30
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Matti Joensuu, PsT, Pauliina Mattila-Holappa, PsL Työterveyslaitos

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Matti Joensuu, PsT, Pauliina Mattila-Holappa, PsL

Työterveyslaitos

Page 2: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

01.05.20232

Page 3: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

01.05.20233

Page 4: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet alle 35-vuotaat 2003-2015

Lähde: EläketurvakeskusEi sisällä kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä

Page 5: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Tutkimusprojekti: Nuorten aikuisten mielenterveys, työkyky ja työelämään kiinnittyminen (2014-2016)Tutkimusryhmä:Kirsi Ahola, TTLMatti Joensuu, TTLTeija Kivekäs, TTLMika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja TTLAki Koskinen, TTLPauliina Mattila-Holappa, TTLKatinka Tuisku, HUSJussi Vahtera, Turun yliopisto ja TTLMarianna Virtanen, TTLRahoittajat: Kela ja Työterveyslaitos

01.05.2023 5

Page 6: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Aineistot

POIMINTA ELÄKETURVAKESKUKSESTA:• VUONNA 2008 KUNTOUTUSTUELLE SIIRTYNEET 18-34-VUOTIAAT DIAGNOOSEILLA F10-F48, F50-F69, F80-F99 (N~1800)

REKISTERIAINEISTOT (n~1800)• REKISTERITIEDOT V. 2005-2013• KAIKKI ELÄKELAITOKSET

ASIAKIRJA-AINEISTO (N=1163)• YKSITYISET JA JULKISET TYÖELÄKELAITOKSET• ELÄKEHAKEMUKSET JA NIIDEN LIITTEET V. 2008

PERUSPOPULAATIO: SUOMESSA ASUVAT 18-34-VUOTIAATV. 2008 (N=1 116 384)

01.05.2023 6

Page 7: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Tutkimuksen tavoitteet • Eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista ja liitteistä poimittiin

1) sosiodemografiset tekijät 2) kliiniset tekijät 3) työmarkkina-asema ja –historia 4) saatu hoito ja kuntoutus

• Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata 18–34-vuotiaiden mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden taustatekijöitä.

• Hankkeen toisena tavoitteena on ennustaa kuntoutustuelta työelämään tai opintoihin palaamista

01.05.2023 7

Page 8: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

01.05.20238

Page 9: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

PäädiagnoositN %

Masennus 459 39

Skitsofrenia ja muut psykoosit

400 34

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

167 14

Muu mielenterveyden häiriö 137 12

01.05.2023 9

Page 10: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Sosiodemografiset tekijät

Sukupuoli Miehiä N=515 44%Naisia N=648 56%

Ikä 18-24 N=252 22%25-29 N=366 31% 30-34 N=545 47%

Peruskoulutus Peruskoulu N=671 58%Lukio N=470 40%Tieto puuttuu N= 22 2%

01.05.2023 10

Page 11: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Koulutustaso

31% vs 16%15% vs 24%

01.05.2023 11

Page 12: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Pääasiallinen toiminta työkyvyttömyyden alkaessa

37% vs 6%37% vs 68%

12

Page 13: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Ansiotyön määrä edeltävän 3 vuoden aikana

01.05.2023 13

Page 14: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Kliiniset tekijät ja taustaKaikki Miehet Naiset

N % % %

Sairauden kesto Noin vuoden 291 25   23 27

  2-4 vuotta 336 29   32 26

  5-10 vuotta 208 18   16 19

  Yli 10 vuotta 178 15   14 16

  Ei tietoa 150 13      

Psykiatrinen oheissairastavuus   586 50   48 53

Somaattinen oheissairastavuus   93 8   8 8

Päihteiden käyttö   371 32   44 22

Itsemurhayritys   242 21   18 23

Mielenterveysongelmia lähipiirissä

  363 31   29 33

Lapsuuden vaikeat elinolot   546  47   44 49

Oireita kouluiässä   552 47   44 50

01.05.2023 14

Page 15: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Saatu hoitoKaikki Miehet Naiset

N % % %

Lääkehoito   1142 98   98 99

Raportoitujen psyykenlääkkeiden määrä

0 18 2   2 2

1 96 8   10 6

  2-4 460 39   42 38

  5+ 589 51   46 54

Psykiatrinen sairaalahoito    768 66   65 67

Psykoterapeuttinen hoito   392 34*   21 44

Muu hoito   952 82   82 81

Päihdehoito   170 15   21 9

Työhön liittyvä tuki   271 23   27 21

*Masennusta sairastavista 44%

15

Page 16: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Työhön suuntaavat toimet• 23 % oli osallistunut työhön suuntaaviin toimiin ennen kuntoutustukea, näistä

• 1/3 Kursseja, projekteja, hankkeita• 1/3 Työkokeiluja, työharjoitteluja• 1/5 Kuntoutustutkimuksia• 1/5 Työtoimintaa

• Erilaisia hankkeita tai kursseja oli aineistossa 35 eri nimikettä

01.05.2023 16

Page 17: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Riskitekijöiden klusteroituminen

Lapsuuden vaikeat kasvuolot

Moniongelmaisuus

Määrittämätön

33%

23%

44%

Lapsuuden aikainen oireilu

Lapsuuden aikainen kaltoinkohtelu

Mielenterveysongelmat suvussa Useita mt-

diagnooseja

Päihdeongelmia

Itsemurhayrityksiä

01.05.2023 17

Page 18: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

YhteenvetoMielenterveyden häiriön perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista aikuisista merkittävällä osalla oli

