Upload
suomen-eoppimiskeskus-ry
View
534
Download
4
Embed Size (px)
Citation preview
2
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO.......................................................................................................................................... 3
My Data oppilaitoksissa – kartoituksen fokus ....................................................................................... 5
2 MYDATA OPPILAITOKSISSA.................................................................................................................. 6
2.1. Oppilashallintojärjestelmien kartoittaminen .................................................................................. 7
2.1.1 Helmi Oppilashallinto.................................................................................................................. 8
2.1.2 Primus ja MultiPrimus................................................................................................................. 8
2.1.3 Wilma .......................................................................................................................................10
2.1.4 openSIS, Fedena ja OpenEduCat .................................................................................................10
2.1.5 Pyramus-oppilashallintojärjestelmä ............................................................................................11
3 MILLAISTA DATAA OPPILASHALLINTOJÄRJESTELMIIN KERTYY? ............................................................13
3.1. My Data ja sen hyödyntäminen ....................................................................................................14
3.2. Vuorovaikutuksen synnyttämä My Data........................................................................................15
3.3. Oikeudet, turvallisuus ja eettisyys.................................................................................................16
4 MYDATA TULEVAISUUDESSA ..............................................................................................................19
LÄHTEET ............................................................................................................................................22
LIITE 1. Haastattelurunko ...................................................................................................................24
Tämä raportti on toteutettu osana AVO2-hanketta. COSS ry Maisa Vehviläinen, Timo Väliharju, Moona Puha Kansilehti: Anna Wilkman
3
1 JOHDANTO
My Data tai suomennettuna omadata, on henkilötiedon hallinta- ja käsittelyperiaate. My Data on
henkilötietoa, johon yksilöllä itselleen on oikeuksia. Esimerkiksi rekistereiden ja verkkopalveluiden
tietokantoihin tallentuu tietoa niiden yksityisistä käyttäjistä. My Data on tietoa, joka on henkilön
itsensä saatavilla ja hallittavissa. Henkilöllä tulee olla oikeudet muokata, poistaa tai halutessaan
välittää tietoja edelleen kolmannelle osapuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriön raportin
esipuheessa todetaan: ”Ihmiskeskeisyyden ansiosta kyseessä on perustavanlaatuinen systeeminen
muutos, jolla on vahvoja, vakiintunutta toimintaa muuttavia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia
ulottuvuuksia”. My Datan potentiaali myös oppilaitoskontekstissa on merkittävä.
My Data on käsitteenä vielä melko uusi, oli sitten kyseessä oppilaitokset, julkinen hallinto tai
yritykset. Tästä syystä kartoituksessa käytetään termiä My Data, jonka käyttöä myös Liikenne- ja
viestintäministeriön selvityksessä suositellaan. Nykyisellään dataa on eri puolilla kerätty
miettimättä juurikaan sitä, kellä dataan on oikeuksia ja ihmiset eivät juurikaan mieti, mihin heidän
antamaansa dataa voidaan käyttää. Suostumus annetaan yleensä melko kevyellä perusteella
miettimättä luvan antamisen merkitystä. Myöskään datan mahdollista arvoa ei mietitä yksilön
näkökulmasta, sillä datan arvo muodostuu yleisesti suuren datamassan analyysistä ja sen käytöstä
eri tarkoituksiin.
Oppilaitoksissa keskustelu My Datasta on vasta alkamassa ja asian merkityksellisyyteen ollaan
heräämässä. Keskustelua käydään siitä, mitä dataa itse asiassa oppilaitoksiin kertyy ja kuka sen
käytöstä voi päättää ja antaa sen käytölle luvan. Onko järjestelmään kertyvä data järjestelmää
toimittavan tahon hallinnassa vai onko koulutoimella tai opettajilla tai oppilailla siihen oikeuksia.
Toisaalta keskustelua käydään oppimisprosessissa kertyvän datan käytöstä oppimistulosten
analyysiin ja sen pohjalta tehtävien pedagogisten ratkaisujen toimivuudesta oppimisen
tuloksellisuuden näkökulmasta. Näin esimerkiksi angloamerikkalaisessa koulutusjärjestelmässä,
kun taas pohjoismaisessa kontekstissa keskustelussa painottuu yksilön oikeudet oman dataansa ja
sen käytöstä päättämiseen.
4
Oppilashallintojärjestelmiin kirjataan jatkuvasti suuret määrät tietoa yksittäisistä oppilaista. My
Datan tarjoamaa potentiaalia osana opetuksen suunnittelua on toistaiseksi osattu hyödyntää erittäin
vähän. Nykyisellään erilainen henkilöä koskeva tieto ohjautuu ohjelmistojen tarjoajien tietokantaan
eikä sitä näin ollen voida tai osata hyödyntää opetuksessa. Poikolan, Kuikkaniemen ja Kuittisen
(LVM 2014, 63) My Data-raportissaan toteavat:
”Julkishallinnon organisaatiot siinä kuin yrityksetkin keräävät ja käsittelevä paljon
henkilötietoa, joka olisi mahdollista tarjota ihmiselle itselleen My Data-periaatteiden
mukaisesti. Julkisella sektorilla henkilötiedon käsittely pohjautuu suurelta osin
lainsäädännön velvoitteisiin eikä esimerkiksi ihmisten itsensä antamaan
suostumukseen, mutta yhtä kaikkia, ihmiselle hyödyllinen data tuli antaa heille.”
My Datan hyödyntämiselle osana opetusta voidaan nähdä seuraavia haasteita. Oppilaitoksissa
kirjataan päivittäin dataa oppilashallintojärjestelmiin, mutta kertyneen tiedon ei kuitenkaan vielä
nykyisin koeta hyödyttävän opetuksen suunnittelua. My Data mahdollistaa oppilaskohtaisen
opetussuunnitelman laatimisen, jolla voidaan aiempaa tehokkaammin tukea oppimista. Oppilaan
omistama data ja sen hyödyntäminen opiskelussa tarjoaa työkaluja yksilön itseohjautumisen ja
oman oppimisen reflektointiin. Lisäksi My Datan haaste osana opetusta on toimijoiden
epätietoisuus siitä, kenellä on oikeus tarkastella dataa.
Yhdysvalloissa My Datan hyödyntämisestä oppilaan kehityksen tukemisessa on näyttöä jo vuodelta
2012. Tarve kerätyn datan hyödyntämiseen syntyi armeijan palveluksessa työskentelevien lasten ja
sijoituslasten tarpeesta vaihtaa oppilaitosta jopa useammin kuin kerran annettuna ajanjaksona.
Oppilaan My Datan lataaminen palvelusta mystudentdata.com, antaa huoltajille valmiudet
suunnitella ja ymmärtää lasten pedagogisia tarpeita. Yhdysvaltojen puolustusministeriön vuonna
2012 käynnistämä projektin (www.mystudentdata.com) tarkoituksena on tarjota huoltajille pääsy
oppilaan oppimista ja koulutusta koskevaan dataan. Huoltajien mahdollisuus tarkastella oppilaasta
kerättyä dataa auttaa oppilaan koulutuksen suunnittelua ja tukemista. Amerikkalainen nettisivusto
mystudentdata.com tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden tulostaa ja tarkastella esimerkiksi oppilaan
opintosuorituksia. Järjestelmään liittyneet oppilaitokset voivat ladata palveluun muun muassa
tilastotietoja, lukujärjestyksiä, arvosanoja, tehtäviä, kokeita, poissa- ja läsnäolotietoja sekä muita
huomioita oppilaasta. Vain valtuutetut henkilöt pääsevät tarkastelemaan yksittäisen oppilaan My
Dataa.
5
Oppilaitoksissa kertyvä data kiinnostaa oppijoita, opettajia, koulun johtoa, koulutoimea ja
opetusalan yrityksiä. Avoimuus on nykyajan megatrendi, oli kyseessä siten avoin data, avoin
lähdekoodi tai avoin sisältö. My Data ei sinänsä ole avointa, mutta sen käytöstä pitää ja tulee sopia
avoimella ja läpinäkyvällä tavalla siten, että eri toimijoiden oikeudet ja mahdollisuudet sovitetaan
yhteen.
My Data oppilaitoksissa – kartoituksen fokus
Tämä raportti keskittyy selvittämään, millaista dataa oppilashallintojärjestelmiin kerätään, miten
sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia suuntaviivoja datalle voidaan tulevaisuudessa
asettaa. Selvitystä varten haastateltiin opetusalan ammattilaisia nykytilan ja tulevaisuuden näkymien
kartoittamiseksi. Tässä raportissa tarkastelu on rajattu peruskoulujen ja korkeakoulujen My Datan
nykytilan kartoittamiseen. My Datan potentiaali kuitenkin opetuksessa levittäytyy aina
varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle saakka. Etenkin varhaiskasvatuksessa My Data ja sen
potentiaali osana kasvatusta on vielä verrattain tuntematon osa-alue.
Tässä raportissa esitetyt näkemykset perustuvat kirjallisuuteen ja selvitystä varten tehtyihin
haastatteluihin. Haastattelut toteutettiin syys- ja lokakuun aikana 2014. Vastaajina oli pedagogiikan
asiantuntijoita ja oppilaitosten edustajia. Puolen tunnin mittaisilla yksilöhaastatteluilla kartoitettiin
My Datan nykytilaa oppilaitoksista ja sen tulevaisuuden näkymiä. Yksilöhaastatteluja toteutettiin 9
kappaletta.
Tämän raportin keskeinen tavoite on avata keskustelu oppimisen ja opiskelun yhteydessä kertyvän
datan roolista ja sen mahdollisuuksista osana oppimisprosessia. Sekä kiinnittää huomiota oppijan
datan mahdollisuuksiin kehittää ja tehostaa omaa oppimistaan. Lisäksi raportin tarkoituksena on
herättää keskustelua datan omistukseen ja sen hyödyntämiseen liittyvistä kysymyksistä sekä
haasteista.
”Kouluhan on sellainen My Data -instituutio perimmältään.”
6
2 MYDATA OPPILAITOKSISSA
Oppilaitos tuottaa hallinnollisina prosesseina oppilaaseen liittyvää tietoa, jonka roolia ja merkitystä
osana oppimisprosessia ei ole aiemmin tarkasteltu. On alettu pohtimaan, mitä tietoa oppilaan omista
prosesseista kertyy, kuka tiedon omistaa ja miten sitä voidaan opetuksessa hyödyntää.
Korkeatasoinen oppiminen vaatii reflektointia, tukea ja tiedon soveltamista
ongelmanratkaisuprosesseissa sekä oppimisen kontekstin ymmärtämistä. Oppimisen prosesseista
puhuttaessa keskitytään usein oppijan, opettajan sekä käytettävissä olevan materiaalin (erityisesti
digitaalisen) sekä erilaisten vuorovaikutusprosessien analysointiin oppimisessa. Myös itse väline
tuntuu olevan arvioinnin kohteena puhuttaessa erilaisten välineiden kuten tablettien vaikutuksesta
oppimiseen. Onkin syytä pysähtyä pohtimaan ja tiedostaa, miten oppilaat ja opiskelijat muodostavat
merkittävän määrän dataa osana oppimisprosessia. Käytössä olevat oppilashallintojärjestelmät
keräävät käyttäjästään dataa. Järjestelmä rekisteröi esimerkiksi oppilaan yksittäiseen
verkkotehtävään käyttämän ajan. Näin oppilas tuottaa itsestään My Dataa, jonka potentiaalia
esimerkiksi opetuksen suunnittelussa ei ole täysipainoisesti hyödynnetty.
Yksilöiden ja yhteisöjen oppimista tulisi pystyä tarkastelemaan laajana kokonaisuutena. Lisäksi
tulisi huolehtia siitä, että opiskelun eri vaiheissa voidaan tarvittaessa tehostetusti tukea oppimista.
My Datan avulla voidaan toimintaa ja opetusmetodeja kehittää suuntaan, jolla tehokkaammin
tuetaan opiskelijan yksilöllisiä tarpeita ja kehittymistä. My Data tarjoaa esimerkiksi opettajalle
mahdollisuuden kartoittaa opiskelijan osaamista oppimisen tukemiseksi. Lisäksi se tarjoaa välineen,
jolla opettaja tai oppilaitos voi löytää opiskelijat, jotka eivät ole edenneet opiskeluissaan toivottuun
tahtiin. My Datan avulla opettaja voi esimerkiksi suunnitella, millaisia opetusmetodeja voisi
paremmin hyödyntää opetuksessa tai millaisia keinoja yksittäinen oppilas oppimisen tukemiseksi
tarvitsee.
Kun tarkastellaan My Dataa oppilaitoskontekstissa, on syytä esitellä myös yksilöidyn oppimisen
käsite. Yksilöidyllä oppimisella tarkoitetaan opetuksen suunnittelua ottaen huomioon oppilaan
henkilökohtaiset kompetenssit kuten taidot, kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja oppimiseen
liittyvät haasteet. Käsitteen perustana on ajatus siitä, että oppilaan suoritusta helpotetaan
kartoittamalla oppimiseen liittyvät tarpeet, yksilölliset mielenkiinnon ja kehittämisen kohteet.
Pedagogiset tutkimukset lisäksi ovat osoittaneet, että oppimisen kannalta keskeistä on oppijan
itsereflektiivinen ajattelu. Tällaisten ajattelutaitojen kehityksen kannalta on tärkeää, että oppija itse
7
”On digitaalisen ajan ihmisoikeus, että yksilöllä on oikeus omaan dataansa.”
ymmärtää, mitä oppiminen sisältää ja sen, millainen hän on itse oppijana. Yksilön syvällinen
käsitys omasta oppimisesta ja itsestä oppija on merkityksellinen koko oppimisprosessin kannalta.
My Data tarjoaa yksilölle konkreettisen työkalun syventää ymmärrystä omasta oppimisprosessista.
Datan avulla on mahdollista kehittää erilaisia sovelluksia, jotka esimerkiksi graafisesti esittävät
oppilaalle opiskeluun ja oppimiseen liittyvää data. Lisäksi oppilashallintojärjestelmiin kerätyllä
datalla voidaan esimerkiksi aikaansaada joustavuutta ja siirrettävyyttä oppilaitosten välille
tilanteissa, joissa oppilas vaihtaa oppilaitosta, jolloin oppilaan oppimisprosessi on läpinäkyvä hänen
itsensä lisäksi myös tarvittaessa muille.
