Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, syyskuu 2017

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymätSyyskuu 2017

115.9.2017 Teknologiateollisuus

Taustatietoa teknologiateollisuudesta sekä koko vientisektorista


Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

ABB, Ensto, Microsoft Mobile,

Murata Electronics, Nokia, Planmeca,

Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…

METALLIEN JALOSTUS

Boliden, Componenta, Kuusakoski,

Luvata, Outokumpu, Outotec,

Ovako, Sacotec, SSAB …

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,

Glaston, Kone, Konecranes, Metso,

Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,

Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,

Valtra, Wärtsilä…

TIETOTEKNIIKKA-ALA

Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,

Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu

Finland, IBM, Innofactor, Knowit,

Microsoft, Nixu, Tieto…

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,

Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,

Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan

kokonaisuus


ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS

• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,

terveysteknologia

• liikevaihto (2016): 13,3 mrd euroa

• henkilöstö (2016): 38 000

METALLIEN JALOSTUS

• terästuotteet, värimetallit, valut,

metallimalmikaivokset


• henkilöstö (2016): 15 400

KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS

• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot


• henkilöstö (2016): 122 400

TIETOTEKNIIKKA-ALA

• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot


• henkilöstö (2016): 60 400

SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI

• teollisuuden, yhteiskunnan

ja rakentamisen asiantuntijapalvelut


• henkilöstö (2016): 49 800

Teknologiateollisuus

– Suomen suurin elinkeino


• 50 % Suomen koko viennistä.

• Alan yritykset investoivat Suomessa vuosittain noin 5,0 miljardia euroa.

• 70 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k -investoinneista.

• Alan yritykset työllistävät suoraan noin 295 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 750 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta.

• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden

pörssiyritysten henkilöstöstä 87 % on ulkomailla,

13 % Suomessa (2016)


87%

13%

HENKILÖSTÖSTÄTytäryrityksissä ulkomailla Suomessa

Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

715.9.2017 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12,3 miljardia euroa (2015).Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta

alueittain 2016 Tavaravienti yhteensä 25,2 mrd. euroa*

Pohjois-Amerikka2,5 mrd. €9,8 %

Länsi-Eurooppa13,7 mrd. €53,9 %

Etelä- ja Väli-Amerikka0,8 mrd. €3,2 %

Keski- ja Itä-Eurooppa3,8 mrd. €15,0 %

Afrikka0,4 mrd. €1,7 %

Lähi- ja Keski-Itä0,5 mrd. €1,8 %

Aasia3,7 mrd. €14,6 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloistaTavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2016*

815.9.2017 Teknologiateollisuus *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2015.Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)

Teknologiateollisuus50%

Metsäteollisuus15%

Kemianteollisuus15%

Muut toimialat20%

915.9.2017 Teknologiateollisuus *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2015. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2016*)

Koneet ja laitteet, 6.9

Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.5

Terästuotteet, 3.6

Pelit ja ohjelmistot, 3.7

Sähkökoneet ja -laitteet, 3.4

Värimetallit, 2.6

Tietoliikennelaitteet, 2.4

Autot ja autonosat, 2.2

Koneteollisuuden palvelut, 2.0

Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6

Metallituotteet, 1.2

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.1Metallien jalostuksen palvelut, 0.9

Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.3Metallimalmit, 0.2

Paperi, kartonki, pahvi, 7.0Sahatavara, 2.6

Massa, 1.8

Metsäteollisuuden palvelut, 0.4

Dieselpolttoaineet, 3.8

Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 3.1

Kumi- ja muovituotteet, 2.4

Kemianteollisuuden palvelut, 1.0

Lääkkeet, 0.9

Muut tavarat ja palvelut, 15.1

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat

noin 90 % Suomen tavaraviennin tuloistaTavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2015

1015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)

Teknologiateollisuus25.4 mrd.€

48%

Metsäteollisuus

11.3 mrd.€

22%

Kemianteollisuus

10.2 mrd.€

19%

Muut toimialat

5.8 mrd.€

11%

1115.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden

tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2016)

