Työterveyshuollon vaikuttavuus

Healthcare Executive CircleHelsinki 6.2.2014

Jan SchugkElinkeinoelämän keskusliitto EK

Työterveyshuollon tavoitteet

Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää:

1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä

2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta

3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa

4. työyhteisön toimintaa

Työterveyshuollon vaikuttavuuden perustan muodostaa työterveysyhteistyö

• Työterveysyhteistyö on kumppanuutta, jossa asiakasorganisaatio voi käyttää työterveyshuollon osaamista kaikilla organisaationsa tasoilla

• Yhteistyön perustana ovat yhteisesti sovitut tavoitteet, jotka perustuvat asiakasorganisaation tarpeisiin ja taloudelliseen panostukseen

• Toimivaan yhteistyöhön tarvitaan yhteiset toimintatavat ja yhteinen vaikutusten sekä kustannustehokkuuden seuranta

– Selvillä olemisen periaate– Varautumisen periaate– Osallistumisen periaate

Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset

TYÖTERVEYS-TOIMINTA-tavoitteet

VAIKUTUKSETyhteinen seuranta

Työterveys-yhteistyö

-toimintamallit

Työterveyshuollonpanokset ja

toiminta

Työpaikanpanokset ja

toiminta

Martimo, TTL 2013

Tavoitelähtöinen vaikuttavuus

TavoitteetResurssit(panokset)

Toimenpiteet(toteutus)

Tuotokset(suoritteet)

Tarpeet Vaikutukset(välittömättulokset)

Seuraukset(laajemmat

vaikutukset)

Relevanssi

Vaikuttavuus

Tehokkuus

Hyöty ja kestävyys

Viljamaa ym., TTL 2013

Vaikuttavuudesta ja vaikuttamattomuudesta

Onnistunuttoimenpide

Epäonnistunuttoimenpide

Lähestymis-tapaerhe

Toimen-pide

Toimen-pide

Toimen-pide

Kausaa-lisia pro-sesseja

Haluttui-hin vai-

kutuksiin

Kausaa-lisia pro-sesseja

Kausaa-lisia pro-sesseja

saa aikaan

ei saa aikaan

saa aikaan

jotka johtavat

Haluttui-hin vai-

kutuksiin

Haluttui-hin vai-

kutuksiin

jotkaeivät johda

jotkatoteutuessaan

olisivat johtaneet

Ahonen, 1985

Työterveyden indikaattorit: ennakoivat ja viiveelliset

Viljamaa ym., TTL 2013

Työpaikkaselvityksen vaikuttavuus

• Vuonna 2011 työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin käytettiin 448 812 tuntia

• Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle

• Työpaikkaselvitystoiminnan vaikuttavuudesta ei ole suoraa näyttöä, mutta toisaalta tämä toiminta muodostaa perustan työterveyshuollon sisällön ja toiminnan suunnittelulle ja sitä kautta koko työterveystoiminnan vaikuttavuudelle (tarpeet, tavoitteet, toimenpiteet)

• Olennainen edellytys työpaikkaselvityksen vaikuttavuudelle on, että selvityksen tulokset käsitellään, niistä tehdään oikeat johtopäätökset, tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta seurataan

Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuus

• Neuvontaa ja ohjausta voidaan antaa yksilö- tai ryhmätasolla (vuonna 2011 neuvontaa ryhmille 205 600 tuntia, yksilökäyntejä 527 400 kpl)

• Jotta toiminta olisi vaikuttavaa, on hahmotettava mikä on se yksilö- tai ryhmätason muutos, jota työterveyshuolto haluaa tukea

• Muutosvaiheen huomiointi parantaa tuloksia– Esiharkintavaihe

– Harkintavaihe

– Valmisteluvaihe

– Toimintavaihe

– Ylläpitovaihe

• Vaikuttavuutta lisää huomattavasti selkeä tavoiteasettelu (välitavoitteet, lopputavoitteet), aikataulutus ja muutosten seuranta

Terveystarkastusten vaikuttavuus

• Vuonna 2011 työterveyshuollossa toteutettiin 1 113 600 terveystarkastuskäyntiä– Sisältää kaikki terveystarkastukset (työhonsijoitus, erityinen sairastumisen

vaara, ikäryhmä, työkyvyn arviointi jne.)

