Upload
soste
View
1.322
Download
4
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
Työhyvinvoinnin haasteet tällä hetkellä XIX Valtakunnalliset
Päihde- ja mielenterveyspäivät
15.10.2012
Ylilääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Muuttuvan työelämän haasteita
• Vielä noin 100 vuotta sitten suuri osa suomalaisesta työvoimasta
työskenteli yksinkertaisten rutiinitehtävien parissa
• Nykyään yhä useamman työ on monimutkaista ja henkistä
– Työtehtävät, työn vaatimukset ja työn kulku ovat usein epäselviä ja
taajaan muuttuvia
• Taustalla jatkuva pyrkimys parempaan tehokkuuteen, saada
vähemmällä enemmän aikaan > luova tuho
• Tehokkuutta haetaan eri tavoin
– Globaali työnjako ja erikoistuminen
– Teknologiset ja organisatoriset innovaatiot
• Olemassa olevat työt vähenevät jatkuvasti, mutta samaan aikaan
myös syntyy uusia töitä
Työn ja hyvinvoinnin yhteydestä
• Tietyt työelämän nykypiirteet ovat henkisen hyvinvoinnin
kannalta kuluttavia
– Epävarmuus työn pysyvyydestä
– Työn ja työtehtävien muuttuminen
– Informaatiotulvan hallinta ja tietojen päivittäminen
• Työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin enemmän kuin aiemmin,
mutta toisaalta myös henkinen hyvinvointi vaikuttaa työkykyyn
enemmän kuin aiemmin, koska pelkällä rutiinisuorituksella ei
pärjää
• Keskimäärin työn myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ovat
kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin sen kuormittavat
vaikutukset
Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen
• Työ ja vapaa-aika sekoittuvat
• Kotona käytetään yhä enemmän aikaa työhön ja työnkaltaiseen
tekemiseen
• Henkisen pääoman ylläpitäminen on vaativaa ja vie aikaa – myös
kotona
• Kuluttaminen ja vapaa-ajan vietto yhä intensiivisempää
• Odotukset onnellisuuden suhteen ovat nousseet – se mikä riitti
onnelliseen elämään 20 vuotta sitten ei enää vastaakaan
nykyisiä odotuksia
Henkisiä menestystekijöitä työelämässä
• Henkisiä taitoja tämän päivän työelämässä menestymiseksi
– Löydettävä suunta kun sellaista ei anneta
– Asetettava rajoja siellä missä niitä ei ole
• Työaika
• Työkuorma
• Työsuoritus
– Kyettävä tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta niiden seurauksista
– Siedettävä epävarmuutta
– Kerättävä osaamispääomaa ja hyödynnettävä sitä parhaalla
mahdollisella tavalla
– Kehitettävä omaa osaamista tilanteen muutosten mukaan ja niitä
ennakoiden
Mistä työkyky muodostuu?
Työn tekemisen edellytysten ja vaatimusten oltava
tasapainossa
Työn tekemisen edellytykset
Työn
vaatimukset
Mahdoton työ
Kiinnostamaton työ
Lähde: Seppo Kettunen
Ilmarinen
Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn
mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori)
Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet
0
25 000
50 000
75 000
100 000
125 000
150 000
175 000
200 000
225 000
250 000
80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10
Muut sairaudet Verenkierto- elinten sairaudet Tuki- ja liikunta- elinten sairaudet Mielenterveyden häiriöt
Työeläkejärjestelmästä 1996-2011 mielenterveyden häiriöiden
perusteella eläkkeelle siirtyneet (Lähde: ETK)
Työkykyä ja työhyvinvointia pitää johtaa
• Työkykyä ja työhyvinvointia voi ja pitää johtaa – Työkyvyn johtaminen on organisaation johdon tehtävä
• Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtaminen ei ole vain terveyden edistämistä ja sairauksien hoitamista, vaan mitä suurimmassa määrin myös työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista – Selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki
– Palaute ja arvostus
– Työn mielekkyys ja palkitsevuus
– Luottamus ja hyvä tiedonkulku
– Kannustava työyhteisö
– Korkea työmarkkina-arvo ja ammatillinen itsetunto
• Työ ja työtavat tukemaan hyvinvointia – Uhriajattelua vältettävä
– Paluuta menneeseen ei ole, työtavat muokattava tukemaan hyvinvointia nykytilanteessa
11
Johtamisen ja työkuormituksen vaikutus psyykkiseen
rasittuneisuuteen ja sairauslomiin (Kivimäki 2004)
Psyykkinen
rasittuneisuus
Yli 3 vrk
sairauspoissaolo
Johtamisen
oikeudenmukaisuus
-17 % -24 %
Yhteistoiminta/sujuvuus -20 % -17 %
Vaikutusmahdollisuudet -13 % -20 %
Työkuormitus +21 % +31 %
EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet
• Aktiivinen vuorovaikutus
• Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta
• Työkyvyttömyyden ehkäisy
• Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen
• Työhön paluun tuki
• Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus
• Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla
• Terveysriskien kartoittaminen
• Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit
• Elämäntavat
• Palautuminen
• Kiireen ja stressin hallinta
YDINPROSESSIT
ELÄMÄN HALLINTA
APUVÄLINEET
Elämänhallinta
• Palautuminen
– Riittävä palautuminen on mahdollista töiden jälkeen,
viikonloppuisin/vapailla ja vuosilomilla (esim. työmäärän hallinta, joustot,
sähköposti ja muu työhön liittyvä viestintä loma-aikoina)
– Palautumista tukevat työtavat ja työyhteisön pelisäännöt (esim.
tavoitettavauus, sähköpostin lähettäminen ja lukeminen,
kokousajankohdat)
• Kiireen ja stressin hallinta
– Työyhteisön työtavat tukevat kiireen ja stressin hallintaa (suunnittelu ja
ennakointi, ajan varaaminen yllätyksiin, sähköpostin hallinta)
– Valittamisen kulttuurista siirrytään toiminnan kulttuuriin
• Kiirettä ja stressiä aiheuttavat tekijät pyritään korjaamaan (työtapojen
muuttaminen, tehtävien priorisointi, resurssien uudelleen kohdentaminen)
Stressi ja suorituskyky
Suoritus-kyky
Paine
Optimistressi
Positiivinen stressi
Parhaan
suorituskyvyn alue
Matala stressi
Kyllästy-minen
Korkea stressi
Ahdistuneisuus, tyytymättömyys
Matala Korkea
Heikko
Hyvä
Työn ei pidä tuntua tältä!
Työelämän tila Suomessa ei ole synkkä!
• Työolobarometri (TEM) 9-10/10, n = 1053
– Yleisarvosana 7.99, asteikolla 4-10
– Työaikajoustot ja mahdollisuus osallistua työpaikan kehittymiseen
lisääntyneet tasaisesti
– 70-80 % voi jatkuvasti oppia uutta työssään, esimiehet suhtautuvat
rakentavasti muutosesityksiin, johdon ja työntekijöiden suhteet ovat
avoimet
• EPSI rating -kysely 5-6/11, n = 3000
– 50 % viihtyy työpaikallaan erittäin hyvin
– 17 % viihtyy työssään erittäin huonosti
– Viihtymiseen vaikuttavat eniten mahdollisuudet vaikuttaa työn
tekotapaan, työntekijän osaamisen hyödyntäminen ja palkan sekä
työpanoksen tasapaino