Koneet ja laitteet, 6.9

Terästuotteet, 3.6

Sähkökoneet ja -laitteet, 3.4

Värimetallit, 2.6

Tietoliikennelaitteet, 2.4

Autot ja autonosat, 2.2

Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.6

Metallituotteet, 1.2

Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.1Metallimalmit, 0.2

Paperi, kartonki, pahvi, 7.0

Sahatavara, 2.6

Massa, 1.8

Dieselpolttoaineet, 3.8

Kemikaalit ja kemialliset …

Kumi- ja muovituotteet, 2.4

Lääkkeet, 0.9

Muut tavarat , 5.9

Maailmantalouden näkymät- Kasvu jatkuu suotuisana


Bruttokansantuote on kasvanut pitkään

euroalueella, nyttemmin myös Suomessa

1315.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina

myös viennin lisääntyminen

1415.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään

Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa


1615.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (kansantalouden tilinpito)

Ruotsin kasvuvauhdilla Suomen bkt olisi 38 miljardia euroa ja kokonaisverotulot 17 miljardia euroa nykyistä suuremmat

160

170

180

190

200

210

220

230

240

250

260

Ruotsin bkt-kasvulla2009-2016

Saksan bkt-kasvulla2009-2016

EU-maiden bkt-kasvulla 2009-2016

Suomen toteutunutkehitys

Suomen bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1715.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto elokuu 2017. Lähde: Markit

Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella on

jatkunut viime kuukausinaTeollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto on kasvanut myös Suomessa,

mutta taso on matala


Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut

EU-maista eniten


Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä

tasolla


Suomessa kuluttajien luottamus on hyvällä tasolla

2115.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)


Kiinassa ja Intiassa kasvu jatkuu vahvana,

myös Brasilia on palautumassa kasvuunKiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 31 %


Euroalueen teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa hieman Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Brasilian teollisuudessa tuotanto on ennallaan Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta


Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto maailmalla jatkaa kasvuaan,

viime aikoina myös kehittyneissä maissa

2815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

2915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

Maailmankauppa on piristynyt uudelleen Tuonnin määrän kehitys

Tuonti Kiinaan on kasvanut useista maista


Tuonti Kiinaan on kasvanut useista maista



Rakentamisen kasvu Kiinassa on selvästi aiempaa

hitaampaaKiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %


Kiinteät investoinnit vähenevät edelleen erityisesti

Brasiliassa Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden vienti Venäjälle on elpynyt hieman


Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen

viennistä on pudonnut runsaaseen 5 prosenttiin

3515.9.2017 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.Lähde: Tulli

02468

1012141618202224262830323436384042

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017(1

-6)

%

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen

USA:ssa ovat elpyneet


Euron arvo vahvistunut suhteessa muihin valuuttoihin


3815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (April 2017)

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 %

vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 % Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-AmerikkaLänsi-EurooppaJapani

Kiina Intia

Muu it.

Euro

oppa

Venäjä

Bra

silia Meksik

o

Muu L

at.

Am

.

Lähi-

itä

jaAfr

ikka

Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %

Muu Aasia

3915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (April 2017), Tullihallitus

Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä

kasvaa 2,2 % vuonna 2017 Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani

KiinaIntia

Muu Aasia

Muu it.

Euro

oppa

Venäjä

Bra

silia

Muu L

at.

Am

.

Lähi-

itä ja A

frik

ka

Kasvu keskimäärin: +2,2 % M

eksik

o

Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %

Talouskasvu on maailmalla laaja-alaista 2017 Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %

4015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, August 2017Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu elokuussa 2017.

Pohjois-Amerikka: +2,3 %USA +2,2 %Kanada +2,7 %

Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,6 %Brasilia +0,4 %Meksiko +2,1 %Argentiina +2,8 %Venezuela -7,2 %Kolumbia +1,9 %Chile +1,4 %Peru +2,6 %

Länsi-Eurooppa: +1,8 %Saksa +1,8 %Iso-Britannia +1,6 %Ranska +1,6 %Italia +1,2 %Espanja +3,1 %Alankomaat +2,2 %Sveitsi +1,4 %Ruotsi +3,0 %Belgia +1,7 %Norja +1,7 %Itävalta +2,1 %Tanska +2,0 %Kreikka +1,1 %Suomi +2,3 %Portugali +2,6 %Irlanti +4,0 %

Lähi- ja Keski-ItäSaudi Arabia +0,0 % Israel +3,4 %

Aasia: +4,9 %Kiina +6,7 %Japani +1,4 %Intia +7,3 %Australia +2,2 %Etelä-Korea +2,8 %Indonesia +5,2 %Taiwan +2,2 %Thaimaa +3,4 %Malesia +5,0 %Singapore +2,5 %Uusi Seelanti +2,6 %Filippiinit +6,4 %Vietnam +6,3 %

