luomiseen koko maahan.
• Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta kyseessä on paikallisen ja
seudullisen vallan uusjako ja valtionohjauksen voimistuminen
• Kasvavien kaupunkiseutujen intressissä olisi paikallisen itsehallinnon
kasvattaminen kaupungistumiseen liittyvien toimintaympäristön
muutosten hyödyntämiseksi
• Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta ongelmana uudistuksessa on,
että maakuntia ei koeta ylipäätään tarpeellisiksi.
• Pienten kuntien kannalta kysymys kuuluu, onko niillä rahkeita ja
legitimiteettiä toimia esimerkiksi ”elinvoimakuntina” tai ”yhteisökuntina”.
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
23
Kysymyksiä Etelä-Pohjanmaalle
• Millaista maakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta
maakuntauudistus saadaan maaliin?
• Millaista yhteistyötä tarvitaan, jotta kaikkien toimijoiden
legitimiteetti ja tuki säilyvät ja jopa vahvistuvat?
Jari Kolehmainen
Johtamiskorkeakoulu / Sente
www.uta.fi/sente
24
Kiitos!
Jari Kolehmainen
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu / Sente
Puh. 050-5749704
S-posti: [email protected]