Välittävät verkostot?Tukiverkot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuvaamina

27.10.2014

Sanna Mäkinen sanna.makinen@uef.fi

+358 50 520 7164

Nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopisto

13.04.23 2

Mistä olen kiinnostunut väitöstutkimuksessa?Katkonaiset koulutuspolut nuoruudessa – institutionaalisessa viitekehyksessä ’erilaiset’ suunnanotot

Toimijuuden rajojen ja mahdollisuuksien rakentuminen• Toimijuus kuvaten tietyllä tavalla resursoidun yksilön välistä suhdetta ympäröiviin yhteisöihin, instituutioihin, verkostoihin ja niissä rakentuviin toiminnan rajoituksiin ja mahdollisuuksiin (Palmu ym. 2009; Evans 2007)

• Mahdollisuudet kytköksissä laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin: koulutusjärjestelmä, työ- ja elinkeinoelämä, hyvinvointijärjestelmä

Siirtymät ja suunnanotot, elämänkulun viitekehys • Yksilön kannalta merkittävät muutostilanteet ja siirtymät suhteessa instituutionaalisiin ja sosiaalisiin siirtymäpolkuihin (trajektoreihin) (Elder 1994; Hitlin & Elder 2007; Vanhalakka-Ruoho 2014)

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto kansallisten selvitysten valossa

•Ohjauksen ja tuen järjestelmät oppilaitoksissa ovat jääneet etäisiksi nuorille, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen koulutuksen (Souto 2014)

•Nuorisolain edellyttämä eri viranomaisista koostuvissa ohjaus- ja palveluverkostoissa ja käytännöissä suuria alueellisia eroja ja palveluiden sektoroitumisesta johtuvia yhteistyön puutteita (VTT 2014)

•Nuoret toivovat palveluihin yksilöllisempää ohjausta, pidempikestoisempaa tukea, asioihin tarttumista ja kiinnostusta nuoria kohtaan (TEM 2014)

•TE-palveluista jäävät eniten hyötymättä nuoret, joilla on ongelmia usealla elämänalueella (mielenterveys, asuminen, toimeentulo, päihdeongelmat)

13.04.23 3

Tutkimuksen empiirinen konteksti ja aineisto

Osallistuva havainnointi koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorille suunnatussa Nuorten tuki -hankkeessa maalis-toukokuussa 2014:

-Matalan kynnyksen ohjausta ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta mallintava ESR-rahoitteinen hanke

-Asiakkaat alle 25-vuotiaita pohjoiskarjalaisia nuoria, joilla ei opiskelupaikkaa tai jotka ovat työttömänä

-Vuosien 2009-2014 aikana hankkeella asiakkaina 1007 nuorta, joista 75 % on takanaan keskeytynyt toisen asteen koulutus

13.04.23 4

Tutkimuksen empiirinen konteksti ja aineisto

•Etnografisia aineksia sisältävä aineistonkeruu- Kenttämuistiinpanot maalis-toukokuussa 30 päivältä (103 sivua)

- Valmentavaan koulutukseen osallistuminen, ohjaustilanteiden (3) seuraaminen, opetukseen kuuluvien vierailukäynteihin osallistuminen, keskustelut työntekijöiden kanssa

•Nuorten ja ammattilaisten haastattelut– Nuorten tuki -hankkeeseen osallistuneen 16 nuoren elämänkerralliset yksilöhaastattelut (12) ja parihaastattelut (2)

– Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvan ammattilaisen (18) ryhmähaastattelut (n=3)

13.04.23Esityksen nimi / Tekijä 5

Taustatietoja haastatelluista nuorista ja haastattelusta•Haastateltavat nuoret (n=16) iältään 18-26 -vuotiaita, 7 miestä ja 9 naista

•Kaikki ovat osallistuneet matalan kynnyksen ohjausta ja ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta tarjoavan ESR-hankkeen toimintaan keväällä 2014

•Haastateltavista 6 oli haastatteluhetkellä siirtynyt valmentavasta koulutuksesta opintoihin/työharjoitteluun

•Haastattelussa käsiteltyjä teemoja– Nuorten arkea, lapsuusmuistoja, koulumuistoja, tähänastista koulutuspolkua, elämänkulun merkittäviä hetkiä

– Kokemuksia hankkeeseen osallistumisesta ja valmentavasta koulutuksesta (ilmapiiri, opettajat, muut opiskelijat, mistä on ollut hyötyä, mitä voisi kehittää)

13.04.23Esityksen nimi / Tekijä 6

Tämän esityksen tavoite

•Tarkastella minkälaisia resursseja nuorille on tarjoutunut lähiverkostossaan sekä oppilaitosten ja julkisten palveluiden ohjaus- ja tukiverkostoissa:

– Mitä resursseja perhe-, kaveri-, koulutoverisuhteissa on välittynyt, entä suhteissa koulun ammattilaisiin?

– Miksi joskus palveluverkoston apu jää etäiseksi?

– Millaisten resurssien välittymisen kanavana Ohjaamo ja Avoin ammattiopisto näyttäytyy nuorten kuvauksissa

13.04.23 7

Nuorten tukiverkostot ja niiden kautta välittyvät resurssit

• Resurssin käsitteellä on koulutussosiologiassa pyritty tekemään näkyväksi koulutuksellisiin ja elämänkulun siirtymiin liittyviä sosiaalisia, kulttuurisia ja materiaalisia reunaehtoja

• Nuorisotutkija Ani Wierenga on analysoinut resurssin käsitteellä nuorten elämänkulun rakentamistaan (ks. myös Aaltonen & Lappalainen 2014)

– Resurssit jakautuvat materiaalisiin, symbolisiin ja tapojen resursseihin

– Resurssit välittyvät sosiaalisissa prosesseissa nuoren sosiaalisten verkostojen kautta

– Keskeistä välittymiselle ovat luottamukselliset suhteet

– Nuorten suunnanottojen orientaatioihin vaikuttavat verkostojen lokaalius- globaalius sekä missä määrin ne tarjoavat ideoita ja tavoitteita ja tai konkreettisia keinoja ja välineitä

13.04.23 8

13.04.23 9

Nuorten koulutuspolkujen merkitykselliset tapahtumat ja keskeiset siirtymävaiheet

LAPSUUS /ALAKOULU

NUORUUS /YLÄKOULU

NUORUUS/ TOINEN ASTE

KOULU•Oppimis- vaikeudet, erityisopetus-päätökset•Koulun vaihto•Sosiaaliset ongelmat: koulukiusaus, yksinäisyys

PERHE•Paikkakunnan-vaihdokset, vanhempien ero, työttömyysjaksot, vanhempien mielenterveys-ongelmat

Siirtymä yläkoulusta toiselle asteelle:•Perheenjäsenen tai ystävien malli•Mihin valintapisteet riittivät•Oma kiinnostus alalle

Toisen asteen keskeyttäminen:•Väärä alavalinta•Opiskeluilmapiiri•Uupumus, masennus•Kiusaamiskokemukset, yksinäisyys

Keskeytystä seuraava ajanjakso-Pätkätyöt, armeija /1-Päihteet, rikollisuus /3-Kotiin jääminen, masennus, mielenterveysongelmat /6-Laitokseen /2-Ammattistartti /2- Ohjautuminen hankkeeseen / 3-Työkokeilut, nuorten työpaja /2

Koulutusvalinnat ja keskeytykset

Peruskoulun jälkeen:

-Mihin pisteet riittivät / jälkihaku (6)

-Oma mielenkiinto (4)

-Kavereiden kanssa samaan (3)

-Perheenjäsenen malli (2)

-Työelämän kautta (1)

Keskeytyksen syy:

-Opiskelusisältö ja/tai -ilmapiiri (7)

-Uupumus, masennus (5)

-Ongelmat läheisissä ihmissuhteissa (2)

-Kiusaaminen, yksinäisyys (2)

13.04.23 10

Perhe nuorten kuvauksissa• Saattaminen tuen piiriin

• Emotionaalisena tukena, rajallisena

• Koulukiusaamiseen puuttuminen, rajallisin vaikutuksin

• Kyyditykset kavereille, harrastuksiin

• Kulttuurinen malli kouluttautumiseen/ työllistymiseen

• Asioiden yhdessä tekeminen (puutarhatyöt, telttailu, autojen laittaminen)

