Download ppt - Nuorten syrjäytyminen

Nuorten syrjäytyminen

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vierailu THL:ssä

Helsinki 29.5.2012

08.04.23 1

Ohjelma

08.04.23 THL 2

15.00 Tervetuloa, pääjohtaja Pekka Puska

15.10 Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen asia, ylijohtaja Marja Vaarama

15.20 Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena kysymyksenä, tutkimus- professori Sakari Karvonen

15.30 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, erikoisasiantuntija Jukka Mäkelä

15.40 THL:n toimenpide-ehdotukset, pääjohtaja Pekka Puska

15.45 Keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

08.04.23 THL 3

• Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen

• THL tutkii, kehittää, seuraa ja arvioi, vaikuttaa, hoitaa viranomaistehtäviä sekä tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

• THL toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n tehtävät

Toimii koko Suomessa

08.04.23 THL 4

• Päätoimipaikka Helsingissä

• Laitoksella on lisäksi kuusi toimipaikkaa muissa kaupungeissa: Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa

• Henkilötyövuosia on kaikkiaan noin 1200

• Laitoksen alaisuudessa toimivat lisäksi

• Valtion mielisairaalat (Niuvanniemi, Vanha Vaasa)

• THL:n alaiset lastensuojeluyksiköt

08.04.23 THL 5

08.04.23 THL 6

Strategiset linjaukset

1. Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi kohentuvat

2. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat

3. Valmius torjua globaaleja ja kansallisia terveys- ja hyvinvointiuhkia on korkealla tasolla

4. Sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmä vastaa tehokkaasti väestön ja yhteiskunnan tarpeisiin

5. Sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja käytetään laajasti terveyden ja hyvinvoinnin sekä palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseen

6. Hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla

08.04.23 THL 7

Informaatio-ohjaus ja vaikuttaminen

Kohteena ovat

• Kansalliset ja kunnalliset päättäjät

• Palvelujen tuottaja ja alan ammattilaiset

• Kansalaiset

• Tutkimus- ja kehittämisyhteisö

Keinoina ovat

• Tutkimus, seuranta ja arviointi

• Kehittämistyö ja innovaatiot

• Asiantuntijatyö

• Viestintä ja tulosten juurrutus

• Yhteistyö ja kumppanuudet

• Kansainvälinen työ

• Kansalliset palvelutehtävät

THL:n keskeinen tavoite on, että hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

08.04.23 THL 8

THL:n organisaatio

• Pääjohtaja: professori Pekka Puska

• Johtoryhmä: pääjohtaja, neljä ylijohtajaa, strategiajohtaja ja hallintojohtaja

• Neljä toimialaa, 13 osastoa ja 61 yksikköä

• Horisontaalisia toimintoja, osastoja ja yksikköjä

• THL tekee vuosittaisen tulossopimuksen sosiaali- ja terveysministeriön kanssa

08.04.23 THL 9

Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala

• Tehtäväalueina yleinen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila, elinolot, sosiaali- ja terveyspolitiikat sekä terveys- ja sosiaalitalous

• Ylijohtaja: professori Marja Vaarama

• Osastot

– Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto

– Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto

08.04.23 THL 10

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala

• Tehtäväalueina väestön terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat, riskitekijät ja niiden taustatekijät sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• Ylijohtaja: professori Erkki Vartiainen

• Osastot

– Kansantautien ehkäisyn osasto

– Elintavat ja osallisuus -osasto

– Päihteet ja riippuvuus -osasto

08.04.23 THL 11

Terveyden suojelun toimiala

• Tehtävänä väestön terveyden suojelu, erityisesti biologisten ja ympäristöterveyden uhkien ja tarttuvien tautien ennakointi, ehkäisy ja torjunta

• Ylijohtaja: professori Juhani Eskola

• Osastot

– Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

– Rokotusten ja immuunisuojan osasto

– Ympäristöterveyden osasto

08.04.23 THL 12

Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala

• Tehtävänä palvelujärjestelmien ja palvelujen kehittäminen tutkimuksen, informaatio-ohjauksen, arvioinnin ja toimeenpanon tuen keinoin