Oppilashallintojärjestelmiin kirjattua My Dataa voidaan hyödyntää henkilökohtaisen
opetussuunnitelman rakentamisessa, joka toimii perustana yksilöidylle oppimiselle. My Data tarjoaa
työkalun esimerkiksi oppilaskohtaisten portfolioiden laatimiseen, joiden avulla opettajat ja muu
oppilaitoshenkilökunta voivat kohdennetusti tukea oppilaan kehitystä. Oppilasportfoliot
mahdollistaisivat myös muiden oppilaitosten yksilöllisten tarpeiden ja suoritusten kartoittamisen,
mikäli oppilas esimerkiksi vaihtaa oppilaitosta ja päättää jakaa portfolion sisällön tämän kolmannen
osapuolen kanssa.
2.1. Oppilashallintojärjestelmien kartoittaminen
Sähköiset oppilashallintojärjestelmät ovat kouluissa arkipäivää. Viestit kodin ja koulun välillä,
oppilashallinnon tietojärjestelmät, opetuksen suunnittelu – kaikki tehdään sähköisesti ja parhaassa
tapauksessa yhdellä järjestelmällä. Oppilashallintojärjestelmiä kehittävät eri yritykset, eikä
yksittäisen kunnan koululaitoksen tarvitse tyytyä yhteen vaihtoehtoon. Järjestelmiä voi vertailla ja
etsiä kunnalle parhaan mahdollisen ratkaisun, niin kustannuksiltaan kuin ominaisuuksiltaan.
Oppilashallintojärjestelmät rekisteröivät ja niihin kirjataan opettajien sekä oppilaan toiminnan
tuloksena esimerkiksi oppilaan arvosanat sekä läsnä- ja poissaolotiedot. Olemassa oleviin
järjestelmiin on mahdollista kirjata myös opintojakso- ja kurssipalautteita sekä opettajan omia
huomioita oppilaan edistymisestä. Opintosuunnitelmat, niin oppilaskohtaiset kuin yleiset,
rakennetaan oppilashallintojärjestelmiä hyödyntäen. Tietokantoihin tallentuu vaihtelevasti lisäksi
8
opettajan, huoltajien ja oppilaan väliset viestit. Käytössä olevien oppilashallintojärjestelmien kautta
opiskelija muun muassa ilmoittautuu opintojaksoille ja kirjataan kurssipalautteet opettajien
nähtäväksi.
Oppilashallintojärjestelmien tietokannat pitävät sisällään monipuolisesti oppilaita koskevaa tietoa.
Sen avulla on mahdollista kartoittaa oppilaan opiskeluun nivoutuvat osa-alueet, joissa oppilas
tarvitsee esimerkiksi enemmän tukea ja ohjausta. Suomalaisissa oppilaitoksissa
oppilashallintojärjestelmistä yleisimmin käytössä olevia ovat Helmi Oppilashallinto sekä Wilma-
oppilashallintojärjestelmä. Seuraavaksi esitetyt tiedot pohjautuvat oppilashallintojärjestelmien
kotisivuilta poimittuun tietoon.
2.1.1 Helmi Oppilashallinto
Helmi on Nextime Solutions Oy:n kehittämä Internet-pohjainen oppilashallintojärjestelmä. Helmi
on työkalu oppilaan sähköisen oppimis- ja opetussuunnitelman laatimiseen sekä oppilaan
kehityksen seurantaan. Oppilashallintojärjestelmä on työkalu, jonka avulla oppilaalle voidaan laatia
yksilöllinen sähköinen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma. Opetuksen suunnittelun lisäksi Helmi-oppilashallintojärjestelmä toimii
viestintäkanavana oppilaitoksen ja kodin välillä. Opettajalle se tarjoaa puolestaan aputyökalun
opetuksen suunnitteluun. Oppilashallintojärjestelmän kautta opettaja voi tarkastella oppilaan
aikaisempia koetuloksia, tuntiaktiivisuutta ja poissaoloja sekä muita arviointeja.
Järjestelmän kautta oppilaan koulunkäyntiin liittyvien perustietojen lisäksi oppilas voi esimerkiksi
ilmoittautua opintojaksoille. Lisäksi se tarjoaa ajankohtaisen tiedottamisen ja viestinnän oppilaan,
huoltajien sekä opettajien välillä. Helmi oppilashallintojärjestelmän kautta oppilaat ja huoltajat
voivat tarkastella opetussuunnitelman sisältöä sekä aikaisempia arviointeja.
2.1.2 Primus ja MultiPrimus
Primus ja MultiPrimus ovat Starsoft Oy:n tarjoamia oppilashallinnon tietokantaohjelmia, joilla
voidaan hallinnoida opiskelijoiden datan lisäksi opettajien ja oppilaitoksen muun henkilökunnan
dataa sekä oppilaitoksen opetustarjontaa. Primus-oppilashallintojärjestelmällä voidaan suunnitella
9
opetusta, arvioida opiskelijan suorituksia, kirjata valintoja ja sen kautta voidaan tulostaa tarvittaessa
opiskelutodistuksia. Oppilashallintojärjestelmään on myös mahdollista liittää toimintojen
integroimiseksi esimerkiksi henkilöstöhallinta.
Primus tietokantaohjelma tarjoaa oppilaitokselle työkalun sekä sanallisten että numeeristen
arviointien kirjaamiseen. Arvosanat voidaan ohjelmaan kirjata joko ryhmä- tai oppilaskohtaisesti.
Tietokantaohjelman www-liittymä, Wilma toimii myös viestintäkanavana kodin ja koulun välillä.
Wilman kautta opettaja voi esimerkiksi antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja tiedottaa
tapahtumista.
Primus tarjoaa oppilaitokselle työkalun opetussuunnitelmien laatimiseen. Primuksesta voidaan
tarkastella valintoja ja suorituksia sekä yksilöllistettyjä oppiaineita. Myös henkilökohtaisten
opetussuunnitelmien laatiminen on Primuksella mahdollista ja tietokantaan tallennetaan oppilaasta
niin sanottu opiskelijakortti. Esimerkiksi oppilaskohtaisia tavoitteita ja opetuksen sisältöjä voidaan
muokata ja päivittää tarvittaessa tietokantaohjelman kautta. Henkilökohtaisesta
opetussuunnitelmasta on mahdollista tarkastella muutoksia, päätöksiä, kokouksia, testejä, lausuntoja
ja muita oppilaaseen liittyviä huomioita.
Tietokantaohjelmalla voi hoitaa erityisohjaajan ja opinto-ohjaajien kirjaukset. Esimerkiksi
erityisopettaja voi kirjata järjestelmään muiden opettajien tiedoksi oppilasta koskevia tietoja, jotka
tulee huomioida opetuksessa ja oppimisen tukemisessa. Primukseen voidaan kirjata myös erilaisia
lomakkeita kuten koulukuljetusta koskevia. Lukio-opetuksessa MultiPrimuksella voidaan
muodostaa esimerkiksi ylioppilaskokeisiin ilmoittautuneista ja lähettää tiedot
Ylioppilaslautakunnalle. Tietokanta hakee lomakkeita varten jokaisen opiskelijan kurssi- ja
oppimäärät heille kirjatuista suoritteista.
