Vertaisarviointimalli

Osaamisen ja sivistyksen asialla

Vertaisarviointimalli sisältää työkaluja ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen

Asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo

Vertaisarviointimallin pilotointiin osallistuvien perehdytystilaisuus 7.4.2009 Opetushallituksessa

2 Osaamisen ja sivistyksen asialla



Kehittämistyö on yhteisöllistä, avointa ja läpinäkyvää

- Vertaisarviointimallia on kehitetty yhteisöllisesti avoimilla työskentelyalustoilla osana ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeita.

- 1. työkokous järjestettiin Opetushallituksessa 31.10.2008.

- Lisätietoa kehittämistyöstä löydät osoitteesta

- http://vertaisarviointi.wikispaces.com/ ja

- http://vertaisarvioijat.ning.com/


Vertaisarviointi – mitä se tarkoittaa vertaisarviointimallissa?

Vertaisarviointi on vastavuoroista toisilta oppimista ja osaamisen jakamista. Arvioija ja arvioitava hyötyvät arvioinnista.

Se on kehittävää, kriteeriperusteista, hankkeiden toteutuksen aikaista arviointia, jossa arvioijat vertaavat havaintojaan määriteltyyn tavoitetilaan.

Tavoitteena käytännön ongelmien ratkaiseminen ja toiminnan edelleen kehittäminen.

Arvioinnin kohteet sovitaan etukäteen

Arviointi tuo esiin vahvuudet ja heikkoudet toiminnassa sekä tuottaa palauteraportin


Yhdistävinä tekijöitä vertaisarvioijilla on mm.

–ammatillinen opettajuus

–kehittämistyö oppimisympäristöjen

kehittämishankkeessa ja/ tai vaihtoehtoisesti

sama koulutusala/tutkinto

Vertaisarvioinnin osapuolet ovat kiinnostuneita oman työnsä kehittämisestä ja ovat toistensa kriittisiä ystäviä.

.

Vertaisarviointi – mitä se tarkoittaa vertaisarviointimallissa?


Vertaisarviointimalliin sisältyvät työkalut Vertaisarviointimallin ydin on vertaiskäynti, jonka aikana vertaiset tekevät sovittujen arviointikohteiden osalta kehittävän arvioinnin hyödyntäen malliin sisältyviä kriteeristöjä. Vertaiskäynnillä arvioijilla on tukenaan hanketoimijoiden tuottama itsearviointi.

1. Arviointikriteeristö ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittävään arviointiin

2. Arviointikriteeristö pedagogisen kehittämishankkeen toteutuksen kehittävään arviointiin

Molemmat kriteeristöt soveltuvat käytettäväksi myös itsearvioinnissa, Lisäksi pedagogisen kehittämishankkeen toteutuksen itsearviointiin on kehitetty myös ns. ”motorola” –lomake.


3. Suositus vertaiskäyntien sisällöksi ja arviointiryhmän kokoonpanoksi

4. Sopimuspohja, joka sisältää mm. yhteiset pelisäännöt ja sopimusosapuolten velvoitteet

Mallin kehittämistyö on vielä kesken ja kyseessä on pilotointivaihe, joten työkaluja/sisältöjä hiotaan ja täydennetään palautteen perusteella prosessin edetessä

Pilotoinnin avulla halutaan tietoa vertaisarviointimallin hyödynnettävyydestä /toimivuudesta kehittämistyön tukena sekä mallin mahdollisesta laaja-alaisemmasta hyödynnettävyydestä pedagogissa kehittämishankkeissa

Vertaisarviointimalliin sisältyvät työkalut


1. Arviointikriteeristö ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittävään arviointiin

Keskeiset oppimisympäristön arviointikohteet ovat:

1. Opiskelijalähtöisyys

2. Tutkinnon perusteiden mukaisuus

3. Autenttisuus ja työelämälähtöisyys

4. Riittävä ja laadukas ohjaus

5. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppimisympäristössä

6. Elinikäisen oppimisen avaintaidot (kestävä kehitys ja yrittäjyys)

Arviointikohteet ja arvioinnissa käytettävistä tietolähteistä päättää arvioinnin saaja/tilaaja.


2. Arviointikriteeristö pedagogisen kehittämishankkeen toteutuksen kehittävään arviointiin

Arviointikohteita ovat mm.

1.Tarvelähtöisyys

2. Kehittämistyön mahdollistaminen, organisointi ja resursointi

3. Tiedotus/tuotteistaminen/levittäminen

4. Verkostoituminen

5. Hankkeen arviointi ja palautteen hyödyntäminen


3. Suositus vertaiskäyntien sisällöstä

Tervetulotilaisuus, käytännön järjestelyt ja mahdolliset kysymykset(läsnä ainakin vertaisarvioijat ja hankkeen edustajat)

Oppimisympäristöön tutustuminen (havainnointi)

Opiskelijoiden haastattelut

Työelämän edustajien haastattelut

Asiantuntijaopettajien haastattelu (hankkeen toimijat)

Oppilaitosjohdon edustajien haastattelu (vähintään yksi tai kaksi johdon edustajaa riippuen oppilaitoksen koosta) ja hankkeen vetäjän haastattelu

Vertaisarviointiryhmän sisäinen kokous ja palauteraportin työstö

Palautetilaisuus: keskusteleva palaute (oppilaitosjohdon edustaja, hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmien edustajat ovat läsnä)

Haastateltavanavähintään kaksi opiskelijaa, kaksi työelämän edustajaa,

kaksi opettajaa sekä oppilaitosjohdon edustaja ja

hankkeen vetäjä


3. Suositus arviointiryhmän kokoonpanosta vertaiskäynnillä

Vertaisarviointiryhmän kokoonpano (min. 3 – 4 arvioijaa + mahd. koordinaattori)

Arvioijina toimivat kahden eri kehittämishankkeen yhteyshenkilöt + yhteyshenkilön oppilaitoksesta arvioitavan hankkeen/oppimisympäristön koulutusalaa edustava opettaja


Yhteyshenkilö hankkeesta

A(esim. hankekäynnistynyt

v. 2007)

Yhteyshenkilö hankkeesta B(esim. hanke käynnistynyt

v. 2008)

Arvioitava C-hanke

Tutkinnon/koulutusalan

substanssiosaaja

A-hankkeen oppilaitoksesta

= arvioitava hanke(vertaisarvioinninkohde)= hankkeiden yhteyshenkilöt, jotka toimivat C-hankkeen arvioijina

= A- ja B-hankkeiden oppilaitosten asiantuntijaopettajat, jotka edustavat C-hankkeen tutkintoa/koulutusalaa

Tutkinnon/koulutusalan

substanssiosaaja

B-hankkeen oppilaitoksesta

3. Suositus arviointiryhmän kokoonpanosta vertaiskäynnillä

Mahd. koordinaattori


4. Sopimuspohja (yhteiset pelisäännöt)

1. Kyseessä on arviointi, jonka tavoitteena on kehittämistyön tukeminen.

2. Jaetaan avoimesti ja vilpittömin mielin omaa osaamista ja kehittämisideoita sekä hyviä käytänteitä, toimitaan hienovaraisesti toisia loukkaamatta. Arvioinnin kohteena on toiminta oppimisympäristössä ja hankkeessa. Arviointi ei kohdistu henkilöihin.

3. Toimitaan luottamuksen arvoisesti ja vaietaan kaikesta sellaisesta, mikä saattaisi olla haitallista vertaisarvioinnin kohteena olevan hankkeen toimijoille, oppilaitokselle tai työelämän edustajille. Arvioitavan hankkeen toimijat määrittelevät suullisen ja kirjallisen vaitiolovelvollisuuden raamit.

4. Sallitaan ja edistetään vertaiskäynneillä nähtyjen/tunnistettujen hyvien käytänteiden hyödyntämistä.

5. Selvitetään, ideoidaan ja kootaan yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia


Arvioinnin saaja/tilaaja

(ennen vertaiskäyntiä)

–tekee oppimisympäristön/hankkeen itsearvioinnin

–ilmoittaa arvioijille arvioinnin kohteet sekä toimittaa tietolähteet vertaisarvioijille riittävän ajoissa, antaa tarvittaessa lisätietoa

–vastaa vertaiskäynnin käytännön järjestelyistä ja aikataulutuksesta sekä ohjelman suunnittelusta

(vertaiskäynnin jälkeen)

–vastaa palautekyselyyn ja tekee kriteeristöjen parannusehdotuksiaKerätään mm. tietoa siitä, miten vertaispalautetta aiotaan hyödyntää vai hyödynnetäänkö ylipäätään.

4. Sopimuspohja (sopimusosapuolten velvoitteet)


Arvioija (ennen vertaiskäyntiä)

osallistuu perehdytystilaisuuteen ja tutustuu aineistoihin

tutustuu arvioitavan hankkeen kannalta keskeisiin arviointikohteisiin ja kriteereihin sekä hankkeesta toimitettuun aineistoon (tietolähteisiin)

tekee kirjalliseen aineistoon perustuvan alustavan arvion ja kirjaavat lyhyesti, mihin dokumentteihin arvio perustui

miettii, keneltä ja millaista lisätietoa tarvitsee vertaiskäynnin aikana pystyäkseen tekemään relevantin arvioinnin

muotoilee tarkentavat lisäkysymykset, jotka esittää keskusteluissa opiskelijoille, työelämän edustajille ja oppilaitoksen edustajille.



kirjaa arvionsa ja saadut vastaukset lyhyesti sekä vastauksen antajan statuksen. Arvio perustuu dokumentaatioon, haastatteluihin ja havainnointiin.

osallistuu vertaiskäynnin päätteeksi arvioijien yhteiseen palaveriin, jossa eri arvioijien muistiinpanojen ja yhteisen keskustelun pohjalta kootaan lopullinen arviointiraportti.

osallistuu palautetilaisuuteen

arvioi vertaisarviointimallin ja siihen sisältyvien arviointikriteeristöjen toimivuutta.Jälkeen

(vertaiskäynnin jälkeen)

vastaa palautekyselyyn (pohditaan mm. mitä opittiin ja miten opittua voitaisiin hyödyntää omassa oppilaitoksessa /omassa työssä)

tekee mallin ja kriteeristöjen parannusehdotuksia


Arvioija (vertaiskäynnillä)


Vertaisarviointimallin edut

”Laatua, näkyvyyttä ja verkostojen voimaa kehittämistyöhön”

- Tukea hyvien käytänteiden tunnistamiseen, edelleen kehittämiseen ja levittämiseen

- Kehittämistyön tulokset arjen toiminnaksi

- Verkostoja, yhdessä oppimisen iloa ja osaamisen jakamista

Education

Vertaisarviointimalli