AfrikkaEtelä-Afrikka +0,6 %Nigeria +0,8 %Egypti +3,7 %

Keski- ja Itä-Eurooppa: +2,9 %Venäjä +1,5 %Turkki +4,3 %Puola +3,8 %Tšekki +3,0 %Romania +4,6 %Ukraina +1,9 %Unkari +3,7 %Slovakia +3,3 %Slovenia +3,8 %Liettua +3,3 %Latvia +3,6 %Viro +3,1 %

Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa syksyllä 2017


Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi

hieman vuonna 2016 ollen 67,3 miljardia euroa

4215.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Teknologiateollisuuden ja koko teollisuuden

liikevaihto Suomessa on kasvanut

4315.9.2017 Teknologiateollisuus Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatLähde: Macrobond, Tilastokeskus

4415.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto kesäkuu 2017Lähde: Tilastokeskus (liikevaihdon arvoindeksit)

Myös teknologiateollisuuden viennin liikevaihto on kasvanut

60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

Liikevaihto kotimaahan

Liikevaihto yhteensä

Liikevaihto vientiin

Käyvin hinnoin, indeksi 2008=100

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on

kasvanut kaikilla päätoimialoilla

4515.9.2017 TeknologiateollisuusKausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajatOsuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa

hyvässä kasvussa (laivatilaukset vauhdittaneet)

4615.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2017.

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

9,000

10,000

11,000

12,000

13,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin

Muutos: II,2017 / II,2016 II,2017 / I,2017

Vientiin: +60 % +31 %

Kotimaahan: +15 % +8 %

Yhteensä: +47 % +25 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa

vahvistunut edelleen

4715.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.6.2017.

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

14,000

16,000

18,000

20,000

22,000

24,000

26,000

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017

Vientiin: +25 % +14 %

Kotimaahan: -1 % +2 %

Yhteensä: +18 % +10 %

*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset

Yhteensä

Teknologiateollisuuden tilauskannan kasvu ei

koske kaikkia yrityksiä


-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30.6.2017.

Tilauskannan muutos 30.6.2017 / 30.6.2016, %

Yritykset satunnaisjärjestyksessä

Tarjouspyyntöjä* on edelleen paljon liikkeellä

- kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen tilauksiksi

4915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2017.

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40Saldoluku

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

*) ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,5006,0006,5007,0007,5008,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: II,2017 / II,2016 II,2017 / I,2017

Vientiin: +11 % +4 %


Yhteensä: +18 % +9 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta

Suomessa


0500

1,0001,5002,0002,5003,0003,5004,0004,5005,0005,5006,0006,5007,0007,5008,0008,500

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017

Vientiin: +8 % +4 %



Yhteensä

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa


0

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

5,000

5,500

6,000

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: II,2017 / II,2016 II,2017 / I,2017

Vientiin: +113 % +53 %


Yhteensä: +86 % +45 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta

Suomessa


01,0002,0003,0004,0005,0006,0007,0008,0009,000

10,00011,00012,00013,00014,00015,00016,000

Vientiin

Kotimaahan


Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017

Vientiin: +31 % +17 %

Kotimaahan: -10 % -2 %

Yhteensä: +23 % +14 %

Yhteensä

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset

Suomessa


0

50

100

150

200

250

300

350

Yhteensä

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: II,2017 / II,2016 II,2017 / I,2017

Vientiin: -28 % -46 %


Yhteensä: +5 % -8 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta

Suomessa


0

100

200

300

400

500

600

700

800

Vientiin

Kotimaahan

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2016 30.6.2017 / 31.3.2017

Vientiin: +78 % +2 %



Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa


050

100150200250300350400450500550600650700750800850

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: II,2017 / II,2016 II,2017 / I,2017

Yhteensä: -1 % -12 %

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa


0

200

400

600

800

1,000

1,200

1,400

1,600

1,800

2,000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017


Muutos: 30.6.2017 / 30.6.2017 30.6.2017 / 31.3.2017

Yhteensä: -2 % -5 %

*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on

kasvanut 6 000:lla tammi-kesäkuussa

5815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

150,000

170,000

190,000

210,000

230,000

250,000

270,000

290,000

310,000

330,000

350,000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017(30.6.)

Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla

Teknologiateollisuus rekrytoi tammi-kesäkuussa

22 600 henkilöä, viime vuonna kaikkiaan 28 500

5915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

-4,000

-2,000

0

2,000

4,000

6,000

8,000

10,000

12,000

14,000

2014Q3 2014Q4 2015Q1 2015Q2 2015Q3 2015Q4 2016Q1 2016Q2 2016Q3 2016Q4 2017Q1 2017Q2

Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta

Suomessa ja syksyn 2017 näkymistä


• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä 67,3 miljardia euroa vuonna 2016. Kasvua edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta noin puoli prosenttia. Tammi-kesäkuussa 2017 liikevaihto oli 11 % suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin tammi-maaliskuussa ja 47 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2016.

• Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 10 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 kesäkuussa.

• Teknologiateollisuuden liikevaihto on syksyllä 2017 suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa kasvoi tammi-kesäkuussa ja oli kesäkuun lopussa noin 296 000. Henkilöstöä oli kaksi prosenttia eli noin 6 000 enemmän kuin keskimäärin vuonna 2016.

• Alan yritykset rekrytoivat tammi-kesäkuussa uutta henkilöstöä yhteensä 22 600. Vuoden 2016 aikana rekrytointeja oli kaikkiaan 28 500. Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.

6115.9.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa

noin kolmannes on alihankintaa Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa

23.75

4.35

4.89

1.28

11.13

2.10

17.20

1.14

1.22

5.56

5.86

3.42

0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00

Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelutyhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa

Miljardia euroa

6215.9.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012

Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa

puolet suuntautuu alihankintaanSuomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa

150,900

39,200

34,200

4,500

68,800

4,200

0 50,000 100,000 150,000 200,000

Teknologiateollisuuden tuotteet japalvelut yhteensä

Teollisuuden, yhteiskunnan jarakentamisen asiantuntijapalvelut

Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot

Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,instrumentit

Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot

Terästuotteet, värimetallit, valut

Suomen talouskasvu on vakaalla pohjalla, jos myös vienti kasvaa



• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa.

• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla tarvitaan.

• Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava.

• Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky.

– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.

Elinkeinoelämän usko Suomeen on

palautettava• Rakenneuudistukset välttämättömiä

julkisen talouden tasapainottamiseksi.

– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen.

– Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin.

– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.

– Liikennekaari.

• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.

6515.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto huhti-kesäkuu 2017Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen tavara- ja palveluviennin arvo on

kasvanut tänä vuonna

6615.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti on edelleen matalalla tasolla ja

riittämätön rahoittamaan julkista sektoria Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden

kehityksestä


Suomen palveluvienti ei ole korvannut

tavaraviennin pudotusta 2008 jälkeen


6915.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto kesäkuu 2017Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)

Suomen tavaraviennin arvo on kasvanut tänä vuonna

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

7015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus

tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloistaPeliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

2011 2012 2013 2014 2015

Teknologia-, metsä-ja kemianteollisuudenpalveluvientiSuomesta (ml.peliteollisuus)

Muiden toimialojenpalveluvientiSuomesta

Viennin suhde bkt:hen on kasvanut Suomessa,

mutta on merkittävästi alempi kuin vuonna 2008


Talouskasvua rajoittaa vientisektorin tuotanto-kapasiteetin pudotus 20 %:lla ja korkea käyttöaste Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin kasvun jatkumiselle

7215.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi

55%

60%

65%

70%

75%

80%

85%

90%

95%

100%

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125Teollisuudentuotantokyky(tuotanto, joskapasiteettitäyskäytössä), vas.ast.

Teollisuudentuotanto(2008=100), vas.ast.

Teollisuudenkapasiteetinkäyttöaste, %, oik.ast.-19 %

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

-21 %

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on

Suomessa historiallisen matalalla tasolla

7315.9.2017 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,

mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä

julkista sektoria

7415.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

300000

350000

400000

450000

500000

550000

600000

650000

700000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Teollisuus Julkinen sektori

Työpaikkojen määrä Suomessa

7515.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus

Teollisuusyritysten lukumäärä Suomessa on

vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen

5200

5400

5600

5800

6000

6200

6400

6600

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Vähintään viiden henkilön yritykset


Viennin pudotuksen seuraus: julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet merkittävästi

7715.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD

Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasollaVerotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

7815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2017)

Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii

vahvaa talouskasvua ja lisää menoleikkauksia Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan

42

44

46

48

50

52

54

56

58

60

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e

Suomi Tanska Ruotsi Saksa

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %


Suomen vaihtotase on edelleen negatiivinen

8015.9.2017 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettavaErikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013

413

3 611 14

5

20

715

6

237

6

810

98

9

10

15

1119

17

149

2020 16 14

22

1524

24 29

33

75 72 6965 64 64 63

55 54 50 46

28

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro

250+

50-249

10-49

0-9

Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %


*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroaPieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroaKeskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroaSuuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa

vientiään ulkomaille Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Suuri yritys

Keskisuuri yritys

Pieni yritys

Mikroyritys

8215.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon

teknologiateollisuudessa Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2016, %

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100


Viennin osuus liikevaihdosta:• mediaani 14 %• 21 %:lla ei

lainkaan omaa vientiä

• 39 %:lla omaavientiä 0-5 %liikevaihdosta


• Cleantech

– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat

– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat

• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet

• Meriteollisuus

• Ohjelmistot ja pelit

• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut

• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)

• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö

• Autoteollisuuden murros

• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen vientiä tukevat myös yksittäiset suurinvestoinnit

Laskelma Turun laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan kokonaisvaikutuksesta Suomen vientiin vuosina 2017-2019


Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta Suomen vientiin vuosina 2017-2019

8515.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

60

65

70

75

80

85

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Tavara- ja palveluvienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin

Koko tavara- ja palveluvienti kasvaa 4,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla, jos vienti muutoin 2016 tasolla

Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta Suomen tavaravientiin vuosina 2017-2019

8615.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry

40

45

50

55

60

65

70

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin

Tavaravienti kasvaa 6,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla, jos vienti muutoin 2016 tasolla

Tuottavuus ja investoinnit ovat keskeisiä kilpailukyvyn kannalta


Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla kuin vuosina 2007-2008

8815.9.2017 Teknologiateollisuus*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden

päätoimialoilla

8915.9.2017 Teknologiateollisuus*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Lähde: Tilastokeskus

9015.9.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus

vaihtelee merkittävästi Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2016

0 €

10,000 €

20,000 €

30,000 €

40,000 €

50,000 €

60,000 €

70,000 €

80,000 €

90,000 €

100,000 €

110,000 €

120,000 €

130,000 €

140,000 €

150,000 €

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on lähes 50 %

suurempi kuin palveluyrityksissä

9115.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)

50,000

60,000

70,000

80,000

90,000

100,000

110,000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä

Euroa/työntekijä

Yritysten investoinnit Suomessa on saatava

ennustettua vahvempaan kasvuun, nykyinen

kehitys on riittämätön

9215.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (June 2017)

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e

Yritysten investoinnit, indeksi 2005=100

Ruotsi

USA

Alankomaat

Sveitsi

Saksa

Suomi

Yritysten investoinnit ovat reaalisesti lähes 6 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin 2008 Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

9315.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Miljardia euroa, vuoden 2016 hintatasossa

Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat

reaalisesti 3,0 sekä T&K-investoinnit 2,7 miljardia

euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008


56789

10111213141516171819202122

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit

Miljardia euroa, vuoden 2016 hintatasossa

Yritysten kasvupotentiaali Suomessa on rajallista

nykyisellä investointikehityksellä


70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tietoliikennelaitteet jakoneet

Investoinnit yhteensä

Tuotannolliset ja muutliikerakennukset

Tutkimus- jakehittämisinvestoinnit

Kiintein hinnoin, indeksi 2005=100

Yritysten työvoimakustannukset, voitot jainvestoinnit


50

55

60

65

70

75

80

85

90

95

100

105

110

115

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Palkat ja sivukulut

Voitot verojen jälkeen

Tuotannolliset ja t&k-investoinnit

Käyvin hinnoin, indeksi, 2008=100

Yritykset Suomessa investoivat suunnilleen saman

verran kuin pääomia kuluu (poistot)


16

18

20

22

24

26

28

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen

Miljardia euroa, käyvin hinnoin

9815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2017)

Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit

Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa

0

1,000

2,000

3,000

4,000

5,000

6,000

7,000

8,000

9,000

10,000

11,000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e

Teollisuus (ml. koko teknologiateollisuus)Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi


Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia

investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)

9915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainenkehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)

5.4

9.5

3.6

15.1

2.63.7

2.7

4

1.22

1.1

3.4 3.32.8 2.7 2.3 2.2 2.1

1.4 1.4 1 0.9

0123456789

1011121314151617

Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta

Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta

% bkt:sta

10015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia

investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…) Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa

11%

17%19%

24%

28% 29% 30%

35% 36% 37%

48%

8% 8%

16%

21%

14%

29%

17%

23%21%

14%

23%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

Teollisuus Kauppa

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon

Suomessa, Ruotsissa ja Virossa

10115.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat

32

34

36

38

40

42

44

46

48

50

52

54

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja

Virossa


18

20

22

24

26

28

30

32

34

36

38

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa

ja Virossa


95

145

195

245

295

345

395

445

495

545

595

645

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset)

Ruotsi

Suomi

Viro

10415.9.2017 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa

kannattavuuden putoaminen Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen

Suomen talous ei ole vahvalla pohjalla, ellei yritysten investointeja saada merkittävään kasvuun- tuotanto, automaatio, digitaalisuus

- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys


YRITYSVEROTUS, INVESTOINNIT JA KASVU

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille 2016 tehdyn kyselyn tulokset

Taloustutkimus Oy:

Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani

Koskinen


Yrityksillä on paljon investointitarpeita, mutta kyky toteuttaa niitä on useasti heikko

10715.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin

investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden

aikana?


18

1214

2433

15

2418

1818

73

6280

7061

85

6575

7673

9

26766

118

69

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kaikki

HENKILÖKUNTALUOK…

1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

ULKOMAISEN YHTIÖN…

Kyllä

Ei

LISTATTU YRITYS

Kyllä

Ei

Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan

Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön

ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?


26

20

28

26

24

18

69

63

69

71

76

82

5

18

3

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki

HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA

1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan

Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat 60 % koko elinkeinoelämän investoinneista%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014

11015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)

Alle 10 henkilöä työllistävät24,5 % (344 471 yritystä)

10-49 henkilöä työllistävät14,1 % (15 978 yritystä)

50-249 henkilöä työllistävät16,0 % (2 554 yritystä)

250-499 henkilöä työllistävät 5.8 % (305 yritystä)

500-999 henkilöä työllistävät6,9 % (159 yritystä)

Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia saada pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:

pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta


64

40

53

77

100

100

20

40

20

21

15

20

25

2

1

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö*

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos

70 % teknologia-teollisuuden yrityksistä

Vastaajat = 103

*pieni vastaajamäärä, n<20


Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä

investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016


-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(mediaani +4,9 %)

Kannattava (26 % yrityksistä)

Tyydyttävä (23 %)

Heikko (30 %)

Tappiollinen(21 %)

Selvityksen päätulos:

Suomen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää myös yritysverotuksen uudistamista, jotta investoinnit ja vienti saadaan kasvuun


Veromallit - tausta


• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan

yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.

• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä

sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua

investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.

• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia

eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten

yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.

• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet

(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset

perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.

Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I


1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%). Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.

2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.

*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot) vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä korkosuorituksia.


Veromallit II


3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli): Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.

5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan. Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.

8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat

merkittävää yritysverotuksen uudistamista -

mieluisin yritysveromalli


2

35

34

13

2

7

4

1

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

ACE-malli

CBIT-malli

Yhteisövero osingonjakohetkellä

Viron yritysveromalli

Varausmalli

Vapaat poisto-oikeudet

Yhteisöveron alentaminen

Nykymalli

Muu

Eos

%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa

kaiken kokoisia yrityksiä

Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)


ACE-malli CBIT-malliYhteisöveroosingonjako-

hetkellä

Vironyhteisövero-

malliVarausmalli

Vapaatpoisto-

oikeudet

Yhteisöveronalentaminen

Nykymalli Muu

1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4

10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1

50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1

250 - 499 hlö 47 37 5 5 5

500- hlö 7 27 20 7 20 13

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös

pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton

verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64

% pörssiyhtiöistä


ACE-malli CBIT-malliYhteisöveroosingonjako-

hetkellä

Vironyhteisö-veromalli

VarausmalliVapaatpoisto-

oikeudet

Yhteisöveronalentaminen

Nykymalli Muu

Listattu yhtiö 32 27 5 23 9

Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100%

Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien vaikutukset yritysten investointeihin, työllisyyteen ja verotuloihin


Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman

veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne

kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan

kolmen vuoden aikana?


29

28

35

30

11

44

38

48

39

61

31

27

35

16

30

28

69

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisivaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönottovähentäisi investointeja

Vastaajat = 292


Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman

veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne

investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen

Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?


21

19

26

16

24

9

49

47

50

53

41

36

30

33

24

31

35

55

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja merkittävästi

veromallin käyttöönotto edistäisiinvestointeja jonkin verran

veromallin käyttöönotolla ei olisivaikutusta investointeihin

veromallin käyttöönottovähentäisi investointeja

Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan

keskeinen tavoite lähivuosina?


8

16

3

7

24

23

22

18

25

20

18

31

17

18

15

18

35

8

22

11

23

26

18

15

23

32

27

20

6

8

7

5

7

8

15

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kaikki


1 - 9 hlö

10 - 49 hlö

50 - 249 hlö

250 - 499 hlö*

500- hlö*

%

tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksestapyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisenapyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkojapyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja

Vastaajat = 298


Yritysten arvio veromallieninvestointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtäsuuriksi koko elinkeinoelämässäInvestointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa

12615.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

Toteutunut kehitys, ml. Etlanennuste vuodelle 2016(+4,3%)Viron yritysveromalli

Yhteisöveroosingonjakohetkellä

Investointivarausmalli

+ 21%

+ 20%

+ 11%

Miljardia euroa, käyvin hinnoinVeromallien investointivaikutuksista on vähennetty 9 %-yksikköä, mikä vastaa odotettua normaalia investointien kasvua vuosina 2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma

Suomessa 2016 (yhteensä 94,9 miljardia euroa)


Kotitalouksien ansio-

ja pääomatuloverot, 28, 29%

Pakolliset

sosiaaliturvamaksut, 27.7, 29%

Arvonlisäverot,

19.5, 21%

Yhteisöverot, 4.8, 5%

Energiaverot, 4.4, 5%

Omaisuusverot, 3.1, 3%Muut verot, 7.4, 8%

Lähde: Tilastokeskus


Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja

työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)


Yritysveromalli Välitön vaikutus yhteisö- ja osinkovero-kertymään

Työpaikkojen lisääntyminen 2-3 vuodessa

Työpaikkojen lisääntyminen kasvattaa verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja 2-3 vuodessa

Yhteisövero osingonjakohetkellä (verokanta 20 %)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 750- 1 240(- 1 730)

+ 20 500 + 730

Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)• Jos osingonjako vähenee 20 %• Jos osingonjako vähenee 30 %• (Jos osingonjako vähenee 40 %)

- 40 - 620 (- 1 200)

+ 21 000 + 750

Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390

Suomen jäykkä palkkamalli ja työlainsäädäntö heikentävät jatkuvasti kustannuskilpailukykyä- Vientivetoinen työmarkkinamalli

tukemaan talouskasvua


13015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut

noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Koko elinkeinoelämän työpaikat Suomessa ovat

edelleen vuoden 2008 alapuolella

13115.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

1,300

1,350

1,400

1,450

1,500

1,550

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tuhatta työpaikkaa

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa

on korkealla tasolla, mutta alenemassa

13215.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

Suomen kustannuskilpailukyky on edelleen

heikompi kuin kilpailijamaissa

13315.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Suomen Pankki

80

90

100

110

120

130

140

150

160

1995 2000 2005 2010 2015

Suomi Kauppakumppanimaat Euroalue 12

Indeksi, 1999 = 100

*) Työkustannukset jaettuna vaihtosuhdekorjatulla työn tuottavuudella.Ennuste: Euroopan komissio. 34093

Lähteet: Euroopan komissio, OECD, Macrobond ja SP:n laskelmat.

Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset* Suomen valuutassa

13415.9.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa hinta- ja kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2017, Lähde: Euroopan keskuspankki

Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky suhteessa

euromaihin on parantunut viime aikoina Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit

94

96

98

100

102

104

106

108

110

112

114

2000=100

2005=100

2008=100

Suomenhinta-ja kustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomenhinta-ja kustannus-kilpailukykyparanee

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

13515.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2017.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Myös Suomen teollisuudessa

kustannuskilpailukykyä on edelleen parannettava Työn hinta on ristiriidassa tuottavuuden ja hyvän työllisyyskehityksen kanssa

75

80

85

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)Teollisuuden tuottavuus (jalostusarvo käyvin hinnoin per tehdyt työtunnit)Teollisuuden työn hintaTeollisuuden työpaikat

2005=100

13615.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2017.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

Yksikkötyökustannusten ongelma koskee edelleen

myös Suomen teollisuutta Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus

90

95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

150

155

160

Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin

Suomenteollisuudenkustannus-kilpailukykyheikkenee

Suomenteollisuudenkustannus-kilpailukykyparanee

2005,I=100

13715.9.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2017.Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts

Teollisuuden työpaikkakehitys Suomessa, Ruotsissa

ja Saksassa

75

80

85

90

95

100

105

110

Suomi Ruotsi Saksa

2005=100

TES-korotusten ja toteutuneiden

palkankorotusten muutos Suomessa

13815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

9.0

10.0

11.0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti

%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden

palkankorotusten muutos Saksassa

13915.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Statistisches Bundesamt, WSI

-6.0

-5.0

-4.0

-3.0

-2.0

-1.0

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti

%-yksikköä

14015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, TUKUSETO Statistisches Bundesamt, WSI

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten

muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä

-6.0

-4.0

-2.0

0.0

2.0

4.0

6.0

8.0

10.0

12.0

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suomi Saksa

TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2016, %-yksikköä

13 %-yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset

ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012

14115.9.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

18.517.7 17.6

14.813.4

12.711.9 11.8 11.6

10.1 9.98.9

7.1

1.1

-0.7 -3.2

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla

teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012

14215.9.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointiLähde: Eurostat

42.541.540.638.5

37 36.335.633.2

31.930.9

27.527.3

23.422.9

14.714.612.411.8

10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.34.5 3.3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

Euroa/tunti

14315.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board

Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat

ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Sveitsi

Norja

Belgia

Tanska

Ruotsi

Saksa

Ranska

Suomi

Itävalta

Australia

Alankomaat

USA

Luxemburg

Irlanti

Iso-Britannia

Kanada

Italia

Singapore

Espanja

Japani

Uusi Seelanti

Etelä-Korea

Israel

Argentiina

Slovenia

Kreikka

Slovakia

Viro

Portugali

Tšekin tasavalta

Taiwan

Unkari

Puola

Brasilia

Latvia

Liettua

Meksiko

Romania

Bulgaria

Filippiinit

Euroa / tunti

Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja, Sveitsi)

14415.9.2017 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %. Lähde: Eurostat

Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*

36

37

38

39

40

41

42Tuntia

14515.9.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 21 %:ssa yrityksistä vuonna 2016. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten

osuus jalostusarvosta on keskimäärin 76 % Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2016

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

110

120

Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Työvoima-kustannusten osuus jalostusarvosta:- mediaani 76 %


%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja tappiolliset yritykset työllistävät 51 % eli 148 000 koko henkilöstöstä Suomessa Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2016


-30

-25

-20

-15

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30(mediaani +4,9 %)

Kannattava

Tyydyttävä (23 %)

Heikko (30 %)

Tappiollinen

Teknologiateollisuuden henkilöstökehitys Suomessa ja maailmalla


Teknologiateollisuuden henkilöstö

14815.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

Henkilöstöstä noin 4 000lomautusjärjestelyjen

piirissä 30.6.2017

(30.6)

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa

päätoimialoittain


(30.6)

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla päätoimialoittain

15015.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond


ulkomailla alueittain



ulkomailla alueittain



ulkomailla maittain

15315.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Kiina, 40,747, 14%

Intia, 31,592, 11%

Yhdysvallat, 29,380, 10%

Saksa, 18,587, 7%

Ruotsi, 14,947, 5%Puola, 14,841, 5%

Meksiko, 14,033, 5%

Ranska, 9,584, 3%

Brasilia, 8,103, 3%

Iso-Britannia, 7,465, 3%

Italia, 6,751, 2%

Kanada, 5,161, 2%

Venäjä, 5,063, 2%

Muut maat, 78,690, 28%

Tiedot vuodelta 2016

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö


(30.6)

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

tytäryrityksissä ulkomailla


Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö


(30.6)

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö



Metallien jalostuksen henkilöstö


(30.6)

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö


(30.6)

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö



Tietotekniikka-alan henkilöstö


(30.6)

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä

ulkomailla


Teknologiateollisuuden henkilöstön

eläkkeelle siirtyminen

16415.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen

Toimihenkilöt

Työntekijät

Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden

(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen

16515.9.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2016


250–499 henkilön yritykset

69,03539%

29,78717%

28,01616%

50,68328%

1,42192 %

84 kpl5 %

40 kpl2 % 22 kpl

1 %

Yritysten lukumäärä / 1 567 Henkilöstön määrä / 177 521

1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset

1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2016


481 kpl 34%

479 kpl33 %

258 kpl 18%

203 kpl 14%

Yritysten lukumäärä / 1 421 Henkilöstön määrä / 69 035

5,1097%

15,29022%

17,92426%

30,71245%





Economy & Finance

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, syyskuu 2017