1
B4 // IHMISET Aamulehti // Tiistaina 19. elokuuta 2014 VIERAILIJAT Pauli Forman Allan Paldanius Toni Pekka nakokulma@aamulehti.fi S amalla, kun kunta-alaa koskevat rakenneuudis- tukset etenevät valtakun- nallisessa päätöksenteos- sa, tehdään palvelurakenteita kos- kevia ratkaisuja paikallisesti kun- tatasolla. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tarjoaa kunnille mah- dollisuuden tarkistaa palvelujen tuottamista uudelleen. Eläkepoistumasta tehtyjen en- nusteiden mukaan kunta-alalta on vuoteen 2020 mennessä jäämässä eläkkeelle noin satatuhatta henki- löä. Tämä tarkoittaa noin joka vii- dettä nyt työssä olevaa. KEVAN TEKEMÄN kyselytutkimuk- sen mukaan eläkkeelle siirtymistä aiotaan kunnissa käyttää henkilös- tön vähentämiseen. Tutkimukseen vastanneiden kuntien talous- ja rahoitusjohta- jien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä kunta-alalta hä- viää 40 000 työpaikkaa. Eläkepoistumaa ei aiota korvata täysin: kymmenen eläkkeelle jää- vän tilalle palkataan kahdeksan uutta työntekijää. Seitsemän kymmenestä kun- taorganisaatiosta aikoo vähentää henkilöstöään luonnollisen pois- tuman avulla. Kuntien henkilöstö- määrä vähenee myös liikelaitosten yhtiöittämisen myötä. ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on talous- ja rahoitusjohtajien arvioiden mu- kaan keskeisin syy kuntien henki- löstön vähenemiselle. Rakenneuudistusten arvioidaan myös vähentävän työvoiman tar- vetta, mutta vain joka neljännes- sä kuntaorganisaatiossa. Samalla yksityiselle sektoril- le tyypillisemmät, toiminnan te- hostamiseen tähtäävät henkilöstön karsimiset sekä töiden tehostami- nen teknisten innovaatioiden takia näyttäisivät supistavan henkilös- töä kunnissa jonkin verran myös jatkossa. JOTTA VÄLTYTÄÄN liialta yleistä- miseltä, henkilöstömääriin liitty- vässä keskustelussa tulisi kiinnit- tää huomiota pikemminkin kunti- en toimialoihin kuin kuntaan yh- tenä organisaationa. Kuntien talous- ja rahoitusjohta- jien arvioiden mukaan kuntien ja kaupunkien hallinnossa sekä tek- nisellä toimialalla nähdään noin viiden prosentin vähennys henki- löstömäärässä vuoteen 2020 men- nessä. Myös opetusalan henkilöstön arvioidaan vähenevän muutaman prosentin ikäluokkien pienenemi- sen myötä. Sosiaali- ja terveysaloille ennus- tetaan sen sijaan hienoista henki- löstömäärien kasvua. SAMALLA KUN kunnat pohtivat oman henkilöstönsä vähentämis- tä, ne vastaavat uusiin tehtäviin ja kasvaviin palvelutarpeisiin yhä useammin käyttämällä ostopalve- luja eli ulkoistamista. Palvelujen ostot yksityisiltä yh- tiöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä ovat lähes kolminkertaistuneet 2000-luvun aikana. Vuonna 2012 kunnat käyttivät ostopalveluihin noin yhdeksän mil- jardia euroa. Keskeisimpiä syitä ulkoistami- siin on usko siihen, että se on edul- lisempaa kuin kunnan oma palve- lutuotanto. Toinen merkittävä syy ostopal- velujen käyttöön on pula ammat- titaitoisesta henkilöstöstä. Kuntien muuttuva palvelutuo- tanto ja sen vaikutukset henkilös- tömäärään ja palkkasummaan ovat lisänneet keskustelua kuntaeläk- keiden rahoituksen kestävyydestä. Kunnissa ja niiden ympärillä ta- pahtuvia muutoksia on seurattava tarkasti, myös henkilöstöön vai- kuttavissa asioissa. On pohdittava samaan aikaan myös muutosten vaikutuksia kun- nallisen eläketurvan rahoitukseen. KUNNALLISEN HENKILÖSTÖN vä- heneminen ja palkkasumman pie- neneminen haastavat kunta-alan vakaan eläkerahoituksen. Toki on huomattava, että jo ny- kyisissä laskelmissa ja eläkemak- suissa on otettu huomioon, että kunnallisessa eläkejärjestelmässä vakuutettujen työntekijöiden mää- rä on jatkossa nykyistä pienempi. Sote-uudistus sekä muut kun- tien rakenteisiin ja tehtäviin vai- kuttavat muutokset ovat nyt ol- leet julkisen keskustelun ja huo- mion keskipisteinä. On tiedostettava, että syyt sii- hen, että peruspalvelujen tuot- tamisen rakenteet uudistuvat tai ovat uudistumatta, löytyvät pit- kälti paikallisesta päätöksenteosta. Palvelutuotantoa koskevat pää- tökset tehdään yhä useammin käy- tännönläheisesti joko tarpeen takia tai pakon sanelemana ilman laa- jempaa poliittista keskustelua tai valtakunnallista huomiota. Kirjoittajat työskentelevät Kevassa. Pauli Forma on Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Allan Paldani- us rahoitussuunnittelun johtaja ja Toni Pekka tutkimus- ja kehittämis- asiantuntija. a KESKUSTELE AIHEESTA Miten kuntaeläkkeet saadaan kestävälle pohjalle? aamulehti.fi Tai kirjoita Jatkot-palstalle [email protected] Kuntaeläkkeet vaikeuksissa KUNTIEN jykeviä henkilöstörakenteita kevennetään, kun kuntatyöntekijät eläköityvät. Kuvassa Tampereen vaakuna Satakunankadun monitoimitalon seinässä. Kunta-alan eläkkeet ovat monien haasteiden edessä, kun työntekijät eläköityvät ja alan työpaikkojen määrä vähenee merkittävästi. Tärkeimmät ratkaisut näiden haasteiden voittamiseksi tehdään paikallisesti kunnissa. Eläkkeelle siirtymistä aiotaan kunnissa käyttää henkilöstön vähentämiseen. Kymmenen eläkkeelle jäävän tilalle palkataan kahdeksan uutta työntekijää. ERIIKA AHOPELTO/AAMULEHDEN ARKISTO

Kuntaeläkkeet haasteiden edessä

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Artikkeli Aamulehdessä.

Citation preview

Page 1: Kuntaeläkkeet haasteiden edessä

B4 // IHMISET Aamulehti // Tiistaina 19. elokuuta 2014

VIERAILIJAT

Pauli Forman

Allan Paldanius

Toni Pekka

[email protected]

Samalla, kun kunta-alaakoskevat rakenneuudis-tukset etenevät valtakun-nallisessa päätöksenteos-

sa, tehdään palvelurakenteita kos-kevia ratkaisuja paikallisesti kun-tatasolla.

Suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen tarjoaa kunnille mah-dollisuuden tarkistaa palvelujentuottamista uudelleen.

Eläkepoistumasta tehtyjen en-nusteiden mukaan kunta-alalta onvuoteen 2020 mennessä jäämässäeläkkeelle noin satatuhatta henki-löä. Tämä tarkoittaa noin joka vii-dettä nyt työssä olevaa.

KEVAN TEKEMÄN kyselytutkimuk-sen mukaan eläkkeelle siirtymistäaiotaan kunnissa käyttää henkilös-tön vähentämiseen.

Tutkimukseen vastanneidenkuntien talous- ja rahoitusjohta-jien arvioiden mukaan vuoteen2020 mennessä kunta-alalta hä-

viää 40 000 työpaikkaa.Eläkepoistumaa ei aiota korvata

täysin: kymmenen eläkkeelle jää-vän tilalle palkataan kahdeksanuutta työntekijää.

Seitsemän kymmenestä kun-taorganisaatiosta aikoo vähentäähenkilöstöään luonnollisen pois-tuman avulla. Kuntien henkilöstö-määrä vähenee myös liikelaitostenyhtiöittämisen myötä.

ELÄKKEELLE JÄÄMINEN on talous-ja rahoitusjohtajien arvioiden mu-kaan keskeisin syy kuntien henki-löstön vähenemiselle.

Rakenneuudistusten arvioidaanmyös vähentävän työvoiman tar-vetta, mutta vain joka neljännes-sä kuntaorganisaatiossa.

Samalla yksityiselle sektoril-le tyypillisemmät, toiminnan te-hostamiseen tähtäävät henkilöstönkarsimiset sekä töiden tehostami-nen teknisten innovaatioiden takianäyttäisivät supistavan henkilös-töä kunnissa jonkin verran myösjatkossa.

