Miksi lahjuksia

edelleen annetaan?

KORRUPTIONVASTAINEN PÄIVÄ 9.12.2016

RITVA SAHAVIRTA

VALTIONSYYTTÄJÄ

Sisältö

1) Lahjusrikos tilastoja – syyttäjälle saapuneet 2011-2015

2) Lahjusrikosten tunnistamisen vaikeus

3) Lahjusrikosten näyttökynnyksen korkeus

4) Miksi lahjuksia edelleen annetaan?

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta

Lahjusrikokset virkatoimissa 2011-

2015

Lahjuksen antaminen (RL 16:13-14)

29 kpl, joista törkeitä 6

Syytteet – törkeät 4, perus 7

Lahjuksen ottaminen (RL 40:1-3)

16 kpl, joista törkeitä 4 ja lahjusrikkomuksia 7

Syytteet – Törkeät 4, perusmuotoiset 5,

lahjusrikkomus 7

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta

Lahjominen

elinkeinotoiminnassa 2011-2015

Lahjuksen antaminen (RL 30:7-7a)

15 kpl, joista törkeitä 2

Syytteet – törkeät 0, perusmuotoinen 6

Lahjuksen ottaminen (RL 30:8-8a)

12 kpl, joista törkeitä 1

Syytteet – törkeät 1, perusmuotoiset 2

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta

Tunnistaminen edellyttää

kokemusta ja näkemystä

Maantapa

Sallittu ja kielletty vieraanvaraisuus – rajanveto

Toimiminen liike-elämän ja virkatoiminnan

rajapinnalla

Kansainväliset kauppatavat

Poliittinen vaikuttaminen

Lahjusrikos vai veropetos?

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta

Näyttökynnyksen korkeus

Ilmoittajan suoja (Whistler blower)

Rahanpesun estäminen (OECD/FATF)

Kansainvälisen yhteistyön tehostuminen

Kansallisen oikeuskäytännön kehittyminen ja

ennalta-estävyys

Tahallisuusarvioinnin ”eteerisyys” eliitin tekemissä

rikoksissa

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta

Miksi lahjuksia edelleen

annetaan?

Koska niitä ei tunnisteta rikoksina

Koska niistä on pienessä maassa vaikea saada

riittävää ja luotettavaa näyttöä

Koska oikeuskäytännössä näyttökynnys on

korruptiorikoksissa korkealla

Koska Suomessa on edelleen korruptiomyönteistä

suhtautumista

Koska se edelleen kannattaa?

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta