Jälkimodernijulkinen

johtaminen

Tommi LaitionuorisotoimenjohtajaHelsingin kaupunki1.4.2014, Helsingin yliopisto

90 toimipistettä.400 työntekijää.

30 miljoonaa euroa.

Mikä yhteiskunta?

Bruttokansantuote kehityksen mittarina

kertoo paljon, mutta ei riitä kuvaamaan hyvinvointia.

Kalvo: Matti Pohjola

Suositus 6: Elämänlaatu riippuu ihmisten objektiivisista olosuhteista ja toimintakyvyistä. Tulisi ottaa askeleita parantaa ihmisten terveyttä, koulutusta, henkilökohtaisia aktiviteetteja ja ympäristöolosuhteita. Erityisesti panoksia pitäisi suunnata kehittämään kestäviä ja luotettavia mittareita sosiaalisille suhteille, poliittiselle äänelle ja turvattomuudelle osana elämänlaatua.

Suositus 7: Elämänlaatumittareiden kaikissa kuvatuilla alueilla tulisi ottaa huomioon kokonaisvaltainen epätasa-arvoisuus.

Suositus 10: Objektiivisen ja subjektiivisen hyvinvoinnin mittarit tuottavat olennaista tietoa ihmisten elämänlaadusta. Tilastollisten toimistojen tulisi lisätä kyselyihinsä kysymyksiä ihmisten oman elämän arvioista, aistillisista kokemuksista ja tärkeyksistä

Miten hyvinvointia tulisi mitata (nobelistit Sen ja Stiglitz / Sarkozy Commission)

”Toimintakykylähestymistapa alkaa hyvin yksinkertaisesta kysymyksestä: mitä ihmiset todella voivat tehdä ja olla? Mitä todellisia mahdollisuuksia heille on tarjolla?”- Martha Nussbaum: Creating Capabilities. The Human Development Approach.

Toimintakyky-lähtöisyys

Onnellisuus- ja moraali-lähtöisyys

Yhteisö-lähtöisyys

Resurssi-lähtöisyys

Tavoitteena taata kaikille yhteisön jäsenille riittävät oman elämän ohjaamiseen tarvittavat toimintakyvyt ja vapaus tehdä valintoja.

Ei määritä tiukkaa oikeaa elämän mallia ja hyväksyy resurssien kohdentamisen heikommille, resurssierot sekä vähemmistöjen erityisoikeudet.

Tavoitteena maksimaalinen, määritelty onnellisuus mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä.

Määrittää normatiivisesti oikean elämän mallin.

Tavoitteena rationaalisten ihmisten neuvotteluna syntynyt yhteiskunta.

Korostaa neuvottelun merkitystä ja jättää ei-kansalaiset ja esim. vammaiset neuvottelun ulkopuolelle, yhteiskunnan kohteiksi.

Tavoitteena taata olemassa olevien resurssien mahdollisimman tasainen jako.

Vähemmistöt näyttäytyvät ajattelussa helposti ongelmana.

Ei keskity tuloksiin, tekee resursseista yhteismitallisia ja esimerkiksi tuloerot näyttäytyvät ongelmana.

Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities

1. Elämä (normaalin mittainen elämä)2. Terveys (terveys, ravinto, suoja)3. Ruumiillinen koskemattomuus (liikkumisvapaus,

turvallisuus)4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (ajattelu, oppiminen, uskonnon

harjoittaminen)5. Tunteet (rakkaus ja suru, kyky tuntea ilman rajoituksia)6. Harkinta (moraali, kriittinen tarkastelu,

tulevaisuudensuunnitelmat)7. Yhteenkuuluvuus (elämä muiden kanssa ja hyväksi,

itsearvostus, yhdenvertaisuus) 8. Muut lajit (eläimet ja luonto, kestävät elämäntavat)9. Leikki (nauru, leikki, vapaa-ajan mahdollisuudet)10. Ympäristön kontrolli (mahdollisuus vaikuttaa omaan

elämään ja elinympäristöön, poliittinen osallistuminen, ihmisarvoinen työ, omistaminen)

(Lähde: Nussbaum: Creating Capabilities)

Perus-toimintakyvyt

Ketkä kansalaiset?

Joka kolmas Helsingissä syntyvä syntyy perheeseen,

jossa ainakin toinen vanhemmista puhuu muuta

äidinkieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Uskonto on uudella tavalla läsnä nuorten elämässä.

Lastensuojelun asiakkaiden prosentuaalinen osuus vaihtelee peruspiirien välillä muutamasta prosentista yli viidennekseen lapsista.

Noin viisi aluettajäänyt jälkeen

kaupungin yleisestäkehityksestä.

Helsinki kasvaa 10 000 asukkaalla

joka vuosi.

Nuorisotoimi 29,46m€

Pyöräilijät

Itähelsinkiläiset

SkeittaritKoiran-

omistajat

Muslimit

• Paikalliset• Toiminnalliset• Elämänkatsomukselliset• Itse valitut / toisten

määrittämät

Kun ihmisiä tavoitellaan valittujen identiteettien kautta, he kokevat tulleensa lähestytyiksi kyvykkäinä.

