Embed Size (px)
Citation preview
1
V U O S I K E R T O M U S 2 0 1 4
2
YHTEYSTIEDOT KOTEKON KAMPUS, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka
Kymen Konservatorio ja oppisopimuskoulutus, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 KotkaHAMINAN KAMPUS, Erottajankatu 21, 49400 Hamina
MALMINGIN KAMPUS Aikuiskoulutus, Malminginkatu 6-8, 48600 Kotka KATARIINAN KAMPUS, Lehmustie 4, 48130 Kotka
KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka
3
YHTEYSTIEDOT KOTEKON KAMPUS, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka
Kymen Konservatorio ja oppisopimuskoulutus, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 KotkaHAMINAN KAMPUS, Erottajankatu 21, 49400 Hamina
MALMINGIN KAMPUS Aikuiskoulutus, Malminginkatu 6-8, 48600 Kotka KATARIINAN KAMPUS, Lehmustie 4, 48130 Kotka
KOTKAN - HAMINAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, Kymenlaaksonkatu 29, 48100 Kotka
SISÄLLYS
Rehtorin katsaus ..................................................................................................................... 4
Tulosyksiköiden katsaukset ....................................................................................................... 6
Ammatillisen peruskoulutuksen aloitusryhmät käynnistyivät suunnitellussa laajuudessa ................... 6
Ammatillinen aikuiskoulutus mukana työelämän muutoksessa ...................................................... 8
Oppisopimuskoulutuksessa korostuu työssäoppiminen ................................................................. 10
Rannikkopajat - tukea nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin .......................................................... 12
Koulutus- ja kehittämistoiminta ................................................................................................. 14
Toiminnan laatua kehitetään järjestelmällisesti ......................................................................... 14
Projekteissa opetuksen kehittämisen painopisteitä:
Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö ......................................................... 15
Kulttuuri tekee hyvää ........................................................................................................... 16
Liiketalouden ja viestintätekniikan alat ........................................................................................ 18
Teknologiateollisuus uskoo uusiutuviin energiamuotoihin .............................................................. 20
Liikennettä maalla ja merellä .................................................................................................... 22
Autojen anatomia tutuksi ......................................................................................................... 24
Rakennusalalla kohtuullisen hyvät ja vakaat näkymät .................................................................. 26
Sähkö- , ICT- ja prosessialat ..................................................................................................... 28
Hyvinvointialalla tehdään työtä ihmisten hyväksi ......................................................................... 30
Asiakaspalvelutaidot korostuvat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ............................................ 32
Onnistuvaa oppimista .............................................................................................................. 34
Yhä monipuolisemmin suomea ja venäjää .................................................................................. 35
Aitoa ja aktiivista kansainvälisyyttä ............................................................................................ 36
Kehittämistoimintaa yritysten parhaaksi ..................................................................................... 37
Samassa veneessä .................................................................................................................. 38
Yhteistoiminta- ja luottamusmiesorganisaatio ............................................................................. 41
4
Toiminta-ajatuksemme mukaises-ti koulutamme osaajia työelämän tarpeisiin ja tuemme yksilön kehit-tymistä. Osallistumme aktiivisesti
työelämän ja alueen kehittämiseen. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän tehtävänä on järjestää laadukkaita ammattiosaamisen kehittämisen palveluita seutumme nuorille, aikuisille ja työyhteisöille sekä var-mistaa, että seudulla on riittävästi osaavaa työvoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Tavoitteenamme on olla vi-siomme mukaan innovatiivinen ammattiosaamisen edel-läkävijä ja työelämän halutuin kumppani.
Voimme olla tyytyväisiä kuuluneeseen vuoteen. Koulutus-kuntayhtymän vuoden 2014 tulos toteutui ylijäämäisenä551.072 euroa. Toimintatuotot olivat kokonaisuudessaan36.567.306 euroa. Tulos oli kohtuullisen hyvä huomi-oon ottaen sen, että kuntayhtymän tulorahoitus supis-tui edellisvuoteen verrattuna noin 1,8 miljoonaa euroa.
Ammattiopiston opiskelijamäärä oli opiskelijatyövuosina3 500. Asiakasvirtaama ylitti 7 500 henkilöä sisältäen myös nuorten työpajatoiminnan asiakkaat. Vuoden 2014 aikana toteutettiin korjaus- ja laiteinvestointeja noin 2,19 miljoonaa euron arvosta. Kuntayhtymän henkilöstömää-rä oli vuoden 2014 lopussa 400. Olemme tällä hetkellä seudun kuudenneksi suurin työnantaja.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä oli 2347.Opiskelijamäärä väheni edellistä vuodesta 121 opiske-lijalla. Opiskelijamäärän lasku johtui aloituspaikkojen suunnitelmallisesta vähentämisestä OKM:n rahoitusleik-kausten johdosta. Ammatillisen peruskoulutuksen suosio
pysyi edelleen hyvänä ja yli 60 prosenttia ikäluokasta haki ammatilliseen koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Yhteishaku-uudistus kuitenkin vähensi ensisijaisten ha-kijoiden määrää 174 hakijalla, koska ammatillisen tut-kinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät olleet enää hakukelpoisia kevään 2014 yhteishaussa. Amma-tillisen perustutkinnon suoritti vuoden 2014 aikana yh-teensä 710 opiskelijaa.
Ammatillisessa aikuiskoulutuksen opiskelijavirtaama oliyhteensä 4 519 asiakasta. Opiskelijavolyymi kasvoi am-matillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa, mutta maksulli-sen palvelutoiminnan eli henkilöstö- ja työvoimakoulutuk-sen koulutusvolyymi sen sijaan laski työvoimakoulutusten hankintojen vähenemisestä sekä kiristyneestä kilpailusta johtuen. Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoi-tukseen saatiin 50 opiskelijatyövuoden lisäys nuorten ai-kuisten osaamisohjelman toteuttamiseen.
Oppisopimuskoulutuksen volyymi on vähentynyt amma-tillisen lisäkoulutuksen oppisopimusten leikkausten joh-dosta. Vuonna 2014 oppisopimusopiskelijoita oli 501.
Nuorten työpajoilla (Rannikkopajoilla) oli asiakkaita yli 800. Pajavalmennuspäiviä kertyi enemmän kuin edellise-nä vuotena, yhteensä 35 164 päivää. Pajoille on hakeu-tunut yhä haastavammassa tilanteessa olevia nuoria, joitaon ohjattu erilaisiin tukitoimenpiteisiin. Nuorten työpa-joilla on merkittävä rooli nuorisotakuun toteuttamisessaseudullamme.
Toimintaympäristössämme on tapahtunut poikkeuksel-lisen paljon muutoksia. Muutokset ovat kohdistuneet
EKAMIN SUOSIO PYSYI HYVÄNÄ, MUTTA SÄÄSTÖTOIMENPITEILTÄ EI VÄLTYTTY
5
ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, lainsäädäntöön ja tutkintoihin. Myös teknologian kehitys haastaa työelä-mää ja ammatillista koulutusta. Tämän johdosta meillä Ekamissa on toimittava proaktiivisesti. On uudistettava koulutus- ja palvelutarjontaa, opetusta sekä oppimisym-päristöjä, jotta pystymme vastaamaan asiakkaittemme tarpeisiin myös 2020-luvulla.
Haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme, sidosryhmiä ja henkilöstöä erinomaisesta yhteistyöstä seutumme am-matillisen osaamisen kehittämisessä.
Sami Tikkanenkoulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori
Ekamin tilikauden tulos pääsi tavoitteeseensa
611
968
551
0
200
400
600
800
1000
1200
2012 2013 2014
Ekamin tilikauden tulos 2014 ylsi tavoitteeseen.
Ekamin toimintakate (tEUR) jäi hieman alle tavoitteen
2490
3030
2565
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2012 2013 2014
Ekamin toimintakate (tEUR) jäi hieman alle tavoitteen.
6
Ammatillisen peruskoulutuksen vetovoimaisuus jatkuiSyksylle 2014 suunniteltu ammatillinen peruskoulu-tus käynnistyi suunnitellusti. Eniten hakijoiden kiin-nostusta herätti sosiaali- ja terveysala.
Kaksoistutkinnon suorittajien määrä oli 180. Urheiluakatemiassa opiskeli 25. Määrät olivat samaa tasoa kuin aiempinakin vuosina.
Koulutusaloilla on sopeutettu toimintaa suhteessa talousarvioihin ja in-vestointeja on mietitty kriittisesti. Alojen keskittäminen kampuksittain tuo säästöjä laitehankinnoissa ja niiden ylläpitämisessä. Se myös mahdollis-taa henkilöstön osaamisen ja opetuksen kehittämisen. Painopisteenä on keskeyttämisen ehkäisy ja opintojen henkilökohtaistaminen.
Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen uudistumiseen on valmistau-duttu mm. kehittämällä opetuksen integrointia atto-opintojen ja eri tutkin-tojen osalta sekä kehittämällä ohjauspalveluita, henkilökohtaisia opinto-polkuja, työvaltaista opetusta, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, kilpailutoimintaa sekä mahdollistaa opintojen nopeuttaminen. Uudet tut-kinnonperusteet tulevat voimaan 1.8.2015, joten syyslukukauden aikana on suunniteltu, ohjeistettu ja käynnistetty opetussuunnitelmatyö eri aloilla.
Erityisopetuksen toimintojen kehittämistä on jatkettu käynnistämällä ERVA-toiminta, jossa jokaisella alalla on oma erityisopetuksesta vastaava opettaja.
Ammattistarteissa Kotkassa ja Haminassa on ollut pääpaino opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittämisellä sekä ammatillisten suun-nitelmien selkiyttämisellä esimerkiksi tutustumalla eri ammattialoihin. Li-säksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus korottaa peruskoulun matematii-kan ja kielten arvosanoja.
Valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa on keskitytty opiskelijoi-den valmentamiseen ja ohjaamiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja
AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN ALOITUSRYHMÄT KÄYNNISTYIVÄT SUUNNITELLUSSA LAAJUUDESSA
TULOSYKSIKÖIDEN KATSAUKSET
7
AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN ALOITUSRYHMÄT KÄYNNISTYIVÄT SUUNNITELLUSSA LAAJUUDESSA
itsenäiseen elämään. Kaikille opiskelijoille on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suun-nitelma (HOJKS). Koulutukseen on sisältynyt opiskeluval-miuksia ja toimintakykyä edistävien taitojen harjoittelua sekä ammatinvalintaa ja työelämävalmiuksia tukevien taitojen harjoittelua.
Alustavia kehittämissuunnitelmia on tehty ennakoiden tulevaa VALMA -koulutusta, johon tulevat sisältymään sekä ohjaavat ja valmistavat että valmentavat ja kun-touttavat koulutukset.
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Kansainvälisessä toiminnassa ulkomaanjaksoille on osal-listunut Ekamista 55 opiskelijaa ja Ekamiin on tullut 91 opiskelijaa ulkomaisista partnerikouluista.
Työelämäyhteyksiä on kehitetty hanketoiminnalla ja eri-laisten alakohtaisten projektien avulla. Alat ovat kehittä-neet laajennettuja työssäoppimisjaksoja ja ammattiosaa-misen näyttöjä yhteistyössä työelämän kanssa.