• Koulutusvalintojen tienviittoina, roolimalleina ja identiteettipeileinä

• Sukulaiset väylinä työelämään

Perhe näyttäytyy useimmilla myös haasteiden tuojana

• Taloudellinen niukkuus, työttömyys, rakentuvat ja purkautuvat kodit, paikkakunnanvaihdokset, vanhemman/pien jaksamis- ja mielenterveys- ja päihdeongelmat, perheväkivalta, suvun tausta

13.04.23 11

Kokemukset oppilaitosten ohjauksessa ja tuessa

– Opettajilla ei halua / välineitä käsitellä kiusaamista luokkatilanteissa tai kouluyhteisössä

– Opetuksessa tarjolla ’yksi tapa ja tahti oppia’

– Ryhmäohjaajien osaamisessa kohdata nuoria oli suuria eroja, ja oli usein jäänyt nuorille etäiseksi

– Kuraattori, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja oppilaitoksesta linkkeinä Ohjaamoon > heille useimmiten ’päädyttiin’ poissaolojen vuoksi tai ryhmänohjaajan/luokanvalvojan ’lähettämänä’ tai nuoren itse päätettyä erota

13.04.23 12

Vertaiset – haitallisina ja hyödyllisinä resursseina

•Ystävät käytännöllisten resurssien välittäjänä: autokyydit, ruoka, asunto

•Kaverien ja tuttujen kokemustieto koulutusaloista (opiskelusta), itselle relevanteista yhteiskunnallisista tuista ja palveluista

•Uusien harrastuksien pariin saattaminen

•Vertaiset identiteettiresurssina, oman itsen symbolisena rakennusaineksena– Kouluarjessa tapahtuva erottelu ja syrjintä (niin opettajat kuin oppilaat) > kokemus yhteisön ulkopuolisuudesta ja omasta ’epänormaaliudesta’

– ”oon aina ollu vähän erilainen ku muut” ;”olin ihmisten joukossa mutta yksin”

•Vertaiset emotionaalisena resurssina: Ohjaamossa havahtuminen, että samassa tilanteessa on muitakin

13.04.23 13

13.04.23 14

Haasteet arjessa/ kotona

”En halua rasittaa ongelmilla

ni”

Haasteet arjessa/ kotona

”En halua rasittaa ongelmilla

ni”

Haasteet koulussa”Ei ne

voi/ halua auttaa minua”

Haasteet koulussa”Ei ne

voi/ halua auttaa minua”

• Luottamuspula aikuisiin• Yksinjääminen ongelmien kanssa• Häpeän ja syyllisyyden tunteet• Ongelmien kohtaamista välttävään

toimintaan ryhtyminen (poissaolot, päihteiden käyttö)

vrt. Souto 2013

Monenlaisten verkostoiden kautta reitti projektiin

• Erityisopettajat, kuraattorit ja opinto-ohjaajat linkkeinä oppilaitoksesta

• Oppilaitosten ulkopuolelta TE-toimiston neuvoja, etsivä nuorisotyöntekijä, sosiaalityöntekijä, nuorten työpajaohjaaja

• Perheenjäsen saattanut tai lähisukulaisen kautta mukaan toimintaan

• Itse selvittänyt, muistanut Ohjaamon esittelyn yläkoulun opotunnilta

• Kuullut Ohjaamosta tutulta, tai tulon jälkeen tullut entuudestaan tuttuja vastaan

13.04.23 15

Nuoren kohtaamiseen liittyvät ongelmat nuorten palveluverkostoissa (ammattilaiset)•Asiointi nuorten palveluissa edellyttää nuorelta taitoja (10)– itseluottamus, itseohjautuvuus, sosiaaliset taidot, omista asioista puhuminen, tietoa palveluvalikoimasta ja omista oikeuksista palveluihin, sovittuna aikana saapuminen

•Virastomaisuus; laki- ja säädöskielellä asioinnin velvoite (5)

•Vähäiset resurssit "liikkua" antamaan konkreettista tukea tai ottaa yhteyttä (5)

•Palveluiden jääminen etäiseksi ja kasvottomiksi (ja nettiin) (3)– Luottamusta ei ehdi rakentua nopeissa kohtaamisissa

•Nuoren tilanteen edistymisen hitaus haastavaa ammattilaiselle / organisaatiolle

13.04.23 16

Mikä tukiverkostoiden ja nuoren kohtaamisissa on ollut toimivaa

•Nuoren ja tukihenkilön välille on syntynyt luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuva suhde