• Ylijohtaja: professori Marina Erhola

• Osastot

– Palvelujärjestelmäosasto

– Lapset, nuoret ja perheet -osasto

– Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto

08.04.23 THL 13

Muut toiminnot ja erilliset yksiköt

THL:ssä on myös toimialarajat ylittäviä horisontaalisia

toimintoja, osastoja ja yksiköitä

• Strategia- ja kehittämisyksikkö (strategiajohtaja Terhi Lönnfors)

• Yhteiset palvelut (hallintojohtaja Kari Saarinen)

• Tieto-osasto (tilastot, rekisterit, luokitukset, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaus)

• Viestintäosasto

• Kansainvälisten asiain yksikkö

08.04.23 THL 14

Kansainvälinen laitos

• Erittäin laaja kansainvälinen yhteistyö

• Asiantuntijayhteistyö ja kansallinen osallistuminen: YK ja sen järjestöt (WHO), EU, (SANCO, ECDC) ja OECD

• Maailman kansanterveyslaitosten järjestön IANPHI:n sihteeristö

• Sosiaali- ja terveysalan kehityshankkeita kehitysmaissa ja siirtymätalouden maissa

• Globaali terveys- ja hyvinvointityö, eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö, lähialueyhteistyö

08.04.23 THL 15

THL viestii ja vaikuttaa

• Lehdet: Tesso ja Yhteiskuntapolitiikka

• Sähköiset uutiskirjeet thl.fi/uutiskirje

• Kirjakauppa thl.fi/kirjakauppa

• Verkkosivut thl.fi

• Median kautta

• THL Facebookissa facebook.com/thl.fi

• Twitter, SlideShare, YouTube, blogit

• Sosiaaliportti

• Tapahtumat: TERVE-SOS, Kansanterveyspäivät

08.04.23 THL 16

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Puh. 029 524 6000 (vaihde)

Postiosoite: PL 30, 00271 Helsinki

Käyntiosoite: Mannerheimintie 166, Helsinki

Sähköposti: [email protected] www.thl.fi

Nuorten syrjäytyminen on monimutkainen asia

Marja Vaaramaprofessori, ylijohtaja

Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala

08.04.23 17

Julkinen keskustelu syrjäytyneiden nuorten määristä pyörii tilastolukujen ympärillä

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo määrittää syrjäytymiskeskustelua: 95 000 työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) 51 000 työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) Reilu 33 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa (TEM)

Joskus myös lastensuojelun tai sosiaalietuuksien varassa eläminen yli 78 500 lastensuojelun piirissä olevaa lasta ja nuorta, kodin

ulkopuolelle sijoitettuja yli 17 000 10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai

muuta sosiaaliturvaa

Tai virallisten rekisterien ulkopuolella olo 4 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa nuorta

08.04.23 18Marja Vaarama

Tilastolukujen takana on monta tarinaa

• Kaikki koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat ja toimeentulotuella elävät eivät ole syrjäytyneitä – syrjäytymisriskissä toki voivat olla.

• Nuoruudelle ikävaiheena on ominaista nopeastikin muuttuvat elämäntilanteet ja osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa

• Syrjäytyneeksi leimaaminen harmittaa nuoria ja he kokevat, että heitä syyllistetään, vaikka kyse on:

ettei osa osaa eikä onnistu, ei saa tukea eikä kukaan välitä, on jääty liian aikaisin yksin – usein vanhempien ja perheen

ongelmiin liittyvistä syistä.

• Jotta nuoria voidaan auttaa pitää tietää mistä on kyse.


Syrjäytyminen on vaikea ja moniulotteinen asia

• Ei sama asia kuin köyhyys tai materiaalinen puute, vaan kyse myös puutteellisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin toimintoihin, sekä joissakin määritelmissä myös vieraantuminen yhteiskunnasta ja normaalista elämästä. (Duffy 1995)

• Syrjäytyminen on dynaaminen prosessi, jossa ihminen on kokonaan tai osittain suljettu ulos jostakin sosiaalisesta, taloudellisesta tai kulttuurisesta systeemistä ja siten sosiaalisen integraation edellytyksistä (Walker & Walker 1997)

• Syrjäytymiseen liittyy myös voimattomuus vaikuttaa omaan tilanteeseen ja muuttaa sitä (Burchardt 2000)

• Syrjäytymisessä on kyse sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta (Bouget 2001)


08.04.23 Marja Vaarama 21

Sosiaalisen syrjäytymisen ulottuvuudet

Sosio-ekonominen turvallisuus

• Riittävä toimeentulo • Terveellinen asunto ja elinympäristö• Suoja materiaaliselta puutteelta• Sote-palvelujen saatavuus

Osallisuus• Kollektiivinen identiteetti ja sosiaaliset oikeudet• Itsensä toteuttaminen• Vapaa syrjinnästä• Osallistuminen työelämään ja muihin keskeisiin yhteiskunnan toimintoihin

Valtaistuminen• Terveys• Koulutus• Kyky sosiaalisiin rooleihin ja niissä toimimiseen• Kyky löytää ja käyttää voimavarojaan• Pääsy olennaiseen tietoon

Yhteenkuuluvuus • Moraali, arvot ja normit • Solidaarisuus, altruismi• Sosiaalinen integraatio• Luottamus yhteiskunnan instituutioihin, toisiin ihmisiin, perheeseen ja itseen Mitä suurempi yhteenkuuluvuus sitä vakaampi yhteiskunta

Hyvän elämän edellytykset Hyvän elämän kokemukset

Tiedämme että

• Syrjäytyminen on – sekä elämänkulun varrella eri tavoin alkava ja kulkeva yksilöllinen

prosessi, että

– tulos syrjivistä tai syrjäyttävistä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimista

• Huono-osaisuuden eri muodot kasautuvat vahvistaen syrjäytymisen kehää

• Tunnemme melko hyvin riskitekijät (esim. heikko kasvuympäristö, koulupudokkuus), mutta syrjäytymisprosessien mekanismeja tunnemme vähemmän

• Mekanismit ja syy-yhteydet ovat monimutkaiset ja vaikeat, ja tarvitsemme niistä lisää tutkimusta – etenkin syrjäytymisen periytyvyydestä ja siltä suojaavista prosesseista

kuten sosiaalisten kiinnikkeiden roolista

• Nuorten oma näkökulma jäänyt vähälle – puhutaan yli ja ohi

08.04.23 Marja Vaarama 22

Syrjäytymisen syyt liittyvät yhteiskunnan, kulttuurin ja arvojen muutokseen

• Korkean elintason mahdollistanut teknologian ja tuottavuuden kehitys on nostanut kvalifikaatio-vaatimuksia koulutus- ja työmarkkinoilla sekä hävittänyt matalapalkkaisia avustavia työtehtäviä

• Korkea työttömyys vaikeuttaa nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille ja heikentää vanhempien kykyä tarjota hyvät kasvuolosuhteet lapsilleen

• Aikuisuuteen astuvat nuoret kohtaavat koventuneet vaatimukset työmarkkinoilla, samalla kun lapsiperheiden pahoinvoinnin kasvun vuoksi osalla nuorista aikaisempaa huonommat lähtökohdat

• Kulttuurinen muutos: nuoret arvostavat työtä edelleen, mutta työn merkityksellisyys ja mielekkyys on entistä tärkeämpää

• Siirtymävaihe toisen asteen koulutukseen meillä pullonkaula – miksi?