MultiPrimuksen avulla kunnan oppilaitokset voidaan liittää yhteen tietokantaan. Näin ollen
esimerkiksi erilaiset tilastoinnit, oppilaitossiirrot ja uusien oppilaiden tiedot voidaan kirjata
MultiPrimukseen. Tietokannasta on myös mahdollista siirtää oppilaan tiedot oppilaitoksesta
toiselle. Järjestelmän käyttämä verkkoliikenne perustuu TCP/IP-protokollaan. MultiPrimus on
ominaisuuksiltaan laajempi kokonaisuus kuin Primus.
10
2.1.3 Wilma
Wilma on StarSoft Oy:n selainpohjainen oppilashallintojärjestelmä, joka tarjoaa oppilaille kanavan
ilmoittautua opintojaksoille. Opettajat voivat tarkastella ja muokata työjärjestyksiä, henkilötietoja ja
arvosanoja. Oppilaitosten opetussuunnitelmia, kurssitarjontaa ja lomakkeita on mahdollista
tarkastella järjestelmän kautta. Wilma toimii myös viestintäkanavana oppilaitoksen ja kodin välillä.
Wilma soveltuu käytettäväksi kaikilla opiskeluasteilla. Järjestelmän avulla on mahdollista arvioida
lapsen kehitystä päivähoidosta opiskelujen päättymiseen saakka.
Wilma-oppilashallintojärjestelmään opettajat voivat kirjata oppilaan poissaoloja ja
tuntikäyttäytymistä koskevaa tietoa, oppilaalle asetettuja tavoitteita sekä soveltuvia
opetusmenetelmiä. Huoltajat voivat puolestaan tarkastella oppilaan edistymistä, opettajan
kommentteja työskentelystä ja käytöksestä, selvittää oppilaan poissaoloja tarvittaessa ja viestiä
opettaja kanssa. Wilmasta huoltajan on mahdollista tarkastella esimerkiksi opettajien yhteystietoja
ja oppilaan opetussuunnitelmaa.
2.1.4 Avoimen lähdekoodin oppilashallintojärjestelmät: openSIS, Fedena ja OpenEduCat
openSIS (Open Source Student Information System) on avoimeen lähdekoodiin perustuva
oppilashallintojärjestelmä. Selainpohjaiseen järjestelmään on tarjolla 3-4 päivitystä vuosittain, mikä
helpottaa järjestelmän ajantasaisuuden säilyttämistä. openSIS oppilashallintojärjestelmällä voidaan
suunnitella opetusta ja lukujärjestyksiä oppilaskohtaisesti tai suuremmille opiskelijaryhmille.
Järjestelmään voidaan kirjata kotitehtävät, tulevat kokeet ja oppilaskohtaiset arvosanat sekä läsnä-
ja poissaolotiedot. Järjestelmästä voidaan tulostaa vakiomuotoisia ja oppilaan tarpeisiin räätälöityjä
todistuksia. Myös erilaiset asiakirjat on mahdollista tulostaa openSIS oppilashallintojärjestelmän
kautta.
Järjestelmä toimii viestintäkanavana oppilaitoksen ja huoltajien välillä. Oppilashallintojärjestelmään
liitetyn portaalin kautta huoltajat voivat tarkastella oppilaan arvosanoja, läsnä- ja poissaolotietoja,
kurinpitotoimia koskevia kirjauksia ja muita oppilaan tietoja. openSIS järjestelmään voidaan
oppilaitoksen edustajan kirjauksia lisäksi liittää oppilaan terveydenhuoltoa koskevia merkintöjä.
Esimerkiksi terveydenhoitajan kirjaukset voidaan kirjata järjestelmään, josta esimerkiksi huoltajat
voivat niitä tarkastella.
11
Fedena on avoimeen lähdekoodiin perustuva oppilashallintojärjestelmä kuten openSIS.
Järjestelmään voidaan kirjata henkilötietojen lisäksi arvosanoja, oppilaan läsnä- ja poissaoloja
koskevia tietoja. Lisäksi se toimii viestintä- ja tiedotuskanava koulun ja kodin välillä. Oppilailla ja
vanhemmilla on pääsy järjestelmään kirjattuihin tietoihin.
OpenEduCat on avoimen lähdekoodin oppilashallintojärjestelmä. Järjestelmän on kehittänyt Tech-
Receptives Solutions Pvt. Ltd., joka on erikoistunut räätälöityjen avoimen lähdekoodin ratkaisuihin.
OpenEduCat-oppilashallintojärjestelmällä voidaan hallinnoida esimerkiksi oppilasdataa, kursseja ja
opetusluokkia. Lisäksi sillä voidaan hallinnoida oppilaiden henkilötietoja, oppilaitoksen henkilöstö-
ja taloushallintoa. Järjestelmään on mahdollista kirjata ja sen avulla voidaan hallinnoida kursseja
sekä ilmoittautumisia, lukujärjestyksiä, arvosanoja ja oppilaan läsnäolotietoja.
2.1.5 Pyramus-oppilashallintojärjestelmä
Pyramys on oppilaitoksen hallinnointi- ja suunnittelujärjestelmä. Järjestelmä on oppilaitostyypistä
riippumaton, avoimeen lähdekoodiin perustuva ja Suomessa ainoa laatuaan.
Oppilashallintojärjestelmällä voidaan resursseina käsitellä niin opettajia, opetuksessa käytettyjä
välineitä kuin opetustilojakin, mikä mahdollistaa tuloksekkaan toiminnan suunnittelun.
Pyramuksella on mahdollista suunnitella niin taloudellisia kuin opetukseen suunnitteluun liittyviä
oppilaitoksen osa-alueita. Järjestelmä on pääasiassa suunnattu opistokäyttöön, sillä se toimii myös
kannattavuuslaskennan työkaluna.
Pyramuksen ominaisuuksiin kuuluu, että se muuttaa suunnittelun automaattisesta valmistumisen
jälkeen seurannaksi ja raportoinniksi, mikä mahdollistaa taloushallinnon seurannan. Ohjelmisto
raportoi talouden ja opetuksen tulokset. Lisäksi Pyramus raportoi tuloksia kurssikokonaisuuksista.
13
3 MILLAISTA DATAA OPPILASHALLINTOJÄRJESTELMIIN KERTYY?
Haastatteluun osallistuneilta tiedusteltiin, millaista dataa oppilaitoksissa kerätään, jonka voisi nähdä
My Datana. “Tämän kysymyksen voisi asetella paremminkin toisin päin. Mitä oppilaitoksissa
kerätystä datasta ei voisi nähdä My Datana” eräs vastaajista argumentoi. Pääsääntöisesti vastaajat
nostivat esille opintosuorituksiin liittyvän datan, joka voidaan nähdä My Datana. Lisäksi yksilön
henkilötiedot, kuten ikä, asuinpaikka ja huoltajatiedot ovat oppilaitosten keräämää My Dataa.