•Nuori on voinut ottaa yhteyttä (matalalla kynnyksellä) omaan ’tuttuun ja turvalliseen’ henkilöön

•Tiivis, pitkäaikainen, nuorta tavoittava, päivystysluontoiseen henkilökohtaiseen kontaktiin kiinnittyvä tuki on koettu onnistuneeksi

•Nuoren saaminen asteittain elämässä toimintakykyisemmäksi tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä

•Oikea-aikaisuus: koulutus/ työ ajankohtaista vasta riittävän terveydentilan ja säännöllisen elämänrytmin saavuttamisen jälkeen!

13.04.23 17

Asiakkuuden rakentuminen Nuorten tuki –projektiin

– Ensin tutustumiskäynti, keskustelu uraohjaajan kanssa

– Nuorella rauha miettiä lähteekö mukaan > vapaaehtoisuus tärkeä (nuorisotyön toimintakulttuuri)

– Alkukartoitus ”miten sulla menee”; ’käytiin läpi perhettä, harrastuksia, koulutushistoriaa…vähän niin kuin nyt [haastattelussa]’

– Palvelutarpeen arviointi (TE-palvelut, toimeentulotuki- ja asumisasiat, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, neurologiset tutkimukset)

– Nuoren työ- ja opiskeluhistoria ja omien tavoitteiden pohtiminen yhdessä omaksi nimetyn henkilökohtaisen uraohjaajan kanssa

– Päätös mahdollisesta reitistä joko valmentavaan koulutukseen, työkokeiluun tai toisen asteen koulutukseen

1813.04.23

Ohjaajat ovat tukeneet nuoria

•Ammatinvalinnassa

•Omien tavoitteiden, vahvuuksien ja voimavarojen selkiyttämisessä

•Apua käytännön asioiden hoitamisessa kuten asunnon hankinnassa ja virastoasioinneilla

•Muiden tukipalveluiden kartoittamisessaYhteishakuun liittyvissä käytännöissä, tarvittavien lomakkeiden täyttämisessä, liitteiden lähettämisessä

•Työkokeilu ja työssäoppimispaikan löytämisessä

•Oppilaitosten jatkuvaan hakuun liittyvissä käytännöissä (lomakkeet, vapaamuotoiset kirjeet)

•Erityislausuntojen kirjoittamisessa (TE-toimistolle, lausunnot oppilaitoksille)

1913.04.23

Hankkeen valmentava koulutus on nuorten omien sanojen mukaan tuonut

• Päiviin sisältöä ja rytmiä• Onnistumisen kokemuksia opinnoissa • Rauhaa selkiyttää paikkaansa: ”kolmessa kuukaudessa ei varmaan ollut jutut olleet hirveesti vielä selkeämmät miulla”

• Tutustumismahdollisuuksia oppilaitoksiin ja koulutuspaikkoihin

• Uskallusta ja itsevarmuutta sosiaalisissa tilanteissa• Uusia kavereita ja ystäviä• Kokemusten jakamisen mahdollisuuksia samassa tilanteessa olevien kanssa

• Työelämätietoutta• Opintosuorituksia (ammatillisiin opintoihin)

”tää Avo amo oli ehkä ensimmäinen paikka, jossa tuli semmonen tunne, että opiskelu voi olla miulle mahollista, opiskelu voi olla kivvaa! Että mie oikeesti sain sen kurssin tehtyä!”

2013.04.23

Valmentava koulutus oppimisympäristönä

•Tasa-arvoisuus - vaikuttamisen mahdollisuudet– Voidaan neuvotella yhdessä toiminnasta– Suhtaudutaan vakavasti opiskelijoiden ehdotuksiin (vs.

kyyninen ja vähättelevä)– Puheenvuoroja ei tarvitse pyytää viittaamalla, toimittu

enemmänkin ’kokousmaisesti’ •Vaihtelevat opiskelusisällöt

– Päivissä on vaihtelua, ei-koulumaista– Vierailut,

•Yksilöllisyys oppimistavoitteiden asettamisessa– Omien voimavarojen mukaan tekeminen– Onnistumisen kokemus itseisarvona– Osaamisen tunnistaminen: ’tämähän on juuri sitä teidän

äikkä kolmosta’– On monta eri vaihtoehtoa suorittaa kurssi, ei vain yhtä

2113.04.23

Ilmapiiri valmentavassa koulutuksessa

•Samat kokemukset, vertaistuki”On ollut helpottava kuulla, että muillakin on..” ”ihmisten kanssa on samoja kokemuksia asioista, ja on voinut nähdä niitä eri kantilta”

•Kuuluvuuden tunne ”jos olet yksin ja muut kutsuvat ryhmään, siitä tulee kiva olo”

•Hyväksyntä ”…mie tajusin että kukaan ei arvostele minua”•Avoimuus ”..ihmiset juttelevat avoimesti omista asioistaan”

•Useita tapoja oppia ”ei tunnu koulumaiselta, tehdään muitakin juttuja”

• ”jos on omia juttuja, niin ymmärretään ja kukaan ei katso pahasti”

•Kypsyys ”kai se on kun kaikki on täällä vähän aikuistuneita, nähnyt kaikenlaista”; ”porukkaa on kaiken ikäistä, mie en edes tiedä minkä ikäisiä kaikki on”

2213.04.23

Muut hankkeeseen osallistuvat nuoret ja yhteisö

•”Täällä on saanut apua kaikessa”– Painonhallinta, oma taloudenpito, tupakoinnin lopettaminen, mielenterveysasioista jutteleminen, vinkki vertaistukiryhmästä, hyvistä ruokapaikoista, harrastuksista, opiskelukokemukset, pääsykoekokemukset, työnhaku

•On voinut itse auttaa toisia omalla vahvuusalueellaan– Oppiaineissa auttaminen, sosiaalisuus, rauhallisuus, tietokoneet, kyydin tarjoaminen, ’herättäminen ja kotoa hakeminen’

•Kavereita, ystäviä– Suuri osa tapaa kouluaikana, osa myös koulun ulkopuolella (harrastus, muu vapaa-ajanvietto)

•Toiset tuovat esille omia luonteenpiirteitä ja persoonaa

2313.04.23

Lopuksi

•Nuoret toivovat nuorisopalveluihin yksilöllisempää ohjausta, pidempikestoisempaa tukea, asioihin tarttumista ja kiinnostusta nuoria kohtaan (ks. myös TEM 2014)

•Heikoimmassa asemassa olevia nuoria yhdistää vähäinen luottamus muita ihmisiä ja viranomaisia kohtaan (ks. myös Alanen ym. 2014)

•Pelkät käytännön resurssit eivät riitä, vaan tarvitaan luottamuksellisten ihmissuhteiden suhteiden kautta välittyneitä kokemuksia koulutuksen mielekkyydestä ja mahdollisuudesta itselle (vrt. Lappalainen & Aaltonen 2012)

•Nuoret tarvitsevat intensiivistä, joustavaa, yksilöllistä ja kanssakulkevaa tukea sekä mahdollisuutta jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien nuorten kanssa

13.04.23 24

Lisätietoja tutkimuksesta:

Sanna Mäkinen sanna.makinen@uef.fi

+358 50 520 7164

Nuorempi tutkija

Itä-Suomen yliopisto

25

LähteetAaltonen, S. & Lappalainen, S. 2013. Samalla viivalla? Koulutuspoluilta

poikenneiden nuorten resurssit ja toisen asteen koulutus. Teoksessa Kristiina Brunila, Katariina Hakala, Elina Lahelta & Antti Teittinen (toim.) Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus, 110–127.

Alanen, O., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Vamos tekee vaikutuksen. Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL Raportti 01/ 2014. Helsinki: Helsingin Diakonissalaitos.

Souto, A-M. 2013. Toiselta asteelta pudonneet vai pudotetut? Näkökulmia ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen ja Nuorisotakuun toteuttamiseen. Teoksessa Jussi Ronkainen & Marika Punamäki (toim.) Nuoret ja syrjäytyminen Itä-Suomessa. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 107-130.

TEM 2014. Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. TEM julkaisuja 15/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. Edita

Alanen, O., Kainulainen, S. & Saari, J. 2014. Vamos tekee vaikutuksen. Vamos-nuorten hyvinvointikokemukset ja tulevaisuuden odotukset. HDL Raportti 01/ 2014. Helsinki: Helsingin Diakonissalaitos.

13.04.23 26