Alueelliset palvelut

11 alueellisen nuorisotyön yksikköä

Avara –nuorten osallisuuskeskus

Klaari Helsinki

Osallisuus- ja demokratiakas-vatushankkeet

Keskitetyt palvelutKohdennetun nuorisotyön toimisto

Kulttuurisen nuorisotyön toimisto

Nuorten kansalaistoiminnan toimisto

Nuorisolautakunta

Nuorisotoimenjohtaja

Hallintopalvelut

Henkilöstötiimi

Taloustoimisto

Tietotekniikka-yksikkö

Viestintäyksikkö

Kehittämistiimi

Organisaatio

Ruuti – vaikuttamismalliVerke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinenkehittämiskeskus

Ratkaisevat ihmissuhteetuusien asioiden kokeiluun

Miten tuotetaan julkisia palveluita, kun normaalia

ei enää ole?

1. Political freedoms2. Economic facilities3. Social opportunities4. Transparency

guarantees5. Protective security

agency

Hannah Arendt: vapaus toiminnan tilana, vapaus johonkin

Positiivinen vapaus yhteiskunnallisena tavoitteena vaatii

Suomessa arvonnousua, erityisesti julkisen vallan

tavoitteena.

Tervetuloa suomalaisen julkisen

sektorin arkeen.

Kalvo: Matti Pohjola

Politiikan kuvasto

Merkittävä muutos ei synny kuluttajakansalaisen tilaaja-tuottajamallilla, vaan on aina vaatinut kansalaistoimintaa.

Nuorisobarometri 2012:Ne jotka tekevät asioita muiden

kanssa, luottavat enemmän muihin ihmisiin ja yhteisiin toimintamahdollisuuksiin.

• Miten tuotetaan palveluita, joissa yhdistyvät just minä + me?

• Miten kuntalaiset voisivat auttaa toisiaan? Voiko julkinen sektori auttaa, että näin tapahtuu?

• Viranhaltija Civil Servant• Kuuleminen Yhdessä tekeminen

Julkisen sektorin iso testi

Kaupunki talloo helposti pienet porukat jalkoihinsa. Miten kaupunki on lempeä jättiläinen?

Value-based leadershipFact-based managementFit for purpose

”Suurin osa oppilaitoksista ja työpaikoista on suunniteltu nollasummaympäristöiksi pakotetuilla arvoasteikoilla ja vaadituilla pisteytyskaarilla jotka jakavat ryhmän jäseniä toisiaan vastaan voittaja-häviäjä-asetelmiin. Näissä asetelmissa on aivan luonnollista olettaa, että vertaiset suuntautuvat ottajan suuntaan ja pitäytyvät antamisesta. Tämä vähentää tosiasiallisen antamisen määrää ja johtaa antajien määrän aliarviointiin. Ajan myötä, koska antamista tapahtuu harvemmin, antamisen arvoilla varustetut ihmiset kokevat olevansa vähemmistössä.”

- Adam Grant: Give and Take 2013

Antajat ja ottajat

• Meillä on koulutetummat työntekijät ja kuntalaiset kuin koskaan Suomen historiassa.

• Hyvinvointivaltiolla on vankka kansalaisten kannatus.

• Suomi on vauras valtio. Helsinki on varakas kunta.

• Suurin osa ihmisistä on töissä julkisella sektorilla sen vuoksi, että siellä tehdään hyviä asioita.

• Olemme maailman huippua teknologisessa varustelussa, mutta heikkoja soveltamisessa.

Arvot kohdallaan

19.3. ammattiylpeys

31.3. merkityksellisyys

14.4. oikeudenmukaisuus 21.5. kumppanit

Todista työntekijöille, että tämä on

muillekin tärkeää.

• Hyvä vapaa-aika: Nelivuotinen tutkimus, jossa seurataan kuutta helsinkiläistä luokkaa ja katsotaan, miten vapaa-aika vaikuttaa terveyteen ja koettuun hyvinvointiin.

• Hyvinvointikertomus: Syksyllä lanseerataan verkkopalvelu, josta löytyvät kaikki perustiedot helsinkiläisten nuorten tilanteesta.

Tietoa itselle ja muille

Suomen suurin osallistuvan budjetoinnin

kokeilu

Tee muiden kanssa.

Jokainen meistä lähtee liikkeelle juttelemaan nuorten kanssa.

Me ja nuoret määrittelemme nuorisoasiainkeskuksen tulevaisuuden.

• Saa tehdä enemmän: Kansainvälisen toiminnan rahat koko henkilökunnalle hakuun ehdotuksia vastaan. Strategisten tavoitteiden kehittämisryhmät, joihin kuka tahansa sai hakea.

• Tasa-arvoinen työpaikka: Vieraita keskustelutilaisuuksiin vähemmistöryhmistä. Nimetön työnhaku. Kiusaamiskyselyn avoin käsittely.

• Sosiaalinen media: Kaikki strategia-aineistot kaikkien selattavissa. Yksi sisäinen ja yksi ulkoinen blogi. Twitter. Facebook.

• Vallanjako: Lähiesimiehille enemmänpäätösvaltaa.

Uutta henkilöstöpolitiikkaa

Todelliseen muutokseen

vaaditaan kaikki kolme.

Lähde: Pekka Mattila / Aalto-yliopisto

Rakenne

Toiminta

Muutos

Kulttuuri ja

identiteetti

Tommi LaitionuorisotoimenjohtajaHelsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskusHietaniemenkatu 9BPL 5000, 00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 89045tommi.laitio (a) hel.fitommilaitio.munstadi.fitwitter: tommilaitio