JOTTA VÄLTYTÄÄN liialta yleistä-miseltä, henkilöstömääriin liitty-vässä keskustelussa tulisi kiinnit-tää huomiota pikemminkin kunti-en toimialoihin kuin kuntaan yh-tenä organisaationa.

Kuntien talous- ja rahoitusjohta-jien arvioiden mukaan kuntien jakaupunkien hallinnossa sekä tek-nisellä toimialalla nähdään noinviiden prosentin vähennys henki-löstömäärässä vuoteen 2020 men-nessä.

Myös opetusalan henkilöstönarvioidaan vähenevän muutamanprosentin ikäluokkien pienenemi-sen myötä.

Sosiaali- ja terveysaloille ennus-tetaan sen sijaan hienoista henki-löstömäärien kasvua.

SAMALLA KUN kunnat pohtivatoman henkilöstönsä vähentämis-tä, ne vastaavat uusiin tehtäviinja kasvaviin palvelutarpeisiin yhäuseammin käyttämällä ostopalve-

luja eli ulkoistamista.Palvelujen ostot yksityisiltä yh-

tiöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltäovat lähes kolminkertaistuneet2000-luvun aikana.

Vuonna 2012 kunnat käyttivätostopalveluihin noin yhdeksän mil-jardia euroa.

Keskeisimpiä syitä ulkoistami-siin on usko siihen, että se on edul-lisempaa kuin kunnan oma palve-lutuotanto.

Toinen merkittävä syy ostopal-velujen käyttöön on pula ammat-titaitoisesta henkilöstöstä.

Kuntien muuttuva palvelutuo-tanto ja sen vaikutukset henkilös-tömäärään ja palkkasummaan ovatlisänneet keskustelua kuntaeläk-keiden rahoituksen kestävyydestä.

Kunnissa ja niiden ympärillä ta-pahtuvia muutoksia on seurattavatarkasti, myös henkilöstöön vai-kuttavissa asioissa.

On pohdittava samaan aikaanmyös muutosten vaikutuksia kun-nallisen eläketurvan rahoitukseen.

KUNNALLISEN HENKILÖSTÖN vä-heneminen ja palkkasumman pie-neneminen haastavat kunta-alanvakaan eläkerahoituksen.

Toki on huomattava, että jo ny-kyisissä laskelmissa ja eläkemak-suissa on otettu huomioon, että

kunnallisessa eläkejärjestelmässävakuutettujen työntekijöiden mää-rä on jatkossa nykyistä pienempi.

Sote-uudistus sekä muut kun-tien rakenteisiin ja tehtäviin vai-kuttavat muutokset ovat nyt ol-leet julkisen keskustelun ja huo-mion keskipisteinä.

On tiedostettava, että syyt sii-hen, että peruspalvelujen tuot-tamisen rakenteet uudistuvat taiovat uudistumatta, löytyvät pit-kälti paikallisesta päätöksenteosta.

Palvelutuotantoa koskevat pää-tökset tehdään yhä useammin käy-tännönläheisesti joko tarpeen takiatai pakon sanelemana ilman laa-jempaa poliittista keskustelua taivaltakunnallista huomiota.

Kirjoittajat työskentelevät Kevassa.Pauli Forma on Kevan tutkimus- jakehittämisjohtaja, Allan Paldani-us rahoitussuunnittelun johtaja jaToni Pekka tutkimus- ja kehittämis-asiantuntija.

a KESKUSTELE AIHEESTA

Miten kuntaeläkkeet saadaan

kestävälle pohjalle?

aamulehti.fi

Tai kirjoita Jatkot-palstalle

[email protected]

Kuntaeläkkeet vaikeuksissa

KUNTIEN jykeviä henkilöstörakenteita kevennetään, kun kuntatyöntekijät eläköityvät. Kuvassa Tampereen vaakuna Satakunankadun monitoimitalon seinässä.

Kunta-alan eläkkeet ovat monien haasteiden edessä, kun työntekijät eläköityvät ja alan työpaikkojen määrä

vähenee merkittävästi. Tärkeimmät ratkaisut näiden haasteiden voittamiseksi tehdään paikallisesti kunnissa.

Eläkkeelle siirtymistäaiotaan kunnissakäyttää henkilöstönvähentämiseen.

Kymmenen eläkkeellejäävän tilallepalkataan kahdeksanuutta työntekijää.

ERI IKA AHOPELTO/AAMULEHDEN ARKISTO