Pedagogiset kehittämistiimit ovat aktiivisesti osallistuneet opetuksen kehittämissuunnitelmien laadintaan ja uusien opetusmenetelmien koulutussuunnitteluun. TVT-työryh-mässä on kartoitettu tieto-ja viestintätekniikan laitekan-taa. Työryhmä on suunnitellut ja laatinut toteuttamis-suunnitelman opetushenkilöstölle tarjottavista koulutuk-sista mm. opetusmenetelmiin, laitteiden hyödyntämiseen sekä ohjelmien käyttöön.
Ulla Jaskariapulaisrehtori, ammatillinen peruskoulutus
Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste
5459 62
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2012 2013 2014
Ammatillisen peruskoulutuksen läpäisyaste 2014
Ammatillinen peruskoulutus, ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin
1,24
1,40
1,1
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
1,60
2012 2013 2014
Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määräsuhteessa aloituspaikkoihin.
Ammatillinen peruskoulutus, valmistuneiden sijoittuminen (%) työelämään tai jatko-opiskeluun
7175
70
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2012 2013 2014
Ammatillinen peruskoulutus, valmistuneiden sijoittuminen (%) työelämään tai jatko-opiskeluun.
8
AEkamin aikuiskoulutuksen tehtävä-nä on järjestää ammatillista kou-lutusta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin Etelä-Kymenlaaksossa.
Tavoitteena on parantaa opiskelijan työmahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia yksilölliseen itsensä kehittämiseen. Aluekehittämisen näkökulmasta tehtävänä on parantaa alueen työväestön osaamista ja samalla kilpailukykyä. Osaamisen kehittämisen tarve korostuu erityisesti työ-elämän muutostilanteissa.
Ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään työ- ja elin-keinoministeriön hankkimana työvoimakoulutuksena, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitteise-na ammatillisena perustutkinto- ja lisäkoulutuksena, oppisopimuskoulutuksena sekä yritysten henkilöstökou-lutuksena. Lisäksi vuonna 2014 koulutusta järjestettiin 20—29-vuotiaille suunnatun nuorten osaamisohjelman puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamas-ta osaamisohjelmasta saatiin lisärahoitusta ammatti-tutkintojen, erikoisammattitutkintojen sekä niiden osien järjestämiseen nuorille aikuisille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto.
Aikuiskoulutus saavutti pääosin talousarvion tavoitteet
Ekamin aikuiskoulutus saavutti pääosin talousarviossa 2014 asetetut tavoitteet. Koulutustoiminnan kokonais-volyymi oli 122 908 opiskelijatyöpäivää. Aikuiskoulu-tuksen toimintatuotot ylittivät tavoitteen 5,3 prosenttia, mutta tulos jäi hieman tavoitteesta. Maksullisen palvelu-toiminnan opiskelijatyöpäivien lukumäärä toteutui noin 8 prosenttia alle tavoitteen. Ammatillisen lisäkoulutuksen toteuma oli kokonaisuudessaan 135 opiskelijatyövuotta.
AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS MUKANA TYÖELÄMÄN MUUTOKSESSA
Tutkintoja ja tutkinnon osia
Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritettiin 272 tut-kintoa ja 1143 tutkinnon osaa. Opiskelijavirtauma vuo-den 2014 aikana oli kokonaisuudessaan 4519 opiskeli-jaa. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli 1321 opis-kelijaa, omaehtoisessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 299 opiskelijaa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa 1486 opiskelijaa, oppisopimuskoulu-tuksessa 192 opiskelijaa sekä yritysten henkilöstökou-lutuksessa 1229 opiskelijaa. Opiskelijapalautteen keski-arvo oli 4,21. Tutkintoon valmistavassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa koulutusten keskeyttämisprosentti oli 9,9 %. Aikuiskoulutuksen kaikkien koulutusten keskey-tysprosentti oli 2,69 % (keskeyttäneitä 152). Voimassa-olevia näyttötutkinnon järjestämissopimuksia oli vuoden aikana yhteensä 64.
Opetussuunnitelmien modulointi jatkui edelleen. Koulu-tusalakohtainen koulutustarjotin toteutettiin siten, että se mahdollisti keskeisimmille tutkinnoille 2-3 sisäänot-topäivää uusille opiskelijoille, mikä on erityisen tärkeää osaamisohjelmien kannalta. Opetusmenetelmien me-netelmäpankki valmistui, testattiin ja otettiin käyttöön syksyllä 2014. Koulutuksiin ilmoittautuminen automa-tisoitiin siten, että hakija ilmoittautuu suoraan Wilma-järjestelmän kautta.
Pedagoginen ryhmä edistää kehittämistä mm. uusilla toi-mintamalleilla. Toiminnan sisällöllistä kehittämistä edis-tää eri alojen edustajista koostuva aikuiskoulutuksen pe-dagoginen ryhmä. Ryhmä jatkoi opetussuunnitelmatyötä ja aikuiskoulutukseen keskittyvää pedagogista perehdyt-tämistä. Lisäksi otettiin käyttöön uusi toimintamalli, ns.
9
pedagogiset pyrähdykset. Pyrähdyksen aikana kuullaan opiskelijoiden mielipiteitään koulutuksesta ja mahdol-lisista haasteista. Ryhmänohjaaja osallistuu pyrähdyk-seen. Näin opiskelijoiden toiveisiin, huoliin tai mahdol-lisiin väärinkäsityksiin pystytään reagoimaan nopeasti ja edistetään koulutuksen sujuvuutta. Aikuiskoulutuksen kehittämistyöryhmä puolestaan vastaa aikuiskoulutuk-sen prosessien kehittämisestä ja toiminnan arvioinnista.
Annu Jokela-Ylipihaaikuiskoulutuksen apulaisrehtori
Aikuiskoulutus, lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet
114
138 135
0
20
40
60
80
100
120
140
160
2012 2013 2014 Aikuiskoulutus, opiskelijapalaute/asiakastyytyväisyys, keskiarvo palautteista
4,20 4,10 4,21
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
5,00
2012 2013 2014
Aikuiskoulutus, suoritetut tutkinnot
334
248272
0
50
100
150
200
250
300
350
400
2012 2013 2014
Aikuiskoulutus, lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet
Aikuiskoulutuksen opiskelijapalaute/asiakastyytyväisyys, keskiarvo palautteista (asteikko 1-5)
Aikuiskoulutus, suoritetutut tutkinnot
10
Oppisopimuskoulutus on merkittävä osa suomalaista ammatillista kou-lutusta. Se pyrkii erityisesti vastaa-maan työpaikoilla edellytettävään
yhä monipuolisempaan osaamistarpeeseen. Koulutus-muotona oppisopimus on joustava ja toteuttaa elinikäi-sen oppimisen periaatetta. Oppisopimuskoulutuksen suosio perustuu työssäoppimiseen vahvasti painottuva-na koulutusmuotona; yli 80 prosenttia oppimisesta ta-pahtuu työpaikalla.
Oppisopimuskoulutusta on pidetty vaativuutensa vuok-si perinteisesti aikuisten koulutusmuotona, mutta se voi tarjota vaihtoehdon myös nuorille. Tällöin tulee erityisesti huomioida työnantajaa tukevan opetuksen ja ohjauksen järjestäminen. Osana nuorisotakuun toteutusta työnan-tajia haastetaankin mukaan peruskoulunsa tänä vuon-na päättävien nuorten oppisopimuskoulutusten käyn-nistämiseen OKM:n myöntämän lisärahoituksen myötä. Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopi-musvuotena 800 euroa/kk, toisena vuotena 500 e/kk ja kolmantena vuotena 300 e/kk. Työnantajalla on lisäksi mahdollisuus hakea TE-toimistolta palkkatukea, joka on 30 % nuoren palkkakustannuksista.
Nuorisotakuuseen liittyen henkilö, joka on alle 25-vuotias ja jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, voi opiskella perustutkinnon osan tai osia korotetulla valionosuudel-la. Oppisopimuksen pituus voi olla tavoitteesta riippuen neljästä kuukaudesta kolmeen vuoteen.
OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA KOROSTUU TYÖSSÄOPPIMINEN
Onnistuneiden oppisopimusten varmistamiseksi oppiso-pimustoimintaan on kehitetty aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin. Ke-hitettävä oppisopimuksen ennakkojakso tarjoaa väylän kohti oppisopimusta ja työllistymistä. Eri koulutusmuo-tojen yhdistämisen kehittäminen mahdollistaa joustavan siirtymisen esim. oppisopimuskoulutukseen opintojen aikana. Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittämishank-keessa luodaan uusia toimintatapoja onnistuneen työs-säoppimisen toteuttamiseen.
Oppisopimustoiminnan osaava henkilöstö ohjaa niin yksi-tyisiä henkilöitä kuin yrityksiä ja yhteisöjä tunnistamaan tarpeensa, valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa sekä tekemään onnistuneita koulutukseen ja ammattitaidon kehittämiseen liittyviä päätöksiä. Ohjauksella varmiste-taan, että opiskelijan osaaminen vastaa työelämän tar-peita ja toisaalta työpaikalla tapahtuva opiskelu tutkin-non tavoitteita.
Pirjo Rantaoppisopimuspäällikkö
10
11
TUTKINTOJEN KÄRKIKYMMENIKKÖ 2014
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoJohtamisen erikoisammattitutkintoMyynnin ammattitutkintoKiinteistöpalvelujen perustutkintoTekniikan erikoisammattitutkintoLiiketalouden perustutkintoHotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoTuotekehittäjän erikoisammattitutkintoTullialan ammattitutkintoYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
735
578501
0
100
200
300
400
500
600
700
800
2012 2013 2014
Kaavion otsikko
Tutkinnon suorittaneet oppisopimusopiskelijat (%) vuosina 2012–2014
60
33
68
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2012 2013 2014
Vuosittainen opiskelijamäärä oppisopimuskoulutuksessa
Oppisopimustutkinnon suorittaneiden opiskelijoidenprosenttimäärä vuosina 2012–2014OPPISOPIMUSTOIMINNAN
TUNNUSLUKUJA VUONNA 2014
Opiskelijamäärä 501Opiskelijamäärä vuoden lopussa 268Opintonsa aloittaneet 170Tutkintotavoitteisuus aloittaneista 73 %Koulutuksen päättäneitä 221Purkautuneet oppisopimukset 6 %Työnantajia 206Yhteistyöoppilaitoksia 66Vuotuiset opiskelijapaikat 333,5peruskoulutus 112,5lisäkoulutus 221Tutkinnon suorittaneita 68 %
12
Rannikkopajat ovat työvalmennuk-sen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Hamina-Virolahti-Pyhtää-Miehikkälä alueen alle 25-vuotiaille
ja Kotkan alueen alle 29 -vuotiaille nuorille erilaisia työ-toimintoja palkkatuki-, työharjoittelu-, työkokeilu-, kun-touttavaa työtoimintaa, oppimisvalmennusta, opiskelu- ja koulutusjaksoja sekä lisäksi etsivän nuorisotyön palvelui-ta. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoil-la voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja ja koulutusvalmiuksia. Työpajat tarjoavat väy-län koulutukseen ja työelämään sekä oppimisympäristön osaamisen kerryttämiseen.