Useissa oppilaitoksissa käytetään myös sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka rekisteröivät
yksityiskohtaista dataa esimerkiksi oppijan liikkeistä verkkoaineistoa työstettäessä.
Oppimisprosessin aikana oppilaasta kertyy paljon My Dataa, joka jää nykytilanteessa
hyödyntämättömänä järjestelmän tietokantaan. Oppimisprosessin aikana oppilaasta kirjataan
pääsääntöisesti perussuorituksiin liittyvää dataa kuten:
arvosanoja
läsnä- ja poissaolotietoja
kurssipalautteita
huoltajien yhteystiedot
koulumatkatiedot
Huoltajien yhteystietoja ja koulumatkatietoja kirjataan kuitenkin vaihtelevin käytännöin käytössä
oleviin järjestelmiin. Edellä mainittujen lisäksi muut kirjattavat tiedot vaihtelevat merkittävästi
oppilaitosten välillä. Eräs vastaajista nostaa esille, että yleistymässä on käytäntö, jossa järjestelmiin
tallennetaan aikaisempaa enemmän oppilashuollollisia dokumentteja, kuten oppimissuunnitelmia.
Oppilaan hyvinvointiin liittyvää tietoa voisi hyödyntää opetuksessa esimerkiksi kartoittamalla ne
tekijät, jotka korreloivat opintosuoritusten kanssa.
Haastatteluun vastanneista usea nosti esille, että sähköisiin oppimisympäristöihin kertyy runsaasti
tarkkaa tietoa siitä, mitä oppilas oppimisprosessin aikana tekee. Oppilaasta tehdään arviointia myös
opettajan toimesta koko oppimisprosessin ajan. Oppimisen edellytys kuitenkin on, että oppija itse
reflektoi omaa tapaansa edetä oppimisprosessissa. Esimerkiksi kirjoittamalla tai muulla tavoin
prosessia kuvaamalla voidaan kehittää yksilön syvällisempää ymmärrystä ja oppimista. My Data
antaa yksilölle mahdollisuuden havainnollistaa kehitystä läpi prosessin. Lisäksi datan perusteella on
14
mahdollista esimerkiksi tarkastella erilaisia käyttäytymismalleja ja sen mukaan tarjota oppilaalle
hänen tarvitsemaansa pedagogista tukea ja ohjausta.
3.1. Oppilastiedon hyödyntäminen
My Datan hyödyntäminen oppilaitoksissa on kuitenkin vielä kehitysasteella. “Kun huomataan datan
analysoimisen olevan hyödyllistä, että sen avulla voidaan tehostaa opetusta ja oppilaatkin voivat
siitä hyötyä, datan hyödyntäminen yleistyy nopeasti” muuan vastaaja mainitsee. Vastaajat olivat
yhtä mieltä siitä, että oppilaitoksissa hyödynnetään My Dataa osana opetusta liian vähän. Moni
vastaaja nosti esille, että yksi perustavanlaatuinen ongelma on opettajien menetelmällinen vapaus
olla käyttämättä oppilaitoksissa käytettyjä järjestelmiä. Teknologia-avusteisen tai teknologiaan
liittyvien menetelmien käyttö koetaan useimmissa tapauksissa kuuluvan opettajien vastuu-alueen
ulkopuolelle. Näin ollen oppilashallintojärjestelmiin ei oppilaitoksissa pääsääntöisesti kirjata muuta
kuin järjestelmän edellyttämät pakolliset tiedot, kuten poissaolot ja arvosanat. Esimerkiksi
huoltajien kanssa käytyjen keskustelujen kirjaaminen järjestelmiin riippuu vielä täysin
oppilaitoskohtaisista käytännöistä. Pääasiassa opettajan tekemät muistiinpanot ja huomiot
oppilaasta kirjataan edelleen opettajan omaan muistivihkoon.
Haastatteluissa vastaajat nostivat esille myös opettajan kynnyksen kirjata omia oppilaskohtaisia
merkintöjä järjestelmään niiden arkaluontoisuuden vuoksi. Esimerkiksi oppilaan perhetilanteeseen
liittyvien tietojen kirjaaminen järjestelmään koetaan hankalaksi, vaikka niiden jakaminen auttaisi
myös muita opettajia oppilaan opetuksen suunnittelussa ja oppimisen tukemisessa. Haastatteluissa
nousi lisäksi esille, että opettajat tekevät päätöksiä opetuksen suhteen usein itsenäisesti ja toisistaan
irrallaan. Opettajilla ei ole yhtenäistä tietoa siitä, millä oppimisen osa-alueilla oppilasta tulee tukea
tai millaisia opetusmenetelmiä tulisi käyttää. Esimerkiksi kriisitilanteiden varalle ei ole olemassa
systemaattista järjestelmää, jonka kautta opettajat jakaisivat tietoa oppilaan opintojen etenemisestä.
”My Data -oikeudet ovat yksi osa oman oppimisen omistamista.”
15
3.2. Vuorovaikutuksen synnyttämä My Data
Kodin ja oppilaitoksen vuorovaikutuksella on positiivinen merkitys oppilaan oppimiseen.
Vanhempien ja oppilaitosten muodostamilla sosiaalisilla verkostoilla on tutkittu olevan myönteisiä
vaikutuksia oppilaan oppimistulosten, käyttäytymisen ja kouluun liittyvän tyytyväisyyden kannalta
(Carbonara, 1988; Rosenfeld, Richman & Bowen, 2000). Kodin ja oppilaitoksen vuorovaikutuksen
synnyttämällä My Datalla voitaisiin näin ollen vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen ja tukea
aikaisempaa paremmin oppimista. Opettajan ja huoltajien vuorovaikutuksesta syntynyt data on
kuitenkin riippuvaista oppilaitoksen toimintakulttuurista, mutta myös yksittäisen opettajan ja
huoltajien aktiivisuudesta. Samoin datan laatu vaihtelee oppilaitoksittain. Toisissa oppilaitoksissa
kirjataan huoltajien nähtäville myös kannustavaa palautetta, puolestaan jossain dataa syntyy vain
ongelmatilanteissa. Yksi vastaajista esittää, ettei voimakkaasti tunteisiin perustuvaa dataa
pääsääntöisesti haluta edes tallentaa. Vuorovaikutuksesta syntynyt data voi sisältää esimerkiksi
sellaista informaatiota, jota ei ole tarkoituksenmukaista näyttää edes asianomaiselle oppilaalle
vaikka varsinaisesti salassapitoperiaatetta ei olisikaan. Myös Liikenne- ja viestintäministeriön
teettämä My Data-raportti nostaa esille, että jossain tilanteissa voi olla syytä suojella yksilöä My
Datalta, sillä yksilölle voi paljastua sellaisia asioita, joita hän ei ole valmis käsittelemään.
Käsite sosiaalinen alkupääoma (Pelkonen&Pulkkinen 2002) rakentuu kasvuyhteisöstä ja
vuorovaikutuksesta ympäröivän yhteisön kanssa. Nykyisellään sosiaalinen pääoma muodostuu
koulun ulkopuolisissa sosiaalisen median järjestelmissä. Oppilaitoksissa olisi järjestelmiin
kertyneellä vuorovaikutuksen synnyttämällä datalla mahdollista rakentaa toimintakulttuuri, joka
tukee sosiaalisen pääoman kertymistä. Syytä olisikin pohtia, millainen tämä toimintakulttuuri voisi
olla ja miten se voisi edistää oppijan sosiaalisen pääoman kehittymistä sekä tiivistää kodin ja koulun
välistä yhteistyötä.
Haastatteluissa kävi ilmi, että oppilashallintojärjestelmät mielletään juridisesta ja hallinnollisesta
näkökulmasta useimmiten tietoturvallisemmiksi kuin muut käytössä olevat viestintäkanavat.
Järjestelmät tarjotaan työnantajan puolesta opettajille käytettäviksi, joten tietoturvaongelman
ilmaantuessa syy ei ole yksittäisen opettajan. Näin ollen oppilaan yksityisyyden suojaa vaativat
viestit kirjataan huoltajien nähtäväksi oppilashallintojärjestelmiin. “Luottamuksellisuuden
säilyttämiseksi opettajat ovat haluttomia kirjaamaan tietoa järjestelmiin, ettei tieto vuoda
ulkopuolisille” yksi vastaajista tiivistää. Puolestaan opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus
16
tapahtuu useimmissa tapauksissa muun kuin oppilashallintojärjestelmän kautta. Esimerkiksi
sosiaalisen median viestintäkanavat ovat nuorille verrattain luontevampia käyttää.
Ensisijaisesti vuorovaikutuksesta syntynyt data tulee olla asianomaisen käytettävissä.
“Vuorovaikutuksesta syntyneestä datasta voidaan nähdä oppilaan kannalta kriittiset kohdat. Niin
negatiivisesta kuin positiivisestakin datasta voidaan tehdä yhteenvetoja siitä, tarvitseeko oppilas
esimerkiksi tukiopetusta tietyllä oppimisen osa-alueella” yksi vastaajista kertoo. Puolestaan toinen
haastateltavista esittää, että vuorovaikutuksesta syntynyt data on harvemmin niin strukturoitua, että
sitä voisi opetuksen suunnittelussa hyödyntää. Näin ollen datan käsittely ei ole niin suoraviivaista
kuin esimerkiksi sähköisten oppimisalustojen rekisteröimän My Datan.
3.3. Oikeudet, turvallisuus ja eettisyys
Tällä hetkellä oppilashallinto on prosessi, joka vain vaivoin sivuaa oppilaan oppimisprosessia. My
Dataan liittyvissä keskusteluissa ei ole toistaiseksi otettu kantaa siihen, kuka oppilaan MyDatan
todellisuudessa omistaa. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä
nostetaan esille ajatus, ettei My Data-ajattelussa ole kyse sen omistajuudesta vaan hallinnointiin
liittyvistä kysymyksistä, sillä yksilöllä tulee olla oikeus ja todellinen mahdollisuus hallita dataa.
Suljettuihin järjestelmiin tallentunut tieto on vaikeasti saatavilla, mikä tekee sen hyödyntämisestä
hankalaa. Oppilaitoksissa on lisäksi epäselvää, miten oppilaan My Dataa voidaan käyttää
oppimistulosten parantamiseen sekä oppilaan että koko organisaation tasolla. My Datan käyttöön ja
sen hallinnointioikeuksiin liittyvät yleiset pelisäännöt tulee määritellä.
Haastateltavien mukaan oppilashallintojärjestelmiin kirjatun datan oikeudet ovat järjestelmien
ylläpidolla. Eräs vastaaja kuitenkin korostaa, ettei kyse ole niinkään tiedon omistamisesta vaan siitä,
millaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia eri käyttäjillä on dataan. Kuntaorganisaation pääkäyttäjillä ja
oppilaitoksen rehtorilla on oikeus nähdä oppilaista kirjattua dataa. Niiden jälkeen
järjestelmäoikeudet määritellään käyttäjäryhmälähtöisesti. Haastatteluissa ilmeni, että esimerkiksi
peruskoulutasolla itse oppilas tai huoltajat eivät helposti pääse tarkastelemaan itsestään kerättyä
dataa. Puolestaan korkeakoulussa opiskelija omistaa oikeudet itse tuottamaansa dataan.
Henkilötietolain mukaan jokaisella on oikeus saada nähtäville se tieto, jota hänestä on kerätty.
“Dataan liittyvien oikeuksien antaminen voi kuitenkin olla myös ongelmallista” yksi haastateltava
korostaa. Ongelmallista oikeuksien antaminen voi olla esimerkiksi tapauksissa, joissa opettajan
korvaa sijainen. Haastatteluissa useampi vastaaja nostikin esille, että nykyisin opettajat vaihtavat
17
oppilaan oppimiseen liittyvää luottamuksellista tietoa pääasiassa kasvotusten eikä sitä näin ollen
kirjata oppilashallintojärjestelmiin. Yleisesti voitanee todeta, että käytännössä oppilaitoksissa ei
voida juurikaan puhua My Datasta. On olemassa dataa, johon ei ole oikeuksia tai ne ovat epäselviä.
Mikäli oppimisdatan hyödyntäminen yleistyy tulevaisuudessa, on syytä pohtia, miten tietosuoja
voidaan toteuttaa. “My Data hyödyntämisen uhka on tiedon vuotaminen kaupallisiin tarkoituksiin.
Keskustelu ei voi olla avointa, mikäli tiedetään, että tieto vuotaa ulkopuoliselle toimijalle” yksi
haastateltavista kertoo. Haastatteluissa nousi myös esille, että oppimisen ja hallinnon järjestelmän
ovat nykyisin erillisiä toisistaan, mikä luo haasteen tietosuojan toteuttamiselle. Usea haastateltava
korosti, että toimiakseen My Data tulisi tarjota yksilölle itselleen ja heidän valtuuttamille muille
sovelluksille avointen rajapintojen kautta. Myös Poikola, Kuikkaniemi ja Kuittinen selvityksessään
toteavat, että datalähteitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pääasiassa rajapintojen kautta, joiden
kehittäminen takaa datan saatavuuden ja hyödynnettävyyden. Toisaalta yhtenä näkökulmana
esitettiin, että tietosuojan voisi tulevaisuudessa toteuttaa yksilön kautta. Tässä tapauksessa sekä
oikeus, valta ja vastuu My Datasta olisivat yksilöllä itsellään. “Tärkeää olisi kuitenkin pohtia,
olisiko esimerkiksi alakouluikäisen tarkoituksenmukaista päästä tarkastelemaan yksilöstä
rekisteröityä tietoa” eräs vastaaja täsmentää.
“Tietosuojan kannalta voisi olla tehokkainta, mikäli ulkoinen toimija tarjoaisi alustan My Datan
hyödyntämiseksi” yksi haastatteluun osallistuneista kertoo. “Esimerkiksi Opetushallitus tai Opetus-
ja kulttuuriministeriö kokoaisi My Dataa, jolloin sen hyödyntäminen opetuksessa voisi olla
tehokkaampaa.” Myös toinen vastaaja esittää ajatuksen, että My Data-palveluun tunnistautumisen
olisi syytä olla julkishallinnon ylläpitämä, jotta askeleet My Datan hyödyntämiseksi voidaan ottaa
terveeltä pohjalta. Kaupallisten toimijoiden varassa olevaan toimintaan liittyy usein ristiriitaisia
intressejä. Eräs vastaaja puolestaan korostaa, että tietosuoja tulisi määritellä erityisen tarkasti ja
lisää: “kyllähän tähän lainsäädäntö antaa nyt jo puitteet. Tietosuoja onnistuisi esimerkiksi
tämänhetkisen uuden opiskelija- ja oppilashuoltolain puitteissa.” My Datan tietoturvallisuuteen
liittyvien yksilön oikeuksien lisäksi on syytä pohtia myös sitä, miten dataa käsitellään esimerkiksi
kun oppilas valmistuu oppilaitoksesta. Eräs vastaaja esittää, että My Datan voisi lähettää oppilaalle
esimerkiksi sähköpostitse. Näin ollen yksilön olisi mahdollista käyttää My Dataa
tulevaisuudessakin muun muassa työnhaun taustatietoina. Kuten Poikola, Kuikkaniemi ja Kuittinen
(2014, 9) My Data-selvityksessään toteavat: ”Keskeinen keino henkilöihin liittyvän datan
hyödyntämisen ja tietosuojan yhteensovittamisessa on vahvistaa yksilöiden asemaa, oikeuksia ja
käytännön mahdollisuuksia heitä koskevien tietojen hallintaan”.
18
Datan keräämiseen liittyy vahvasti myös eettisiä näkökulmia. “Eettisyys riippuu siitä, millaista
tietoa järjestelmiin kirjataan. Esimerkiksi pedagogisen tuen järjestämiseen liittyvää tietoa on
helpompi hyväksyä kirjattavaksi kuin esimerkiksi oppilashuollollisen tiedon” eräs haastateltava
esittää. Puolestaan toinen vastaaja kertoo My Datan olevan digitaalisen ajan ihmisoikeus: “yksilöillä
tulee olla oikeus omaa dataansa sen sijaan, että siihen olisi vain palveluntarjoajilla, organisaatioilla
ja muilla toimijoilla oikeus” yksi vastaaja kertoo. Haastateltavien mukaan tietojen hyödyntäminen
väärässä yhteydessä ja kontekstistaan irrallisena on yksi keskeisin My Dataan liittyvistä eettisistä
kysymyksistä. Yksilöön liittyvään dataan kytkeytyy usein houkutus sen hyödyntämisestä
kaupallisiin tarkoituksiin.
19
4 MYDATA TULEVAISUUDESSA
“Kehittyvä informaatio- ja kommunikaatioteknologia mahdollistaa entistä laajemman työssä
tehtävien asioiden automaattisen tallentamisen ja analysoinnin. Myös ihmisten omatoiminen oman
toimintansa ja hyvinvointinsa mittaaminen on kasvava trendi. Nämä kehityssuunnat luovat
mahdollisuuksia uudenlaiselle oppimiselle, jossa yksilöt ja työyhteisöt reflektoivat omaa
tekemistään sekä reaaliajassa että pidemmällä aikajänteellä” (Ari-Matti Auvinen, SeOppi 2/2013).
Oppilashallintojärjestelmiin kirjataan monipuolisesti oppijan My Dataa. Selvityksessä kartoitettiin
myös haastateltavien ajatuksia siitä, millaista dataa tulevaisuudessa voisi kerätä oppilaitoksissa
käytettyihin järjestelmiin. Usea vastaaja nosti esille oppimiseen liittyvät taustamuuttujat, jotka
osaltaan vaikuttavat olennaisesti oppimiseen. Esimerkiksi hyvinvointiin liittyvää dataa voisi
tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa. “Oppija voisi nähdä konkreettisesti nähdä korrelaatiot
muun muassa nukkumisen ja opintosuoritusten välillä” eräs vastaaja esittää. Oppilaitos voisi tarjota
oppilaalle erilaisia hyvinvointilaskureita, joiden avulla oppilas voisi itse tehdä arvioita oppimisen
sujuvuudesta. Erilaisten taustamuuttujien ja niiden vaikutus oppimiseen edesauttaisi yksilön
itseohjautuvuutta. Puolestaan toinen haastatteluun osallistunut esittää, että järjestelmiin kerätään jo
riittävästi tietoa, mutta kyse on tulevaisuudessa vain siitä, mitä kautta ja kenen nähtävillä data on.
Usea haastatteluun osallistunut esittelee myös ajatuksen My Data-pankista, jonka kautta yksilön
olisi mahdollista hallita kaikkea My Dataa. “Standardoitu testaaminen kaventaa oppimista” yksi
vastaajista kertoo. My Data-pankki mahdollistaisi muun muassa oppilaitoksen ulkopuolelta saatujen
oppien kirjaamisen alustalle, jolloin yksilö voisi hyödyntää My Dataa paremmin
oppimisprosessissa. Vastaaja myös nostaa esille, että nykyisellään yksilön omasta mielenkiinnosta
tehdyt suoritukset jäävät helposti unohduksiin vaikka niitä voisi luontevasti hyödyntää eri
elämänhallinnan osa-alueille. My Data-pankki mahdollistaisi eri oppimiseen liittyvien testitulosten
kirjaamisen ja yksilöllisten oppimistarpeiden kartoittamisen myös opettajille. Erityisesti
oppimissuunnitelman laatimisessa ja opettajan tai oppilaitoksen vaihtuessa yksilön oppimiseen
liittyvät tarpeet muodostuvat merkityksellisiksi. Yksilölle My Data-pankki tarjoaisi mahdollisuuden
oman oppimisen omistajuuteen.
Vastaajat esittivät My Datan merkityksen kasvavan, integroituvan ja arkipäiväistyvän
tulevaisuudessa. “Järjestelmiin kirjatun tiedon ei tarvitsisi olla erilaista kuin mitä esimerkiksi
20
opettajat nykyisin kirjaavat omiin muistivihkoihinsa. Tieto voisi tulevaisuudessa olla helpommin
löydettävissä, hyödynnettävissä ja hallittavissa” eräs vastaajista esittää. Tulevaisuudessa My Datan
avulla oppija tietää itse, miten oppiminen edistyy, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy ja mitä
oppimisprosessin aikana tulisi oppia. Oikeus oman oppimisen omistajuuteen ja itseohjautuvuuteen
tarjotaan yksilölle My Datan avulla. My Dataa syventää yksilön ymmärrystä omasta
toimintaympäristöstä alla esitetyn tiedon hyödyntämisen kehän mukaisesti.
Kuva 1. Tiedon hyödyntämisen kehä. Poikola, Kuikkaniemi, Kuittinen. (LVM.) 2014, 48.