• Syrjäytymisen syyt nähdään liian usein yksilön ongelmina, ja siksi ratkaisuissa ei keskitytä kokonaisuuteen


Syrjäytymisen torjunta

• Ei ole olemassa patenttiratkaisuja, mutta syrjäytymistä voidaan torjua ja vähentää

• Syrjäytyneet ja syrjäytymisriskissä olevat tarvitsevat eri toimia

• Koulutus ja työ ovat avaimet tulevaisuuteen - tähän HO:n nuorten yhteiskuntatakuu hyvä lääke

• Ei kuitenkaan ainoa lääke, sillä yhteiskuntatakuu tulee liian myöhään jos syrjäytymisprosessi alkanut jo varhaislapsuudessa

• Perheiden tukeminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä: lapsiperheiden toimeentulo, palvelujen luomat kasvuympäristöt ja kasvun tuki sekä työn ja perheen yhteensovittaminen

• Nuorten ääni esiin ja nuoret mukaan ratkaisuja hakemaan

• Syrjäytymisvaarassa olevat ja jo syrjäytyneetkin lapset ja nuoret tulee nähdä lahjakkuusreservinä, jota pienellä ja ikääntyvällä maalla ei ole varaa menettää – asenne vaikuttaa ratkaisukeinojen valintaan!


Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnallisena kysymyksenä

Sakari KarvonenTutkimusprofessori, osastojohtaja

Sosiaali- ja terveyspolitiikat ja -talous

08.04.23 25

Yhteiskunnallisesti nuorten syrjäytyminen on• Eriarvoa (taloudellista, terveydellistä, alueellista)

• Köyhyyttä (ns. tuloköyhyys, köyhyyden muut ilmentymät, vaikkapa ravitsemus)

• Syrjintää (eri taustatekijät ml. terveys)

• Syrjäyttämistä (esim. osattomuus päätöksenteossa)

Se ilmenee nuorten elämässä• Yksinäisyytenä

• Masennuksena ja alisuoriutumisena

• Väkivaltana ja rikoksina

• Turhautuneisuutena ja päihteiden käyttönä

Ja nämä edelleen muuna huonona elämänhallintana, kuluttavina elintapoina

08.04.23 Sakari Karvonen 26

Onko syrjäytyminen yleistynyt?


Vuosina 2003-2009 työkyvyttömyyseläkkeelle (1) siirtyneiden nuorten lukumäärät sairausryhmittäin

Lähde: Eläketurvakeskus

Sakari Karvonen

Yhteiskuntapoliittiset näkökulmat nuoriin• Syrjäytymisen kustannukset

– Ehkäisevän työn kustannusvaikuttavuus vs. korjaavat palvelut

• Tuotannosta syrjäytyminen– Välityömarkkinat ja muut matalan tuottavuuden tehtävät

– Aktiivinen sosiaalipolitiikka

– Kuntoutus (erit. mielenterveys)

• Nuorten syrjäytyminen ja kansalaisuus– Perusoikeudet ja velvollisuudet

– Peruspalveluiden saatavuuden alueelliset erot

• Syrjäytyminen ja yhteisöt– Kontrolli/riskipolitiikka

– Ala- ja osakulttuurit yhteisöinä

– Sukupolvien vuoropuhelu normatiivisena kysymyksenä


Eräitä havaintoja pitkittäistutkimuksista

• Lapsuudessa/nuoruudessa koettu trauma heikentää lasten sosiaalista nousua

• Sosiaaliset ongelmat lapsuudessa ovat yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen nuorilla aikuisilla

• Lapsuuden kokemuksista kehittyvä epäonnistumisen tunne altistaa monille vaikeuksille aikuisiällä

• Lapsuudessa koetut vanhempien terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat lisäävät myöhempiä mielenterveysongelmia, kouluttamattomuutta ja rikollisuutta

• Kahden kolmesta kutsuntaiässä syrjäytymisvaarassa olevan miehen riski oli havaittavissa jo ennen kouluikää

• Runsaskaan nuoruusiän juominen ei välttämättä johda syrjäytymiseen aikuisiällä, jos alkoholin käyttöä saadaan vähennettyä

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo ei johda väistämättä huonoon työmarkkina-asemaan tai tulotasoon


Tutkimuksen ja yhteiskuntapolitiikan haasteet

• Tutkimus tavoittaa yhä huonommin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, vakavia aukkoja nykyisissäkin tietojärjestelmissä

• Työn ja perheen yhdistäminen: erit. yksinhuoltajat

• Työllistymisen kynnysten alentaminen:– Kysyntä: osaamisen kerryttäminen

– Tarjonta: kustannusten kohdentuminen

• Sektorirajojen ylittäminen, pitkäjänteinen prosessinäkökulma

• Yksilökeskeinen ajattelu niin palvelujärjestelmässä kuin nuorten ja perheiden itseymmärryksessä: ’Teen itse omat ratkaisuni’

• Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi: inhimillisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti– Kustannusvaikuttavuudesta tieto vasta kertymässä


Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla

Jukka Mäkelälastenpsykiatri, erityisasiantuntija

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö

08.04.23 32

Kaksi vuosikymmentä virheitä lapsiperheiden peruspalveluissa

• Neuvolan perhevalmennusta on karsittu

− vaikka: vanhemmuuteen valmentaminen ehkäisee lapsen käytösongelmia

• Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty

− vaikka: kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys ja käytösongelmia

• Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas

− vaikka: tuen saanti avun tarpeen herätessä vahvistaa myönteistä vanhemmuutta

• Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty

− vaikka: lapset, nuoret ja vanhemmat katsovat, että apua pitäisi saada juuri kouluissa

29.5.2012 33Jukka Mäkelä

Syrjäytymisen ehkäisy - oikein suunnattu toiminta

• Riittävän aikaisin– hyvinvointia ja pärjäävyyttä tukemalla

– pieni suunnanmuutos alussa johtaa eroon lopputuloksessa

• Riittävän laaja-alaisesti– painopiste neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa

– lapsen ja perheen kokonaistilanne huomioon

• Oikeilla tavoilla– tutkimukseen perustuvat työtavat

• Oikeisiin muuttujiin– kehitykselliset tieteet avuksi

– syrjäytymisen etenevät prosessit ymmärrettävä

08.04.23 Jukka Mäkelä 34


Syrjäytymisen hiljainen prosessi

Kiinnittyminen yhteiskuntaan

Ulkopuolisuuden identiteetti

6v

12v

18v

24v

Aika

arkuus - puheterapia

koulupelko - psykoterapia

masennus - sairaalahoito

toistuvat masennusjaksot

työttömyys, alkoholismi

Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008


Syrjäytymisen äänekäs prosessi

Kiinnittyminen yhteiskuntaan

Ulkopuolisuuden identiteetti

6v

12v

18v

24v

Aika

käytösoireet - perheneuvola, lastenpsykiatria

huono koulusuoriutuminen – erityisluokka, osastohoito

päihteiden käyttö – huostaanotto ja sijoitus

rikkeet ja rikokset - rikosseuraamukset

rikollisuus elämänurana

Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB 2008

Mitä syrjäytymisen riskitekijöitä voidaan tutkitusti vähentää

• Vanhemman mielenterveysongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus

• Vanhemman alhaisen koulutuksen ja köyhyyden vaikutus

• Ankara, rankaiseva kasvatus

• Lapsen kaltoinkohtelu

• Käytöshäiriöt ja tarkkaavuuden häiriöt

• Koulukiusaaminen

• Oppimishäiriöt

• Nuoren masennus

• Nuoren päihde- ja rikoskierre

• Maahanmuuton riski


Syrjäytymisen ehkäisyn tutkittuja ja tutkittavana olevia työtapoja

• Vanhemmuuteen valmennus ja tuki: Neuvolan varhaisen vuorovaikutuksen tuki, varhaisen tuen sosiaaliohjaus, vanhempainvalmennus

• Pienen lapsen häiriöt: Varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksellisen laadun parantaminen