Nuorten työpajatoimintaa ja etsivä nuorisotyö ovat Ran-nikkopajojen keskeiset työmuodot. Nuorisotakuun myö-tä Rannikkopajojen etsivä nuorisotyön ja nuorten työpa-jatoiminnan moniammatillisia verkostoja on tiivistetty ja toimintaa kehitetty toimintavuoden aikana.
Alueen kuntien kanssa on toistaiseksi voimassa oleva so-pimus nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuoriso-
RANNIKKOPAJAT -TUKEA NUORTEN TULEVAISUUDENSUUNNITELMIIN
työstä. Rannikkopajojen työpajoilla toteutettiin kymmenen ammatillisen pajan lisäksi startti- ja matalan kynnyksen pajavalmennusta; kuntouttavaa työtoimintaa, erilaista pajaoppimista kuten starttipajatoimintaa ja oppimisval-mennusta. Kesällä Kotkan kaupunki teki lisäsopimus-päätöksen, joka lisäsi pajapaikkoja nuorten työpajatoi-mintaan. Ammatillisten pajojen resurssia lisättiin sekä perustettiin ns. matalan kynnyksen paja, joka keskittyi oppimis- ja koulutusvalmennukseen. Nuoria oli pajoilla 385, joista palkkatuella 132. Pajavalmennuspäiviä ker-tyi selvästi enemmän kuin edellisenä vuotena, yhteensä 35164 päivää. Askel kohti ammattiin -koulutuksessa oli 13 nuorta sekä etsivän nuorisotyön asiakkaita 200. Li-säksi etsivään nuorisotyöhön on lähetetty 81 nuorisolain velvoittamaa ilmoitusta mm. opiskelunsa keskeyttäneistä nuorista sekä seinättömän yksilövalmentajat ovat haas-tatelleet 174 nuorta, joille on etsitty tai etsitään edelleen jatkopolkuja. Kokonaisuudessaan Rannikkopajojen toi-menpiteissä oli vuoden aikana noin 850 nuorta.
Etsivä nuorisotyö-Findersien asiakkaina ovat nuoret, jot-ka ovat yhteiskunnan palvelujärjestelmän ulkopuolella tai
Pajanuorten lukumäärä verrattuna seudun työttömiin nuoriin
358 328385
768
895838
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
2012 2013 2014
Nuorten määrä Seudun työttömien nuorten määrä
Etsivien asiakkuudet 2011 - 2014
150 153 159
200
0
50
100
150
200
250
2011 2012 2013 2014
Pajanuorten lukumäärä verrattuna seudun työttömiin nuoriin.Etsivien asiakkuudet 2011 - 2014.
13
jotka ovat vaarassa pudota sekä nuoret, jotka tarvitsevat erityisiä toimenpiteitä ja ohjausta saavuttaakseen tarvit-semansa palvelut. Etsivien asiakkuudet nousivat edellis-vuoteen verrattuna 25,7 %. Positiivista on ollut nuorten itseohjautuminen etsivien asiakkaaksi. Käytännön yhteis-työtä on toteutettu edellisvuosien tapaan oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa.
Seinättömässä työpajassa valmennuksellista työotetta käytetään pajan seinien ulkopuolella, jolloin nuori ja yri-tys saavat yksilövalmentajan tuen koko valmennusjakson ajalle ja sen jälkeen. Seinättömän pajan asiakasmäärä melkein tuplaantui vuoden aikana. Seinättömän pajan toi-minta on saanut hyvän vastaanoton yritysmaailmassa ja nuorille on avautunut uusia mahdollisuuksia näyttää osaa-mistaitonsa ja jopa työllistyä yritykseen jakson päätyttyä.
Kouluyhteistyötoimenpiteinä on ollut työvaltainen oppi-minen pajalla, pajakoulu, starttipajatoiminta, koulutus-sopimukset, oppisopimustoiminta, työssäoppimisjaksot ja muut yksilölliset oppimispolut. Osalla pajoista on avat-tu pajanuorten keskeiset työtehtävät verrattaviksi opetus-suunnitelmiin. Pajanuoret arvioivat työn, elämänhallinnan ja tavoitteiden toteutumista (asteikko 1 - 5)
4,20 4,21 4,21
3,80
4,00
4,20
4,40
4,60
4,80
5,00
2012 2013 2014
Pajanuorten osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehdään pajan oppimisympäristössä.
Nuorten palaute pajajaksolta on ollut erittäin myönteis-tä. Kaikkiaan pajajakso on tukenut erityisesti nuoren tu-levaisuuden suunnitelmia.
Virpi Jonssontyöpajajohtaja
Nuoret arvioivat työn, elämänhallinan ja tavoitteiden toteutumista.
125 125 132127
104
139
5061
515638
63
020406080
100120140160
2012 2013 2014
Palkkatukinuorten määrä
Työharjoittelijat
Työkokeilijat
Muut (sisältävät kuntouttavan työtoiminnan)
Pajanuorten lukumäärä valmennustyypeittäin
14
Ekamin toimintajärjestelmä on dokumentoitu toimintakä-sikirjaksi, joka edesauttaa systemaattista toimintaa ja sen kehittämistä. Toimintajärjestelmän toteutuksessa käytetään työkaluina mm. Ekamin intraa ja sähköis-
tä toimintajärjestelmän hallintaohjelmaa IMS Business Solutionia, joiden avulla henkilöstö voi helposti tarkastella koulutuskuntayhtymän ja sen tu-losalueiden toimintoja, dokumentteja ja toiminnan tuloksia.
Toimintajärjestelmä koostuu mm. prosessikuvauksista, kuvauksiin liittyvistä dokumenteista ja mittareista sekä erilaisista toimintaa ohjaavista toimin-taohjeista ja -käsikirjoista. Ekamin toiminnanohjauksen ja kehittämisen toimintaohjelma 2013 - 2016 on ohjannut laadunarvioinnin ja paranta-misen käytännön toteutusta. Ohjelmassa on määritelty laadunhallinnan tavoitteet, painopisteet, arviointimenetelmät sekä keskeisimpien arvioin-tien ja laadun kehittämisen vuosittainen toimintasuunnitelma. Toiminta-ohjelma ohjaa myös tulosten analysointiin, tulkintaan sekä kehittämistoi-menpiteiden toteutukseen.
Vuoden aikana toteutettiin kaksi johdon katselmusta ja tehtiin aikuiskoulu-tuksen sisäinen auditointi sekä aikuiskoulutuksen ja merenkulun Inspectan ISO9001 ulkoiset auditoinnit. Aikuiskoulutuksessa aiheena henkilökoh-taistamisprosessin toimivuus sosiaali- ja terveysalalla, sekä merenkulussa opetustoiminnan järjestäminen.
Syksyn aikana toteutettiin toiminnan ja tulosten itsearviointi CAF 2013 -kriteeristön mukaan. Vastuussa arvioinnista oli johtoryhmän lisäksi tulos-yksiköiden laadun kehittämistyöryhmät.
Veto 2 laatustrategian toimeenpano ja levittäminen -hanke toteutettiin yh-teistyössä Ksaon ja Sampon kanssa. Hankkeen aikana tehtiin mm. koko Ekamin henkilöstölle laadunhallinnan vaikuttavuuden kysely. Kysely oli myös osa OPH:n laatujärjestelmän arviointikriteeristön mukaiseen kyse-lyyn vastaamista ja liittyi osana Ekamin itsearviointiin.
Virpi Jonsson työpajajohtaja
TOIMINNAN LAATUA KEHITETÄÄN JÄRJESTELMÄLLISESTI
KOULUTUS- JAKEHITTÄMISTOIMINTA
15
TOIMINNAN LAATUA KEHITETÄÄN JÄRJESTELMÄLLISESTI
Ekamissa oli vuonna 2014 käynnissä 41 projektia, joiden kokonaisbudjet-ti oli 904 357 euroa. Ulkoinen ra-hoitus mahdollisti kuusinkertaisen
panostuksen oman toiminnan kehittämiseen 15,6 %:n omarahoitusosuudella. Projektien järjestämiin koulu-tuksiin ja valmennuksiin osallistui 297 henkilöä ja ke-hittämistyössä oli mukana 166 ekamilaista. Ekami toi-mii projekteissa sekä koordinaattorina että kumppanina - vuonna 2014 kaikkiaan 30 kehittämisverkostossa ja koordinaattorina 7 verkostossa.
Opetuksen kehittämisen painopisteitä ovat projekteissa olleet tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö, koulutuksen toteuttamisen ja monipuolistamisen pedagogiset kokeilut, jotka mahdollistavat joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen valinnat sekä yhteisten tut-kinnon osien yhdistäminen ammattiopintoihin.
Opetushenkilöstö on osallistunut Osaaja luo uutta -hank-keen syksyllä 2014 käynnistyneeseen tieto- ja viestin-tätekniikan opetuskäytön koulutusohjelmaan. TutKiva-hankkeessa on kokeiltu tutkivan oppimisen lähestymista-paa sosiaali- ja terveysalan sekä sähköalan opetuksessa. Vaikute-hankkeessa on koottu pedagoginen menetelmä-pankki. Pedaali-hankkeessa kehitettiin näyttötutkinto-muotoisen koulutuksen järjestämistä. MASTO-hanke tuotti seitsemälle eri ammattialalle testi- ja haastattelu-aineistopankin maahanmuuttajataustaisten henkilöiden suomen kielen testausta varten näyttötutkintoon valmis-tavan koulutuksen hakeutumisvaiheeseen.
Opetushallituksen valtionavustusten (Toplaaja 5, Topnet II, Yhteiselle osaavalle polulle) tuella pedagogisten kokei-lujen tuloksena kehitettiin osaamisperusteista opetusta ja ohjausta kaikilla koulutusaloilla uusien tutkintokohtaisten
PROJEKTEISSA OPETUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEE-NÄ ON TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN MIELEKÄS KÄYTTÖ
opetussuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kokeilujen tuloksena syntyi malli koulutuksen tutkintokohtaisista toteuttamissuunnitelmista. Prosessiteollisuuden Protek-hankkeissa luotiin alan yritysverkoston yhteistyöfoorumi, tuotekehityksen ja opetuksen yhteissuunnittelun toimin-tamalli sekä otettiin käyttöön yritysten ja oppilaitosten yhteinen oppimisympäristö ja käynnistettiin uusia alan koulutuksia.
ISE - Innovative Student Evaluation in Work Based Lear-ning (Leonardo Innovaation siirto) -projektissa siirrettiin työssäoppimisen ohjausmalli kansainväliseen ympäris-töön ja luotiin opiskelija-arvioinnin menetelmiä elinikäi-sen oppimisen avaintaitojen arviointiin erityisesti työs-säoppimisjaksolle.
Ekami oli mukana laatimissa Kaakkois-Suomen Yrittä-jyyskasvatuksen strategiaa, jolla luodaan puitteet yrit-täjyysopetuksen pitkäjänteiselle kehittämiselle alueen oppilaitoksissa.
Ekamin projektitoiminnan tarkoituksena on tukea kou-lutus- ja työelämäpalvelujen laatua ja uudistumista. Pro-jektien osarahoittajina toimivat opetus- ja kulttuurimi-nisteriö, Opetushallitus, Euroopan unioni ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Kumppaneita ovat alu-een oppilaitokset, elinkeinoelämän kehittäjäorganisaatiot sekä oppilaitokset.