My Data tekee oppijan oppimisprosessin näkyväksi. Haastateltavien mukaan My Datan avulla
opetusta voidaan räätälöidä oppijan tarpeita vastaavaksi ja opetuksen suunnittelua sekä järjestämistä
edistää. Yksi vastaajista kuitenkin lisää, että jokaisella oppilaitoksella tulisi olla selkeät My Dataan
liittyvät toimintaperiaatteet, jotka tulisi olla toimijoiden nähtävillä esimerkiksi yrityksen
kotisivuilla. Useampi haastateltava esitti, että My Data-palvelut voivat olla kaupallisesti tuotettuja,
mutta yksilön tietoturva on taattava. “Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, jos on kerran
olemassa tietoa esimerkiksi siitä, miten kunkin oppilaan oppimistyylit vaihtelevat ja millaisia
asioita niihin yksilötasolla liittyy” yksi vastaajista tiivistää.
Selvää on, että olemme vasta My Datan käytön ja sen hyödyntämisen alkutaipaleella. Haasteita on
paljon ja selvitettäviä asioita on paljon. On kuitenkin selvää, että My Data nousee oppilaitoksissa
yhä enemmän esiin niin hallinnollisesti, juridisesti kuin oppimisprosessinkin näkökulmasta. Ja
Tarkastelu, analysointi, vertailu ja käsittely
Oivallukset, oppiminen ja
toiminnen muuttaminen
Mittaaminen ja
tiedonkeruu
21
oppilaitosten tulee jatkossa varautua My Datan organisointiin oppilaitoksessa monesta
näkökulmasta. Alla on listattu jatkokehitystä koskevia suosituksia ja näkökulmia oppilaitoksille.
1. Oppilaitosten tulisi tunnistaa ja arvioida mitä dataa missäkin järjestelmässä syntyy ja mikä
osa järjestelmiin tallennetusta oppilaita koskevasta datasta olisi mahdollista luovuttaa My
Datana oppilaille itselleen. (tilannekuva-analyysi datasta)
2. Mitä sopimuksia eri järjestelmätoimittajien kanssa on miten niissä on määritelty datan
omistus ja pääsy siihen sekä mitkä sopimukset määrittelevät yksilön ja oppilaitoksen välisen
omistusoikeuden datassa (juridinen analyysi)
3. Suunnitella ja toteuttaa My Datan käyttösuunnitelma sekä strategia millä omistusoikeuksista
sovitaan läpinäkyvästi (My Datan käyttöstrategia)
4. Pohtia miten olemassa olevaa My Dataa voidaan hyödyntää oppimisessa ja tunnistaa sen
avulla uusia pedagogisia käytäntöjä (mm. learning analytics, oppimispolut, pedagogiset
mallit eri oppijoihin). (My Data oppimisprosessin suunnittelussa)
5. Pitkän ajan tavoitteena on miettiä miten My Data voidaan joustavasti ja helposti rakentaa
siten, että siihen on pääsy eri toimijoilla läpinäkyvällä tavalla. Siis eräänlaisen My Data-
alustan miettiminen ja tuottaminen oppilaitosten käyttöön (My Data-alusta)
6. Datan haltijan tulisi saada mahdollisuus saada näkyvyys omaan dataansa ja siihen tietoon
mitä hänellä on olemassa myös siirryttäessä oppilaitoksesta toiseen. Tietoa
oppimisprosessista kuten HOPS, oppimiseen liittyvä data, hallinnollinen data. (My Data-
pankki)
22
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Latvala, J-M. 2006. Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen kehittäminen kodin ja koulun vuorovaikutuksen edistämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Koli, H. & Silander, P. 2002. Verkko-oppiminen: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Poikola, A., Kuikkaniemi K. & Kuittinen O. 2014. My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö.
Soini, T., Von Wright, J. & Rauste-Von Wright, M. 2003. Oppiminen ja koulutus. 9. uudistettu
painos. Juva: WS Bookwell Oy. Haastattelut:
Aarnio, E. Haastattelu 2.10.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.
Hintikka, K. Verkostotutkija. Haastattelu 2.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu. Huhtamäki, J. Tutkija. Haastattelu 26.9.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.
Jordman, M. Rehtori. Haastattelu 3.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu.
Poikola, A. Tutkija. Haastattelu 8.10.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu.
Pyykkönen, P. Rehtori. Haastattelu 22.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu.
Toikkanen, T. Projektitutkija. Haastattelu 29.9.2014. Haastattelija Vehviläinen, M. Litteroitu. Vainio, L. Oppimisratkaisujen päällikkö. Haastattelu 1.10.2014. Haastattelija Vehviläinen, M.
Litteroitu.
Venäläinen, V. Haastattelu 25.9.2014. Haastattelija Puha, M. Litteroitu. Verkkolähteet:
Rethinking Learning by Barbara Bray. 2012. Tulostettu 3.10.2014. http://barbarabray.net/personalized-learning/
The Glossary of Education Reform. 2014. Personalized Learning Definition. Julkaistu 8.7.2014. Tulostettu 3.10.2014.
http://edglossary.org/personalized- learning/
Mystudentdata.com. Luettu 1.10.2014 https://www.mystudentdata.com/default.php
Oppilashallintajärjestelmä Pyramus. Otavan Opisto. Luettu 4.11.2014. http://www.otavanopisto.fi/avoinlahdekoodi/pyramus
23
White House. 2012. Fact sheet: Unlocking the Power of Education Data for All Americans. Luettu
2.10.2014 (http://www.whitehouse.gov/sites/default/files/microsites/ostp/ed_data_commitments_1-19-12.pdf)
Wikipedia. 2014. Omadata. Luettu 28.11.2014. https://fi.wikipedia.org/wiki/Omadata
24
LIITE 1. Haastattelurunko
MY DATA JA OPPILASHALLINTO
OSA A. Nykytilanne: My Data ja oppilaitokset
1. Mitä ajatuksia My Data sinussa herättää? 2. a) Oletko törmännyt My Dataan?
b) Jos olet niin missä tilanteessa? 3. My Datasta puhutaan nyt paljon. Miksi sinusta My Data on noussut nyt keskusteluun? 4. Mitä My Data tarkoittaa oppilaitokselle?
5. Mitä dataa oppilaitoksissa kerätään oppilaista, minkä voisi nähdä My Datana?
OSA B. Oppilashallintojärjestelmät
1. Millaista dataa oppilaasta oppimisprosessin aikana kertyy? 2. a) Millaista dataa opettaja/rehtori kirjaa järjestelmään oppilaasta?
b) Hyödynnetäänkö järjestelmään kirjattua tietoa opetuksessa? Jos
hyödynnetään, miten? 3. a) Millaista dataa esimerkiksi oppilaan, huoltajien ja opettajan vuorovaikutuksesta kertyy
järjestelmään? b) Millä tavoin sitä voisi hyödyntää aiempaa paremmin opetuksen suunnittelussa ja lapsen tukemisessa?
4. Kenellä on oikeus katsoa järjestelmään kirjattua tietoa? Kuka tiedon omistaa? 5. Mikäli My Datan potentiaalin hyödyntäminen yleistyy tulevaisuudessa, miten tietosuoja
voidaan toteuttaa?
OSA C. My Data ja tulevaisuus
1. Millaista järjestelmiin kerättyä tietoa voisi tulevaisuudessa hyödyntää opetuksessa?
2. Mikä on tulevaisuuden visiosi My Datan käytöstä? 3. Mitä eettisiä näkökulmia My Dataan sinusta liittyy?
4. Muita kommentteja/ajatuksia