• Koulukiusaaminen: KiVa-koulu, Yhteispeli-hanke

• Nuorten huostaanotot: Lastensuojelun intensiivinen perhetyö

• Verkostotyö: Läheiset mukana, voimavarasuuntautunut, strateginen työote

• Siirtymävaiheissa putoavat: Joustava perusopetus ja pajakoulut, varusmieskutsunnoista putoavien nuorten etsivä työ

• Maahanmuuttajien tuki: sitoutunut ja sitouttava urheiluharrastustoiminta Icehearts


Inhimillisen pääoman investoinnin tuottoaste iän mukaan

PeruskouluikäisetAlle kouluikäiset

Esikouluohjelmat

Peruskoulu

Työharjoittelu/koulutus

Rahoituksen vaihtoehtoiskustannus

Inhimillisen pääoman tuottoaste

Ikä

Peruskoulun jälkeinen aika

Lähde: Heckman J.J. 2006

r

0

Kuviossa rahoituksen määrä on oletettu samaksi eri ikäisille

Jukka Mäkelä

Nuorten syrjäytyminen – THL:n yhteenveto ja suositukset

Pääjohtaja Pekka Puska THL

08.04.23 40

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

• Julkisuudessa käytetyt nuorten syrjäytymisen käsitteet ja lukumäärät ovat ongelmallisia.

• Pitäisi täsmentää, puhutaanko syrjäytymisriskissä olevista vai jo syrjäytyneistä, sekä suunnata politiikkatoimet ja palveluinterventiot sen mukaan.

• Syrjäytyminen riskitilanteissakaan ei ole väistämätön prosessi – toiset syrjäytyvät ja toiset eivät.

• Nuorten syrjäytymisessä kyse on pitkistä prosesseista, joista tunnemme vain osan - tarvitaan lisää tutkimusta niin riskeistä kuin suojaavista tekijöistäkin - myös nuorten syrjäytymiskokemus mukaan!

• Syrjäytymisvaarassa olevat ja syrjäytyneet nuoret ovat lahjakkuusreservi – heidän elämän edellytysten ja osallisuuden parantamiseen huomio niin politiikoissa kuin palveluissakin

08.04.23 Pekka Puska 41

Syrjäytymistä voidaan torjua nuorten elämän edellytyksiä ja osallisuutta vahvistavilla politiikkatoimilla

• Joka päivä 6 alle 25-vuotiasta jää työkyvyttömyyseläkkeelle eli ovat eläkkeellä tulevat 60 vuotta!

– Valtavaa tuhlausta niin yksikön kuin yhteiskunnankin näkökulmista – mitä voisi tehdä toisin?

• Lapsiperheköyhyyden minimoiminen perheiden toimeentuloa parantamalla

• Alkoholipolitiikan tehostamisella vähennetään perheiden ja lasten kasvuympäristön alkoholista johtuvia ongelmia

• Huomio kouluun: Peruskoulutuksen turvaaminen kaikille

• Työn ja perheen yhteensovittaminen (esimerkiksi 6+6+6 –malli)

• Nuorten työllistämistä helpottavat toimet (työpajat, nuorten työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen – minimipalkan lasku vs.)

Pekka Puska 42

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja ja tukea vahvistettava

• Neuvolajärjestelmän toiminnan turvaaminen (koko kansan perusjärjestelmä + varhainen tuki)

• Neuvoloiden perhekeskeisyyden vahvistaminen (perhetyöntekijät)

• Varhaiskasvatuksen ja koulujen terveydenhuollon ja oppilashuollon vahvistaminen

• Panostaminen ehkäisevään lastensuojeluun ja nuorisotyöhön (Nopsa, IceHearts ym.), matalan kynnyksen palvelut ja toimintapisteet

• Huostaanottotoimintojen kriittinen arviointi

• Järjestöjen lapsi- ja nuorisotyön tukeminen sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyön tukeminen

Huom. Tehokkailla ehkäisevillä toimilla voidaan inhimillisten vaikutusten lisäksi säästää kalliista korjaavista toimenpiteistä (mm. huostaanotot)

08.04.23 Pekka Puska 43

Kiitos