Projektitoiminnassa on entistä enemmän panostettu pro-jektien tuloksien vakiinnuttamiseen. Projekteissa laaditut käyttöönottosuunnitelmat varmistavat tulosten vakiinnut-tamisen ja vaikutusten seurannan.
Ritva Reiviläprojektipäällikkö
16
Kulttuurialalla Ekamin musiikkiala tarjoaa toisen asteen koulutusta musiikkialan perustutkintoon joh-tavassa muusikon koulutusohjel-
massa. Muusikon ammattiin valmistavaa koulutusta on järjestetty Kotkassa menestyksekkäästi vuodesta 1997 alkaen. Syksystä 2014 alkaen muusikkokoulutus siirtyi Kotekon kampukselle remontoituihin tiloihin.
Alalla on vahvistettu yhteistyöverkostoa alan toimijoihin ja työnantajiin. Olemme myös mukana Konservatoriolii-ton valtakunnallisessa laadunhallintahankkeessa, jossa kehitetään koulutuksen laatua. Kymen konservatoriossa on panostettu henkilökohtaisiin opintopolkuihin ja tehty jokaiselle opiskelijalle jaksoittaiset henkilökohtaiset lu-kujärjestykset.
KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ
Tekstiilialalla tehtiin yhteistyötä kankaankudonnan am-mattilehti ”Mallikerta” -toimituksen kanssa. Opiskelijoi-den valmistamia mallitekstiilejä työohjeineen julkaistiin vuoden mittaan useita. Myös TaitoKymenlaakso ry:n kanssa on tehty yhteistyötä tuotevalmistuksessa. Työs-säoppimista on laajennettu valtakunnallisiin, nimekkäi-den suunnittelijoiden yrityksiin. Useampi vuoden aika-na tutkinnon suorittanut sekä tekstiili- että vaatetusalan artesaani on perustanut oman yrityksen.
Loppusyksystä 2014 päättyi vaatetusalan ammattitutkin-toon valmistava koulutus (neuleenvalmistajakisälli) sekä ensimmäinen sisustusalan ammattitutkintoon valmistava koulutus Haminan kampuksella. Koulutusten opiskelija-palaute on ollut hyvää ja koulutuksia aiotaan järjestää tulevaisuudessakin.
Puuvenealalla on ollut mahdollisuus kouluttautua puu-vene- ja puualan artesaaniksi. Alkusyksystä 2014 aloi-tettiin veneenrakentajan ammattitutkinnon valmistava koulutus, mikä herätti ansaittua kiinnostusta.
Kimmo Keskinenkoulutuspäällikkö, kieli- ja kulttuuriala
16
17
KULTTUURI TEKEE HYVÄÄ KULTTURIALA TUTKINNOT VUONNA 2014
Musiikkialan perustutkinto, muusikko
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto, artesaani, vaatetusala/tekstiiliala/puuveneala
Sisustusalan ammattitutkinto
Vaatetusalan ammattitutkinto, neulekisälli
18
Järjestämme liiketalouden koulutusta Kotekon ja Haminan kampuksilla. Tie-to- ja viestintätekniikan alan koulutus-ta järjestetään Haminan kampuksella.
Koulutusta toteutetaan sekä nuorten ammatillisena pe-ruskoulutuksena että aikuisten ammatillisena koulutuk-sena. Koulutusten vetovoima on hyvä ja aloituspaikka- ja koulutusmäärät palvelevat alueemme työelämän tarpei-ta hyvin. Yhtenä tavoitteenamme on pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti tarvittaviin toi-minnan muutoksiin.
Liiketalouden koulutusta kehitetään jatkuvasti työelämä-lähtöisemmäksi ja joustavammaksi. Uutena avauksena käynnistimme aikuiskoulutuksena liiketalouden perustut-kintoon valmistavan nonstop -koulutuksen, jossa opiske-lija voi aloittaa opintonsa joustavasti aina uuden tutkin-non osan alkaessa. Lähiopetusta on vain noin kerran vii-kossa ja muu aika opiskellaan työpaikalla työssäoppien, joten koulutus sopii hyvin oppisopimusopiskelijoillekin.
Työvoimapoliittisten koulutusten tarjouskierroksella onnis-tuimme hienosti saamaan kaikki tarjoukset hyväksytyiksi, mikä on hieno osoitus onnistumisestamme aikuiskoulu-tuksen tuotteiden ja toteutusten kehittämisessä. Uusina koulutustuotteina käynnistämme mm. sähköisen markki-noinnin ja verkkokaupan sekä peligraafikon koulutukset.
Työvoimapoliittisten yrittäjävalmennusten toteutusta ali-hankintana Kouvolan aikuiskoulutuskeskukselle jatket-tiin. Valmennuskoulutukset ovat osoittautuneet onnistu-neiksi ja te-toimisto on tilannut niiden toteutuksia myös tulevaisuudessa.
Johtamiskoulutusten kysyntä on ollut jo vuosia hyvä ja Ekamin toteutusmalli saa opiskelijoilta jatkuvasti posi-tiivista palautetta.
LIIKETALOUDEN JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ALAT
Nuorten merkonomikoulutuksessa Haminan kampuk-sella jatkettiin Nuori Yrittäjyys -ohjelman mukaista to-teutusmallia ja sitä laajennetaan myös tieto- ja vies-tintätekniikan koulutuksen tueksi. Uutena opetusme-netelmänä liiketaloudessa kokeiltiin ns. firma-päiviä. Jokaisella opiskelijalla on kummiyritys, jossa työsken-telemällä hänellä on mahdollista soveltaa ja täydentää koulussa oppimiaan asioita.
Ekamin yhtenä strategisena keihäänkärkenä on peliala, jota kehitetään edelleen yhteistyössä alueen yritysten ja muiden pelialan osaajia kouluttavien oppilaitosten kanssa. Ekamin opiskelijoiden tekemiin nettipeleihin voi tutustua osoitteessa ekamigames.net.
Tietojenkäsittelyalasta odotetaan yhtä kasvuveturia Suomelle. Vuoden mittaan on valmistauduttu valta-kunnallisten ammatillisten perustutkintojen perusteiden muuttumiseen. Entistä työelämälähtoisempien opetus-menetelmien, monipuolisempien oppimisympäristöjen ja uusien toimintatapojen kehittäminen on ollut haas-teellista, mutta myös mielenkiintoista ja muutoksen uskotaan muuttavan perinteisiä toimintamalleja entistä asiakaslähtöisemmiksi. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toi-minta on yksi keskeinen uusien tutkinnon perusteiden mukainen kehittämisen painopiste. Syksyllä saimme Otsakorpi-säätiöltä avustuksen, jonka turvin palkka-simme kouluttajan edistämään yrittäjyyttä ja yrittäjä-mäistä toimintaa koko Ekamin tasolla.
Timo Erikoinenkoulutuspäällikkö, liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan ala
19
LIIKETALOUDEN JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ALAT TUTKINNOT 2014
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi /talous- ja toimistopalvelut/asiakaspalvelu ja myynti
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi
Myynnin ammattitutkinto
Sihteerin ammattitutkinto
Yrittäjän ammattitutkinto
Taloushallinnon ammattitutkinto
19
2020
KONE- JA METALLIALA TUTKINNOT VUONNA 2014
Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja/koneistaja/levyseppähitsaaja
Kone- ja metallialan perustutkinto, automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja/automaatioasentaja
Hitsaajan ammattitutkinto
Koneistajan ammattitutkinto
Koneenasentajan ammattitutkinto
Levytekniikan ammattitutkinto
Kunnossapidon ammattitutkinto
Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto
Tekniikan erikoisammattitutkinto
21
Kone- ja metalliteollisuus on suu-rin teknologiateollisuuden neljästä päätoimialasta Suomessa. Kone- ja metalliala työllistää Kymenlaaksos-
sa noin 4000 henkilöä.
Ekamissa kehitetään aktiivisesti koulutusta ja yhteistyötä teknologiateollisuuden yritysten kanssa. Haluamme olla hyviä siinä mitä teemme ja tarjota laadukasta koulutusta sekä osaavia ammattilaisia työmarkkinoille.
Opetuksen ja koulutuksen lisäksi teknologiateollisuusala on mukana useissa alueellissa ja kansallisissa kehitys-hankkeissa, esimerkkinä 3D-tulostuksen perusteiden si-sällyttäminen kone- ja metallialan koulutukseen ja alan vetovoimaisuuden lisääminen.
Teknologiateollisuuden alan oppimisympäristöjä, tiloja ja laitteita kehitetään jatkuvasti vastaamaan työelämän vaa-timuksia. Uusin hankintamme on 5-akselinen koneistus-keskus, jolla nostamme selkeästi teknologista tasoamme koneistuksen opetuksessa. Koulutus tullaan keskittämään Malmingin kampukselle, jonne valmistuvat uudet ja tar-koituksenmukaiset tilat vuoden 2015 ja 2016 aikana.Uusien opetussuunnitelmien myötä mahdollistetaan opis-kelijoiden henkilökohtaiset opintopolut entistä paremmin.
Tekniikasta kiinnostunut ja hyvät kädentaidot omaava nuori voi peruskoulun jälkeen hakeutua Ekamiin opiske-lemaan kolmivuotista kone- ja metallialan perustutkintoa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa valmistutaan kone- ja metallialan ammatteihin henkilökohtaistamisessa so-vitun suunnitelman mukaisesti.
TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ALALLA USKOTAAN UUSIUTUVIIN ENERGIAMUOTOIHIN
Kone- ja metallialan perustutkin-to antaa hyvät valmiuden moniin tekniikan alan ammatteihin ja tärkeänä tekijänä pitää muistaa myös oman osaamisen päivittä-minen vastaamaan alan vaati-muksia.
Teknologiateollisuuden alalla tar-vitaan jatkossakin osaavia, in-nostuneita ja oikealla asenteella olevia ammattilaisia. Tulevaisuu-dessa tulee korostumaan mm. kansainvälistyminen, energia- ja ympäristöosaaminen (Clean-tech), robotiikka ja teräsraken-neosaaminen. Myös ammatti-taitoisista CNC-koneistajista on jatkuvasti pulaa.
Tero Anttilakoulutuspäällikkö, teknologiateollisuuden ala
2222
LOGISTIIKKA TUTKINNOT VUONNA 2014
Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, autonkuljettaja
Logistiikan perustutkinto,varastonhoitajan koulutusohjelma, varastonhoitaja
Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja
MERENKULKU TUTKINNOT VUONNA 2014
Merenkulkualan perustutkinto, kansi- ja konekorjaajan koulutus-ohjelma, korjaaja
Merenkulkualan perustutkinto, konepäällystön koulutusohjelma, vahtikonemestari
Merenkulkualan perustutkinto, kansipäällystön koulutusohjelma, vahtiperämies
23
Merenkulku muodostaa Suomes-sa merkittävän, valtakunnallisen erikoisalan, jonka koulutusta jär-jestetään Katariinan kampuksel-
la. Koulutusalan vetovoima on ollut kasvussa ja opiske-lijarekrytoinnit ovat onnistuneet tunnuslukuja tarkastel-taessa. Työllistyminen on ollut erinomaista etenkin kor-jaajien osalta.
Koulualus Katarina toimii monipuolisena oppimisympä-ristönä eri koulutusohjelmien ja -tasojen opiskelijoille. Ekamin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kou-lutusyhteistyö kanssa sujui suunnitellusti. Yhteistyössä merenkulun koulutus- ja simulaattorikeskus Kotka Ma-ritime Centren (KMC) toteutettiin erilaisia merenkulku- ja satama-alan ammattitaidon ylläpitoon ja pätevöitymi-seen liittyviä koulutuksia. Koulutustarjonta on laajaa ja osaavat opettajat pitävät huolen siitä, että koulutuksen laatu on kilpailukykyistä muihin vastaavaa koulutuksia tarjoaviin verrattuna. Koulutuspalautteet ovat olleet hy-viä ja palautteiden avulla koulutuksia kehitetään edelleen asiakaslähtöisemmiksi.
Perinteeksi muodostunut kotijoukkojen päivä järjestettiin jälleen syksyllä 2014 syventämään kotien ja oppilaitok-sen välistä yhteistyötä. Päivän anti koettiin opiskelijoi-den ja huoltajien kannalta erinomaiseksi ja päivä tullaan järjestämään myös vuonna 2015.
Merenkulun aikuiskoulutuksen kehittämiseen liittyi näyttö-muotoisen toteutuksen suunnittelu ja kehittäminen. Näyt-tötutkintojen järjestämislupa haettiin vuonna 2014. Pieni pilottiryhmä otettiin näyttömuotoiseen toteutukseen syksyl-lä 2014 ja heille mahdollistettiin joustavia opintopolkuja. Näyttömuotoista toteutusta kehitetään myös ensi vuonna ja toimintatapamuutoksella tullaan mahdollistamaan työ-elämälähtöiset koulutuspalvelut alalle haluaville aikuisille.
Kimmo Kallioniemikoulutuspäällikkö, merenkulku- ja sähköala
LIIKENNETTÄ MAALLA JA MERELLÄ
Logistiikka- ja kuljetusala Kymenlaak-so on yksi Suomen logistiikan kes-kuksista. Logistiikka-alan koulutusta järjestetään Katariinan kampuksella.
Opiskelija voi suuntautua autonkuljettajaksi tai varaston-hoitajaksi. Kiinnostus alaa kohtaan on jatkanut kasvuaan, ja opiskelijoiden työllistymisnäkymät ovat hyvät. Etenkin ammattitaitoisisten autonkuljettajien tarve on kasvussa.
Varastonhoitajat työskentelevät tavaran vastaanoton, lä-hettämisen ja varastoinnin monipuolisissa työtehtävissä. Ekamissa koulutusohjelmaan sisältyy alueellisena osaa-misalueena myös satama-ahtauksen perusteita kuten satamatoimintojen tavarankäsittelyä, konttien lastausta ja purkamista ja rautatievaunujen purkamista.
Kaikki logistiikan opiskelijat suorittavat B-luokan ajokor-tin ja autonkuljettajat C-luokan sekä siihen liittyvän kul-jettajan perustason ammattipätevyyden.
Aikuiskoulutustarjontaan sisältyi kuljetusalan pätevyys-koulutuksia ja alan ammattitaitoa kehittävästä täyden-nyskoulutuksesta, kuten maanlaajuisesti toteutettavia satamanosturikoulutuksia sekä kuorma- ja linja-auton-kuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutuksia.
Pasi Honkanenvs. koulutuspäällikkö, logistiikka- ja autoala
24
Autoalan koulutusta järjestetään Kotekon ja Hami-nan kampuksilla. Ajoneuvoasentajien koulutusta järjestetään sekä Kotkassa että Haminassa, au-tokorinkorjaajien koulutusta Kotkassa.
Autoalan koulutuksessa pyritään huomioimaan työssäkäyntialueen tar-peet ja yhteistyö. Suunnittelemme koulutusta yhdessä autoalan ammat-tilaisten kanssa, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin alan ajankoh-taisiin haasteisiin sekä opiskelijoiden työllistymisen että yrittäjyyteen kannustamiseen. Koulutuksessamme olemme voineet hyvin merkit-tävästi tukeutua yhteistyöhön paikallisen työelämän yritysten kanssa. Opiskelijat ovat saaneet yksilöllistä ja hyvin ohjattua opetusta työpaik-kojen ohjaajien kanssa, alan oppeja hioessaan.
Koulutuksemme luo perustan alan perustutkinnon suorittajien menes-tymiseen työelämässä. Teknisiä välineitä on uusittu alan tarpeiden mukaisesti. Opetusmateriaaleissa ja -välineissä on otettu käyttöön tietoteknisiä opiskelumenetelmiä, jotka ovat mahdollistaneet opiske-lijakohtaiset etenemispolut sekä syvällisen oppimisen. Sähköiset op-pimateriaalit sekä autoalan tietotekniset oppimisohjelmistot kuuluvat osastoillamme opiskelun arkeen.
Opettajien lisäkoulutus lisää alan tietojen ja taitojen päivittämisen sekä uuden oppimisen. Keskeisenä painopisteenä on ollut uusien opetus-suunnitelmien suunnitteleminen ja laatiminen vastaamaan nykyajan sekä tulevaisuuden oppimisen haasteisiin.
Opetuksen sisältöjen kehittäminen yhteistyössä yhteisten aineiden opet-tajien kanssa on laaja-alaistanut oppimista ja mahdollistanut kattavan ammattitaidon saavuttamisen. Nykyään ja erityisesti tulevassa opetuk-semme yhtenä tavoitteena on oppimisen integroituminen kokonaisuuk-sina ammatin vaatimusten mukaan. Tämä on käytännössä tarkoittanut oppiaineiden sisältöjen yhteistä oppimista. Olemme integroineet am-mattiaineiden ja fysiikan, matematiikan tai englannin opetusta yhteis-ten teemojen sisälle. Eri oppiaineita yhdistävän oppimisen tavoitteina
AUTOJEN ANATOMIA TUTUKSI
on kehittää työelämäsuuntautuneempaa sekä merkityksellisempää oppimista au-toalan moninaisiin tehtäviin.
Kansainvälinen toimintamme on jatkunut edelleen yhteistyökumppaniemme kanssa. Autoalan opiskelijat sekä opettajat ovat vie-railleet ja opiskelleet niin Pietarissa Venä-jällä kuin Dortmundissa Saksassa. Näissä harjoitteluissa on voitu hyödyntää pitkä-kestoisia yhteistyösuhteitamme paikallis-ten koulujen sekä työelämän kanssa niin, että opiskelu ulkomailla on laaja-alaistanut oppimista sekä luonut lisäverkostoja opis-kelun ja työelämän välillä. Lisäksi yhteis-työhömme on vastavuoroisesti kuulunut vastata mm. pietarilaisten sekä dortmun-dilaisten autoalan opiskelijoiden harjoitte-lusta Kotkassa.
Koulutuksemme perustavoitteenamme on tarjota opiskelijoillemme isoja askelia eteenpäin niin työelämään kytkeytymisessä kuin pärjäämisessä opiskeluissaan. Kou-lutuksemme tuloksellisuuden osoituksina ovat olleet niin opiskelijoidemme valmistu-mismäärän positiivinen kehittyminen kuin myös heidän erittäin hyvä työllistyminen alan työtehtäviin.
Petri Sällilä tiiminvetäjä, autoala
2525
AUTOALATUTKINNOT 2014
Autoalan perustutkinto, autotekniikan koulutusohjelma, ajoneuvoasentaja
Autoalan perustutkinto, autokorinkorjauksen koulutusohjelma, autokorinkorjaaja
26
Etelä-Kymenlaaksossa rakentaminen on vallitsevasta taantumasta huoli-matta pysynyt kohtuullisella tasolla. Alan työllisyyttä on lisännyt etenkin
Google Haminassa ja E18-moottoritien rakennustyöt, jos-sa viimeistelytyöt on menossa. Maakunnan rakentamista on piristänyt myös erilaiset kaupan- ja matkailualan in-vestointihankkeet mm. Vaalimaalla. Uusia liiketiloja on valmistunut ja meneillään olevat suuret kauppakeskus-hankkeet ovat tarjoamassa lähivuosina uusia työpaikkoja niin rakennus- kuin kiinteistöpalvelualallekin.
Maamme rakennuskannan vanheneminen ja teknisen laadun nostaminen nykytasolle luovat tulevaisuutta kor-jausrakentamiselle, joten oppilaitoksen on huomioitava myöskin tämä koulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Uudet viranomaismääräykset rakennus- ja kiinteistöpal-velualalla ovat myös asettaneet koulutustarvetta opetus-henkilöstön osalle.
Aiempien vuosien tapaan rakennusalan koulutuksen sub-stanssiosuus toteutetaan pääosin oppilaitoksen omilla uu-disrakennuskohteissa, jotka tarjoavat käytännön oppimis-ympäristön myöskin maarakennus-, talotekniikan- sekä sähköalan koulutuksille. Aikuiskoulutuksessa rakennus- ja pintakäsittelyalan oppimisympäristönä toimivat asia-kastyömaat uudisrakennus- ja korjausrakennuskohteet.
Synergiaetujen lisääminen keskittämällä saman alan kou-lutuksia eri kampuksille on edelleen keskeinen kehittä-miskohde. Resursseja (opettajat, tilat, koneet ja laitteet) keskittämällä saadaan lisättyä toiminnan tehokkuutta. Toimintaympäristö elinkeinoelämän asettamine tarpei-neen edellyttää, että koulutusta toteutetaan entistä vai-kuttavammin, kustannustehokkaammin ja nopeammin.
RAKENNUSALALLA KOHTUULLISEN HYVÄT JA VAKAAT NÄKYMÄT
Rakennusalan koulutuksessa jatkuu pilotti jossa osa AT-TO-aineiden tunneista toteutetaan aidoissa työmaaolo-suhteissa (rakennustyömaakohteissa). Kokemukset tästä ovat erittäin myönteisiä, mm. opiskelijoiden poissaolot ovat huomattavasti vähentyneet.
Tavoitteena tarjota opintopolkuja, joissa työ- ja opiske-lujaksot vuorottelevat entistä joustavammin ja työllisty-misnäkökulmasta ketterämmin.
Puualan koulutus siirtyi syksystä 2014 Mussalosta Hami-naan, samalla järjestettävän koulutuksen tutkintotavoite muuttui verhoilu-sisustusalan perustutkinnoksi.
Ilpo Ristolakoulutuspäällikkö, rakennus- ja kiinteistöpalveluala
27
RAKENNUSALA TUTKINNOT VUONNA2014
Rakennusalan perustutkinto, talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja
Kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja
Puualan perustutkinto, teollinen puuseppä
Talotekniikka-alan perustutkinto, putkiasentaja
Pintakäsittelyalan perustutkinto, maalari
Talonrakennusalan ammattitutkinto
Maalarin ammattitutkinto
28
Maailma automatisoituu ja muuttuu yhä sähköisemmäksi. Alalla riittää töitä nyt ja tulevaisuudessa. Laitteistot uusiu-tuvat ja nykyiset laitteistot tarvitsevat
huoltoa ja kunnossapitoa. Uuden tekniikan tuntemuksen ohella alan ammattilaisen on hallittava myös vanhat tekniikat.
Sähköalalla kasvunäkyvät keskittyvät vahvasti prosessiteolli-suuteen, kiinteistöautomaatioon, korjausrakentamiseen sekä ICT-tekniikkaan.
Ekami järjestää nuorten ja aikuisten koulutusta Kotekolla ja Haminassa. Koulutuksen toteutuksia kehitettiin ja uusia me-netelmiä ja malleja on kokeiltu eri ryhmille menestyksekkääs-ti. Näyttömuotoisia toteutuksia tarjottiin opiskelijoille prosessi-teollisuuden ja sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon parissa sekä erilaisia sähköalan lisä- ja täydennyskoulutuksia.
Sähköalalla tehostettiin työturvallisuuden ja ergonomian huomi-oimista opetuksessa. Osaamisen johtaminen ja synergiaetujen lisääminen eri kampusten kesken oli toinen keskeinen kehittä-miskohde. Työtä on tehty myös uuden teknologian hankinnas-sa ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.
Kimmo Kallioniemikoulutuspäällikkö, merenkulku- ja sähköala
SÄHKÖ-, ICT- JA PROSESSIALAT
29
SÄHKÖALA TUTKINNOT VUONNA 2014
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, sähkö- ja automaa-tio-tekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja/automaatioasentaja
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, tieto- ja tietoliikenne-tekniikan koulutusohjelma, ICT-asentaja
Prosessiteollisuuden perustutkinto, kemiantekniikan osaamisala, prosessinhoitaja
Sähköasentajan ammattitutkinto
Automaatioasentajan ammattitutkinto
Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto
Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkinto
Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto
Lasikeraamisen alan ammattitutkinto
29
30
Sosiaali- ja terveysalan perustutkin-non opiskelussa Katariinan kampuk-sella voi suuntautua monipuolisesti eri osaamisaloille. Koulutus tähtää
lähihoitajan ammattiin. Koulutuksia aloitettiin lukuvuo-den aikana kymmenen ryhmää: kolme nuorten ja seit-semän aikuisten ryhmää. Aikuiskoulutuksen osuus on vuosi vuodelta kasvanut. Valmistuneet lähihoitajat ovat työllistyneet alalle lähes sataprosenttisesti.
Aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus täydentää ja syventää alan osaamistaan valitsemallaan erikoisalalla. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen antaa tietoja ja taitoja, joita voi hyödyntää oman työn kehittämisessä. Uusina ammattitutkintoina aloitti perhepäivähoitajan ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnot sekä psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto.
Järjestimme myös lyhytkestoista täydennyskoulutusta työelämässä toimiville. Aiheina olivat esimerkiksi asi-akkaan kohtaaminen, lääkehoito ja potilassiirtojen er-gonomia. Ekamissa aloitetaan sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus.
Hyvinvointiala tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien, järjestöjen ja vapaaehtoistyötä tekevien tahojen kanssa. Kotkan kaupungin kotihoidon kanssa on kehitetty kum-miluokkatoimintaa. Kauppakeskus Pasaatissa aloittaa syyskuussa 2015 opiskelijoiden pitämä hyvinvointikes-kus, joka tarjoaa neuvontaa ja ohjausta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, keskustelua, liikunnan ohjausta ja erilaisia testejä kuten verenpaine-, verenso-keri- ja kuntotestaus.
Hiusalan koulutusta järjestetään Kotekon kampuksella. Hiusalalla on opiskelupaikka 36 opiskelijalle, ja käyttö-
HYVINVOINTIALALLA TEHDÄÄN TYÖTÄ IHMISTEN HYVÄKSI
aste on lähes sata prosenttia. Opiskelijoiden työllistymis-aste on erittäin hyvä. Parturi-kampaamo Ekamin Hiukset on työelämän kaltainen työluokka, jossa opiskellaan oi-keita asiakkaita palvellen. Ekamin Hiukset otti syksyllä 2012 käyttöön sähköisen ajanvarausjärjestelmän, joka on vakiinnuttanut paikkansa. Palvelu on parantanut pal-velujen saatavuutta ja tehostanut ajankäyttöä.
Koulutusala on ollut aktiivisesti mukana eri kehittämis-projekteissa. Opiskelijat ovat päässeet avartamaan nä-kemyksiään myös kansainvälisissä kontakteissa.
Armi Raantikoulutuspäällikkö, hyvinvointiala
30
31
SOSIAALI- JA TERVEYSALATUTKINNOT VUONNA2014
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinto
Päihdetyön ammattitutkinto
Kehitysvamma-alan ammattitutkinto
Psykiatrisen hoidon erikois-ammattitutkinto
Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
31
32
Ravitsemis-, elintarvike- ja puhdis-tuspalvelualalla järjestämme mat-kailualan koulutusta sekä nuorille että aikuisille. Matkailualan ammat-
titutkinnot ovat parantaneet alalla toimivien yrittäjien val-miuksia ja osaamista. Yrityksissä on myös kehitetty uusia tuotekokonaisuuksia matkailijoiden tarpeisiin. Vuonna 2014 Taitajakilpailuissa matkailualan opiskelijat olivat finaalissa sijoittuen kuudenneksi.
Tulevaisuudessa vuoteen 2025 mennessä matkailualalle odotetaan valtakunnallisesti 40 000 uutta työpaikkaa. Suomen matkailustrategian 2020 mukaan matkailuelin-keinon keskeisimmät toimialat ovat majoitus- ja ravin-tolapalvelut.
Ravitsemis-, elintarvike- ja puhdistuspalvelualan töitä ovat muun muassa ruoan valmistus ja tarjoilu, erilaisten
ASIAKASPALVELUTAIDOT KOROSTUVAT
leivonnaisten valmistaminen sekä tilojen puhtaanapito. Koulutusta järjestetään Kotekon, Haminan, Malmingin ja Katariinan kampuksilla nuorille ja aikuisille.
Palveluosaamisen hallinta on keskeinen osaamisvaati-mus kaikissa työtehtävissä ja -aloilla. Opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä paikkakunnan yritysten kanssa eri-laisissa asiakastilaisuuksissa ja näin saaneet aitoja ko-kemuksia ja työelämävalmiuksia työntekemisen kautta.
Aikuiskoulutuksen tutkinnoista suosituimmaksi on ki-vunnut hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto näyttötutkintona, jossa suosittu osatutkinto/moduuli on laivatalouden tutkinnon osa.
Ravitsemis- ja ravintola-alalla on Kymenlaaksossa hyvät työllisyysnäkymät. Laivayhtiöt työllistävät hyvin meiltä valmistuneita opiskelijoita.
Puhdistuspalvelualan koulutuksista laitoshuoltajan am-mattitutkinto on vahvin, ja työllisyysnäkymät erittäin hyvät, sillä ammattilaisista on työvoimapula alueella. Alan vetovoima on edelleen haasteellinen ja sen eteen on tehty yhteistyötä työelämän kiinteistöpalvelualan ver-koston kanssa.
Lyhytkoulutuksena olemme järjestäneet hygieniakoulu-tusta ja -testejä. Myös alkoholilainsäädännön koulutus ja anniskelupassikokeet kuuluvat tarjontaamme. Työelä-mälle räätälöityjen täsmäkoulutusten kysyntä on hiukan lisääntynyt. Virpi Äijäläkoulutuspäällikkö
3333
MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN SEKÄ ELINTARVIKE-ALAN TUTKINNOT VUONNA2014
Matkailualan perustutkinto, matkailuvirkailija
Elintarvikealan perustutkinto, leipuri-kondiittori
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki/tarjoilija
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, kodinhuoltaja/toimitilahuoltaja
Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto/tapahtuma-tuottaja/ohjelmapalvelutuottaja
Matkaoppaan ammattitutkinto
Kotityöpalvelujen ammattitutkinto
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
Ravintolakokin ammattitutkinto
Suurtalouskokin ammattitutkinto
Tarjoilijan ammattitutkinto
Dieettikokin erikoisammattitutkinto
Majoitus ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto
34
Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäneet (%)
11,60
10,90 11,00 11,00
9,50
10,00
10,50
11,00
11,50
12,00
12,50
13,00
2011 2012 2013 2014
Toisen asteen koulutuspoliittisena ta-voitteena on tarjota koulutuspaikka koko ikäluokalle ja estää syrjäytymi-nen. Nuorisotakuu edellyttää yksilöl-
lisen opintopolun ja erityinen tuen mahdollistamisen opis-kelijalle, jolla on vaikeuksia edetä opinnoissaan. Erityisen tuen prosessi ja osastojen erityisopetuksesta vastaavien opettajien tehtävänkuvat on päivitetty osana oppimisen tuen suunnitelmaa. Suunnitelma mahdollistaa jatkossa systemaattisen opiskelijan tuen tarpeen määrittelyn sekä tarvittavat tukitoimet.
Selkeytettyjen prosessien ja toimenkuvien myötä yksilöl-liset tukitoimet ovat toteutuneet entistä tehokkaammin. Moniammatillinen osaajajoukko mahdollistaa opiskelijan yksilöllisen tukemisen kaikissa oppimispolun vaiheissa.
Erityisopetuksesta vastaavat opettajat ovat kokoontuneet säännöllisesti suunnittelemaan ja kehittämään oppimi-sen tukitoimia ja prosesseja. Oppimisen tuen työryhmä on kokoontunut säännöllisesti päivittämään oppimisen tuen suunnitelmaa. Oppimisen tukeen ja erityisopetuksen käytäntöihin liittyvää yhteistyötä on toteutettu muiden Kaakkois -Suomen ammatillisten oppilaitosten kanssa.Integroituun erityisopetukseen on osallistunut lähes 500 nuorta ja aikuista opiskelijaa. Toiminnan tavoitteena on saavuttaa hyvä suoriutuminen opinnoissa tavoiteajassa ja ehkäistä opiskelun keskeytymistä. Validia Ammatti-opiston kanssa on jatkunut 2012 aloitettu YTY-projekti, jossa tavoitteena on henkilöstön erityisopetukseen liitty-vän osaamisen päivittäminen ja kohottaminen täyden-nyskoulutuksen keinoin.
Seija Mahlbergerityisopetuksen koordinaattori
ONNISTUVAA OPPIMISTA
34
Tukitoimien avulla ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisten kasvu on saatu pysähtymään (%) opiskelijoista).
35
Maahanmuuttajien kotoutumiskou-lutuksessa on ollut osallistujia yli sadasta eri maasta 1990-luvun alusta alkaen. Vuonna 2014 kou-
lutusryhmiä oli 27 ja niissä satoja opiskelijoita - näistä luku- ja kirjoitustaitoa opeteltiin ja vahvistettiin kolmessa koulutuksessa. Koulutusten pääpaino on suomen kielen ja viestinnän, suomalaisen yhteiskunnan sekä kulttuurin tuntemuksen omaksumisessa, mikä on hyvin olennaista maahanmuuttajien kotoutumisessa sekä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään suuntautumisessa. Uusien opetussuunnitelmien myötä työssäoppimisjaksojen mer-kitys on edelleen kasvanut oman ammatti-identiteetin etsimisessä tai vahvistamisessa.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa Valma-koulutuksessa oli kaksi lukuvuoden mittaista ryhmää. Opiskelijat kehittyivät suomen kielen opintojen lisäksi muun muassa tietotekniikan, yhteiskunnallisten aineiden, matematiikan, kemian ja fysiikan taidoissa. Opintoihin kuului myös koulutuksiin ja työelämään tutustumista, minkä tarkoituksena oli auttaa opiskelijoita löytämään oma ammatillinen ala. Valtaosa opiskelijoista haki yh-teishaun kautta ammatilliseen peruskoulutukseen.
Ohjaavissa koulutuksissa on kuluneen vuoden aikana to-teutettu HAKO-hankkeen toiminnallisen suomen kielen ja osaamisen tunnistamisen ohjauskokonaisuuksia. Syksyllä 2014 voitettiin tarjouskilpailussa työssäoppimispainottei-nen ammatillinen koulutus, joka toteutetaan vuonna 2015. Lisäksi olemme yhteistyökumppanina maahanmuuttajien ammatillisesti suuntautuneessa kotoutumiskoulutuksessa, jota hallinnoi Kouvolan aikuiskoulutuskeskus.
Ekami on järjestänyt Maahanmuuttoviraston tilauksesta inkerinsuomalaisten paluumuuttovalmennusta jo vuo-
desta 2006 alkaen. Kuluneena lukuvuonna koulutukset toteutettiin Hatsinassa, Petroskoissa ja Pietarissa. Ryh-miä oli yhteensä 13 ja opettajia 11.
Yksikkö osallistuu Opetushallituksen rahoittaman Venäjä-verkoston toimintaan ja Ekamin toteuttamiin opettaja- ja opiskelijavaihtoihin sekä opintomatkoihin. Muita Ekamin yksiköitä autetaan Venäjä-projektien tarjousten teossa ja projektien toteutuksessa.
Venäjän koulutusta järjestettiin osana Ekamissa järjes-tettävää ammatillista koulutusta sekä yrityksille ja yhtei-söille ja omalle henkilöstölle räätälöityinä koulutuksina. Venäjän kielen koulutustarjontaa on kehitetty lisääntyvää palvelutarjontaa silmälläpitäen ja suunnattu muun mu-assa kaupoissa ja ravintoloissa työskenteleville.
Kimmo Keskinenkoulutuspäällikkö, kieli- ja kulttuuriala
YHÄ MONIPUOLISEMMIN SUOMEA JA VENÄJÄÄ
36
Opiskelijavaihto ja opetuksen kan-sainväliset kehittämisprojektit ovat jatkuneet vakiintuneella tasolla. Ulkopuolista rahoitusta on saatu
Leonardo da Vinci -ohjelman liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaatioiden siirto-ohjelmista, Venäjä-verkostosta sekä erilaisista kehittämisprojekteista.
Venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa uusittiin yh-teistyösopimukset seuraavalle neljälle vuodelle.
Kansainvälisten kontaktien kautta opiskelijat ja henkilöstö saavat laajempaa näkökulmaa työelämään, työtehtäviin, työtapoihin ja työympäristöihin. He oppivat käyttämään englannin kieltä sekä jonkin verran myös paikallisen koh-demaan omaa kieltä.
Opiskelijat ovat suunnanneet kolmi- ja neliviikkoisille työssäoppimisjaksoille eri puolille Eurooppaa ja Venäjälle. Ulkomaanjaksoille on osallistunut yhteensä 55 opiskeli-jaa ja Ekamiin on tullut 91 opiskelijaa. Lähtevien opis-kelijoiden osalta rahoitus on ollut pääasiassa Leonardo-ohjelmaan kuuluvan sertifioidun LLEKE-hankkeen tuella.
Opiskelijoille on haettu lisäksi William ja Ester Otsakor-ven Säätiön apuraha.
Kansainvälisessä yhteistyössä on ollut eri tavoin muka-na 40 Ekamin henkilöstöön kuuluvaa. Ekamiin on saa-punut ulkomaisista yhteistyöoppilaitoksista 17 henkilöä.
Henkilöstön työelämätaitoja päivitettiin Leonardo-ra-hoitteisella EWWE-liikkuvuushankkeella. Hiusalan kou-lutusta kehitettiin BRAID-kumppanuushankkeen avulla. Ammatillista koulutusta on kehitetty myös ISE-innovaa-tiosiirtohankkeessa. Hankkeessa on levitetty ja edistetty työssäoppimisen ohjauksen menetelmiä.
Uutena hankkeena päästiin mukaan Erasmus+ ”Re-cording Our Europe” -hankkeeseen, jossa kehitetään opetusmenetelmiä sosiaalisen median ja videoinnin kei-noin. Työssäoppimisen vaihtojen toteuttamiseksi saatiin rahoitusta vuosille 2015 ja 2016 Erasmus+ ohjelmasta LLAKE-hankkeella.
Paavo Ahosolakansainvälisten asioiden koordinaattori
36
KANSAINVÄLINEN TOIMINTA JATKUI AKTIIVISENA VUONNA 2014
37
Ekami tuottaa osaamisen kehittämis-palveluita alueen yritysten ja julkis-yhteisöjen kilpailukyvyn ylläpitämi-seksi ja kehittämiseksi. Osaamisen
kehittämispalvelut sisältävät koulutusten suunnittelu-, toteutus- ja rahoituspalvelujen lisäksi osaamiskartoituk-sia, toimintatyylianalyyseja (Thomas), esimiesarviointe-ja (360-arviointi) sekä työhyvinvoinnin kartoitus- ja ke-hittämispalveluita.
Ekami on mukana Oppiva Kaakkois-Suomi -verkostos-sa, johon kuuluvat lisäksi Aikuiskoulutuskeskus Kouvola, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO ja Saimaan am-mattiopisto Sampo. Verkoston työelämäyhteistyö vakiintui Tykenelikko- ja Tykenelikko2-kehittämishankkeiden myö-tä. Hankkeet julkaisivat OIVA-koulutuskalenterin, johon koottiin kaikki alueellamme alkavat matkailu-, kuljetus- ja metallialojen täydennyskoulutukset.
KEHITTÄMISTOIMINTAA YRITYSTEN PARHAAKSI
Yhteistyötä Uuden Ajan Johtajuus -koulutusohjelman suunnittelussa jatkettiin yhdessä Kymenlaakson kauppa-kamarin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.
Lisäksi olimme mukana valtakunnallisessa 50+ Osaa-jat työssä -hankkeessa, jossa tuotteistimme yhteistyöyri-tysten kanssa työhyvinvoinnin kartoitus- ja kehittämis-palveluja. Kotkassa toteutetussa Mestarista mentoriksi -valmennuksessa sparrattiin mestareita jakamaan osaa-mistaan työyhteisöissä.
Liisa Avelintyöelämäpalveluiden koordinaattori
37
38
Ammattitaitoinen, motivoitunut ja hy-vinvoiva henkilöstö on laadukkaan toiminnan ja Ekamin menestyksen avain. Henkilöstötyötä ja -johtamis-
ta ohjaa Ekamin strategian pohjalta laadittu Samassa ve-neessä -henkilöstöohjelma 2013–2016. Henkilöstöasioita kehitetään suunnitelmallisesti vuosittain valittujen paino-pistealueiden mukaisesti.
Ekamin strategiassa yhtenä tärkeänä päämääränä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Vuonna 2014 Ekamis-sa jatkettiin osaamisen johtamisen toimintamallin sekä osaamisen hallinnan ja kehittämisen työkalujen kehittä-mistä. Henkilöstön osaamisvahvuuksia ja osaamistarpei-ta määriteltiin koulutusalojen ja palvelutiimien toimin-tasuunnitelmissa sekä kehityskeskustelujen yhteydessä laadituissa henkilökohtaisissa kehittymissuunnitelmissa. Työyksikkökohtaiset osaamisen arviointikoonnit ja osaami-sen kehittämissuunnitelmat laadittiin kesän 2014 aikana sekä näiden pohjalta Ekamin ensimmäinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2015. Toteutettuja osaami-sen kehittämistoimenpiteitä ja niiden vaikuttavuutta täytyy myös seurata ja arvioida tulevaisuudessa.
Vuonna 2013 alkanutta johdon ja koulutuksen keskijoh-don valmennusta jatkettiin vuonna 2014. Valmennuksessa aiheina v. 2014 olivat mm. TOB-työhyvinvointikeskuste-lu, rekrytointitarpeiden määrittely, rekrytointi-ilmoitusten laadinta, KuntaRekry-ohjelman käyttö, työhaastattelut, valinta- ja palkkauspäätösten valmistelu, kehityskeskuste-lut, talousarvion laadinta, palvelussuhdeasiat ja OVTES:n perusteet ja keskeinen sisältö sekä Valmentava esimiestyö -johtamisvalmennus. Osaan koulutuksen keskijohdon val-mennuksista osallistuivat kaikki Ekamin esimiehet.
HENKILÖSTÖ - EKAMIN TÄRKEIN VOIMAVARA
Ekami on Kotkan-Haminan seudun kuudenneksi suurin työnantaja. Vuoden 2014 lopussa henkilöstön kokonais-määrä oli yhteensä 400 henkilöä (v. 2013: 407). Ekamin koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 48,96 vuot-ta ja opetushenkilöstön keski-ikä 50,17 vuotta (v. 2013: keski-ikä oli 48,66 vuotta, opetushenkilöstön 49,31 vuot-ta). Henkilöstön ikärakenne kertoo vahvasta ja pitkäaikai-seen kokemukseen perustuvasta osaamisesta. Ikääntyvän henkilöstön jaksaminen ja vahvan osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille on tulevien vuosien tärkeä haaste. Ekamissa vanhuuseläkkeelle siirryttiin vuonna 2014 kes-kimäärin 63,18 vuoden iässä (v. 2013: keskimäärin 64,6 vuoden iässä).
Henkilöstön osaamisen hallinta ja kehittäminen
Ekamin menestyminen perustuu vahvaan henkilöstön osaamiseen. Osaamisen jatkuva turvaaminen edellyttää tietoisuutta olemassa olevasta ja tulevaisuudessa tarvit-tavasta osaamisesta. Onnistuakseen perustehtävässään osaamista on kehitettävä, uutta hankittava ja olemassa olevaa siirrettävä eteenpäin.
Osaamisen kehittämisen varmistamiseksi Ekamissa on luotu toimintamalli ja käytänteitä, joiden avulla osaamisen kehittämistarpeet ja osaamisvaatimukset sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen saadaan kohtaamaan toisensa. Ryhmätavoitekeskusteluissa henkilöstö pohti esimiestensä johdolla oman työyksikkönsä osaamistarpeita ja -puuttei-ta. Kevään 2014 henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa yhteensä 322 ekamilaista laati henkilökohtaisen kehitty-missuunnitelman, jonne kirjasivat osaamisvahvuuksiaan, osaamisen kehittämistarpeitaan sekä suunnitelman oman osaamisen kehittämiseksi vuodelle 2015. Henkilökohtai-
39
Henkilöstön kehittämisen osuus henkilöstömenoista v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014
2,45 % 3,69 % 3,89 % 2,56 % 1,89 % 2,16 % 2,60 %
0,00 %
0,50 %
1,00 %
1,50 %
2,00 %
2,50 %
3,00 %
3,50 %
4,00 %
v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014
3,89 %
2,56 %
1,89 %2,16 %
2,60 %
Henkilöstön koulutus- ja kehittämiskustannusten osuus (%) henkilökuluista
39
sista suunnitelmista koottiin 29 työyksikkökohtaista osaa-misen arviointikoontia ja henkilöstön kehittämissuunni-telmaa; nämä koonnit ja suunnitelmat käsiteltiin syksyn ryhmäpalautekeskusteluissa.
Henkilöstöä kannustetaan eri tavoin tapahtuvaan am-mattitaidon ja -tiedon jatkuvaan ylläpitämiseen ja kehit-tämiseen. Strategian mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen on panostettu vuonna 2014 Ekamissa monin tavoin. Tämä näkyy siinä, että talousarviossa ase-tettu 2,3 %:n tavoite henkilöstön kehittämiskustannusten %-osuudesta ylitettiin: henkilöstön koulutuskustannusten osuus kaikista henkilöstökuluista vuonna 2014 oli 2,6 % (v. 2013: 2,16 %).
Ekamilaiset menestyivät erinomaisesti SAKU ry:n lentopalloturnauksessa.
40
Työhyvinvointi
Ekamissa työhyvinvointia ylläpidetään ja kehitetään pa-nostamalla ajanmukaisiin, ergonomisiin työvälineisiin ja työskentelytiloihin sekä työssäjaksamiseen. Ekamin Työ-hyvinvoinnin kehittäminen -toimintamallin mukaisesti al-kuvuodesta 2014 vastuu- ja palveluyksiköissä käsiteltiin oman työyksikön TOB-työyhteisökyselyn tuloksia esimies-ten johdolla ja sovittiin työhyvinvoinnin kehittämistoimen-piteistä. Työyksiköiden kehittämistoimikohteet ja -suun-nitelmat on koottu Ekamin työhyvinvointisuunnitelmaksi 2014–2015. Työyksiköiden työhyvinvoinnin kehittämis-toimia seurataan sovitusti, niistä raportoidaan ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti puolivuosittain.
Tärkeää on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työn kuormittavuuden mahdollisimman tasainen jakautuminen ja toiminnan ennakoitavuus. Ekamissa työyhteisön toimi-vuudesta huolehditaan yhdessä osallistumalla yhteiseen toimintaan, sen arviointiin ja kehittämiseen. Pienetkin asiat ovat osa työhyvinvointia, niinpä esimiehiä on ohjeis-tettu keskustelemaan säännöllisesti työyksiköissä työhön ja työympäristöön liittyvistä epäkohdista ja poistamaan epäkohtia yhdessä henkilöstönsä kanssa. Työhyvinvointi on jokaisen asia!
Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteli on yksi henkilöstö-eduista, jolla työnantaja tukee liikunnan ja kulttuurin har-rastamista yksinkertaisella ja yksilölliset harrastustoiveet huomioivalla tavalla. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä tilasi vuonna 2014 käyttöönsä 170 ekamilaista.
Ekamin työsuojelu ja työterveyshuolto hoidetaan lakisää-teisesti henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä tuke-valla tavalla.
Jyyni Postila-Sutinenhenkilöstöjohtaja
Kulttuuriseteleiden käyttäjämäärä on laskenut
163
176
170
150
155
160
165
170
175
180
2012 2013 2014
Kulttuuriseteleiden käyttäjämäärä on laskenut viime vuodesta.
41
Yhteistoiminta
Ekamin yhteistoiminnassa noudatetaan yhteistoiminta-lakia ja edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteis-toimintaelimenä toimivan yhteistoimintatoimikunnan (YT-toimikunta) ja erillisen työsuojelutoimikunnan työs-kentelyn kautta. YT-toimikunta käsittelee kunnallisen yh-teistoimintalain mukaisia yhteistoimintaan ja henkilöstön asemaan vaikuttavia asioita. YT-toimikunnassa on 15 jä-sentä ja se kokoontui kuusi kertaa vuoden 2014 aikana.
Luottamusmiesorganisaatio
Ekamin luottamusmiesorganisaatiosta sovitaan säännölli-sesti henkilöstöjärjestöjen kesken paikallisneuvotteluissa (luottamusmiesten määrä ja ajankäyttö). JUKO ry:n ja OAJ:n pääluottamusmiehenä toimi v. 2014 lehtori Kari Luotonen. OAJ ry:n luottamusmiehinä toimivat lehtorit Anne Lehtonen (Kotka) ja Hannele Aaltonen (Hamina). JHL ry:n pääluottamusmiehenä toimi kiinteistönhoitaja (1.8.2014–31.7.2015 päätoiminen tuntiopettaja) Mark-ku Hinkkanen. Jyty ry:n luottamusmiehenä toimi sihteeri Tuija Kauppila. Luottamusmiehille on resursoitu työaikaa luottamusmiessopimuksen mukaisesti.
YHTEISTOIMINTA- JA LUOTTAMUSMIESORGANISAATIO
Henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajat tapaavat epävirallisissa palavereissa säännöllisesti. Yhteistyö on kaikin puolin ollut antoisaa ja hedelmällistä sekä sopui-saa. Henkilöstön edustajana Ekamin johtoryhmässä on ja sen työskentelyyn aktiivisesti osallistuu pääluottamus-mies (JUKO/OAJ) Kari Luotonen. Virallisia paikallisneu-votteluita on yleensä tarvinnut käydä vain kunnallisiin sopimuksiin liittyviä paikallisia järjestelyeriä jaettaessa ja asioista on aina päästy yksimieliseen ratkaisuun. On sekä henkilöstön että työnantajan etu, että palvelussuh-deasioista keskustellaan säännöllisesti myös epäviralli-sesti ja ratkaisuihin päästään hyvässä yhteishengessä.
Jyyni Postila-Sutinenhenkilöstöjohtaja
42
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston toiminta jakautuu kolmeen tulosyksikköön. Ammatillista peruskoulutusta johtaa apulaisrehtori Ulla Jaskari, ammatillista aikuis-koulutusta rehtori Sami Tikkanen ja 1.8.2014 lähtien apulaisrehtori Annu Jokela-Ylipiha ja nuorten työpaja-toimintaa pajajohtaja Virpi Jonsson.
Koulutusaloista vastaavat koulutuspäälliköt:
HyvinvointialaArmi Raanti
Kieli- ja kulttuuriala Kimmo Keskinen Liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan alaTimo Erikoinen Logistiikka- ja autoala Kimmo Piensalmi 1.1.2014 - 20.6.2014 Pasi Honkanen, vs. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, elintarvikealaVirpi Äijälä Merenkulku- ja sähköala Kimmo Kallioniemi Rakennus- ja kiinteistöpalveluiden ala Ilpo Ristola Teknologiateollisuuden alaTero Anttila
ORGANISAATIO
Ekamin johtoryhmä
Sami Tikkanen, koulutuskuntakuntayhtymän johtaja, rehtori vt. 1. - 31.1.2014 Sami Tikkanen, koulutuskuntakuntayhtymän johtaja, rehtori 1.2.2014 alkaenAnita Teittinen, hallinto- ja talousjohtaja (eläköityminen 31.12.2014)Tuija Korpela, 1.3.2014 -> projektipäällikkö, 30.6.2014 -> vs. talous- ja hallintojohtajaJyyni Postila-Sutinen, henkilöstöjohtajaUlla Jaskari, apulaisrehtori, ammatillinen peruskoulutus Annu Jokela-Ylipiha, apulaisrehtori, aikuiskoulutus, 1.8.2014 alkaenVirpi Jonsson, työpajajohtajaKari Luotonen, pääluottamusmiesPia Happonen, johdon sihteeri
Koulutuskuntayhtymän ja Ekamin omistajina ovat seu-dun viisi kuntaa, Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Koulutuskuntayhtymän toiminta käynnistyi vuonna 2006.
Kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää kuntien valitsema yhtymäkokous. Toimeenpanovaltaa käyttää yhtymähallitus, jossa on kymmenen jäsentä. Koulutus-kuntayhtymän johtajana toimii Sami Tikkanen, joka on samalla Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston rehtori.
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston liikevaihto: vuonna 2014 noin oli 36,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on noin 400. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston hallinnollinen keskus on Kotkassa Kotekolla.
HALLINTO
43
Jäsen (varajäsen)
Aro Leena, Kotka (Olsson Birgitta, Kotka)Eerola Seppo, Kotka (Kotiniemi Topias, Kotka)Taavitsainen Ninni, Kotka (Hurtta Pia, Kotka)Niininen Kari, Kotka (Leppänen Jouni, Kotka)Paananen Jani, Kotka (Klami Arttu-Petteri, Kotka)Hanski Jussi, Kotka (Perilä Helena, Kotka)Vihtonen Jouko, Hamina (Korpela Teijo, Hamina)Söderlund Merja, Hamina (Rokka Tiia, Hamina)Virtanen Ville, Hamina (Sakki Timo, Hamina)Järvinen Hannu, Hamina (Joffel Nina, Hamina)Hulanmäki Riitta, Hamina (Savolainen Leena, Hamina)Rantonen Tiina, Hamina (Tähkäpää Risto, Hamina) Silta Pirkko, Pyhtää (Huovila Kari, Pyhtää)Alastalo Tarja, Miehikkälä (Heinonen Jari, Miehikkälä)Uski Leo, Virolahti (Lappi Jukka, Virolahti)
YHTYMÄHALLITUSKausi 2013–2016Kokoukset 1/2014 - 9/2014
Jäsen (varajäsen)
Mättö Pekka, Kotka, pj. (Kotiniemi Topias, Kotka)Montonen Tiina, Kotka, 1. vpj (Taavitsainen Ninni, Kotka)Hanski Jussi, Kotka (Perilä Helena, Kotka)Kähkönen Paula, Kotka (Tinkanen Maritta, Kotka)Seppälä Kalevi, Hamina (Vihtonen Jouko, Hamina)Kangas Timo, Hamina, 2 vpj. (Takanen Esa, Hamina)Sakki Timo, Hamina (Virtanen Ville, Hamina)Suurnäkki Päivi, Hamina (Pousi Ritva-Leena, Hamina)Riikonen Hermanni, Virolahti (Rosenblad Solveig, Pyhtää) Suomalainen Tuula, Miehikkälä (Porkka Veijo, Miehikkälä
YHTYMÄKOKOUSKausi 2013 - 2016Kokoukset 1/2014 - 3/2014
TARKASTUSLAUTAKUNTAKausi 2013–2016Kokoukset 1/2014 - 4/2014
Jäsen (varajäsen)
Hurtta Pia, Kotka, pj. (Visti-Pohjalainen Aira)Järvinen Hannele, Hamina, vpj. (Suikkanen Jaana)Nyberg Charles, Virolahti (Vilkki Mikko)Vulkko Tiina, Pyhtää (Vulkko Tea)Lavento Arto, Miehikkälä (Oikarinen Petri)
44
www.ekami.fi