• Katsausten mukaan suuntaamattomilla terveystarkastuksilla ei ole vaikutusta sairastuvuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolleisuuteen– "Terveydenhuolto ei ole oikea paikka puuttua terveen väestön elämäntapoihin,

mutta sairastumisvaarassa olevien tai jo sairastuneiden keskuudessa merkittäviä vaikutuksia voidaan saada aikaan suhteellisen vähäisillä toimilla." Absetz P, Hankonen N. Duodecim 2011

– "On current evidence it is not possible to justify the offer of routine health screening to unselected working populations on the grounds of either clinical effectiveness or sickness absence reduction." Wynn P. Occupational Medicine 2013

• Seulonnan/riskienkartoituksen perusteella kohdennettu terveystarkastustoiminta vähentää sairauspoissaoloja (Taimela ym.) > suunnitelmallisuus, tavoiteasettelu

Sairaanhoidon vaikuttavuus

• Vuonna 2011 työterveyshuollon puitteissa tehtiin 5 408 000 sairaanhoitokäyntiä

• Käypä hoito –suositusten noudattaminen lisää sairaanhoidon vaikuttavuutta yksilötasolla– Suositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön eri hoitojen ja toimenpiteiden

vaikuttavuudesta

• Työterveyshuollon sairaanhoidon merkitystä yrityksen sairauspoissaoloihin ei ole tutkittu– Sairauden osuus työkyvyttömyyden kokemukseen olennaista arvioida,

taustalla usein monia muitakin tekijöitä > työ ja työolot tunnettava

• Nopean hoitoonpääsyn ei sellaisenaan ole osoitettu vähentävän sairauspoissaoloja• Päinvastoin, runsaat lääkärikäynnit korreloivat esim. TULE-vaivoissa

työkyvyttömyyteen

• Laajan ja nopean sairaanhoidon vaikutus henkilöstö-tyytyväisyyteen kiistaton

Tarkka sairausdiagnoosi ei useinkaan ole olennaista työkykyongelmien käsittelyssä

Työkyvyttömyyden osatekijöitä

• Biologiset tekijät– Lääketieteellinen tila, toimintakyky ym.

• Psykologiset tekijät– Pelko, ahdistuneisuus, motivaatio, mieliala

• Sosiaaliset tekijät– Työolosuhteet, työyhteisö, sosiaalivakuutus- ja korvausjärjestelmä

• Kulttuurinen viitekehys– Työn merkitys yksilön asemalle yhteisössä, työkyvyttömyyden

hyväksyttävyys

• Sairas voi kokea itsensä terveeksi, terve voi kokea itsensä sairaaksi• Sairaus ei ole yhtä kuin työkyvyttömyys!• Vaikuttavuus työkyvyttömyyteen jää puutteelliseksi, jos

työkyvyttömyyttä lähestytään vain lääketieteellisenä ilmiönä

Työkyvyttömyyden ehkäisy

• Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen– Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairausloma-tarvetta (Martimo

ym. 2010, Shiri ym. 2011)

– Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (Viikari-Juntura 2012, Shiri ym. 2013)

– Yhdessä sovittu työkyvyn seurannan, hallinnan ja varhaisen tuen toimintamalli

• Työterveysneuvottelu

– 30-60-90 päivän sääntö liittyen jäljellä olevan työkyvyn ja työhönpaluumahdollisuuksien arviointiin

– Ammatillinen kuntoutus

Terveys 2011: työkyky kohentunut huomattavasti

• Työkyvyn lasku ikääntymisen myötä on loiventunut, varttuneimmissa ikäryhmissä se on jopa pysähtynyt verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen

Lähde: THL, 2012

Työkyvyttömyyseläkkeet työkyvyttömyyden syyn mukaan 1980–2010 (yksityinen sektori)

Lähde ETK. Lukuihin sisältyvät varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja yksilölliset varhaiseläkkeet

0

25 000

50 000

75 000

100 000

125 000

150 000

175 000

200 000

225 000

250 000

80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10

Muut sairaudet

Verenkierto-elinten sairaudet

Tuki- ja liikunta-elinten sairaudet

Mielenterveydenhäiriöt

Yhteenveto

• Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito

• Hyvin toimiva perusterveydenhuolto on myös työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytys

• Nykyisessä toimintaympäristössä työterveyspainotteinen sairaanhoito muodostaa pohjan työkyvyn hallinnalle

• Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle

• Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta onko taustalla oleva ajattelutapa uusiutunut riittävästi?

• Vaikuttavan työterveyshuollon ensisijainen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä

Kiitokset:

Kari-Pekka Martimo, Työterveyslaitos

Mervi Viljamaa, Pihlajalinna/Työterveyslaitos

Jukka Uitti, Työterveyslaitos