• Matala koulutustaso• Heikko kiinnittyminen työelämään• Pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria• Vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa• Hoito painottunut lääkehoitoon• Joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen

01.05.2023 18

Page 19: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat

19

Page 20: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Potilaalle on tehty lääkehoito-suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella)

01.05.2023 20

Kaikk

i Mies

Nainen

24 tai

alle

26-29

30 tai

yli

Psykoo

si

Masenn

us

Kaksi

suunt.

häiriö Muu

t 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

95 96 94.3 95.3 96.8 93.8 96.3 95.5 99.486.5

Kyllä

Sukupuoli Ikä Diagnoosi

%

Page 21: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Potilaalle on tehty psykoterapiahoitosuunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella)

01.05.2023 21

%

Kaikk

i Mies

Nainen

24 tai

alle

26-29

30 tai

yli

Psyko

osi

Masenn

us

Kaksi

suunt.

häiriö Muu

t 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

30.822.2

37.7 34.4 30.9 2912.8

45.328.7

37.3 30.8Kyllä

Sukupuoli Ikä Diagnoosi

Page 22: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Potilaalle on tehty ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella)

01.05.2023 22

Kaikk

i Mies

Nainen

24 tai

alle

26-29

30 tai

yli

Psyko

osi

Masenn

us

Kaksi

suunt.

häiriö Muu

t 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

34.6 37.2 31.6 31.2 32.2 36.7 34.6 32.4 32.6 38.8

Kyllä

Sukupuoli Ikä Diagnoosi

%

Page 23: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat: interventioiden kohdentuminen • Työhön aikaisemmin kiinnittyneet

• Naiset • Korkeakoulutetut• Muut kuin psykoosipotilaat

• Vain yksi mielenterveysdiagnoosi

01.05.2023 23

Psykoterapia

• Ei päihdeongelmaa

Työhön suuntaavat toimet

Page 24: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön

Page 25: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

25

Työk

yvyttö

myyselä

keellä

Ansioty

össä

Muu et

uus, e

sim. ty

öttöm

yys

Ei tie

toa (s

isältä

ä opis

kelija

t)

Osatyö

kyvytt

ömyys

eläkke

ellä0

102030405060708090

100

45

2216.9 14.2

1.9

Tilanne 5,6 v seurannan lopussa

Page 26: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön

• 5,6 vuoden seurannan aikana 48 % palasi jossain vaiheessa ansiotyöhön

• Keskimääräinen aika työhön paluuseen kuntoutustuen alusta oli n. kaksi vuotta

• Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen.

01.05.2023 26

Palasi jossain vaiheessa seurantaa työhön

• Ennustajat: vakiintunut aiempi työllisyys, korkeakoulutus ja se, että psyykkinen oireilu oli alkanut vasta 18 ikävuoden jälkeen. Vain yksi mielenterveysdiagnoosi, ei päihteidenkäytttöä, ei psykoosisairautta.

Työssä seurannan lopussa

Page 27: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

27

Hoito, kuntoutus ja työhön paluu • Ne joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma (n. 1/3) palasivat

muita todennäköisemmin työhön seurannan aikana* • Ne joille oli suunniteltu työhön paluuta tukeva kurssi tai valmennus palasivat muita todennäköisemmi työhön seurannan aikana.*

• Ne joille oli tehty sekä psykoterapiasuunnitelma, että suunnitelma työhön paluun tuesta (vain 10 %) olivat muita useammin työssä 5,6v. seurannan lopussa.*

• Pelkkä työkyvyn arvio tai osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen ei vaikuttanut työhön paluuseen.*

• Työssä tapahtuva kuntoutus on todennäköisesti tehokasta, mutta sitä oli tarjolla lähinnä työhön aikaisemmin kiinnittyneille.

*vakioitu ikä, sukupuoli, peruskoulutus, diagnoosi, psykiatrinen sairaalahoito, työhön kiinnittyminen ennen kuntoutustukea.

Page 28: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Haasteet

• Vähän työhön paluuta tukevia toimia

• Pirstaleiset palvelut, hoitotaho – tuki työhön liittyvissä asioissa

• Tukiviidakko, kannustinloukut

• Toiminnan hankemaisuus

• Toimiva työhön sijoittaminen (IPS)

• Sopivien työpaikkojen määrä

• Palveluja koottu yhteen:• Ohjaamo-toiminta• Oma tukihenkilö – mallit

Mahdollisuudet• Vahvempi painotus tuettuun työllistymiseen kurssien sijaan?

• Työkykykoordinaattori-toiminta

28

Kokeillut ratkaisut

Page 29: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys

Lähteet: • Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J, Virtanen M (2014)

Mielenterveyssyistä työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 69, 3441-3448.• Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat

tarvitsevat pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymistä. Kuntoutus 2015;1:71–3.

• Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J, Virtanen M. Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2016;51:281-7.

• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education before work disability pension due to a mental disorder among young adults: BMC Psychiatry 201616:143. DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1 http://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-016-0854-1

• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a mental disorder. International Journal of Mental Health Systems 201610:68. DOI: 10.1186/s13033-016-0101-7 https://ijmhs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13033-016-0101-7

29